1 (3)

Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lausunto 16.12.2020 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, täydentävä kuuleminen TRE:7035/11.04.00/2020

Ympäristöministeriö pyytää kannanottoja ja lausuntoja täydentävässä kuulemisessa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Näkemyksiä toivotaan erityisesti muutetuista aluerajauksista, uusina esitettävistä ja poistettavista aluekokonaisuuksista sekä näiden alueiden kuvauksista.

Kuulemiskierros liittyy vuonna 2015 valmistuneeseen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin, joka oli julkisesti nähtävillä ja lausuntokierroksella vuonna 2016. Ministeriö esittää nyt tähän vuoden 2016 inventointiin tarkennuksia. Muutoksia esitetään 27:een rajaukseen, lisäksi poistettavaksi esitetään kahta aluetta ja lisättäväksi kuutta uutta aluetta. Lausuntopyyntöön liittyvissä asiakirjoissa esitellään nämä muutokset. Lausuntopyyntö liitteineen on nähtävillä ympäristöministeriössä, alueellisissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja ympäristöministeriön internet-sivuilla osoitteessa ym.fi/maisemakuuleminen. Kuuleminen on kaikille avoin. Kannanotot ja lausunnot pyydetään toimittamaan 31.12.2020 mennessä lausuntopalvelu.fi –sivustolle tai ympäristöministeriön kirjaamoon.

Kuulemisen tausta-aineistossa todetaan, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointia tullaan esittämään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi kulttuuriympäristöä koskevaksi valtakunnalliseksi inventoinniksi. Alueiden merkitys kaavoituksessa ja lupamenettelyssä perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Alueen sijainti valtakunnallisella maisema-alueella ei pääsääntöisesti aiheuta suoria maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia, mutta esimerkiksi rakentamisen ja muiden toimenpiteiden lupaharkinnan kautta niitä voi syntyä. Maisema-alueilla maankäyttöön voi kohdistua maisemakuvaan ja rakennustapaan liittyviä erityisvaatimuksia. Kaavoitukseen maisema-alueista syntyy vaikutuksia kaavan sisältövaatimusten ja vaikutusten arvioinnin kautta. Kaavoituksen lisäksi maisema-alueet tulee huomioida maisemaa voimakkaasti muuttavissa hankkeissa, kuten maa-ainesten ottamisessa, teiden rakentamisessa ja rakennusten purkamisessa, joissa päivitysinventoinnin aineisto tulisi huomioida hankkeista ja niiden luvista päätettäessä. Yleiskaavoissa voidaan osoittaa arvokkaille maisema-alueille toimenpiderajoituksia kuten maisematyöluvan velvoite. Maisema-alueet eivät estä uudistushakkuita. Tausta- aineistossa tuodaan esille ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ohjeet (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Päivitys 2016 (2016). Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016), joissa todetaan, että pääsääntöisesti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet katsotaan tuulivoimarakentamiselle soveltumattomiksi, ja niiden läheisyys voi vaikuttaa rakennushankkeen toteutumiseen.

Kuulemiseen liittyvässä tausta-aineistossa todetaan, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat merkittäviä identiteettitekijöitä ja niiden avulla lisätään ihmisten tietoisuutta kulttuurihistoriasta ja ekologisesta monimuotoisuudesta. Maisema-alueilla on lisäksi merkittäviä positiivisia

2 (3) vaikutuksia asukkaiden viihtyisyyteen, alueen vetovoimaan ja matkailuun sekä sitä kautta aluetalouteen ja yritystoimintaan. Maisema-alueille sijoittuu runsaasti ekologisia ja geologisia arvoja.

Tampereen kaupungin alueelle sijoittuvien valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta ei esitetä rajausmuutoksia vuoden 2016 inventointiin. Inventoinnissa Tampereen harjualueet ovat osa valtakunnallisesti arvokasta ”Pirkanmaan harjumaisemat” –kohdekokonaisuutta. Tampereen kaupungin alueelle kohteesta sijoittuvat Aakkulanharju, Kalevankangas, Pispalanharju-Pyynikinharju, Epilänharju ja osa Teivaalanharjua. Pyynikki luokiteltiin jo vuoden 1995 valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema- alueeksi ja vuoden 2016 inventoinnissa Pyynikin aluerajausta laajennettiin. Myöskään Tampereen alueelle sijoittuvien harjualueiden kuvauksia ei ole muutettu vuoden 2016 inventoinnista. Pirkanmaan harjumaisemat –aluekokonaisuutta esitetään supistettavaksi Kangasalan kaupungin ja Pälkäneen kunnan alueilla, Vehoniemenharjulla ja Isokankaan alueella. Tampereen kaupungin asema- ja yleiskaavoituksella ei ole huomautettavaa aluerajauksiin eikä alueiden kuvauksiin.

