,/)-!!. 3%5$5. LIIKENNEJËRJESTELMË SUUNNITELMA

*OUKKOLIIKENNEJA MATKAKETJUT !LASTARO !URA +OSKI4, ,OIMAA -ARTTILA -ELLILË /RIPËË 0ÚYTYË 4ARVASJOKI 9LËNE 4URUNTIEPIIRI , 3LËËNINHALLITUS 2ATAHALLINTOKESKUS



ALKUSANAT

Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon sekä lippu- ja informaatiojärjestelmän näkökulmasta. Aiesopimukseen kirjattavaksi esitettäviksi toimenpiteiksi muotoutuivat työn aikana:

x Seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen selvittäminen x Lippujärjestelmän kehittäminen x Joukkoliikenteen laatukäytävien sekä Loimaan aseman ja keskeisten pikavuoropysäkkien kehittäminen x Palveluliikenteiden ja kutsuohjatun liikenteen suunnittelu ja toteutus x Matkojenyhdistelykeskuksen kehitystyöhön osallistuminen ja tulevan keskuksen palveluiden hyödyntäminen

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet:

pj Veijo Virtanen Auran kunta Kirsti Rosnell Alastaron kunta Paula Pekkola Karinaisten kunta Osmo Korhonen Kosken TL kunta Jarmo Männikkö Loimaan kaupunki Pirjo Päivärinta Loimaan kunta Juhani Tynjälä Marttilan kunta Esko Rautiainen Mellilän kunta Hannu Kylliäinen Oripään kunta Marika Ali-Raatikainen Pöytyän kunta Pekka Saarnivaara Tarvasjoen kunta Leila Laurikainen Yläneen kunta Pertti Postinen Länsi-Suomen Lääninhallitus Peter Ulmanen Linja-autoliitto Kari Keinonen Lauttakylän auto Oy Petri Valtanen Valtasen Liikenne Oy Saija Uusitalo Loimaan matkahuolto Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Pekka Liimatainen Tiehallinto Ella Nurmi VR Osakeyhtiö

Liikennejärjestelmätyön pääkonsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehittämissuunnitelman joukkoliikenneosan on laatinut alikonsulttina Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Pekka Vähätörmä ja dipl.ins. Hanna Koivukari. 3 SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ...... 5 1.1 Suunnittelualue...... 5 1.1.1 Liikenteellinen sijainti...... 5 1.1.2 Väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne ...... 5 1.1.3 Työmatkojen suuntautuminen...... 9 1.1.4 Maankäyttö ja aluerakenne...... 11 1.1.5 Liikenneinfrastruktuuri ...... 12

2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ ...... 14 2.1 Joukkoliikenteen organisointi ...... 14 2.2 Loimaan seutukunnan liikennetarjonta...... 14 2.2.1 Seutukunnan kuntien välinen joukkoliikenne...... 14 2.2.2 Taksiliikenne ...... 15 2.2.3 Asiointi-, kutsutaksiliikenne ja palveluliikenne ...... 17 2.3 Loimaan seutukunnan ulkopuolelle suuntautuva liikennetarjonta ...... 18 2.3.1 Linja-autoliikenne ...... 18 2.3.2 Junaliikenteen kehittämisnäkymät ...... 20 2.4 Joukkoliikenteen terminaaliverkko...... 22 2.4.1 Linja-autoliikenne ...... 24 2.4.2 Junaliikenne...... 25 2.4.3 Terminaalien väliset matkaketjut...... 25 2.5 Lippujärjestelmät ...... 27 5.2.1 Yleistä ...... 27 2.5.2 Linja-autoliikenne ...... 28 2.5.3 Junaliikenne...... 28 2.6 Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät ...... 29 2.6.1 Linja-autoliikenne ...... 29 2.6.2 Junaliikenne...... 29 2.7 Joukkoliikenteen esteettömyys ...... 29 2.8 Joukkoliikenteen rahoitus ...... 31 2.8.1 Liikenteen hoito...... 31 2.8.2 Lipputuet...... 34 2.8.3 Kunnan hallintokuntien kuljetuskustannukset (joukkoliikennemenot) 34 2.8.4 Kelan korvaamat kuljetukset...... 37 2.8.5 Infrastruktuurin rahoittaminen ...... 39 2.8.6 Junaliikenne...... 39

3 PALVELUTASOTAVOITTEET, VISIOT JA KEHITTÄMISSTRATEGIA ……….40 3.1 LVM:n mukainen palvelutasonmäärittelyprosessi ...... 40 3.2 Palvelutasotekijät...... 42 3.3 Kehittämisstrategia ...... 43

4 SEUDULLISET PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET...... 44 4.1 Liikenteelliset palvelutasotavoitteet ...... 44 4.2 Joukkoliikenteen hoito-organisaatio...... 44 4.3 Joukkoliikenteen palvelupisteverkko ...... 45 4.4 Lippujärjestelmät ...... 46 4.5 Informaatiojärjestelmät ...... 46 4.6 Matkojen yhdistely ...... 47 4.7 Joukkoliikenteen esteettömyys ...... 47 4.7.1 Palveluliikenne ...... 47 4.7.2 Informaation saanti ja tiedonkulku...... 48 4.7.3 Fyysinen esteettömyys...... 48 4.8 Joukkoliikenteen laatukäytävät ...... 49 4.9 Liikennetarjontaan vaikuttavat tekijät...... 49 4.9.1 Palvelutasotavoitteita palvelevien liikennepalvelujen järjestäminen...49 4 4.9.2 Kuntien hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen ...... 49 4.9.3 Liityntäliikenne ...... 50 4.9.4 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmat...... 50 4.10 Joukkoliikenteen ja maankäytön välinen vuorovaikutus...... 50

5 KUNTAKOHTAISET JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET...... 51 5.1 Kuntakohtaiset tarkastelut ...... 51 5.2 Alastaron kunta ...... 51 5.3 Auran kunta ...... 52 5.4 Karinaisten ja Pöytyän kunnat ...... 54 5.5 Kosken TL kunta ...... 54 5.6 Loimaan kaupunki ja kunta ...... 56 5.7 Marttila ...... 56 5.8 Mellilän kunta ...... 58 5.9 Oripään kunta...... 59 5.10 Tarvasjoen kunta ...... 60 5.11 Yläneen kunta...... 60

6 JOUKKOLIIKENTEEN JA MATKA-KETJUJEN KEHITTÄMISOHJELMA...... 62 6.1 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä ...... 62 6.2 Aiesopimuksen piiriin kirjattavat hankkeet ...... 63 6.3 Vaikutusarviointi ...... 65 5

1 JOHDANTO

1.1 Suunnittelualue

1.1.1 Liikenteellinen sijainti Suunnittelualueen muodostavat Loimaan seutukunnan 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tar- vasjoki ja Yläne. Vuoden 2005 alussa seutukunnan kunnista Pöytyällä ja Karinaisis- sa toteutuu kuntaliitos, myös Loimaan kunta ja Loimaan kaupunki yhdistyvät. Lii- kenteellisesti tärkeimpiä seutukunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 9 ja 10, kantatie 41 sekä rautatieyhteys Turusta Tampereelle.

Asukastiheys asukasta/km^2 25 - 160 (3) 15 - 25 (1) 12 - 15 (3) 10 - 12 (4) 0 - 10 (1)

AlastaroAlastaro 30173017 asas 2 11.211.2 as/km^2as/km^2

LoimaanLoimaan kuntakunta 59095909 asas OripääOripää 13461346 asas 13.613.6 as/km^2as/km^2 12.912.9 as/km^2as/km^2 YläneYläne 21572157 asas 12.912.9 as/km^2as/km^2 66 as/km^2as/km^2 LoimaaLoimaa 71857185 asas 159.5159.5 as/km^2as/km^2 41 9

PöytyäPöytyä 36843684 asas MelliläMellilä 12521252 asas 11.711.7 as/km^2as/km^2 11.511.5 as/km^2as/km^2

KarinainenKarinainen 24992499 asas KoskiKoski TlTl 25592559 asas 26.726.7 as/km^2as/km^2 KoskiKoski TlTl 25592559 asas 13.513.5 as/km^2as/km^2 10 AuraAura 35143514 asas 37.437.4 as/km^2as/km^2 MarttilaMarttila 20812081 asas 10.710.7 as/km^2as/km^2 TarvasjokiTarvasjoki 19491949 asas 19.119.1 as/km^2as/km^2

0 1 2 3 4 5 10 km

Kuva 1.1. Seutukunnan liikenteen pääväylät ja kuntien asukasluvut. (lähde Tiehal- linto ja Varsinais-Suomen liitto)

1.1.2 Väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne Loimaan seutukunta on pienkuntavaltainen, runsaan 37.000 asukkaan tasaisesti asuttama maaseutualue, jonka maapinta- ala on noin 2.300 km² ja asukastiheys keskimäärin 17 as/ km². Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen on mahdollista toimia itsekannattavana alueen väestötiheyden ollessa yli 200 as/ km². Suunnittelualueella tämä kriteeri ei täyty, lähimmäs pääs- tään Loimaalla ja valtateiden 9 ja 10 varsilla. Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty kuntien asukasluvut, -tiheydet ja asutuksen sijoittumien. 6

Asutuksen sijoittuminen seutukunnan alueelle

50 25 5 AlastaroAlastaro

LoimaanLoimaan kuntakunta YläneYläne OripääOripää

LoimaaLoimaa

PöytyäPöytyä MelliläMellilä

KarinainenKarinainen

AuraAura KoskiKoski TlTl

TarvasjokiTarvasjoki MarttilaMarttila

0 1 2 3 4 5 10 km

Kuva 1.2. Loimaan seutukunnan väestön sijoittuminen.

Loimaan seutukunnan väestömuutos on ollut useimpien Varsinais-Suomen seutu- kuntien tavoin aleneva. Tuoreimpien ennusteiden mukaan Loimaan seutukunnan väestömäärän kuitenkin ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä.

43000

41000

39000

37000

35000 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

Kuva 1.3. Suunnittelualueen väestöennuste Tilastokeskuksen mukaan 1970–2030. 7 Väestömäärän kasvusta huolimatta ikärakenne vanhenee seutukunnan alueella nopeasti. Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa nopeasti ja julkiset menot lisääntyvät. Jo tämän vuosikymmenen lo- pulla tapahtuu suuria muutoksia.

Huolestuttavinta muutos on pienissä maatalousvoittoisissa kunnissa, joissa väestön ikärakenteen vinoutuminen on voimakkainta nuoren koulutetun väestön muuttaes- sa pois. Väestömuutokset vaativat julkiselta liikenteeltä sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen (palveluliikenne, kutsuohjattu joukkoliikenne). Myös koululiikenne tu- lee vaatimaan uusia järjestelyjä sivukylien koulujen oppilasmäärien vähentyessä tulevaisuudessa.

Seutukunnan painopistealueiden joukkoliikenteen järjestämisessä tulisi olla autot- tomien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi lisääntyvillä pendelöintimatkoilla.

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

0 %

i i ra ta a lä ä k e a n lli ä n a Au rttil p ä ku Me Ori Pöytyä Yl Suom Koski TlLoimaan Ma ko m Alastaro arinainen a o K Tarvasjo K ais- ima in o s L Loimaan seutu Var

0-14- vuotiaat 15-64- vuotiaat 65+

Kuva 1.4. Loimaan seutukunnan kuntien sekä Varsinais-Suomen ja koko maan vä- estön ikärakenne 31.12.2003. (Tilastokeskus)

Kuvassa 1.4. esitetään Loimaan seudun kuntien, koko seutukunnan sekä koko Suomen ja Varsinais-Suomen alueen väestön ikärakenne vuonna 2003. Suunnitte- lualueen kuntien välillä on selvästi eroja. Muuttovoittoisissa, vilkkaan pendelöinnin kunnissa (Aura, Karinainen sekä Tarvasjoki) ikäjakauma painottuu keskimääräistä enemmän nuoriin. Kunnat sijaitsevat Loimaan seutukunnan eteläosissa joko Turun tai Salon kaupungin vaikutuspiirissä.

Koko Suomessa vuonna 2003 oli keskimäärin 16 % väestöstä yli 65- vuotiaita. Loimaan seutukunnassa 65- vuotta täyttäneitä oli noin 20 % alueen väestöstä. Lä- 8 hes neljännes Alastaron, Koski Tl:n sekä Yläneen kuntien väestöstä on yli 65 - vuotiaita. Näissä kunnissa vanhusväestön voimakkain kasvuvaihe on jo tapahtunut.

Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2001 yhteensä 15524 työpaikkaa ja seudun työpaikkaomavaraisuus oli 87,5 %. Loimaan kaupungin työllinen työvoima oli 2933 ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus vastaavasti 124,2 %. Kaikissa muissa seudun kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli alle 100 %, Marttilan ja Tar- vasjoen kuntien työpaikkaomavaraisuus oli jopa alle 70 %. Seudullisesti tarkastel- tuna alueen työpaikkojen määrä suhteessa työllisten määrää on melko hyvä, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Omavarainen työpaikkojen suhteen on ainoastaan Loimaan kaupunki, muissa kunnissa työpaikkoja on työntekijöitä vähemmän, mikä edellyttää yli kuntarajojen tapahtuvaa työmatkaliikkumista.

Työpaikkaomavaraisuus Yli 100 % (1) 90 - 100 % (1) 80 - 90 % (4) 70 - 80 % (4) alle 70 % (2)

AlastaroAlastaro 76.576.5 %%

LoimaanLoimaan kuntakunta OripääOripää 80.880.8 %% 89.489.4 %% YläneYläne 89.489.4 %% LoimaaLoimaa 75.875.8 %% 124124 %%

PöytyäPöytyä MelliläMellilä 81.681.6 %% 78.578.5 %%

KarinainenKarinainen KoskiKoski TlTl AuraAura 96.196.1 %% KoskiKoski TlTl 87.787.7 %% 71.471.4 %% 87.787.7 %%

MarttilaMarttila 66.466.4 %% TarvasjokiTarvasjoki 64.964.9 %%

0 1 2 3 4 5 10 km

Kuva 1.5. Kuntien työpaikkaomavaraisuus. 9 Taulukko 1.1. Työlliset ja työpaikkaomavaraisuus kunnittain v. 2001. Kunta Vuosi 2001 (Kuntafakta versio 1/2003) Työlliset Työpaikkaomavaraisuus Alastaro 1194 76,5 % Aura 1589 71,4 % Karinainen 997 96,1 % Koski 1054 87,7 % Loimaa 2933 124 % Loimaan kunta 2542 80,8 % Marttila 900 66,4 % Mellilä 506 78,5 % Oripää 577 89,4 % Pöytyä 1567 81,6 % Tarvasjoki 837 64,9 % Yläne 828 75,8 % Loimaan seutukunta 15524 87,5 %

Loimaan seudulla oli vuonna 2001 koko Suomeen verrattuna suhteessa enemmän teollisuuteen ja maatalouteen liittyviä työpaikkoja. Teollisuuden aloista varsinkin metalli- ja puuteollisuus ovat seutukunnalle ominaisia. Seutukunta työllisti muilla toimialoilla kuten esimerkiksi kaupan, majoitus- ja ravitsemis- sekä liikenteen aloil- la suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa.

Taulukko 1.2. Loimaan seutukunnan työpaikat toimialoittain vuonna 2001 sekä seutukunnan työvoima toimialoittain (hlö) vuonna 2002. (Kuntafakta versio 1/2003, Tilastokeskus 5/19/2004)

Toimiala Alueella Alueella työssäkäy- Osuus % toimialasta asuva vät (hlö) vuonna 2001 työllinen Loimaan koko työvoima seutu Suomi (hlö) Alkutuotannossa 2104 2100 14,4 4,7 Teollisuudessa 4897 4088 31,4 26,0 Kaupan alalla 1586 1297 10,0 12,0 Majoitus- ja ravit- 259 229 1,7 3,1 semisalalla Liikenteen alalla 1018 741 6,4 7,3 Liike-elämän palve- 1245 932 7,9 13,4 luissa Julkisissa palve- 4079 3770 22,6 26,6 luissa Tuntematon 358 358 5,5 6,9 Yhteensä 15546 13515 100 100

Teollisuutta on eniten Auran kunnassa, jossa sen osuus työpaikkojen toimialara- kenteesta oli lähes puolet (47 %). Lähimmäksi Auraa pääsivät Loimaan kunta, Tar- vasjoki sekä Karinainen, joissa kaikissa teollisuuden osuus työpaikkarakenteesta oli 37 %.

Loimaan seutukunnan kunnista eniten työpaikkoja maa- ja metsätaloudessa oli Oripäässä (31 %) ja Marttilassa (30 %). Loimaan kaupungin työpaikkojen toimiala- rakenteesta alkutuotannossa oli ainoastaan 1,5 %. Loimaan kaupungin työpaikoista lähes 70 % oli palvelualalla. Loimaan seutukunnassa teollisen tuotannon vahvim- mat alat ovat puutavaran ja puutuotteiden, koneiden ja laitteiden sekä elintarvik- keiden valmistus.

1.1.3 Työmatkojen suuntautuminen Väestön ja työpaikkojen sijoittumisen johdosta seutukunnan suurimmat työmatka- virrat suuntautuvat Turkuun sekä Saloon. Loimaan seutukunnan työllisestä työvoi- 10 masta kävi töissä Turussa yli 1600 henkilöä vuonna 2000. Auralaisista Turussa kävi töissä yli 450 henkilöä ja Turusta Auraan teki työmatkoja yhteensä 96 henkilöä. Pöytyän kunnasta lähes 280 henkilöä kävi Turussa töissä. Salossa kävi töissä noin 165 henkilöä. Eniten Salossa käytiin Koski TL:n sekä Marttilan kunnista.

Suunnittelualueen sisällä työmatkaliikennettä muodostuu mm. Loimaan kunnan ja Loimaan kaupungin välille hyvinkin runsaasti. Kaupungista kävi noin 280 henkilöä töissä kunnan puolella ja Loimaan kuntalaisista kävi lähes 680 henkilöä kaupungis- sa töissä. Myös Alastaron kunnasta tehdään työmatkoja melko runsaasti (158) Loimaan kaupunkiin. Auran kunnassa kävi yhteensä 112 pöytyäläistä töissä.

Seutukunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pendelöintivirrassa erottuvat selkeästi Turun ja Salon lisäksi Forssa, Lieto sekä Ypäjä. Aurasta, Tarvasjoelta ja Marttilasta kävi töissä Liedossa vuoden 2000 pendelöintitietojen mukaan yhteensä lähes 150 henkilöä. Loimaan kaupungista pendelöintivirta Forssaan on 52 ja Loimaan kunnan vastaava luku on 55 kun taas Ypäjältä käy Loimaan kaupungissa yhteensä 62 hen- kilöä töissä ja Loimaan kunnassa 46 henkilöä. Kuvassa 1.6 on esitetty suurimmat Loimaan seutukunnan väliset pendelöintivirrat sekä joukkoliikenteen vuorotarjonta vastaavilla yhteysväleillä.

Kuva 1.6. Loimaan seutukunnan joukkoliikenteen vuorotarjonta ja pendelöintivirrat vastaavilla yhteysväleillä. (Tilastokeskus ja www.matkahuolto.fi) 11

Taulukko 1.3. Loimaan seutukunnan kuntien sekä Turun ja Salon kaupunkien pen- delöintiliikenne vuonna 2000. (Tilastokeskus)

Työssäkäyntitilasto 31.12.2000 Asuinkunta

Työpaikka Alastaro Aura Karinainen Tl Koski Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Salo Tarvasjoki Turku Yläne seutukunta koko

Alastaro 718 1 1 1 33 41 0 0 13 3 0 0 4 3 818 Aura 3 748 34 2 3 8 8 9 7 112 1 32 96 23 1 086 Karinainen 6 35 563 12 22 16 27 13 10 76 1 24 53 6 864 Koski Tl 10 2 1 720 10 12 41 5 0 4 10 5 27 0 847 Loimaa 158 19 32 17 2 053 677 0 69 35 35 3 5 69 3 3 175 Loimaan kunta 86 9 7 6 276 1 371 0 29 21 8 3 0 27 2 1 845 Marttila 0 2 6 22 1 0 475 1 0 6 3 12 0 0 528 Mellilä 6 5 10 6 27 34 2 264 3 13 1 0 5 2 378 Oripää 31 12 1 0 22 25 2 4 339 12 1 0 11 7 467 Pöytyä 13 39 60 2 13 20 13 11 19 900 0 6 62 35 1 193 Salo 1 23 8 65 15 5 66 8 2 9 9 280 34 1 158 3 10 677 Tarvasjoki 0 12 51 6 1 0 28 0 2 2 2 367 27 0 498 Turku 44 458 124 53 104 74 109 32 31 279 377 177 59899 121 61 882 Yläne 4 2 2 0 1 4 2 1 4 8 0 0 24 496 548 koko seutu- kunta 1 080 1 367 900 912 2 581 2 287 773 446 486 1 467 9 682 662 61 462 701 84 806

Työmatkojen suuntautumisen perusteella tulee seudun joukkoliikenneyhteyksien olla toimivia kaikista kunnista paitsi Turkuun niin myös mm. Koski Tl:n, Marttila ja Tarvasjoen kunnista Saloon suuntautuville työmatkoille. Myös seudun sisäisten työmatkojen suuntautuminen Loimaalle tulee huomioida joukkoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenteen tarpeet työmatkaliikenteessä matkojen suuntau- tumisen perusteella Loimaan seutukunnassa voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen seuraavasti:

x kaikista kunnista Turun suuntaan (Turku ja Lieto) x seutukunnan kaakkoisista kunnista (Koski TL, Marttila, Tarvasjoki) Saloon x kuntien sisällä kuntakeskuksiin ja Loimaalle x Loimaan/ Loimaan kunnan ja Forssan kaupungin sekä Ypäjän kunnan välil- le

1.1.4 Maankäyttö ja aluerakenne Perinteisen keskusajattelun rinnalle viime vuosina on tullut verkostoajattelu, jossa keskeistä on eri keskusten ja keskustaseutujen välisen vuorovaikutuksen tiivistä- minen kaikkien verkoston osien hyväksi. Verkostoituneessa yhteiskuntarakenteessa korostuvat ulkoiset yhteydet ja toiminnalliset virrat hallinnollisen aluejaon sijaan.

Elinympäristön toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen tapahtuu parhaiten hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamalla taajamia. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden hyvänä mittana on palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus siten, että esim. liikennetarve vähenee. Keinona tä- hän on joukkoliikenteen edellytysten parantaminen ja pyöräilyn sekä jalankulun väylien toteuttaminen jatkuvina verkostoina.

Tilastokeskuksen luokituksen mukaan Loimaan seutukunnassa kaupunkimainen kunta- nimitystä voidaan käyttää ainoastaan Loimaan kaupungin kohdalla, (väes- töstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähin- tään 15000 asukasta). Saman luokituksen mukaan Loimaan seutukunnassa ei ole yhtään taajaan asuttua kuntaa (väestöstä vähintään 60 % asuu taajamassa ja suu- rimman taajaman väkiluku on vähintään 4000 asukasta). Suunnittelualueen kaikki muut kunnat ovatkin siis maaseutumaisia kuntia. Seutukunnan aluerakenteen muodostumisessa maaseutu on ollut keskeisessä asemassa. Loimaan seutu on 12 Suomen vahvimpia maatalousalueita. Seutukuntakeskus Loimaan vetovoima näkyy mm. runsaana pendelöintinä sekä asiointimatkojen suuntautumisena ympäristö- kunnista Loimaalle.

Varsinais-Suomen erityispiirteenä ovat laajat peltoaukeat, harjut sekä useat joki- varret. Lisäksi erityistä seutukunnalle on jokivarsien ja vanhojen teiden varsille keskittynyt nauhamainen asutus sekä väestön melko tasainen jakautuminen koko seutukunnan alueelle. Maakunnallisesti tärkeä kehityskäytävä Turku- Loimaa on osa valtakunnallisesti merkittävää maakuntien keskukset yhdistävää Turku- Tam- pere – akselia.

Seudun aluerakenne on hajaantunut laajalle alueelle ja asutus on pientalovaltaista. Seudullisesti tarkasteltuna tiiveintä nauhamaista asutusta esiintyy mm. Auran ja Oripään välillä, Marttilaa ja Koski TL:ää halkovan Härkätien varrella sekä helminau- hamaisena radanvarren vanhoista asemapaikkakunnista koostuvana rakenteena Auran ja Loimaan välillä. Loimaan kaupungin sisällä lyhyet etäisyydet työ- ja opis- kelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin tukevat erityisesti kevyen liikenteen toiminta- edellytyksiä.

Seutukunnan aluerakenne ja väestöpohja eivät ole riittävän tiiviitä itsekannattaval- le tiheävuoroiselle joukkoliikenteelle. Yksinään vain Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan väli on riittävän tiivis aluerakenteeltaan tuottamaan kohtuullista joukkolii- kenteen palveluja.

