MAARIAN KIRKKOMAA Aikamatka Halki Pitäjän Historian TERVE, MAARIA! Oikea Kun on Usko

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

MAARIAN KIRKKOMAA Aikamatka Halki Pitäjän Historian TERVE, MAARIA! Oikea Kun on Usko MAARIAN KIRKKOMAA Aikamatka halki pitäjän historian TERVE, MAARIA! Oikea kun on usko, ❧ Maarian keskiaikainen kivikirkko vainajilla ei ole huolta, tunnetaan myös seudun ikiaikaisen nimen mukaan he ovat Herralle luvattuja. Räntämäen kirkkona. Kirkko on rakennettu vanhaa He eivät ole kuolleita perinnettä seuraten itä-länsisuuntaisesti. Alttari si- jaitsee itäpäädyssä, auringonnousun ja vertauskuval- vaan nukkuvat.” lisesti Kristus-valon suunnassa. Teksti apteekkari E. G. Malckerin Tässä kirjasessa esitellään osa Maarian kirkko- hautakivessä maan hautamuistomerkeistä. Hautojen sijaintia ” hahmotetaan ilmansuuntien avulla. Esitteen lopussa on luettelo esitellyistä haudoista sekä kirkkomaan kartta. Esite aloittaa kierroksen kirkon sisältä, sakaristosta, kirkon vanhimman hautakiven ääreltä. Sieltä edetään kirkkosalin itäpäätyyn, josta siirrytään salin poikki läntiselle ovelle. Kierros jatkuu ovelta kirkkomaalle kiertäen kirkkoa vastapäivään. Lounais- ja eteläpuo- len kautta kuljetaan hautausmaan kaakkoisosaan ja itäsivulle. Koillis- ja pohjoispuolella tutustutaan san- karihautoihin, muistolehtoon ja uurnahautausmaa- han. Kierros päättyy kirkkomaan luoteisosaan, Baerin hautakappelin ja Wäinö Aaltosen haudan äärelle. Hautamuistomerkit opastavat kulkijaa maaria- laisten ja heidän pitäjänsä historiaan. Tervetuloa aikamatkalle. Kuva: Anne Kiiski 2 SISÄLLYS Terve, Maaria! 2 Hautakiviä kirkon sisällä 4 Hautausmaa kirkon ympärillä 7 Kirkon ovelta lounaaseen 8 Kaksi kirkkoherraa 13 Maaherran hautaholvi 17 Maarian tilojen omistajia 18 Turkulaisten mahtimiesten hautoja 21 Bonsdorffin hautakappeli 24 Muistomerkkejä pohjoispuolella 25 Sankarihaudat 28 Muistolehto ja uurnahautausmaa 29 Baerin hautakappeli ja vaivaisukko 30 Akateemikon leposija 31 Lähdekirjallisuutta 33 Hautaluettelo 34 Kirkkomaan kartta 35 Kannen kuva: Karjalaan jääneitten muistomerkillä laulaa taiteilija Antti Louhiston muovailema lintu. Julkaisija: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ISBN 978-952-99828-2-0 Työryhmä: Tapio Jokinen, Riikka Kaisti, Kimmo Loukiala, Sirkka Rantanen, Jarmo Suomala, Raimo Uusikartano Teksti: Hannu Laaksonen, Tytti Issakainen Suomennokset: Sirkka Rantanen (ruotsi), Dmitri Ovtchinnikov (venäjä) Valokuvat: Dmitri Ovtchinnikov Taitto: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma ❧ Omistettu kulttuurihistorioitsija, FL Hannu Laaksosen (1955–2010) muistolle. Tämä esite jäi hänen viimeiseksi kirjalliseksi työkseen. 3 HAUTAKIVIÄ KIRKON SISÄLLÄ ❧ Maarian kirkon sakariston seinää sijainneeseen kirkkoon, josta Jusleniuksen vasten on pystytetty pahoin kulunut hautakivi, aikalaisilla ei ollut tietoa. Juslenius päätteli joka levenee ylöspäin. Pyhän Maarian kirkon tarkoittavan nykyistä Keskelle kiveä on kaiverrettu teksti: Maarian kirkkoa. Joka tapauksessa Inkeri oli IH(esus) C(hristus) yksi varhaisimmista nimeltä mainituista tur- Kiveä kiertää nauhana kirjoitus: kulaisista, Koroisissa tai lähiseudulla asunut ANNO DOMINI MILLESIMO DUCENTESIMO rikas nainen Ingigerd. Koska hautakivi on XC°OBIIT INGIGERDIS UXOR Q°NDA PET luultavasti Gotlannissa tehty, Ingigerd on REQ’ESCAT IN PACE. ollut