NUUK BYATLAS

DEL 1 Bygninger og kulturmiljøer i Nuuk

KOMMUNEQARFIK SERMERSOOQ IMARISAI

IMMIKKOORTOQ IMMIKKOORTOQ 2

Siulequt...... 3 Nalunaarsueriaaseq...... 29

Aallaqqaasiineq...... 4 Illuutinik nalunaarsuinerit...... 30

Tunngaviusoq...... 7 . .

Illoqarfiup oqaluttuarisaanerani pingaarnertut taasariaqartut...... 8

Nuummi illulioriaatsis illoqarfimmi pitsaaqutit ...... 10. . .

Sumiiffiit eriagisassatut toqqarneqarsimasut...... 16 . .

Nuumi siunissami illuliortaaseq ...... 24 .

Innersuussutit...... 25 . . .

Atuakkat naqitallu najoqqutassarsiorfigineqarsimasut...... 25 . FORORD

Lorem ipsum dolor sit amet, quo in quem eros movet, Ea sed nibh tritani malorum, mea fastidii abhorreant et . dicat corrumpit adversarium duo ex, sed agam medioc- Ex purto propriae sed, qui dolore vituperata dissentias Ne his paulo aeterno, pro ea error tincidunt, in mundi ritatem ne . Nam agam pericula vituperata ne, appetere ne . Eripuit qualisque duo no, epicuri consetetur cu ius . constituam sed . Mei eu tale saperet . Vix ex exerci vitupe- postulant eos cu . Duo an dicat inciderint temporibus, vel Aliquid urbanitas ea qui, in fastidii pericula dissentiet vis, rata disputando, stet minim et eum, eum ut stet pertina- ei nisl novum nonumes . Quem soleat quaestio vis ea, qui pro facilis ponderum tractatos ea . Nec mucius possim cia maiestatis . Ad duis error iriure his . ad doming forensibus concludaturque . Eu malorum fuis- complectitur no, at modo tation euismod vix . set duo . Duo ei tritani labores, aliquam explicari pri eu, Magna autem libris no pri, tempor epicurei intellegat eu at nam illud bonorum . Nam et magna rebum consetetur, harum eligendi pro id, sea . Duo vide malis mollis no, est habeo detracto ei . Nam ex vim natum posse errem . Mel ad assum tacimates sua- erant recteque periculis ea, sumo solum detraxit duo an . Ea dicam admodum sea, iriure epicuri disputando in vitate, unum lucilius platonem qui ex . Est eu mandamus Ad mea etiam epicuri accusamus, ea rebum option sed . pro . Persius corpora sed ad, vide movet veritus quo ex, philosophia, facete vidisse nostrum mel no . Ad modo At persius facilisis ius . Modo offendit mandamus ad has, modus verear vel et . Quem petentium mnesarchum in congue intellegebat his . Ut qui scripta platonem, in eos ut mea eruditi meliore repudiandae . An ullum nobis eu- vim, ut pri velit cetero placerat, ut usu virtute dissentias . ridens vulputate instructior . ripidis nec . An eum velit hendrerit, tale labore ad vix . Pro id habeo placerat deterruisset . Ne vix minim deserunt, vel id sint Et sea alia tation voluptaria, nam ei ferri cetero . Mea Ut per dicant accumsan . His at eros nostro, ipsum omit- omnis rationibus . habeo quidam reprehendunt ne, diam definiebas ius an . tam perpetua cum eu . Quo rebum convenire incorrupte Omnium laoreet voluptaria et est . Ad eos quas discere, ex, ut paulo aperiam quo . Ut melius vocibus nec, an his Mel summo principes ea . Usu nibh tritani no, ad integre nam ei nonumy suscipit persecuti . salutatus reprimique . Viris delenit mei id, duo an mutat indoctum imperdiet sed . Purto aperiam alienum id sit . viderer oportere . Per no eligendi accusata . Id inimicus definiebas efficiantur mea, has virtute num- Et veri quodsi timeam ius, enim quas oratio sea ad . quam no . Ferri eripuit mei id, has ceteros corrumpit tem- Soleat mandamus volutpat te duo, ex partem accusata Has ad erant sententiae, adipisci concludaturque te est . poribus ex . oportere vis . Te quod tamquam cum, vide audiam lob- Tation altera eripuit ne sit . Latine petentium principes ortis cu cum . Eos dicat tation rationibus id, vis omnium mel an, vel cu tota rationibus . Mucius verterem sea at, ea Mel et bonorum fierent temporibus . Aperiam corrumpit scaevola eu . sit epicurei conclusionemque . comprehensam his ad . Te duo simul definitiones, ne mei quot atqui, modo nihil forensibus qui no . Te rebum leg- Ad aeterno liberavisse sed, cu percipit consulatu sit . Vis Et ponderum adversarium reprehendunt duo, appareat endos gloriatur mea, pro regione viderer evertitur in . Est cu facer dicam, ne postea bonorum erroribus vel . Amet lobortis nec te . Sit tale veri idque ad, aliquid posidonium adhuc causae dissentiet an . Munere graeco molestiae ne singulis te sed, sit vero meliore officiis id . Aeque integre ad duo . Blandit neglegentur te ius . Albucius noluisse ei sea, cum sumo soleat ponderum ut . et vel, utroque pertinacia no cum . Nibh aperiri expeten- mea, nec efficiantur conclusionemque ne . Ut eos dese- da nam ut . Qui ad recteque tincidunt . runt oportere, vel rebum posse ei . Ne nam reque assum, Vix postea facete fastidii ex, in tempor nostro praesent vis mazim paulo ne . Id ridens alienum constituto mei, sed, cu nec augue quodsi aliquid . Diam unum in his . Eros Mea utinam debitis ne, nec ea errem maiorum imperdi- mei cu maiorum scribentur . debitis in per, pro dicant ornatus ad, te vix decore feugait et, usu no noster maluisset suscipiantur . Suas prodesset iudicabit . Id nullam alterum epicuri vis, vim te pericula ad sed, vero tation recusabo no his, facilisis intellegat has Has eruditi dissentiunt ea, no vis ludus equidem scripse- ullamcorper . Quas malis ridens has te, te adhuc liber fac- no . In prima quodsi platonem eum . Ipsum soluta fierent rit . Ei ius iisque tibique delicata . Vis facilisis referrentur ilisis per . ad quo, eu ferri habemus apeirian vis . Quo aliquip blan- no, tota accommodare in sed . Dolor petentium no sea . dit rationibus ne, mutat accusam mediocrem eos ad . Nam no appareat mediocrem, vim eu dignissin .

3 6 . Qaqortoq (Myggedalen)

3 . Aqqaluks Plads 7 . Avannarliit

1 . Kolonihavnen 5 . Nalaakkap (Inspektørbakken)

ALLAQQAASIINEQ 4 . Quassunnguaq (Østerbro)

»Kalaallit Nunaanni sanaartornerup oqaluttuas- tuassartaannut kinaassusaannullu ersersitsisuussaaq, qartunik inissiat silarlikkut initaagulluunniit pitsaassusi- sartaata ingerlateqqinneqarnera ineqarnikkut taakkualu sanngisuunngortinnissaannut sakkussaal- ligaasut . Taamaattumillu inissianik allanngortiterinerit, atugassarititaasunit qanganngoreersimasunit luni . Tassungalu atatillugu inissiat sorliit, qanoq su- aserfallatsaaliinermut aningaasartuutinut tapiissutitut nangitsineruvoq«.15 millu peqquteqartumik ingerlateqqinneqassanersut Naalakkersuisunit akuersissutigisassaapput . Ullumik- isumaliutigilluartariaqarpoq, Nuummi inissiat ilaannaat kulli suliassamut taama annertutigisumut, tassa nuna- Nuup illoqarfittut assiliorneragut innuttaasut politike- ikiariissitaartullu oqaluttuassartaat kisimik siunissami tta sanaartornikkut oqaluttuassartaata kinguaariinnut Sumiiffiit eriagisassatut toqqarneqarsimasut rillu illoqarfiup piorsarsimassutsikkut oqaluttuassartaa, qularnaarneqannginniassammata . tulliuttunut qularnaarneqarnissaanut naammattunik I Det gule bygningsnotat, inissianut allassimaffiit sungaar- avatangiisimi naleqartitai aammalu illoqarfittut sanaar- aningaasaliisoqarsimanngilaq . Taamalu kingunerisanik tut Nuummi eriagisassanngorlugit toqqarneqarsimapput: tukkatigut aaqqissuussaanera ilusilersorneralu pillugit Sumiiffinni allani aqqusaarsimasat ilinniarfigissagutsigit, takusinnaavarput inissiat oqaluttuarisaanermut ilaasut oqallinnissamut tunngaviliisuussaaq . Taannalu eqqarsa- inissiat piffissami aalajangersimasuinnarmi alutorine- aserfallakkiartornerat annertooq, ilaatigut aaqqinneqar- 2 . Hernnhut 1. Nuutoqaq atissiisuussaaq Nuummi sanaartornikkut nangitsinikkut qartut pilerineqartullu kisiisa eriagissanngilagut . Oqalut- sinnaanngitsumik . 2. Saqqarliit eqqaat ingerlateqqinneqarsimasut sorliit ilisarnaataassanersut tuarisaanerup takutippaa nutaaliornermut malinnaaneq aamma qanoq iliorluta ingerlateqqinnissaat pitsaaner- aamma kusanartuliornermik isuma allanngoriartortoq, Allanngutsaalisassatut naleqartitsineq imaappoq inis- Tassani allassimasunut ilaapput soqutigineqartutut paamik qularnaassaneripput . taakkuinnaallu malillugit ingerlaniaraanni oqaluttuari- siaq illoqarfiup sanaartornikkut aaqqissuussaaneranut toqqarneqarsimasut, taakkunanngalu arlallit ukiut ta- saanermi pingaarutillit ilaat takkuitsoorneqarsinnaasut . ilusilersorneqarsimassasoq imaluunniit piorsarsimas- akku akornanni eriagisassatut nalilerneqarsimasut . Ta- Ilutigalugulu illoqarfiup assiliornera kommunimi eria- Tamakku ataavartumik tamakkiisumillu oqaluttuarisa- sutsikkut oqaluttuassartamut naleqquttumik silatimigut amalu Sermersooq 2028-mi qulaani taaneqartut saniatigut ginninnermut politikkimut, ineriartortitsinermilu sak- anermut ilanngussassanut ilaasinnaapput . ilusaa immikkuullarissuseqassasoq . Inissiamik eriagin- eriagisassatut ilaapput: kussatut atorneqassalluni . Immikkoortunullu arlariinnut ninnissamut kommunalbestyrelse aalajangiisuusaaralu- agguataarneqarsimavoq, siullertut illoqarfiup sannaa Nuup illoqarfittut assiliorneqarnera illoqarfiup oqalut- artoq, eriagisassat tamarmik Naalakkersuisunit akuersis- 3. Tasersuaq (Aqqaluks Plads) ilusaalu illoqarfimmut inissianullu ilisarnaataasut pine- tuarisaanerani pingaarutilinnik ersarissaassaaq, Kom- sutigineqartassapput, taakkuupputtaaq taakkuninnga 4. Quassunnguaq (Østerbro) qarlutik . Aappaattut Nuummi inissiat allanngutsaaliu- munillu taakkununnga aalajangiussissutigisartagaanik allannguinissamut akuersisussat . Inissiamik eriagisassan- 5. Nalaakkap Qaqqaa (Inspektørbakken) gassanut eriagisassanullu katalogiulluni . Tassani inissiat soqutiginnittut tamarmik takunnissinnaalissallutik . Im- ngortinneqarsimasumut aserfallatsaaliinissamut tapi- 6. Qaqortoq (Myggedalen) ataasiakkaat eriagisassaanerannut takussutissaannut, mikkoortortat ilaat innersuutinik ilaqarput, taakkunani issutinik qinnuteqartoqarsinnaanngilaq taanna pigin- 7. Avannarliit allanngutsaaliugassatut eriagisassatulluunniit tunnga- eriagisassatut piukkunnartut piukkunnannginnerusullu nittup akisussaaffigimmagu, kingunerisinnaasarpaalu vissaannik misissuivissatut atorneqarsinnaalluni . Nag- ersersinniarneqarlutik, neriunarporlu taakku siammasis- aaqqinneqarsinnaanngitsumik aserfallassimanerit . Taakkua saniatigut illuutit pillugit nassuiaammi Sunga- gataattullu inissiat sorliit eriagisassatut allassimajun- sumik oqallinnermik pilersitsiumaartut . arutillit pisariaqartitanut nutaanut atunngitsoornissaat allassimaffiit sungaartut, nunalu tamakkerlugu inissia- artumi immikkoortut pingasut aamma taaneqarput; naarnissaannik, sorliillu allassimasunngorsinnaanerinik 1980-mi eriaginninnissamut inatsit pilersinneqarpoq, periarfissaqannginnissaalluunniit kissaatiginarnaviann- nut eriagisassatut allanngutsaalisassatulluunniit naluna- Narsarsuaaraq, Fiskerbyen aammalu Najugaqarfiusima- nakkutigisassaanersut suullu illoqarfiup sanaartornikkut Eriagisassat allanngutsaaliuinerlu kingornalu inissianik nalunaarsuinissaq suliniutigine- gimmat . Taamaattumik inissiat illoqarfiit pingaarnersa- arsukkanut suli tunngavigineqarluni . soq . Taakkuli pingasut taamatut suliarineqarunnaarni- piorsarsimassutsikkullu nanginnissaat qularnaarniar- Oqaluttuarisaanermut pingaarutilinnik immikkoortite- qarnerusimavoq inissianik allanngutsaaliinermit aserfal- anni nutaaliaasumi naleqquttunngorlugit qularnaarne- kuupput eriaginartunillu allattorsimaffimmit peerneqar- lugu iliuuserineqassanersut innersuussutaapput . rinermi oqaatsit atorneqarputeriaginninneq allanngut- latsaaliinermilluunniit annerusumik . Ukiunili kingullerni qarnissaat eqqartussallugu pingaaruteqarpoq . Inissiat taakku saniatigut piorsarsimassutsimik aalla- nissaat kissaatigineqarluni . saaliuinerlu . Taakkununngalu inissiat aqqutigalugit, pi- takuneqarsinnaalerpoq tamanna allannguuteqartoq, aveqartunik eriagisassatut soqutigineqartunik toqqa- Erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq inissianik eriagin- orsarsimassutsikkut eqqaamasat paarilluarneqarnissaat ingammik Nunatta Katersugaasiviata inissiartai takus- 1989-90-kkunni Namminersornerullutik Oqartussat asoqarsimavoq . Illoqarfimmi immikkoortortat aala- Illoqarfimmi eriagisassatut immikkoortortat saniatigut ninneq allanngutsaaliuinerlu illoqarfiup oqaluttuass- siunertaavoq – tassa oqaluttuarisaanermi pingaartitagut . sutissaalluarput piorsarsimassutsikkut ingerlateqqitat inissianik piffinnillu aalajangersimasunik eriagisassanik jangersimasut, tamakkiisumilluunniit immikkoortortat Nuummi inissiat eriagisassat illoqarfimmi piffinni arlalin- artaanik piorsarsimassutsikkullu nangitsineranik inger- qanoq ullutsinni atuinissamut tunngaviliisuulluartigisut allanngutsaalisassanillu nalunaarsuineq aallartippaat . pineqaraangata ataqatigiinneri ataatsimulluunniit im- niipput, ataqatigiisinneqarunilli Nuup ineriartorneranut, latitseqqiiniarnermi periusissaammat . Taamaattumik Allanngutsaaliuineq imaappoq nunatta immikkuullaris- taamalu illup iluani uumassuseqartitsisinnaasut . Nuum- Taakkulu nunatta illoqarfiinut arlalinnut atuuttumik mikkuullarequtaat maluginiarneqartarput, minnerunn- oqaluttuassartaanut niuertoqarfiunermiit nutaaliaasu- eriaginninneq illoqarfiup kalaallillu ataatsimut oqalut- sumik illoqarfiup sanaartukkatigut aaqqissuussaanera mili inissiat nutaanngitsut tamarmik katersugaasivinnut allassimasuutigineqalerput . Maannalu allassimaffiit ta- gitsumillu illut ataasiakkaat tassani inissisimaneri malu- mik illoqarfiit pingaarnersaattut allanngoriartorneranut 15Qup . 315 Steenfos, Hans P . & Taagholt, Jørgen Grønlands Teknologi- ilusilersorneralu, piorsarsimassutsikkulluunniit aallaave- atorneqarsinnaanngillat, oqaluttuarisaanermut pinga- akku taaneqartarput De gule bygningsnotater, inissianut giniarneqartarlutik . paasinninnissamut tapertaalluarsinnaallutik . historie . 4 5 Kangillinnguit

Qernertunnguit

Nuussuaq

TUNNGAVIUSOQ

Qinngorput Inissiat pigisanut tigussaasunut tigussaanngitsunullu na- munimi pilersaarusianut ilassummi eriaginninnissamut in- Illoqarfiup assingani naliliinerit marluk ingerlanneqarsi- leqartitanut takussutissaapput, eriaginninnermilu taak- atsimmik tunngavileeqqusineq« tunngavigalugu 1980-kkut mapput, taakkualu imminnut attuumassuteqanngillat . kuupput isumaqarnerpaasussat . Taakkuupput kinaassut- naalerneranni De gule bygningsnotat, inissianut allassimaf- Naliliinerup aappaani eriagisassat ataqatigiinneri pine- sitta paasiniarnerani avatangiisitsitut ilannguttakkagut fiit sungaartut suliarineqarput . Allassimaffik taanna Kom- qarput – illoqarfiup sanaartornikkut aaqqissuussaanera ersersitsisuusartullu . Inissiat nalunaajaasuupput sioqqul- munip eriaginninnissamut politikkia ullumikkumut suli ilusilersorneqarneralu – illoqarfillu ataatsimut imaluun- luta inooriaasiusimasunut takussutissat, ullumikkullu tunngaviliisuuvoq, maannali piffissanngorsimavoq Nuup niit sanaartorfiunera pineqarluni . Naliliinerullu aappa- Nuuk inuiaqatigiittut ilusilersorneqarsimanitsinnut ersersitsisu- oqaluttuarisaanikkut pingaartitai misissussallugit . ani inissiat ataasiakkaat eriagineqarnissaat pineqarluni . usut . Taamaattumillu oqaluttuarisaanitsinnut pingaarute- Inissiat ataasiakkaat misissornerini naliliinerit taakku qartitsinerput inuit ataatsimuussusermik misiginerannut, 2013-mi Nuup illoqarfittut assiliorneqarnissaa sulissutigi- marluk assigiimmik inerneqartuaannanngillat . Inissiat nunattalu oqaluttuarisaaneranut, kinaassutsitsinnut ata- neqalerpoq, eriagisassatut allanngutsaalisassatullu nalu- saqquminerpaat eriagisassatulluunniit ataatsimoortuni- atsimoortunullu peqataanitsinnut paasinnittarnitsinnut naarsorneqarsimasut misissuiffiginerisigut . Misissuineq ittut, immikkut eriagisassanngortittariaqanngillat . pingaaruteqarpoq . siulleq allagaateqarfinni pigineqartunik misissuineruvoq, paasissutissanut innersuussivimmi allanneqarsimasunik . Assersuusiunneqarsinnaapput Qaqortup eqqaaniittut Eriagisassat pillugit inatsit 1980imi nunatsinni atuutilerpoq inissiat, ataatsimut isigalugu inissiat assigiinngitsut inis- inatsisit siulliit akornanni . Piorsarsimassutsimut- qangann- Periaaseq sisimaffigaat nunataq eriagisassaq, taamaattorli inissat gornikunut eqqaamasanut kinaassutsimut pilersitsisunut, Nalunaarsuinerit tamarmik silamit isikkivilimmit soorlu ataasiakkaat immikkut eriagisassatut inissisimanatik . taakkunanngalu attassiinnarniarnermut isummernermik aqqusernermit allamilluunniit orninneqarsinnaasumit ersersitsivoq . Taamani Inatsisartuusimasut kissaataat »kom- takussaasumeersuupput .

6 7 ILLOQARFIUP OQALUTTUARISAANERANI PINGAARNERTUT TAASARIAQARTUT

Nuuk nunatsinni illoqarfiit pisoqaanersaraat . Qallunaat- Illoqarfiup ineriartornera gineqarpoq, illut tamakkua tammatsaaliorneqarnissaannut norskillu ajoqersuiartortitaannit Hans Egedemit 1728- Nuuk piffissami sivikikannersumi niuvertoruseqarfittut politikkiliortoqassasoq, inuiaqatigiit nutaaliaasut ineriar- imi tunngavilerneqarpoq, Davis Strædemi Kangeq nuna- mikikannersumit illoqarfiit pingaarnersaattut ineriar- torneranni timitalimmik uppernarsaatissatut aalajangiusi- seqqaarfigisani qimakkamiulli . Nuup Kangerluata eqqaa tortinneqarpoq, sukkasuumillu ineriartortitsinerup ma- manninnissaq eqqarsaatigalugu . taamanikkulli inunnit ukiut untretillit arlallit inoqarfiore- litsigisaanik illoqarfik tamaanilu illut malunnartumik ersimavoq . 1736-imi Hans Egedep nunarput nammineq takussutissaapput . Pingaartumik ukiuni untretilinni kin- 1970-ikkut naalerneranni aammalu 80-ikkut 90-ikkullu qimappaa, tamannalu Qatanngutigiinnianut nangitsil- gullerni illoqarfimmut nutserartoqarnerjussuata kingu- ingerlaneranni illoqarfiup ilaa Nuussuaq pilersinneqar- lugu . Ajoqersuiartortitat tyskiusut 1733-imi Hans Egedep nerisaanik, illoqarfimmi illuliortaatsit malunniupput . poq, ullumikkullu illoqarfimmi immikkoortut anginerit Godthåbimik taasaanit kilometerinik marlussunnik un- tullerilersimallugu . Illut ilisarnaatigaat eqimasuugamik gasissusilimmi ajoqersuiartortitsisarfiliorput, tassanilu Illoqarfik Nuutoqqap nalaani toqqavilerneqarpoq, taan- pukkitsut quleriit pingasut tikillugit portussusillit, aanga- 1900-kkut tikillugit ajoqersuinertik ingerlappaat, tama- nalu illoqarfiup pisoqartaraa, ukiunilu untretilippassuarni sissunik qalipakkat, taamaattumillu illoqarfimmi illut as- tumalu kingornatigut Kalaallit Nunaat qimavillugu . Illu najugaqarfiujuarpoq . Illoqarfik ukiut untretillit matuma sigiinngisitaartuulerlutik, illoqarfimmi illuliarineqartartut qimataat, ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni anginersa- siornagulli Nuup qeqertaasartaata tungaanut ineriartor- oqaluttuarisaanermut tunngasut ilutsillu tamatumuunak- avoq, kingornalu atorfillit illuattut, katersugaasivittut poq, avannamullu sineriak sinerlugu, Qaqortumi GTO-p kut tulluartunngortinneqarlutik . Illut amerlanertigut il- ilisimatusarfittullu atorneqartarpoq . ilisarnaataanik boligstøttemit tapiiffigineqartumik illor- loqannginnersani annikitsuni sananeqartarput, ikittunn- passuaqarluni . Kisianni ineriartornerpaaffiani siullermi guanngorlugit ataatsimoortinneqartarlutik, inissiarsuarnut Sorsunnersuup Aappaata ingerlanerani Kalaallit Nunaat Sorsunnersuullu Aappaata naanerata nalaani ilaqutariit siuliani taaneqartunut sanilliullutik sanilerisanut qaninne- Danmarkimut attaveeruppoq, taamaasillunilu pilersui- ataatsit affarleriillu illut kisimik sanaajunerusarput . rusarlutik . nikkut aqqutit ilisimaneqartut atorunnaarput, taamaat- tumillu nunatsinni Avannaani Kujataanilu naalagaqarfiit 60´ikkut ingerlaneranni taaneqareersutut qisunnit illunit Kingullertigut illoqarfik Qinngutsinnut alliartortinneqar- marluk, Nuummi kisermaassilluni allaffissornikkut aqut- mikinerusunit amerlanerusunik initalinnik illuliortoqartar- poq, tassanilu najugallit siulliit 2003-mi nutserput . Qinn- siveqalernissaa aalajangerpaat . Taamatut kisermaassillu- nissaa pisariaqartinneqalerpoq, tamatumalu kingunerisa- gorput suli tassaavoq illoqarfimmi sanaartorfiunerpaaq ni aqutsinikkut Danmarkimut attaveqarneq, Washington anik inissiarsualiortoqartalerpoq . Matumani ikkussortaris- sulilu ineriartortinneqartoq 15. Tamaani illut tallimanik aqqutigalugu ingerlaannartinneqarpoq, New Yorkimilu sanik sanaartorneq pineqarpoq, inissianik amerlanerpaanik quleriillit immikkuullarissukkuutaat ilisarnaataapput, pilersuinermut allaffiliortoqarpoq . sapinngisamik sukkanerpaamik sanaartornissaq anguniar- ataasiakkaalli suli portunerusarlutik . lugu . Inissiarsuit teknikkikkut atortorissaarutinik nutaalia- Sorsunnersuup kingornatigut Kalaallit Nunaat pillugu nik pilersugaapput, soorlu imermik kuuinnartumik pilersu- Nuussuup Qinnguttalu ataatsimoorutaat tassaavoq, il- Ataatsimiititaliarsuaq, G-50, pilersinneqarpoq, nunamilu gaapput innaallagiaqarlutillu, aammalu Nuup illoqarfiata loqarfiup ilaani taakkunani qitiusoqarfiit ineriartortin- Nuup allaffissornikkut qitiusoqarfinngornissaanik siun- allanngornera ilutigalugu, pissutsit tamakkua kinguneri- neqarmata, tamaani najugalinnut ataatsimoortumik nersuutaat akuersissutigineqarpoq . saannik, inuunermi atukkat peqqinnissarlu inuiaqatigiit attuumassuteqalersitsisinnaasut . Ataatsimoorussatut qi- ataatsimut isigalugit malunnaateqarluartumik pitsanngo- tiusoqarfiit tassaapput sulisoqarfiit pisiniarfiillu il il. . 1951-imi Kalaallit Nunaanni Landsrådit marluk kattunne- riaateqartinneqarput . Ullumikkut inissiarsuit assortuussu- qarput ataasiinnarmik Landsrådiulerlutik, taamanikkullu taangaatsiarput, minnerunngitsumik amerlanertigut nun- 15Nunarsuup qeqqani/Nuup qeqqani . ataatsimiinneq siulleq Nuummi (septembarip 26-ianni gusimasutut aserfallatsaaliornerlukkatullu isikkoqarneri 1951-imi) ingerlanneqarpoq, taamaasillunilu Nuuk nuna- pissutigalugit, taamaattumillu pitsaassuseqartumik sanane- tsinni illoqarfiit pingaarnersaattut pilersinneqarpoq . qaraluartut isikkulutsilerlugit . Taamaattumik siunnersuuti-

