Loimaan Sairaala Elää

Kunnansairaala Loimaan Seudun Sairaala Loimaan Aluesairaala Tyks Loimaan sairaala LOIMAAN SAIRAALA ELÄÄ

125 vuotta palvelua potilaille Loimaan sairaalanmäeltä Työryhmä: Falenius Ville Tyks Loimaan sairaala, koordinoiva lääkäri 2015-2017 Keskitalo Riitta Tyks Loimaan sairaala, keskusarkistonhoitaja emerita Klemelä Bettina Tyks Loimaan sairaala, hallinnollinen osastonhoitaja Laine Markus Tyks Loimaan sairaala, apulaisylilääkäri, emeritus Leinonen Outi Tyks Loimaan sairaala, koordinoiva lääkäri 2018- Salo-Sirkiä Arja Tyks Loimaan sairaala, johtava ylihoitaja Talvitie Raija Tyks Loimaan sairaala, hallinnollinen osastonhoitaja emerita

Uusitalo Kati Loimaan Lehti, päätoimittaja Sanni Kataja Loimaan Lehti

2 ESIPUHE

Loimaan sairaala aloitti toimintansa 5. helmikuuta 1893. Päätös sairaalan perustamisesta oli tehty vain vuosi aiemmin, ja rakentamiseenkin meni aikaa vain kolme kuukautta. Potilaspaikkoja oli 16, ja sairaalan ajateltiin tyydyttävän seudun sairaansijatarpeet vuosikymmeniksi. Tämän kirjan ilmestymispäivänä Loimaan sairaala täyt- tää 125 vuotta. Kirjasta käy ilmi, millaisessa jatkuvassa muutoksessa sairaalanmäellä on 1800-luvulta saakka oltu. Seiniä on rakennettu, korjattu, kunnostettu ja purettu- kin. Osastoja on lisätty, muutettu ja lakkautettukin. Hoitoa on annettu kunkin aikakauden oppien mukaan ja kehitys- vauhti on ollut sellainen, josta sairaalan perustamispää- töksen tehneet kunnanisät eivät olisi osanneet unelmoi- dakaan.

Sairaalassa asetettiin toimikunta valmistelemaan 125-vuo- tishistoriikkia. Toimikuntaan ovat kuuluneet koordinoiva lääkäri Ville Falenius, johtava ylihoitaja Arja Salo-Sir- kiä, hallinnollinen osastonhoitaja Bettina Klemelä sekä jo eläkkeelle jääneet ortopedi Markus Laine, hallinnollinen osastonhoitaja Raija Talvitie ja keskusarkistonhoitaja Riit- ta Keskitalo. Toimikunnan tehtävä on ollut koota Tyks Loimaan sairaalan vuosikymmenet kirjalliseen muotoon. Sairaalan väen pitää yhä enemmän myös muistaa kertoa toiminnas- taan ja sen tavoitteista yhteistyökumppaneilleen ja alueensa asukkaille, jotta nämä tietävät sosiaali- ja terveys- uudistuksen keskelläkin mitä palveluja paikallisesti saa ja miksi. Kirjasta nähdään myös mihin sairaala on menossa. Toimikunta pyysi Loimaan Lehden yhteistyökumppanik- seen ja onkin ollut mielenkiintoista penkoa lehden arkistoista juttuja kirjaan sekä esilukea tekstejä. Markus Lai- ne on tehnyt huikean työn historiikin eteen, ja lähes koko teksti onkin hänen näppäimistöltään peräisin. Lisäksi val- tava määrä sairaalan entisiä ja nykyisiä työntekijöitä on antanut aikaansa ja osallistunut vähintään myötämielisel- lä suhtautumisella kirjan tekemiseen.

Kymmenettuhannet alueen ihmiset ja heidän läheisensä ovat saaneet avun sairaalasta, ja sitä on 125 vuoden aikana ollut antamassa tuhansien lääketieteen, sairaanhoidon ja muiden alojen ammateilleen omistautuneiden ihmisten joukko. Kuten tähän kirjaan sisällytetyistä haastatteluista ja pöytäkirjoista peräisin olevista otteista selviää, ainoa mikä ei ole useiden asiakas- ja työntekijäsukupolvien saatossa ja opillisten ja poliittisten suuntausten vaihtuessa muuttunut, on Loimaan sairaalan ja sen väen toiminnan tarkoitus ja tavoite. Tarjota hyvää hoitoa alueensa asukkaille. Läpi tämän kirjan kulkee sydänkäyrä. Loimaan sairaala elää. Kati Uusitalo

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ...... 3 ENSIMMÄISET SATA VUOTTA...... 6 OMA LÄÄKÄRI LOIMAALLE JA ALASTAROLLE...... 6 TAUSTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSILLE...... 6 KUNNANSAIRAALAN RAKENTAMINEN...... 7 SOTE-TYÖTÄ ENNEN LOIMAAN SAIRAALAA...... 8 LOIMAAN SAIRAALAN PALVELUKYKY KEHITTYY...... 8 KIRURGIA VAHVISTUU...... 9 SOTASAIRAALAN AIKA...... 10 SAIRAALAN KUNNOSTUS TULIPALON JÄLKEEN...... 10 SISÄTAUDIT...... 11 NAISTENTAUTI- JA SYNNYTYSOSASTO, KOLMAS ERIKOISALA...... 12 LAS:N ENSIMMÄINEN LAPSI PÄÄTYI SAIRAALAAN TÖIHIN...... 12 TARKENTUVAA DIAGNOSTIIKKAA, NELJÄS ERIKOISALA...... 13 UUTTA ERITYISOSAAMISTA JA ERIKOISALOJEN REVIIRIPAINIA...... 13 LOIMAAN ALUESAIRAALAN KUNTAINLIITTO 1958 -1990...... 14 SISÄTAUTILÄÄKÄRI JOHTAVAKSI YLILÄÄKÄRIKSI...... 15 9. RAKENNUSVAIHE - LISÄÄ UUTTA TILAA...... 15 KUUSI UUTTA ERIKOISALAA...... 16 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN OVELLA...... 17 SAIRAALASIELUNHOITOA YLI SATA VUOTTA...... 18 KURKISTUS SILMIIN...... 18 OSAKSI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIÄ (VSSHP)...... 18

TOISEN SATAVUOTISKAUDEN ALKU ...... 19 1993 KIRURGI JOHTAVAKSI YLILÄÄKÄRIKSI...... 19 1994 TERVEYSKESKUSTEN YÖPÄIVYSTYS SAIRAALAN POLIKLINIKALLE...... 20 1995 HOITAJALAKKO...... 21 1996 LOIMAAN ALUESAIRAALA EDELLEEN VALTAKUNNAN KÄRKEÄ...... 22 1997 DIALYYSIT ALKAVAT...... 22 1998 LAATUVALMENNUSTA JA YHTEISTYÖTÄ...... 23 1999 ALUESAIRAALA ON LOIMAALLA MERKITTÄVÄ TYÖNANTAJA...... 23 2000 PÄIVÄKIRURGINEN OSASTO ALOITTAA...... 24 2001 LÄÄKÄRIT LAKOSSA...... 24 YLILÄÄKÄRI LAURI ”LASSE” KUUSISTO, ANESTESIAYLILÄÄKÄRI 1975-2001...... 25 2002 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEISTO LOIMAAN ALUESAIRAALAAN...... 25 2003 LOIMAAN ALUESAIRAALA 110 VUOTTA...... 27 2004 SYNNYTYSOSASTON 50-VUOTISJUHLAT...... 27 JOHTAVA LÄÄKÄRI ERKKI JUSSILA, KIRURGIAN YLILÄÄKÄRI 1983–2004, JOHTAVA LÄÄKÄRI 1993-2004...... 28 2005 PÄIVÄKIRURGISELLE YKSIKÖLLE UUSI RAKENNUS...... 29 YLILÄÄKÄRI JUKKA NUORANNE, NAISTENTAUTIEN OSASTONLÄÄKÄRI 1976–1987, YLILÄÄKÄRI 1988-2005...... 31 2006 TIEDONSIIRTO KEHITTYY...... 32 2007 LEIKO...... 33 JOHTAVA LÄÄKÄRI TEEMU ELOMAA, ANESTESIAOSASTONLÄÄKÄRI 1999-2001, ANESTESIAYLILÄÄKÄRI 2001–2007, JOHTAVA LÄÄKÄRI 2004-2006 ...... 34 2008 SYNNYTYSOSASTON VIIMEINEN VUOSI LOIMAALLA...... 36 2009 VAIKEUKSIA ODOTETTAVISSA SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, MITEN KÄVI? ...... 38 YLILÄÄKÄRI MATTI ERIKSSON, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONLÄÄKÄRI 1992 – 2005, YLILÄÄKÄRI 2005 – 2009...... 40 2010 KOHTI UUDENLAISTA SAIRAALAA JA SAIRAANHOITOPIIRIÄ...... 41 SH, ESH, OH, YLIHOITAJA TARJA HORN...... 43 JOHTAVA LÄÄKÄRI JARI VÄLIMÄKI, KIRURGIAN OSASTONLÄÄKÄRI 1992-1996, APULAISYLILÄÄKÄRI 1996-2004, YLILÄÄKÄRI 2004-2010, JOHTAVA LÄÄKÄRI 2006-2010 ...... 44 2011 UUSI ENSIAPUPOLIKLINIKKA...... 45 2012 KUNTIEN VARAT VÄHISSÄ, ALUESAIRAALOIDEN TULEVAISUUS HÄMÄRÄN PEITOSSA...... 46 4 2013 VYÖNKIRISTYSTÄ...... 48 2014 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAMINEN KESKITETTY...... 50 MIKÄ ON ARKEA JA SEN SUHDE SAIRAANHOITOPIIRIIN?...... 51 JOHTAVA YLIHOITAJA ANNE ISOTALO ...... 55 2015 TYKS YKSI SAIRAALA...... 57 TYKS LOIMAAN SAIRAALA TARJOSI POTILAILLE SEURAAVAT PALVELUT:...... 57 2016 GYNEKOLOGISET LEIKKAUKSET LOPETETAAN...... 61 LOIMAAN KAUPUNKI SAIRAANHOITOPIIRIN VUOKRALAISENA...... 62 2017 PÄIVÄKIRURGISET LEIKKAUKSET LOPETETAAN...... 64 YLILÄÄKÄRI TAPANI MADEKIVI, SISÄTAUTIEN OSASTONLÄÄKÄRI 1991-2004, YLILÄÄKÄRI 2004 ALKAEN...... 64 YLILÄÄKÄRI HANNU ANTTILA, LASTEN JA NUORTEN POLIKLINIKAN YLILÄÄKÄRI 2002 ALKAEN...... 65 YLILÄÄKÄRI OUTI TERVONEN, KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN YLILÄÄKÄRI 1994 ALKAEN...... 67 LOIMAAN PÄIVYSTYS...... 69 MUUTTUNUT FYSIOTERAPIA ...... 70 LOIMAAN SAIRAALAN MUSEO ...... 72 SAIRAUSKERTOMUKSEN HISTORIAA...... 72 ETTEI IHMISTÄ JÄTETTÄISI YKSIN...... 74

LOIMAAN SAIRAALA TÄNÄÄN...... 75 SATA ASIAKASTA PÄIVÄSSÄ...... 75 MIKÄ IHMEEN POKI? ...... 76

LOIMAAN SAIRAALAN TULEVAISUUS...... 87 HOITOA MAHDOLLISIMMAN LÄHELLÄ ...... 87

LIITE: NIMILUETTELOT...... 90

LÄHTEET: LOIMAAN ALUESAIRAALAN JA SEN EDELTÄJIEN HISTORIIKKIA VUOSILTA 1893-60; TALOUSPÄÄLLIKKÖ Y.A. HYVÄRINEN; LOIMAAN KIRJAPAINO – LOIMAA 1968

SATA VUOTTA SAIRAALATOIMINTAA SAVISEUDULLA; SIRKKA LIISA TUOVINEN; LOIMAAN KIRJAPAINO OY 1993

Eläkkeellelähtöesitelmä, Markus Laine helmikuu 2015

Toimintakertomukset (talon sisäiset ja sairaanhoitopiirin)

Haastattelut: Anne Isotalo, Tarja Horn, Jukka Nuoranne, Erkki Jussila, Jari Välimäki, Lasse Kuusisto, Matti Eriksson, Teemu Elomaa, Tapani Madekivi, Kaisa Hirvilinna, Bettina Klemelä, Anne Niemelä-Laaksonen, Olli Vahalahti, Lari Janatuinen, Sari Koistinen, Marita Rinne, Petri Virolainen

Johtoryhmien pöytäkirjat

Johtavan lääkärin päätöspöytäkirjat

Valokuva-arkistot

Loimaan Lehden arkisto 5 ENSIMMÄISET SATA VUOTTA

OMA LÄÄKÄRI LOIMAALLE JA ALASTAROLLE Ennen kuin Loimaan seudulle saatiin oma lääkäri, vastasi sairaanhoidosta piirilääkäri. Loimaan seudun kunnat kuuluivat Huittisten lääkäripiiriin. Piirilääkäreitä oli 1890-luvun alussa Suomessa 44. Vuoden 1898 julkaisussa määräksi mainitaan jo 53. Oikeutettujen lääkärien määräksi vuonna 1895 mainitaan 281 ja kaksi vuotta myöhemmin jo 325 lääkäriä. Kätilöitä oli 610. 1897 oli Suomen suuriruhtinaskunnassa jo 71 kunnanlääkäriä. Lääninlääkä- reitä oli 30, joista kuusi toimi maaseutupaikkakunnalla. Huittisten piirissä asukasluku oli ennen 1860-luvun lopun nälkä- ja tautivuosia noin 40 000. Lääkäri- piirin ainut koulutettu kätilö oli myös Huittisissa, samoin apteekki toimi Huittisten Lauttakylässä. 1889 perustettiin Loimaan ja Alastaron kuntien yhteinen kunnanlääkärin virka. Virkaan valittiin lää- ketieteen kandidaatti Uno Lojander. Hän hoiti virkaa 5.5.1889 alkaen vain puolisen vuotta muuttaen li- sensiaatiksi valmistuttuaan, tammikuussa 1890, Tampereen yleisen sairaalan lääkäriksi. Loimaan seu- tu oli hänen lähdettyään ilman lääkäriä liki vuoden, kunnes Kalle (Otto Karl Emil) Brax 4.11.1891 tuli Ruovedeltä Loimaalle kunnanlääkärin virkaan. Brax oli vain pari vuotta Lojanderia vanhempi, molemmat olivat siis lääkäriuransa alkuvaiheessa Loimaalle tullessaan.

TAUSTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSILLE Loimaan aiempi paikannimi on ollut Loimijoki. ”Suurloimaa” käsitti vanhat Loimaan kunnan ja kaupungin alueet, Mellilän, osia vanhasta Alastarosta ja Ypäjästä. Pitäjän väkiluku oli 1800-luvun lopulla noin 10 000. Huittisten apteekki perusti haaraliikkeen Loimaalle Ilmarisiin Kössin taloon 1874. Neljä vuotta myö- hemmin Gottfried Valdemar Norrman tuli haara-apteekin hoitajaksi ja hän sai 1890 apteekkioikeudet Loimaan apteekille. Postilaitos oli tullut pitäjään 1875 ja kansakoululaitos 1876. Ensimmäinen varsinainen kansakoulu rakennettiin Kojonkulmalle 1880. Rautatie Turusta Tampereelle oli valmistunut 1876, ja liikenne sillä oli alkanut saman vuoden kesäkuussa. Radalla ja asemalla oli luonnollisesti suuri merkitys Loimaan ja erityisesti aseman lähialueen kehittymiselle. Ensimmäinen sekatavarakauppa avattiin samana vuonna. Se välitti myös viljaa ja puutavaraa. Ypäjän sahalta alettiin hinata tervahöyryllä sahatavaraa Loi- maan asemalle. Jo seuraavana vuonna Ypäjän sahan omistaja perusti Loimaan Sahan aseman lähelle Loimijokirantaan. 1880-luvulla elinkeinoelämää monipuolistivat leipomo, majatalo, meijeri ja Seura- huone, jossa järjestettiin iltamia ja kokouksia sekä myös käräjät. 1886 Loimijoki Spikfabriks Aktibolagin naulatehdas aloitti Hirvikosken äärellä. 1890 rakennettiin vielä tiilitehdas Loimaan sahan naapuriin. Väkimäärä kasvoi, samoin palvelutarpeet eri muodoissaan. Tätä kasvun ja kehittymisen aikaa olivat edeltäneen pahat kato- ja nälkävuodet 1867-1868. Silloin nälänhätä sai suuret ihmismäärät liikkeelle ruokaa ja apua etsimään eli kerjuulle. Nälkä ja joukoissa levinneet kulkutaudit kurittivat suomalaisia ja noin kymmenesosa Suomen silloisesta kahden miljoonan väestöstä menehtyi. Huittisten piirilääkärin alueella 5 000 asukasta kuoli pääosin lavantautiin, ja kuoli heidän joukossaan 1867 myös piirilääkäri J.A.Hertzman saatuaan lavantautitartunnan virkamat- kallaan Loimaalla. Muun muassa nämä raskaat vuodet olivat pontimena luoda koko suuriruhtinaskun- taan kunnanlääkäri- ja kunnansairaala-sairastupajärjestelmä, kuin myös pitäjien isännille kohentaa sairaanhoito-oloja. Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen kunnansairaala perustettiin Ruovedelle 1881. Suomen senaa- tissa saatiin vuosia puitu valtion rahoitusjärjestelmä kunnanlääkäreitä ja -sairaaloita koskien sovituksi vasta vuonna 1885. Loimaan kuntaan perustettiin terweydenhoitoasioita varten 10-jäseninen lautakunta 1889. Suomea oli uhkaamassa 1891-1892 koleraepidemia, joka oli saanut alkunsa Välimeren alueella. Se oli leviämäs- sä nälkää näkevän Venäjän kautta Suomeen. Edeltävänä talvena oli Pohjois-Suomessa ja Karjalassa taas ollut nälänhätä ja sieltä oli väkeä liikkeellä ruuan perässä. Kulkutaudin leviämiselle oli näissä joukoissa hyvät edellytykset. Loimaan seudullakin koleraa pelättiin ja siihen varauduttiin syksyllä 1892. Elokuussa Alastaro ja Loimaa suunnittelivat yhteistä kolerasairaalaa molempien pitäjien käyttöön ja sen paikaksi oli ehdolla Kurittula, josta sopivaa rakennustakin jo tarkoitukseen haettiin. Kolera ei kuitenkaan seutukunnalle saapunut ja kolerasairaalahanke jäi siihen. 6 KUNNANSAIRAALAN RAKENTAMINEN Loimaan ja Alastaron yhteinen kuntakokous päätti 17. helmikuuta 1892 kunnanlääkäri Kal- le Braxin ehdotuksen mukaisesti perustaa sairaalan. Se oli järjes- tyksessään Suomen neljäs kunnansairaala, mutta ensimmäinen kuntien yhteinen kunnallissairaa- la. Sairaalaa varten ostettiin tont- ti Seppälän talon maalta, mäeltä, jonka nimi oli Vanhatalon umpiai- ta. Perustamispäätöksen jälkeen toimittiin ripeästi. Piirustukset laadittiin Kalle Braxin ohjeiden mukaan. Itse talon rakentamiseen kului vain kolme kuukautta. Sairaalaan tuli 16 potilaspaikkaa. Kaksi viiden hengen huonet- ta, yksi neljän hengen huone ja Loimaan sairaalan rakennuspiirustusten pohjapiirros. yksi kahden hengen huone, joista viimemainittu vielä piirustuksissa oli osoitettu yhden hengen huoneeksi. Lisäksi rakennuksessa oli hoitohuone, palvelijain huone, hoitajan huone ja keittiö. Sairaala oli aikanaan edistyksellinen ja sen ajateltiin tyydyttävän alueen sairaansijan tarpeen vuosikymmeniksi. Sairaalan julkisivu oli kohti lounasta, takaseinä kohti jokea. Se sijaitsi nykyisen sairaalan D-rakennuksen joen suuntaisen siipiosan kohdalla. Sairaala aloitti toimintansa 5.2.1893, jolloin ensimmäinen potilas otettiin hoidettavaksi. Hoitotyöstä tehtiin sopimus Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Sopimus oli voimassa 40 vuotta. Diakonissalai- tos sanoi sen irti luottamuspulan takia 1933.

Loimaan sairaalan ensimmäinen julkisivu. 7 Aluksi sairaalassa toimi yksi hoitaja, diakonissa, ja hänellä oli apunaan ajoittain harjoittelija. Ensim- mäisiltä kahdelta vuodelta sairaalan toiminnasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta vuonna 1895 tiede- tään hoidetun 88 ja seuraavana vuonna 109 potilasta. Sairaalassa hoitotyö palkkoineen ei ollut budjettia rasittavin kuluerä kuten nykyään - vielä 1930-lu- vullakin sairaalan suurin kuluerä oli ruokatalous. Talousarviosta voidaan lukea myös, että vuonna 1933 sairaalan henkilökuntaan kuuluivat ylihoitajatar, alihoitajatar, yöhoitaja, harjoittelija, palvelija, keittäjä, siivooja, taloudenhoitaja ja talonmies. 40 vuoden aikana henkilökunta oli kasvanut, mutta ei se edelleenkään suuren suuri ollut.

SOTE-TYÖTÄ ENNEN LOIMAAN SAIRAALAA Keisarillinen asetus ”Yhteisestä vaivaisten holhouksesta Suomen Isoruhtinaan maassa” oli annettu 1852. Suomen ensimmäinen varsinainen vaivaistalo rakennettiin 1883 Loimaalle Vesikosken kylään entisen Loimaan vapaaherrakunnan keskuskartanon sijaintipaikalle. Laitokseen otettiin kyläkunnit- tain yhteensä 136 henkilöä. Tämän ansiosta saatiin kerjäläisyys loppumaan Loimaalta, mikä asia ilmenee aikakauden raportoinnista. Vaivaistalo oli selvästikin myös lastenkoti, tarkastusraportissa 1910 kun mainitaan, että kolme vuotta täyttäneet lapset erotettaisiin vaivaistalosta ja annettaisiin hoidettavaksi yksityisille henkilöille. Vaivaistalon toimintaa alkutaipaleellaan kiusasivat muun muassa tulipalot ja hoidosta sekä taloudenpidosta tehdyt valitukset. Talo tuhoutui tulipalossa täysin 1886 ja seuraava- kin tulipalo tapahtui jo 1904. Lähiseudun ensimmäinen hoitolaitos oli kuitenkin yhdistyspohjainen, nykyään sanottaisiin kolmannen sektorin järjestämä, juopposairaiden Turwa-koti, joka siirtyi Yläneelle Huvituksen kartanoon 1891. Parantola toimi ensin Helsingin Meilahdessa ja sitten Orimattilassa. Kun Turva-seuralle tarjou- tui mahdollisuus hankkia oma maatila toimintaansa varten, se osti alun perin Yläneen Vanhakartanos- ta 1800-luvun alussa erotetun Uusikartanon Huvitus-nimisen hedelmäpuutarhan alueen Pyhäjärven rannalta. Huvitusta nimitettiin oikeutetusti kartanoksi, olihan sen pinta-ala noin 300 hehtaaria. Yksityi- senä laitos toimi siellä vuoteen 1937, jolloin se joutui velkojensa takia valtion haltuun. Turun lääninlasaretti, maan vanhin sairaala, oli aloittanut toimintansa 1759, 124 vuotta ennen Loi- maan sairaalaa. Tuolloin kuninkaallinen asetus oli määrännyt lasaretin perustettavaksi sotaväen tur- vaksi Helsinkiin, mutta toisin kävi, sairaala tuli pääkaupunkiin, Turkuun. Sairaalan rakentamiseen käy- tettiin silloin seurakuntien keräämiä veroja sekä korttipelirahoja.

LOIMAAN SAIRAALAN PALVELUKYKY KEHITTYY 17 vuotta sairaalan perustamisesta, eli 1910, hankittiin kalustoon yksi lapsen sänky. Seuraavana vuonna saatiin taloon sähkövalo. 1914 rakennettiin ulkohuone, jossa olivat sauna, pesutupa ja palvelijain asuinhuone sekä kammio eli ruumishuone. 1922 kohennettiin sairaalan sisäistä ruokataloutta raken- tamalla kellari ja sikala. Tämä sikala muutettiin 1933 ruumishuoneeksi. Kirurgisen osaston tarve oli ilmeinen jo 1920-luvulla, mutta lisähuoneiden rakentamiseen ei vielä silloin ryhdytty. Huonejärjestelyillä pyrittiin sairaalan palvelukykyä lisäämään. Kesällä 1932 parannettiin sekä potilaiden, että henkilökunnan mukavuutta vesi- ja viemärijohtojen rakentamisella. Sairaalan ullakolle tehtiin 22 kuution vetoinen vesisäiliö. Lämminvesi tuotettiin keittiössä 300 litran kokoisessa säiliössä. Sairaalan kylpyhuoneeseen saatiin kylmä ja lämmin vesi, iso amme sekä suihku. Taloon tehtiin myös kaksi WC-laitosta, niihin tuli kylmä vesi. Vesijohto vedettiin myös saunaan ja pyykkitupaan. Sairaalaa hoiti oman työnsä ohessa kunnanlääkäri, sittemmin kauppalanlääkäri. Kalle Braxin jäl- keen vuodesta 1903 oli kunnanlääkärinä Väinö Vallinkoski hoitaen sairaala 25 vuotta. 1928 Loimaan kauppalanlääkäriksi tuli U.H. Aaltonen ja hänen jälkeensä 1932 kirurgisesti orientoitunut, myöhemmin kirurgian professori, Pauli Ilmari Tuovinen. Tähän aikaan ajoittuu myös yhteistyön päättyminen Hel- singin Diakonissalaitoksen kanssa. Pienissä sairaaloissa niiden palvelukyky ja -valikko on aina ollut voimakkaasti riippuvainen kulloin- kin toimivien lääkärien mielenkiinnon ja osaamisen suuntautumisesta. Myös lainsäädännölliset seikat ja lääkintöhallituksen ohjeet ovat säädelleet sairauksien hoitopaikkoja, esimerkiksi sitä, missä sairaaloissa on hoidettu tuberkuloosia tai mielisairauksia sairastavat. Näinpä Loimaan sairaalankin palveluvalikoimaan nämä potilasryhmät tulivat varsin myöhään. Niitä psykiatrisia potilaita, joita ei hoidettu mielisairaaloissa ja jotka kuitenkin tarvitsivat laitoshoitoa, hoitivat kunnanlääkärit kunnalliskotien mie- lisairasosastoilla. 1933 rakennettiin sairaalan yläkertaan vievät portaat ja sinne kolme asuinhuonetta ja varastoja. 8 Alakerran tiloja vapautui potilas- huoneiksi. Potilaiden mukavuutta paransivat uudet sängyt, joita hankittiin 14 aikuisille ja kaksi lapsille. Samalla uusittiin sairaalan muutkin kalusteet. Vanhat sängyt ja kalusteet myytiin Loi- maan kunnan kulkutautisairaa- lalle. Näillä toimin potilaspaikkojen luku kasvoi kahdella. Sairaalan toiminta ja leikkaus- määrät kasvoivat voimakkaasti kauppalanlääkäri Tuovisen aikana. Siksi suunniteltiinkin lisära- kennusta potilaspaikkojen kak- sinkertaistamiseksi. 1934 vuoden aikana sairaalassa tehtiin 198 leikkausta ja hoidettiin yhteen- sä 479 potilasta. Yleisin leikka- Loimaan sairaala 1935. us oli umpilisäkkeen poisto. Po- tilaiden hoitoaika oli keskimäärin 11 vuorokautta ja sairaalassa oli kerrallaan potilaita keskimäärin 14. Polikliinisesti hoidettiin tuon vuoden aikana 65 potilasta. Laajennusosan valmistumis- vuonna 1936 leikkausten määrä oli jo 302, hoidettujen potilaiden luku 722 ja polikliinisesti hoidettujen potilaiden lukumäärä oli noussut 191:een. Jo alkuvuosista lähtien myös naapurikuntien potilaita otettiin sairaalaan hoidettavaksi. Sairaa- lan ylläpitäjiksi olivat jo liittyneet Metsämaan ja Mellilän kunnat, 1935 tulivat Vampula ja Ypäjä mukaan. Sairaalan nimi muutettiin Loimaan Seudun Sairaalak- si. Uusien kuntien mukaantulo samalla varmisti sairaalan laa- Loimaan Seudun Sairaala 1936. jennuksen toteutumisen. Lää- kintöhallitus asetti laajennus- ja ylläpitokustannuksiin valtiolta saatavaan avustukseen ehtoja. Sairaalan lääkäri tulisi hyväksyttää lää- kintöhallituksella ja sairaalassa olisi ylläpidettävä 30 sairaansijaa. Sairaalaan ei saanut ottaa hoidettavaksi mielisairaita eikä kuppatautia sen ensimmäisessä tai toisessa asteessa potevia eikä tarttuvia äkkiluonteisia tauteja sairastavia. Lisäksi sairaalan hoitajattariksi sai ottaa vain toimeen asetuksenmu- kaisen pätevyyden saaneita henkilöitä.

KIRURGIA VAHVISTUU Helmikuussa 1936 sairaalan laajennusosa valmistui. Sairaalan potilaspaikkojen määräksi tuli nyt 30, ja taloon tuli myös keskuslämmitys. Laajennusosa on nykyisen D-rakennuksen Seppälänkadun suuntaisen osan kaksi alinta kerrosta. Oleellisesti sairaalan palvelukykyä lisäsi myös röntgenlaitteen hankinta (Siemens tuto Heliodor). Hankinnan merkittävyyttä kuvannee sen hinta, joka ylitti sairaalan koko hen- kilökunnan vuotuisten palkkojen summan. 9 1937 harkittiin sairaalalääkärin viran perustamista ja sen haltijaksi itseoikeutetus- ti Tuovista, mutta hän jäi virkavapaalle ja lähti Helsinkiin Marian sairaalaan erikoistu- maan kirurgiksi. Tuovinen ei palannut Loi- maalle. Siksi sairaalalääkärin virka pantiin hakuun 1939, ja siihen valittiin kirurgi, lää- ketieteen ja kirurgian tohtori Eino Emil Vuo- ri Kauhajoelta. Hänen käsialansa muokkasi voimakkaasti seuraavien vuosikymmenien aikana sairaalan palvelukuvaa. 1941 sairaalaan hankittiin muun muassa gastroskooppi. Näin on tätä kirjoitettaessa Loimaalla ollut mahdollista mahantähystyksellä tehtävä diagnostiikka jo 76 vuoden ajan. Potilasmukavuutta ja myös työolosuh- teita parannettiin samana vuonna muuttamalla sairaalan ikkunoita ja ovia kaksin- kertaisiksi vedon vähentämiseksi. Lasten Sairaalarakennusten tekstissä käytettävät kirjainkoo- vuodepaikkojen määrää lisättiin kahdella. dit. Vanhimmat rakennukset ovat D-rakennusten ala- Vesihuollon ongelmien korjaamiseksi alet- kerroksina. tiin syksyllä 1941 tehdä uutta kaivoa.

SOTASAIRAALAN AIKA Välirauhan aikana 1940 suunniteltiin ja muodostettiin Turun seudulle 5. Sotasairaala. Sen jaostosai- raaloita oli Turussa, Paimiossa, Uudessakaupungissa, Vehmaalla, Mynämäellä, Laitilassa ja Loimaalla. Suunnitelma pantiin täytäntöön 1941 kesäkuussa. 5. Sotasairaalassa oli yhteensä 2860 potilaspaikkaa ja niistä Loimaalla oli 440. Korkeimman kuor- mituksen aikana syyskuussa 1941 oli sairaalassa 1756 potilasta, alimmillaan potilasmäärä oli 431 elokuun alussa 1942. Loimaan jaostosairaalan tunnus oli X ja siihen kuuluivat yksiköt XA, XB ja XC. Jaostosairaalan ylilää- käriksi määrättiin Loimaan sairaalan ylilääkäri, lääkintäkapteeni Eino Vuori. XA-yksikkö oli Loimaan Seudun sairaala ja sen paikkaluvuksi vahvistettiin 50, joista 12 sairaansijaa oli varattu siviilipotilaille. Jaostosairaala X:n ainut leikkausvaljakko toimi tässä yksikössä. Maamieskoululla sijainneessa XB-yksikössä oli 170 potilaspaikkaa. Siihen oli alun perin suunniteltu peräti 350 potilaspaikkaa. Suunnittelija oli katsellut rakennusta vain ulkoa päin. Yksikkö XB avattiin elokuussa 1941. Yksikössä XC Loimaan Yhteiskoululla myös oli 170 potilaspaikkaa sekä jaostosairaalan toimistotilat. XC yksikkö avattiin 1941 kesäkuussa. Se todettiin kuitenkin epätarkoituksenmukaiseksi ja rakennus luovutettiin takaisin koulukäyttöön jo marraskuussa 1941. Jaostosairaalan B-kirurgisia hoitopaikkoja oli Maamieskoululla sodan aikana 220–250 ja lisäksi Luolalan emäntäkoululla Naantalissa 150. Sotasairaalan toiminta Loimaalla päättyi joulukuussa 1944. Viimeisenä vuonna XA-yksikön käyttöön oli varattu puolet Loimaan Seudun Sairaalan paikoista. 1944 Loimaan Seudun Sairaalassa hoidetuista 780 potilaasta sotilaita oli 101, siirtolaisia 40 ja inkeriläisiä 28, loput 611 oman seudun siviilejä. Sairaa- lan tontille rakennettiin 1944 Lääkintöhallituksen toimesta luovutetulta alueelta tulleen siirtoväen tarpeisiin 30 sairaansijaa käsittävä parakkisairaala, joka siirrettiin tarpeettomana kaksi vuotta myöhem- min Peltoisten koululle ja sittemmin purettiin.

SAIRAALAN KUNNOSTUS TULIPALON JÄLKEEN Vajaa kuusi vuotta laajennuksen valmistumisesta, sota-aikana 15. joulukuuta 1941, sairaalan vanha osa tuhoutui tulipalossa kokonaan. Palon syyksi todettiin nokivalkeasta lähteneet kipinät, jotka tuona päivänä vallinnut lumimyrsky painoi puisiin ilmanvaihtohormeihin. Kun tulipalo alkoi, oli Vuori leikkaamassa. Hän teki potilaalle umpilisäkkeenpoistoa ja suoritti toimenpiteen loppuun, sitten jatkettiin evakuointitoimiin. Rakennuksen yläkerrassa palo levisi nopeas- 10 ti ja sieltä vain osa irtaimistosta saatiin turvaan. Sairaalakerroksesta saatiin turvaan koko irtaimisto, samoin kaikki potilaat saatiin vahingoittumattomina turvaan. Henkilövahingot jäivät pieniksi, yksi sai- raanhoitajatar sai kyllä pahoja palovammoja ja sotasairaalan varastonhoitajalta katkesi jalka, kun hän hyppäsi turvaan asuntolakerroksen ikkunasta. Sairaalan potilaat siirrettiin Maamieskoululla olleeseen sotasairaalan yksikköön. Sota-ajan kaikenlainen tarvikepula hankaloitti tulipalon jälkeistä korjaustyötä. Aluksi remontti suunniteltiin toteutettavaksi niin, että palaneen osan kohdalle tulisi 11-paikkainen synnytyslaitos ja sen lisäksi sairaalassa olisi 35 vuodepaikkaa. Pula-ajasta johtuen synnytyslaitoksen sijaan palanut osa kuitenkin varustettiin tavalliseksi sairaalaosastoksi. Vanhan sairaalaosan korjaamisen myötä saatiin kuitenkin kaksi lisäpaikkaa. Korjaus alkoi kesällä 1942 ja tilat saatiin vihkimiskuntoon seuraavan vuoden syksyllä.

SISÄTAUDIT Sairaalan osakaskunniksi liittyivät Humppila 1946, Jokioinen, Koijärvi ja Punkalaidun 1947 sekä vuotta myöhemmin vielä Oripää. 1948 perustettiin Loimaan seudun sairaalan kuntainliitto. Kuntainliitossa oli nyt 12 jäsenkuntaa. Heinäkuussa 1950 liittovaltuusto ennätti sinetöidä suunnitelman kunnallisesta keskussairaalasta, johon tulisivat kirurgian ja sisätautien osastot sekä yhdistetty naistentautien ja synnytysosasto, yhteensä 90 sairaansijaa. Laajentuva toiminta tarvitsi myös uusia tukitiloja kuten talous- rakennuksen (E-rakennus), lämpökeskuksen (F-rakennus) ja asuintiloja. Suunnitelman mukainen rakentaminen alkoi kesällä 1951, mutta keskussairaalaa ei siitä koskaan tullut. Kunnallisten keskussairaaloiden järjestelmästä Suomessa luovuttiin kokonaan. Yksi sairaalalaa- jennuksen perusteista ja erityisesti sisätautilääkärin saamisesta Loimaalle oli, että ylilääkäri Vuoren mielestä loimaalaisia potilaita oli liki mahdoton saada hoitoon Turkuun. 1952 tehtiin vanhan sairaalan yläkerran asuntolasta 15-paikkainen sisätautiosasto ja sen osaston- lääkäriksi saatiin sisätautilääkäri Ilmari Ruikka. Uudet asuintilat hoitajille tulivat jo valmistuneen talo- usrakennuksen asuntolaan. Näin sairaalan palveluvalikkoon saatiin alueen väestön kannalta merkit- tävä laajennus. Kun seuraavana vuonna sairaalarakennuksen uudisosa (A-rakennus) valmistui, oli sen ylimmäs- sä 4. kerroksessa 30-paikkainen sisätautiosasto ja 3. kerroksessa saman kokoinen kirurginen osas- to. Toisessa kerroksessa oli leikkausosasto lisätiloineen ja ensimmäisessä kerroksessa poliklinikka- ja röntgenosastot sekä taloustoimisto. Pohjakerrokseen tulivat mm. ruokasalitilat, kylpyosasto ja varas- totiloja. Vanha sairaala näyttikin uuden osan vieressä pieneltä lisäsiiveltä. Myöhemmin sisätauti- ja kirurgian osastojen paikkalukuja nostettiin kumpaistakin viidellä sairaansijalla.

Loimaan Seudun Sairaala 1953 11 NAISTENTAUTI- JA SYNNYTYSOSASTO, KOLMAS ERIKOISALA Toukokuussa 1954 saatiin sairaalaan kolmas erikoisala, gynekologia, kun naistentautien ja synnytysten osastonlääkärin virkaan tuli Matti Takala. Naistentauti- ja synnytysosastolle saneerattiin tilat vanhaan sairaalaosan (D-rakennus) kahteen kerrokseen. Synnytyssalit olivat tämän 1936 rakennetun sairaalaosan ensimmäisessä ja naistentautien osasto toisessa kerroksessa. Osasto avattiin virallisesti kesäkuun alussa 1954. Rakentaminen kyllä viivästyi ja osastot valmistuivat vasta lokakuussa. Ensim- mäinen vauva syntyi kirurgiselle osastolle avatulla tilapäisellä synnytysosastolla jo avajaispäivän aa- tonaattona, 30. päivä toukokuuta. Tästä alkoi synnytysosaston historia Loimaan sairaalassa. Tiede- tään, että sairaalassa oli syntynyt lapsia jo ennen tätä, mutta sairauskertomus- tai muista lähteistä ei ole etsitty kuinka monta.

LAS:n ensimmäinen lapsi päätyi sairaalaan töihin Loimaan sairaalan ensimmäinen vauva syntyi kirurgiselle osastolle avatulla tilapäisellä synnytysosastolla jo osaston avajaispäivän aatonaat- tona, 30. toukokuuta 1954. Vappu Kurki Loimaan Vilvaisista oli käynyt aamulypsyllä ja soittanut sairaalaan, josta hänen oli käsketty tulla sinne. Yhdentoista aikaan maa- ilmassa oli sitten jo Kaisa-tyttö. Sairaalan eka lapsi ja hänen äi- tinsä saivat olla kunniavieraina synnytysosaston juhlissa jälkeenpäin, mutta viimeiset reilut parikymmentä vuotta Kaisa Hirvilinna on työsken- nellyt sairaalassa, jossa syntyi. – Yksi kerros ylöspäin ja muutama ikkuna tielle päin, hän näyttää vä- linehuollon työtilojen ikkunasta syn- tymäpaikkaansa. Käsillä tekemisestä aina pitänyt Kaikkien aikojen ensimmäinen Loimaan sairaalan syn- Kaisa Hirvilinna oli 1990-luvun la- nytysosastolla syntynyt lapsi päätyi sairaalaan myös maan saakka töissä loimaalaisessa töihin. Kaisa Hirvilinna jää eläkkeelle välinehuoltajan konepajassa erilaisissa tehtävissä, työstä 1. kesäkuuta 2019. mutta kouluttautui laman aikana lai- toshuoltajaksi ja muutaman vuoden päästä välinehuoltajaksi. – En aiemmin tiennyt, että tällainen ammatti on olemassakaan, mutta tykkään tästä työstä. Tämä pitää tehdä kunnolla ja huolellisesti, ja kantaa vastuu työstään. Koko ajan on tullut uutta tietoa ja uusia instrumentteja opeteltavaksi. Instrumentit pestään, desinfioidaan, kuivataan, steriloidaan ja pakataan, jotta ne ovat turvalli- sia käyttää potilaalle. Käsillä tekemistä tarvitaan, kun välineet pesuun laitettaessa myös puretaan ja sen jälkeen koo- taan. Ja kun operaatioita on kymmeniä ellei satoja, ja potilaitakin monenkokoisia, niin välineitä riittää. – Niitä on niin iankaikkisen paljon, Kaisa Hirvilinna nauraa ja avaa kaapin, jossa on koreja toisensa perään. Ja se kaappi oli vain yksi kaappi - no eihän urologin välineillä ortopedin töitä tehdäkään. Kun leikkaukset sairaalasta vähenivät, myös välinehuollon pöydälle tuli yhä yksipuolisemmin instrumentteja. Instrumenttejakin enemmän Kaisa Hirvilinna kaipaa kuitenkin sitä porukkaa, jonka vuoksi sairaalassa on ollut niin mukava työskennellä. Yhteyttä aiotaan pitää. – Kyläilyreissuja on tiedossa jo paljon

12 TARKENTUVAA DIAGNOSTIIKKAA, NELJÄS ERIKOISALA Vuodesta 1954 alkoi sairaalassa käydä konsultoiva röntgenlääkäri. Potilaille voitiin tarjota tehostuvaa diagnostiikkaa tautien etsinnässä ja määrittämisessä. Sairaalaan tarvittiin edelleen lisää vuodepaikkoja. Toisen sisätautiosaston rakentaminen aloitettiin 1957 naistentautiosaston päälle (D-rakennukseen 3. kerros). Suunnitelmassa perusteltiin tämän uuden 26-paikkaisen osaston tarvetta muun muassa sen teh- tävällä toimia tarvittaessa tartuntatautien osastona. Eristystilojen merkitys tiedostettiin ja sitä nyt samalla hyödynnettiin lisäpaikkojen saamiseksi. Tähän asti oli käytäntönä ollut kulkutautisairaaloiden perustaminen erilaisiin tiloihin, esimerkiksi kouluille, epidemioiden aikana.

UUTTA ERITYISOSAAMISTA JA ERIKOISALOJEN REVIIRIPAINIA 1958 heinäkuun ensimmäisenä päivä- nä kuntainliiton ja sairaalan nimi muuttuivat, kun 1956 sairaalalain perusteella yhdeksän kuntainliittojen yleissairaalaa hyväksyttiin aluesairaaloiksi. Loimaan aluesairaalassa oli tässä vaiheessa 133 sairaansijaa. Loimaan aluesairaalan kuntainliit- to huolehti väestölle tarjottavista alueellisen erikoissairaanhoidon palveluis- ta seuraavien 32 vuoden ajan. Samana vuonna perustettiin myös sairaalaan farmaseutin virka. Siihen asti oli sairaalan lääkehuollosta vastannut ylihoitaja, jolla oli apunaan työhön perehdytetty Asuntola- autotallirakennus, josta käytettiin myös ni- sairaala-apulainen. Viran perustamista meä akvaario. Yläpihalle avautuivat autotallit ja pohja- edelsivät Loimaan maalaiskunnan ap- kerroksessa oli mm. pesutupa. Pohjakerroksen sisään- teekkarin tarkastuksensa perusteella käynti on joen puoleisesta päädystä, siellä on nykyisin laatima lausunto ja siitä seurannut lää- päätearkisto. Kuvattu 2017. kintöhallituksen apteekkitarkastajan antama suositus viran perustamiseksi. 1959 perustettiin sairasvoimistelijan virka, sittemmin nimike muuttui ensin lääkitysvoimistelijaksi, sitten lääkintävoi- mistelijaksi ja viimeksi fysioterapeutiksi. 1950-luvun puolivälin jälkeen tarvittiin henkilökunnalle lisää asuntoja. Sai- raalamäen joen puoleiseen rinteeseen tehtiin rakennus, jonka yläkerrassa oli asuntola, sen alapuolella autotalleja ja pohjakerroksessa vielä muun muassa pesutupa. Lääkäreille rakennettiin rivi- Lääkärien rivitalosta rakennettiin 1957 kolme oikeanpuo- talo Itsenäisyydenkadun päähän, siihen lista asuntoa, 1960-luvun alussa tehtiin neljäs vasemman- tuli asunnot kolmelle perheelle. 1960-lu- puoleisin asunto osastonlääkäri Olli Haatasen perheelle. vun alussa rivitaloa jatkettiin vielä yhdel- Nykyään vasemmassa päässä toimii Päiväkoti Nappula, lä samanlaisella perheasunnolla. keskiosa on vuokrattu Loimaan kaupungille ja oikeassa Ilmeisesti erikoisalojen välillä oli pien- päädyssä on sairaalan hallinnon tiloja. Kuvattu 2017. tä tervettä kisaa asemoitumisestaan sairaalan hierarkiassa, koska asiapapereista ilmenee, että 1960 liittovaltuusto päätti sisätautien kasvun tasapainottamiseksi 27 uuden kirurgisen sairaansijan rakentamisesta ja samalla myös röntgenosas- ton laajentamisesta. Päätös oli aikanaan helppo tehdä juuri silloin, koska kuntainliitto oli suorastaan rikas. Se joutui jopa si- joittamaan ylimääräistä rahaansa. Omilta kunnilta ei ylijäämää sillä hetkellä oltu kerätty, vaan valtio mak- soi edelliseltä kymmenvuotiskaudelta 1949-1959 taannehtivasti rakentamisen perustamiskustannuksia. 13 Loimaan aluesairaala 1958.

LOIMAAN ALUESAIRAALAN KUNTAINLIITTO 1958 -1990 Laajimmillaan Loimaan aluesairaala tarjosi palvelujaan alueensa asukkaille Hämeen suuntaan Koijärvelle, Humppilaan, Ypäjälle ja Jokioisille. Kun Koijärven kunta jaettiin Forssan ja Urjalan kesken 1969, sen toinen sairaansija siirtyi forssalaisille ja toinen urjalalaisil- le. Satakunnasta palvelujen piiris- sä olivat vuodesta 1956 Säkylä ja Köyliö. 1957 tulivat Koski Tl ja Ylä- ne kuntainliiton osakkaiksi, Pöy- tyä 1963 ja Karinainen sekä Aura 1965. Huittinen liittyi mukaan Loimaan aluesairaala 1963. 1967 ja Marttila sekä Tarvasjoki 1970-luvun alussa. Lieto oli 23. kunta tullessaan 1991 Loimaan aluesairaalan palvelujen käyttäjäksi. Se ei tullut enää aluesairaalan kuntainliiton jäseneksi, koska Loimaan aluesairaalan kuntainliitto purettiin 1991 vuoden alusta lainsäädännön muuttuessa. Suurimmillaan aluesairaalan käyttäjäkuntien yhteinen asukasmää- rä oli liki 100 000. Potilaille tarjottavat palvelut kehittyivät ja lisääntyivät koko aluesairaalakuntainliiton ajan. Samalla potilaspaikkoja tarvittiin lisää tyydyttämään väestön tarpeet. Yhteiskunta muuttui kaiken kaikkiaan. Sairaalan matalampaa osaa korotettiin 1963 taas yhdellä kerroksella (D-rakennuksen 4. kerros) ja siihen tuli jo edellä mainittukin toinen kirurginen osasto, kirra kakkonen sai alkunsa. Sairaalassa oli laajennuksen jälkeen 160 sairaansijaa. Röntgenosaston palvelut laajenivat, oma vakituinen röntgenlääkäri saatiin 1963 röntgenylilääkärin virkaan. Röntgenosastolle tehtiin lisätilaa vuosina 1963–1964. Laboratoriopalvelut vahvistuivat ja 1966 täytettiin sairaalakemistin virka. Ajan muuttumista omalla tavallaan kuvaa sekin, että 1967 apuhoitajien asuntolan (D-rakennuksen siipiosan 2. kerros) tilat muutettiin sisätautiosasto kakkosen lisäpaikoiksi. Asuntolatyyppisen asumisen kysyntä oli vähentynyt. 1963 sairaalan henkilökunnan asunnoiksi oli hankittu kaksi osakehuoneis- toa kauppalan keskustasta kerrostalosta osoitteesta Turuntie 11. Seuraavana vuonna ostettiin vasta valmistunut kokonainen kaksikerroksinen asuintalo Impilinna Seppälänkadulta (nykyisin Puistokatu) korttelin päässä sairaalasta. Sairaalan järjestyksessään nyt kahdeksannessa rakennusvaiheessa saneerattiin myös leikkausosas- to. Fysikaalinen osasto, laboratorio ja röntgen palvelivat uusituissa tiloissaan potilaita edelleen ensim- mäisessä kerroksessa. Aluesairaalassa oli 180 sairaansijaa alueensa asukkaita palvelemassa. Niistä oli 14 sisätaudeilla 81, kirurgialla 62 ja naistentaudeilla 11 sekä synnyttäjillä 26. Lääkintöhallitus antoi määräyksen, että sama lääkäri ei saa vastata leikkauksesta ja nukutuksesta. Siihen asti leikkaava lääkäri oli vastannut myös nukutuksesta, jota käytännössä hoiti leikkauksen ajan sairaanhoitaja. 1960-luvun alussa nukutuslääkäri kävi Turusta kerran viikossa nukutuksia antamassa. 1965 perustettiin anestesiaylilääkärin virka, joka saatiin täytettyä 1968. Tämä paransi merkittävällä tavalla potilasturvallisuutta ja mahdollisti kasvavaa ja monipuolistuvaa leikkaustoimintaan ja potilaiden hoitoa. Päivystysaikana ei anestesialääkäriä aina ollut käytettävissä vielä 1980-luvullakaan, jolloin leikkaava kirurgi hoiti ensin anestesian aloituksen ja siirtyi sitten leikkaamaan. Toisena lääkärinä oli leikkauksen ajan salissa mukana sairaalan etupäivystäjä.