varakkaan miehen puoliso tai äiti. Kuva: Timo Jakonen Kuva: Timo ”Herran vuonna 1290 kuoli Ingigerdis, Kirkon kuoriosan lattiassa on kaksi hauta- muinoin Pietarin vaimo, levätköön rauhassa.” kiveä. Ne ovat 1600–1700-luvuilta. Vanhem- massa kivilaatassa on vain seppelöidyt kirjai- Tätä Turun vanhinta hautakiveä ei pysty enää met SB (Sepulchrum Bäck). Se sijaitsi aikoi- lukemaan, mutta teksti on tallella neljässä eri piir- naan Bäck-suvun hautakammion päällä. roksessa, joista vanhin on Elias Brennerin piirros Bäck i Finland -suku oli laajalti levittäytynyt vuodelta 1671. Vuonna 1804 kivi siirrettiin sakariston lattiasta kirkon Varsinais-Suomeen Lokalahden, Loimaan ja Hautakiven ajoitusta vahvistaa kolme piirrettä. pääoven kynnyskiveksi. Siinä se sijaitsi vuosisadan loppu- Kemiön seuduille 1600- ja 1700-luvuilla. Ensiksi, reunakirjoituksella varustetut hautakivet puolelle, kunnes palasi sakaristoon. Nuoremman kivilaatan keskustaa kiertää olivat uusi ilmiö Ruotsin alueella hiukan ennen Vanhuudellaan kivi on herättänyt myös kansan huo- kehänä kirjoitus: ”Denne Steen / och vuotta 1300. Toiseksi, kiven keskuskuviota vastaa- miota ja se on liitetty Räntämäen kirkon rakennushisto- Lägerställe / Hörer Häradsfoug / vaa koristelua ei käytetty ennen 1200-luvun loppua. riaan. Daniel Juslenius kertoo kansantarinasta, jonka den Johan Nyholms / arfwingar till.” Lisäksi tekstin alussa oleva ”anno domini” esiintyy mukaan kirkon rakennutti Inkeri, kristinuskoon käänty- Nyholm omisti 1700-luvun alkuvuosina ensimmäisen kerran Gotlannissa vuonna 1289. nyt ylhäinen nainen. Tarina viitannee Koroisten niemellä Paattisten Kreivilän kartanon. 4 Kirkkosalin eteläisellä seinällä entisen papinoven kohdalla on mustasta graniitista hiottu kivi, johon on kaiverrettu teksti: Kalm tutki matkallaan kasveja ja mää- ritti noin sata uutta lajia. Hän teki tarkkoja PEHR KALM muistiinpanoja luonnosta, rakennuksista NATUS 1716 DENATUS 1779 ja elämäntavoista matkakirjaansa, joka IN ACADEMIA ABOENSI PROFESSOR OECONOMIAE käännettiin monille kielille. Hänen kuvaus- PASTOR ECCLESIAE SANCTAE MARIAE. taan Niagaran putouksesta käytettiin oppi- kirjoissa, ja niin tämä luonnonihme tuli tunnetuksi Amerikassa ja Euroopassa. ”Pehr Kalm, syntynyt 1716, kuollut 1779, Pehr Kalm toi matkaltaan siemeniä ja Turun Akatemiassa taloustieteen professori, ● Pehr Kalm oli eläessään ja kauan sen kasveja, joiden kasvatusta hän kokeili Pyhän Maarian seurakunnan pastori.” jälkeenkin kansainvälisesti maineikkain puutarhoissaan. Eräs kasveista oli villiviini, suomalainen. Luonnontieteilijä Carl von joka hänen ansiostaan levisi Suomeen. Svenska Litteratursällskapet kiinnitti laatan kuulun tiede- Linnén oppilaana ja ystävänä Kalm teki Maarian pappilan piharakennusten seinillä kolme vuotta kestäneen tutkimusmatkan kiipeilevä villiviini saattaa olla Kalmin tuo- miehen muistoksi vuonna 1929, jolloin oli kulunut 150 vuotta Amerikkaan 1700-luvun puolivälissä. man kasvin jälkeläinen. Kalmin kuolemasta. Laatta ei kerro Kalmin haudan tarkkaa sijaintia, koska tieto hautapaikasta on hävinnyt. Maaria oli Kalmin palkkatuloja tuova anneksiseurakunta ● Jaakko Finno (1540–1588) tuli Rukouskirjan ja katekismuksen lisäksi vuodesta 1763. Yhden merkittävistä puutarhoistaan hän istutti Maarian kirkkoherraksi vuonna 1578. Finno kokosi ensimmäisen suomenkielisen Maarian pappilan