Suomen Kansanopetuksen Tilasto
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA 49 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 1917— 1918 HELSINKI 1920 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti, siv. 1—16. Texte, pages 1— 16. Yleissilmäys. Koulu-[ja oppilaskasvitarhat Aperçu introductif. Jardins scolaires des maalaiskuntien kansakouluissa. écoles des communes rurales. Tauluja. Tableaux. Seminaarit. Ecoles normales primaires. p age I. Opettajien ja oppilaiden luku . 2 Professeurs et élèves ......................... 2 II. Oppilaiden äidinkieli, kotipaik Langue maternelle et domicile des ka, sääty 4 élèves ................................................. 4 III. Oppilasluvun muutokset ja op Variations du nombre des élèves; leur pilaiden siirto............... ;. .. 6 passage à la classe suivante.......... 6 IV. Seminaarien talous .................. 8 Economie des séminaires................. 8 V. Rahastot, kirjastot y...m............. 10 Ponds scolaires et bibliothèques etc. 10 VI. Kuuntelijaoppilaat.............. 12 Candidats-stagiaires ............................... 12 VII. Harjoituskoulut.................. 14 Ecoles-annexes des séminaires .......... 14 Kaupunkien kansakoulut. Ecoles primaires des villes. VIII. Koululuokat ja opettajisto ... 16 Classes et instituteurs ........................... 16 IX. Oppilaat.................................. 20 E lè v e s ............................. 20 X. Jatkoluokat, erikoiskoulut y. m. 24 Cours supplémentaires etc............... 24 XI. Koulujen talous.................. 28 Economie des écoles......................... 28 Maalaiskuntien kansakoulut. Ecoles primaires des communes rurales. XII. Yleisiä tietoja piirittäin............ 32 Données générales par districts .... 32 XIII. Opettajisto kunnittain...... 151 Personnel enseignant de chaque com mune ........................................................ 151 XIV. Oppilaat kunnittain .................. 167 Renseignements détaillés sur les élèves 108 Kansanopistot, isäntä- ja emäntä- Ecoles supérieures populaires, ecoles d’agri koulut. culteurs et de ménagères. XV. Kansanopistot...................... 204 Ecoles supérieures populaires ........... 204 XVI. Kiertokoulunopettajaseminaarit 212 Séminaires d’instituteurs d’écoles en fantines..................................................... 212 Yhteenveto XILsta Taulusta . 214 Résumé du tableau X II ........................ 214 Yhteenveto XIILsta Taulusta 215 Résumé du tableau X III ........................ 215 Yhteenveto XIV:sta Taulusta. 216 Résumé du tableau X I V ........................ 216 Yleissilmäys. Toukokuun 9 päivänä 1909 annetun asetuksen mukaan ovat näiden jul kaisujen alkutiedot annettavat niin, että ne kohdistuvat helmikuun 1 päi vänä vallitseviin oloihin. Keväällä ] 918 tämä ei kuitenkaan kaikkialla ollut mah dollista, vaan laadittiin alkutiedot muutamin paikoin tammikuun 20 päivään perustuviksi. Vaikutus tästä on kuitenkin ollut sangen vähäinen. Vaikeuksia syntyi sitä vastoin sen kautta, että joissaldn kouluissa muutamat luettelot olivat hävinneet. Kaikkia säädettyjä tietoja sen takia ei ole voitu kaikkialta saada aivan täydelliset. Loppusummiin on