SISÄTAUTILÄÄKÄRI JOHTAVAKSI YLILÄÄKÄRIKSI Vuoden 1970 suunnitelmiin kuuluivat lastenosaston ja korvatautien osaston perustaminen, mutta lää- kintöhallitus ei näitä hyväksynyt. Proffa Vuori, kuten talon väki puhutteli johtavaa ylilääkäriään, jäi eläkkeelle 1971. Johtavaksi ylilääkäriksi valittiin sisätautiylilääkäri Esko Kaarsalo, ja alkoivat hänen vuo- sikymmenensä sairaalan johtajana ja kehittäjänä. Sisätautien sairaansijamäärän lisääminen nähtiin tarpeelliseksi. Lääkintöhallitus edellytti sisätautiosastojenkin laajentamisen ehtona sairaalan muuttamista paikal- lissairaalaksi eli liittämistä terveyskeskukseen. Lääkintöhallituksen ohjaus oli tässä terveyskeskusten rakentamisen ja kehittämisen vaiheessa sangen yksityiskohtaista. Aluesairaalan luottamusmiehet ei- vät hyväksyneet missään tapauksessa sairaalan ja terveyskeskustyön yhteistä kuntapohjaa. Lääkin- töhallitus kuitenkin edellytti Loimaalla terveyskeskuksen ja aluesairaalan kiinteää rakenteellista yh- teyttä, mikä ratkaistiin Seppälänkadun alitse kaivetulla yhdystunnelilla. Kummankaan osapuolen ei tarvinnut täysin perääntyä. Potilaspalvelun uusi osa-alue otettiin käyttöön, kun sosiaalityöntekijän virka täytettiin 1972. Jo 1967 perustettua virkaa ei aiemmin oltu täytetty, koska ei ollut tarjota huonetilaa työntekijälle. Toisen lääkä- rin viran perustaminen röntgenosastolle 1974 mahdollisti röntgentutkimusten lisäämisen. Henkilökunnan työssäkäyntiä sujuvoittamaan, ja tässä vaiheessa varmastikin myös äitiyslomilta työ- hön paluiden helpottamiseksi, päätettiin 1975 perustaa sairaalalle oma päiväkoti. Seppälänkadulla sairaalan talousrakennusta vastapäätä sijainnut konehenkilökunnan asuintalo sai uuden elämän päi- väkotina. Nappulaksi nimettynä se avasi ovensa 15.12.1977.

9. RAKENNUSVAIHE - LISÄÄ UUTTA TILAA Sairaalan yhdeksäs rakennusvaihe ja länsisiiven (B-rakennus) valmistuminen 1976 tuottivat runsaasti uutta modernia ja entisiin verrattuna väljää tilaa, joka salli kehittää yhä parempia palveluja potilaille. Uudisosassa oli 75 sairaansijaa. Pohjakerrokseen tuli uusi fysioterapiaosasto ja runsaasti varastoja tukititoimintotiloja, kuten sairaala-apteekki. Ensimmäiseen kerrokseen muutti naistentautien ja synnytysosasto ja toiseen kerrokseen sisätautiosasto ykkönen. Vanhan ja uuden osan väliin rakentui yhdyssiipi (C-rakennus), jonka toiseen kerrokseen tuli lopulta uusia hallintotiloja. Siihen oli suunniteltu myös välinehuoltoa, mutta tämä ehdotus ei saanut lääkin- töhallituksen hyväksyntää. Välinehuolto sijaitsi leikkausosaston yhteydessä lähinnä pääporraskäytä- vää. Sairaalan sairaansijalu- ku nousi korkeimmilleen ja oli 212. Tämän rakennusvaiheen jälkeen uudisrakentamis- ta ja saneerausta toteutettiin pienempinä hankkeina niin, että niihin ei tarvinnut erikseen hakea valtiohallin- non hyväksyntää. Menet- telytapaa kutsuttiin miljoo- napilkonnaksi. Nimi johtuu hankkeiden pilkkomisesta Sairaalan B-rakennus kuvattuna 2017 lännen suunnasta. Tämä val- kustannusarvioltaan vuosit- mistui sairaalan 9. rakennusvaiheessa 1976. tain alle miljoonan markan 15 kokoisiksi, jolloin ne voitiin hyväksyä ja toteuttaa kuntainliiton omin päätök- sin. Laboratorio sai sairaalaa ja koko aluetta paremmin palvelevat tilat vanhan naistentautiosaston tiloihin ja taloustoimisto laajeni vanhojen syn- nytyshuoneiden tilaan. 1978 voitiin peruskorjata poliklinikkatilat avohoidon lisääntyvät tarpeet huomioiden. Sisätautiosasto kakkonen peruskor- jattiin potilaiden ja uusien hoitomuo- tojen ajanmukaiset tarpeet täyttäväksi. 1980 oli vuorossa kirra ykkösen saneeraus, jolloin sinne tehtiin myös te- hostetut valvonnan potilashuone. Sii- nä pystyttiin entistä tehokkaammin ja turvallisemmin hoitamaan kriittisesti sairaita ja tarkkaa valvontaa vaativia potilaita. Tätä ennenkin oli kriittisesti sairaita potilaita hoidettu, esimerkiksi Rakennuskaavio. respiraattorissa olevia, osaston hoito- huoneessa. Nyt saatiin tähänkin tarkoituksenmukainen aina valmiina oleva tila. Kirra kakkonen muutti 4. kerroksessa A-rakennuksen puolelle kirra ykkösen yläpuolelle ja sen vanhasta tilasta sisätauti kakkosen yläpuolella tehtiin uusi sisätautiosasto S3 (D-rakennuksen 4. kerros). Taloustoimisto muutti 1980 lääkärien rivitalon (H-rakennus) kahdesta asunnosta toimistoiksi sanee- rattuihin tiloihin, jonne tuli myös kokoustila liittohallitukselle sekä arkistotilaa. Enää ei ollut erityistä kysyntää työsuhdeasunnoista lääkäreille tai hoitajille vakituista asumista varten. Niiden kysyntää vä- hensi muun muassa henkilökunnalle tarjottavien asuntojen uusi vuokrahinnoittelu, jonka pisteytysta- pa muutti etenkin suuremmissa kunnallisissa työsuhdeasunnoissa asumisen aiemman edullisen sijasta suorastaan kalliiksi.

KUUSI UUTTA ERIKOISALAA 1980 sairaalaan palveluvalikkoa kasvatettiin peräti neljällä erikoisalalla. Silloin perustettiin korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien ylilääkärien virat. Keuhkotautien ja lastentautien palvelut jär- jestettiin niin, että TYKS:n lääkäri kävi pitämässä vastaanottoa Loimaan aluesairaalassa. 1982 korva- ja silmätautipoliklinikoille tehtiin omat huonetilat poliklinikkakerrokseen. Nämä poliklinikat alkoivat toimia 1983, kun virkoihin saatiin lääkärit. 1983 aloitti toimintansa myös neurologian poliklinikka ostopalveluna järjestettynä. Oma neurologin virka saatiin ja täytettiin vasta 12 vuotta myöhemmin 1995, silloinkin aluksi tilapäisenä. Myös psykiatrinen poliklinikkatoiminta alkoi 1983 yhteistoimintana Halikon sairaalan kanssa mielenterveystoimistona. Uusi komea ja avara länsisiipi (B-rakennus) rakennettiin onnettomalla tasakattojen aikakaudella. Katto vuoti toistuvasti ja sen katto korjattiin ensimmäisen kerran harjakatoksi 1984. Samalla yhdyssii- peä (C-rakennus) korotettiin yhdellä kerroksella. Hallintotilat muuttivat uuteen ylimpään kerrokseen. Välinehuolto sai käyttöönsä yhdyssiiven keskikerroksen, johon tilaan sitä oli siis jo alun perin suunni- teltukin sairaalan yhdeksännessä rakennusvaiheessa. Vuosina 1986-1987 tehty kirra kakkosen peruskorjaus (A-rakennuksen 4. kerros) tarjosi erityisesti kehittyvän ortopedian tarpeisiin potilaille ja hoitajille ajanmukaiset tilat, toki kuten aina, rahaa säästä- en tietyn asteisin kompromissein. Samaan aikaan toteutettiin myös leikkaus- ja röntgenosastojen laa- jennukset. Uudisosa rakennettiin sisäpihalle vanhan röntgenin ja leikkaussalin taakse kaksikerroksi- sena ja vanha ulkoseinä puhkottiin väliseiniksi. Vanhan leikkausosaston takaseinän ikkuna-aukkoihin syntyivät muun muassa näppärästi vaatekaapit pukuhuoneisiin. Uuden osan tultua käyttövalmiiksi saneerattiin leikkausosaston vanha osa. Remontin myötä saatiin kaikkiin saleihin moderni kalustus ja olosuhteet. Leikkaussaleja oli nyt käytettävissä kuusi ja niitä voitiin varustaa eri erikoisalojen mukaan. Toiminta tehostui ja leikkaustoimenpiteiden määrän lisäämisel- le oli rakenteelliset edellytykset. Jarruna vielä tässä vaiheessa oli henkilökunnan niukkuus. 16 Röntgenosaston laajennus paransi ja tarjosi uusia mahdollisuuksia potilaiden tutkimuksiin, samoin kolmannen rönt- genlääkärin viran perustaminen 1987. Virka saatiin siirtämällä se terveyskeskuksesta aluesairaalaan. Loimaan terveyskeskukseen oli aikanaan saatu virka, mutta röntgenosastoa ei terveyskeskukseen tehty. Samalla röntgenhoitajien virkoja tuli yksi lisää. Näillä panostuksilla aluesairaala alkoi selvitä velvoittees- taan tuottaa röntgenpalvelut myös alueensa terveyskeskuksille, ja kalliista röntgenpalve- Näkymä sairaalan ”sisäpihalta” 2018. Vasemmalla B-rakennus, lujen ostosta yksityissektorilta jonka pohjakerroksessa lääkevarasto ja fysioterapiaosasto, 1. voitiin luopua. 1989 aloitettiin kerroksessa Akuutti kuntoutusosasto 3 ja naistentautien sekä muun muassa haiman ja sap- kirurgian poliklinikat, 2. kerroksessa Akuutti kuntoutusosasto piteiden kuvantamiset tähys- 1. Oikealla A-rakennus, jonka 1. kerroksessa päivystys sekä Loi- tysteitse eli ERCP-tutkimukset. maan röntgen, 2. kerroksessa saneerausta odottava leikkaus- Samaan aikaan röntgenosastol- osasto, 3. kerroksessa poliklinikkatiloja ja 4. kerroksessa Akuutti le hankittiin laadukas ultraää- kuntoutusosasto 2. Niitä yhdistää C-rakennus, jonka 1. kerrok- nitutkimuslaitteisto, joka mah- sessa poliklinikkatiloja ja kahvio, 2. kerroksessa välinehuolto dollisti taas uuden diagnostisen sekä 3. kerroksessa hallintotiloja ja lääketieteellinen kirjasto. aluevaltauksen. Vuodesta 1991 röntgenpalveluja aloitettiin tuottaa myös Pöytyän terveyskeskukselle.

PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN OVELLA 1986 päivystyspoliklinikalla siirryttiin hoitajien ympärivuorokautiseen työ- vuorolistaan. Poliklinikan omat tähän työhön perehtyneet ja poliklinikan tilat ja toiminnot hyvin tuntevat hoitajat ot- tivat vastuulleen päivystyspoliklinikan nykytermein 24/7. Tämä oli hyvin merkittävä uudistus potilaiden ja myös sairaalan kannalta. Tähän asti öiseen aikaan ensiapupoliklinikan ovella oli potilaalle tai ambulans- sinkuljettajalle tarjolla vain ovikellon nappi. Ovikellon soitto kuului osastolle, josta sairaanhoitaja lähti portaita alas kipittäen omat työnsä kesken tai perus- hoitajalle jättäen katsomaan, mikä oli hätänä. Vastedes hoitaja oli poliklinikalla valmiina ottamassa potilasta vastaan Tyks Loimaan sairaalan edessä oli komea kuusi, joka pe- ja aloittamaan tarvittavat valmistelut ja rinteisesti valaistiin jouluksi. Kuusi kaadettiin vuonna hoitotoimet. Koko sairaalaa päivystävä 2017, ja kuusipuusta valmistui sairaalan 125-vuotiasta lääkäri oli sairaalassa aina paikalla. historiaa juhlistamaan puureliefi. Vielä tuli kulumaan useita vuosia siihen, että kaikilla neljällä päivystävällä erikoisalalla, anestesia, gynekologia, kirurgia ja sisätaudit, pystyttiin järjestämään kattava takapäivystys. 17 Samainen erikoisalojen oman päivystyksen kattava järjestäminen oli aikanaan tuleva ensin vaikeaksi hoitaa ja sitten lopulta mahdottomaksi toteuttaa asetuksen määräykset täyttäväksi, ei pelkästään Loimaalla vaan kaikissa maamme alue- ja paikallissairaaloissa, ja vaikeaksi pienissä keskussairaaloissakin. 1989 oli vuorossa sairaalan saneerauksessa pohjakosketus, nimittäin pohjakerroksen remontti. Se ei muuttanut merkittävästi toimintoja näissä tiloissa. Samana vuonna tuli myös taloudessa pohjakosketus, iski lama, jolla oli laajamittaiset vaikutukset koko yhteiskuntaan ja myös sairaalatoimintaan. Tu- loksellisuudesta rahassa mitattuna alkoi tulla yhä merkittävämpi tienviitta toiminnoille. Sinällään kel- po periaate, mutta kääntyessään siihen, että rahapulan takia palvelua potilaille piti supistaa tai jättää kehittämättä, kääntyi tarkoitus alueen palvelutasolle kielteiseksi. 1990 saneerattiin lääkärien rivitalosta (H-rakennus) kaksi viimeistäkin asuntoa sairaalakäyttöön, Loimaan mielenterveyskeskuksen poliklinikka- ja päiväsairaalatiloiksi. Palvelut mielenterveyspotilaille tulivat helpommin tavoitettaviksi ja kattavammiksi.

SAIRAALASIELUNHOITOA YLI SATA VUOTTA Potilaiden sielunhoitopalveluista huolehtivat luontevasti sairaalan alkuvuosikymmeninä sairaanhoita- jina työskennelleen diakonissat. Kun sopimus Diakonissalaitoksen kanssa päättyi, havahtui sairaalan johtokunta potilashoidon tämän osa-alueen puuttumiseen. 1935 kävi kirkkoherra toimittamassa pal- veluksia potilaille saaden siitä sairaalalta palkkion. Samana vuonna sairaala neuvotteli alueensa seurakuntien kanssa vuoroperiaatteella tarjottavista kirkkoherrojen sielunhoitopalveluista matkakorvausta vastaan. Tämä järjestelmä ei ottanut toimiak- seen ja siksi palattiin sairaalapapin palveluiden hankintaan kuukausipalkkiota vastaan. Tällä tapaa sie- lunhoito toteutui sairaalassa yli sota-ajan. Sittemmin käytäntö oli, että kerran viikossa vieraileva pappi piti hartaushetken ja sen jälkeen oli ha- lukkaille tarjolla ehtoollinen. Papit vuorollaan eri seurakunnista hoitivat tämän. 1963 potilaille tuli mahdolliseksi seurata hartaushetkeä tyynyradioiden välityksellä. 1981 asetettiin Loimaan rovastikunnassa oikein työryhmä miettimään sairaalasielunhoidon järjes- tämistä. Juhannuksen aikaan 1982 se sai työnsä valmiiksi ja esitti seurakuntien yhteistä sairaalateolo- gin viran perustamista. Syyskuun 1983 alusta alkamaan tämä perustettiin sitten Loimaan kaupunki- seurakunnan virkana. Sairaala oli valmis tarjoamaan työhuoneen sairaalateologille, joka huhtikuussa 1984 aloitti työnsä Loimaan aluesairaalassa. Seuraavana vuonna virka muutettiin kokopäiväiseksi ja vuonna 1988 pappisviraksi. Sairaalateologi on huolehtinut virkaansa kuuluvana myös Loimaan alueen terveydenhuollon muiden laitosten potilaista ja pitänyt sairaalan hoitohenkilökunnalle työnohjausta. Kaikkina vuosina potilaan sielunhoitajina ovat toimineet myös potilasosastoilla työskentelevät, kukin omien kykyjensä mukaan. Hoitajat olivat ja ovat oleellisessa osassa myös tiedottaessaan palveluis- ta ja tarjotessaan potilaille mahdollisuutta sairaalapapin tapaamiseen.

KURKISTUS SILMIIN Silmäpoliklinikka ja korvapoliklinikka olivat vierekkäin D-rakennuksen 1. kerroksessa. Loimaan aluesairaalaan perustettiin edellä kerrotusti silmätautiylilääkärin 2/5-virka. Siinä oli ensimmäisenä viranhalti- jana Jarkko Koponen 1983-1985. Loimaalla toimiva silmälääkäri Riitta Laine hoiti sen jälkeen virkaa yhtenä päivänä viikossa ja tämä riitti kattamaan sairaalaan tulevat silmätautien lähetteet, omilta poliklinikoilta ja osastoilta tulevat konsultaatiopyynnöt sekä koululaisten lakisääteisen näöntarkastustoiminnan. Näin silmälääkärin tarve saatiin hoidettua muutaman vuoden ajan. Kun tämä palvelu ei enää ollut käytettävissä, laitettiin silmälääkärin virka auki ja siihen saatiin lyhyik- si ajoiksi pariin otteeseen lääkäri. Virka oli täyttämättä 1991 marraskuusta asti ja se muutettiin 1995 neurologian viraksi.

OSAKSI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIÄ (VSSHP) Loimaan aluesairaalassa oli 212 sairaansijaa ja 313 vakanssia, kun aluesairaalan kuntainliitto luovutti toimintansa ja kiinteistönsä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Kaksi kolmasosaa vakansseista oli hoitohenkilökuntaa. Hallinnon uudelleenjärjestelyn syynä oli uusi erikoissairaanhoitolaki. Se tuli voimaan vuoden 1991 alusta eikä tuntenut enää laisinkaan aluesairaaloita. Loimaan aluesairaala jäi kuitenkin sairaalan nimeksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri otti aluesairaalan toiminnan ja omaisuu- 18 den haltuunsa. Piirin alueella olevista kunnista muodostui sairaanhoitopiirin Loimaan osavastuualue ja aluesairaalakuntainliiton toisiin sairaanhoitopiireihin kuuluvien kuntien kanssa tehtiin käyttösopimukset. Van- han hallinnon tilalle tuli Loimaan seudun osavastuualueen johtokunta, jonka tehtävänä oli seurata osavastuualueensa väestön saamia sairaanhoitopalveluja ja tehdä niitä koskevia esityksiä ja aloitteita. Siirtymävuoden 1991 lokakuussa Loimaan osavastuualueelle perustettiin viisi uutta vakanssia. Seu- raavana vuonna Halikon sairaalasta ja sen alaisesta Turun mielenterveystoimistosta siirtyi Loimaan osavastuualueelle psykiatrian kymmenen kokovirkaa ja yksi puolivirka. Seuraavana vuonna virkapa- kettia vielä korjailtiin, jolloin 2,5 virkaa lakkautettiin ja 1994 päätettiin vielä viiden viran vähennyksestä. Näin koko muutospaketin lopputulokseksi jäikin virkamäärän pieni vähennys. Kehittyvät potilashoitotavat ja yhtä lailla kustannusten nousupaine olivat 1990-luvulla luomassa tarvetta sairaansijojen vähentämiseen. Tammikuussa 1992 yhdistetty sisätautien ja kirurgian osasto S3/ K3 muutettiin ensin viikko-osastoksi. Potilaat, jotka eivät olleet kotiutuskunnossa perjantai-iltana, siirrettiin toiselle osastolle ja viikko-osaston valot sammutettiin maanantaiaamuun asti. Vuoden 1993 alusta alkaen osastosta tuli pelkästään kirurginen viikko-osasto, K3. Osastolla hoidettiin kirurgisten leikkaus-, tutkimus- ja päivystyspotilaiden lisäksi korvalääkärin leikkauspotilaat.

TOISEN SATAVUOTISKAUDEN ALKU

1993 KIRURGI JOHTAVAKSI YLILÄÄKÄRIKSI Sairaalan satavuotistaipaleen kunniaksi ripustettiin kookas valokuvasuurennus ensimmäisestä sairaalara- kennuksesta pääoven portaikon ensimmäiselle tasan- teelle kertomaan kaikille sairaalassa liikkuville, mistä toiminta alkoi. Sata vuotta täyttävästä sairaalasta olisi vaikea ottaa yhtä kattavaa kuvaa, ainakin pitäisi nousta lentoon kokonaiskuvan saamiseksi. Professori Esko Kaarsalo jäi eläkkeelle vapunaatto- na 1993 ja johtavaksi lääkäriksi valittiin kirurgiylilääkäri, urologi Erkki Jussila. Vaikka osastojen ja potilaspaikkojen määrät alkoivat nyt supistua, sairaalan potilailleen tarjoamat palvelut ja hoitomahdollisuudet edelleenkin paranivat ja monipuolistuivat. Loimaan aluesairaalassa olivat vastuullisina johta- jina omilla alueillaan johtava lääkäri Erkki Jussila, johtava ylihoitaja Armi Heikkilä ja hallintojohtaja Tapio Rantanen. Toimistopäällikkö oli Jussi Päkkilä, emän- tä Ulla Tamminen ja konepäällikkö Juhani Satokangas. Sisätautien uudeksi ylilääkäriksi valittiin Matti Nikki- lä Kangasalta. Jukka Nuoranne oli synnytysten ja naistentautien ylilääkäri, Jukka Sipilä korva-, nenä ja kurkkutautien, Kauko Ojanen psykiatrian, Lauri Kuusisto anestesian ja Taisto Heino röntgenin ylilääkäri. Labo- ratoriota johti kemisti Ritva Palo. Somaattisen puolen ylihoitaja oli Paula Saari ja psykiatrian Esko Tähtinen. Lääkehuollosta vastasi johtava farmaseutti Ritva Helin. Uusi satavuotiskausi polkaistiin käyntiin kuudella vuodeosastolla ja kuudessa leikkaussalissa, yhteensä 30 lääkärin, 182,5 viran kokoisen hoitohenkilökunnan sekä 68,5 virkaisen muun henkilökunnan voimin. Sairaalan 100-vuotisjuhlissa oli kyltti, joka Sairaalan toiminnan kuvauksessa on otettu tästä ripustettiin juhlan jälkeen pääportaikon 1. eteenpäin mukaan sairaanhoitopiirin hallituksen ja val- välitasanteelle. tuuston päätöksiä sekä johdon linjauksia niiltä osin, 19 kuin ne merkittävästi määrittelivät aluesairaalan toimintaa. Välillä paikalliset ajatukset ja terveiset Loimaalta kerrottiin tarvittaessa kovallakin äänellä piirin valmistelijoille ja päättäjille. Omasta mielestämme sairaanhoitopiirin keski- össä näytti joskus olevan vaikeaa hah- mottaa, millaista erikoissairaanhoitoa osavastuualueemme potilaat kokivat tarvitsevansa ja täällä toimivat lääkä- rit ja muu hoitohenkilökunta halusivat heille tarjota. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä oli 1993 kymmenen sairaalaa. Turussa niitä oli kaksi, Ansioituneita työntekijöitä 100-vuotisjuhlassa. samoin Uudessakaupungissa, yksi Rai- siossa, Paraisilla, Paimiossa, Halikossa, Salossa ja Loimaalla. Palvelujen päällek- käisyyttäkin oli. Toimintojen siirtyessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille oli keskusteltu muun muassa jo ensim- mäisen kerran päivystyksen siirtämises- tä aluesairaaloista keskussairaalaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Toiminto- ja sairaaloissa supistettiin nyt ja jatkossa säästösyistä, paitsi kesälomien ajaksi, myös jouluisin ja pääsiäisin. Hoitopäivien määrä Loimaalla väheni tänä vuonna, vaikka hoitojaksojen mää- rä kasvoi. Myös avohoitokäyntien mää- rä kasvoi. Käyttömenot laskivat 5% ja Osastonhoitajien kokous ruokasalin kabinettiosassa, näin voitiin todeta tehokkuuden paran- mahdollisesti vuosi on 1993. Takaseinällä olivat Loimaan tuneen. Loimaan aluesairaalassa oli yh- aluesairaalan kuntainliiton jäsenkuntien vaakunat. Is- teensä 180 sairaansijaa; 80 sisätautista, tumassa vasemmalta osastonhoitajat Kaisu Lammela, 73 kirurgista ja 27 naistentautien ja syn- Aino-Maija Kantee, Hilkka Pietilä, Hanna Kosonen ja joh- nytysosastolla. Vertailuksi todettakoon, tava ylihoitaja Armi Heikkilä. Takana vasemmalta sii- että koko piirin sairaansijojen lukumää- voustyön ohjaaja Riitta Mäki-Punto, osastonhoitajat Rit- rä oli 2145 eli Loimaalla niistä oli 8,4 %. va Mustonen, Pirjo Rinne, Ulla Norman, Sirkka Salminen, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Elise Salmenoja, Marjut Mattila ja ylihoitaja Paula Saari. tuli voimaan. Siihen liittyen alkoi potilas- asiamiestoiminta, mikä organisoitiin osavastuualueittain. Loimaalla potilasasiamiehen tehtävät mää- rättiin sairaalan sosiaalihoitajalle ja potilasasiamiehenä hän palveli myös alueen terveyskeskuksia. Naistentautien poliklinikka muutti A-rakennuksesta osaston yhteyteen (B-rakennuksen 1. kerros) ja siirtyi naistentautiosaston henkilökunnan hoidettavaksi. Päivä- ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia, kutsu- manimiltään Päiki ja Lyhki, hoidettiin leikkausosastolla toimenpiteen osalta ja muuten kirurgisella viikko-osastolla. Leikkaussaliin hankittiin tänä vuonna videoavusteisen kirurgian laitteisto.

1994 TERVEYSKESKUSTEN YÖPÄIVYSTYS SAIRAALAN POLIKLINIKALLE Tätäkin vuotta johdatteli kuntien asettama voimakas säästövaade. Piirin toimintakertomuksessa tode- taan, että kaikki osavastuualueet tekivät historiansa parhaan taloudellisen tuloksen. Kuntien kustannusten arvioinnin ja sairaaloiden vertailtavuuden kannalta merkittävää oli hoito- ja toimenpidekohtai- sen vuodeosastohoidon kuntalaskutukseen siirtyminen. Poliklinikan (A-rakennuksen 1. kerros) saneeraus valmistui tammikuussa. Sinne valmistui myös polikliininen leikkaussali, johon siirtyivät leikkaussalista muun muassa virtsarakkotähystykset ja muita 20 polikliinisiä toimenpiteitä. Uudella poliklinikalla toimivat muut erikoisalat naistentauteja ja synnytyksiä sekä psy- kiatriaa lukuun ottamatta. Psykiatrian poliklinikat olivat Loimaalla ja Liedossa. Heinäkuun alusta alkaen Loimaan terveyskeskuksen yöpäivystys siirtyi aluesairaalan poliklinikalle aluesairaalan henkilöstöllä suoritettavaksi. Mar- raskuun alusta siirtyi sinne samoin Pöytyän terveyskeskuksen yöpäivystys. Kirra kolmosella tehtiin pikkuremonttia, joka ei ehtinyt valmistua aivan ajoissa. Ovitoimitukset myöhästyivät ja siksi osastolla potilashuoneiden oviaukoissa oli pelkät oranssit verhot. (D-rakennuksen 4. kerros) Videoavusteiset tähystysleikkaukset maha- ja gynekologisessa kirurgiassa muotoutuivat rutiinitoiminnak- si Loimaallakin. Ylilääkäreistä vaihtui tänä vuonna kaksi, korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäriksi tuli Outi Laak- Kirra kolmosen remontissa ovitoimitus sonen (myöhemmin Tervonen) ja sisätaudeille uudeksi myöhästyi. Oranssit verhot toimivat inti- ylilääkäriksi valittiin Vesa Salonen. miteettisuojana tovin aikaa. Eivätpähän Aluesairaala teki yhteistyötä Lounais-Suomen Syöpä- ovet paukkuneet. yhdistyksen kanssa syöpäpotilaiden kipuhoidon parantamiseksi ja saattohoitotyön järjestämisessä muun muassa tukihenkilötyössä. Saattohoitajalla oli työhuone sairaalan kiinteistössä. Edellisen neljän vuoden aikana toiminta oli saavuttanut jo vakiintuneet yhteistyön muodot. Tämän vuoden aikana oli toiminnan piiris- sä 36 syöpäpotilasta, joista noin puolet saattohoitovaiheessa.

1995 HOITAJALAKKO Sairaanhoitopiirillä oli strategiassaan potilaiden kannalta merkittävimpänä hoidon saavutettavuusta- voite. Jokaiselle hoitoa tarvitsevalle potilaalle haluttiin turvata hoitoon pääsy mahdollisimman nopeasti. Laatutavoite puolestaan korosti palveluiden laatua potilaiden ja omaisten tyytyväisyyden saavut- tamiseksi. STAKES julkaisi tutkimuksen sairaaloiden tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Piirin toimintaker- tomus tyytyi tote- amaan Loimaan osavastuualueen kohdassa, että tilas- to antoi ilonaihetta Loimaan aluesairaalalle sen menestyes- sä tässä tutkimuk- sessa erittäin hyvin. Muilla kohdin toimintakertomusta tätä STAKESin tutkimusta ei mainittu- kaan. TNJ:n työtaistelu, hoitajalakko, kesti keväällä noin kuukauden ja tämä hoi- tohenkilökunnan lakko vaikutti po- Terveydenhoitoalan lakko näkyi Loimaallakin. Lakkotoimistossa päi- tilaiden hoitoon ja vystivät Liisa Mäkipää ja Pirkko Koskinen (Loimaan Lehti 4.3.1995). sairaalan toimintaan merkittävästi. 21 1996 LOIMAAN ALUESAIRAALA EDELLEEN VALTAKUNNAN KÄRKEÄ Sairaanhoitopiirin tärkeimpinä tavoitteina olivat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyön kehittäminen, hoitoprosessien virtaviivais- taminen ja parantaminen tuottavuuden li- säämiseksi. Erityisesti tämä koski suurim- man kunnan, Turun kaupungin, kanssa tehtävää yhteistyötä. Piirin johtamisjärjes- telmän uudistaminen oli käynnissä Loi- maan ja Salon aluesairaaloissa ja muiden osalta se oli alkamassa. Loimaan aluesairaalassa kehitettiin koko ajan hoidon laatua ja tuloksellisuutta. Tu- loksiakin saavutettiin, STAKESin tilasto antoi taas aihetta iloon Loimaan aluesairaalan väelle erinomaisen menestymisen Terve-SOS tapahtuma on järjestetty 1990 lähtien muodossa. Tämä vaatimaton ilmaisu piti vuosittain. Se kerää yhteen terveys- ja sosiaalialojen sisällään, että valtakunnallisilla arviointipe- päättäjiä, asiantuntijoita, kehittäjiä ja ammattilaisia. rusteilla Loimaan aluesairaala sijoittui ai- Loimaan aluesairaalan päiväkirurgia osallistui luento- van kärkikastiin. sessiollaan ja posterilla messuille 1996. Kirra kolmo- Potilaille palveluvalikoima oli taas laajen- sen hoitajia posterinsa edessä; sairaanhoitajat Hilkka tumassa. Hemodialyysitoiminnan eli kei- Lähteenmäki, Elina Yli-Kännö ja Marjo Larkovuo, apu- nomunuaishoidon aloitussuunnitelmiin laisosastonhoitaja Tuija Vähä-Touru ja perushoitaja liittyen tähän uuteen hoitomuotoon kou- Rauni Pulkkinen. luttauduttiin. Poliklinikalla aloitettiin her- mo-lihassähkötutkimusten tekeminen. Se toteutettiin ostopalvelutoimintana yksityi- seltä tuottajalta. Terve SOS – messut järjestettiin tänä vuonna Turussa. Niille sairaalamme osallistui muun muassa omalla luentosessiol- laan ja päiväkirurgiaa esittelevällä posterilla. Päiväkirurgiaan liittyen ja muutenkin kirra kolmonen työsti ja kehitti voimakkaasti potilaslähtöistä hoitotyötä. Siihen liittyen myös osastolla hoidettavien lasten sairaa- lakokemusta haluttiin parantaa. Osana tätä projektia maalautettiin oppilastyönä osaston lastenhuoneen seiniin satuaiheiset sei- nämaalaukset. Ne teki Loimaan käsi- ja tai- deteollisen oppilaitoksen, paikkakunnan helpommalla termillä ilmaistuna krottikou- lun opiskelija opinnäytetyönään.

1997 DIALYYSIT ALKAVAT Keinomunuaishoidot (dialyysi) aloitettiin Loimaan aluesairaalassa TYKS:in ensim- Lapsipotilaiden viihtyvyyttä lisättiin teettämällä kirra mäisenä satelliittidialyysiyksikkönä. Sisä- kolmosen lastenhuoneeseen satuaiheiset seinämaa- tautiosasto ykköselle tehtiin kolme dialyy- laukset. sipaikkaa. Uutena Loimaalla alkoi myös lasten ja nuorten psykiatrian työryhmän toiminta. Leikkaustoimintaa haluttiin lisätä, mutta leikkaussa- 22 lin henkilökunnan niukkuus ei sitä mahdollistanut ja leikkausjonot pidentyivätkin kaiken aikaa. Valta- kunnallinen anestesialääkäreiden puute asetti rajoja monien sairaaloiden leikkaustoiminnan kehittä- miselle. Toinen lääkärivajeesta kärsivä ala oli kuvantaminen eli radiologia. Kirurginen osasto 1 oli nyt saneerauksen kohteena. Osasto oli evakossa kerrosta ylempänä kirra kolmosen tiloissa ja se puolestaan naistentautiosastolla. Aiemmin käytössä ollut valvontahuone oli osoittautunut liian pieneksi ja epäkäytännölliseksi. Kirra ykkösen yhteyteen rakennettiin uutena tilana leikkaussalin päälle postoperatiivinen valvontayksikkö. Jatkossa siihen suunniteltiin sijoitettavan myös sisätautipotilaiden valvontapaikat. Puolet uudesta tilasta varustettiin aluksi kirurgisen osaston potilas- huoneeksi odottamaan sisätautivalvonnan siihen siirtymistä. Osaston remontti valmistui keväällä 1998. Potilaiden hoidon laatua, asiantuntemusta ja palveluja lisättiin. Kaiken kaikkiaan yhdeksän sairaalassa tilapäisesti käytössä ollutta virkaa vakinaistettiin 1997, myös kaksi apulaislääkärin virkaa muutettiin osastonlääkärin viroiksi. Neurologian ylilääkärin vakinaiseen virkaan valittiin lokakuun alusta alkaen Anu Anttinen. Vuoden lopussa Loimaan osasvastuualueella oli yhteensä 339 vakanssia, joista viisi oli osa-aikaisia. Osavastuualueen omaa toimintakertomusta ei enää tältä vuodelta tehty.

1998 LAATUVALMENNUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Loimaalla aluesairaalan ja perusterveydenhuollon integraation suunnittelua ja toteutusta jatkettiin. Laboratoriotoiminnat yhdistettiin 1999 vuoden alusta alkaen. Seuraavaksi oli tulossa vuoroon lääke- huoltojen yhdistäminen. Keskustelu kuntoutustoiminnan integraatiosta käynnistyi. Siihen liittyen toteutettiin työkierto Loimaan terveyskeskuksen ja aluesairaalan fysioterapioiden kesken, mutta hanke ei siitä edennytkään ja työkierto sammui. Potilaiden hoitoketjuja rakennettiin yhteistyönä terveyskeskusten kanssa niin sisätaudeilla kuin kirurgiallakin. Kirurgian määrällisen, osaltaan myös suppeiden erikoisalojen, kehittämisen pullonkaulana oli lää- käripula. Työn tekemisen laatua haluttiin kehittää, siihen liittyen sairaanhoitopiirin järjestämässä laa- tuvalmentajakoulutuksessa oli neljä loimaalaista, osastonhoitaja Tarja Horn, osastonlääkäri Markus Laine, sairaanhoitaja Maija Mäkiö ja apulaisosastonhoitaja Tuija Vähä-Touru. Kirurginen viikko-osasto kehitti omatoimisesta ja hyvin aktiivisesti hoitokäytäntöjä ja leikkauspotilaiden hoitopolkua. Lähesty- vän vuosituhannen vaihteen molemmin puolin hoitotyötä kehitettiin ja suunniteltiin entistä jousta- vammaksi. Opeteltiin ymmärtämään, että potilaalle jäisi enemmän aikaa, kun itse työprosessit olisivat kunnossa ja standardoituja. Moniammatillisuudesta, lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit ja koko osaston väki yhdessä toimien, saatiin voimavara ja pohja systemaattiselle kehittämistyölle.

1999 ALUESAIRAALA ON LOIMAALLA MERKITTÄVÄ TYÖNANTAJA Vuoden alussa sairaanhoitopiirin oma työter- veyshuollon vastuuyk- sikkö aloitti toimintansa. VSSHP:n strategia korosti potilaskeskeisyyttä, tie- teellisyyttä, tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Piirin toimintakertomuksessa esiteltiin tänä vuonna osavastuualueil- ta vain luottamusmiehet ja johtoryhmät, ei niiden toimintaa. Vuosituhannen vaihtumisen pelättiin ai- heuttavan mahdollisesti suuriakin ATK-ongelmia, Psykiatrialle saneerattiin uudet tilat juuri ennen vuosituhannen vaih- tämä uhka ei realisoitu- detta E-rakennukseen. Kuva 2017. nut. 23 Loimaan terveyskeskuksen ja aluesairaalan laboratorioiden yhdistyessä kolme laboratorionhoita- jan virkaa siirtyi terveyskeskuksesta sairaalan laboratorioon. Psykiatria oli tämän vuosikymmenen ajan ollut lääkärien rivitalon (rakennus H) kahteen asuntoon saneeratuissa tiloissa. Nyt sille rakennettiin uudet poliklinikkatilat keittiö yläpuolelle E-rakennuksen keskikerrokseen. Samalla ne tulivat entistä lähemmäksi muita potilasyksiköitä, vaikka vielä erillisessä rakennuksessa olivatkin. Vuosituhannen vaihtuessa Loimaan osavastuualueella oli tarjolla työpaikka 33 lääkärille ja kolmelle amanuenssille. Niistä oli 8 ylilääkärin, 5 apulaisylilääkärin, 2 erikoislääkärin, 13 osastonlääkärin, 2 erikoistuvan lääkärin ja 3 eurolääkärin (laillistamiseen liittyvää eurolääkärin tutkintoa suorittava) virkoja. Lääkäriviroista kaksi oli osa-aikaisia. Muut tutkimushenkilöstöön luettavat vakanssit olivat sairaalakemisti, johtava farmaseutti, 3 psyko- logia ja 3 sosiaalityöntekijää. Hoitohenkilöitä oli noin 220 ja hallinto-osastolla noin 80 työntekijää.

2000 PÄIVÄKIRURGINEN OSASTO ALOITTAA Vuoden 2000 alusta alkaen dialyysipoliklinikka oli oma vastuuyksikkönsä. Dialyysitoiminta kasvoi voimakkaasti. Vuoden alussa alkoi myös yhdistetyn sisätautis-kirurgisen valvontayksikön toiminta. Alue- sairaalan ja terveyskeskuksen keskusvarastot ja lääkehuollot (apteekit) yhdistettiin. Virkamuutoksil- la profiloitiin toimenkuvia sairaalassa muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Tänä vuonna esimerkiksi muutettiin kylvettäjän vakanssi osastonsihteerin vakanssiksi. VSSHP:n uutena toimena Loimaalle saatiin yksi sairaanhoitajan virka ja terveyskeskuksesta sairaalalle siirtyivät farmaseutin ja varastonhoitajan virat ja työntekijät. Leikkausaikojen ajanvaraushoitaja aloitti työnsä, hän piti yhteyttä odottaviin potilaisiin ja oli heidän yhteyshenkilönsä, kutsui potilaat leikkauksiin ja huolehti tarvittavien tutkimusten järjestelemisestä. It- senäiset hoitajapoliklinikat tulivat lääkärinvastaanottoja täydentämään. Osastot saivat omat nimikko- fysioterapeuttinsa. Näissä kaikissa järjestelyissä pyrittiin asioiden hoitotapaa katsomaan potilaan nä- kökulmasta. Vuosituhannen vaihteen aikaan sisätaudeilla tuli suppea erikoisala, kun Vesa Salonen pätevöityi reumatologian erikoislääkäriksi. Syyskuussa 2000 kirurginen viikko-osasto 3 lopetti toimintansa ja samoissa tiloissa aloitti päiväkirur- ginen osasto (PÄIKI). Osaston muutosvalmis henkilökunta lähti kehittämään ja toteuttamaan entistä laajempaa päiväkirurgista toimintaa.

2001 LÄÄKÄRIT LAKOSSA Sairaanhoitopiirin ja TYKS:n hallinnot yhdistettiin. T-sairaalan rakentaminen käynnistyi elokuussa. VSSHP:ssä tehtiin päätös elektronisen sairauskertomusjärjestelmän hankinnasta ja käyttöönotos- ta seuraavan neljän vuoden aikana. Vuotta leimasi lääkärilakko, joka kesti yli viisi kuukautta, maalis- kuusta elokuulle. Se ei koskenut suoranaisesti Loimaan aluesairaalan lääkäreiden työtehtäviä. Koko sairaanhoitopiirissä henkilökuntaresurssia kasvatettiin runsaasti. Vuosille 2001-2002 perustettiin yh- teensä lähes 100 uutta virkaa, mikä kuitenkin tarkoitti vain 1,5% lisäystä. Loimaalla hoitohenkilökunnan vakanssien profilointi jatkui. Viisi uutta sairaanhoitajan vakanssia tehtiin osastonhoitajan, toimintaterapeutin, laitoshuoltajan ja kahden mielenterveyshoitajan viroista. Yksi perushoitajan virka muutettiin röntgenhoitajan nimikkeelle. Hallinnon puolella toimistopäällikön vakanssi muutettiin ATK-suunnittelijaksi. Neurologian ylilääkärin virka muutettiin osa-aikaisesta koko- aikaiseksi. Joulukuussa perustettiin vielä neljä sairaanhoitajan, yksi erikoislääkärin ja puolikas osasto- sihteerin varahenkilötointa. Niillä turvattiin erilaisten loma- ja muiden sijaisuuksien hoitamista suju- vaksi ympäri vuoden. Vuoden päättyessä osavastuualueella oli yhteensä 350 erilaista vakanssia. Brita Salosen pitkä työrupeama päättyi hänen jäädessään eläkkeelle ja Tuula Tuominen jatkoi hä- nen työtään toimistosihteerinä, arkisemmin ja työtä kuvaavammin johtavan lääkärin sihteerinä. Brita Salonen toimi johtavan lääkärin sihteerinä vuodesta 1978 alkaen. Loimaan aluesairaalassa aloitettiin digitaalinen kuvantaminen ja kuvien arkistointi. Tietokonetomo- grafialaitteiston osalta päädyttiin leasing-hankintaan. Samoin neuvotteluin päädyttiin myös uusimaan leikkausosaston C-kaari (toimenpiteiden yhteydessä käytettävä röntgenläpivalaisu- ja kuvauslaite). Myös Säkylän-Köyliön terveyskeskuksen yöpäivystys siirtyi Loimaan aluesairaalan poliklinikalle. 24 Ylilääkäri Lauri ”Lasse” Kuusisto Anestesiaylilääkäri 1975-2001 Haastattelu 8.11.2017 / Markus Laine Anestesia on nykyaikaisen sairaalan aivan olennainen, nyt- temmin asemaltaan tunnustettu ja arvostettu, laajasti toimiva erikoisala, kuvailee Lasse Kuusisto. Suinkaan samaa arvostusta se ei aina ennen nauttinut. Kun keskustelim- me Lasse Kuusiston oman erikoisalan merkityksestä sairaalassa, hän totesi sen aikanaan tuoneen mahdollisuuden isompaan kirurgiaan ja tehohoitoonkin. Oman erikoisalan merkittävimpiä saavutuksia Loimaan aluesairaalassa olivat toisen erikoislääkärin saaminen virkaan 1990 ja samalla epiduraalipuudutusten käyttöönotto synnyttäjille sekä myös leikkauspotilaille. Oman ajan tärkeimpiä anestesiolo- gisia saavutuksia oli kombinaatioanestesia, jossa yhdiste- tään mahdollisimman pienin lääkeannoksin samanaikaisesti kaikki hyvän nukutuksen osa-alueet. Kun siihen vielä yhdistettiin erilaiset puudutukset, mahdollistivat ne yhä suurem- pien leikkausten tekemisen turvallisesti huonokuntoisem- millekin potilaille. Kuusisto suostui pyydettynä miettimään mahdollisia vaikeuksia hallinto- ja lääkäriyhteisössä. Hän totesi, että erikoisalojen väliset arvostukset olivat ehkä sellainen. Aluesairaalan hallintomiehet eivät tahtoneet aikanaan mieltää, että leikkausmäärät eivät kasvaneet kuuden leikkaussalin määrän mukaiseksi käytössä olleella kahteen sa- liin riittävällä henkilökunnalla. Eniten vaikeutta kuitenkin tuotti yksin toimiminen. Hyvän anestesia- ja päivystysvalmiuden ylläpito vaatii riittävän suuren lääkäri- ja hoitajamäärän. Kun nämä lopulta saavutettiin, kolme erikoislääkäriä ja mahdollisuus vielä ulkopuolisiin päivystäjiinkin, saattoi anestesiaylilääkärikin vuosituhannen vaihteen lähestyessä kokea työelämän helpompana ja potilasturvallisuuden olevan kohdallaan. Turvallista synnytystoimintaa ajatellen lastenlääkärin puuttuminen hoitotiimistä oli pitkään vakava puute ja anestesialääkärien ylle sälytetty lisätaak- ka. Saattoi syntyä päivystysaikana tilanne, että sektion aikana äiti tarvitsi anestesialääkärin huo- mion ja samalla täytyi huolehtia heikosti voivista vastasyntyneistä kaksosista. Siinä oli melkoinen stressitilanne yhdelle anestesialääkärille. Yksin oli pärjättävä. Silloin saattoi olla kiitollinen hyvis- tä asiansa osaavista hoitajista. Erityiset kiitokset uran aikana ansaitsevat 1980-luvulle sijoittunut leikkausosaston saneeraus ja sitten aikanaan saatu henkilökunnan lisäresursointi, totesi Kuusis- to. Pitkää työuraansa Loimaan aluesairaalassa Lasse Kuusisto tyytyi lyhyesti kuvaamaan seuraa- vasti: Olin osa sairaalan koneistossa. 1980-luku oli voimakkaan stressaavaa aikaa. Sittemmin väen karttuessa meni mukavasti.

