1. Yleistä 2. Linjojen Kuvaus
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Palvelumallin Tilannekatsaus Etelän Palvelualueen Kehittämissuunnitelma
Palvelumallin tilannekatsaus Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 10.10.2016 Palvelumallityön vaiheistus ja toteutus Palvelumalli –projekti 2014-2016 ETELÄ LÄNSI • kh suko 10.10.2016 KAAKKO • kh suko KESKUSTA • kh suko 20.6.2016 20.6.2016 KOILLINEN • kh suko • kh suko 22.2.2016 Kehittämis- 18.5.2015 ja suunnitelmat 26.10.2015 • Koilliskeskus • Pyynikin • Hervanta*) • Lielahtikeskus • Peltolammi *) verkostomaisia **) Hyvinvointi- 2016/2017 palvelukeskit- 2016/2017 2014 2020? Tipotien sosiaali- tymä*)**) 2017 • Tesoma 2018 (asemakaava 2017) ja terveysasema, keskus Tredun Helmi • Kaupin (Santalahdentien oppimishyvin- piste), Peurankallion vointikeskus lähitori ja pääkirjasto Metso 2020 • Uusi Nuorten talo 2017- Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitorit: Lähitori • Lähitori Kessan • Peurankallio • Keinupuisto • ei lähitoreja • Kuusela 2014 tms. kahvila ja baari 2014 2016 • Nekala 2018 2016 (Kämmenniemi) • Tammela ja • Kaukajärvi • tulevaisuudessa Perheiden talo 2017- Lamminrahka 2016 • Vuores 2019 (Kangasala), • tulevaisuudessa Nurmi-Sorila Kaleva 2 Kh suko 10.10.2016 Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma Khsukoon 10.10.2016 Etelän palvelualue Väestönmuutokset • Etelän palvelualue koostuu 20 tilastoalueesta: • Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva, Peltolammi, Hatanpää, Härmälä, Rantaperkiö, Rautaharkko • Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoden 2015 noin 30 -
Näsijärvi Pyhäjärvi
Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa -
Joukkoliikenteen Vaihtopaikat Ja Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma
Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 A YHDESSÄ T OS T TEEMME MUU Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-304-4 Kansikuva: Jouko Aaltonen Taitto: Lili Scarpellini Painos: 200 kpl Paino: Grano Oy Tiivistelmä Liityntäpysäköinnin nykytila Yhdessä valmisteltu esitys Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoa Pirkanmaan liityntä- pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevil- pysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin la liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköin- vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityn- laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kul- täpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut kumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisoh- mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelu- jelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan hel- tasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työssä käy- posti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. dyn laajan viranomais- ja sidosryhmäkeskustelun tuloksena Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmat- annetaan ehdotus keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen -
Tampereen Sähkölaitos Oy's
ECO2 Kirjaorig english:ECO 2 Kirjaorig 24.10.2013 10:32 Sivu1 First3 years TAMPERE ECO2 Kirjaorigenglish:ECO224.10.201310:32Sivu2 Emil Bobyrev ECO2 Kirjaorig english:ECO 2 Kirjaorig 24.10.2013 10:32 Sivu3 Tammerkoski rapids – The heart of the city. ECO2 Kirjaorig english:ECO 2 Kirjaorig 24.10.2013 10:32 Sivu4 CITY OF TAMPERE Founded in 1779. The third largest city in Finland and one of the three most rapidly growing regions in Finland. Population 2013: 220,000. Area: City 689.6 km², Land 525.0 km², Water 164.6 km². ECO2 Kirjaorig english:ECO 2 Kirjaorig 24.10.2013 10:32 Sivu5 First years ECO2 Kirjaorig english:ECO 2 Kirjaorig 24.10.2013 10:32 Sivu6 First years © City of Tampere/ECO2-project © Writers © Photographers Editorial staff Pauli Välimäki Elli Kotakorpi, Krista Willman, Kirsi Viertola Mikko Närhi Graphic design and layout Nalle Ritvola, Osakeyhtiö Nallellaan, Tampere Photos If not stated, the City of Tampere Mikko Närhi Nalle Ritvola Translation Translatinki Oy Printing Hämeen Kirjapaino Oy, 2013 ISBN 978-951-609-710-0 6 ECO2 Kirjaorig english:ECO 2 Kirjaorig 24.10.2013 10:32 Sivu7 Contents Foreword by the Mayor of Tampere: Towards a Smart Eco-city 9 Introduction. What is the ECO2 project? 10 Eco-efficient city planning and construction • Energy surveys made part of the planning • Eco-efficient city planning process (Chart) • Tampere’s roadmap for energy-smart construction 15 Examples of eco-efficient construction • An eco-city in Vuores • Lantti, Finland’s first zero-energy house • PuuVuores project 21 progresses • Härmälänranta -