ympärille. Wittenbergissä ja Rostockissa opiskellut virsikirjan. Finno halusi, että suomalaiset Finno toimi Turun katedraalikoulun laulaisivat niin kuin saksalaiset: kirkoissa, rehtorina ja tuomiokapitulin johtavana kouluissa, kodeissa, juhlissa, matkoilla. Myös pohjoisella seinällä on entisen kirkkoherran muistotaulu: teologina. Vuonna 1583 ilmestyneeseen kirjaan tuli ”Jaakko Suomalainen / Finno / Maarian kirkkoherra / Finno sai kuningas Juhana III:lta 101 virttä. Yxi Wähä Suomenkielinen / Wirsikirja / 1580–82” tehtävän kääntää ”muutamia hyviä Teos vastasi suureen tarpeeseen, sillä ja hyödyllisiä” kirjoja suomeksi. Kunin- suomeksi oli ollut vain joitakin lähinnä gas – aiemmin Suomen herttua – suosi pappien laulamia messuvirsiä. Kirja myy- Muistomerkki tehtiin 1950-luvun alussa Finnon ammatti- kansankieltä. Hän sanoi pyrkivänsä tiin hetkessä loppuun. Sananmukaisesti toverin, kirkkoherra, virsirunoilija Jaakko Haavion aloitteesta. eroon siitä, että kansa kuuntelisi mes- se kului käsissä: teoksesta ei ole säilynyt Taiteilija Jussi Vikainen suunnitteli sen Kärsämäen mustasta sua mitään ymmärtämättä kuin lehmä yhtään ehjää kappaletta. Finnon työ loi graniitista. Finnon hauta on Turun tuomiokirkossa. auringonpaisteessa. virsilaululle vahvan perinteen. 5 6 HAUTAUSMAA KIRKON YMPÄRILLÄ ❧ Hautausmaa kirkon ympärillä on iki- kirkon lattian alle. Piispa ehdotti myös, että kirkko- seurakunta toimitti rautaiset helat läntiseen porttiin, muistoinen. Vuosisatoja se palveli varsinkin köy- maalle rakennettaisiin muurattu hauta, jotta kirkko mutta he ”jättivät pohjanpuoleisen portin sikseen himpien maarialaisten ja satunnaisten kulkijoiden saisi tuloja. Lisäksi seurakunnalle jäisi oikeus tehdä nykyisen köyhän ajan tähden”. Läntisen portin puu- hautapaikkana. Varakkaat talolliset, porvarit ja sukuhautoja. Mutta pitäjänkokouksessa ajatusta helat siirrettiin pohjoiseen porttiin. kirkkoherrat perheineen haudattiin kirkon lattian vastustettiin vedoten seurakunnan muihin menoi- Uuden terveydenhoitoasetuksen tullessa voimaan alle. hin. Puheenjohtaja, pastori Zidbäck sai sen vuoksi vuonna 1890 hautausmaan katsottiin olevan liian Ajankohtana, jolloin kirkkomaasta tuli koko siirretyksi aloituksen myöhempään ajankohtaan. keskellä asutusta, ja se oli vuosikymmeniä hautaus- kansan hautausmaa, voidaan pitää piispa Jakob Lopulta kirkkoon hautaamisesta luovuttiin vuonna kiellossa. Nykyisin alkuperäisellä kirkkomaalla saa Haartmanin 8.12.1780 toimittamaa Maarian seu- 1804. jälleen haudata vainajia vanhoihin sukuhautoihin, rakunnan piispantarkastusta. Sen yhteydessä piispa Kirkko oli ympäröity luonnonkivistä tehdyllä joita on hieman yli 200. ehdotti pitäjän herrasväen kannattamana, että aidalla, johon arkkitehti Charles Bassi suunnitteli Kirkkomaan hautauskiellon vuoksi pappilan seurakuntalaiset luopuisivat hautaamasta vainajia kaksi porttia vuonna 1803. Nälkävuotena 1867 peltojen pohjoispuolelle raivattiin uusi, niin sanottu Keskinen hautausmaa, joka vihittiin käyttöön vuon- na 1890. Sen siunauskappeli on vuodelta 1892. Tä- mäkin hautausmaa on pieni, ja siksi sinne voidaan nykyään haudata vainajia vain vanhoihin sukuhau- toihin tai
Recommended publications
  • Koroisten Kulttuuriympäristöselvitys 2016
