SUOMI, RAUHANTURVAAMINEN JA KYLMÄ SOTA 1956–1990 Rauhanturvaaminen Osana Suomen Ulko- Ja Turvalli- Suuspolitiikkaa Sekä YK-Politiikkaa

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

SUOMI, RAUHANTURVAAMINEN JA KYLMÄ SOTA 1956–1990 Rauhanturvaaminen Osana Suomen Ulko- Ja Turvalli- Suuspolitiikkaa Sekä YK-Politiikkaa TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN C 501 C Jukka Pesu SUOMI, RAUHANTURVAAMINEN JA KYLMÄ SOTA 1956–1990 Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa Jukka Pesu Painosalama Oy, Turku, Finland 2020 Finland Turku, Oy, Painosalama ISBN 978-951-29-8253-0 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-8254-7 (Sähköinen/PDF) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ISSN 0082-6995 (Painettu/Print) SARJA – -SER. C OSA – - TOM. 501 | SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA | TURKU 2020 ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu/Online) 4f~ TURUN ~~ YLIOPISTO SUOMI, RAUHANTURVAAMINEN JA KYLMÄ SOTA 1956–1990 Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvalli- suuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa Jukka Pesu TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJ A -– SER. C OSA –– TOM. 501 | SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA | TURKU 2020 1 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Poliittinen historia Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma Tyn ohjaajat Professori Vesa Vares Yliopistonlehtori PhD Mika Suonpää Poliittinen historia Poliittinen historia Turun yliopisto Turun yliopisto Tarkastajat Professori Jussi Hanhimäki Dosentti Hanna Ojanen Graduate Institute of International and Maanpuolustuskorkeakoulu Development Studies Helsingin yliopisto Vastaväittäjä Professori Jussi Hanhimäki Graduate Institute of International and Development Studies Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kansikuva: Martti Tikka (Kypros 1973) ISBN 978-951-29-8253-0 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-8254-7 (Sähköinen/PDF) ISSN 0082-6995 (Painettu/Print) ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu/Online) Painosalama Oy, Turku, Suomi 2020 TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Poliittinen historia JUKKA PESU: Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990: Rau- hanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK- politiikkaa Väitöskirja, 578 s. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma marraskuu 2020 TIIVISTELMÄ Tutkimus tarkastelee rauhanturvatoiminnan merkitystä Suomen ulko- ja turvalli- suuspolitiikalle sekä YK-politiikalle vuosina 1956–1990. Aihetta lähestytään Suo- men ulko- ja turvallisuuspoliittisen tason lisäksi kansainvälisen ja sisäpoliittisen ta- son kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi Suomen ulkopoliittinen johto on halunnut lähettää rauhanturvaajia kylmän sodan aikana, miten Suomi vali- koitui tehtäviin ja miten rauhanturvaamisen kuvaa on rakennettu suomalaisessa yh- teiskunnassa. Analyysi perustuu tärkeimpien toimijoiden arkistoihin Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja YK:ssa sekä valtiopäi- väasiakirjoihin, sanomalehtiaineistoihin ja muistelmiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat rakentaneet kuvaa suomalaisesta rauhanturvaa- misesta lähinnä suomalaisilla lähteillä ja yksinomaan suomalaisesta näkökulmasta. Näistä tutkimuksista merkittävin ja ainoa laaja-alainen suomalaista kylmän sodan aikaista rauhanturvaamista tarkasteleva tutkimus on julkaistu yli kaksikymmentä vuotta sitten. Tämä jälkeen rauhanturvaamisesta on ilmestynyt merkittäviä kansain- välisiä tutkimuksia ja tutkijoiden saatavissa on useita aiemmin käyttämättömiä läh- dekokoelmia. Vaikka suomalaisesta rauhanturvaamisesta on kirjoitettu paljon, jul- kaisujen ominaispiirteenä on ollut ennemminkin uusintaa olemassa olevia myyttejä kuin tarkastella