1.1.5 Liikenneinfrastruktuuri Tie- ja katuverkko Loimaan seutukunnan läpi kulkee kaksi valtatietä lounais-koillis suuntaisesti. Lisäk- si valtatie 2 Helsingistä Poriin halkoo suunnittelualueen koilliskärjen muutaman ki- lometrin matkalta. Valtatiet 9 ja 10 yhdistävät suunnittelualueen Turun seutuun ja Hämeeseen. Suunnittelualuetta halkoo lounais- kaakkosuunnassa valtatie 10 Tu- rusta Forssaan, Hämeenlinnaan ja Lahteen mm. Tarvasjoen, Marttilan sekä Koski TL:n kautta. Turusta Tampereelle johtava lounais- kaakko- suuntainen valtatie 9 kulkee Loimaan kaupungin läpi sekä halkoo Mellilän, Karinaisten sekä Auran kunti- en maa-alueita. Valtatie 9 haarautuu seudun ainoaksi kantatie- tasoiseksi väyläksi (kantatie 41) Turusta Huittisiin Auran kunnan kohdalla jatkaen pohjoiseen halkoen suunnittelualueen kunnista Pöytyää, Oripäätä ja Alastaroa.

Loimaan seutukunnan alueella on useita seututietasoisia yhteyksiä, joita ovat tiet 204, 210, 213, 222, 224 ja 231. Tie 204 kulkee Yläneen keskustasta etelään ja tie 210 yhdistää Yläneen, Oripään ja Loimaan. Tie 213 halkoo Alastaron, Loimaan kunnan sekä Loimaan kaupungin. 222 suuntautuu Aurasta Turkuun 9-tien rinnak- kaisväylänä ja 224 on seutukunnan linkki Salon suuntaan.

Muut tärkeimmät seutukunnan kuntien väliset yhteydet kuntakeskuksiin ovat pää- sääntöisesti nelinumeroisia yhdysteitä. Muun alempiasteisen tieverkon muodosta- vat viisinumeroiset yhdystiet.

Yleisiä teitä täydentävät kuntien omat katuverkot, jotka eivät ole suunnittelualueen joukkoliikenteen kannalta kovinkaan merkittäviä Loimaan Pikatietä lukuun ottamat- ta. Tie- ja katuverkko eivät aseta esteitä toimivan joukkoliikenteen syntymiselle. Mahdolliset ongelmat kohdistuvat enemminkin teiden ja pysäkkien hoitoon sekä kunnossapitoon.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2001–2004 tavoitteena on parantaa joukko- liikenteen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Maakuntaohjelman mukaan pyri- tään laajentamaan linja-autojen seutulippujärjestelmää kattamaan myös junalii- kenne sekä hyödyntämään haja-asutusalueella uudenlaisia joukkoliikenneratkaisuja ja -kokeiluja. Maakuntaohjelman 2001–2004 mukaan selvitetään mahdollisuuksia luoda raideliikenteeseen perustuva seudullinen henkilöliikennejärjestelmä. Tärkeä- nä pidetään valtatie 10 liikennöitävyyden turvaamista. Maakuntaohjelmalla pyri- tään seudulla myös edistämään maakunnan seudullisten ja sisäisten tieyhteyksien kehittämistä ja parantamista sekä pientieverkoston säilyttämistä hyvin liikennöitä- vässä kunnossa. 13

Rataverkko Turku- Tampere –rata on Loimaan seutukunnassa yksiraiteinen, sähköistetty, suo- jastettu ja kauko- ohjattu Tampereelta käsin. Suojastus, sähköistys ja kauko- ohjaus valmistuivat vuonna 2004. Radalla on kulunvalvonta. Betonipölkkyisen jat- kuvakiskoraiteisen radan päällysrakenteen ikä vaihtelee 0–30 vuoden välillä. Suu- rin sallittu nopeus junilla on 120 km/h, mutta tulevaisuudessa tavoitenopeus on 180 km/h. Tasoristeyksiä Loimaan seutukunnan alueella on runsaasti.

Loimaan kaupunki toimii Turku- Tampere –radan kaupunkiasemana, jossa pysäh- tyvät kaikki junat. Muita rataosuuden asemia ovat Humppila ja Toijala. Toijalasta on mahdollisuus junaa vaihtamalla mennä myös esim. Hämeenlinnaan ja Helsin- kiin. Junakohtauspaikkoja rataosuudella Loimaan seutukunnassa on Karinaisissa (Kyrössä). 14

2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ

2.1 Joukkoliikenteen organisointi

Loimaan seudun joukkoliikennemuotoja ovat linja-autoliikenne sekä junaliikenne. Asiointitaksit täydentävät jossain määrin haja-asutusalueen heikkoja liikennepalve- luja useimmissa kunnissa. Myös koululaiskuljetusten yhteydessä voivat kulkea muutkin asiakkaat kuin koululaiset jos niissä on tilaa.

Henkilöliikenteen ja edellä mainittujen joukkoliikenteen muotojen toimintaedelly- tysten kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä. Vastuu on jakautu- nut eri tahoille, koska alalla toimii useita toimijoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tiepiiri toimii fyysisen toimintaympäristön eli yleisen tieverkon kehittämi- sen sektorilla kun taas kunnat huolehtivat vastaavista asioista katuverkolla. Liiken- netarjonnan kehittäminen on erityisesti bussiyritysten ja lääninhallitusten vastuulla. Jotta pienillä resursseilla saadaan aikaan kustannustehokkaita ja samalla palveluta- soltaan riittäviä palveluja kuntalaisille, tulee eri osapuolten tehdä tiivistä yhteistyö- tä kuljetuspalveluiden järjestämisessä.

Seudullisessa yhteistyössä näyttelee merkittävää roolia Loimaan seudun joukkolii- kennetyöryhmän työskentely. Ryhmän toimenkuvana on seutulippujärjestelmän ylläpito sekä joukkoliikenteen markkinointi ja kehittäminen. Ryhmän jäseninä toi- mivat kuntien, lääninhallituksen, Linja-autoliiton, Matkahuollon ja tiepiirin edustaji- en lisäksi edustajat myös linja-autoyrityksistä.

Useissa Loimaan seutukunnan kunnissa toimii joukkoliikenteen vastuuhenkilöitä, mutta virallista kuljetustyöryhmää ei ole yhdessäkään kunnassa. Yhteistyötä teh- dään hallintokuntien välillä eri laajuudessa, mutta toimintatapoja ei ole tarkkaan suunniteltu. Kuljetusten järjestämisessä olisi hyvä hyödyntää kaikkia synergiaetuja kunnan hallintokuntien välillä. Kunnissa on yleisesti käytössä toimintatapa, jossa koulu- ja sosiaalitoimi ostavat omat kuljetuksensa ja tekninen toimi ostaa mahdol- lisesti linjaliikennettä täydentävää liikennettä hiljaisina aikoina.

Kuljetustyöryhmän perustaminen jokaiseen kuntaan olisi ylimitoitettu, turhaa byro- kratiaa lisäävä toimenpide, mutta hallintokuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen kuntien sisällä olisi perusteltua. Erityisesti kunnan kuljetusasioista vastaavan henki- lön rooli on merkittävä. Hänelle tulee nimetä myös varahenkilö.

2.2 Loimaan seutukunnan liikennetarjonta

2.2.1 Seutukunnan kuntien välinen joukkoliikenne Seutukunnan jokaisessa kunnassa on saatavilla joukkoliikennepalveluja ja linja- autovuorot yhdistävät seudun kuntakeskuksia toisiinsa, mutta näissä yhteyksissä on myös puutteita. Esimerkiksi yhdistyvien Pöytyän ja Karinaisten välillä on vain koulukuljetuksia palvelevat linja-autovuorot. Kuntien sisällä joukkoliikenteen ver- kostoa täydentävät kuntien itse järjestämät asiointi- ja liityntälinjat, joita toimii lähes jokaisessa kunnassa. Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan välinen kau- punkimainen linjaliikenne tarjoaa lähes kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle.

Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne, joka tarjo- aa palvelut kuntien ja seutukunnan sisäisessä liikenteessä sekä kuntien ja seutu- kunnan rajat ylittävässä liikenteessä. Seutukunnan ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä myös junat tarjoavat yhteydet Loimaalta Turkuun ja Tampereelle sekä Toijalan kautta Hämeeseen ja Helsinkiin. 15

9/1/0 2/0/0

2/0/0 2/0/0 9/1/0

5/0/0 14/1/0 1/0/0 16/1/0 5/1/1 4/0/0 7/2/2 5/0/0

4/1/1 4/0/0

5/0/0 1/0/0 10/1/3 1/0/0

4/0/0 6/1/2 7/2/2 9/2/2 2/0/0 8/2/2 11/1/2 3/0/0

11/1/2 8/1/2 7/1/2

Kuva. 2.1. Loimaan seutukunnan sisäistä vakiovuorojen tarjontaa keväällä 2004. (www.matkahuolto.fi)

2.2.2 Taksiliikenne Taksi voidaan rekisteröidä enintään 1+8 henkilölle. Tätä suuremmat kulkuvälineet ovat busseja. Loimaan seutukunnassa on keskimäärin yksi taksi 600 asukasta koh- den, mikä vastaa keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suurin taksitiheys on väki- luvultaan pienimmissä kunnissa, joissa taksien palvelualueen laajuus on kuitenkin suhteessa kaikista mittavin. Maaseutumaisissa kunnissa on taksitiheys suuri, koska takseilla korvataan aikaisemmin linja-autolla tuotettuja joukkoliikennepalveluja.

Loimaan seutukunnan kunnissa on keskimäärin 598 asukasta taksia kohti, mikä on hieman enemmän kuin Länsi-Suomessa keskimäärin (586 asukasta/ taksi). Varsi- nais-Suomessa on yhtä taksia kohti 619 asukasta, Satakunnassa 561 ja Pirkan- maalla 642 asukasta. Suunnittelualueen kunnissa pienimmät taksitiheydet ovat Auran, Karinaisten ja Loimaan kunnassa. Näissä kunnissa taksien pienen määrän koetaankin olevan ongelma koulukuljetuksien kannalta. Uusia lupia on haettu, mut- ta ne eivät ole menneet läpi harkinnanvaraisuuteen perustuvassa järjestelmässä. Tilanne parantuu kuntaliitosten myötä, kun yhdistyvien kuntien yhteinen taksika- lusto palvelee yhdistyvien kuntien koko aluetta. Taksien rooli joukkoliikenteessä on kaikista näkyvintä 1–6- luokka-asteen oppilaiden kuljetuksissa. 16 Taulukko 2.1. Taksien lukumäärä Loimaan seudun kunnissa vuonna 2002. (Länsi- Suomen lääninhallitus) Kunta Väkiluku Taksien Asukasta/ taksi 2002 lkm Alastaro 3051 8 381 Aura 3457 4 864 Karinainen 2486 3 829 Koski 2553 5 511 Loimaa 7149 11 650 Loimaan kunta 5991 6 999 Marttila 2102 5 420 Mellilä 1223 2 612 Oripää 1326 3 442 Pöytyä 3682 5 736 Tarvasjoki 1932 4 483 Yläne 2154 6 359 Loimaan seutukunta 37088 62 598

Asukkaiden määrä yhtä taksilupaa kohti 800 - 1 000 (3) 600 - 800 (3) 400 - 600 (4) 359 - 400 (2)

AlastaroAlastaro 381381 as/lupaas/lupa

LoimaanLoimaan kuntakunta OripääOripää 999999 as/lupaas/lupa 442442 as/lupaas/lupa YläneYläne LoimaaLoimaa 359359 as/lupaas/lupa LoimaaLoimaa 650650 as/lupaas/lupa

PöytyäPöytyä MelliläMellilä 736736 as/lupaas/lupa 612612 as/lupaas/lupa

KarinainenKarinainen AuraAura KoskiKoski TlTl AuraAura 829829 as/lupaas/lupa KoskiKoski TlTl 864864 as/lupaas/lupa 511511 as/lupaas/lupa

MarttilaMarttila 420420 as/lupaas/lupa TarvasjokiTarvasjoki 483483 as/lupaas/lupa

0 1 2 3 4 5 10 km

Kuva 2.2. Asukkaiden määrä suhteessa taksilupiin. 17 2.2.3 Asiointi-, kutsutaksiliikenne ja palveluliikenne

Alastaron kunta järjestää neljä asiointilinjaa kunnan alueella. Tavoitteena kunnalla on yhdistää asiointilinjoihin kunnan sosiaalitoimen nykyisin järjestämiä erilliskulje- tuksia.

Auraan on 2001 valmistuneessa joukkoliikenneselvityksessä suositeltu käynnistet- täväksi palveluliikennekokeilu reitille Asemanseutu-Tarvasjoentie-Lietsuontie- Tammentie-Kirkkotie-Valtatie 9-Säästökallio-Kuntakeskus. Kokeilua ei ole vielä käynnistetty.

Karinaisten kunta osti takseilla järjestettävää asiointiliikennettä vuonna 2002 noin 2400 eurolla. Palvelu on keskitetty keskiviikkoon, joka on toripäivä.

Kosken Tl kunta järjestää kerran viikossa ikäihmisille asiointiyhteyden taksilla ha- ja-asutusalueelta keskustaajamaan. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 1977 lähti- en, muotoutuen aina kysynnän mukaiseksi.

Loimaan kaupungissa ei ole järjestetty asiointiliikennettä.

Loimaan kunnassa järjestetään kutsutaksitoimintaa neljästä eri taajamasta (Niinijoki- Virkasuo, Kauhanoja- Joenperä, Orisuo- Kojonkulma sekä Metsämaa) keskustaan. Tämä liikenne on kaikille avointa palveluliikennettä ja kutsutaksi liikennöi kerran viikossa, perjantaisin. Tilaus kutsutaksista tulee tehdä viimeis- tään edellisen päivän iltana ja kyydistä peritään asiakkaalta linja-autoliikenteen mukainen taksa. Kaikkien neljän reitin osalta sallitaan pienet poikkeamat sovi- tuilta reiteiltä.

Marttilan kunta järjestää asiointitaksiliikennettä Rahkion suunnalta kerran kah- dessa viikossa.

Mellilässä järjestetään ikäihmisille taksikuljetuksia, jotka toimivat avoimena liikenteenä.

Oripäässä Juvankosken enklaavin ja keskustaajaman välillä järjestetään taksilla asiointiliikennettä.

Pöytyällä järjestetään asiointitaksiliikennettä kolmella reitillä.

Tarvasjoella ei ole asiointitaksiliikennettä.

Yläneen kunta järjestää pienimuotoista asiointitaksiliikennettä haja- asutusalueelta kuntakeskukseen. 18 2.3 Loimaan seutukunnan ulkopuolelle suuntautuva liikennetarjonta

2.3.1 Linja-autoliikenne Kaikkia seutukunnan pääteitä pitkin kulkee päivittäin runsaasti pitkänmatkaista pikavuoroliikennettä Turkuun. Vakiovuoroliikennettä tässä isompien kaupunkien välisessä liikenteessä ei juuri ole. Valtatien 2 linja-autovuorot kulkevat pääasiassa Porin ja Helsingin välillä. Suurin osa näistä vuoroista poikkeaa myös Huittisissa ja Forssassa. Loimaan seutukunnan koillisosan kunnat (Loimaa, Loimaan kunta sekä Alastaro) pystyvät hyödyntämään valtatie 2:n pikavuorotarjontaa. Punkalaitumen ja Humppilan alueella sijaitsevat Kanteenmaan ja Kyläpelimannin pikavuoropysäkit ovat tärkeitä liityntäliikenteen pysäkkejä Helsingin suuntaan suuntautuvilla mat- koilla. Näiden pysäkkien kautta pääsee Helsinkiin aamulla myös kahdeksaksi ja yhdeksäksi. Junaa käyttäen ei tätä mahdollisuutta ole tarjolla.

18/17/19

20/19/24 10/8/8

10/9/9

5/5/6

10/8/8 15/14/15

6/6/6 10/9/9

15/13/15

Kuva 2.3. Pikavuoroliikenteen tarjonta arki/la/su seutukunnan pääteillä keväällä 2004. (www.matkahuolto.fi) 19 Vakiovuoroista liikennettä seutukunnan eteläosista Turkuun on tarjolla runsaasti erityisesti Auran ja Turun välillä. Pääosa tästä liikenteestä kulkee Vanhan Tampe- reentien kautta. Osa vuoroista jatkaa Aurasta vielä Pöytyälle ja jopa Oripäähän saakka. Myös Vanhalla Härkätiellä on kohtuullisesti vakiovuoroliikennettä. Vuorot palvelevat tasapuolisesti Koski TL:ää, Marttilaa ja Tarvasjokea.

10/1/3

9/3/2 7/1/2

8/1/2 18/6/6

6/2/2

18/7/4

7/1/2

Kuva 2.4. Turkuun suuntautuvaa vakiovuoroliikennettä arki/la/su seutukunnan ete- läosassa. (www.matkahuolto.fi) 20 Saloon suuntautuvat vuorot on räätälöity palvelemaan ensisijaisesti vuorotyössä käyviä pendelöijiä, mutta ne palvelevat jossain määrin myös junalla tai pikavuorol- la Salosta Helsinkiin jatkavia matkustajia. Loimaan ja Loimaan kunnan sekä Fors- san ja Ypäjän välistä runsasta pendelöintiä palvelevaa linja-autoliikennettä on tar- jolla kohtuullisesti.

12/1/2

13/1/1 7/1/1 3/0/0 7/0/2

8/0/0

7/3/0

6/0/1 7/0/22/0/0 6/2/1

Kuva 2.5. Saloon ja Forssaan suuntautuvan linja-autoliikenteen tarjontaa ar- ki/la/su. (www.matkahuolto.fi)

2.3.2 Junaliikenteen kehittämisnäkymät

Junaliikenne ja työmatkaliikenne Rataosuudella Turku-Tampere kulkee sekä henkilöliikennettä että tavaraliikennettä. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa puutavarakuljetuksista. Turun ja Tampereen välisellä rataosuudella liikennöi ainoastaan pika- sekä InterCity- junia. Matka-aika Turku- Loimaa välillä on noin 42 minuuttia pikajunalla ja InterCity- junalla matka kestää noin 39 minuuttia, Loimaa- Tampere välin matka-aika on keskimäärin yksi tunti sekä pikajunalla että InterCity- junalla. Vertailun vuoksi matka-ajat linja- autoilla ovat Express- vuoroilla Loimaalta Turkuun 50 minuuttia ja Tampereelle puolitoista tuntia. 21

Taulukko 2.2. Turku- Tampere junaliikenteen aikataulut 11.1.–29.5.2004.

Asema M-S M-S M-S M-S M-P, S M-S M-S M-P, S M-S

Turku 7:05 9:05 10:05 13:05 15:05 16:05 18:05 20:05 21:05

Loimaa 7:44 9:44 10:44 13:44 15:44 16:44 18:44 20:44 21:47

Humppila 7:59 9:59 10:59 13:59 15:59 16:59 18:59 20:59 22:04

Toijala 8:25 10:25 11:25 14:25 16:25 17:25 19:25 21:25 22:34

Tampere 8:47 10:47 11:47 14:47 16:47 17:47 19:47 21:47 23:00

Nykyisestä Turku-Tampere tarjonnasta puuttuvat Turusta 6:05 ja 17:05 lähtevät vuorot. Aikaisempi vuoro toimisi vaihdollisena yhteytenä Helsinkiin yhdeksäksi. Myöhäisempi vuoro puolestaan palvelisi Turussa työssä käyviä Loimaan seudun asukkaita nykyisiä alkuillan vuoroja paremmin.

Tampereelta Turun suuntaan tarjontaa tulisi lisätä joko uudella kello 7:11 lähtevällä vuorolla tai laajentamalla nykyisin vain maanantaina ajettavan 6:22 vuoron ajopäi- vät maanantaista perjantaihin. Näillä järjestelyillä voitaisiin tarjota yhteys Turkuun aamuyhdeksäksi.

Taulukko 2.3. Tampere-Turku junaliikenteen aikataulut 11.1.–29.5.2004.

Asema M-S M M-L M-S M-S M-S M-S M-S M-S M-P, S

Tampere 6:00 6:22 8:11 10:11 12:11 15:11 16:11 18:11 21:11 22:11

Toijala 6:27 6:52 8:35 10:35 12:35 15:35 16:35 18:35 21:35 22:35

Humppila 6:56 7:23 9:00 11:00 13:00 16:00 17:00 19:00 22:02 23:00

Loimaa 7:12 7:43 9:13 11:13 13:13 16:13 17:13 19:16 22:16 23:13

Turku 7:56 8:23 9:55 11:50 13:55 16:55 17:55 19:55 22:55 23:50

Henkilöjunat pysähtyvät suunnittelualueen kunnissa ainoastaan Loimaan kaupun- gin rautatieasemalla, joten junaliikenne ei palvele alueen sisäistä matkustamista. Loimaalta on Turun suuntaan yhteensä 10 junavuoroa vuorokaudessa ja Tampe- reen suuntaan yhteensä 9 junavuoroa.

Aamun työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja Turun suuntaan ovat lähinnä aamun kaksi ensimmäistä vuoroa klo 7:12 ja klo 7:43 (vain maanantaisin) Tampereen suuntaan työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja on ainoastaan yksi, klo 7:44 lähtö Loimaalta. Paluuliikenteessä työmatkalaisia palvelee Turun suunnasta lähinnä klo 16:05 junavuoro sekä Tampereen suunnan klo 16:11 junavuoro. Muut vuorot si- joittuvat opiskelijoita ja muita matkustajia palveleviin ajankohtiin.

Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmassa vuodelle 2012 on nostaa ratavälin Tampere- Turku korkeampaan nopeustavoiteryhmään. Tavoitteena on vuonna 2012 nostaa maksiminopeus 200 km/h. Rataväliä on tarkoitus liikennöidä nopeilla junilla sekä pitkän matkan päivä- ja yöjunilla. Parhaimmillaan matka-aika välillä Turku- Tampere lyhenee 32 minuuttia eli noin 1h 52 minuutista 1 h 20 mi- nuuttiin.

Turusta lähteville junille on Toijalassa ja Tampereella sujuvia vaihtoyhteyksiä, jotka perustuvat nykyiseen ns. vakioaikatauluun. Näiden vaihtoyhteyksien aikataulut puolestaan perustuvat pääradan tasavuoroväliseen liikenteeseen, joten niiden muuttamista mielekkäämpi tapa hyödyntää Turun radan matka-ajan lyhentymistä 22 voisi olla yhden pysähdyksen lisääminen Loimaan ja Turun välille, esimerkiksi Au- raan. Loimaan ja Turun väli onkin nykyisin yksi pisimpiä pysähtymättä ajettavia henkilöliikenteen rataosuuksia.

Oikein toteutettuna junaliikenteen pysähdyksen lisääminen Auraan ei olisi uhka linja-autoliikenteelle, vaan nämä kaksi joukkoliikennemuotoa voisivat yhdessä olla nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle.

Raideliikenteen kehittämisvisio Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen mukaan tavoitteena tulee olla maankäytön ja raideliikenteen suunnittelun yhteistyö. Selvityksen yhteydessä on käynyt selvästi ilmi se, että radanvarsia voidaan kehittää tehokkaalla kaavoituk- sella ja näin saadaan paikallisliikenne huomattavasti taloudellisemmaksi kuin nyky- oloissa olisi mahdollista ja siten hyödyntää olemassa olevaa raideinfrastruktuuria mahdollisimman tehokkaasti ilman suuria lisäkustannuksia.

Turku- Toijala Rataosa on yksiraiteinen. Sähköistys, suojastus ja Tampereelta hoidettava kauko- ohjaus valmistuivat vuonna 2000. Paikallisjunaliikenteen edellyttämän kapasiteetin nostamiseksi kohtauspaikkojen välit olisi kehittämisselvityksen mukaan muutettava seuraavasti: Turku- Maaria 14 km Maaria- Karviainen 14 km Karvinen- Kyrö (Karinainen) 14 km Kyrö (Karinainen)- Loimaa 24 km Yhteensä 66 km

Suurin sallittu junan nopeus on 120 km/h, mutta tavoitenopeus on 180 km/h, joka voidaan selvityksen mukaan saavuttaa osalle rataosaa 50 tasoristeyksen poistami- sen jälkeen.

Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen mukaan rataosuudella Tur- ku- Loimaa mahdollisia liikennepaikkoja ovat Turku, Kärsämäki, Jäkärlä (Maaria), Lieto, Aura, Kyrö (Karinainen), Mellilä ja Loimaa. Näistä vain Turku ja Loimaa ovat käytössä nykyisin. Selvityksen lähtökohtana on ollut hoitaa työmatka- ja opiskelu- liikenne Turkuun ja Loimaalle.

Lippujärjestelmäksi kehittämisselvityksessä ehdotetaan koko liikennöintialueelle mahdollisimman edullista seutulippujärjestelmää, sillä vain silloin matkustaja voi halutessaan matkustaa parhaaksi katsomallaan kulkumuodolla, junalla tai bussilla. Myös tarpeelliset liityntämatkat voidaan silloin tehdä ilman lisäkustannuksia eli sa- malla lipulla. Lippujen tulee olla monitoimisia, etäluettavia matkakortteja. Eri kul- kumuotojen yhteisten lippuratkaisujen perustaminen ei voi kuitenkaan tapahtua paikallisella tasolla, vaan siihen tarvitaan valtakunnantason linjauksia.

Kehittämisselvityksen mukaan kalustona voidaan pitää sähkömoottorijunaa sekä ns. kiskobussia. Kustannukset muodostuvat matkustajien määrästä sekä junien määrästä ja käytettävästä kalustosta riippuen.

