KESÄKUU Julkaisija: Kakskertaseura Ry 2X 1 ● 2020 Sisältö Pääkirjoitus

KESÄKUU Julkaisija: Kakskertaseura ry 2x 1 ● 2020 Sisältö Pääkirjoitus...... 3 Artukka ...... 5 Vepsä...... 12 Kaivoisten kylän kiviaitan ”kasvojen kohotus”...... 15 Kakskerran ja Turun lepakot...... 18 Metsästys saarilla...... 22 Karjaa Kulhossa vuodesta 2006...... 26 Kirja-arvostelu ja äänikirjat...... 29 Kakskertaseuran kalenteri...... 31 Tapahtumakalenteri 2020...... 32 Kiehtovat kotiseutukuvat ja kallioon kaiverretut viestit ...... 34 2x-lehden toimitus...... 44 Liity nyt jäseneksi...... 45 Kakskertaseura ry ja hallitus...... 46 Kakskertaseuran myyntituotteet...... 47 Kuva: Mirja Rakkolainen. Kansikuva: Jukka Lämsä.

Koronan vaikutuksia toimintaan Ikävä ja odottamaton epidemia on muuttanut myös Kakskertaseuran toimintaa ja vaikuttaa tämänkin lehden sisältöön. Maaliskuusta lähtien kaikki tapahtumat on peruttu tai niille on ke- hitetty jokin vaihtoehtoinen toteutusmuoto, kuten mm. nettikokoukset, neulomakerhon tapaa- miset kotisohviltaan ja Kaatuneitten muistopäivän juhlallisuudet videolähetyksenä. Toivotta- vasti syksy tuo muutoksen. Lehden kesänumeroon on otettu tavoitteeksi esitellä jokin saarten kylä. Nytkin se tapahtuu, mukaan pääsee Artukan kylä Satavassa. Tähän oli suunniteltu kyläretkenä läheisempi tutustu- minen paikkaan, mutta se jää toistaiseksi pois. Lehteen on myös aina haastateltu kylän vanhimpia kanta-asukkaita, mutta nyt ei heidän luokseen voitu mennä. Tältä osin esittely jää hieman torsoksi, mutta minkäs teet, noudatetaan annettuja rajoitusohjeita, ne ovat meidän terveyt- tämme ajatellen annettuja. Kun ei päästä ihmisten luo, niin esitellään eläimiä. Niitä täältä saarilta löytyy, milligramman punkeista tonnin sonniin. Siinä välissä riesaksi saakka kasvanut kauriskanta, jota pyritään hieman rajoittamaan.

2 2X KESÄKUU 2020 Päätoimittaja Raimo Västinsalo

Pääkirjoitus

Tätä kirjoitettaessa ehkä viimeisetkin lumihiutaleet ovat jo sataneet. Ei tullut talvea tänä vuonna, ei tarvinnut suksia orsilta alas ottaa, latukonekin meinasi ruostua, sai levätä laakereillaan. Tuli tal- veen ja kevääseen aivan toisenlaiset puheenaiheet.

Koronasta on jo niin paljon kirjoitettu, ettei siihen tässä viitsi paljoa paneutua. Positiivista siinä on ollut se, ettei Hirven- salossa ole paljon tarvinnut ruuhkissa ajella, tosin ei ole paljon tarvetta ollut- kaan. Puhelinhäirintäkin on selvästi vä- hentynyt, kaupustelijat ovat ilmeisesti lepäilleet. Kokouksiin ja tapahtumiin ei ole tarvinnut lähteä. On uutisoitu, että ihmiset ovat lähteneet luontoon liikku- maan, Satavan saarella koirien kanssa liikkuessa ovat vastaantulijatkin lisään- tyneet puolella. Ennen kuukaudessa saattoi tulla kaksi ihmistä vastaan, nyt niitä olikin jo neljä. Peuramäärä on silti pysynyt vakiona, joka päivä on niitä näh- ty. Oma liikkumiseni on pysynyt ennal- laan eli lenkillä on käyty kaksi kertaa päivässä, vain reittiä vaihdellen.

Luonnossa liikkuessa tulee katseltua vanhoja merkkejä ja luonnon muovaa- mia nähtävyyksiä, joita olen seurannut Kuva: Tuire Lindqvist.

2X KESÄKUU 2020 3 yli 60 vuoden ajan. On kiven ja pihlajan suojata ennen tuhoutumista. Pikkupoi- taistelua, kumpikaan ei periksi anna. kana sieltä kaivettiin luoteja, joista yri- Puiden juurien työntymistä kallion koloi- tettiin tehdä nuolenkärkiä. hin ja halkeamiin. Oman pihapuun sel- viytymistä siitä kun kouluaikana kävin Moni paikka luonnossa antaa vuosien lukemassa kokeisiin puun omassa lepo- jälkeenkin muistoja menneestä ajasta, haarukassa, ja siinä se vieläkin joka aamu ei ihme jos kysyttäessä tulee sanottua, muistuttaa vieläkö tänne tulet. Metsäs- että parasta täällä saarella on luonto. sä on paljon vanhoja peltoja, joiden reunoilla kaivettuja juomakuoppia, nii- Hyvää kesää kaikille Kakskertaseuran den umpeen kasvamista tulee seurattua. jäsenille! Peltojen häviämistä puuston vallatessa alaa, vain vanhat ojat enää paljastavat Muistakaa nauttia ainutlaatuisesta niiden paikan. Vanhat kärrytiet ovat luonnostamme. myös puiden osittain valtaamia, polut ovat osittain hävinneet ja tilalle on tullut peuran polkuja ja niitä täällä riittää. Rys- sänuunit ovat vanhimpia ihmisen luontoon jättämiä merkkejä, ne ovat selviy- tyneet yllättävän hyvin luonnon kanssa. Ne on rakenneltu kallion päälle tai kivik- koon, puille ei ole ollut kasvualustaa, vain sammaleet ovat ne kauniisti koris- taneet. Vanhat rajamerkit, jotka on pys- tytetty jopa kolmen kivipaasin jonoksi, ovat aina mukavia katsastaa ohi kulkies- sa. Kivet ovat aikoinaan hevospelillä paikalle kuljetettu. Viime vuosina on joku tietämätön tuhonnut ja kaatanut kumoon useamman rajamerkin ja niitä ei ainakaan yksin saa paljain käsin pys- tyyn nostettua eikä siinä hanskatkaan auta. Kallioiden päältä löytyy kivikasoja, joilla varmaan on ollut jokin tarkoitus tai merkitys, mikä ei minulle ole selvinnyt. Ne eivät ole hautoja pienuutensa vuoksi eivätkä peltoja raivatessa poistettuja kiviä sijainnista johtuen. Seuraintalon vanha ampumaradan näyttösuoja tulee usein tarkastettua, sekin pitäisi jotenkin Kaadettu rajakivi; Kuva Raimo Västinsalo.

4 2X KESÄKUU 2020 Kaarin Kurri

Artukka – Kakskerran vuoden 2020 kylä

rtukan kylä sijaitsee Satavan saaresta. Artukka on yksi Satavan vanhim- ren luoteisosassa, Haarlan sal- mista, 1200-luvun lopulla alkaneen Amen ja Airiston puolella. Kylään kruunun uudisasutustoiminnan myötä kuuluu Kutuluoto ja osia Järvisten saa- syntyneistä kylistä. Nimi Artukka viittaan Raision Artukaisiin, min- kä vuoksi on arveltu sen asukkaiden tulleen tältä suunnalta. Kylän etelä- osassa kohoaa jylhä Ra- kuunavuori, jonka juu- rella on vehreä lehto komeine tammineen, mutta pian ylöspäin kii- vettäessä kasvillisuus muuttuu mäntyvaltai-

Artukan kylän isojakokartta vuodelta 1787. Kylässä oli tällöin kolme taloa. Maa- omaisuudeltaan suurin oli Iso- eli Länsitalo, joka käsitti aika ajoin puolet ja välillä kolme neljäsosaa entisestä ratsutilasta. Isojaon yhtey- dessä Länsitalon talouskeskus (Aa) siirrettiin uuteen paikkaan ja keskiajalle juontuva vanha kylätontti jäi Itätalon (B ja C) rakennuksille. Kansal- lisarkisto, digitoidut aineistot.

2X KESÄKUU 2020 5 seksi. Lakialueet ovat lähes paljaita. Huipulta avautuu upea näköala Artukan kylän maalaismaiseman ja Satavaa ym- päröivien vesialueiden yli.