2002 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEISTO LOIMAAN ALUESAIRAALAAN Kuvantamisyksikössä otettiin kesällä käyttöön röntgenohjelmiston sähköinen lähete-lausuntoyhteys Loimaan terveyskeskuksen kanssa. Se nopeutti tiedonkulkua ja vähensi työvaiheita, sekä ainakin pi- demmällä aikavälillä myös säästi kustannuksia. Loppuvuodesta otettiin käyttöön tietokonetomografi- alaite, jota kansanomaisesti sanottiin myös viipalekuvauslaitteeksi. -Onko se niin kuin makkaraleikkuri, kysyi eräs nuori potilas ja puisti ei vain päätään, vaan koko ke- hoaan kuvausta miettiessään. Laite liitettiin digitaaliseen kuvantamiseen ja arkistointiin, mikä helpotti tiedonsiirtoa ja salli kuvien katselun näyttöpäätteillä samanaikaisesti eri paikoissakin. Tämä oli uudenlaisen aikakauden alku diag- nostiikassa ja myös lääkärien väliseen konsultointiin. Sähköinen lähetekäytäntö aloitettiin nyt myös aluesairaalan poliklinikoiden ja Loimaan terveyskes- 25 kuksen välillä, sähköisen hoitopalautejärjestelmän käyttöönotto siirtyi vielä seuraavan vuoden puolelle. Tänä vuonna myös laboratoriossa sähköinen lähete ja vastausten luku olivat jo mahdollisia. Tästä- kin hyöty koitui lääkäreille, hoitajille ja myös potilaille. Psykiatrisen vuodeosastotoiminnan alkaminen Loimaalla syyskuussa oli uuden aikakauden alku sekin. Psykiatrisen hoidon työnjakoa selkeytettiin edelleen erikoissairaanhoidon, perusterveyshuollon ja sosiaalitoimen kesken. Lasten ja nuorten hoitoonohjaus ja hoidon saatavuus toimivat jo hyvin ilman jonoja. Psykiatrian puolelle saatiin uusia vakansseja: yksi erikoislääkärin, kolme sairaanhoitajan ja yksi osastonsihteerin sekä yksi laitoshuoltajan. Terveyskeskuspäivystys siirtyi kokonaan sairaalan poliklinikalle vuoden 2002 alussa. Samalla saatiin sinne työvoiman vahvistukseksi kolme uutta sairaanhoitajan virkaa. Potilaiden hoito vaati yhä korkeampaa koulutusta ja hoitajien vastuu kasvoi. Siksi sairaanhoitajia tarvittiin suhteessa koko hoitohenkilökuntaan edelleen lisää. Virkojen nimikemuutoksia jatkettiinkin, jotta koulutusaste ja vastuutaso sekä työn vaateet kohtaisivat. Neljä perushoitajan virkaa muutettiin sairaanhoitajan viroiksi ja kolme lastenhoitajan virkaa kätilön viroiksi. Yksi ammattimiehen ja puhelun- välittäjän virka muutettiin osastonsihteerien viroiksi. Terveyskeskuk- sesta siirtyi lastentautien ylilää- kärin virka 2002 Loimaan osavastuualueelle erikoissairaanhoidon sektorille. Samal- la kun toimipaikka siirtyi aluesairaalaan, alkoi lasten- lääkäri palvella koko osavastuualueen väestöä. Lastentautien poliklinikka muuttui kaksipäiväises- tä viisipäiväiseksi. Samana vuonna alkoivat ostopalveluna myös lasten sydämen ultraää- nitutkimukset. Loimaan terveyskeskukseen oli perustettu las- Terveyskeskuksessa ei enää päivystetty illalla, öisin, eikä viikonloppuisin, tentautien ylilää- vaan aluesairaala vastasi siitä vuoden 2002 helmikuusta alkaen. Potilaita kärin virka vuonna tuli kolmen terveyskeskuksen alueelta. Loimaan Lehden jutussa 12.1.2002 1990. Lastenlää- uskottiin, että aluesairaalan ja perusterveydenhuollon yhteistyö tiivistyy kärin tehtäviin oli entisestään. kuulunut myös vastasyntyneiden tarkastus aluesairaalassa kerran viikossa. Esityksen viran siirrosta sairaalaan teki- vät TYKS:n neonataalipediatri Pentti Kero ja johtava lääkäri Erkki Jussila yhteistyössä kuntapäättäjien kanssa. Sisätautien sairaansijoja vähennettiin ja niiden määräksi tuli 57. Potilaspaikoista oli tämän vuoden aikana koko sairaalassa käytössä keskimäärin 152. Neurologisten potilaiden hoidon saatavuus parani neurologin siirryttyä kokopäivätyöhön maaliskuussa. Myös neurologin viikoittaiset kierrot sisätau- tiosastolla aloitettiin. Uniapneapotilaiden tutkimuksia oli jo aikaisemmin ostopalveluna tehty kirurgisella viikko-osastolla, nyt ne vakiintuivat tehtäviksi sisätautiosastolla yhteistyössä TYKS:n keuhkosairauksien klinikan kanssa. Kirurgian puolella kärsittiin edelleen erikoislääkärivajauksesta, mutta leikkauksia tehtiin suunnitelman mukainen määrä, kolme ja puoli tuhatta, joista päiväkirurgisia oli 36 %. Ortopedisten potilaiden 26 jonotusajatkin lyhenivät. Loimaan aluesairaalan peruskorjaus pääsi jatkumaan sairaanhoitopiirin hallituksen päätettyä, että saneerauksen toinen vaihe voidaan käynnistää johtokunnan esittämällä tavalla. Saneerauksen ensi- vaiheessa peruskorjattu sisätautiosasto 2 otettiin käyttöön juuri kesän kynnyksellä (D-rakennuksen 3. kerros). VSSHP:n hallitus teki muodollisesti pienen, mutta toiminnallisesti hyvin merkittävän päätöksen, jolla potilastietojen siirto sairaaloiden välillä ratkaisevasti helpottui. Marraskuun alussa yhdistettiin nimit- täin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluesairaaloiden ja yliopistollisen keskussairaalan tähän asti lainsäädännöllisesti erilliset toimintayksiköt yhdeksi koko sairaanhoitopiirin kattavaksi toimintayksi- köksi. Ratkaisu tuli mahdolliseksi erikoissairaanhoitolakiin tehdyn muutoksen jälkeen.

2003 LOIMAAN ALUESAIRAALA 110 VUOTTA Ympäristössä tapahtui. Raision sairaala fuusioitiin osaksi TYKS:iä ja Vak- ka-Suomen aluesairaalasta synnytykset siirrettiin TYKS:iin. Vuoden muita merkkitapahtumia sairaanhoitopii- rissä olivat T-sairaalan valmistuminen ja päätös Turun kaupungin kirurgisen sairaalan liittämisestä TYKS:iin 2004. Muiden sairaaloiden kanssa neuvoteltiin tiivistyvästä yhteistyös- tä. VSSHP:n toimintakertomuksessa sairaanhoitotoiminta käsiteltiin konservatiivisen ja operatiivisen tu- losryhmän nimikkeillä. Tänä vuonna palattiin vanhaan tapaan kertoa aluesairaaloiden toiminnasta omissa pie- nissä luvuissaan. Loimaan aluesairaala vietti Lonkkaleikkaus 2003, instrumentihoitaja Hannele Uusitalo, 110-vuotisjuhlansa. Sairaalaan tullei- assistentti Susanna Hemminki, ortopedi Markus Laine. den lähetteiden määrä pieneni. Pal- velua saaneiden henkilöiden mää- rä kuitenkin yhä lisääntyi, vaikka hoitojaksot ja käyntimäärät pysyivät ennallaan. Hoitopäivien määrä laski hoitokäytäntöjen muuttuessa. Loimaalla synnytykset lisääntyivät selvästi, kun Forssan sairaalan synnytysosasto suljettiin. Kirurgipulasta huolimatta LAS:ssa leikkausten lukumäärä pysyi ennallaan. Leikkausjonoja purettiin EVES-järjestelmällä (erikoisvirkaehtosopimus) työajan ulkopuolisena työnä. Samaten poliklinikkajonoa lyhennettiin EVES-työnä.

2004 SYNNYTYSOSASTON 50-VUOTISJUHLAT Sairaanhoitopiirissä tapahtui suuria muutoksia. Turun kaupungin kirurgisesta sairaalasta tuli TYKS Ki- rurginen sairaala ja VSSHP:n laboratoriotoiminta yhtiöitettiin Tykslab liikelaitokseksi. Potilaille laboratoriopalvelujen käyttö helpottui. Koko piirin alueella oli mahdollisuus käydä näyt- teenotossa missä tahansa laboratorion toimipisteessä ja vastaus oli käytettävissä siellä, missä sitä tarvittiin. Ajan laboratorioon saattoi nyt tilata myös internetissä, kuten silloin asia ilmaistiin. Ortopedia erotettiin kirurgian klinikasta omaksi tulosyksikökseen. Kuvantamistutkimusten hallinnon keskittämiseksi päätettiin perustaa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus. Valmistelun alla olivat myös Turunmaan sairaalan muuttaminen liikelaitokseksi, psykiatrian maakunnallinen toimintamalli ja päivystystoimintojen rationalisointi sekä aluesairaaloiden toimintojen profilointi. Vuotta kuvattiin sairaanhoitopiirin vuosikertomuksessa kunnille taloudellisesti raskaaksi, mutta väestölle antoisaksi. Loimaalla aluesairaalaan valmistui lisärakennus, jonka 1. kerrokseen tulivat sisätautipoliklinikka 27 ja kahvio sekä 2. kerrokseen dia- lyysiyksikkö (I-rakennus). Samal- la koko yhdysosan ensimmäinen kerros sai uuden ilmeen ja tilaja- on. Dialyysiyksikössä oli kahdeksan hoitopaikkaa. Alkuvuodesta tähystysyksikkö oli evakossa si- sätautiosasto ykkösellä, kun sille korjattiin toimivampaa tilaa. Päiväkirurgisen yksikön rakentaminen leikkaussalin yhteyteen aloitettiin A-rakennuksen etelä- päätyyn. Virkanimikkeiden muutoksia jatkettiin; yksi apulaisosastonhoitajan virka muutettiin osastonhoitajan viraksi, kolme perushoitajan virkaa muutettiin, kaksi sairaanhoitajan ja yksi kätilön nimikkeelle. Varastonhoitajan nimike muuttui varastotyöntekijäk- si. Varahenkilöstöä lisättiin neljän sairaanhoitajan ja yhden osaston- Dialyysitoiminta alkoi Loimaan aluesairaalassa 1997. Aikui- sihteerin vakanssin verran loka- siän diabeteksen lisääntyminen väestössä lisäsi myös kroo- kuun alusta alkaen. Varahenkilös- niseen munuaistautiin sairastumista ja dialyysin tarvetta ja tön perustarkoitus oli, että lomat vuonna 2004 osasto sai uudet tilat (Loimaan Lehti 29.4.). ja kaikki sijaisuudet voitaisiin hoitaa sen avulla. Usein varahenkilön toimessa oleva teki aivan samanlaista työtä yhdessä ainoassa toimipisteessä kuin normaalitoimessa oleva. Osalla varahenkilöstöä vakanssi sisälsi eri työpisteissä työskentelyä. Psykiatrialla muutettiin lääkärinimikkeitä, osavastuualueelle tuli kaksi apulaisylilääkäriä entisten avohoidon ja psykiatrian erikoislääkärin virkojen sijaan. Oberon-potilashallinto-ohjelman käyttöönot- toa ja ylläpitoa varten perustettiin ATK-yhdyshenkilön toimi. Loimaan aluesairaalasta laboratorion 17 vakanssia siirtyivät uuteen Tykslab liikelaitokseen. Vuoden 2004 lopussa Loimaan aluesairaalan vakanssien yhteislukumäärä oli 349. Työntekijöitä fyysisesti oli talossa enemmän, koska liikelaitosten työntekijöiksi siirtyneiden työpisteet edelleen säilyivät Loimaan aluesairaalassa.

Johtava lääkäri Erkki Jussila Kirurgian ylilääkäri 1983–2004, johtava lääkäri 1993-2004 Haastattelu 21.11.2017 / Markus Laine Kirurgian ylilääkäri ja johtava lääkäri Erkki Jussila totesi kirurgian olleen aina vahva erikoisala Loi- maan aluesairaalassa. Valtakunnallisestikin loimaalaista kirurgiaa on arvostettu. Oppimispaikka- na sairaala on ollut sekä haluttu että tunnustettu. Yliopisto on hyväksynyt Loimaalla suoritettua palvelua hyvin. Hän muisteli, että Loimaa olisi ollut aluesairaaloista ensimmäisiä, joihin koulutus- virkoja tuli. Omaa arvostustaan Loimaan aluesairaalaa kohtaan kuvastaa kommenttinsa, ”Miksi lähtisin liigasta divariin?”, Helsingin Sanomien toimittajan kysymykseen miksi hän ei hakeutunut isompaan kaupunkiin ylilääkärin virkaan, vaikka tuli valituksi. Hienoa oli nähdä omassa sairaalassa ympärillään hyvien ja osaavien työntekijöiden joukkue. Tärkeää oli myös, että sairaalan jatkuvaa peruskorjausta voitiin toteuttaa suunnitelmallisesti, lait- teista ja tiloista huolehdittiin. Kirurgiankin tarjontaa pystyttiin lisäämään ja monipuolistamaan. Jussila totesi tavoitteenaan olleen systemaattisen potilaiden tarpeista lähtevän palveluvalikon luomisen, ei niinkään, että se palvelisi lääkärien omia mielitekoja. Leikkausosaston laajennus oli tietenkin tärkeä asia, samoin sellaisten palveluiden hankkiminen ostopalveluina, joita oma talo ei pystynyt tuottamaan, esimerkkeinä CT- ja MRI-tutkimukset. Erit-

28 täin tärkeää kirurgialle tietenkin oli anestesian kehittyminen, aivan oleellinen osa, toteaa Jussila. Yhteistyö talossa toimi kaiken kaikkiaan vähintäänkin hyvin, ja vanhan kuntayhtymän aikana saatiin kaikki mitä tarvittiin, muisteli Jussila. Miettiessään toteutumattomia ajatuksia hän otti esiin hankintayhteistyön. Laitteet ke- hittyivät valtavasti ja niiden hankinnassa ja harkinnassa olisi laajempi yhteistyö ollut hedelmällistä. Verisuoniki- rurgiaa haikailtiin yhteen otteeseen, sillä ei olisi kuitenkaan ollut menestymisen sijaa aluesairaalassa. Sen sijaan silmälääkäriä olisi tarvittu, mutta rekrytoinnissa ei onnistuttu. Myös geriatrialle olisi ollut tarvetta, mutta se- kään ei edennyt. Suureellisista hankkeista Jussila muisteli Alastaron formularata-hankkeen yhteydessä sairaalalle suunniteltua helikopterikenttää. Sairaanhoitopiiriin suhteet pysyivät hyvinä ja saimme tehdä itsenäisiäkin päätöksiä, hän totesi. Luottamus- henkilöt olivat vahvasti valmistelijoitten ja toimivan johdon takana. Loimaan aluesairaalan palvelutarjontaan ei edes -90-luvun lama kovasti vaikuttanut. Laajennus- Loimaan sairaala on saanut monia hankkeissa jotenkin pysyimme suunnittelussa kuin aske- tunnustuksia sekä valtakunnallisesti leen edellä ja pystyimme aina hyödyntämään määrära- että sairaanhoitopiirin sisällä. Erkki hat, kun niitä oli tarjolla. Jussila kiittelee talossa hyvin toimi- Jussilalla oli halu rakentaa sairaalainstituutiota, hän nutta yhteistyötä ja henkilökunnan ottaa esimerkin: Kun psykiatrian palvelut tulivat taloon, halua kehittää sairaalaa. Loimaan halusin nimenomaan psykiatrian poliklinikan, en mielen- Lehti uutisoi tammikuussa 1997 Sta- terveystoimistoa. Polikliinisen toiminnan kehittäminen kesin (Sosiaali- ja terveysalan tut- oli tärkeätä, esimerkkinä tähystystoiminta. Suppeiden kimuskeskus) nostaneen Loimaan erikoisalojen tuominen aluesairaalan oli myös tärkeää, aluesairaalan maan sairaaloiden toin itse mukanani ensin urologian, seuraavina tulivat kärkikastiin. ortopedia ja sitten gastrokirurgia. Haastattelijan pyyntöön luonnehtia itseään Loimaan aluesairaalassa Erkki Jussila ilmaisi halunneensa johtaa sairaalaa sydämellä, kuin omaa yritys- tään. Hän totesi, että johtamaansa sairaalaan pitää panostaa tosissaan. Jussila halusi tehdä Loi- maan aluesairaalasta numeroissa ja laadullisestikin terveystaloudellisesti tuottavan ja ympäröi- vää yhteiskuntaa palvelevan. Ahkeruus on yksi tärkeä sana sairaalassakin, hän totesi. Kysymykseen minne suuntaan osoittaa kiitokset, Jussila vastasi johtavan lääkärin mieltä hyväil- leen, kun tarjolla oli alueen potilaille tarpeelliset erikoisalat, jotka kukin halusivat viedä omaa sek- toriaan eteenpäin sydämen kyllyydellä. Hieman laajemmin avaten hän totesi Loimaan aluesairaalaan saaneen vastata ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin ja tuottaa niitä palveluita, mitä väestö on esimerkiksi kirurgian alueella tarvinnut. Sairaala on luonut tarjontaa, joka on luonut kysyntää eli tarjonnalle on ollut tarvetta, Jussila pohti. Esimerkiksi ortopedian myötä fysioterapeuttista toimintaa laajennettiin. Ne tarpeet, joita itse ei pystytty tuottamaan itse, saatiin aika hyvin hoidettua ostopalveluina, hän jatkoi. Ja mikä olisi ollut uran huippuhetki? Erkki Jussila miettii vain hetken ja vastaa: Se, että oli hyvä tiimi, osaajia saatiin, oli hyvä joukkue. Sitä oli erityisesti -80-90-lukujen toiminta, jolloin tekijöitä oli riittävästi. Ajanjakson lopulla päivystyksen kattavuuskin oli hyvä. Ja mitä vielä mielessäsi, Erkki Jus- sila? Muuten sanoisin, että sairaalan täytyy olla esillä somessa, tuoda itseään tunnetuksi.

2005 PÄIVÄKIRURGISELLE YKSIKÖLLE UUSI RAKENNUS Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus aloitti toimintansa ja siihen siirtyivät Loimaan osavastuualueelta ylilääkärin, apulaisylilääkärin, osastonlääkärin, osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan ja viisi rönt- genhoitajan sekä röntgenkuvankehittäjän ja osastonsihteerin virkaa. 29 Sairaaloiden päivystysjärjestelmä aiheutti pohdintaa. Päivystys on sairaalalle taloudellisesti hyvin raskas toimialue, samalla tietenkin sairaanhoitopiirille ja sitä tietä kunnille ja veronmaksajille. Siihen nähden on yllättävää, miten vaikeaa oli saavuttaa yksimielisyys päivystyksen järjestämisestä. Myös sairaanhoitopiirin vuosikatsauksessa oli artikkeli päivystyksestä. Siinä todettiin, että päivystys- toiminnan osuus sairaaloiden kokonaiskustannuksista on noin 40%. Tästä syystä akuuttihoito on yksi keskeisimmistä painopistealueista VSSHP:n strategiassa, todettiin artikkelissa. Päivystyksenä hoidettavien kiireellisten potilaiden osuus oli sairaaloissa suuri. Loimaan aluesairaalassa lääkärien palkka- menoista päivystyksen osuus oli 30 %. Loimaalla ja Vakka-Suomessa päivystys oli kalliimpaa kuin Sa- lossa ja TYKS:ssä, koska ne hoitivat myös terveyskeskusten päivystyksiä, TYKS ja Salo eivät. Kirurginen päivystys oli sekä määrältään että kustannuksiltaan suurin päivystysalueista. Artikkelissa todettiin, että vastuualueiden päivystävissä sairaaloissa (Salo, Loimaa, Uusikaupunki) ei ole erikoislää- käreitä riittävästi päivystyksen toteuttamiseksi. TYKS:ssä aloitettiin keskimäärin kaksi päivystysleikka- usta yövuoron aikana ja muissa piirin sairaaloissa yhteensä vain keskimäärin 0,1. Keskittämisen edut nostettiin artikkelissa esiin. Siinä todettiin: Näyttää siltä, että päivystysleikkaukset tulevat keskitty- mään. Jälkiviisaasti voi todeta, että sytytyslangan paloaika oli noin 10 vuotta. Loimaalle saatiin vuoden 2005 alussa dialyysiin kaksi uutta sairaanhoitajan virkaa. Kolme perushoitajan virkaa muutettiin taas kahdeksi sairaanhoitajan ja yhdeksi kätilön vakanssiksi. Työterveyshuol- toa lisättiin muuttamalla terveydenhoitajan virka kokopäiväiseksi. Neurologialle tuli uusi erikoislääkä- rin virka. Neljä vuotta aikaisemmin perustettu erikoislääkärin varahenkilövirka muutettiin tavalliseen virkapohjaan. Kahdesta osastonlääkärin virasta puolestaan tehtiin osastonylilääkärin virkoja. Lääkä- rivirkojen muutosten tavoitteena oli houkutella sairaalaan kirurgian suppeiden erikoisalojen osaajia. Yksi lääkintävahtimestarin virka muutettiin perushoitajan vakanssiksi. Varahenkilöstöä vahvistettiin ottamalla käyttöön jo 2001 perustettu toimistosihteerin puolikas virka sekä yhdistämällä se kesäkuun alusta puolikkaaseen osastonsihteerin virkaan yhdeksi kokonaiseksi osastonsihteerin toimeksi. Syyskuun alusta alkaen saatiin käyttöön vielä uudet osastonsihteerin ja kaksi sairaanhoitajan varahenkilövakanssia. Sairaalabakteerit saivat aikaan melkoisen ruljanssin Loimaalla ja koko pii- rissäkin. Puhuttiin marsuista. Kyseessä oli sairaalainfektioepidemia, jonka aiheutti MRSA-bakteeri, antibiooteille kovin epäherkkä keltainen ryhmäkokki (meti- silliinille resistentti staphylococcus au- reus). Onneksi tilanne saatiin hallintaan muutamassa viikossa, mutta tästä vei- jarista ja vastaavista bakteereista, tai paremminkin niiden aiheuttamista va- rotoimista, tuli pysyvä riesa sairaalaym- päristöön. Torjunta vaati paljon erilaista työtä ja tiloja, ja potilaat sekä heidän omaisensa kokivat varotoimet kiusallisi- na, ja jopa pelottavina. Oman sairaala- hygienisen huomionsa vaativat myös li- sääntyneet noroviruksen ja clostridium difficilen aiheuttamat ripuliepidemiat. Uusi päiväkirurginen yksikkö avattiin 12.12.2005 musiikin, puheiden ja kak- kukahvin kera. Sairaanhoitopiirin johtajan Aki Lindénin mukana olivat piirin ja Sairaalabakteerit alkoivat jyllätä 2000-luvun alussa. Loi- kirurgian klinikan johto uudisrakennus- maan Lehti uutisoi 2. syyskuuta 2004, että MRSA-bak- osaan tutustumassa. Päiväkirurgisen yk- teerin havaittiin ensimmäistä kertaa aiheuttaneen Loi- sikön ohessa rakentui myös leikkaus- maalla leikkaushaavan tulehtumisen. osaston heräämö entistä suuremmaksi. 30 Tänä vuonna myös synnyttäjien poti- lashuoneet remontoitiin. Vauvoista pidettiin hyvää huolta. Kaksi vuotta käytössä ollut STAN- sikiön sydänääniseurantalaite oli vakiintuneessa käytössä ja vastasyntyneiden verikaasuanalyysejä oli tehty vuoden ajan. Vastasyntyneiden seulonta happisa- turaatiomittauksilla aloitettiin synnynnäis- ten sydänvikojen löytämiseksi varhaisessa vaiheessa. Naistentautien ja synnytysosaston henkilökunnassa epävarmuuden tun- netta aiheutti jatkuva keskustelu synnytysten keskittämisestä Turkuun. Uuden päiki-yksikön toiminnan alkamisen myötä myös gynekologisten toimenpiteiden uu- delleenjärjestelyjä pohdittiin. Gynekologi- nen päivystys pystyi ulkopuolisiin päivystä- Päiväkirurgisen yksikön aulatilaa, kuva 2015. jiin tukeutuen toimimaan kattavasti. Laadunkehittämiseen kuuluivat myös anestesialääkäri Armi Vuoren järjestämät lääkehoidon lupatentit. Ne tulivat pakollisiksi sairaanhoitajille 2005 ja suoritettiin aluksi kahden vuoden välein. Tentti ei ollut suinkaan niinsanottu läpihuutojuttu ja aiheuttikin sairaanhoitajien keskuu- dessa jännitystä ja luonnollisesti kertausopiskelua.

Ylilääkäri Jukka Nuoranne Naistentautien osastonlääkäri 1976–1987, ylilääkäri 1988-2005 Haastattelu 8.11.2017 / Markus Laine Niin gynekologisessa leikkaustoiminnassa, hoidoissa kuin synnytysosastollakin tehtiin tiivistä yh- teistyötä TYKS:n kanssa, Jukka Nuoranne muistelee. Me pyrittiin olemaan ajassa mukana, tehtiin tuoreimman tiedon mukaan, esimerkiksi leikkaukset. TYKS oli aina mukana ja auttamassa, yhteistoi- minta oli hyvää. Eli ei jääty vanhoihin systeemeihin vaan uudistuttiin. Kun 2003 sairaanhoitopiirissä tehtiin selvitystyö uusien toimintatapojen luomiseksi, olivat kaikki siinä esiin tulleet gynekologian alan toiminnat Loi- maalla jo toteutettu synnytysten TYKS:iin keskittä- mistä lukuun ottamatta. Loimaalainen gynekologia ja synnytystoiminta olivat valmiita pysymään ajan hermolla. Ajanmukaiset leikkaustekniikat oli ope- teltu turkulaiskollegoiden kanssa ja otettu käyt- töön. Laparoskooppiset sterilisaatiot aloitettiin jo 1977, vaativammat tähystysleikkaukset tulivat ajallaan, haavanhoito uudistettiin ja päiväkirurgi- nen toiminta omaksuttiin. Porrastus aluesairaalan ja TYKS:n kanssa toimi hyvin. Naistentautien po- Jukka Nuoranne työskenteli Loimaan alue- liklinikka siirrettiin säästösyistä aikanaan osaston sairaalassa vuodesta 1976. Vuonna 2003 yhteyteen. Samoin hoitajin ja kätilöin se hoidettiin hän sai lääkintöneuvoksen arvonimen osaston, äitiyspolin ja lastenpolin kanssa. (Loimaan Lehti 19.11.2003). Jälkikäteenkin miettien suunta oli aina oikea, modernit laitteet saatiin, kun niitä tarvittiin, niin leikkaustoimintaan, sikiöseurantaan ja vastasyntyneiden hoitoon. Esimerkkeinä talon ensimmäinen Ultraääni-kone (Picker) diagnostiikkaan ja

31 laserhoitolaitteet syövän esiasteiden hoitoon. Nuoranne kertoo edelleen: Sinivalohoidot vastasyntyneille tulivat aikanaan Loimaalle. Se oli edistystä, siihen asti keltaiset vastasyntyneet täytyi lähettää valohoitoon Turkuun, ensin yksin, myöhemmin äitikin pääsi mukaan. Lastenlääkäri Han- nu Anttilan aikana tuli sinivalopeti keltaisuudesta kärsivien vastasyntyneiden hoidoksi. Äideille ja isille edistystä olivat pian synnyttävien parien tutustumiskäynnit synnytysosastolle, ja myöhem- min tulivat vielä synnyttäjille tarjottavat samppanjat. Kaikkeen uuteen emme kuitenkaan menneet mukaan, vedessä synnyttäminen ei tuntunut järkevältä. Stan-sikiöseuranta oli suuri edistysaskel, kunhan ymmärsi, että se ei osannut tunnistaa jo tullessa huonokuntoista lasta. Kyllä synnytysten siirtyminenkin keskussairaalaan 2008 oli viisas ja pitkään harkittu päätös, totesi Nuoranne. Jos puutteita miettii, niin lääkärityövoimasta oli pulaa, ei oikeastaan muusta, muisteli Jukka Nuoranne. Sairaalan apulaislääkärien tavallaan yhteisestä määrästä ajoittain ei tahtonut riittää gynekologialle omaansa. Lääkärityövoiman puute tuli esiin nimenomaan päivystysten järjestä- misessä. Vuosien kuluessa tuli aina vaikeammaksi saada takapäivystäjiksi lääkäreitä, joilta sujui komplisoituneenkin synnytyksen hoito asianmukaisesti. -90-luvun puolivälissä oli myös kätilöpu- laa ja jouduimme sen takia kesäsulkuihin. Mitä saavutuksia haluaisit vielä lisäksi mainita Jukka Nuoranne? Ajassa kiinni pysyminen oli saa- vutus. Sitä olivat laparoskopiat ja edistyksellinen haavanhoito. Arjen hoitokäytäntöihin uusi tieto tuli usein nuorten kätilöiden mukana. Päiki-kirurgia oli iso edistysaskel, samoin hoitoaikojen ly- hentyminen. Apulaisylilääkäri oli gynekologisen onkologian koulutuksen saanut ja sitä myöten taloon hankittiin laserhoitolaitteet gynekologisten precancerööttisten muutoksien hoitamiseksi. Jäikö mitään hampaankoloon, paremmin kysyen, haluttua toteutumatta? Aika ajoin toivottiin lastentautiosastoa, mikä ei koskaan toteutunut, eivätkä realiteetit oikein sitä puolustaneetkaan. Se oli jo 1970-luvun olleita ja menneitä asioita. Kiitoksen työlleen Nuoranne sai onnistumisista ja yhteen hiileen puhaltavasta henkilökunnas- ta. 2003 Jukka Nuoranteelle myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi, jonka hän koki hienoksi kii- tokseksi, ja nimenomaan yhteisen työn onnistumisesta. Itse hän osoittaa vielä kiitoksensa oman osastonsa henkilökunnalle ammattinsa osaamisesta ja valmiudesta uudistuksiin sekä muutoksiin. Hallinnollisissa kuvioissa niin organisaation sisällä kuin suhteessa luottamushenkilöihinkin yh- teistoiminta oli aina tärkeä asia. Yhteistoimintaa Nuoranne painottikin useissa kohdin haastat- telutuokiota. Luottamushenkilö muuttuu aika pian oman kuntansa edustajasta instituutionsa edustajaksi ja päättäjäksi, se on tosiasia, jäi Jukka Nuoranne pohtimaan, myös kokeneena kunnal- lismiehenä.

2006 TIEDONSIIRTO KEHITTYY Aluetietojärjestelmä Fiale otettiin käyttöön koko sairaanhoitopiirin alueella. Sama järjestelmä oli käy- tössä myös Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Sen avulla voitiin nyt siirtää potilaan suostumuksella hä- nen sairauskertomustietojaan molempien sairaanhoitopiirien yksiköiden ja alueiden terveyskeskusten välillä. Aluetietojärjestelmä vähensi päällekkäisiä potilaskäyntejä ja tutkimuksia. Hoitopäätökset voitiin tehdä vähemmillä vastaanottokäynneillä ilman turhaa sairauskertomuskopioiden ja muualla olevien tulosten tilaamista, lähettelyä ja odottelua. Asiakkaan saama palvelu parani ja nopeutui, ja samalla syntyi kustannussäästöjä. Sairaanhoitopiirille ja Loimaan aluesairaalalle tehtiin strategiaohjel- mat. Ne eivät kuitenkaan määrittäneet aluesairaalan toimintoja vielä kovinkaan tarkasti. Sairaanhoito- piirille tehtiin tänä vuonna ensimmäinen ympäristöohjelma. Hoitoreitit-kehittämishankkeessa laadittiin hoito- ja toimintaohjeita, joiden tavoitteena oli taata asukkaille yhdenmukaiset hoitokäytännöt asuinkunnasta riippumatta. Niiden uskottiin vähentävät potilaiden turhia käyntejä ja tutkimuksia, parantavan hoitotyön laatua sekä auttavat lääkäreitä, erityisesti sijaisia ja kesätyöntekijöitä, hoitokäytännöissä. Hankkeen avulla terveydenhuollon ammattilaiset saivat käyttöönsä helposti ja nopeasti uusimmat lääketieteelliset tiedot sekä alueella tehdyt sopimukset eri toimijoiden työnjaosta. Valmiina olivat jo rintasyövän, diabeteksen, melanooman, aikuisten ja lasten astman, lasten ruoka-allergioiden, lasten lihavuuden ja nuorten syömishäiriöiden hoitoketjut. Tekeillä oli 16 muuta hoitoketjukuvausta ja tavoitteena oli kuvata noin 35 hoitoketjua yleisimmistä tai ongelmallisimmista aiheista. Valmiina olevat hoitoketjukuvaukset koskettivat jo noin 50 prosenttia vä- estöstä. Tavoitteena oli luoda hoito-ohjeisto, joka kattaisi noin 90 prosenttia potilaskäynneistä. Haas- 32 teeksi nähtiin heti muodostuvan, että näitä ohjeita opittaisiin ottamaan käyttöön ja hyödyntämään. Kuvantamiskeskus kattoi nyt koko sairaanhoitopiirin alueen. Psykiatria erotettiin sairaanhoitopiirin omaksi tulosalueeksi ja Loimaan aluesairaalan psykiatrian 28 vakanssia siirtyivät sinne. Muidenkin toimintojen rationalisointeja oli piirissä suunnitteilla, ne koskivat muun muassa lääkehuoltoa, väline- huoltoa, sairaalahygieniaa, apuvälinepalvelua ja ensihoitoa. Loimaan aluesairaalassa onkologian (syöpätautien) poliklinikan toiminta alkoi äitiyspoliklinikan tiloissa. Naistentautien ja synnytysosastoa kiusasi työvoimapula, toki onnellisesta syystä, osastolle iski hoitohenkilökunnan vauvabuumi eikä sijaisia ollut riittävästi tarjolla. Vauvoja syntyi Loimaan aluesairaalassa kaiken kaikkiaan tänä vuonna kuitenkin odotettua vähemmän, 358. Naistentaudeilla otettiin käyttöön sähköinen potilaskertomus ja myös synnytysosastolle oli tulossa sähköinen iPana-ohjelma. Loimaan aluesairaalassa tehtiin vuoden aikana osastohoitoa vaativia ja päiväkirurgisia leikkauksia molempia noin 1500 kappaletta. Päiväkirurgian osuus kasvoi noin 17 % vuoden takaisesta. Tekonivel- leikkauksia lisättiin jonon lyhentämiseksi. 2005 tehtiin noin 150 tekonivelleikkausta, nyt 239. Leikkaus- jono kaiken kaikkiaan puolitettiin vuoden aikana noin kolmeen ja puoleen sataan leikkauksen odotta- jaan. Sisätautiosasto 1 jaettiin suuren kokonsa takia kahdeksi osastoksi, joista käytettiin nimityksiä 1A ja 1B. Edeltävässä vaiheessa osastolla hoitajat työskentelivät kahdessa moduulissa. Sisätautiosaston toimintakertomuksessa murheeksi ilmaistiin alati tapahtuva lääkärien vaihtuminen. Sama viesti toistui kyllä useina vuosina osaston vuosikatsauksessa. Osastolla pyrittiin vastaamaan potilaiden ongelmiin korkealla ammattitaidolla. Erilaisia osaamisalu- eita esimerkiksi sisätautiosastolla voinee kuvata listaamalla vastuuhoitajien tehtävänimikkeitä: Elvy- tystaidon ylläpitämisen vastuuhoitaja, neurologian poliklinikasta vastaava, dialyysitoiminnan vastuuhoitaja, yhteydenpidosta munuaispotilaiden liittoon vastaava, sairaanhoitopiirin sektorityöryhmän jäsenet, potilaiden ohjeista vastaava, laboratorioyhdyshenkilö, lääkevastuuhoitaja, diabeteshoitaja, aivohalvausverkoston vastuuhoitaja, syöpäyhteyshenkilö, tupakasta vierotus -yhdyshenkilö, sairaala- hygieniavastaava, varastovastaava, haavahoitovastaava, sähköisen hoitokertomuksen vastuuhoitaja, opiskelijavastaava, TYKY- hoitaja, riskienhallintatyöryhmä, keittiöyhdyshenkilö, nostovastaava ja näy- tönvastaanottaja sekä hoitoluokituksen vastuuhoitaja. Edelleenkin tarvittiin yhä enemmän erityistietoa ja -taitoja, mikä henkilökunnan rakenteessa tarkoitti toimien yhä painottumista sairaanhoitajan suuntaan. Yksi perushoitajan virka muutettiinkin taas sairaanhoitajan viraksi. Varahenkilöstöä vahvistettiin yhdellä laitoshuoltajan vakanssilla. Jatkohoitopaikkojen riittämättömyys tiettyjen kuntien alueella oli jatkuvaa, potilaat joutuivat odottamaan ”oikeaa” hoitopaikkaansa, mikä verotti paitsi kuntien kukkaroa, muille potilaille tarjottavia hoito- mahdollisuuksia ja turhautti hoitajia. Siksikin pyrittiin kehittämään hoitoketjuja ja tekemään yhteistyö- tä yhä enemmän terveyskeskusten kanssa potilaiden parhaaksi. Vastaavanlaisia aluesairaalan oman alueen hoitopolkujen luomista, kuin nyt tehtiin sairaanhoitopiirin tasolla, oli Loimaalla sairaalan ja terveyskeskusten välillä toteutettu jo viikko-osaston ja päiväkirurgian kehittämisen yhteydestä alkaen. Sairaanhoitopiirin hallitus käynnisti hankkeen apuvälinepalveluiden muuttamiseksi yhtenäiseksi koko sairaanhoitopiirin kattavaksi toiminnaksi. Tarkoitus oli saada kaikki sairaanhoitopiirin, kuntien ja terveyskeskusten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet yhteiskäyttöisiksi vuoden 2007 alusta. Uusi käytäntö sisältäisi myös apuvälinepalveluiden vastuun- ja työnjaon, varastoinnin, tietojärjestel- män sekä apuvälineiden saatavuusperusteiden yhdenmukaistamisen. Kunnat saivat liittyä mukaan vapaaehtoisesti erillisillä sopimuksilla.

2007 LEIKO 2007 vuoden alussa koko sairaanhoitopiirin lääkehuolto muuttui omaksi tulosalueekseen ja Loimaalta johtavan farmaseutin, farmaseutin ja lääketyöntekijän vakanssit siirtyivät sinne. Toiminta ja henkilöt pysyivät edelleen Loimaan aluesairaalassa. Sairaanhoitopiirin kaikki sairaalat julistettiin savuttomiksi. VSSHP:n taloushallinnon kokoaminen yhteen palvelukeskukseen vuoteen 2012 mennessä pantiin alulle. Koska sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat kasvaneet varsin voimakkaasti usean vuoden ajan, ja niin oli nytkin käymässä, harkittiin voimakasta kulujen leikkausta erityisesti Turussa, Vakka-Suomes- sa ja Salossa, jopa hoitojonoja kasvattamalla. Päätettiin yhdistää sairaalakeittiöt ja kanttiinit yhdeksi yhteiseksi yksiköksi vuoden 2008 alusta alkaen. Myöhemmin ravintotuotantoa suunniteltiin kehittää niin, että osa nykyisistä kahdeksasta tuotantokeittiöstä muutettaisiin palvelukeittiöiksi, joihin ruoka 33 toimitettaisiin tuotantokeittiöistä. Kaikesta huolimatta päätettiin palkata seuraavan vuoden alussa 85 uutta varahenkilöä piirin sairaaloihin.

Johtava lääkäri Teemu Elomaa Anestesiaosastonlääkäri 1999-2001, anestesiaylilääkäri 2001–2007, johtava lääkäri 2004-2006, Haastattelu toteutettiin etänä haastateltavan kiireiden lomassa kahta puolen vuodenvaihdetta 2017-18 / Markus Laine. Ensimmäiset e-haastatteluvastaukset saapuivat, mistäpä muualta kuin helikopterista.

Teemu Elomaa muisteli: ”Oma urani Loimaan aluesairaalassa alkoi 1994, jolloin sain tutustua joihinkin tuleviin työtovereihini sisätautien apulaislääkärinä silloin hyvin toimivassa ja viriilissä aluesairaalassa. Erityisesti muistan jo silloin ihastelleeni sisätautien erikoislääkäri Liisa Isomäen omistautumista työl- leen ja hänen laajaa osaamistaan.” Elomaa valmistui 1998 anestesiologian ja teho- hoidon erikoislääkäriksi ja tuli erikoislääkärin virkaan Loimaalle vuoden 1999 alussa. Hän kertoi päätökseensä vaikuttaneen silloisen Loimaan aluesairaalan anestesia-apulaisylilääkäri Tapani Leppä- sen, jonka lomasijaisuuksia Elomaa oli aikaisemmin hoitanut Raision aluesairaalassa. Ajattelin, että noin hienoon sairaalaan ja vielä noin mukavan ylilääkärin alaisena minun olisi hyvä erikoislääkärin uraani aloi- tella, kertoili Teemu Elomaa. Loimaalla leikkaustoiminta oli silloin tunnetusti kohtuullisen laaja-alaista ja vilkasta, jonkinmoinen tehostetun valvonnan osasto oli olemassa, ja synny- tyspuudutuksiakin olisi luvassa riittävästi nuoremmalle erikoislääkärille, jolla oli kova päivystysinto, Teemu Elomaa haastateltiin Loimaan kirjoitti Elomaa ajatuksiaan. Lehteen hänen aloittaessaan johtavana Ura eteni 2001 toukokuussa anestesiaylilääkärik- lääkärinä. Hän kiitteli jutussa (1.5.2004) si Tapani Leppäsen jatkaessa apulaisylilääkärinä. aluesairaaloita loistaviksi lääkärien eri- Elomaa kiitteli Leppäsen tuesta nuoremmalle kol- koistumispaikoiksi, mutta mietti myös, legalle tehtävän suorittamisessa. Elomaa pohdis- että riittääkö tulevaisuudessa lääkäreitä keli ylilääkäriaikansa eri vaiheita: Leikkaustoiminta julkiselle puolelle töihin. oli sairaanhoitopiirissä vilkasta ja lisätöitä sai tehdä aluesairaaloissakin vuosien 2002-2003 jononpurku- projekteissa. Itse olin valitettavan paljon poissa Loimaalta, koska kiinnostukseni tehohoitoon johti kahden vuoden poissaoloon, jonka aikana toimin TYKS:n teho-osastolla sekä Tukholmassa Karo- liinisessa sairaalassa. Suoritin eurooppalaisen tehohoitodiplomin ja hankin erityispätevyyden tehohoitoon. Koko tuon poissaoloni ajan kuitenkin päivystin myös Loimaan aluesairaalaa ja muutin lähemmäs varsinaista työpaikkaani Auraan. Jatkoin myös toimintaani lääkärihelikopteri Medi-He- lin päivystäjänä. Teemu Elomaa palasi ylilääkärin virkaansa 2004 ja samana syksynä ylilääkäri Erkki Jussila jäi eläkkeelle. Elomaa valittiin johtavaksi lääkäriksi. Hän kirjoitti mietteensä näin: Erkin ohjeistamana ja loistavan sihteerini Tuula Tuomisen sekä henkilöstön tukemana saatoin luottavaisena jatkaa tuohon työhön. Loimaan aluesairaalan johtokunnan jäsenet olivat kokeneita ja mutkattomia kes- kustelukumppaneita, joilla oli sangen hyvä käsitys sairaanhoitopiirinkin laajuisista asioista omaa aluesairaalaansa koskien. Sairaalassa oli pula kirurgeista. Olin hyvin onnellinen, kun saimme Jukka Karvosen vatsaelinkirurgian osastonylilääkäriksi. Kokonaisuutena kuitenkin niin lääkäri- kuin hoitohenkilöstönkin rek- rytointi alkoi muodostua hankalammaksi. Epävarmuustekijöitä sairaalan toiminnan suhteen al-

34 koi näkyä laajasti, myös valtakunnantason päätöksissä ja sairaanhoitopiirimme suunnitelmissa. Muutospaine alkoi kuulua jokapäiväisissä puheissa niin sairaalassa kuin alueen kunnissakin. Sairaala oli tuolloin vielä varsin suuri, vuodepaikkoja oli yli 150 ja henkilöstöäkin reippaasti yli 300. Kesällä 2006 oman elämäni valinnat johtivat siihen, että luovuin johtavan lääkärin tehtävästä ja edelleen tammikuussa 2007 ylilääkärin virastani haikein mielin. Merkittävimpiä asioita Loimaan sairaalan kannalta Elomaan mielestä oli virinnyt keskustelu synnytystoiminnan keskittämisestä. Synnytykset haluttiin keskittää sairaaloihin, joissa anestesia- lääkäri, lastenlääkäri ja naistentautilääkäri sekä leikkaussalitiimi olisivat välittömässä valmiudessa ympäri vuorokauden, ja synnytysten määrä olisi riittävä. Loimaan seutukuntaa mahdollinen oman synnytysosaston alasajo puhutti koko 2000 -luvun alun, aina synnytystoiminnan loppumi- seen asti. Viimeinen lapsi Loimaan sairaalassa syntyi uudenvuodenaatonaattona 2008. Kysymykseen oman ylilääkäriaikansa hohdokkaimmista muistoista Elomaa innostui kertomaan: Ylilääkäriurani parasta aikaa Loimaalla oli jakso, jolloin kollegoinani toimivat suuresti arvostama- ni ja itseäni kokeneemmat anestesialääkärit, apulaisylilääkäri Tapani Leppänen sekä erikoislääkä- rit Arno Vuori, Armi Vuori ja Taina Westerlund. Lisäksemme oli onnekkaasti aina vähintään yksi anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri, joista kaikki ovat sittemmin edenneet ural- laan erinomaisesti. Hoitohenkilöstö oli kokenutta ja leikkaustoiminta koostui vaativasta vatsa- elinkirurgiasta, urologiasta, yleiskirurgiasta, gynekologiasta sekä obstetriikasta korva-nenäkurk- kutauteja unohtamatta. Ortopedian ja traumatologian operatiivinen toiminta oli monipuolista ja erikoislääkärit Jari Välimäki ja Markus Laine kunnostautuivat niin polvi- kuin lonkkaproteesiosaa- jinakin. Leikkaus- ja synnytyssalin hoitohenkilöstö oli kokenutta ja osaavaa, joten anestesialääkä- rin oli mukava tulla sinne töihin. Elomaa jatkoi kertomustaan: Yhteishenki oli hyvää ja naurultakaan ei voinut välttyä. Ja kyllä sitä naurettiinkin. Kukaan ei voi unohtaa hoitaja Marja-Liisa Välilän, ”Nunnun” tarttuvaa naurua. Huipussaan anestesiavalvonta oli erään kriittisesti sairaan potilaan kohdalla, jota asiantuntija- keskustelujen jälkeen potilaan nimenomaisesta toivomuksesta, oikeastaan toivottomassa tilanteessa, lähdettiin leikkaamaan Loimaan leikkausosastolla. Taitavan anestesiahoitajani Tuula Aron auttaessa potilaan anestesiavalvontaa tehostettiin aina keuhkovaltimokatetriin asti. Tämä lienee ensimmäinen ja viimeinen kerta Loimaan sairaalaan historiassa, kun keuhkovaltimokatetria käy- tettiin. Miten mielestäsi meni? Jäikö jotain hampaankoloon? Kysyn Elomaalta. Hän kirjoitti: Tehostetun hoidon yksikkö oli ylpeyteni aihe ja parhaimmillaan siellä saattoi olla kolmekin potilasta hengitys- konehoidossa ja tukilääkityksessä. Hoitoratkaisut tehtiin yhteistyössä talon taitavien sisätauti- ja kirurgikollegoiden kanssa. Toiminnan rajoitteista ja reunaehdoista oli erinomainen keskusteluyh- teys silloisen TYKS:n teho-osaston ylilääkäri Juha Perttilän kanssa. Anestesiaylilääkärin vastuu oli helppo kantaa, koska hyvä ystäväni Tapani Leppänen johti rin- nallani kokemuksellaan ja auttoi aina tarvittaessa. Yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa oli vä- litöntä ja potilaslähtöistä. Vaikka huoli sairaalaan kohtalosta olikin olemassa, niin toiminnan uudistamistyötä tehtiin jatkuvasti. Hoitajapuolella niin leikkaussalin, tehostetun yksikön kuin syn- nytyssalinkin henkilöstö oli oiva yhdistelmä kokemusta ja nuoruutta. Lopuksi vielä pyysin Teemu Elomaalta luonnehdintaa itsestään Loimaan aluesairaalassa. Näin hän maalaili kuvaansa: Nuorempana erikoislääkärinä sain monia upeita roolimalleja lääkärin työssäni niin potilaan kohtaamisessa kuin elämässä yleensäkin. Oli hienoa työskennellä suurten persoonallisuuksien, ajattelijoiden, paikallisten legendojen ja ystävien parissa. Lääkärikollegoista esikuvikseni ja innoittajikseni mainitsen tässä erityisesti naistentautien ylilääkäri Jukka Nuoran- teen, johtava lääkäri Erkki Jussilan sekä apulaisylilääkäri Liisa Isomäen. Tietysti koko silloinen hallinnon johtoryhmämme sekä jo aiemmin mainitsemani anestesiakollegat sekä hoitohenkilöstö ja muu henkilöstö leikkaussalissa ja tehostetun valvonnan yksikössä sekä synnytysosastolla ovat antaneet minulle useita hymyn hetkiä ja paljon lämpimiä tunteita.

