KoroiSet 4/2015 Koroinen | Räntämäki | Halinen | Oriketo | Metsämäki

Nelli osallistuu eläinten joulurauhaan s. 5

Jaakko ja Kaisa saivat toisensa s. 8

Soutajamestari valittiin Halisukoksi s. 16 2 KoroiSet 4/2015

KoroiSet ilmestyy Neljä numeroa vuodessa: vuonna 2015 maalis-, touko-, syys- ja joulukuussa pääkirjoitus Jakelu 5 500 kpl, jaetaan kotitalouksiin ja yrityksiin seuraavissa Turun kaupungin­osissa: Koroinen, Puhdasta joulua Räntämäki, Halinen, Oriketo, Metsämäki Kesällä alkanut Orikedon jätteen- varten. Hanke on nyt vastatuules- Oletan, että siellä poltetaan jatkos- Julkaisijat polttolaitoksen purku on mennyt sa jätteenkuljetusta koskevan kil- sa muutakin jätettä. Halinen-Räntämäki -seura, hyvin. Paikat on siivottu mallik- pailutuksen vuoksi. Yksityiset kul- Halisten omakotiyhdistys, Hamaron kaasti. jetusyritykset vastustivat hanketta. Mutta nyt kun Orikedon jätteen- pien­kiinteistöomistajain yhdistys ry, Purkamisen takana on alueen Markkinaoikeus hylkäsi jäteyhtiöi- polttolaitos on purettu, asialle on Maarian seurakunnan Itä-Maarian alueneuvosto, Turun kristillinen asukkaitten kymmenen vuoden den hankintarenkaan sopimuksen tullut tällä seudulla piste. On syy- opisto, Elävän Kulttuurin Koroinen ponnistus. Asukkaat saivat selkä- jätteenkuljetuksesta ja ratkaisi kil- tä jouluriemuun. voiton. pailutuksen yksityisten hyväksi. Vastaava toimittaja Tapio Jokinen, Fortumilla on rakenteilla moni- Hyvää joulua! puh. 050 572 2530, Ekokem on suunnitellut Saloon voimapolttolaitos Naantaliin. For- [email protected] suurta jätteenpolttolaitosta ko- tum on saanut ennakkoluvan polt- Tapio Jokinen vastaava toimittaja Toimitussihteeri ko Lounais-Suomen talousjätteitä taa laitoksessaan lajiteltua jätettä. Tytti Issakainen Toimituskunta Ann-Christin Antell, Toni Ekroos, Tytti Issakainen, Tapio Jokinen, Oikaisu Johanna Lampinen, Timo Leino- Joulun valoa Hauskaa tiedossa nen, Jussi Nurmi, Pertti Pussinen, edelliseen numeroon Pirjo Ranti, Laura Tikkanen, Virpi Koroisten niemellä Halisissa ja Q-vuorella Lummevuo Maarian kaupunginosaviikolla Halisissa on paljon nuoria mitä kaikkea kivaa yhdes- 14.8. maarialaiset kirjailijat Heikki Toimitus Koroisten niemen vanhan piispankirkon ja virtaa riittää. Mutta sä tehtäisiin. Q-vuorella Eitakari (oik.), Mauri Kivelä ja [email protected] ristillä pidetään jo perinteeksi muodostunut tuntuuko joskus siltä, ettei voi pelailla Play Stationia, Raimo Lähteenmäki esittelivät Kansikuva tunnelmallinen jouluhartaus keskiviikkona löydy kunnon tekemistä tai pingistä, lautapelejä… teoksiaan. Valitettavasti lehden Maarian pappilan portti on auki 16.12. kello 18. Ohjelmasta vastaavat Mik- paikkaa, jossa vaikka vaan 3/2015 kuvatekstissä Heikki Eita- Toimintaa pyörittävät talven tulla. Kuva: Pertti Pussinen. ko Laurén, Mika Ketola ja Tero Niemi. ihan hengailla? karin nimeen oli pesiytynyt virhe. SPR:n nuoriso-ohjaajat, Pahoittelemme tapahtunutta. Ulkoasu Ota mukaan oma lyhty. Tuot lämmintä va- Kyllä löytyy, kun suunni- kaupungin tarjoamissa Janne Peltonen loa vuoden lyhimpien päivien tummuuteen tellaan yhdessä! Halisten tiloissa, SPR:n arvojen Painopaikka joulun suurta valoa odotellessa. Kerhotilassa Kardinaalinka- mukaan – mutta siitä Finepress Oy, Turku Historiallisella Koroisten niemellä on tu 3 P:ssä siihen on mah- enemmän KoroiSet-lehden Ilmoitusmyynti sytytetty kynttilöitä ja lyhtyjä jo vuosisatoja dollisuus. Olemme avoinna seuraavassa numerossa Tapio Jokinen, puh. 050 572 2530, sitten. Siellä sijaitsi Suomen hallinnollinen Halisissa joka maanantai helmikuussa. M-L Haapa-aho [email protected] kello 17–21 ja perjantaisin ja kirkollinen keskus 1200-luvulla. Arke- Tule mukaan! Kerron mie- Q-vuoren nuorisotalolla Ilmoitusaineistot ologisissa kaivauksissa niemeltä paljastui lelläni lisää. Valmis ilmoitusaineisto pdf-muo- 1900-luvun alussa piispanlinna ja -kirkko, kello 13–20. Porukka dossa osoitteeseen ilmoitukset@ kolmen piispan haudat sekä lukuisasti koostuu 13–18-vuotiaista Tuula Virtanen koroinen.fi viimeistään 2 viikkoa muita hautoja. nuorista. Sinäkin mahdut Nuoriso-ohjaaja, ennen lehden julkaisuviikkoa mainiosti sekaan. SPR Varsinais-Suomen piiri Arkeologinen tutkimus jatkuu yhä. Parhail- Puh. 040 775 6055, Ilmoituksen suunnittelu Halisissa voidaan yhdessä laan työryhmä inventoi Koroisten niemen 020 701 2421 ja tekstiladonta pelailla vaikka lautapelejä löytöjä. [email protected] Ilmoituksen taitto- ja muutostyö: ja biljardia ja suunnitella, 50 e/tunti, yhden tunnin veloitus on minimitaksa. Aineisto osoitteeseen [email protected] viimeistään 2 viikkoa ennen lehden julkaisu- viikkoa. Maksuliikenne Liedon Osuus­pankki 471330-230411 tervehdys Lehden vastuu Ilmoituksen julkaisemisessa Joulun sanoma on uusi mahdollisuus sattuneesta virheestä lehden suurin vastuu rajoittuu ilmoituk- Kauneimmat joululaulut, li taivaan…” Arkakin uskaltaa Kun lähden kirkosta, mietin sen hinnan korvaamiseen. Lehti ei vastaa virheestä, joka ai- vuosisatoja vanha kirkko, laulaa, kun meitä on yhdessä enkelin tuomaa hyvää viestiä. heutuu esim. puutteellisesta tai Maarian kirkko – sukupolvet monta. Saa olla ja laulaa, eikä Minulle, meille on syntynyt Va- virheellisestä ilmoitusaineistos- toisensa jälkeen ovat tulleet kukaan osoita ovea ja sano, että pahtaja, joka on Kristus, Herra. ta, puhelinvälityksessä tapah- jouluna kirkkoon Jeesuslapsen tähän kuoroon sinua ei kaivata. Hän tuo mukanaan parhaat lahjat tuneesta väärinkäsityksestä tai seimen äärelle. Toinen tuo kii- Vapahtajan ristin juurelta ei aje- elämään: toivon, ilon, kiitoksen epäselvästä käsikirjoituksesta. toksensa, toinen ahdistuksensa ta pois. Siinä saa kokea ihmeen. sekä elämän kaikkein suurim- Ilmoitushinnat ja murheensa. Seimen äärel- ”Ystäväni, sinun syntisi on man voima – rakkauden. koko sivu 2 310 e le saavat kaikki tulla, ja siinä annettu anteeksi.” Totta se on. Ihmetellään ja iloitaan yhdes- puoli sivua vaaka 1 265 e puoli sivua pysty 1 265 e kaikki ovat samassa asemas- Ihmettele ja iloitse. Parhaat päi- sä jokaisesta päivästä. Joulun 1/4 sivua 700 e sa: lapsi ja aikuinen, rikas ja vät ovat vielä edessä. sanoma on uusi mahdollisuus 1/8 sivua 350 e köyhä, työssä käyvä ja työtön, Nousen seisomaan yhdessä meille jokaiselle. 1/16 sivua 175 e kantasuomalainen ja maahan- muiden kanssa, vaatteet kahise- Hyvää joulua toivottaen, siuna- 1/32 sivua 90 e muuttaja. Seimelle saapuva vat ja virren veisuu voimistuu: usta elämääsi ja kotiisi rukoillen, Alennukset saa kokea ja tuntea: Sinulle on ”Nyt Jumalalle kunnia…” Kat- Vuosialennus 20% syntynyt Vapahtaja, joka on se kääntyy omasta itsestä kohti Katri Rinne (neljä lehteä/vuosi) Kristus Herra. Jeesuslasta ja Hänen kauttaan Maarian seurakunnan kirkkoherra joutsen- kohti lähimmäistä, sisartani ja merkki Istun kirkon penkissä ja lau- veljeäni Jeesuksessa Kristuk- tähän! lan koko sydämestäni: ”Enke- sessa. KoroiSet 4/2015 3

Kuinka kiinnostuksen politiikkaan on pitkässä juok- sussa käynyt? Turkulainen puoluetutkija Rauli Mickelsson Halisista on julkaissut uuden kirjan Suo- men puolueista. Vapauden ajasta maailmantuskaan on poikkeava siinä mielessä, että se kattaa puoluei- den koko laajan historian.

Journalismia kritisoiva, Tu- ja eduskunnassa, ja miettiä run Sanomissakin työsken- niitä ja avata koko se val- nellyt Tuomas Muraja mistelu paremmin mitä se sanoo alati vähenevän kiin- on nykyisin avattu, suosittaa nostuksen politiikkaan ole- Mickelsson. van media syytä. ...mutta perinteinen jär- – En tyydy siihen ollen- jestöpuolue on pienenemäs- kaan: oikeastaan on käynyt sä, ollut pienenemässä jo 30 päinvastoin, sanoo puolue- vuotta. Eivät ne kuitenkaan tutkija, valtiotieteiden tohtori minnekään tule häviämään. Rauli Mickelsson. – Koko Aina tulee olemaan poru- analyysi, että kiinnostus po- koita, jotka äänestämään litiikkaan olisi vähentynyt, ryhtyessään ovat samaa on väärä. Mielestäni se on mieltä ja rupeavat kokoon- lisääntynyt. Enkä ole yksin tumaan yhteen ja siitähän tätä mieltä. kaikki puolueet ovat alka- – Jatkuvasti tuodaan näitä neet, ruotsalainen, suo- kansalaisaloitteita ja kerätään malainen ja nuorsuomalai- nimiä, se kertoo ihan muusta nen... kuin kiinnostuksen vähene- misestä. Maanläheisyys puree Entä onko media nostanut Uusia toimintatapoja esille populismin? pitäisi löytää – Juu, siitä on Turun yli- – Puolueitten pitäisi mu- opiston poliittisen histori- kautua tilanteeseen, Rauli an tutkimuskeskuskin tehnyt Puoluetutkijan lenkkimaasto kiertelee Halisten perukoilla. Rauli Mickelsson on viihtynyt Halisten Hehtokadun alueella, Michelsson pohtii. – Lähti- tutkimuksia. Tuloksena oli, ensimmäisessä talossa kymmenen vuotta ja nykyisessä, aivan edellisen viereisessä, viitisen vuotta. sivät siitä, että kun on ole- että media reagoi aika riva- massa kaikenlaisia liikkeitä, kasti aina näihin aiheisiin, vaikkapa tasa-arvoisen avio- mitä Timo Soini otti esille. liittolain puolesta, puolueet Piti aiheita esillä, niin kuin Puoluetutkija Halisista: reagoisivat asiaan ja olisivat eurokriisiä ja maahanmuut- ikään kuin vaikuttamiskent- tokielteisyyttä, ja aika taval- tänä ja voisivat tarjota mah- la pitikin, puntaroi tutkija Politiikka kiinnostaa – puolueet eivät... dollisuuksia ja tiloja näille Mickelsson. porukoille ja kaikkea tällais- – Ennen 2011 vaaleja ai- näin kovaan perussuomalais- alussa, että karisma väsyy. laisaloitteeseen (sitä voidaan se voi tarkoittaa kriisiäkin. ta. Ne ehkä voisivat keskit- na oli ollut aika kritiikitöntä ten nousuun. – Karisma on sitä, että jo- markkinoida puolueillekin, Jos vaikka perussuomalaiset tyä enemmän edustukselli- perussuomalaisiin suhtautu- Soini on poikkeuksellisen ku johtaja lupaa paremman mutteivät ole ensisijainen luopuisi, niin se ei välttä- sen politiikan tekoon. minen mediassa. Voisi sa- vapaasti saanut myös röki- huomisen, mikä menee yli kohde) ja halutaan saada se mättä tarkoittaisi uusia vaa- – Puolueet voisivat avata noa, että se oli aika varo- tellä muita puoluejohtajia. tällaisen arkipäiväisen aher- asia läpi. leja, voi vain vaihtua uusi omaa toimintaansa, järjestää vaista. – Mutta kyllä muissa puo- ruksen, ja sitten kun sitä ei – Puolueet ovat kuihtu- puolue vapautuneelle pai- tilaisuuksia niistä asioista, – Puoluetta ei välttämät- lueissakin on vikaa. Pide- tulekaan, niin ihmiset pettyy neet, koska ihmiset ovat ru- kalle. Voidaan vain speku- mistä päättävät valtuustoissa tä otettu tosissaan, ei uskottu tään toimistoja ja kabinetteja ja lyö hanskat tiskiin. venneet politikoimaan muu- loida, mitään varmaa ei voi jossain kerrostalon kolman- ta kautta. sanoa, kommentoi Mickels- nessa kerroksessa ja opetel- Politikoinnin son. laan puhumaan vaikeata vi- uudet kanavat Miten käy hallituksen? rastokieltä. Perussuomalaiset Kuinka suuri murros poliit- Miten viime tapahtumien Maapallo ostaa jokaiselle 350 puolue- tisessa osallistumisessa on valossa voi arvioida nykyi- puolueiden kenttänä osastolle teltan. Ne toreille menossa? senlaisen uudentyyppisen Minkälaisia puolueemme pystyyn, ja sinne saa men- – Puolueet ja yhteiskun- hallitustien jatkoa? ovat 20 vuoden kuluttua? nä purkamaan sydäntään, ja nallinen todellisuus vastaa- – Sitä on ihan tosi vai- – Avoimempia, puolue- heille vastataan: ”Juu, ilman vat entistä heikommin tilan- keata sanoa, mutta kyl- tutkija Rauli Michelsson sa- muuta pyrin korjaamaan tä- netta. Aiemmin oli melkein lä tässä hurjasti on paineita noo ja visioi tulevaisuuden män asian.” puoluemonopoli. Ne olivat ollut, Rauli Mickelsson ar- puolueita: – Soinin retoriikka on ai- kansalaisten osallistumi- vioi. – Kaikkea yrittämistä – Suomen rajat ylittä- ka maanläheistä. Tarttuu sen paikkoja – nyt rinnalle ja perään epäonnistumisia. viä, euro- ja globaalei- kouriintuntuvasti aina ihmi- on tullut kaikkea muutakin Muun muassa nyt toteutu- hin asioihin paneutuvia, sen tavalliseen elämään ja juttua. neita laajahkoja mielenosoi- maailmanlaajuisiin politii- luo maskuliinista mieskuvaa – Kaikki ”liikkeet” tu- tuksia ei ole ollut kymme- kan teon paikkoihin – mik- ja kaikkea muuta. Se var- li ensiksi 30 vuotta sitten, niin vuosiin. Vaikuttaa jo sei sinnekin voi muodostua maan on purrut. syntyivät puolueiden ul- epävarmemmalta Jyrki Ka- puolueita. Nämä voisivat kopuolelle. Sen jälkeen on taisen hallitukseenkin ver- muodostaa jonkinlaisen vai- Pettymys tullut eräänlainen ”tee se rattuna. kuttamisen verkoston. Glo- voittaa karisman itse”-politikointi ja nyt on – Perussuomalaiset on baaleja puolueita voi syntyä Mutta väsyykö karisma? tullut tämä nettiosallistumi- heikoin lenkki tässä halli- vaikka vaihteeksi loivem- – Puolueiden jäsenmäärä oli vuonna 1980 huipussaan. Nyt – Ainahan sitä sanotaan, nen. Jonkun yhteiskunnalli- tuksessa, ja jos se joutuu man ilmastopolitiikankin jäsenmäärä on enää puolet siitä ihan absoluuttisesti, vaikka että karisma väsyy. Voi hy- sen idean kanssa ei mennä painamaan paniikkinappulaa ajamiseen... aikuisten määrä Suomessa on kasvanut aika tavalla. Puolu- vinkin olla, että Soinin ka- välttämättä enää minnekään ja muuttaa retoriikkaansa eiden kautta vaikuttaminen onkin todella vähentynyt, tilittää risma on alkanut väsähtää, puoluetoimistoon, vaan läh- populistisemmaksi, niin kyl- Teksti: Jussi Nurmi Rauli Mickelsson Turun yliopiston työhuoneessaan. Mickels- kun kannatus on mielipide- detään siitä, että perustetaan lä se tarkoittaa hallitusyh- Kuvat: Timo Leinonen son pääsi aikoinaan yliopistoon opiskelemaan ei-ylioppilaiden tiedusteluissa laskenut. Max vaikka nettisivusto, kerä- teistyön vaikeutumista. Hal- kiintiöstä ja väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1999. Weber sanoi jo 1900-luvun tään nimiä johonkin kansa- litus tulee voimattomaksi ja 4 KoroiSet 4/2015 Pullervo Pöllön pulmia Nummen kirjastossa