kuitenkin tämä vaikuttanut hyvin vähän. Yleispiirteisen kuvan kansanopetuksen toiminnasta lukuvuonna 1917—18 tarjoo seuraava taulukko, johon numerotiedot on soviteltu julkaisun tilastotau- . luista. Oppilaitosten, opettajiston ja oppilaiden luku 1 p:nä helmikuuta 1918. i Kaupunkien kasvatuslai Seminaarien harjoitus Luokkia kaupunkien Maalaiskuntien kansa Kierto koulunopettaja- toksia toksia kansakoulusta : : jatkokouluissa. siirrettyjä varten. laiminlyötyjen lasten varsinaisissa kansa Kansanopistoja. Emäntäkouluja. ilta- ja tehtaalais- seminaareja. Seminaareja. kouluja. kouluja. kouluissa. kouluissa. kouluissa. 1 Toiminnassa oli .................. 8 8 1292 24 23 26 u 3 474 40 i 6 Opettajiston luku.................. 87 35 1409 47 35 26 18 4 739 245 4 33 6 678 Oppilaiden luku .................. 964 1489 41 209 472 315 312 231 162 076 1843 27 170 209108 2 Seminaarit. Kuten edellisessä vuosikatsauksessa huomautettiin, on seminaarienoppi lasmäärä aina lukuvuodesta 1912—1913 alkaen ollut vähenemässä. Mainittuna lukuvuotena oli se 1 105, lukuvuonna 1916—17 oli se laskeunut 1 024:ään sekä täällä kyseessä olevana alentunut 964:ään. Tämä riippui tietysti lähinnä siitä, että uusien oppilaiden luku oli kovin pieni. Edellisinä 8 vuotena on se keski määrin ollut 292, lukuvuonna 1916—17 se aleni 268:aan ja supistui nyt 245:teen. Suoritettuansa täydellisen oppimäärän sai 250 oppilasta päästötodistuk sen. Niin vähän oppilaita ei ole seminaareista päästetty jälkeen lukuvuoden I 909—10, jolloin niiden luku oli 249. Päästötodistuksen saaneista oli 109 miestä ja 141 naista. Oppimäärää päättämättä eronneista, yhteensä 45, poistui kuoleman kautta 18; näistä oli 17 miesoppilasta, jotka kaikki kaatuivat vapaustaistelussa. Kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajanvirkaan sai yhteensä 32 kuun- telijaoppilasta, noin 60 % tavallisesta lukumäärästä, ja kelpoisuustodistuksen käsitöiden tah i muun harjoitusaineen opettajanvirkaan ainoastaan 9 henkeä. Seminaarien menot olivat 1 651 225 markkaa ja olivat lähinnä edellisestä luku vuodesta lisääntyneet runsaasti 518 000 markalla. E ttä tämä lisäys oli harvinaisen suuri verrattuna tätä ennen tavalliseen menojen kohoamiseen, huomataan sel västi seuraavista menomääristä: lukuvuonna 1914—15 olivat menot 1 001 900 markkaa, seuraa vana vuotena 790 markkaa suuremmat, tätä lähinnä seuraa- vana oli lisäys 12 9 500 markkaa sekä lukuvuotena 1917—18 — kuten jo mainit tiin— 518 000 markkaa.— Keskimääräinen vuosikustannus oppilasta kohti on tietysti tämän mukaisesti ollut kasvamassa: 1914—15 oli se 1 078 markkaa 19.15—16 se nousi 1 102 markkaan, seuraavana vuotena se teki 1 293 markkaa sekä kohosi lukuvuotena 1917—18 aina 1 897 markkaan. Muistettava on kui tenkin että oppilasmäärän aleneminen osaltaan on vaikuttanut tähän vuosi kustannuksen nousemiseen. Kaupunkien kansakoululaitos. Varsinaisia kansakoululuokkia oli täällä kyseessä olevana lukuvuotena yhteensä 1 292, se on 19 luokkaa enemmän kuin lukuvuotena 1916—17.Luok- kaopettajia, joita silloin oli 1 249, oli nyt 1 258. 