    FK PÄIVI LEPPÄNEN Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus KOROISTEN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2016 Sisällys 3.4 Vesistö 16 3.5 Ilmasto, eläimistö ja kasvillisuus 17 1 JOHDANTO 2 3.6 Maisemakuva 18 1.1 Selvitysalue lyhyesti 3 4 KULTTUURIYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET 25 2 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN OHJAUS 4 4.1 Koroisten varhaisinta historiaa 25 2.1 Maakuntakaava 4 Teksti: Maiju Kähärä 25 2.2 Yleiskaava 2020 5 4.1.1 Alueen esihistoria 25 2.3 Asemakaava 5 4.1.2 Koroinen keskiajalla 26 4.1.3 Maankäytön historiasta 27 2.4 Valtakunnalliset inventoinnit 6 2.4.1 Maisema-alue 6 4.2 Kaava-alueen ja lähiympäristön muinaismuisto- ja muinaisjäännösalueet 35 2.4.2 Rakennettu kulttuuriympäristö 6 4.3 Kulttuurimaisema 41 2.5 Muut inventoinnit ja selvitykset 6 4.3.1 Valtakunnallisesti arvokas Aurajokilaakson maisema-alue 41 2.5.1 Koroisten luontoselvitys 6 4.3.2 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue 42 2.5.2 Kansallinen kaupunkipuisto 7 4.3.3 Kansallismaisema 42 4.3.4 Perinnebiotoopit 42 2.6 Muut kulttuuriympäristön maankäyttöön ja arvottamiseen vaikuttavat seikat 8 2.6.1 Lainsäädäntö 8 4.4 Rakennettu kulttuuriympäristö 44 2.6.2 Kansainväliset sopimukset 9 4.4.1 RKY-alueet: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 44 2.6.3 Varsinais-Suomen maakuntastrategia – maakuntasuunnitelma 2035+ ja 4.4.2 Yleiskaavan 2020 rakennussuojelukohteet ja arvokkaat ympäristökokonaisuudet maakuntaohjelma 2014 - 2017 10 kaavan vaikutusalueella 46 2.6.4 Turku 2029 kaupunkistrategia ja viherverkkosuunnitelma 10 4.4.3 Muut historialliset rakennukset ja historiallinen toiminta Koroisilla 50 2.6.5 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 11 4.5 Muut kulttuuriympäristön arvotekijät 52 2.6.6 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen 4.5.1 Virkistys 52 aiesopimus 2012 – 2015.
    [Show full text]
  • The Oldest Parks in Turku
    Cathedral Park • Brahe Park • Porthan Park THE OLDEST PARKS IN TURKU 1 A section of a map drawn up by surveyor Johan Tillberg during 1808-1818. Image: National Archives. ©BLOM 2008 The City of Turku is founded. Turku Cathedral, which was constructed on the hill of Unikankare, is inaugurated. The bishopric is moved from Koroinen to Turku. The Dominican convent is established next to the city. The earliest reference to the headmaster of the The first garden of Finland, “hortus conclusus”, belonged to cathedral school of Turku is recorded. The primary The Hospital of St George, which cared for the St Olaf Dominican convent on the hill of Kaskenmäki. task of the cathedral school was to train priests. Novgorodians devastate Turku. leprous patients, is mentioned for the first time. The Hospital was located outside the city, on the west side of Aura River. 13th century The first years of the 14th century 1309 1318 1324 Early 14th century In 1355 the oldest guild of Turku, Guild of St Nicholas, is Latter half of the 14th century Rural settlement at the location The first literal reference to Turku as a city The mayor of Turku and the city council A city hall made of stone is constructed mentioned for the first time. The guild house was located The urban settlement expands on the eastern side where Turku would later be founded. is recorded. The oldest seal of the city dates are mentioned for the first time. at the end of the Great Market. in the Convent Quarter, south of the Great Market.
