Rakennetun Ympäristön Inventointi
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita -
Kalevanrinne Takojankatu 2 - 10 Alueen Dokumentoin
Kalevanrinne Takojankatu 2 - 10 Alueen dokumentoin © Röni-kuva Oy Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunni elu Asemakaavoitus 13.1.2020 ID 5027003 Takojankadun asemakaava-alueen dokumentoin on laadi u asemakaavamuutoksen nro 8656 yhteydessä (Kalevanrinne, Takojankatu 2-10). Selvityksen koon : Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön suunni elu / Asemakaavoitus Tampere 13.1.2020 Sisällyslue elo 1. Johdanto ............................................................................................................................... 4 Työn ja kohdealueen määri ely .................................................................................................. 4 Kalevanrinteen alueelle tehdyt selvitykset ................................................................................. 5 Kalevan ja Kalevanrinteen asemakaavat ja yleissuunnitelma-alue ............................................. 6 2. Alueen historiaa lyhyes ....................................................................................................... 7 Ilmakuva vuodelta 1974 .............................................................................................................. 8 3. Liite 1 Rakennetun ympäristön selvitys .............................................................................. 9 BST-Arkkitehdit Oy Takojankatu 2 ............................................................................................................................ 10 Takojankatu 4 ........................................................................................................................... -
Kaleva, XIX (Kalevanrinne), Kissanmaa, Iskun Ja Tampere Aree- Nan Tontit Sekä Tontti 839-4, Katuyhteyden Muodostaminen, Sammonkatu 47, Jäähallinraitti 3
Kaleva, XIX (Kalevanrinne), Kissanmaa, Iskun ja Tampere Aree- nan tontit sekä tontti 839-4, katuyhteyden muodostaminen, Sammonkatu 47, Jäähallinraitti 3. Asemakaava nro 8489. Diaarinumero: TRE:6481/10.02.01/2017 Asemakaavamuutoksen selostus 19.2.2018, tark3.9.2018 Kuva 1. Karttakuva asemakaava-alueesta. Asemakaava-alue on merkitty yhtenäisellä punaisella ja lähivaikutusalue katkoviivalla. Kaleva, XIX (Kalevanrinne), Kissanmaa, Iskun ja Tampere Areenan tontit, tontti 839-4, katuyhteyden muodostaminen, Sammonkatu 47, Jäähallinraitti 3. Asemakaava nro 8489. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19.2.2018 päivättyä ja 3.9.2018 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8489. Asian hyväk- syminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8489 TIIVISTELMÄ Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaava-alue sijaitsee noin 3 km itään kaupungin keskustasta. Alue kuuluu pääosin Kalevan, eteläosassa osittain Kalevanrinteen ja koillisosassa osittain myös Kissanmaan kaupunginosaan. Alue sijoit- tuu Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän rajaamaan kolmioon, jonka sisään jäävät, Iskun ja Tampere Areenan tontit, tontti 839-4 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta. Kuva 2. Asemakaava-alueen sijainti Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän rajaamassa kolmiossa. Iskun huonekaluliikkeen tontilla sijaitsee vuonna 1983 rakennettu kaksikerroksinen, julkisivuiltaan pesubetonipintainen liikerakennus. Tampere Areenan tontilla sijaitsee vuonna 2001 rakennettu, pelti- verhoiltu liike- ja urheiluhallirakennus. -
KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, Hankejohtaja, Keskustahanke
KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, hankejohtaja, Keskustahanke 3 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUSTAHANKE 1 STRATEGINEN KESKUSTA-HANKE • Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa kaupunkistrategian päämääriä muun muassa ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. • Hanke kehittää muun muassa Ratinan, Ranta-Tampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta- alueita. Hanke myös koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten ratapiha-alueen kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. • Keskustahanke tekee elinkenoelämän ja kiinteistöjen omistajien kanssa yhteistyötä keskustan ja sen yritystoiminnan kehittämiseksi. Kaupungin keskustan kulttuurillista ja tapahtumallista elävöittämistä toteutetaan yhdessä kaupungin uuden tapahtumatoimiston kanssa. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 2 AHANKE KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA • Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi keskustan kehittämisohjelman joulukuussa 2011 strategisen Keskusta-hankkeen toteuttamisohjelmaksi. • Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda maankäytönja liikenteen kokonaiskonsepti, jolla kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. • Kehittämisohjelma sisältää keskustavision, keskustan kehittämisen strategiset kulmakivet, kehittämislinjaukset toimenpiteineen ja hankkeiden alustavan aikataulun. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 3 AHANKE Seudun kehittämisen viitekehys -
Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne
VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nyssen vuosi 2020 Keskeisiä tapahtumia MATKUSTAJAMÄÄRÄ LASKI KORONAN VAIKUTUKSESTA 41,2 MILJOONASTA • Nyssen ja VR:n lippuyhteistyön myötä Nyssen kausiliput otettiin käyttöön kaikissa Nysse-alueen lähi- ja kauko- 27,8 MILJOONAAN junissa 3.2.2020. • Korona kuritti myös Nysse-liikennettä - matkustaja- määrät putosivat 34 % edellisvuodesta. Matkustaja- SUBVENTIOASTE OLI määriä seurattiin tarkasti: toisaalta liikennettä karsit- tiin, toisaalta myös lisättiin liikennettä ruuhkautuville 59,7 % vuoroille. • Markkinoinnin painopiste vaihtui matkustajamäärän kasvattamisesta terveysturvallisuuden ohjeistukseen. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN • Valmistautuminen raitiotieliikenteen käyttöönottoon jatkui monella rintamalla. 22,2 MILJOONAA Palveluvisiomme: KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA Suomen houkuttelevin joukkoliikenne 65 % Tampereen seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen asiakaskokemuksessa - palvelua tuotetaan suurella sydämellä ja resurssit käytetään fiksusti. Seudun jouk- LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA koliikenneverkosto on kattava ja palvelu mutkatonta. Yhä useampi seudun asukas on innostunut valitse- maan joukkoliikenteen matkalleen. 51 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Joukkoliikennejohtajan katsaus Erilainen vuosi 2020 uosi 2020 alkoi ihan normaalisti ajankohtaisten töiden merkeissä. Ratikkaa rakennettiin ja Nysse oli vahvasti yhdessä VR Oy:n ja palveluintegraattori Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa Lassi-liikennöintiallianssissa -
Kaleva – Kalevanrinne – Hakametsä – Rajapinta Viherverkkoselvitys
KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ – RAJAPINTA VIHERVERKKOSELVITYS KALEVA – KALEVANRINNE – HAKAMETSÄ - RAJAPINTA Viherverkkoselvitys, LUONNOS 7.11.2017 1 SISÄLTÄÄ Viherverkkoselvityksen KALEVAN KAUPINGINOSASSA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ Kalevan viherverkon Nykytilaselvitys ottaa huomioon Alueen ominaisuudet, Arvot ja kehitystarpeet Viheralueiden arvot voivat liittyä Toiminnallisiin, Maisemallisiin, Rakennetun kulttuuri- ympäristön erityispiirteisiin Kirjoittajat: Kaisa Rantee Taitto: Ramboll / Antti Timonen SISÄLLYSLUETTELO 6. KALEVAN PUISTOT JA MUUT VIHERALUEET ................................................................14 1. KÄSITTEITÄ ........................................................................................................................................ 5 Katu- ja tieviheralueet, suojaviheralueet .............................................................................14 2. JOHDANTO ........................................................................................................................................ 6 7. VIHERVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET ...........................................16 Selvitysalueen rajatutuminen ja työn sisältö ...................................................................... 6 Tampereen keskusta-alueen viher- ja virkistysverkon kehittämistä koskevat yleistavoitteet ...................................................................................16 3. VIHERVERKKOON VAIKUTTAVIA HANKKEITA ............................................................... 8 Asukasnäkökulma -
Viherpalveluohjelma/Leikkipaikat 2021-2030/Liite 6/Leikkipaikkojen
LIITE 6 (1/6) / Leikkipaikkojen toimenpideluettelo 2021 TOIMENPITEET: K = Kunnostettava S = Säilytettävä P = Poistettava HM = Hallintomuutos U = uusi * Yli 55 dB:n melualueella sijaitseva leikkipaikka VIHERALUE/ LEIKKIPAIKKA LEIKKIPAIKAN OSOITE KAUPUNGIN LEIKKI TOIMEN TAVOITTEELLINEN OSA PAIKKA PITEET TOIMENPIDEVUOSI TYYPPI 2021 - 2025 2026 - 2030 AARIKKALANPUISTO Aarikkalankatu Hakametsä Alueleikkip S *AHLMANINHAKA Hallilantie Koivistonkylä Lähileikkip S AHOLANPUISTO Aholanmutka Tasanne Lähileikkip S AHVENISPUISTO Valtaraitti Hervanta Alueleikkip K X AITONIITTY Lehtiladonraitti Leinola Lähileikkip P X AKANPUISTO Talikkopolku Ikuri Lähileikkip P X ALEKSANDRA SILTASEN PUISTO Alaverstaanraitti Tampella IX Lähileikkip K X ARMONKALLIONPUISTIKKO Siltakatu Tampella IX Lähileikkip P X ATALANPUISTO, kiipeilyverkko Taivaltajankatu Atala Lähileikkip P X ATALANPUISTO, Nikinväylä Nikinväylä Atala Alueleikkip S *ATANPUISTO Lautaspyöränkatu Atala Lähileikkip S ATLASPUISTO Trikookuja Pyynikki Alueleikkip S Hatanpään puistokuja - Hatan- E.J. REINILÄN PUISTO, eteläinen Hatanpää XXII Alueleikkip P X pään valtatie Hatanpään puistokuja - Hatan- E.J. REINILÄN PUISTO, pohjoinen Hatanpää XXII Alueleikkip K X pään valtatie EKKILÄNPUISTO Tasanteenraitti Tasanne Alueleikkip S *EMIL AALTOSEN PUISTO Tammelan puistokatu Tammela B XVI Alueleikkip K X ETELÄPUISTO Koulukatu Kaakinmaa VI Alueleikkip S FINNINMÄKI Finninmäenkatu Lukonmäki Lähileikkip P X HAAVIKONPUISTO Kuoppamäentie Jokipohja XXVI Lähileikkip S HAAVISTONPUISTO Korkeepirtinkatu Kämmenniemi Lähileikkip -
Asukkaiden Näkemyksiä Elinympäristöstään Tampereen Elinympäristökyselyn Tuloksia
Hanna Kalenoja, Ruut Mattsson, Riikka Salkonen & Markus Pajarre Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia Tutkimusraportti 81 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 81 Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne. Research Report 81 Hanna Kalenoja, Ruut Mattsson, Riikka Salkonen & Markus Pajarre Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2012 Kansikuva: Tommi Mäkelä ISBN 978-952-15-2863-7 (PDF) ISSN-L 2242-3486 ISSN 2242-3486 Esipuhe Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki -tutkimushanketta, joka kuuluu TEKESin