Tampereella valtakunnalliset maisema-alueet on osoitettu vuoden 2015 valtakunnallisen inventoinnin pohjalta sekä Pirkanmaan maakuntakaavassa että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa. Vuonna 2017 hyväksytyssä kantakaupungin yleiskaavassa 2040 maisema-alue oli osoitettu merkinnällä Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (mav). Kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot, jotka liittyvät harjuluontoon ja kulttuurihistoriaan, säilyvät. Valmisteilla olevassa kantakaupungin yleiskaavan (valtuustokausi 2017-2021) ehdotuksessa kaavamääräys on muuttumassa yleispätevämmäksi muotoon “alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot säilyvät.” Kaavamääräykseen liittyy merkinnän kuvaus, jossa todetaan mm. seuraavaa: Kaavamääräyksessä mainittu maisema-arvojen säilyminen viittaa mm. harjuluontoon, geomorfologiaan (maanpinnan muodot ja rakenne) ja kulttuurihistoriaan. Pyynikinharju, Epilänharju ja osa Aakkulanharjua on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu myös merkinnällä ge-2, Geologisesti arvokas harjualue. Määräys on: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.

Pispalanharju-Pyynikinharju alue sisältyy Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen (KH 7.12.2020) mukaiseen rajaukseen. Hakemus kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta jätetään ympäristöministeriöön vuoden 2021 alussa.

Tampereella on valtakunnallisten maisema-alueiden rajausten sisällä tai läheisyydessä vireillä tai asemakaavoitusohjelmassa 2021-2025 seuraavia asemakaavoja:

Aakkulanharju • Messukylänkatu 37, kaava nro 8536: tontin täydennysrakentaminen • Messukylä, Kyläojankatu 2 – 6, kaava nro 8689: Messukylän uusi päiväkoti ja koulun laajennus

Kalevankangas • Kaleva-Hakametsä –paikalliskeskus, kaava nro 8826: Kaleva – Hakametsä –paikalliskeskuksen ydinalueen korttelin arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvaltaan laadukas toteuttaminen Hakametsän vaihtopysäkkialueeseen tukeutuen. • Kalevanrinne, Takojankatu 2-10, kaava nro 8656: Korkealaatuista asuinrakentamista joukkoliikenteen, raitiotien, palvelujen ja puistojen äärelle.

3 (3)

Pispalanharju-Pyynikki • Pyynikki, Pyynikintie 25, Kiinteistö Oy Pyynikin Trikoo, kaava nro 8750: vanhan tehdaskiinteistön kehittäminen asumiseen sekä uusien palveluiden mahdollistaminen rakennetun kulttuuriympäristön arvot turvaten. • Tahmela, Varalankatu 36, kaava nro 8415: Varalan urheiluopiston toiminnan laajentaminen ja pysäköinnin tehostaminen säilyttäen alueen arvokas ympäristö. • Pispalan asemakaavan uudistamisen II vaihe, kaava nro 8310: Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. • Asemakaavoitusohjelma (2023): Eteläpuisto. Täydennysrakentaminen ja alueen virkistyspalveluiden kehittäminen alueen kulttuuriperintöarvot säilyttäen. • Asemakaavoitusohjelma (2023): Pispala III, suojelukaava RKY-alueelle, Pispalan asemakaavoituksen uudistamisen III-vaihe

Epilänharju • Asemakaavoitusohjelma (2023): Paasikiventien liikennejärjestelyt. Paasikiventien ja Hiedanrannan rinnakkaiskadun suunnittelu osana Hiedanrannan tulevaa asuinaluetta. • Asemakaavoitusohjelma (2024-2025): Lielahden yleissuunnitelma ja asemakaavat. Alueen kehittäminen keskustamaisen asumisen, toimitilojen ja kaupan alueeksi.

Teivaalanharju • Lamminpää, Suonsivunkatu, kaava nro 8585: teollisuusalueen muutos asumiskäyttöön

Vuoden 2016 lausuntomme mukaisesti toteamme, että Pirkanmaan harjumaisemat edustavat suomalaista luonto- ja kulttuurimaisemaa parhaimmillaan ja niiden lisääminen valtakunnallisesti merkittäviin maisema- alueisiin tukee alueiden merkittävyyden tunnustamista. Harjut ovat osa Tampereen paikallishistoriaa ja keskeinen osa tamperelaista maisemaa. Niiden säilyttäminen ja turvaaminen on Tampereen kaupunkistrategian mukaista. Vuoden 2016 lausunnossa totesimme, että maisemakuvaa muokkaavien maankäytön muotojen ja hoitovaatimuksien osalta kaupunkien ja suurten asutuskeskuksien maisemat poikkeavat valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa painottuneista maaseutumaisemista. Toivoimme, että suunnittelu- ja oikeusvaikutuksia tarkennettaisiin kaupunkialueiden osalta. Käsillä olevan kuulemisen tausta-aineistossa todetaan, että kaupunkialueita ja taajamia ei ole lähtökohtaisesti inventoitu ja urbaaneja tai taajamoituneita alueita on mukana lähinnä sellaisilla maisema- alueilla, joiden rajaukset ulottuvat kaupunkialueiden tuntumaan sekä joissa kirkonkylät tai muut taajamat sisältyvät erottamattomasti alueen perinteiseen elinkeinomaisemaan. Samoin todetaan, että valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelmassa kaupunkimaisemien ja alkutuotannon ulkopuolelle jäävien maisemien määrittely ja luettelointi jää toteutettavaksi myöhemmin.

Aleksi Jäntti Apulaispormestari