Artukka esiintyy asiakirjoissa ensim- mäisen kerran vuonna 1405, jolloin Sa- tavan Artukaisten Juha-niminen isäntä toimi Maarian käräjien lautamiehenä. 1500-luvulla kylässä oli kolme verotaloa, mutta yksi niistä hävisi vuonna 1576 ja toinen ilmeisesti 1600-luvun alussa. Vanhin kartta kylästä on vuodelta 1698. Ruotujakolaitoksen toimeenpanon yh- teydessä ratsutilaksi määrätyn Artukan yksinäistalon rakennukset on merkitty karttaan mäen eteläsyrjään paikalle, jossa nykyisin sijaitsee Itätalo. Pellot Itätalon sivurakennuksen kivijalkaan on merkitty levittäytyivät kylätontin itä- ja länsipuo- vuosiluku 1748. Kakskertaseura/Turun museokes- kus (TMK) lella ja niityt laaksossa peltojen ja kallioiden välillä. Järvistensaaressa oli ulko- niittyjä. neljäsosamanttaalin tila Johan Matts- Artukka oli kruunun rustholli, jota vil- sonille. jelivät talonpojat perheineen ja palve- lusväkineen. Vuoden 1725 rippikirjaan Jako vakiinnutettiin vuonna 1787 to- Artukan viljelijäksi on merkitty talonpoi- teutetun isojaon yhteydessä. Rusthollin ka Johan Johansson ja vuonna 1739 ta- pääpuolikkaan (A) viljelijäksi jakoasiakir- lonpoika Johan Simonsson. Vuoteen joihin merkittiin Johan Mattsson ja nel- 1760 tultaessa kruunun rustholli jaettiin jäsosien Thomas Thomasson (B) sekä kahteen osaan. Toista puolikasta viljeli Anders Johansson (C). Isojaon peltoja tällöin Henrik Ersson ja toista Johan niittykartan mukaan vanhalla kylätontil- Mattsson. Vuosisadan lopulla näistä toi- la oli tällöin rinnakkain kaksi taloa. Johan nen jaettiin vielä kahtia ja sen puolikas Mattssonin rusthollinpuolikkaalle – joka liitettiin Johan Mattssonin viljelmiin. sittemmin tunnettiin nimellä Länsitalo Jako ilmenee mm. vuonna 1787 rippikir- – osoitettiin uusi talotontti kylätontista jaan tehdystä merkinnästä, jossa neljäs- luoteeseen (Aa). Kylässä oli myös kolme osamanttaalin suuruinen tila on merkit- torppaa. Näistä kaksi – vanha ja uusi ty Thomas Greveniukselle ja kolmen rakuunantorppa – sijaitsivat vierekkäin

6 2X KESÄKUU 2020 Rakuunavuoren eteläpuolella ja kolmas – reservitorppa – kylän kaakkoisrajalla.

Vuoden 1810 henkikirjan mukaan ky- lässä asui useita perhekuntia: rusthollari Henric Johansson, talonpoika Matts, rusthollari Thomas Thomasson, laivuri Carl Söderlund, talonpoika Johan Jo- hansson, rakuuna Eric Nyström, reservi- läinen Michel Strom ja ent. rakuuna Alexander Dahlberg. Vuonna 1830 kol- mea neljäsosaa rusthollista hallitsi Hen- rik Johansson, jolla oli torpparina Carl Adriansson. Neljäsosa rusthollista kuului tällöin Carl Lindqvistille, jonka nimiin merkittiin myös torppari Carl Blomqvist, rusthollarinleski Caisa Timén ja rakuuna

Artukan Rauhala ja Uus-Länsitalo kuvattuna Rakuunanvuorelta 1920-luvulla. Kakskertaseura/TMK.

2X KESÄKUU 2020 7 Länsitalo. Kakskertaseura/TMK.

Nyström sekä kaksi reserviläistä. Kaksi- Artukan kylän yhteismaiden jakovuon- kymmentä vuotta myöhemmin (1850) na 1870 puolen manttaalin suuruisen tilanne oli samankaltainen: ¾ manttaalia ”Länsitalon” omisti rustitilallinen Gustaf tilasta kuului rusthollari Henrikille (ta- Blomqvist ja kahdessa ¼ manttaalin suu- lonpoika Henrik Fagerström) ja ¼ rust- ruisessa osassa olleen ”Itätalon” Johan hollari Gustaf Lagerströmille. Vuonna Johansson. 1850 kaupattiin huutokauppailmoituk- sella ”Kolmeneljäsosa Artukan rusthol- Kylän maat mitattiin vuonna 1914 iso- lia”. Sanomalehti-ilmoituksissa (mm. jaon järjestelyä varten. Itätalon, joka oli Åbo Tidningar 30.4.1850) tilasta käytet- virallisesti kahdessa osassa, mutta käy- tiin nyt nimitystä Isotalo. Vuonna 1870, tännössä yksi talo, omisti Yrjö Nikolai jolloin Satava kirjattiin Kakskertaan (ai- Ruohonen. Länsitalon omisti Gustaf emmin hallinnollisesti Kaarinaan ja kir- Adolf Blomqvistin perikunta. Länsitalon kollisesti Maariaan) Artukan ratsutilaa omistajien anomuksesta talon maat käsiteltiin jälleen kahtena yhtä suurena jaettiin perillisten kesken yhdeksään puolikkaana, joista kumpikin käsitti puo- osaan. Myös Itätalosta erotettiin kuusi li manttaalia. Toinen osa kuului nyt ta- palstatilaa, mm. Pikku-Artukka ja Haga lonpoika Gustaf Blomqvistille ja toinen sekä Kutuluodolle 1900-luvun alussa talonpoika Johan Johanssonille. rakennetut Erstaholmin ja Kutuluodon

8 2X KESÄKUU 2020 Rauhalan piharakennus. Kakskertaseura/TMK.

Rauhalan väkeä venerannassa.

2X KESÄKUU 2020 9 Pikku-Artukka erotettiin Länsitalosta 1910-luvun alussa. Kakskertaseura/TMK. huvilat. Jo aiemmin kylän maille oli muo- vät 1910-luvulla enää paikanniminä. dostunut Lehtoniemen palstatila ja sen Nykyinen Rakuunavuori oli Rakuunan- maille rakennettu Koirankarin huvila metsä. sekä Kaitaranta. Rakuunatorpat esiintyi-

10 2X KESÄKUU 2020 Taloja ja viljelmiä yhdistivät kylätiet ja seliukseen. Hänen yhteytensä Artuk- polkuverkosto. Autolla liikennöitävä yh- kaan ei ole toistaiseksi selvinnyt. dystie, Samppaantie, rakennettiin vasta 1930-luvulla alkaneen tieverkoston ke- Vanhan viisun säe ”Artukas on kropo- hittämisen myötä. Siihen saakka kulku nokat” kertoo ajasta, jolloin Artukan tapahtui vesiteitse. Airistolla kulkenut kylässä on riehunut isorokkoepidemia. höyrylaivaliikenteen pääväylä sivusi ky- Sen jättämiä arpia kerrotaan näkyneen lää ja Samppaansunttia pitkin 1880-lu- vielä 1900-luvun alussa joidenkin van- vulta lähtien liikennöity reitti hyödytti hempien ihmisten iholla. ennen muuta kesäasukkaita. Höyrylaivat poikkesivat sekä Länsi- että Itätalon lai- turiin, jotka pian alkoivat tarjota kesä- majoitusta kaupunkilaisille. Talojen rannoille kohosivat ensimmäiset kesä- huvilat vuosisadan vaihteessa.

Artukan keskiajalle juontavalla kylä- tontilla aikoinaan sijanneista taloista on säilynyt nykypäiviin Itätalo. Sen vanhoista asuinrakennuksista toinen periytyy mahdollisesti 1700-luvun puoliväliin. Talon kivijalkaan on kaiverrettu vuosiluku 1748. Paikalla, jonne rusthollin pää- puolikas 1700-luvun lopulla siirrettiin, sijaitsevat nykyisin Rauhala ja Uusi- Länsitalo. Niiden jako perustuu vuonna 1914 suoritettuun uusjakotoimitukseen, jonka yhteydessä Länsitalo jaettiin perillisten kesken. Rauhalan päärakennus on kuulunut alkujaan Länsitalolle. Se lienee peräisin 1700-luvun lopulta. Uus-Länsi- talon nykyinen päärakennus on pysty- tetty 2000-luvun alussa. Uus-Länsitalon mailla on Artukan kylälle alkujaan kuulunut veneranta, jonne johtavan tien vieressä sijaitsevassa kalliossa on yksi Kakskerran alueen vanhoista kalliopiir- roksista. Kallioon kaiverrettu teksti viitannee Turun läänin jalkaväkirykmentin pastorinakin toimineeseen Jonas Mon-

2X KESÄKUU 2020 11 Sanna Kupila

Vepsä

äppsä Holm, Väpsäluoto, Vep- tuli nyt Iso-Heikkilän latokartanon eli saari, Wepsä, Väpsä, Vepsä. kruunun laidunsaari. WSaaren nimellä on ollut monta muotoa ennen nykyistä Vepsää, joka Vepsä sijaitsee n. 12 kilometriä lounaa- on otettu käyttöön vasta 1900-luvulla. seen Iso-Heikkilän tiluksista. Iso-Heikki- Vielä 1800-luvun lopun kartassa lukee lä tunnettiin keskiajalla ja 1500-luvulla Vepsaari. nimellä Turun linnan latokartano tai Iso latokartano. Iso-Heikkilä -nimi tuli käyt- Vepsä on kuulunut alkujaan Maarian töön vasta 1600-luvulla, samoihin aikoi- pitäjään, Paavaisten kylään. Kyllä, ky- hin jolloin tilasta tuli armeijan majurin seessä on Rymättylän Paavainen, joka virkatalo. vuoden 1540 maakirjaan on merkitty kuuluvaksi Maarian pitäjän Hirvensalon Mutta takaisin Vepsään. Hallinnollises- kylien yhteyteen. 1400-luvun alussa ti saari kuului edelleen Maarian kuntaan, toimeenpannussa uudessa hallinnolli- kuuluihan Iso-Heikkiläkin aikoinaan sii- sessa aluejaossa Paavainen määrättiin hen. Sanomalehdessä kerrotaan vuonna kuulumaan Maarian hallintopitäjään. 1905 toivomuksesta, että Vepsän luoto Määräyksen perustana olivat vanhat myytäisiin Rymättylän pitäjään kuulu- asutushistorialliset suhteet, mikä tar- vaksi eri maatilaksi. Näin ei kuitenkaan koittaa, että maarialaiset olivat harras- käynyt. Vepsä oli osa Iso-Heikkilää ja taneet asutustoimintaa oman pitäjän Maarian kuntaa kunnes se ensin vuonna ulkopuolella. 1929 erotetaan omaksi Väpsä nimiseksi tilaksi ja liitetään lopulta 1.1.1944 kuu- Vepsä sijaitsee Airiston etelälaidalla, luvaksi Kakskerran kuntaan. Liitos tapah- lähempänä Rymättylää ja Paavaisten tui samassa yhteydessä, jolloin suurin kylää kuin Maarian pitäjää. Vanhimmis- osa Maarian kunnasta liitettiin Turkuun. sa tuomiokirjoissa Paavainen mainitaan Seuraava kunnallinen muutos Vepsän Vepsän laidunsaaren omistajana, mutta suhteen tapahtuu 1.1.1966 jolloin saari 1600-luvun puolivälissä saaresta kiinnos- siirtyy Kakskerrasta osaksi Turun kau- tui myös kruunu eli valtio. Tässä yhtey- punkia. dessä Paavainen menetti Vepsän, josta