Loimaalle saatiin varahenkilöstöön neljä sairaanhoitajan, yksi perushoitajan ja yksi laitoshuoltajan vakanssi. Psykiatrian tulosalueelta palautui Loimaalle täyttämätön puolikas ylihoitajan vakanssi. Loimaan aluesairaalassa kehitettiin ja otettiin käyttöön leiko-toiminta. Lyhenne tulee sanoista leikkaukseen kotoa. Uutta siinä oli, että potilaat tulivat sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna suoraan leikkausosastolle. Uutta ja oleellista tässä mallissa oli myös, että leikkausta edeltävät ohjeistukset ja 35 tutkimukset toteutettiin etukäteen hoitajapoliklinikalla. Tutkimukset oli mahdollista toteuttaa myös potilaan omassa terveyskeskuksessa tai viimeistään ennen toimenpidettä leikkauspäivän aamuna sairaalassa. Loimaalla päiväkirurgisten leikkausten vuotuinen määrä pysyi ennallaan, vuodeosastohoitoa vaativat leikkaukset vähenivät 200:lla. Myös leikkausjono pysyi koko määrältään (331) ennallaan, mutta pitkään hoitoa odottaneiden määrää onnistuttiin pudottamaan. Yli 6 kk leikkausta odottaneita oli vuoden lopussa enää yhdeksän. Synnytysten määrä Loimaan aluesairaalassa laski yhä, tänä vuonna niitä oli enää 272. Kokonaisuudessaan Loimaan aluesairaalan tuottavuutta ei onnistuttu kuitenkaan kääntämään nou- suun, vaan verrattuna 2004 vuoden indeksiin se oli pudonnut näiden kolmen vuoden aikana toista- kymmentä prosenttia. 2006 ja 2007 talousarvio Loimaan osavastuualueen osalta oli laadittu alijäämäi- seksi aiemmin kertyneen ylijäämän palauttamiseksi kunnille. Terveyskeskusten kanssa keskusteltiin yhteisistä toimintalinjoista. Tässä vaiheessa ei terveyskes- kuksilla ollut halua eikä tarpeita saada käyttöönsä sairaalassa vapautuvaa vuodeosastotilaa. Myös- kään esillä ollutta geriatrista kotiin kuntouttavan sairaalaosaston tarvetta terveyskeskukset eivät tun- tuneet kokevan tarpeelliseksi, vaikka sellainen aluesairaalan yhteistyömuistion loppuyhteenvedossa mainitaankin. Loimaalla sijaitseva terveyskeskuksen osasto oli kuitenkin remontin tarpeessa ja sen si- joittaminen sairaalan tiloihin oli sairaalan johdon esittämänä vaihtoehtona ollut esillä. Sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden yhteistyön lisääntyvä tarve kyllä tiedostettiin.

LAS ilmakuva, sairaala-alue aikavälillä 2006-2009, päiväkirurgisen ja dialyysin uudisosien rakentamisen jälkeen.

2008 SYNNYTYSOSASTON VIIMEINEN VUOSI LOIMAALLA Sairaanhoitopiiri myi Loimaan kaupungille yhteensä noin 5 160 neliömetrin kokoiset maa-alat ns. Sai- kun alueelta 58 860 euron kauppahinnalla. Henkilökunnan pysäköintialueeseen rajautuvat alueet myytiin, koska ne eivät olleet tarpeellisia Loimaan sairaalatoiminnan kannalta. Alueellisen erikoissairaanhoidon nykytilaa sairaanhoitopiirissä kartoitettiin. Raportissa merkittävim- mät kohdat olivat: Neurologian tarpeet ovat lisääntyviä. Aluesairaaloiden sisätaudit tuottavat sairaan- hoitopiirissä puolet piirin sisätautialan päivystyspalveluista ja reilun kolmanneksen kaikista sisätau- tien avohoitokäynneistä. Kirurgiassa suurin osa-alue on ortopedia, seuraavina ovat gastroenterologia 36 ja urologia. Vuoden alussa Loi- maan aluesairaalan kaksi atk-suunnittelijaa ja yksi -yhdyshenkilö siir- tyivät piirin perustaman Medbit Oy:n palvelukseen. Keittiön ravitsemis- päällikkö, -työnjohtaja, 4 keittäjää sekä 15 ra- vintotyöntekijää siirtyi- vät VSSHP:n keskitetyn ravintohuollon työnte- kijöiksi. Kirjanpitäjä ja hallintovirkailija siirtyi- vät piirin taloushallinnon palvelukeskukseen. Terveydenhoitaja siirtyi piirin työterveyshuollon työntekijäksi. Yksi perushoitajan virka muutettiin taas sairaanhoitajan vakans- Loimaan sairaalan synnytysosaston viimeisenä toimintavuotena siksi. Varahenkilöstössä siellä syntyi 293 vauvaa. Ennätys vauvojen määrässä tehtiin vuon- ollut erikoislääkärin vir- na 1965, jolloin sairaalassa syntyi 785 pienokaista (Loimaan Lehti ka muutettiin normaaliin 3.1.2009). virkapohjaan. Varahenki- löstöä vahvistettiin Loi- maalla kolmella sairaanhoitajan ja yhdellä perushoitajan vakanssilla. Vielä vuoden vaihteessa sairaanhoitopiiri lakkautti tarpeettomaksi käyneinä neljä muuta vakanssia Loimaan aluesairaalasta. Edelläkin jo mainittua psykiatrialta palautunutta ylihoitajan ja lisäksi erikoistuvan lääkärin virkapoh- jia yhdistämällä perustettiin kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitajan virka. Sen toimenkuvaan kuuluivat näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja lisäksi potilasturvallisuusasiat sekä opiskelijakoulutuksesta vastaaminen. Loimaan aluesairaalan kirurgisen osaston peruskorjaus alkoi ja käsitti A- ja D-rakennusten koko nel- jännen kerroksen. Jatkossa sinne sijoittui koko operatiivinen vuodeosastotoiminta. Remontin toivottiin valmistuvan kevään 2009 aikana. Neurologian poliklinikalle saneerattiin vuoden lopussa uudet tilat sisätautiosasto ykkösen pohjois- kulmaan B-rakennuksen 2. kerrokseen. Siihen tuli kaksi lääkärin vastaanottohuonetta apu- ja odotus- tiloineen. Sisätautiosastolta poistui samalla kuusi vuodepaikkaa. Vanhan kirra ykkösen tilaan oli jäämässä vain sen yhteydessä toiminut sisätautiskirurginen valvon- tayksikkö, jonka kapasiteetti oli vallitsevassa tilanteessa jo ylimitoitettukin. Siellä hoidettavien potilaiden määrä vaihteli paljon. Valvontayksikön ympärille tarvittiin muuta toimintaa ja näin luotiin monitoimiosasto (Moto). Syöpätautien poliklinikka siirtyi synnyttäjien vastaanoton tiloihin ja sytostaattihoidot annettiin yh- dessä synnytyssalissa. Aluesairaalan palveluvalikoimaan tuli uusi suppea erikoisala, kun nefrologi Outi Leinonen valittiin sisätautien apulaisylilääkäriksi. Loimaan aluesairaalan palvelurakenneuudistus jatkui. Synnytysosaston sulkemisesta tulevassa vuodenvaihteessa tehtiin lopullinen päätös. Alueen äideille tulisi mahdolliseksi synnyttää jatkossa Sa- lossa tai Turussa. Blokkijakoa valmisteltiin ja siihen kouluttauduttiin. Blokkijaon malli tuli suoraan keskushallinnol- ta. Loimaan aluesairaalaan muodostettiin operatiivinen blokki hallinnollisena osastonhoitajana (HOH) Raija Talvitie, akuutti blokki HOH Anna-Liisa Väänänen ja konservatiivinen blokki HOH Bettina Kleme- lä. Naistentautiosaston osastonhoitaja Pauliina Hagströmin vastuulle siirtyi samassa vaiheessa osa ajanvarauspoliklinikoista. Konservatiivinen blokki muodostettiin sisätautiosastoista 1 ja 2, sisätautien, lasten, keuhkotautien, neurologian ja dialyysipoliklinikasta. Akuuttihoidon blokkiin tulivat päivystyspo- 37 liklinikka, onkologian poliklinikka ja monitoimiosasto. Muut toiminnot muodostivat operatiivisen blokin. 2008 alkoivat kirurgisen osaston hoitajat huolehtia kirurgian poliklinikasta ja 2009 myös korvatautien poliklinikasta. Tänä vuonna Loimaalla kirurgia jäi yli 10 % suunnitellusta leikkausmäärästä, vuodeosastohoitoa vaativia leikkauksia tehtiin 1316 ja päiväkirurgisia 1300.

2009 VAIKEUKSIA ODOTETTAVISSA SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, MITEN KÄVI? Vuoden alussa perustettiin VSSHP:n sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos (Sapa) yhdistämällä la- boratorioliikelaitos Tykslab, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen lääkehuolto eli sairaala-apteekit, sairaaloiden välinehuoltopalvelut sekä TYKS:n patologian ja kliinisen neurofysiolo- gian yksiköt. Vuosi 2008 oli ollut sairaanhoitopiirissä menestyksellinen toimintavuosi. Työtyytyväisyys oli kasvus- sa ja hoitojonot oli saatu maan lyhimmiksi, T-sairaalaa rakennettiin. Vuoden 2008 tilinpäätöksen val- mistuessa helmikuussa 2009 selvisi, että tästä vuodesta tulisi paljon vaikeampi. Kuntien talous ja koko yhteiskunta oli syöksynyt vakavaan taantumaan. Vuoden 2008 toimintakulut olivat ylittäneet talousarvion 3,6 %. Ero vuoden 2008 toteutuneiden menojen ja vuoden 2009 talousarvion välillä oli vain 1,4 %. Pelkästään palkankorotusten kustannusvaiku- tus vuodelle 2009 olisi jo 3,5 % ja palveluostojen ja materiaaliostojen, muun muassa lääkkeiden, kustannusten kasvupaine oli 7-8 % luokkaa. Tilanteesta ei siis selvittäisi mitenkään ilman erityistoimia. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä käynnisti maaliskuussa 2009 talouden merkittävät säästötoimet, jotta talousarviossa pysyttäisiin. Säästöt kohdistettiin henkilöstön työpanokseen, ylitöihin, ostopalvelui- hin, materiaalihankintoihin, koulutusmenoihin, eli kaikkeen, missä vain oli realistista saavuttaa sääs- töjä ilman potilashoidon vakavaa vaarantumista. Tilanne oli erittäin ristiriitainen. Hoitojonot oli juuri saatu purettua, osin ylitöiden ja ostopalvelujen tuella, ja nyt näitä piti leikata. Tiedossa oli myös, että nopeat henkilöstösäästöt monimutkaisessa toimintajärjestelmässä johtavat helposti sairaaloiden tuottavuuden alentumiseen. Kiinteitä rakenteita ei voitu purkaa nopeasti. Kevään 2009 ensimmäisten talousennusteiden mukaan sairaanhoitopiiriä uhkasi ennätyksellisen suuri alijäämä, hoitosuoritteetkin olivat vähenemässä ja sairaanhoitopiirin tulot olivat juuri niistä riip- puvaisia. Vuoden aikana onnistuttiin kuitenkin sairaanhoitopiirin talous tasapainottamaan. Sitovien nettomenojen toteutuma oli 99,7 % eli budjetti alittui. Osin tämä toteutui määrätietoisilla toimenpiteil- lä, osin johtuen ulkoisista olosuhteista eli hyvästä onnesta, kuten korkotason alentumisesta. Sairaan- hoitopiirin omien jäsenkuntien laskutus kasvoikin vain 1,5 % ja toteutui siis täysin budjetin mukaisesti. Vaikeista odotuksista huolimatta olikin vuosi 2009 täysin yllättäen taloudellisesti varsin onnistunut. Sairaanhoitopiiri ei enää tyytynyt vain hoitamaan sairauksia vaan julistautui edistämään alueensa väestön terveyttä. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi maaliskuussa terveyden edistämisen toiminta- suunnitelman, jonka päämääränä on lisätä väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia am- mattitaitoisen erikoissairaanhoidon henkilökunnan avulla. Syksyllä 2009 keskusteltiin maassamme ja myös oman maakuntamme alueella vilkkaasti terveydenhuollon tulevista hallintouudistuksista eli SOTE:sta. Peruspalveluministeri Paula Risikko teki syyskuun alussa ehdotuksen, jonka mukaan merkittävä osa erikoissairaanhoidosta siirrettäisiin sairaanhoitopii- reiltä niitä pienemmille sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille, joita olisi nykyisten 20 sairaanhoitopiirin sijasta 40-60 kappaletta. Toisaalta vaativin erikoissairaanhoito hallinnoitaisiin viiden erityistason piirin toimesta. Tilanne rauhoittui vasta vuoden 2010 puolella, kun maan hallituksessa linjattiin, että tällais- ta lakiuudistusta ei annettaisi silloisen eduskunnan aikana. Sen sijaan kansanterveyslain ja erikoissai- raanhoitolain sisältöä uudistava terveydenhuoltolakiesitys olisi tulossa kevään 2010 aikana. Loimaan terveyskeskus otti sairaanhoitopiirin johtajan kautta yhteyttä virallisen keskustelun aloit- tamiseksi aluesairaalan yhden osaston vuokraamisesta kaupungille. Ennen vuokraamista osasto pitäi- si remontoida terveyskeskuksen käyttöön sopivaksi. Tällaista remonttia ei kuitenkaan oltu budjetoitu. Sairaanhoitopiirin johto piti asian eteenpäin saattamista tärkeänä ja kiireellisenä ja suunnittelu käyn- nistettiin heti. Vuonna 2009 varauduttiin poikkeuksellisella tavalla H1N1-influenssan pandemiaan (maailman laa- juinen epidemia). Pandemian etenemistä seurattiin johtoryhmässä viikoittain. Syksyllä alkoikin in- fluenssapotilaiden määrä nopeasti kasvaa ja sairaalahoitoa, myös tehohoitoa, tarvittiin enenevästi. Kuitenkin Loimaan aluesairaalassa ja koko sairaanhoitopiirissäkin vältyttiin laajamittaiselta kiireettö- 38 män toiminnan supistamiselta. Rakenteisen kirjaamisen koulutukset aloitettiin Loi- maalla projektityönä. Sairaanhoitaja Kirsi-Marja Polo oli irrotettuna omasta työstään kouluttajan tehtävään kevään ajaksi. Rakenteisen kirjaamisen ajatus oli, että kirjaamiset tehdään katsoen tapahtumaa potilaan kannalta eikä enää hoitajan työn suorituslistana. Hoitotyön asenne muuntuisi näin potilaslähtöisemmäksi. Projekti oli lähtöisin piirin johdosta ja liittyi myös sähköisen sairauskertomuksen rakenteeseen. Neljännen kerroksen remontti valmistui ja uusi kirurginen osasto otettiin käyttöön. Puhekielessä se kulki Uuden K2-osaston pääporrasaula. yhä kirra kakkosen nimellä. Uudella kirurgian osastolla oli eteläinen sininen ja pohjoinen keltainen pää. Vä- rinimet tulivat huoneiden ovien väreistä. Ortopediset ja traumapotilaat olivat pääsääntöisesti laajemmassa sinisessä päässä ja vatsa- ja urologiset potilaat keltai- sessa päässä. Myös naistentautipotilaat hoidettiin nyt kirurgisella osastolla. Hoitotyö osastolla tapahtui mo- duuleittain. Suurimmat huoneet olivat kolmen potilaan käyttöön tarkoitettuja, pääosa oli kahden ja yhden hengen huoneita. Uudella osastolla oli myös kolme ajan- mukaista eristyshuonetta. Loimaan röntgeniin hankittiin yksi uusi kuvausyksik- kö. Sisätautiosasto 1 palautettiin takaisin yhdeksi osastoksi ja sen paikkaluvuksi vahvistettiin 34. Palautuksen Osasto K2:n lääkkeenjakohuoneessa käti- syy oli, että osaston kahtiajaolla ei oltu saavutettu aja- lö Leena Salokannel ja sh Sinikka Kulmala. teltuja tavoitteita potilashoidossa. Nyt osaston hallin- to yksinkertaistettiin. Hoitotyön toteutus tapahtui mo- duuleittain. Sisätautiosasto 2:lla oli 19 sairaansijaa ja neljä tele- metriapaikkaa (sydänkäyrän etäseuranta). Osasto su- lautettiin monitoimiosastoon elokuussa kesäsulun jälkeen. Hoitohenkilökunta siirtyi S2:lta osin monitoimiosastolle, osin kirurgiselle osastolle ja S1:lle. Samas- sa yhteydessä S1:ltä siirrettiin yksi perushoitaja kirurgiselle osastolle ja sairaanhoitaja monitoimiosastolle. Kolmannen kerroksen tiloihin (Moto ja lopetettu S2) kehitettiin nyt uutta käyttöä. Esimerkiksi ergometriat (rasituskokeet) siirrettiin sinne. Uutena toimintana Loi- Osasto K2:n eteläistä käytävää. maan aluesairaalassa aloitti kardiologian poliklinikka yhtenä päivänä viikossa monitoimiosaston tiloissa. Lastentautien poliklinikan nimi muuttui lasten- ja nuortentautien poliklinikaksi. Samalla poliklinikalla hoidettavien potilaiden yläikäraja nousi kuudestatois- ta kahdeksaantoista. 2009 vuoden alusta oli aloitettu myös LYSY (= lyhytkestoisen synnytyksen jälkeinen) poliklinikka vastasyntyneille lastenpoliklinikalla. Uudenlaisena hoitajien koulutuksena alkoivat kliinisen hoitotyön osaamisen ryhmät. Loimaan aluesairaalassa hoitojaksot vähenivät 16,1 % ja hoitopäivät 17,8 %. Myös leikkausten määrässä tapahtui laskua. 2009 vuoteen sisältyi runsaasti vakanssien siirto- ja ja vaihdoksia. Synnytysten loputtua vuoden alussa LAS:ssa siirtyivät yksi naistentautien ja synnytysten Osasto K2:n 3 hengen huone. osastonlääkärin virka sekä kolme laitoshuoltajan va- 39 kanssia TYKS:iin. Hallinnollisesti välinehuolto, sen osastonhoitajan ja viiden välinehuoltajan vakanssit siirtyivät TYKS Sapaan (TYKS Sairaanhoitopalvelut). Myös laitoshuolto yhdistettiin Sapaan, mikä tarkoitti 31 laitoshuoltajan ja kahden varahenkilön sekä siivoustyönjohtajan vakanssien siirtymistä hallinnollisesti pois aluesairaalasta. Tekninen huolto yhdistettiin VSSHP:n vastaavaan yksikköön, käyttöpääl- likön, huoltomestarin ja viiden ammattimiehen sekä huoltomiehen vakanssit siirtyivät samalla piirin keskushallintoon. Varastotoiminta yhdistettiin VSSHP:n logistiikkakeskukseen ja sinne siirtyivät varastonhoitajan, kolmen varastotyöntekijän ja yhden ravintotyöntekijän vakanssit. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan yhdistyessä piirin henkilöstötoimistoon, siirtyi sinne kolme toimistosihteerin vakanssia. LAS:ssa kolmen perushoitajavakanssin nimike muutettiin sairaanhoitajaksi. Kolmen osastonhoitajan virat muutettiin hallinnolliseksi osastonhoitajaksi blokkijakoon liittyen. Kahden kätilön viran ja yhden toimistosihteerin viran nimikkeet muutettiin sairaanhoitajaksi. Yksi hallintovirkailijan vakanssi lakkautettiin kokonaan viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Vuoden aikana saatiin vielä kaksi uutta sairaanhoitajan varahenkilövakanssia. Naistentautien ja synnytysosaston henkilökunnalle vuosi oli hyvin dramaattinen. Oma osasto hävisi kokonaan. Muutamat siirtyivät töihin aivan toisaalle. Vuosikymmeniä vastasyntyneitä hoitaneita siirtyi hoitamaan eri osastoilla aikuispotilaita. Kätilöitä siirtyi osastoille ja leikkaussaliin sairaanhoitajan teh- täviin. Lähimmäs entistä tehtävänkuvaansa jäivät he, jotka siirtyivät kirurgiselle osastolle, jonne nais- tentautipotilaiden osastohoitokin siirtyi.

Ylilääkäri Matti Eriksson Naistentautien ja synnytysten osastonlääkäri 1992 – 2005, ylilääkä- ri 2005 – 2009 Etähaastattelu marraskuussa 2017 / Markus Laine Matti Eriksson kuvaili uraporrastaan Loimaan aluesairaalassa näin: Tulin ylilääkäriksi 2005 legendaarisen ja pitkään Loimaalla vaikuttaneen Jukka Nuoranteen jälkeen. Oli toisaalta helppo kul- kea hänen viitoittamaa tietään, mutta hänen jälkeensä jättämät saappaat olivat myös suuret. Hallintopuolella ei ollut mitään suurempia ongelmia. Johtoryhmä kokoontui kerran kuukaudessa ja lääkärityövoimaa oli helppo hallita. Jossain vaiheessa sitten sairaalan oma johtokunta lakkautettiin eikä se muistaakseni ai- heuttanut sen enempää närää. Millainen tunnelma hänen ylilääkäriaikaansa sävytti, sitä Eriksson kuvaili: Synnytyksistä puhuttiin koko ajan ja nyt äänen- painot synnytysten lopettamisesta voimistuivat. Professori Erk- kola oli vielä 2000 vakuuttanut, että Loimaan ja TYKS:n työnjako oli hyvällä tai erinomaisella tasolla eikä hänellä ollut lääketie- teellisellä tasolla mitään huomautettavaa Loimaan synnytysosaston toiminnasta. Sitten kuitenkin TYKS:n taholta lähdettiin jatkamaan jo aloitettua keskittämistä. Uudenkaupungin synnytykset oli siirretty Turkuun jo 2003. Näin muisteli Eriksson ja edelleen, että eräänä kauniina kevätpäivänä 2007 sitten tuli vettä niskaan. Johtava lääkäri ja johtava ylihoitaja tulivat osastolle kertomaan, että synnytykset loppuvat Loimaalla 2008-2009 vuodenvaihteessa. Se hetki mullisti monen ihmisen loppuelämän ja aiheutti paljon surua. Se oli tietenkin myöskin alkusoittoa sairaalan toiminnan alasajoon. Ainoa positiivinen seikka oli toki se, että asiasta infor- moitiin riittävän ajoissa ja henkilökunta pystyi paremmin suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Samalla kun synnytykset loppuivat, loppui myös naistentautien ja synnytysosaston olemassa- olo. Saimme yhden huoneen kirurgian osaston perältä. Tosin ei enää potilaspaikkoja tarvittu kuten ennen; hoitoajat olivat lyhentyneet koko 2000-luvun. Sairaalakulttuuri ja varmaan myös potilaat olivat muuttuneet, ei haluttu enää viettää aikaa sairaalassa, ellei ollut aivan pakko. Päiki ja Lyhki olivat tulleet ollakseen. 80-luvulla alkanut ja 90-luvulla jalostunut laparoskooppi- nen kirurgia oli myös Loimaan gynekologien jokapäiväistä työtä 2000-luvun aikana. Itse suuntau- duin ehkä vielä mieluimmin vaginaaliseen kohdunpoistoon, jos kohdunpoistoista puhutaan. Yhtä kaikki omana aikanani sekä sterilisaatiot ja kohdunpoistot vähenivät leikkauslistoilla. Raskauden-

40 keskeytys tehtiin lähes 100%:sti lääkkeellisesti. Erikoistuvien lääkärien suhteen olimme hyvässä maineessa ja meille jonotettiin. Ala naisistui, jopa huolestuttavalla vauhdilla, ja jopa Suomen gynekologiyhdistys kehotti nuoria miehiä erikois- tumaan gynekologiaan. Senioreilla oli Loimaalla aikaa ja nimenomaan halua opettaa nuorempia. Apulaisylilääkäri Hannu Rintala antoi puolileikillään pieniä lukutehtäviä erikoistuville. Ihan turhaa tuo ei ollut, sillä tämänkin vuoden aikana on kaksi aiemmin Loimaalla erikoistumispalveluaan suorittanutta väitellyt tohtoriksi Turussa. Itse siirryin synnytysten perään Saloon, josta sieltäkin synnytykset keskitettiin Turkuun 2015 lopulla. Taakse katsoessani voin todeta, että olen saanut elää erinomaisen turbulentin ja antoisan ammatillisen vaiheen elämässäni juuri Loimaalla.

2010 KOHTI UUDENLAISTA SAIRAALAA JA SAIRAANHOITOPIIRIÄ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri liittyi osakkaaksi valtakunnalliseen lääkärihelikopteriyhtiöön. Aki Lindenin lähdettyä johtamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä valitsi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto uudeksi sairaanhoitopiirin johtajaksi Olli-Pekka Lehtosen. Palveluiden saatavuus koko piirin alueella pysyi vuoden 2010 aikana muutamia erikoisaloja lukuun ottamatta varsin hyvänä. Kaikki- aan palvelusuoritteiden määrä kuitenkin laski. Hoitojaksot vähenivät 4,3 % ja hoitopäivät 5,5 %, vaikka avohoitokäynnit lisääntyivätkin 2,0 %. Leikkaustoimenpiteet kaikkiaan vä- hentyivät 2,1 %. Käyttömenojen supistusoh- jelmassa onnistuttiin. Palkkakuluja karsittiin sijaisten käytön harkinnalla, osastosulkujen koordinoimisella sekä vapaaehtoisilla virka- ja työvapailla. Päivystyspoliklinikan remontti alkoi ja sen ajaksi ensiapupoliklinikka muutti väistötiloi- hin D-rakennuksen puolelle. Sisätautiosaston remontti pitkittyi syyskuun 2010 loppuun asti. Kirurgian poliklinikka, hoitajan työhuoneessa sai- Syöpätautien (onkologian) poliklinik- raanhoitaja Paula Heino. Kuvattu tammikuussa 2015. ka muutti D-rakennuksen 3. kerroksen sii- piosaan. Syöpätautilääkärillä (onkologi) oli kaksi vastaan- ottopäivää viikossa, joista toisena annettiin sytostaatti- ja muita lääkeinfuusiohoitoja. Lisäksi poliklinikan kolmantena päivänä hoitaja antoi itsenäisesti infuusiohoitoja. Poliklini- kalla onkologi katsoi sekä lähete-, että kontrollikäyntipoti- laita vastaten alueen aikuisista syöpäpotilaista pois lukien hematologiset (veritauti-) ja gynekologiset (naistentauti-) potilaat. Gynekologiset sytostaattihoidot annettiin kuitenkin syöpätautien poliklinikalla. Suurimpia potilasryhmiä poliklinikalla olivat rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpää sairastavat. Neurologian poliklinikan potilasmäärät kasvoivat edelleen, samoin dialyysipotilaiden määrä. Vähin erin monipuo- listuvan sähköisen potilaskertomuksen lääkeosio otettiin sairaalassa käyttöön. Rasitusergometriatutkimukset siirtyi- Kirurgian ja gyne- vät marraskuussa taas takaisin sisätautiosaston yhteyteen. kologian poliklini- Sisätautipuolella oli edelleen toimintaa haittaavaa lääkäri- kan odotustila. pulaa. LAS:n vanhan naistentauti- ja synnytysosaston tilojen sa- 41 neeraus terveyskeskuksen vuodeosastoksi ja gynekologian ja kirurgian poliklinikkatiloiksi valmistui (B- rakennuksen 1. kerros). Kirurgian poliklinikalla uusissa tiloissa toimivat rinnakkain kirurgien vastaanotot ja poliklinikan hoitaja sekä ajanvaraushoitaja ja lisäksi hoitajapoliklinikka. Kirurgian poliklinikalla uudistettiin siis paitsi tilat, myös koko toimintatapa. Sen ansiosta potilaiden kulku saatiin joustavaksi potilaslähtöiseksi toiminnaksi. Leikkausajat voitiin antaa leikkauspäätöksen yhteydessä samalla poliklinikkakäynnillä, samoin myös ennakko-ohjaus. Uuden toimintatavan ansiosta leikkausten peruutuksia ei tarvinnut tehdä läheskään entisiä määriä ja potilaat olivat tyytyväisiä nopeutuneeseen menettelyyn. Maha- ja suolitähystykset tehtiin edelleen omassa erillisessä yksikössään, joka muutti nyt D-rakennuksen siipiosan 3. kerrokseen. Tähystykset siirrettiin samalla akuuttiblokin toiminnaksi. Korvapoliklinikan hoitajina toimivat vuorollaan kaksi kirurgian osaston perushoitajaa. Leikkausosastolla uudistettiin toimintatapoja ja laajennettiin leikkausrepertuaaria hyvin joustavilla metodeilla. Päiväkirurgisen ja leikkausosaston toimintojen integraatiota kehitettiin määrätietoisesti. Täysin uudenlaiset selän luudutusleikkaukset aloitettiin helmikuussa. TYKS:n neurokirurgit kävivät te- kemässä operaatiot. Potilaat tulivat neurokirurgian leikkausjonosta. Potilaiden leikkauksen jälkeinen hoito tapahtui valvontayksikössä ja kirurgisella osastolla. Luudutusleikkauksia tehtiin vuoden aikana 71 kappaletta. Tällä helpotettiin neurokirurgian leikkausruuhkaa ja saatiin LAS:n omaan leikkaussaliin kaivattua lisätoimintaa. Ulkopuolisia ortopedejä rekrytoitiin tekemään lonkan ja polven tekonivelleikkauksia sekä vaativia jalkateräleikkauksia leikkauskohtaisin palkkioin. Kukin heistä tutustui leikattavaan potilaaseensa myös jo leikkausta edeltävällä poliklinikkakäynnillä. Leikkaussalihoitajille ja -tiimeille jaettiin erityisvastuuta erikoisaloittain ja leikkaustyypeittäin. Leik- kaussalissa otettiin käyttöön myös potilasturvallisuutta lisäävät tarkistuslistat jokaisen toimenpiteen yhteydessä. Toinen tärkeä potilasturvallisuuden ja toiminnan kehittämisen väline oli koko sairaalassa HaiPro-järjestelmä, johon raportoitiin kaikki normaalista poikkeavat uhka-, läheltä piti- ja vaaratilan- teet sekä tapahtuneet virheet ja vahingot. Tämä oli sairaanhoitopiirin yhteinen koordinoitu raportoin- tijärjestelmä. Vuoden alussa oli muutettu kolme kätilön virkaa sairaanhoitajan vakansseiksi. Säästösyistä lakkautettiin 2010 vuoden aikana kolme osastonhoitajan ja kaksi perushoitajan vakanssia, nämä toteutuivat niinsanotun luonnollisen siirtymän kautta ilman irtisanomisia. Henkilökunnan lukumäärä vuoden lopussa oli 234. Lääkäreitä sairaalassa oli 32 ja hoitohenkilöstöä yhteensä 196. Hallinto-, talous- ja huol- tohenkilöitä oli kuusi. Taaskin on korotettava, että sairaalassa oli iso joukko sairaanhoitopiirin työnte- kijöitä, jotka eivät olleet Loimaan aluesairaalaan työsuhteessa eivätkä näin sisälly edellisiin lukuihin. Loimaalla vuodeosastohoitoa vaativat leikkaukset vähenivät 8,5 % edellisestä vuodesta, niitä tehtiin tänä vuonna 902. Päiväkirurgisia toimenpiteitä tehtiin 1334. Niiden määrä väheni 1,8 %. Hoitopäivät vähenivät 10,6 % ja hoitojaksot 3,8 %. Niinpä hoitopäivän hinta Loimaan aluesairaalassa nousi noin 15 %. Poliklinikkakäyntien määrä säilyi ennallaan. Loimaan aluesairaalassa oli vuoden 2010 lopussa vuodeosastopaikkoja 92, joista sisätautien paikkoja oli 50, kirurgian 36 ja naistentautien 6. Näiden lisäksi sairaalassa oli 27-paikkainen terveyskeskuksen akuuttisairaalana toimiva osasto. Avohoidossa (poliklinikat) olivat edustettuina edellisten erikoisalojen lisäksi seuraavat: Lasten- ja nuortentaudit, korvataudit, syöpätaudit, neurologia, keuhkosairaudet ja fysiatria. Lisäksi sairaalassa toimivat dialyysiyksikkö ja ensiapupoliklinikka. Edelleen Loimaan aluesairaalassa olivat potilaille tarjolla vaikkakin hallinnollisesti erillään psykiatrian palvelut, kuvantaminen ja laboratorio. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa otettiin käyttöön 1,7 miljoonaa euroa maksanut da Vinci System -leikkausrobotti. Sitä käytettiin etenkin eturauhassyövän ja gynekologisten syöpien leikkaus- hoidoissa. Tätä ennen leikkausrobotti oli Suomessa Tampereella ja Helsingissä yliopistosairaaloissa. Maailmalla oli tuolloin käytössä noin 2000 leikkausrobottia. Tämäkin hankinta ja robottikirurgia olivat palanen kirurgian keskittymistä, mikä osaltaan koko sairaalakentässä vaikutti pienten ja keskisuurten- kin sairaaloiden leikkausvalikkoon, kirurgien rekrytointiin ja koko kirurgiseen toimintaan. Sairaanhoitopiirin hallitus valitsi joulukuussa määräaikaiset johtajat ja ylihoitajat valmistelemaan TYKS:n uuden organisaation mukaista toimintaa vuoden 2013 alusta alkaen omien toimiensa ohella. Johtajien tehtävänä oli suunnitella toiminta siten, että väestön tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut on järjestetty vähintään uuden terveydenhoitolain edellyttämällä tavalla ja palveluiden yksikkö- kustannukset sekä palveluiden määrä vastaavat vuodeksi 2013 asetettua talousraamia. Myös poti- lastyytyväisyydelle ja henkilöstön työhyvinvoinnille asetettiin tavoitetasot. Jatkossa sama toiminta ja organisaatio ulotettaisiin myös aluesairaaloihin. 42 Sh, esh, oh, ylihoitaja Tarja Horn Haastattelu 26.9.2017 / Markus Laine Tarja Horn tuli Loimaan aluesairaalan (LAS) sairaanhoitajaksi (sh) kirra ykköselle joulukuussa 1985. Osastonhoitajana (oh) oli silloin Ulla Norman ja apulaisosastonhoitajana Raija Talvitie. Si- nällään aikaa kuvaamaan Tarja kertoi anekdootin tästä rekrytoinnista. Hän oli sairaanhoitajaksi opiskelun aikana Loimaalla harjoittelussa kirra ykkösellä ja leikkaussalissa. Uusien hoitajien val- mistumisen aikaan ylihoitaja Paula Saari oli soittanut Tarjan isälle kysellen tyttöä töihin Loimaalle. Hornit asuivat Köyliössä Ehtamon kylässä. Työtarjous Tarjaa kiinnosti. LAS:ssa haasteita pelkäämätöntä vastavalmistunutta sairaanhoitajaa odottivat monet työteh- tävät. Vähäisempiä eivät olleet vuorot kirra ykkösen valvontahuoneessa tai yliyökkönä toimiminen, jolloin vastuulla olivat molemmat isot kirurgiset vuodeosastot ja ensiapu. Tarja Horn muisteli, kuinka arvokasta oli kokeneemman hoitajan antama ohjaus. Samaan aikaan Tarjan kanssa töihin tuli Teija Ek. Nämä nuoret hoitajat toinen toistaan kannustaen perehtyivät uusiin asioihin. Uudet tulokkaat saivat usein ansaita kannuksensa valvontapotilaiden hoidon haasteiden parissa. Tarja kertoi hakeneensa liki saman tien erikoistumisjaksolle. Normaalisti jaksolle pääsemisek- si ajateltiin tarvittavan selvästi pidempää työikää. Hänet valittiin kirurgiaan ja tehohoitoon eri- koistujien joukkoon 1987 kurssinsa kuopuksena. Erikoistuminen kesti yhden lukuvuoden. Kurssin päättymisen aikaan selvisikin, että kyseessä oli eräänlainen pilotti. Kurssilla oli hyvin eri mittais- ten työurien omaajia ja nuorimpien selviämismahdollisuudet tulivat samalla kartoitetuksi. Vähän myöhemmin erikoistumisjakso sitten liitettiinkin suoraan sairaanhoitajan peruskoulutukseen. Erikoistumisen jälkeen Tarja palasi LAS:aan kirra kakkoselle. Nuoren innokkaan erikoissairaan- hoitajan myötä syntyi paljon uutta osaston arkeen. Perheen perustaminen ja esikoisen syntymä 1992, teettivät uran seuraavan käänteen. Ensiksi tietenkin äitiysloman, joka oli peräti noin 10 kk mittainen. Loman lopulla johtava ylihoitaja Armi Heikkilä otti yhteyden tarjoten viikko-osaston esimiehen paikkaa. Tarja aloitti viikko-osaston osastonhoitajana 1992-1993 vuodenvaihteen aikoi- hin. Parin viikon ajan osastolla oli vielä myös sisätautipotilaita, mutta sittemmin osasto oli pelkäs- tään kirurginen vikko-osasto, kirra kolmonen. Ajasta osastonhoitajana LAS:ssa Tarja Horn muisteli, että 1990-luvulla viikko-osastolla oli hoi- dollisesti kevyempiä potilaita kuin K1:llä tai K2:lla, mikä salli keskittymistä enemmän yksilövastui- seen hoitotyöhön. Jokainen potilas sai oman hoitajansa, osastorutiineja kevennettiin voimakkaasti ja yritettiin tehdä hoitopolusta potilaalle helpompi. Esimerkiksi leikkausta edeltävät verikokeet saattoi potilas otattaa omassa terveyskeskuksessaan valmiiksi. Hoito- ja tutkimustapahtumista suunniteltiin ja tehtiin potilaalle mahdollisimman sujuvia. Tarja vertaa silloista osaston toimintaa 2010-luvun lean-ilmiöön. Teimme sitä viikko-osastolla jo 20 vuotta aikaisemmin, hän toteaa. Potilasohjaus nostettiin aiempaa paljon suurempaan rooliin, potilaita ohjattiin innolla ja potilaat olivat erittäin tyytyväisiä. Viikko-osaston hoitajat, fysioterapeutit ja lääkärit sekä laitosa- vustajat olivat samaa tiimiä potilaan parhaaksi toimien ja sitoutuminen tekemiseen oli vahvaa. Koulutusta osastolla oli silloiseen normiin nähden runsaasti. Vaikka potilaat olivat fyysiseltä hoi- dettavuudeltaan kevyempiä, oli osastolla myös hyvin haasteellisia kuntoutuspotilaita. Esimerkiksi raaja-amputaation jälkeiset kuntoutukset vaativat myös taitoa potilaiden motivointiin ja ohjausta elämänhallinnan kokonaisvaltaiseen palautukseen. Erikoisosaamista vaativia olivat myös virt- sarakkosyövän jatkohoidot ja rintasyövän leikkaushoidot, joille kehitettiin yhteistyössä keskussairaalan onkologien kanssa hoitopolut. Osasto oli aina valmis ottamaan uusia haasteita, opetteli mielellään uutta ja usein koki onnistumisen hetkiä potilaiden palautteen kautta. Lapsipotilaiden hoitoon perehdyttiin myös innolla. Aluksi lapsia hoidettiin eri huoneissa, myö- hemmin kalustettiin osaston nurkkahuone kokonaan lapsille. Halusimme tehdä sen lapsipotilaille mieluisaksi ja muun muassa kuvittaa seiniä, kertoi Tarja. Yh Paula Saari ehdotti oppilastyötä. Krot- tikoululta (Loimaan käsi- ja taideteollisuuskoulu) tällainen työ saatiinkin sovittua. Osasto hankki maalit ja työ oli artesaaniopiskelijan opinnäytetyönä ilmainen. Tarja lähti LAS:sta Huittisiin terveyskeskuksen johtavaksi hoitajaksi. Pari vuotta myöhemmin 2010 hän oli vajaan vuoden johtavan ylihoitajan sijaisena LAS:ssa. Sairaala tuntui siinä vaiheessa muuttuneelta. Jatkohoitopaikat terveyskeskuksiin järjestyivät potilaille aiempaa nopeammin. Osastoilla potilasmäärät olivat vähentyneet. Hoitomenetelmät olivat edelleen muuttumassa. Vuodeosastopaikkoja oli oikeastaan liikaa. Tarja Horn totesi, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hallintojen näkeminen ja

43 kokeminen sisältä päin liki samaan aikaan oli opettavaa. Tarja Horn tavallaan palasi takaisin, kun hänet valittiin keväällä 2016 Tyksin TO 3:n eli Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan ylihoitajaksi, mukaan näin ollen myös Loimaan sairaalan organisaatioon.

Johtava lääkäri Jari Välimäki Kirurgian osastonlääkäri 1992-1996, apulaisylilääkäri 1996-2004, yli- lääkäri 2004-2010, johtava lääkäri 2006-2010 Haastattelu 15.11.2017 / Markus Laine

Urologian uuden taitajan rekrytoimisen Jari Välimäki totesi olleen hallintouransa ensim- mäisenä haasteena ja onnistumisena. Jat- kossakin hän koki sairaalan oman alueen väestön tarpeita vastaavan suppeiden erikoisalojen kattamisen Loimaan aluesairaalassa tärkeäksi. Työn ja resurssien jakamisen johtamisessa pitää näkyä aito vastuu potilaista. Ammattitaidon vahva osaaminen tur- vaa potilashoidon, hän totesi. Päiväkirurginen yksikkö ja leikkaustoiminnan painopisteen siirto päivä- ja lyhyt- jälkihoitoiseen kirurgiaan olivat strategises- ti merkittäviä päätöksiä. Sairaalan kannalta oli tärkeää, että sairaanhoitopiiri antoi luvan päiki-yksikön rakentamiseen ja projekti saatiin budjettiin. Tämä ajoittui jo apulaisylilää- kärikauteeni, mutta olin siinä vaikuttamassa, muisteli Välimäki. Synnytysten yhä vähentyessä päätös niiden lopettamisesta oli vaikea, mutta tosiasi- oiden valossa välttämätön. Päätös oli tehtävä ja tehtiin omassa talossa ja kokonaisuudessaan prosessista jäi onnistumisen kokemus. Oman erikoisalansa merkityksestä sairaalalle hän totesi kirurgian olleen tärkeä tuloksen ja tulon tuottaja. Välimäki pohti, että siirtyminen suppeisiin erikoisaloihin aiheutti tasapainottamisen ongelman alueella Jari Välimäki aloitti johtavana lääkärinä Loimaa olevan tarpeen ja tekijöiden välille, samoin aluesairaalassa 2006. Loimaan Lehden haas- yliopistollisen ja aluesairaalan välille. Mitä tattelussa (5.10.2006) hän luonnehti henkilö- milläkin tasolla tehdään, ja miten siihen vie- kuntaansa itsenäisiksi ja osaaviksi. Muutos oli lä suhteutetaan opetus? Aluesairaalan pi- jo arkea sairaalan väelle. täisi pysyä omassa aluetarpeessaan. Koulu- tuksellisestikin yleiskirurgia laajana osaamisalueena kuitenkin oli jo päättynyt. Neljännen kerroksen saneeraus yhdeksi operatiiviseksi osastoksi onnistui hyvin. Välimäki muisteli sen yhteydessä syntynyttä visiotaan keskittää koko erikoissairaanhoito samaan sairaalasii- peen ja länsisiiven vuokraamista terveyskeskuksen tarpeisiin. Jos jotain hampaankoloon jäi, niin esimerkkinä Välimäki toi esiin kuvantamishankintojen kes- kittämisen. Aluesairaalalla oli oma sopimus yksityisen tuottajan kanssa magneettitutkimuksista, joihin liittyi erittäin hyvä konsultaatioyhteys radiologeihin. Kun ostopalvelutoiminta sitten keskitettiin Turkuun, hankinta hajaantui, hintaa tuli meille puolet lisää, ja hyvä konsultaatiopalvelu me- netettiin.

44 Jari Välimäki pohti suhteestaan hallintoon, että aluesairaalan oman johtokunnan kanssa asioiden valmistelun ja esittelyn jälkeen päästiin aina hyvään päätökseen. Sen jälkeen päätösten takana oli johtokunnan vankka tuki. Alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan aikana asioiden hoito muuttui vaikeammiksi. Olen kiitollinen ja ylpeä ajasta, jonka sain olla Loimaan aluesairaalan palveluksessa, Jari Välimä- ki totesi koko uraansa miettiessään.

2011 UUSI ENSIAPUPOLIKLINIKKA Vuoden 2011 alussa tehtiin sairaanhoitopiirissä taloushallinnollinen muutos. TYKS:n, TYKS Vakka-Suo- men sairaalan, Salon ja Loimaan aluesairaaloiden sekä psykiatrian ja hallintokeskuksen tulosalueiden taseet yhdistettiin. Turunmaan sairaalan ja Tyks-Sapan liikelaitosten taseet säilyivät vielä erillisinä. Ta- seiden yhdistäminen ei muuttanut jäsenkuntien asemaa tai niiden yhdenvertaista kohtelua. Sairaa- loiden ja tulosalueiden nimet ja johtokunnat säilyvät entisellään taseiden yhdistämisestä huolimatta. LAS:ssa virkamuutokset jatkuivat. Vuoden alussa saatiin yksi uusi erikoistuvan lääkärin virkakin. Gastrokirurgian osastonylilääkärin virka muutettiin urologian osastoylilääkäriksi, kirurgian ylilääkärin virassa kun oli gastrokirurgi. Tarkoitus oli saada urologin virasta näin vetovoimaisempi. Yksi perushoitajan vakanssi siirrettiin Salon aluesairaalaan helmikuun alussa. Alkuvuoden ajan olivat seitsemän sairaanhoitajan, yksi kätilön ja kaksi perushoitajan vakanssia käyttökiellossa ja näin säästyneet palk- kamäärärahat muutettiin johtokunnan päätöksellä ostopalvelumäärärahoiksi käytettäväksi lääkäri- ja vartijapalveluihin ja laitevuokriin. Ensiapupoliklinikan liki 1,4 miljoonaa euroa maksanut saneeraus valmistui ja tilat otettiin käyttöön 27.6.2011. Saneerauksessa poliklinikalle ja röntgenille rakennettiin myös aivan uutta tilaa päiväki- rurgisen yksikön alle, myös uusi päivystyksen sisäänkäynti ajoramppeineen. LAS:n palvelurakenne- muutoksissa edeltävästi tyhjiksi jääneitä vakansseja hyödynnettiin siten, että niiden varaan palkat- tiin heinäkuussa aloittaneen sairaalan ja terveyskeskuksen yhteispäivystykseen viisi sairaanhoitajaa ja osastonhoitaja. Yhteispäivystys sisältyi osavastuualueen palvelurakenneuudistukseen. A-rakennuksen kolmannessa kerroksessa monitoimiosaston yhteydessä toiminut sisätautien ja kirurgian valvontayksikkö lopetettiin ja sitä korvaamaan osastolle varustettiin yksi valvontahuone etämoni- toreineen. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut tarkoituksenmukaisek- Uusi ensiapupoliklinikan sisäänkäynti ja ajoramppi. si ja valvontapotilail- le varustettiinkin kaksi paikkaa uudelta päivystyspoliklinikalta. Fysioterapiaosastollakin tehtiin pintaremonttia (B-rakennuksen pohjakerros). Loimaan aluesairaalan sairaansijoja vähennettiin kahdeksalla, paikkoja jäi 84. Vuodeosastohoitoa vaativien palvelujen tarve oli vähentynyt merkittävästi edeltäneinä vuosina. Vuosien 2005-2010 aikana hoitopäivien määrä väheni noin puoleen ja hoitojaksojen määrä 63 %:iin vuoden 2005 tasosta. Avo- hoitokäyntien määrä oli pysynyt aikajaksolla tasaisena ollen vuosittain noin 39 000. Avohoidon osuus kaikesta toiminnasta ylitti tänä vuonna vuodeosastohoidon ollen 52,9 %. 2011 avohoitokäyntien vuotuinen määrä kasvoin noin kolmella ja puolella tuhannella yhteispäivystyksen potilaista johtuen. Vuodeosastohoitoa vaativien leikkausten määrässä ei ylletty suunniteltuun, niitä tehtiin reilut 800. Päiväkirurgisia leikkauksia tehtiin yli 1500, mikä vastasi suunniteltua. Hoitoon pääsyn keskimääräinen odotusaika oli 18 päivää. Yli 6 kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita ei ollut. Tekonivelleikkaukset Loi- maan aluesairaalassa lopetettiin, niiden määrä oli tänä vuonna enää 36. 45 Vanhusten jatkohoitopaikkojen niukkuus oli ainakin osasyy- nä siihen, että vuonna 2011 hoitojaksojen määrä kääntyi usean vuoden laskun jälkeen 7,9 %:n kasvuun ja ylitti suunnitellut. Myös hoitopäivien määrä kasvoi. Sisätautilääkäreiden niukkuutta pyrittiin helpottamaan hankkimalla ostopalveluna gastroenterologi pitämään vastaanottoa ja tekemään tähystyksiä yhtenä päivänä viikossa. Li- säksi pidettiin reumapotilaille suunnattua eves-poliklinikkaan kerran kuussa. Munuaispotilaille tarkoitettu hoitajapoliklinikka alkoi toimia. Keuhkotautien poliklinikkaa oli mahdollisuus pitää kahtena päivänä viikossa. Potilasturvallisuuteen kuuluvat lääkehoidon tentit koskivat jo koko hoitohenkilökuntaa. Tänä vuonna ne muuttuivat verkossa suoritettavaksi ja nimeltään LOVe-tenteiksi (lääkehoidon osaaminen verkossa). Hoitajien ammattitaidon suhteen tässä- kin kohdassa Loimaalla vedettiin tiukkaa linjaa.