8 9 Kalaallit Nunaanni illut pioreersut tallimat

Quassuttuumik illuliaq imminnut paarlan- gasunik teqeqqulersugaq. 1734-1800. illu- nut najugaqarfissanut oqaluffinnulluunniit atorneqartarput. NUUMMI ILLULIORIAATSIT ILLOQARFIMMI PITSAAQUTIT

Nuummi illulioriaaseq sanaartoriaaserlu illoqarfimmi nikerarnerit takutippai, pisuinnaraannilu il- imaluunniit Falurød NCS S 4941-Y79R ga inissisimaffigisatoqqaminniittut . Tamakkua ilagivaat »Ullutsinni nunatsinni inissialiortarneq qanga lut akornisigoorsinnaalluni, aammalu ataasiakkaannguit Qaqortoq: NCS S 0300-N imaluunniit B140 Nuummiittoq . illuliortaatsip aallaaveqarneranik, ileqqutoqqa- eqqaassanngikkaanni, illut nammineq pigisat pisortallu Creme hvid NCS S 0500-Y nik sumiiffimmilu illuliortaaseqarnermik na- illuutaat nalunaaqutsersugaanngillat . Illut quassuttoortallit ujaqqanik akusat sanaartoriaat- Illut suussusii joqqutassaqartitsisuunngilaq. Danmarkimiit aal- simi akikinnerulaartuupput, kisiannili illut tamakkua na- Illu qarmagaq quassuttuui ersitsut iluleriin- Qalipaatit laaveqarput, Danmarkimiit sanaartoqquneqartut, Illoqarfimmi illut oqaluttuarisaanerisa illut assigiinn- atsorsuutigisanik naammassinnittanngimmata, qisunnik nik salliligalersugaq. 1741 – 1940. Quersu- aammalu qallunaat inissialiornermi najoqqutaris- Nuummi illuliortaaseq, Kalaallit Nunaata sinneranisut gitsut pinngornerinit ineriartornerat pingasoqiusanngor- seqummakunik imaluunniit qisuinnarnik qalliusersorne- arnut, sannavinnut assigisaannullu atorne- artagaannik nikerartunik taamaallaat aallaave- ittoq, qalipaatinik assigiinngitsunik ilisarnaateqarpoq, lugu avinneqarsinnaavoq . Pingaartumik inissialiortiter- qartalerput . Illuliarineqartartut akikinnersaat tassaasi- qartarput qarlutik. Kisianni kalaallinik isumassuinngivilluni ataasiaannartumik immikkoorneqarluni illunillu pinn- neq illoqarfiup isikkuani initunerpaajuvoq . Illoqarfiup mapput illut quasuttuunik sanaat qisuttalersukkat . suliaanngillat«.15 gortitamik tunuliaqutaqarluni ilassuutsitsilluni . KGH-p alliartornera ilutigalugu, illut ataasiakkaat aamma alliar- (Kongelige Grønlandske Handel) pilersinneqarnerani illut torput, illuliornermilu nalinginnaasumik piumasaqaatit Toqqavii amerlanertigut ujaqqanik ilanngartikkanik ilusiler- Nuummi pingaarnertut illuliortaaseqartoqanngilaq . Ki- qalipaasersorneqartalerput, atuuffiit assigiinngitsut im- sukannernerulersinneqarlutik . sorneqartarsimapput, aammalu issuaasanik kalkimillu kiffi- sianni illoqarfimmi illuliarineqartartut assigiinngisitaar- mikkoortinneqarsinnaasunngorlugit: usersorneqartarsimallutik . Oqorneruniassammata, amerla- torujussuupput, sanaartoriaasiuvorlu qanga nunasiaata- Nuummi illut malunnaateqarnerpaat ilagivaat inissiar- nertigut silataasigut issumik qalliusersorneqartarsimapput, anermi paarilluakkanik illulioriaatsimit ukiut untretillit Tungujortoq: GTO/Nukissiorfiit suit assigiinngitsunik angissusillit, ilaqutariillu illui qis- tamakkuli qisunnik nungutitsisarsimapput . kingulliit qiteqqunnerisa kingorna inissiarsualiortiterner- Qorsuk: Politi/Tele unnik qalliusersukkat . Kisianni ukiuni kingullerni taakku Illu ujaqqanik qarmagaq marraasersugarlu. mut . Taakkorpiaapput illuliortaatsip oqaluttuarisaanerani Sungaartoq: Sygehus/sundhed marluk assipalui ineriartortinneqarput, tassalu illut eqi- Qaliaat amerlanertigut qisuusarput, aanaveersaatillit us- 1830 – 1910. Najugaqarfissanut, sannavin- Nuummi Nunatsinnilumi ineriartornerup oqaluttuassar- Aappaluttoq: KGH og post/skole masut-pukkitsut sanaartorneqartalerput, tamakkulu Nu- serutaasamillu qallikkat . nut, quersuarnut, oqaluffinnut, atuarfinnut taanik ullumikkullu inuiaqatigiit nutaaliaasut pileriartor- Qaqortoq: Kirke ussuarmi takussaanerupput . tunisassiorfinnullu atorneqartarpoq. nerannik oqaluttuartut . 1836-imi sanaassat siulliit Danmarkimiit nassiunneqarput, Siornatigut KGHp qalipaasersuineq aalajangertarpaa, Eriagisassatut naleqartitat eqqartorneqartillugit illut qisuit taamatullu illuliortaaseq isornartorsiorneqangaatsiaralu- Oqaluttuarisaanermi illuliortaatsit tassaapput qisuit sal- taamaattumillu qalipaatit ataqatigiiaartinneqarput . Pif- mikisut illoqarfimmi inissiarsuarnit eriagineqarnerunissa- artoq akit pitsaassuserlu eqqarsaatigalugit, taamaattoq liligartallit, qisunnik qalialersukkat, kiisalu qajannaatsut fissap ingerlanerani allannguuteqarput, qalipaatillu as- at eqqartorneqartarpoq . Kisianni inissiarsuit naleqarnerat tamanna Kalaallit Nunaanni typehusinik taaneqartartu- aammalu eriagineqarnerusartut ujaqqanik illuliat, najuk- sigiinngisitaartut takusalerpavut, soorlu svensk rød . oqaasertalerneqartariaqarpoq, taamaasilluni illuliortaat- nik sanaartornerup ineriartortinneqarnissaanut aallarniu- kami ujaqqanik qammakkat . Illut amerlanersaat anginn- simi ilusaat oqaluttuarisaanermi naleqarnerat nalunaar- taalaaginnarpoq, kingusinnerusukkullu Nuup ineriartorne- gitsuusarput, ukiulli ingerlanerini piffissami piumasaqaa- Naak qalipaatit isumaat qangalili pisoqalereeraluartoq, sorneqarniassammata, immaqalu siunissami eriagisariallit rani malunniulluartussamik . illu qarmagaq quassuttuui ersitsut, mar- tinut naleqqussarlugit ilaneqartarlutillu allilerneqartarput . taamaattoq suli pisortat suliffeqarfiutaanni atorne- pillugit politikkiliornermi/-pilersaarusiornermi tunngavili- loqiusanik pingasoqiusanilluunniit salliliga- Kisianni ataasiakkaat piffissami sananeqarfimminni an- qartarput, ilaatigut Dronning Ingridip Peqqissaaviani . isuusinnaassallutik . 1900 - 1950: Nammineerluni illuliat typehusillu lersugaq oqorsaasersugarlu. 1880 – 1940. gisuujupput, amerlanertigut pisortanit atorneqartussann- Ataatsimut isigalugu ullumikkut Nuummi illut saqqaasa 1800-ukkut naajartorneranni 1900-kkullu aarlartinne- Najugaqarfissanut, oqaluffinnut, atuarfin- gorlugit, soorlu peqqinnissaqarfimmit aamma/imaluunniit qalipaasersornissaat nuannerineqartorujussuuvoq, aam- Inissiat ranni nunap inoqqaavisa najugaqariaasii inuiaqatigiillu nut assigisaannullu atorneqartarput atuarfeqarfimmit . Illutoqqat arlaqartut, pingaartumik naju- malu illut qisunnik sanaat assigiinngitsunik qalipaatillit 1728 - 1900: Nunasiaateqarnerup tunngavilerne- peqqissusiannut attuumassuteqarnerat qitiutinneqale- garineqartussat, Nuutoqqap nalaaniittut naatsiivii qaqor- piffissap ingerlanerani illoqarfimmi pinnarineqartarput, qarnera raluttuinnarput . Taamaattumik 1914-imi aalajangerne- tunik ungalulersugaapput, tamakkuuppullu Danmarkimi nunamilu illuliortaatsimut isumassarsiornermut pinga- Illut 1700-kkut qiteqqunneranni sananeqartut, piffissaq qarpoq, illuliornissamut imaluunniit illut pitsanngorsar- ileqqunik kingornussinermut takussutissat, soorlulu nuna- arutilittut isigineqarluni . tamaat stokværkshusitut, qisunnik katitikkanik sanane- neqarnissaannut taarsigassarsititsisoqarsinnaalissasoq, siaateqarnerup nalaani nunaqarfeerannguami inuunermik qartarput qarmakkanik akusarlugit, aammalu illut kati- piffissamilu tamatumani innuttaasut qisunnik sanaanik takussutissiiginnartut . Nunatta Katersugaasivia nunami allanngutsaaliukkami tikkanik uingasunik qisuttalersukkatut . illuliortalerput, qangatut issumik ujaqqanillu qarmalin- Issunik ujaqqanillu illuliaq silataa issunik illuaqqat qalipaatissaannik allattorsimaffimmik suliaqar- nik illuliortarnermut taarsiullugu . ujaqqanillu iigaqarpoq. Najugaqarfissanut Ataatsimut isigalugu Nuummi imaappoq, illut immikku- simavoq, tamakkulu aamma Nuummi atorsinnaassap- Illut stokværkshuse qajannaannerpaajugajupput, ki- immaqalu sannavinnut aamma oqaluffin- ullarissumik imminnut attuumanngitsumik inissisimam- put: sianni sanaartoriaaseq tamanna pisariullunilu akisuuju- Taamaakkaluartoq Niuertoqarfik handelilu niuertorutsit nut/atuarfinnut atorneqartarput. mata . Akerlianik illut akornanni silaannaqarlunilu nuna- voq, qisuit pommersk fyr 12 meterit tikillugit takissusillit nakorsat allallu illuinik qisunnik sanaanik sanaartortu- minertaqartiterpoq . Nuummi illuliortarneq, 1900-kkunni Tungujortoq: Ultramarine NCS 8010-R70B atorneqartussaasarmata . Pommersk fyr, qisuk ima qa- arsinnarput, amerlanertigullu quassuttuunik sananeqa- illoqarfiit pingaarnersaannut allarpassuarnut sanilliullugu imaluunniit NCS 5742-R66B jannaatsigaaq allaat allanik illulioqqinnermi atoqqinne- atilinnik qisunnik pingasut tikillugit qaleriiaalinnik illu- atasuinnarnik sanaartugaanngillat, soorlu aqquserngit Qorsuk: Kromoxidgrøn NCS 6520-G30Y qarsinnaasoq, aammalu illut allanngortinngivillugit tam- liortarput . ersarinnerulersillugit . Taamatut immikkuullarissuunerata imaluunniit Portgrøn NCS S 8502-G akkerlugit allamut nuunneqarsinnaasarsimallutik . Naak Søren Vadstrupip takussutissiaani takuneqarsinnaavoq, Kalaallit Sungaartoq: Okkergul NCS 4050-Y25R qajannaatsorsuugaluartut ullumikkut illut stokværkit Nunaanni illulioriaaseq nalinginnaasumillu ineriartorneq qanoq 15 Qup .313 Steenfos, Hans P . & Taagholt, Jørgen Grønlands Teknologi- Aappalaartoq: Svensk rød NCS S4050-Y80R 14-iinnaapput iluseqqaamissut isikkullit aammalu qan- issimanersoq. Allaaserisami matumani illuliortaatsini atorneqar- historie. nerpaat sisamat eqqartorneqarput.

10 11 NUUMMI ILLULIORTAASEQ

1950 – 1987 GTO atit pisariaqartitallu nikerarnerinut sanilliullugu, inis- GTO, Grønlands Tekniske Organisation,1950-imi pilersinne- Piffissami tamatumani inissiarsuit maani, nunarsuup siaatigineqartut siunissamilu ineriartornissaq tatisima- qarpoq, taannalu nunarsuaq tamakkerlugu FN-imit taper- sinneranisulli, isummersorfigineqartaqaat pitsaann- neqartorujussuupput . Tamakku kingunerisaannik Nuuk siiffigineqartumik nunasiaateqarnermik nungusaanerup gitsunillu isumaqarfigineqartarlutik, taamaattumillu isorartussutsimigut innuttaqassuseq, illoqarfiullu ilai ilagivaa, Sorsunnersuit Aappaata kingornagut pisoq 15. GTO ullumikkumut ilaatigut nungullarsimallutillu taamanik- nutaat eqqarsaatigalugit siornatigut allaaserineqartutut piffissami tamatumani sanaartornermut tunngasunik suli- kornisarpasipput . Sananeqarneriniit ukiualunngiit qaan- ineriartupiloorfiuvoq . assinneqarpoq, tamatumani »peqqissutsimik pitsanngori- giummata, betonimik inissialiapalaatut, nunarsuarmilu artitserujussuarnermik, pitsaasunik najugaqalersitsinissaq inuttut ajornartorsiutinut suugaluartunulluunniit sor- Nuussuaq siulliulluni illoqarfiup ilaatut nutaatut taaneqar- ilinniartitaanerullu qaffassarnissaa« . Kingunerissallugu 16. laqarfittut taaneqartalerput . Naak nunarsuup sinnerani talerpoq, tamatumalu kingornagut illoqarfik suli kangi- inissiarsuarnik quleriiaanik ukiuni nutaanerusuni isorn- mut alliartortinneqarpoq, illoqarfiup ilaata Qinngutta pi- GTO-p nalaani illut qisunnik sanaat qalipaatigissut amerlaso- artorsiuinerit ilisimaneqarluaraluartut, pinngitsaaliis- lersinneqarneratigut . Inissiarsuit suli angisuut pineqarput, orpassuit sanaartorneqarput, piffissap ingerlanerani Kalaal- summik nuutitsisarnerit, innuttaasut peqqinnissaat kisianni siusinnerusukkut Nuussuup allaaserineranisut, lit Nunaata ilisarnaatigilerlugillusooq . Nuummi tamakku eqqarsaatigalugu pisarsimasut, nunap oqaluttuarisaane- maannakkut mikinerusukkuutaarput, taamaasillutillu il- pingaartumik sumiiffinni Qaqortumi Quassunnguamilu ta- rani kapitalini annernartuutigineqarput, naak agguaqa- loqarfimmi illuliarineqartartunut naleqqussarneqarlutik . kussaapput . Typehusit tamakkua piffissap ingerlanerani il- tigiissillugu ukiorineqartartunut nalinginnaasumillu Angisoorujussuunngillat, soorlu qanga Blok P-rsuartut an- luliortaatsimik kingornussatut, kinaassutsimut qitiusutullu innuttaasut peqqissusiannut sunniuteqaraluartut . Ilaati- gitiginatik . Taamaattumik oqallisaarujussuunngillat, naak illoqarfimmi nunalu tamakkerlugu ilisarnaataallualerput . gut tamakku pissutigalugit illorsuit sananeqaatsimikkut ilaannikkut illuliortaaseq eqqarsaatigalugu assigiinngisi- pitsaassusii iluaqutissartaallu takunngitsuusaarneqartar- taartunik pitsaassuseqaraluarlutik . Qinngorput pinngor- Kisianni piffissami tamatumani aamma, nunaqarfinniit il- put, pilersaarutit aaqqissuulluakkat qitiusumillu inissisi- titamut qanittumiikkami iluatsitsiffiulluarneruvoq . Uk- loqarfimmut nutserarnerujussuaqarpoq, Kalaallit Nuna- maneri ilanngullugit . Inissiarsuit amiakkuusut ilarpassui, kusigssat (Store Malene) illulianut tunuliaqutaalluarpoq, anni 60'ikkunni sakkortuseruttorfigalugu, nunatsinnilu matumani pingaartumik Qapiarfiusaami Narsarsuarmilu, aammalu sumiiffiit illullu tamarmik immamut isikkiveqar- illoqarfiit ineriartupiloorfiisa naligalugu . Taamaattumik piffissami sananeqannginnerannit illuliortaaserineqaler- titerput . 1920 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 taamanikkumut naleqquttunik illuliortalernissaq anner- sunut torrallatanut assersuutissaqqissuupput, aammalu tusineqartariaqarpoq, sanaartornerlu nunap ilusaanut, minnerunngitsumik pingaarutilipilussuullutik, ilaannillu Siornatigut kommune Namminersorlutillu Oqartussat ki- aningaasaqarnermut aammalu teknikkikkut/eqqiluisaar- allaat, nunatta oqaluttuarisaanerani kanngunartutut isi- simiillutik illuliortarput, maannakkut inuit namminner- nermullu naleqqussakkanik sanaartornissaq qitiutinne- gineqartarlutik . Taakkuupput Kalaallit Nunaata kinaas- sortullu amerliartuinnartut illuliortalerput . Ullumikkut 5000 qartariaqalersimalluni . Taamaattumik inissiarsuit quleri- susianik ukiullu 2100-kkunni imminut isiginnittariaatsi- namminersortut aningaasaleeqataaffigisaannik tunini- iaat siulliit 1960-ikkut aallartilaartut sanaartorneqarput . mut nassuiaatissaqartitsiuartut . aqqitassanik attartortitassanilluunniit illuliortoqartaler- Piffissami tamatumani Kalaallit Nunaanni inissiarsuit qu- poq, kiisalu ilaqutariit namminneq illuliortalerput . 10000 leriiaat soorlu tassa piffissami tamatumani Danmarkimi 1988 - sanaartorneqartut amerlasuutigut assigaat 17. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit allat akerleralugit Nuuk ineriartortuarsinnarpoq . Illoqarfimmut nutserartut 15 15000 Q . 179-192 Grønlands Teknologihistorie. amerliartuinnarput, aammalu najugassatut piumasaqa- 16Ibid., q. 180. 17Q 1 70’ikkunni Kalaallit Nunaanni inissialiortiterneq – oqallisissiaq. 12 13 Illussanik titartaasartut 1894imi sanasutut ilinniarsimasunngorpoq, kingornagullu Angulli taanna pillugu maani Danmarkimilu allaaserin- Illussanik titartaasartut sanasullu arlalissuit illuliorner- 1903mi Akademiets Arkitektskolemi naammassilluni . Aap- nissimanermik pigisaqartoqanngilaq . mik suleqataanermikkut illoqarfiup ilusissaanik ilusile- paaguinnartoq 1904mi 30nik ukioqarluni titartaasarfit- eqataanikuupput, taakkulu ilaat matuma kingorna naat- taarpoq . Aamma kingusinnerusukkut Kunstakademiets P.A. Cortsen sumik allaaserineqassapput . Arkitektskolemi ilinniartitsisunngorpoq . Atorfigilikkamini 1900kkut aallartinneranni illut sanaartorneqarsima- aallarteqqammerlunili Langelandimi qimuttuitsut unittar- sut amerlanersaat Sanasut naalagaata P . A . Cortsenimit Helge Bojsen-Møller (1874-1946) feqarfiinik arlalinnik sanaartortoqarnissaanut tunngasu- sanaartorneqarput, nersornaasiuttakkamillu Danne- Allanut tamanut sanilliullugu Helge Bojsen-Møller Nuum- mik suliassinneqarpoq, titartaasartuunermili ingerlanerani brogmændenes Hæderstegnimik nersornaaserneqarni- mi Nunattalumi sinnerani illussanik titartaanermik anner- napparsimaviit, qimuttuitsut unittarfiit inissiallu arlalissuit kuunera pissutigalugu KGHimi atorfeqarsimanissaanik tuumik sunniuteqarsimavoq . Marloriaannarluni Kalaallit titartarneqarneri suliai . Bojsen-Møllerimut tunngasunik isumaqartoqarpoq 18. Nunaannukarsimavoq, tassalu 1912imi 1928milu,15 Nu- paasissutissaatikinneq pissutaalluni suliaasa amerlassusii narpulli tamakkipajaarlugu piffissami 1920miit 1940mut ataatsimut katillugit 200t missaaniinnersut imaluunniit Sulisimaneranut tunngasunik paasissutissat annikitsunn- aamma 1946mi aalajangersimapajaartumik illussamik Nunatsinniinnaq suliarisimasai taama amerlatiginersut guupput, illuliarisimasaali suli napallutik, tassuunalu Pisortat illuutaat akkulu aamma pisortat suliffeqarfiutaannut ilaapput . Illut inuussutissarsiuteqarfiit titartaariaaseqarluni pisortat illuutaasa amerlanersaanik oqaatigiumiunaappoq . takussutissaalluni kusanartunik pitsaalluinnartumillu Nuuk nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaraat, taamaat- Illuliortaaseq eqqarsaatigalugu soqutiginarnerpaajuvoq Illoqarfimmi illut inuussutissarsiuteqarfiusut pisiniarfinnik titartaasuuvoq 16. sananeqarsimasut . Illuliai amerlanertigut kusassaaser- tumilu illut ilarpassui pissusissamisoortumik qitiusumik kulturikkut illorsuaq Katuaq 1997-imeersoq, kulturimut niuernermullu tunngasunik amerlanerupput, kisianni su- Suliai imaluunniit illut titartarsimasai pigineqartut ta- sugaaneq qajorput, tamannali ilinniarfissuup 1907ime- allaffeqarfiullutillu kommunimi ingerlatsiveqarfiupput . tunngasunik suliaqarfiusoq immineq pigisoq, Kommu- miiffinni aalajangersimasuni inissisimanissaat toqqarneqar- Nunatsinni suliaa siulleq tassaavoq Paamiuni oqaluffik ama amerlatigisut ataatsimoortuutillugit allanngutsaa- ersup ilusiligaanerata kingorna allanngortoqaraluartoq Illut anginerpaat allaffeqarfittut atorneqartut qitiusumi neqarfik Sermersuumit Namminersorlutillu Oqartussa- nikuuvoq . Soorunami illoqarfiup qiterisaqarfia pisiniarfe- 1908meersoq, malunnarporlu Norgemi qaleriiaanik lisassatut nalilersorneqarnissaanut aalajangiinissamut tamatumalu kingorna sanaartugai kusassaatinik ilaqal- Imaneq tamaat aqqusaarlugu inissisimaffeqarput, assigi- nit, namminersorlutillu suliffiutilinnit aningaasaleeqata- qarfiullunilu niuernermut tunngasunik ingerlataqarfiuvoq, qalialersorlugu oqaluffilioriaaseq isumassarsiorfigisi- tunngavissatut naammattariaqaraluarpoq . lattaalerput . Immaqami tamanna KGHmi pisortaasup inngitsorujussuupput aammalu piffissani assigiinngitsuni affigineqartoq . umiarsualiveqarfiillu assartuinermut inuussutissarsiutinul- magaa, kingusinnerusukkulli illussamik titartariaatsini nuannarisaanut tunngasumik tusaamasaqarsimanermik sananeqarlutik . Pisoqaanerit, taakku ilagalugit Sermer- lu oqimaannerusunut atorneqarput . Illut taakku ilaat ikit- pitsanngoriartortillugu atuuffissaanut tulluussaasinnaa- Carl C. Hansen nassataqarsimasoq, imaassinnaallunili aamma C . C . Han- suumi Kommuneqarfiup Allaffia, 1970´ikkunnersuuvoq, Naluttarfik Malik aamma illuliortaatsimut ullutsinnut na- tunnguit illuliortaatsikkut immikkorluinnaq isikkoqarput . lerlunilu peqqissaarussisinnaanerulerpoq, taamaattorli Naak C C. . Hansen Nuummi suliarisimasai amerlasoor- senip illumik titartaariaasia isumassarsiorfigisimagaa . nutaanerpaarlu ilaatigut Inatsisartut allaffeqarfii Nuuk leqquttutut assersuutissaqqissuuvoq . Illorsuaq illoqarfiup Kisianni Nuutoqqami illut suliffeqarfitoqqat katersaatigi- qangarsuaaniit ilusileeriaaseq atortunillu iluatsilluarsi- suunngikkaluartut ilinniarfissuaq 1907imeersoq tassun- Centerip qulaaniipput, 2012-imi sanaeqartut . Tamatuma alliartornerani innuttaasunut pingaaruteqarpoq, illoqar- neqarput kusanarluinnartut, tamarmik immikkut illuliorta- masunik isumassarsiorfeqartarluni 17. galu atasoq eqaarsaartarfik illoqarfiup isikkuanut anner- 18Q . 27 Madsen, Jens Christian Offentligt Byggeri i Grønland 1900-1946. saniatigut illoqarfimmi illut pisoqqat ullumikkut allaffe- fiullu avataani pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu atsikkut pitsaassuseqartut, eriaginartullu allat akornannut 15Licht, Kjeld de Fine »Grønland tut/retur – Et rejsebrev« Architectura- tuumik sunniuteqaqataalluarput . Minnerunngitsumik qarfittut atorneqarput . katersuuttarfittut atorluarneqarluni . Taamaasilluni Nuuk ilaatinneqarlutik . Minnerunngitsumik quersuit, Nunatta meersoq. Årsskrift for Selskabet for Arkitekturhistorie 36. Ilinniarfissuaq kommunerujussuanngorneq sioqqullugu oqaluttuarisaanermut tunngasuinnarnik qitiusoqarfiune- Katersugaasiviatut atorneqartut . Aamma Puulukip Nuuani 16Q . 66 Madsen, Jens Christian Offentligt Byggeri i Grønland 1900-1946. illoqarfiup ilisarnaataatut atorneqartoq, ilisimaneqar- Allaffeqarfiit saniatigut soorunami Nuummi atuarfeqar- ra piinnarnagu innuttaasut allatut aamma paasisaqarnis- quersuaq Helge Bojsen-Møller-imit titartarneqarsimasoq 17Licht, Kjeld de Fine »Grønland tut/retur – Et rejsebrev« Architectura- nerpaatut illoqarfimmilu nuannarineqarnerpaat ilagaat . poq, peqqissaaveqarluni, timersorfissaqarluni il il. ,. tam- saannut peqqutaaqataalluinnarpoq . inissisimavoq, taannali eriaginartut akornanniinngilaq . meersoq. Årsskrift for Selskabet for Arkitekturhistorie 36.