    [Show full text]
  • Aurajoen Halistenkosken Historiaa
    Veli Pekka Toropainen Aurajoen Halistenkosken historiaa Aurajoen Halistenkoski on suomalaisten koskien mittakaavassa putouskorkeudeltaan vähäi­ nen, mutta sen merkitys suomalaisen teollisuuden historiassa on mittava. Kosken mylly- toiminta ja kalastus tunnetaan jo 1300-luvulta ja varsinainen teollistuminen koskella alkoi jo 1550-luvulla, kun Turun linnan verkakutomon valkkimylly pystytettiin Halisiin. Seuraavalla vuosisadalla valkki korvattiin nahan käsittelyyn tarkoitetulla tamppimyllyllä. Kosken teol- linen käyttö laajeni 1800-luvullaja 1900-luvun alussa, kun paikalla alettiin tuottaa luujauhoa lannoitteeksi, jauhaa liitua ja värejä maalien raaka-aineeksi, sahata lautoja ja puusepäntuot- teita sekä valmistaa tekovillaa ja käsitellä hamppua purjekankaiden raaka-aineeksi. Halistenkosken kansallismaisema Halistenkosken alue Turussa on nykyisin vilkkaassa virkistyskäytössä, sillä Halisten- koski on osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Polut ja hiekkatiet kulkevat jokirannan vehreässä ja kasvistoltaan rikkaassa kansallismaisemassa ja sivuuttavat muinaismuistot kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Kosken tuntumassa on kuppikiviä, erilaisia kalmistoja ja muutaman kilometrin päässä yläjuoksulla Ravattulan Ristimäen 1100- ja 1200-luku- jen kirkonrauniot ja kirkkomaa. Koskelle näkyvät Kaarinan ja Maarian keskiaikaiset kivikirkot sekä Koroinen, jossa sijaitsi 1200-luvulla piispankirkko, piispan kastelli eli asuintorni ja kastaali eli puolustustorni sekä kauppapaikka. Sen edeltäjä oli Liedon Vanhalinnassa, mutta jääkauden jälkeinen maan nouseminen
    [Show full text]
  • Streets, Seals Or Seeds As Early Manifestations of Urban Life in Turku, Finland
    Streets, seals or seeds as early manifestations of urban life in Turku, Finland Liisa Seppänen In the 2000s, the studies concerning the early phases of urbanization in Finland have re-actualized after many decades. The studies have focused on Turku, which is the oldest town of the present-day Finland and has been a target for many excavations. The focus of this paper is in the beginnings of the urbanization of Turku with the questions when and why the town was founded. The questions are old and discussed in many studies since the early 20th century. In this article, these questions are reflected on the basis recent archaeo- logical findings and the circumstantial evidence from historical sources. I am presenting my interpretation about the course of events, which led to the establishment of Turku. The town was not founded on a virgin land, but it was preceded by human activities like farming and possibly gatherings of religious or commercial nature. The political circum- stances activated the planning of the town in the late 13th century, which were realized in the turn of the 13th and 14th century. It seems, that the urbanization process took several decades and probably it was not until the mid 14th century when Turku met all the bench- marks set for the medieval town. Tracing the earliest evidence red to a more appropriate place. The document is dated in Perugia on the The origins of Turku (fig. 1) have fas- 29th of January in 1229, but it does cinated Finnish historians and archa- not, however, reveal the location of eologists for more than a century.