2.4 Joukkoliikenteen terminaaliverkko

Linja-autoliikenteessä on Oy Matkahuolto Ab:n linja-autoasema Loimaan kaupun- gissa ja asiamiespisteet Alastaron, Auran, Karinaisten (Kyrön), Koski TL:n, Oripään sekä Tarvasjoen kunnassa. Pikavuoropysäkkejä seudulla on 23. Näistä viisi ei si- jaitse valta- tai kantateiden varrella. Pikavuoropysäkeistä 16 on katettuja. Uusia pikavuoropysäkkejä on toivottu valtatien 10 varteen Ollilan taajaman kohdalle sekä maantielle 204 Yläneen uudenkartanon taajaman ja Kuhankuonon retkeilyalueen kohdalle.

Vakiovuorojen käyttämiä pysäkkejä on jokaisessa kunnassa huomattava määrä. Lisäksi linja-autot pysähtyvät harvaan asutuilla alueilla tarvittaessa myös merkit- 23 semättömillä paikoilla. Yleensä, jos pysäkkien väli on yli 1,5 kilometriä, voi linja- auto pysähtyä tarpeen vaatiessa myös tien varrelle matkustajien ottamista ja jät- tämistä varten.

Loimaan seutukunnan alueella on junaliikenteen käytössä ainoastaan yksi rautatie- asema Loimaan kaupungissa. Samassa rakennuksessa toimii myös Matkahuolto Oy:n ylläpitämä linja-autoasema. Paikka toimii joukkoliikenteen solmupisteenä. Tällaisten terminaalien osalta on tärkeää miettiä, mitkä tahot niitä ylläpitävät ja kehittävät.

Terminaaliverkoston kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea Loimaan aseman kehittymistä liikenteen solmupisteenä, jossa paikallinen, seudullinen ja valtakun- nallinen joukkoliikenne kohtaavat ja matkaketjuperiaate tehostuu myös LVM:n määrittelemää matkakeskusverkostoa alemmalla tasolla. Terminaalista tulisi löytyä kaikki julkisen liikenteen palvelut. Keskeisenä terminaalina voi paikkakunnasta riip- puen toimia mm. linja-autojen paikallis- ja kaukoliikenteen pysäkki, linja- autoasema, rautatieasema, taksiasema tai matkailuneuvonnan sijaintipaikka.

Tärkeänä tavoitteena voidaan pitää myös keskeisten pikavuoropysäkkien kehittä- mistä siten, että pikavuoroliikenne niveltyy paremmin osaksi seudun joukkoliiken- nepalveluita. Näitä joukkoliikennepalveluita ovat mm. mahdollinen syöttöliikenne, liityntä- ja saattopysäköinti sekä parannetut pysäkkiolosuhteet. Pikavuoropysäkit palvelevat myös kaikkea muuta joukkoliikennettä ja hyvin varusteltuina ne voivat toimia edellisessä kappaleessa hahmoteltuna terminaaliverkoston runkona. Rahdin kuljetuksen osalta pysäkit eivät kuitenkaan korvaa Matkahuollon asiamiespistever- kostoa.

    

    

  AlastaroAlastaro   AlastaroAlastaro                                                        LoimaanLoimaan kuntakunta                          YläneYläne      YläneYläne            OripääOripää                                       LoimaaLoimaa    LoimaaLoimaa                                            Linja-autoliikenteen terminaalit                 ja pysäkit                     MelliläMellilä   PöytyäPöytyä  MelliläMellilä  PöytyäPöytyä  Matkahuolto               Matkahuollon asiamiespiste                     Pikavuoropysäkki                          KarinainenKarinainen  Tärkeä pikavuoropysäkki                  seutukunnan ulkopuolella                                         Vakiovuoropysäkki     AuraAura     AuraAura              KoskiKoski TlTl     KoskiKoski TlTl                        TarvasjokiTarvasjoki    TarvasjokiTarvasjoki                      MarttilaMarttila    MarttilaMarttila                     0 1 2 3 4 5 10 km  

Kuva 2.6. Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit. 24

 

    AlastaroAlastaro 

LoimaanLoimaan kuntakunta YläneYläne OripääOripää LoimaaLoimaa

PöytyäPöytyä MelliläMellilä Ke ske isimmä t pysä kit  Peruskoulun lähipysäkki KarinainenKarinainen  Uusi pikavuoropysäkkitarve  Tärkeä pikavuoropysäkki AuraAura  Matkahuolto KoskiKoski TlTl TarvasjokiTarvasjoki MarttilaMarttila

0 1 2 3 4 5 10 km

Kuva 2.7. Keskeisimmät pikavuoropysäkit, peruskoulujen läheisyydessä olevat py- säkit ja uudet pikavuoropysäkkitoiveet.

2.4.1 Linja-autoliikenne

Loimaan linja-autoaseman palveluaika on arkisin klo 8–18. Viikonloppuisin toi- mipaikka on suljettu. Linja-autoasema sijaitsee samassa rakennuksessa Loimaan rautatieaseman kanssa. Rakennuksessa toimii myös kahvila. Lipunmyynnin palve- luita on supistettu, mutta yhteistyötä VR:n ja Matkahuollon lipunmyynnissä ei ole kokeiltu.

Alastaron asiamiespiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–17 välisenä aikana. Lauantaisin asiamiespiste on avoinna klo 8–13.

Auran asiamiespisteen aukioloajat ovat arkisin klo 8–17 ja lauantaisin klo 8–13.

Karinaisten (Kyrön) asiamiespiste on avoinna arkisin maanantaista torstaihin klo 7–20 ja perjantaisin klo 7–02. viikonloppuna toimipiste on auki lauantaisin klo 10–20 ja sunnuntaisin klo 12–20.

Koski Tl:n asiamiespisteen aukioloajat ovat maanantaisin klo 10–17, tiistaista perjantaihin klo 10–21 sekä lauantaisin klo 12–21.

Oripään asiamiespiste on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 9–13 sekä 14:15–17 välisenä aikana. 25 Tarvasjoen asiamiespisteen aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 6– 20, lauantaisin klo 8–18 sekä sunnuntaisin klo 8–20.

Loimaan, Marttilan Mellilän, Pöytyän ja Yläneen kunnissa ei ole linja-autoasemaa tai Matkahuollon asiamiespistettä.

2.4.2 Junaliikenne Loimaan rautatieaseman lipunmyynti on avoinna arkisin maanantaisin ja keskiviik- koisin klo 6:30–11:15 ja 12:45–17:15, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 6:30– 11:15 ja 12:45–18:45. Viikonloppuisin lauantaisin ja sunnuntaisin asema on suljet- tu. Aseman sisä- ja ulkopuolella on informaatiotaulut ja taskuaikatauluja saa ase- malta.

Aseman kanssa samassa rakennuksessa on myös Loimaan linja-autoasema, jonka kahvila palvelee myös junamatkustajia. Sekä junien että linja- autojen aikataulut ovat esillä asemarakennuksen ulkoseinässä. Pihassa olevalla pysäköintialueella on pysäköintipaikkoja noin 30 autolle, sekä muutama invapaikka. Pysäköintiä alueella ei ole ajallisesti rajoitettu. Invapaikoilta ei ole esteetöntä kulkua rautatieasemalle koska ovi on liian kapea pyörätuolilla kuljettavaksi. Tosin avaamalla oven levikkeen siitä mahtuu, mutta pyörätuolissa istuen tätä ei voi avata. Laiturit ovat junan sekä aseman kanssa samassa tasossa. Polkupyöräpysäköinti asemalla on heikohkosti järjestetty, mutta asemalle johtaa kuitenkin hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Aseman pihassa on taksiasema. Aseman pihassa sijaitseva linja-autolaituri on ko- rotettu ja siinä on odotuskatos. Tulevaisuudessa pyritään siihen että aseman Mat- kahuollosta voi ostaa junalipun, joten asemalla tarvitaan ainoastaan Matkahuollon virkailija.

2.4.3 Terminaalien väliset matkaketjut

Matkaketju voidaan käsittää monella eri tavalla. Tässä selvityksessä lähtökohtana pidetään sitä, että ainakin yksi osa matkasta on joukkoliikennettä ja muut osat voi- vat olla kävelyä, pyöräilyä tai henkilöauton käyttöä jne. Matkaketju voi myös olla eri joukkoliikennemuotojen muodostama toiminnallinen kokonaisuus kuten esim. juna- bussi, juna-taksi, bussi-palveluliikenne tms. Matkaketju voidaan käsittää myös kokonaisuutena, joka pitää sisällään matkan eri vaiheet odottelusta ennen matkaa, liityntämatkasta pysäkille tai asemalle, kulkuneuvon odotuksesta, mat- koista mahdollisesta matkojen aiheuttamista kävelyistä ja odotuksista määränpään jatkoyhteyteen.

Matkaketjujen sujuvuutta käsiteltäessä tuleekin ottaa huomioon henkilöautojen saatto- tai liityntäpysäköintimahdollisuudet pysäkeillä, polkupyörien pysäköinti- mahdollisuudet pysäkeillä, kävelyn turvallisuus pysäkkien ympäristössä jne. Mat- kaketjun täytyy olla sujuva ”ovelta ovelle – periaatteella”. Joukkoliikennemuotojen välisellä toimivuudella voidaan myös tarkoittaa sujuvaa matkaketjua, joka muodos- tuu esteettömästä matkan suunnittelusta, fyysisestä matkanteosta sekä informaa- tiosta ja vastaanottamisesta matkaketjun eri vaiheessa.

Matkaketjujen toimivuus eri kulkumuotojen välillä Loimaan kaupungissa linja-autoasema ja rautatieasema sijaitsevat samassa raken- nuksessa, joten matkaketjujen toimivuudelle on erittäin hyvät mahdollisuudet. Yh- teensä 19 bussivuoroa (pikavuoroja) kulkee aseman kautta. Saman verran rauta- tieasemalla pysähtyy junavuoroja. Linja-autoliikenteen vakiovuoroja kulkee ase- man kautta vuorokaudessa yhteensä noin 180 kappaletta. Taulukossa 2.4 on esi- tetty juna- sekä vakiovuorojen toimivuus ja matkaketjujen muodostamisen mah- dollisuus näiden kulkumuotojen välillä. Sopivaksi odotusajaksi kulkumuotojen vaih- toon on katsottu noin 15 minuuttia. Sitä pidemmillä odotusajoilla matkaketjun ko- konaisaika kasvaa huomattavan suureksi. Taulukon mukaan bussiliikenteen aika- taulut tukevat kohtuullisen hyvin matkaketjujen muodostumista useimpien Loi- maalla pysähtyvien junavuorojen kanssa. Näiden matkaketjujen muodostumisen suurin häiriötekijä lienee luottamuksellinen este, eli epävarmuus siitä ovatko mo- lemmat joukkoliikennevälineet niin tarkasti aikataulussaan, että vaihto todella on- nistuu. 26

Taulukko 2.4. Loimaan linja-autovuorot sekä Loimaan rautatieasemalla pysähtyvät junat keväällä 2004. Lähtöpaikka Bussien saa- Juna Loi- Bussien Määräpaikka pumis- maalla lähtö- aika aika TAMPERE TURKU 7:12 7:15 Loimaan kunta 7:15 Loimaan kunta 7:35 Loimaan kunta Koski Tl 7:40 Mellilä 7:40 Loimaan kunta 7:40 Loimaan kunta 7:40 TURKU 7:43 TAMPERE TURKU 7:44 TAMPERE 7:45 Pöytyä 7:55 Forssa 7:55 Koski Tl 7:55 Mellilä 7:55 Marttila 8:00 Loimaan kunta Loimaan kunta 8:55 Loimaan kunta 9:00 9:13 TAMPERE TURKU 9:15 Loimaan kunta 9:15 Loimaan kunta Loimaan kunta 9:35 Forssa 9:40 TURKU 9:44 TAMPERE 9:45 Loimaan kunta 9:45 Loimaan kunta 10:00 Loimaan kunta 10:05 Aura TURKU 10:44 TAMPERE 10:50 Forssa 11:10 Loimaan kunta Aura 11:10 TAMPERE 11:13 TURKU Loimaan kunta 13:05 Loimaan kunta 13:10 TAMPERE 13:13 TURKU 13:15 Loimaan kunta 13:25 Loimaan kunta Loimaan kunta 13:40 TURKU TAMPERE 13:44 13:45 Forssa 14:00 Oripää 14:00 Loimaan kunta 14:05 Koski Tl 14:05 Mellilä Aura 15:25 Aura 15:25 Loimaan kunta 15:40 TURKU 15:44 TAMPERE 15:45 Loimaan kunta 16:05 Aura 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 27

Koski Tl 16:05 Mellilä 16:05 Aura 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:10 16:13 TAMPERE TURKU 16:20 Loimaan kunta Loimaan kunta Forssa TURKU 16:44 TAMPERE 17:05 Oripää 17:05 Loimaan kunta Forssa 17:05 TAMPERE 17:13 TURKU 17:20 Forssa 17:25 Loimaan kunta Oripää 18:25 Loimaan kunta 18:25 Loimaan kunta 18:35 18:44 TURKU TAMPERE 19:00 Loimaan kunta TAMPERE 19:16 TURKU Forssa 20:40 TURKU 20:44 TAMPERE TURKU 21:47 TAMPERE TAMPERE 22:16 TURKU TAMPERE 23:16 TURKU

2.5 Lippujärjestelmät

2.5.1 Yleistä Seutu- ja työmatkaliikenteen liput toimivat pääkaupunkiseudun seutulippua ja muutamaa samalle alueelle suuntautuvaa työmatkaliikenteen lippua lukuun otta- matta maanlaajuisesti pelkästään linja-autoliikenteessä. Tällaiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: - junaliikenteessä ei ole yhteensopivaa lipputekniikkaa kuin bussiliikenteessä valta- kunnalliseksi valitun järjestelmän kanssa - juna- ja linja-autoliikenteen lippujen hinnoittelun perusteet ovat erilaisia - linja-autoliikenteessä 44-matkan lipussa perusteena ovat liikenne- ja viestintämi- nisteriön vahvistamat kilometripohjaiset taksat - Matkahuollolla on kilpailuviraston poikkeuslupa antaa suositushinnat tiettyjen yh- teysvälien lipunhinnaksi, mutta yrityksien ei tarvitse noudattaa näitä - junaliikenteessä liput hinnoittelee VR Osakeyhtiö itse - lippusubventioon tarvittavan rahoituksen järjestäminen - bussiliikenne edellyttää, että junaliikenteen mukaan tuleminen rahoitetaan jostain muualta kuin nykyisistä lippujärjestelmiin varatuista rahoista - junaliikenteessä lippusubvention sijasta julkinen rahoitus on kohdistunut kannat- tamattomien junavuorojen ostoon, minkä rahoituksen pienentämistä VR ei ole val- mis hyväksymään 28 2.5.2 Linja-autoliikenne Loimaan seutukunnan kaikki kunnat kuuluvat Loimaan seudun seutulippualuee- seen. Lisäksi Auran kunta kuuluu myös Turun ja Marttila sekä Koski Tl myös Sa- lon seutulippualueeseen.

Loimaan seutukunnassa on käytössä kaksi erilaista lipputuotetta, seutulippu se- kä työmatkalippu. Seutulippu on voimassa seutukunnan kaikkien 12 kunnan alu- eella. Työmatkalippu oikeuttaa matkustamaan Loimaan seutukunnan kunnissa sekä lisäksi niistä Turkuun ja matkavarrella sijaitseville paikkakunnille.

Matkalippuna on henkilökohtainen älykortti, jonka kelpoisuusaikana (30 vrk) voi matkustaa rajoituksetta kaikissa busseissa, pikavuoroista voidaan kuitenkin pe- riä lisäksi pikavuoromaksu. Sekä seutulipun hinta että työmatkalipun hinta mää- räytyy kotipaikkakunnan mukaan.

Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Lippu ladataan Matkahuollon älykortille ja se on käytössä heti. Seutulippuun voi ostaa voimassaoloaikaa 30 vuorokautta kerrallaan. Seutulippuja voi ostaa Mat- kahuolloista sekä joistakin asiamiespisteistä. Suunnitteilla on 44 matkan työ- matkalipputuote, jonka voimassaoloaika olisi 2-3 kuukautta.

Seutulippujen lisäksi seudulla on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm:

- sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit) - koululaisten kausikortti - arvokortti - kertamaksut -veteraanilippu

Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esi- merkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä meno-paluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hin- noittelu ja joillakin yrittäjillä saattaa olla lisäksi omia alennuksia. Myös erikois- taksan noudattaminen on mahdollista. Loimaan seutukunnassa 80 kilometrin alennukset evät kuitenkaan toteudu Turkuun suuntautuvilla matkoilla, koska mistään kunnasta ei ole näin pitkää matkaa Turkuun. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää.

2.5.3 Junaliikenne VR henkilöliikenteen hinnoittelun uudistumisen jälkeen matka- ja paikkaliput yhdis- tettiin yhdeksi junalipuksi. Matkat hinnoitellaan yhdensuuntaisina ja etukäteen os- tettaessa istumapaikka sisältyy lipun hintaan Pendolino-, pika- sekä InterCity- ju- nissa.

Junaliikenteessä on käytössä menolippu, meno-paluu-lippu, sarjaliput (10, 20 ja 44 matkan sarjaliput), 30 päivän lippu sekä vuosilippu.

Junaliikenteen lippujärjestelmässä on käytössä erilaisia alennuksia: esim. perhe-, opiskelija-, ryhmä-, seniori-, eläkeläis- sekä varusmiesalennukset. Junalippuja myydään rautatieasemalla sekä junissa, myös monet jälleenmyyjät kuten matka- toimistot myyvät lippuja. Junalippuja voi ostaa myös junamaateista ja internetistä. 29 2.6 Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät

2.6.1 Linja-autoliikenne Linja-autoyrittäjillä on käytössään omat aikataulukirjat ja –vihot, jotka laaditaan muutaman kerran vuodessa. Matkahuollon aikataulupalvelu löytyy myös internetis- tä (www.matkahuolto.fi), johon on kerätty eri liikennöitsijöiden aikatauluja. Palve- lusta löytyvät sekä vakio- että pikavuoroaikataulut. Palvelussa eivät ole kuitenkaan kaikki liikennöitsijät mukana. Loimaan seutukunnan liikennöitsijöillä on myös omia internet- sivuja: esim. Lauttakylän auto Oy (www.lauttakylanauto.fi), Koiviston Auto- yhtymä (www.koivistonauto.fi), Väinö Paunu Oy (www.paunu.fi), Pohjolan Liikenne Oy (www.pohjolanliikenne.fi), Valtasen Liikenne Oy (www.valmismatkatvaltanen.fi) sekä Leiniön Liikenne Oy (www.leinionliikenne.fi). Kaikkien pikavuorojen aikataulut hakupalvelu ja käyttöohjeet on saatavilla Ex- pressBuss- yhteenliittymän internet-sivuilta osoitteesta (www.expressbus.com). Tekstitelevisiossa on mahdollista saada aikataulutietoa linja-autojen pikavuorolii- kenteestä. Loimaan linja-autoasemalla sekä asiamiespisteissä on esitetty aikataulut ja osa reiteistä informaatiotauluissa tai aseman seinällä.

2.6.2 Junaliikenne VR Osakeyhtiön aikatauluvihkoissa ja internetsivuilla (www.vr.fi) on esitetty lähtö- ja saapumisaikataulujen lisäksi junatyypit ja tarjolla on myös tietoa muista palve- luista. Internetsivuilta on löydettävissä mm. hakupalvelu kaikesta junaliikenteestä. Turku- Tampere- Jyväskylä- Kuopio- junaliikenteestä on olemassa myös taskuaika- taulu, jonka saa rautatieasemilta sekä matkatoimistoista. Tekstitelevisiossa on myös mahdollista saada tietoa junien aikatauluista. Lisäksi asemakuulutuksissa tiedotetaan junien saapuminen sekä lähtöaika.

InterCity- ja pendolino- junissa on matkustamojen katossa näyttötaulut, joissa ker- rotaan matkustajille mm. saapumisaseman linja-autojen liityntäliikenteen lähtöpai- kat. Turussa junakuulutuksissa ilmoitetaan automaattisesti ennen asemalle saapu- mista tärkeimmät bussi- ja laivaliikenteen jatkoyhteydet. Junakuulutuksissa kerro- taan aina seuraavan aseman nimi. Myös junien konduktöörit informoivat tarvittaes- sa matkustajia tarpeellisista asioista kuten esim. odottamattomista aikataulumuu- toksista.

2.7 Joukkoliikenteen esteettömyys

Käsitteenä joukkoliikenteen esteettömyys voidaan määritellä niin, että sillä tarkoi- tetaan joukkoliikenteen käytettävyyttä kokonaisuudessaan. Käsite sisältää täten myös esim. matkakohteen saavutettavuuden joukkoliikenteellä sekä matkustami- sen turvallisuuden. Myös yksityiskohtien toteuttaminen hyvin on tärkeä osa estee- töntä kokonaisuutta. Fyysisten olosuhteiden ja yhteystarjonnan ohella tärkeitä asi- oita esteettömyyden parantamisessa ovat lisäksi esim. informaatio ja henkilökun- nan palvelu.

Joukkoliikenteen käytön esteet voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: 1. fyysinen este (esim. Liikennevälineeseen nouseminen ja poistuminen ja asemien tiloihin pääseminen ja niissä liikkuminen) 2. taloudellinen este (esim. matkan hinta tai lipun hinnan kilpailukyky muihin liikennemuotoihin verrattuna) 3. tiedollinen este (esim. informaation saatavuus tai ymmärrettävyys) 4. luottamuksellinen este (matkaketjun toimivuuteen ja katkeamattomuuteen uskominen ja mahdollisen avun saaminen tarvittaessa) 5. aikataulullinen este (esim. mahdollisen varauksen tekeminen ajoissa ja kulkuvälineeseen ehtiminen) 30 Nämä viisi ryhmää, joista matkustajan kokema luottamuksellinen este on merkit- tävin, vaikuttavat joukkoliikenteen saavutettavuuteen ja sen kokemiseen. Myös riittävällä joukkoliikenteen informaatiolla on keskeinen rooli esteiden vähentämi- sessä.

Joukkoliikenteen esteettömyys saavutetaan joustavalla ja kaikkien asiakkaiden tar- peet – erityisesti iäkkäiden ja vammaisten, huomioivalla toiminnalla. Eri joukkolii- kennemuotojen kehittämisen ohella tärkeää on koko matkaketjun toimivuuden tur- vaaminen. Joukkoliikenteen esteettömyyden lisäämisellä taataan tasa-arvo sekä kehitetään koko joukkoliikennejärjestelmä entistä kilpailukykyisemmäksi ja houkut- televammaksi kaikille käyttäjille.

Ennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden osuus tulee koko maassakasvamaan nykyi- sestä noin 15 % noin 23 % vuoteen 2020 mennessä. Näin voimakas väestön ikääntyminen asettaa joukkoliikenteen palvelun, informaation ja kaluston laadulle lisää vaatimuksia. Näihin vaatimuksiin vastaamalla helpotetaan erittäin voimak- kaasti kasvavan väestöryhmän liikkumista. Esteettömyys- ja helppokäyttöisyys onkin olennainen osa joukkoliikenteen laatua.

Loimaan seudun kunnissa ei ole käytössä varsinaista palveluliikennettä. Palvelulii- kenteen kaltaisia asiointitakseja on käytössä eri laajuudessa useimmissa kunnissa.

INFORMAATIOPALVELUJEN ESTEETTÖMYYS Linja-autoliikenteen pikavuorojen aikatauluvihkoissa annetaan tietoa mm. joidenkin asemien portaattomuudesta, inva- wc:stä tärkeimmistä vaihtopysäkeistä, asemien aukioloajoista, etäisyyksistä rautatie-, lento-, laiva- ja taksiliikenteen terminaaleille, pikavuoroyhteyksistä sekä pikavuorojen yhteyksistä ulkomaille Turun lentokentälle sekä Turun satamaan.

Junaliikenteen aikatauluissa ja internetissä (www.vr.fi) esitetään mm. inva- ja ra- vintolavaunut, hissit, matalalattiavaunut sekä puhelin. Aikatauluissa esitetään myös tärkeimmät bussien ja taksien liityntäyhteydet ja kellonajat. Junaliikenteen aikatauluja esitetään myös vammaisjärjestöjen lehdissä. Vammaispalvelunumeron kautta asiakas voi sopia asemalla tai junassa tarvitsemastaan avusta junamatkan osalta.

VR Osakeyhtiöllä on matkan suunnittelua ja tiedottamista varten käytössä Jour- neyPlanner- järjestelmä, joka suunnittelee reitti- ja aikataulutietojen perusteella matkan käyttäjän määrittelemien kohteiden välille. Järjestelmän avulla voidaan esittää asiakkaalle nopeasti parhaat mahdolliset matkaketjut. Järjestelmä toimii myös lippuautomaattien perustana.

Junien kaukoliikenteen, linja-autojen pikavuoroliikenteen ja Oy Matkahuolto Ab:n kotisivuilla on käytössä hakupalvelu, jonka avulla käyttäjä voi saada tietoa halua- mansa yhteysvälin aikatauluista sekä mahdollisesti reiteistä ja hinnoista. Tutkimus- ten mukaan noin 40 prosenttia kaukojunilla matkustavista asiakkaista on tarkasta- nut aikataulun internetin kautta.