pitkiä juhlia kirjojen hah- jon. Numeroita tarvitaan, mojen kanssa. Nyt hänen kun Pullervon pitää päästää työnsä muuttuu jokaöisek- ihmisiä sisään viikonlop- si ja omatoimiseksi. On puna, jos he ovat unohta- ihan eri asia vahtia kirjas- neet salaisen tunnusnume- toa seitsemänä lyhyenä yö- ronsa. Minusta tämä on nä viikossa ja lisäksi pitää aika paljon vaadittu meiltä osata laskea! Pöllöiltä, onneksi olem- me tarkkanäköisiä ja hyviä Pullervo osaa vähän las- urkkimaan salaisuuksia. kea, tosin minä osaan pal- Aion opettaa Pullervol- jon paremmin. Pullervo le numerot 8 ja 9. Ja nolla. osaa numerot yhdestä seit- Sekä kaikki niiden yhdis- semään. Minä osaan laskea telmät. ainakin tuhanteen. Minusta alkaa tuntua, et- Minua varmaan tarvi- tä tuhanteen laskeminen ei taan täällä Pullervon tuke- riitä. Taidan itsekin tarvita Nummenmäen apteekki na aika pitkään. Olisi kiva tukevaa opetusta, vai opet- Hei kaikki! Muistatte- Pullervo jaksaa tavata es- palata kotiin Helsinkiin. tavaa tukemista ja ainakin toivottaa asiakkailleen ko vielä Pullervo Pöllön, kareita, mutta muista tehtä- Siellä vietetään mukavia tukevaa talviruokaa, jotta Nummen kirjaston yövah- vistään hän oli huolestunut. yöjuhlia kirjastoissa, kun selviämme tästä omatoimi- hyvää joulua ja din? Pullervo vartioi kirjas- Pullervo kertoi, että hänel- lapset tuovat lelujaan mei- suudesta Pullervon kanssa. onnellista uutta vuotta! tossa öisin ja tapaa kirjas- lä on menossa ABC:t vai dän seuraksi. Kuulette meistä, jos sel- tossa käyviä esikoululaisia oliko se YK:t, taisi sitten- Pullervo pyysi minua viämme! Palvelemme vuoden jokaisena päivänä, päivisin. kin olla yt:t. opettamaan hänelle li- myös joulun aikaan! Pullervo ei ole tarinoinut Olin jo ilahtunut, kun sää numeroita, kun ker- Toivoo Tellervo. pitkään aikaan eikä nytkään luulin kirjaimista, että Pul- ran osaan niitä niin pal- 24.12. klo 8.30–15 halunnut avata nokkaansa. lervo on viimeinkin op- 25.–27.12. klo 12–18 Hän antoi minulle luvan pinut lukemaan. Näin ei kertoa kuulumisiaan. kuitenkaan ole, vaan se tar- Olen Tellervo, Puller- koittaa, että työaika muut- von sisko, ja asun Helsin- tuu. Maarian Myllyojalla Tapahtuu gissä. Muistatteko, kun Aikaisemmin Pullervol- c/o Marja-Liisa Haapa-aho kävimme sisarusten kanssa la oli vapaat viikonloput ja Paimalantie 374, 20460 TURKU Turussa katsomassa kai- hän sai lennellä kirjastossa ks. www.goldenage.fi/ruusuportti kenlaisia korkeita raken- perjantai-illasta maanantai- [email protected] nuksia? aamuun sekä pitää silloin Tilaisuudet järjestää Ruusuportti ry Tervetuloa HUIPPUTARJOUKSIA!

www.rinta-jouppi.com ja www.auto.fi Sujuvaa apteekkipalvelua matkasi varrella yli yli 2500 350 vaihto- matkailu- Meille on helppo tulla! autoa ajoneuvoa Ilmaiset parkkipaikat oven vieressä

Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Kaikista voit tehdä kaupat myös meillä. Tervetuloa! Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15

TURKU, Piiskakuja 10 Netissä yli 2500 ajoneuvoa:* Autistenkatu 1, Turku (Satakunnantien varrella) puh. 020 777 2430 www.rinta-jouppi.com p. 02 231 7728 | www.raunistulanapteekki. tai www.auto.fi Puhelun hinta 0207-alk. numeroon lankapuhelim. 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min (alv 23%), matkapuhelim. 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23%) KoroiSet 4/2015 5

Taitava temppujen tekijä Nelli muutti Vaaherkummun Turun perheeseen kolme vuotta sitten. Nelli on perheen ensimmäinen KOTIPESULA koira. Mattojen ja kodintekstiilien palvelupesula Vaaherkummut kuulivat tästä Ruunikkokatu 3 koirarodusta sukulaisiltaan, joil- Orikedolla la on samaa rotua oleva Sissi- Puh. 02 238 7799 koira. Nelli on haettu kasvatta- www.turunkotipesula.fi jalta Toijalasta. [email protected] Perheen tytöt Venla ja Aa- • Nopeasti da ovat saaneet Nellistä uskolli- • Edullisesti sen ystävän, joka on aina valmis • Vaivattomasti hauskanpitoon. Nelli on älykäs ja Plyysi- ja käytävämatot laakavesipesuna hoksaava koira, ja ty- töt ovat opettaneet Nellille muutamia temppuja. Nelli osaa

hypätä vanteen läpi se- Suomi Oyj Nordea Pankki kä pujotella tuolien vä- listä agilitya. Nellillä on myös oma DogS- mart-koirapeli, jossa hän saa selvittää, mis- sä herkut ovat piilossa. Venla ja Aada Vaaherkumpu ovat saaneet Nelli-koirasta älykkään ja Nelli on koko per- hauskan ystävän. heen lellikki, joka on Asuntolainaneuvottelu tai suunnitelma sulattanut kaikkien säästämiseen? perheenjäsenten sydä- Varaa tapaaminen lauantaiksi. Virnamäellä julistetaan met. Nyt voit neuvotella asuntolainasta ja keskustella säästämisen ja sijoit- tamisen palveluista Turun Skanssin konttorissamme myös lauantaisin. Varaa aika Nordea Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) Teksti: Saara Markkula ma–su 24 h/vrk. eläinten joulurauha Kuvat: Johanna Vaaher- kumpu Teemme sen mahdolliseksi

Turku-Skanssi Eläinten joulurauhanjulistusta vie- Nelli rakastaa seuraa Skanssikatu 10 tetään sunnuntaina 20.12. kello 17 0200 3000 Eläinten joulurauhan julistukseen nordea.fi Virnamäellä, Halisissa. osallistuu tänä vuonna Nelli-koira. Kokoontuminen tapahtuu Valk- Nelli on rodultaan Coton de kimyllynkujan ja Kalloistenkadun Tuléar. Tämän koirarodun yleis- kulmassa. vaikutelma on, että se on pieni- Joulurauhan julistaa tänä vuon- kokoinen, pitkäkarvainen seu- na kirjailija Tytti Issakainen ja rakoira, jolla on valkoinen seurakunnan tervehdyksen tuo Ka- puuvillamainen karvapeite. Sen YY tariinanseurakunnan pastori Juha- silmät ovat pyöreät ja tummat ja KOO na Markkula. Trumpettia soittaa ilme on eloisa ja älykäs. Luon- Pekka Vaaherkumpu. teeltaan se on iloinen ja tasapai- Tilaisuuden jälkeen tarjotaan noinen sekä hyvin seurallinen ih- glögiä ja pipareita. misten ja toisten koirien parissa. Tapahtuman järjestää Maarian Nelli täyttää kaikki tämän koi- seurakunta, Katariinan seurakunta rarodun ominaisuudet. KAA ja HalisSeura. NEE Lokerot: • kartonkipakkaukset • keräyspaperi • pienmetalli • pakkausmuovi Saatavana LAJITTELU myös astiaan kiinnitettävä pariston- KÄY HELPOSTI keräyslokero. KUIN YHTEENLASKU.

Nelilokero on oma keräyspiste kotipihallasi. Unohda jätteiden Kysy lisää asiakas- turhat välivarastoinnit ja lajittele ne suoraan nelilokeroiseen astiaan! palvelustamme

Tyhjennyksen hoitaa nelilokeroinen erikoisauto, joka pitää jätteet ja tee tilaus! erillään ja kuljettaa ne hyötykäyttöön. Kun vaihdat Nelilokeroon, www.nelilokero.fi saat näppärän kierrätys pisteen ja teet ympäristölle palveluksen. 010 636 5000

www.lassila-tikanoja.fi JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS KIINTEISTÖHUOLTO JA -TEKNIIKKA SIIVOUS JA TUKIPALVELUT VIEMÄRIHUOLTO KORJAUSRAKENTAMINEN PROSESSIPUHDISTUS YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Nelli on perheen lellikki – eikä ihme! 6 KoroiSet 4/2015

messuja ja rukouksia. Messu perustui Olaus ja kuitenkin hämmästyttää. – Missale Aboensessa oli Laurentius Petrin laatimaan – Messu alkoi rippiosuu- määrätty ohjeet, miten juhla- ruotsalaiseen messujärjestyk- della. Se tapahtui kirkkosalin