12 2X KESÄKUU 2020 Vaikka yhdistämistä Rymättylään ei saatua villaa sekä kaislojen kukintoja, koskaan tapahtunut, Vepsällä on ollut ”ruoron päitä”. Kuivatuista kaisloista läheiset yhteydet Rymättylään talvika- revityt kukinnot ovat höyhenen kaltai- lastuksen kautta, sillä saaren talvikalas- sia ja niitä kaupunkilaiset ostivat tyyny- tusoikeudet kuuluivat oikeuden päätök- jen täytteiksi. sen mukaan Rymättylään eivätkä Maa- rian kuntaan. Rymättyläläiset vetivätkin Vaikka Vepsä oli yksityisessä omistuk- nuottaa Vepsän saaresta, vuonna 1905 sessa, tehtiin sinne jo 1800-luvun lopul- vedettiin jopa kolme nuottaa rinnatus- la huvimatkoja, sijaitseehan saari keskei- ten. Näistä silakoita tuli yhteensä noin sellä paikalla Airistolla Turkuun johtavan 51 hevoskuormaa. meriväylän varrella. Saarelle lähdettiin katsomaan Airistolla olevia purjehdus- Myös 1770-luvulla Vepsään peruste- kilpailuja sekä ainakin vuonna 1887 teh- tun torpan asukkaat kuuluivat Rymätty- tiin saarelle juhannusmatka. Aura-lehti län seurakuntaan. Torpan maat ja laidun- uutisoi asiasta näin: alueet on merkitty vuonna 1842 tehtyyn karttaan. Viljelysmaat olivat saaren ”Raittiusseuran huvitoimikunta pani keskellä, niillä paikoilla, jossa maa on eilen illalla toimeen huvimatkan merille. alavampaa ja jossa edelleen sijaitsee vanha, 1800-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus. Saaressa elinolosuhteet olivat paikoin vai- keat ja torppari vaihtuikin useasti 1800-luvun alkupuolella. Viimei- nen torppari, Johannes Aadalbert Vuorinen tuli ensin Vepsään ren- giksi vuonna 1898 ja torppari hä- nestä tuli 1905 mentyään naimisiin talon tyttären kanssa. Heidän lap- sensa eivät halunneet jatkaa kalas- tusta ja viljelyä saaressa ja saari myytiin vuonna 1936. Näiltä uusil- ta omistajilta Turun kaupunki osti Vepsän saaren toukokuussa 1950.

Kalastus oli saarella tärkeä elin- keino ja saalis myytiin turkulaisil- le torikauppiaille, toki jonkin verran myös suoraan yksityisasiak- Varhaisimmat huvimatkat Vepsään tehtiin jo vuonna kaille. Lisäksi myytiin lampaista 1885.

2X KESÄKUU 2020 13 Noin 1½ tuntia matkustettua noustiin nuotiopaikkoja ja majoitustiloja. Vanha maihin Wepsän saareen, josta kauniilla torppa muutettiin toimistoksi. nurmikolla leikittiin, saatiin kuulla sekä mies- että sekaäänistä laulua, poltettiin Kuten saarella käyneet tietänevät, on kokkovalkeata, tanssittiin mukana ole- Vepsän länsipää hyvinkin kallioinen ja van soittokunnan soittaissa ym. Mones- sokkeloinen ja siten se on mahdollista- ta kohden Airiston rannoilla palaa leimu- nut monenlaisen kätkeytymisen. Tiettä- si juhannustulia. Pursia riitti sinne tänne västi Vepsässä on piilotettu vuoden 1918 risteillen ulapalle. Tuo kaikki teki retken sodan jälkeen punaisten puolella olleita. jotenkin hupaisaksi ja tyytyväisiä sen Ja toki sokkeloinen rantaviiva pikkuluo- tähden oltiinkin tähän juhannusillan lineen on tarjonnut sopivia kätköpaikko- viettoon. Takaisin saavuttiin kello 1 jä- ja myös kieltolain aikaisille pirtukätken- lestä yöllä.” nöille. Tiettävästi Vepsän rannoille on tuolloin upotettu pirtutorpedoja, ja Uusi Saaren asukkaat olivat vieraanvaraisia, Aura uutisoi 18.11.1928, että Turun po- eikä rantautujia häädetty pois. Kerrotaan liisilaitoksen raittiuspoliisit olivat taka- myös, että opiskelijat ja taiteilijat ovat varikoineet Vepsän saarella riihen ulla- viettäneet aikaansa Vepsässä. Sen jäl- kolta 140 litraa spriitä, jolle omistajaa ei keen kun Vepsä siirtyi Turun kaupungin ilmestynyt. Saaren asukkaat itse eivät omistukseen ja siitä tehtiin kaupungin mainittavasti ole osallistuneet salakulje- virkistysalue, Vepsään järjestettiin vesi- tukseen, joten varsinaisena pirtusaarena bussiliikennettä ja saareen rakennettiin Vepsää ei voida pitää.

Vepsän saaren kartta vuodelta 1842. Kansallisarkisto, digitoidut aineistot.

14 2X KESÄKUU 2020 Maikku Lindström

Kaivoisten kylän kiviaitan ”kasvojen kohotus”

hikulkijat ovat varmaan huo- miten työ tehdään, samoin kuin museo- manneet, että Kaivoisten kylän virasto, josta saatiin myös ohjausta asian Omaamerkki on saanut viime ke- suhteen. Itse työn teki taitava peltityön sän aikana uuden peltikaton vanhan, ammattilainen Teijo Hiltunen Nousiaisis- vuotavan tilalle. Uuden katon saamiseen ta. Työn laatu oli loistava ja työ kävi jou- vaikutti osaltaan ELY-keskus, joka avusti tuisasti yhden miehen voimin. osassa kustannuksista sekä antoi ohjeita,

2X KESÄKUU 2020 15 Kiviaitta on rakennettu 1820-luvulla, Kiviaitta on toiminut vilja-aittana jolloin Kaivoinen on kuulunut vielä Ma- 1980-luvulle asti, 1940- ja 1950- luvuilla rielundin yhteyteen. Marielund on ero- ollut myös kesäaittana eli kesäisin siellä tettu omaksi tilaksi 1918, jolloin Kaivois- on nukuttu. ten tila on myyty Kustaa Waldolinille ja sen jälkeen Lehtoselle. Kieltolain aikaan Kaivoisessa harjoitet- tiin pirtun salakauppaa niin kuin mones- Lovisa ja Matti Auvinen sekä Ester ja sa muussakin talossa, kiviaitan lattiassa Väinö Kääriä ostivat Kaivosten tilan yh- on vieläkin näkyvissä erilainen tiilikerros, dessä sodan jälkeen 1946, he olivat naa- jonka alla pirtuvarasto on ollut. pureita jo Viipurin maalaiskunnasta. Vuonna 1949 tila jaettiin Elias Auvisen On myös kerrottu, että vilja-aitta olisi (Matin ja Lovisan pojan) ja Väinö Kääriän toiminut putkana. Maamiesseuran talol- kanssa puoliksi. la (eli nykyisin Seuraintalo) järjestettiin ahkerasti tansseja joka viikonloppu, se Nykyiset omistajat ovat Maikku ja Leif oli sotien jälkeen suosittu iltama- ja tans- Lindström, jotka ostivat tilan vuonna sipaikka, jonne tultiin ympäristökunnis- 1979 Elias Auvisen perikunnalta. ta saakka. Yhteydet olivat lauttojen ta-

16 2X KESÄKUU 2020 kana, joten tappelupukarit ja liian paljon leisiin mukaan muuten kuin koneen juopuneet kuulemma saatettiin sulkea käyttäjänä. kiviaitan kaltereiden taakse, poliisi oli Kaarinan Kuusistossa, joten pikkuasiois- Nyt aitta on varastona. Viime hetkellä sa ei poliisia vaivattu. Lieneekö tämä saatiin katto uusittua, suru oli suuri, kun tarina legendaa? katto vuosi vuodelta vuosi aina enem- män, aitan yläkerran komea leveä lank- 1960-luvulla aitan vintissä kokoontui kulattia oli jo vaarassa mädäntyä vuota- saarten nuorisoa, musiikki soi. Allekir- neen veden vuoksi. Myös tiiliseinät si- joittaneen hommana ikään kuin etätyö- sällä ja ulkopuolen tiiliseinä rikkoutunei- nä oli vaihtaa kasettia nauhurista meillä den syöksytorvien takia olivat rapautu- kotona ja musiikki tuli aitan vintistä massa. kaiuttimista. Lysti loppui yleensä siihen, kun kello alkoi tulla 24:00 ja äiti-Saima Olemme onnellisia, että menneiden oli sitä mieltä, että lapsityövoiman käyt- sukupolvien työ ei ainakaan meidän tö sai loppua ja vetäisi töpselin irti. Olin elinaikanamme mennyt hukkaan ja aitta silloin noin 10 vuotias enkä päässyt bi- on pelastettu.

