MAARIAN KIRKKOMAA Aikamatka Halki Pitäjän Historian TERVE, MAARIA! Oikea Kun on Usko
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
MAARIAN KIRKKOMAA Aikamatka halki pitäjän historian TERVE, MAARIA! Oikea kun on usko, ❧ Maarian keskiaikainen kivikirkko vainajilla ei ole huolta, tunnetaan myös seudun ikiaikaisen nimen mukaan he ovat Herralle luvattuja. Räntämäen kirkkona. Kirkko on rakennettu vanhaa He eivät ole kuolleita perinnettä seuraten itä-länsisuuntaisesti. Alttari si- jaitsee itäpäädyssä, auringonnousun ja vertauskuval- vaan nukkuvat.” lisesti Kristus-valon suunnassa. Teksti apteekkari E. G. Malckerin Tässä kirjasessa esitellään osa Maarian kirkko- hautakivessä maan hautamuistomerkeistä. Hautojen sijaintia ” hahmotetaan ilmansuuntien avulla. Esitteen lopussa on luettelo esitellyistä haudoista sekä kirkkomaan kartta. Esite aloittaa kierroksen kirkon sisältä, sakaristosta, kirkon vanhimman hautakiven ääreltä. Sieltä edetään kirkkosalin itäpäätyyn, josta siirrytään salin poikki läntiselle ovelle. Kierros jatkuu ovelta kirkkomaalle kiertäen kirkkoa vastapäivään. Lounais- ja eteläpuo- len kautta kuljetaan hautausmaan kaakkoisosaan ja itäsivulle. Koillis- ja pohjoispuolella tutustutaan san- karihautoihin, muistolehtoon ja uurnahautausmaa- han. Kierros päättyy kirkkomaan luoteisosaan, Baerin hautakappelin ja Wäinö Aaltosen haudan äärelle. Hautamuistomerkit opastavat kulkijaa maaria- laisten ja heidän pitäjänsä historiaan. Tervetuloa aikamatkalle. Kuva: Anne Kiiski 2 SISÄLLYS Terve, Maaria! 2 Hautakiviä kirkon sisällä 4 Hautausmaa kirkon ympärillä 7 Kirkon ovelta lounaaseen 8 Kaksi kirkkoherraa 13 Maaherran hautaholvi 17 Maarian tilojen omistajia 18 Turkulaisten mahtimiesten hautoja 21 Bonsdorffin hautakappeli 24 Muistomerkkejä pohjoispuolella 25 Sankarihaudat 28 Muistolehto ja uurnahautausmaa 29 Baerin hautakappeli ja vaivaisukko 30 Akateemikon leposija 31 Lähdekirjallisuutta 33 Hautaluettelo 34 Kirkkomaan kartta 35 Kannen kuva: Karjalaan jääneitten muistomerkillä laulaa taiteilija Antti Louhiston muovailema lintu. Julkaisija: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ISBN 978-952-99828-2-0 Työryhmä: Tapio Jokinen, Riikka Kaisti, Kimmo Loukiala, Sirkka Rantanen, Jarmo Suomala, Raimo Uusikartano Teksti: Hannu Laaksonen, Tytti Issakainen Suomennokset: Sirkka Rantanen (ruotsi), Dmitri Ovtchinnikov (venäjä) Valokuvat: Dmitri Ovtchinnikov Taitto: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma ❧ Omistettu kulttuurihistorioitsija, FL Hannu Laaksosen (1955–2010) muistolle. Tämä esite jäi hänen viimeiseksi kirjalliseksi työkseen. 3 HAUTAKIVIÄ KIRKON SISÄLLÄ ❧ Maarian kirkon sakariston seinää sijainneeseen kirkkoon, josta Jusleniuksen vasten on pystytetty pahoin kulunut hautakivi, aikalaisilla ei ollut tietoa. Juslenius päätteli joka levenee ylöspäin. Pyhän Maarian kirkon tarkoittavan nykyistä Keskelle kiveä on kaiverrettu teksti: Maarian kirkkoa. Joka tapauksessa Inkeri oli IH(esus) C(hristus) yksi varhaisimmista nimeltä mainituista tur- Kiveä kiertää nauhana kirjoitus: kulaisista, Koroisissa tai lähiseudulla asunut ANNO DOMINI MILLESIMO DUCENTESIMO rikas nainen Ingigerd. Koska hautakivi on XC°OBIIT INGIGERDIS UXOR Q°NDA PET luultavasti Gotlannissa tehty, Ingigerd on REQ’ESCAT IN