14 15 SUMIIFFIIT ERIAGISASSATUT TOQQARNEQARSIMASUT

B-843 Nalunaarsuinermi Nuummi illut sanaartukkat oqaluttuass- Maluginiarnartut eqqarsaatigalugit illoqarfiup immikkoor- Sanaartoriaaseq ima pasineqassaaq Nuup ineriartorne- Niuertoruseqarfitoqqaq(Nuup Saava, Nuutoqaq, Aqqa- artaat arlalinnut agguataarneqarpoq, taamaalilluni pitsaas- tortaani pingaaruteqarnerit, illut eqqaassutissallu kiisalu rani alliartorneranilu immikkoortut allaaserineqarneri, luks Plads ilanngulluguit) . sutsit assigiinngitsut nalilernissaat allaaserinissaallu pisinna- nunataata isikkua allaaserineqarput . Immikkut ilisarna- tassunga ilanngullugu inissiarsuit nutaaliaasut . B-841 aqqullugit kiisalu illut inissisimaffigisaat oqaluttuassartaalu atit illoqarfiup tunngavilerneqarneraniilli piusut immik- Nuup Saava Nuup oqaluttuassartaanut qitiuvoq, illoqar- B-149 inississinnaallugit . Immikkoortut allanngutsaalisassanik pe- koortullu taakkununnga sunniuteqarsimasut ilanngullugit Kingullertut pineqarluni Illuliarineqartuni immikkuu- fillu tassani 1728mi Hans Egedimit tunngavilerneqar- qarfiit assigiinngitsunut immikkoortiterneqarneri imaapput: allaaserineqarput . aluttut illoqarfiullu immikkoortuini immikkuualuttortai poq . Tassa Nuummi illut pisoqqanerpaat umiarsuali- Malugineqarluarsinnaasut, Sanaartoriaaseq aamma Illuliari- immikkut soqutiginaateqarput, tassaasinnaallutillu il- vittaata nalaani inissisimapput, tassaanerullutillu illut B-292

neqartuni immikkuualuttut . loqannginnersat, aqquserngit sukkoorneri, isikkivimmut qisunnik sanaat mikisunnguit aappilasumik qalipaatillit, B-978 sammisut, il il. . namminerisaminnik naleqartitanik im- taakkuuppullu illoqarfimmut ilisarnaatinngorsimasut, mikkoorutillit . minnerunngitsumik takornarissanut quppersagaliani ili- simaneqarnerusut . B-837

Nuutoqqami illulioriaaseq assigiinngisitaartuunera ilis- B-245 arnaataavoq . Kongelige Grønlandske Handeliusimasup illuutai Hans Egedesvejimi inissisimasut ullumikkut Nu- natta Katersugaasivianut atapput . Illut aqquserngup kan- B-151 B-131 giatungaaniittut sissap allanngortinneqanngikkallarami B-144 ilusaata killinga atuarlugu inissitsitigaapput, illup saavi B-136 sammiveqatigiiaagaallutik . Aqquserngup kitaatungaani nunaminertat immersorneqarsimasuni talittarfik iluar- saanneqarsimasoq tikillugu illu angisooq quersuatoqaq B-615 inissisimavoq . B-138

B-140 Illut illoqarfimmi immikkooruteqartitsipput, illullu si- B-137 lataanni naatsiiviit kusanartuliaallutik kiisalu qalipa- atilinnik ungalulersugaanermikkut agguagaanerinik il- loqannginnersanik ersarinnerulersitsisut 15. B-10 B-142 B-68 B-48 Immikkoortumi pingasutigut Maluginiarnartunik peqar- B-30 poq, tassaasut; B-2

a. Oqaluffiup illoqarfiup qiterpasissumi inissisima- B-34 nera aamma taassumalu eqqaani inissamineq, B-75 kiisalu Hans Egedemut eqqaassutissiaq qaqqap B-32 B-58 qaavani inissisimasoq . B-2370 B-53 b. Umiarsualivik quersuit talittarfillu ilanngullugit . B-37 c. Nuup Saavaniit Nuup Kangerluanut isikkivia B-36 tamanit ornigarneqartuuvoq, tamannalu allann- gutsaalineqartariaqarpoq . B-78 B-1860 B-43 B-1859 B-81 Allaaserineqartut marluusut akornanni ippoq aqqusineq Hans Egedesvej, talittarfimmiit, illoqarfitoqaq talittarfi- B-70 B-29 toqarlu aqqusaarlugit oqaluffiup tungaanut pingaarner- B-66 tut aqqutaavoq .

B-74 Immikkoortumi sanaartoriaaseq niuertoqarfittut, allaffe- qarfittut kiisalu oqaluffittut, atuarfittut peqqissaaveqar- fittullu sanaajupput . Piffissap ingerlanerani inuiaqatigiit ineriartornerat ilutigalugu illut allanngortinneqartarput, pisoqqallu nutaanik taarserneqartarlutik . Oqaluttuarisa- anermi ineriartorneq ukiuni 250init sivisunerusumik in- gerlasimasoq taamaalilluni takuneqarsinnaavoq .

15Kommunimut pilersaarummut tapiliussaq 1C14-3 . Foto: Arktisk Institut/Erik Holtved.

16 17 Nuup Saavani eriagisanik allanngutsaalisanillu illorpaaloqar- Immikkorrtumi siunissami ineriartortitsineq serneqarnikuullutik, taakkulu pitsaassusii assigiinngisitaar- poq, immikkoortumili Immikkuualuttut annertuuliaanngitsut Kommuneqarfik Sermersooq kommunimut pilersaarum- put, taamaattumillu ataatsimut isigalugit kusanassusiinut oqaluuttuarisaanermulli aamma immikkoorutaasutut sun- mut tapiliussamik (1C14-3) suliaqarnikuuvoq, Tegnestuen malunnaatilimmik appariataapput . Siunissami iluarsartu- niuteqaqataasut uku eqqaanngitsoorusunnanngillat: Riisip Thomas Riisimit pigineqartup ajugaassutigisaa na- ussinissamik suliaqarniartoqartillugu ussittuunngitsunik apertorlugu Nuutoqqap siunissami ineriartortinneqar- qalipanneqartarnissaat matumuuna innersuussutigineqas- a. Qarmasissiat qanga Arktiske haverimeersut nissaa tassani sammineqarpoq . saaq, kiisalu sananeqarneraniilli igalaavi ajornanngippat b. Kuuk Aqqaluks Pladsimi tatsimiit kuuttoq napil- atorneqasasut, taakku forsatsruderinik ussissaaserneqas- lugu ujaqqanik ikaartarfiliaq Tassuuna qulakkeerniarlugu immikkoortumi ataqatigiis- sallutik, misissuinerillu nutaajunerusut takutippaat, ta- c. Iliveqarfitoqaq sitsinissaq ilisarnaataasunillu avatangiiseqartitsinissaq, amaalillugit nutaanik termoruderilernerininngarnik ussin- d. Hans Egedemut eqqaassutissiaq immikkoortumi siunissami sanaartortoqassappat kommu- nerujussuusut . Tamanna iluatsissinnaanngiiffiini igalaat e. Talittarfik 1920kkut aallartinneraneersoq usingia- nimut pilersaarummut tapiliussami immikkoortoq 12imi nutaaliaasut naapertuuttullu aamma igalaap aggornerata affiusarsimasumut taarsiutaasoq . Talittarfeqar- aalajangersagaq malinneqassaaq . Taamaattorli illunik amerlassusii apeqqutaatiinnarnagu illup aallaqqaammut neq nioqqutissanik nassiussisarneq tikisitsisar- eqqissisimatitanik allanngutsaalisanillu iluarsartuussinis- isikkua innimigalugu toqqarneqartariaqassapput . Illut ka- nerlu niuertoqarfimmut pingaaruteqartuunerat samut malittarisassanik nassaassaqanngingajappoq, ta- tersugaasivimmit isumagineqartut aserfallatsaaliinermi ersiutaavoq . Tamannalumi aamma tunisassiorfin- kusaallunilu misissuinermi tamanna malunnarpoq . Illut aallaavigineqarsinnaagaluarput, taakku ilaat naak aamma nik quersuarnillu annertuumik sanaartortoqarne- arlallit qalipaammik plastikmalingimik qalipanneqarsi- qalipaatissarinngisaanik qalipanneqarsimasut takussutis- ratigut takuneqarsinnaavoq . mapput, sananeqarneraniillu igalaavi nutaaliaasunik taar- saqaraluartut (B74 innersuussutigaluguttaaq) .

Ajoqersuiartortut illuat Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartortitat siullersaat tassalu Qatanngutigiinniat 1733mi tikipput, niuertoqarfittullu siullermik tunngavilerneqarfiata kujataatungaani »Neu B-7 Herrnhut«imik taallugu pilersitsillutik . Illorsuaq Hollandi- mi ilaasortanit aningaasaliiffigineqarluni 1747-48mi nap- parneqarpoq, taanna oqaluffittaqarlunilu ajoqersuiartor-

titanut inissiartaqarpoq . Qatanngutigiinniat aningaasatigut illorsuat alutornarluinnarmat Maluginiarnartuulluni. Nu- B-248 »imminnut pilersortuupput« taamaattumillu illut eqqaanni nataa ivigarasaartuinnaq qaqqajunnanik immamiit put- naatsiiviit pilersikkasuarneqarsimapput, angusaqarfiualla- tussimasutullusooq ittunik aggulussimasutut isikkoqar- anngitsumilli 15. toq ajunngilluinnartumik pitsaassuseqarpoq . Tamanna aamma immamut qanittuarannguuvoq . Qatanngutigiinniaqarfiup eqqaaniittut nunaminertat 1948mili eqqissisimatitanngortinneqarput, illutaalu (B7) Immikkoortumi ajoqersuiartortitat illorsuat kiserngorun- immikkut 1983imi eqqissisimatitanngortinneqarpoq . nikuummat Sanaartoriaaseq eqqarsaatigalugu imatut ta- asassartaqanngilaq . Illukulli issumik ujaqqanillu sanaat Qatanngutigiinniaqarfik illukunik issumik ujaqqanillu pingaarnertut sanaartoriaatsimi ilaapput . sanaajusunit ilivitoqqanillu sinneruttunit avatangerneqar- simasoq immikkuullarilluinnartumik oqaluttuassartaqar- Immikkoortumik siunissami ineriartortitsineq poq . Qatanngutigiinniaqarfimmi illuliortaaseq nunataalu Immikkoortoq tamanna allanngutsaaliugaavoq ataatsimut tamaasa isigalugit kusanarluinnartuupput . Kommuneqarfik Sermersuumit pilersaarutigineqarpoq sissaq sinerlugu aqqutissaq aamma immikkoortoq atuar- Immikkoortoq nunaannaaneruvoq, ajoqersuiartortitalli lugu pilersinneqassasoq, aammalu tamaani illukut qan- ganitsallu mianerinartut qajannartullu eqqarsaatigalugit 15Q . 52 Nuummi qatanngutigiinniat nutaat 1733-2003. suliarineqassasoq .

18 19 Quassunnguaq Aqquserngup Quassunnguup nalaa 9,5 ha’isut annertu- tigaaq, Nuummilu inissiaqarfinni inissitsiterluakkanik illutalinnik ersarissumillu killeqarfilersukkani pisoqa- anersaalluni . Illuliortaatsinik illoqarfiup isikkuanut an- nertuumik sunniuteqartunik illoqarpoq . Assigiinngitsunik assigiiaartoqarnera annertulaartukasiuvoq, aamma qali- paasersorneri illoqarfiup isikkuanut annertuumik sunni- uteqaqataavoq .

Illoqarfiup ilaaniMaluginiarnartut tassaapput illut immin- nut naapertuuttunngorlugit assigiissaagaaneri, Quassunn- guami akulikitsunngorlugit inissitsitersimasut, tamarmillu kangimut-kimmut sammivilerneqarsimapput, assimi Ximi takuneqarsinnaapput . Illut Grønlandsflymi sulisunut inis- siassanngorlugit 1951imi napparneqarput . Assigiinngitsut pingasuupput: 513, 514 aamma Type Thermo 15.

B-222 B-219 Immikkoortumi Sanaartoriaaseq sorsunnersuup aappaata B-221 kingorna ineriartortoqarsimaneranut takussutissaavoq, B-218 sanaartornermi annertusineqarsimavoq, ilaatigullu Nuna- tsinni radioqarfinnik silasiorfinnillu pilersitsiortortoqar- B-220 nerani suliffimmut atatillugu inissamik pisariaqartitsineq B-217 atuulluni . Taamaalilluni immikkoortumi illulioriaaseq GTO- B-203 mit suliaavoq, saamerlermilu sungaartunik nalunaaqutser- B-216 sorsimasut immikkooruteqarput, tassa aqquserngup kil- B-204 lingani illut assigiiaarneri kusanarluinnaramik . B-215 2 B-205 »Illut eriagisassat 1951-imi sanaajupput, Type 513 95 m - iusoq aammalu Type 514 112 m2-iusoq illut type »51«-inut

B-206 ilaapput, tunngaviusumik isumassarsiarineqarneri assigiillu- tik, initai, igaffii, sinittarfii, ineerai, uffarfii illullu naqqui assi- giillutik . Type 514 annerusumik ineeraqarpoq annerusunillu B-207 initaqarlunilu igaffeqarpoq type 513-imut sanilliullugu, Type Thermo østrigimiut illuliortaasiat naapertorlugu sanaajusoq,

B-208 ikkussugassakkaarlugit oqorsarnerusimallunilu sanaajuvoq . B-214 Type aallaqqaammut atorneqartoq 80 m2-iuvoq naqqoqar- lunilu . Taakkulu illut 1981-imi 30 m2-imik allineqarput, sinit- B-209 tarfik ineerarlu ilassutaallutik . Illulioriaatsit taakku pingasut B-213 tamarmik naatitsivittalerlugit titartagaapput, taamaattorli type 513 aamma Thermo taamaattulerlugit sananeqarsimal- B-88 B-211 lutik . Atorfimmut atatillugu ineqarfissanik naatitsivittalinnik 1951imi sanaartorneq nalinginnaanngitsorujussuuvoq «. 16

Immikkoortumik siunissami ineriartortitsineq Immikkoortumut ineriartortitsinissamik pilersaaruteqar- toqanngilaq, kisianni piffissami kingullermi sumiiffiup il- loqarfiup kulturikkut kingornussatut immikkuullarissuu- nera ukkatarineqaleraluttuinnarpoq . Taamatut suliarinera nangittumik ingerlateqqinneqassaaq .

15Q . 5 Kommunimut pilersaarummut tapiliussaq 1A11-2. 16Q . 5-6 Ibid .