niitä kriittisesti historiantutkimuksen menetelmin. Tästä syystä väitöskirjassa nousee esiin uusia puolia suomalaisen rauhanturva- politiikan vuorovaikutuksesta sotilaallisiin suunnitelmiin erityisesti Neuvostoliittoa vastaan ja suomalaisessa rauhanturvaamisessa vallinneista ongelmista, joita tarkoi- tuksellisesti vähäteltiin julkisuudessa, jotta rauhanturvaamisen positiivinen kuva ei kärsisi. Suomen tapaus on jäänyt jälkeen kansainvälisestä rauhanturvaamisen tutki- musperinteestä ja tätä tutkimuksellista aukkokohtaa väitöskirja paikkaa. Toisaalta tutkimus tarjoaa mys kansainvälisessä tutkimuksessa harvinaisen näkkohdan rau- hanturvaamisen ja sotilastiedustelun sekoittumisesta toisiinsa. Se myös käsittelee kriittisesti sekä toimijalähtisesti sotien luonteen muutosta ja sen vaikutusta rauhan- turvaamisen muutokseen kylmän sodan päättyessä, ja asettaa Suomen osaksi Pohjo- lan salaista sotilaallista yhteistyötä. Rauhanturvaaminen kehittyi Suomessa erityisesti 1960-luvun alun jälkeen tär- keäksi osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta se nähtiin eri hallinnon sektoreilla hieman eri valossa. Ulkoministeriössä rauhanturvaamisen kautta 3 rakennettiin kuvaa Suomesta osana länttä ja Pohjoismaita, jolloin rauhanturvaamista tarkasteltiin ennen kaikkea viiteryhmäpolitiikan, Suomi-kuvan luomisen ja tunne- tuksi tekemisen kautta. Tässä suhteessa rauhanturvaaminen oli menestys. Se nosti Suomen arvovaltaa YK:ssa ja Pohjoismaisessa yhteystyssä sekä toi Suomen posi- tiivisessa mielessä esiin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Puolustusvoimissa rauhanturvaamista lähestyttiin ennen kaikkea kotimaan puo- lustuksen kautta, jolloin se alkuun nähtiin ennen muuta omaa puolustusta haittaavana lisätehtävänä. Tässä kuvassa tapahtunut muutos lähti käyntiin jo 1960-luvun alussa, jolloin rauhanturvaamisen katsottiin tuovan mys joitain positiivisia asioita puolus- tusvoimien toimintakykyyn lähinnä Pohjoismaisen yhteistyn ja halvan ”kertaushar- joituksen muodossa”. Lopullinen rauhanturvaamisen läpimurto tapahtui kuitenkin 1970-luvulla positiivisten kokemusta mytä ja 1980-luvulla puolustusvoimissa oltiin jopa muita hallinnon sektoreita valmiimpia osallistumaan hankalina pidettyihin ope- raatioihin. Puolustusministerissä, ja erityisesti YK-toimistossa, sen sijaan kehittyi 1960-luvun lopulla perustetun valmiusjoukon mytä mys oman maan puolustami- sen ensisijaisuudesta poikkeava lähestymistapa, jossa rauhanturvaamista lähestyttiin ennen kaikkea toiminnan luonteen eikä Suomen edun kautta. Presidentit eivät sen sijaan osallistuneet mitenkään aktiivisesti rauhanturvaami- sen kehittämiseen, vaikka lopulliset päätkset menivät heidän kauttaan. Tässä asi- assa rauhanturvaaminen ja YK-politiikka poikkeavat muista ulkopolitiikan aloista ja ennen kaikkea idänpolitiikasta, jossa erityisesti presidentti Urho Kekkosta pidetään lähes yksinvaltaisena ulkopolitiikan muotoilijana Suomessa. Suomalaisen rauhanturvaamisen suosio ylitti 1970-luvulla myös ideologiset ja poliittiset jakolinjat, joita oli esiintynyt vielä edellisen vuosikymmenen keskuste- luissa ja positiivinen käsitys suomesta ”rauhanturvaamisen suurvaltana” kehittyi yh- teisesti jaetuksi kokemukseksi. Tämä näkyi muun muassa mielipidekyselyissä ja eduskuntakeskusteluissa. Rauhanturvaamisen yhteiskunnallinen merkitys oli Suo- messa huipussaan 1970- ja 1980-luvuilla, mutta pasifistinen käsitys suomalaisen rau- hanturvaamisen luonteesta ei istunut enää kylmän sodan jälkeiseen laajentuneeseen rauhanturvaamiseen sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomalaiset rauhanturvaa- jat eivät hävinneet myskään kylmän sodan jälkeisistä konflikteista, mutta Euroopan pienillä ja puolueettomilla valtioilla ei ollut enää samaa merkitystä operaatioita luo- taessa kuin kylmän sodan aikana. ASIASANAT: rauhanturvaaminen, kylmä