Kalevanrinne Takojankatu 2 - 10 Alueen Dokumentoin
Kalevanrinne Takojankatu 2 - 10 Alueen dokumentoin © Röni-kuva Oy Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunni elu Asemakaavoitus 13.1.2020 ID 5027003 Takojankadun asemakaava-alueen dokumentoin on laadi u asemakaavamuutoksen nro 8656 yhteydessä (Kalevanrinne, Takojankatu 2-10). Selvityksen koon : Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön suunni elu / Asemakaavoitus Tampere 13.1.2020 Sisällyslue elo 1. Johdanto ............................................................................................................................... 4 Työn ja kohdealueen määri ely .................................................................................................. 4 Kalevanrinteen alueelle tehdyt selvitykset ................................................................................. 5 Kalevan ja Kalevanrinteen asemakaavat ja yleissuunnitelma-alue ............................................. 6 2. Alueen historiaa lyhyes ....................................................................................................... 7 Ilmakuva vuodelta 1974 .............................................................................................................. 8 3. Liite 1 Rakennetun ympäristön selvitys .............................................................................. 9 BST-Arkkitehdit Oy Takojankatu 2 ............................................................................................................................ 10 Takojankatu 4 ........................................................................................................................... -
Mess in the City at the Moment, It's the New Tram Network Being Built
mess in the city at the moment, it’s the new tram network being built Moro! *) -something that we worked for years to achieve and are really proud of. Welcome to Tampere! So welcome again to our great lile city! We are prey sure that it’s the best Tampere is the third largest city and the second largest urban area in Finland, city in Finland, if not in the whole Europe -but we might be just a lile bit with a populaon of closer to half a million people in the area and just over biased about that… We hope you enjoy your stay! 235 000 in the city itself. The Tampere Greens Tampere was founded in 1779 around the rapids that run from lake Näsijärvi to lake Pyhäjärvi -these two lakes and the rapids very much defined Tampere and its growth for many years, and sll are a defining characterisc of the *) Hello in the local dialect city. Many facories were built next to the energy-providing Tammerkoski rapids, and the red-brick factories, many built for the texle industry, are iconic for the city that has oen been called the Manchester of Finland -or Manse, as the locals affeconately call their home town. Even today the SIGHTS industrial history of Tampere is very visible in the city centre in the form of 1. Keskustori, the central square i s an example of the early 1900s old chimneys, red-brick buildings and a certain no-nonsense but relaxed Jugend style, a northern version of Art Nouveau. Also the locaon of atude of the local people. -
Kaleva, XIX (Kalevanrinne), Kissanmaa, Iskun Ja Tampere Aree- Nan Tontit Sekä Tontti 839-4, Katuyhteyden Muodostaminen, Sammonkatu 47, Jäähallinraitti 3
Kaleva, XIX (Kalevanrinne), Kissanmaa, Iskun ja Tampere Aree- nan tontit sekä tontti 839-4, katuyhteyden muodostaminen, Sammonkatu 47, Jäähallinraitti 3. Asemakaava nro 8489. Diaarinumero: TRE:6481/10.02.01/2017 Asemakaavamuutoksen selostus 19.2.2018, tark3.9.2018 Kuva 1. Karttakuva asemakaava-alueesta. Asemakaava-alue on merkitty yhtenäisellä punaisella ja lähivaikutusalue katkoviivalla. Kaleva, XIX (Kalevanrinne), Kissanmaa, Iskun ja Tampere Areenan tontit, tontti 839-4, katuyhteyden muodostaminen, Sammonkatu 47, Jäähallinraitti 3. Asemakaava nro 8489. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19.2.2018 päivättyä ja 3.9.2018 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8489. Asian hyväk- syminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8489 TIIVISTELMÄ Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaava-alue sijaitsee noin 3 km itään kaupungin keskustasta. Alue kuuluu pääosin Kalevan, eteläosassa osittain Kalevanrinteen ja koillisosassa osittain myös Kissanmaan kaupunginosaan. Alue sijoit- tuu Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän rajaamaan kolmioon, jonka sisään jäävät, Iskun ja Tampere Areenan tontit, tontti 839-4 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta. Kuva 2. Asemakaava-alueen sijainti Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän rajaamassa kolmiossa. Iskun huonekaluliikkeen tontilla sijaitsee vuonna 1983 rakennettu kaksikerroksinen, julkisivuiltaan pesubetonipintainen liikerakennus. Tampere Areenan tontilla sijaitsee vuonna 2001 rakennettu, pelti- verhoiltu liike- ja urheiluhallirakennus. -
KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, Hankejohtaja, Keskustahanke
KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, hankejohtaja, Keskustahanke 3 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUSTAHANKE 1 STRATEGINEN KESKUSTA-HANKE • Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa kaupunkistrategian päämääriä muun muassa ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. • Hanke kehittää muun muassa Ratinan, Ranta-Tampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta- alueita. Hanke myös koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten ratapiha-alueen kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. • Keskustahanke tekee elinkenoelämän ja kiinteistöjen omistajien kanssa yhteistyötä keskustan ja sen yritystoiminnan kehittämiseksi. Kaupungin keskustan kulttuurillista ja tapahtumallista elävöittämistä toteutetaan yhdessä kaupungin uuden tapahtumatoimiston kanssa. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 2 AHANKE KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA • Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi keskustan kehittämisohjelman joulukuussa 2011 strategisen Keskusta-hankkeen toteuttamisohjelmaksi. • Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda maankäytönja liikenteen kokonaiskonsepti, jolla kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. • Kehittämisohjelma sisältää keskustavision, keskustan kehittämisen strategiset kulmakivet, kehittämislinjaukset toimenpiteineen ja hankkeiden alustavan aikataulun. KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUST 3 AHANKE Seudun kehittämisen viitekehys -
BUSSILINJAT Kesä 2012 91 SORILA 7 4.6
7 90 SIIVIKKALA 92 Tampereen joukkoliikenteen 92 28 91,92 BUSSILINJAT kesä 2012 91 SORILA 7 4.6. - 12.8.2012 Tampere Public Transport 91 Bus Lines, summer 2012 91 90 28 @?65 16,Y16 Diabetes-keskus Y28 80-86 27 7 NURMI 80-86 LENTÄVÄNNIEMI 95 27 16 16 RYYDYN- 7 POHJA 16 HAUKILUOMA Lamminpää Olkahinen 18,26 18 27 27 18 16 7 13 18 13,18 13 26 7, 27 KESKUSTORI 16 Central Square MYLLYPURO 13 7, RAUHANIEMI 19 16,27 3,5,11,12,15, 13 TESOMA 18 2 UKK-instituutti 1,13,18,19,26,29 27 20,23,30,37, KAUPIN 13 27 19 1,19 SAIRAALA 90 26 Y1,Y16,Y23,Y28 2 3 1,19,26 24 28 1,19 32 PETSAMO 25 32 3 KESKUSSAIRAALA 13 1 SÄRKÄNNIEMI 90x 13, TAHMELA 32 24 26 29 24 3 (TAYS) 13,26, 21 4 32 2 18,19 1 1, 6 28,90 13 16 4 6 16,18, 90 29 29 10 18 25 16 4 1 29 19 7, 32 3 28 ATALA PISPALAN- 10 25 7 24 24, 90 RAHOLA KAARILA 16 32, Rautatie- 2 28,29, 70-71 26 27 19,20, 18 HARJU 27,29 4 asema 18, 19 1 21 16 27 24 Railway Station 16, 32 6 19 1,Y1 70-71 20 19 10 10 24 29 27 28 21 4 4 13 19 5 23 KALKKU 70-79 10 22 17, 25, 27 90x 21 27, 16 10 37 27 29 Linja-auto- 19 asema 13, 17, Bus Station 10 22, 25,27,37 27 25, 29 18 18 10 23 17,37 6, 37 19,29 29 16 PYYNIKINTORI 20 16 JÄRVENSIVU 37 37 15 10 24 29 18,37 2,17,22,28, 10 25 19 LINNAINMAA 16, 30 31,39,90 3,6,7,21,32 5 25 17, 37 26 12 15 6 13,22 17 16 6,32 6,1 31 22 37 11 12 JANKA HATANPÄÄN 23 6 1 31 LEINOLA SAIRAALA 3 31 16 6 1 Härmälä (Pirkkahalli) - Keskustori - Tesoma - Kalkku 15 Kaukajärvi - Nekala - Keskustori 26 Multisilta - Keskustori - Tesoma - Haukiluoma PERE 7 5 15 26 31 15 6, 17 2 Rauhaniemi - Keskustori - Pyynikintori -
Petri S. Juuti & Tapio S. Katko