Taksiliikenteessä asiakkaan tarve erityistaksin käytöstä pitää ilmoittaa tilauksen yhteydessä etukäteen. Invataksi täytyy tilata usein suoraan taksiyrittäjältä.

MAKSUJÄRJESTELMIEN ESTEETTÖMYYS Myös maksuvälineitä sekä varaus- ja maksutapahtumia on tarpeen kehittää help- pokäyttöisemmäksi ottaen huomioon eri asiakasryhmät kuten näkövammaiset henkilöt, vanhukset sekä lapset. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat mm: - lipun varaus- ja kotiin tilausmahdollisuus - mahdollisuus varata koko matka samasta paikasta - uusien maksuvälineiden (älykortit ym.) varausjärjestelmien sekä lippuau- tomaattien toimivuus ja helppokäyttöisyys eri asiakasryhmille - asiakasprofiilijärjestelmien kehittäminen (matkustajan tarpeiden tunnis- taminen) 31 Maksuvälineiden helppokäyttöisyyttä kehitetään siten, että ne ottavat kaikissa ti- lanteissa ja liikennemuodoissa huomioon kaikkien käyttäjien tarpeet ja vaatimuk- set. Älykortteja kehitetään matkustajan tarpeet tunnistaviksi ja kulkua helpotta- vaksi apuvälineeksi. Matkojen varausjärjestelmiä kehitetään siten, että ne ottavat huomioon kaikkien käyttäjien tarpeet ja vaatimukset. Tavoitteena on, että jo mat- kan tilausvaiheessa selvitetään asiakkaan liikkumiseen ja toimimiseen liittyvät mahdolliset avun tarpeet ja tieto niistä välittyy matkan eri vaiheessa eteenpäin.

TERMINAALIEN ESTEETTÖMYYS Esteettömän ympäristön toteuttaminen vaatii jatkuvaa huomiota suunnittelusta aina rakentamisvaiheeseen saakka. Nykyisten rautatieasemien ja linja- autoasemien ongelmana on vanha rakennuskanta. Perusparannuksia ei ole juuri- kaan tehty, mutta esim. sisäänpääsyä on helpotettu luiskilla. Kuitenkaan esim. au- tomaattiovia tai sähköisten informaatiojärjestelmiä ei ole hankittu. Loimaan ase- malla esteettömyyden eteen on tehty työtä, korottamalla lähtölaituri junien ja asemarakennuksen kanssa saman tasoon, mutta laiturilta sisälle johtava, vanhan rakennuksen tyyliin sopiva ovi ei enää olekaan esteetön. Myöskään siirtyminen asematiloista kahvion puolelle ei ole sujuva kynnyksen ja kapean oven vuoksi. Ai- noan teoriassa pyörätuolilla kuljettavan oven löytämistä ei ole helpotettu opasteilla.

Tavoitteena on, että asemien ja terminaalien toimivuus arvioidaan yhdessä kunti- en, vammais- ja vanhusjärjestöjen edustajien kanssa sekä laaditaan parannuseh- dotussuunnitelma kustannusarvioineen. Pienet parantamistoimenpiteet toteutetaan heti sekä suuremmat parannukset laajempien saneerausten ja matkakeskushank- keiden yhteydessä. Tavoitteena on myös laatia ohjeet joukkoliikenneterminaalien esteettömyydestä. Tärkeänä pidetään myös terminaaliverkoston palvelutasotavoit- teiden (valtakunnallinen, seudullinen ja alueellinen taso) määrittelyä esim. liikenne- järjestelmäsuunnitelman tai joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä.

KALUSTON ESTEETTÖMYYS Junakalusto on vielä osin vanhaa, mutta uudistuu pikkuhiljaa vanhan kaluston pois- tuessa käytöstä. Linja-autoliikenteessä matalalattiakaluston taloudellisesti järkevä toimintaympäristö rajoittuu suuriin kaupunkeihin ja niiden lähiliikenteeseen. Loi- maan seutukunnassa realiteetti on, että Turun ja Auran sekä Loimaan ja Hirvikos- ken välille matalalattiaista kalustoa voitaisiin harkita, mutta muualla siihen ei ole mahdollisuuksia. Pitkänmatkaisen liikenteen tuloista merkittävä osa muodostuu rahdin kuljetuksesta, mikä ei onnistu matalalattiaisella kalustolla. Taksiliikenteen puolella esteettömyys on helpommin huomioitavissa, mutta yleensä invatakseja on vähän kysyntää vähemmän.

2.8 Joukkoliikenteen rahoitus

2.8.1 Liikenteen hoito Liikenne- ja viestintäministeriön antamassa asetuksessa määritellään joukkoliiken- nepalveluiden valtion rahoituksen periaatteet. Lääninhallitus voi käyttöönsä osoite- tuilla määrärahoilla ostaa asiakastulojen varassa toimivaa liikennettä täydentävää runkoliikennettä sekä matkalippujen hinnanalennuksia. Runkoliikenteen tulee olla kunnan rajan ylittävää liikennettä. Lisäksi kaupunkimaisen paikallisliikenteen yllä- pitämiseen voidaan myöntää valtionavustusta kunnille enintään 50 % hyväksyt- tävistä kustannuksista. Seutu-, työmatka- ja kaupunkilippujen hinnanalennuksiin lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta enintään 48 % hyväksyttävistä kus- tannuksista.

Lisäksi määrärahasta voidaan myöntää valtionavustusta erityisesti seuraaviin jouk- koliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin: 1. Palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen (lääninhallitus myöntää) 2. Matkojenyhdistelykeskuskokeiluihin (lääninhallitus myöntää) 3. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittämiseen (liikenne- ja viestintäministeriö myöntää) 4. Matkakeskusten toteuttamiseen (liikenne- ja viestintäministeriö myön- tää) 32

Suomen läänit saavat vuonna 2004 valtion määrärahoja yhteensä 37,7 miljoonaa euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen. Määrärahasta käyte- tään alueellisen ja paikallisen liikenteen rahoitukseen 26,8 miljoonaa euroa. Kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin kohdennetaan 8,9 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeisiin 2 miljoonaa euroa. Ostoihin käytettävän määrärahan pai- nopiste on olemassa olevan palvelutason säilyttämisessä. Käytettävissä olevat määrärahat ovat supistumassa vuosi vuodelta.

Länsi-Suomen lääninhallituksen joukkoliikennemääräraha on vuodelle 2004 yh- teensä 13,63 miljoonaa euroa. Lääninhallituksen määrärahakiintiöt vuodelle 2004 ovat seuraavat: - alueellisen liikenteen palvelujen ostoja ja paikallisen liikenteen valtionavustusta - kaupunki- ja seutulippualennusten valtionapua - kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeita

Loimaan seutukunnan alueella Länsi-Suomen lääninhallitus osti vuonna 2004 run- koliikennettä täydentävää kuntarajojen ylittäviä linja-autovuoroja maanantaista perjantaihin 42 vuoroa, lauantaisin 6 vuoroa ja sunnuntaisin 4 vuoroa. Eniten lii- kennepalveluja ostetaan yhteysväleille Turku- Loimaa- Hirvikoski, joissa ostoliiken- ne koostuu pääsääntöisesti työ- ja koulumatkaliikennettä palvelevista vuoroista. Lähinnä asiointiliikennettä palvelevia linja-autovuoroja Länsi-Suomen lääninhallitus osti noin 10 kappaletta Loimaan seutukunnan kuntien alueella.

Taulukossa 2.5. on esitetty Loimaan seutukunnassa liikennöivät Länsi-Suomen lää- ninhallituksen ostamat linja-autovuorot. Reitin pituudet on laskettu km/vuosi. Sel- västi eniten lääninhallitus ostaa koulu- ja työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja, joita Loimaan seutukunnassa ajetaan yhteensä 228805 km vuodessa. Viikonloppu- liikennettä palvelevia vuoroja on ainoastaan Turku- Loimaa- Hirvikoski- sekä Loi- maa-Huittinen -reiteillä. Ympärivuoden tapahtuvaa joukkoliikennettä arkipäivisin on 129064 km. Viikonlopun vuoroja ajetaan yhteensä noin 27600 km vuosittain. Län- si-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen osuus Loimaan seutukuntaa palvelevan vakiovuoroliikenteen suoritteesta on suhteellisen pieni. Eniten ostetaan koulumat- koja palvelevia vuoroja. 33 Taulukko 2.5. Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenne Loimaan seutukunnan alueella keväällä 2004. (Länsi- Suomen lääninhallitus)

Reitti Vuorot Reitin pituus (km/vuosi) yhteensä (lkm) Koulup M-P M-P M-P M-L L S Ti, P ++ +++ ++ Turku- Loimaa- Hirvi- 8 2772 6968 15028 koski Huittinen- Virttaa- 1 11340 Loimaa Huittinen- Loimaa 5 10206 28080 5616 Turku- Kyrö 3 27216 Turku- Koski 1 11340 Kyrö- Tarvasjoki- Tur- 2 20601 ku Turku- Loimaa- Hirvi- 2 10360 koski Turku- Loimaa 1 4690 Oripää- Salo 1 27040 Salo- Loimaa 1 20800 Koski Tl- Loimaa 2 14364 Marttila- Halikko- Salo 4 11544 34632

Marttila- Salo 2 3328 Alastaro- Kärkkäänjo- 2 16640 3200 ki- Loimaa

Loimaa- Lauttakylä 2 16632 Loimaa- Punkalaidun 4 28161

Loimaa- Ypäjä- Loi- 4 20412 11232 maa Loimaa- Pauna th- 2 7749 4264 Ypäjä- Loimaa Loimaa- Ristimäen- 1 10962 kulma- Loimaa

Loimaa- Metsämaa- 1 8694 Loimaa Loimaa- Kojonperä- 1 9828 Metsola- Loimaa Koski Tl- Turku 2 24960 YHTEENSÄ 52 228805 129064 15050 3200 34632 12584 15028 15496 34 2.8.2 Lipputuet Loimaan seutukunnassa yhteisesti tuettavia lipputuotteita ovat seutulippu ja työ- matkalippu. Lippusubventiosta seutukunnan kunnat maksavat 52 % ja valtio lääni- hallituksen lippualennuskiintiöstä 48 %. Läänihallituksen lipputukea ei makseta erityisryhmien lippualennuksille kuten esim. veteraanilipulle.

Taulukko 2.6. Seutulipun kustannukset vuonna 2002 Loimaan seutukunnan kun- nissa. (Länsi-Suomen lääninhallitus) Kunta Kustannukset (euroa)

Alastaro 59 (v. 2001) Aura 10 691 Karinainen 1 785 Koski TL 187 Loimaa 3698 (v. 2000) Loimaan kunta 254 Marttila 4 311 Mellilä 58 Oripää 3 834 Pöytyä 368 Tarvasjoki 3 101 Yläne 166

Osa seutukunnan kunnista on kuluvan vuoden aikana ottanut käyttöön myös vete- raanilipun. Toiminta on kuitenkin vielä niin uutta, että kustannuksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta esimerkiksi Auran kunnassa veteraanilipun subventio on ollut noin 160 euroa kuukaudessa.

2.8.3 Kunnan hallintokuntien kuljetuskustannukset (joukkoliikennemenot) Loimaan seutukunnan kunnissa kokonaiskuljetuskustannukset olivat vuonna 2002 keskimäärin 67,7 euroa kunnan asukasta kohti. Suunnittelualueen kunnissa kulje- tuskustannukset jakaantuvat eri hallintokunnille melko epätasaisesti. Esimerkiksi Karinaisten kunnan opetustoimen kuljetuskustannuksiin vaikuttaa se, että Karinais- ten, Pöytyän sekä Auran kunnilla on yhteinen yläaste ja se sijaitsee Karinaisissa. Karinaisten opetustoimen kuljetuskustannuksissa onkin mukana näiden naapuri- kuntien kuljetuskustannuksia. 35

180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 Kustannukset/ asukas Kustannukset/ 20,0 0,0

l a lä ä e T ä yä joki taro inen ki ip län Aura Y las ina os Loimaa nkunt Marttila Melli Or Pöyt A ar K K aa Tarvas Loim

Joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Kustannukset yhteensä Loimaan seutukunnan keskiarvo

Kuva 2.8. Loimaan seutukunnan kuntien kuljetuskustannukset hallintokunnittain suhteutettuna kuntien asukaslukuun vuonna 2002. (Länsi-Suomen lääninhallitus)

Kuntien opetustoimen kuljetuskustannusten osalta luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska kustannukset näkyvät vain koulun ylläpitäjäkunnan kustannuk- sissa. Kuten Karinaisten ja Auran ja Pöytyän kuntien opetustoimen kuljetuskustan- nusten osalta. Myös Koski Tl:n, Marttilan ja Mellilän kunnilla on yhteinen yläaste, joka sijaitsee Koski Tl:n kunnassa. Myös kuntien yhteinen lukio sijaitsee Koski Tl:n kunnassa. Näin ollen Koski Tl:n kunnan opetustoimen kuljetuskustannuksissa nä- kyvät myös Marttilan sekä Mellilän kuntien opetustoimen kuljetuskustannukset. Kuntien opetustoimen kuljetuskustannukset muodostavat joka tapauksessa selke- ästi suurimman osan kunnan kokonaiskuljetuskustannuksista. 36

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0 Aura Yläne Mellilä Oripää Pöytyä Koski tl Koski Marttila Loimaa Alastaro Tarvasjoki Karinainen Loimaan kunta Loimaan

Joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi

Kuva 2.9. Loimaan seutukunnan kuntien kuljetuskustannuksia hallintokunnittain 2000–2002. (Länsi-Suomen lääninhallitus)

Taulukossa 2.7 joukkoliikenteelle kirjattuihin kuljetuskustannuksiin lukeutuvat kun- tien ostamat linja-auto- ja taksivuorot sekä taksa-alennusten osto ja palveluliiken- ne. Koulutoimen kuljetuskustannukset muodostuvat esikoululaisten kuljetuksista, peruskoululaisten matkalipuista, lukion ja keskiasteen oppilaiden matkalipuista se- kä ostetuista taksivuoroista ja tilausliikenteestä linja-autolla. Sosiaalitoimen kulje- tuskustannuksiin kuuluvat esikoululaisten kuljetuksista, lasten päivähoidon kulje- tuksista, sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista, kotipalveluun kuuluvista kulje- tuksista, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista kuljetuksista muo- dostuvista kustannuksista sekä muut kuljetusten korvaukset kuten esimerkiksi ruokapalvelun kuljetuskustannukset. 37 Taulukko 2.7. Loimaan seutukunnan kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2002.

Kunta Väestö Joukkoliikenteen rahoitus € Kustannukset/ 31.12.2002 Joukko- Koulutoimi Sosiaali- Yhteensä asukas liikenne toimi Alastaro 3 051 3 821 175 456 93 155 272 431 89,3 Aura 3 457 10 691 40 150 45 620 96 461 27,9 Karinainen 2 486 4 198 353 626 23 415 381 239 154,5 Koski 2 553 8 337 240 256 40 895 289 488 113,4 Loimaa 7 149 446 190 563 79 642 270 651 37,9 Loimaan kunta 5 991 10 101 292 748 75 708 378 557 63,2 Marttila 2 102 4 758 91 949 55 241 151 948 72,3 Mellilä 1 223 58 35 267 30 626 65 951 53,9 Oripää 1 326 3 834 27 487 15 403 46 724 35,2 Pöytyä 3 682 4 950 63 484 65 938 134 372 36,5 Tarvasjoki 1 932 3 101 100 360 18 120 121 671 63,0 Yläne 2 154 9 411 113 120 17 126 139 658 64,8 Loimaan seu- 37 088 348 128 1 440 044 560980 2 349 152 67,7 tukunta

2.8.4 Kelan korvaamat kuljetukset Kelan maksamia kuljetusten korvauksia ovat sairausvakuutuslain perusteella kor- vattavat matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin sekä niistä kotiin. Kela korvaa myös ammattikoulua ja lukiota käyville opiskelijoille matkoista kertyvät kustannuk- set. Opiskelumatkatukea maksettiin Loimaan seutukunnan opiskelijoille vuonna 2002 lähes 395000 euroa.

Kelan svl:n perusteella korvaamia yhdensuuntaisia matkoja seutukunnassa tehtiin kaiken kaikkiaan vuonna 2002 lähes 38000 kappaletta ja sairausvakuutuslain mu- kaisten matkojen korvausten määrä oli yhteensä 1137561 euroa. Noin 47 % kor- vatuista matkoista tehtiin taksilla. Myös ambulanssilla tehtyjen matkojen osuus Kelan korvaamista matkakustannuksista oli huomattava ja kustannukset ambu- lanssilla tehdyistä matkoista vuonna 2002 oli noin 32% (361620 euroa) kokonais- kustannuksista.

160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0

ro a en ilä ää ta in ell ip Aur arttila r Yläne las M O Pöytyä vasjoki A rina Koski Tl Loimaa M r Ka Ta imaan kunta Lo

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Kuva2.10 SVL:n mukaan korvatut matkakorvaukset (euroa) kunnittain vuosien 1995–2002 aikana Loimaan seutukunnassa. (Kelan tilasto) 38

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000 Yhdensuuntaisten matkojen lukumäärä 0

ura ipää läne A arttila ellilä öytyä lastaro oski Tl oimaa M Or P Y K L M A arinainen arvasjoki K T oimaan kunta L

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Kuva 2.11 SVL mukaan korvattujen matkojen lukumäärä kunnittain vuosien 1995– 2002 aikana Loimaan seutukunnassa. (Kelan tilasto)

Taulukko 2.8 Kelan SVL:n perusteella maksamat matkakorvaukset, kustannukset sekä yhdensuuntaiset matkat kunnittain vuonna 2002.

Korvaukset (euroa) Yhdensuuntaiset matkat lkm Yhteensä Taksi- korva- Yhteensä Taksi- Kpl/ (euroa) usten osuus (kpl) matkojen asukas % osuus %

Alastaro 130 591 62,5 5 366 57,0 1,8 Aura 77 098 46,7 2 158 62,6 0,6 Karinainen 73 038 43,4 2 119 54,8 0,9 Koski Tl 86 290 46,9 3 097 31,8 1,2 Loimaa 152 250 45,7 5 283 27,1 0,7 Loimaan kun- 141 183 47,8 5 615 35,9 0,9 ta Marttila 68 993 40,5 1 905 47,3 0,9 Mellilä 38 966 65,4 1 401 60,5 1,1 Oripää 55 394 65,5 1 725 57,0 1,3 Pöytyä 110 986 46,9 3 428 47,3 0,9 Tarvasjoki 68 288 64,5 2 016 67,3 1,0 Yläne 134 484 64,3 3 813 60,0 1,8 Loimaan seu- 1 137 561 52,7 37 926 47,5 1,0 tukunta 39 Taulukko 2.9 Kelan maksama koulumatkatuki vuonna 2003.

Ammatillinen Muu Yhteensä Lukio oppilaitos oppilaitos Alastaro 43 999 27 210 15 446 1 342 Aura 56 803 23 403 33 400 0 Koski Tl 26 517 1 224 25 293 0 Loimaa 11 746 2 141 9 293 312 Loimaan kunta 26 070 10 731 15 298 42 Marttila 35 188 17 005 17 933 250 Mellilä 13 152 7 367 5 786 0 Oripää 28 270 10 741 16 670 859 Pöytyä 75 218 26 971 48 027 220 Tarvasjoki 36 851 22 742 13 911 198 Yläne 41 166 9 884 31 282 0 Seutukunta yht. 394 980 159 419 232 339 3 223

2.8.5 Infrastruktuurin rahoittaminen Kunnissa ei ole yleensä varattu erillistä rahoitusta joukkoliikenteen infrastruktuuriin kehittämiseen, johon kuuluu esimerkiksi pysäkkien kunnostaminen tai rakentami- nen sekä joukkoliikenteen etuisuusjärjestelyt ja tason nostaminen. Nämä toimenpi- teet sisältyvät normaalisti muun liikenneympäristön kehittämiseen, hoitoon tai kun- nossapitämiseen.

Tiehallinto ei ole aikaisemmin määritellyt joukkoliikennerahoitusta erikseen, vaan toimintamalli on vastannut pitkälle kuntien käytäntöä. Tiehallinto määritteli vuonna 2000 joukkoliikenteen erityistarpeita koskevan toimintalinjauksensa, jossa liiken- nemuoto otetaan huomioon huomattavasti aikaisempaa voimakkaammin.

Turun tiepiirin tienpidon toimintalinjojen mukaan joukkoliikenteen toimintaedelly- tysten parantamiseen on tavoitteena käyttää keskimäärin 140000 €/vuosi. Rahoi- tus kohdistetaan uusien korkeatasoisten pysäkkien ja pysäkkikatosten rakentami- seen sekä tarveselvityksessä todettujen muiden yksittäisten pysäkkien rakentami- seen ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamiseen. Muu joukkoliikenteen ra- hoitus sisältyy hankkeiden erillisrahoitukseen. Lisäksi tiepiirissä on käytössä noin 17000 €/vuosi varustelutasoltaan vaatimattomampien pysäkkien rakentamiseen. (Tiehallinto 2001)

Uudet kustannusvastuun periaatteet kuntien ja valtion välillä järjestetään niin, että Tiehallinto vastaa yleisten teiden ja kunnat katujen pysäkkialueiden ja –katosten hoidosta, kunnossapidosta ja toteutuksesta sovittujen periaatteiden mukaisesti vuoden 2004 loppuun mennessä.

2.8.6 Junaliikenne Ratahallintokeskus (RHK) käyttää vuosittain rahaa mm. informaatiojärjestelmien, liikenteen ohjauksen, kunnossapidon (mm. sähkö- ja turvalaitteet) sekä asemien kiinteistöjen hoitoon ja kehittämiseen. VR Osakeyhtiö vastaa liikennöinnin kustan- nuksista. Raideliikenteen infrastruktuurin laajempaan kehittämiseen varataan oma rahoitus valtion budjettikassasta. Varsinaista erillisrahoitusta on myönnetty toistai- seksi Lahden oikoradan rakentamiseen. Ministeriö avustaa myös junaliikennettä, mutta tämä avustus ei ole kohdistettavissa tietyille reiteille ja vuoroille, joten ei voida erikseen eritellä, paljonko juuri Toijalan-radan junaliikennettä avustetaan. 40

3.PALVELUTASOTAVOITTEET, VISIOT JA KEHITTÄMISSTRATEGIA

3.1 LVM:n mukainen palvelutasonmäärittelyprosessi Lain luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (3 §) mukaisesti kunnan tehtävä on määritellä alueensa joukkoliikenteen palvelutaso tarvittavilta osin. Kuntien tulee toimia yhteistyössä toistensa kanssa pyrkien sovittamaan yhteen eri henkilöliiken- nemuotojen palveluja sekä ottamaan huomioon väestöryhmien kuten vanhusten, lasten ja vammaisten tarpeet. Lääninhallitusten tehtävänä on edistää kuntien lii- kennesuunnittelua ja luoda edellytyksiä niiden yhteistyön onnistumiselle.

Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää joukkoliikennettä vaan ainoas- taan tietyt lakisääteiset henkilökuljetukset. Henkilökuljetusten palvelutasotavoittei- den minimitaso määräytyykin lakisääteisten kuljetusten hoitamisesta. Parempaa palvelutasoa tavoiteltaessa lähtökohtina on tasapuolisuus, asukkaiden perustarpeet sekä yhdyskunnan toimivuus.

Ensisijaisesti palvelutasotavoitteiden määrittämisen lähtökohtana ovat asiakkaiden eli joukkoliikenteen käyttäjien tarpeet, jotka tulee ottaa huomioon koko määrittely- prosessin ajan. Lähtökohtana pidetään myös sitä, että joukkoliikenteen palvelu- tasotavoitteiden tulee pohjautua alueen maankäytön suunnitelmiin sekä määritet- tyyn liikennepolitiikkaan. Liikennepolitiikka on yleensä määritelty liikennejärjestel- män suunnitelmissa (maakuntataso, kaupunki-/ seutukunta-/ kuntataso).

LVM:n joukkoliikenteen palvelutason määrittelyprosessi edellyttää kuntia määritte- lemään alueet, joihin joukkoliikennepalveluja tarjotaan sekä määrittelemään tarjot- tavien palvelujen taso eri alueilla matkatyypeittäin (työ-, koulu-, asiointi- ja vapaa- ajan matkat sekä liityntäyhteydet). Lisäksi palvelutasotavoitteiden määrittelyssä tulee ottaa kantaa rahoitukseen, mikä osa rahoituksesta käytetään lippujärjestel- mien tukemiseen ja mikä osa liikenteen ostoihin. Määrittelyprosessissa tulee sopia vastuujaosta ja laatia toimeenpaneva suunnittelu. Joukkoliikennejärjestelmän ke- hittämisen kannalta on erittäin tärkeää, että tavoitteet määritellään mutta myös se, että tavoitteiden toteutumista seurataan. 41 Oheisessa kuvassa on esitetty palvelutason määrittelyprosessin malli, miten palve- lutason määrittelyprosessi voi edetä kunnissa sekä suositus palvelutason määritte- lyprosessiin eri vaiheissa mukaan kytkeytyvistä yhteistyötahoista.