3 Helmikuun 1 päivänä 1917 oli kaupunkien kansakouluissa luokilla I—-VI yhteensä 41 209oppilasta.1) Tämä luku oli vuotta ennemmin 41 801. Oppilas määrä oli siis vähentynyt 592 oppilaalla. Tämä oppilasmäärän aleneminen on merkille pantava, koska se ensi kerran tapahtuu. Jo edellisenä lukuvuotena oli oppilasluku harvinaisen vähän kohonnut. Tähän kuuluvien seikkojen valaisemi seksi mainittakoon, että kaupunkien varsinaisissa kansakouluissa helmik. 1 päivänä 1911 oli 36 418 oppilasta, 5 vuotta myöhemmin helmik. 1 päivänä 1916 oli niitä 41 694 sekä että lisäys näinä vuosina oli keskimäärin 1 055. Lukuvuo tena 1916—17 oli tämä lisäys, kuten jo mainittiin, aivan vähäpätöinen (aino astaan 107 oppilasta) ja nyt kyseessä olevana lukuvuonna kääntyi kehitys vastakkaiseen suuntaan. Sama oli asian laita myöskin jatko kouluissa: luokkien luku alentui 37:stä 24:ään, ja oppilasmäärä vähentyi samoin 912:sta näet 472:teen. Ilta- ja tehtaa- laiskouluissa sekä niinikään laiminlyötyjen lasten kouluissa oli nyt 1 luokka vähemmin kuin edellisenä lukuvuotena, mutta oppilasmäärän muutokset olivat sangen pienet : edellisissä vähäinen lisäys, jälkimäisissä sitä vastoin pieni alennus. Koulutyö tietysti ei voinut johtaa yhtä hyviin tuloksiin kuin tavallisina vuosina. Niinpä päästötodistuksen saaneiden oppilaiden luku, joka esim. lu kuvuonna 1915—16 vastasi 97 prosenttia VI vuosiosaston koko oppilasmäärästä, vastasi nyt 90 % (kaikkien kaupunkien yhteinen prosenttimäärä), vaihdel len eri kaupungeissa huomattavasti. Kymmenessä kaupungissa saivat ylimmän vuosiosaston kaikki oppilaat päästötodistuksen, muissa oli niiden määrä sitä vähempi. Loviisassa lykkäytyi päästötodistusten antaminen seuraavaan syys lukukauteen, jolloin (19/12), tällaisia todistuksia annettiin päälle 30. Tässä on vielä mainittava että tietoja ei ole voitu saada oppilaiden poissa- olopäivistä Hämeenlinnan, Tampereen ja Viipurin kaupungeista. Kansakoulut olivat siellä lakkautus-tilassa suurimman osan lukuvuotta. Menot kaupunkien kansakoululaitoksen ylläpitämiseksi tekivät kalenteri vuotena 1917 yhteensä 9 245 500 markkaa (pyörein luvuin), lähinnä edellisenä sitä vastoin 6 707 1 60 markkaa. Lisäys eri menoerissä nähdään seuraa vasta taulukosta, jossa kalenteriv. 1916 ja 1917 on toisiinsa verrattu. *) Oppilaita lienee itse asiassa ollut vähän enemmän, vaikka niiden luku muutamin paikoin täällä jo mainituista syistä on ilmoitettu liian alhaiseksi. 4 1916 1917 L isä y s Stmf. 5fmf. Kansakoulujen menot olivat: Palkkaus, a) opettajille.................................................. 3 803 565 5165 445 1 361 880 b) » muille virkailijoille.................. 342 050 482 925 140 875 Lämmitys ja valaistus.................................................. 394 625 767 495 372 870 Vuokra (todellinen-).......................................................... 219 320 342 425 123105 Koulpjialojen korjaus...................................................... 128110 130615 2 505 Kalusto, opetusvälineet, kirjasto .............................. 170150 220 545 50 395 Stipendejä ja avustusta oppilaille .......................... 410 345 642 515 232170 Muita menoja .................................................................. 340 085 520 040 179955, Koulutalojen arvioitu vuokra (5 °/0) ...................... 898 910 973 495 74 585 Yhteensä menoja 6 707160