sota, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Yh- distyneet kansakunnat, Pohjoismaisuus, tiedustelu, Suomi-kuva 4 UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Social Sciences Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science Contemporary History JUKKA PESU: Finland, Peacekeeping and the Cold War 1956–1990: Peacekeeping as part of Finland's Foreign and Security Policy and UN Pol- icy Doctoral Dissertation, 578 pp. Doctoral Programme of Social and Behavioural Sciences November 2020 ABSTRACT This study examines the significance of peacekeeping activity for Finland’s foreign and security policy and the UN policy in 1956–1990. In addition to foreign and se- curity policy level, the topic is approached also through international and domestic policy levels. The purpose of the study is to find out why the foreign policy-makers in Finland wanted to send peacekeepers during the Cold War, why Finland was se- lected for the missions and how the image of peacekeeping has been built into Finn- ish society. The analysis is based on source materials found on the archives of the main peacekeeper actors in Finland, Sweden, the United States, the United Kingdom, Canada and the United Nations, as well as parliament records, newspapers and mem- oirs. Previous research has built a picture of Finnish peacekeeping mainly from Finn- ish sources and solely from the Finnish point of view. The most significant and the only comprehensive study on Finnish peacekeeping during the Cold War was pub- lished more than twenty years ago. Since then significant international studies about peacekeeping have been published and researchers have accessed a number of pre- viously unused source collections. Although much has been written about Finnish peacekeeping, the feature of these publications was reconstructing existing myths rather than critically examining them using the methods of historical research. For this reason, dissertation reveals the interaction between Finnish peacekeep- ing and military plans against the Soviet Union and problems in Finnish peacekeep- ing that were deliberately played down in public, for the sake of retaining the positive image of peacekeeping. The Finnish research has fallen behind the international re- search tradition on
Recommended publications
  • Richard G. Hewlett and Jack M. Holl. Atoms
    ATOMS PEACE WAR Eisenhower and the Atomic Energy Commission Richard G. Hewlett and lack M. Roll With a Foreword by Richard S. Kirkendall and an Essay on Sources by Roger M. Anders University of California Press Berkeley Los Angeles London Published 1989 by the University of California Press Berkeley and Los Angeles, California University of California Press, Ltd. London, England Prepared by the Atomic Energy Commission; work made for hire. Library of Congress Cataloging-in-Publication Data Hewlett, Richard G. Atoms for peace and war, 1953-1961. (California studies in the history of science) Bibliography: p. Includes index. 1. Nuclear energy—United States—History. 2. U.S. Atomic Energy Commission—History. 3. Eisenhower, Dwight D. (Dwight David), 1890-1969. 4. United States—Politics and government-1953-1961. I. Holl, Jack M. II. Title. III. Series. QC792. 7. H48 1989 333.79'24'0973 88-29578 ISBN 0-520-06018-0 (alk. paper) Printed in the United States of America 1 2 3 4 5 6 7 8 9 CONTENTS List of Illustrations vii List of Figures and Tables ix Foreword by Richard S. Kirkendall xi Preface xix Acknowledgements xxvii 1. A Secret Mission 1 2. The Eisenhower Imprint 17 3. The President and the Bomb 34 4. The Oppenheimer Case 73 5. The Political Arena 113 6. Nuclear Weapons: A New Reality 144 7. Nuclear Power for the Marketplace 183 8. Atoms for Peace: Building American Policy 209 9. Pursuit of the Peaceful Atom 238 10. The Seeds of Anxiety 271 11. Safeguards, EURATOM, and the International Agency 305 12.