Kuva. 3.1. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyprosessi. (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 36/2001) 42 3.2 Palvelutasotekijät

Liikenteelliset tekijät Liikenne- ja viestintäministeriön malli palvelutasotavoitteiden määrittelystä kuvaa myös liikenteellisten palvelutasotavoitteiden tekijät.

Palvelutasotavoitteiden liikenteellisiä tekijöitä Loimaan seutukunnassa ovat sekä seutukunnan sisäiset joukkoliikenneyhteydet että kuntien sisäiset joukkoliiken- neyhteydet eri alueilta kuntakeskukseen sekä joukkoliikenneyhteydet Turkuun ja osasta kuntia Saloon. Muita liikenteellisiä palvelutasotavoitteen tekijöitä ovat esim. joukkoliikennepalvelujen esteettömyys, matkaketjut sekä joukkoliikenteen rahoitus.

Liikenteelliset palvelutasotavoitteet voidaan jakaa eri kategorioihin (A-D), mikä helpottaa myös seudullista vertailua. Joukkoliikenteen tasoa mitataan työ-, kou- lu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen toimivuuksina. Palvelutasotavoitteiden määrittämisessä lähtökohtana pidetään olemassa olevaa liikennetarjontaa ja joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavia asioita (työpaikat, työmatkapendelöinti, koulut jne.).

Muut tekijät Muita palvelutasotekijöitä ovat joukkoliikenteen organisaatio, lippu- ja informaa- tiojärjestelmät, terminaalit ja pysäkit, matkaketjujen toimivuus (terminaalien väliset yhteydet), kunnossapito ja maankäytön ja joukkoliikenteen välinen vuo- rovaikutus.

Joukkoliikenteessä käyttäjän palvelutasoon vaikuttavia liikennejärjestelmän omi- naisuuksia ovat mm: - tasapuolisuus - liikennöintiaika - hallittavuus - vuorovälit - vaihtojen lkm - sujuvuus - liikennepalvelujen saatavuus

Tarkemmin määritettävissä olevia teknisiä tekijöitä ovat esim. etäisyys pysäkille tai asemalle sekä käyttäjälle muodostuvat kustannukset. Osa näistä tekijöistä on suo- raan mitattavissa alueellisella tasolla, joten ne toimivat myös palvelutason mitta- reina. 43 3.3 Kehittämisstrategia Kehittämisstrategia osoittaa seudun päälinjaukset joukkoliikenteen ja matkaketju- jen kehittämisessä. Linjaukset on jaettu kuuteen eri asiakokonaisuuteen

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet x Kunnat hyväksyvät palvelutasotavoitteet joukkoliikenteen ja matkaketjujen virallisen kehittämisen pohjaksi. x Liikenteelliset ja fyysiset kehittämistoimenpiteet noudattavat hyväksyttyjä tavoitteita.

Joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen x Jo toimivan seutukunnan joukkoliikennetyöryhmän käytännön työn hoita- jaksi rekrytoidaan alan ammattilainen. x Jokaiseen kuntaan nimetään joukkoliikenteen vastuuhenkilö ja määritel- lään hänen vastuut ja valtuudet. x Ainakin kuntaliitoksien myötä laajeneviin kuntiin nimetään eri hallintokun- tien edustajista muodostuvat kuljetustyöryhmät.

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisääminen x Houkutellaan joukkoliikenteeseen uusia matkustajia lipputuotteita kehittä- mällä. x Helpotetaan olemassa olevan vuoroliikenteen käyttöä kehittämällä keskei- simpien pysäkeiden varustusta ja erityisesti liityntä- ja saattoliikenteen toimintaedellytyksiä. x Kaikille avoimen joukkoliikenteen suosiminen esim. koulukuljetuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koululaisia ohjattaisiin mahdollisimman paljon olemassa olevaan joukkoliikenteeseen esim. koulujen aloitusaikoja porrastamalla.

Joukkoliikenteen esteettömyyden lisääminen x Käynnistetään yhden tai useamman kunnan kuljetustarpeita palvelevia kutsuohjattuja palveluliikenteitä. x Tuotetaan palveluliikennekalustolla myös liityntäyhteyksiä tärkeimmille pi- kavuoropysäkeille. x Panostetaan kaluston ja terminaalien esteettömyyteen.

Rahoitus x Rahoitusta suunnataan matkustamisen hinnan alentamiseen nykyistä voi- makkaammin. x Kunnat ja lääninhallitus ostavat liikennettä ensisijaisesti vain hyväksyttyjen palvelutasotavoitteiden mukaisesti. x Kuntien ostamat lakisääteiset kuljetukset toimivat kaikille avoimena jouk- koliikenteenä.

Joukkoliikenne ja maankäyttö x Kunnat ottavat MRL:n mukaisesti huomioon joukkoliikenteen tarkoituk- senmukaisen järjestämisen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kan- nalta kestävällä tavalla. 44

4 SEUDULLISET PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET

4.1 Liikenteelliset palvelutasotavoitteet Liikenteellisistä palvelutasotekijöistä voidaan määritellä seudullisesti yhteisiä palve- lutasotavoitteita matkaketjujen kehittämisestä sekä joukkoliikenteen rahoituksesta ja esteettömyydestä. Kuntien palvelutasotavoitteista muodostuvat seudulliset ta- voitteet kuntien välisessä liikenteessä. Muut liikenteelliset palvelutasotekijät, kuten kunnan sisäiset yhteydet tai yhteydet Turkuun ja Saloon tai muualle seutukunnan ulkopuolelle, ovat riippuvaisia olemassa olevasta joukkoliikenteen palvelutasosta sekä eri osapuolten mahdollisuuksista ja halusta kehittää joukkoliikenteen tarjon- taa. Seudullisella yhteistyöllä voidaan pienemmillä resursseilla helpommin tavoitella nykyistä parempaa palvelutasoa.

Kuntien asettamat liikenteelliset tavoitteet, esim. yhteyksissä Turkuun ja muualle seutukunnan ulkopuolelle, palvelevat voimakkaasti koko seutua. Turkuun suuntau- tuvassa joukkoliikenteessä tavoitellaan vähintään työ- ja koulumatkatasoisia yhte- yksiä. Saloon suuntautuvassa liikenteessä seudun kunnista Koski Tl, Marttila sekä Tarvasjoki tavoittelevat työmatkaliikennettä hyvin palvelevaa joukkoliikenteen pal- velutasoa.

Tavoiteasettelussa tuli esille Helsinkiin suuntautuvan liikenteen nykyistä palveluta- soa parantavia toimenpiteitä. Linja-autoliikenteen osalta nopeasti toteutettavissa oleva kehittämistoimi on liityntäkuljetuksien järjestäminen vt2:n pikavuoro- pysäkeille. Junaliikenteen osalta tarjontaan kaivattiin klo 6:05 Turusta lähtevää vuoroa, joka toimisi vaihdollisena yhteytenä Helsinkiin yhdeksäksi. Muita junalii- kenteen vuorotarjontaan liittyviä tavoitteita ovat paluu Turusta klo17:05 sekä Tampereelta Turun suuntaan joko uusi klo 7:11 lähtevä vuoro tai nykyisin vain maanantaina ajettavan klo 6:22 vuoron laajentaminen maanantaista perjantaihin.

Yleisiä seudullisia palvelutasotavoitteita ovat:

x Kuntien välinen liikenne toimii nykyistä enemmän lipputuloperusteisesti ja muodostaa kuntien sisäisen joukkoliikenteen rungon x Joukkoliikenne tarjoaa tärkeimmillä reiteillä työmatkaliikenteen aikana kil- pailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle x Runkoliikennettä täydentävää liikennettä ostetaan seudullisten palvelu- tasotavoitteiden mukaisesti x Kuntien lakisääteiset koulu- ja sosiaalitoimen kuljetukset toimivat kaikille avoimena joukkoliikenteenä x Palveluliikenne toimii osana joukkoliikennejärjestelmää x Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on työmatkaliikenteessä nykyistä suu- rempi

4.2 Joukkoliikenteen hoito-organisaatio Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kehittäminen ja suunnittelu vaati jatkuvia toimenpiteitä ja seurantaa. Jotta pienillä resursseilla pystytään saamaan aikaan kustannustehokkaita ja samalla palvelutasoltaan riittäviä palveluja kuntalaisille, tulee eri osapuolten tehdä tiivistä yhteistyötä sekä seutu- että kuntatasolla kulje- tuspalveluiden järjestämisessä.

Loimaan seutukunnassa toimii tällä hetkellä seudullinen joukkoliikennetyöryhmä. Työryhmän toimenkuvaa on laajennettu kattamaan seutulippuasioiden lisäksi myös muut seudun joukkoliikenteeseen liittyvät kysymykset. Työryhmässä kutakin kun- taa edustaa kunnan kuljetusvastaava. Tämä lisää kuntien välisen yhteistyön mah- dollisuuksia joukkoliikennepalveluiden järjestämisessä. Työryhmän kokoonpanoa voisi täydentää kutsumalla mukaan lääninhallituksen, linja-autoliiton, tiehallinnon sekä ratahallintokeskuksen edustajat. 45 Loimaan seutukunnan joukkoliikenneasioiden koordinoijaksi esitetään palkattavaksi ammattilainen, kuntien yhteinen henkilöliikennelogistikko. Henkilöliikennelogistikon toimenkuvaan kuuluu kaikkien seudun joukkoliikenteeseen liittyvien kysymysten valmistelu ja henkilö toimiikin seutuliikennetyöryhmän työrukkasena.

Loimaan seudun kuntien yhteensä joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin (ope- tus- ja sosiaalitoimen kuljetukset) käyttämä määräraha oli vuonna 2002 yhteensä noin 2,35 miljoonaa euroa ja tulevaisuudessa kustannusten odotetaan kasvavan entisestään mm. yhä lisääntyvien VPL:n mukaisten kuljetusten vuoksi. Jo muuta- man prosentin säästö nykyisestä koko alueella kuljetuksiin käytettävästä määrära- hasta riittää kattamaan henkilöliikennelogistikon palkkakustannukset.

Myös lääninhallitus voi osallistua henkilön palkkaamisesta aiheutu-neisiin kustan- nuksiin kokeilun ensimmäisen kahden vuoden ajan. Näin yksittäisen kunnan osuus kustannuksista on hyvin pieni. Henkilöliikennelogistikko esitetään palkattavan mää- räajaksi.

Yhteistyön tehostamiseksi kuntien sisällä esitetään perustettavan kuntakohtaiset kuljetustyöryhmät ainakin kuntaliitoksien myötä laajeneviin kuntiin. Kuljetustyö- ryhmän perustaminen jokaiseen Loimaan seudun kuntaan erikseen ei ehkä ole tar- peen, mutta kukin kunta voi osaltaan harkita järjestelyn tarkoituksenmukaisuutta.

Kuljetusten suunnittelu helpottuu huomattavasti, jos jokaisessa kunnassa on yksi henkilökuljetusvastaava, joka tuntee kaikki kunnan kuljetustarpeet ja pystyy val- tuuksiensa rajoissa yhteistyössä seudun henkilöliikennelogistikon kanssa suunnitte- lemaan kunnan sisäiset henkilökuljetukset. Kuljetusvastaavan tehtävä ei ole pää- toiminen, vaan hoidetaan muiden töiden ohessa. Kunnan on kuitenkin huolehditta- va, että kuljetusten ylläpitoon ja suunnitteluun varataan riittävät valtuudet ja re- surssit. Kuljetusvastaava toimii kunnan kuljetustyöryhmän sihteerinä ja kunnan edustajana seutuliikennetyöryhmässä.

4.3 Joukkoliikenteen palvelupisteverkko Terminaaliverkon kehittämisen lähtökohta on se, että jokaisessa kunnassa on vä- hintään yksi korkeatasoinen pysäkki. Loimaan seutukunnassa ylintä terminaaliver- kon tasoa edustaa Loimaan kaupungin rautatieliikenteen ja linja-autoliikenteen yh- teinen asema.

Matkahuollon asiamiespisteverkon säilyminen ja kehittyminen on erityisen tärkeää rahtiliikenteelle. Tavoitteena onkin, että Alastaron, Auran, Karinaisten, Koski Tl:n, Oripään sekä Tarvasjoen asiamiespisteiden toiminta turvataan ja sen lisäksi asia- miespisteverkoston palveluja järjestettäisiin myös muissa Loimaan seutukunnan kunnissa. Kuntien tuleekin mahdollisuuksien mukaan tukea yksityisiä yrittäjiä yllä- pitämään asiamiespisteitä sekä Matkahuollon tulee puolestaan kehittää asiamies- pisteverkoston laatujärjestelmää.

Pysäkkien tavoitteellinen varustus määräytyy yleensä nousevan matkustajamäärän ja pysäkin toiminnan mukaan. Saattoliikenteen pysäkillä voidaan korostaa kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä muita pysäkkejä enemmän, vaikka matkustajamäärät eivät olisikaan muuta ympäristöä suurempia.

Matkaketjujen toimivuutta voidaan parantaa järjestämällä liityntäpysäköinti polku- pyörille tai toimivat pysäköinti- ja saattomahdollisuudet henkilöautoille ja palvelulii- kenteelle, joista siirrytään runkoliikenteeseen tai päinvastoin.

Asianmukaisen pysäkin varustukseen kuuluvat suojakatos, jäteastia, valaistus, lin- jakartta, aikataulu, polkupyöräpysäköinti, liityntäpysäköinti, penkki sekä liityntäyh- teys kevyen liikenteen väylälle. Pysäkkien kehittämisessä voi pääpaino olla myös turvallisuuden parantamisessa. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kevyen liikenteen järjestelyt sekä toimivat liityntäyhteydet muille kulkumuodoille, valaistuksen paran- taminen tai rakentaminen, pysäkkien havaittavuuden parantaminen sekä pysäkki- en mitoituksen muuttaminen tarpeita vastaaviksi. 46 Pysäkkien kehittämistoimenpiteillä pyritään ensisijaisesti parantamaan eri kulku- muotojen välistä sujuvuutta, mutta turvallisuudella on myös merkittävä rooli. Tu- run tiepiirin joukkoliikenteen tarveselvityksessä on esitetty liikennetarjonnan, py- säkin sijainnin ja nousijamäärän perusteella muodostettu pysäkkiluokittelu ja kuta- kin luokkaa vastaava tavoitteellinen varustelutaso. Pysäkkien kehittämistyössä tulee lähteä liikkeelle niiden luokittelemisesta esimerkiksi tiepiirin suosituksien mu- kaisesti, jotta kehittämiseen käytettävät resurssit tulevat tarkoituksenmukaisesti ja tasapuolisesti kohdennetuiksi.

Joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen edistää useasti myös liikenne- turvallisuutta. Kevyen liikenteen yhteys pysäkille, alikulku tai hyvin toimiva suojatie pysäkkien välissä sekä hyvät näkemät pysäkiltä eri suuntiin lisäävät liikenneturval- lisuutta.

4.4 Lippujärjestelmät Lippujärjestelmien kehittämisessä ensisijainen tavoite on turvata itsekannattavan joukkoliikenteen toimintaedellytykset alentamalla matkalippujen hintaa. Paras koh- deryhmä matkalippujen alentamisessa ovat vakiomatkustajat. Turun työmatkalipun hinta esimerkiksi Loimaalla on 151 €/kk. Koska suuri osa yhteysvälin linja- autoliikenteestä on pikavuoroja, joissa täytyy maksaa lisäksi runsaan kahden euron suuruinen pikavuorolisä, muodostuu matkustamisen todelliseksi hinnaksi noin 250 €/kk. Junalla vastaavan yhteysvälin matkat maksavat sarjalipulla maksettaessa noin 210 €/kk. Lisäksi junan etuna on se, että sarjalippu ei ole henkilökohtainen. Seutulipun hinta tulee laskea kilpailukykyiselle tasolle ja lipputyypin rinnalle tulee ottaa käyttöön myös muita vakiomatkustamista lisääviä tuotteita. Lippujärjestelmi- en yhteiskäyttöisyyttä tulee lisätä sekä kulkumuotojen välillä että saman kulku- muodon eri juna- tai bussityyppien kesken. Lippujärjestelmän tulee tarjota käyttä- jille nykyistä enemmän vaihtoehtoja. Lipuissa voisi olla myös kaupunkikorttiominai- suudet. Suunnitelmissa on kehittää 2-3 kk voimassa oleva 44 matkan lipputuote. Tämä uusi lipputuote soveltuisi erityisesti junan ja bussin yhteiskäyttäjille tai muu- toin harvakseltaan bussilla matkustaville.

Loimaan seutukunnan kunnat kuuluvat kaikki Loimaan seudun seutulippujärjestel- mään, johon kuuluu perinteisen seutulipun lisäksi Turun työmatkalippu. Lisäksi Au- ran kunta on mukana Turun seutulipussa. Salon seutulipussa ovat mukana Marttila ja Koski Tl. Kaikki kunnat ovat asettaneet palvelutasotavoitteeksi seutulipun osalta järjestelmän kehittämisen. Tavoitteina pidetään erityisesti työmatkalipun toimivuu- den kehittämistä Turun ja Salon suuntiin. Kunnat toivovat lisäksi työmatkalippujär- jestelmiin lisättävän oikeuden liikkua myös Turun sisäisessä joukkoliikenteessä. Myös pikavuorolisän merkityksen vähentämistä seutulipun hintaan verrattuna pide- tään yhtenä tärkeänä tavoitteena. Pidemmän aikavälin tavoitteena voisi olla koko maakunnan kattavan maakuntalipun käyttöönoton edistäminen.

Lähtökohtana voidaankin pitää lippujärjestelmää, jossa lippu kelpaa kaikissa Turun seutulippualueen liikenteessä mukaan lukien Turun paikallisliikenne. Myös junalii- kenteen toivotaan liittyvän järjestelmään mukaan siinä vaiheessa kun VR:llä on yhteensopiva lipputekniikka valtakunnalliseksi valitun järjestelmän kanssa. Lippu- järjestelmissä tuleekin hyödyntää viimeisimpiä lipputuotteita ja -tekniikoita.

4.5 Informaatiojärjestelmät Informaatiota tulee jakaa monipuolisesti. Painettuja aikatauluja, puhelinpalveluja sekä esim. internet- sivuja voidaan käyttää informaatiokanavina. Tietoa tulee jakaa myös matkan aikana pysäkeillä ja ajoneuvoissa. Ajantasaisen informaation määrää tulee lisätä mahdollisuuksien mukaan.

x Seudun kaikista avoimista joukkoliikennepalveluista tiedotetaan keskitetys- ti ja laaditaan yhdistelmäaikataulu Loimaan seudun joukkoliikenteestä. x Aikataulutietoutta tulee viedä tärkeimmille pysäkeille. x Terminaaleissa aikatauluinformaatio tulee kehittää yhdessä kaikkien kul- kumuotojen kanssa (sekä juna- että linja-autoasemalla tulee olla molempi- en kulkumuotojen aikataulut esillä). x Seutuliikennetyöryhmän tulee seurata, että liikkeenharjoittajat tiedottavat kaikesta avoimesta joukkoliikenteestä. 47 4.6 Matkojen yhdistely Yhteiskunnan korvaamien matkojen yhdistelyä on kehitetty kokeiluin jo useita vuo- sia. Kokeilujen tarkoituksena on ollut hakea kokemuksia eri tavoin toteutettujen matkojenyhdistelykeskusten (MYK) toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä matkojen yhdistelyn yhteiskunnalle tuomista hyödyistä. Kokeilujen kautta on löydetty käy- tännön tapa toimia. Matkoja yhdistelemällä ja ketjuttamalla on saatu säästöjä kul- jetuskustannuksissa sekä muita yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Matkojen yhdiste- lyllä pyritään hillitsemään kuljetuskustannusten kasvua huolimatta siitä, että mat- kavolyymien ennustetaan nousevan tulevaisuudessa.

Vuonna 2003 tehdyn matkojenyhdistelykeskuskokeilujen arvioinnin perusteella matkojen yhdistely tuottaa palvelun tilaajille, kunnille ja Kelalle kustannussäästöjä yhteiskunnan maksamissa kuljetuksissa. Suorien kustannussäästöjen lisäksi on saavutettu positiivisia vaikutuksia joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantues- sa. Tulosten perusteella suositellaan nykyisten kokeilujen vakinaistamista sekä konseptin laajentamista koko maahan. Arviointiraportissa todetaan, että yhdistelyn tarve on yhteinen, mutta tähänastiset käytännön toteutukset räätälöityjä. Matkojen yhdistelyn motiivi ja peruslogiikka voi olla kaikkialla sama, mutta varsinainen toi- minta edellyttää kuitenkin tarkkaa paikallisten ominaisuuksien ja tarpeiden huomi- oon ottamista. (Yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen hallinnointi ja rahoitus, LVM 25/2004)

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syksyllä 2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia malli yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen organisoimiselle ja rahoitukselle. Työryhmän esittämän hallinnointimallin avulla pyritään luomaan maahamme valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat. Tavoitteena on synnyttää riittävän isoja, vähintään 250 000 asukkaan kokoisia MYK-alueita. Hallinnointi ja- kaantuu ohjaavaan, koordinoivaan ja operatiiviseen tasoon. Ohjauksesta valtakun- nallisella tasolla vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ja Suomen Kuntaliitto ovat allekirjoittaneet syyskuussa 2004 yhteistoimintasopimuksen matkojenyhdistelykeskusten perusta- miseksi. Siinä eri osapuolet sitoutuvat matkojenyhdistelykeskusten perustamiseen yhteisillä pelisäännöillä. Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on käynnistää yhteinen työ matkojenyhdistelykeskusten perustamiseksi ja luoda sellaiset puitteet, että maahan voitaisiin perustaa noin 20 matkojenyhdistelykeskusta. Näin turvataan toimivat liikenneyhteydet maanlaajuisesti ja käytetään mahdollisimman tehokkaas- ti hyväksi kaikille avointa joukkoliikennettä, edistetään matkojen yhdistelyä ja hyö- dynnetään matkaketjuja. Yhteistoimintasopimuksessa määritellään ne periaatteet, joita matkojen yhdistelytoiminnassa noudatetaan. Yhdistelytoiminnan kustannusten rahoittamisessa noudatetaan valtakunnallisesti hyväksyttyä mallia, jossa matko- jenyhdistelykeskuksen tarjoamille tuotteille on määritelty kustannusten jakosuh- teet, joiden perusteella muodostuu kunkin osapuolen maksettavaksi tuleva yhdiste- lykustannus. Matkojenyhdistelykeskuksen kustannuksiin osallistuvat kaikki osapuo- let käytön mukaan. Matkojenyhdistelykeskus laskuttaa jokaista osapuolta välitetty- jen matkojen ja muiden sovittujen palvelujen perusteella. Rahoituksessa pyritään valtakunnallisesti yhtenäisiin periaatteisiin, jossa hyötyjä maksaa–periaate otetaan huomioon. Kustannusosuuksia voidaan tarvittaessa kuitenkin tarkentaa paikallises- ti.

4.7 Joukkoliikenteen esteettömyys 4.7.1 Palveluliikenne Joukkoliikenteen esteettömyydellä poistetaan sosiaalista eriarvoisuutta parantamal- la kaikkien kohderyhmien, kuten esim. lasten ja liikkumisesteisten henkilöiden liik- kumismahdollisuuksia. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä palveluntarjoajien, infra- struktuurista vastaavien tahojen, vammaisjärjestöjen sekä joukkoliikenteen käyttä- jien kesken.

Palveluliikenne on tehokas keino lisätä joukkoliikenteen esteettömyyttä. Se on ikääntyvän väestön tarpeisiin kehitettyä, kaikille avointa joukkoliikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on pa- nostettu perinteistä joukkoliikennettä enemmän. Palveluliikenne voi toimia kiinteäl- lä reitillä ja aikataululla, tehdä näistä poikkeuksia tai perustua täysin kutsuohjauk- 48 seen. Erityisesti ikäihmisten ja liikkumisrajoitteisten kulkumahdollisuudet voidaan järjestää palveluliikenteellä yksilökuljetuksia edullisemmin ja laajemmalle joukolle. Palveluliikenteen tarve ja sopivin toteuttamistapa riippuvat mm. kunnan koosta, aluerakenteesta ja seudullisesta sijainnista sekä muusta joukkoliikenteestä. Palve- luliikenne voidaan rakentaa esim. siten, että aamun ja iltapäivän koulukuljetusten välissä samalla kalustolla hoidetaan asiointiliikenteen tarpeita. Loimaan seutukun- nassa esitetään toteutettavan muutaman kunnan yhteisiä seudullisia palveluliiken- nekokeiluja. Kutsuohjatun liikennekokeilun pilottialueina voisivat ensivaiheessa toimia esimerkiksi Aura-Tarvasjoki-Koski ja uusi Loimaan kaupunki.

4.7.2 Informaation saanti ja tiedonkulku Informaation kehittäminen jakaantuu perinteiseen ja eri tavoin telematiikkaa hyö- dyntävään toimintaan. Perinteiseen tiedottamiseen kuuluvat mm. painetut aikatau- lutuotteet, puhelinpalvelut, henkilökohtainen palvelu sekä pysäkeillä ja terminaa- leissa jaettava informaatio. Telematiikkaa hyödyntävää informaatiota puolestaan ovat mm. erilaiset monitorit, näyttötaulut, internet-palvelut, tekstitelevisio, reitti- neuvonta sekä pysäkeillä ja terminaaleissa sähköisesti tai reaaliaikaisesti jaettava informaatio.