Rakennus on saamamme tiedon mukaan nousemassa suojelukohteeksi, katon osalta se täyttää nyt suojelukoh- teen korjauksen vaatimukset.

2X KESÄKUU 2020 17 Ari Karhilahti

Kakskerran ja Turun lepakot – yleisellä tasolla ja muistinvaraisesti

aailman nisäkkäistä 20% on vuodessa on löydetty 200 uutta lajia. lepakoita, lajeja tunnetaan Eikä tämän hetken tilanne ole mitenkään Mnykyisin 1150. Kuvittaessani lopullinen. Markku Lappalaisen kirjaa - Lepakot, salaperäiset nahkasiivet, maailman le- Suomessa on varmuudella tavattu 13 pakoista tunnettiin 957 eri lajia. Alle 20 lepakkolajia ja lisäksi ainakin yksi laji,

Harvinainen ripsisiippa, varsinainen tuntomerkki, ripset pyrstöpoimun reunassa, ei näy. Laji on toinen, jolla on vitivalkoinen maha kimolepakon lisäksi. Kimolepakolla olisi pienet ja mustat korvat. Kuva: Ari Karhilahti.

18 2X KESÄKUU 2020 joka on tullut maahan autonosien mu- listustapa on pääosin erilainen kuin kana kontissa, ei siis omaehtoisesti len- muiden lepakoiden. Korvayökkö roikkuu täen. Osa lajeista, kääpiö-, vaivais-, oksilla ja kuuntelee saaliseläinten ääniä, pikku- ja iso- sekä etelänlepakko, ovat lennähtää nappaamaan ne suihinsa ja aktiivisia muuttajia, käyvät Suomessa palaa oksalle kuuntelemaan seuraavan vain kesäisin. Osa näistä muuttajista on- makupalan ääniä. nistuu poikimaan maassamme. Maassamme esiintyvät muut lajit saa- Kautta vuoden maassamme pärjäävät: listavat aktiivisesti kaikuluotaamalla. viiksi-, isoviiksi-, ripsi-, vesi- ja lampisiip- Näitä kaikuluotaavia ts. saalistavia lepa- pa. Unohtamatta kimo- ja pohjanlepak- koita näkee iltaisin ja näiden havainnoin- koa. Korvayökkö kuulostaa nimenä per- ti on hauskaa puuhaa kesäiltaisin. Lepa- hoselta, mutta on talvehtivista lepakois- koiden kaikuluotausääniä ei ihmiskorvin ta ja ylipäätään maassamme tavatuista onnistu kuulemaan. Matalimmillaankin lepakoista suurikorvaisin. Lajin pystyy äänet ovat 20 000 hertsiä. Äänien ma- iltahämärissä tunnistamaan suunnatto- daltamiseksi on tehty laitteita, joilla mien korvien perusteella, sikäli kun lajin äänet hidastetaan ihmiskorvin kuulta- lennossa onnistuu näkemään. Lajin saa- vaksi. Näistä äänistä pystyy lajit erotta- maan, kunhan niistä saa sonogrammiku- vat aikaiseksi.

Lepakot saalistavat laatutietoisesti, valikoivat saaliin ilmeisesti hyönteisten määrän ja energiasisällön mukaan, siksi rantojen surviaissääsket ovat monelle lajille herkkujen ykkösiä. Surviaissääskiä on runsaasti ja niitä on pitkin kesää saatavana. Siksi vesistöjen lähellä näkee paljon lepakoita, varsinkin alkukesällä, jolloin muita hyönteisiä on niukalti lennossa. Jos menee rantaan lepakoiden saalistusalueella, huomaa niiden uteli- aina tulevan tarkistamaan, mikä ylimää- räinen möykky ilmestyi maisemaan. Nopeasti ne hyväksyvät ylimääräisen väistettävän ja jatkavat saalistusta.

Muumioitunut korvayökkö, kalkkikaivokseen me- nehtynyt raasu. Kuva: Ari Karhilahti.

2X KESÄKUU 2020 19 Nopea katsaus lepakon vuoteen mutta on ilmeistä, että tieto siirtyy ainakin hyvistä horrostuspaikoista. Turussa Keväällä, täällä Turun tasolla yleensä on hylättyjä luolia, joista on laskettu vapun aikaan, lepakon horros päättyy ja sadoittain talvehtivia lepakoita. Erikoi- hyönteisten saalistus alkaa. Kylminä ke- suutena horrostajista kannattaa mainita väinä nälkäiset lepakot saattavat saalis- toistaiseksi vain Turun alueella harvinai- taa päivisinkin. Alkukesä tarjoaa reilusti sena tavattu ripsisiippa. eväitä ja lepakoiden poikasia alkaa put- kahdella juhannuksen tienoilla. Useiden Lepakoilla pitää olla hyvä muisti ja lajien naaraat kokoontuvat synnyttä- paikallistuntemus, koska niiden ikä on mään poikaskolonioihin. Näissä voi olla 10-50 g painoiselle nisäkkäälle varsin kymmeniä, joskus satoja naaraita poika- huomattava, jopa yli 40 vuotta. Saman- sineen. Reilun kuukauden naaraat hoi- painoiset nisäkkäät, päästäiset, hiiret ja vaavat poikasta, yleensä yhtä, joskus myyrät elävät pari kolme vuotta maksi- harvoin kahta. Imetyksen loputtua poi- missaan. Lepakoita rengastetaan lintu- kaset alkavat itsenäistyä ja emojen lailla jen tapaan ja siksi ylipäätään tiedetään lihottavat itsensä talvehtimiskuntoon. kauanko ne elävät. Syksyllä loka-marras- Samalla ne hakevat talvehtimispaikkoja. kuussa lepakot hakeutuvat horrostus- Ei varmuudella tiedetä jeesaavatko van- paikkoihin, osa niiden liepeille, arimmat hat lepakot paikkojen suhteen nuoria, lajit jo niihin pysyvämmin. Kalliohalkea-

Talvehtivia isosiippoja Puolassa. Kuva: Ari Karhilahti.

20 2X KESÄKUU 2020 mat, pirunpellot, louhoskasat, hylätyt kaivokset jne. ovat paikkoja, joissa lepakot talvehtivat. Puolan maanalaiset 2. maailmansodan aikaiset strategiset kymmenien kilometrien pituiset verkos- tot tarjoavat kymmenille tuhansille le- pakoille talvehtimissijan, vastaavia ei Suomessa ole ja maamme lepakot talvehtivat pienempinä joukkoina. Parhais- sa kaivoksissa tosin voi olla satoja yksi- löitä talvehtimassa. Poikkeuksetta näis- sä luolissa on montaa eri lajia horrosta- massa. Lepakon lämpö laskee hyvinkin 0 asteeseen horroksen aikana. Ajoittain lepakko herää horroksesta talven aikana. Herääminen kuluttaa rasvavaroja ja jos löytää horrostavan lepakon, ei sitä saa turhaan herättää, se voi olla kohta- Kuvassa on yleisin lepakkomme pohjanlepakko, lokas herääminen. Vararasva ei riitä sen tunnistaa korvantyvien okranvärisistä kar- voista. Kuva: Ari Karhilahti. kevääseen ja lepakko menehtyy.

Ylipäätään lepakoiden koskemista kan- on paikon runsaastikin pohjanlepakon nattaa välttää. Suomesta on löytynyt lisäksi. Vaikeasti havaittavia korvayökkö- raivotautisia lepakoita ja v. 1982 lepak- jä lentelee lehtomaisilla alueilla ja rip- kotutkija menehtyi suomalaiseen rabiek- sisiippa kuulunee saaren kesän vakiola- seen. Jos elävä lepakko pitää siirtää, pi- jeihin. Pikkulepakko ja isolepakko voivat tää olla nahkahanskat käsissä ja mielui- kumpikin lennellä kesäisin saaren vilje- ten kaapata lepakko vaikka johonkin lysmailla. Lajien varmistaminen ei juuri kannelliseen astiaan, viedä ulos ja va- ilman detektoria onnistu ja vaaditaan pauttaa siellä. kova kokemus ja paljon vertailuäänittei- tä lajien saalistus- ja sosiaalisista äänistä Suomen kaikki lepakot ovat rauhoitet- ennen kuin voidaan lajisto varmuudella tuja. Kautta koko maan esiintyy ainoas- määrittää. taan pohjanlepakko, maailman kylmän- kestävin lepakkolaji. Ei ole yllätys, että se Tutkijoilla on käytössä automaattilait- on samalla Suomen yleisin lepakkolaji. teistoja, joilla voidaan seurata yhden pienen alueen koko kesän lepakkofau- Kakskerran lepakkolajeista tiedän sen nan saalistukset ja ohilennot. Näitä tal- verran, että varsinkin vesisiippoja ja viik- lenteita analysoidaan talvisin lepakoiden sisiippoja sekä isoviiksisiippoja saarella horrostaessa.