    [Show full text]
  • Sjövå.Sendet
    TIDSKRIFT I SJÖVÅ.SENDET 177 1 ME D FÖRSTÅN D OCH STYRKA UTGES AV KUNGL ÖRLOGSMANNASÄLLSKAPET N:r 1 2002 TIDSKRIFT I SJÖVÄSENDET FÖRSTA UTGIVNINGSÅR 1836 KUNGL ÖRLOGSMANNASÄLLSKAPET TIDSKRIFT I KARLSKRONA POSTGIRO 125 17 - 9 BANKGIRO 446-3220 Redaktör och ansvarig utgivare: Kommendörkapten LARS WIGERT, Pilgatan 5 A, 352 36 Växjö. Telefon: 0470-212 45, alt. 070-582 6385, c-mail: [email protected]. Kungl. Örlogsmannasällskapets postadress: Box 13025, 103 01 Stockholm. Annonser: MARGARET A JOHANSSON, Mälby l, 148 95 Mus kö, Telefon: 08-500 454 76, Telefax 08-500 456 79. Ekonomi och prenumerationer: Kommendör 1.gr JAN BRING, Kantatvägen 27, 13140 Nacka, Telefon: 08-716 73 38, Telefax: 08-466 97 92. Tidskrift i Sjöväsendet utkommer i regel med 4 häften per år. Prenumerationspris 150 kronor per år inom Sverige, 200 kr utrikes. Prenumeration sker endast genom att avgiften insätts på post­ girokonto 125 17-9. Inbetalningskort utsänds med fö rsta häftet årligen. Införda artiklar, recensioner, o dyl honoreras med c: a 50 kronor per sida. För införd artikel. som av KÖMS anses särskilt förtjänt, kan fö rfattaren belönas med sällska• pets medalj och/eller penningpris. Bestämmelser för Kungl. Örlogsmannasällskapets tävlingsskrifter återfinns i häftena nr l och 4. Innehåll nr 1/02 Meddelande .......................................................................................................................... 3 Socialistiska amiraler - Iakttagelser rörande amiralsutnämningarna i Osttyskland ... 5 Av Klaus-Richard Böhme Tre år som Generalinspektör
    [Show full text]
  • The Association for Diplomatic Studies and Training Foreign Affairs Oral History Project
    The Association for Diplomatic Studies and Training Foreign Affairs Oral History Project THEODORE SELLIN Interviewed by: Tom Dunnigan Initial interview date: March 3, 2003 Copyright 2004 ADST TABLE OF CONTENTS Background Born and raised in Philadelphia, Pennsyl ania Uni ersity of Pennsyl ania Entered Foreign Ser ice - 1952 Copenhagen, Denmark - Consular/Political Officer 1952-1956 Politics So iets U.S. military ,ATO State Department - British -est African Affairs 1956-195. ,ational Intelligence Estimates 0,IEs1 State Department - FSI - Finnish 2anguage Training 195. Uni ersity of Indiana - 3ussian Studies 1958-1959 Helsinki, Finland - Political/2abor Officer 1959-1965 Communist Party 2abor unions So iets Elections 6ekkonen 7erman 8threat9 -orld Federation of Democratic :outh 0-FD:1 Vice President Johnson isit ,eutrality 3ussians Sweden State Department - Office of International Affairs 1965-196. Program officer 1 Oslo, Norway - 2abor/Political Attaché 196.-19.1 Vietnam -ar 7o ernment ,ATO Oil disco ery Economy Barents Sea Helsinki, Finland 19.1-19.3 Conferences Security and Cooperation in Europe 0CSCE1 So iets Vietnam ,a al isits Communists 8Finlandization9 SA2T talks Vietnam 3ussians COAECO, ,a al -ar College 19.3-19.4 State Department - Oceans and En ironment and Science Bureau 19.4-19.8 Antarctica 7othenburg, Sweden - Consul 7eneral 19.8-19.9 En ironment U.S. military deserters Consulate closed 3etirement INTERVIEW ": Today is March 3, 2003. This is being done on behalf of the Association for Diplomatic Studies and Training. Today I will be talking with Ted Sellin who was a Foreign Service officer for almost 30 years and had many interesting assignments.