Matkustajien liikkumista ja toimintaa helpottavan informaation tulee aikataulu- ja hintatietojen lisäksi sisältää muitakin asioita. Esimerkiksi ennakkoinformaation saa- tavuudella ja oikeellisuudella varmistetaan matkustajien liikkumisen helpottumi- nen. Informaatiopalvelujen kehittämisessä lähtökohtana tulee olla matkaketjuajat- telu, jossa asiakkaalle tarjotaan tietoa ”ovelta ovelle”- periaatteella riippumatta siitä, mistä kulkumuodoista matkaketju muodostuu. Myös terminaalien soveltuvuu- desta liikkumis- ja toimintaesteisille henkilöille tulee olla tietoa tarjolla.

Loimaan seutukunnassa informaation jakelun kehittämisessä huomioonotettavia asioita ovat:

-Loimaan seutulippualueen yhteisen aikataulujulkaisun laatiminen. -myös juna-aikataulujen (Loimaa ja Salo) ja Helsinkiin suuntautuvan vt2:n pika- vuoroliikenteen aikataulujen sisällyttäminen seutulippualueen aikataulujulkaisuun. -aikataulut kaikkien kuntien internet-sivuille tai rakennetaan sieltä tarvittavat linkit. -kaikilla tärkeillä pysäkeillä tulee olla aikataulut. -kattava sähköinen aikataulutietous internetiin. -selvitetään reaaliaikaisen informaationäytön toteuttamismahdollisuuksia Loimaan linja-auto/rautatieasemalle.

4.7.3 Fyysinen esteettömyys Terminaaleissa ja sen lähiympäristössä tulee kiinnittää huomiota useisiin asioihin joukkoliikenteen fyysisen esteettömyyden takaamiseksi. Näitä kohteita ovat mm. terminaalissa liikkuminen, sisäänkäynti terminaaliin, paikoitusalueella invapaikat sekä jalkakäytävien, risteysten, suojateiden ja jalankulkualueiden turvallisuus.

Fyysisen esteettömyyden kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttää, että asioita tarkastellaan eri kohderyhmien näkökulmista. Näitä ovat ainakin vanhukset, lasten- rattaiden kanssa liikkuvat, näkövammaiset, kuulovammaiset sekä erilaisten apuvä- lineiden kanssa liikkuvat.

Pysäkeillä tulee kiinnittää huomiota aikatauluinformaatioon, valaistukseen, sää- suojaan sekä istuimiin. Myös pysäkin reunat tulee merkata varoittavin pinnoin sa- moin kuin kulkuvälineeseen nousukohta. Terminaaleissa tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. laituriopastukseen, korotettuihin laitureihin sekä hyviin ja selkeisiin opasteisiin ja viitoituksiin.

Esteettömyyden parantamiseksi voidaan tehdä yhdessä invalidiliiton kanssa selvi- tys jossa kartoitetaan esteettömyyden todellinen tila ja tarvittavat toimenpiteet. Selvityksen kohteena voisivat olla aluksi Loimaan linja-auto/rautatieasema koko- naisuutena (huomioiden lähtökohtana rhr:n julkaisu A4/2003) sekä malliesimerkki esteettömästä liityntäliikennepysäkistä. 49 4.8 Joukkoliikenteen laatukäytävät Laatukäytävällä tarkoitetaan joukkoliikenteen korkeatasoista yhteyttä. Laatukäytä- vällä palvelutaso on selvästi korkeampi kuin alueen muilla yhteysväleillä. Laatukäy- tävän ominaispiirteitä ovat runsas vuorotarjonta, sujuvat ajoreitit, korkeatasoinen matkustusympäristö (pysäkit, asemat, autot, yhteydet pysäkille, yhtenäinen ulko- asu, kunnossapito) sekä korkeatasoinen matkustajainformaatio. Laatukäytävän merkitystä korostetaan keskittämällä joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet, kuten uudet matkustajainformaation muodot ja uusin pysäkkivarustus, ensisijaises- ti sille.

Laatukäytävien toimintaympäristöön liittyviä tavoitteita ovat joukkoliikenteen suju- vuuden lisäämisen lisäksi mm. matka-aikojen lyhentäminen, täsmällisyyden ja ai- kataulussa pysymisen parantaminen, liityntä-, saatto- ja noutoliikenteen yhteyksi- en kehittäminen, pysäkkijärjestelmän kehittäminen sekä informaation lisääminen ja laadun parantaminen. Liikenteen hoitoon liittyvät tavoitteet koskevat lähinnä mm. vuorovälejä sekä päivittäistä liikennöintiaikaa.

Turun tiepiirin joukkoliikenteen tarveselvityksessä Loimaan seutukunnan alueelta määriteltiin työmatkakäytävä-tasoisiksi laatukäytäviksi vt 9 Loimaa-Turku- yhteysvälillä sekä mt 222 Aura-Lieto as- Turku yhteysvälillä.

Näillä yhteysväleillä on jo toteutettu laatukäytäville tunnusomaisia kehittämistoi- menpiteitä. Turku-Loimaa välillä esimerkiksi vakiovuoroliikenteen ajoaikoja on no- peutettu niin, että vakiovuoroliikenteen ajoaika on vain 10 minuuttia pidempi kuin kalliimpien pikavuorojen. Aura-Lieto as-Turku käytävälle puolestaan kunnat ovat yhteistyössä ostaneet lisää vuorotarjontaa.

Molempien käytävien osalta joukkoliikenteen toimintaympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena, kattaen sekä rautatieliikenteen että linja-autoliikenteen tällä välil- lä. Jatkossa tulee selvittää, miten maankäytön tulee kehittyä radan ja valtatie 9 varrella niin, että käytävä tarjoaisi toimintaedellytykset toimivalle joukkoliikenteel- le. Lisäksi tulee tarkastella onko esimerkiksi joillakin nykyisillä junatyypeillä mah- dollisuutta pysähtyä Loimaa- Turku -välillä myös Aurassa ja mitä parannustoimen- piteitä se edellyttää.

Tärkeä osa laatukäytävätyön eteenpäinviemistä on pysäkkien luokitteleminen ole- massa olevien ohjeiden pohjalta ja merkittävimmiksi asetettujen pysäkkien kehit- täminen.

4.9 Liikennetarjontaan vaikuttavat tekijät

4.9.1 Palvelutasotavoitteita palvelevien liikennepalvelujen järjestäminen Itsekannattavaa joukkoliikennettä täydentävää liikennettä ostetaan vain, jos se tukee kuntien hyväksymiä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita. Jos jollekin yh- teysvälille on asetettu tavoitteeksi vain koulumatkatasoinen liikenne, ei ole perus- teltua ostaa koko yhteysvälille työ- opiskelu- ja asiointi- tai vapaa-ajan liikennettä, ellei se palvele suurempaa kokonaisuutta esim. seudullisella tasolla.

4.9.2 Kuntien hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen Säännöllisesti toistuvat kunnan ostamat lakisääteiset kuljetukset on mahdollista muuttaa kaikille avoimeksi joukkoliikenteeksi niiltä osin, kun niissä on tilaa maksa- ville asiakkaille. Tällä toimenpiteellä voidaan tuottaa merkittävä parannus joukkolii- kenteen palvelutasoon haja-asutusalueella ilman lisäkustannuksia. Toisaalta eri hallintokuntien kuljetuksia voidaan yhdistellä samoihin kuljetuksiin, jos kuljetuksia tilaavilla henkilöillä on tiedossa muidenkin hallintokuntien kuljetustarpeet.

Koska Loimaan seutukunnassa koululaisten kuljettaminen on suurin kuljetustehtä- vä sekä kustannuksilla, että kuljetettavien henkilöiden lukumäärällä mitattuna, on tämän kohderyhmän kuljetuksia tehostamalla saavutettavissa myös suurimmat hyödyt. Lisäksi olisi luontevinta, että suurin kuljetustehtävä suunnitellaan niin, että sen hoitamisessa voidaan käyttää myös suurinta kuljetuskalustoa. Toisin sanoen sopivalla aikataulujen porrastamisella voidaan muodostaa nykyistä suurempia ja tehokkaampia kuljetuskokonaisuuksia joita voidaan hoitaa nykyistä enemmän 50 myös linja-autokalustolla. Tällöin mukaan mahtuu myös itse maksavia matkustajia. Linja-autokaluston käytön lisääminen koulukuljetuksissa tai edes säilyttäminen ny- kyisellä tasolla on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan turvata myös koulukuljetuk- sien ulkopuolisen linja-autoliikenteen säilyminen tulevaisuudessa.

Seutukunnan alueelta on viime vuosina lakkautettu useita linja-autovuoroja. Osasyy tähän on se, että linja-autojen käyttö koulukuljetuksissa on vähentynyt, jolloin muiden samoihin autokiertoihin kuuluvien vuorojen ajamien on tullut koh- tuuttoman kalliiksi yrityksille, eikä kustannuksia ole enää voitu kattaa lipputuloilla kuten aikaisemmin.

Isomman kaluston käytön lisääminen ei ole uhka taksikalustolle, mutta taksikulje- tuksien rooli tulee muuttumaan. Nykyisten pienten ovelta-ovelle koululaisryhmä- kuljetuksien sijaan taksit tulisivat hoitamaan jatkossa enemmän liityntäliikennettä koulubussireittien varrelle. Lisäksi taksien rooli kehittyisi kutsuohjatun joukkoliiken- teen lisääntymisen myötä. Lakisääteisten kuljetuksien tehostamisella saavutettuja säästöjä voidaan kohdentaa uuden liikennetarjonnan hankintaan.

4.9.3 Liityntäliikenne Kuntien asettamien palvelutasotavoitteiden mukaan jatkossa pyritään järjestämään liityntäliikennettä seutukunnan tärkeimmille linja-autoliikenteen pysäkeille. Liityntä- liikenne voidaan hoitaa takseilla sekä palveluliikenteen kalustolla.

Loimaan seutukunnan matkaketjujen toimivuus on hyvin pitkälti kiinni Loimaalla tapahtuvien vaihtojen sujuvuudesta eri kulkumuotojen välillä. Joukkoliikenteen kul- kumuodot kohtaavat Loimaalla, josta on kaukoliikenteen yhteydet seutukunnan ulkopuolelle Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin.

4.9.4 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmat Kuntien henkilöliikennesuunnittelu esitetään tehtävän seudullisena yhteistyönä, jossa tutkitaan tarkasti seudulle yhteiset asiat kuten esim. palveluliikenteen tarve. Seudullinen suunnitelma voidaan toteuttaa kokonaisuutena tai vaiheittain. Loimaan seutukunnassa vaiheittainen toteuttaminen voidaan tehdä esimerkiksi seuraavien kuntaryhmien yhteistyönä: - Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta - Auran, Pöytyän ja Karinaisen kunnat - Marttilan, Mellilän, Tarvasjoen ja Koski Tl:n kunnat - Alastaron, Oripään ja Yläneen kunnat

Henkilökuljetussuunnitelmien yhtenä tuloksena on usein palveluliikenteiden käyn- nistäminen. Palveluliikenne vaikea toteuttaa tehokkaasti, jos kunnan koko on alle 5000 asukasta ja kunta käynnistää liikennettä yksinään. Henkilöliikennekuljetus- suunnitelmissa tulee syntyä liikennetarpeista konkreettinen esitys, joka sisältää ehdotukset kulkuvälineistä ja aikatauluista ja joka voi toimia kilpailutuksen perus- tana.

4.10 Joukkoliikenteen ja maankäytön välinen vuorovaikutus Kustannustehokkaiden joukkoliikennepalvelujen ja joukkoliikenteen toimintaedelly- tysten kannalta tulisi uuden rakentamisen tukeutua nykyiseen yhdyskuntaraken- teeseen ja joukkoliikenteen tarjontaan. Joukkoliikenteen kannalta on erityisen tär- keää, että maankäytön laajenemisalueet sijaitsevat alueilla, joihin tavoitellaan vä- hintään työ-, koulu- ja asiointimatkatasoisia yhteyksiä. Jos uusia alueita sijoitetaan tätä alempitasoisten joukkoliikennepalvelujen piiriin, tukee toiminta henkilöauton käyttöä ja lisää kuntien joukkoliikennekustannuksia pelkästään jo lakisääteisten kuljetusten osalta.

Yksi tärkeimpiä seutukunnan vetovoimatekijöitä on suuria kaupunkiseutuja edulli- sempi mahdollisuus väljään omakotiasumiseen. Uusien asukkaiden houkuttelemi- nen suurilla omakotitonteilla on osin ristiriidassa joukkoliikenteen toimintaedelly- tyksien parantamisen kannalta. Tämäkin epäkohta voidaan kääntää kaikkien eduksi järjestämällä väljän asumisen alueiden ja hyvän vuorotarjonnan väylien välille kut- suohjattua liityntäliikennettä. 51

5.KUNTAKOHTAISET JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- TAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET

5.1 Kuntakohtaiset tarkastelut Työn aikana kunnat ovat asettaneet joukkoliikenteelleen palvelutasotavoitteet. Laaditut kuntakohtaiset tavoiteasettelut toimivat hyvänä joukkoliikenteen kehittä- misen perustana, mutta palvelutasotavoitteita tulee kuitenkin tarkentaa kuntia koskevissa yksityiskohtaisemmissa joukkoliikennesuunnitelmissa esim. henkilökul- jetus- tai palveluliikennesuunnitelmissa.

5.2 Alastaron kunta Joukkoliikenteen palvelutaso Alastaron kunnassa nykyisellään kattaa lähinnä työ- matkaliikennettä palvelevia vuoroja aamu- ja iltavuoroina Turkuun. Koulupäivinä vuorotarjonta on laajempaa. Loimaan suunnalle Alastarosta on koulupäivinä useita vuoropareja, mutta kesällä ainoastaan kolme vuoroparia päivässä.

Alastaron Virttaan taajaman joukkoliikennetarjonta palvelee tällä hetkellä lähinnä työmatka- ja opiskeluliikennettä. Linja-autovuoroja Turkuun ja Tampereelle (kanta- tie 41) on useita päivässä. Virttaan taajamasta yhteydet Alastaron kuntakeskuk- seen ovat palvelutasoltaan kohtuulliset. Koululaisia palvelevia vuoroja on aamuisin sekä iltapäivisin, osa kuljetuksista järjestetään taksilla. Asiointia palvelevaa joukko- liikennettä on järjestetty kerran viikossa.

Alastaron kunnan muista taajamista (Tammiainen, Hennijoki- Koskenkylä, Ylhäinen ja Mälläinen) kuntakeskukseen järjestetty joukkoliikenne on melko heikkoa. Tam- miaisen taajamasta on yhteys Huittisiin talvisin. Koulupäivisin tällä välillä liikennöi- dään kolmella vuoroparilla ja kesäaikana kahdella. Osa koululaisten kuljetuksista hoidetaan taksilla. Asiointia palvelevaa liikennettä on järjestetty kahtena päivänä viikossa.

Hennijoen ja Koskenkylän suunnalta joukkoliikenneyhteydet kuntakeskukseen ovat heikot. Ainoat linja-autovuorot kuntakeskukseen ovat koululaisvuorot koulupäivisin ja osa näistä kuljetuksista hoidetaan taksilla. Asiointiliikennettä järjestetään kerran viikossa.

Ylhäisten taajamasta on lähinnä koululaisia palvelevia linja-autovuoroja aamulla sekä iltapäivällä. Osa kuljetuksista hoidetaan taksilla. Koulupäivinä on järjestetty myös linja-autoyhteys Turkuun meno- ja paluukuljetuksina. Asiointiliikennettä Yl- häisten taajaman suunnalta kuntakeskukseen on järjestetty kerran viikossa.

Mälläisten ja Alastaron kuntakeskuksen välinen joukkoliikenteen tarjonta on heik- koa. Aamulla on yhteys Turkuun ja Loimaalle sekä paluukuljetus illalla. Päivällä ajetaan yksi lähinnä koululaisia palveleva linja-autovuoro.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Alastaron kunta tähtää itsekannattavan joukkoliikenteen toimintaedellytysten sekä nykyisen palvelutason turvaamiseen Turun ja Loimaan suuntiin kulkevien joukkolii- kennepalvelujen suhteen.

Kunnan tavoitteena on säilyttää kuntakeskuksen ja taajamien välinen nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso myös tulevaisuudessa sekä turvata itsekannattavan joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Lisäksi kunnan tavoitteena on löytää käyttökelpoinen henkilökuljetusmuoto näillä yhteyksillä palvelemaan va- paa-ajan matkoja niiden lisääntyessä. Muutos Virttaan ja kuntakeskuksen välisessä joukkoliikenteessä tulee olemaan asiointireittien uusiminen.

Alastaron kuntakeskuksen ja Tammiaisen, Hennijoki- Koskenkylän, Ylhäisen sekä Mälläisen välisessä joukkoliikenteessä tulevaisuudessa tärkeimpänä tavoitteena pidetään nykyisen palvelutason säilyttämistä sekä lisäksi pyritään tehostamaan oppilaskuljetusten hyödyntämistä. Myös osa taajamien ja kuntakeskuksen välisen joukkoliikenteen (Hennijoki- Koskenkylä, Ylhäinen) asiointivuoroista ja reiteistä 52 uusitaan. Kuntakeskuksen ja Tammiasen sekä Hennijoki- Koskenkylä välisessä lii- kenteen järjestelyissä pyritään yhteistyöhön kunnan sosiaalitoimen kanssa.

Lisäksi palvelutasotavoitteiden osalta muutos nykyiseen olisi se, että kaikkialta kunnasta olisi mahdollisuus päästä joukkoliikennettä hyödyntämällä asioimaan kuntakeskukseen ainakin kerran viikossa ympäri vuoden.

Keskeisiä Alastaron palvelutasotavoitteita tukevia kehittämistoimenpide- ehdotuksia x asiointia palvelevien vuorojen lisääminen sekä tarkempi reittien suunnittelu kunnan sisäisessä joukkoliikenteessä (kutsuohjattu asi- ointitaksi) x tai laajennetaan asiointitaksiliikenne yhdessä naapurikuntien kans- sa toteutettavaksi seudulliseksi palveluliikennekokeiluksi x laaditaan naapurikuntien kanssa henkilökuljetus-suunnitelma, joka mm. auttaa löytämään mahdolliset päällekkäisyydet eri hallintokun- tien kuljetuksista x vapaa-ajanmatkojen kysyntää vastaaminen esim. nykyisiin vuoroi- hin liityntäyhteyksiä järjestämällä x helpotetaan olemassa olevan vuoroliikenteen käyttöä kehittämällä keskeisimpien pysäkeiden varustusta ja erityisesti liityntä- ja saat- toliikenteen toimintaedellytyksiä

5.3 Auran kunta Nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso välillä Auran kuntakeskus/ asemanseutu- Turku on hyvä. Vuoroja liikennöidään runsaasti sekä aamulla että iltapäivällä. Ilta- päivällä vuoroja liikennöidään noin 30 minuutin välein. Linja-autovuoroja liikennöi- dään myös illalla sekä viikonloppuisin. Myös muista Auran kunnan taajamista on yhteyksiä Turkuun, mutta ne ovat heikot ja palvelevat lähinnä opiskelu- ja työmat- kaliikennettä. Auran Karviainen/Ihava- taajamista on yhteys Turun Tortinmäkeen ja sieltä jatkoyhteys Turun keskustaan Turun paikallisliikenteen vuoroilla.

Pikavuoroja kulkee Auran Säästökallion pikavuoropysäkin kautta noin 20 vuoroa (Turku- Tampere) vuorokaudessa. Vuorotarjonta on myös viikonloppuisin erittäin hyvä.

Auran kuntakeskuksen ja Loimaan seutukuntien muiden kuntien välisen joukkolii- kenteen palvelutaso on nykyisin kohtuullinen. Loimaan kaupunkiin vuoroja liiken- nöidään arkipäivisin yhteensä noin 15 kappaletta ja väliä liikennöidään myös vii- konloppuisin. Lähikuntiin Pöytyälle ja Karinaisiin linja-autoliikennettä on tarjolla kohtuullisesti. Arkipäivien vuorot palvelevat hyvin työmatka- sekä opiskelumatko- ja.

Auran kunnan taajamien (Kirkonkulma, Karviainen/Ihava, Isoniitty, Järvenoja ja Prunkkala) ja kuntakeskuksen välinen nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso kattaa lähinnä koululaisia ja työmatkaliikennettä palvelevaa vuorotarjontaa. Kirkonkulman ja kuntakeskuksen välisen linja-autoliikenteen vuorotarjonta koostuu lähinnä Auran ja Turun välisestä vakiovuoroliikenteestä. Karviainen/Ihava- suunnan joukkoliiken- nevuorot palvelevat ainoastaan koululaisia ja opiskelijoita. Liityntäliikennettä järjes- tetään Turkuun meneville opiskelijoille Turun Tortinmäkeen, josta matka jatkuu Turun paikallisliikenteen vuoroilla. Isoniityn taajamasta on koululaisvuoro ainut yh- teys kuntakeskukseen aamuisin ja iltapäivisin.

Prunkkalan/Järvenojan taajamien asukkaat voivat hyödyntää kunnan taajamista parhaiten valtatie 9:n hyvää linja-autovuorotarjontaa. Tämä parantaa näiden taa- jamien joukkoliikenteen palvelutasoa huomattavasti verrattuna muiden kunnan taajamien palvelutasoon.

Muiden joukkoliikenteen palvelutasoon vaikuttavien tekijöiden nykytilanteen tar- kastelussa Auran kunta on listannut huomioitavaksi asiaksi tämän hetkisten pika- 53 vuoropysäkkien puutteellisuuden. Korkeatasoista pysäkkiä kunnassa ei ole. Katok- sellisia pysäkkejä kunnassa on, mutta taso vaihtelee. Myös pysäkkien ja kevyenlii- kenteen välisen yhteyden taso vaihtelee. Ongelmana on mm. Auran Nuortentalon pysäkki sijaintinsa takia. Auran joukkoliikennepalvelut ovat esillä Loimaan seutu- kunnan yhteisessä aikataulukirjassa. Liikennöitsijät laativat omat aikataulukirjansa 2–3 kertaa vuodessa.

Tällä hetkellä Auran kunta kuuluu Loimaan seudun seutulipun lisäksi myös Turun seutulippujärjestelmään. Auran kunta on edustettuna Loimaan seutukunnan jouk- koliikennetyöryhmässä. Yhteistyö sidosryhmien välillä tapahtuu pääasiassa sen ja seudun liikennöitsijäkohtaisten kokousten kautta. Kunnassa ei toimi omaa kuljetus- työryhmää eikä kunnassa ole valittu henkilöä, joka vastaa kunnan kuljetuksiin liit- tyvistä asioista. Auran kunnassa ei liikennöi palveluliikenneperiaatteella toimivaa kuljetuspalvelua.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Kunnassa asetettujen tavoitteiden mukaan linja-autoliikenteen yhteyksissä Auran kuntakeskuksesta Turkuun ja Tampereelle (valtatie 9) pyritään kilpailutasoon työ- matkaliikenteessä ja opiskelu- ja asiointimatkaliikenteessä perustasoon. Aamuisin tavoitteena on vuorotarjonta puolen tunnin välein ja muina aikoina pyritään tur- vaamaan perustaso (tunnin välein) vuorotarjonnassa. Iltaisin Turusta viimeisen vuoron tulee lähteä aikaisintaan klo 21:30. Valtatie 9:n vuorojen toimivuus ”no- peana reittinä” pyritään turvaamaan.

Joukkoliikenteen pikavuorojen osalta Auran kunta pyrkii säilyttämään palvelutason perustasolla. Kuntakeskuksesta Turkuun kulkevien pikavuorojen toimintaedellytyk- set pyritään turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Jatkossa pyritään säilyttämään perustaso Auran kuntakeskuksen sekä Karinaisten kunnan ja Loimaan kaupungin suuntaan. Työmatkaliikenteessä yhteydet Loimaalle turvataan aamuisin sekä iltapäivisin. Koululaiskuljetukset pyritään järjestämään kaikille avoimena joukkoliikenteenä.