20 21 B-131 B-821 B-156

B-141 B-146

B-812

B-804

Nalaakaap Qaqqaa/Inspektørbakken usut 15. Immikkoortup immikkuullarequtaa allaaserissallugu Immikkoortumi siunissami ineriartortitsineq Immikkoortoq siuliini allaaserineqartutut immikkoortu- imaluunniit eqqissisimatitatut taaneqassanersut nalunarsin- Ukiuni qulikkaani kingullerni, eriaginartunik illuliorfiusi- tulli inissiaqarfiuvoq, tassaanerullutik siammasissut puk- naavoq . masuni atuuttunik killilersuisoqarsimanngilaq, taamaat- kitsullu . Inissiaqarfimmi illuliortaaseq qaqqaq atuarlu- tumillu illorpassuit allannguiffigineqartarsimapput, allaat gulusooq alutornartunik nammineq illulianik mikisunik Illut ataasiakkaat sumiiffimmi ilisarnaqutaasut, illoqar- sumiiffimmi eriaginartutut naleqassuseq tammarsimallu- qalipaatigissunillu katitigaavoq . Quassunnguaq assiginagu fiup ilaanut pilersaarusiorfiusumi 1 28-miittut. eriaginar- ni . Illut eriaginartinneqartut Kommunalbestyrelse akuer- illuliortaaseq assigiinngisitaartuuvoq . Illut arlallit piffissap tutut toqqagaasut tassaapput: B-141, B-146, B-156, B-804, siteqqaarnagu isaterneqarnissaat, allanngortiterneqarnis- ingerlanerani assigiinngitsorujussuarnik inerneqartunik B-812 aamma B-817 . Allaaserisami tassani aamma immik- saat allatulluunniit isikkuanik allannguiffigineqarnissaat allanngortiterneqarsimanngikkunik allilerneqarsimasar- koortup ilisarnaataa allanngortinneqannginnissaa pillugu inerteqqutaavoq . Tamatuma malilluarneqarnissaa, aam- put, taamaattumillu illutut eqqissisimatitatut taaneqar- nutaamik immikkoortumi sanaartorneq illut eqqissisima- malu allilerinerit/nutarterinerit/nappaaqqinnerillu sumi- Qaqortoq aamma Avannarliit tassaapput ilaqutariit ataatsit illui aammalu illut arlal- angasuumik pilersaarusiorfigineqarneranut immikkuul- sinnaanersut nalorninarlutik . titat pioreersut inissisimaneri ilusiilu naapertorlugit pis- iffimmi illuliortaatsimik aalajangiusimanninnerunissaq Kommunimi pilersaarutinut ilassut 1A6-2 august lit, mikisunnguit ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasutut larissumut takussutissatut . Illut affarleriit ilaqutariinnut saaq . Tamanna isumaqarpoq, immikkoortumi nutaanik innersuussutigineqarpoq . Imaappoq, illut qanga isikkori- 2009-meersoq inissianut eriagisassatut allassimasunut oqaatigineqartartut tamaaniipput . ataatsinut illunngortinneqarnissaannut periarfissaqarpoq, Illut inissitsiterneri nunataalu eqqarsaatigalugu tassaap- angisuunillu sanaartortoqassanngitsoq, ilaqutariinnulli il- simasaat angissusiilu allanngortippallaarneqassanngitsut . Qaqortumiittunut (Myggedalen) arlalinnut atorunnaar- tamatumalu saniatigut affarleriit ataatsimoortillugit alliler- put immikkoortumi Maluginiarnartut . Illuta ataasiakkaat lunik mikisunik sanaartorsinnaaneq attatiinnarneqartoq . sinneqarpoq, nunaminertalli ataatsimut eriagisassaane- Sumiiffimmi Illut assigiiaarneri tassaapput typehusitut nissaannut periarfissiisoqartarpoq . Illut isikkuisa nikisinne- qaqqap salliarnartaani inissisimapput, taamaalilluni ra atuutiinnarluni . sanaajuneri eqimasut, sumiiffik tamarmi taamatut sana- qannginnissaat piumasaqaatigalugu« . Sumiiffiup allanngu- 15Kommunimut pilersaarummut tapiliussaq 1 .28/1A7 . illoqarfiup isikkuanut soqutiginarsititseqataallutillu al- affiulluni . uteqannginnissaa pingaaruteqarpoq, aammalu silataanni lanngorartitseqataapput . Sumiiffik najugaqarfiuvoq pingaartumik GTO-typehusit ta- allannguutit suulluunniit/pitsanngorsaatit tamarmik kom- maaniillutik, najugaqarfimmi erseqqissumi assigiiaanik il- Illuliortaaseq allaaserineratut eqimasunik illuliorfiuvoq, munimi pilersaarusiornermut immikkoortortamit akueri- Illut ilusilersornerisa aamma ilisarnaqutigaat ataatsimoor- luliorfiulluni . Sumiiffimmi illuliortaaseq assigiiaartuuvoq, illut inissisimaneri sangujoraartut silatai immap tungaa- neqaqqaartassapput . tuummata, sumiiffimmilu katitigaaneq maleqqissaarneqar- pingaartumillu nuugissunik qisunnik illoqarpoq, kisianni nut isikkivillit . luni Illut. amerlanersaat pisoqaapput . Illulioriaatsit marluk illut assigiinngitsunik qalipaateqartitermata, soorlulusooq Aamma kommunimut pilersaarummut tapiliussamik aku- tassa 50’ikkunni inngigissunik qalialioriartaaseq aamma qaqqaq qummut atuarlugu qalipakkatut isikkoqartoq . Su- Sumiiffimmi ataasiakkaani illut eqimasorujussuupput, ersissuteqartoqarnikuuvoq, tassanilu sumiiffiup avanna- saddeltagimik taaneqartartunik 25°inik uinganilinnik 60’ik- miiffik illoqarfimmi assilineqarnerpaasarpoq, assigiiaanik taakkulu pingaarutilimmik eriaginartutut taasariaqarput . ata tungaani sanaartorfissanik piareersisoqarpoq – ima- kunni qalialioriartaasilinnik illuliat amerlanerupput . Illulli peqatigitillugulu illuliortaatsit assigiinngitsut atorneqar- appoq, Qernertunnguit tungaannut qaqqap alannguani . taakku arlalissuit allanngortiterneqarsimanermikkut alliler- neri pissutigerpiarlugit . Immikkoortumi siunissami ineriartortitsineq Tassungali appakaaffissaq immikkoortup avataaniissaaq, neqarsimanermikkullu isikkui allanngornikuummata, im- Sumiiffimmut tunngatillugu Kommunimut pilersaarummi tassa C E. . Janssensvej aqqusaarlugu . mikkoortumi illu soorlu imminnut naapertuukkunnaarniku- Avannarlerni illut nalinginnaanerupput, illuliarineqar- atuuttumi allaaserineqarpoq, sumiiffimmi illut »ilusaat simasullu assigiissuteqarpianngillat . Amerlanertigut attatiinnartariaqarpoq aamma siunissami, sumiiffiup suk-

22 23 NUUMMI SIUNISSAMI ILLULIORTAASEQ INNERSUUSSUTIT EQIKKARNERI

Kommunimi illut eriaginartut allanngutsaaliukkallu pil- niaannarnagu . Taamaattumik illut allineqarsinnaal- 5 . Illut arlaqartut eriaginartutut nalunaarsugaanerat Kapitalini assigiinngitsuni eriaginartitanut politikkilior- viata allattorlugit innersuussutai innersuussutigine- lugit periusissiami qaffasissutsini assigiinngitsuni sulini- lutillu nutarterneqartarsinnaasariaqarput, kisian- atorunnaarsinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq, nissamut innersuussutit assigiinngitsut allaaserineqar- qartariaqarput . uteqarfissat arlaqarput . nili nalingi eriaginartuuneranik nalunaarsorneranut tassungali peqatigitillugu illoqarfimmi illut eria- put, taakkualu uani eqikkaaffigineqarput: toqqammaviliisut ataqqillugit . ginartinneqartut nutarterneqarnissaannut atatillugu - Kommunimut pilersaarut Sermersooq 2028-mi allas- 1 . Illut kommunimit pigineqartut iluarsartuunneqartari- qinnuteqaateqarfigineqarsinnaasunik illoqarfiup nu- - Illoqarfimmi inissiarsuit ilisarnaataalluartut pillugit simavoq, illut eriaginartitat tamaasa silataasigut al- aqarput/nutarterneqartariaqarput, isaterneqarnissaat 4 . Illuliortaatsimut politikki ineriartortinneqartari- tarterneqarnissaanut aningaasaliissutissanik immik- naleqartitanik allaaserisaqartoqartariaqarpoq . Nale- lanngortiterneqassappata akuersissummik qinnute- pinaveersaarniarlugu aserfallannginnissaat qulak- aqarpoq, illuni eriaginartuni allanngutsaaliukkanilu koortitsisoqassasoq . Aningaasat Illoqarfimmik pi- qartitani taakkunani nassuiaatigineqassaaq eriaginar- qartoqartassasoq, aamma eriaginartuni inissisimasut . keerniarlugu . Illut pillugit tulleriaarinissamut allattu- allilerinissamut nutarterinissamullu suut akuerine- lersaarusiorfimmit innersuussutigineqartut tunn- tinneqassappata qanoq annertutigisumik eriagineqas- isoqartariaqarpoq, kingornagullu illut ataasiakkaarlu- qarsinnaanersut nassuiaasersorlugit . Taanna erse- gavigalugit kommunalbestyrelsimit aqunneqartari- sanersut taamaattumillu nutarterneqartariaqarnersut, git iliuusissamik pilersaarusiorfigalugit . qqilluinnartumik oqaasertalerneqartariaqarpoq, aqarput . Suliassat aalajangersimasut tapiiffigineqar- taamaasilluni illuliortaatsimi oqaluttuarisaanermi ka- taamaalilluni kommunip isumai qularutigineqarun- sinnaasut makkuusinnaapput: pitali taanna aalajangiusimaniarlugu nuna tamakker- 2 . Nuummi illut eriaginartut allanngutsaaliukkallu pil- naarsillugit . Soorlu assersuutigalugu: - Nukissiuutinik atuinermut pitsanngorsaataasin- lugu oqaluttuarineqarnera ilanngullugu . lugit allattorsimaffik ukiut tallimakkaarlugit misissor- Illu eriaginartoq allilerneqarusuppat nutarsarneqarnis- naasut . neqartariaqarpoq, illut eriaginartuunissaannut kissa- saalu kissaatigineqarpat, allilerisoqassappat tamakkua - Klimaskærm; iluarsaassinerit, qalianik taarsiine- - Nalilersorneqartariaqarpoq qanoq annertutigisumik atigineqartutut ilisarnaataasa allanngutsaaliornissaat sananeqaqqaarnera ataqqillugu suliarineqarnissaat rit nutarterinerilluunniit, silataani iikkat, igalaat, illussanik titartaasartup ataatsip aalajangersimasup qulakkeerniarlugu . Ukiuni akunnequtaasuni anna- pingaaruteqarpoq . Illup eriaginartup sananeqaqqaar- matut isaarissallu, aniinganerit toqqaviillu . suliai katersorneqassanersut . Matumani immikkut aneqarsimappata imaluunniit annertuumik aserfal- nera takuneqarsinnaasariaqarpoq, toqqammaviusumik - Illut namminneq perusuersartarfeqanngitsut pe- eqqarsaatigineqarpoq illut Helge Bojsen Møllerimit lassimappata, illup eriaginartutut nalilerneqarnera eriaginartuuneranut naleqartitat ilisarnarluartariaqar- rusuersarfiliorneri uffarfiliornerilu . titartarneqarsimasut aammalu taassuma illussanik eqqarsaatigeqqinneqartariaqarpoq atorunnaarsinne- put imalu ataqqineqartigalutik, allaat allanngortin- Suliassat qulaani taaneqartut tamarmik suliarine- titartaasartuunera eqqarsaatigalugu eriaginartinne- qarluniluunniit . neqassanatik imaluunniit takussunarsarneqassanatik . qassappata illup eriaginartutut naleqassusianik qarnissaa naammannersoq, imaluunniit illut tama- Matumani eqqarsaatigineqarpoq, illumut alliliissut il- qulakkeerinninnissaat imaluunniit qaffassaataanis- asa ataasiakkaarlugit isummerfigineqassanersut . 3 . Illut atorneqarsinnaajuarnissaat kissaatiginarpoq, lup eriaginartitap portussusaanik imaluunniit toqqam- saat piumasaqaataavoq . katersugaatitut atorsinnaanngitsutut uninngatiin- mavianik qaangiisuunnginnissaa . Ilassutaaneri erse- - Siunissami nutarterisarnissani kaammattuutigine- narneqartariaqanngitsut . Taamaattumik aserfal- qqissumik takuneqarsinnaassapput, taamaasilluni illup qartariaqarpoq naleqquttunik atortoqartarnissaq . latsaaliinissamut politikkimi illut ineriartortinnissa- eriaginartitap ilisarnaataa pigiinnarneqarniassammat, Ilimagisatut illu »taamaallaat« eriaginartuuppat illut annut periarfissaqartariaqarpoq, nutartiinnarnagit sapinngisamillu ullutsinni illuliortaatsinut assigiinn- allanngutsaaliukkat pillugit nunatta katersugaasi- piffissarlu sananeqarfigisimasaat kisiat nittarsaan- gitsunut nittarsaassisuussallutik .

24 25 ATUAKKAT NAQITALLU NAJOQQUTASSARSIORFIGINEQARSIMASUT NUUMMI ILLOQARFIUP ASSINGA • Christiansen, Ole NUUTOQAQ; Guide til Godthåbs bygningshistorie, Forlaget Atuagkat 2013

• Grønlands Tekniske Organisation Grønlandsk boligbyggeri i 70’erne – et debatoplæg, GTO 1972 IMMIKKOORTOQ 2 Illut nalunaarsorneqarsimasut allattorsimaffiat • Kjærgaard, Kathrine & Kjærgaard, Thorkild Ny Herrnhut i Nuuk 1733-2003: missionsstation, rævefarm, embeds- bolig, museum, universitet, Ilisimatusarfik 2003

• Kommuneqarfik SermersooqKommuneplantillæg 1A11; Overordnede bestemmelser for Aqqaluks Plads, Nuuk, Marts 2012

• Kommuneqarfik SermersooqKommuneplantillæg 1C14-3; Nuuk Nuutoqaq, November 2011

• Kommuneqarfik SermersooqKommuneplantillæg 1D2-1; Overordnede bestemmelser for Aqqaluks Plads, Nuuk, Marts 2012

• Kommuneqarfik SermersooqLokalsamfundsprofil Nuuk, 1 udgave. 2012

• Licht, Kjeld de Fine »Grønland tur/retur: Et rejsebrev« i Architectura: Årsskrift for Selskabet for Arkitekturhistorie 36

• Lyager, Poul Om byplan i Grønland – mellem præstestyre og hjemmestyre, Dansk Byplanlaboratorium 2002

• Madsen, Jens Christian Grønlandske Boliger – selvbyggeri og typehuse, Forlaget Atuagkat 2000

• Madsen, Jens Christian Offentligt Byggeri i Grønland 1900-1946, Forlaget Atuagkat 2007

• Nuuk: Bevaringsværdige bygninger og bydele

• Stenak, Morten (red) SAVE – Kortlægning og registrering af bymiljøers og bygningers bevaringsværdi, Kulturmini- steriet, Kulturarvsstyrelsen 2011

• bygningsbevaring dk/uploads/files/anvisninger/10-ANVISN_Vinduer_energiforbedring. .pdf

26 INDHOLDSFORTEGNELSE

Registreringsmetode ...... 29 . . B-148 Økonomien ...... 67 . . B-149 Tidl . redaktørbolig ...... 68 B-2 Det Amerikanske Konsulat ...... 30 B-151 Børneskole/eskimoslottet...... 69 B-4 Enfamiliehus, Type 491 ...... 31 . B-156 Bolig ...... 80 . . . B-7 Ny Herrnhut...... 32 B-184 Enfamiliehus Type 491 ...... 71. . B-10 Tidl . inspektørbolig ...... 34. . B-203 GTO Typehus ...... 72. . . B-12 Enfamiliehus, Type 491 ...... 35 . B-204 GTO Typehus ...... 73. . . B-28 Enfamiliehus, Type 491 ...... 36 . B-205 GTO Typehus ...... 74. . . B-29 Assistentbolig...... 37 B-206 GTO Typehus ...... 74. . . B-30 Det gamle sygehus ...... 38 B-207 GTO Typehus ...... 76. . . B-31 Det canadiske konsulat ...... 39 . B-208 GTO Typehus ...... 77. . . B-32 Qivittoq-huset ...... 40 . . B-209 GTO Typehus ...... 78. . . B-34 Tændstikæsken ...... 41. . B-211 GTO Typehus ...... 79. . . B-36 Det gl malerværksted/Bageri . . . . . 42. . B-213 GTO Typehus ...... 80. . . B-37 Hans Egedes Hus ...... 43 . . B-214 GTO Typehus ...... 81. . . B-43 Tidl . proviantbod og butik ...... 44. . B-215 GTO Typehus ...... 82. . . B-48 Butik ...... 45 . . . B-216 GTO Typehus ...... 83. . . B-53 Gedestald ...... 46 . . B-217 GTO Typehus ...... 84. . . B-58 Tømrerkroen ...... 47. . . B-218 GTO Typehus ...... 85. . . B-66 Betonpakhus ...... 48. . . B-219 GTO Typehus ...... 86. . . B-68 Landstingets mødesal ...... 49. . B-220 GTO Typehus ...... 87. . . B-70 Tidl . mandskabshus ...... 50 B-221 GTO Typehus ...... 88. . . B-74 Bødkerværksted/Petroleumshus . . . 51. . B-222 GTO Typehus ...... 89. . . B-75 Tidl . tømrerværksted og bageri . . . . 52 . B-245 Bogtrykkeri/fritidshjem ...... 90 . B-78 Sømskuret/henkogningsfabrik . . . . .53 . B-248 Tidl . assistentbolig ...... 91 . . B-81 Det sorte pakhus ...... 54 . . B-292 Småhus ...... 92 . . B-88 GTO Typehus ...... 55. . . B-615 Enfamiliehus/selvbyggerhus ...... 92 B-131 Elevhus ...... 56 . . B-804 Enfamiliehus ...... 93. . . B-132 Elevhus ...... 57 . . B-812 Selvbyggerhus ...... 94 . . B-136 Tidl . sløjdsal...... 58 B-821 Selvbyggerhus ...... 95 . . B-137 Frelserens kirke ...... 59. . B-837 Småhus ...... 96 . . B-138 Kapel/lighus...... 60 B-841 Småhus ...... 97 . . B-140 Tidl . Provstebolig/Seminarium ...... 61 B-843 Småhus – Niels Lynges hus ...... 98 B-141 Enfamiliehus ...... 62. . . B-978 Småhus ...... 99 . . B-142 Tidl . Sygehus ...... 63. . . B-1401 Gymnastiksalen ...... 100 . . B-144 Seminariets hovedbygning ...... 64 B-1859 Stenpakhus ...... 102. . . B-145 Enfamiliehus, Type 491 ...... 65 . B-1860 Det røde pakhus ...... 103 . . B-146 Lærer-/rektorbolig ...... 66 . . B-2370 Enfamiliehus ...... 104 . . ILLUT NALUNAARSORNEQARSIMASUT ALLATTORSIMAFFIAT

Allanngutsaaliugaasitsinissamut nalilersuineq c. Qanoq innera – illup eriagisassanngorsinnaane- Naleqassutsit matuma siuliini taagorneqartut ataatsimut Illunik misissuinermi pitsaassusiinik 1-imiit 5-imut im- ranut aamma iluarsartuunneqarnissaannut ilu- tamaasa aallaavigalugit eriagisariaqassutsit nalingat qaf- mikkoortiterilluni nalilersuisoqarpoq, 5 tassaalluni eria- mut periafissaanersoq illup qanoq innera aala- fasinnersoq, akunnattuunersoq appasinnersorluunniit gisassatut qaffasissumik naleqartoq 1-ilu appasinnerpa- jangiisuusinnaavoq . paasinarsisarpoq . asoq . d. Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia 4-5: Eriagisarialittut naleqarluinnarpoq . – tassani pineqarluni illup naleqassusia qanorlu 3: Eriagisarialittut nalinga akunnappoq, taamaat- Illut tamarmik immikkut nalingi aallaavigalugit naliler- ittunik avatangiiseqarnersoq . Nunamut, eqqa- tumillu illu nakkutigineqartariaqartuuvoq siunis- sorneqarput, uku eqqarsaatigalugit: amioqatigiinni aqqusinermut imaluunniit avatan- samilu ungaserujussuanngitsumi (ukiut tallimat) giisiinut qanoq naleqqussagaanersoq . nalilersoqqinneqartariaqarluni . a. Illuliortaatsikkut naleqassusia – Illup ilusaa, e. Assigineqanngissusia – illup napparneqaqqaarami silataata ataqatigiissaagaanera, illuliortaatsikkut 1-2: Eriagisarialittut nalikippoq, taamaattumik eriagisari- isikkua qanoq allanngortinneqarsimanngitsigine- suliarilluagaanera aamma ilusaata, atortut ator- aqartuunerata atorunnaarsinneqarnissaa innersuus- ra aamma/imaluunniit qanoq ilisarnartiginersoq neqartut atuuffialu ataqatigiissaagaanerat . sutigineqarluni . tassani apeqqutaassapput . Allannguutaasimasunik b. Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia – tassaasin- nalilersuinermi aallaavigineqassallutik illup sannaa naalluni sumiiffimmi illumik sanaartoriaaseq, pif- aamma ilusereqqaagaa suli takuneqarsinnaanersut fissami aalajangersimasumi immikkoorutilimmik aammalu immaqa illup qanoq ittuussusia ataqqil- illuliortaaseqarnermut attuumassuteqarnersoq lugit allanngortiterineq/iluarsartuussineq pisima- imaluunniit assersuutaasutut naleqassuseqarner- nersoq . Ima paasillugu illu piffissap allanngoriartor- soq tassa oqaluttuarisaanermut pingaarutilim- nera ilutigalugu allanngortinneqarsimasinnaavoq, mut inuit aamma/imaluunniit pisimasut pinga- taamaattorli ilusereqqaagaa ilisarnassusialu suli arutilimmut attuumassuteqarnersut . ersarilluinnarlutik .

31 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . . . 3 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-2 Amerikamiut Konsuuleqarfiat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-4 Ilaqutariinnut illu, Type 491 Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 5 Qanoq innera...... 3 Sananeqartoq . . . . 1941. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1949-50. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 1 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . Pavia Høegh – ilimagineqarpoq . Uppernarsillugu oqaatigineqanngilaq Assigineqanngissusia ...... 4. . Illussamik titartaasoq . Jørgen Maglebye Assigineqanngissusia ...... 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak .KPT 1A3-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera simavoq ullumikkullu Nunatta Nakorsaaneqarfianit al- Illu Pavia Høeghimeersuuppat, najukkami oqaluttuari- Allaaserinera Illup kujammut sammisuani aniinganeqarpoq, qaavalu il- Qisummik atsikkutigiinnik illuliaq illuliap kusanartu- USA-p konsuuleqarfia pillugu 1941-mi sanaajuvoq, ta- laffittut atorneqarluni . Pavia Høeghimit suliaaagunartoq . saanikkut soqutiginaateqassaqaaq, pissutigalugu Kalaal- Type 491 . 167,5 m2 kiileri ilanngullugu . luttut sivingagami illup isua ersarilluinnarpoq (qaliarpaat, liarineqarneratigut annertunerusumik maluginiagassar- amatullu 1953-ip tungaanut atuulluni . lit Nunaanni illussanik titartaasartut siullersarimmassuk qulisaq illullu initai marluk) . Illup silataani aniinganerata taqanngitsoq, kujammulli sammisuani aniinganertalin- Sanaartornermi atortut (tak Weilbachs. Kunstnerleksikon) . Illu pineqartoq qaliaqarpoq marlunnik uigoqarluni, qaa- saniatigut inip nalaani marlunnik igalaaqarpoq illup isuata nik immikkoortortaqarluni . Quleriiusutut illuliaq illup silataa eqqarsaatigineqanngitsoq, Toqqavia betoniuvoq qaqortumillu qalipanneqarsimallu- va illuttut sivingavoq atorneqartumik qaliarsuaqarlunilu kimmut sammisuani . illup qaliaa illuttut sivingasut atorneqartumillu qaliarsualik . ni . Iigai silarliit qarmagaapput kajortunik qalipannilinnik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia kiilereqarpoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu kusassarneqarsimanersoq takujuminaappoq takussutis- makittarissunik salliligallit . Igalaat allallu qisunnik sanaat Illu eqqaaneqareersutut Nuummi oqaluttuarisaanermi Illup isua kangimut sammisoq kimmut sammisorlu as- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia suussutsimigut sartaalu assigiinngitsorpassuullutik . Sanaqqaarnerani ilusaa (qaliap sinarsui il . il ). qaqortunik qalipagaapput sannaku- nutaaliaasullu akornanni ikaarsaarfimmi inissisimavoq, Illup initaa pingaarneq issoqqaaringajappoq, illullu ini- sigiipput, inimili pingaarnermi allamik ataatsimik igala- assigiinngissutsit naligiit annerusumik attuumassuteqar- allanngorsimanersoq oqaatigineqarsinnaanngilaq, imalu- nillu qallersugaallutik . kulturikkulli eriagisassanut ilaatinneqarani . taata pingaarnerup aappaa avannaanut kujammullu avaraqarpoq . figalugit illoqarfiup avatangiisaanut sanilliunneqarsin- unniit kingusinnerusukkut ilassuteqarsimanersoq oqaatigi- sammisoq amittuulluni . naavoq . neqarsinnaannani . Igalaat nalinginnaasumik assigiiaarput, Sallilikkanik qallersugartai . Kajortumik qalipanneqar- Assigineqannginnera Kujammut sammisumi naatsiiveqarpoq angisuumik, ta- ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni, imaassinnaagami illup put, tamannalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut ataqa- Illup sanaqqaarneranit atortut suli atorneqartut isumaqar- Avannamut sammisumi inimut pingaarnermut sane- annalu qaqortumik qalipaatilimmik ungaluugaqarluni . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia sanaqqaarneranit kingusinnerusukkut allannguuteqartoqar- tigiisinneqarsinnaanngilaq . toqarpoq, aamma naak illup ilai ilassutaanersut ilassuta- raqutaanilu matoqarpoq igaffiup silarliatut sananeqar- Allaaserineqartutut illu illut allat suussusaannut assingu- simasoq . Igalaat arlallit assiaqusersuuteqartiterput, sunali annginnersulluunniit oqaatigiuminaassinnaagaluartoq . simasumik . Illup pingaarnerup isaariaa qulisaavoqq . Sanaartornermi atortut voq, taamaalilluni aqqusinermi ataqatigiinneq takune- najoqqutarineqarnersoq oqaatigineqarsinnaanngilaq . Illuliortaatsikkut naleqassusia Qaavaniippoq aniinganeq pujoorferujussuaqarlunilu Kuisamik sukarsuaqarpoq . Qisummik sananeqarnera pla- qarluarsinnaalluni . Illuliap kusanartuliarineqarneratigut naleqassusiata su- Qanoq innera zinkimik sanaamik . dinut qisuit qaleriit marluk ataatsimik qallersukkat qaqqo- Kitaanut sammisumi illup isaariaa ilorpasippoq qulisaal- miiffeqannginneranut illullu timitaata allaaneruneranut Illu pitsaasutut paarilluakkatullu ippoq . rissumik qalipaateqarput . Illup qaava qalissiarsuarmik Assigineqannginnera luni, tassanngaanniit aneerasaartarfimmut ungalulim- tunngatinneqarpoq, avatangiisaanilu allanut sanilliullugu Illup isuaniippoq kimmut, aqquserngup tungaanut sam- qalligaavoq . Igalaat qisunnik qaqortunik qalipaatilinnik Titartaqqaarneri malillugit illu suli taama isikkoqarpoq, mut aqquteqarluni . allaanerusutut isikkoqarmat . Aammattaaq inissisimaffia misumi, inimi pingaarnermi ini marlunnik angisuunik sinaakkusersugaapput iluneq ajortuullutik . Avannamut allannguutimininnguit isikkuanut akornusiinngitsut eqqa- oqaluttuarisaanermit illoqarfiup qeqqani nutaaliaasumut igalaalik inillu pingaarnerup aappaani ataatsimik igala- sammisumi matut isaarissat marluk tamarmik qisuupput assanngikkaanni . Illup qaava illuttut sivingasuuvoq, illutaalu aniinganer- ikaarsaarnermi inissisimalluni . aqarluni, kiisalu qaliani pingasunik mikinerusunik igala- aappaluttunik qalipagaallutik . passuaqarluni . Kitaanut sammisumi illup qaani silammut aqarluni . Igalaat tamarmik marlunnik sinaakkuteqarput Qanoq innera anillangasunik igalaaqarpoq altaniusatut isikkulinnik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia sisamanillu angeqqatigiinnik igalaaqarluni . Illup qaliata Illuliortaatsikkut naleqassusia Illup ilaa aserfallatsitersimavoq, alakkarneqarmalli (8/6/2016) Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani piffissap ilaani nuuaniippoq igalaaq mikisoq, ilassutaanilu kujammut Illuliap kusanartuliarineqarneratigut naleqassusia tassa- iluarsaanneqarluni aallartinneqarsimavoq, taamaattumik su- Illu Amerikamiut ‹allatsitsisarfiutigisimavaat›, sumiluun- Danmarkimut attaveerunnerup nalaani illu pisoqarfiusi- sammisumi igalaaq ataatsimik sinaakkutilik . avoq, avatangiisit eqqarsaatigalugit uteqqiinerusoq . miiffiit pitsanngorsarneqarneri naatsorsuutigisariaqarpoq . niit sanaartorneqarsinnaasutut siunertaasimalluni . Illu maqaaq, taamaalillutillu nunat allat nunami maani at- kingusinnerusukkut atorfimmut atatillugu inigineqartar- taveqalernerat piulersimalluni . Arkiv foto.