From a Few to Long-term Development of Water and Environmental Services in Finland Petri S. Juuti & Tapio S. Katko “This book is an important contribution to the history of water and environmental history of Finland in general. Hopefully, it will promote more work of value for eager readers.” Martin V. Melosi University of Houston KehräMedia Inc. ARCTIC CIRCLE OULU FINLAND TAMPERE KANGASALA HÄMEENLINNA PORVOO OSLO ST. PETERSBURG TURKU HELSINKI STOCKHOLM COPENHAGEN A/459/00/POHJEUR5 Front cover: A well with counterpoise lift serving a small farm in the parish of Keuruu, Central Finland in 1892 (Hämäläinen et al. 1984. Perinnealbumi. Keski-Suomi I. Perinnetieto Oy. Kuopio. 672 pp.) © National Board of Antiquites (Museovirasto) The water tower of Maikkula in Oulu, completed in 1992 © Oulu Water and Sewage Works Back cover: Viinikanlahti biological-chemical wastewater treatment plant in the 1990s. © Tampere Water Petri S. Juuti Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND Petri S. Juuti & Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND KEYWORDS: Water Supply, Sanitation, Environmental History, Innovation, Water Policy, Finland © AUTHORS & KEHRÄMEDIA INC. 2004 ABOUT AUTHORS: Dr. Petri S. Juuti is a historian, and assistant professor at the Department of History, University of Tampere. His major area of interest is the urban environment, especially city-service development, water supply and sanitation, urban technology, pollution, and public policy. Author of several books. CONTACTS: [email protected] Dr. Tapio S. Katko is a sanitary engineer and senior research fellow of the Academy of Finland. -
Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne
VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nyssen vuosi 2020 Keskeisiä tapahtumia MATKUSTAJAMÄÄRÄ LASKI KORONAN VAIKUTUKSESTA 41,2 MILJOONASTA • Nyssen ja VR:n lippuyhteistyön myötä Nyssen kausiliput otettiin käyttöön kaikissa Nysse-alueen lähi- ja kauko- 27,8 MILJOONAAN junissa 3.2.2020. • Korona kuritti myös Nysse-liikennettä - matkustaja- määrät putosivat 34 % edellisvuodesta. Matkustaja- SUBVENTIOASTE OLI määriä seurattiin tarkasti: toisaalta liikennettä karsit- tiin, toisaalta myös lisättiin liikennettä ruuhkautuville 59,7 % vuoroille. • Markkinoinnin painopiste vaihtui matkustajamäärän kasvattamisesta terveysturvallisuuden ohjeistukseen. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN • Valmistautuminen raitiotieliikenteen käyttöönottoon jatkui monella rintamalla. 22,2 MILJOONAA Palveluvisiomme: KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA Suomen houkuttelevin joukkoliikenne 65 % Tampereen seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen asiakaskokemuksessa - palvelua tuotetaan suurella sydämellä ja resurssit käytetään fiksusti. Seudun jouk- LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA koliikenneverkosto on kattava ja palvelu mutkatonta. Yhä useampi seudun asukas on innostunut valitse- maan joukkoliikenteen matkalleen. 51 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Joukkoliikennejohtajan katsaus Erilainen vuosi 2020 uosi 2020 alkoi ihan normaalisti ajankohtaisten töiden merkeissä. Ratikkaa rakennettiin ja Nysse oli vahvasti yhdessä VR Oy:n ja palveluintegraattori Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa Lassi-liikennöintiallianssissa -
LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä Poistettavat Kentät, Kohdekortit
Liite 3/5 LIITE 3 Pelikenttäkäytöstä poistettavat kentät, kohdekortit Korttien väritunnisteet: Eteläinen suuralue Kaakkoinen suuralue Keskinen suuralue Koillinen suuralue Lounainen suuralue Luoteinen suuralue 67 Liite 3/5 Kohdekorttimalli 1 Perustiedot Valokuva kentästä inventointihetkellä. Kohteen nimi Sijainti Kenttä on nimetty yleensä puiston nimen mu- Kaupunginosan nimi, jossa kenttä kaan, mutta nimi voi olla jokin muukin. Kaupunginosa sijaitsee. Asemakaavat ovat hyvin eri ikäisiä eri Kentällä ei ole yleensä virallista katuosoitetta, Asemakaavamerkintä puolilla kaupunkia, joten merkinnät näissä korteissa kentille merkattu osoite on otettu vaihtelevat. Tampereen kaupungin Iris-tietokantajärjestelmään kohdekorttimalli Hoitoluokka on yleisen viheralueluo- tallennetuista osoitteista. Kenttää voi ympäröi- Hoitoluokka kituksen mukainen. dä useita katuja ja sinne saattaa johtaa monta rakennettua väylää tai vakiintuneinta polkuja. Viheraluetyyppi on Tampereen kau- Viheraluetyyppi pungin oman viheraluetyypityksen Kuntoarvio on arvioitu maastoinventointien pe- mukainen. rusteella kentän sekä kenttäympäristön yleisen Kuntoarvio kunnon mukaan. 2 Toiminta-alue= kentän koko ja kenttätoiminnot Selite, millaisia lajeja kentällä voi harjoittaa (esimerkiksi jalkapallo, koripallo) ja onko ken- Toiminta tällä kesä- tai talviharrastusmahdollisuus. Pintamateriaali Selite, millainen pintamateriaali kentällä on (esimerkiksi hiekka, asfaltti). Aitaaminen Selite, jos kentällä aitaus tai esimerkiksi pensasaita. Selite, jos kentällä on muita rakenteellisia suorituspaikkoja,