    [Show full text]
  • Turun Keskiaikaisten Kylätonttien Kasvillisuus
    Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Silja Aalto Pro gradu-tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SILJA AALTO: Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Pro gradu –tutkielma, 92 sivua, 21 liitesivua Arkeologia Elokuu 2020 Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaista kasvillisuutta Turun alueen keskiaikaisilla kylätonteilla nykyään esiintyy ja poikkeaako eri ikäisten ja eri aikoina autioituneiden kylätonttien kasvillisuus toisistaan. Mikäli jotkin kasvilajit esiintyvät vanhoilla rautakaudelta periytyvillä asuinpaikoilla selvästi useammin kuin vasta keskiajalla perustetuissa kylissä, ne voisivat indikoida asutuksen vanhaa ikää. Samalla tarkastellaan, painottuuko tiettyjen kasvilajien levinneisyys Turussa keskiaikaisen kyläasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuuden osalta aineisto koostuu Turun paikallisista luontoselvityksistä, Suomen lajitietokeskuksen kokoamista havainnoista ja Turun kasvit -hankkeen havaintopisteistä. Kyläaineisto pohjautuu pääasiassa Turun museokeskuksen inventointeihin vuosilta 2014 ja 2015. Ennen tutkimusta kyläkohtaista kasvillisuusaineistoa täydennettiin kenttätöillä. Analyysiin valittiin 11 autioitunutta kylätonttia: Haavisto, Harittu, Iisala, Ispoinen, Kairinen, Kakkarainen, Kalliola, Koskennurmi,
    [Show full text]
  • Timo J. VIRTANEN “YELLOW MUISTIHUONE” AND
    Timo J. VIRTANEN “YELLOW MUISTIHUONE” AND CONCEPTUALIZING THE RIVER AURA INTRODUCTION Imagine an aerial picture of Finland, large expanses of blue water surrounded by green forests. Some small blue strips connecting the interior with the coast. It is commonly known that Finland is famous for its thousands of lakes. A lot of Finnish people cannot even think of moving anywhere else than to the next lake, village or town. On the other hand some of us are totally tied up with the salty and windy seaside weather and landscape. Perhaps one extra category within “water people” is those urban dwellers who like to underline the connection of town, history, river and culture. This urban river tribe is of course known in other countries and can be found as well in London, Budapest, Prague or Szeged. Riverside apartments are usually more expensive and in many cases you can find the best restaurants and shops on the riverside. The main walking routes are along the river banks. In many towns dock areas are under renovation and new plans transform industrial areas and buildings into cultural centres.1 The river is everywhere clearly an important part of the changing city image. For a few of years, I have been working on the ethnological river topic, mostly with urban rivers, Kokemäenjoki in Pori, Aura in Turku (both in Finland), Tisza in Szeged (Hungary) and Danube in Novi Sad (Serbia). In all those cases it has been a question of urban environmental ethnology, but also of developing ethnological fieldwork tools and methods. The river has been the main actor, both subject and object.
    [Show full text]
  • THE FORMER CAPITAL of FINLAND Castle
    Cathedral. TURKU ÅBO THE FORMER CAPITAL OF FINLAND Castle. both in the ecclesiastical and the administrative sense he English tourist will find nowhere in Fin- At the beginning of the 13th century the town at Koroi land so many memories in the history of nen was probably moved nearer to the river mouth Finland and Sweden as in Turku (Åbo), the old city by the Aura river, and in the surrounding rural districts. All through the centuries there have al- ways been frequent and important communications bet- ween Turku (Åbo) and Stockholm, which have now developed into a daily steamship service. The jour- ney between the two cities can also be made now in 1 x \z hrs by the »Most Beautiful Flying Route of the North». Turku (Åbo) was in the earliest times a commercial centre. The Finnish name of the city has this meaning. The oldest part was situated 5 km from the mouth of the river Aura at Koroinen, where the western and eastern traders met each other, struck bargains, bought the products of the country and offered their own wares. Gradually Turku (Åbo) developed into the capital, Aura-river. )2( )3( Municipal library. many centuries of art, nevertheless it appears as a per- fect harmonious whole. Since the restoration of the church, which was accomplished in 1929 has this National Cathedral of Finland regained its medieval Museum of Arts. beauty and is now admired as one ofthe most interesting on About 1229 the building of the cathedral was begun architectural memorials of the North. Unikankare (the hill of the dream).