2X KESÄKUU 2020 21 Sakari Itähaarla Metsästys saarilla

akskerran Erän kalenterissa tämä Nyt kelpaavat jo vuorenkilvetkin kauriille ja peu- keväinen vuodenaika on toimin- roille; Kuva Jukka Lämsä. Knallisesti vuoden rauhallisinta ai- kaa. Käytännössä varsinainen riistavuosi alkaa syyskuussa. Jo usean vuoden ajan lopettamaan. Aikamoinen poistuma, seuran toiminnan painopiste on ollut noin 250 yksilöä vuodessa! metsäkauriiden pyynnissä. Pyyntikausi alkoi 1.9. ja päättyi 15.2.. Lähes joka vii- Jo ennen metsäkauriin ilmestymistä konloppuna ja väliin viikollakin ovat alueellemme, täällä liikkui myös valko- seurueet olleet maastossa. Juhlapyhinä häntäpeuroja. Niiden määrä pysyi pit- jahteja ei ole kuitenkaan järjestetty enää kään alhaisena, mutta viime vuosina vuosiin. Viime vuonna saariltamme myös peurojen kannan kasvu on ollut Kakskerta, Satava, Hirvensalo ja Kulho selvästi havaittavissa. Valkohäntäpeurat pyydettiin tarkalleen 200 metsäkaurista. eivät vielä ole ongelma, mutta pelättä- Tällaisena tilanne on jatkunut useam- vissä on, että niiden lisääntyessä myös man vuoden, eli kanta on edelleen run- liikennekolarit runsastuvat. Niiden kans- sas kovasta verotuksesta huolimatta. sa kolaroiminen on jo huomattavasti Vuonna 2019 saarilla kirjattiin lisäksi yli tuhoisampaa, koska niiden koko ja ruho- 70 kauriskolaritehtävää, joissa puolessa paino kauriiseen verrattuna on lähes tapauksissa eläin oli kuollut tai jouduttiin kolminkertainen.

22 2X KESÄKUU 2020 Metsäkauris samoin kuin valkohäntä- Koska ne ovat kauriseläimiä, 2000-lu- peurakin on hieno ja kaunis lisä meidän- vun alussa ehdotettiin, että niiden nimi- kin saaristoluonnossamme ja täällä ne tys muutettaisiin valkohäntäkauriiksi, tuntuvat viihtyvän ja pärjäävän oikein mutta peuranimitys oli jo niin juurtunut hyvin. Toivoa sopii, että kantojen kasvu ja sitä käytettiin myös lakitekstissä, joten pysyisi kohtuuden rajoissa, koska täällä ne ovat edelleen valkohäntäpeuroja. ei ole luonnossa petoja, jotka pitäisivät kannat kurissa. Ilveksiä on saarilla vie- Pienpetojen, etenkin vierastulokkai- raillut, mutta ilmeisesti täkäläiset metsät den supikoirien ja minkkien, pyynti on ovat niin pieniä ja rauhattomia, ettei ollut metsästysseuramme ohjelmassa yhtään ilvespesintää ole havaittu. Su- kymmeniä vuosia. On kuitenkin hyvä sienkin jälkiä on joskus talvijäällä nähty, tietää, että nykyään lähes kaikilla pien- kun ne ovat jolkotelleet ohitse. pedoillakin on rauhoitusaika, ainoastaan supi ja minkki ovat täysin rauhoittamat- Valkohäntäpeura ei ole alun alkaen tomia. Pitää myös muistaa, että laki ja kuulunut suomalaiseen faunaan, vaan etiikka kieltävät pyydystämästä eläine- se on tuotu Minnesotan amerikansuo- moa, jota pienet pennut seuraavat. Näi- malaisten toimesta tänne rikastutta- den asioiden vuoksi keväällä ja alku- maan eläinkuntaamme. Ensimmäiset 6 kesällä ei pyyntivehkeitä vireessä pidetä. yksilöä saapuivat laivalla Helsinkiin syys- Kakskerran Erällä on muutamia pienpe- kuussa vuonna 1934. Ne sijoitettiin aluk- to- ja minkkiloukkuja, joita on sijoitettu si Vesilahteen Laukon kartanon maille, paikallisten asukkaiden toivomuksesta josta juontaa myös nimitys Laukonpeura. pihapiiriin. Koska pyyntiloukut pitää joka

Kaksi valkohäntäpeurapukkia; Kuva Jukka Lämsä

2X KESÄKUU 2020 23 Hyyrtilän laavu saarelaisten käytössä; toimii pyyntiaikana myös metsästäjien tukikohtana; Kuva Sa- kari Itähaarla. päivä käydä tarkastamassa, pihapiirissä siihen paikalliset metsästysseurat ovat se käy kätevästi asukkaiden toimesta. sitoutuneet pitämällä yllä ympärivuotis- ta ja -vuorokautista hälytysvalmiutta. Kakskerran Erässä on ympärivuotista Vaikka moni tuntee paikallisia metsästä- ja jokaviikkoista toimintaa, kun käymme jiä, on tärkeää muistaa, että kolarin sat- hoitelemassa auton kolhimia metsäkau- tuessa pitää aina soittaa hälytysnume- riita ja joskus myös valkohäntäpeuroja. roon 112. Tämä siitä syystä, että onnet- Hirvikolareita ei ole onneksi vuosiin ta- tomuus kirjautuu välittömästi viran- pahtunut, koska hirvien määrä saarillam- omaisten tietoon ja he voivat ratkaista, me on vähäinen. Viime vuonna Kaksker- tarvitaanko paikalle poliisiapua esimer- rassa, Satavassa ja Hirvensalossa oli yli kiksi liikenteen ohjailuun vai pärjätäänkö 70 kolaria, joista aiheutui hälytystehtävä. paikallisilla metsästäjillä. Lisäksi paikalle Hirvensaloon Friskalan suoran päähän hälytetyllä metsästäjällä on silloin tapa- on tullut peura(kauris)varoitustaulu. turmavakuutus viran puolesta eikä rau- Hirvensalon sillan yli ajettaessa kannat- hoitusaikanakaan synny väärinkäsityksiä taa varautua siihen, että varsinkin kau- vahingoittuneen eläimen jäljityksestä ja riita alkaa pomppia eteen jo pujottelu- lopetuksesta. mäen kohdalla ja erityisen hankala paikka on Seiskarinkadun eli Meri-Kari- Muutama vuosi sitten julkaisimme nan risteysalue. Kauriita on siis runsaas- kartan, jossa näkyi kauriiden todennä- ti jo Hirvensalossa asti. Suurriistavirka- köisimmät tienylityspaikat. Enää sellais- aputoiminta (SRVA) on lakisääteistä ja ta on turha laatia, koska niitä kulkee

24 2X KESÄKUU 2020 missä ja milloin tahansa. Ajakaa siis me vastaan positiivista palautetta, mut- tienreunoja tarkkaillen ja pitäkää nope- ta negatiivinenkin palaute on tärkeää. us kohtuullisena. Mistä muuten voisimme ottaa opiksem- me? Koronavirus on nyt ajankohtainen ja Kevätterveisin Kakskerran Erä ry. se on syytä ottaa tosissaan, mutta epi- Sakari Itähaarla, sihteeri demia menee aikanaan ohi. Toisin on punkkien laita, jotka viihtyvät hyvin kauriiden turkissa, ne eivät meidän aika- namme lopu, päinvastoin lisääntyvät vain. Olkaa siis tarkkoja ja harkitkaa TBE- rokotusta, kun sellainen on saatavilla.

Kakskerran Erällä on omat kotisivut (https://www.turunseudun.rhy.fi/kaks- kerran_era/), joista löytyy yhteystiedot ja myös osoite, johon voi jättää palautetta nimettömänäkin. Mieluusti otam-

Kakskerran Erä on mukana saarten monissa yhteisöhankkeissa; tässä Erän soppatykki Hennalan mis- siotreffeillä maaliskuussa ja Erän ohjauksessa perheen pienimmät rakentavat linnunpönttöjä; Kuvat Jukka Lämsä.

2X KESÄKUU 2020 25 Mari Toivonen

Karjaa Kulhossa vuodesta 2006

Tervehdys Salmensuun tilalta! massa (noin 80) ja 6 siitossonnia. Tilal- Tilamme sijaitsee Sauvossa, noin 40 km lamme on myös tilapuoti, josta myymme Turusta, Paimion ja Kemiön välissä. Tila- oman tilan lihaa ja lihajalosteita. mme on luomutila ja kasvatamme emo- lehmäkarjaa. Päärotu tilalla on ruskea- Salmensuun tilan vuoden kierto eläin- valkoinen hereford. Lisäksi käytämme ten kanssa on melko ennakoitava. Kevät- mustia aberdeen angus-sonneja, joten talvella, helmi-maaliskuun taitteessa, osa karjasta on mustavalkoisia hereford- alkaa poikimakausi, joka kestää noin angus-risteytyksiä. huhtikuun puoliväliin. Toukokuussa aletaan suunnitella laidunryhmiä ja laittaa Emolehmiä on Salmensuussa ollut eläimiä ulos maistelemaan kevään vih- vuodesta 1978. Tuolloin lähdettiin nel- reää ruohoa. Kesäkuun puoliväliin men- jästä hereford-lehmästä ja tänään emo- nessä kaikki eläimet ovat ulkona laitu- jen pääluku on noin 170. Joka vuosi emot milla, pääasiassa ympäri Varsinais-Suo- tekevät vasikan, yleensä yhden, joka on men luonnonlaitumilla. Sen jälkeen emon kanssa koko kesän laitumella. aletaan tehdä rehua seuraavaa talvea Emojen ja vasikoiden lisäksi tilalla on varten. Kesä kuluu rehun teossa, laitu- edellisen vuoden lehmävasikat kasva- mien rehutilannetta ja eläimiä seurates-