    [Show full text]
  • 1 Association for Diplomatic Studies and Training Foreign Affairs History
    Association for Diplomatic Studies and Training Foreign Affairs History Project AMBASSADOR HARVEY F. NELSON, JR Interviewed by: Charles Stuart Kennedy Initial Interview date: September 5, 2000 Copyright 2007 ADST TABLE OF CONTENTS Background Born and raised in California Occidental College, University of Stockholm, Sweden; Fletcher School US Navy, WWII Russian language training (US Navy) Marriage Instructor at Bowdoin College Entered the Foreign Service in 1950 Copenhagen, Denmark; Consular/Political Officer 1952-1956 Consular cases Environment Dane/German relations Political orientation Relations McCarthy era Relief Refugee Staff, Naples State Department; INR; European Intelligence analyst 1956-1957 State Department: FSI; Finnish language study 1958 University of Indiana; Eastern Europe studies 1958-1959 State Department; Director, Sweden, Finland and Iceland 1959-1961 Swedish neutrality Soviet-Swede relations US assistance to Finland Soviet submarines Environment US military base Communist Party 1 Relations with Sweden Finnish elections Helsinki, Finland; Political Counselor 1961-1964 Soviet relationship US Ambassadors Vice President Johnson visit Communist Party Kekkonen Relations North Koreans Elections Political Parties Leopoldville, Congo; Political Officer 1965-1967 Language diversity Tribes Mobutu Smuggling Libreville, Gabon; Deputy Chief of Mission 1967-1969 Environment French influence Family Peace Corps withdrawal Relations Biafra war State Department; Deputy Director, Southern African Affairs 1969-1971 South Africa Southern
    [Show full text]
  • Summary of AG-011 United Nations Executive Office of the Secretary-General (EOSG) (1946-Present)
    Summary of AG-011 United Nations Executive Office of the Secretary-General (EOSG) (1946-present) Title United Nations Executive Office of the Secretary-General (EOSG) (1946-present) Active Dates 1919-2014 Administrative History The Executive Office of the Secretary-General (EOSG) was established initially in 1946 to assist the Secretary-General with relations with members and organs of the United Nations, and with specialized agencies and non-governmental organizations, as well as to assist with policy and coordination of the Secretariat. It was established shortly after the first Secretary-General of the United Nations took office following appointment by the General Assembly on 1 February 1946. The Executive Office of the Secretary-General "assists the Secretary-General in the performance of those functions which he does not delegate to the departments and for which he retains personal responsibility. These functions include consultation with governments and the heads of the specialized agencies and the supervision of special projects" (YUN, 1947-1948) It also aids in policy creation and implementation, coordinates the activities of the departments, publications and correspondence, and advises on UN protocol. The following Secretariat bodies reported to the Secretary-General from the beginning: the Department of Security Council Affairs, the Department of Economic Affairs, the Department of Social Affairs, the Department of Trusteeship and Information from Non-Self-Governing Territories, the Department of Public Information, the Department of Legal Affairs, the Department of Conference and General Services, and the Department of Administrative and Financial Services. From 1946 through the 1950s the EOSG was responsible for protocol and liaison with diplomatic representatives, as well as for relationships with non-governmental organizations, communications with member state representatives and related, and for the coordination and support of General Assembly activities.