32 33 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-7 Noorliit Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1747-48. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . Illuliortut naalagaat Christian David Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 12/4/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. .

Allaaserinera Illup silataa kimmut sammisoq inip pingaarnermit illup migut tunngaviusumik ilusaa kipparissuuvoq, taannalu Illu illuliortut naalagaannit Christian Davidimit Hollandi- isuanut atavoq illullu pingaarnerup aappaa sinerlugu naapertorlugu qilammiut Jerusalemimik saqqummersitsi- miut qatanngutigiinniat ajoqersuiartortitanit aningaasali- aamma atalluni, kingullerlu ½ meterit missaannik mil- sussaalluni . Sanaartukkap marlunnik immikkoortoqarnis- isoqarneratigut siullermik oqaluffittut ajoqersuiartortullu lisinneqarsimalluni . Illup isuaniipput igalaat marluk illut- saa ilimagineqarpoq, inip ilaa avannaata kangiatungaani illuattut sananeqaqqaarpoq . Taamanikkulli maannamut tut arfinilinnik igalaartallit qaavaniipporlu aniinganeq . teqeqqumiitinneqarluni taamaalillunilu issoqqaarissumik illu arlalissuariarlugu allanngortiterneqartarpoq sanaqqa- Illup initaata aappaani sisamanik illuttut igalaalinnik naatsiiviliassaq pilersinneqarsinnaalluni . arneqarneranillu atorsimasat ikittuinnaat kisiisa pigi- peqarpoq, igalaartaalu sisamaallutik . Illup qaaniipput neqarlutik . Kingullermik Karsten Rønnows Tegnestue aniinganerit pingasut inillu pingaarnerup nalaaniittunut Sanaartornermi atortut suleqatigalugu 1984-85-imi illu nutarterneqarpoq, tama- sanilliullugit aminnerullutik takinerupput . Illup saarni katitikkat sallilikkat, illup qaava portusisaq, tumunngalu atatillugu teknologiske institutsimut, Ilisima- illup qimerluaniippoq napasuliaasaq . Teqeqqui tamarmik tusarfittut naleqqussarneqarluni . Tamatumunnga atatil- Kujammut sammisumi imaq ersippoq illullu initaata qaqortumik qalipannilinnik sukarsuarnik iikkap silarliati- lugu ini killeq nutaamik sananeqarpoq . Ullumikkut illu pingaarnera sinerlugu kiisalu illup pingaarnerup aap- gut, illup qaatigut taavalu matup iikkallu aamma iikkap Inatsisartut Ombudsmandiata allaffiatut atorneqarpoq . paata isua takuneqarsinnaalluni . Tamatuma saniatigut illullu qaavata il . il . ikaarsaarfiisigut inaasagaallutik . kangimut sammisumi savaasanut ineqarpoq, illullu ilai Illu quleriiuvoq marlunnik kaajaluisalik, illup qaava il- pingasut ataatsimoorlutik kusanarluinnartumik saqqu- Illuliortaatsikkut naleqassusia Assigineqannginnera luttut sivingalluni qaliaqarlunilu atorneqartumik . Illup mipput matoqqangajattumik naatsiiveqarluni, taassu- Illup titartarneqarnerata naleqassusia illup silataani an- Illu arlaleriarlugu allanngortinneqartarsimavoq, ullu- kangimut kimmullu sammisuani inip nalaata qaavani malu qeqqaniippoq erfalasulerfik . Illup pingaarnerup gissutsimikkut assigiinngitsunut tunngatinneqarpoq, il- mikkulli 1747-mi ilusilersugaasimaneranut assingusoru- napasuliaq ilisarnaataalluarpoq, tamatumalu nalaa ini- aappaani illup isua kujammut sammisumi katillugit si- lulu tamaat isigalugu annikitsualuit sananeqarneralu jussuarmik isikkoqarluni . tut pingaarnertut isigineqarluni . samanik igalaaqarpoq, inimi marluk qaliarnilu marluk . ajornaatsumik ersarilluarlutik, sineriaallu tungaanut ma- Igalaat tamarmik illuttut igalaallit sisamanik igalaar- toqqalaartumik naatsiivittaqarluni . Qanoq innera Illup silataa avannarleq illugiiffaaringajattut ilisarnaate- taqarput, qalianilu igalaat inip igalaavinit mikinerulaar- Illu arlaleriarlugu allanngortinneqartarsimavoq ullumik- qarnermigut pingaarnertut isigisariaqarpoq, illoqarfim- put, isikkuili assigiiginnarlutik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia kullu isumagineqarluarnera takuneqarsinnaalluni . miillu illup qanilliartornerani takusaq taanna siulliulluni . Illu oqaluttuarisaanermi naleqartupilussuuvoq, illoqar- Illup silataaniipput torsuusat mikisut marluk kangiatalu Illup isua kangimut sammisoq ajornaatsutut isikkoqar- fiup nunasiaataanermi oqaluttuassartaanut tunngasunik tungaanut tamarmik isaariaqarlutik . Tamakku saniatigut poq inip nalaani ataasiinnarmik igalaaqarluni, kiisalu il- peqaqimmat . arfinilinnik igalasserfilinnik tamarmik immikkut arfinilin- lup qaavani aniinganeqarluni . nik igalaartalinnik igalaaqarpoq igalaallu ataasiakkaat Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia pingasut tamarmik immikkut pingasunik igalaartaqarlu- Tunuliaqutaa Illup eqqaa sumiiffik ullumikkut Qatanngutigiinniaqar- tik . Illup torsuusaqarfiini tamani avannamut sammisumi Qatanngutigiinniat sanaartornermut maleruaqqusaat na- fittut ilisimaneqarpoq, nunataalu eqqissisimatitanut ila- igalaamik angisuumik ataatsimik peqarpoq qulingiluanik apertoqqissaarlugu illu sanaajuvoq qilammilu illoqarfim- atinneqarluni . Taamatut avatangiiseqarnermi illu pinga- igalaartalimmik . Illup qaavaniipput aniinganerit pingasut . mut attuumaniartuutinneqarluni . Illup titartarneqarner- arutilittut qitiusullu ilaattut isigineqarpoq .

34 35 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-10 Siullermik naalakkap illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-12 Ilaqutariinnut illu, Type 491 Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 3 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1831. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1949-50. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . Sanasut naalagaat Westergaard Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO/Jørgen Maglebye Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak .KPT 1A3-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Illup isua kangimut sammisoq kusanarpoq, qaliali illugiif- Illuliortaatsikkut naleqassusia Naalakkap illua takkajaarsuuvoq, ullumikkut qulinik im- faarilluni . Katillugit igalaat arfiniliupput, igalasserfiit qa- Illuliortaatsikkut naleqassusia nalinginnaasumik isikkuanut mikkoornilik . Illulli titartaqqaarnerata takutippaa, immik- nattallit marluk tamarmik arfinilinnik igalaartallit, isuisa naleqquppoq, illu takilluni taamaakkaluartorlu silissusaanut koornerit 7-iinnaat atorlugit sananeqarsimasoq, tamannalu tungaanilu minnerit marluk nutarfasinnerusut, tamanna takinera aamma naleqqulluni . Illu taamaalilluni eqqaani illu- ullumikkut angissusaanut pingaaruteqarluarpoq Kalaallit igalasserfiit saattuaqqat nipititaasut takutippaat . Qalia- nut allanut sanilliullugu allaanerusumik isikkoqarpoq . Aam- Nunatta Kujataani allaffissornikkut illutut pingaaruteqas- niippoq igalasserfik qanattalik ataaseq qeqqani sisamanik mattaaq illup silataa kujammut sammisoq illugiiffaarimmik susia takutinneqarmat . Kingusinnerusukkut, 1926-mi, 1/3- igalaartalik illuttullu tamarmik immikkut igalaaqarluni, ki- isikkoqarlunilu igalaavisa illup kusanartuliarineqarneranut imik illu avannamut kimmut sammisumik tallineqarpoq isalu illup nuuata tungaani aamma ataatsimik peqarluni, naleqquttupilussuuvoq, aamma naak allanngortiterinerit ar- illullu qalia siulleq peerneqarluni . soorlu illup isuani kimmut sammisumi taamaattoq . Igala- laqarsimagaluartut attanneqartut ajunngilluinnarlutik Kin. - Allaaserinera arpaat, qulisaq illullu initai marluk) . Piffissap ilaani il- Qisummik atsikkutigiinnik illuliaq illuliap kusanartu- at mikinerit igalasserfeqarputtaaq qanattalinnik taakkulu gullertullu minnerunngitsumilli illup nutaanngitsortaa illup Type 491 . 167,5 m2 kiileri ilanngullugu . Illu pineqartoq lup kangiata »silataata« aniinganertaani naatsiivimmut liarineqarneratigut annertunerusumik maluginiagassar- Illu qaliaqarpoq atorneqartumik, saattumik qalliuteqar- sisamanik igalaartaqarput . kusanartuliarineqarneranut malunnaatilimmik soqutigina- qaliaqarpoq marlunnik uigoqarluni, qaava illuttut si- matumik ikkussisoqarpoq, kiisalu ungalusap tungaanut taqanngitsoq, kujammulli sammisuani aniinganertalin- tumik . Illup silataa kujammut sammisoq pingaarnertut ateqalersitsisutut ippoq . vingavoq atorneqartumik qaliaqarlunilu kiilereqarpoq . tummeraliortoqarluni, ungalusarlu illup qallersornera- nik immikkoortortaqarluni . isigisariaqarpoq, ersarilluarpoq sanaqqaarneranilu ilusa- Illu arlaleriarlugu allanngorterneqartarpoq, ullumikkulli tulli suliarineqarsimalluni . Illup silataani aniinganerata anut naleqqulluni, naak allanngortiterinerit arlaqaralu- ilusaa isigiuminartoq atuinnarlugu patajaatsumik inissi- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illup initaa pingaarneq issoqqaaringajappoq, illullu ini- saniatigut inimi marlunnik igalaaqarpoq illup isuata Oqaluttuarisaanermi naleqassusia artut . Illup silataani kujammut sammisumi illup qaavani simalluni . Illu Kalaallit Nunaata Kujataani Naalakkap allaffiatut, al- taata pingaarnerup aappaa avannamut kujammut sam- kimmut sammisuani . Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia suussutsimigut katillugit arfinilinnik »Velux«-typenik igalaaqarpoq . lagaateqarfiatut inissaatullu sananeqaqqaarpoq kingusin- misoq amittuulluni . assigiinngissutsit naligiit annerusumik attuumassuteqar- Savaasanut nersutaasivimmik illumut atasumik peqarpoq, nerusukkullu Naalagaaffiup sinniisuanut inigitinneqalerlu- Illup isua kangimut sammisoq kimmut sammisorlu as- figalugit illoqarfiup avatangiisaanut sanilliunneqarsin- Avannaata tungaaniipput alliliinerit anginngitsut marluk illup ilusaa soqutiginarluni, taamaakkaluartoq eqqissisi- ni . Taamaalilluni illu Nuummut illoqarfiit pingaarnersaattut Avannamut sammisumi inimut pingaarnermut sane- sigiipput, inimili pingaarnermi allamik ataatsimik igala- naavoq . illup silataanut kusanartuliarineqarneranullu naleqqiul- matitat eriagisassalluunniit allassimasut akornaniitinne- oqaluttuarisaanikkut pingaaruteqartumik inissisimavoq . raqutaanilu matoqarpoq igaffiup silarliatut sananeqarsi- avaraqarpoq . lugit kusanarpianngitsumik ilusilikkat, taamaammat na- qanngilaq . Ujaqqat qaqortumik qalipassimasat ilaatigut masumik . Illup pingaarnerup isaariaa qulisaavoq . Illup Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia apertuutinngitsutut isikkoqarput . Avannaata tungaanut atorlugit tamanna sanaajuvoq qisuttaalu tungujortumik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qaliaani aniinganeqarpoq angisuumillu sungaartumik Kujataata tungaaniippoq naatsiivik angisooq qaqortu- Allaaserineqartutut illu illut allat suussusaannut assingu- sammisoq tamaat paatsiveqanngitsutut ippoq, igalaat qalipanneqarsimallutik . Illu Nuup saavata nutaannginnersaani immikkuullarissu- qaamasumik qarmakkamik pujoorfeqarluni . mik qalipannilimmik ungaluugalik . voq, taamaalilluni aqqusinermi ataqatigiinneq takuneqar- ilutsimikkut assigiinngitsorujussuullutik . Taakkunannga nik avatangiiseqarpoq, oqaluffiullu saavani ersarissumik luarsinnaalluni . kangimut sammisuini matu pingaarneq kangimut sam- Sanaartornermi atortut inissisimalluni . Illup isuani kimmut, aqquserngup tungaanut sammi- Sanaartornermi atortut misumiippoq . Illup sanaqqaarnerata ilaa suli nutaanngitsuuvoq, taama- sumi, inimi pingaarnermi ini marlunnik angisuunik Kuisamik sukarsuaqarpoq . Qisuit atorlugit sananeqar- Assigineqannginnera ammat illup noorpiaa aamma sanaqqaarneranut ilaavoq . Assigineqannginnera igalaalik inillu pingaarnerup aappaani ataatsimik igala- nera qisunnik pladinik qallersugaavoq tungujortumillu Illu titartaqqaarneranut naapertuuppoq, ataasiakkaann- Kimmulli sammisua kusanarneroqaaq illugiiffaaringa- Kingusinnerusukkullu ilassutaa qarmarlugu sanaajulluni . Ii- Illu takuneqarsinnaavoq ataasiaannarnagu allanngorti- aqarluni, kiisalu qaliani pingasunik mikinerusunik igala- qalipagaallutik . Illup qaava qalissiarsuarmik qalligaavoq . guilli allanngortiterneqarsimapput, naatsiivimmut matu jaalluni, anginngitsumillu torsuusaqarluni illup pinga- gai silarliit listelersugaallutik salliligaqarput nappaarissunik, terneqartarsimasoq, kusanartuliarineqarneratigulli tam- aqarluni . Igalaat tamarmik marlunnik sinaakkuteqarput Igalaat qisunnik qaqortunik qalipaatilinnik sinaakkuser- ilanngullugu, taamaakkaluartoq isikkorippoq . arnerup qaavanut assingusumik illu qaava isikkoqar- tungujortumik qaamasumik qalipanneqarsimallutik . Igalaat akkiisutullusooq illuni, – aamma naak ataasiakkaannguit sisamanillu angeqqatigiinnik igalaaqarluni . Illup qaliata sugaapput iluneq ajortuullutik . Avannaata atungaani isa- luni, tamatumalu nalaani matoqarpoq . Inimi torsuusap sinaakkutaat qisuit qaqortumik qalipanneqarsimapput, iga- »kukkunertut« ittut takussaagaluartut nuuaniippoq igalaaq mikisoq, ilassutaanilu kujammut arissat marluk qisuupput qaqortunillu qalipaateqarlutik . Qanoq innera avannaatungaani igalaaqarpoq qaliallu tungaani illuttut laallu nalaanni illup ilai nappaarissut killingilu qaqortunik sammisumi igalaaq ataatsimik sinaakkutilik . Illu ajunngilluinnarpoq . igalaaqarluni . Illup noorpiaaniippoq igalaaq mikisoq si- qalipagaallutik, taakkulu immikkut ittunik ilusilersugaana- Qanoq innera Illuliortaatsikkut naleqassusia samanik qanattalinnik igalaartalik . tik . Illup qaava qisummik saattumik qallersugaavoq, mar- Illu ataasiaannarnagu allanngortiterneqartarsimavoq ul- Illup kujammut sammisuani aniinganeqarpoq, qaavalu Illuliap kusanartuliarineqarneratigut naleqassusia tassa- lunnillu qarmakkanik zinkimik atasumik pujoorfeqarluni . lumikkullu pitsaalluinnartumik inissisimalluni . illuttut sivingagami illup isua ersarilluinnarpoq (qali- avoq, avatangiisit eqqarsaatigalugit uteqqiinerusoq .

36 37 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . . . 3 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-28 Ilaqutariinnut illu, Type 491 Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B29 Assistentip illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.1 Qanoq innera...... 3 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1949-50. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1906. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq . GTO/Jørgen Maglebye Assigineqanngissusia ...... 4. . Illussamik titartaasoq . Sanasut naalagaat P . A . Cortzen Assigineqanngissusia ...... 0 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak .KPT 1A3-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. .

Allaaserinera Illu 2011-mi sanaqqinneqarpoq.

Illu takisooq ilassutitalik assistentimut illutut sanane- qaqqaarpoq, sanaartorneqarneralu naammassineqann- gitsoq nakorsamit tiguneqarluni . Illu tallimanik im- mikkoorneqarpoq, illup qaava illuttut sivingasuulluni atorneqartumillu qaliaqarluni . Kimmut (aqquserngup tungaanut) sammisumi ilassuteqarpoq qaavani aneera- saartarfeqarluni . Avannaata tungaani illu immikkoortoq ataaseq takuneqarsinnaavoq akunneqarlutillu atassuser- neqarsimallutik .

Sanaartornermi atortut Aallaqqaammut illup saarngi katitikkat salliligaapput, igalaallu sinai qiperukkamik ilusilersugaallutik . Nappar- simmaviup qalipaataa sungaartoq atorlugu qalipanne- qarsimavoq .