Auran kunnan muista taajamista (mm. Kirkonkulma, Karviainen/Ihava, Isoniitty ja Järvenoja/Prunkkila) pyritään turvaamaan palvelutasotavoitteiden mukaan joko perus- tai minimitaso. Kirkonkulman taajaman työmatkaliikenteessä pyritään tur- vaamaan kilpailutaso ja muussa liikenteessä (opiskelu- ja asiointimatkat) perusta- so. Järvenoja/Prinkkala suunnan joukkoliikenteessä pyritään myös turvaamaan perustaso. Isoniityn ja Karviainen/Ihava suunnan linja-autovuorot ovat palveluta- soltaan minimitasoa ja se turvataan myös tulevaisuudessa. 54 Keskeisiä Auran palvelutasotavoitteita tukevia kehittämis-toimenpide- ehdotuksia x Joukkoliikenteen esteettömyyden osalta kuntaan tai naapurikuntien kanssa yhdessä käynnistään palveluliikenneperiaatteella toimivaa asiointiliikennettä kunnan sisälle niin, että kunnan kaikista taaja- mista on mahdollisuus päästä asioimaan kuntakeskuksessa 1-2 kertaa viikossa x Karviainen/Ihava suunnan asiointiliikenneyhteydet Turkuun turva- taan kuntakeskuksen kautta tai Turun Tortinmäkeen järjestettävien liityntäyhteyksien avulla x Pysäkkivarustelua kehitetään kuntakeskuksen ja Vanhan Tampe- reentien pysäkeillä. Sillankorvantien pysäkit rakennetaan välillä Säästökallio- Kuntakeskus. Auran nuortentalon kohdalle suunnitel- laan toimiva pysäkki x Lisätään Turun työmatkaliikenteen lippuun myös Turun kaupunkilii- kenteen kelpoisuus x Lisätään yhteistyötä Tiehallinnon Turun tiepiirin kanssa Vanhan Tampereentien joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittämisessä x Pysäkki-informaatiota lisätään järjestämällä kaikille tärkeimmille pysäkeille säänkestävät ja lukittavat aikataululamellit x Selvitetään joukkoliikenteen perustamismahdolli-suuksia Aura- Tarvasjoki-Lieto kk -kolmion kautta Turkuun

5.4 Karinaisten ja Pöytyän kunnat

Valtatien 9 runsas linja-autoliikenteen vuorotarjonta kulkee Karinaisten keskustaa- jaman laidalta, tarjoten sinänsä hyvät yhteydet niin Turun kuin Loimaankin suun- taan. Pöytyän osalta tilanne on samankaltainen. Kantatien 41 vuorotarjonta sivuaa Riihikosken taajamaa.

Karinaisten ja Pöytyän kunnat eivät ole tässä työssä asettaneet erityisiä palvelu- tasotavoitteita joukkoliikenteelleen, koska on katsottu, että tehtävään paneutu- miselle sopivampi ajankohta on vasta kuntaliitoksen toteutumisen jälkeen. Kes- keisiä aihepiirejä tavoiteasettelussa voisivat olla ainakin:

x Riittävän laajan kuljetustyöryhmän perustaminen, jossa on molempien nykyisten kuntien henkilökuljetuksista vastaavien henkilöiden edustusta.

x Kiinnitetään huomiota erityisesti nykyisten kuntakeskuksien välisen tar- jonnan kehittämistarpeisiin sekä luonnollisesti palveluiden tarjonnan ta- sapuolisuuteen uuden kunnan alueella.

x Laaditaan yhteistä peruskoulua käyttävien kuntien kanssa yhteinen henkilö- kuljetussuunnitelma, joka mm. auttaa löytämään mahdolliset päällekkäi- syydet eri hallintokuntien kuljetuksista ja ennen kaikkea estää turhien pääl- lekkäisyyksien muodostumista uudessa yhdistyneessä kunnassa.

5.5 Kosken TL kunta Koski Tl:n kunnassa joukkoliikenteen palvelutaso kokonaisuudessaan nykytilan- teessa on kohtuullinen. Kuntakeskuksesta Turkuun yhteydet ovat hyvät. Koski TL:n kunnassa ei ole varsinaisia taajamia. Joukkoliikenteen yhteyksiä on haja- asutusalueella ainoastaan reittiliikenteen väylien varrella. Valtatie 10 pitkin kulke- vat linja-autoliikenteen pikavuorot tarjoavat valtatien läheisyydessä asuville kun- nan asukkaille hyvät mahdollisuudet hyödyntää valtatien joukkoliikennetarjontaa, mutta ongelmana onkin juuri lähinnä matkan pituus kuntakeskuksesta pysäkille.

Salon suuntaan Koski TL:stä joukkoliikenne on itsekannattavaa. Varsinkin työmat- kaliikennettä palveleva vuorotarjonta on hyvä johtuen Salon merkityksestä työ- 55 paikkojen tarjoajana Koski Tl:n kuntalaisille. Loimaan kaupunkiin suuntautuvat lin- ja-autovuorot ovat pitkälti ainoastaan koululaisia palvelevia vuoroja. Nämä vuorot ovat myös itsekannattavia eikä kunta tue niitä erikseen.

Koski TL:n ja Someron välin linja-autoliikenne tarjoaa lähinnä koululaisia palvelevia linja-autovuoroja, jotka ovat itsekannattavia. Naapurikuntien Marttilan ja Mellilän kanssa Koski TL.:llä on yhteinen yläaste, lukio sekä erityiskoulu. Koululaiskuljetuk- set hoidetaan kuntakeskusten välillä itsekannattavina vakiovuoroina, joista osaa ei ajeta koulujen lomien aikana. Koulukuljetuksista osa järjestetään myös taksikulje- tuksina.

Muutoin sekä asiointiliikenne että koulu- ja sosiaalitoimen palveluliikenne hoidetaan takseilla. Kunta järjestää kerran viikossa keskiviikkoisin vanhuksille asiointiliiken- nettä keskustaajamaan.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Koski TL:n kunta pitää tärkeimpänä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteissa nyky- tason turvaamisen. Turun ja kuntakeskuksen välisessä joukkoliikenteessä pyritään turvaamaan itsekannattava liikennöinti. Kunta pyrkii myös kehittämään nykyistä palvelutasoa mm. etsimällä ratkaisuja syöttöliikenteen aikaansaamiseksi valtatie 10 pysäkille.

Myös Salon suuntautuvan joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla myös viiden vuoden kuluttua mm. osallistumalla Salon seutulipputyöryhmään ja kehittämällä sen toimintaa. Loimaan kaupungin ja Koski TL:n välisessä joukkoliikenteessä nähdään asiointimatkojen tarpeen kasvaminen. Tähän kunta pyrkii vastaamaan lisäämällä myös asiointiliikennettä paremmin pal- velevia linja-autovuoroja.

Koski TL:n ja Someron välinen joukkoliikenteen palvelutaso pyritään säilyttämään nykyisellä tasollaan niin, että tilausliikennettä koululaiskuljetuksiin ei tarvita. Kunta pyrkii ohjaamaan kuntalaisia joukkoliikenteen asiakkaiksi mm. tukemalla Salon seutulipputuotetta.

Lähikuntiin Marttilaan ja Mellilään suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutaso pyri- tään säilyttämään nykyisellään. Asiointiliikennettä pyritään lisäämään Loimaan ja Salon seutulipun käyttöä lisäämällä. Koski TL:n kunnan edustajien mielestä ei ole kannattavaa järjestää joukkoliikennettä kunnan haja-asutusalueelle nykyistä enempää. Joukkoliikenteen reittien varrelle on kuitenkin järjestettävä syöttöliiken- nettä takseilla. Kunta tutkii myös keinoja seutulipun käytön lisäämiseksi joukkolii- kenteessä.

Koski TL:n kunnan edustajien mielestä palvelutasotavoitteiden osalta suurimmat muutokset nykyiseen palvelutasoon verrattuna tapahtuisivat haja-asutusalueen joukkoliikenteessä seutulipputuotteiden käytön lisääntymisessä, kuntakeskuksen sekä Loimaan, Marttilan ja Mellilän ja Someron välisessä linja-autoliikenteessä asi- ointiliikenteen lisääntyessä, sekä Salon suunnan liikenteessä yksityisautoilun vä- hentyessä. Turun ja Koski TL:n välisen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteena pi- detään tärkeänä nykyisen tason säilyttämistä.

Koski Tl:n kunta muodostuu ainoastaan yhdestä taajamasta. Kunnan kylissä ei ole taajama-asutusta, joten kunnan edustajien mukaan niihin ei kannata kohdistaa erikseen joukkoliikennettä. Ainoana varteen otettavana vaihtoehtona pidetään tak- siliikenteen järjestämistä koululaiskuljetusten hoitamiseen sekä vanhusten asioin- timatkoja palvelemaan. Joukkoliikenteen yhtenä palvelutasotavoitteena pidetään kuitenkin syöttöliikenteen järjestämistä, jolloin mm. seutulippuliikennettä voitaisiin käyttää enemmän ja yksityisautoilun käytöstä kuntalaisilla olisi parempi mahdolli- suus siirtyä julkisen liikenteen käyttäjiksi. 56 Keskeisiä Koski TL:n palvelutasotavoitteita tukevia kehittämistoimen- pide-ehdotuksia x Laaditaan yhteinen henkilökuljetussuunnitelma yhteistyössä esi- merkiksi Tarvasjoen sekä Marttilan kuntien kanssa x Käynnistetään yhdessä naapurikuntien kanssa seudullinen palvelu- liikennekokeilu x Suunnitellaan liityntäliikenteen järjestämistä takseilla nykyisille kunnassa liikennöiville linja-autovuoroille ja erityisesti valtatie 10 pysäkille x kunta osallistuu aktiivisesti seutulipputyöryhmien toimintaan ja lip- pujärjestelmien kehittämiseen ja tukee varsinkin Saloon suuntautu- vaa työmatkalippujärjestelmän kehittämistä

5.6 Loimaan kaupunki ja kunta Loimaalta on kohtuullisen hyvät seutuliikenteen yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Kaupungin sisäistä liikennettä palvellaan Hirvikosken suuntaan lähes yksityisau- toilun kanssa kilpailutasoisella paikallisliikenteen tarjonnalla. Esteetöntä tai kut- suohjattua joukkoliikennettä ei nykyisin Loimaan kaupungissa järjestetä.

Loimaan kunnasta on hyvät paikallisliikenneyhteydet kaupungin puolelle. Myös Alastaron suuntaan on hyvin vuorotarjontaa kouluvuoden aikana, mutta kesällä tarjonta on niukkaa. Lähinnä koulukuljetuksia palvelevaa kunnan sisäistä linja- autoliikennettä täydennetään kutsutaksiliikenteellä, joka kattaa käytännössä koko kunnan alueen.

Kaupunki ja kunta eivät ole tässä työssä asettaneet erityisiä palvelutasotavoittei- ta joukkoliikenteelleen, koska on katsottu, että tehtävään paneutumiselle sopi- vampi ajankohta on vasta kuntaliitoksen toteutumisen jälkeen. Keskeisiä aihepii- rejä tavoiteasettelussa voisivat olla ainakin:

x Riittävän laajan kuljetustyöryhmän perustaminen, jossa on molempien nykyisten kuntien henkilökuljetuksista vastaavien henkilöiden edustusta ja johon nimetään uuden Loimaan kaupungin henkilöliikennevastaava.

x Kiinnitetään huomiota erityisesti joukkoliikenteen -kaluston ja asemara- kennuksen-esteettömyyteen, sekä luonnollisesti palveluiden tarjonnan tasapuolisuuteen uuden kunnan alueella.

x Seudullisten bussivuorojen nykyistäkin parempi yhteensovittaminen juna- aikataulujen kanssa ja liityntäyhteyksien järjestäminen mahdollisiin uusiin junavuoroihin

x Liityntäliikenteen järjestäminen valtatien 2 pikavuoropysäkille Helsinkiin meneville busseille keskeisimpiin aikoihin

x Nykyisen lippujärjestelmän kilpailukyvyn lisääminen

5.7 Marttila Marttilan kunta koostuu Härkätien varrella sijaitsevasta Kirkonkylän taajamasta sekä valtatie 10 läheisyydessä sijaitsevasta Ollilan taajamasta kunnan koillisosassa. Asutus on keskittynyt voimakkaasti Härkätien varteen. Joukkoliikenteen rungon muodostavat valtatie 10, Härkätie sekä Salo- Marttila- välinen kantatie 224. Pää- asiassa joukkoliikennevuorot suuntautuvat Marttilasta lähinnä Turkuun ja Saloon. Loimaan suuntaan sekä muihin Loimaan seudun kuntiin joukkoliikenneyhteydet ovat heikot. 57 Valtatie 10:llä liikennöi Marttilasta Turun ja Lahden sekä Turun ja Jyväskylän suun- tiin yhteensä 18–19 edestakaista pikavuoroa vuorokaudessa. Yhteydet ovatkin erit- täin hyvät. Nämä vuorot antavat mahdollisuuden myös jatkoyhteyksiin esim. Tam- pereelta, Hämeenlinnasta, Lahdesta ja Riihimäeltä.

Härkätien kautta kulkevat vakiovuorot, joita on enää 5-7 edestakaista vuorokau- dessa, ovat vähenemisuhan alaisina. Näitä vuoroja käytetään työmatkayhteyksinä lähinnä Turun (Liedon) suuntaan. Lisäksi ne palvelevat koululaiskuljetuksia ja opis- kelijoita. Vuorot ovat kunnalle erittäin tärkeitä ja niitä ei saa vähentää.

Salon suunnan merkitys kasvaa - myös liikenneyhteyksien määrässä. Nykyiset vuorot palvelevat erityisesti Salon suunnassa opiskelevia sekä Salon Meriniityn yri- tysalueella työssä käyviä. Vuorotarjonta avaa myös yhteyden Helsingin suuntaan niin pikavuoroilla kuin junillakin.

Marttilan kunnan sisäisessä joukkoliikenteessä sosiaalitoimen sekä koulutoimen kuljetuksia hoidetaan lähinnä takseilla. Asiointiliikennettä järjestetään joka toinen viikko Rahkion- Vähä-Ollilan alueelta Marttilan Kirkonkylään. Liikennöinti on toimi- nut ostoliikenteenä jo pari vuosikymmentä.

Marttilan kunta on mukana Loimaan ja Salon seudun seutulippujärjestelmissä. Lip- putuotteista suosituimmat ovat Turun työmatkalippu ja Salon seutulippu. Kunta haluaa olla mukana tukemassa tätä toimintaa ja tarvittaessa myös lipputuotteiden monipuolistamista.

Kunta on edustettuna sekä Loimaan että Salon seutuliikennetyöryhmässä. Joukko- liikenteestä vastaavaa yhteyshenkilöä ei ole nimetty, mutta kunnanjohtaja toimii vielä tällä hetkellä kunnan edustajana seutuliikennetyöryhmissä.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Kunta haluaa myös tulevaisuudessa hyvän tilanteen säilyvän valtatie 10 pikavuoro- liikenteessä. Kunta on kustannuksellaan rakentanut Marttilan pikavuoropysäkin läheisyyteen pienen pysäköintialueen pikavuorojen käyttäjiä varten ja kunta pyrkii pikavuoropysäkin laadun ja turvallisuuden parantamiseen. Pikavuorolisän toivotaan poistuvan sarja-, kuukausi- tms. pitkäkestoisen lipputuotteen ostajalta.

Kunta pyrkii turvaamaan Turun (Liedon) suunnalle Härkätien kautta liikennöivät vakiovuorot myös tulevaisuudessa. Aikataulujen ja vuoromäärän tulee palvella pa- remmin työmatka- sekä opiskeluliikennettä Turun suuntaan sekä Härkätien varren koululaisliikennettä. Myös Salon suunnan linja-autovorot pyritään säilyttämään ny- kyisellä palvelutasolla ja niin, että ne palvelevat paremmin työmatkaliikennettä.

Perustyömatkayhteyden järjestäminen Marttilan kunnan sekä naapurikuntien Auran sekä Tarvasjoen välillä yhdistää kunnat Saloon ja jopa Helsinkiin suuntautuviin lii- kenneyhteyksiin. Yhteys voitaisiin järjestää ensin määräaikaisella kutsuliikenneko- keilulla. Nämä liityntäyhteydet parantaisivat koko Loimaan seutukunnan eteläosan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja päinvastoin.

Kunnan sisäisessä asiointiliikenteen järjestämisessä tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja samalla mahdollistaa asiointiyhteydet myös jatkossa toimivana kokonaisuutena.

Kunta haluaa olla mukana tukemassa Salon seutulippujärjestelmää sekä keittä- mässä Turun työmatkalippujärjestelmän toimintaa ja tarvittaessa kunta tukee myös seutulippujärjestelmien lipputuotteiden monipuolistamista. 58 Keskeisiä Marttilan palvelutasotavoitteita tukevia kehittämistoimenpide- ehdotuksia x asiointivuorojen lisääminen (kutsuohjattu asiointitaksi) x järjestetään uusi pikavuoropysäkki Ollilan taajaman kohdalle valtatie 10:lle x Turun (Liedon) suunnalle lisää työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja x Saloon suuntautuvan liikenteen kasvavaan kysyntään vastaaminen vuoro- tarjontaa lisäämällä x Laaditaan yhteinen henkilökuljetussuunnitelma yhteistyössä naapurikuntien esim. Koski Tl:n ja Tarvasjoen kanssa x Käynnistetään yhdessä naapurikuntien kanssa seudullinen palveluliikenne- kokeilu

5.8 Mellilän kunta Nykytilanteessa Mellilän kunnassa joukkoliikenteen palvelutaso kokonaisuudessaan on kohtuullinen. Kuntakeskuksesta ja Asemanseudulta linja-autovuorot Turun suuntaan olisivat kysyntää vastaavat, mikäli pysäkkijärjestelyt ja kevyen liikenteen väylät olisivat tuvallisemmat ja paremmat.

Kunnan keskustasta joukkoliikenteen yhteydet ovat lähinnä koululaisia palvelevia linja-autovuoroja. Esimerkiksi Isoperän taajamasta ainoat joukkoliikenteen yhtey- det ovat koululaisliikenteen vuoroja, joita ajetaan yksi vuoro aamuisin ja toinen iltapäivällä koulujen päätyttyä. Huovintien alueelta yhteydet kuntakeskukseen ra- joittuvat kouluvuoden aikana oppilaskuljetuksiin, jotka hoidetaan taksikalustolla. Koulujen loimien aikaan ei ole järjestetty joukkoliikenneyhteyksiä ollenkaan. Myös Niinijoentien alueen joukkoliikenne rajoittuu koululaisvuoroihin. Kuljetukset hoide- taan takseilla, koska kevyen liikenteen alikulkutunnelia eikä kevyen liikenteen väy- lää valtatie 9 alitse Asemanseudun koululle ole rakennettu. Niinijoentien alueelle joukkoliikenteen vuorotarjonta Loimaalle ja Turkuun on erittäin lähellä, mutta nii- den käyttöä rajoittaa alikulkutunnelin puuttuminen.

Kunnassa ei toimi varsinaista palveluliikennettä kysynnän vähyyden vuoksi, mutta kunnan asiointitakseilla on liikennöity palveluliikenneperiaatteiden mukaisesti. Ve- teraaneille järjestetään ilmaisia kuljetuksia seutukunnan alueella. Mellilän kunnan joukkoliikenteen aikataulut ovat painettu Loimaan seutukunnan yhteiseen aikatau- lukirjaan.

Kunta on mukana Loimaan seutulippujärjestelmässä ja Turun työmatkaliikenteen lipussa. Kunta on edustettuna Loimaan seudullisessa joukkoliikennetyöryhmässä. Kunnassa ei toimi kuljetustyöryhmää mutta kuntaan on nimetty joukkoliikenneyh- teyshenkilö.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Itsekannattavan joukkoliikenteen toimintaedellytykset sekä nykyinen palvelutaso pyritään turvaamaan parantamalla samalla liikenneturvallisuutta. Tarvittaessa täy- dennetään vuorotarjontaa naapurikuntien kanssa yhteisillä ostovuoroilla. Tavoit- teena pidetään kevyen liikenteen väylien ja uusien pysäkkien sekä alikulun raken- tamista valtatie 9:lle. Nämä rakennustoimet parantavat erityisesti liikenneturvalli- suutta.

Kunta pyrkii tehostamaan Huovintien alueen koululaiskuljetuksia järjestämällä kul- jetukset kaikille avoimena joukkoliikenteenä. Käynnistetään 1–2 päivänä viikossa liikennöivä palveluliikennetasoinen (ovelta- ovelle) asiointiliikenne, joka soveltuu erityisesti heikommin liikkuville. Asiointiaika perillä kuntakeskuksessa järjestetään 2–3 tunnin mittaiseksi.

Niinijoen taajaman asemakaavamuutos pyritään toteuttamaan ja samassa yhtey- dessä rakennetaan kevyenliikenteen väylä Mukkelsillalta Asemanseudun koululle sekä alikulku valtatie 9 alitse. Järjestetään myös liityntäpysäköintimahdollisuudet valtatie 9 pysäkeille joukkoliikennetarjonnan hyödyntämiseksi. Tavoitteena pide- tään tämän alueen liikennejärjestelyjen uusilla toteutuksilla koulukuljetuksista luo- pumista koulumatkatien turvallisuuden parantuessa huomattavasti. 59 Mellilän kunta pyrkii voimakkaasti tukemaan lippujärjestelmällä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä erityisesti vakiokäyttäjien matkustamista mm. edulli- semmilla taksoilla ja lisäämällä lippusubvention osuutta. Kunta pitää tavoiteltavana yhteistyötä palveluliikenteen osalta, jolla pyritään mahdollistamaan kaikkialta kun- nasta asiointiyhteydet ainakin kerran viikossa ympäri vuoden kuntakeskukseen.

Myös uuden kevyenliikenteen väylän, alikulun sekä uusien katoksellisten pysäkkien rakentaminen valtatie 9 pyritään hoitamaan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Joukkoliikenteen tiedottamisen osalta palvelutasoa parannetaan helpottamalla ai- kataulujen käyttöä sekä tiedon saatavuutta järjestämällä kuntalaisille sähköisiä ja yksinkertaisia aikatauluhakuja sekä opetetaan niiden käyttö erityisesti ikäihmisille.

Keskeisiä Mellilän palvelutasotavoitteita tukevia kehittämistoimenpide- ehdotuksia x Laaditaan yhteinen henkilökuljetussuunnitelma naapurikunti- en kanssa x Käynnistetään yhdessä naapurikuntien kanssa seudullinen palveluliikennekokeilu x Koululaiskuljetukset järjestetään kaikille avoimena joukkolii- kenteenä x Asiointiliikenneyhteyden järjestäminen haja-asutusalueilta kuntakeskukseen vähintään kerran viikossa x Rakennetaan uudet kevyenliikenteen väylät sekä alikulku ja pysäkkijärjestelyt valtatie 9 varrelle x Kunta osallistuu aktiivisesti joukkoliikennetyöryhmän toimin- taan ja on mukana kehittämässä lippujärjestelmiä x Helpotetaan olemassa olevan vuoroliikenteen käyttöä kehit- tämällä keskeisimpien pysäkeiden varustusta ja erityisesti lii- tyntä- ja saattoliikenteen toimintaedellytyksiä

5.9 Oripään kunta Joukkoliikenteen palvelutaso Oripään kunnassa nykyisellään kattaa lähinnä koulu- lais- ja työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja aamu- ja iltavuoroina Turkuun, Loi- maalle ja Huittisiin. Turun suuntaan tarjontaa on ympäri vuoden. Huittisten suun- taan vuorot ovat pääsääntöisesti pikavuoroja. Loimaan suuntaan tarjonta rajoittuu koulupäivinä ajettavaan liikenteeseen. Kunnan sisäistä joukkoliikennettä täydenne- tään kutsutaksiliikenteellä.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Oripään kunnassa tärkein tavoite on nykyisen palvelutason turvaaminen. Kunnan sisäisessä asiointiliikenteen järjestämisessä tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja samalla mahdollistaa asiointiyhteydet myös jatkossa toimivana kokonaisuutena.

Kunta haluaa olla mukana tukemassa Loimaan seutulippujärjestelmää sekä keittä- mässä Turun työmatkalippujärjestelmän toimintaa ja tarvittaessa kunta tukee myös seutulippujärjestelmien lipputuotteiden monipuolistamista. Keskeisiä Oripään palvelutasotavoitteita tukevia kehittämistoimenpide- ehdotuksia x Laaditaan yhteinen henkilökuljetussuunnitelma naapurikuntien kanssa x Käynnistetään yhdessä naapurikuntien kanssa seudullinen pal- veluliikennekokeilu x Koululaiskuljetukset järjestetään mahdollisuuksien mukaan kai- kille avoimena joukkoliikenteenä x Kunta osallistuu aktiivisesti joukkoliikennetyöryhmän toimin- taan ja on mukana kehittämässä lippujärjestelmiä x Helpotetaan olemassa olevan vuoroliikenteen käyttöä kehittä- mällä keskeisimpien pysäkeiden varustusta ja erityisesti liityn- tä- ja saattoliikenteen toimintaedellytyksiä 60 5.10 Tarvasjoen kunta Joukkoliikenteen palvelutaso Tarvasjoen kunnassa on kokonaisuudessaan välttävä. Viime vuosina on kuntakeskuksen kautta Turkuun kulkevia vakiovuoroja lakkautet- tu niin, että työssäkäynti linja-autoa käyttäen alkaa olla vaarassa, ellei aamuisin jopa lähes mahdotonta. Tavoitteeksi asetetaan joukkoliikenteen toimintaedellytys- ten turvaaminen ja parantaminen. Pikavuorot halkovat Tarvasjoen kunnan valtatie 10 pitkin. Tarvasjoen pysäkki sijaitsee valtatie 10 varrella SEO-huoltoaseman koh- dalla. Huoltoasemalla sijaitsee myös Tarvasjoen Matkahuollon asiamiestoimipiste. Nykytilanteessa vakiovuorotarjontaa on kunnassa Liedonperän taajamasta yksi koululaisvuoro päivässä sekä Killalan taajamasta useampia vuoroja kuntakeskuk- seen. Näiden linja-autovuorojen osalta kunta pyrkii takaamaan jatkossakin nykyi- sen palvelutason. Kuntakeskukseen on linja-autoyhteydet myös Horristen taaja- masta (koululaistilausbussi) ja Suurilan taajamasta muutama vuoro päivässä.