TILA- tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavina osapuolina ovat Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnit- telun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) sekä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutki- muskeskus Verne. Yhteishankkeessa tutkitaan eri asukasryhmiä yhteensä kahdeksan kaupungin alueella. Hanketta rahoittavat Tekes ja kaupungit, sekä yrityskumppaneina Ruokakesko, FCG Pla- neko, Citycon, Fifth Element ja ESRI Finland. Valtionhallintoa hankkeessa edustavat ympäristömi- nisteriö ja Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä -
Vuosikertomus 2019, Tampereen Seudun Joukkoliikenne (Pdf)
Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 Nyssen vuosi 2019 MATKUSTAJAMÄÄRÄ KASVOI 40,3 MILJOONASTA 41,2 MILJOONAAN Keskeisiä tapahtumia SUBVENTIOASTE OLI 31,9 % Otimme käyttöön mobiililipun. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN Lanseerasimme uuden Nysse-brändin yhdistämään eri joukkoliikennevälineet yhteisten palveluiden avulla yhte- näiseksi matkustuskokemukseksi. 22,1 MILJOONAA Saimme valmiiksi ja päätöksentekoon linjaston vuodelle 2021, jolloin bussit ja raitiotie muodostavat yhtenäisen joukkoliiken- KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA nejärjestelmän Tampereella. 60,3 % Teimme sopimuksen Raitiotien liikennöinnistä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA Aloitimme lippuyhteistyön valmistelun Nysse-alueen juna- liikenteeseen yhdessä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. 35 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 Joukkoliikennejohtajan katsaus Vuosi 2019 - OMG, lanseerasimme uuden Nysse-brändin atikan rakentamisrintamalta ei mitään uutta. Työmaa näkyi ja tuntui vahvasti tamperelaisten arjessa. Nysset jatkoivat poikkeusreitillä Raatihuoneen parvekkeen alla. Hämeenkatu näytti työmaalta, vaikka ensimmäiset korttelit saatiinkin valmiiksi, kun Tuulensuussa ja Rautatieaseman päässä juhlittiin jo valmista Uutta Hä- R meenkatua. Eli jotain uutta sittenkin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,6 prosenttia. Vuoden 2019 matkustajamäärä oli 41,3 miljoonaa matkaa. Kausi- lipuilla tehtiin näistä matkoista 60,3 %. Lanseerasimme uutena tulokkaana lippuperheeseen tammikuun lopussa mobiilili- -
Gradu04384.Pdf (650.4Kt)
TAMPEREEN YLIOPISTO Matias Manner Teollisuuskouluista teollisuusneuvoksiksi. Rakennusmestarikunta Tampereella 1885–1960 ______________________________ Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2010 Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian laitos MANNER MATIAS: Teollisuuskouluista teollisuusneuvoksiksi. Rakennusmestarikunta Tampereella 1880–1960. Pro gradu -tutkielma, 145 sivua. Historia, toukokuu 2010 ___________________________________________________________________________ Tutkielmassa tarkastellaan tamperelaisen rakennusmestarikunnan syntyä ja rakennusmestarien ammatillista kehitystä 1800-luvun lopulta aina sotien jälkeiseen aikaan. Rakennusmestarien ammatillisen järjestäytymisen myötä tutkielman keskeisiksi kysymyksiksi nousevat vuonna 1885 perustettujen teollisuuskoulujen käyneiden rakennusmestarien vaikutusvallan voimakas kasvu rakennusteollisuudessa, samoin kuin rakennusmestarien keskuudessa vallinnut ammatillinen identiteetti ja yhteenkuuluvuuden tunne. 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat suomalaisen rakennusteollisuuden historiassa useiden päällekkäisten ja merkittävien murrosten aikaa. Teollistumisen ja kaupungistumisen aiheuttama rakentamisen paine muutti rakennustapoja ja -tekniikkaa ja kasvatti rakennuksia sekä niiden koon että määrän osalta. Samaan aikaan alan koulutus kehittyi ja eri ammattipiirit alkoivat järjestäytyä. Tampereella aluksi työväenyhdistyksen alaisuuteen järjestäytyneet rakennusmestarit irtaantuivat työntekijäpuolesta viimeistään vuonna 1897, jolloin he perustivat Tampereen Rakennusmestariyhdistyksen. -