    [Show full text]
  • Memoires 1959-1961 Willem Oltmans
    Memoires 1959-1961 Willem Oltmans bron Willem Oltmans, Memoires 1959-1961. In den Toren, Baarn 1988 Zie voor verantwoording: http://www.dbnl.org/tekst/oltm003memo04_01/colofon.php © 2013 dbnl / Willem Oltmans Stichting 6 Voor mejuffrouw Gertrude Buringh Boekhoudt 26 juli 1945 Be true to the highest within thee. Met de allerbeste wensen van je G. Buringh Boekhoudt. Opdracht in: Stefan Zweigs Die Augen des ewigen Bruders. Willem Oltmans, Memoires 1959-1961 7 Inleiding Steeds weer wordt mij gevraagd, waarom ik deze mémoires publiceer. Hoe verder ik met bewerken van mijn aantekeningen kom - ik ben met deel V bijna gereed en nader 1962 - hoe meer ik me aangemoedigd voel om verder te gaan. De twee voornaamste facetten van deze notities zijn: de publieke en historische observaties enerzijds en de psychologische en persoonlijke ervaringen anderzijds. Critici brengen altijd weer tegen dagboeken het afgezaagde argument in stelling, dat herinneringen niet ‘de’ waarheid zijn, maar ‘een’ waarheid. Dat mag waar zijn. Maar daar staat tegenover, dat de dagboekschrijver met oneindig veel meer accuratesse over het verleden bericht, dan hij, die op het notoire geheugen af gaat. In het geval van deze mémoires werd over een periode van vijftig jaar uitzonderlijk gedisciplineerd geschreven. Eerst als schooljongen en student, zoals deel I van 1925-1953 aangeeft, maar na 1953, toen ik journalist was geworden, veel meer als waarnemer, als correspondent van het leven binnen en buiten mezelf. Vooral in deel V, dat het jaar 1961 beslaat, en ik nauw betrokken was bij de kwestie Nieuw-Guinea, zoals deze zich achter de schermen afspeelde, doken details en gesprekken op, die waar zijn, omdat ze werden opgeschreven toen zij werden gevoerd, en die om die reden ongetwijfeld historische waarde hebben.
    [Show full text]
  • Kinisjarvi Roope Opinnayte.Pdf (1.103Mb)
    Reaalipolitiikan kaurapuuroa vai ulkopoliittista itsetyydytystä? Portugalin siirtomaiden kansalliset vapautusliikkeet Suomen YK-politiikassa 1960–1975 Roope Kinisjärvi Pro gradu -tutkielma Poliittinen historia Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Turun yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck - järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos KINISJÄRVI, ROOPE: Reaalipolitiikan kaurapuuroa vai ulkopoliittista itsetyydytystä? Portugalin siirtomaiden kansalliset vapautusliikkeet Suomen YK-politiikassa 1960–1975 Tutkielma, 112 s. Poliittinen historia Toukokuu 2020 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Työssä tutkitaan Suomen YK-politiikkaa ja siinä tapahtuneita muutoksia suhteessa Portugalin siirtomaihin vuosina 1960–1975. Tutkimuksen aineistona käytetään YK:n yleiskokouksen ja sen komiteoiden sekä turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, äänestyksiä, raportteja, kannanottoja ja istuntopöytäkirjoja sekä ulkoministeriön arkiston YK:ta ja Portugalia käsittelevää asiakirja-aineistoa. YK-politiikan muutoksen tarkastelussa käytetään Charles F. Hermannin (1990) ulkopolitiikan analyysin kehikkoa, jossa määritellään ulkopolitiikan muutoksen syyt ja asteet. Ulkopolitiikan muutoksen asteita on neljä: korjausliike, ohjelmallinen muutos, ongelman uudelleenmäärittely tai täydellinen suunnanmuutos. Muutos voi olla peräisin ulkopolitiikan johdosta, byrokraattisesta
    [Show full text]
  • A State of Peace in Europe
    Studies inContemporary European History Studies in Studies in Contemporary Contemporary A State of Peace in Europe A State of Peace in Europe European European West Germany and the CSCE, 1966–1975 History History West Germany and the CSCE, 1966–1975 Petri Hakkarainen In a balanced way the author blends German views with those from Britain, France and the United States, using these countries’ official documents as well. His book represents a very serious piece of scholarship and is interesting to read. It excels with a novel hypothesis, a very careful use of varied archival sources, and an ability not to lose his argument in the wealth of material. Helga Haftendorn, Free University, Berlin Petri Hakkarainen I don’t know of any other book that deals so thoroughly with German CSCE policy in the years described here…The author has done a vast amount of research, using documents from different archives and different countries…While he is of course not the first scholar to write about the origins of the CSCE, the author does contribute new elements and interpretations to the topic. Benedikt Schönborn, University of Tampere, Centre for Advanced Study From the mid-1960s to the mid-1970s West German foreign policy underwent substantial transformations: from bilateral to multilateral, from reactive to proactive. The Conference on Security and Cooperation in Europe (CSCE) was an ideal setting for this evolution, enabling A StateofPeaceinEurope the Federal Republic to take the lead early on in Western preparations for the conference and to play a decisive role in the actual East–West negotiations leading to the Helsinki Final Act of 1975.