PACE. ollut varakkaan miehen puoliso tai äiti. Kuva: Timo Jakonen Kuva: Timo ”Herran vuonna 1290 kuoli Ingigerdis, Kirkon kuoriosan lattiassa on kaksi hauta- muinoin Pietarin vaimo, levätköön rauhassa.” kiveä. Ne ovat 1600–1700-luvuilta. Vanhem- massa kivilaatassa on vain seppelöidyt kirjai- Tätä Turun vanhinta hautakiveä ei pysty enää met SB (Sepulchrum Bäck). Se sijaitsi aikoi- lukemaan, mutta teksti on tallella neljässä eri piir- naan Bäck-suvun hautakammion päällä. roksessa, joista vanhin on Elias Brennerin piirros Bäck i Finland -suku oli laajalti levittäytynyt vuodelta 1671. Vuonna 1804 kivi siirrettiin sakariston lattiasta kirkon Varsinais-Suomeen Lokalahden, Loimaan ja Hautakiven ajoitusta vahvistaa kolme piirrettä. pääoven kynnyskiveksi. Siinä se sijaitsi vuosisadan loppu- Kemiön seuduille 1600- ja 1700-luvuilla. Ensiksi, reunakirjoituksella varustetut hautakivet puolelle, kunnes palasi sakaristoon. Nuoremman kivilaatan keskustaa kiertää olivat uusi ilmiö Ruotsin alueella hiukan ennen Vanhuudellaan kivi on herättänyt myös kansan huo- kehänä kirjoitus: ”Denne Steen / och vuotta 1300. Toiseksi, kiven keskuskuviota vastaa- miota ja se on liitetty Räntämäen kirkon rakennushisto- Lägerställe / Hörer Häradsfoug / vaa koristelua ei käytetty ennen 1200-luvun loppua. riaan. Daniel Juslenius kertoo kansantarinasta, jonka den Johan Nyholms / arfwingar till.” Lisäksi tekstin alussa oleva ”anno domini” esiintyy mukaan kirkon rakennutti Inkeri, kristinuskoon käänty- Nyholm omisti 1700-luvun alkuvuosina ensimmäisen kerran Gotlannissa vuonna 1289. nyt ylhäinen nainen. Tarina viitannee Koroisten niemellä Paattisten Kreivilän kartanon. 4 Kirkkosalin eteläisellä seinällä entisen papinoven kohdalla on mustasta graniitista hiottu kivi, johon on kaiverrettu teksti: Kalm tutki matkallaan kasveja ja mää- ritti noin sata uutta lajia. Hän teki tarkkoja PEHR KALM muistiinpanoja luonnosta, rakennuksista NATUS 1716 DENATUS 1779 ja elämäntavoista matkakirjaansa, joka IN ACADEMIA ABOENSI PROFESSOR OECONOMIAE käännettiin monille kielille. Hänen kuvaus- PASTOR ECCLESIAE SANCTAE MARIAE. taan Niagaran putouksesta käytettiin oppi- kirjoissa, ja niin tämä luonnonihme tuli tunnetuksi Amerikassa ja Euroopassa. ”Pehr Kalm, syntynyt 1716, kuollut 1779, Pehr Kalm toi matkaltaan siemeniä ja Turun Akatemiassa taloustieteen professori, ● Pehr Kalm oli eläessään ja kauan sen kasveja, joiden kasvatusta hän kokeili Pyhän Maarian seurakunnan pastori.” jälkeenkin kansainvälisesti maineikkain puutarhoissaan. Eräs kasveista oli villiviini, suomalainen. Luonnontieteilijä Carl von joka hänen ansiostaan levisi Suomeen. Svenska Litteratursällskapet kiinnitti laatan kuulun tiede- Linnén oppilaana ja ystävänä Kalm teki Maarian pappilan piharakennusten seinillä kolme vuotta kestäneen tutkimusmatkan kiipeilevä villiviini saattaa olla Kalmin tuo- miehen muistoksi vuonna 1929, jolloin oli kulunut 150 vuotta Amerikkaan 1700-luvun puolivälissä. man kasvin jälkeläinen. Kalmin kuolemasta. Laatta ei kerro Kalmin haudan tarkkaa sijaintia, koska tieto hautapaikasta on hävinnyt. Maaria oli Kalmin palkkatuloja tuova anneksiseurakunta ● Jaakko Finno (1540–1588) tuli Rukouskirjan ja katekismuksen lisäksi vuodesta 1763. Yhden merkittävistä puutarhoistaan hän