KALEVAN RKY-ALUE 16.6.2015 Selvitys Rakennetusta Kulttuuriympäristöstä Ja Rakentamistapaohje Tampereen Kaupunki Julkaisun ID: 1 386 828
KALEVAN RKY-ALUE 16.6.2015 Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Tampereen kaupunki Julkaisun ID: 1 386 828 Kartta oikealla: Kalevan RKY-alueen rajaus esitetty yh- tenäisellä viivalla ja tämän selvityksen tarkastelualue katkoviivalla. Kannen kuva: Kalevanpuistotie, 1959 V.O. Kanninen, Tampere-seuran kuva-arkisto. 2 ESIPUHE Tampereen Kalevan kaupunginosan vanhin, Kalevan RKY-alueen korjausrakentamista ohjaavan ominaispiirteitä. Toinen osa on korjaustoimenpi- tuksilla (Rakennusvalvonnan arkisto), kirjallisuus- 1940-60-lukujen aikana rakennettu osa, on varhai- rakentamistapaohjeen laadinnasta on tehty val- teitä koskeva rakentamistapaohjeistus, jossa ra- lähteillä, paikalla tehdyillä havainnoinneilla ja simpia modernistisen kaupunkisuunnittelun peri- tuustoaloite 22.10.2012. kennusten ja niihin liittyvien ulkotilojen korjauksia valokuvaamalla. Kaavoitushistorian ja puistojen aatteiden eli avoimen korttelirakenteen mukaan ohjeistetaan teemoittain. rakentumisen historian selvittämisen aineistona rakennettuja asuinalueita Suomessa. Erityisen poik- Tekijät on ollut sekä Tampereen kaupungin kaavoituksen keuksellisen siitä tekee alueen laajuus ja rakennus- Työn tavoitteena on ollut tuottaa yhtenäinen oh- asemakaava-arkisto ja yleisten alueiden puisto- Kalevan RKY –aluetta koskevan selvityksen raken- tavan yhtenäisyys, joka on seurausta lyhyestä kaa- jausvälineistö, jolla Kalevan RKY -alueen korjaus- ja suunnitelmien arkistomateriaali. Lisäksi alueen netusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamista- voitus- ja rakentumisvaiheesta. -
KALEVANRINNE Yleissuunnitelma-Alueen
KALEVANRINNE Yleissuunnitelma-alueen rakennetun ympäristön aluedokumentointi Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu 24.9.2013 ALUSTAVA Johdanto Työn ja kohdealueen määrittely Osalle Kalevanrinteen kaupunginosaa on laadittu maankäytön yleissuunnitelma, joka on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 30.4.2013 yleissuunnitelma-alueen vaiheittaisen asemakaavoituksen pohjaksi. Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun rajaama osa Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alueesta on muuttumassa pienteollisuus-, liike- ja varastorakennusten alueesta asuinalueeksi ja alueen nykyinen rakennuskanta on pääosin väistymässä. Pirkanmaan maakuntamuseon ja kaupungin maankäytön suunnittelun Yleissuunnitelma-alue rajattuna välisissä keskusteluissa todettiin, että Kalevanrinteen yleissuunnitelma- alueen asemakaavoituksen yhteydessä laadittavien selvitysten osana Kalevan karttahistoria, Jouko Seppänen, 2013 tulisi laatia myös alueen rakentumishistoriaa sekä entistä ja nykyistä rakennuskantaa käsittelevä aluedokumentointi. Dokumentoinnissa / selvityksessä on käsitelty myös yleissuunnitelma-alueen lähiympäristöä yleispiirteisellä tasolla. Selvitys on laadittu hyödyntäen pääasiassa alueen historiaa käsittelevää kirjallisuutta, Vapriikin kuva-arkistoa, rakennusvalvonnan piirustusarkistoa, vanhoja ilmakuvia sekä maastokäyntejä. 4 Aluedokumentointityön on laatinut kaupungin maankäytön suunnittelun yhdyskuntasuunnitteluyksiköstä suunnittelija Marjukka Huotari. Työhön ovat lisäksi osallistuneet asemakaavayksiköstä suunnittelija Erkka Peltonen sekä projektiarkkitehti