26 2X KESÄKUU 2020 sa, eläimiä siirrellään laitumelta toiselle Salmensuun tila on panostanut paljon ja olkea paalataan kuivikkeeksi. Syys- luonnonlaidunnukseen. Tilalla on noin kuussa aletaan keräillä karjaa kotiin päin, 250 hehtaaria luonnonlaitumia ympäri ensin tilan peltolaitumille ja lokakuussa Varsinais-Suomen. Laitumet ovat meren- sisälle navettaan. Navetat ovat pihatto- ja joen rannoilla Sauvossa, Paimiossa, navettoja, eli kolmeseinäisiä ”katoksia”. Kuusistossa (Kaarina) ja Turussa. Turussa Lehmät ovat siis ulkoilmassa ympäri lehmiä on kolmella alueella: Katariinan- vuoden. laaksossa Rauvolanlahden rannoilla, Hirvensalossa Friskalanlahden rannoilla Lokakuussa käynnistyy toinen poiki- sekä Kulhon saaressa. makausi, joka kestää marraskuun lopul- le. Lokakuussa myös vieroitetaan kevääl- Kaikkien luonnonlaitumien osalta tila lä syntyneet vasikat emoistaan. Emojen on tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen pitäisi tässä vaiheessa olla uudelleen kanssa, että mitään lisärehua ei laitumil- tiineenä, jos kesän laumassa ollut sonni la laiduntaville eläimille tuoda, vaan on tehtävänsä hoitanut hyvin. Jouluun tarkoitus on, että eläimet syövät vain mennessä tilan työt yleensä rauhoittuvat laidunten tarjoamaa rehua. Tavoitteena ja työ eläinten parissa on ns. perustyötä, on köyhdyttää laidunalueiden maape- eli ruokkimista ja pahnojen levittämistä. rää, jotta alkuperäiset ”köyhän maape- Tammikuussa laitetaan syksyllä poikinei- rän” kasvit pääsevät taas kasvamaan, den lehmien joukkoon siitossonnit töi- pusikot ja kaislikot taantuvat ja maisema hin, mutta navetan elämään se ei paljo- avautuu. Yksi tärkeä lisä tässä on vielä akaan vaikuta. Vasta maaliskuun poiki- se, että vesistöön valuvat ravinnekuor- makausi vilkastuttaa taas elämää ja mat pienenevät, kun laidunalueille ei jää vuoden kierto alkaa alusta. laidunnuksen jälkeen niin paljon la-

2X KESÄKUU 2020 27 hoavaa kasvimassaa, joka syksyn ja tal- ja saareen pikkuhiljaa kuskattiin. Nyky- ven sateiden myötä valuisi vesistöön. ään lautta tilataan Nauvosta ja yhden Tämä toteutuu myös tutkimusten mu- päivän aikana koko karja siirretään vas- kaan. Ja jokainen voi sen itsekin todeta tarannalta saarelle. Friskalan puolen seuratessaan laidunnettujen alueiden laitumille karja on ajettu valmiiksi odot- avautumista ja kaislikon taantumista. tamaan kyytiä saareen. Vastaavasti syk- Pysyvästi nurmea kasvavat pellot taas syllä lautta tulee yhdeksi päiväksi, jonka toimivat hiilinieluina, jotka sitovat hiiltä aikana koko lauma siirretään vastaran- ilmasta maaperään. Kun peltoja ei kyn- nalle. Sieltä eläimet sitten kotiutetaan netä, ei sitoutunut hiili pääse vapautu- kärrylastillinen kerrallaan. maan ilmaan. Kulhon saari on kaunis, idyllinen paik- Kulhon saaren rantaniityt tulivat Sal- ka, ja on hienoa saada laiduntaa karjaa mensuun tilan laidunmaiksi vuonna siellä. Laiduntaminen antaa meille tilai- 2006. Ensimmäiset vuodet laidunnettiin suuden vierailla saarella ja nauttia sen vain rantaniittyjä, mutta myöhemmin luonnosta karjantarkkailukäyntien yhte- laitumiksi liitettiin myös luomuna viljel- ydessä. Yhteistyö asukkaiden kanssa on lyt pellot, jotka siis kasvavat nykyään ollut sujuvaa ja on hienoa tietää, että jos pysyvästi laidunheinää. Kulhossa laidun- eläimille jotain tapahtuu, saamme tie- taa joka kesä noin 60-päinen karjalauma. don siitä yleensä nopeasti. Kesä on koh- Laitumilla on 3-4 eri laumaa, joissa on ta taas täällä ja kesäkuun alkupuolella lehmiä vasikoineen, nuoria hiehoja (poi- karja tuodaan saarelle. Tavataan laidun- kimaton, nuori lehmä) ja yksi sonni joka käyntien yhteydessä laitumen reunalla laumassa. Laumat kiertävät laitumelta ja meille saa aina soitella, jos karjan toiselle koko pitkän kesän. Sonnit ote- suhteen on jotain kysymyksiä tai rapor- taan laumoista pois heinäkuun puolivä- toitavaa! lissä, ja pojat saavat olla keskenään loppukesän. Terveisin Salmensuun tilan väki p. 0500 785 543 Alkuun, kun Kulhon laitumet meille tulivat, saarella oli oma lautta, jolla kar-

28 2X KESÄKUU 2020 Virve Myllymäki

Kirja-arvostelu ja äänikirjat

Syvän etelän arvet säilyvät maan oman perheensä vaietut salaisuu- pitkään det, joita lukijalle paljastetaan vähitel- len, kerroksittain. Amerikkalaista 1930- Inspiraationsa menettänyt newyorkilais- ja 1970-luvun pikkukaupunkia ja yhteis- kirjailija Ernest Gray matkustaa etelään kuntaa kuvataan todentuntuisesti. Alabamaan, synnyinseudulleen, josta Luokkaerot ja rasistiset asenteet muut- hän on lähtenyt vuosikymmeniä sitten. tuvat hitaasti, vanhojen haavojen arpeu- Matkan syynä on osallistuminen isänsä tuminen kestää monta sukupolvea. hautajaisiin. Eletään vuotta 1974. Ve- nähtäneen vierailun aikana menneisyys Suomalais-irakilaisessa perheessä kas- ja perheen ristiriidat heräävät eloon. vaneen Eeva Klingbergin esikoisromaani on sekoitus historiaa ja jännitystä. Se Ernestin muistojen myötä tarina vie pitää otteessaan viimeisille sivuille saak- lukijan 1930-luvun syvän etelän pikku- ka. Löytääkö Ernest menneisyydestä kaupunkiin, jossa rotujen välinen epäta- rauhan itselleen? Entä löytyykö kadon- sa-arvo oli arkipäivää. Sosiaalinen yhteis- nut inspiraatio? elo rajoittui palvelussuhteeseen: värilli- set olivat perheen kotiapulaisia, työmie- Klingberg, Eeva: Syvän maan juuret, hiä, tehtaan työntekijöitä. Ernestin 2020, Gummerus, 472 s. perheen uskollisen palvelijan, kotihen- gettären poika Samuel on Ernestin hyvä Kirjastosta saa muutakin kuin ystävä, mitä – poikien varttuessa- ei paperille painettuja kirjoja ympäristö pidä suotavana. Kirjallisuudesta voi nykyisin nauttia muu- Hautajaisten jälkeen eräs musta nai- tenkin kuin painotuotteena (vaikka se nen pyytää Ernestiltä apua selvittääk- monen lukijan mielestä onkin se ainoa seen isänsä osuutta kaupungin tuomarin oikea tapa). Äänikirjat tarjoavat mahdol- murhassa. Ernest joutuu samalla kohtaa- lisuuden ”lukunautintoon” silloinkin,

2X KESÄKUU 2020 29 kun ei itse pysty lukemaan. Syitä voi olla joja” eli c-kasetille luettuja kirjoja ja monia. Fyysinen sairaus, autolla ajo sekä tälläkin kokoelmalla on vielä lainaaja- käsitöiden tekeminen tai muu kotipuu- kuntansa. Äänikirjojen laina-aika on 4 hastelu ovat tyypillisiä tilanteita, joissa viikkoa ja niitä voi varata kirjastokortilla äänikirjoja on mukava kuunnella. ja tunnusluvulla.

Äänikirjoissa viehättää lukijan persoo- Kirjaston kokoelmissa on myös e-ääni- na. Hyvä lukija saa tekstin heräämään kirjoja, joita voi kuunnella tietokoneella henkiin. Ammattinäyttelijä lukijana saa tai älypuhelimella ja/tai -tabletilla. Turun joukkokohtauksenkin kuulostamaan sil- kaupunginkirjasto on kehittänyt viime tä, kuin väkeä olisi paljon paikalla, puhu- vuonna Omakirjasto-palvelun, joka tuo mattakaan dialogeista. Joistakin kirjoista kulttuuripalvelut kotiin verkon kautta tulee kuunneltuna jopa parempia kuin myös niille, joiden – syystä tai toisesta olisivat itse luettuna. Omia kuuntelu- – on hankalaa poistua kotoa. Tarjolla on suosikkejani ovat olleet mm. Seela Sellan mm. äänikirjoja, konsertteja, liikuntavi- tulkitsema Arne Nevanlinnan Marie, Erja deoita ja museokeskuksen valokuvako- Manton lukema Elena Ferranten Napoli- koelma. sarja sekä Lars Svedbergin Sherlock Holmes-tulkinnat ja Agatha Christien Kaikkiin kirjaston lukuisiin palveluihin klassikot. voi tutustua kirjaston verkkosivuilla tai kyselemällä kirjastosta. Äänikirjoja on kirjastossa tarjolla eri formaateissa. Yleisimmät ovat cd-levy ja vähitellen sen syrjäyttäjäksi noussut mP3-formaatti. Kirjaston kokoelmista löytyy jopa pieni kokoelma ”kasettikir-

30 2X KESÄKUU 2020 KAKSKERTASEURA RY

2021

Kakskertaseuran kalenteri

Kakskertaseura järjesti viime syksynä kuvakilpailun tavoitteena saada kuvia vuoden 2021 kalenteria varten. Kuvia tuli 45 kpl, josta seuran hallitus on valinnut voittaja- kuvat eri kuukausille. Tämä kuva valittiin kalenterin kansikuvaksi. Sen kuvasi Jarmo Linkosaari.