2012 KUNTIEN VARAT VÄHISSÄ, ALUESAIRAALOI- Dialyysiyksikössä potilaita riitti. Oli tarvetta dialyysipaikkojen lisäämi- DEN TULEVAISUUS HÄMÄRÄN PEITOSSA seen ja eristystilan rakentamiseen. Keväällä piirin sairaalaverkoston tulevaisuus keskustelutti Sh Jarmo Harjunmaa dialyysiosas- myös päättäjiä. ton ”hermokeskuksessa”. VSSHP:n keskussairaalla oli kuusi varsinaista sairaalayksik- köä: Turussa sijaitsevat A-sairaala, U-sairaala, T-sairaala ja Ki- rurginen sairaala sekä Turun ulkopuolella sijaitsevat Paimion ja Raision sairaalat. Paimion ja Raision sairaaloista toiminta oli jo päätetty siirtää Turkuun, mutta aikataulua siirroille ei vielä ollut. Uusi T-sairaala valmistuisi joulukuussa. Sitä kehaistiin jopa Euroopan huippusairaalaksi. VSSHP:n aluesairaalaverkoston muodostivat Salon ja Loimaan aluesairaalat, Turunmaan sairaala sekä TYKS Vakka-Suomen sairaala. Kuntien kasvavat talouspaineet olivat johtaneet tilanteeseen, jossa oli taloudellisesti vaikeaa ylläpi- tää tätä sairaalaverkkoa. Sairaanhoitopiirissä pohdittiin yhden tai useamman aluesairaalan sulkemista keinona turvata riittävät erikoissairaanhoidon palvelut koko maakunnan asukkaille. Ensihoitojärjestelmä uudistettiin. Lähtökohta oli, että missään osassa sairaanhoitopiiriä potilaan asema ei heikentyisi. Oleellinen suuri muutos oli ensihoitopalvelun lakisääteinen viranomaisjohtami- nen. Sairaanhoitopiiri jaettiin Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen ensihoitoalueisiin, joista kullakin tulisi toimimaan neljästä kymmeneen ensihoitoyksikköä, siirtokuljetusyksiköitä ja mahdollisia va- ravalmiusyksiköitä. Yksiköt voisivat olla aluepelastuslaitoksen tai yksityisiä. Kullakin ensihoitoalueella tulisi toimimaan ympäri vuorokauden kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä ja oikeutettu ohjaamaan alueensa kaikkea ensihoitopalvelua palveluntuottajasta riippumatta. Kenttäjohtajat osallistuisivat myös itse ensihoitotehtäviin. Kenttäjohtajille tuli avuksi tie- tojärjestelmä, jolla he näkevät alueensa kaikkien yksiköiden sijainnin ja tehtävät. Näin suunniteltiin voitavan ohjata potilaat heti oikeaan päivystyspisteeseen ja vältettävän turhat siirtokuljetukset. T-sairaalaan sijoitettavan ensihoidon tilannekeskuksen kenttäjohtaja vastaisi koko sairaanhoitopiirin kent- täjohtamisesta. Loimaan ensihoitoalueelle esitettiin yhtä koko ajan valmiudessa olevaa ensihoitoyksikköä (ambu- lanssia miehistöineen) ja muiden kolmen yksikön valmiusaikoja pidennettäisiin aiemmasta. Keväällä 2012 Loimaan aluesairaalan viralliseksi sairauskertomukseksi vaihdettiin sähköinen potilaskertomus. Loimaan terveyskeskus aloitti e-reseptin käytön maaliskuussa 2012. Joulukuun alkuun mennessä e-resepti oli käytössä myös erikoissairaanhoidossa ja samalla kaikissa Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Uuden päivystyspoliklinikan tiloja järjesteltiin tarkoituksenmukaisemmiksi. Alun perin ensihoito- huoneeksi suunnitellusta tilasta tehtiin valvontahuone, ja näin palattiin takaisin erillisen valvontayksi- kön toimintatapaan. Onkologian poliklinikan toiminta kasvoi ja tarvitsi lisää tilaa ja hoitajia. Syyskuussa aloittikin toimintansa uusi infuusiopoliklinikka A-rakennuksen kolmannessa kerroksessa vanhassa valvontayksikös- 46 sä. Sinne keskitettiin sytostaattihoito- jen lisäksi avohoidon veritankkaukset sekä suonensisäiset antibiootti- ja muut lääkehoidot. Yksikössä oli potilaille yhdeksän lepotuoli- ja kaksi vuodepaikkaa. Erilaisia suoneen annettavia lääkehoitoja käytettiin syö- pätautien lisäksi reumatauteihin, veritauteihin, osteoporoosiin ja neu- rologisiin sairauksiin ja infektiotautei- hin. Poliklinikan sairaanhoitajilla oli erittäin tärkeä rooli lääkkeenannon lisäksi potilaille annettavassa ohjauk- sessa heidän sairaudestaan ja lääk- keistään. Kolmas neurologi aloitti puolipäivä- työnsä elokuussa. Hän toimi poliklinikalla ja hoiti osastojen konsultaatiot sekä kiersi sisätautiosastolla. Hematologian (veritautien) polikli- Uuden infuusiopoliklinikan hoitopaikkoja. nikan toiminta alkoi lokakuussa 2012 kolmena päivänä kuukaudessa. Sama hematologi hoiti piirin alueella kaikki alueelliset hematologian poliklinikat. Näin hänellä oli hyvä tuntuma alansa lähipalveluihin ja hän pystyi tehokkaasti ja asiantun- tevasti potilaitaan palvelemaan. Diabetespotilaiden hoidossa kehitettiin yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa. Kroonisten ja komplisoituneiden haavojen hoidon erityisosaamista varten oli haavahoitajan poliklinikka kerran viikossa. Tätä haavapolia markkinoitiin myös terveyskeskuksille haavojen hoitotyön kon- sultaatiopaikaksi. Haavahoitajan poliklinikalle ei tarvittu lääkärin lähetettä vaan potilas saattoi tulla sinne sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan lähettämänä. Avannehoitajan vastaanotto oli joka kolmas viikko. Gynekologian poliklinikka ja äitiyspoliklinikka toimivat koko vuoden ilman sulkuaikoja ja niiden po- tilasmäärät kasvoivat. Silmäpoliklinikan toiminta oli vakiintunut ja kaikki tarjotut vastaanottoajat olivat käytössä. Silmälää- käri teki pientoimenpiteitä sekä leikkausosastolla että poliklinikalla. Silmäpoliklinikalla aloitettiin syk- syllä näkökenttätutkimukset. Näkökenttätutkimuksia oli tehty Loimaalla tätä ennen 1980-luvulla. Sil- loin niitä teki Goldmannin perimetrillä poliklinikan osastonhoitaja Marjut Mattila. LAS:ssa hoitoprosesseja avattiin, kuten termi oli, kehitettiin ja dokumentoitiin. Tämän toiminnan avulla pystyttiin useita hoito- ja tutkimusprosesseja virtaviivaistamaan ja samalla saatiin tehokkaat mallit työn opastamiseen sijaisille ja tulokkaille. Samalla lisättiin potilasturvallisuutta ja hoidon tehok- kuutta sekä potilaan hyvinvointia. Potilaan kotiutusprosessia tutkittiin ja kehitettiin yhdessä terveyskeskusten kanssa. Päiväkirurgisten leikkausten määrä kasvoi 12,2 %. Vaikka muiden leikkausten määrä pieneni puoleen edellisen vuoden tasosta, leikkaustoiminta kokonaisuudessaan kasvoi vuoden 2012 aikana. Päi- väkirurgian osuus oli jo 81,5 %. Uuden osa-aikaisen ortopedin myötä oli tarkoitus lisätä ja kehittää olkapääkirurgiaa Loimaalla, mutta hänen toimiaikansa jäi muutamaksi kuukaudeksi. Syksyllä TYKS:n verisuonikirurgit kävivät neljänä päivänä leikkaamassa potilaita Loimaalla. LAS:n urologi leikkasi edellisen vuoden tapaan paljon turkulaisia potilaita purkaen TYKS:n sterilisaatiojonoa. Myös gastrokirur- gimme purkivat TYKS:n jonoa leikaten turkulaisia sappi- ja tyräpotilaita. Nämä TYKS:n jonoista tulevat potilaat olivat yhä oleellinen ja tarpeellinen lisä kirurgiseen leikkaustoimintaan ja leikkausosaston ka- pasiteetin työllistämiseen. Kirurgisen vuodeosaston 26 potilaspaikkaa olivat koko vuoden ajan käytössä. Kaikki kirurgista tai gynekologista vuodeosastohoitoa vaativat potilaat kyettiin hoitamaan näillä paikoilla. Lisäksi osastolla hoidettiin myös sisätautipotilaita varsinkin viikonloppuisin. TYKS:n neurokirurgian osastolta lähetettiin Loimaalle useita leikkauksesta toipuvia pidempääkin osastokuntoutumista vaativia potilaita. Loimaan aluesairaalassa oli edelleen 84 erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa, joista sisataudeilla 45, kirurgialla 33 ja naistentaudeilla kuusi. Monitoimiosasto (Moto) muutettiin nyt viikko-osastoksi. Se oli toiminut päivystysosastona (POS) varsinaisten osastojen rauhoittamiseksi päivys- 47 tysaikana. Vastedes tämä rauhoittaminen ei enää toiminut viikonloppuina ja työmäärä etenkin sisä- tautiosastolla lisääntyikin. Vuoden aikana sairaalassa hoidettiin noin 17 000 potilasta. Polikliinisen eli avo- hoitotoiminnan osuus oli kasvanut edelleen ollen nyt 56,5 %. Hoito toteutettiin 233-päisellä henkilökunnal- la, josta lääkärivirkoja oli 33 (3 näistä kylläkin amanu- enssin virkoja) ja 192 muuta hoitohenkilökuntaa. Unohtaa ei pidä edelleenkään, että sairaalaraken- nuksessa toimi VSSHP:n vuokralaisena myös terveyskeskuksen 27-paikkainen Loimaan hoito-osasto. Eikä sitäkään, että talossa toimivan henkilöstön määrä oli edellä mainittua suurempi hallinnollisista järjestelyis- tä johtuen.

2013 VYÖNKIRISTYSTÄ VSSHP:n kuntayhtymän hallitus päätti huhtikuun kokouksessaan, että virkamiehet voivat jatkaa valmis- telua yö- ja viikonlopun aikaisen leikkaustoiminnan keskittämisestä Turkuun ja Saloon sekä synnytysten ja lastenosaston toiminnan siirtämisestä Salon aluesairaalasta Tyksiin. Elokuun kokouksessaan hallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteis- toimintaneuvottelut sairaanhoitopitopiirin taloudellisen tilanteen ollessa kehittymässä vakavaksi. Niiden päätyttyä hallitus teki päätöksen, että sairaanhoitopii- Varastoidut vanhat aikanaan ruokasalis- ri jatkaa rakenteellisia muutoksiaan osana sosiaali- ja sa olleet Tynellin lamput löytyivät. Kun- terveyspalveluiden kehittämistä siten, että potilaiden nostettuina niistä kaksi ripustettiin ruo- sujuvat palvelut voidaan turvata merkittävästi silloista kasalin kabinettiosaan ja yksi johtavan pienemmillä kustannuksilla. lääkärin kansliaan. Välittömänä kulujen leikkauskeinona olivat palkat- tomat säästövapaat, niinsanotut talkoovapaat. Lisäk- si vapautuvia vakansseja ei saanut täyttää kuin hallituksen luvalla. Vastoin sairaanhoitopiirin johtajan esitystä, hallitus päätti sisällyttää myös lomautukset yhdeksi keinoksi kulujen leikkaamisessa. Näin menet- telytavaksi tuli, että joulukuun 2013 aikana jokainen sairaanhoitopiirin työntekijä lomautettaisiin neljäksi päiväksi, ellei hän ollut pitänyt vastaavaa määrää pal- katonta talkoovapaata siihen mennessä. Lopullisessa tilinpäätöksessä vuodelta 2013 sairaanhoitopiiri saavutti talousarvion mukaisen tuloksen. Piirin toimintakertomuksessa 2013 käsiteltiin alueellinen erikoissairaanhoito yhtenä omana tulos- alueenaan. Alueelliset johtokunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin yksi alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunta. Sairaalan henkilökunnalle pidettiin uu- Sairaanhoitopiirin uuden 2014-2016 strategi- desta strategiasta tiedotustilaisuus. an esittelyn myötä aluesairaaloiden tulevaisuus al- Armi Vuori toi sairaanhoitopiirin johta- koi hahmottua. Henkilökunnan oli vaikea nähdä uu- ja Olli-Pekka Lehtoselle esiin paikallisia distamisohjelmassa sijaa aluesairaaloiden silloisen näkökulmia ennen tilaisuuden alkua. Ti- kaltaiselle toiminnalle. Sairaanhoitopiirin johto taas laisuus videoitiin ja tallenne on katsotta- rauhoitteli, että aluesairaaloita ei olla lopettamassa. vissa Loimaan Lehden Youtube-kanaval- Loimaalla henkilökunta järjesti 23.11. mielenosoitus- la. 48 TERVEEMPÄNÄ KOTIIN – UUDISTAMISOHJELMA (strategia, joka palautettiin uuteen valmisteluun)

2. Tyksin toimi- ja palvelualuekohtainen hoitolinjaorganisaatio laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Toimi- ja palvelualuejohtajat vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saatavuu- desta ja saumattomasta yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

3. Henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät.

4. Yhtenäisen alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkiteh- tuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynniste- tään valtuustokauden lopulla. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään.

5. Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehditaan toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetusstrategiaa.

6. Sairaanhoidolliset palvelut (esim. laboratoriopalvelut) järjestetään taloudellisesti ja laadullisesti nykyistä vakaammalle pohjalle käyttäen Turun yliopiston ja erityisvastuualueen mahdollisuuksia.

7. Sairaanhoitopiirin tukipalvelut (esim. ruokahuolto) järjestetään taloudellisesti ja laadullisesti ny- kyistä vakaammalle pohjalle käyttäen omistajakuntien ja erityisvastuualueen mahdollisuuksia.

8. Sairaanhoitopiirin rakennuskanta saatetaan turvalliselle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tar- peettomista tiloista luovutaan. Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa. Yhteisillä tiloilla haemme parempaa yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja sujuvampia hoitoprosesseja.

kulkueen ja massatapahtuman Loimaan torilla. Siellä väen joukossa nähtiin muun muassa useita kan- sanedustajia. Mielenilmausten jälkeen kuntayhtymän valtuusto päätti marraskuun lopussa yksimielisesti palaut- taa strategian uuteen valmisteluun. Turun kaupunkia valtuustossa edustanut Juhani Leppä, joka oli myös hallituksen varapuheenjohtaja, perusteli palautusesitystään sillä, että asia oli herättänyt voimak- kaita tunteita ja ollut sen vuoksi paljon esillä myös joukkoviestimissä. Lepän ehdotus otettiin valtuustossa vastaan aplodein. Juuri ennen varsinaisen kokouksen alkua valtuuston puheenjohtaja Aila Harjanteelle luovutettiin kaksi strategiaa vastustavaa nimilistaa. Apulaisosastonhoitaja Erja Anttila luovutti Loimaan alueelta kerätyt 9390 allekirjoitusta ja kätilö Katja Orimo Salon alueelta kerätyt 6739 nimeä. Myös Vakka-Suo- men alueella oli kerätty tuhansia nimiä aluesairaalan puolustamiseksi. LAS:n leikkaussalin lauantaipäivystys lopetettiin. Aiemmin viikko-osastoksi muutettu monitoimi- ja 49 Monisatapäinen mielenosoituskulkue keräsi mukaansa sekä sairaalan henkilökuntaa että seudun asukkaita. Loimaan Lehdessä 26.11. 2013 kerrottiin, että Loimaan Likat, eli Pirre ja Hansu (Eija Vilpas ja Riitta Havukainen) esiintyivät mielenosoituskulkueen päätepis- Loimaan Lehden jutussa teessä Loimaan torilla. – Kyllähän tässä täytyy liikkeelle lähteä, että (21.11.2013) käytiin sairaalan hen- saadaan sairaala pysymään, ettei ihmisten tarvii lähtee Turkuun, kilökunnan talkoissa, joissa maa- siellähän kuolee jo, ei tarvii kipeekään olla, Hansu sanaili. Mielen- lattiin kylttejä mielenilmaukseen osoituksesta on nähtävissä videoita Loimaan Lehden Youtube-kana- aluesairaaloiden puolesta. valla.

päivystysosasto lakkautettiin lokakuun lopulla, syynä oli osaston vähentynyt tarve. Siitä vapautuivat samalla korvatautien ja myös silmätautien poliklinikoille uudet tilat (A-rakennuksen 3. kerros). Ei päivystyksellisen sairaanhoidon tarpeen mittarina voi käyttää osaltaan lähetteiden määrää. LAS:aan tulleiden lähetteiden kokonaismäärä laski vähän. Eniten vähenivät terveyskeskusten tekemät lähetteet. Sisätautipoliklinikalle tuli kuitenkin lähetteitä pari prosenttia ja neurologille 10 % edellistä vuotta enemmän. Suoritteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta sisätautipoliklinikalla 7,5 % ja neurologian poliklinikalla liki 20 %. Päiväkirurgisten leikkausten määrä pysyi ennallaan ja muiden leikkausten määrä väheni edelleen kolmanneksella. Loimaan aluesairaalassa hoidettiin tämän vuoden aikana sata potilasta enemmän kuin edellisenä. Osastoilla otettiin käyttöön Paoncil-luokitus. Se kuvasti potilashoidon onnistumista asetettujen tavoitteiden suhteen ja hoidon kuormittavuutta henkilökunnan suhteen. Sisätautiosastolle saatiin luoki- tuksen tuloksen perusteella kaksi päivystysosastolta vapautunutta sairaanhoitajavakanssia. Sairaansijat vähenivät Moton lopettamisen myötä ja vuoden lopussa Loimaan aluesairaalassa oli erikoissairaanhoidon potilaspaikkoja sisätaudeilla 44, kirurgialla 23 ja naistentaudeilla kolme eli yh- teensä 70.

2014 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAMINEN KESKITETTY Sairaanhoitopiirin ravinto- ja kanttiinipalvelut henkilökuntineen siirtyivät vuoden alussa Arkealle (Tu- run seudun kiinteistöpalvelut Oy). Tällä suunniteltiin saavutettavan jopa kahden ja puolen miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Ensimmäisenä vuonna säästö osoittautuikin paljon suuremmaksi, neljäksi miljoonaksi euroksi. 50 Mikä on Arkea ja sen suhde sairaanhoitopiiriin? Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 5.12.2013 osaltaan sopimukset, jotka mah- dollistavat sairaanhoitopiirin ravintohuollon ja kanttiinipalvelujen siirtämisen liikkeenluovutukse- na Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy:lle (Arkea). Liikkeenluovutuksen yhteydessä VSSHP osti 8010 kappaletta Arkean osakkeita noin 103 000 euron hintaan. Osakeomistuksensa turvin sairaanhoitopiiri sai paikan Arkean hallituksessa ja pystyi jatkossa osallistumaan yhtiön ohjaukseen. Yrityksen edeltäjä Turun kaupungin Ruokapalvelukeskus Katerinki perustettiin 2008. Kun se ja kaupungin siivoustoimisto ja kiinteistönhoito yhdistyivät, syntyi Turun kaupungin Kiinteistöpalve- luliikelaitos. Turun kaupungin yhtiöittämänä Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy aloitti toimintansa 2012 osana Turku-konsernia. Maaliskuussa 2013 yhtiö otti käyttöön markkinointinimen Arkea. Elokuussa 2015 yritys vaihtoi nimensä Arkea Oy:ksi. 2017 Arkea Oy tuotti ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja Lounais-Suomen suurimpana alan yrityksenä ja työnantajana. Yritys ilmoitti olevansa 1 200 työntekijän voimin läs- nä asiakkaidensa arjessa. Toimintaa oli yli 1 000 rakennuksessa, 600 000 neliössä, 3 miljoonassa tilakuutiossa ja Arkea valmisti päivittäin 52 000 ateriaa. Yritys ilmoitti kantavansa vastuun asiak- kaistaan ja ympäristöstä sekä tiedostavansa eettisen ja yhteiskunnallisen vastuunsa. Yrityksen omistajat olivat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Salo, Paimio, Uusikaupunki, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Paimio-Sauvo kansanterveystyön kuntayh- tymä.

Sairaanhoitopiirin henkilöstökuluissa pyrittiin säästämään aiempia vuosiakin laajemmilla kesän sul- kuajoilla. Kesäsulut koordinoitiin sairaanhoitopiirin, ei yksittäisten sairaaloiden, näkökulmasta. Menet- telyllä vähennettiin sijaisten käyttöä sekä työaikakorvauksia. Myös lean-hankkeet ja -koulutus olivat kovassa muodissa. Säästötoimien ansiosta sairaanhoitopiiri pystyi ensimmäistä kertaa koko 2000-luvulla vähentämään velkojensa määrää. Velka pieneni 30,3 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa noin 259 miljoonaa euroa. Huhtikuussa sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi marraskuussa valmisteluun palauttamansa ”Ter- veempänä kotiin”-strategian. Sen ydin oli koko maakunnan kattava yksi sairaala. Tavoitteena oli taata kaikkien jäsenkuntien asukkaille yhdenmukaiset, tasavertaiset ja laadukkaat terveydenhuollon palvelut. Siinä otettiin huomioon uuden päivystysasetuksen vaatimat muutokset. Alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan tilalle tulisi 13-jäseninen lähipalvelulautakunta, johon tuli edustus myös Turun Yliopistosta koulutus- ja tutkimusnäkökohtien huomioimiseksi lähipalveluissa. Syyskuussa hyväksyttiin Tyksin organisaatiomallin käyttöönotto vuoden 2015 alusta myös aluesairaaloissa. Liikelaitoksena toimiva Turunmaan sairaala saisi jatkaa vielä toimintaansa omalla organisaa- tiomallillaan osana sairaanhoitopiiriä. Yksi sairaala -projektiksi nimetyssä hankkeessa Tyksissä potilas- hoidosta vastaavien yksiköiden toiminta ulotettaisiin 2015 alussa aluesairaaloihin ja aluesairaaloiden päivystysten toiminta liitettäisiin osaksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta. Vuoden 2014 alussa Loimaan aluesairaalassa alkoi päivystää sairaanhoitopiirin oma kenttäjohto- yksikkö ambulansseineen ja korvasi samalla yhden ostopalveluna hankituista sairaankuljetusyksi- köistä. Loimaalla terveyskeskuksen ja aluesairaalan yhteinen valmisteleva työryhmä otti tehtäväkseen selvittää erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidon työnjakoa. Lähtökohtana oli Loimaan kaupungin tilaama keväällä 2014 valmistunut Kuntamaisema Oy:n tekemä konsulttiselvi- tys ”Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys”. Selvityk- sen mukaan Loimaalla hoidettiin paljon sisätautipotilaita oikean terveyskeskustason sijasta erikoissairaanhoidossa. Esitettiin, että jopa 40 % potilaista hoidettiin ”väärässä” paikassa. Työryhmä tutustui erityisesti erilaisiin kuntouttavan vuodeosastohoidon toteuttamisen malleihin eri laitoksissa ja terve- yskeskuksissa. Myös Pöytyän seudun terveyskeskusta pyydettiin mukaan, mutta siellä ei asiaa koettu ajankohtaiseksi. Sairaanhoitopiirissä oli 2013-2014 laadittu raportti erikoislääkäripalvelujen ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen tarpeesta VSSHP:n kunnissa. Tämän raportin käsittelyn yhteydessä työryhmä esitteli kesäkuussa sairaanhoitopiirin johdolle oman alustavan näkemyksensä selvitettäväkseen ottamastaan asiasta. Suunnitelma nojasi sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen vahvaan yhteistyöhön vuodeosas- 51 TERVEEMPANA KOTIIN – UUDISTAMISOHJELMA (Huhtikuu 2014)

1. Sairaanhoitopiiri on yksi kilpailukykyinen sairaala, jossa toiminta on tarkoituksenmukaisesti keskitettyä ja hajautettua. Yliopistosairaalan paras tietämys on käytettävissä kaikissa toimipisteis- sä. Erikoissairaanhoidon palvelut turvataan kattamaan koko maakunnan alueen mahdollisimman tasa-arvoisesti. Potilas saa palvelunsa valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä. 1.1 Aluesairaalat tarjoavat sellaista erikoissairaanhoitoa, jota tarvitaan väestötasolla usein, tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana, ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Lisäksi aluesairaaloissa tuotetaan muita tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon lähipalveluita sekä erikseen sovittuja, tiettyyn aluesairaalaan keskitettyjä yliopisto- sairaa- lapalveluita. 1.2 Päiväkirurgian suhteellista osuutta lisätään sairaanhoitopiirissa. Vaativaa päiväkirurgiaa toteutetaan keskitetysti eri sairaaloissa. 1.3 Aluesairaaloiden yhteispäivystykset liitetään ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen alueellisen ensihoidon hyötyjen saamiseksi. 1.4 Synnytysten järjestämisestä päätetään, kun päivystysasetuksen lopullinen sisältö ja voi- maantulon aikataulu selviää. 1.5 Avohoitopainotteisuutta lisätään koko sairaanhoitopiirissa 1.6 Turussa palvelut sovitetaan yhteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan oman erikoissairaanhoidon kanssa. 1.7 Luodaan yliopistosairaalan kilpailukykyä parantava huippuosaamisstrategia ja edistetään kilpailukykyä sairaanhoitopiirin viestintästrategialla.

2. Varsinais-Suomen alueen terveyden- ja sairaanhoito tuotetaan oikealla erikoistumisen tasolla, saumattomassa yhteistyössä perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 2.1 Tuetaan palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehittämällä konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoimintaa, jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa ja hoitoketjuja. 2.2 Kehitetään monialaisia (erityisesti psykiatria ja lastentaudit) alueellisia toimintamalleja tukemaan perustason työtä lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. 2.3 Tyksin toimi- ja palvelualuekohtaista hoitolinjaorganisaatiota ja sen mukaista potilaskeskeis- tä palvelumallia kehitetään ja yhtenäistetään edelleen. Toteutetaan toimialueiden välisten hoi- tokäytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Standardisoimalla toimintaa on saatavissa taloudellisia hyötyjä. Tyksin hoitolinjaorganisaatiomalli ja sen mukaiset toimintatavat laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Toimi- ja palvelualuejohtajat vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saa- tavuudesta ja saumattomasta yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 2.4 Luodaan luottamushenkilöpäätöksentekoon mekanismit joilla erikoissairaanhoidon lähipal- veluita seurataan ja kehitetään niin, että palvelut turvataan ja järjestetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluita mahdollisimman hyvin tukeviksi. 2.5 Aluesairaaloilla tulee säilyttää linjaorganisaatioon sopeutettava paikallinen johtamisjärjes- telmä sekä sairaalan henkilöstön etta luottamushenkilöorganisaation pohjalta.

3. Henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi sairaanhoitopiirissa otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät.

4. Yhtenäisen alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkiteh- tuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynniste- tään valtuustokauden lopulla. Työssä on otettava huomioon myös Länsirannikkostrategian linja- ukset. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään.

5. Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehditaan toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetusstrategiaa.

52 6. Sairaanhoidolliset palvelut (esim. laboratoriopalvelut) järjestetään yhdessä Turun yliopiston ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa ottaen huomioon alueelliset erityisvahvuudet, vaikutta- vuus, kokonaistaloudellisuus sekä terveysalan innovaatio- ja liiketoimintapotentiaalit. Sairaanhoitopiirin tukipalvelut (esim. laitoshuolto) järjestetään kokonaistaloudellisuutta pa- rantaen yhdessä omistajakuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin rakennuskanta saatetaan turvalliselle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon aluesairaaloiden tilojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa. Yhteisillä tiloilla haemme parempaa yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja sujuvampia hoitoprosesseja.

7. Uudisrakentamisen mitoituksessa tulee huomioida aluesairaaloiden tarjoama tilakapasiteetti.

toilla ja pyrki huomioimaan myös myöhemmän SOTE- uudistuksen haasteet. Työskentely jatkui sairaanhoitopiirin johdon hyväksymänä johtaen seuraavan vuoden alussa virallisen yhteistyöryhmän asettamiseen. Loimaan aluesairaalassa laboratorion uudet tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön marraskuussa. D-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ne olivat laboratoriossa asioivien helposti saavutettavissa ja varsin tarkoituksenmukaiset. Maaliskuun alussa neurologian poliklinikka muutti sille 2008 remontoiduista tiloistaan entiselle monitoimiosastolle A-rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Samalla käytävällä toimivatkin jo silmäpoliklinikka ja korvapoliklinikka. Osaston kylpyhuoneeseen korjattiin pikaremontilla uudet tilat myös urologian poliklinikalle. Urologian poliklinikan tilat olivat toiminnallisesti korkeintaan välttävät ja kovasti tilapäiseksi tarkoitetut. Sisätautiosasto sai heinäkuussa vanhan neurologian poliklinikan uudestaan käyttöönsä kahdeksi poti- lashuoneiksi remontoituna. Toinen huoneista soveltui myös eristyshuoneeksi. Lisäksi alasta riitti vielä eristys- dialyysille oma huonetilansa, josta oli monitoriyhteys läheiseen dialyysiyksikköön. Dialyysiyksikkökin remontoitiin ja sitä pitkään vaivannut vesiongelma saatiin hoidetuksi. Omat dialyysipotilaansa yksikkö sai hoidet- Päikin pään hissi. Nimet ja yksiköt vaihtui- tua remonttiaikanakin. vat tiuhaan tahtiin ja hissin nappuloiden Kun Loimaan aluesairaalan leikkaussalit, valvonta nimikylttejä teipattiin samaa tahtia uuden- ja operatiivinen vuodeosasto suljettiin kesällä neljäk- laisiksi. si viikoksi, ei tänä aikana aluesairaalassa ollut lainkaan erikoissairaanhoidon takapäivystystä. Päivystysaikana puhelinkonsultaatioista vastaisivat Tyksin takapäivystäjät. Tämä aika oli samalla koeajoa tulevaa organisaatiota ajatellen. Sisätautiosastonkin päivystys oli tämän mukaisesti Tyksissä, mutta potilasturvallisuuden turvaami- seksi järjestettiin osastolla viikonloppuisin sisätautilääkärin kierto. Tarkoitus oli hoitaa sulkuaikana si- sätautiosastolla vain terveyskeskuksen vuodeosaston tasoisia potilaita, mutta käytännössä osastolla hoidettiin samanlaisia diagnooseja omaavia potilaita kuin normaalinakin aikana. Myös jouluna 2014 supistusten aikana sisätautipotilaita oli osastolla jopa puolet ennakoitua enemmän. Sisätautipotilai- den määrässä ei siis ainakaan vielä tapahtunut suunniteltua määrän vähenemistä. Potilashoidon lääketurvallisuuden yhä parantamiseksi aloitti osastofarmaseutti työnsä lokakuun alussa sisätautiosastolla. Loimaan sairaalaan tulleiden lähetteiden kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta viidelläsadal- 53 la ollen nyt 8800. Sisätautipoliklinikalle tulevien lähetteiden määrä kuitenkin kasvoi 11 %. Myös neurologian poliklinikalle tulleiden lähetteiden määrä kasvoi edelleen. Keuhkosairauksien poliklinikallekin lähetemäärä kasvoi. Lastentautien poliklinikka toimi suunnilleen entiseen tapaan. Infuusiopoliklinikal- la erityisesti hematologiset hoidot lisääntyivät. Erilaisia sulkuaikoja, joita siis toteutettiin säästösyistä, oli melkoisen paljon. Naistentautien ja äitiys- poliklinikka olivat kesällä suljettuna neljä viikkoa ja joulu- tammikuussa kaksi viikkoa, muuten ne toimivat entiseen tapaansa. Korvapoliklinikalla ja kuulonhuollossa oli pääsiäisenä kahden viikon, kesällä neljän viikon ja vielä joulun aikaan kahden viikon sulku. Silmäpoliklinikka oli suljettuna keväällä viikon, kesällä neljä viikkoa ja jouluna viikon. Silmälääkäri otti potilaita vastaan edelleen kahtena päivänä viikossa. Näkökenttätutkimukset lisääntyivät niin paljon, että vastaanottopäivinä poliklinikalla tarvittiin kaksi hoitajaa. Silmäpoliklinikka sai laitteitaan ja nä- kökenttätutkimuksia varten myös yhden huoneen lisää. Leikkausosaston toiminnassa oli kesäsulun lisäksi supistuksia jo keväällä ja joulukuussakin se oli suljettuna kahden viikon ajan. Leikkausosastolle hankittiin vielä kaksi uutta anestesiakonetta. Leik- kaussalien remontin tarve tiedostettiin, mutta suunnittelu ei edennyt, koska tilan ja leikkaustoiminnan tulevaisuudesta ei ollut olemassa sitovia päätöksiä. Tähystysyksikön toiminta oli vilkasta, se siirrettiin tulevaisuutta ennakoiden hallinnollisesti akuut- tiblokista takaisin operatiiviseen blokkiin. Operatiivisen blokin itsenäisiä hoitajavastaanottoja olivat haavahoitajan, avannehoitajan, endoproteesihoitajan ja lääkintävahtimestarin poliklinikat sekä preoperatiiviset hoitajavastaanotot. Uroterapeutin antama ohjaus oli tämän vuoden uusi poliklinikka- palvelu urologisille ja naistentautipotilaille. Loimaan aluesairaalassa erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoitopaivien kokonaismäärä laski edelleen. Avohoitokayntien määrä nousi tavoitteiden mukaisesti. Leikkausten kokonaismäärä pieneni ja paivakirurgian suhteellinen osuus kasvoi edelleen niiden lukumäärän pysyessä ennallaan. Leikkausosastolla pääpaino oli gastroenterologisessa kirurgiassa. Tyksistä ohjattiin edelleen sappi- ja tyräpotilaita Loimaalle leikattaviksi. Oma korvalääkäri teki toimenpiteitä entiseen tapaan ja loppuvuodesta myös Tyksistä korvalääkäri kävi tekemässä Tyksin jonon leikkauksia Loimaalla. Tyksin verisuonikirurgi kävi edelleen muutamana päivänä leikkaamassa Loimaan alueen potilaita. Ortopedisia toimenpiteitä tehtiin yhä vähenevässä määrin. Gynekologit leikkasivat entiseen tahtiin potilaitaan. Loimaan aluesairaalan oma urologi jäin virkavapaalle, mikä oli melkoinen takaisku kirurgialle ja po- tilaspalveluille. Urologian poliklinikalle hiljan hankittu videokystoskooppikin uhkasi jäädä käyttöä vail- le. Urologivajetta ei pystytty paikkaaman Tyksistä käsin ja palvelupuutetta korvattiin loppuvuoden ajan osa-aikaisella ostopalvelujärjestelyllä yksityiseltä sektorilta poliklinikkatoimintaan painottaen. Kirurgian (operatiivisen) osaston 26 potilaspaikalla pystyttiin hoitamaan kaikki vuodeosastohoitoa vaativat kirurgiset ja gynekologiset potilaat. Edelleen myös sisätautien päivystyspotilaita oli osastolla varsinkin viikonloppuisin. Sisätautipotilaille tarvittiin etenkin eristyshuoneita. Tyksistä siirrettiin vuoden aikana yhteensä 203 potilasta operatiiviselle osastolle jatkohoitoon eri erikoisaloilta. Potilaita ko- tiutettiin joustavasti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Joustavuutta tarvittiin, ja sitä oli myös poliklinikoiden toiminnassa. Poliklinikan hoitajien, kuten muidenkin, ennakoimattomat poissaolot sijaistettiin koko blokin henkilöstön kesken tehtävin työvuorojärjestelyin. Tarvittaessa apua annettiin yli blokkira- jojenkin. Potilashoitojen ja -aikojen perumisia ei juurikaan jouduttu tekemään. Omien erityistehtävien osaamisen lisäksi pyrittiin huolehtimaan hoitajien moniosaamisesta. Vuodeosastoilla oli yhä enenevässä määrin huonokuntoisia potilaita ja yhä enemmän tarvittiin hoi- totyössä hyviä apuvälineitä. Työergonomiasta tuli tärkeä työterveyden ja -hyvinvoinnin osa-alue. Potilaan kuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena pidettiin hänen kotiutumistaan samaan paikkaan, mistä hän oli sairaalaan tullutkin, esimerkiksi kotiin, tuettuun palveluasumiseen tai palvelutaloon. Ta- voitteena oli myös tehdä jokaiselle jatkohoitopaikkaan siirtyvälle potilaalle hoitotyön yhteenveto sel- keyttämään hoitovastuun siirtymävaihetta. Jatkossa tämä tavoite laajennettiin kaikkia kotiutuvia potilaita koskevaksi. Jokaisella työntekijällä oli velvollisuus suorittaa potilasturvallisuuden verkkokoulutus. Digiaikaan valmistauduttiin suorittamalla lisäksi tietoturvatestit ja e-arkiston verkkokoulutus koko hoitohenkilö- kunnan osalta. Yksi sairaala -projektiin liittyvä koko sairaalan henkilöstön jakaminen toimialueille aloitettiin elokuussa. Henkilökunta jaettiin eri toimialueille ja myös osastoja poliklinikkaryhmiin, koska kaavailuis- sa oli mahdollinen vuodeosastojen siirtyminen terveyskeskuksen hallintaan. Aluesairaalan katsantokulmasta oli odotettavissa, että henkilökunnan pilkkoutuminen useisiin vas- 54 tuualueisiin voisi heikentää olemassa olevaa synergiaa palvelujen tuottamisessa. Tätä ei ehkä pystytty riittävän hyvin tiedostamaan tulevien organisaatioiden johdossa. Energia ei ehkä riittänyt tässä kohdassa vähäiseltä näyttävään osaan organisaatiossa. Pienen sairaalan toiminnan näkökulmasta kuitenkin yhteinen henkilöstö oli voimatekijä. Jokaisen työntekijän kanssa käytiin syksyn aikana henkilökoh- tainen keskustelu tulevasta vastuualueesta ja sijoituspaikasta. Avoimella sisäisellä tiedottamisella ja keskusteluilla pyrittiin vähentämään yksi sairaala -projektin joka tapauksessa aiheuttamaa huomatta- vaakin hämmennystä. Historiansa viimeisenä toimintavuotena 2014 Loimaan aluesairaala onnistui tuottamaan vajaan 400 000 euron ylijäämän. Vuoden lopussa aluesairaalan tase oli kuitenkin vielä noin 1,5 miljoonaa euroa miinuksella. Vertailuksi piirin muihin yksiköihin todettakoon toiset miinuksella olleet yksiköt: Tyks - 9 miljoonaa euroa sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos -3,5 miljoonaa euroa. Koko sairaanhoitopiirin tase yhteensä oli miinuksella noin 10 miljoonaa euroa.

Johtava ylihoitaja Anne Isotalo Haastattelu 3.10.2017 / Markus Laine

Anne Isotalo tuli Loimaan aluesairaalaan (LAS) 4.7.2005 Karkkilasta terveyskeskuksen johtavan hoitajan sijaispestistä. Hän oli aikaisemmin leikkaussalisairaanhoitajana 250:llä Tyks:ssä, Annen so- siaalipolitiikan maisteriopinnot valmistuivat 2004. Anne kertoi, että hänen tullessaan Loimaalle johtava ylihoitaja (jyh) Armi Heikkilä oli jo jäänyt eläkkeen alkamista edeltävälle lomalle. Ylihoitaja (yh) Paula Saari perehdytti Annen taloon ja tehtävään. Teemu Elomaa oli johtava lääkäri. LAS:n toiminta oli vielä aluksi varsin itsenäistä. Meillä oli oma budjetti ja niin edelleen. Paula Saari perehdyttäes- sään neuvoikin, että ei kaikkea kannata Turusta kysellä, kun tehdään vaan, ja tämä menettelytapa oli aivan käypä, mietti Anne Isotalo. Teemu Elomaan aikana johtoryhmän työskentely ei ollut sään- nöllistä, ja se oli paljolti epävirallisen luonteista. Ajalta ei välttämättä löydy johtoryhmän pöytäkirjo- ja. Anne Isotalo muisteli, että hänen toiveensa oli luoda johtoryhmätyöskentelystä säännöllistä. Jari Välimäen tultua johtavaksi lääkäriksi 2006 johtoryhmätyöskentely muuttui, Jari halusi keskittyä hallintoon. Silloin myös alettiin pitää kokouksista säännöllistä ja muodollista pöytäkirjaa. Ylihoitajan ja johtavan ylihoitajan työnjaosta Anne Isotalo kertoi, että hän hoiti tavallaan ulko- työt, asiat sairaanhoitopiirin (shp) kanssa ja yhteydet muihin kumppaneihin sekä kaikki koulutus- asiat. Yh Paula Saari puolestaan hoiti sisätyöt eli muut sairaalan sisäiset hoitotyön hallintoon liit- tyvät asiat. Merkittävistä tapahtumista keskustellessamme Anne muistelee vuotta 2008 ja päätöstä synnytysten lopettamisesta. Tuolloin piirin ohjaus oli jo merkittävä. Päätös aiheutti ymmärrettävästi kovaa kritiikkiä omalla alueellamme. Silloin vielä pystyimme kuitenkin itse päättämään hoitohen- kilöstön uudelleen sijoittamisen ja virat saimme pitää itsellämme, totesi Anne. Henkilökuntaa tavallaan samalla vapautui muihin tehtäviin ja tämä tarjosi mahdollisuuden monipuolistaa palvelua, mietti hän hakiessaan asiasta positiivisia puolia. Silloin muun muassa avattiin syöpäpotilaille infuusiopoliklinikka. Toiminta aloitettiin maltillisesti ja, kun nähtiin lähipalvelut halutuiksi ja toimi- viksi, niitä lisättiin. Tällä toiminnalla oli shp:n tuki. Alueellisen erikoissairaanhoidon (esh) hallintovaihetta Anne Isotalo muisteli termein, että siihen alistettiin Turunmaa, Salo, Vakka-Suomi ja Loimaa. Vuoden 2012 lopussa kehityskulku johti siihen, että LAS:n oma johtokunta lopetettiin ja samoin muista aluesairaaloista. Shp:iin tuli yksi alueellisen esh:n johtokunta. Alueellinen esh oli toiminnallisesti aktiivista ja Vakka-Suomen johtava lääkäri Lisa Pelttari veti sitä ponnekkaasti. Toiminta käynnistyi Pelttarin 2008 laatimasta raportista. Toiminnalla oli shp:n tuki. Alueilta nousi kritiikkiä tästä mallista. Sillä shp halusi paitsi antaa alueille tietyn asteista sal- limusta, myös toisaalta standardisoida toimintaa ja sallia vain yhteisesti sovittuja asioita. Loimaa ja Vakka-Suomi joutuivat enemmän puolustuskannalle, Salolla oli suuruusetunsa ja Turunmaal- la kielipoliittinen erikoisasemansa. Yhteistyötä perussairaanhoidon kanssa kehitettiin alueellisen esh:n aikana, palveluintegraatiota tehtiin Loimaalla aivan kärkijoukkona. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan virka perustettiin 2009, uutta virkapohjaa ei siihen ollut, mutta se koottiin omista paloista. Psykiatrian siirto omaksi toimialakseen vapautti ja jätti Loimaalle ylihoitajan puoliviran ja lisäksi käytettiin yhtä erikoistuvan lääkärin virkapohjaa. Tarja Kurikka valittiin tähän virkaan tehtävänkuvanaan erityisesti näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen. Val-

55 takunnallisesti tuli myös uusia toimintaan vaikuttavia säädöksiä. Yksi oli potilasturvallisuus, josta laadittiin oma strategiansa. Tämä kuului myös kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäväkenttään samoin opiskelijakoulutuksesta vastaaminen. 2010 Anne Isotalo hoiti shp:n kehittämisylihoitajan virkaa Reetta Rusin jäätyä siitä eläkkeelle. Tarja Horn oli Annen sijaisena tuon vajaan vuoden ajan. Tähän aikaan sijoittui myös yh Paula Saa- ren eläkkeelle jääminen ja Jari Välimäen ero LAS:n virasta ja lähtö Mikkeliin. Armi Vuoresta tuli johtava lääkäri. Tänä aikana myös Arja Salo-Sirkiä valittiin ylihoitajaksi. Virkojen resurssipankki otettiin shp:ssä käyttöön 2010-2011. Kaikki vapautuvat toimet ja virat alistettiin piirille ja keskushallinnon käyttöön. Tähän asiaan vahvasti vaikutti huonohkosti hoidettu sairaanhoitopiirin talous, jonka tasapainotus vaati raskaita toimia. Tähän liittyi myös uusi viran- täyttömenettely. Yhtään virkaa ei enää saanut täyttää ilman keskushallinnon suostumusta. Kai- kissa kehityshankkeissa painoi säästäminen ja tavoitteeksi tuli virkojen vähentäminen. Anne palasi omaan virkaansa 2011. LAS:ssa toiminnat pyörivät. Tässä vaiheessa tehtiin niistä palveluprofiilit, tämäkin oli vahvaa alueellisen esh:n kehittämisen aikaa. Matti Helkiöstä tuli 2011 Lisa Pelttarin jälkeen alueellisen esh:n johtaja. Helkiö luotti Salon vahvaan asemaan eikä nähnyt niinkään muita alueita ja niiden tarpeita kuten Pelttari. Shp:n kuuden sairaalan taseet yhdistettiin vuodesta 2011 alkaen. Erillisiksi jäivät siinä vaiheessa vain Turunmaan sairaalan ja Tyks-Sapan taseet. Loimaalta poistui silloin loppukin budjettivalta. Tältä se ainakin tuntui Loimaalla ja myös Vakka-Suomen alueella. Samuli Saarni tuli shp:n ylilääkäriksi johtamaan muutosta, Olli-Pekka Lehtonen puolestaan jo tullessaan joutui tiukan talouden vartijaksi, pohti Isotalo. Hän totesi, että 2013 keskushallinto alkoi painaa päälle yhä enemmän. Anne Isotalo siirtyi 2015 vuoden alussa Tyks yksi sairaala -orga- nisaatiouudistuksessa medisiinisen toimialueen ylihoitajaksi.

Armi Vuori tuli apulaislääkäriksi Loimaan aluesairaalaan ensimmäisen kerran 1990. Armi oli toimelias ja temperamenttinen lääkäri ja ainakin itse muistan hänet monista vaikuttavista konsultaatiotilanteista ensiapupoliklinikalla, joissa aina oli tosi toiminnan tuntua, muistelee ortopedi Markus Laine. Armi Vuori itsekin moneen otteeseen muisteli erästä tilannetta, kun hän etupäivystäjänä soitti talonsa kattoa puhdistamassa olleelle Laineelle konsultaatiota. – Muistan kyllä hyvin, ei ollut kännyköitä, mutta takapäivystäjällä oli mukanaan katolla puhelin, jossa oli 25 metrin jatkojohto. Lähdin katsomaan potilasta, mutta kyseinen potilas sai hetken odottaa, vartin kestäneen matkani aikana oli poliklinikalle tuotu kuorma-auton laval- la tapaturmapotilaita, jotka hoidimme ensin. – Armi tuli anestesialääkäriksi Loimaalle 2000. Hän toimi osastonlääkäriaikanaan myös aktiivisesti helikopterilääkärinä. Armi Vuori valittiin 2008 anestesiaylilääkäriksi ja Jari Välimäen lähdettyä Mikkeliin Armi otti vastaan johtavan lääkärin tehtävät 2010. Tyks Loimaan sairaalan aloittaessa 2015 Armi Vuori oli sen ensimmäinen koordinoiva lääkäri.