Pertti Pussinen messua tulisi viettää, Knuuti- seen, joka oli julkaistu kirkol- puolella, Jyrki Knuutila kertoi. la totesi. lisessa käsikirjassa 1540-luvun Rippiin kuuluivat synnin- alussa. Suomenkielinen mes- tunnustus, synninpäästö ja ke- Kuningas käskee sujärjestys ilmestyi Agricolan hotuksia kuten nykyisinkin, – Vuonna 1555 Agricola oli kokoamassa käsikirjassa 1549. mutta seurakunnan ripin jäl- toista vuotta piispana. Kunin- – Agricola käänsi käsikir- keinen osuus poikkeaa nykyi- gas Kustaa Vaasa vieraili jan ruotsista 90-prosenttises- sestä käytännöstä. silloin Suomessa alkusyksys- ti. Kymmenessä prosentissa – Pappi siirtyi alttarille ja tä, Jyrki Knuutila avasi aika- näkyy yhteys vanhaan kirkol- lausui oman synnintunnustuk- kauden tapahtumia. liseen käytäntöön, Knuutila sensa, Knuutila selvitti. – Muu Kuninkaan vierailun syynä totesi. papisto antoi papille synnin- olivat itärajalla tapahtuneet – Messun pääperiaate oli, päästön. Agricolalla on käsi- rajaloukkaukset ja ryöstöret- että kaikkien tulee ymmär- kirjassa tähän tarkat ohjeet. ket, jotka olivat laajenneet tää omalla kielellään keskeiset Uskonpuhdistuksen tuoma sodaksi. Hän oli matkalla asiat, professori painotti. muutos näkyi messun ehtool- Viipuriin torjuakseen venä- Katolisella ajalla saarna oli lisosassa. läisten hyökkäykset. yleensä kansankielinen, muu – Ehtoolliselle tulijat aset- Kustaa Vaasa vaati myös messu latinaa. Nyt koko mes- tuivat rinnakkain riviin kuorin uskonpuhdistuksen hallinto- su oli uskonpuhdistuksen peri- rajalle. Seurakuntalainen sai toimien tehostamista Suomes- aatteen mukaisesti kansan kie- sekä leivän että viinin – tämä sa. Mikael Agricola joutui lellä suomeksi tai ruotsiksi. oli reformaation iso mullistus, toteuttamaan nämä toimet. Se – Kansankielen käyttö tuki Knuutila muistutti. tarkoitti muun muassa kaiken myös Kustaa Vaasan vallan- Myös messun loppusiunaus kirkon omaisuuden luetteloin- käyttöä, Knuutila huomautti. muotoutui reformaation yhte- tia kynttilänjalkoja, patoja ja – Saarnalla voitiin viedä myös ydessä. Mikael Agricola otti kattiloita myöten. poliittisen vallan sanomaa käyttöön niin sanotun Aaronin – Kirkollinen omaisuus ta- eteenpäin. siunauksen eli Herran siunauk- kavarikoitiin. Muun muassa sen, johon luterilainen juma- ehtoollisastiat otettiin kruu- Uskonpuhdistus lanpalvelus päättyy nykyään- nulle. Pappien arvokkais- toi muutoksia kin, 460 vuotta myöhemmin. ta kasukoista tehtiin Kustaan Agricolan ajan messun kulku perillisille vaatteita, Knuutila tuntuisi nykyihmisen mielestä Tytti Issakainen Agricolan mukana kuvaili. tutulta. Messun alku saattaisi Näissä Agricolalle ikävissä merkeissä hän olisi saattanut juhlamessussa olla tekemässä piispantarkas- tusta Maariassa lokakuussa

1555. Tytti Issakainen Maarian kirkon vihkimisen muistopäivää vietetään vuosittain 10. lokakuuta. Keskiaikainen kivikirkko on kutsunut kulkijoita suojiinsa yli 550 vuoden ajan. Kynttilänsavuiset kuvat – Jos Agricola teki Maari- Pitikö piispa Mikael Agricola juhlamessun Maari- tuksen siivet. an kirkossa piispantarkastus- an kirkossa 460 vuotta sitten, jolloin vietettiin kirkon Asiakirjat eivät kerro, pitikö ta, mitä hän täällä näki? Jyrki syntymäpäivää? Tarkalleen sanoen kymmenes päivä piispa Mikael Agricola Maari- Knuutila kysyi. – Hän näki pylväät, holvien lokakuuta 1555. an kirkon juhlamessun vuonna ruoteet ja maalaukset sellaisi- Millainen kirkko oli silloin? Mitä messussa tapah- 1555. Voi kuitenkin kuvitel- la, että seurakunnan entinen na kuin ne nytkin ovat, tosin tui? Professori Jyrki Knuutila vei kuulijat mielikuvi- esipaimen otti osaa muisto- kynttilänsavuisina, Knuutila tusmatkalle Agricolan ajan kirkkoon ja messuun kir- päivään. Agricola oli johtanut hahmotteli. – Kirkon luoteis- kon vihkimisen muistopäivänä. kulmassa oli todennäköisesti seurakuntaa 1540-luvun alussa, – Maarian kirkon alttari oli nykyisellä paikallaan Mikael Maarian alttari. jolloin Maaria oli hänen palk- Agricolan aikana, kertoi professori Jyrki Knuutila esitelmäs- Räntämäen kirkon – nykyisen nassa vuosikymmeniä toimi- – Saarnatuolia ei ollut. kapitäjänsä. sään Maarian kirkon vihkimisen muistopäivänä lokakuussa. Maarian kirkon – vihkimisen neita vapaaehtoistyöntekijöi- Kuoriraja sijaitsi saarnatuolin – Räntämäen kirkon suoje- Taustalla seinällä häämöttää keskiaikainen vihkiristi muistona muistoa vietetään lokakuun tä muistettiin ansiomerkein. kohdalla. lija oli pyhä Dionysios, Knuu- kirkon vihkiäistapahtumasta. kymmenentenä päivänä. Mer- Juhlaesitelmässään professori tila taustoitti. – Dionysioksen Nykyisen saarnatuolin pai- kintä juhlapäivästä on löydet- Jyrki Knuutila kuljetti kuuli- päivä oli yhdeksäs lokakuuta. kalla oli ehkä koroke saarnaa ty 1300-luvun lopulla tehdys- jat Mikael Agricolan aikaan. Se mainitaan Missale Aboen- varten, jotta papin ääni kantai- tä kalenterista. Vihkimisen Reformaation (uskonpuhdistuksen) merkkivuosi sen pyhimyskalenterissa. Myös si paremmin. käynnistyy 31.10.2016. Vuonna 2017 tulee kuluneeksi tarkkaa vuosilukua ei kuiten- Historia saa siivet Agricola mainitsee Dionysiok- – Messun paikka oli kuori. 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi aneita vastusta- kaan tiedetä. Aiempina vuosi- Jyrki Knuutila rakensi esi- sen Rucouskiriassaan. Alttari oli nykyisellä paikal- vat teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Tästä katsotaan satoina muistopäivä oli suuri tyksensä Agricolan aikaisesta Missale Aboense on ensim- laan, Knuutila totesi. reformaation alkaneen. Suomalainen reformaattori Mikael juhla Maarian pitäjässä. kirkkorakennuksesta ja juma- mäinen Suomea varten painet- Agricola toimi 1540-luvulla Maarian seurakunnan esimie- Muistopäivää vietettiin jäl- lanpalveluksesta historiallisten tu kirja vuodelta 1488. Tämä Kansan kielellä henä. Maarian seurakunta järjestää merkkivuoden aikana leen tänä syksynä juhlavasti tosiasioiden varaan, mutta an- Turun messukirja sisältää ju- Professori Jyrki Knuutila va- Agricolaan ja reformaatioon liittyviä tapahtumia. Maarian kirkossa. Seurakun- toi historialle myös mielikuvi- malanpalveluksissa käytettyjä lotti messun taustaa.

PARTURI LUOTETTAVAA, JOUSTAVAA • HUOLTOTYÖT • HARJAKONE- Hyvää joulua ja JA MONIPUOLISTA • SIIVOUKSET PALVELU KAMPAAMO onnellista vuotta 2016! KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUA • ULKOALUEIDEN • PÄIVYSTYKSET PÄIVYSTYS Muista pukinkonttiin JOKA TALON TARPEISIIN HOITO • SIJAISUUDET Maija Lehtiö 24h Halisten liikekeskus lahjakortit ja tuote- pakkaukset! Kiitos TURUN KIINTEISTÖÄSSÄ OY Avoinna: Gregorius IX:n tie 8 Hyvää joulua ja kuluneesta vuodesta! ma-ti-to-pe 9–17 20540 Turku  0400 521 258 onnellista vuotta 2016 ke 10–19 Puh. 02 2370 656 T: Maija & Fanny RIIMUKATU 12 20380 TURKU Fax 02 238 8295 kiinteistöväelle! la 9–14 Gsm 040 5112 313 KoroiSet 4/2015 7

na ollut pappilan pihapiiriin sa kertomusta ensimmäisestä kuuluva hirsiaitta pääsi arvoi- joulusta. seensa käyttöön. Seimiase- Joulunäkymä koskettaa

Anita Pussinen telmaa ei tarvitse siirtää pois myös aikuisia. Monet ovat tallistaan loppiaisen jälkeen, käyneet useita kertoja joulu- vaan perhe on saanut sieltä kiireiden keskellä istahtamas- pysyväisen asuinsijan. sa seimen äärellä. Seimi saa naapuriin seu- Monen vuoden urakka rakseen muitakin nukkehah- Tunnelmallista seimiasetel- moja. Pappilan leivintupaan maa on edeltänyt valtava uu- avataan joulunajaksi näytte- rastus. ly, jossa on esillä erilaisia Työryhmän seimipaja si- seimiä, suuri määrä nukkeja jaitsi Pallivahan seurakun- ja nukkekoteja. Lapset ja lap- takeskuksessa. Valmistelu- senmieliset pääsevät nautti- kuukausien jokaviikkoisiin maan leikkien maailmasta. kokoontumisiin kannettiin kuormittain Jättirätistä han- Tytti Issakainen kittuja kankaita, kanaverkko- ja ja muita hahmojen raken- nusmateriaaleja. • Maarian jouluseimen Todellisenkokoisten hah- avajaiset Maarian pappilan pihapiirissä mojen tekeminen oli iso urak- 1. adventtisunnuntaina ka, varsinkin kun jokainen jumalanpalveluksen sai omanlaisensa piirteet. jälkeen 29.11.2015 Paimenissa näkyy ulkotyön n. klo 11.30. uurtama karheus, jokainen Leivintuvassa avataan Maarian pappilassa on sijaa enkeli on yksilöllinen ja ku- Joulun lahja -näyttely, kin lammas touhottaa omalla jossa on esillä seimiä, tavallaan. nukkeja ja nukkekoteja. Ryhmä aloittaa edelleenkin joulun lapselle • Seimi on nähtävänä joka vuosi lokakuussa seimen päivittäin klo 11–16 työstämisen. Jouluseimi avautuu jälleen adventtina Maarian pappilan piharakennuksessa. loppiaiseen 6.1.2016 – Vuosittain seimeen tulee saakka. jotakin uutta, Leena Törmä Joulunaikaan Jeesus-lapsi saa majapaikan Maarian – Hiukan oikealle, Leena sä piharakennuksessa kolme toteaa. – Viime jouluna tuli- • Leivintuvan näyttely on avoinna la ja su Törmä ohjailee lattiatasolla. vuotta sitten. vat aasi ja poika. pappilan vanhassa piharakennuksessa. Jouluna myös klo 11–16 loppiaiseen nuket ja nukkekodit valtaavat pappilan leivintuvan. – No, nyt se valaisee hyvin – Alkuidea on lähtöisin Tekijäryhmää yhdistää yh- 6.1.2016 saakka. seimeä. Pertiltä eräänä taiteidenyönä, teinen ammatti, opettajuus, Karitsa ojentautuu uteliaana kelle on puhjennut punaisia Heidi Nummila ja Mar- Marjatta Risku muistaa. sekä taidetausta. Heidi Num- • Ryhmävaraukset seimeä kohti. Paimenpoika ja keltaisia kukkia. Läpinäky- jatta Risku tarkastelevat sei- – Alkuvaiheessa nukke- mila on myös nukketeatteri- puh. 040 4131012. Järj. Maarian srk / kurkistelee puupylvään takaa. vät enkelit leijailevat katon- miasetelmaa eri suunnista. ja oli tekemässä myös Tuuli lainen. Itä-Maarian aluetyö. Ankarien säitten karaisemat rajassa. Valo välkehtii niiden Paimenten asuja korjaillaan, Kastemaa, Heidi Nummila paimenet ovat rientäneet pai- siivistä. lampaitten asentoa kohennel- kertoo. Seimi koskettaa • Jouluikonin ja joulu­ kalle. Maria ja Joosef katse- laan, enkeleiden kanaverk- Kehittelyssä on ollut mu- lapsia ja aikuisia seimen sanomaa – levat ihmeissään lasta, joka Vanhan varaston kosiipiä muotoillaan, sopivaa kana lisäksi Anita Pussinen. Työryhmä on osannut Maari- kuvakertomus pappilan nukkuu eläinten syöttökauka- uusi elämä paikkaa kaiuttimille etsitään. – Tämä ”Maarian talli” an jouluseimeä suunnitelles- tallissa sunnuntaina 13.12.2015 klo 14.00. lossa. Pertti Pussinen seisoo pen- Joulutunnelmaa luo seimessä on toiveiden täyttymys, Pert- saan ottaa huomioon erityi- Pertti Pussinen ja Mikko Lampaat jäystävät heiniä. killä ja kurkottaa kääntele- sesti lapset. Päiväkotiryhmiä myös musiikki. ti Pussinen huokaa tyytyväi- Laurén. Aasi lepäilee oljilla, jotka mään kattopalkkeihin kiinni- Pyhä perhe sai majapaikan senä. on vieraillut runsaasti kat- peittävät lattian. Olkien kes- tettyjä lamppuja. Maarian pappilan hirsises- Vuosikymmeniä varasto- selemassa ja kuuntelemas- Tytti Issakainen Tytti Issakainen