Kunnassa ei ole palveluliikennettä. Tarvasjoen kunnan alueella sijaitsevien linja- autopysäkkien varustelu on tarpeen mukaista. Pysäkit on varustettu katoksilla. Kunnan keskustaajaman pysäkeille on kevyenliikenteen yhteydet. Pysäkkejä on riittävästi ja niiden sijainnit ovat keskeisiä. Kunta on mukana Loimaan seutulippu- järjestelmässä ja Turun työmatkaliikenteen lippujärjestelmässä.

Tarvasjoen kunta on edustettuna Loimaan seudullisessa joukkoliikennetyöryhmäs- sä. Kunnassa ei toimi omaa kuljetuksista vastaavaa työryhmää eikä kunnassa ole nimetty joukkoliikenteestä vastaavaa yhteyshenkilöä.

Joukkoliikenteen..palvelutasotavoitteet Kunta pyrkii edesauttamaan sisäisen ja Turkuun suuntautuvan joukkoliikenteen vuorotarjonnan säilymistä nykyisellä tasolla. Kunta tukee tulevaisuudessa ns. va- kiokäyttäjien matkustamista seutulipulla nykyistä enemmän mm. matkustajille edullisimmilla taksoilla. Tämä muutospyrkimys nykyisyyteen verrattuna parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kunnassa.

Keskeisiä Tarvasjoen palvelutasotavoitteita tukevia kehittämistoimenpide- ehdotuksia x laaditaan yhteinen henkilökuljetussuunnitelma esimerkiksi naa- purikuntien Marttilan sekä Koski Tl:n kanssa x Käynnistetään yhdessä naapurikuntien kanssa seudullinen pal- veluliikennekokeilu x Kunta osallistuu aktiivisesti Seutulipputyöryhmien toimintaan ja on mukana kehittämässä seutulippujärjestelmiä x helpotetaan olemassa olevan vuoroliikenteen käyttöä kehittä- mällä keskeisimpien pysäkeiden varustusta ja erityisesti liityn- tä- ja saattoliikenteen toimintaedellytyksiä x Selvitetään mahdollisuuksia järjestää Aura-Tarvasjoki-Marttila- Salo työmatkaliikennettä esimerkiksi kutsuliikennekokeiluna

5.11 Yläneen kunta Yläneen joukkoliikenteen palvelutaso on välttävä. Yläneeltä Turkuun suuntautuva joukkoliikenne palvelee lähinnä ainoastaan säännöllisessä päivätyössä käyviä työ- matkalaisia. Vuorot ovat pääasiassa pikavuoroja. Työmatkaliikennettä palvelevat linja-autovuoroyhteydet Yläneeltä Auraan ja Pöytyälle puuttuvat kokonaan. Ylä- neeltä on merkittävää työssäkäyntiä myös Satakunnan puolelle Säkylään ja Eu- raan, jonne on vain pikavuoroyhteyksiä.

Haja-asutusalueelta kuntakeskukseen on kouluaikaan mahdollista käyttää koulu- laisliikenteen bussivuoroja siellä, missä ne kulkevat. Yläneellä on pienimuotosta asiointiliikennettä kutsutaksiperiaatteella toimivana liikenteenä.

Yläne on mukana Loimaan seutulippujärjestelmässä ja Turun työmatkaliikenteen lipussa. Joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista tiedottaminen tapahtuu nykyisin lä- hinnä seutukunnan yhteisen tiedottamisen kautta. Yläneen kunta on edustettuna Loimaan seudullisessa joukkoliikennetyöryhmässä. Kunnassa ei toimi omaa kulje- 61 tustyöryhmää, mutta kuntaan on nimetty joukkoliikenneyhteyshenkilö, joka vastaa kunnan kuljetuksiin liittyvistä tehtävistä.

Tavoitetilanne viiden vuoden kuluttua Tavoitteena on nykyisen kunnan alueella tapahtuvan joukkoliikenteen palvelutason säilyttäminen nykyisellä tasolla. Sen lisäksi tavoitteena on Turun joukkoliikenteen ulottaminen Yläneelle Kuhankuonon pysäkille asti. Tavoitteen taustalla on matkai- lulliset näkökohdat mm. yhteydet Turusta Kurjenrahkan kansallispuistoon. Yhteys palvelisi myös yläneläisiä mahdollisesti esim. työmatka- opiskelu- sekä asiointilii- kenteessä. Asiointiliikenteessä palvelun parantaminen ja yksilöllistäminen ovelta ovelle –periaatteen mukaiseksi nähdään tulevaisuuden tavoitteena. Lisäksi reittijär- jestelyillä voidaan parantaa mm. kannattavuutta.

Seutulippuyhteistyössä tavoitteena on pikavuorolisän liittäminen työmatkalippuun, mikä todennäköisesti lisäisi lipun käyttöä, koska suurin osa vuoroista on pikavuoro- ja. Lisäksi tavoitteena on työmatkalipun käyttömahdollisuus Turun joukkoliiken- teessä.

Keskeisiä palvelutasotavoitteita tukevia kehittämis-toimenpide-ehdotuksia x Asiointiliikenteen järjestäminen palveluliikenneperiaatteella sekä kutsuoh- jattuna toimivalla taksilla x Yhteistyön tiivistäminen Loimaan seudulla sijaitsevien naapurikuntien kans- sa sekä Euran ja Säkylän kanssa x Laaditaan naapurikuntien kanssa yhdessä henkilökuljetussuunnitelma jonka pohjalta tavoitteena voisi olla seudullisen palveluliikennekokeilun käynnis- täminen x Pysäkkijärjestelyissä kunnan eteläosaan pyritään järjestämään yksi katok- sellinen pikavuoropysäkki Uudenkartanon – Kuhankuonon alueelle. x Yläneen kunnan tavoitteena on tiedottaa oman kunnan joukkoliikenneaika- tauluista myös kunnan omassa kuntatiedotteessa pari kertaa vuodessa. x Turun joukkoliikenteen ulottaminen Yläneelle Kuhankuonon pysäkille asti. Tavoitteen taustalla on matkailulliset näkökohdat mm. yhteydet Turusta Kurjenrahkan kansallispuistoon. Yhteys palvelisi myös yläneläisiä mahdolli- sesti esim. työmatka- opiskelu- sekä asiointiliikenteessä 62

6.JOUKKOLIIKENTEEN JA MATKAKETJUJEN KEHITTÄMISOHJELMA

6.1 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä Kehittämisohjelma sisältää sekä yksityiskohtaisempia lähitulevaisuudessa toteutet- tavia toimenpiteitä että yleispiirteisempiä pidemmällä aikavälillä toteutettavaksi tarkoitettuja toimenpiteitä. Tärkeimmät lähitulevaisuudessa toteutettavat hankkeet esitetään kirjattavaksi Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tehtä- vään aiesopimukseen.

Oheiseen taulukkoon on koottu yhteenveto eri puolilla raporttia esiintyvistä eri- tasoisista kehittämisehdotuksista. Vastuutaho tarkoittaa tahoja, joilla on vastuu toimenpiteen edistämisestä. Toimenpiteiden toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä muiden osapuolten kanssa ja toimenpiteiden rahoitusjaosta sovitaan erikseen.

Toimenpide Vastuutaho(t) Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten organisointi

Seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen sel- Lääninhallitus, kunnat vittäminen Tulevaisuudessa perustettavan (maakunnallisen) matko- Lääninhallitus, kunnat jenyhdistelykeskuksen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen

Lippujärjestelmän kehittäminen Turun sisäisen liikenteen matkustusoikeuden lisääminen Lääninhallitus, kunnat työmatkalippuun Uusi 44-matkan lippu, johon sisältyy Turun sisäinen lii- Lääninhallitus, kunnat, Linja- kenne (voimassaolo 2-3 kk) autoliitto, Pikavuorolisän sisältävä työmatkalippu Kunnat, Linja-autoliitto Junaliikenne mukaan seutulippuun VR, lääninhallitus Maakuntalippu Lääninhallitus, kunnat

Laatukäytävät/pysäkit Vt 9 ja rata Loimaa-Turku Kunnat, liikennöitsijät, Tiehal- Mt 222 Aura-Lieto as-Turku, linto, lääninhallitus Alastaro-Hirvikoski-Loimaa(-Ypäjä), - Vanha Härkätie Lieto-Tarvasjoki-Marttila-Koski tar- kempi selvitys toimenpiteiden oikean tason määrit- tämiseksi

Loimaan linja-auto- ja rautatieaseman pysäköintipaikko- Kaupunki, RHK, VR, Matka- jen lisääminen ja pyöräpysäköinnin parantaminen huolto Keskeisimpien pikavuoropysäkkien ajanmukaistaminen Kunnat, liikennöitsijät, Tiehal- (Aura, Kyrö, Pöytyä) linto

Kutsujoukkoliikenne Palveluliikenteiden/kutsujoukkoliikenteen käynnistämi- Kunnat, lääninhallitus seen tähtäävien suunnitelmien laatiminen. Läpikäydään koko seutukunta sopivissa kuntaryhmissä.

Liityntäliikenne vakiovuoroilta, palveluliikenteestä ja/tai Aura, liikennöitsijät, läänin- kutsuohjattuna Auran kehitettävälle pikavuoropysäkille hallitus Kutsuohjattu liityntäliikenne valtatien 2 pikavuoro- Loimaa, Alastaro, liikennöitsi- pysäkeille jät, lääninhallitus Matkojenyhdistelykeskuksen toiminnan suunnittelu yh- Lääninhallitus, kunnat dessä muiden seutukuntien kanssa (Varsinais-Suomeen kaavailtu kahta yhdistelykeskusta) ja tulevan keskuksen palveluiden hyödyntäminen 63 Esteettömyys Loimaan rautatie-/linja-autoaseman sisäänkäyntien es- Loimaan kaupunki, Matka- teettömyyden parantaminen huolto, RHK, VR Korkeatasoisen ja esteettömän keskustapysäkin toteut- Loimaa, Aura, tiepiiri, LAL taminen (esim. Hirvikosken keskusta, Auran keskusta)

Raideliikenne Junavuorojen aikataulujen parantaminen (ykköstoiveena VR juna aamuyhdeksäksi Turkuun, myös Toijalan kautta Helsinkiin yhdeksäksi ja Turusta iltapäivällä viiden jäl- keen) Uuden junakaluston käyttöönotto Turun ja Tampereen VR välisellä liikenteessä Lisäpysähdysmahdollisuuden selvittäminen Auraan ja/tai Kunnat, Varsinais-Suomen Kyröön ja kuntien maankäytön kehittäminen raideliiken- liitto, RHK, VR teeseen tukeutuen

Informaatio Aikatauluinformaation jatkuva kehittäminen (julkaisut, Liikennöitsijät, Matkahuolto, pysäkkiaikataulut, internet, mobiilipalvelut) kunnat Selvitetään reaaliaikaisen informaationäytön toteutta- RHK, VR, Matkahuolto, Loi- mismahdollisuudet Loimaan linja-auto/rautatieasemalle maan kaupunki

6.2 Aiesopimuksen piiriin kirjattavat hankkeet

Aiesopimukseen kirjattaviksi hankkeiksi esitetään:

Seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen selvittäminen

Lippujärjestelmän kehittäminen

Joukkoliikenteen laatukäytävien sekä Loimaan aseman ja keskeisten pika- vuoropysäkkien kehittäminen

Palveluliikenteiden ja kutsuohjatun liikenteen suunnittelu ja toteutus

Matkojenyhdistelykeskuksen kehitystyöhön osallistuminen ja tulevan kes- kuksen palveluiden hyödyntäminen

Hankevalinnan perusteet Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnittelu ja kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä sekä nykyisten toimintatapojen tervettä kyseenalaista- mista. Kuljetusjärjestelmien kustannustehokkuutta voidaan yleensä parantaa vo- lyymiä ja toiminta-aluetta kasvattamalla. Kunnissa joukkoliikenteen ja henkilökul- jetuksien parissa työskentelevien henkilöiden tehtävänkuvaan kuuluu paljon muu- takin, ja kuljetusasioita ei yleensä voida priorisoida kovin korkealle muiden tehtävi- en joukossa. Pelkästään kuljetusten tehostamiseen ja seurantaan keskittyvä hen- kilö voisi seudullisen joukkoliikennetyöryhmän ohjauksessa tehdä esimerkiksi kah- den vuoden määräaikaisen työsuhteen aikana kunnollisen päivityksen nykyisiin toimintatapoihin niiltä osin kuin ne eivät enää ole tarkoituksenmukaisia. Lisäksi useiden kuntien kuljetuksien tarkasteleminen ja uudelleensuunnitteleminen koko- naisuutena tulisi avaamaan täysin uusia tehostamismahdollisuuksia. Salon seudulle on vasta palkattu tällainen logistikko. Sieltä saatavien kokemuksien perusteella voidaan arvioida olisiko logistikko oikea ratkaisu myös Loimaan seutukunnassa.

Lippujärjestelmän kehittämistarpeina on tullut esille lähitulevaisuudessa toteutetta- vissa olevana toimenpiteenä Turun sisäisen liikenteen matkustusoikeuden lisäämi- nen työmatkalippuun. Tämä parantaisi merkittävästi joukkoliikenteen houkuttele- 64 vuutta erityisesti työmatkoilla ja auttaisi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden li- säämistä. Tämä edelleen tukisi olemassa olevan linja-autoliikenteen tarjonnan elin- voimaisuutta ja turvaisi nykyisen palvelutason säilymistä tai jopa loisi edellytyksiä lisätä tarjontaa joillekin yhteysväleille.

Edelleen lähitulevaisuuden toimenpiteenä on esitetty otettavaksi käyttöön uusi lip- putuote: 2-3 kuukautta voimassa oleva 44-matkan työmatkalippu. Tämä olisi hou- kutteleva vaihtoehto silloin, kun matkustaminen ei ole niin säännöllistä, että 30 päivää voimassaoleva seutulippu/työmatkalippu olisivat varteenotettavia vaihtoeh- toja. 44 matkan lippu olisi toimiva vaihtoehto käytettäväksi myös yhdessä VR:n sarjalippujen kanssa silloin, kun työmatkoilla käytetään sekä junaa että bussia.

Nykyisin seutu- tai työmatkalipun haltija joutuu pikavuorolla matkustaessaan mak- samaan normaalin pikavuorolisän. Erityisesti Turun työssäkäyntiliikenteessä työ- matkalipun lisäksi perittävän pikavuorolisän koetaan nostavan lipun hinnan liian kalliiksi, jotta se voisi olla houkutteleva vaihtoehto. Liikennöitsijät eivät halua luo- pua pikavuorolisästä kokonaan, ettei vakio- ja pikavuorojen välinen työnjako hä- märry käyttäjien mielessä. Lisä voisi kuitenkin olla nykyistä pienempi, jos se mak- settaisiin uuden pikavuorolisällisen työmatkalipun hinnassa. Pidemmän aikavälin kehittämiskohteita lippujärjestelmässä voisivat olla juna- ja linja-autoliikenteen yhteiskäyttöisen lipputuotteen ja koko maakunnan alueella voimassa olevan maa- kuntalipun käyttöönotto.

Keskeisimpien joukkoliikenteen yhteysvälien määrittäminen palvelutasoltaan kehi- tettäviksi laatukäytäviksi selkeyttävät käytettävissä olevien määrärahojen tarkoi- tuksenmukaista kohdentamista. Turun tiepiirin joukkoliikenteen tarveselvityksessä Loimaan seutukunnan alueelta määriteltiin työmatkakäytävä-tasoisiksi laatukäytä- viksi vt 9 Loimaa-Turku-yhteysvälillä sekä mt 222 Aura-Lieto as- Turku yhteysvälil- lä. Muita tämän työn aikana esille nousseita ”alempi laatukäytävä” -tyyppisiä kehit- tämiskohteita voisivat olla myös kohtuullisen vahvat vakiovuoroliikenteen yhteys- välit Alastaro-Hirvikoski-Loimaa(-Ypäjä) sekä Vanha Härkätie Lieto-Tarvasjoki- Marttila-Koski TL.

Laatukäytävillä toteutettavia joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavia toimen- piteitä ovat liikenteen tarjonnan ja bussikaluston parantaminen sekä pysäkkien tason kohentaminen.Laatukäytävien keskeisten pysäkkien kevyen liikenteen yhte- yksiä parannetaan ja liityntä- ja saattopysäköinnille järjestetään tarkoituksenmu- kaiset olosuhteet. Valtatien 9 laatukäytävän kehittäminen bussi- ja junaliikenteen muodostamana joukkoliikennekokonaisuutena edistää näiden välillä kilpailijoiksikin koettujen kulkumuotojen välistä yhteistyötä ja kilpailukykyä yksityisautoiluun ver- rattuna.

Pikavuoropysäkkien laatutaso ei ole kehittynyt samassa tahdissa liikenteen ja bus- sikaluston kanssa. Pysäkkien uusiminen nykyaikaiselle tasolle merkitsee mm. taso- kasta katosta varusteineen, hyvää aikatauluinformaatiota, turvallisia kevyen liiken- teen ja saattoliikenteen yhteyksiä sekä riittäviä liityntäpysäköintipaikkoja polkupyö- rille ja autoilla. Parantaminen on perusteltua aloittaa pysäkeistä, joilla on tiheä vuo- rotarjonta, suuri matkustajapotentiaali erityisesti Turun työssäkäyntiliikennettä aja- tellen sekä edullinen sijainti taajaman kupeessa. Näillä kriteereillä kiireellisimmiksi kohteiksi nousevat Auran, Pöytyän ja Kyrön pikavuoropysäkit. Auran Säästökallion pikavuoropysäkistä, jota palvelevat sekä kantatien 41 että valtatien 9 liikenne, ke- hitetään korkeatasoinen vaihtopysäkki., jonne järjestetään myös liityntäliikennettä vakiovuoro- ja palveluliikenteen vuoroilla tai kutsuohjattuna liikenteenä. Pysäkkien ohella on tärkeää kehittää Loimaan rautatie- ja linja-autoasemaa sujuvia matka- ketjuja palvelevana joukkoliikenneasemana. Parantamistarpeina ovat asemaraken- nuksen sisäänkäyntien korjaaminen esteettömiksi sekä piha-alueen kunnostus lii- tyntäpysäköintipaikkojen lisäämiseksi ja pyöräpysäköinnin järjestämiseksi.

Palveluliikenteen kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikärakenteen epäsuotuisan kehittymisen myötä. Ellei kuntiin järjestetä palveluliikenteen tyyppistä, esteetöntä joukkoliikennevaihtoehtoa, tulee yksilöllisten kuljetuspalveluiden tarve ja kustan- nukset lisääntymään erityisen voimakkaasti lähivuosina. Kutsujoukkoliikenne on toimiva työkalu olosuhteisiin, missä perinteisellä kiinteäreittisellä joukkoliikenteellä ei enää ole toimintaedellytyksiä liian ohuiden matkustajavirtojen vuoksi. Kutsuoh- jauksen ansiosta liikennettä voidaan järjestää sinne ja silloin, kun sillä on kysyntää, 65 jolloin vältytään turhilta kustannuksilta. Kutsuohjattu liikenne soveltuu erityisen hyvin toimintamuodoksi järjestettäessä joukkoliikennettä yhteysväleille, joilla ky- syntä ei riitä perinteisen joukkoliikenteen käynnistämiseen. Tällainen yhteysväli voisi olla esimerkiksi työn aikana esille noussut Aura-Tarvasjoki-Marttila.

Matkojenyhdistely on viime aikoina noussut yhdeksi keskeisimmäksi keinoksi jouk- koliikenteen kehittämisessä ja kustannuksien nousun hillitsemisessä. Keväällä 2004 on valmistunut valtakunnallisen matkojenyhdistelytyöryhmän mietintö, jonka mukaisesti valtakuntaan on tarkoitus perustaa toimintatavoiltaan yhtenäisten yh- distelykeskuksien verkosto. Lääninhallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että alu- eensa kunnilla on mahdollisuus ostaa matkojen yhdistely- ja kutsuohjauspalveluita alueensa yhdistelykeskuksesta. Kukin kunta voi itsenäisesti ratkaista mahdollisen liittymisensä matkojenyhdistelykeskuksen tarjoamien palveluiden käyttäjäksi. Yh- distelykokeiluista saadut tulokset osoittavat, että volyymin kasvattaminen sekä pa- rantaa kuljetusten keskikuormaa että laskee yhdistelyn yksikkökustannuksia - toi- sin sanoen mitä useampi kunta hyödyntää saman keskuksen palveluita sitä suu- remmat hyödyt toiminnalla on saavutettavissa.

6.3 Vaikutusarviointi Vaikutuksia on arvioitu tarkastelemalla, kuinka hyvin toimenpiteet edistävät jouk- koliikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita.

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet Kunnat ovat asettaneet alustavat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, jotka täs- mentämisen ja virallistamisen jälkeen tulevat ohjaamaan lääninhallitusta ja kuntia itsekannattavaa joukkoliikennettä täydentävien palveluiden ostamisessa. – Toimenpiteet edistävät hyvin tavoitteiden toteutumista

Joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen Seudullisen joukkoliikennetyöryhmän toiminnan säännöllistäminen ja erityisesti konkreettista asiantuntemusta seudulliseen työhön tuovan henkilöliikennelogistikon mahdollinen palkkaaminen mahdollistavat kuljetuksien kehittämistä nykyistä suu- rempina kokonaisuuksina, jolloin voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia palve- lutasoon nykyisellä rahoituspohjalla. – Toimenpiteet edistävät erittäin hyvin tavoit- teiden toteutumista

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisääminen Pyrkimys yhdistää Turun sisäisen liikenteen matkustusoikeus työmatkalippuun ja muiden uusien lipputuotteiden kehittäminen sekä hintatason asettaminen kilpailu- kykyiselle tasolle tulevat toteutuessaan lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuut- ta merkittävästi. Laatukäytävien kehittäminen ja pidemmän aikavälin tavoitteena mahdollinen juna- ja bussiliikenteen yhteistyö tulevat myös lisäämään kulkumuoto- osuutta. Matkojenyhdistelyn avulla joukkoliikenne voi tulevaisuudessa olla yhä use- ammin vaihtoehto nykyisille yksilökuljetuksille.– Toimenpiteet edistävät erittäin hyvin tavoitteiden toteutumista

Joukkoliikenteen esteettömyyden lisääminen Palveluliikenne ja muut kutsuohjatut ratkaisut tuovat joukkoliikenteen uusien käyt- täjäryhmien ulottuville. Houkuttelevammat lipputuotteet poistavat taloudellisia es- teitä joukkoliikenteen käytöltä. Laatukäytävähankkeisiin liittyvä joukkoliikenteen toimintaympäristön fyysinen kehittäminen edistävät joukkoliikenteen esteettömyyt- tä kokonaisuudessaan. Junakaluston uusiutuminen matalalattiaisiksi IC2-vaunuiksi yhdessä Loimaan aseman jo korotettujen laitureiden kanssa helpottaa junaan nou- sua. Yksittäisenä toimenpiteenä tärkein on Loimaan linja-auto- ja rautatieaseman sisäänkäyntien parantaminen esteettömiksi. – Toimenpiteet edistävät erittäin hy- vin tavoitteiden toteutumista

Rahoitus Palvelutasotavoitteet ja pikavuoropysäkkien luokitteleminen merkittävyyden mu- kaisesti tulee helpottamaan määrärahojen oikeaa ja tasapuolista kohdentamista. – Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen tehostaa resurssien käyttöä 66 Joukkoliikenne ja maankäyttö Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää joukkoliikenteen huomioimista kaavoi- tuksen eri vaiheissa. Mikäli maankäytön suunnittelussa tiedostetaan joukkoliiken- teen tarpeet ja mahdollisuudet ja erityyppisten ratkaisujen vaikutukset liikennepal- veluiden järjestämisen kustannuksiin ja kuntalaisten tasavertaiseen kohteluun, on odotettavissa joukkoliikennettä paremmin suosivia maankäyttöratkaisuja. – Tietoi- suuden lisääntyminen edistää tavoitteiden toteutumista  ,OIMAANSEUDUNLIIKENNEJËRJESTELMËTYÚNOSASELVITYKSET

!*OUKKOLIIKENNEJAMATKAKETJUT "3EUDULLINENYKSITYISTIEVERKONKEHITTËMISSUUNNITELMA #,IIKENNEJËRJESTELMËNMAANKËYTTÚTARKASTELU $.YKYTILA TULEVAISUUDENNËKYMËTJATOIMINTALINJANLËHTÚKOHDAT

*ULKAISUASAATAVANA 6ARSINAIS 3UOMENLIITTO 2ATAPIHANKATU 452+5 PUH  WWWVARSINAIS SUOMIl

,ISËTIEDOT 6ARSINAIS 3UOMENLIITTO *ANNE6IRTANEN 2ATAPIHANKATU 452+5 PUH  JANNEVIRTANEN VARSINAIS SUOMIl TAI,OIMAANSEUDUNKUNNAT