Ajatuksena oli, että kalenterin myynti aloitettaisiin kesän Kakskertapäivillä. Ka- lenteri toteutui, Kakskertapäivä ei. Myynti kuitenkin toteutuu, monin tavoin, mm. hallituksen jäsenten kautta, seuran tulevissa tapahtumissa tai tilaamalla se hankkeen vetäjältä Hanna Mujuselta. Kalenterin hinta on suoramyynnissä 12 € ja postitettu- na 15 €. Tilaukset Hannalta sähköpostilla [email protected]. Hallituk- sen jäsenten yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme.

2X KESÄKUU 2020 31 Tapahtumakalenteri Kesä ja syksy 2020

Toukokuu Satavan sillalla; varaus peruuntu- miseen. 17.5. kello 10 kaatuneitten muistami- nen Kakskerran kirkolla. Tapahtu- Kesäkuukausien jälkeen Kaksker- ma on osa Kaatuneitten muisto- taseura palaa normaaliin päivä- päivän juhlallisuuksia, johon liit- järjestykseen ja kaikki tapahtu- tyy myös jumalanpalvelus kirkos- mat pyritään hoitamaan alkupe- sa. räisten suunnitelmien mukaan – ellei valtiovalta aseta uusia rajoi- Nyt ollaan koronan vuoksi tilan- tuksia! Kevät- ja kesäkaudelta teessa, missä seurakunta hoitaa siirtyneistä tapahtumista tulee palvelut verkon kautta ilman ylei- lisätietoa kotisivuillemme. Osa söä. Jumalanpalvelus välitetään siirretyistä tapahtumista on tar- suorana videolähetyksenä Face- koitus järjestää syyskaudella. bookissa ja siihen liitetään myös seppelten lasku sankarimuisto- merkillä. Katsokaa kotisohvilta! Syyskuu Linkki lähetykseen löytyy tästä: Neulomakerho kokoontuu parit- www.facebook.com/martinseu- tomien viikkojen tiistaisin 8.9.- rakunta/live tai myös Instag- 1.12. kello 18-20 Kakskertatalol- ram@martinseurakunta. la. Neulomakerho toimii myös Muut tapahtumat toukokuulta ja käsitöiden ongelmanratkaisupa- kesäkuukausilta on peruttu tai jana, joten kaikki vaan mukaan siirretty! Tämä koskee myös Kaks- luomaan käsillä. kertapäivää, joka jää tältä vuodel- 13.9. kello 11 alkaen vaellus lähimet- ta pitämättä. sään. Tavataan Hennalan pysä- köintipaikalla Satavassa. Retken Elokuu vetää Raimo Västinsalo. 31.8. kello 13-15 Myllyjuhla Nikkilän myllyllä Satavassa, illalla elotulet

32 2X KESÄKUU 2020 Kuva viime vuoden patikkaretkeltä; Kuva: Jarkko Koskinen.

Lokakuu Joulukuu 4.10. kello 12-15 sadonkorjuupäivä 6.12. kello 12 Itsenäisyyspäivän kirkko Kakskertatalolla, teemana kala. ja seppeleen lasku sankarihau- Paikalla myös saarelaisia käden- doille, kahvitus Hennalassa taitajia. Buffetti. Perinteinen joululounas Hirvi- lammella Marraskuu Kauneimmat joululaulut Kaks- 21.11. kello 10-12 askartelupäivä Kaks- kerran kirkossa, glögi ja pipari kertatalolla, tehdään himmelei- huoltokatoksella tä (tai kuusenkoristeita) eri ma- teriaaleista Muutosten, tarkennusten ja lisäysten johdosta seuraa kotisivujamme www. kakskertaseura.fi

2X KESÄKUU 2020 33 Kaarin Kurri

Kiehtovat kotiseutukuvat ja kallioon kaiverretut viestit odottavat vielä esiin nostoa

Edellisessä 2x-lehdessä virittele- Siinä on L. A. BORGSTRÖM ÅBO CWB ÅR määmme Kakskertaa esittävien tau- 18 1/8 54 sekä kuvio, joka vaikuttaa pur- lujen kartoitukseen on toistaiseksi jealukselta. Sen kerrotaan viittaavan tullut hyvin niukasti vastauksia. Ja raumalaiseen merikapteeni Lars August kuten kaiken muunkin toiminnan, lait- Borgströmiin (1815-1890), joka purjehti toi kevään koronakaranteeni taulujen 1860- ja 1870-luvulla Harmonie-, Del- dokumentointisuunnitelmat jäihin. phin- ja Suometar-nimisiä aluksia. Loo- Näin ollen emme anna edes väliaika- gista olisi, että CWB tarkoittaisi aluksen tietoja, vaan palataan asiaan uusin nimeä tai tunnuskirjaimia ja Åbo kotisa- ajatuksin ja toivottavasti runsain lisä- tama Turkua. Tämän nimistä alusta ei antimin joulukuussa. Turussa kuitenkaan tuolloin ollut, ei myöskään Raumalla. Kyseessä voisivat Kalliokaiverruksia, joiden perään niin olla myös helsinkiläisen varustamon ikään kuuluttelimme, on nyt tiedossa kapteeni C. W. Blombergin nimikirjai- neljä: kolme Satavan rannoilla ja yksi met. Tämä ehkä tarkoittaisi, että teksti Satavan ja Kakskerran välissä olevasta on Borgströmin aikaansaannos, mutta Kuusi-saaressa. Toinen kahdesta aiem- ei vielä kapteenin ominaisuudessa. min tuntemattomasta löytyi Kaivoisten kylän pohjoisrannalta. Siellä kallioon on Päiväys 1. elokuuta 1854 osuu Oolan- hakattu kirjaimet F S ja vuosiluku nin sodan aikaan, jolloin Ranskan ja MCMXVIII (1918). Merkintä viitannee Englannin laivastot olivat Ahvenanmaal- toistaiseksi selvittämättömään henki- la. Pian sota-alukset liikehtivät kohden löön, jonka etunimi alkaa F- ja sukunimi Turkua, jossa venäläiset ja suomalaiset S-kirjaimella. kuumeisesti varustautuivat edessä ole- vaan yhteenottoon. Se tapahtui Ruissa- Aivan aukoton ei ole Erikvallan ranta- lon edustalla elokuun 28. päivänä. Borg- kallioon nakutetun tekstin merkitys. strömin kauppa-alus lienee odotellut

34 2X KESÄKUU 2020 elokuun alussa ankkurissa Raumanpään ja retkeilijät ovat usein tervehdyksensä kohdalla sääolojen parantumista, tai kaivertaneet. Suomesta ei tunneta ai- levottomuudet merialueella viivyttivät nuttakaan esihistoriallisen ajan kallio- matkantekoa. Niin tai näin, paikka ja piirrosta, vaikka ne ovat hyvin yleisiä niin merkintä ovat mitä tyypillisimmät men- Suomen itä- kuin länsipuolella. Ehkä ne neiden aikojen merenkulkijoille. muinaiset kulkijat, jotka ovat jättäneet jälkeensä saarten korkeimmille kohdille Satavan ja Kakskerran pääsaarilla sekä kasatut hautarauniot, ovat tehneet ym- niiden tuntumassa olevilla pikkusaarilla päristöön muitakin merkintöjä. Kevät on lukuisia silokallioita puhumattakaan houkuttaa retkeilemään, pidetään silmät korkeiden vuorien lakialueista. Juuri sel- avoinna! laisiin paikkoihin menneisyyden kulkijat

Erikvallan silokallioon kaiverretun tekstin vieressä häämöttää purjealus. Kuva Lauri Palmunen 2018.

2X KESÄKUU 2020 35 Martinseurakunnan toiminta jatkuu toistaiseksi verkossa

Jumalanpalveluksia voi seurata suorina lähetyksinä verkossa sunnuntaisin klo 10 sekä aamu- ja iltarukoushetkeä maanantaista lauantaihin klo 8.30 ja klo 21. Kaikki lähetyk- set: www.facebook.com/martinseurakunta/live ja Instagram@martinseurakunta Su 17.5. Ei jumalanpalvelusta Martinkirkosta. Kaatuneitten muistopäivän jumalanpalvelus Kakskerran kirkosta klo 10 (suora lähetys Facebookin kautta). Tilaisuuden toimit- taa pastori Seppo Riihimäki ja kanttori Mikko Salakari. Mukana partiolippukunta Kaks- kerran Kaksoispisteen edustajia. Perhetyö päivystää tiistaisin klo 13-15 numerossa 040 341 7626. Hennalassa (Henna- lantie 10) on ulkoilurasteja perheille. Perhetyön ikioma ryhmä löytyy Facebookista haulla Martinsrk/perhetyö. Perhekerhoja järjestetään Teams-palvelussa. Torstaisin Lautturin perhekerho klo 10-11 ja perjantaisin Pitkiksen perhekerho klo 10-11. Liittyminen perhekerhoon tapahtuu omalla sähköpostiosoitteella, joka lähetetään osoitteeseen [email protected]. Saatte liittymislinkin paluupostissa. Nuorisotyön kaikki toiminta löytyy nyt Instagram-palvelusta @martinseurakunnan_iso- set Seurakunnan työntekijät ovat tavoitettavissa arkisin päivittäin puhelimitse. Voit jättää soittopyynnön arkisin klo 9-15 seurakuntasihteerin numeroon 040 341 7299. Voit myös tavoitella työntekijöitä suoraan heidän omista puhelinnumeroistaan, jotka löydät verkkosivulta www.martinseurakunta.fi Diakoniapäivystys ja ajanvaraus toimii joka arkipäivä poikkeustilan aikana puhelimitse klo 9-11 numeroissa 040 341 7415 (Uittamo, Majakkaranta, kaasukellon alue), 040 341 7419 (Hirvensalo) ja 040 341 7128 (Martti).