Maarian pappilan 1700-luvulta peräisin oleva aittarakennus on päässyt uuteen arvokkaaseen Paimen (vas.), Joosef, Jeesus-lapsi, Maria, Heidi Nummila, Marjatta Risku, Pertti Pussinen ja käyttöön pyhän perheen majapaikkana. Leena Törmä odottavat vierailijoita seimen äärelle. 8 KoroiSet 4/2015 Omenapuiden suojasta sotatantereelle Jaakko Haavion

elämä ja runous Osa 1 Haavio-Tapanisen perhealbumi

Jaakko Haavio (1904–1984) toimi Maarian seurakun- mukaan päästyään Turun klas- nan kirkkoherrana vuodesta 1950 vuoteen 1969. Hän silliseen lyseoon. Kaarlo val- oli merkittävän kulttuurissuvun edustaja, herännäis- mistui myöhemmin papiksi. pappi, kirkollisen kulttuurin uudistaja ja vaikuttaja, Jaakko Haavion äiti oli runoilija ja aktiivinen toimija muutenkin. messukyläläisen Järvensivun rusthollin tytär Anna Lydia, Haavion aikana Maarian seurakunnan jäsenmäärä omaa sukua Ahlgren. Hän kasvoi nelinkertaiseksi 10 000:sta 40 000:een. Monet kuoli jo 1905 Jaakon olles- maarialaiset muistavat yhä hänet huumorintajuisena sa alle 2-vuotias. Jaakko syn- ja helposti lähestyttävänä ihmisenä, joka oli valmis tyi 3.7.1904. Kaarlo Haavio katselemaan asioita uudenlaisista näkökulmista. toimi silloin pappina Noki- Ensi keväänä järjestetään Turun kristillisessä opis- an Tottijärvellä. Perhe muut- tossa Jaakko Haavio -symposium, jossa valotetaan ti Yläneelle 1907, jonne isä Haaviota henkilönä, runoilijana sekä kirkollisena ja oli valittu kirkkoherraksi. Isä yhteiskunnallisena vaikuttajana. avioitui myöhemmin laitilalai- sen opettajan Hilja Suvannon kanssa. Jaakko Haaviota arvostet- Maalaiskylästä Kaarlo ja Anna Haavi- tiin sekä kirkollisena uudis- akateemiselle tielle on vanhin lapsi Martti oli tajana että runoilijana. Hän Jaakko Haavion isä Kaarlo syntynyt 1899, Heikki 1901 sai teologina kunniatohto- oli kotoisin Mynämäen Haa- ja Katri 1903. Martista tuli rin arvon 1973 ja kirjaili- paisten kylästä. Kaarlon isä myöhemmin akateemikko ja Jaakko Haavio Hemmingin, Antin ja Kaisan seurassa Vehmaalla Senttilän kirsikkapenkillä 1933. jana Kirjailijaliiton palkin- oli karjakauppias. Kaarlon äi- tunnettu runoilija P. Musta- non 1949, Nuoren Voiman ti Kaisa Nivari kuoli Kaar- pää. Heikistä tuli historian Koulun rehtorina oli Markus Millä sinä sen maksaisit?” nut, ihanasti, palvoen. Kaisa Liiton kultaisen ansiomerkin lon ollessa 8-vuotias. Kaisa ja opettaja, joka toimi viimeisinä Ahlman Metsämäen karta- Tällä ”rangaistuksella” Mar- Weckström asui äitinsä kans- 1957, Kirkon kirjallisuuspal- hänen vanhempansa liittyivät työvuosinaan Turun klassil- nosta. Jaakko aloitti koulunsa kus Ahlmanista tuli Jaak- sa lähellä Mikaelinkirkkoa kinnon 1976 ja Turun kau- tiiviisti Länsi-Suomen rukoi- lisen lyseon rehtorina. Katri 1915. Heikki siirtyi samaan ko Haaviolle esikuva ja tien Puistokatu 14:ssa. Jaakon ja pungin kirjallisuuspalkinnon levaisiin. avioitui merkittävän runoilijan kouluun neljännelle ja Martti näyttäjä hänen koko tulevalle Kaisan yhteinen elämänkulku 1979. Kaarlo oli sukunsa ensim- Otto Mannisen ja kirjailija kuudennelle luokalle. elämälleen. oli alkanut. Runoilija-rovasti Jaak- mäinen, joka pääsi opintiel- Anni Swanin pojan, Ante- Markus Ahlman rehtorina Kaisa äiti oli Keitilän rust- ko Haavio kuoli Turussa le. Hän otti nimekseen Haavio ro Mannisen kanssa. Antero ja hänen poikansa Erik Ahl- hollin tytär Naantalin Luon- 27.5.1984. kylän läpi virtaavan Haaviojan Manninen oli hallintovirka- man klassisten kielten opetta- ”Hän tunsi nonmaalta. Kaisa syntyi mies ja tietokirjailija, joka ai- jana jättivät Jaakko Haavion silloin olleen- 1904. Hänen isänsä oli Maa- koinaan tunnettiin radion tie- mieleen lähtemättömän jäl- rian pitäjän poliisi Maurits tovisailujen Herra X:nä. jen, Markus Ahlman kasvat- sa rakastunut, Weckström. Isä kuoli pari tajana ja Erik Ahlman antii- ihanasti, kuukautta ennen kuin Kaisa Yläneen pappilan kin kulttuurin, sen ajattelun, kastettiin Maarian pappilassa. omenapuiden juurella mytologian ja runouden esit- palvoen.” Hänet kastoi pastori Kaarlo Jaakko Haavio vietti lapsuu- telijänä. Tallgren. tensa perheensä nuorimpana Jaakko Haavio kertoo Vehmaalla asumisen ai- Haavio-Tapanisen perhealbumi Yläneen pappilassa. muistelmissaan, miten hän Papiksi, aviomieheksi kana Kaisa sairastui keuh- Sisarusten kirjalliset har- kerran, aivan ajattelematto- ja runoilijaksi kotautiin 1931. Hän parani rastukset alkoivat jo vuoden muuttaan, koulunkäyntinsä Jaakko Haavio valmistui yli- täysin vasta 1938. Sinä aika- 1910 paikkeilla vanhimman alkuvaiheessa oli sytyttänyt oppilaaksi 1923. Hänet vihit- na julkaistiin Jaakon ensim- lapsen Martin johdolla. He guttaperkkaisen kynänsä pa- tiin papiksi 26.7.1926. Hän mäinen runokirja, joka sai julkaisivat kerran viikossa il- lamaan ennen tuntia. Rehtori suoritti sotilaspalveluksen ja nimen Taivaan portilla. Kirja mestynyttä Käki-nimistä leh- Markus Ahlman sattui seiso- toimi sotilaspastorina vuoteen sai rohkaisevan vastaanoton. teä, jossa oli paitsi jatkoker- maan juuri silloin hänen ta- 1930, jonka jälkeen hänet ni- Annikka Haavio-Tapani- tomuksia myös runoja. kanaan. Jaakko hermostui ha- mitettiin 1930 Vehmaan seu- nen kertoo isästään kirjoitta- Jaakkoa sanottiin perhees- vaittuaan tapahtuman ja heitti rakunnan kappalaiseksi. Hän massaan elämäkerrassa, että sään Pikkupastoriksi. Hän oli hädissään palavan kynän ros- oli nimitettäessä ratsuväkipri- Kaisan parannuttua ”aviopuo- jo varhaisessa lapsuudessa kakoriin. Roskakorin sisältö kaatin vt. sotilaspastori. lisoiden elämänilo tulvi takai- sanonut isälleen tulevansa pa- syttyi palamaan. Palo saatiin Jaakko tapasi tulevan vai- sin. Minä sain lääkärin luvan piksi Yläneen pappilaan, jotta pian sammumaan. monsa Kaisa Weckströmin alkaa kehittyä ja syntyä per- voisi varjella pappilan ome- Rehtori ohjeisti Jaakkoa: koulun iltamissa 1921 kirjal- heeseen. Synnyin tammikuus- nasatoa isänsä sijaan. Isä oli ”Tule kello kaksi rehtorin lisuusillan näytelmän järjeste- sa 1939.” ollut istuttamassa omenapui- kansliaan.” Kun Jaakko me- lyjen yhteydessä. Klassillisen ta puutarhassa. Isä sanoi sil- ni pelkoa tuntien kansliaan, koulun oppilasjärjestö oli kut- Kosketus opistoon loin Jaakolle, että hän tuskin rehtori kysyi: ”Meinasitko sunut tilaisuuteen Turun yh- ja paluu Yläneelle näkee sitä, että puut ja niiden polttaa koulun? Tässä ei riitä teiskoulun vastaavan järjes- Jaakko Haaviolle tärkeä vii- omenat ovat isoja, koska puut mikään tavallinen rangaistus. tön. Kaisalla ja Jaakolla oli teryhmä, Lounais-Suomen ovat niin hidaskasvuisia. Osaatko pyytää anteeksi?” molemmilla tehtävänä toimia herännäispapit, piti ensim- Jaakko vakuutti osaavansa ja näytelmässä kuiskaajana. mäisen kokouksensa Turussa Klassikon rehtorista rehtori kehotti pyytämään. Jaakko kertoo, miten hän 23.11.1933. Samaan yhtei- tuli esikuva Kun Jaakko pyysi, rehto- saattoi Kaisan tämän koti- söön kuulunut Olavi Kares Kaikki Haavion pojat kävi- ri vastasi: ”Saat tällä kertaa, portille Puistokadulle. Hän valittiin Turun kristillisen 30.12.1927 Kaisa Weckström ja Jaakko Haavio sanoivat vät Turun klassillista lyseota. mutta älä yritä toista kertaa. tunsi silloin olleensa rakastu- opiston rehtoriksi 1.9.1930. toisilleen: ”Tahdon.” KoroiSet 4/2015 9

Hän toimi opiston rehtorina ten suurhyökkäys 21.6.1944. sille välitettäviksi. Tuomio kävi leikiten. vuoteen 1960 saakka ja johto- Raskaiden taistelujen jälkeen pantiin täytäntöön puolenyön Nyt tuumailen: JAAKKO HAAVIO -SYMPOSIUM osa 1 kunnassa aina vuoteen 1975. divisioona onnistui torjunta- jälkeen. Haavio oli heidän takki päältä! lauantaina 12.3.2016 klo 12–16 Kareksen kautta Jaakko taisteluissaan 16.–17.7.1944 seurassaan vielä ennen teloi- Per Gynt, tule sipulin Turun kristillisellä opistolla Haavio tuli mukaan opiston Nietjärvellä, mikä vakiin- tushetkeä. Hänet kotiutettiin kuorintaan! toimintaan. Johtokuntaan hän nutti tilanteen tällä suunnal- muutama päivä ennen sotatoi- * Kirjailija, arkkitehti Annikka Haavio-Tapaninen kertoo tyttären muistikuvin Jaakko Haaviosta ja hänen sisaruk- kuului vuodesta 1939 lähtien. la. Myöhemmin divisioonan mien loppumista 4.9.1944. Kun Jaakko Haavio sitten siir- sistaan Kaarlo Haavion kuoleman komentaja palkittiin toimin- Sotakokemukset jättivät tyi Maarian seurakunnan kirk- * Kirjailija, toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen kertoo iso- jälkeen Jaakko valittiin isänsä nastaan Mannerheim-ristillä Haavioon syvät ja pysyvät koherraksi 1950, ”sipulin kuo- vanhempiensa tarinan heidän kirjeittensä valossa seuraajaksi, Yläneen kirkko- nro 160. Näiden suurtaistelu- jäljet. Hänen koko maail- rintaa” riittikin. Olosuhteet ja * Rovasti Lasse Urho valottaa Jaakko Haavion toimintaa herraksi, vuonna 1935. Ennen jen aika oli Jaakko Haaviolle mansa muuttui. Sodan tun- haasteet Turussa olivat niin monialaisena vaikuttajana kuolemaansa isä vielä kysyi erittäin raskaita. Voittosano- toja käsitteli Haavion toinen toisenlaiset kuin Yläneellä. * Kirjailija Harri Raitis johdattaa Jaakko Haavion Turkuun Jaakolta, hakeeko tämä hänen mat olivat rohkaisseet yleistä runokokoelma Huomenkellot ja Maariaan liittyvien runojen maailmaan jälkeensä kirkkoherran virkaa, mielialaa. Haavio kirjoittaa (1944). Kolmas runokoko- Timo Leinonen * Virsirunoilija Pekka Kivekäs avaa Jaakko Haavion virsi- johon Jaakko vastasi myöntä- muistelmissaan: elma Ikikevät, joka ilmestyi en avaruutta LÄHTEET: västi. Hän lunasti näin lapsena ”Täällä elää yhä usko vuonna 1947, oli riemullista Seurat Jaakko Haavion hengessä Haavio, Jaakko. Mennyttä aikaa antamansa lupauksen isälleen. asiamme onnelliseen päätök- uuden etsimistä ja löytämistä. Turun kristillisellä opistolla lauantaina 12.3.2016 klo 17 muistelen. Kirjapaja 1972. Ystävät kertovat ja muistelevat. Veisataan Haavion virsiä. Yläneen virkaa Haavio seen. Mieliala on huomat- Kokoelmasta tuli läpimurto Haavio, Jaakko. Kun nuoruuden hoiti vuoteen 1950 saakka tavasti reipastunut. Perään- Haavion runoilijauralle. aika on ruusuinen. Kirjapaja toimien osan ajasta Mynämä- tyminen pysähtyy. Linjat 1973. JAAKKO HAAVIO -SYMPOSIUM osa 2 en rovastikunnan lääninro- alkavat pitää.” Sipulia kuorimaan Haavio, Jaakko. Nuoren papin Runoilta Maarian pappilan tallissa vastina. Myöhemmin hänen Samalla hän kertoo, mi- Vuonna 1949 Jaakko Haavio päiväkirja. Kirjapaja 1974. äitienpäivänä 8.5.2015 kello 17 Turun Lausuntakerho ry poikansa Antti Haavio toimi ten hän ja muu papisto on sai sydänkohtauksen eräillä Haavio, Jaakko. Liperit ja lyyra. Kirjapaja 1975. myös Yläneen seurakunnan joutunut keräämään ruumii- kinkereillä. Järjestäjät: KoroiSet-lehti, Turun kristillinen opisto, Haavio, Jaakko. Ajalla vaaran, kirkkoherrana. ta lähettäväksi haudattavaksi Lapset kävivät koulua Tu- Turun Lausuntakerho ry, Lakipalvelu Leinonen vaivan. Kirjapaja 1976. kotiseutujensa multaan. Suur- russa. Perheen taloustilannet- Haavio, Jaakko. Vierähtävät Sota painoi syvät jäljet taistelujen jälkeisiä tunnelmia ta kärjisti se, että perhe joutui vuodet 1. 1945–1959. Kirjapaja Sota-aikana elokuussa 1942 hän kuvaa päiväkirjamerkin- lasten koulunkäynnin takia pi- 1978. Jaakko Haavio sai määräyk- nällään 18.7.1944: tämään kahta asuntoa. Haavio, Jaakko. Vierähtävät sen astua puolustusvoimien ”Eilis-ilta ja viime yö oli- Jaakko Haavio halusi myös vuodet 2. 1960–1977. Kirjapaja palvelukseen. Hän toimi us- vat koko tähänastisen elämä- vaihtelua ja kokea vielä jota- 1979. konnon opettajan tehtävissä ni raskaimmat. Olisin ollut kin merkittävämpää, jotakin Haavio-Tapaninen, Annikka. Ilo Itä-Karjalan opettajaleirillä. mieluummin millaisessa kra- sellaista, mitä Yläneellä ei ol- nähdä. Ihmisen ääni. WSOY Vuoden kuluttua hän sai pala- naattisateessa tahansa kuin lut mahdollista kokea. Haavio 2002. Haavio-Tapaninen, Annikka. Isäni ta takaisin Yläneelle. kokenut mitä koin. Sotaoikeus puki ajatuksensa runoksi:

puiden omenat. Jaakko Haavio, Haavio-Tapanisen perhealbumi Tammikuussa 1944 tu- on tuominnut 5 miestä kuo- Virastossa joskus istun pappi ja runoilija. WSOY 2004. li uusi palvelukseen astu- lemaan, jotka pelkuruuden ja mietin näin: Laaksonen, Leila. Jaakko Haavio mismääräys, nyt Maaselän takia ovat uudistuvasti paen- muut lähtivät veljet täältä, uskonnollisena runoilijana. Koti- kannakselle raskaan tykis- neet linjasta. Tuomio pantiin minä jäin. maisen kirjallisuuden pro gradu tön papiksi. Huhtikuussa täytäntöön.” Isä hemmotteli nuorintaan -tutkielma. Jyväskylän yliopisto 1944 hänet siirrettiin Laato- Hän kertoo, miten hän – voi poikaressu! – 1976. kan pohjoispuolelle Syvä- oli ollut tuomittujen seuras- sen haltuun kirjansa jätti Tapaninen, Jaakko (toim.). Tai- rille Kustaa Tapolan ko- sa iltakuuden ja yhdentoista ja kinkerikirstun. vaan laiturilla. Otava 1996. mentamaan 5. divisioonaan välisen ajan ja miten hän oli Minut vaatetti kauhtunaan. Kirkkoherra Kaarlo Haavion perhe Yläneellä 1900-luvun divisioonanpastoriksi. ottanut vastaan tuomittujen Olin pastori nuori ja nätti. ensimmäisellä kymmenellä: Heikki (vas.), Jaakko, Hilja, Syvärillä alkoi venäläis- viimeiset terveiset lähiomai- Monet vuodet saarna ja messu Martti, Kaarlo ja Katri.

HUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKKIIN AUTOMERKKEIHIN. MYÖS ILMASTOINTIHUOLLOT JA DIAGNOSTIIKKATESTAUKSET. Kärsämäentie 4 Turku AUTO-SALO Puh. 02 2539 331

Palvellaanko Sinua nykyisessä pankissasi? RAKENNUSLEVYJÄ vuodesta 1970 Meiltä saat tutkitusti parasta pankkipalvelua Luotettavaa ja hyvää palvelua, Sahaus- nopeasti ja ammattitaidolla palvelu Oikein LEVY-JAATI OY hyvää Autokatu 2, Turku puh. 253 9200 Avoinna ark. 8–17 joulua! email: [email protected]

Painoväri Web-väri (RGB) sininen: sininen: C = 100 R = 1 M = 93 G = 31 Y = 40 B = 74 K = 0 kukkakauppa NUMMEN NARSISSI KY Tea Anttila Annamaija Laaksonen Juha Niemelä Elisa Laaja Sari Juslenius Vanha Hämeentie 29 Controller Palveluneuvoja Toimitusjohtaja Palveluneuvoja Palveluneuvoja 02-4711 401 02-4711 473 02-4711 418 02-4711 474 02-4711 475 Turku Puh. 02 237 2005 Kauppiaskatu 9, 20100 Turku puh. 02-4711 470 AVOINNA: www.poppankki.fi/lieto www.popvakuutus.fi Ark. 9.00–18.00 Lähellä ihmistä [email protected] La–Su 9.00–14.00 10 KoroiSet 4/2015

ja makuulavitsan. Puolentois- ta metrin levyiselle makuu- paikalle mahtuu ainakin viisi nukkujaa lehmäntaljan päälle. Tavarat säilytetään me- tallisissa matkalaukuissa. Emäntä esittelee kurpitsasta tehtyä lypsyastiaa. Vieläkin ruokana on maito, johon las- ketaan lehmän kaulavaltimos- ta verta. Elanto hankitaan karjan- kasvatuksesta. Miehet ovat lehmälaumojen kanssa kau- empana. Vuohet ja lampaat ovat lähialueella naisten ja lasten vastuulla. Yöksi eläi- met tuodaan turvaan pihapii- riin piikkipensaista tehdyn ai- tauksen sisälle. Ulkona puun varjossa kei- tetään vieraille avotulella maitoteetä.

Muutokset ja perinteet Illalla Nairobin hotellihuo- neessa pohdimme, miten ih- miset sopeutuvat mitä moni- naisimpiin asumismuotoihin. Meille on luonnollista suih- kusta tuleva vesi, sähkö ja monenlaiset elämistä helpotta- vat koneet ja laitteet. Maasai- naiset kantavat päänsä päällä veden kilometrienkin päästä. Olimme Keniassa töissä 1991–1993. Reilussa kahdes- Maasairyhmä toivottaa vieraat tervetulleeksi laulaen ja tanssien. sa vuosikymmenessä Kenia on länsimaistunut. Kännykät kirkolle ja koululle. Olemme taan vieraat sydämellises- ovat yleistyneet, koulutus on maasai-alueella. ti vastaan puhein ja lauluin. parantunut ja kaupungit ovat Terveisiä maasaitten parista Maasait ovat hyvin oman Naisten värikkäät perinteiset kasvaneet. Kuitenkin edelleen arvonsa tuntevia ja perin- asut hulmahtelevat rytmik- eletään monissa osin maata teisiä tapojaan noudattavia. käitten laulujen tahtiin. perinteisesti. Oma koti paras paikka Perinteet näkyvät värikkää- Suurimmalla osalla ihmisiä nä pukeutumisena, paimento- Karja on elinehto Räntämäkeläiset Anita ja Pertti Pussinen työskente- ei ole varaa elintason kohotta- sateesta on useita kuukausia laiselämänä sekä heidän usko- Kirkon ympärillä on harvak- miseen, vaikka toiveita olisi- livät Keniassa pari vuosikymmentä sitten. Viime ke- ja luonto kärsii. Asfalttitie muksinaan ja elämäntapanaan. seltaan maasaitten asumuksia. kin. Vain pieni osa väestöstä väänä he vierailivat tutuilla maasai-heimon seuduilla. muuttuu välillä kuoppaiseksi Aluksi tutustumme kirk- Puukehikko on päällystetty pystyy elämään niin kuin me Vuosien myötä moni asia on muuttunut, mutta myös ja pölyäväksi hiekkatieksi. koon. Se on rakennettu tiilis- lehmänlannan ja maaperän elämme Turussa omakotialu- perinteinen elämäntapa elää vahvana edelleen. tä. Vieressä nököttää kaksi seoksella. Sadekaudella sade eillamme. Värikästä elämää luokkahuonetta. Toinen on kuluttaa haurasta seinää. Maasait näyttävät nauttivan Safariauto poukkoilee Kenian ympäröivät kukkulat jäävät vaatimattomissa oloissa tiilestä ja toinen on yksinker- Astumme ahtaasta oviau- perinteisestä elämäntavastaan. pääkaupungin Nairobin ruuh- taakse ja maisema avartuu. Poikkeamme tieltä sivuun. tainen, levyrakenteinen. Ik- kosta majaan. Kun silmäm- kassa ja väistelee tien kuop- Akaasiat elävöittävät kui- Opas ohjaa auton tuskin nä- kunat puuttuvat. me tottuvat hämäryyteen, Teksti: Pertti Pussinen pia. Vähitellen kaupunkia vaa tasankoa. Viimeisestä kyvää tieuraa pitkin Oltepesin Kirkossa ja koulussa ote- erotamme keittonurkkauksen Kuvat: Pertti ja Anita Pussinen

Vuohilauma etsii varjoa auringonpaahteessa akaasiapuun alta. Maitotee valmistetaan vieraille ulkona. KoroiSet 4/2015 11

Halloweenia on viettämässä urheilukentällinen väkeä.

lä on yhdellä puolella intialainen perhe, toisella korealainen, sitten pakistanilainen, kiinalainen jne. Yh- teisöllisyys on lämmintä ja tiivistä – Onkohan kiinalaisena uutenavuotena jäniksen vuosi alkamassa? olipa tullut mistä tahansa! Suoma- laisia ei juuri ole näkynyt, vaikka Nokian kyltti onkin näyttävästi Koulujoulu Kaliforniassa erään ison toimistotalon kyljessä. Kolumnin kirjoittaja on maarialainen Joulu tulla jolkottaa. Kristinus- sopimukseen (YK 1989, 29. artik- ehdolla, että ketään ei rajata pois – Iloa, Valoa ja Rauhaa itse kunkin sydämeen tahtoo isoäiti, joka vierailee usein ko onkin Suomessa ainoa uskonto, la) sekä lukuisiin muihin kansain- eikä juhla saa olla tunnustuksellinen. lapsenlastensa luona Kaliforniassa jonka juhlat näkyvät ohittamatto- välisiin sopimuksiin. Tosin niissä Koulujoulussa joulupukki, lahjat man selkeästi vuodenkulussamme, ei ole määrätty opetusta pakolli- ja yletön herkuttelu laulujen välissä Teksti ja kuvat: Päivi Eskola kouluissa, työpaikoilla, katukuvas- seksi eikä kouluja suorituspaikaksi. eivät ole kovinkaan tunnustuksellisia sa. Kuitenkin yhä useampi kadun- USA on ratkaissut asian jät- – niinhän täälläkin joulua vietetään. tallaaja on uskonnollisesti kantaa tämällä uskonnonopetuksen ko- Pari tuntia sujuu lapsilta riemuisasti, ottamaton tai edustaa muuta uskon- konaan julkisen päiväkoti- ja kuului sitten mihin uskontokuntaan tokuntaa – nyt maahanmuuttajien koulutyön ulkopuolelle. Elämän- tahansa. Näin lapset oppivat päälli- määrän nopeasti lisääntyessä us- katsomuksellinen kasvatus on pel- sin puolin tuntemaan muut uskonnot koakseni tulemme tutustumaan eri kästään kotien ja uskonnollisten eikä mieleen jää tietämättömyyttä uskontojen käytäntöihin. yhteisöjen varassa. Siitä huolimatta kavereiden taustoista. Peruskoululaisistamme 90,65% vahva uskonnollisuus on nähtävis- Ksenofobia, kuten rasismikin, osallistui evankelisluterilaiseen us- sä lähes joka korttelissa jonkin us- nousee tietämättömyydestä, vie- konnonopetukseen vuonna 2014, kontokunnan kokoontumistilana. raan ja tuntemattoman pelosta. 4,85% elämänkatsomustiedon, Kalifornian Piilaakso on kaikis- 1,73% islamin, 1,54% ortodok- ta kansojen sulatusuuneista tiivisty- Koen tämän, ikään kuin muiden siseen ja 0,5% muiden uskonto- nein versio. Koulujen ja päiväkotien tapoihin sisältäpäin tutustumisen, jen opetukseen. Vaikka suurin osa kaikissa ryhmissä on edustettuina hyvin mielenkiintoiseksi ja ihmi- lapsista ottikin osaa joulunviettoon vähintäänkin suurimmat maailman syyttä kasvattavaksi. Kun se tapah- kouluissa, se ja muut kristillisiksi uskontokunnista. Vanhemmat saa- tuu kaveripiirissä yhdessä iloiten, katsotut juhlat ovat saaneet aikaan vat järjestää lapsen omassa luokas- lapset (ja myös vanhempansa) lä- melkoista ”suvivirsikiehuntaa”. sa kouluaikana oman uskontokun- hentyvät ymmärtäen eri kulttuurien tansa tärkeimmät juhlat perinteiden moninaisuudessa rikkauden. Oikeus uskonnonopetukseen on mukaan. He saavat hoitaa tarjoilut, Piilaaksossa ei yleensä naapu- Hanukka-juhlassa kynttilät loistavat niin kynttilänjaloissa kuin päähi- kirjattu YK:n lapsen oikeuksien koristelun, puvut ja ohjelman sillä reiksi satu ”omia”. Poikani perheel- neissäkin.

• MAUKKAAT LOUNASRHerkullinen ja runsasAVINTOLA ANNOKSET Grillattu • NOPEA broileri KOTIRUOKALOUNASTURKU9,90€ PALVELU Humaliston-noutopöydästä ja Puutarhakadun kulma • ISOT Lounas sis. runsaan salaattipöydän, tuoreen leivän, lämpimän ruuan, ruokajuoman (vesi, maito, piimä PARKKITILAT 8€ Avoinnatai virvoitusjuoma), arkisin jälkiruuan klo sekä10.00-16.00 kahvin ja teen ORIKEDON TAVERNA RunsaanLounas tarjolla noutopöydän noutopöydästä ark. 10-15 lisäksi NOUTOPÖYTÄ Avoinna joka päivä myös Kebab annoksia. 9TERVETULOA!€ klo 10-22 Puutarhakatu 10, TURKU TERVETULOA LOUNAALLEPuh. 0400 606 520 Vanha Tampereentie 137 Turku, p. 02 2550 145 www.orikedontaverna.fi www.turkulounas.fi ma-pe 10-16 12 KoroiSet 4/2015

Turun sähkönhuollon historiaa osa 2 Teho kasvaa, verkosto yhtenäistyy

Koroisten peltojen yllä risteilee voimajohtoja. Vasemmalla näkyy sähköaseman piippu, oikealla Maarian kirkon katto.