56 2015 TYKS YKSI SAIRAALA Tyks yksi sairaalan toiminta käynnistyi ja lähipalvelulautakunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Loi- maan aluesairaalan nimeksi tuli Tyks Loimaan sairaala, ruotsiksi Åucs Loimaa sjukhus. Sairaalan johta- vasta lääkäristä tuli koordinoiva lääkäri, jonka toimenkuva myös muuttui nimikkeen mukaisesti. Tyksin organisaatio ulottui nyt kaikkiin toimintoihin ja jokaiseen työntekijään. Koko vanha hallintohierarkia purkaantui ja kunkin toiminnan johtajat ja henkilökunnan esimiehet olivat nyt Turussa. Uudistuksessa erityisesti hallinnon virkoja ja viranhaltijoita uudelleensijoitettiin organisaatiossa tarkoittaen samalla monen kohdalla siirtymistä Turkuun. Loimaalle jäi esimiesjohtoa tässä vaiheessa johtava ylihoitaja ja kaksi hallinnollista osastonhoitajaa. Alkuvaiheenkin jälkeen hallintoa sisältäviä tehtäviä ja vakansseja siirtyi pois Loimaalta. Vaikka osa yli- lääkäriviroista jäi edelleen Loimaalle, vastuu ja päätäntävalta niiden haltijoilta siirtyivät vastuuyksiköi- den ja toimialueiden johtajille Turkuun. Loimaalla ennen saman esimiehen alaisuudessa olleet työn- tekijät hajaantuivat eri yksiköiden esimiesvastuille. Monien hoitajien ja lääkärien työpanosta alettiin myös jakaa Tyksin eri yksiköiden välillä. Loimaan sairaalan tekninen yksikkö lakkautettiin kuten vastaavat yksiköt myös Salosta ja Uudesta- kaupungista. Pääosin niiden työntekijöiden työpisteet pysyivät kuitenkin ennallaan.

Tyks Loimaan sairaala tarjosi potilaille seuraavat palvelut: Vuodeosastot: Osasto 1 (konservatiivinen) 32 sairaansijaa (potilaita toimialueilta: medisiininen, sydän ja neurologia) Osasto 2 (operatiivinen) 26 sairaansijaa (potilaita kaikilta operatiivisilta toimialueilta) Terveyskeskuksen akuuttiosasto 27 sairaansijaa [Loimaan palveluja hyvinvointikeskus]

M-totek 6 leikkaussalia heräämö päiväkirurginen yksikkö (operoivat erikoisalat: gastrokirurgia, urologia, plastiikka- ja yleiskirurgia, verisuonikirurgia, gynekologia, korva-, nenä-, kurkkutaudit ja silmätaudit)

Poliklinikat (erikoislääkärin vastaanotto) naistentaudit (gynekologia) äitiyspoliklinikka

vatsaelinkirurgia (gastrokirurgia) ortopedia urologia verisuonikirurgia yleiskirurgia

yleissisätaudit dialyysipoliklinikka (myös eristysdialyysi) reumataudit munuaistaudit (nefrologia) veritaudit (hematologia) sydäntaudit (kardiologia) vatsa- ja suolistosairaudet (gastroenterologia) endokrinologia

keuhkotaudit korva-, nenä-, kurkkutaudit lasten ja nuorten taudit neurologia psykiatria silmätaudit (oftalmologia) syöpätaudit (onkologia)

Poliklinikat (hoitajavastaanotto) fysiatria (fysioterapeutit) [Tyks asiantuntijapalvelut / fysioterapiayksikkö] infuusiopoliklinikka sikiöseulonta haavahoitaja avannehoitaja tekonivelhoitaja uroterapeutti diabeteshoitaja lihavuuspoliklinikka (obesiteettipoliklinikka) ravitsemusterapeutti sydänhoitaja reumahoitaja munuaishoitaja

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) Loimaan päivystys Kuvantamiskeskus Loimaan röntgen TyksLab Loimaan laboratorio

Eristysdialyysi aloitti toimintansa tammikuussa. Osasto 1:n ilmastointi remontoitiin. Osasto 2 oli hei- nä- elokuussa suljettuna viisi viikkoa. Lääkäripulan takia osasto 1:n paikkaluku oli elokuussa vain 12. Takapäivystys siirtyi pysy- västi Turkuun, mutta lauan- taisin ja sunnuntaisin sisä- tautien erikoislääkäri kiersi osasto 1:llä. Kaikki sairaanhoitopiirin päivystysleikkaukset keskitettiin Turkuun. Koko päivys- tystoiminta siirtyi EPLL:n vastuulle. Paivystysasetuksen toimeenpanon myota 31.5.2015 anestesiapaivystys loppui Loimaalla, samalla Tyks Loimaan sairaalan pihalle parkkeerasi vuonna 2015 ensim- myös valvontapaikat suljet- mäistä kertaa magneettirekka. Sen ansiosta Loimaan seudun tiin. Loimaan päivystyksen potilaiden tarvitsi lähteä harvemmin Turkuun magneettikuviin, virka-ajan ulkopuoliset lääkä- sillä magneettikuvia otettiin Loimaalla kahtena päivänä viikossa ripalvelut ostettiin edelleen (Loimaan Lehti 22.8.2015). Attendolta. 58 Päivystyskäyntejä oli vuoden 2015 aikana Loimaalla 17 765, mikä edusti 12,5 % koko piirin päivystyskäynneistä. Päivystyksen puhelinneuvonta lisääntyi sairaanhoitopiirin alueella kolmanneksella. Jo vuodesta 2005 alkaen kuntien hammaslääkäripäivystys oli ollut viikonloppuisin sairaanhoitopiirin vastuulla. Vuoden 2015 alusta myös arkipäivystys siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille. Hammaslääkäripäivystyksen hoitaminen kuului EPLL:lle. Elokuussa 2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri haki sosiaali- ja ter- veysministeriöltä poikkeuslupaa päi- Loimaan sairaala sai paljon hyvää palautetta potilail- vystystoiminnan jatkamiseksi Tyks taan. Näin tässäkin yleisönosaston kirjoituksessa. Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa perusterveydenhuollon päivys- tyspisteinä. Lupaa ei kuitenkaan saatu. Loimaan kaupungin ja sairaanhoitopiirin asettama vuodeosastoja kos- kevan kehittämishankkeen valmistelun virallinen työryhmän oli aloittanut työnsä helmikuussa 2015. Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla saadaan potilaat nopeammin kuntoutukseen ja kotiin, sekä saadaan Loimaan sairaala tukemaan peruster- veydenhuoltoa ja sosiaalitoimea ny- kyistä paremmilla erikoissairaanhoidon lähipalveluilla. Tavoitteena oli poistaa hoidon sujuvuutta haittaavat Kiitollisena saamastaan hyvästä hoidosta Loimaan alue- organisaatiorajat sekä vähentää vuo- sairaalassa Rauha Maunula lahjoitti omaisuutensa si- depaikkojen määrää ja vuodeosasto- sältäen maatilan Pöytyän Kaulanperässä käytettäväksi hoidon tarvetta Loimaalla. sairaalan henkilökunnan hyväksi (1982). Lahjoituksen va- Työryhmä laati ja esitteli ratkaisuksi roin hankittiin sairaalan henkilökunnan virkistyskäyttöä kolme eri mallia. Loimaan sairaalassa varten sittemmin lahjoittajansa nimeä kantava rantakiin- toimisi joko kaksi nykyistä pienempää teistö. Sinne rakennettiin vanhojen rakennusten täyden- erikoissairaanhoidon osastoa (kirurgia nykseksi kuvassa näkyvä ”mökki”. ja sisätaudit) ja yksi perusterveydenhuollon vuodeosasto, tai kolme yhteiskäyttöistä eri tavoin profiloitunutta terveydenhuollon vuodeosastoa (konservatiivinen, operatiivinen ja geriatrinen), tai yksi erikoissairaanhoidon osasto ja kaksi perusterveydenhuollon osastoa. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 31.3.2015, että hanketta jatketaan kolmeen yhteiskäyttöiseen vuo- deosastoon perustuvalla toimintamallilla. Vuodeosastojen hallintotavasta hallitus päätti pyytää kan- nanottoa Loimaan kaupungilta. Vuodeosastot voisivat kuulua jatkossa joko sairaanhoitopiirin tai Loi- maan kaupungin perusterveydenhuollon organisaatioon. Tässä vaiheessa myös Vakka-Suomessa kiinnostuttiin vastaavasta hankkeesta. Toukokuussa sairaanhoitopiirin hallitus päätti esittää kuntayhtymän valtuustolle, että Tyksin hoito- organisaatioon vuoden alussa liitettyjen Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastot siirretään hallinnollisesti Loimaan ja Uudenkaupungin perusterveydenhuoltojen organisaatioihin. Ehdotuksen toteutuminen vaatii hyväksynnän myös kaupunkien omissa valtuustoissa. Uudessa toimintamallissa vuodeosastot olisivat yhteisosastoja, joissa olisi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkärin hoitovastuulla olevia potilaita, mutta kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta olisi terveyskeskuksella. Sairaanhoitopiirin erikoislääkäri olisi hoitovastuussa osastolla olevista erikoissairaanhoitoa tarvitsevista potilaista ja terveyskeskuslääkä- 59 Torstaina 19. toukokuuta 2016 5 PARKKI AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat GRILLIPIHVI 02 588 8031 sis. salaattipöydän 80 02 588 8032 UUTISET + kahvin. 8 Suomalainen paikallinen ri muista potilaista. Terve- yskeskuslääkäri kuitenkin Epäselvyyttä perhepäivä- osallistuisi erikoislääkä- ”Tämä on sitä mitä sote- hoitajien rin hoitovastuulla olevi- palkoissa ORIPÄÄN kunnanhallituk- en potilaidenkin hoitoon sessa oli maanantaina esil- lä asia, joka koskee per- alusta asti. Näin erikois- uudistuksella haetaan” hepäivähoitajien palkkoi- hin liittyviä epäselvyyksiä sairaanhoidon ja peruster- KATI UUSITALO ja sen johdosta tehtyä sel- ▼ Loimaalla vitystä. veydenhuollon yhteistyön Vt. kunnanjohtaja Pek- kehitetty ka Paju kertoo sen verran hyödyt saataisiin potilaan tässä vaiheessa, että kun- vuodeosasto- nan perhepäivähoitajille hoitoketjuun osastohoi- on maksettu sopimuksista uudistus kelpasi poikkeavaa palkkaa noin don alusta asti. Vastaavasti kahden vuoden ajan. kopioitavaksi Paju sanoo makse- tun palkan ylittäneen so- erikoislääkärin osaaminen sairaanhoitopiirin pimukset kyseisenä aikana, mutta myös sopimus- olisi terveyskeskuslääkärin sisällä ten mukaisia lisiä on jää- käytettävissä kaikkien po- nyt maksamatta. Loimaa Asian selvittely jatkuu. Kunnanhallitus merkitsi Kati Uusitalo tilaiden hoidossa. Toinen asian tiedokseen. – Tätä mallia tullaan käyttämään toisensa työn ymmärrys muuallakin Suomessa. Tämä on aika pitkälti sitä, mitä sote-uudis- Ypäjästä ja arvostus paranisi. Tämä tukselta haetaan, Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajoh- kaupunki kaikki hyödyttäisi lopulta taja Petri Virolainen arvioi. kesäksi? Hän kehuu Loimaalla kehitel- potilaita. tyä vuodeosastouudistusta siitä, YPÄJÄN kunta haluaa ju- että se madaltaa rajaa peruster- listautua kesän ajak- Uudistus vähentäisi Loi- veydenhoidon ja erikoissairaan- si kaupungiksi. Peruste- hoidon välillä, on potilasta kun- luna on, että Ypäjän kun- maalta ja Uudestakaupun- touttavaa ja siinä on monialainen ta viettää tänä vuonna ote potilastyöhön. 140-vuotisjuhlavuottaan gista sairaaloiden silloisen Malli otettiin käyttöön Loimaal- ja kaupungiksi nimittä- la vuodenvaihteessa ja samaan misen uskotaan lisäävän aikaan myös Vakka-Suomen sai- huomiota. yhteensä 148 vuodeosas- raalassa. Kunnanhallitus on esit- tänyt valtuustolle, että topaikan määrän 114 paik- LOIMAAN sosiaali- ja terveyspal- kunta ottaisi kaupunki-ni- velukeskuksen johtava ylilääkäri mityksen käyttöön 1.6.– kaan. Loimaalla vähennys Sari Koistinen on iloinen siitä, et- 31.8. tä Loimaalla kehitelty toimintata- Ypäjä nimettiin edel- olisi kahdeksan paikkaa. pa kelpaa myös muualla. lisen kerran kaupungiksi Loimaan mallissa samalla osas- 3.–9.6.2013, jotta Suomen Loimaan sairaalaan tuli- tolla on sekä perusterveydenhoi- Hevosurheilumuseo pys- don että erikoissairaanhoidon tyi vastaanottamaan Emil si kolme vuodeosastoa, paikkoja. Perusterveydenhoidos- Cedercreutzin veistoksen. ta vastaavat kaupungin palkkalis- Cedercreutzin testamentin joista yksi painottuisi sisä- toilla olevat lääkäri, hoitajat ja te- mukaan hänen teoksiaan rapeutit ja erikoissairaanhoidosta voi luovuttaa vain suoma- sairaalan lääkärit. laisille kaupungeille. tauteihin, toinen kirurgi- Ajatuksena on, että kun hoitoa aan ja kolmas geriatriaan. ei heti ja aina tehdä raskaimmal- la mahdollisella tavalla eli erikois- Kanikkalan- sairaanhoidossa, kokonaiskustan- Sekä sisätautipainotteisel- nukset vähenevät, vaikka erikois- Tätä on nykypäivä: yhdessä sängyssä terveyskeskuksen potilas ja vieressä sairaanhoitopiirin potilas. Sairaan- kujalle uusi sairaanhoidon osaajat ovat tar- hoitaja Saana Heinonen mittasi Mirja Saaren verenpaineen iltapäivän alkajaisiksi. Mirja Saaren ajanvietettä la että kirurgiapainotteisel- peen mukaan käytettävissä. on matonkuteiden repiminen. – On niin kuin kuntoilua, tekee olkapäille hyvää, hän tietää. valaistus Samoin joustavoitetaan potilai- ORIPÄÄN tekninen lauta- la osastolla olisi 10 paikkaa den elämää, kun nämä voivat saa- voidaan pitää lähellä potilasta. kunta hyväksyi Oripään da tarvittaessa nopeasti erikoislää- ESIMERKKI – Sen sijaan, että väkisin kulje- Sähkön tarjouksen Kanik- erikoissairaanhoidon tar- kärin palveluja saman katon al- tetaan ihmisiä aina Turkuun. kalankujan tievalaistuksen ta, mahdollisimman vähillä byro- Loimaan kaupungin vuodeosasto 1 jatkotöistä. peisiin ja 15 paikkaa pe- kraattisilla kiemuroilla. ■ 22 paikkaa sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysio- KAIKKI ei ole silti uudistuksessa Kanikkalankujalle on ai- Ennen perusterveydenhoito ■ Sijaitsee Tyks Loimaan sairaalan terapeutti, kuntohoitaja, toiminta- mennyt kuin Strömsössä. emmin asennettu tieva- rustason tarpeisiin. Geriat- teki lähetteen erikoissairaanhoi- tiloissa, eli kaupunki on vuokralla terapeutti. – Organisaatioiden yhteenso- laistuksen kaapelit ja valai- toon, potilas vaihtoi rakennusta sairaanhoitopiirin tiloissa. ■ Piirin kustantamat 1,2 erikois- vittaminen oli haaste, mutta hen- simien jalustat. riapainotteisella osastolla ja organisaatiota, ja samalla siir- ■ Kaupunki myy piirille osastolta lääkäriä ja sosiaalihoitaja hoitavat kilökunta on ollut joustavaa, Pet- Seuraavaksi vuorossa tyi vastuu seuraaville. kymmenen paikkaa, joita piiri käyt- piirin paikoilla olevia potilaita ri Virolainen kiittää. on vanhan linjan kaapelei- – Rumasti sanottuna, kun am- tää erikoissairaanhoidon potilaille. mutta ovat käytettävissä myös pe- – Emme ihan tarpeeksi ym- den ja pylväiden purkami- olisi 27 perustason vuode- bulanssin ovet sulkeutuivat, vas- ■ Kaupungilta osastolla lääkäri, rustason hoitoon. märtäneet miten eri tavoin voi- nen sekä uusien valaisimi- tuu siirtyi seuraavaan yksikköön, daan toimia ja miten erilaiset en asennus ja kytkentä. paikkaa eikä lainkaan eri- Petri Virolainen kuvaa. työnkuvat vaikuttavat. Eroja on Rakennettavat pylväät Loimaan mallissa potilasta nen hyödyttää kaikkia potilaita. Tyks Loimaan sairaalassa on ollut työkulttuureissa ja toimin- ja valot ovat samanlaiset koissairaanhoidon vuode- hoidetaan yhdessä ja tieto siir- esimerkiksi 20 paikkaa erikoissai- tatavoissa. kuin aiemmin Laomäen- tyy jouhevasti henkilökunnassa – MEILLÄ ON Suomessa sairaalois- raanhoidossa ja Vakka-Suomessa Lisäksi tietojärjestelmät ovat ai- tielle asennetut valaisimet. paikkoja. – olivat nämä sitten kaupungin sa paljon kohtuullisen pieniä vuo- 15. Vuodeosastopaikkoja on Loi- heuttaneet miettimistä, esimer- Kanikkalankujan valai- tai sairaanhoitopiirin palkkalis- deosastoja. Ne ovat kalliita pyörit- maallakin vähennetty. kiksi potilaskertomusjärjestelmän sintyöt on tarkoitus tehdä Sairaanhoitopiirin eri- toilla ja henkilökunnan osaami- tää, Petri Virolainen laskee. Yhteistyön avulla toimintoja kanssa on ollut ongelmia. valmiiksi tänä kesänä. koislääkärit ja tietyt asiantuntijapalveluiden työntekijät, kuten fysioterapeutit ja sosiaalityöntekijät, jatkaisivat sairaanhoitopiirin palveluksessa. Heidän työnsä vuodeosastoilla perustuisi sairaanhoitopiirin ja kaupungin välillä tehtävään yhteistyösopimukseen. Pääosa sen hetkisestä Loimaan sairaalan vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä siirtyisi osapuolten välillä tehtävällä liikkeenluovutussopimuksella kaupungin palvelukseen. Liikkeenluovutuksessa oli tarkoitus sopia sairaanhoitopiirille määräaikaisesta työntekijöiden takaisinottovelvollisuudesta, mikäli kaupunki ryhtyisi järjestelemään omia toimintojaan siten, että työt päättyisivät jonkun kaupungin palvelukseen siirty- neen työntekijän osalta. Muutoksen arvioitiin vähentävän sen kohteena olevien toimintojen erikoissairaanhoidon kustannuksia Loimaalla seuraavana vuonna noin kahdella miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 3. marraskuuta suunnitelman vuodeosastojen yhdistämises- tä sekä siihen liittyvät liikkeenluovutus- ja vuokrasopimukset sekä yhteistyö- ja palvelusopimuksen. Loimaan kaupunki osaltaan hyväksyi sopimukset ja vuodeosastotoiminta siirtyi Loimaan kaupungille 60 14.12.2015. Siirtyvien osastojen uusiksi nimiksi tulivat Akuutti kuntoutusosasto 1 ja Akuutti kuntoutusosasto 2. Vuodeosastotilat jäivät sairaanhoitopiirin omistukseen siirtyen vuokrasopimuksella Loimaan kaupungin hallintaan. Henkilöstökartoituksen tuloksena selvisi, että kaupungille siirtyi odotettua vähem- män hoitajia, siksi osastojen potilaspaikkaluvuiksi päätettiin 22. Kun sairaanhoitopiirin tilinpäätös aikanaan vuodelta 2015 valmistui, voitiin todeta, että hoidettujen potilaiden määrä oli edelleen kasvanut ja talous oli onnistunut siinä määrin hyvin, että piiri pystyi tä- näkin vuonna pienentämään velkamääräänsä.

2016 GYNEKOLOGISET LEIKKAUKSET LOPETETAAN Tammikuussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti nostaa erikoissairaanhoidon asia- kasmaksuja helmikuun alusta alkaen vain 15 prosenttia. Virkamiesjohto esitti valtioneuvoston salli- maa maksimimäärää liki 30 prosenttia. Syyskuussa hallitus päätti vuodelle 2017 uuden talousarvio- raamin, joka pienensi aiemmasta jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. Uuden raamin mukaan jäsenkuntien maksuosuuksien enimmäiskasvu voisi olla vain 0,9 %. Tulevien vuosien strategian painopistealueet olivat potilaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, hyvinvoiva henkilöstö ja jatkuva parantaminen ja uudistuminen. Marraskuussa hallitus päätti, että Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa yöpäivystys lopetetaan niin nopeasti, kuin se on ostopalvelusopimuksen mukaan mahdollista ja toiminnallisesti järkevää, kuitenkin viimeistään 30.4.2017. Loimaalla valmisteltiin sairaalan D-rakennuksen 2. kerroksen remonttia. Tilaan oli tarkoitus myö- hemmin siirtää sisätautien poliklinikkatoiminta. Tila jäi vapaaksi laboratorion muutettua uusiin ti- loihinsa 1. kerrokseen. Alle 2-vuotiaiden lasten korvatoimenpiteet keskitettiin Turkuun ja tämä merkitsi noin 200 leikkauksen vähennys- tä Loimaalla. Maa- liskuun alussa leikkausosastolta vähennettiin yksi leikkaustiimi. Plas- tiikkakirurgisia toi- menpiteitä alettiin tehdä kahtena päivänä viikossa, muun muassa rin- tojen pienennys- leikkauksia. Turus- ta käyvällä Tyks:n urologilla oli leik- kauspäivä nyt joka toinen viikko. Mar- raskuussa gynekologinen leikkaustoiminta Loimaalla päättyi. Lihassähkötutki- muksia (ENMG) oli Sairaala pokkasi jälleen yhden tunnustuksen työstään. Vuoden menesty- tehty Loimaan sai- jä -kunniakirjan vuoksi asetuttiin yhteiseen kuvaan (osa ryhmästä puuttuu). raalassa vuodesta Edessä vasemmalta ol Tuomas Lehtoranta, yl Outi Tervonen, koordinoiva 1996 alkaen osto- lääkäri Ville Falenius ja ayl Hannu Rintala. Seisomassa vasemmalta sairaan- palvelutoimintana hoitaja (sh) Nina Lindh, kätilö (klö) Marika Lampinen, klö Johanna Elo, pe- yksityisen tuotta- rushoitaja (ph) Heidi Laaksovirta, klö Kirsti Erelä, sh Maria Mäkelä, sh Riina jan suorittamana. Onnela, ph Marita Viitanen, hoh Raija Talvitie, ph Lisse Nieminen, väline- Vuoden alusta al- huoltaja Päivi Rantanen, sh Paula Heino ja ph Tuula Pajala-Helenius. kaen nämä tutki- 61 Loimaan kaupunki sairaanhoitopiirin vuokralaisena Terveyskeskuksen Loimaan hoito-osasto muutti Käsityöläiskadun toiselle puolelle vuokralle Loi- maan aluesairaalaan B-osan ensimmäiseen kerrokseen syyskuussa 2010. Geriatriseen osasto- hoitoon soveltuvaksi saneeratulle osastolle tuli 27 sairaansijaa. – 2000-luvun alussa perusterveydenhuollossa purettiin pitkäaikaispotilaiden hoivaan keskitty- nyttä laitoshoitoa ja suuntauduttiin geriatriseen kuntoutukseen ja sairaanhoitoon. Muutto sopi tähän kokonaisuuteen hyvin, osaston lääkäri, geriatri Lari Janatuinen toteaa. Hän kertoo silloisen sosiaali- ja terveyskeskuksen johtava lääkäri Maire Toivosen nähneen samalla ratkaisussa mahdollisuuden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön li- säämiseen. Osastolla lääkärinä on toiminut geriatrian erikoislääkäri. Osasto on pyrkinyt moniammatilli- seen kuntoutukseen ja hoitoon. Erikoissairaanhoidon poliklinikoilta on ollut mahdollisuus saada konsultaatioita osastolle. Osasto on toiminut myös kotisairaalan tukiosastona. – 14. joulukuuta 2015 tehtiin valtakunnallisestikin historiaa, kun Loimaan sairaalassa aloittivat kaksi aivan uudenlaista terveyspalvelukeskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteisosastoa, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtava ylilääkäri Sari Koistinen toteaa. Kaupunki alkoi tuottaa näillä 22-paikkaisilla vuodeosastoilla sekä perustasoisia geriatrisia potilaspaikkoja että potilaspaikkoja sairaanhoitopiirin tarpeisiin. Samalla Loimaan hoito-osaston nimi muuttui Akuutti kuntoutusosasto 3:ksi. Osastojen henkilökunta oli kaupungin palveluksessa, mutta erikoislääkäreiden ja sosiaalihoita- jan työpanosta ostettiin sairaanhoitopiiriltä niin, että osastoilla 1 ja 2 molemmilla voitiin tuottaa 10 erikoissairaanhoidon vuodepaikkaa. mukset tehtiin nyt Tyksin omana toimintana Turussa. Sisätautien poliklinikalla oli päivittäin kolmesta neljään erikoislääkärin vastaanottoa sisätautien eri aloilta. Gastroenterologin palvelujen osto yksityissektorilta lopetettiin ja ne tuotettiin Tyksin omana toimintana. Myös useita uusia polikliinisia palveluja aloitettiin. Syyskuussa alkoi infektiotautien poliklinikka. Aloitettiin myös IBD-hoitajavastaanotot (IBD = tulehdukselliset suolistosairaudet), hematologian hoitajavastaanotot ja kardiologian poliklinikalla ruokatorven kautta tehtävät sydämen ultraäänitutki- mukset. Sydämen tavanomaiset ultraäänitutkimukset ja rasituskokeet tehtiin kardiologian poliklinikalla D-rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Poliklinikoilla aloitettiin hanke E-kutsukirjeisiin (sähköinen kutsukirje) siirtymiseksi. Siihen liittyi myös järjestelmä potilaille lähetettävistä poliklinikka-ajan tekstiviestimuistutuksista. Äitiyspoliklinikka supistui syksyllä 2016 käsittämään vain hoitajan tekemät sikiöseulonnat. Naisten- tautien poliklinikalla gynekologin vastaanotot jatkuivat, mutta gynekologinen leikkaustoiminta loppui marraskuussa Loimaalla kokonaan. Infuusiopoliklinikan toiminta oli vilkasta ja sen nimi muutettiin informatiivisempaan muotoon Lää- kehoitopoliklinikka. Tekonivelortopedi piti vastaanottoa maanantaisin. Leikattavat potilaat saivat samalla käynnillä en- siohjauksen ja heidät laitettiin leikkausjonoon Saloon tai Turkuun. Samalla he saivat ajan myös syksyllä 2015 aloitettuihin tekonivelleikkauspotilaiden ryhmäohjauksiin. Potilaille varattiin leikkausta edeltävät röntgen- ja laboratoriotutkimusajat Loimaalle. 3 kk tekonivelleikkauksen jälkeen lähiseudun potilaat kävivät kontrollissa Loimaalla tekonivelhoitajan poliklinikalla. Ortopedin poliklinikalla tutkittiin ja hoidettiin 1-2 päivänä kuukaudessa polvi- ja jalkateräpotilaita. Leikkauspäätöksen saaneet potilaat valmisteltiin leikkaukseen samalla käynnillä ja laitettiin jonoon Tyks kirurgiseen sairaalaan. Maha- ja paksusuolitähystyksiä tehtiin edelleen lisääntyvässä määrin, keskimäärin 6,5 toimenpidet- tä vuoden jokaista työpäivää kohden. Tähystyksiä tekivät Loimaan omat gastrokirurgit ja Turusta käy- vä gastroenterologi (sisätautilääkäri) sekä näiden alojen erikoistuvat lääkärit. Gastrokirurgin poliklinikka oli tiistaisin. Leikattaville potilaille ajanvaraushoitaja antoi toimenpideajat omaan leikkaussaliin samalla käynnillä haastattelun yhteydessä. Turussa leikattavat laitettiin sinne leikkausjonoon. Loi- maan gastrokirurgi kävi pitämässä tyräpoliklinikkaa kerran kuukaudessa myös Turussa. Verisuonikirurgi piti laskimopoliklinikkaa joka toinen tiistai ja teki suonikohjujen vaahdotushoitoja sen yhteydessä. Urologian poliklinikka oli kerran viikossa, samana päivänä urologi teki myös polikliiniset tähystykset.

62 Lisäksi poliklinikan hoitajan toimesta toisena päivänä viikossa tehtiin uroflow- ja residuaalimittauksia lähialueelta oleville potilaille. Poliklinikan hoitajana toimi lääkintävahtimestari tai sairaanhoitaja. Uro- terapeutin hoitajapoliklinikka siirtyi terveyskeskuksen toiminnaksi ja toimi Kuntouttava akuuttiosasto 2:lla. Sen palvelut olivat edelleen tarjolla myös urologian poliklinikan ja naistentautien poliklinikan potilaille. Yleiskirurgi piti kahtena päivänä viikossa poliklinikkaa leikkauspäiviensä yhteydessä. Alkuvuodesta oli kirurgiaan erikoistuvalla lääkärillä viikoittain 1-3 vastaanottopäivää, lokakuusta alkaen yksi iltapäivä viikoittain. Hänen poliklinikallaan oli yleiskirurgisia potilaita ja hän hoiti myös murtumakontrollit. Mur- tumapoliklinikkaa suunniteltiin jatkossa siirrettäväksi terveyskeskuksen toiminnaksi. Loimaan sairaalan kipsaustoimipisteessä hoidettiin tiistaisin ja perjantaisin potilaita, joille oli suunniteltu kipsin vaihto ja siihen mahdollisesti liitettyjä toimia. Loimaan ja lähiseudun potilaita ohjattiin tälle lääkintävahtimestarin poliklinikalle Loimaan päivystyksestä ja kirurgian poliklinikoilta Tyksin eri sairaaloista. Lääkintävahtimestari valmisti potilaille myös erilaisia tuki- ja hoitolastoja. Loimaan sairaalan lääkintävahtimestari työskenteli keskiviikkoisin ja torstaisin Turussa kirurgisessa sairaalassa. Myös kirurgian poliklinikan hoitajat tekivät osan työpäivistään Turussa. Loimaan poliklinikalta käsin he hoitivat myös ortopedian ja gastrokirurgian lähetteitä sekä jonoasioita. Haavapoliklinikalle, joka oli arkipäivisin toimiva hoitajapoliklinikka, ei tarvittu lääkärin lähetettä. Haavahoidon yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa kehitettiin edelleen esimerkiksi koulutustilaisuuk- sin. Haavapoliklinikalta oli vuokrattavissa myös VAC-laite (haavan alipainehoitolaite). Korvahoitajan poliklinikkavastaanotto ja kotikäynnit aloitettiin ja ne vakiinnuttivat paikkansa. Audio- nomi (kuulontutkija) oli ylityöllistetty läpi vuoden. Silmäpoliklinikan toiminta lisääntyi. Siellä hoitaja suoritti muun muassa silmänpohjakuvaukset, nä- kökenttätutkimukset ja silmäpainemittaukset. Myös silmäinjektiohoitoihin liittyvät OCT-kuvaukset (sil- mänpohjan kerroskuvaus) lisääntyivät. Loimaan päivystyksessä kävi 2016 vuoden aikana 13 642 potilasta, mikä on 9,4 % koko piirin päivys- tyskäynneistä. Määrä oli peräti 4 000 käyntiä edellisvuotista pienempi.

Vuoden 2017 kesällä korjattiin sairaalan parkkipaikka ja samalla sitä laajennettiin. 63 Toisen hallinnollisen osastonhoitajan jäädessä vuoden lopussa eläkkeelle siirtyi hänen vakanssinsa Turkuun. Tehtävät siirtyivät vastaavien poliklinikoiden osastonhoitajalle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 2016 tilinpäätös totesi toimintakulujen vähentyneen 0,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 2,3 prosenttia. Jä- senkunniltaan sairaanhoitopiiri laskutti kaksi miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Hyvän ta- louskehityksen katsottiin syntyneen ennen kaikkea toteutettujen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten ansiosta.

2017 PÄIVÄKIRURGISET LEIKKAUKSET LOPETETAAN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille vuosille 2017-2018 laaditun strategian mottona oli ”Vaikutta- va muutos” ja ytimessä asiakas sekä yhteistyön syventäminen. Strategiassa todettiin piirin tehtävän olevan tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Laadukkaan erikoissairaanhoidon lisäksi VSSHP lupasi tukea kuntien peruspalveluita ja tuottaa maakunnallisia sote-tukipalveluja tehokkaasti ja hajautetusti (esimerkkeinä laboratoriotutkimukset ja kuvantaminen) sekä yhdessä kor- keakoulujen kanssa tukea maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä osaamisver- kostoja. Terveydenhuoltolain muutos tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Sen mukaan leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativa kirurgia tulee kokonaisuudessaan koota viimeistään 1.1.2018 niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Tämä lakimuutos asetti pisteen ja lopullisen aikamäärän Loimaalla suoritettavalle muulle kuin polikliiniselle kirurgialle (Poki-toimenpiteet). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä edellytykset muille leikkauksil- le toteutuisivat vain Turussa ja Salossa. Lähipalvelulautakunta edellytti kannanotossaan, että loppuva leikkaustoiminta pyritään korvaamaan polikliinisin toimenpitein kaikilla erikoisaloilla mahdollisimman suurelta osin. Lain muuttamisen valmistelu alkoi liki saman tien. Tätä kirjoitettaessa maaliskuussa 2018 esityksenä on, että leikkaustoiminta voisi jatkua sairaaloissa, jotka ovat alle 30 minuutin tavoitet- tavuusajan päässä täyden palvelun sairaalasta. Tämäkään muutos ei siis tulisi vielä palauttamaan päi- väkirurgista leikkaustoimintaa Loimaalle tai Uuteenkaupunkiin. Sairaanhoitopiiri valmistautui tulevaan sote-uudistukseen myös päättämällä siirtää diagnostiset palvelut omistamastaan Tyks-Sapa-liikelaitoksesta takaisin osaksi Tyksiä vuoden 2018 alussa. Psyki- atrian tulosalue liitettiin myös Tyksiin. Erilliseksi tulosalueeksi tulisi jäämään vain lääkehuolto ja tässä vaiheessa vielä EPLL ja Turunmaan sairaala, joiden jatkosta sovittaisiin myöhemmin. Loimaan kaupunki pyysi vielä sairaanhoitopiiriä jatkamaan anestesiaa vaativaa päiväkirurgiaa Loi- maan sairaalassa. Pyyntö oli nähtävä lähinnä symbolisena ja mielenilmaisuna, koskapa ei voinut olla näköpiirissä, että kaupungilla olisi ollut valmiuksia kattaa edellytysten luomisen aiheuttamia kustannuksia. Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli asian ja hyväksyi Loimaan kaupungille pyyntöön esitettävän kieltävän vastauksen. Sairaanhoitopiiri ilmaisi samalla kuitenkin halunsa turvata Loimaalla monimuo- toiset lähipalvelut.

Ylilääkäri Tapani Madekivi Sisätautien osastonlääkäri 1991-2004, ylilääkäri 2004 alkaen Haastattelu 27.11.2018 / Markus Laine

Tapani Madekivi siirtyi sisätautiylilääkärin virkaan 2004. Hän oli pitkän linjan lääkäri Loimaan aluesairaalassa, oli täällä jo erikoistumisaikanaan ja sitten vuosia osastonlääkärinä. Sisätautien tärkeitä hetkiä omalta Loimaan ajaltaan hän kirjasi muun muassa dialyysien alkamisen, kardiologian alan kliinisfysiologiset tutkimukset ja vuodeosastopaikkojen tarpeen huomattavan vähene- misen. Varhaisempaa vaihetta urastaan Madekivi muisteli näin. Pitkäaikaisen sisätautien ylilääkäri ja johtava lääkäri Esko Kaarsalon jäätyä eläkkeelle keväällä 1993 ylilääkäriksi valittiin dosentti Matti Nikkilä. Hän oli virassaan kuitenkin vain vajaan vuoden. Seuraavaksi ylilääkäriksi tuli LKT Vesa Sa- lonen syksyllä 1994. Hänen erikoistuttuaan reumatologiaan, alkoi sairaalassamme säännöllinen

64 reumapoliklinikan toiminta. Tätä kirjoitettaessa sitä hoiti osastonlääkäri Lotta Sjöblom. Pitkäaikaisista sisätau- tien erikoislääkäreistä Ma- dekivi nimesi osastonlää- käri ja apulaisylilääkäri Liisa Isomäen, joka hoiti muun muassa sisätauti- puolen tähystystutkimuk- set, ja osastonlääkäri Jukka Virtasen, joka puolestaan aloitti muun muassa kardiologian alan kliinisfysiologiset tutkimukset. Sit- temmin viimemainittuja Vuonna 2003 ylilääkärinä aloittanut Tapani Madekivi kehotti Loi- tutkimuksia teki itseni li- maan Lehden haastattelussa (19.11.) ihmisiä liikkumaan ja vält- säksi osastonlääkäri Jukka tämään ylipainoa, ja muistutti myös, että tupakoinnista on hait- Sjöblom, hän totesi. taa sydämelle, keuhkoille ja verisuonille. Viimeisen 25 vuoden aikana sisätautialan hoidon kehitys on ollut nopeaa. Tuli tarve useille sisätautien suppeille erikoisaloille, mutta pienessä sairaalassa tarvitaan aina myös yleissisätautilääkäreitä, totesi Madekivi. Ylilääkäriaikani alussa suurin ongelma oli jatkuva pula erikoistuvista lääkäreistä. Madekivi pohti heidän merkityksensä olleen suuri sairaalan arjessa. Tilanteen hän totesi viimeisinä vuosina kor- jaantuneen. Potilashoidon kannalta merkittävä muutos oli päivystystoiminnan väheneminen. Tämä rajoitti mahdollisuuksia hoitaa vaikeammin sairaita potilaita Loimaalla. Hän totesi merkittäväksi hallinnolliseksi uudistukseksi Tyksin linjaorganisaation ulottamisen aluesairaaloihin. Siihen liittyen valta ja vastuu siirtyivät omilta ylilääkäreiltä vastuuyksikkö- ja toimialuejohtajille. Joulukuussa 2015 osastot siirtyivät terveyskeskuksen hallintoon, uudistukseen liittyi alkuvaiheessa erityisesti ATK-teknisiä ongelmia organisaatioiden erilaisten potilastietojärjestelmien johdosta. Lopuksi Tapani Madekivi linjasi, että kaiken kaikkiaan viimeisen 25 vuoden aikana potilas- hoito on tehostunut huomattavasti.

Ylilääkäri Hannu Anttila Lasten ja nuorten poliklinikan ylilääkäri 2002 alkaen

Hannu Anttila kertoi lastenpoliklinikan historiasta Loimaan aluesairaalassa. Palvelu tuli mahdolliseksi, kun TYKS:n lastenklinikkaan perustettiin lastenlääkärin virka, jonka toimenkuvaan kuuluivat käynnit Loimaalla kahtena päivänä ja Uudessakaupungissa yhtenä päivänä viikossa pitämässä poliklinikkaa ja tarkastamassa vastasyntyneet. Alussa mukana toiminnassa olivat muun muassa kollegat Erkka Valovirta ja Timo Vanto. Toiminta jatkui näin aina 1990 -luvulle, jolloin TYKSin las- tenlääkäri kävi enää kerran viikossa Loimaalla ja minä toimiessani Loimaan Kansanterveystyön Kuntayhtymän lastenlääkärinä kävin yhtenä aamupäivänä tarkistamassa vastasyntyneet. Lasten- lääkärin työparina toimivat aikaisemmin kätilöt Minna Vanha-Jaakkola, Virpi Knihti ja Leena Salo- kannel. Lastenhoitaja Elina Kraama aloitti lastenpoliklinikan hoitajana sen muututtua viisipäiväi- seksi. Vuodesta 2002 lastenlääkärin virka ja Anttila muuttivat terveyskeskuksesta aluesairaalaan ja palvelut olivat tarjolla jokaisena arkipäivänä. Anttila arvioi, että yleisimpiä hoidettavia sairauksia poliklinikalla olivat allergiat ja astmaoireet. Yhteistyön TYKS:n lastenklinikan kanssa hän kertoi sujuneen kitkatta, ja siksi esimerkiksi harvoin tarvittavia tutkimuslaitteita, kuten keuhkojen toi-

65 mintaa mittaavaa oskillometria, ei Loimaalle tarvinnut hankkia. Laboratoriotekniikat ovat kehittyneet paljon ja esimerkiksi ruoka-aineallergioiden tarkem- pi, niinsanottu komponentti- diagnostiikka, mahdollistaa nyt entistä tarkemman ennusteen mahdollisesta anafylaksiariskis- tä. Synnytysosaston sulkeuduttua Loimaalla 2008 osa alueemme alle kahden vuorokauden iässä TYKS:stä kotiutuneista vastasyn- tyneistä on käynyt meillä jälkitar- kastuksessa noin kolmen vuorokauden ikäisinä, kertoi Anttila. Uuden sairaalaorganisaati- on Anttila koki parantaneen yh- teyksiä ja tiedonkulkua Tyksiin. Hoitokonsultaatioita esimerkiksi Kaikki kunnossa. Astmakontrolliin tullut Sinituuli Tossavai- voitiin hoitaa turkulaisten kolle- nen puhalsi, ja lastenhoitaja Elina Kraama ja lastenlääkäri goiden kanssa potilaan tarvitse- Hannu Anttila näkivät luvuista, että keuhkoissa on kaikki matta käydä Turussa. Poliklini- hyvällä mallilla. kan videoneuvottelulaitteisto on mahdollistanut myös kokousten ja koulutusten etäseurannan. Lastenpoliklinikasta tuli Lasten ja nuorten poliklinikka. Hannu Anttila mietti, että nimenvaih- doksen myötä nuorten oli luontevampaa käydä heidän luonaan. Niinpä, kukapa murkkuikäinen tai partaa kasvattava nuorimies haluaisi mennä lasten poliklinikalle. Samalla myös poliklinikalla hoidettavien ikärajaa nostettiin 18 vuoteen. Anttila pohti, että yhden lääkärin ja hoitajan tiimi oli palvelujen tuottajana haavoittuva, mutta hyvällä yhteistyöllä selvittiin ilman pitkiä palvelukatkoja. Tulevan SOTE-uudistuksen iloisina asioina hän näki tiivistyvän yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa. Muun muassa neuvolatoimintojen sairaalan tiloihin siirtyminen ja sosiaalitoimen mu- kaantulon myötä toteutuva perhekeskusmalli mahdollistaa perheen kokonaisvaltaisen palvelun samassa toimipaikassa.

Loimaalla yöpäivystys loppui 31.3.2017. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) päivystys halutaan kuitenkin turvata kaikkina päivinä klo 08.00-22.00 välisenä aikana, ilmoitti EPLL:n johto. Huh- tikuun alussa Turun, Loimaan ja Vakka-Suomen päivystysten puhelinpalvelut yhdistettiin. Loimaalla olevien kenttäyksiköiden valmiusaikoja pidennettiin. Kaksi aiemmin vain klo 08–22 päivystänyttä yk- sikköä muutettiin ympärivuorokautiseen valmiuteen. Ympäri vuorokauden valmiudessa olevia yksi- köitä oli tästä lähtien siis kolme. Loimaalle rakennettiin ambulanssitalli päivystyspoliklinikan alla olleeseen tilaan A-rakennuksen päätyyn. Tälle kohdalle avattiin myös hälytysajoa varten uusi liittymä Pikatielle. Tätä ajoreittiä oli aikanaan suunniteltu jo 1980- ja 90-lukujen vaihteessa. Sairaalakiinteistön saneeraukset otettiin taas paremmin työlistalle. Viimeisen parin vuoden aikana sairaalaympäristön maisemallisesta ilmeestä oli jo pidetty erityisen hyvää huolta. Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen totesi Loimaan sairaalassa pikaisimman saneeraustarpeen kohdistuvan leikkausosastoon, jonka ilmastointi- ja sähkötekniikka olivat elinkaarensa lopussa. Leik- kaussalit suunniteltiin saneerattavaksi uuteen käyttötarkoitukseensa ja niihin siirrettäisiin tähystys- toimenpiteet ja osa polikliinisestä toiminnasta, jota nyt tehtiin toimintaan osin huonosti soveltuvissa tiloissa. Niistä puolestaan vapautuvien tilojen avulla voitaisiin edelleen edistää Loimaan kaupungin ja VSSHP:n yhteisiä hankkeita Loimaan seudun potilashoidon kehittämiseksi. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin kesken oli suunnitelmissa toimintojen yhdistämistä muun muassa 66 diabeteksen ja murtumien hoidossa sekä äitiys- ja lastenpoliklinikkojen järjestelyissä. Lisäksi oli sivut- tu mielenterveyspotilaiden hoidon syvempää integroimista sekä terapia-, välinehuolto- ja kunnossapi- topalveluiden yhdistämistä. Virolaisen mukaan muutokset eivät vaarantaneet sairaalan tulevaisuutta, vaan muuttivat sairaalan toimenkuvaa ajantasaiseksi ja paremmin asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Loimaan sairaalasta voisi kehittyä kuntouttava lähisairaala, joka tarjoaa väestölle laajat ja laadukkaat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut uusinta tietoa ja tekniikkaa hyödyntäen. Hän totesi myös, että muutos on käsityksemme mukaan väistämätön ja edistää maakunnan kaikkien potilaiden hyvää hoitoa

Ylilääkäri Outi Tervonen Korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri 1994 alkaen Haastattelu joulukuu 2017 / Markus Laine

Outi Tervonen avasi historia- haastattelun näin: Muistan hyvin, kuinka urani alussa leikkaukseen tuli potilas, jonka kaulalla oli lipoma. Se haittasi potilasta niin, ettei hän saanut käännettyä pää- tään vasemmalle. Lipoma näytti pinnalliselta, mutta osoittautuikin nyrkin kokoiseksi ja ulottui syvälle kaularangan viereen. Sain sen kuitenkin poistettua kokonaan, ja potilas toipui täysin. Korva-, nenä- ja kurkkutautien (knk) ylilääkäri Outi Tervonen kertoi viihtyneensä Loimaalla. Aloitin 1994 Loimaan aluesairaalassa juuri erikoistuneena korva-, Välikorvantulehdus on tyypillisin näkymä ylilääkäri Outi nenä- ja kurkkutauteihin. Olen Tervosen mikroskoopissa. Myös huonokuuloisuus ja tois- viihtynyt tässä työpaikassa niin tuvat poskiontelotulehdukset ovat yleistyneet. Korva-, hyvin, että en ole edes harkinnut nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri törmää vastaanotollaan työpaikan vaihtoa pitkästä työ- myös yhä useammin refluksitautia sairastaviin. Lisäksi iäk- matkasta huolimatta. Kuluneiden käillä ihmisillä kasvojen ja korvien tyvisolusyövät ovat li- vuosien aikana olemme oppineet sääntyneet. tuntemaan toisemme, mikä on luonut kannustavan työilmapiirin. Hänen erikoisalansa on täydentänyt sairaalan palveluvalikoimaa ja tuonut korvalääkärin palvelut lähelle seudun potilaita. Knk-poliklinikalla on hoidettu myös sairaalan osastoilla olleiden potilaiden konsultaatiot. Hänen mielestään ehdottomasti tärkein uudistus Loimaan aluesairaalassa leikkauspotilaiden hoidossa oli päiväkirurgian aloitus. Yhteistyö TYKS:n korvaklinikan kanssa on ollut sujuvaa, samoin kaikki tarvittava tuki on järjes- tynyt. Sairaanhoitopiirin muiden sairaaloiden kanssa on pidetty säännöllisesti erikoisalajohtoryh- män kokouksia, mikä on yhtenäistänyt toimintaa. Myös Loimaan aluesairaalan hallinnolta Tervo- nen koki ongelmatilanteissa saaneensa tarvittavan tuen, josta hän lausui kiitokset.

Loimaan sairaalasta oli varattu erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkoja konservatiivisille potilaille 10 paikkaa ja operatiivisille potilaille 10 paikkaa. Ensimmäisinä vuosina kertyneen kokemuksen perusteella operatiivisia paikkoja suunniteltiin vähennettäväksi viidellä ja puolestaan konservatiivisia li- sättäväksi viidellä. Loimaan dialyysipoliklinikka juhli 20 vuoden ikäänsä syyskuun 26. päivänä. Aloittaessaan se oli sairaanhoitopiirin ensimmäinen satelliittidialyysiyksikkö. Vakituisesti hoidossa oli nyt 24 hemodialyysipo- tilasta. Tilojen ja laitteiden puolesta oli mahdollisuus lisätä palvelua 30 potilaaseen. Lisäksi Loimaalla 67 palveltiin vierasdialyysiä tarvitsevia potilaita. Vie- rasdialyysi tarkoittaa esimerkiksi Loimaan seu- dulla lomailevien tai vierailevien muualla vaki- tuisessa dialyysissä käyvien potilaiden hoitoa. Nefrologi, sisätautien apulaisylilääkäri Outi Leino- nen työskenteli Loimaan sairaalassa kolmena päi- vänä viikossa. Leikkausosastolla viimeinen toimenpide tehtiin 22.12.2017. Kirjaimellisesti ja tilannetta juhlistamaan, jos niin voi sanoa, kirurgi ja koordinoiva lääkäri Ville Falenius laittoi hanskat naulaan. Leik- kausosaston valot sammutettiin ja ovet lukittiin. Osasto tyhjennettiin hiljalleen varusteistaan ja se jäi odottamaan saneerausta.