    [Show full text]
  • ACCESS to GREEN Enhancing Urban Attractiveness in Urban Centers – the Case of Turku
    Ana Maria Jones, Markku Wilenius & Suvi Niskanen ACCESS TO GREEN Enhancing Urban Attractiveness in Urban Centers – the Case of Turku FINLAND FUTURES RESEARCH CENTRE FFRC eBOOK 6/2018 2 Copyright © 2018 Writers & Finland Futures Research Centre, University of Turku Cover picture By Ana Jones Pictures in the report By Ana Jones if source not availaBle otherwise ISBN 978-952-249-517-4 (print) ISBN 978-952-249-516-7 (pdf) ISSN 1797-1322 3 PREFACE Nature is good for the city! Nature-based solutions is one of the key words in the debate on urban development today. Nature is expected – and proved – to serve many functions in our cities. Many challenges that would otherwise be hard to meet can best be solved by approaches where nature plays the key role. Climate Change is the greatest acute threat to humankind and the diverse forms of life on planet Earth. The City of Turku has responded strongly to this threat. We have already reduced a quarter of our emissions as compared to the level of 1990, and by 2029 Turku shall be a carbon-neutral area. Our Climate Plan 2029 was approved unanimously by City Council on the 11th of June this year. Nature plays an important role in both Climate mitigation and adaptation. Climate risks are significantly reduced by increasing the area of forests, greeneries and wetlands within the built city areas. At the same time, these solutions increase the daily wellbeing and health of the inhabitants. Furthermore, green corridors within the city serve as pleasant routes for walking and cycling as well as ecological corridors for animals, birds and insects.
    [Show full text]
  • District Heating in Finland 2016
    District Heating in Finland 2016 Kaukolämpö District Heating in Finland 2016 © Energiateollisuus ry 2017 (Finnish Energy Industries) ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/6 CONTENTS Page 1. TEXT. ......................................................................................................... 1 1.1 General .............................................................................................. 1 1.2 Towns with district heating ................................................................... 2 1.3 DH networks and production plants ........................................................ 3 1.4 Energy production and fuel energy ......................................................... 3 1.5 Customers .......................................................................................... 4 1.6 Heat sales and sales proceeds ............................................................... 4 1.7 Specific heat consumption .................................................................... 5 1.8 Weather ............................................................................................. 5 1.9 Figures illustrating the development of district heating .............................. 6 2. STATISTICAL TABLES .................................................................................. 8 Table 1 District heating networks, -production and capacity .................................. 8 Table 2 District heat purchased from another district heating company or from wholesale company ............................................................................
    [Show full text]
  • Entangled Beliefs and Rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to Contemporary Times