Turun sähkönhuollon historia alkoi vuonna 1885 Ret- tiin valtuuston kokouksessa 1939 päätettiin tilata koko- riippuen tehdas joko osti tai Pienjänniteverkostot tigin tupakkatehtaan sähkölaitokselta. Koroisten säh- 1.1.1937 alkaen. Samalla naan uusi höyrykattila. myi sähköä. Tuotanto alkoi kaupungin haltuun köasema on näytellyt merkittävää roolia turkulais- teknisten asioiden kaupungin- Vähä-Heikkilän alue Kaa- vuonna 1943. Ylimääräinen Asemakaava-alueen ulkopuo- ten sähkönsaannissa. Kehityksen vaiheita on kuvattu johtaja otti vastatakseen tek- rinan kunnasta liitettiin Tur- sähkö siirrettiin Imatran Voi- lella aina vuoteen 1959 saak- 1920-luvulle asti Koroiset-lehden edellisessä numeros- nillisten asioiden lautakunnan kuun vuoden 1939 alussa. ma Oy:n verkkoja myöten ka sähkölaitos hoiti suurjän- puheenjohtajuudesta. Alueella sähkönjakelusta huo- Vuoksenniskan omille tuotan- sa, joka on luettavissa myös koroinen.fi-sivuilla. Nyt nitejakelun ja muuntamot. lehti Maaria-Kaarina Sähkö tolaitoksille Imatralle. Turun sähkönhuollon historian kuvaus jatkuu nyky- Pienjänniteverkoston omisti- Sähkötuotanto ja Oy. Tässä yhteydessä sovit- vat ja hallinnoivat tätä varten hetkeen asti. -verkosto laajenivat tiin silloin voimassa olleen Maaria ja Paattinen perustetut muuntopiirit. 1930-luvulla lainsäädännön pohjalta, et- liitettiin Turkuun Turun kaupunginhallitus Vuonna 1928 Turun valtuus- litus muutettiin teknisten lai- Sähkötarpeen kasvaessa pää- tä kyseinen yhtiö sai vastata Osa Maariasta liitettiin Tur- päätti 12.5.1959, että ver- to valitsi teknisten laitosten tosten lautakunnaksi. Nämä dyttiin hankkimaan oma sähkön jakelusta alueella aina kuun 1949. Alueen sähköis- kosto otetaan kunnan haltuun johtajaksi diplomi-insinöö- muutoksen hyväksyttiin val- höyryturbiini teholtaan 6 MW vuoden 1948 loppuun saakka. tämisestä oli alun alkaen kaupungin maksaessa puolet ri Hans Sahlbergin. Hänen tuustossa 26.9.1929. vuonna 1935. Vaihtoehtoi- Yhtiö sitoutui hankkimaan vastannut vuonna 1912 perus- johtojen uusimiskustannuk- ehdotuksestaan raitiovaunu- Erimielisyydet asioiden nen ratkaisu olisi ollut tilata kaiken sähkön kaupungilta ja tettu Maarian-Kaarinan Säh- sista. Sähkölaitoksen suur- liikenne eriytettiin omaksi hoidossa johtivat myöhemmin lisää perustehoa Imatran Voi- soveltamaan samoja sähköta- kö Oy, joka oli myöhemmin jännite oli nostettu 3 kV:sta laitoksekseen sähkölaitoksen siihen, että kaupunginjohta- ma Oy:ltä. Ratkaisu todettiin riffeja kuin muuallakin kau- liitetty Lounais-Suomen Säh- 10 kV:iin. Sähkölaitos oli alaisuudesta. jan Arvi Hällforsin ehdotuk- epäedulliseksi. Myöhemmin pungilla. Kauden loputtua kö Oy:hyn. Neuvottelut säh- kustantanut uudet muuntajat Teknillisten laitosten hal- sesta Hans Sahlberg irtisanot- kattilatehoa uusittiin. Vuonna kaupunki lunasti yhtiön lait- köverkon siirtämiseksi Turun muuntopiirien muuntamoihin. teet sopimuksen määräämin kaupungin sähkölaitokseen Näitä haltuunottoja oli en- ehdoin. hallintaan kestivät aina vuo- nen kaikkea kaupungin saa- teen 1955. ristoalueilla, Ruissalossa, Itärajan terästehdas Saavutetun sopimuksen Hirvensalossa, Satavassa ja sotaa paossa mukaan Lounais-Suomen Kakskerrassa. Viimeinen hal- Telakka-alue ja sähkölaitos Sähkö Oy:llä säilyi sähkön- tuunotto tapahtui 1986. olivat sota-aikana ensisijai- jakeluoikeus kahdeksan vuo- sia pommituskohteita, mutta den ajan. Verkon lunastus Sähköteho selvisivät yllättävän pienil- tapahtui 1.7.1963. Seuraava kaksinkertaiseksi lä vaurioilla. Voimalaitoksen Maariaa koskeva verkoston Syyskuussa 1951 tehtiin pää- viereiseen kallioon louhittu lunastus tapahtui 1.1.1967, tös, että ruutukaava-alueel- väestösuoja osoittautui tar- kun koko Maaria liitettiin la pienjännite muutetaan peelliseksi. Turkuun. 220/127 V:sta 380/220 V:iin Sodan aikana kaupungin Paattinen liitettiin Turkuun resurssien puitteissa. Suu- sähkötarve kyettiin tyydyttä- vuoden 1973 alussa. Paattisil- remmalla jännitteellä johdot mään myös huippukuormi- la verkosta sovittiin niin, että kykenivät välittämään kaksin- tuksen aikana. Sähkön tuotto- verkko jää Lounais-Suomen kertaisen sähkötehon. teho oli noin 14 MW. Sähkö Oy:n omistukseen, Mittarit ja muuntajat oli Oy Vuoksenniska Ab siir- mutta yhtiö sitoutui noudat- vaihdettava. Sähkön käyttäjän si osan teräksen tuotannos- tamaan Turun sähkölaitoksen oli uusittava laitteensa uudel- taan Itä-Suomesta Turkuun tariffeja ja liittymismaksuja. le jännitteelle sopivaksi. Uu- Pahaniemen kaupunginosaan. Tievalaistuksen hoitaminen sia laitteita ei korvattu lukuun Tehdaslaitos yhdistettiin kau- sovittiin siirrettäväksi kau- ottamatta sitä, että sähkölai- Vuodesta 1929 lähtien energiaa välittänyt Koroisten sähköasema siirtyi Turun kaupungin omis- pungin 35 KV jänniteverk- pungin sähkölaitoksen hoidet- tos antoi uudelle jännitteelle tukseen 1985. koon. Masuunin vaiheesta tavaksi. sopivat hehkulamput edellis- KoroiSet 4/2015 13