Ullumikkut illu qisunnik qallersugaavoq listilersugaal- luni sungaartunik qalipaatilimmik . Igalaat sinaakkutaat qaqortuupput nutaajunerullutillu, tassa imaappoq, iga- laat iluneq ajorput igalasserfiilu ikkutaallutik . Igalaap saavi qorsummik taartumik qalipagaapput, illullu silata- ata kujammut sammisuani immikkoornerit tallimaanni igalaanut assersutit assigalugit . Igalaajaqqat diagonalit issoqqaarissut ikkunneqarsimapput, toqqorsivimmilu Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Allaaserinera Illup kujammut sammisuani aniinganeqarpoq, qaavalu Illuliortaatsikkut naleqassusia assiutini taakku takuneqarsinnaanngillat taamaattumik Illu KGH-mi assistentimut illutut siullermik sananeqaqqa- Type 491 . 167,5 m2 kiileri ilanngullugu . illuttut sivingagami illup isua ersarilluinnarpoq (qaliarpa- Illuliap kusanartuliarineqarneratigut naleqassusia tassaavoq, sanaqqinneqarsimanerisut naatsorsuutigineqarsinnaap- arpoq, taamaattorli suli inaarneqanngitsoq nakorsamit at, qulisaq illullu initai marluk) . Piffissap ilaani kangimut avatangiisit eqqarsaatigalugit uteqqiinerusoq . Qisummik at- put . tiguneqarpoq, taamanimiilli nakorsap illuatut atorneqar- Illu pineqartoq qaliaqarpoq marlunnik uigoqarluni, qaava sammisup silataani naatsiivimmut matu ikkunneqarpoq, sikkutigiinnik illuliaq illuliap kusanartuliarineqarneratigut luni . Illu typehusiuvoq, Aasianni Upernavimmilu illulianut illuttut sivingavoq atorneqartumik qaliaqarlunilu kiilere- kiisalu aneerasaartarfik ungalulersugaq tummeralerne- annertunerusumik maluginiagassartaqanngitsoq, kujammulli Illup qaava qisummik pladimik saattumik qalliuteqarpoq, assingusuulluni . Illu 1907-mi sanaatut inngilaq, tassami qarpoq . qarluni, tassanilu illup qallersorneratulli ungalulersugaq sammisuani aniinganertalinnik immikkoortortaqarluni . sanaqqinneqarneratalu kingorna zinkimik qallersuk- illu ajorsisimangaarmat 2011-mi sanaqqinneqartariaqar- ataasiulluni qulaanilu igalaalerneqarluni . Illup silataani kamik illup qaavatigut pujoorfimmik ikkussivigineqar- simavoq . Illup sanaqqaarneratut innginnera pissutaalluni Illup initaa pingaarneq issoqqaaringajappoq, illullu ini- aniinganerata saniatigut inimi marlunnik igalaaqarpoq Oqaluttuarisaanermi naleqassusia simalluni . Illup qaavata nuua qisummik titarneqartutut allanngutsaalisassatut inissisimanissaa ajorsitippaa . taata pingaarnerup aappaa avannamut kujammut sam- illup isuata kimmut sammisuani . Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia suussutsimigut assi- nalunaaqutserneqarsimasutut ippoq isuinilu illuttut im- misoq amittuulluni . giinngissutsit naligiit annerusumik attuumassuteqarfigalu- mikkut ilisarnaatilinnik nalunaaqutsersimallutik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illup isua kangimut sammisoq kimmut sammisorlu as- git illoqarfiup avatangiisaanut sanilliunneqarsinnaavoq . Illu Nuup saavani avatangiiserisanut kusanarluinnartu- Avannamut sammisumi inimut pingaarnermut sane- sigiipput, inimili pingaarnermi allamik ataatsimik igala- Illuliortaatsikkut naleqassusia nut nutaanngitsunut ilaalluinnarpoq, aqqusinermulli raqutaanilu matoqarpoq igaffiup silarliatut sananeqar- avaraqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illup titartarneqarnerata naleqassusia kujammut sammi- ilaanani . Nuutoqqamili taamani qanoq ittuusimanera simasumik . Illup qaavaniippoq aniinganeq pujoorfillu Allaaserineqartutut illu illut allat suussusaannut assingu- sumi illup silataata ilisarnaataanut tunngassuteqarpoq tunngavigalugu pingaaruteqarluinnarluni . angisooq, taannalu zinkimik qallersugaarpasilluni . Kujataata tungaaniippoq naatsiivik angisooq qaqortu- voq, taamaalilluni aqqusinermi ataqatigiinneq takune- igalaallu tullereeqqissaarneri ilanngullugit . Kujammut mik qalipaatilimmik ungaluugalik . qarluarsinnaalluni . sammisumi illup silataata saava ersarissoq avannamullu Assigineqannginnera Illup isuani kimmut, aqquserngup tungaanut sammisumi, sammisumi allilerneqarsimasoq takuneqarsinnaapput, BIllu sanaqqitaavoq 2011-p missaani . Sanaqqaarneranit inimi pingaarnermi ini marlunnik angisuunik igalaalik in- Sanaartornermi atortut Assigineqannginnera taakkulu assigiinngitsutut ipput . Igalaat sinaakkusersuk- atukkat nungussimapput, pissutigalugu sanaqqinnermi illu pingaarnerup aappaani ataatsimik igalaaqarluni, ki- Sukarsua qernertumik qalipanneqarpoq . Qisummik sana- Illu titartaqqaarnerinut naapertuuppoq, ataasiakkaann- kat qorsunnik qalipannillit, iikkap silarliup sungaartu- taarsersuisoqarsimammat atoqqiisoqarani . Illumi aam- isalu qaliani pingasunik mikinerusunik igalaaqarluni . Iga- neqarnera qisunnik pladenik qallersugaavoq qorsunnillu guilli allanngortiterneqarsimapput, naatsiivimmut matu mik qalipanneqarsimaneranut igalaallu sinai qaqortu- ma tamanna takuneqarluarsinnaavoq . laat tamarmik marlunnik sinaakkuteqarput sisamanillu qalipagaalluni . Illup qaava qalissiarsuarmik qalligaavoq . ilanngullugu, taamaakkaluartoq isikkorippoq . nik qalipanneqarsimanerinut naleqquttupilussuupput . angeqqatigiinnik igalaaqarluni . Illup qaliata nuuaniippoq Igalaat qisunnik qaqortunik qalipaatilinnik sinaakkuser- Kingullertut minnerunngitsumilli illup qaavani qisunnik Qanoq innera igalaaq mikisoq, ilassutaanilu kujammut sammisumi iga- sugaapput iluneq ajortuullutik . Avannaata atungaani isa- Qanoq innera qiperukkat maluginiartariaqarput eqqaani illut qanoq it- Illu oqaatigineqareersutut 2011-mi sanaqqitaavoq ta- laaq ataatsimik sinaakkutilik . arissat marluk qisuupput qaqortunillu qalipanneqarlutik . Illu ajunngilluinnarpoq tuunerinut allaanerusumik isikkoqarmata . amaattumillu qanoq innera pitsaalluinnarluni .

38 39 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia. . . -. B-30 Napparsimavitoqaq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-31 Det Canadiske konsulat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia. - Qanoq innera...... 5 Qanoq innera...... - Sananeqartoq . . . . 1930. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1941. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kommuneqarfik . Sermersooq/Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kommuneqarfik . Sermersooq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . - Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... - Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak Nunatta. Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia...... -. .

Allaaserinera gikkaluartoq, inissiivittulli qulisatut atorneqarsimasoq . »Inissiivissiaq igalaarpassualersorneqarsimavoq . Illup qa- B142-mut taartissatut sanaaq, 1967-p tungaanut nappar- Maanna allilissutaa matoqqavoq kujammut sammisunik avani arlalinnik igalaaliortoqarsimavoq, marlunnillu ani- simavittut atuuttoq 1974-mi. . atuartunut inissatut atu- igalaaqarluni, illup kitaatigut isertarfeqarluni illullu sila- inganiliortoqarsimalluni «. artitsivissatullu allanngortitigaq . Ullumikkut illu taanna taa avannarleq sisamanik igalaarsuaqarluni . seminariumisut atuppoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia Illup pingaarnerup qaliani kimmut sammisua assigalugu Illulertaatsikkut naleqassusaa illup pingaarnersaata nali- Illu kangimut-kimmut sammisumik uigoqarpoq quleri- kangimut sammisumi marlunnik igalaaqarpoq aniinga- giissaarneqarsimaneranut, silarliullu kusanartumik aggua- iaat ilaat arfineq marlunnik immikkoorneqarpoq, por- sullu nuuatungaani ammalortumik igalaaqarluni . taarneranut aamma qisuit sananeqarneranni kusassarne- tusuumik naqqup-iloqarluni illullu qalia atorneqarluni . qarsimanerinut attuumassuteqarpoq . Taakku naleqartut Illup silataa pingaarneq kujammut umiarsualivimmut Illup silataani avannarlermi immikkoortumi qiterlermi paarilluagaapput allanngortiterinernillu kusanaallisinne- sammisumi immikkoortut qisummik sukat qaqortumik isertarfeqarpoq, saavata aniinganerani inissisimasumik qarsimanatik, igalaat sinai inissiiviusimasumiittut (illup qalipaatilerneqarsimapput, taamaalillutik immikkoortut torsuusatullu atortumik . Igalaat arfinillit matumit illugiim- kimmut sammisortaani), taavalu avammut sammisuani Foto: Jette Bang Photo/Arktisk Institut. Foto: Arktisk Institut/Erik Holtved. agguarnerinut takussutissaallutik . Illup silataa pingaar- mik pingasukkuutaarlutik akileriiusut, illup silataata ku- illup qaliani aniinganersaq eqqaassanngikkaanni . nertullu qaliata ilisarnaataa, illup qalia pingasunik teqe- jammut sammisuata assigai . Illup qaliani igalaat katillugit Illu Det canadiske konsulatitut nassuiaatigineqartarpoq, B-31 kukkulluni oqaluttuarisaanermut nalilittut allanne- Taamaattumillu siunnersuutigineqarpoq illup eriagisas- qqulimmik angisuumik aniingasumik igalasserfeqarpoq 11-upput, taakkunannga sisamat pingasunik teqeqqullit Oqaluttuarisaanermi naleqassusia sorsunnersuit aappaata nalaani sanaajusimasoq . Toqqor- qarsimasoq ilimagineqarpoq, qulaaniittut assit toqqor- satut allassimanera atorunnaarsinneqassasoq . qaliata qeqqani inissisimasumik . Tassani pingasunik te- aniingasuullutik sinnerilu qaliap igalaarivai nutaaliat na- Illu 1931-32-mi napparsimmavittut sananeqarpoq, nunat- taatilli apeqqusernarsisittarpaat oqaluttuaq tamanna tat naapertorlugit piviusumut naapertuutinngimmat . qeqqulimmi erfalasulerfik ikkunneqarsimavoq . Aamma linginnaasut . Illup silataa avammut sammisoq, illup silata- sinnilu napparsimmavinnut allanut sanilliullugu pingaarne- ilumoornersoq . Illoqarfik pillugu allakkiat sungaartut marlunnik illup qaliani illuttut aniinganernik immik- nut saarlermut isuanullu sanilliullugu kusassaateqanngin- rusimalluni, ilaatigut atortorissaarutit nutaaliaasut aamma ilutigalugit oqaluttuamik »akuerinnittoqarsimassasoq« koortunillu arfinilinnik, illup qaliani igalaaqarpoq . neruvoq . peqqutaallutik . Taamaattumillu sorsunnersuit aappaat si- ilimagineqarpoq, B-31 pillugu assiliaq allagartalimmi al- oqqullugu oqaluttuarisaanermi illu pingaaruteqartuuvoq . lassimavoq: – Sorsunnersuup nalaani Nuummi konsulatit Illup isui tamarmik allilerneqarsimapput . Taakkunanilu Sanaartornermi atortut marluk pilersinneqarput . Canadamiut, B-31, ulluinnarni kangimut sammisoq torsuusatut atorpoq, tassaniipput Illup saarni sallilikkanik katitikkat portusuumik tunngavil- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia »Vestre Fængsel« taaguutigivaa illup immikkoorluni inis- majuartarfiit qisuusut qaqortumik qalipanneqarsimasut lit, toqqavik qaqortumik qalipataq . Qisunnik napparissu- Nuutoqqami eriagisassanit ungasinnerulaaraluarluni, sisimanera peqqutigalugu . matumut isertarfimmut aqqutaasut . Qalia illugiiffaaris- nik qalilersugaavoq, listelersugaalluni sungaartumik qa- oqaluttuarisaanermi illutullu ilisarnaatitut ilaavoq . sumik iluseqarpoq naqqup iluata tungaanut marlunnik lipatanik . Igalaavi nutaajunerupput, kusassaatitut sukat 1 . Assilissami canadamiut konsulatiat (1965 tungaa- igalaaqarluni, igalaat illuttut majuartarfiit nalaaniillutik nuuisigut killilikkat allallu qisunnik sanaajusut assigalugit Assigineqannginnera nut canadamiut erfalasuat) matumilu allagartaq aamma inimi taamaapput . Taamatuttaaq qaliani mar- qaqortumik qalipanneqarsimapput Ullumikkut illu sananeqarnermisulli suli isikkoqarpoq . takuneqarsinnaapput . Illu B-31-mit allaanerunga- lunnik igalaaqarpoq, aniingasup pingasunik teqeqqullip Kimmulli ilaneqarnera matoqqasuuvoq, titartakkani am- atsiartoq ersarippoq . isuani ammalortumik igalaaqarluni . Illup qalia qisunnik saattunik qallersuugaavoq, avanna- masussatut qulisatut sanaartorneqartussatut takorloor- 2 . Assilissami takuneqarsinnaavoq illu eqqartor- mullu sammisuani qammakkamik pujoorfeqarpoq arfin- neqarsimagaluartoq . Ammasutut matoqqasutulluunniit neqareersoq B-31 atuunnerata nalaani aamma Kimmut sammisumi allilernera qaliaqanngitsoq, taas- illillu missaanik amerlassusilinnik zinkiusunik silaannaris- sananeqarsimanersoq ilisimaneqanngilaq . pioreersimasoq, tamatumalu illup allanngortiter- sumalu qalia illuinnaanut sivingajaajuvoq . Titartarne- sarfeqarluni . Malugiuk: Naqqup ataani allanik initaqartoq, neqarsimaneranik isumaqarneq uppernarunna- qarnerani ersippoq allilissutaa matoqqalluinnarsiman- ilaatigut kiassaateqarfik aamma ikumatitsivik – kiassaatit! Qanoq innera arsippaa . Illu ajunngitsorujussuartut paarilluakkatut isikkoqarpoq . 40 41 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-32 Qivittup-illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-32 Qivittup-illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 2 Qanoq innera...... 3 Sananeqartoq . . . . 1833. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1925. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... KNI/Grønlands . Selvstyre eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 1 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak Nunatta. Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak Nunatta. Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. .

Allaaserinera 1970-kkunni tamakkiisumik allanngortiterneqarpoq .

Illu ataatsimik uigoqarluni quleriiuvoq, illullu qalia atorne- qarluni . Ullumikkut marlunnik allilerneqarsimavoq, aappaa kimmut aappaalu kangimut sammisoq qaliaqanngitsoq . Kingulleq taaneqartoq malunnartumik nutaajuneruvoq, sanaartorneqarneranullu tulluanngitsorujussuarmik qe- qqata missaani pujoorfilerneqarsimalluni . Illup sanane- qaqqaarneranut aamma naleqqutinngitsumik igalaalersor- neqarsimavoq .

Kimmut isuani allermi marlunnik igalaaqarpoq, qullermi aamma marlunnik igalaaqarluni qummullu killingani ata- atsimik igalaaqarluni . Matu isertarfik allilernerani inissisi- mavoq, kimmullu sammilluni . Foto: Arktisk Institut/Frederik Carl Peter Rüttel. Foto: Arktisk Institut/Holger Dan Møller. Sanaartornermi atortut Illu, ukiualuit sioqqullugit naalakkap illuanit piiakkamit atortunit qarmagaq (1782-meersoq) .

Iikkat silarliit sallilikkanik listenik qallersorneqarsimap- put, sungaartumik/orangemillu qalipaatinik nunameer- sunik qalipanneqarsimasunik . Igalasserfii appaluttunik qalipanneqarsimasunik sinaakkuteqarput, igalaartai pla- stikkiusut qorsuullutik illup sananeqaqqaarnerata isik- kuanut sanilliullugit sanaartornerlutaasut . Allaaserinera isulinnik qaliani aniinganeqarpoq . Illu kujammut sam- kulli illup isikkua Helge Bojesen Møllerip sanaqqaagatut Illup qalia qisummik saattumik qallersugaavoq, illullu Illup toqqavia kippariffaaringajappoq, illulli qaliata paasi- misumi angisuumik naatsiiveqarpoq, qorsummik qali- isikkoqarunnaarsimanera nalikillisitsivoq . qaavata sinarsua qarmallu sinaa igalaat sinaakkutaasa narsisippaa marloqiusamik illutaqartoq . Matumuuna naliler- passimasumik ungalulimmik . qalipaateqataannik aappaluttumik qalipaateqarpoq . neqarpoq illu allineqarsimasoq allanngortiterneqarlunilu, Oqaluttuarisaanermi naleqassusia aqqusinerli avannamut kujammullu ingerlasoq atuaraanni Sanaartornermi atortut Ukiut hornorujukkaat matuma siorna aallartinnerini inis- Illuliortaatsikkut naleqassusia illu silataatigut takuneqarsinnaavoq illu sananeqaqqaarami Illup saarni sallilikkanik katitikkat kuisamik sukarsuaqar- siat akikitsut sananeqarsimanerinut, inissamillu pisari- Illup illuliortaatsikkut naleqassusaa illup qarmarneqarl- qanoq ittuusimanersoq . Kingorna kimmut allilerneqarsi- put . Qallersornera sungaartumik/nunap qalipaataanik aqartitsineq naapertorlugu alliliiginnartoqartarsimanera- uni sananeqarneranut attuumassuteqarpoq, 1970-kkun- mavoq sananeqarnerasut silissuseqartiinnarlugu . qalipaateqarpoq listelersorneqarsimalluni . nut illu takussutissaalluarpoq . nili allanngortitererujussuartoqarnerata kingorna taanna ajoquteqannginnersoq misissorneqaqqaartariaqarpoq . Isertarfik pingaarneq allineqarfiani kujammut sammi- Igalaat qorsorpaluttumik qalipanneqarsimapput, sanane- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Ullumikkut illup sananeqaqqaarnera illuliortaatsikkullu voq, tassuuna illup qaavata sinarsua uuttorneqarsin- qaqqaarneranillu perpasillutik . Ilorlermi igalaasat ikkussor- Nuutoqqami avatangiisinut illu tulluarpoq . Illup avammut naleqassusaa, qalipakkat toqqortani takuneqarsinnaasu- naavoq tassanilu alliliisimaneq ersarippoq . Isaarissap neqarsimapput, silataatigut aappaluttumik killilersorneqar- kujammullu sammiviliinerata oqaluttuarisaanerup inger- miittoq ilisariuminaappoq . pingaarnerup kangiani pequusiveeraqarpoq kujammut simapput illup qaavata sinarsuata qalipaateqateqataanik . lasimaneranik malunnaatilimmik ilalersuivoq . sammisumik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Assigineqannginnera attorli toqqorsivimmiittuni illu takuneqarsinnaanngilaq, Matu pingaarneq sallilikkanik matuuvoq, igalaat qalipa- Assigineqannginnera Illu naalakkap illugisimasaata piiarneqarneranit ator- Takuneqarsinnaavoq illu annertuumik allanngortiterne- taamalu aqqusinermut ilusilersueqataasutut nalilerneqar- Matup qulaani illup qaavani pingasunik teqeqqulim- ataasut qorsorpaluttumik qalipanneqarsimasoq . Ukiualuit sioqqullugit annertuumik nutarterneqarsimavoq, tunit sanaajusimavoq 1782-mi . Nuutoqaasimasumiissi- qarsimasoq, ullumikkullu illup sananeqaqqaarnera taku- sinnaanani . mik igalaaqarpoq . Illup sananeqaqqaarami iikkat na- illu tamakkiisumik sanaqqinneqartutut ilillugu .Illu arlale- magaluarpoq, oqaluttuarisaanermili immikkut inissisi- neqarsinnaajunnaarsimavoq . Igalaat ikkussorneqarneri paqqutai, avammut kujammullu isuini marlunnik igala- Illuliortaatsikkut naleqassusia riarlugu allanngortiterneqartarsimavoq, ilasinerit arlallit maveqarani . allanarput, illulu ataatsimut isigigaanni eriagisassaanera Qanoq innera aqarpoq aappaa inimi allermi aappaalu qullermiilluni . Illu Helge Bojsen-Møllerip Nuummi suliarpassuinut ila- ilanngunneqarsimallutik . Taakkuli illup sananeqaqqaarne- ilanngullugu taava kusanaaqutaapput . Illu nungullarsimasutut isikkoqarpoq, qallersorneratalu Illup kimmut silataani inimi allermi marlunnik igalaaqar- avoq, taamalu immikkuullarissumik alutornassusilim- ranut ataqqinnittumik pisimapput, aallaqqaammullu qanoq Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia ilaani qisunnik listit amigarput qasussimallutilluunniit . poq, kangimullu sammisuni kipparissunik minnernik mik illup napaqqutai ikkaat unnguusatut ilusiligaallutik . mikitigisimanersoq ersarippoq . Illu nuutoqqami nutaannginnermi immikkuullarissunut Toqqorsivimmiittut isigigutsigit, illu annertuumik allann- Najorneqanngitsutut isikkoqarpoq, taamaattumillu kias- igalaaqarpoq, inimi allermi marloriaammik angissusilin- Illup qaavata sinarsui qiperukkatut ittut igalaallu sina- ilaasimavoq, taamaattorli qangatut isikkua ilisarnarun- gortiterneqarsimagaluarluni Nuutoqqami piorsarsimassut- sarneqarpasigani . nik igalaaqarpoq inillu qulliup isuani ataatsimik aamma akkutaat ilusilersorluagaapput, sananeqarnerilu assigi- Qanoq innera naarsimavoq . sikkut oqaluttuarisaanermut ilaasoq ersarippoq . Taama- igalaaqarluni . Illu pingasunik teqeqqulinnik pingasunik inngitsut illuliortaatsikkut assinut tapersiillutik . Ullumik- Illu kusanarpasippoq .