    [Show full text]
  • Submarine Intrusions in Swedish Waters During the 1980S by Bengt Gustafsson
    Parallel History Project on Cooperative Security (PHP) January 2011 E-Dossier, Submarine Intrusions in Swedish Waters During the 1980s www.php.isn.ethz.ch By Bengt Gustafsson Submarine Intrusions in Swedish Waters During the 1980s By Bengt Gustafsson The Truth is in the Eye of the Beholder Conspiracy theories, alternative explanations, and urban legends frequently play important roles in shaping public perceptions of high-profile events in history. Such alternative views are sometimes based on ideological preconceptions, the failure to appreciate the complexity of issues, or specific preconceptions about individuals, occupations, or institutions. In Sweden, the reception of what is known as ‘the submarine issue’ is a prominent example of such dynamics. The Swedish armed forces assert that from the middle of the 1970s until autumn 1992, foreign submarines repeatedly conducted intrusions far into Swedish territorial waters, including in the direction of the country’s naval bases. There was only one occasion on which the nation responsible for the incursion was successfully identified – when a Soviet Whiskey class submarine was discovered to have run aground in a bay just east of Karlskrona Naval Base in southern Sweden and was found on the morning of 28 October 1981. Journalists covered the event under headlines such as ‘Whiskey on the Rocks’. In Sweden, this event is known as the ‘U-137-incidenten’ *‘U-137 Incident’+ after the temporary designation given to submarine S-363 by the Soviet Union for the operation. In September of the previous year, the last Swedish destroyer in service, HMS Halland, had been deployed against a pair of submarines that were discovered in the outer Stockholm archipelago.
    [Show full text]
  • Flygvapennytt 1966 Personalnytt
    VINN/ aef. se 671 INNEHALL Ledare: Personalinformation I 3 Internat i personalfrågor I 4 Personalläget I 6 Rekryteringsverksamhet I 8 Flygvapnets uttagningskommission I 12 Flygvapnets reservpersonal I 14 Den nya regionala ledningen I 16 Personaluppföljning med ADB I 18 Grundutbildning av teknisk personal I 20 Materielutbildning I 22 Ny ledning för intendenturpersonalen I 24 Förhandlingsläget I 26 Centralköksiden I 28 Den civila personalen I 30 Utbildning för FV-pojkar I 31 Alla teckningar - omslag och artikelvinjetter - har ritats av BERTIL SKOGSBERG. SVE.!'.:SKA TAYCK ERI 9 0LA OE. N sTa AB !lTOCK HO ! 1a~6 2 I Persona/information C hefen för flygvapnet har tidigare i särskild skrivelse - ock­ så införd som ledare i Flygvapen-Nytt nr 2/66 - givit sin syn på personalläget inom flygvapnet. Med denna syn som bakgrund har personalen i flygstaben arbetat vidare för att successivt söka komma till rätta med främst de problem som har med kvar­ stannandeproblematik och rekrytering att göra. D Ett led härvidlag utgör en aktiverad information inom flyg­ vapnet av chefens för flygvapnet strävanden och åtgärder. Detta informationstryck, Personal-Nytt, ägnas därför speciellt åt personalfrågor. I fortsättningen kommer Flygvapen-Nytt att under särskild rubrik införa aktuella orienteringar i personal­ frågor. D Tidig information eftersträvas. Man måste emellertid ha klart för sig att myndigheten ofta inte kan lämna orientering redan vid personalärendens beredning. Detta är särskilt på­ tagligt när det gäller frågor som kräver Kungl Maj: ts ställ­ ningstagande eller som avgörs vid avtalsförhandlingar. • 3 I internatet, som leddes av chefen för Ett annat problem är de många dub­ sektion 2 i flygstaben, deltog främst belbefattningarna v id våra förband.