Pottuharakka

Taas on aika, kun ”pottuha- alta, etelän puolelta, missä Suurimmat tammet maam- jana, Eichelhäher, ’terhon- koisia perunoita ja lensi ”lau- kainen pesintä. Silloin lintu rakka” aloittaa ”laulunsa”, syömättömien terhojen on hy- me tammivyöhykkeelläkin, kerääjänä’, vaikka pähkinöitä laen”(= rääkyen) metsään ei halua herättää huomiota, jota olenkin odottanut viime vä taimettua ja varttua oksien ranta-Suomessa, kasvavat ja muita suurisiemenisiä puu- piilottamaan aarteensa. eli hiljaisuus ei johdu parem- talvesta asti. ”Laulu” loppuu suojamana, piilossa jäniksiltä vanhoissa puistoissa, kujan- lajeja onkin Saksan metsissä Vielä 30-luvulla pottuha- mista laulajista, kuten vanhat kevättalvella ja keväällä. Lin- ja peuroilta. teissa ja maanviljelysmaise- runsaasti. rakan sinisillä siipisulilla oli mummot aikoinaan opettivat. tukin häviää pihoilta ja puista, Pottuharakka levittää tam- massa. Useampi lähekkäin En täällä Ruissalossa ole kysyntää kaupunkien modis- Nyt alkaa taas ”pottuhara- kun muut ihanammin laulavat mea tehokkaasti uusille kas- kasvava puu, valoisalla kas- nähnyt pottuharakan kerää- tien liikkeissä. He maksoi- kan” paras laulu- ja kylvö- korvaavat sen pihapiirissä. vupaikoille sekä säilyttää ja vupaikalla, antaa pottuhara- vän pähkinöitä, mutta kyllä- vat loistavista sulista, joita aika. Antakaa närhien tehdä Monet tuntemani lintumie- lisää tätä arvopuuta kulttuuri- kalle eniten ruokaa. Joskus kin tammenterhoja suoraan käytettiin naisten hattujen ko- työtään rauhassa, vaikka se het sanovat, että pottuhara- maisemassa silloin, kun ter- hyvä terhosato saattaa odo- puista. Jos syksyn saapuessa risteina. Kuuleman mukaan välillä erehtyisikin lintulau- kalla on keväisin pehmeä ja hoja tekeviä puita on maastos- tuttaa itseään 2–3 vuottakin. terhoja ja pähkinöitä ei ole, Venäjän keisarinna Katariina dalle maapähkinävarkaisiin. polveileva lauluääni, mutta sa. Kaikki tammenkasvattajat Lintu levittää myös ympä- pottuharakka turvautuu ter- Suuren erään hoviviitan ko- Katsellaan ilolla tätä kaunista sitä on vaikea kuulla. Ehkä tietävät, että Suomen olosuh- ristöön kotimaista pähkinää, hoa muistuttaviin hedelmiin ristamiseen oli käytetty kym- ”laululintua”. lintu häpeää omaa ääntään, teissa tammi tekee runsaim- koska ne ovat terhon näköisiä ja alkaa kuljettaa niitä pellolta meniä tuhansia närhen sulkia ja täytyykin sanoa, että olisi min terhoja avoimilla kasvu- ja usein kerättävissä pensaista metsänsuojaan. siten, että viitta säteili kilpaa helppoa luulla kissan hännän paikoilla ja että terhosadon jo ennen tammenterhoja. kruunun jalokivien kanssa. jääneen ovenväliin… runsaus vaihtelee eri vuosina. Nuoruuteni Savossa pottuha- Metsätammi, varjostuneena Ruotsiksi on linnun nimi rakat olivat syys–lokakuulla Garrulus glandarius on Lapsuuteni Perniössä huo- ja korkeana, ei tee runsaita nötskrika, siis ’pähkinäkirku- yleisiä perunankaivajien seu- useimpien tuntema närhi, jo- masin, kuinka pottuharakat terhosatoja, koska kukkimis- ja’. Nimeä en ihmettele, kos- ralintuja. Ne istuivat aidan ka huolehtii tammien leviä- keräsivät useampia tammen- aikana sen siitepöly ei met- ka lintu rääkyy keräillessään seipäillä peltojen laidassa ja misestä ja tyytyy pieniin pe- terhoja kurkkupussiinsa ja säolosuhteissa lennä helposti terhoja kupuunsa. Nötskri- katselivat, kun kaivajat, use- runoihin, jos tammia ei kasva lensivät piha-alueelta metsän. hyvälläkään tuulella metsässä ka aiheutti Ruotsissa aiemmin ampi rivissä, olivat kumaras- lähimaastossa. Koska närhi Silloin ajattelin, että linnut puusta toiseen. Metsätammen myös jahtipaineita, koska päh- sa ja poimivat perunoita laa- on Pohjolan korein varislin- syövät siellä terhot rauhas- kukinta ei muutoinkaan ole kinöitä kerättiin silloin metsis- tikoihin. Silloin pottuharakka tu, ovat sen siniset siipisulat sa, mutta nyt tiedän niiden niin runsasta kuin avoimen tä myyntiin. Linnulle annettiin iski nopeasti ja lensi kaares- olleet kauppatavaraa markki- Arno Kasvi kätkevän terhoja maastoon paikan tammien. Varjossa va- kyytiä jousilla ja haulikoilla. sa aivan ihmisten viereen ja noilla. Miksi närhen ”laulua” Ruissalon Kasvitieteellisen puu- talvea varalle. Piilot löyty- lon puuttuessa kukkasilmujen Saksaksi tunnetaan lintu nappasi pellosta nokkaansa ei kuulu keväisin, johtuu sii- tarhan emeritus ylipuutarhuri vät usein pienten havupuiden kehittyminen vaikeutuu. myös tammenterhojen suosi- pieniä, alle kahden sentin ko- tä, että niillä on erittäin ai- ten tilalle. km, 2. 10–30 kV keskijännite- työt aloitettiin 1997. Työt syöttöyhteytenä. Voimajohto Ab. 1999. INTERNET-LÄHTEET Vaihto tuli käytännössä verkko, 734 km, ja 3. 0,4 kV tulivat valmiiksi 1999. Uusi 2x 110 kV Lieto – Koroinen Tirkkonen, Matti. 90 vuotta säh- http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku_ valmiiksi kesäkuussa 1959. pienjänniteverkko, 1621 km. päämuuntaja 110 kV/20 kV uusittiin vuonna 2010. kölaitostoimintaa Turussa. Turun Energia Viitattu 3.1.2015 Näitä yhdisti 17 sähkö- ja hankittiin vuonna 1999. kaupunki. 1989. http://www.fingrid.fi/fi/verkkohank- Linnankadun voimalassa kytkinasemaa ja 1047 jakelu- Koroisten sähköasema Teksti ja kuvat: Timo Leinonen Törne, Aki. Loistehon kompen- keet/hankkeet/arkisto/2010/Sivut/ soinnin toimivuus Turku Energia default.aspx Viitattu 3.1.2015 muuntamoa. Alueverkko on siirtyi 2003 takaisin kanta- kohti kaukolämpöä Sähköverkot Oy:ssä. Vaasan Am- http://www.turkuenergia.fi/valopilk- Suurin hanke 1950-luvulla oli yhteydessä Suomen kanta- verkkokäyttöön, kun ase- LÄHTEET Ekström, Ilmari. Turun kaupun- mattikorkeakoulu, sähkötekniikan ku/index.php?page=0cfc532780 jo 1940-luvulla alkuun pantu verkkoon Koroisten ja Huh- maan rakennettiin 110 kV:n gin sähkölaitos 1908 – 1958. koulutusohjelma. 2013. 4e955e9bf5d751ad4cd35 Viitattu voimalaitoksen laajennus. Pää- kolan asemien kautta Upa- kantaverkkoliittymä ja kyt- Uuden Auran kirjapaino. 1958. Valkeapää, Risto. Tietopaikka. 3.1.2015 tös tehtiin marraskuussa 1958, lingon sähköaseman ollessa kinlaitosta laajennettiin. Sitä Kallioniemi, Jouni. Ihana valo. Sähkölaitosjohtajat r.y. Gummerus kun paikallinen teollisuus varayhteys. ennen asema oli ollut vara- Oy Turku Energia – Åbo Energi Kirjapaino Oy. 1995. suostui yleiseen tariffin koro- tukseen. Päätökseen vaikutti Muutokset Koroisten myös se, että kaukolämmitys- sähköasemalla toiminnan nähtiin tulevan lähi- Sähkölaitos rakensi 1951 alu- aikoina ajankohtaiseksi. eella nyt jo puretun sähköase- Laajennus toteutettiin vuo- man. Vuonna 1963 alueella sina 1958–1961. Laajen- otettiin käyttöön keskijännite- nukseen kuului 100 MW:n kojeisto 10 kV sähkön jakami- Tervetuloa apteekkiasioille kivihiili/öljykäyttöinen höy- seksi osaan Turun kaupungin rykattila ja 32/26 MW:n aluetta. Samana vuonna 1963 uuteen lauhdutusturbiini. hankittiin myös uusi muuntaja Varavoimanlähteeksi han- 110 kV/10 kV kantaverkko- Tampereentien kitut höyryturbiinit korvaava yhteyttä vahvistamaan. 23 MW:n kaasuturbiinilaitos Turun kaupunki osti Ko- apteekkiin. valmistui 1971. Vuonna 1977 roisten sähköaseman raken- voimalaitos muutettiin myös nuksineen, laitteineen ja maa- kaukolämpöä tuottavaksi. alueineen Imatran Voima Oy: Rauhallista Joulua ja ltä vuonna 1985. Vuonna 1988 Hyvää Uutta Vuotta! Turku Energia asennettiin laitoksen generaat- perustetaan torihuoneeseen kaukolämpö- Turun sähkölaitoksesta muo- kattilat 2 x 40 MW. Vuosina dostettiin 1989 kunnallinen 1992–1994 suurjännitekytkin- liikelaitos, josta vuonna 1995 laitos uusittiin kokonaan. Uusi sähkömarkkinoiden vapau- kaasueristeinen kojeisto sijoi- duttua tuli kaupungin omis- tettiin sisätiloihin. Sen tilan- tama osakeyhtiö Oy Turku tarve oli vain kymmenesosa Energia – Åbo Energi AB. vanhasta, ulosasennetusta ko- Sähköverkko erotettiin emo- jeistosta, joka purettiin. yhtiöstä tytäryhtiöön 2006. Vuonna 1997 hankittiin Yhtiön nimenä on Turun Ener- uusi sähkön jakelukäyttöön gia Sähköverkot Oy. Verkko tarkoitettu 20 kV:n kojeisto, Palvelemme ark 9–20 ja la 9–17 koostui 2013 seuraavista osis- joka korvasi 1963 rakennetun Vanha Tampereentie 108, Turku • puh. 02 238 1457 ta: 1. 110 kV alueverkko, 73 10 kV:n kojeiston. Muutos- www.apteekkitampereentie.fi 14 KoroiSet 4/2015 katajamäki Aulis Katajamäki on syntyperäinen halislainen ja terveydeksi! asunut Halisissa 70 vuotta. Nykyään hän asuu Uittamolla. Yllätyksiä musiikin harrastajille Valoa ja lämpöä jouluun Moni meistä on aloittanut musiikin har- kia harjoittaneet. Tämä symmetrisyys ko- rastamisen vanhempien toivomuksesta tai rostuu motorisilla eli liikkeitä säätelevillä Alamme tottua siihen, että täällä Etelä- keään rooliin joulun vietossa. pakottamana. Monet vanhemmat toivovat aivo-alueilla mutta myös hahmotusta ja nä- Suomessa on lumeton joulu. Puhutaan Ulkonaisia keinoja perinteen vaalimi- lapsen oppivan soittamaan ainakin sen ver- köä aistivissa visuaalisissa aivoverkostois- mustasta joulusta. Musta se kyllä on, mut- sessa ovat nuo vanhat tutut jouluruuat, ran, että hän voi esiintyä sukujuhlissa il- sa. Motorinen harjoittelu eli vaikkapa pia- ta ei pimeä. Kirkkaat jouluvalot, ainakin kuusi, kynttilät, lahjat, kaikki se, mi- man suurempia häpeän tunteita. Tai sitten non tai viulun soitto vaikuttaa siis aivoissa kaupunkioloissa, pitävät huolen siitä, että kä katsottiin kuuluvan jouluun. Aikan- ajatellaan, että soittaminen on muuten vaan musiikin synnyttämiin vasteisiin. valoisaa on. Joulun ohi ei pääse millään, sa eläneitä perinteitä ovat jouluna oljet hyvä harrastus. Koska symmetrisyys näkyy myös aivoja vaikka joku niin haluaisi. Kyllä joulun va- huoneittemme lattioilla, eivät oikein so- Mutta mitä kaikkea pikku tenavalle ta- yhdistävien hermoratojen valkoisen aineen lot pysähdyttävät ja kertovat: nyt on joulu. veltuisi kerrostalon olohuoneen lattialle. pahtuukaan, kun hän opettelee soittamaan! määrässä, olisi mielenkiintoista tietää, mi- Nykyiset Led-valot antavat kirkas- Eivät ne ole koskaan kuuluneet edes kir- Tieteellinen tutkimus on osoittanut, et- ten musiikin harrastaminen vaikuttaa aivo- ta valoa ympärilleen, jopa siinä määrin, joittajan jouluperinteeseen. tä musiikin harrastamisella on merkittäviä toimintoihin muissa asioissa kuin pelkäs- että tunnelma muuttuukin valkoisessa Varmaan on myös niin, että perin- vaikutuksia aivojen rakenteelliseen kehi- tään musiikin kuuntelussa. loisteessa enemmän kylmäksi kuin läm- teistä poikkeaminen ja luopuminen ovat tykseen. Se tiedetään, että lapsena aloitetulla pimäksi. Valkoisen sinertävä valo antaa saamassa yhä suurempaa osuutta jou- soittoharrastuksella on vaikutuksia vielä valjun tunnelman, ainakin silloin kun va- lun vietossa. Kodin piirissä vietetty joulu Modernin kuvantamisen keinoin on to- vanhuudessakin. Yli 10 vuotta nuoruudes- lojen määrä on ylittämässä kohtuuden. väistyy monien kohdalla esimerkiksi ul- dettu, että esimerkiksi pianonsoittajil- saan jotain instrumenttia soittaneet pärjäsi- Itse en lämpene moiselle ylivalkeu- komaan matkojen tieltä. la sormien liikkeistä vastaavat aivoalueet vät iäkkäinä muita paremmin niin muistia delle. Saattaa siihen sisältyä sekin, että Aika muuttuu, tai oikeammin ihmiset kasvavat kokoa. Viulun soittajilla soitto kuin havaintokykyäkin mittaavissa kokeis- ei halua olla kaiken paljastavassa valos- muuttavat aikansa tapoja ja perinteitä. rakentuu erityisesti vasemman käden sor- sa. Tämän lisäksi musiikin harrastamisen sa. Tuntee itsensä suorastaan alastomak- mien liikkeistä, ja siksi kasvu näkyy enem- tuomat sosiaaliset siteet ja yhdessäolo vah- si, araksi ja pälyileväksi ollessaan kovin Joulu on mielletty valon juhlaksi kah- män aivojen toisella puolella. vistavat tutkitusti terveyttä. kirkkaassa valossa. della eri tavalla. Jos haluaa omasta perillisestään maail- Sitä vietetään täällä Pohjolassa pi- manluokan muusikon, suositellaan soitto- Jos nyt pitää antaa joku mielipide van- Muistan, kuinka kotiimme Halisiin tu- meimpänä aikana. Silloin on valoilla ja harrastuksen aloittamista jo 4–5 vuoden hemmille siitä, kannattaako lapsen aloittaa li sähkö. Se tapahtui muistini mukaan valojen viestillä todella merkittävä vaiku- iässä. Tällöin aivojen muovautuminen on soitto- tai musiikkiharrastus, olen varauk- vuonna 1938. Miten kirkkaalta tuntui- tus, toinen nimenomaan. soiton oppimisen kannalta herkimmillään. settoman positiivinen. kaan tuo 25 watin hehkulamppu. Isoim- Joulun valoista ovat ensimmäisellä si- Hyvä opettaja on tällöin kultaakin kalliim- Sen lisäksi, että musiikin harrastaminen massa huoneessa taisi olla peräti 40 jalla kuitenkin kynttilät. Ne valaisevat pi, jotta lapsi oppii hermoratojen kehitystä antaa uuden ulottuvuuden elämään, lapsuu- watin lamppu poistamassa huoneesta pi- ja säteilevät ympäristöönsä lämpöä, jota ohjaavat perusasiat oikein. dessa ja nuoruudessa harrastettu soittami- meän uhkaa. meidän tulisi jakaa. Aivoalueiden kasvu voi joskus, tosin nen kantaa odottamatonta hedelmää vielä Siitä se sitten valon tarve on vuosien Mieleen nousee joululaulusta: ”Mäen hyvin harvoin, olla jopa haitallista. Am- vuosikymmenien jälkeen. Lasten ohjaami- mittaan kasvanut. Se on merkillinen il- rinteen alla talo törröttää, joka ikkunalla mattipianisteilla tunnetaan oireyhtymä, nen aktiiviseen musiikin harrastamiseen on miö. Ainakin siinä pätee sanonta: ”Nälkä kaksi kynttilää.” Miten ne ovatkaan ol- jossa ylenmääräisestä harjoittelusta johtu- siis monella tapaa kannattavaa. kasvaa syödessä.” leet majakkoina pimeällä kirkkotiellä. en sormia käskevät aivopuoliskot kasvavat Toivottavasti nämä sanat auttavat per- Ihmetellä sopii, että Suomen kansaa- Annetaan kaikenlaisten valojen kertoa päällekkäin. Silloin sormien liikkeet mene- heenjäseniä ja naapureita kestämään soitto- kin on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan meille: nyt on joulu. Sydämemme läm- vät sekaisin eikä soitto enää onnistu. harrastuksen alkuvuosiin kuuluvat vingutuk- päreen ja kynttilän valossa. Vieläpä jopa pömäärästä riippuu, kuinka lämpimän set, törinät ja tylsän oppivat nuo tärkeät taidot. Nyt alkaa ol- joulun saamme toisten kanssa aikaan. Jo- Toinen mielenkiintoinen havainto on, et- kuuloiset kappaleet, la toinen huoli: unohtavatko lukemisen ja ka tapauksessa on joulu syntynyt siitä, tä musiikkia ammatikseen harjoittavien ai- sormiharjoituksista kirjoittamisen taidon kokonansa? että tosi valkeus tuli maailmaan. vopuoliskot näyttävät reagoivan musiikkia puhumattakaan. Valoisaa ja sydänlämpöistä joulua kai- kuunnellessa hämmästyttävän symmetrises- Monilla meillä on kuitenkin tavoitteena kille! ti verrattuna niihin, jotka eivät ole musiik- Pentti Huovinen löytää joulu, myös mielessä ja tunnel- massa. Silloin perinteemme nousee tär- Aulis Katajamäki Kirjoittaja on Turun Räntämäessä asuva lääkäri ja tietokirjailija

Vuokra-asuntoja KOTIKÄYTTÖÖN Aino Kolehmainen/Turun Kuvataidekoulu. Aino Kolehmainen/Turun

Tunnelmallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2016

Turun Seudun Osuuspankki tukee tänä vuonna joululahjoituksella Suomen Punaisen Ristin Vakuusmaksut alk. 400 €. TVT Asunnot Oy Varsinais-Suomen piirin valmiustoimintaa ja katastrofi työtä. Vuokraan sisältyy 10 Mbit/s Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku laajakaistayhteys. Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16 Lemmikit sallittu. Vuokraus, puh. (02) 262 4888 Lisätiedot ja hakemukset: www.tvt.fi www.tvt.fi KoroiSet 4/2015 15 www.maarianseurakunta.fi Maarian seurakunta - joulun valoa päivä päivältä

I ADVENTTISUNNUNTAI 29.11. * Pallivahan kirkko klo 16 Hengellisen romani- * Maarian kirkko klo 22 Jouluyön messu, Venla KAUNEIMMAT JOULULAULUT – HOOSIANNA! musiikin juhlakonsertti: 20 vuotta Pallivahassa, Niemi, viulu, Tuija Niemi, piano. KE 9.12. klo 13 Maarian kirkko: Eläkeläisten * Maarian kirkko klo 10 Messu, Palmunen, Rin- Leonard Stenroos ja Taivaasta tuulee -yhtye. kauneimmat joululaulut. ne, Haikka, urut Anna Satomaa, trumpetti Toni JOULUPÄIVÄ 25.12. TO 10.12. klo 13 Hepokullan srk-talo: Kauneim- Isokivi, Verbum Sonans -kuoro. Pappilan seimi- III ADVENTTISUNNUNTAI 13.12. * Maarian kirkko klo 6 Jouluaamun jumalanpal- mat joululaulut, Maarian tyttötrio. näyttelyn avaus, nukkenäyttely, laulumyyjäiset. * Maarian kirkko klo 10 Messu. velus. LA 12.12. klo 15 Runosmäen srk-koti: Kauneim- * Pallivahan kirkko klo 11 Perhekirkko, Sirén, * Pallivahan kirkko klo 11 Viikkomessu. * Pallivahan kirkko klo 10 Joulukirkko. mat joululaulut, Simo Inkeroinen, laulu. Niemi. * Maarian pappilan talli klo 14 Jouluikonin ja SU 13.12. klo 15 Pallivahan kirkko: Lasten kau- jouluseimen sanomaa, kuvakertomus, Laurén, TAPANINPÄIVÄ 26.12. * Raunistulan srk-talo klo 16 Satakielet-kuoron * Maarian kirkko klo 10 Messu. neimmat joululaulut, lasten joulukuvaelma. joulukonsertti. Pertti Pussinen. SU 13.12. klo 18 Maarian kirkko: Kauneimmat * Pallivahan kirkko klo 17 Johannesmessu, * Pallivahan kirkko klo 19 Hyväntekeväisyyskon- SUNNUNTAI 27.12. joululaulut, Aapo Korhonen, tenori. KRS, Lassi Stenman, Mikko Laurén, puhe Stina sertti SPR, Mieskuoro Laulun Ystävät, Veteraa- * Maarian kirkko klo 10 Kauneimmat joululaulut MA 14.12. klo 18 Hepokullan srk-talo: Kauneim- Carpelan. niveljet, Mynämäen mieslaulu. -messu mat joululaulut, Maarian tyttötrio. * Pallivahan kirkko klo 17 Johannesmessu, Kan- KE 16.12. klo 18 Kotimäen srk-talo: Kauneimmat TORSTAI 3.12. KESKIVIIKKO 16.12. * Pallivahan srk-keskus klo 18 Joulunäytelmä sanlähetys, Pyry Winter, Mikko Laurén. joululaulut, esiintymässä myös päiväkotilapsia. * Yli-Maarian srk-talo klo 18 Adventtihartaus ja TO 17.12. klo 13 Yli-Maarian srk-talo: Kauneim- kirkkokahvit. (nuorten näytelmäkerho) ja kerhojen päättäjäi- KESKIVIIKKO – TORSTAI 30.–31.12. set, glögitarjoilu. * Pallivahan kirkko Rohkeasti huomiseen -uu- mat joululaulut. II ADVENTTISUNNUNTAI, * Koroisten risti klo 18 Koroisten ristin jouluharta- denvuodentapahtuma, Kansanlähetys, Laurén, TO 17.12. klo 17.30 Maarian kirkko: Nuorten ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. us, omat lyhdyt mukaan. Spoof. kauneimmat joululaulut. Joululaulujen jälkeen * Maarian kirkko klo 10 Messu, NMKY:n seniori- nuorisotyön joulujuhla ja nuorten bändi Pappilan PERJANTAI 18.12. * Pallivahan kirkko to 31.12. klo 21.30 Ehtoollis- kuoro, seppeleen lasku sankarihaudoille. hartaus. tallissa. * Pallivahan kirkko klo 11 Viikkomessu. * Maarian kirkko klo 19 Turun NMKY:n seniori- SU 20.12. klo 18 Maarian kirkko: Kauneimmat * Maarian kirkko klo 13 Partiolaisten messu, kuoron joulukonsertti. UUDENVUODENPÄIVÄ 1.1. joululaulut, Verbum Sonans –kuoro. seppeleen lasku. IV ADVENTTISUNNUNTAI 20.12. * Maarian kirkko klo 10 Messu, Kansanlähetys, kirkkokahvit. TOIMITILAT * Halisten srk-koti klo 16 Halisten joulujuhla. * Maarian kirkko klo 10 Messu. Maarian kirkko, Maunu Tavastin katu 2 KESKIVIIKKO 9.12. * Pallivahan kirkko klo 11 Viikkomessu. SUNNUNTAI 3.1. Pallivahan kirkko ja seurakuntakeskus, Paltan- * Maarian kirkko klo 18.30 Iltamessu. * Halisten Virnamäki klo 17 Eläinten joulurau- * Maarian kirkko klo 10 Messu. katu 2 hanjulistus. * Pallivahan kirkko klo 11 Viikkomessu. Maarian pappila, Sorolaisenkatu 4 PERJANTAI 11.12. JOULUAATTO 24.12. Hepokullan seurakuntatalo, Varkkavuorenkatu * Maarian kirkko klo 18 Karjalan Käkösten ja LOPPIAINEN 6.1.2016 23 Pandora-kuoron joulukonsertti. Hartaus ja glögi * Pallivahan kirkko klo 14 Lasten joulukirkko. * Maarian kirkko klo 10 Messu. * Kärsämäen kappeli klo 15 Jouluaaton kynttilä- Kotimäen seurakuntatalo, Arkeologinkatu 1, pappilantallissa. * Maarian kirkko klo 11 Kauneimmat joululaulut Jäkärlä hartaus. -messu. LAUANTAI 12.12. * Maarian kirkko klo 16 Jouluaaton hartaus, Pia Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73 * Runosmäen srk-koti klo 12–14 Joulumyyjäiset. Pajala, laulu, Helena Vuola, sello. Raunistulan seurakuntatalo, Murtomaantie 12