Piristystä arkeen lähikukkakaupasta! 0400 284882 [email protected]

www.voikukkaflowershop.fi Tervetuloa! Stålarminkatu 33, 20810 Turku 375 69

2020 V2-moottori. Asenna itse tai kysy meidän asennuspalvelua!

LUE LISÄÄ: traktorikone.fi/kampanjat/

KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PUHDASTULEVAISUUS.FI

Jätevesiasiat kerralla kuntoon!

Meiltä saat kaiken mitä järjestelmääsi tarvitset - suunnittelu ja asennus - lupa-asiat

Suodatuskasettipaketti - helppo ja vaivaton maaperäkäsittelyjärjestelmä - omakoti ja vapaa-ajan asumisen tarpeisiin - mitoitettu 1-5 henkilölle - CE -merkitty

Ota yhteyttä: Suomen Pihakaivo Oy I www.pihakaivo.fi Juhani Rinne p. 0400 788 358 I [email protected] I MIka Ruohonen p. 040 1729 444 Kaikki hyvä on lähellä

DELI

MOIKOINEN

TERVETULOA ILOISEN PALVELUN RUOKAKAUPPAAN! puh. 02 2385 805 Kukkakioski PIHATALKKARI T;mi Ismo Kaskimäki Anneli Karelius Suoritan Kakskerta / Satava – alueella ”pihatalkkari” – töitä.

02 236 0479 Huom, talonmiespalvelumaksuista saa tehdä kotitalousvähennyksen verotuksessa!

Esim. pihasiivoukset, nurmikon leikkuut , polttopuut, pihakalusteiden huollot , lumityöt, ikkunoiden pesut ja vaikka asioilla käynnit !

Palveluksessanne Ismo Kaskimäki puh: 0400-520181 [email protected]

Taksipalvelun saat edelleen Hautausmaantie 21 samasta numerosta! Avoinna joka päivä 8-18

Herkut arkeen ja juhlaan kotimatkasi varrelta!

Löydät meidät Facebookista!

Lähetä tai nouda paketit helposti H IRVENSALO meiltä! Vanha Kakskerrantie 1, p. 0207 513 860 Palvelemme: ark. 7-22, la 7-22 & su 10-22 www.k-supermarket.ﬁ Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puh. + 6,90 senttiä/min. (sis.alv 24%) ja matkapuhelimesta 8,21H seIRnttiä/puh.VENSALO + 14,90 senttiä/min. (sis.alv 24%)

Mökki- ja laituriremontit | Purku- ja rakennustyöt Terassi- ja pihatyöt | Puunkaadot Halutaan vuokrata

mökki kesäksi Kakskerta-Satava -alueelta. PAIKALLINEN TOIMIJA Myös osto mahdollinen. Soita rohkeasti!

Päivi ja Janne Hannuksela P. 0400 466 700 2X - lehden toimitus

Julkaisija: Kakskertaseura ry

Päätoimittaja:Raimo Västinsalo [email protected] 044 337 7541

Toimitussihteeri: Jarkko Koskinen [email protected] 0400 822 855

Taitto ja ulkoasu: Malla Avenius / Painola

Painopaikka: Painotalo Painola T. Nieminen Oy

Ilmoitushinnat ja ilmoitusten koko (mm)

1/1 takakansi väri 300 € 148 x 168 + 3 mm leikkuuvarat

1/1 sisäsivu väri 250 € 148 x 210 + leikkuuvarat tai 138 x 199

1/1 sisäsivu musta 200 € kuten yllä

1/2 sisäsivu väri 150 € vaaka: 148 x 103 + leikkuuvarat tai 138 x 97 pysty: 72 x 210 + leikkuuvarat tai 68 x 199

1/2 sisäsivu musta 120 € kuten yllä

1/4 sisäsivu väri 100 € pysty: 68 x 97 tai vaaka: 138 x 46

1/4 sisäsivu musta 60 € kuten yllä

44 2X KESÄKUU 2020 Liity nyt jäseneksi

Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee toimialueellamme joko vakinaisesti tai osan vuotta asuva tai työskentelevä henkilö tai muukin seuran tarkoitusperät hyväksyvä henkilö, jonka seuran hallitus hyväksyy. Samassa taloudessa voi olla vähintään yhden pääjäsenen lisäksi haluttu määrä sivujäseniä. Seuran jäsenkirjeet ja kokouskutsut sekä 2X-lehti postitetaan pääjäsenelle. Sivujäsenet ovat pääjäsenten tavoin seuran täysivaltaisina jäseninä oikeutettuja osallistumaan seuran toimintaan ja päätöksentekoon vuosikokouksessa ja toimielimissä. Tälle vuodelle vahvistetut jäsenmaksut ovat pääjäsenelle 20 € ja sivujäsenelle 4 €. Kakskertaseuran kotisivut ovat osoitteessa www.kakskertaseura.fi. Sieltä löydät muun ohel- la seuran uutiset, tiedot tapahtumista, seuran säännöt sekä tiedot hallituksesta ja toimi- kunnista. Seuran jäsenenä saat edullisen sähkösopimuksen Turku Energian kanssa. Saat myös Turun Pientalojen Keskusjärjestön (TPK) jäsenkortin, jolla sinulla on mahdollisuus saada alennus- ta TPK:n yhteistyökumppaneiden liikkeissä asioidessasi. Ilmoita sähköpostiosoitteesi Kakskertaseuralle! Sähköpostilla lähetämme jäsenille tiedot- teita. Jäsenrekisterin tietoja käytetään vain seuran jäsenpostituksiin ja sähköiseen tiedot- tamiseen, tietoja ei anneta ulkopuolisten käyttöön.

LIITYN JÄSENEKSI

Nimi______

Osoite______

Postinumero ja -toimipaikka______

Puhelinnumero______

Sähköpostiosoite______

Perheen lisäjäsenet______

Asuinsaari______

Toimita hakemus seuran puheenjohtajalle tai sihteerille, osoitteet ovat toisaalla tässä lehdessä, tai seuran sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Liittymislomakkeen voi täyttää myös seuran kotisivulla.

2X KESÄKUU 2020 45 Kakskertaseura ry Kakskertaseura ry c/o Raimo Västinsalo Mäkivaarankuja 34 , 20960 Turku [email protected] www.kakskertaseura.fi Seuran tilinumero FI20 5711 2740 0121 04

Hallitus

Raimo Västinsalo, puheenjohtaja Kaarin Kurri Mäkivaarankuja 34, 20960 Turku [email protected] [email protected], puh. 040 825 2730 puh. 044 337 7541 Hanna Mujunen Seppo Muurinen, varapuheenjohtaja [email protected] Monnoistentie 5, 20960 Turku [email protected] Juha Mäki puh. 258 7805, 0400 763 822 [email protected] puh. 0400 521 103 Jarkko Koskinen, sihteeri, rahastonhoitaja Peltolantie 6 D 124, 20720 Turku Ritva Nummiora [email protected] [email protected] puh. 0400 822 855 Marko Viljanen Mika Eklund [email protected] [email protected]

Piia Kramsu [email protected] puh. 040 779 1069

Kuva: Pirjo Koskinen.

46 2X KESÄKUU 2020 Kakskertaseuran myyntituotteet

Raimo Narjus: KAKSKERTAA KIERTÄMÄSSÄ Eilen ja tänään

ISBN 952-90-6669-4 Serioffset 1995, 240 sivua

Myyntipaikat: Antikvaarinen Kirjakauppa Kvariaatti , Tapani Vinkala (seuran suoramyynti) Hämeenkatu 16, 20500 Turku Turun Kansallinen Kirjakauppa, Linnankatu 16, 20100 Turku

ISÄNNÄNVIIRI Kakskerta -viirejä iso viiri 50 x 450 cm 80 € pieni viiri 40 x 350 cm 70 € Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

VILLASUKAT Kakskerran väreihin kudotut sukat, saatavana eri kokoja 20 € Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

TAKKATIKKURASIA Hinta: 4 €/rasia tai 10 €/3 rasiaa Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

KAKSKERRAN VAAKUNA -tarra Hinta 3 €, tarran koko 10,5 x 9 cm Myynti: Piia Kramsu p. 040 779 1069 ja Kakskertaseuran tilaisuudet ja tapahtumat

2X KESÄKUU 2020 47 APTEEKKI Kätevästi verkossa!

Voit tilata kaikki apteekin valikoiman tuotteet verkkopalvelustamme. Myös reseptilääkkeet. Kysy kotiinkuljetuksesta.

Klikkaa itsesi ostoksille www.apteekkiverkkokauppa.fi Meille voi myös soittaa 02 275 2180