    - 1 - ÄIKÄS, LIPKIN & AHOLA Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Published by the Archaeological Society of Finland www.sarks.fi Layout: Elise Liikala Cover image: Tiina Äikäs Copyright © 2020 The contributors ISBN 978-952-68453-8-8 (online - PDF) Monographs of the Archaeological Society of Finland ISSN-L 1799-8611 Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Editor-in-Chief Associate Professor Anna-Kaisa Salmi, University of Oulu Editorial board Professor Joakim Goldhahn, University of Western Australia Professor Alessandro Guidi, Roma Tre University Professor Volker Heyd, University of Helsinki Professor Aivar Kriiska, University of Tartu Associate Professor Helen Lewis, University College Dublin Professor (emeritus) Milton Nunez, University of Oulu Researcher Carl-Gösta Ojala, Uppsala University Researcher Eve Rannamäe, Natural Resources Institute of Finland and University of Tartu Adjunct Professor Liisa Seppänen, University of Turku and University of Helsinki Associate Professor Marte Spangen, University of Tromsø - 1 - Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sápmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) Table of content Tiina Äikäs, Sanna Lipkin & Marja Ahola: Introduction: Entangled rituals and beliefs from contemporary times to
    [Show full text]
  • Kaupunginosien Numerot Ja Ni
    096 PAATTINEN 099 KOSKENNURMI 097 YLI-MAARIA 087 JÄKÄRLÄ 098 PAIMALA 086 MOISIO 095 SARAMÄKI 103 TASTO 089 LENTOKENTTÄ 088 URUSVUORI 085 RUNOSMÄKI 084 KÄRSÄMÄKI 093 METSÄMÄKI 102 HAAGA 077 MÄLIKKÄLÄ 083 KAERLA 092 ORIKETO 076 TERÄSRAUTELA 091 RÄNTÄMÄKI 073 VÄTTI 082 KASTU 094 HALINEN 075 RUOHONPÄÄ 101 KOROINEN 081 RAUNISTULA 072 KÄHÄRI 014 KOHMO 074 PITKÄMÄKI 013 KURALA 011 NUMMI 065 PERNO 071 POHJOLA 063 PAHANIEMI 064 ARTUKAINEN 006 VI 001 I 016 VARISSUO 007 VII 012 ITÄHARJU 062 ISO-HEIKKILÄ 002 II 021 KUPITTAA 008 VIII 066 PANSIO 003 III 015 PÄÄSKYVUORI 004 IV 022 KURJENMÄKI 009 IX 061 SATAMA 005 V 031 MÄNTYMÄKI 025 VAALA 023 VASARAMÄKI 026 LAUSTE 032 LUOLAVUORI 041 VÄHÄHEIKKILÄ 042 KORPPOLAISMÄKI 053 PIKISAARI 043 PUISTOMÄKI 024 HUHKOLA 044 PIHLAJANIEMI 052 LAUTTARANTA 033 PELTOLA 067 RUISSALO 034 ILPOINEN 037 SKANSSI 049 JÄNESSAARI 035 KOIVULA 046 UITTAMO 051 MOIKOINEN 154 SÄRKILAHTI 057 KUKOLA 045 ISPOINEN 036 HARITTU 153 TOIJAINEN 047 KATARIINA 056 ILLOINEN 059 KAISTARNIEMI 068 MAANPÄÄ 054 HAARLA 055 ORINIEMI 058 PAPINSAARI 048 FRISKALA 151 SATAVA 152 VEPSÄ Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 12.9.2016, VN Mittakaava: 1:110000 001 I 001 I 002 II 002 II 003 III 003 III 004 IV 004 IV 005 V 005 V 006 VI 006 VI 007 VII 007 VII 008 VIII 008 VIII 009 IX 009 IX 064 ARTUKAINEN ARTUKAIS 011 NUMMI NUMMISBACKEN 048 FRISKALA FRISKALA 012 ITÄHARJU ÖSTERÅS 102 HAAGA HAGA 013 KURALA KURALA 054 HAARLA HARLAX 014 KOHMO KOHMO 094 HALINEN HALLIS 015 PÄÄSKYVUORI SVALBERGA 036 HARITTU HARITTU 016 VARISSUO KRÅKKÄRRET 024 HUHKOLA HUHKOLA
    [Show full text]
  • Muinainen Ravattula S. 5 Pyöräkirppis Avasi Ovensa S. 9 Uusiutuvaa
    KoroiSet 2/2014 Koroinen | Räntämäki | Halinen | Oriketo | Metsämäki Uusiutuvaa energiaa s. 3 Muinainen Ravattula s. 5 Pyöräkirppis avasi ovensa s. 9 2 KoroiSet 2/2014 KoroiSet ilmestyy Neljä numeroa vuodessa: vuonna 2014 maalis-, touko-, syys- ja joulukuussa pääkirjoitus Jakelu 5 500 kpl, jaetaan kotitalouksiin ja yrityksiin seuraavissa Turun Osallisuus kaupungin osissa: Koroinen, Räntämäki, Halinen, Oriketo, Turun kaupunki on uudessa stra- Työryhmän tavoitteena on lähen- mijoiden tulee olla aktiivisia ja toi- Metsämäki tegiassaan ottanut tavoitteekseen tää kaupungin ja alueella toimivien mia ponnekkaasti asian eteenpäin Julkaisijat osallisuuden. Osallisuus mahdollis- yhdistysten yhteistä ja keskinäis- viemiseksi. Hyvällä yhteistyöllä on Halinen-Räntämäki -seura, taa kolmannen sektorin, esimerkik- tä kanssakäymistä. Alueen toimijat mahdollista päästä kaikkia osapuolia Halisten omakotiyhdistys, Ha- si alueellamme toimivien erilaisten saisivat hyvin aikaisessa vaiheessa tyydyttävään ratkaisuun. maron pien kiinteistöomistajain yhdistys ry, Maarian seurakun- yhdistysten osallistumisen kaupun- tietää alueella olevista kaupungin nan Itä-Maarian alueneuvosto, gin päätöksentekoon. Kaupunkiin on suunnitelmista ja siten vaikuttaa nii- KoroiSet-lehti toivottaa lukijoil- Turun kristillinen opisto, Elävän perustettu osallisuutta kehittämään hin niiden syntyvaiheissa. Päätökset leen hyvää kesää ja osallistukaa Kulttuurin Koroinen kaupungin ja kaupunkiosatoimijoi- eivät tulisi enää ennalta arvaamatto- alueen kaikkiin tapahtumiin runsas- Vastaava toimittaja
    [Show full text]