Ville Falenius naulaa hanskat salin oveen viimeisen päiväkirurgisen leikkauksen päätteeksi.

Irina Talvinen sammutti leikkausosaston valot. Leikkausosaston hoitajista kuvassa Eija Mäkipää, Tiina Nikander, Kristiina Liinoja, Katri Kouri, Henna Anttila, Emilia Uotila, Johanna Alhanen ja Irina Talvinen viimeisten työpäivien tunnelmissa. 68 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) Loimaan päivystys Päivystys on avoinna 8-22 joka päivä. Päivystys toimii lähetepoliklinikkana, mutta ottaa vastaan myös suoraan päivystykseen tulevia akuuttipotilaita tai puhelinpäivystyksestä sinne ohjattuja sekä ensihoidon kuljettamia potilaita. Kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ensihoito kuljettaa Turun yhteispäivystykseen. • Kiireellistä hoitoa tarvittaessa tulee potilaan tai omaisen ottaa yhteys hätänumeroon 112. • Muunlaista päivystyshoitoa tarvitsevia potilaita ohjataan ensisijaisesti ottamaan ensin yhteys päivystyksen puhelinneuvontaan 02-313 8800. Toisinaan asia voidaan hoitaa puhelinneuvonnalla, muussa tapauksessa potilaalle annetaan ohjeet menettelytavasta ja mahdollisesti vastaanottoaika päivystykseen. Loimaan päivystys osallistuu koko sairaanhoitopiirin yhteiseen puhelinpalveluun. Hoitajilta vaaditaan siksi päivystysolosuhteiden hyvää tuntemusta koko piirin alueelta. Päivystyksessä hoitajien työaika on klo 07-24. EPLL:n oma lääkäri on paikalla arkisin klo 8-16. Tavoitteena on, että jatkossa päivystyksen vakituiset lääkärit olisivat akuuttilääketieteen eri- koislääkäreitä. Nyt vuorossa voi olla erikoislääkäri tai yleislääkäri. Loimaan päivystyksellä on oma vastuulääkäri. Päivystyksen lääkäri tai ensihoitaja voi käydä tarvittaessa katsomassa ja hoitamassa myös Loimaan sairaalassa osastolla olevaa potilasta. Työ- vuorossa olevat omat lääkärit voivat vaihtua päivittäin, mutta kaikki tuntevat hyvin päivystyksen olosuhteet. Sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto on arkisin klo 16 – 22 ja viikonloppuisin klo 8 – 22. Ar- kisin klo 16 - 22 välisen ajan sekä lauantaina ja sunnuntaina lääkäripäivystys on vielä ulkoistettu ainakin vuoden 2018 ajan Attendo Terveyspalvelut Oy:lle. Ulkoistetun lääkäripäivystyksen osuut-

Elisa Lindqvist ja Markus Holmberg seuraavat päivystyksen tarkkailuhuoneessa potilaan tilaa. Lääke on alkanut vaikuttaa, kertoo potilas, mutta edelleen kaatuminen aiheuttaa kipua erityisesti selässä.

69 ta vähennetään EPLL:n oman lääkärimäärän kasvaessa, samalla tämä on myös päivystyksen laa- dunparannusprojekti. Päivystyksessä potilaan ottaa vastaan TRIAGE-hoitaja. Hänet on koulutettu vastaanottamaan potilas ja tutkimaan kuinka kiireellistä ja kenen antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Hoito voidaan toteuttaa sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla samalla käynnillä, tai potilas voidaan ohjata esimerkiksi omaan terveyskeskukseensa tai iltaisin seuraavan päivän vastaanotolle. Joissakin tilanteissa potilas lähetetään tutkimuksiin ja hoitoon Turun yhteispäivystykseen. Lääk- keenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia toimii Loimaan päivystyksessä nyt yksi ja kuusi on kou- lutusvaiheessa. Itsenäinen sairaanhoitajan vastaanotto on oleellinen osa päivystyksen toimintaa ja potilaiden hyvää hoitoa. Muiden erikoisalojen konsultaatiot ja takapäivystys hoidetaan Turusta käsin kon- sultoinnin tapahtuessa puhelimella ja tietoliikenneyhteyksin. Loimaalla olevat erikoissairaanhoidon potilaspaikat ovat myös Turun takapäivystäjien vastuulla ja potilas voidaan ottaa erikoissairaanhoidon seurantapaikalle vain heidän konsultaationsa perusteella. Perustason vuodeosastohoitoa tarvitseville potilaille tiedustellaan hoitopaikkaa heidän omasta terveyskeskuksestaan. Erikoislääkärin välitöntä jatkoseurantaa tai tutkimusta tarvitsevat potilaat siirretään Turkuun. Loimaan päivystyksessä laboratoriopalvelut ovat potilaan tutkimuksiin käytettävissä arkisin klo 22 asti, viikonloppuisin klo 21 asti ja kuvantamispalvelut klo 21 asti 7 päivänä viikossa. Murtumien kuten muukin tarvittava jatkohoito ohjataan päivystyksestä potilaan omaan terveyskeskukseen. Loimaan terveyskeskus pitää omaa jatkohoitopoliklinikkaansa Loimaan päivys- tyksen tiloissa. Loimaan päivystyksen palvelua käyttävät Loimaan, Oripään, Pöytyän, Auran, Yläneen, Säkylän, Köyliön, Huittisten, Punkalaitumen, Koski tl:n, Marttilan ja Ypäjän kuntien asukkaat. Parin viime vuoden aikana ypäjäläisten palveluiden käyttö on suuntautunut lisääntyvästi Fors- saan. Myös Härkätien terveyskeskuksen alueen asukkaiden palvelun käyttö on vähentynyt, samoin huittislaisten. Punkalaidun kuuluu Pirkanmaan alueeseen ja myös ensihoidon sinne jär- jestää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Omatoimisesti osa punkalaitumelaisista käyttää edelleen Loimaan päivystystä. Lähetteet terveyskeskuksista päivystykseen ovat vähentymässä, mikä kuvastaa terveyskeskusten hoitavan potilaita yhä kattavammin ja pidemmälle omatoimisesti. Puhelinpalvelun käytöstä ei ole saatavissa paikallista jakaumaa, mutta potilaat ovat omaksu- neet puhelinpalvelun käytön hyvin. Tilastoista on nähtävissä, että Loimaan päivystyksen puhelinpalvelun potilaskohtaiset palveluajat ovat keskimääräistä pidempiä. Loimaan päivystyksen henki- lökunnalla onkin osastonhoitaja Hanna Muurisen ilmaisema oma tahtotila: – Pidämme potilaasta yksilöllisesti hyvää huolta, emme suostu pelkästään koneelliseksi tehok- kaaksi toimijaksi.

Muuttunut fysioterapia – Viimeisen 25 vuoden aikana fysioterapia on siirtynyt enenevässä määrin polikliiniseksi, kuvailee fysioterapian osastonhoitaja Anne Niemelä-Laaksonen. 1990-luvulla fysioterapiaosasto hoiti potilaita viidellä vuodeosastolla. Fysioterapia sisälsi toiminta- ja liikkumiskyvyn ohjausta ja harjoittelua sekä jatkokuntoutuksen suunnittelua. Korostet- tiin potilaan omaa vastuuta toipumisessa ja kuntoutumisessa. Fysikaalisten hoitojen osuutta vä- hennettiin ja niitä käytettiin osana liikehoitoja sekä apuna kivun- ja turvotuksen hoidossa. – Silloin kehitettiin suunnitelmallisesti tekonivelpotilaiden hoito-ja kuntoutumispolkua. Terveys- keskusten fysioterapiaosastojen kanssa tehtiin yhteistyötä potilaan liikkumiskyvyn ylläpitämisek- si ja kivunhallintakeinojen lisäämiseksi tekonivelleikkauksen odotusaikana. Sisätautiosastoilla aivoverenkiertohäiriöpotilaille laadittiin moniammatillisesti yhteiset kuntou- tumistavoitteet, jos tavoitteena oli kotiutumisen. Jos niiden saavuttaminen pitkittyi, tehtiin päätös potilaan siirtymisestä kuntoutuspotilaaksi. Päätös tarkoitti myös potilaalle sairaalamaksun alene- mista.

70 Kuntoutusjakson pi- tuus saattoi olla kolmekin kuukautta. Kuntou- tujalla oli arkipäivisin fysioterapiarupeama kahdesti päivässä. Vii- konloppuisin hän kävi mahdollisuuksien mukaan omaisten tukemana kotilomalla. Fysioterapiaosas- tolla toteutettiin syn- nyttäneiden äitien lii- ke- ja liikuntaohjausta ryhmissä. Ohjaus sisälsi myös ergonomista neu- vontaa imetysasennois- ta ja lapsen käsittelystä sekä ryhti-ja liikeharjoi- tusohjeita. Polikliinistä fysioterapiaa oli silloin vähän ja se oli tarkkaan rajattua. Kylmäkallen kanssa poseeraavat takarivissä vasemmalta Marita 2000-luvun alussa Lentovaara, Hanna Arve-Talvitie, Marjatta Sormunen-Mettälä ja Vir- etenkin kirurgisten po- pi Järvinen sekä eturivissä istumassa Tarja Lahtinen, Anne Niemelä- tilaiden hoitoajat osas- Laaksonen ja Pirjo Lepola. toilla lyhenivät. Kirur- gialla kehitettiin moniammatillisesti potilaan hoito- ja fysioterapiaprosesseja. Preoperatiiviset hoitajapoliklinikat käynnistyivät ja fysioterapeutit olivat kiinteästi siinä mukana. Muutoksen myö- tä polikliiniset fysioterapian hoito- ja ohjaus- sekä seurantakäynnit lisääntyivät. Ryhmätoimintana aloitettiin leikkaukseen tulevien olkapääpotilaiden ohjaus tavoitteena tiedon lisääminen sekä olan toimintaa ylläpitävien harjoitusten ohjaaminen jo leikkauksen odotusvai- heessa. Ryhmäohjausta pidettiin kerran kuukaudessa. Jos edistyminen polikliinisesti ei sujunut odotetusti, voitiin potilas ottaa osastolle kuntoutuspai- kalle ja fysioterapia toteutettiin kaksi kertaa päivässä. Olkapääleikkauspotilaiden lastavaiheen jäl- keinen kuntoutus ja amputaatiopotilaiden proteesiharjoittelu aloitettiin myös osastolla kuntou- tuspaikoilla. Niemelä-Laaksonen kertoo, että yhteistyökumppaneille järjestettiin fysioterapiaosastolla kou- lutustilaisuuksia lonkan tekonivelpotilaiden sekä olkapääleikkauspotilaiden hoidosta ja kuntou- tuksesta, hengityspotilaiden, neurologisten sekä jalkateräpotilaiden ja lantionpohjahäiriöpotilai- den hoidosta. – Loimaan alueella otimme ensimmäisenä käyttöön lantionpohjahäiriöpotilaiden hoidossa bio- feedback-laitteen, tietokoneohjelman ja kotiin lainattavat sähköhoitolaitteet. 2010-luvulla polikliininen fysioterapia lisääntyi ja osastotyö väheni, kun sairaansijoja ja osastoja suljettiin, hoitoajat lyhenivät ja tekonivelleikkaukset siirtyivät Tyksiin. Poliklinikkatyössä korostui myös fysioterapia vaihtoehtona leikkaukselle ja osana konservatiivista hoitoa. – Uranuurtajia olimme siinä, että potilaat tulivat lähetteen perusteella fysioterapeutille jo ennen ortopedille menoa. Ansaitulla ylpeydellä osastonhoitaja esittelee tiiminsä saamia tunnustuksia fysioterapiatoimin- nan ja -käytänteiden kehittämisestä. – Olemme saaneet viidesti sairaanhoitopiirin Vuoden menestyjä -tunnustuksen; 2003, 2005, 2008, 2010 ja 2014. Loimaan aluesairaalassa fysioterapiaosasto oli johtavan lääkärin ja johtavan ylihoitajan alaisuudessa. Tyks Loimaan sairaalan fysioterapiaosasto kuuluu Tyksin asiantuntijapalveluihin ja on osa Tyksin 80 hengen fysioterapiayksikköä.

71 – Tehtävänämme on osastonhoitajan ja kolmen fysioterapeutin voimin tarjota erikoissairaanhoidon poliklinikkapotilaille lähipalvelua alueellamme, Anne Niemelä-Laaksonen kiteyttää vielä nykytilan. – Olemme aktiivisesti mukana moniammatillisessa yhteistyössä. Olemme mukauttaneet ja ke- hittäneet toimintaamme aluesairaalan muutosten myötä muistaen perustehtävämme: Hyvän fysioterapian toteutuminen sairaalassamme.

Loimaan sairaalan museo Loimaan aluesairaalan johtokunta perusti 1995 museotoimikunnan. Sen puheenjohtajaksi nimettiin johtava ylihoitaja Armi Heikkilä, joka toimi myös sairaanhoitopiirin museotoimikun- nassa. Hänen seuraajiaan vuorollaan olivat osastonhoitaja Ritva Mattila ja perushoitaja Lee- na Kotiranta. VSSHP:n museotoimikunnan jäsen Bettina Kle- melä kertoo kokoelman esineitä vuonna 2017 olleen luetteloituna noin 900 ja niiden kokonais- määrä oli noin 1500. Museotilan lisäksi vanho- ja esineitä, joita on tallennettu jo 1970-luvulta alkaen ylihoitaja Kyllikki Vihannon toimesta, oli esillä myös sairaalan osastoilla. Museon kohtuullisen hyvät säilytystilat sijaitsevat A-rakennuksen pohjakerroksessa vanhassa lii- navaatevaras- tossa pääoven ajorampin alla. Museoesi- neet antavat osviittaa hoitajien ja potilaan arjesta vuosi- kymmenten saatossa. Tek- nologian kehitys näkyy erityisen hyvin, parin vuosi- Bettina Klemelä muistaa omilta opiskelu- kymmenen ajoiltaan potilaiden sylkykupit, joiden sisäl- takaa olevat lyksiä hoitajien piti mitata ja analysoida. Ei diagnostiikka- ollut hoitotyön mieluisimpia puuhia kuulem- välineet vai- ma. Museossa on kuppien lisäksi jos jonkin- Keskoskaappeja 1900-luvun kuttavat nyt liki laista sairaalan historiaan kuuluvaa välinettä eri vuosikymmeniltä. antiikkisilta. monelta vuosikymmeneltä.

Sairauskertomuksen historiaa Jo eläkkeelle ehtinyt keskusarkistonhoitaja Riitta Keskitalo kertoo, että sairaalan perustamisesta alkaen vuoteen 1932 asti potilaan sairaustiedot kirjattiin sairaalan päiväkirjoihin. Vuosina 1933– 1948 tiedot kirjattiin potilaiden kuumelistoihin, jotka arkistoitiin hoitovuoden mukaan potilasnu-

72 merojärjestykseen. – Aakkosjärjestyksessä olevasta potilaskortistosta löytyi potilaan potilasnumero, jolla saattoi hakea kyseisen potilaan kuumelistan. Potilaskortistoa pidettiin vuosina 1940–1948. Vuosilta 1949–1953 potilaskertomukset taas säily- tettiin arkistokoteloissa aakkosjärjestyksessä hoitovuosittain. Seuraavien vuosien 1954–1964 potilaskertomukset arkistoitiin koteloihin erikoisaloittain (kirurgiset, sisätautiset, synnyttäjät, naisten- tautiset) ja hoitovuosittain aakkosjärjestykseen. – Näillä tavoilla arkistoituja potilaskertomuksia oli vaikea hakea, koska piti tietää hoitovuosi suunnilleen, millä nimellä potilas oli ollut hoidossa ja vuosina 1954–1964 vielä hoidon erikoisala. Vuodesta 1965 alkaen potilaskertomukset arkistoitiinkin arkistokansioihin syntymävuoden mukaan. Potilaskertomukset olivat hoitojaksokohtaisia. Tämä arkistointitapa helpotti kertomusten etsimistä. Poliklinikkakortit arkistoitiin koteloihin vuosittain, aakkosjärjestykseen vuosilta 1963– 1976. Tapaturmakortit säilytettiin vuosittain aakkosjärjestyksessä ajalta 1943–1963, niissä oli tapahtuma- ja hoitotiedot tapaturmakohtaisesti. Vuonna 1975 siirryttiin jatkuvaan potilaskertomus- järjestelmään. – Potilaan tullessa osastolle vanha sairauskertomus etsittiin ja uudet tapahtumat kirjattiin siihen jatkoksi. Poliklinikalla oli edelleen oma kortistonsa. Lokakuussa 1976 arkistointijärjestys muuttui niin, että sairauskertomukset järjestettiin synty- mäkuukauden–syntymäpäivän-syntymävuoden mukaan. Marraskuussa 1976 aloitettiin myös poli- kliinisten potilaiden tietojen kirjaaminen jatkuvaan potilaskertomusjärjestelmään. Samaan aikaan luotiin aakkosellinen arkistokortisto, josta oli apua potilaskertomusten etsinnässä. Kortistosta luovuttiin tarpeettomana, kun vuoden 1989 alussa ryhdyttiin potilastapahtumat kirjaamaan ATK:lle Saimi- ohjelmalla, johon vastaavat tiedot tallennettiin. Heinäkuussa 1996 arkistointijärjestys muuttui syntymäpäivän mukaiseksi, syntymäpäivä-synty- mäkuukausi-syntymävuosi. Marraskuussa 1997 aloitettiin UBI-viivakooditarrojen tekeminen arkistokansioihin ja 1998 vuoden alusta myös potilaskertomusten sijainnin tallennus ATK:lle. Tämä helpotti kaikkia yksiköitä potilaskertomusten etsinnässä, ei vain arkistoa. 2002 alkaen myös röntgenkuvia aloitettiin tallentaa sähköiseen muotoon, samoin niiden lausun- not Radu-ohjelmalla. Röntgenlausunnot yhdistettiin sairaanhoitopiirin yhteiseen Radu-ohjelmaan joulukuussa 2004. – Helmikuussa 2003 otettiin käyttöön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa yhteinen sähköinen potilaskertomus, Miranda. Se mahdollisti toisen sairaalan tekstien lukemisen. Musti-potilaskertomusten hallintaohjelma korvasi Saimi-ohjelman joulukuussa 2004. Vuoden 2006 alusta alkaen aukoton sähköinen potilaskertomukseksi tuli Miranda. Lokakuussa 2008 aloitettiin paperisten potilastietojen skannaaminen sähköiseen potilaskertomukseen. Helmikuusta 2012 alkaen potilasasiakirjojen sähköisessä muodossa olevat tiedot määritettiin alkuperäisiksi eli sähköi- nen potilaskertomus tuli viralliseksi potilaskertomukseksi. Tämä uudistus helpotti myös potilaan hoitoa. Vuosien 1997–2011 aikana tehtiin viivakooditarrat potilaskertomusarkistossa oleviin kaikkiin silloin elossa olleiden potilaiden potilaskertomuksiin ja kertomusten sijaintipaikka tallennettiin Mus- ti-ohjelmaan. Tästä saatiin huomattava apu potilaskertomusten etsintään. Synnytyksistä laadittiin aikaisemmin omat kertomuksensa ja yhteenveto (loppuarvio) sairauskertomukseen. Helmikuusta 2006 alkaen normaalista synnytyksestä ei enää tehty loppuarviota. Vastaava tieto oli mama-ohjel- massa, jonka i-Pana-ohjelma syrjäytti syyskuussa 2007. Riitta Keskitalo kertoo, että 18. ja 28. päivinä syntyneiden sairauskertomukset säilytetään py- syvästi julkisessa terveydenhuollossa, mutta ei kaikkia liitteitä. Muina päivinä syntyneiden ennen 1.5.1999 laaditut tai saadut potilasasiakirjat/ennen 1.5.1999 kuolleita koskevat potilasasiakirjat säi- lytetään 20 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos se ei ole tiedossa niin 100 vuotta potilaan syntymäs- tä ja 20 vuotta hoidon päättymisestä. 1.5.1999 jälkeen muodostuneet potilasasiakirjat säilytetään 12 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä. Sähköistä potilaskertomusta koskevat samat ohjeet kuin paperistakin potilaskertomusta. Loimaalla kuitenkin sairauskertomuksia on hävitetty tätä vähemmän. Muutaman vuoden ajan Kela on ylläpitänyt Kanta-palvelua, johon tallentuvat sähköiset reseptit ja potilastiedot. Sieltä potilaat voivat lukea ja tarkastaa omia tietojaan.

73 Ettei ihmistä jätettäisi yksin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin en- simmäiset kokemusasiantuntijat valmistuivat huhtikuussa 2017. Metsämaalai- nen Marita Rinne on yksi heistä. Kokemusasiantuntijan tehtävä on auttaa muita sairastuneita ja auttaa myös kehittämään sairaanhoidon palveluita. Ajatuksena on, että apua osaa paremmin antaa, kun on omakohtaista kokemusta sairaudesta ja sen kanssa pärjäämisestä. Kokemusasiantuntija osaa myös arvioi- da, mikä häntä on auttanut ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet toipumiseen tai siihen, että pärjää paremmin sairauden kanssa. – Kun lääkäri kertoo, että sinulla on täl- lainen sairaus, niin kaikki se, mitä lääkä- ri sen jälkeen sanoo, menee helposti ohi. Tulee vieraita sanoja ja paljon tietoa, eikä kaaoksessa osaa edes kysyä mitään. Vartin päästä siitä, kun on lähtenyt lääkä- rin luota, kysymyksiä olisi sata. – Sairaalassa eivät tiedä, miten arki sairastuneella sujuu, kun hän menee kotiin. Päässä voi pyöriä se, että tällainenko olen lopun ikääni. Ihmistä ei saisi jättää yksin, pitäisi olla mahdollisuus esimerkiksi keskustella. Marita Rinne on jo pitkään toiminut aktiivisesti Crohn ja colitis -yhdistykses- sä, jossa hän järjestää vertaistapaamisia Loimaalla ja Turun alueella ja infoaa jä- seniä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Hän käy kertomassa sairastami- sesta myös esimerkiksi alan opiskelijoille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri koulutti ensim- ja viimeksi yhdessä muiden kokemusasi- mäisenä yliopistosairaalana kokemusasiantuntijoi- antuntijoiden kanssa he ovat korjanneet ta auttamaan hoidon kehittämisessä. Ensimmäisiin Tyksin potilastiedotteita. valmistuneisiin kuuluvalle Marita Rinteelle sisätau- Parinkymmenen vuoden sairastami- tien poliklinikka ja osastot ovat oman sairauden sen ja useiden kymmenien muiden sai- myötä tulleet tutuiksi, ja nyt hän auttaa kokemus- rastuneiden tapaamisen jälkeen, hän asiantuntijana muita - jottei kenenkään tarvitsisi osaa jo nähdä, millaisesta tiedosta ja jäädä yksin. avusta esimerkiksi suolistosairausdiag- noosin saanut voisi hyötyä. – Pahimmillaan annetaan kartta kä- teen, kun menet sairaalaan ja sanotaan, että menet sinne ja sinne. Ja sillä pitäisi pärjätä. Kaiken avain onkin hänen mielestään tieto. Hoitohenkilökunnan olisi hyvä saada sitä asiakkail- ta ja heidän omaisiltaan, jotta ymmärrys asiakkaan näkökulmasta kasvaisi hoitotyössä. Asiakkai- den taas pitäisi saada tietoa selkokielellä ja "ihmiseltä ihmiselle". – Ettei kävisi niin kuin minulle aikoinaan. Sain diagnoosin puhelimessa, enkä ollut ikinä edes kuullut tästä sairaudesta. Sairastuneita pitäisi Marita Rinteen mukaan myös rohkaista pois neljän seinän sisältä, jos vain mahdollista, jotta nämä eivät syrjäydy. – Kotikynnys on usein se korkein kynnys.

74 LOIMAAN SAIRAALA TÄNÄÄN

Sata asiakasta päivässä Tyks Loimaan sairaalassa käy joka päivä noin sata asiakasta. Sairaa- laan tullaan hoitajien tai lääkärien vastaanotoille, laboratorioon, röntge- niin, päivystykseen, fysioterapiaan, dialyysiin sekä esimerkiksi saamaan lääkehoitoa siihen erikoistuneella poliklinikalla. Sairaalassa tutkitaan, testataan, tehdään ko- keita, käydään tarkas- tuksissa. Aina hoito ei vaadi käyntiä sairaalassa, ja henkilöstö pal- veleekin asiakkaita oh- jaamalla ja neuvomalla heitä puhelimitse ja työ- päiviin kuuluu myös konsultaatioita ja esi- – Sairaalamme vahvuus on kaikkien työntekijöiden yhteistyö potilaan merkiksi koetulosten parhaaksi, koordinoiva lääkäri Outi Leinonen sanoo. vastausten katsomista. Sadan sairaalassa kä- vijän lisäksi käsitellään siis päivittäin kymmenien muiden asiakkaiden asioita Asiakkaita ovat niin kouluikäiset lapset ja nuoret kuin ikäihmisetkin ja kaikki siltä väliltä. Pääasiassa he ovat kotoisin Loimaan ja Auranmaan seuduilta, mutta Loimaalle ohjataan potilaita myös muualta sairaanhoitopiirin alueelta. Tyks Loimaan sairaalassa työskentelee kymmenien erikoisalojen erikoislääkäreitä. Jotkut vastaanot- tavat potilaita muutamana päivänä Loimaalla ja lopun viikkoa esimerkiksi Turussa. – Suurin osa erikoislääkäreistä tulee Loimaan sairaalaan Tyksin kantasairaalasta, Tyks Loimaan koordinoiva lääkäri Outi Leinonen sanoo. 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän sairaalan arkea leimaa yhteistyö. Sen myös Outi Leinonen nime- ää sairaalan vahvuudeksi. – Pienessä sairaalassamme on ollut helppo tehdä yhteistyötä eri erikoisalojen kanssa ja tarvittaessa apua on saanut nopeasti, hän kiittää sairaalan entistä ja nykyistä väkeä. Yhteistyötä tehdään osaajien kesken Loimaalla, mutta myös sairaanhoitopiirin muiden yksiköiden kanssa parhaan mahdollisen avun saamiseksi potilaille. Moni henkilöstön jäsen syventää ammattitai- toaan myös työskentelemällä ajoittain eri osastoilla. Sairaalassa toimii sisätautien eri erikoisalojen osaamiskeskus, jossa on kattavasti saatavissa yleissi- sätautien, reumatautien, munuaistautien (nefrologia), sydäntautien (kardiologia), mahasuolikanavan sairauksien (gastroenterologia), aineenvaihduntasairauksien (endokrinologia), veritautien (hematologia) ja infektiotautien erikoislääkärien sekä erikoissairaanhoitajien palvelut. Poliklinikkapalveluiden lisäksi sairaalassa on keinomunuaisyksikkö (dialyysi) ja kahdella Loimaan kaupungin hallinnoimalla vuodeosastolla on yhteensä 20 erikoissairaanhoidon potilaspaikkaa. Kirur- gian osaamiskeskuksen palveluita ovat yleiskirurgia, vatsaelinkirurgia (gastrokirurgia), verisuonikirurgia, tuki- ja liikuntaelinkirurgia (ortopedia) sekä virtsaelinkirurgia (urologia). – Lisäksi sairaalassamme on neurologin, gynekologin, lastenlääkärin, silmälääkärin, keuhkolääkä- rin, korvalääkärin, psykiatrin ja syöpälääkärin palvelut. Sairaanhoidollisina palveluina ovat laboratorio, röntgen ja fysioterapia ja sairaalamme päivystää joka päivä klo 8-22, päivystyksestä vastaa Tyks, Ensi- 75 hoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL). Psykiatrian palvelut ovat Tyks Loimaan sairaalassa tarjolla omana osaamiskeskuksenaan niin aikuisille kuin nuorille ja lapsillekin.

Mikä ihmeen Poki? Tyks Loimaan sairaalan polikliinisen kirurgian (=POKI) toiminnan suunnittelu aloitettiin vuoden 2017 alussa. Perussyynä oli muun leikkaustoiminnan loppuminen sairaalassa vuoden loppuun mennessä. Suunnittelussa huomioitiin olemassa olevat tilat, tarvikkeet ja henkilöstö ja myös mahdolliset lisäre- surssien tarpeet. Siis oikeastaan uudistettiin voimakkaasti Loimaan sairaalan kirurgia? – Polikliininen kirurgia tarkoittaa paikallispuudutuk- Anestesiaa vaativa kirurgia loppui Tyks Loimaan sairaalasta sessa tehtäviä leikkauksia. 22.12.2017, mutta nyt kirurgisia toimenpiteitä tehdään polik- Leikkaukseen pääsee no- liinisinä toimenpiteinä eli paikallispuudutuksessa. Tässä sai- peasti, leikkauksesta toipu- raanhoitaja Maria Mäkelä valmistelee ja puuduttaa Simo Vir- minen on nopeaa ja kotiin tasen silmän… pääsee yleensä pikaisesti toimenpiteen jälkeen. Koko toimenpidekäynnin kestää korkeintaan muutaman tunnin. Leikkauksen suorittaa erikoislääkäri, operatiivis- ten poliklinikoiden osastonhoitaja Pauliina Pettersson kertoo. – Polikliinisen kirurgian on tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa siihen soveltuvi- en potilaiden saamaa hoitoa. Samalla nämä toimenpiteet jäävät pois raskaamman koneiston leikkauslistoilta. Osinhan nämä ovat samoja toimenpiteitä, joita meillä ennenkin on tehty. … ja tässä sairaanhoitaja Kristiina Liinoja antaa Simo Virtasel- Eikö tämä kuitenkin liitty- le silmäinjektion. Seuraamassa myös sairaanhoitajat Johanna nyt lainsäädäntöön ja orga- Alhanen ja Maria Mäkelä. nisaation uudistukseen? – Kyllä, terveydenhuoltolain 45 § mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. – Tavoitteena oli tietenkin myös saada korvaavaa toimintaa Loimaan sairaalaan muun leikkaustoiminnan loputtua ja hyödyntää olemassa olevia tiloja sekä sijoittaa vapautuvaa henkilöstö- resurssia mielekkäästi. Tavoitteena oli osaltaan taata erikoissairaanhoidon palvelujen jatkuminen

76 Loimaan sairaalassa. Näin voimme lainmukaisuuden lisäksi toteuttaa sairaanhoitopiirin keskeisiä tavoitteita: hyvää henkilöstöpolitiikkaa, sairaanhoitopiirin kokonaiskustannustehokkuuden lisää- mistä ja asiakaslähtöisyyttä. Eli oikea osaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Miten toiminta on käynnistynyt? – 8.1.2018 aloitettiin poki-toiminta urologian, silmätautien, korvatautien ja yleiskirurgian toimi- alueilla. Leikkaussalin henkilökunnasta saatiin kaksi silmäinjektiohoitajaa aloittamaan toimintaa ja vastaanotoilta pyritään saamaan tarvittaessa yksi hoitaja mukaan. Henkilökuntamitoitus on vielä aivan liian pieni, mutta siitä neuvotellaan. Toimitilat tulevat aluksi päivystyksen tiloihin, kunnes leikkaussalin tiloihin saadaan remontoitua ajanmukaiset tilat koko operatiiviselle vastaanot- totoiminnalle.

Hallinto: [rakennus C 3. krs] Koordinoiva lääkäri Koordinoivan lääkärin sihteeri Outi Leinonen, puh. 02 314 3200 Marketta Kesseli, puh. 02 314 3304

Johtava ylihoitaja Johtavan ylihoitajan sihteeri Arja Salo-Sirkiä, puh. 02 314 3271 Anne Rantanen, puh. 02 314 3272

Neuvonta ja keskus [rakennus A 1. krs]

Loimaan päivystys (EPLL) Hoidamme äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita asiakkaita, joiden tulee päästä päivystykselli- seen hoitoon vuorokauden kuluessa sairastumisesta tai tapaturmasta.

Loimaan sairaalan yöpäivystys on loppunut ja päivystys on avoinna päivittäin klo 8.00–22.00.

Ennen lähtöä päivystykseen 1. Soita aina neuvontaamme, puh. 02 313 8800. 2. Arvioi päivystyskäynnin tarve ja kiireellisyys. 3. Ota mukaan ajantasaiset lääkitystietosi.

Ajanvaraus: Päivystyksessä on käytössä iltaisin ja viikonloppuisin ajanvarausjärjestelmä. Ajan voi varata numerosta 02 313 8800.

Polikliiniset palvelut ( = avohoito):

Toimialue 1 (Tules = tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

Ortopedian poliklinikka [rakennus B 1. krs] 1–2 päivää viikossa Hoidamme tuki- ja liikuntaelinkirurgisia potilaita. Vastaanottokäynnin yhteydessä pyrimme samalla käynnillä varaamaan potilaalle tulevat toimenpide- ja tutkimusajat ja antamaan tarvittavan potilasohjauksen. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä.

Endoproteesihoitajapoliklinikka (tekonivelhoitaja) [rakennus B 1. krs] 1–2 päivää viikossa Endoproteesihoitaja pitää noin kerran kuukaudessa tekonivelleikkauspäätöksen saaneille potilaille infotilaisuuden yhteistyössä fysioterapeutin kanssa. Endoproteesihoitajalla on oma vastaanotto, jossa tekonivelleikatut potilaat käyvät kontrollissa kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Yhteistyö on tiivistä Turun endoproteesihoitajien kanssa.

Lääkintävahtimestarin vastaanotto [rakennus A 1. krs] tällä hetkellä ei vastaanottoa Vastaanotolla käy kipsausta, lastoitusta tms. tarvitsevia potilaita. Myös potilaat, joilla on ongelmia kipsin tai lastan kanssa voivat ottaa yhteyttä. Potilat tulevat päivystyksestä, osastojen kautta, mui- 77 den poliklinikoiden kautta tai terveyskeskuksen ohjaamina. Lääkintävahtimestarin vastaanoton ollessa suljettuna kipsauksista vastaa Loimaan päivystys / EPLL ja Tyks kirurginen sairaala. Murtumien jat- kohoitopoliklinikka on Loimaan terveyskeskuksen toimintaa.

Toimialue 2 (Sydänkeskus)

Sydänpoliklinikka Loi- maa [rakennus D 3. krs] 1 päivä viikossa Tutkimme ja hoidamme sydäntauteja sairastavia potilaita. Teemme erilaisia sydämen toimintaa kuvaavia tutkimuksia esimerkiksi ra- situsergometriakokeita, verenpaineen ja puls- sin pitkäaikaista seurantaa ja sydämen kaiku- kuvauksia ruokatorven kautta. Kardiologi Tyksin kantatalosta käy kerran viikossa. Vuodeosastol- lamme hoidetaan paljon mm. sydämen vajaa- toiminnan pahenemisia. Niin sanottu raskas kardiologia on Turussa. Erikoislääkäri Teemu Ahola teki loimaalaiselle Ville Helmiselle sydämen Potilaat tulevat meille ultraäänitutkimuksen. Potilas kommentoi, että hänellä on niin suuri sy- terveyskeskus-, työter- dän, että sinne mahtuu vähän probleemaakin. veys- tai yksityislääkärin lähetteellä. Konsultoimme potilaita myös sairaalan sisäisesti. Ennen lääkärin vastaanottoa sairaanhoitaja mittaa verenpaineesi ja pulssisi ja antaa tarvittaessa sy- dänsairauksiin liittyvää ohjausta.

UKG ja rasitusergometria [rakennus D 3. krs] 5 päivää viikossa (sydämen ultraäänitutkimukset ja rasituskokeet)

Sydänhoitajan vastaanotto [rakennus D 3. krs] 2 päivää viikossa Sydänhoitajamme ohjaa ja neuvoo erilaisista sydänsairauksista kärsiviä potilaita. Potilaat ovat pää- asiassa sydäninfarktin sairastaneita, erilaisissa sydäntoimenpiteissä olleita tai sydämen vajaatoimin- taa sairastavia potilaita ja heidän omaisiaan. Vastaanottokäynnillä potilaan on mahdollisuus tavata myös sydänsairauksiin erikoistunut fysioterapeutti. Poliklinikalle ei tarvita lähetettä. Potilas voi itse ottaa yhteyttä poliklinikalle. Potilaamme tulevat muun muassa Loimaan akuuttiosastoilta ja Tyksin osastoilta. Myös puhelin- ja osastokonsultaatiot ovat mahdollisia. Sydänhoitajamme tehtävänä on sydänsairauksien etenemisen ehkäisy sekä sydän- sairaan ihmisen tukeminen ja ohjaus. Toimintamme tarkoituksena on auttaa sydänpotilasta selviyty- mään sairautensa kanssa arkielämässä ja tukea häntä omahoidossa seurannan ja neuvonnan avulla.

Toimialue 3 (Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka)

Gastrokirurgian poliklinikka [rakennus B 1. krs] 1 päivä viikossa (maha- ja suolistotaudit) Hoidamme kirurgisia sisäelinsairauksia. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Vastaanotto- käynnin yhteydessä pyrimme samalla käynnillä varaamaan potilaalle tulevat toimenpide- ja tutkimusajat ja antamaan tarvittavan potilasohjauksen.

78 Verisuonikirurgian poliklinikka (laskimotaudit) [rakennus B 1. krs] 1 päivä viikossa Teemme suonikohjujen vaahdotushoitoja. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Vastaanottokäynnin yhtey- dessä pyrimme samalla käynnillä varaamaan potilaalle tulevat toimenpide- ja tutkimusajat ja antamaan tarvittavan potilasohjauksen.

Haavanhoitajan vastaanotto [rakennus B 1. krs] 4 päivää viikossa Vastaanotolla annetaan haavahoitoja ja ohjausta sitä tarvitseville potilaille. Konsultaatioapua annetaan esim. vuo- deosastoille. Haavahoitajan vastaanotolle pääsee myös hoitajan yhteydenoton perusteella. Haavahoitaja työsken- telee yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa.

Urologian poliklinikka (virtsatiesairaudet) [rakennus A 3. krs] 1 päivä viikossa Hoidamme virtsaelinten ongelmista kärsiviä potilaita. Po- tilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Osa potilaistamme on osastojen tai muiden poliklinikoiden hoitoon ohjaamia. Tähystysyksikössä on vilskettä. Toi- menpidettä odottaa Viljo Raittinen, ja erikoislääkäri Juha Liikala ja sairaan- Tähystysyksikkö hoitaja Merja Salonen laittavat kame- (maha- ja paksusuolitähystykset) [rakennus D 3. krs] 4 päivää viikossa raa kuntoon. Teemme maha-suoli-kanavan tähystyksiä ja pientoimen- piteitä esim. peräpukamien kumi- lenkkihoitoja. Potilaamme tulevat lääkärin lähetteellä tai osastoilta. Teemme tarvittaessa myös päi- vystystähystyksiä virka-aikana.

Gastroenterologinen poliklinikka 2 päivää viikossa Hoidamme suolisto-, haima-, sappi- ja maksapotilaita. Gastroenterologian poliklinikka toimii erikoissairaanhoidon ajan- varauspoliklinikkana. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Tähystyksiä tehdään keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lääkärin suosi- tuksesta potilaille annetaan hoita- javastaanottoaika. Neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Anna Brück testaa asiak- IBD-hoitajapoliklinikka kaan koordinaatiota. Neurologian poliklinikalla hoidetaan po- [rakennus I 1. krs] 2 päi- tilaita, joilla voi olla esimerkiksi jatkuvia päänsärkyjä, huima- vää viikossa usta, muistisairauksia, epilepsia tai esimerkiksi parkinsonin (suoliston tulehdussairaudet) tauti. Asiakasmäärä on lisääntynyt, sillä tietämys on lisäänty- nyt: ongelmiin osataan hakea apua ja sitä myös saa, sillä hoi- Toimialue 4 (Neuro) tomuodot ovat kehittyneet ja niitä on tullut myös uusia.

Neurologian poliklinikka [rakennus A 3. krs] 5 päivää viikossa Hoidamme pitkäaikaissairauksia, kuten epilepsiaa, Parkinsonin tautia, muistihäiriöitä, MS-tautia ja 79 aivoverenkiertohäiriöitä. Myös neurologisten oireiden, kuten päänsäryn, huimauksen, tasapaino- ja kävelyvaikeuksien syiden selvittelyt kuuluvat neurologian poliklinikalle. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Osa potilaistamme on myös sairaalan sisäisiä konsultaatioita.

Neurologinen hoitajapoliklinikka [rakennus A 3. krs] 5 päivää viikossa

Toimialue 5 (Medisiininen)

Sisätautien poliklinikka (yleissisätaudit) [rakennus I 1. krs] 4 päivää viikossa Yleissisätautipoliklinikalla otetaan laaja-alaisesti kantaa potilaan asioihin. Hoidamme sisätauteja sairastavia potilaita ajanvarauksella. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä terveyskeskuksista, yk- sityisiltä terveysasemilta, työterveyshuollosta, sairaalasta sisäisinä konsultaatioina tai Tyksistä siirtoi- na sekä jatkokontrolleihin. Hoitoihimme ja tutkimuksiimme kuuluvat sydämen rasituskokeet ja ultraäänitutkimukset, sydämen ja verenpaineen vuorokausirekisteröinnit, luuydinnäytteiden ja nivelnestenäytteiden ottaminen, lää- kehoitojen antaminen ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden tekeminen. Sisätautipoliklinikan potilailla on mahdollisuus päästä sairaanhoitajan vastaanotolle diabetekseen, reumaan, suolisto- sekä munuais- ja painonhallinta-asioihin liittyen.

Endokrinologian poliklinikka [rakennus I 1. krs] 1 päivä joka toinen viikko Lääkäri käy Turusta joka toinen torstai. Endokrinologian poliklinikalla hoidetaan erilaisia aineen- vaihdunnan sairauksia. Loimaalla hoidetaan samanlaisia potilaita ja samalla tavalla kuin Tyksin kan- tasairaalassa.

Reumatologian poliklinikka [rakennus I 1. krs] 5 päivää viikossa Loimaan sairaalassa on hyvin toimiva reuma- poliklinikka, joka on yh- teistyössä TYKS:n kan- tatalon reumaklinikan kanssa. Reumapotilaat saavat fysioterapiapal- velut Loimaalta, mm. tuoreen reuma- ja sel- kärankareumapotilaan liikuntaohjeistusta ja ol- kapääkipupotilaiden lii- kuntaohjeita. Jos reu- mapotilas tarvitsee jalkoihin kehittyneiden virheasentojen vuoksi Minna Lövgren Koskelta on saanut pidettyä liikunnalla kipuja kurissa, tukipohjalliset tai mallin mutta haluaa nyt vihdoin selkoa pitkäaikaisten selkäkipujensa syihin. mukaan tehdyt kengät, Erikoislääkäri Lotta Sjöblom katsoi ultraäänellä asiakkaan lantion ja jal- se onnistuu fysioterapi- kojen tilanteen selkärankareuman poissulkemiseksi – siistit kuvat oli- an kautta. Kaksi reuma- vat, hän näytti. hoitajaa antaa ohjeistusta reumasairauksista ja potilaalle aloitettavista lääkkeistä. Lääkehoitopoliklinikalla voidaan antaa uudempia infuusiona annettavia biologisia lääkkei- tä. Sairaalan takapihalla kerran viikossa käyvä magneettirekka on helpottanut muun muassa selkäran- kareumapotilaiden kuvantamista. Ortopedian ja leikkausten loputtua Loimaalta, ortopedin konsultaa- tioon on lähdettävä Turkuun. 80 Monilla reumaa pitkään sairastaneilla voi olla liikkumisvaikeuksia ja on ensiarvoisen tärkeää, että he saavat palveluita läheltä kotikuntaa.

Reumahoitajapoliklinikka [rakennus I 1. krs] 2 päivää viikossa Reumahoitajan vastaanotto on maanantaisin ja torstaisin.

Nefrologian poliklinikka (munuaissairaudet) [rakennus I 1. krs] 3 päivänä viikossa Munuaispoliklinikalla hoidetaan munuaisten vajaatoimintapotilaita ja munuaissiirron saaneita potilaita lähellä kotipaikkakuntaa. Munuaispotilaat saavat tarvittaessa ohjausta munuaishoitajalta ja ruo- kavalioasioissa ravitsemusterapeutilta.

Keuhkosairauksien poliklinikka [rakennus B 1. krs] 1 päivä viikossa Huolehdimme hengityselinsairauksien tutkimuksesta, hoidosta ja seurannasta. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Osa potilaista tulee terveyskeskuksen osastoilta sekä ohjattuna Tyksistä.

Diabetes- ja obesiteet- tivastaanotto [rakennus I 1. krs] 3 päi- vää viikossa (diabetes- ja ylipainopo- tilaiden hoitajapoliklinikka) Hoidamme tyypin I diabeetikoita sekä vai- keahoitoisia tyypin II diabeetikoita. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Osa potilaistamme tulee sairaa- loidemme toisilta osastoilta ja poliklinikoilta. Diabetespotilaat käyvät ennen lääkärin vastaanottoa hoitajan luona. Osa potilaista käy aino- astaan hoitajan vastaan- Risto Lehto Aurasta poikkesi sairaalaan diabeteksen seurantakäynnille. otolla. Sairaanhoitaja Armi Heininen mittasi osana käyntiä taas kerran asiakkaan verenpaineen. Se oli vähän koholla - ehkä siksi, että käynnillä oli Infektiosairauksien juuri päivitetty elämän muiden kuulumisten muassa myös hirvenmet- poliklinikka sästyskauden tapahtumat. Susien takia oli jouduttu koirat kutsumaan [rakennus A 3. krs] metsästä pois ja keskeyttämään metsästys oikein muutamankin kerran. 1 päivä joka toinen viikko Infektiosairauksien poliklinikalla infektiolääkäri käy Turusta joka toinen viikko, poliklinikalla voidaan hoitaa samoja poti- lasryhmiä kuin Tyksin kantatalossa Turussa.

Hematologian poliklinikka (veritaudit) [rakennus D 3. krs] 1 päivä joka toinen viikko Tutkimme ja hoidamme erilaisia verisairauksia sairastavia potilaita (mm. leukemiat ja krooniset my- eloproliferatiiviset sairaudet). Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Hoidamme myös kiireellisiä konsultaatiopyyntöjä eri erikoisaloilta.

Hematologinen hoitajapoliklinikka [rakennus D 3. krs] 2 päivää viikossa

Dialyysipoliklinikka [rakennus I 2. krs] ma, ke ja pe aamu- ja iltavuoro ti, to ja la aamuvuoro 81 Dialyysipoliklinikalla hoitoa antavat osaavat hoitajat. Hoidamme hemo- dialyysipotilaita, jotka siirtyvät Tyksin dialyy- siosastolta akuutin vaiheen jälkeen Loimaan dialyysipoliklinikalle hoitoon. Poliklinikka on Tyk- sin satelliittiyksikkö. Eristysdialyysin mahdollisuus on rajallinen. Vierasdialyysiasiakkai- den tulee ensin ottaa yhteyttä Tyksin dialyysi- osastoon (puh. 02 313 1017), jota kautta heidät otetaan vastaan.

Munuaishoitajan vastaanotto Kyösti Paloposki Liedosta matkaa Loimaalle kolme kertaa viikossa dia- [rakennus I 1. krs] lyysiin. Matkaa tulee 50 kilometriä suuntaansa, mutta onneksi kuskit 1 päivä viikossa ovat mukavia ja sairaalan väkikin on kuulemma hyvä potilaita kohtaan. Täyden kympin saavat sairaanhoitajat, Paula Kuusela muiden muassa. Lääkehoitopoliklinik- Takana dialyysiä Helvi Kaukainen-Salmiselle aloittelemassa Jarmo Har- ka [rakennus A 3. krs] junmaa. 5 päivää viikossa Toimintamme pää- paino on lääkehoidossa, sen suunnittelussa ja to- teuttamisessa. Potilaat saavat hoitavan erikois- lääkärin määräyksen mukaan lääkehoitoja, jotka pääsääntöisesti annetaan suonensisäi- sesti ja muulla lääkkeen vaatimalla antotavalla. Osa annettavista lää- kehoidoista vaatii te- hokasta valvontaa ja ohjeistusta ja ovat moni- mutkaisia, näistä esim. erilaiset solunsalpaajat, vasta-ainehoidot tai bio- logiset lääkkeet. Erilaisia verituotteita annamme lääkehoitopoliklinikal- la sekä teemme pieniä Lietolainen Markus Hakanen sai suoneen kortisonia usean tunnin toimenpiteitä kuten esi- ajan kätilö-sairaanhoitaja Saija Suonpään valvonnassa. Lääkehoito- merkiksi venesektioita, poliklinikalla käy esimerkiksi tulehduksellisia suolistosairauksia, syö- keskuslaskimokatetrin pää, veritauteja, reumaa ja ms-tautia sairastavia. Lääkkeinä on niin huoltoja. solunsalpaajia kuin uudenlaisia biologisia lääkkeitä ja heitä hoitavat Potilaat tulevat suun- erikoislääkärit työskentelevät Tyksin muissakin sairaaloissa. Monis- nitellusti lääkärin vas- sa sairauksissa lääkkeitä otetaan lisäksi kotona, ja hoitajien osaamista taanoton yhteydessä tai tarvitaankin potilaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. erikseen sovittuna ai- 82 kana. Lääkehoito voidaan antaa sarjana tai yksittäisenä käyntinä. Lääkehoito toteutetaan aseptisesti unohtamatta kunkin lääkehoidon vaatimaa seurantaa ja dokumentointia. Toiminnassamme tärkeänä osa-alueena on lääkehoidon ohjaus ja neuvonta. Jatkohoito suunnitellaan lääkärinvastaanotolla ja potilaat saavat tarvittaessa jatkohoito-ohjeet lääkehoitopoliklinikan kautta.