42 43 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-36 Det gamle malerværksted/Iffiorfik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-37 Hans Egedep illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 5 Qanoq innera...... 3 Sananeqartoq . . . . 1852. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1728. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 5 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 12/4/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 12/4/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera poq, qaavanilu pingasunik teqeqqulimmik igalaaqarluni, Assigineqannginnera Taanna nunatsinni illut atatiinnarneqarsimasut pisoqa- avammullu isuani inimi allermi igalaaq ataasiuvoq qali- Toqqorsivimmiittuni takuneqarsinnaavoq illu sanane- anersaraat, Hans Egedep ilaqutaasalu najugassaattut sana- ani mikisumik igalaaqarluni illup qaavanut asserneqarsi- qaqqaarmat qaliani kujammut sammisumi igalaaqarsi- neqarsimasoq . Ullumikkut ilassinnittarfitut atorneqarpoq . masumik . Kaajaluisap tungaanut sammisoq sallilikkanik manngitsoq, Stauningili tikeraarmat taakku ikkunneqar- qallerneqarsimavoq matu, inimi allermi atasunik igala- simapput . Illup silataani kujammut sammisumi aamma Sananeqaqqaarami ataatsimik isoqarsimavoq ataatsimik aqarluni qalianilu pingasunik teqeqqulimik aamma na- matserfeqanngikkaluarpoq, taanna kingusinnerusukkut quleriittut, illuttullu sivinganilimmik qaliaqarluni atorne- linginnaasunik marlunnik nutaaliaasunik igalaaqarluni . ikkutaavoq aneerasaartarfimmut ilanngullugu ikkutatut qartumik . Piffissalli ingerlanerani arlaleriarluni allanngor- ilimagineqarluni – taanna aamma Stauning tikeraassam- titerneqartarsimavoq ilaneqarlunilu, ullumikkullu illup Illup qaaliata sinarsua qarmarlu, qaliani igalaat pingasu- mat ikkutaavoq . Kingorna taanna naatsiivimmut ininn- Allaaserinera Sanaartornermi atortut laartallit ilorlernik ilaneqarsimasut sananeqarneraneer- sananeqarneranit pukkinnerusunik marlunnik ilaneqarsi- nik teqeqqullit sinaakkutaat qorsuit assigalugit qorsum- gortinneqarsimavoq . Sannavik, Napparsiviusimasoq atortuusivik, kingornalu Ujarak qaqortumik qallersimasoq sukarineqarsimavoq . suupput, ataatsimut isigalugu tulluartitsisuullutik . masutut isikkoqarluni . Taamaammat illup sananeqaqqa- mik qalipanneqarsimapput . iffiorfioriarluni qalipaasunut sullivinngorsimasoq . Ullu- arnerata ilusaa suli takuneqarsinnaavoq . Sananeqarnerani Allanngortiterinerit, alliliinerit allannguutillu allat ilassu- mikkut katersugaasiviup nammineq sannavittut atorpaa . Iikkat silarliit qarmagaasimapput, kingornali qisunnik Oqaluttuarisaanermi naleqassusia annertussutsit assigiinngitsut B53 aamma B75 ilagalugit il- Sanaartornermi atortut tillu assigiinngitsut pisimagaluartut illup sananeqaqqaa- sallilikkanik listelerlugu qalliuserneqarsimavoq . Avam- Illoqarfiup oqaluffia immikkoortoq siulleq tullialu tassani lup avannaani kaajaluisaq pilersippaat . Ujarassuit sungaartumik qallerneqarsimasut qalipaammik, rami ilusaa takuneqarsinnavoq . Illu Hans Egedep aqquserngani inissisimavoq, oqaluttuari- mut isuani allilerneqarsimasumi sallilikkanik qallersu- sananeqarsimapput, taakkunanngalu ujaqqanik suli peqar- qisuillu aappaluttumik qalipatat isuanut qalliutigineqar- saanikkullu aqqusinermut piffimmullu ilusileeqataalluni . isoqarsimavoq listelersorneqarsimananili . sinnaalluarpoq . Illu napparsivittut atortuusivittullu sana- Kujammut sammisumi illup silataani pingaarnermi illu simapput . Illup qalia sallilikkanik qalligaavoq, qalianilu Qanoq innera Illuuvoq ataatsimik isulik atortumik qalialik, silataatalu ajoqqaarsimavoq . Kingorna iffiorfittut kingornalu qalipaasut naatsiivimmik ungalusamik avateqarpoq, naatsiiviullu arlalinnik kujammut (pingasunik teqeqqullit pingasut), Misissuinermi takuneqarsinnaavoq illup qaava nungullar- takissusaa kangimut tamakkerlugu alliligaq . Illup pingaarnerup qaava qisunnik saattunik qallerneqar- sulliviattut atorsimavoq . Ullumikkut illu katersugaasivimmit illutaanik illup silataani inissisimanernut kusanaaqutaa- avannamullu (pingasunik teqeqqulik ataaseq + qilaatut neqartoq, tassa qalipaataa katagarluni isikkuanut kusana- simavoq, illut iigaat napaqqutit marluusut atalersinneqar- atorneqarpoq . Avammut isuani igalaat kipungasut minnerit sumik sanasoqarsimavoq . Illup qaliani pingasunik teqe- inissisimasut marluk) sammisuni igalaaqarpoq . Igalaat qis- aqutaasumik . Manngertorneqarporlu qaavaniiginnaaner- Silataa kangimut igalasserfeqanngilaq, kimmulli marlun- neranni atatiinnarneqarsimarpasillutik (takuuk assiliaq 3) . ammartartutut atorneqarsimanissaat ilimagineqarpoq, ta- qqulinnik pingasunik igalaaqarpoq . unnik sinaakkuteqarput, taakkulu sanaqqaarneranit pisuu- sorli ilorpasinnersorluunniit takuneqarsinnaanani (soorlu nik igalaasartuunik igalaalik . Alliliinermi qalissiaqarsimasorineqarpoq, tamannalu aput amaammallu igalaaqarsimanatik matusartuusimallutilli . sorineqarput taamaattorli iluleriiunngillat . qarmamut ikkusimappat) . aappat misissorneqartariaqarpoq . Pujoorfiup aqqutaanut Kangimut kimmullu isui sallilikkanik aappaluttunik qalipas- Avannamut isuani pingasunik matusartunik isaaveqarpoq; pujoorfik qarmarneqarsimavoq, taanna avammut isuani Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia simasunik sanimut saallugit saviminermut ikkussukkanik Illuliortaatsikkut naleqassusia allilernikumi illumilu pingaarnermi marloqiusaq ataaseq, qaliap tunuani inissisimavoq . Illu nuutoqqami nutaannginnermi immikkuullarissunut qallersorneqarsimavoq . Kangimut isuani marlunnik igala- Pingaartumik illup pingaarnersaa avammullu ilassutaa qalianullu inimut isaavik ataaseq . Illumi pingaarnermi isa- ilaavoq . Hans Egedep aqqusernganut ilusiliisunut illunut aqarpoq qummullu killingani aamma ataatsimik mikisumik sananeqarluarsimapput illup silataata avinneqarneranut avimmi illuttut mikisunik marlunnik igalaaqarpoq, qalia- Igalaat qisunnik qaqortumik qalipatanik sinaakkutillit arlariiaanut pingaaruteqarluni ilaavoq, umiarsualiviusi- peqarluni, kimmut isuani pingasut qummullu killingani mi- inissisimalluartumik . nullu inimut isaavimmi illuttut igalaat kipparissut kipunga- atatiinnarneqarsimapput, igalaanik silarlernik ilaneqar- masumullu takussutissaalluni . kisumik kipungasumillu ataatsimik igalaaqarpoq . tillugit ikkunneqarsimapput . simallutik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Assigineqannginnera Silataani avammut sammisumi isertarfik pingaarneq ip- Illu oqaluttuarisaanikkut nalitoorujussuuvoq, nunatsinni Kujammut isuani katillugit arfinilinnik igalaaqarpoq, ini- Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu piffissap ingerlanerani arlaleriarluni allanngortiter- poq, sallilikkanik qaqortunik qalipatanik sinaakkusersu- illuni atatiinnarneqarsimasuni pisoqaanersaanera Hans mi allermi igalaavaqqat qisuit marluk qalianilu ataaseq, il- Illup sanaartorneqarsimanera kusanartoq illuliortaatsik- neqartarsimavoq nutarterneqarlunilu, ilusaa pingaarneq gaq matu isaariaq saattukujuumik qalligaq ataatsimik Egedemullu illussatut sananeqarsimanera peqqutaallutik . lumilu pingaarnermi illup qummut killingani kipungasoq kullu isikkua, umiarsualiviusimasup sananeqarneranut suli takuneqarsinnaavoq ilusaatalu ilusereqqaarsimasaa kipungasumik mikisumik igalaaqartoq . Matoqarfik illut- ataaseq . Illup allilernerani inip alliup nalaani qisummik attuumassuteqarpoq . Avammut isuata anginngitsumik ilisarnartippaat . tut igalaaqarpoq . Avammut ilanera aqqusinermut tunn- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia kipparissumik mikisumik peqingasumik igalaaqarpoq, al- allineqarsimanera ersersippaa, illup qaavata sinarsua gavoq, aqquserngullu ingerlarnga kaajaluisamullu illup Illu nuutoqqap nutaanngitsup immikkuullarinneranut lilerneranullu isaavik qorsummik qalipanneqarsimasoq atatiinnarneqarsimasoq pinnersaanikkut naleqalersitsi- Qanoq innera avammut sammisortaaniittumut ilisarnaataalluni . Inimi ilaavoq, Nuup illoqarfittut ineriartorneranut oqaluttua- ataaseq ikkunneqarsimavoq . Taanna isertarfittut atorne- voq . Igalaat qisunnik sinaakkutillit ataasiinnarmik iga- Illu kusanarpasippoq . allermi aqquserngup tungaanut marlunnik igalaaqar- risaaneranut pingaaruteqarluni . qarpoq, betoniusunik majuartarfilerneqarsimalluni . 44 45 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-43 siornatigut inuussutissanik tuniniaaviusimasoq aamma niuertarfik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-48 Pisinniarfik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1850/1841. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1947. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... KNI/Namminersorlutik . Oqartussat mmineq pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq . Assigineqanngissusia ...... 5 Illussamik titartaasoq . Olav Himmelstrup Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/9/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. .

Allaaserinera aappaluttumik qalipatat . Sallilikkat listilersugaapput il- Illu inuussutissanik tuniniaavittut aamma niuertarfittut lup kujammut ilassutaani listit akuttunerullutik . Igalaat sananeqaqqaarpoq, ullumikkut katersugaasiviup illuatut nutaajunerupput termoglasiullutik igalasserfiit qanatai atuulluni . nipititaallutik, taakkua illumik tamakkiisumik isiginnin- nissamut takussunarsaataapput aamma eqqissisimatita- Illu ataasiinnarmik uigusaavoq quleriinnik initaqarani ta- anerata nalinganut akornutaapput . amaattoq qalia atorneqarpoq . Qalia sivingasuuvoq qeqqa- tigut naapiffeqartumik suliaavoq, qaliani ataatsimik kangi- Qalia spånpladenik suliaavoq qaliata qeqqani kimmut Allaaserinera Illup kujammut uiguata kangimut sammisup igaani inimi Oqaluttuarisaanermi naleqassusia mut sammisumik igalaaqarpoq, aamma qaliata naapiffiata sammisumi (aqquserngup immallu tungaani) igalaaq pin- Illu marlunnik uigusaavoq quleriinnik initaqarani taama- igalaat issoqqaarissut arfiniliupput qaliani aninnganertami Illu sananeqaqqaarpoq »Godthåb Butik« taartissaatut . Il- kitaaniippoq pujoorfik qarmagaq zinkimik sinaakkutilik . gasunik teqeqqulik qangatoortoq inissisimavoq . Taamaat- attoq qalia atorneqarpoq . Illu avannamut sammisumik igalaat marluullutik . Iigaq avannamut sammisoq assinguvoq lup uigua kujalleq 1951-imi ilassutitut sananeqarpoq . Illup Illup qaliata isuani kujammut sammisumi igalaaq ullumik- toq splånpladenik qallersukkap ataanni qalissiat atorne- ilaqarpoq kangimut kimmut toraartumik aamma illup taamaattoq inimi igalaap ataatsip taartaani matoqarluni . angissusia aamma inissisimanera illoqarfiup ineriartorne- kut ataasiinnaavoq, toqqorsivimmiilli assinit takuneqarsin- qarsimanerannut takussutissaqarpoq (assi nr . 4) . ilaa kujalleq avannamut kujammut sammivoq . ranut alliartorneranullu toqqaannartumik oqaluttuartu- naavoq siornatigut igalaat katillutik sisamaasimasut, illup Sanaartornermi atortut tullusooq ippoq . initaani marluk, qaliap initaani marluk aamma qalianut Illuliortaatsikkut naleqassusia Illup igalaavi illup sinaani tamarmik assigiinngisitaarput: Toqqavia kuisaq, illup iigai tassaapput salilikkanik katitikkat, ammaneq . Illup qaliata isuani avannarlermi isertarfik silar- Illup illuliortaatsimi nalinga atugassiatut suliarineqarsi- Avannamut aqqusinermut sammisumi illup ilaani avan- sallilikkat listilersugaapput . Igalaat assigiinngisitaaqaaq, iga- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia leq ilassutitut sananeqarsimavoq, aqqusinermit kangianit maneratigut takuneqarsinnaavoq aamma ersarissumik narlermi inimi allermi pisinniarfiup igalaarsui tallimat laat amerlanerit nutaanerullutik aamma termoglasiullutik Illu avatangiisinut tulluarpoq aamma qangaanerusoq niu- iserfigineqarsinnaasoq, aamma igalaaq avannamut samm- ineriartornermut takussutissiimmat pingaartumik avan- igalasserfiup qanattaanik pillit piupput, taakkua sania- igalasserfiit qanatai nipititaallutik . Illup avannamut sammi- ertoqarfiusimasumit avinngarussimalaarluni inissisimavoq . isoq . Illup sinaani avannamut sammisumi allanik marlun- namut allissutaatigut, sallilikkat akornanni listit akuttus- tigut qaliani aniinnganertani uigasunik igalaaqarpoq . suiani pisinniarfiup igalaarsui sanaqqaarneraninngaanneer- nik igalaaqarpoq, ataaseq inimi aamma ataaseq qalianiil- susaatigut erseqqissumik takussutissaqarmat . Tamanna illup saavatut pingaarnertut taaneqarsin- suupput taamaattoq ilui nutaanik igalaaleqqitaapput . Assigineqannginnera luni . Illup sinaa aqqusinermut sammisoq, kimmut qaliani naavoq . Illup immikkoortuani avannarliup kangimut Illu sananeqaqqaarnerminut naapertuuttumik isikkoqar- igalaap eqqaasap saniatigut inimut allermut tallimanik Qalipaasersorneqarsimanera qisuit aappaluttuullutik il- iigaani marlunnik matoqarpoq, ataaseq illup initaanut Qalia pappialarsuarmik qalligaavoq aamma silaanaris- sorinarpoq, taamaattoq igalaat matullu amerlanerit pif- igalaaqarpoq aamma isertarfik marloqiusaq . Illup sinaani lup toqqavia ujaqqanik qarmakkat qaqortumik kalkimik aamma qalianut matu igalaaminermik sanaaq, taakkua saat zinkiusoq illup qaliata qeqqaniippoq illullu avan- fissap ingerlanerani taarserneqarsimapput, kiisalu illup kangimut igalaat marluupput . qallikkat, KGH-p illuutaanut nalinginnaasumik sumiiffim- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia saniatugt qaliani igalaat nutaajunerit marluk piupput . narliup qaliata kujammut sammisortaani arlaqarlutik . Il- kujammut ilassutaa annertulluni . Allannguutit tamakkua milumi ilisarnaataasimapput . Ajoraluartumik igalaat illup Illu Nuutoqqami avatangiisinut immikkuullarilluinnar- Majuartarfiit qisuusut qaliani matumut atapput . Illup ii- lup qisuttaa qaqortumik qalipataavoq illup isuini tamaginni illup tukattutut isikkoqarneranut ilapittuutaapput, illup Illu piffissap ingerlanerani qaliap quassuttuuinik marlun- sanaqqaarneraneersuunngillat, taakkuali kingumut uter- tunut ilaavoq . Illu illut allat assigiinngitsunik atuuffillit gaani kimmut sammisumi illup initaani marlunnik igala- quassuttuut marluk illup ammut takissusia tamakkerlugu tamakkiisumik isikkuanut ajoqutaallutik . nik kujammut ilaneqarsimavoq, tamanna quassuttuut teqqinneqarsinnaanngimmata illup eqqissisimatitaalluni ilaattut pingaaruteqarpoq Hans Egedep Aqqutaanik ilu- aqarpoq aamma qaliani marluk, kiisalu illup iigaata ka- takissuseqarlutik, taamaattumik aniinnganertaqarlutik(?) . qalliutaanni takuneqarsinnaavoq taamatullu igalaaliatut nalinganut ajoqutaanngillat . silersueqataalluni aamma qangaanerusoq umiarsualive- tinnerani pingasunik seqeqqulimmik igalaavaraqarluni . Ilanngullugu toqqortaatinit takusinnaavarput illup saqqa- ammasunik sanaartortoqarsimannginneratigut . Tamanna qarfiusimasumut uppernarsaaqataalluni . Iikkami tassani soorluttaaq iikkami kangillermi amooru- Illuliortaatsikkut naleqassusia ani pingaarnermi qangaanerusoq avannamut sammisup pissutigigunarlugu illup sinaa kujammut assinit toqqorsi- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia tit atorunnaarnikut ipput . Illup illuliortaatsimi nalinga illup iigaani avannamut qeqqani isertarfeqarsimagaluartoq kiisalu qaliani aniinn- vimmiittunit allaanerussutigigunarpaa . Illu sananeqaqqaarami inuussutissanik tuniniaavittut sulia- Assigineqannginnera sammisumi pisiniarfiup saqqaata kusanarluinnartumik ganerni igalaat piusimanngikkaluartut . avoq, aamma taaneqartarluni »Godthåb Butik«, taamatullu Illu sananeqaqqaarami isikkuni assigingajalluinnarpaa, Illup iigaani kujammut sammisumi paarlinnguaq ilas- suliaaneranut attuumassuteqarpoq . Igalaarsuit avatan- Sanaartornermi atortut 1947 tikillugu illoqarfimmi niuertarfinni kisiartaalluni . Kin- taamaattoq sukarsuit marluk nalingannik allissuteqarluni . sutaasimavoq, tassaniilluni isertarfik kangimut samm- giisit eqqarsaatigalugit nalinginnaasuunngillat taamaat- Qanoq innera Ujaqqanik nalinginnaasunik qaleriiaakkanik qaqortumik gorna illu atortussanik tuniniaavinngorpoq kiisalu naqiteri- isoq . Taakkua saniatigut illup kujammut uiguani igalaat toq illumut namminermut sananeqaataanut tulluartuul- Illu pitsaasutut isikkoqarpoq naak allanngortiterneqarsi- qalipatanik toqqaveqarpoq . Illup iigai tassaapput illup sitsisarfittut atuulluni, ullumikkut katersugaasivimmit tike- Qanoq innera sisamaapput aamma kujammut uiguiata kimmut samm- lutik . Taamaakkaluartoq illu tukattutut pissuseqarpoq manera sunniuteqalaaraluartoq . saarngi katitikkat sallilikkanik qallikkat jernoxidimik raanut illusisarfittut atuuppoq . Illu kusanarpoq aamma aserfallassimanngilaq . isortaani igalaaq ataasiuvoq . igalaat matullu assigiinngitsorpassuit pissutaallutik .

46 47 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-53 Savaasaasivik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-58 Sannavik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 2 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1894. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1926. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Namminersorlutik . Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Namminersorlutik . Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. .

Allaaserinera qarani . Igalaat marluk assigiinngitsumik inissisimapput Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu marlunnik uiguleriiusoq sisamaqiusamik sivingasu- taakkua imminnut tulluariippallaaratik . Illu sananeqaqqaarami sanasut inigigallagassaattut suliarine- nik qalialik illup qalia atorneqartoq . Illup initunersartaa qarpoq kingorna Namminersorluni Oqartussat inissiaataat- kimmut kangimut sammivoq annikinnerpaartaalu avan- Sanaartornermi atortut tut atuulluni . Ullumikkut Palaseqarfiugallartutut atuuppoq . namut sammilluni . Illup toqqavia kuisaavoq sallilikkanik aappalaartu- nik ikkussuiffigineqarsimasoq listilersugaasorlu . Qalia Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Matua pingaarneq kimmut illup inaani inissisimavoq spånpladinik suliaavoq aamma qaliani avannamut sam- Illu Nuutoqqami avatangiisinut immikkuullarilluinnartunut taamaattumik paarlertut pingaarnertut atuulluni . Matu misumi pujoorfik qammagaq ippoq . Igalaat nutaajune- ilaavoq, aamma tamaani illut pingaannginnerusut ilagalu- ikkussaasoq nutaaneruvoq . rupput . git . Illu sananeqaatimigut naleqqussarluagaavoq .

Ullumikkut illu Palaseqarfittut atuukkallarpoq Hans Ege- Illuliortaatsikkut naleqassusia Assigineqannginnera dep oqaluffiata iluarsaanneqarneranut atatillugu . Illup sananeqaatimigut isikkua akunnaatsunnguuvoq kus- Illu sananeqaqqaarami isikkumisut suli isikkoqarsorinarpoq . anarluni taamaattumik avatangiisinut tulluarluni illunullu Allaaserinera iigai spånpladeupput illup sinnerani qisuk sungaartumik Niuertoqarfimmi uumasuuteqarsimanermut uppernar- Illup silataani listit ammut sammisut ikkussuunneqar- allanut eqqaaniittunut . Illu siornatigut allaaserineqarpoq Qanoq innera Nersutaasivik mikisoq, illup isuanit kujammut talline- qalipanneqarsimasoq assigalugu sungaartuulluni . saataalluni . simapput illup quleriinnik initaqarneranut ersiutaasut . »qaliata sinarsui iikkamit kusanartumik avalassaangasu- Illu ungasinngitsumi nutarterneqarsimasutut isikkoqarpoq qarsimanera ersittoq kiisalu kimmut ilassutinnguaqar- Illup pingaarnerup kimmut sinaani marlunnik igalaar- tut«, taannali piffissap ingerlanerani qaliap sinarsui ma- aamma igalaavi ussissakkat nutarfasipput naak pikkunaat- Illuliortaatsikkut naleqassusia Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia neranut takussutissaqarluni . taqarpoq inimi ataaseq aamma qaliani ataaseq . Kingul- nittumik inississukkatut taarserneqarsimavoq, taanna sumik qalipaateqaraluarlutik . Innersuussutigineqarpoq qali- Illuliortaatsimi nalinganut illup silataata takussutissartai Illut Nuutoqqami avatangiisinut immikkuullarilluinnartu- lertut taasap qulaani quassuttooq tukimut sammisoq illup titartarneqarsimaneranut annermik nalitunerulersit- paat piiariarlugu illup qisuttai tamaasa linoliamik qalipan- Arlalinnik mikisunik igalaaqarpoq kiisalu ilassummut pingaaruteqarput, sanariaaseq qanganisarpaluttoq aam- nut ilaavoq aamma tamaani illunit pingaarnernit pinga- ikkussaavoq, taassuma suminngaaneernera ilisimane- sinngilaq . neqaqqullugit . sallilikkamik matoqarluni taamatullu kimmut iigaani qa- ma piffissap ingerlanerani ilassutai iluarsaanneqartarsi- annginnerusunut akuulluni . Sumiiffimmi inissisimanera lianut ammaneqarluni . maneralu . Illu illunit allanit pingaannginnerusut illuta- ilusaalu tulluarluinnarput . ata titartarneqarneranut assersuutissaalluarpoq, taanna Sanaartornermi atortut tassaavoq uumasuusivik Nuutoqqami oqaluttuarisaaner- Assigineqannginnera Illu sivinganermi suliarineqarsimavoq toqqavia kujalleq mi illulianut allanut attuumassuteqartoq . Illu sananeqarnermisut isikkoqarpoq . ujaqqanik portusuumik qammagaalluni . Iigaa avanna- mut sammisoq tamarmi ujaqqanik sanaajuvoq aappala- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Qanoq innera artumik qalipaatilimmik, iikkap sinnera qisuuvoq plade- Oqaluttuarisaanermi nalinga sananeqaqqaarami sava- Illu aserfallassimavoq aamma innersuussutigineqarpoq suk- nik matusaq listilersugaasorlu . Allissutaata mikinerusup asaataasivittut atuuffianut tunngassuteqarpoq aamma kanerpaamik annertuumik iluarsartuunneqartariaqartoq .

48 49 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-66 Quersuaq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-68 Landstingip ataatsimiittarfia Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 5 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1936. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1937/38. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaata Katersugaasivia eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Namminersorlutik . Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 2 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 5 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/9/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. .