istutti Maarian kirkkoherraksi vuonna 1578. Finno kokosi ensimmäisen suomenkielisen Maarian pappilan ympärille. Wittenbergissä ja Rostockissa opiskellut virsikirjan. Finno halusi, että suomalaiset Finno toimi Turun katedraalikoulun laulaisivat niin kuin saksalaiset: kirkoissa, rehtorina ja tuomiokapitulin johtavana kouluissa, kodeissa, juhlissa, matkoilla. Myös pohjoisella seinällä on entisen kirkkoherran muistotaulu: teologina. Vuonna 1583 ilmestyneeseen kirjaan tuli ”Jaakko Suomalainen / Finno / Maarian kirkkoherra / Finno sai kuningas Juhana III:lta 101 virttä. Yxi Wähä Suomenkielinen / Wirsikirja / 1580–82” tehtävän kääntää ”muutamia hyviä Teos vastasi suureen tarpeeseen, sillä ja hyödyllisiä” kirjoja suomeksi. Kunin- suomeksi oli ollut vain joitakin lähinnä gas – aiemmin Suomen herttua – suosi pappien laulamia messuvirsiä. Kirja myy- Muistomerkki tehtiin 1950-luvun alussa Finnon ammatti- kansankieltä. Hän sanoi pyrkivänsä tiin hetkessä loppuun. Sananmukaisesti toverin, kirkkoherra, virsirunoilija Jaakko Haavion aloitteesta. eroon siitä, että kansa kuuntelisi mes- se kului käsissä: teoksesta ei ole säilynyt Taiteilija Jussi Vikainen suunnitteli sen Kärsämäen mustasta sua mitään ymmärtämättä kuin lehmä yhtään ehjää kappaletta. Finnon työ loi graniitista. Finnon hauta on Turun tuomiokirkossa. auringonpaisteessa. virsilaululle vahvan perinteen. 5 6 HAUTAUSMAA KIRKON YMPÄRILLÄ ❧ Hautausmaa kirkon ympärillä on iki- kirkon lattian alle. Piispa ehdotti myös, että kirkko- seurakunta toimitti rautaiset helat läntiseen porttiin, muistoinen. Vuosisatoja se palveli varsinkin köy- maalle rakennettaisiin muurattu hauta, jotta kirkko mutta he ”jättivät pohjanpuoleisen portin sikseen himpien maarialaisten ja satunnaisten kulkijoiden saisi tuloja. Lisäksi seurakunnalle jäisi oikeus tehdä nykyisen köyhän ajan tähden”. Läntisen portin puu- hautapaikkana. Varakkaat talolliset, porvarit ja sukuhautoja. Mutta pitäjänkokouksessa ajatusta helat siirrettiin pohjoiseen porttiin. kirkkoherrat perheineen haudattiin kirkon lattian vastustettiin vedoten seurakunnan muihin menoi- Uuden terveydenhoitoasetuksen tullessa voimaan alle. hin. Puheenjohtaja, pastori Zidbäck sai sen vuoksi vuonna 1890 hautausmaan katsottiin olevan liian Ajankohtana, jolloin kirkkomaasta tuli koko siirretyksi aloituksen myöhempään ajankohtaan. keskellä asutusta, ja se oli vuosikymmeniä hautaus- kansan hautausmaa, voidaan pitää piispa Jakob Lopulta kirkkoon hautaamisesta luovuttiin vuonna kiellossa. Nykyisin alkuperäisellä kirkkomaalla saa Haartmanin 8.12.1780 toimittamaa Maarian seu- 1804. jälleen haudata vainajia vanhoihin sukuhautoihin, rakunnan piispantarkastusta. Sen yhteydessä piispa Kirkko oli ympäröity luonnonkivistä tehdyllä joita on hieman yli 200. ehdotti pitäjän herrasväen kannattamana, että aidalla, johon arkkitehti Charles Bassi suunnitteli Kirkkomaan hautauskiellon vuoksi pappilan seurakuntalaiset luopuisivat hautaamasta vainajia kaksi porttia vuonna 1803. Nälkävuotena 1867 peltojen pohjoispuolelle raivattiin uusi, niin sanottu Keskinen hautausmaa, joka vihittiin käyttöön vuon- na 1890. Sen siunauskappeli on vuodelta 1892. Tä- mäkin hautausmaa on pieni, ja siksi sinne voidaan nykyään haudata vainajia vain vanhoihin sukuhau- toihin tai