Toimialue 6 (Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit)

Syöpätautien poliklinikka [rakennus D 3. krs] 2 päivää viikossa Erikoislääkärin vastaanotto on kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin. Vastaanotolla käy uusia potilaita, konsultaatio- ja kontrollipotilaita sekä syöpähoidoissa käyviä potilaita. Potilaamme tulevat lähetteellä tai konsultaatioina muilta erikoisaloilta. Poliklinikalla toimii myös hoitajavastaanotto hoidon seurantaa ja lääkehoidonohjausta varten. Suo- nensisäisiä solunsalpaajahoitoja ja vasta-ainehoitoja annetaan kahtena päivänä viikossa lääkehoito- poliklinikalla. Syöpäsairaanhoitajapoliklinikka [rakennus D 3. krs] 2 päivää viikossa

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka [rakennus A 3. krs] 2–3 päivää viikossa Tutkimme ja hoidamme tavallisimpia korva-, nenä- ja kurkkutaute- ja tiiviissä yhteistyössä Tyksin kanssa. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Hoidamme myös sovitusti konsultaationa osastojen tai muiden poliklinikoiden kautta tulevia potilaita.

Korvahoitajan vastaanotto [rakennus A 3. krs] 3 päivää viikossa Korvapoliklinikan yh- teydessä toimii korvahoitajan vastaanotto kuulokojeen käyttäjiä Korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Outi Tervonen kurkistaa loimaa- varten. Vastaanotto ja laisen Mari Heleniuksen kurkkuun, joka on ollut jo pitkään kipeä. Kur- puhelinajat ovat maa- kunpään ja nenänielun tähystyksellä tarkistetaan äänihuulten ja kurkun- nantaisin, keskiviikkoisin pään tila – kurkussa voi olla ongelmia aiheuttamassa vaikka kalanruoto. ja torstaisin. Vastaan- Kuvassa mukana myös silmä- ja korvapolilla työskentelevä perushoitaja otolle voi tulla myös il- Heidi Laaksovirta. man ajanvarausta. Koti- käyntejä teemme tarvittaessa ma, ke ja to.

Kuuloasema (audionomi) [rakennus A 3. krs] 5 päivää viikossa Tutkimme kuuloa ja hoidamme kuulovammaisia. Toimimme tiiviissä yhteistyössä korvalääkärin ja korvapoliklinikan kanssa. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Hoidamme myös lääkärin vastaanoton kautta tulevia kiireellisiä tapauksia ilman lähetettä. Kuulokojeen tai apuvälineen meiltä saaneet potilaat voivat varata itse ajan puhelimitse.

Silmätautien poliklinikka [rakennus A 3. krs] 2 päivää viikossa Tutkimme ja hoidamme tavallisimpia silmän ja silmän alueen sairauksia tiiviissä yhteistyössä Tyksin 83 kanssa. Hoidossamme ovat myös kaihileikkauksen jälkitarkastuspotilaat sekä karsastuslapset. Poti- laamme tulevat lääkärin lähetteellä, sovitusti kontrollikäynnille tai konsultaationa osastoilta tai muilta poliklinikoilta.

Silmähoitajan vastaanotto [rakennus A 3. krs] Silmähoitajan vastaanotto toimii silmälääkärin vastaanoton yhteydessä. Siellä tehdään lääkärin määräämiä näkökenttätutkimuksia ja silmänpohjakuvauksia.

Toimialue 7 (Naistenklinikka)

Naistentautien poliklinikka [rakennus B 1. krs] 1-3 päivää viikossa Tyks Loimaan sairaalassa toimivat naistentautien poliklinikka sekä äitiyspoliklinikan osalta raskaus- ajan ultraääniseulonnat. Äitiyspoliklinikalla vastaanottoa pidetään 1-2 päivää viikossa. Molemmilla poliklinikoilla toimivat sekä puhelinneuvonta että lähetteiden käsittely kaikkina arkipäivinä virka-aikaan.

Naistentautien hoitajavastaanotto [rakennus B 1. krs] 2 päivää viikossa Naistentautien poliklinikan yhteydessä toimii erillinen hoitajan vastaanotto. Hoitajavastaanotolla otetaan papanäytteitä, annetaan ja toteutetaan lääkeohjausta sekä haastatellaan ja alustavasti ohjataan Tu- russa leikattavat toimenpidepotilaat. Erillinen hoitajavastaanotto mahdollistaa rauhallisen ohjaustilan- teen potilaalle.

Äitiyspoliklinikka ja raskauden ajan ultraääniseulontatutkimukset 1-2 päivää viikossa [rakennus B 1. krs] Tarjoamme raskaudenaikaisia seulontatutkimuksia Loimaan ja lähiseudun asukkaille. Turvaamme raskautesi etenemisen yhteistyössä äitiysneuvolan ja Tyks kantasairaalan äitiyspoliklinikan kanssa. Toiminnassamme pyrimme potilas- ja perhekeskeisyyteen. Potilaamme tulevat neuvolan lähettämä- nä. Kaikki seulonnat ovat vapaaehtoisia. Emme kutsu sikiön seulontatutkimuksiin, vaan tutkimuksiin tulee aina hakeutua itse neuvolan kautta. Lakisääteiset seulontatutkimukset ovat potilaalle maksuttomia. Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset edellyttävät kätilöltä erityistä keskittymistä työhönsä. Sen vuoksi lapsia ei voi ottaa poliklinikkakäynnille mukaan. Puoliso tai muu tukihenkilö on tervetullut mukaan. Muista ottaa äitiyskortti mukaasi poliklinikkakäynnille. Annamme tarvittaessa imetysohjausta synnytyksen jälkeen.

Toimialue 8 (Lasten ja nuorten klinikka)

Lasten ja nuorten poliklinikka [rakennus C 1. krs] 5 päivää viikossa Hoidamme erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria, huomioiden koko perheen. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Osa potilaista tulee myös päivystyksen kautta tai ajanvarauksella. Poliklinikka hoitaa potilaitaan 18 ikävuoteen asti. Sen jälkeen jatkohoitoa tarvitsevat nuoret ohjataan kyseisen erikoisalan aikuispoliklinikalle siirtolähetteellä.

Toimialue 9 (Psykiatria)

Aikuispsykiatrian poliklinikka Loimaa [rakennus E 1. krs] Loimaalla on mielialahäiriöitten ja psykoosien hoidon vastuualueitten työntekijöitä. Hoitoontu- lo tapahtuu lääkärin lähetteellä. Kaikki lähetteet käsitellään Turussa, mistä potilaat osoitetaan heille sopivimmille vastuualueille ja toimipisteisiin. Vastuualuepohjainen toiminta on muutosvaiheessa. Ai- kuispsykiatrian päivystävää sairaanhoitajaa ei Loimaalla enää ole. Kiireellistä hoitoa antaa psykiatrian akuuttihoidon vastuualue ja psykiatrinen ympärivuorokautinen päivystys Tyksissä Turussa. Päihdeongelmissa ensisijainen hoitopaikka on kotikunnan tarjoama päihdepalvelu, Loimaalaisilla päihdepoliklinikka.

84 Nuorisopsykiatrian poliklinikka [rakennus E 1. krs] Poliklinikalla hoidetaan mielenterveysongelmista kärsiviä tai elämän kriisitilanteissa olevia nuoria ja heidän perheitään. Poliklinikka on tarkoitettu 13–22-vuotiaille nuorille. Lähetteitä otetaan vastaan 13–19-vuotiaista nuorista, aloitettua hoitoa voidaan jatkaa 22-ikävuoteen asti. Hoitoon tarvitaan lää- kärin lähete. Tavallisia yhteydenoton syitä ovat paha olo, ahdistus, masennus, pelot, jännitys, vaikeudet kaveri- suhteissa, syömisongelmat, vaikeudet kotona tai koulussa, halu vahingoittaa itseään tai muita ja ruu- miillisen sairauden aiheuttamat sopeutumisvaikeudet.

Toimialue 11 (Kuvantaminen)

Loimaan röntgen, (os. 147) [rakennus A 1. krs] 5 päivää viikossa Suoritamme luu - ja keuhkokuvauksia sekä ultraääni- ja tietokonetomografiatutkimuksia. Liikutet- tava magneettitutkimuslaite – ns. rekkamagneetti – käy sovittuina viikonpäivinä Loimaan sairaalassa. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä. Potilaamme tulevat alueen terveyskeskuksista, Loimaan sairaalasta, muista sairaanhoitopiirin toimintayksiköistä ja työterveyshuollosta. Teemme sekä ajanvaraus- että päivystystutkimuksia. Aukioloaikamme on arkisin kello 8-16. Varallaolo päivystystutkimuksia varten on arkisin ma-pe kello 16–21 ja viikonloppuisin kello 09–21.

Toimialue 12 (Laboratorio)

Tykslab os. 183, Tyks Loimaan sairaalan laboratorio [rakennus A 1. krs] 5 päivää viikossa Tykslabin Loimaan sairaalan polik- liinisessa näytteenotossa palvelemme asiakkaita ajanvarauksella ja vuoronumerolla. Ajan varanneiden asiakkaiden ei tarvitse ilmoittautua tullessaan laboratorioon, vaan he voivat istua odottamaan kutsua näytteenottoon. Vuo- ronumerolla näytteenottoon tulevia palvelemme numerojärjestyksessä. Vuoronumerolla palvelemme myös asiakkaita, jotka hakevat laboratoriosta näytteenottotarvikkeita tai tuovat kotona otettuja näytteitä. Potilaat tulevat meille lääkärin lähetteellä.

Näytteenottovalikoimaamme kuuluvat: Verinäytteet (myös rasitustutkimukset kuten sokeri-ja laktoosirasitukset) Ekg eli sydänfilmi Virtsa- ja ulostenäytteet Ureahengitystestit eli Pt-Hepy-R Spirometria eli hengitysfunktiokoe Sieninäytteet Mikrobiologiset näytteet esim. MRSA- ja Vre-näytteet Prick-testit (allergiatutkimus) Tykslabin bioanalyytikko Mari Tamminen valmistelee Holter-asennukset bakteerien herkkyysmäärityksiä varten suspensioput- Rasitusergometriat kia Tyks Loimaan sairaalan laboratoriossa. Niillä selvite- tään sitä, millä antibiootilla kannattaa mitäkin tulehdus- ta hoitaa. 85 Toimialue 13 (Asiantuntijapalvelut)

Toimintaterapia

Fysioterapia [rakennus B pohjakerros] 5 päivää viikossa Fysioterapiaan tarvitaan lähete erikoisalojen poliklinikalta joko Tyks Loimaan sairaalasta tai sairaanhoitopiirin muista sairaaloista. Tarjoamme yksilöllistä fysioterapiaa polikliinisesti. Suunnitelma ja toteutus tehdään kanssasi yhteistyössä. Tuemme Sinua saavuttamaan itsellesi tärkeän liikkumis- ja toi- mintakykytason. Terapiavaihtoehdoissamme myös painokevennetty kävelykuntoutus tukivaljaiden avulla.

Ravitsemusterapia [rakennus D 3. krs] 1 päivä joka toinen viikko Ravitsemusterapeutin vastaanotolle pääset lähetteellä.

Puheterapia

Psykologi

Jalkahoitaja

Potilasasiamies [rakennus C 1. krs]

Sosiaalityöntekijä [rakennus C 1. krs]

Tukipalvelut

Potilaskertomusarkisto [rakennus C pohjakerros]

Laitoshuolto

Medbit Oy (toimii sairaanhoitopiirin valtuuston alaisena)

Hankinta- ja logistiikkapalvelut, Loimaan terminaalivarasto [rakennus B pohjakerros]

Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalue, Tyks tekninen isännöinti Loimaa [rakennus F]

Varsinais-Suomen Välinehuolto, Loimaan sairaalan välinehuoltokeskus [rakennus C 2. krs]

Varsinais-Suomen lääkehuolto, Tyks Loimaan sairaalan lääkekeskus [rakennus B pohjakerros]

Länsirannikon työterveys Oy (toimii sairaanhoitopiirin valtuuston alaisena) Sairaalan henkilökunnan terveydenhuolto [rakennus D 3. krs]

VUODEOSASTOHOITO:

Konservatiiviset erikoisalat [rakennus B 2. krs ja A 4. krs] 10 paikkaa kaupungin osastolla 1 5 paikkaa kaupungin osastolla 2

Operatiiviset erikoisalat [rakennus A 4. krs] 5 paikkaa kaupungin osastolla 2

86 Sairaalakiinteistössä toimivat myös : Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus; Akuutti kuntoutusosasto 1, 2 ja 3

Arkea Oy, joka toimittaa ruuan sairaalan osastoille ja ylläpitää henkilökunnan ruokalaa [rakennus A pohjakerros]. Ruokala on lounasaikaan avoinna myös henkilökuntaan kuulumattomille.

LOIMAAN SAIRAALAN TULEVAISUUS

Hoitoa mahdollisimman lähellä Suomen terveydenhuollon kentässä on tapahtumassa paljon juuri nyt. – Muutosten on yleisesti sanottu liittyvän sote-uudistukseen, mutta sote-uudistus on seuraus uudistustar- peesta, ei sen syy, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. johtajaylilääkäri, Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolai- nen sanoo. Suomen sairaalaverkko on syntynyt maailmaan, joka on muuttunut. Tarve on nykyään erilainen ja syitä tähän on monia, esimerkiksi erikoistuminen on edennyt hyvin pitkälle. – Ennen suuret erikoisalat kuten sisätaudit ja kirurgia hoitivat suuren osan potilaista. Erikoissairaanhoidon eriytyminen on johtanut siihen, että näitä erikoisaloja ei oikeastaan enää ole. Sisätautien sijaan on hematologia, endokrinologia, keuhkotaudit, infektiotaudit jne. Kirur- gia puolestaan on jakaantunut mm. ortopediaan, trau- matologiaan, plastiikkakirurgiaan, urologiaan, gastroen- terologiseen kirurgiaan, ja neurokirurgiaan. Erikoistumisen seurauksena lääkärit osaavat hoitaa potilaitaan entistä paremmin, mutta samalla hoito koh- - Loimaan sairaalan rooli muuttuu, mutta distuu entistä suppeampaan potilasryhmään ja pienten sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Kukaan alueiden väestöstä ei riitä täysiaikaista työtä kaikille eri ei halua siirtää kaikkea hoitoa Turkuun, lääkäreille ja siksi tarvitaan uusia malleja tehdä työtä. Petri Virolainen sanoo. Erityisen hyvin tämä näkyy Petri Virolaisen mukaan päivystyksessä. – Tyksissä on jatkuvasti valmiudessa noin 40 eri erikoisalan päivystäjää. Tällaista resurssia ei ole mil- lään mahdollista ylläpitää Varsinais-Suomessa kuin yhdessä pisteessä. Toinen merkittävä syy muutokseen on hoito- ja diagnostiikkalaitteiden kehittyminen. Uudet laitteet ovat kalliita ja niitä ei ole mahdollista hankkia jokaiseen pisteeseen, jossa nyt erikoissairaanhoitoa toteutetaan. Erityisesti näin on operatiivisilla aloilla. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa monien aikaisemmin toiseen pisteeseen siirtymistä vaatineen hoidon toteuttamista lähisairaalassa ja jopa kotona. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa fyysisesti asioi- minen vähenee ja hoito toteutetaan yhä useammin sähköisesti. Kolmas merkittävä asia on väestön ikääntyminen ja hoidon tarpeen muutokset. – Hyvänä esimerkkinä on traumatologia, Petri Virolainen valaisee. Liikennetapaturmat ja työtapaturmat ovat vähentyneet merkittäväsi, mutta vastaavasti ikääntyneiden ihmisten osteoporoottiset murtumat ovat lisääntyneet. Monet suoliston alueen taudit ovat vähentyneet, mutta syövän hoidon osuus on merkittävästi kasvanut. Nykyisin pystytään hoitamaan potilaita, joita ei ennen hoidettu. Potilaat, joita pystytään auttamaan ovat entistä ikääntyneempiä ja sairaampia ja vaativat entistä enemmän muiden erikoisalojen tukea ja tehohoitoa ja kuntouttaminen toimenpiteiden jälkeen on haastavampaa. – Tämä kehitys vääjäämättä johtaa sairaalaverkoston muutoksiin. Varsinaisesta operatiivisesta toiminnasta painopiste siirtyy kuntouttavaan hoitoon. Potilaan toimintakyvyn palauttaminen operatiivisen 87 ja muun vaativan hoidon jälkeen korostuu. Tämä näkyy Petri Virolaisen mukaan myös Loimaan sairaalan tulevaisuudessa. – Perinteistä leikkaustoimintaa sairaalassa ei todennäköisesti tehdä. Sen sijaan erilaisten vähem- män kajoavien toimenpiteiden määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa, että sellaisia asioita, joita perinteisesti hoidettiin leikkaamalla, pystytään jatkossa hoitamaan polikliinisesti. Merkittävä osa esimerkiksi suonensisäisistä antibioottihoidoista ja syöpähoidoista sekä tähystyksis- tä tehdään lähisairaaloissa. Leikkausten ja akuuttien sairauksien (aivoverenkierron häiriöt, sydäntau- dit…) jälkeinen hoito keskussairaaloissa lyhenee ja kuntoutus tehostuu lähisairaaloissa, joilla on hyvä yhteys perusterveydenhuoltoon ja kotisairaanhoitoon. – Loimaan sairaalassa tulee jatkossa säilymään laajat erikoissairaanhoidon palvelut. Osin keino- tekoinen raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä katoaa. Potilaat saavat osastolla kuntouttavaa hoitoa ja eri erikoisalojen tuki on vahva. Hoito toteutetaan yhteistyössä kotisairaalan ja kotisairaanhoidon kanssa siten, että yhä useammin sairaalapotilaatkin voivat olla seurantalaitteiden kanssa kotona. Loimaan sairaalan rooli muuttuu, mutta sairaalan tulevaisuus näyttää Petri Virolaisen mielestä hy- vältä. – Loimaa on sijainniltaan alueellinen keskus ja tulee sellaisena säilymään. Kaiken hoidon siirtäminen Turkuun olisi epämielekästä ja huono palvelua. Siihen ei ole kenelläkään halua ja sitä ei luonnollisesti paikallisesti haluta. Tehdään lähellä potilasta se mikä on potilaan edun kannalta mielekästä.

Tyks Loimaan sairaalassa potilaalta Päivystyskäyntimaksut perittävät maksut 2018 Tyksin T-sairaalan ja Salon sairaalan yhteispäi- • Poliklinikkamaksu 36,90 € vystyksissä sekä Tyksin Loimaan ja Vakka-Suo- men sairaaloiden päivystyksissä: • Hoitopäivämaksu 43,80 € • akuuttihoitokäynti sairaanhoitajalla 25,40 € • Päiväkirurginen maksu 121,30 € (alle 18-vuotiaille maksuton) • akuuttihoitokäynti lääkärillä 36,90 € (alle • Alennettu hoitopäivämaksu 20,20 € 18-vuotiaille maksuton).

• Kuntoutushoitopäivä 15,20 € Asiakasmaksukatto • Yö/päivähoito 20,20 € Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asia- • Psykiatrian hoitopäivä 20,20 € kasmaksuista kalenterivuoden aikana aiheu- tuville kustannuksille on määrätty 683 euron • Psykiatrian yö/päivähoito 8,80 € maksukatto. Asiakkaan on itse huolehditta- va maksujen seurannasta. Vapaakortin saami- • Sarjahoito 10,10 € / kerta (Alle 18-vuotiailta ei seksi on esitettävä maksetut asiakasmaksut peritä sarjahoitomaksua) muista hoitolaitoksista. Asiakkaan tehtävänä on säilyttää alkuperäiset laskut ja maksukuitit. • Maksu lääkärintodistuksesta ja -lausunnosta Maksukattoa laskettaessa otetaan huomioon 45,50 € perheen alle 18-vuotiaiden lasten maksut.

Perumaton ajanvaraus 45,50 € (Aika pitää pe- rua asianomaiseen poliklinikkaan ilmoittamal- Poliklinikkamaksua ei peritä la viimeistään edellisenä päivänä klo 15 men- nessä) • psykiatrisen avohoidon toimintayksiköissä

Potilasta ei laskuteta käynti- tai hoitopäivämak- • sotainvalideilta ja rintamaveteraaneilta, joil- sun lisäksi erikseen sairaanhoitopiirissä tehtä- la on rintamasotilastunnus, rintamapalvelus- vistä kuvantamistutkimuksista, jotka ovat osa tunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai hänen hoitoaan. lain mukainen todistus miinanraivaustehtäviin osallistumisesta.

88 http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/ loimaan-aluesairaala/Sivut

Päivystys: 02 313 8800

Seppälänkatu 15-17 32200 Loimaa

89 Liite: Nimiluettelot Kaikki luettelot eivät ole kattavia. Sama koskee myös nimiin liitettyjä vuosilukuja. Nimet on poimit- tu historialähteistä, haastatteluista ja johtavan lääkärin päätöksistä 1990-luvulta alkaen. 2000-luvulla useita toimintoja on siirretty sairaanhoitopiirin yhtiöihin ja tulosalueisiin, joista taas takaisin Tyks-organisaatioon historiikkivaiheen viimeisenä vuonna. Vaikka henkilöt työskentelivätkin Loimaan aluesairaalassa, eivät heidän nimensä välttämättä näy luetteloissa, koska he eivät olleet Loimaan aluesairaalan hallinnon alaisuudessa. Luettelo yltää 2014 vuoden loppuun (työhöntulovuosi), jonka jälkeen sairaalan koko henkilökunta siirtyi Tyksin työntekijöiksi. Luettelosta pääosin puuttuvat lääkärit, jotka ovat myyneet työpanostaan sairaalalle omiensa tai muiden yhtiöiden kautta. Lääkärien luettelossa on hieman vajaa 490 henkilöä. Osa on ollut saamassa arvokasta oppia kolle- goiltaan. Osa on voimakkaastikin vaikuttanut sairaalan kehitykseen. Itse kukin heistä ja kaikista sairaalan työntekijöistä on osaltaan ollut vaikuttamassa alueen väestön sairauksien tutkimukseen ja hoitoon. Lyhenteet: ylilääkäri – ylil, apulaisylilääkäri – ayl, osastonylilääkäri – oyl, osastonlääkäri ol, erikoislää- käri – el, apulaislääkäri – al. Erikoistuvasta lääkäristä on yksinkertaisuuden vuoksi käytetty apulaislää- kärin lyhennettä, vaikka virkanimike on sittemmin ollut erikoistuva, tai erikoistuvan vaiheen lääkäri. Erikoisalat: anestesiologia – anest, keuhkotaudit – keu, kirurgia – kir, korva-, nenä- ja kurkkutaudit – knk, lastentaudit – las, naistentaudit ja synnytykset (gynekologia) – gyn, neurologia – neu, ortopedia – ort, psykiatria – psy, radiologia (kuvantaminen) – rad (aikaisemmin röntgenologia – rtg), silmätaudit – sil, sisätaudit – sis, urologia – uro, vatsaelinkirurgia (gastrokirurgia) – gastr.

Sairaalan lääkärit 1893-1940-luku Kulovaara Hilkka Psykiatriylilääkärit (1991->) Brax Kalle Levanto Antero Ojanen Kauko Vallinkoski Väinö Jussila Raine Simola Matti Aaltonen U A Kaarsalo Esko Tuovinen Pauli Nikkilä Matti Neurologiylilääkärit (1995->) Vuori Eino Salonen Vesa Säkö Erkki Madekivi Tapani Anttinen Anu Johtavat lääkärit (vakit.) Soilu-Hänninen Merja Vuori Eino Naistentautiylilääkärit (1954->) Erälinna Juha-Pekka Kaarsalo Esko Takala Matti Anttinen Anu Jussila Erkki Harrela Eeva-Maija Elomaa Teemu Nuoranne Jukka Lastentautiylilääkärit (2002->) Välimäki Jari Eriksson Matti Anttila Hannu Vuori Armi Selänne Päivi Ylihoitajat Koordinoivat lääkärit (2015->) Röntgen- / radilogiylilääkärit (Alaotsikoissa työn alkamisvuosikym- Vuori Armi (1963->) men) Falenius Ville Anttila Pekka 1893-1920 -luvut Leinonen Outi Vuorio Mauri Sisar Ida Niskanen Rinta-Kokko Erkki Sisar Järvenpää Johtavat ylihoitajat (vakituiset) Heino Taisto Sisar Maria Sumelles Heikkilä Armi Liljeström Kristiina Sisar Ida Salminen Isotalo Anne Salo-Sirkiä Arja Anestesiaylilääkärit (1968->) 1930-1950 -luvut Mäenpää Matti Aapro Elli Ylilääkärit Salo Matti Liehti Elsa Ylilääkärien luettelossa ovat myös Kuusisto Lauri Kivelä Hilda alansa ainoat osastonlääkärit ajalta Elomaa Teemu Hilkka Hietarinta ennen ylilääkärin viraksi muuttamis- Vuori Armi Rekola Elna ta. Vuodet otsikoissa osoittavat alan Santavuori Martta ensimmäisen erikoislääkärin aloitus- Korvatautiylilääkärit (1983->) Laitinen Ilmi vuotta. Grenman Reidar Sipilä Jukka 1960-1990 -luvut Kirurgiylilääkärit (1939->) Tervonen (Laaksonen) Outi Vihanto Kyllikki Vuori Eino Siewert Iris Haatanen Olli Silmätautiylilääkärit (1983->) Heikkilä Armi Jussila Erkki Koponen Jarkko Saari Paula Välimäki Jari Laine Riitta Hanna Vuorio Karvonen Jukka Ainosvuo Sauli Leinonen Markku 2000-2010 -luvut Sisätautiylilääkärit (1952->) Laakso Mirja Ruikka Ilmari Birstolin Anita 90 Saarenmaa Marjo Lähteenmäki Hannu 2014, koordinoiva lääkäri 2015, anest Isotalo Anne Jussila Erkki; johtava lääkäri 1993- ylil 2008-2015, ol 2000-2008, al 1990- Horn Tarja 2004, kir ylil 1983-2004 1991 Vikström Sirkka-Liisa Grenman Reidar; knk ylil 1984-1989 Teinonen Timo Salo-Sirkiä Arja Koponen Jarkko; sil ylil 1983-1985 Kiesi Hanna-Maaria Hurme Timo Kentala Erkki; anest ol 1991-1993 Laine Markus; kir ayl 2004-2015, ol Hakala Mika Sairaalan palveluksessa työsken- 1984-2004, al 1977 Halme Kristiina nelleitä lääkäreitä vuosikymmen- Madekivi Tapani; sis ylil 2004-, ol Kaipiainen Petri ten aikana: 1991-2004, al 1984-1986 ja 1990 Korkeila Katariina (Alaotsikoissa työn alkamisvuosikym- Koski Kari; neu Kozák-Bárány Andrea men) Laine Riitta; sil ylil 1985-1989 Känkänen Kati 1940 -luku Säkö Erkki; neu ylil 1995-1996 Laakso Ilkka Vuori Eino 1939-1970 Salminen Pekka Mäki-Ikola Outi Pehkonen Timo Paalassalo Päivi 1950-luku Vähä-Eskeli Kalevi Punkkinen Jari Lindström Björn Mäntymaa Marja-Liisa Rosenqvist Maarit Ruikka Ilmari; sis ol 1952-1954 Nebelung Terhi Ruohola Aino Takala Astri Salonen Vesa; sis ylil 1994-2003, ol Kulmala Katja Takala Matti; gyn ol 1954-1962 2004-2011 ja 2014-2015, al 1988 Kumlander Markku Kulovaara Hilkka; sis ol 1954-1956 Rintala Hannu; gyn ayl 1991-2016, ol Laine Heikki Voutilainen Juhani 1988-1991, al 1980-1982 Laurila Timo Pimiä Ilpo Niemelä Matti; sis ol 1988-2000 Manninen Anneli Levanto Eeva Linden Pekka; rad ol 1986-1988 Pellonpää Tiina Levanto Antero; sis ylil 1956-1962 Laivola Jussi; rad ayl 1991-1994, ol Rantakokko Kaisu Kvist Helmer 1989-1991 Söderlund Kristiina Puustinen Risto Arola Olli 1960-luku Ainosvuo Sauli; sil ylil 1989 Hiltunen Pentti; rad ayl 1995-1996, ol Haatanen Olli; kir ylil 1971-1982 1991-?-1995 Auli Nuutila 1990-luku Laine Hanna Jussila Raine; sis ylil 1962-1967 Inkinen Outi; sis al 1990-1994 Laine Simo Harrela Eeva-Maija; gyn ylil 1963- Niemelä Eero; gyn ol 1990-1991 Toivio Virpi 1988 Laaksonen Rauno; anest ayl 1991- Kajander Sami Antila Pekka; rtg ylil 1963-1966 1994, ol1990-1991 Koski (Järvi) Ilona Kaarsalo Esko; johtava lääkäri 1971- Hirvonen Timo Ojanen Kauko; psy ylil 1991- 1993, sis ylil 1967-1993 Lamusuo Salla Talja Juha Mäenpää Matti; anest ylil 1968-1969 Lehtola Raimo Kourula Katriina Härmälä Venla; sis ol 1963-1997 (al- Merilahti-Valli Jaana Eriksson Matti; gyn ylil 2005-2009, ol kuvuodet apulaislääkärinä) Niemi Pekka 1992-2005 Katila Touko; rtg ylil Backman Tiina Välimäki Jari; johtava lääkäri 2006- Vuorio Mauri; rtg ylil 1969-1970 Heikkinen Tuija 2010, kir ylil 2004-2010, ayl 1997- Hämäläinen Riitta 2004, ol 1988-1989 ja 1992-1997, al 1970-luku Miilunpalo Erkki 1980-1982 Vastamäki Martti; kir ol Polvi Harri Kirveskari Jaana Pekkala Erkki; kir ol Rautanen Markku Miilunpalo Päivi Kotilainen Esa; kir ol Reijonen Petri Oroga Valentina Rajala Seija; kir ol Selin Harri Ristolainen Helena Vastamäki Ulla Valli Juha; anest ol 1990-1995 Sillanpää Seija Salo Matti; anest ylil 1970-1975 Virolainen Petri Soukka Hanna Rinta-Kokko Erkki; rtg ylil 1970-1987 Vuori Juha-Pekka Helttula Ilmo Vastamäki Ritva Vuorinen Taina Pullisaar Olar Heino Taisto; rad ylil 1987-2005, ol Välimäki Mari Rautakorpi Pirkka; anest ayl 1994- 1974-1987 Rantala Mika 1996, ol 1992-1994 Kuusisto Lauri; anest ylil 1975-2001 Ahonen Sirkku Scheinin Harry Nuoranne Jukka; gyn ylil 1988-2005, Ajosenpää Tuija Taittonen Markku ol 1976-1987, al 1971-1973 Kresanov Igor Helminen Antti Isomäki Liisa; sis ayl 1991-2004, ol Pirttikangas Carl-Olof Elomaa Liisa 1978-1991, al 1968-1971 Pöllönen Matti Laurikainen Eija Isomäki Mikko; kir ayl 1991-1997, ol Rinne (Malvaranta) Tiina Selänne Päivi; gyn ylil 2009-, ol 2005- 1978-1991, al 1968-1971 Rinta-Kokko Kristiina 2009, al 1992-1996 ja 1999-2001 Siltanen Timo Vainio-Jylhä Elina Muona Päivi Gaebler Thomas; anest ol 1995-1997, Isomäki Pia 1980-luku sijaisuuksia 1990 alk. Mäkinen Outi Jukka Eero; sis ayl 1980-1991 Korhonen Kimmo; kir ol 1997-1999, Paalosmaa-Puusa Pia Virtanen Jukka; sis ol 1980-2006 al 1990-1992 Pullinen Anna Lampinen Martti; sis ol Laine Henri Taittonen Leena Anttonen Juhani; keu el Leinonen Markku; sil ylil 1990-1991 Uusitalo Tarja Suominen Mika; kir Sipilä Jukka; knk ylil 1990-1995 Huhtinen Heikki Lähteenmäki Päivi Vuori Armi; johtava lääkäri 2010- Löppönnen Minna 91 Nikkilä Matti; sis ylil 1993-1994 Sallinen Kirsimarja Santalahti Päivi Lahtinen Eero Seppä Ilkka Skyttä Johanna Piironen Anneli; rad ol 1994 (myö- Svart Kati Härkönen Kati hemmin sijaisuuksia) Valtonen Mauno; rtg Antila Anne Heliö Eevi Oksranta Olli Mäki Timo Peltola Ville Anttonen Markku Vihko Kimmo Rossi Helena Heikkilä Marjo Sjöblom Jukka; sis ol 2001- Vello-Minkkinen Minna Kaunismäki Katja Remy Seppo; kir Wendelin Maria Lehtisalo Merja Tommila Miretta Palomäki Kirsi Rantakokko Juho Aalto Sanna Anttila Juha-Petri Anttila Marja Bäckström Jill Agneta Isaksson Rita Karvonen Jukka; kir ylil 2010-2013, Hemminki Susanna Laranne Jussi oyl (gastr) 2005-2010, al 1998-2002 Kaskinoro Kimmo Elomaa Teemu; johtava lääkäri 2004- Kvist Peter Mölsä Melissa 2006, anest ylil 2001-2007, ol 1999- Lähdesmäki Janne Rainio Petri 2001, al 1994-1995 Plosila Tuomas Takala Teemu Tervonen Outi; knk ylil 1994- Sova Sanna Wilen Maria Varjonen-Toivonen Maarit Koort Jyri Ylijoki Seija Aalto Juha Kössi Jyrki; kir (gastr) ol 1998-2000 Jokinen Kirsi Ranne Juha Westerlund Taina; anest ol 1998- Salmi Sami Häkkänen Maria 2003, al 1990 Vuori Arno; anest ol 2002-2004 Kerilahti Mika Koskenvuo Minna Pekkola Ahti Liljeström Kristiina rad oyl 2009-, ol Kähkönen Esa Hakamäki Markus 1995 Lukka Riitta Soilu-Hänninen Merja; neu ylil 2002- Leppäkangas (Pirttijoki) Sari Luosujärvi Päivi 2004 Backman Harri Mansikka Antti kir Anttila Hannu; las ylil 2002- Puikkonen Jouko Peromaa Pipsa Achrén (Selin) Nina; psy ayl 2003- Hartman Jari Käpylä Hanna Joutsiniemi Esa Huttunen Pentti Kallio Johanna Joutsiniemi Titta Kajander Jaana Minkkinen Jari Koskinen Ariel Nissilä Markku Vehmas Sisko Somer Mika Palojoki Eeva Arola Liisa; rad ayl 1999-2005, al Suomi Joni Suomalainen Kaija 1992-1995 Veräjänkorva Esko Toivonen Hannu Vähäsilta Tommi Kortelainen Kati Olin Hannu Kirla Ruut Sippola Tomi Alho Marja-Leena; anest ayl 1996- Kähkönen Jouko Hatakka Anne 1998 Mykrä Krista Kero Katja Marttila Harri Rauhaniemi Jyrki Norri Leena Kangasluoma Jussi Taiminen Seija Kojo Tiina; sis ayl 2004-2005, ol 2003- Niinimäki Teppo Tiiri Elina 2004, al 1997-1999 Päivike Satu Raittinen Lassi Leppänen Ilona Ylönen Hannu Hänninen Ville Mielonen Riitta-Liisa Arikka Harri Koivisto Jaana Mäkinen Sanna Laine Katrimari Niemelä Salja Maaria Hellesuo Maria Pettilä Markus Vaari Tiina Leppäkangas Sari Polo Päivi Hakala Timo kir Pontela Tommi Reunanen Niina Steiner Lara Laajalahti Outi 2000-luku Syvänen Kari Lantta-Hyvönen Marja Ahto Marja Ventelä Sami Rantanen Sirpa Puhakka Tuomo Juonala Markus Hiltunen Pirjo Saariaho Taneli Koistinen Pekka Anttinen Anu; neu ylil 1996-2001 ja Koskinen Kaarina Laukkanen Kaisa 2005- Seppälä Marja-Liisa Holmberg Kaisa Aallos-Ravenna Mari Rahi Kalle Riihonen (Blomqvist) Riikka Arkkila Eva Kilponen Marjut Falenius Ville; koordinoiva lääkä- Rokka Anne Tikkanen Minna ri 2015-2017, kir (gastr) ol 2010- , al Leppänen Veli Tapani; anest ayl Klami Rauni 2004-2005 1997-2011 Ollikainen Antti kir Tertti Kristiina Heinonen Pentti Sova Sami; rad ol 2000-2006 Neiramo Otto; gyn Koski Tero Hirvonen Outi Anttila Satu Hakanen Antti Rautakorpi Jatta Elo Heini Laine Maria Kuussaari Marja; kir (urol) Oksman Markku Salminen (ent. Ruokonen) Pauliina Korsbäck Charles; kir Hallamaa Marianne Hakovirta Harri Paatero Noora Irmola Tero Räty Hanna; anest ol 1997-1998 Simola Matti; psy ylil 2012-, el 2001 Knifsund Jani Seppälä Olli-Pekka; keu el 2000-, sis Puhakka Antti Oksjoki Sanna ol 1997-1998, al 1985-1986 Jalava Päivi Rytsölä Olli Kojo Lotta-Maaria Kukkonen Juha Sjöblom Lotta; sis ol 2005- Oksaranta Olli Peltoniemi Marko Pohja Taimi; kir 92 Tuomola Mari Liimatainen Päivi; anest ayl 2011- Rantalainen Aino Erälinna Juha-Pekka; neu ylil 2005 2013 Rauhala Elina Pirilä Laura; sis ayl 2006-2007 Gu Leo Maula Sanna-Mari Haijanen Jussi Grönlund Juha Hatakka Johanna Nummijärvi Laura Hyytiäinen Jutta Farmaseutit Kitinoja Eero Kenni Esa 1961- Kataja (Lehtimäki) Kaisa Keränen Piia Helin Ritva Siirala Waltteri Kotajärvi Elina 1990-luku Vikstedt Niina Kulovuori Nina Akselimäki Tiina (Vainio) Dejev Andrei; kir (uro) oyl 2006-2009 Laaksonen Janita Jokinen Airi Lill Sven Laurikainen Tiina Lundström Eila Kask Aiki anest; ayl 2014-, al 2007- Louvanto Karoliina Salonen Juha 2009 Repo Heli Kuusela Irja Suvanto-Collan Nina; neu el 2007- Hankala Juha Karpela-Rintala Urpu Artan Mohamud Heiskanen Susanna Kaaja Mika Cornu Jasmine Koskinen Eero Pullinen Virpi Erkkola-Anttinen Noora Lindberg Juho Virkamäki Leena Gunn Jarmo Scheinin Annalotta Luominen Kirsi Kalleinen Nea Pakarinen Sakari Koivisto Leena Collan Lauri; kir oyl 2011-2012 2000-luku Nieminen Tuomas Anttila Mariella Mahlamäki Raili Norha Niko Lehtonen Arttu Moberg Pilvi Rahko Anna-Mari Likitalo Olli Rantanen Usko Sumerin Jevgeni Lähdeniemi Sari Leimu Jaana Toomas-Levandi Helen Ahlmen-Laiho Ulla Lahti Hanna Turtola Jukka Autere Antti Vanhala Tarja Valkonen Heikki Carpelan Anu Elenius Helena Stenholm Miika Hamatyar Fazal Arvo Satu Helmiö Mika Inkinen Jere Pesola Ulla Sumiala Kari Masur Gerli Leinonen Outi; koordinoiva lääkäri Taipale Susanna 2018-, sis ayl 2008- Unkuri Petteri Kemistit Aaltonen Tia Kemppainen Nina; neu el 2012- Ahlgren Sanna Talonpoika Tatu; kir (ort) oyl 2012- 1960-1980 -luvut Kanerva Satu 2013 Yrjänä Torsti Kirstilä Roosa Ylönen Outi; kir (uro) oyl 2013-2014 Aminoff Jutta Metsä-Tokila Annu Joronen Kirsi Törmälä Kirsti Takkinen Noora Fan Sisi Palo Ritva Turunen Jonna Jaatinen Roope Stenholm Teppo Ollila Kaija 1990-luku Suuripää Riikka Pirttisalo Marjukka Hannukainen Riitta Halme Laura Rautakorpi Jaakko Källberg Merete Anttonen Heino; kir ol 2008-2009 Reunanen Lauri Tuominen Taina Kaarlas Sonja Salmi Marie Viinamäki Tuula Kukkonen Mari Heikkilä Marjo Viander Britta Ylikoski Emmi Alaranta Riku Haapamäki Anneli Niskanen Juho Uussalo Panu Kaipainen Pekka Paltta Johanna Aakula Matilda Rönnblad Aino Kentala Rasmus 2000-luku Wickström Jan-Erik Laaksonen Jussi Halonen Erkki Pälve (Mansikkaniemi) Kristiina Laine Niko Kankaanpää Anne Levonen (Hakala) Tiia Painilainen Aku Plihtari Riia Päivärinta Johanna Saarinen Jaakko Hjelm Inga Lehtoranta Tuomas; kir ol 2014-, al Tuhkanen Heini 2009 Unga Jonni Kütt Toomas; kir (uro) oyl 2009-2013 Vallius Tuulia Psykologit Kokkonen Misa Vuorinen Antti Birling Olli 1980- ja 1990 -luvut 2010-luku Hallinen Jori Stenij Hanna Immonen Tatu Kytö Jutta Haavio Tellervo Jaatinen Anna Manni Noora Killström-Kallio Armi Jürisson Anna Nylund Rami Sandroos Allan Laukkavirta Minna Peltonen Ville Wuorinen Kauko Mettälä Tuukka Lietzen Elina Tirkkonen Ilpo Myllykangas Monna Sipilä Jussi Seppänen Seppo Rautava Liisi Helenius Jenna Häärä Kimmo Uotila Riika Komonen Riina Peltola Päivi Vihervaara Hanna Laakso Arto 93 2000-luku Anja Kilpiö 1973-1993 Sosiaalihoitajat ja sosiaalityönte- Leino Satu Raija Talvitie 1993-2015 kijät Peijari Juha Juntunen Mia Kirurginen osasto 3 -> Päiväkirur- 1970- - 1990-luvut Liimola Anna ginen osasto Heikkilä Armi Kosunen Jaana Tarja Horn 1993-2008 Hartikainen Maija Pälkäs Outi Tattinen Marjatta Raekivi Mika Naistentautien ja synnytysosasto Oksanen Anne Mikkola Sanna Taina Suhonen 1954-1955 Haavisto Taina Suominen Pialiisa Kirsti Tuokkola 1955-1958 Laakso (Ylenius) Tiina Inkeri Rautukoski 1959-1986 Klemetti Helvi Sinikka Kyläkoski 1986-1991 Wuorinen Anna-Liisa Kliinisen hoitotyön asiantuntija Pirjo Rinne 1991-2003 Seppänen Kirsti Tarja Kurikka Pauliina Hagström 2003-2008 Salonen Johanna

Laboratorio 2000-luku Hallinnolliset osastonhoitajat Leila Tuominen 1953-1954 Vainio Ritva Anna-Liisa Väänänen Anna-Maija Lehtinen 1954 Ristimäki Sanna Bettina Klemelä Kaija Lehto 1955-1958 Tanhuanpää Merja Raija Talvitie Leila Tuominen 1958-1959 Perälä Anneli Maija Virko 1959-1963 Kankare Anu Eija Linkinen 1963-1965 Mäkelä (Tanhuanpää) Merja Aluesairaalan osastonhoitajat Kaarina Yrjänä 1966-1969 Terttu Kivilä 1972-1999 Leikkausosasto Anna-Mari Ohtonen 2000-2002 Hallintojohtaja Kyllikki Puolakka 1940-1946 Arja Huipero 2002 - Rantanen Tapio Sirkka Esala 1952-1956 Ruth (Leena) Takala 1956-1958 RTG Oiki Siltanen 1958-1960 Eine Metsälä 1953-1954 Potilaskertomusarkiston hoitajat Helmi Marttila 1960-1970 Hely Tähkiö 1954-1989 (vakituiset) Marja-Kaarina Jussila 1971-1972 Elise Salmenoja 1989-2015 Salonen Brita 1976-1979 Kari Kivimäki 1972-1979 Nina Utriainen 2016-2017 Keskitalo Riitta 1979-2014 Marja-Leena Junttila 1979-1982 Emmi Ritavaara 2017- Ahonen Sirkka-Liisa 2014- Tero Sandberg 1983-1986 Ritva Mustonen 1978-2006 Psykiatrinen hoito Sirpa Korpi 2006-2010 Kaisu Lammela 1990-2002 Jaana Kantee 2010-2017 Pekka Prusi 2003-2004 Johtavan lääkärin sihteerit (vaki- Vesa Sormunen 2005-2007 tuiset) Välinehuolto Salonen Brita 1978-2001 Ritva Mattila 1991-2015 Fysioterapia Tuominen Tuula 2002-2014 Irma Maaniitty 1977-1978 Sisätautiosasto 1 Sirkka Salminen 1978-2002 Toivikki Nieminen 1953-1955 Anne Niemelä-Laaksonen 2002- Ylihoitajien sihteerit (vakituiset) Säde Kalkas 1955-1962 Nurminen Kirsi Sylvi Tuovinen 1962-1963 Poliklinikka / Päivystys Suominen Soila Tellervo Siltanen 1963-1965 Kyllikki Vihanto 1953-1963 Lahtinen Sari Hilkka Pietilä 1965-1992 Ritva Ali-Rantala 1964-1991 Jasu (Tamminen) Satu 1997-2003 Aino-Maija Kantee 1993-2000 Marjut Mattila 1991-2006 Rantanen Anne 2003- Tuija Vähä-Touru 2000-2006 Tarja Poikkeus 2006 Bettina Klemelä 2006-2015 Sirkka Ristimäki 2007-2017 Hanna Muurinen 2017- Sisätautiosasto 2 Toivikki Nieminen 1957-1962 Konservatiiviset poliklinikat Sisko Ylinen 1963-1964 Bettina Klemelä 2015- Hanna Kosonen 1964-1993 Ulla Leino 1993-2010 Operatiiviset poliklinikat Pauliina Pettersson (ent. Hagström) Sisätautiosasto 3 /Kirurginen osas- 2009-2015 to 3 Raija Talvitie 2015-1016 Aino-Maija Kantee 1979-1992 Pauliina Pettersson 2016-

Kirurginen osasto 1 Työterveyshoitajat Elna Rekola 1953-1962 Keskinen Vuokko Toini Keskinen 1962-1970 Välimäki Raili Ulla Norrman 1970-1999 Kuusela Riitta Anna-Liisa Väänänen 1999-2014 Lukka Merja

Kirurginen osasto 2 Arja Knuutila 1963-1973 94 Kunnansairaala. Loimaan Seudun Sairaala. Loimaan aluesairaala. Tyks Loimaan sairaala. Tai niin kuin sairaalan kotiseudulla usein tuttavallisesti sanotaan, mennään "Lassiin" tai Loimaan sairaalaan.

Tämä teos on sairaalan 125-vuotis- juhlavuoden kunniaksi koottu kirja, jossa luodaan katsaus sairaalan historiaan. Erityishuomio on viimeisten 25 vuoden tapahtumissa.

Loimaan sairaala elää -teoksen teksteistä vastaa pääosin sairaalan eläkkeelle jäänyt ortopedi Markus Laine. Myös teoksen nimi on häneltä lähtöisin. Kun kirjoitukset olivat ensimmäistä kertaa yhdessä tiedostossa kokonaisena tekstinä, se iski. Pöytäkirjojen, toimintakertomusten ja haastattelujen sekä sairaalan arkistoista ja työntekijöiltä saatujen kuvien ja paikallis- lehden arkistojuttujen perusteella hahmot- tuu kuva alati muuttuvasta ja kehittyvästä sairaalasta ja sen työntekijöistä. – Oikein huudahdin ääneen, että Loimaan sairaala elää, kirjoittaja kertoikin myöhem- min historiikki-toimikunnan kokouksessa.

Teos on ehkä kirjoitettu työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta, mutta se on hyödyllistä luettavaa kenelle tahansa: teos tulee avanneeksi myös muutosten taustoja ja paljastaa samalla "punaisen langan" yksittäisten tapahtumien ja päätösten välillä.