Muutokset mahdollisia. Lisää seurakunnan toiminnasta löydät Kirkko ja me -lehdestä sekä www.maarianseurakunta.fi. Kuralan Kylämäki: Joulu 2015

Isoäidinaikainen joulu 5.–13.12. Kädentaitajien joulutori 12.–13.12. SAUTILA OY Turkulainen kuljetusyritys kolmannessa polvessa Kuralan Kylämäessä maalaiskoti valmistau- Hanki lämmöllä tehdyt persoonalliset pake- tuu viettämään joulua 1950-luvun malliin. tit pukinkonttiin! • Vaihtolavakuljetukset • Vaihtolavojen vuokraus • Koukkuvaihtolavakuljetukset 3 Iso-Kohmon emäntä valmistaa jouluruokia, La-su klo 11–17 yhdistelmäautoilla max. 120m • Sepeli-, sora- ja multatoimitukset • Lumiurakat tuvassa tuoksuvat piparimausteet ja salissa • Teiden kastelut • Nosturiauto kappaletavarakuljetuksiin • Lavettikuljetukset • Kaivuupalvelut koristellaan kuusta. Joululahjavalvojaiset 15.12. • Maa-ainesten kuormaus • Pyöräkuormaajapalvelut La 5.12. klo 11–15 Askartele koristeet ja ihanat lahjat pukin- Riimukatu 11, 20380 Turku Puh. 02 242 6416 Fax 02 242 6335 Ti-pe 8.–11.12. klo 9–14 konttiin tai taiteile aineettomien joululahjo- 0400 221 314 0400 221 316 email: [email protected] www.sautila.com La-su 12.–13.12. klo 11–17 jen lahjakortteja. Ti klo 13–21 Kokeiluverstaalla Kokeiluverstaan kynttiläpajat Kynttilöiden valmistusta perinteisin mene- Kuralan Kahvila Omena ja Kaneli MONIPUOLINEN LAATUVALIKOIMA telmin. Vapaa pääsy! avoinna museon aukioloaikoina. PIKKUHERKUISTA REILUIHIN RUOKA-ANNOKSIIN! La-su 28.–29.11. klo 12–16 Tervetuloa Kylämäkeen, • VEIKKAUS Aukioloajat: ma – pe 8 – 21, la 12 – 20, su 12 – 20 La 5.12. klo 12–15 Jaanintie 45, 20540 Turku. • OLUTTA MUKAAN JOKA PÄIVÄ La-su 12.–13.12. klo 12–16 GRILLI JA ELINTARVIKEKIOSKI Puh. 02 2620420. • MYÖS KALASTUSLUVAT MEIL- TÄ! HALISTUPA TERVETULOA! Emmauksenkatu 1, p. 02 253 9564 TMK/Ania Padzik

Hyvinvointia rakentamassa

Kuralan Kylämäen emäntä valmistelee joulua. 16 KoroiSet 4/2015

Kajaanin opettajanvalmis- minen porkkanamarkkinoille Muistojenmatka Keniaan tuslaitoksesta löytyi elämän- ja varainkeruu Kenian kou- tehtiin tämän vuoden kevääl- kumppani ja tie toi Pussisen lutyön tukemiseen ylläpitää lä, Sveitsissä käytiin ke-

Pertti Pussinen pariskunnan töihin Turkuun. suhdetta lähetystyöhön. Lähe- sän alussa, mutta kotimaan Perhe kasvoi. Sukulaisia ei tystyöstä pariskunta sai vah- matkat ovat myös avartavia. ollut Turussa. Ystäviä löytyi van kokemuksen lähettivuosi- Matkakertomukset tuovat Maarian seurakunnasta. Niin- naan 1991–1993 Keniassa. esille matkojen upeita koke- pä Anita tuli mukaan seura- – Elin itse vieraassa kult- muksia, joista kuulijakin voi kunnan perhe- ja pyhäkou- tuurissa ja koin, miten tär- rikastua seurakuntailloissa. lutyön johtokuntaan. Siellä keää on saada kontakti pai- Kahdeksan lastenlasta ja kehitettiin perhe- ja parisuh- kallisiin ihmisiin ja tutustua koko perhekunta kokoontuu detyötä. Monet yhteiset ta- heihin, Anita toteaa. – Tämä viikoittain nauttimaan Ani- pahtumat kokosivat runsaas- on motivoinut minut luomaan tan ja Pertin runsaasta ruo- ti lapsiperheitä. Esimerkiksi yhteyksiä ulkomailta tänne kapöydän tarjoilusta. Met- pappilan tallin vapunaaton ta- tuleviin ihmisiin. sänantimet ja puutarhapuuhat pahtumat olivat erittäin suo- Halisakkamme Anita ker- muodostavat akkamme innos- sittuja. too maahanmuuttajaperheiden tuksen kohteen ja jalostuvat Seurakunnan Itä-Maarian ystävyyssuhteista, jotka ovat moniksi hyväntekeväisyyden- alueneuvostossa Anita toimi kestäneet lähes 20 vuotta ja kin myyntituotteiksi. 12 vuotta, jona aikana monet muodostavat verkostoja niin – Me asumme hyvin mer- hänen ideoimansa toimin- katolilaisiin kuin muslimei- kittävällä kulttuuri- ja kirkko- not elävät edelleen. Yleisö hinkin. Ystävien kesken ei historiallisella alueella. Ko- on saanut perehtyä Maarian tarvitse luopua omasta vakau- roinen, Maarian kirkonseutu, keskiaikaiseen kuvakirkkoon muksesta. Ristimäki paikkoina ja use- ja hautausmaahan Anitan ja Opetuskoti-Mustikan kaut- at merkkihenkilöt Agricola, Pertin opastuksella. Pappilan ta on tarjoutunut tilaisuus Finno, Kalm, Haavio ja mo- suuri jouluseimi on synty- maahanmuuttajatyöhön. Va- net muut pitäisi tuoda asuk- nyt paljolti heidän ansiostaan. paaehtoistyönä Anita opettaa kaiden tietoisuuteen kotiseu- Sen äärelle voimme pysäh- suomenkieltä luku- ja kirjoi- tunsa historiallisena pohjana. tyä tänäkin adventtina. Villa- tustaidottomille maahanmuut- Toivottavasti Reformaati- sukkapiiri kutoo ja lahjoittaa tajanaisille ja lapsille. on merkkivuosi 2017 tarjoaa kymmeniä sukkapareja yöma- mahdollisuuden tähän, sanoo Halisakka Anita Pussinen keskustelee ystävänsä Huda Husainin kanssa kuskus-salaatin ohjeesta. jojen asukkaille. Kulttuurinautintoja mat- Anita. Samana vuonna viete- Syksyiset säilöntäpuuhat keskeyty- koilla ja kotimaisemissa tään myös itsenäisen Suomen Ystäviä Eläkeläisenä on mahdollisuus vät hetkeksi Anita ja Pertti Pussi- 100-vuotisjuhlaa. ympäri maailmaa matkustella ja tutustua uusiin sen kauniissa kotikeittiössä. Kar- Halisakka 2015 Vastuu Runosmäen lähetys- kulttuureihin. Helpoiten se Teksti: Pirjo Ranti toitamme Halisakkamme Anitan piirin toiminnasta, osallistu- onnistuu omatoimimatkoilla. elämänpolkuja yli 40 vuotta sitten Sotkamosta Turkuun ja siellä Räntä- Anita Pussinen mäkeen Maarian kirkon kainaloon. Jorma Lehtelä Halisukko 2015 Jorma Lehtelä alias Juke tai Olma Otsikossa mainitut lempinimet on Halisukkomme myös omia kappaleita ”per- saanut harrastuksiensa, musiikin ja soudun, parissa. heduolle” soitettavaksi. Kotijoukoissa hän tottelee nimeä Jote. Myös nuorempi poika Veikka on nähty ajoittain Halisukon valintaperusteina yleisötapahtumien väkeä. kolmantena jäsenenä rum- pidetään sitä, että hän asuu Lempinimi Juke on tullut pupatterin takana. Perhees- ja toimii Halisten kaupungin- turkulaisen Jukepoika-yhty- tä syntyy näin helposti ”Trio osassa ja että hänet tunnetaan een solistin roolista ja jäänyt Lehtelä” menneiden vuosien alueella. taiteilijanimeksi myös truba- tutuksi tulleen Trio Lehtelän Soutu on Jorma ja Nina Lehtelän yhteinen vauhdikas harrastus ja kilpalaji. duurille. jatkajaksi. Soittaen sydämiin Myös Juken Vili-poika Opettajan työn ohessa Ha- pisen kanssa pariairokaksi- Soutaminen vetää puo- Tulevat tiehankkeet, jotka Jorma Lehtelä on viihdyttä- esiintyy ajoittain isänsä kans- lisukkomme tekee myös yk- koissa sijalle 12/17. Paras leensa monena päivänä vii- halkovat Koroisten ja Halis- nyt useiden vuosien ajan Ha- sa duona milloin pianoa mil- sin trubaduurikeikkoja, pik- arvokisasijoitus oli 7. vuoden kossa niin avomerelle kuin ten väliin jäävää peltomaise- lisillan ja Koroistenniemen loin kitaraa soittaen, tekeepä kujoulukausi on alullaan ja 1986 MM-souduissa Notting- Aurajoellekin kotirannasta maa, eivät miellytä Jormaa. esiintymiskalenteri täyttyy hamissa. lähdettynä. Vaimo Ninakin Hänen ehdotuksensa on, että nopeasti. Jorma Lehtelällä on hal- on liittynyt pari vuotta sitten ongelmallinen ns. Prisman lussaan 21 Suomen mesta- soutujoukkoihin ja saanutkin rautatien tasoliittymä ratkais- Soutaen mestaruuksiin ruutta ja useita voittoja eri menestystä miehensä Jorman taan kevyen liikenteen ali- Nina Lehtelä Jorma Lehtelä muutti Tur- veneluokissa Masters-sarjan kanssa kaksikkojen sekaläh- kulkutunnelilla ja tielinjaus kuun Valkeakoskelta 1984 maailmanmestaruuskisoissa, döissä Masters-kisoissa. viedään suoraan Maarian kir- ”soutamaan ja opiskelemaan, joissa Olma nykyisin Jor- kon ja Prisman välistä peltoa nimenomaan tässä järjestyk- ma kilpailee veteraanitasolla. Vaihtoehto pitkin Orikedolle ja ohikul- sessä”, sanoo Jorma. Viimeksi kilpailtiin kulunee- Koroisten tiehankkeelle kutielle. Soudusta tuli Halisukkom- na kesänä Hazewinkelissä, Koroisten-Halisten-Orikedon Näkemykseen on help- me päätyö moniksi vuosik- Belgiassa, jossa soutukilpai- seutua Jorma kehuu luonnon- po yhtyä ja se tulisikin viedä si, sillä 1985–1992 hän souti lu-ura sai täyttymyksensä läheisenä ja kauniina asuinalu- päättäjien tietoon, kulttuuri- maajoukkueen olympiaval- 30-vuotisjuhlan merkeissä, eena – ja tietenkin Aurajokea, maiseman vaalijoita löytyy mennusryhmässä ja osallistui sillä Jorman MM-kisaura sai jonka partaalle hän on kunnos- alueelta runsaasti. Lehtelän Vili (vas.) ja Juke ovat tuttu ja suosittu muusikkoduo 1988 Soulin olympialaisiin, alkunsa samalla radalla vuon- tanut kotitalonsa pihapiirei- Halisten ja Koroisten yleisötapahtumissa. joissa sijoittui Reima Karp- na 1985. neen – nikkarimiehiä kun on. Teksti: Pirjo Ranti