    [Show full text]
  • D Et B Ä S Ta Fö Rsva Rs B E S Lu T So M a Ld Rig K O M Till S Tå N
    Publikation nr 17 Det bästaDet försvarsbesluttillstån aldrigsom kom Inför 1968 års försvarsbeslut signalerade den socialdemokratiska regeringen stora nedskärningar av anslagen. Den militära ledningen satsade på en ”övervintringsstrategi” i hopp om att världshändel- serna skulle framtvinga ökade anslag. Strategin misslyckades. 1968 års försvarsbeslut blev starten för ökande obalanser i försvarsorgani- sationen, alltmer försämrad kvalitet och ekonomiska ”svarta hål”. Generalmajor Claës Skoglund diskuterar i denna bok – som han fullbordade strax före sin bortgång vid 92 års ålder – om militär- ledningen kunnat åstadkomma ett bättre resultat genom en klok reträttstrategi. En utgångspunkt är att den gamla hotbilden, ett storanfall över havet à la Normandie 1944, var föråldrad och borde ha ersatts som styrande angreppsfall av ett överraskningsangrepp. Skoglund genomför sitt resonemang genom en kontrafaktisk berättelse om hur det hade gått om han, som det var tänkt, blivit försvarsstabschef 1987. Han beskriver hur han då ledde arbetet Claës Skoglund (1916-2008) blev fänrik inom militärledningen till ett politiskt realistiskt, strategiskt vid Älvsborgs regemente (I 15) 1937. genomarbetat reformförslag och hur han lyckades få politikerna att Under de första krigsåren tjänstgjorde ge sitt bifall till detta. han i Västsverige. Efter växlande stabs- Berättelsen ger en utomordentlig relief åt den verkliga utveck- lärar- och trupptjänst (bland annat som lingen från 1968, med dess konsekvenser in i våra dagar. pansarbrigadchef) blev han 1961 chef för OpL 3 (krigsberedskap) i den nyorgani- serade försvarsstaben. 1964-1966 var han chef för Bohusläns regemente (I 17). 1968 utnämndes han till general- major och rektor för Försvarshögskolan. 1972 blev han militärbefälhavare för Försvaret och det kalla kriget (FOKK) Milo Väst och stannade där till sin pen- sionering 1978.
    [Show full text]
  • 3 Hotet Från Öst
    3 Hotet från öst 3.1 Sovjetunionen och Norden För Sovjetunionen var Norden vid slutet av 1960-talet inte något prioriterat område. Mot bakgrund bl.a. av de spända relationerna till Kina var en förbättring av relationerna till väst, och särskilt fortsatt avspänning gentemot den andra supermakten, de viktigaste prioriteterna för den sovjetiska utrikespolitiken. På den europeiska scenen var det för Moskva av vikt att få principen om status quo efter andra världskriget befäst, och att få till stånd en europeisk säkerhetskonferens för detta ändamål. Vägen dit låg via de stora fördragsverken rörande Tyskland och Centraleuropa, och Norden låg i detta perspektiv vid sidan av. 3.1.1 Allmänt Den ökade militära betydelse som Nordområdena (med Nordområdena menas här norra Norge, Sverige och Finland, och angränsande havsområden i Norska havet och Barents hav), senare under 1970-talet skulle komma att få hade ännu vid slutet av 1960- talet inte börjat göra sig gällande. Norden var ”den glömda flanken”. Moskvas intresse vid denna tid var av allt att döma att bevara Norden som ett lågspänningsområde. Sällan gjorde sovjet- ledningen uttalanden om Norden eller frågor som rörde de nordiska länderna, och i den sovjetiska pressen var ämnet vid denna tid sparsamt förekommande. Det ansågs dock i det sovjetiska utrikesministeriet att en ”aktivisering” av Nato i de nordliga med- lemsländerna Danmark och Norge pågick.1 Genom sin geografiska position var det ofrånkomligt att Norden drogs in i den globala öst-västkonfrontationen, och även om området inte låg i centrum för supermakternas intresse är det i 1 Promemoria 1970-06-10, Skandinaviska avdelningen vid det sovjetiska utrikesministeriet.
    [Show full text]