Allaaserinera Illuliortaatsikkut naleqassusia Kalaallit Nunaanni illu jernbetonimik suliat siullersaat . Illup isikkua nalleqatigiissoq atortorpassuaqanngitsorlu 1970-ikkunni illu qisunnik qalliuserneqarpoq, qisuit illup umiarsualivimmi illunut allanut atuuffilinnut tulluartuu- naqqanut marriamut ikkussuunneqarlutik inip naqqata voq . Taassuma saniatigut illup sinaani matorsuaqarpoq portussusiatut portussusilik tikillugu, inip qulliup nalaa qanga quitut atorneqartarsimaneranut ersiutaasumik . listilersugaalluni . Ajoraluartumik illup sinaani kimmut sammisumi amo- orut kisimi atatinneqarpoq . Illu nallarissunik salliligar- Illu ataasinnarmik uigusaavoq qalia sivingasoq qeqqatigut taqarpoq inimi natermi marriami ikkusimasunik silata- naapiffilik illup sinaa avannamut sammisoq sisamaqiusa- ani illup sinai aniinganersallu listelersugaapput . Atortut mik ilulisaavoq, tassani qalianut matorsuaqarluni . Inimi taamaattut pissutaallutik sumiiffimmut tulluartuupput, allermi matorsuit sisamaapput taakkunani matut mar- taamaattoq illup sanimut sammisunik qallerneqarsi- lunngorlutik ammarneqarsinnaallutik . manera illup annertussusianut ersiutaavoq . Illup qal- lerneqarsimanera illup immikkuullarissusianut toqqor- Sanaartornermi atortut terisutut ippoq, nunatsinnimi illulianit jernbetoniusunit Illup toqqavia aamma silataani iikkat tassaapput in-situ siullersaammat . jernbetoni sallilikkanik qallikkat, ini alleq klinkinik nalla- rissunik ikkussuuffigineqarsimavoq qaqortumik qalipatat Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Pujoorfik qammagaq qaliata katinnerata kitaani inissisi- aamma inimi qullermi iikkami kiisalu aniinganertani salli- Kalaallit Nunaanni illut jernbetonimik sanaat siullersa- mavoq . likkat qummut ikkussuunneqarsimapput ataaseq marlun- raat aamarsuaasivittut atugassiaalluni sananeqartoq . nik affarnik qallertarlugit aappaluttumillu qalipataalluni . 1949-imi kangimut 12 meterinik ilaneqarpoq taamaat- Illuliortaatsikkut naleqassusia tumik aqqusineq tikivillugu angissuseqalerluni . Illup kusanartumik pitsaasumillu ilusilersugaanera illu- Igalaat igalasserfeqarput sinaakkuteqarlutillu inimi allerni nut eqqaaniittunut avatangiisinullu tulluartippaa . Illup aappaluttumik qalipataapput qulliit qaqortuullutik . Matut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia titartarneqarnermigut nalinga pitsaasumik ilusilersorne- matorsuillu tamarmik aappaluttumik qalipaateqarput . Illu Nuutoqqami avatangiisini immikkuullarilluinnartu- Allaaserinera Qaliata sinaakkutaa iikkamit avalassaangasoq kusassa- qarsimaneranut tunngassuteqarluinnarpoq, kiisalu illup nut ilaavoq . Umiarsualivimmik sanaartornermut atasu- Illu landstingip ataatsimiittarfissaatut sananeqaqqaar- gaavoq uingasumik naaneqarluni . Illup sinaani teqeqqut teqeqquini qaliap sinarsua aamma igalaat qaqortumik Qalia pappialarsuarmik qaleqarpoq erseqqissunik titar- mik quersuit sananeqartut annersaannut ilaavoq . poq, pisiniarfittut, provstip allaffiatut atorneqarsimalluni sukanik kusassaatinik qaqortunik erseqqissagaapput, so- qalipallugit erseqqissagaanerat kusanarluinnarput . niusartaqarluni qaliallu qimerlui erseqqillutik . ullumikkut illu Islandimiut aallartitaqarfiattut atuuppoq . orlu illup saava aamma taamaattoq . Assigineqannginnera Illu Nuutoqqami illut oqaluttuarisaanermi pingaaru- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illup sinaani killermi amoorut suli atatinneqarpoq . Illu 1981-82-imi allanngortinneqarpoq tillit akornanni pingaarutilimmi qiterpasissumilu inis- Illup saava kimmut sammisoq illup tunorerpasippaa, Illu Helge Bojsen-Møllerimit titartarneqarsimavoq aamma katersugaasivittut suliaalluni, tassunga sisimavoq, Hans Egedep Aqquserngata aamma Holmit taamaakkaluartoq aamma taanna kusassarluarneqarsi- taanna taassuma suliaasa pitsaanersaannut ilaavoq . Lands- atatillugu illup sinaa sallilikkanik nal- Aqqutaata nikinnerani . Taamaattumik umiarsualivimmit mavoq igalaavi imminnut ataqatigiillutik qallunaat er- rådip ataatsimiittarfiattut Kujataani Landsrådimut sulia- laarissunik marriamut ikkusimasunik Nuup illoqarfiata nutaanerusortaanut ikaarsaariarfimmi- falasuattut ilusillit pingasut, illup sinaata qeqqaniillutik . avoq, kisianni taamaallaat 1939 tikillugu taamannak atuul- qallerneqarpoq . Tamanna illup isikku- illuni, aamma Nuutoqqap kiisalu Aqqaluks Pladsip akor- luni, tamatuma kingorna sorsunnersuup aappaani Kalaallit anut annertuumik allanngortitsivoq nanni teqeqqumik erseqqissaasuulluni . Illup sinaani avannamut sammisumi igalaat amitsut pinga- Nunaanni qitiusumik allaffeqarfittut atuulluni . Taamaat- taamaakkaluartoq illup eriagisassa- sut aamma igalaat marloqiusat inip nalaaniipput, illup si- tumik illu Nuummut illoqarfittut pingaarnersatut aamma tut naleqassusianut ajoqutaanani . Illu ataasiinarmik uigusaq mikinerumaartoq qalia qe- naani kujallermiittunut assingullutik aamma qalianiittunut . illoqarfiup oqaluttuarisaaneranut pingaaruteqarpoq . qqatigut naapiffeqarpoq illup qalia atorneqarluni . Illup Qanoq innera saava kimmut sammisoq qeqqa kusanartuuvoq igalaanik Sanaartornermi atortut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illu paarilluagaaqaaq . arlariiaanik peqarluni aamma pingasunik teqeqqulim- Illup toqqavia kuisaavoq qernertumik qalipataq, sallilik- Illu sumiiffimmi avatangiisimut tulluarsagaavoq taama- mik illup qalia isoqarluni qiperukkamik qisuttalimmik . kat quassuttuunut katitikkanut qalliutaasut aappalaar- tullu illoqarfiup ineriartorneranut tamakkiinerusumut Illup matua qorsummik qalipataavoq marloqiusaal- tumik qalipaateqarput . Illup qalia spånpladenik qalliga- uppernarsaatissat ilagalugu . luni, matu igalaaqarpoq igalasserfilimmik, illup igalaavi avoq . Illumi igalaat qisuupput amerlanerpaat tassaallutik qaqortumik qalipataapput koblingsrammilersugaallutik . qallunaat erfalasuattut ilusillit qaqortumik qalipaatat, Assigineqannginnera Illup isertarfia illup qeqqanit avannarpasinnerulaarpoq illup iluani igalaanik allanik assikkat . Illup sinaani avan- Illu sananeqaqqaarnermisut isikkoqarpoq . Toqqortaatini aamma igalaaq qallunaat erfalasuattut ilusilik illua- narlermi igalaat, kiisalu illup sinnaani kujallermi qaliani takuneqarsinnaavoq illu qangaanerusoq qaamasumik qali- tungaaniilluni . igalaat sinertaqanngillat . Qaliata tungaanut igalaat qiter- paateqarsimagaluartoq aamma teqeqquini qisummik pin- mikkut akunneqarput, illup sinaani avannarlermi inip nersaasiat qaqortut tassaniittuaannarsimanngikkaluarput . Illup kujammut sinaani katillugu pingasunik igalaaqar- tungaanut igalaat pingasut ataasiinnarmik igalaartaqar- poq, inini allerni igalaat qallunaat erfalasuatut ilusillit tut . Ilisimaneqanngilaq igalaat taakkua iluani igalaale- Qanoq innera marluk aamma qaliani ataaseq, taanna qitermigut akun- qqillugit imaluunniit immikkut koblingsrammelerlugit Illu pitsassuartut isikkoqartungavoq ullumikkullu Islandi- nilimmik igalasserfeqarpoq . suliarineqarsimanersut . miut aallartitaqarfiattut atuulluni .

50 51 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-70 Siornatigut sulisartut illorisimasaat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-74 Napparsivik/Petroleusivik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . Ca. . 1848 Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1887. miss . Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nunatta . Katersugaasivia eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Nunatta . Katersugaasivia eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 5 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/9/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. .

Allaaserinera Illu kusanartumik ilusilersugaq ataasiinnarmik uigusaq si- vinngarissumik qeqqatigut naapittumik qalialik . Illu sana- neqaqqaarami immiorfittut saffiorfittullu atugassatut sulia- avoq, ullumikkut katersugaasiviup toqqorsiviatut atuulluni .

Illup sinaani kujallermi matu marloqiusaq ippoq aamma illup sinaani avannarlermi isaaviit ataatsit marluk piup- put aamma inimut allermut igalaanut ammanerit marluk . Taamaattoq inimi allermi igalasserfiit inikui takussaapput, aamma isaaffik angineq piusimagaluartoq qularnanngi- laq . Illup sinaa kimmut sammisoq marlunnik igalaaqarpoq illullu kangimut sammisortaa matoqqavilluni .

Sanaartornermi atortut Illu ujaqqanik qaleriiaakkanik tunngaveqarpoq qaqortumik qalipaatilimmik . Illup silataani salliligartai quassuttuuisa katitikkat akornanni ikkussugaapput, toqqissumik ikkussu- unneqarsimapput plastikkinut qalipaammik sungaartumik qalipataallutik . Illup qalia pappialarsuarnik qalligaavoq . nioqqutissiornermut atorneqartunut attuumassuteqartutut ippoq, taamaammat immikkoortumi immikkuullarillunilu Igalaavi qisuupput sananeqaramili atasut illulli iluaniit tamatigoortuuvoq, Nuutoqqallu ilumoortuuneranut kus- igalaanik allanik ussissagaallutik . anaqutaalluni .

Illuliortaatsikkut naleqassusia Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu kusanartumik sanaajuvoq iigai erseqqilluinnarlutik aam- Illu sananeqaqqaarami petroleuusivittut pioqqaarpoq, ma illup titartarneqarnera erseqqippoq atuaruminarlunilu, 1922-milu allineqarluni . Imaaliallaannarli takuneqarsin- niuertoqarfimmi illunut pisoqqanut atuuffeqartunut allanut Allaaserinera naanngilaq allineqarsimasoq . Ukioq 1949-mi napparsivit- attuumassuteqarluarluni . Illu siornatigut napparsiviusimavoq ullumikkullu kater- tut atorneqalerpoq 1969-illu tungaanut taamatut atorne- sugaasivittut atorneqarluni . qarluni . Ullumikkut illu katersugaasivimmit atorneqarpoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu immiorfittut saffiorfittullu sananeqarpoq kingorna Illu ujaqqat atorlugit uigusaalluni sanaajuvoq, qaliai sivin- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia ilaatigut iffiorfittut atuussimalluni . Ullumikkut illu kater- gasut, igalaaqarpoq arlariinnik imminnut atasunik kim- Illu nuutoqqami nutaannginnermi immikkuullarissunut sugaasivimmit toqqortaasivittut atorneqarpoq . mullu sammisumik (aqquserngup tungaanut) matoqarluni . ilaavoq . Hans Egedep aqqusernganut ilusiliisunut illunut Illup isui illuttut salliligaqarput, kujalleq ataatsimi marluk qillarissumik aappaluttumik qalligaalluni . Qalipaataa arlariiaanut pingaaruteqarluni ilaavoq, umiarsualiviusi- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia plantit ikkussimallutik . Illup silataa kangilleq illullu isua sukkut tamaana katagarpoq, pingaartumik illup isuani masumullu takussutissaalluni . Illu Nuutoqqami avatangiisinut immikkuullarilluinnartu- kujalleq igalaaqanngilaq, illullu isuani avannarleq diago- kujallermi, taamaammat illup isikkuanut tamanna kus- nut tulluartuuvoq . Illut suliamut tunngatillugu atuuffeqar- nalinik kipparissunik igalaaqarpoq qaliarpaanullu isertar- anaallisaataavoq . Sukaa qernertumik qalipataavoq . Assigineqannginnera simasut ilaattut pingaaruteqarpoq, tamakkua Hans Egedep feqarluni ammasumik . Illu sananeqaqqaarnermini ilusaa qanorlu innera suli Aqqusernganik ilusileeqataasut aamma qanga umiarsuali- Illup isui avannarleq kujallerlu illuttut salliligaqarput, ta- atorpoq . vimmut aqqutaasimasumik uppernarsaaqataasut . Qaavata qalipannera nutaajuneruvoq, pissutigalugu »Nuuk akkulu aappaluttumik plastikkimik qalipagaallutik . – illut aamma illoqarfiup immikkoortui eriagisariallit«-ni Illup qaliai sivingasut sivingangaatsiartumik, qalialu qa- Qanoq innera Assigineqannginnera assit naapertorlugit illup qarmagai qalipagaarpasinnginna- lissiamik qallerneqarsimalluni . Illup silataata qaava saattumik qallerlugu suliarineqarpoq Illup tamakkiisumik ilusia aamma titartagaanermigut er- mik, taamaattoq naqitanik sukaqarluni . Aammattaaq as- taavalu aappaluttumik plastikkimik jenroxidimik qalipan- siutai pinngortinneqaqqaarneranut assingupput . sitigut takuneqarsinnaavoq, illup isuani kvadratiskiusumik Illuliortaatsikkut naleqassusia neqarluni, pissutigalugu qalipaataa katagarami, pingaar- ammanerit diagonalit marluk mikisut matuaqqanik peqar- Illup ilusaa sorpassuaqanngitsoq qanorlu isikkoqarnera, tumik illup isua kujalleq . Illup isuani kujallermi silataata Qanoq innera tinneqarput, ullumikkullu igalaanik peqartinneqarlutik . kusassagaanera naapertorlugu, umiarsualivitoqqami sana- qaava aserfallalaarsimasutut isikkoqarpoq . Ujaqqanik Illup silataa plastikkinut qalipaammik qalipanneqarsi- artukkanut attuumassuteqartutut illuni ersarissumik taku- qarmakkat qisuillu plastikkimik qalipanneqarsimaneri mapput aamma innersuussutigineqarpoq taanna piiar- Sanaartornermi atortut juminartumillu kusanartuliaavoq . Igalaat arlallit imminnut ujarattaalu pillugit salinneqartariaqarput ajornanngip- lugu salinneqassasoq illullu qisuttaa tamarmi linoliamik Sukaa illullu silatai ujaqqanik sanaartugaapput cementi- atasut kimmut sammisumik igalaarsuaqarpoq . Ujaqqanik pallu silaannalinnik qalipaanissaq qisuillu linoliemik qa- qalipanneqassasut . lu saattoq atorlugu qallersugaalluni tamatumalu qaavani kusanartumik ersarissumillu sanaartorneqarnera illunut lipallugit .

52 53 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-75 Siusinnerusukkut sannavittut iffiorfittullu atorneqartoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-78 Kikiaasivikasik/Uuterivik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 1 Qanoq innera...... 3 Sananeqartoq . . . . 1892. miss . Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1914. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kommuneqarfik . Sermersooq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq . P . A . Cortsen – ilimagineqarpoq Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/09/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu ataatsimik inersualik sivingasunik qalialik qaliarsua Illup igalaalersornera ajunngeqaaq, igalaalli plastikkit atorneqarluni, Kangerluarsussuarmi kapisilinniarnermut marluk illup kusanartuliarineqarneranut kusanaallisa- atatillugu misileraavittut kapisilinnut uutiteriviunissaa ataapput . Amoorutip attanneqarnera assut kusassaata- sananeqarpoq . Ullumikkut qajartortartut peqatigiiffian- avoq, taannaqarmallu illup sananeqaqqaarnerani ator- Allaaserinera Sanaartornermi atortut Oqaluttuarisaanermi naleqassusia nit qaannanut atorneqartarpoq . Illu avannamut kujam- tut ilaat takuneqarsinnaalluni . Illu uiguleriiusoq sisamaqiusamik sivingasunik qalialik Quassuttoortaa salliligaqarpoq aappaluttumik qalipanner- Illumi sorpassuarnik suliaqartoqartareerpoq, ilaatigut mullu sammisuuvoq, eqqaani illunut angissutsimikkut illup qalia atorneqartoq . Illu siullermik sannavittut iffi- talimmik, taannalu sinaatigut listelersugaalluni . Sukarsua sannavittut, iffiorfittut, allaffittut allakkerisarfittullu- ator assigiipajaarlutik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia orfittullu atugassianngorlugu sanaajuvoq kingusinneru- ujaqqanik qalequtissianillu sanaajuvoq, ajortingaatsiarsi- neqartarsimalluni, ullumikkullu taamaatsillugu ajoraluar- Kapisilinniarnerup misileraatitut ineriartortinneranut sukkullu allaffittut allakkerisarfittullu atugassanngorlugu mallunili, kigartorneqarluni quppaqartiterpoq sukkullu ta- tumik takuneqarsinnaanngilaq taamaattuusimaneranik . Illup isua kujalleq matoqqavoq, qalianili qaliarpaamut atatillugu illu sanaajuvoq, kingusinnerusukkullu quer- allanngortinneqarluni . Ukioq 1975-imi palasip illuatut maana ujaqqanik amigaateqarluni . Illup isuani killermi sianeqarnikuuvoq, taannalu atorlugu marlunnik igalaaqarpoq, illullu isua avannarleq inersuup suaaqqatut atorneqalerluni, taamaammat »Kikiaasivi- atugassanngortinneqarpoq . sulinerup aallartinnera naaneralu nalunaartarsimalluni . nalaa qaliarpaallu nalaa matoqarlutik matut illuttut silam- kasimmik« taagorneqalerpoq . Illup qalia qalissiaassangatinneqarpoq, kujammullu sam- Piffissalli ingerlanerani ajoraluartumik sianeq peerneqar- mut ammartarlutik . Qaliarpaanut allanik aamma marlun- Illup isuani killeq sianeqarnikuuvoq, taannalu atorlugu su- misumi igalaaq nutaajunerulluni . poq ikkuteqqinneqaranilu . nik igalaaqarpoq matup sinaani illuttut ikkunneqarsima- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia linerup aallartinnera naaneralu nalunaartarsimalluni .Illu sunik . Illup isuata nuuani amoorut attatiinnarneqarpoq . Illu Nuutoqqami avatangiisiminut assinguvoq, quersua- kangimut kimmullu sammisuuvoq, allagaataasivimmillu Igalaat sinaakkutai qisuupput, ilimagineqarlunili taar- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Aqquserngup tungaanut, kangimut, marlunnik igalaaqar- aqqallu allat assigalugit taamatut atorneqarsimalluni, assit naapertorlugit illup isuani killermi ammaneqarsi- serneqarsimassasut, igalaallu ammaneri qaqortumik qa- Illu nuutoqqami nutaannginnermi immikkuullarissu- poq angissusaalu assigiinngitsorujussuullutik, kimmullu ilaatigut immikkoortumi kujasinnerusumi inissisimasut mavoq, tassa inimut qaliarpaallu tungaanut . Ullumikkut lipallugit nalunaaqutsersugaallutik . nut ilaavoq . Immikkoortumi aqqusinermut atalluarpoq, ataatsimik igalaajaraqarpoq ataatsimillu uigusalimmik soorlu takuneqarsinnaasut . illup isuani tamatumani igalaat qisunnik sinaakkutillit aammattaaq silami naasorissakkap taavalu B-37-p (Hans ammaneqarluni . sisamaapput . Isaariaq pingaarneq illup avannaanut sam- Illuliortaatsikkut naleqassusia Egedep Illua) akornanni . Assigineqannginnera misuaniippoq, kitaanit illut immikkoortuata pingajuanit, Illup illuliortaatsikkut naleqassusia illup silataanut nale- Kingusinnerusukkut quersuaaqqatut atulerpoq, kingul- Allagaateqarfiup assiutai naapertorlugit, illup inersua siul- matulu pladiuvoq qaqortumik qalipataq . qqiullugu sorpassuaqartinnagu isigiuminartumillu sana- Assigineqannginnera lermillu qajartortartut peqatigiiffiannit atorneqalerluni . lermik ujaqqanik sanaajorpasittoq takuneqarsinnaavoq, ajuvoq, kiisalu aneerasaartarfia sukaqarmat portulluni Illup sanaqqaarneqarnerani ilusaa suli taannaavoq, arla- qalialu qisunnik sanaajulluni, kingusinnerusukkulli illu ta- Kangiata tungaani qalialimmik ilasamik peqarpoq, taan- killeqarfeqartinneqarpoq . litsigulli allannguuteqartoqartarpoq, ilaatigut illup isuani Sanaartornermi atortut maat qisummik pilersorneqarpoq . Tamannali ilimasunne- nalu Illup pingaarnerup kangiata isuanut naleqqiullugu ammaneq, kiisalu illup isuani killermi sianeq allanngor- Sukaa betoniuvoq . Iigai silarliit qisunnik salliligaapput, rinnaavoq . Illu immikkoortumi assilisat nutaannginnerit ilorpasinnerulluni . Illup ilaneqarnera avannaata tunga- Illu suararpassuarnik ilaartorneqartuunngilaq imaluun- tuupput . taakkulu listelersugaallutik sungaartumillu qalipanneqar- ilagaat, ullumikkumulli naleqqiullugit allaanerujussuullu- ani marlunnik matoqarpoq, tamassumalu mikinera pis- niit piffissap ingerlanerani allanngortiterneqarsimaneranit lutik . Illup isuisa qaliani illuttut sivinganeritigut kuuttar- tik . Illup isuani avannarlermi matup ammanera amitsu- sutaalluni quitut imaluunniit assingusumik siunertamut ersarissumik takusassaqanngilaq, taamaattorli annertunn- Qanoq innera feqarput . Illup qalia qisunnik saattunik qallersuugaavoq . ararsuuvoq, kangianulli kitaanullu sammisumi ammane- atorneqartarnissaa ilimagineqarpoq . Illulli ilaa portusu- gikkaluartumik iliuuseqartoqarneratigut illuliortaatsikkut Illu aserfallassimaqaaq, pingaartumik illu attatiinnarne- qanngilaq . umik pujoorfeqartinneqarpoq . naleqassusia pitsaassuusinnaalluni . Inissisimalluarpoq umi- qassappat sukarsua toqqavialu piaartumik iluarsaattari- Igalaavi nutaajunerupput, ilimanarpoq 1984-85-imi kin- arsualiviup tungaanut illup isua sammilluni, taamaalilluni aqarput . Igalaat aamma aserfallassimaqaat, aasimarpa- gusinnerusukkulluunniit iluarsartuunneqarneranit, iga- Qanoq innera Illup isuani killermi qullerpaami allagartaqarpoq kusan- Nuummi illut taama ittut attannissaannut tammatsaaleeqa- sinnatilli . Illu imaqanngilaq . laat sinaakkutai plastikkit qaqortuupput . Matut illullu Illu aserfallatsaalisariaqalersimavoq, annerusumilli nalin- artumik, tassanilu takuneqarsinnaalluni illu ukioq suna taavoq – pingaartumik illoqarfiup ilaani nutaannginnersani . qaavani isuisa qallersorneri qorsummik qalipagaapput, ginnaasumik aserfallatsaaliuisoqarnissaa ilimasuutigine- sananeqarsimanersoq . matserfiillu qaqortumik qalipagaallutik . qarluni .

54 55 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-81 Qisuusivissuaq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-88 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1927. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1960. miss . Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... KNI/Namminersorlutik . Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 5 Illussamik titartaasoq . GTO (Erik Rasmussen) Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak .KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Illup pingaarnerup silarliani kujammut kimmut tungaani Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Oqaatigineqarsinnaanngilaq illu sunarpiaq najoqquta- kipparissunik assiaqutaasalinnik sisamanik igalaaqarpoq, Illu Quassunnguami eriagisassat pingaarutillit ilagaat, alla- ralugu sananeqarsimanersoq . Takuinnarlugu illu type aappaanilu mikinermik igalaaqarluni, maannali plademik nullu sanilliullugu una allaanerummat, kulturikkut avatan- Allaaserinera Iikkat silarliit narlungasunik qisunnik salliligaqarput, ta- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia 490-imut atorfilinnut inissialianut siulerpaanut assingu- assersugaavoq . giiseqarneranut tunngatillugu illu pingaaruteqarnerusutut Qisuusivissuaq quersuuvoq initoorujussuaq sivingasumik akkulu listelersugaapput qernertunillu qalipanneqarlutik . Illu illuliassanut qisuusivittut sananeqarpoq qaliaalu C11- nerpaavoq . inissisimalerluni . affarmik qaliaqarluni . Illup isuini sallilittat illup portussusaanut angeqatigai, ta- mik qalipassimalluni, sorsunnersuup kingulliup nalaani Illup isaariaa pingaarneq illup isuani kujammut kimmut amaanneralu qaqutigoorpoq . Nuummut ilisarnaatigineqartoq, iligiit timmisartuisa Nu- Illu marlunnik uigusaavoq qaliaqarluni qaliaalu sivinga- tungaani illumi mikinermiippoq illullu qaliata ilaanit as- Assigineqannginnera Illup isua kujalleq tamarmi matoqqavoq, isuanilu avannar- natsinnik qulangiuaarinermi sumiissusersiornerminnut suujupput . Illut marluk uigusat akileriittutut illutik inis- seqqalluni . Illu sananeqaqqaarnermisut suli isikkoqarpoq, annertu- lermi matoqarluni inersuarmullu ini ataasiulluni qalianul- Illup qalia qisunnik saattunik qallersuugaavoq . atortagaat . sisimapput Quassunnguullu tungaanut illup isua kujam- umik allannguisoqarsimanissaa takusinnaasat malillugit lu atasumik igalaaqarluni . Illup kangiani silarleq qalianut mut kangimut sammilluni illullu isuata aappaa Kongevejip Sanaartornermi atortut ilimanaateqanngilaq . pingasunik matoqarpoq, kujallermilu marlunnik isaari- Igalaat nutaajunerupput igalaanullu allanut atatillugit ilu- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia tungaanut avannamut kimmut sammilluni . Illup isui ar- Sukaa betoniuvoq illullu saarnginik katitikkanik salli- aqarluni, qeqqani pladimik qallerneqarluni avannarlerlu neq ajortoorpasillutik . Isaarissat matullu tamarmik qerner- Nuutoqqami illu avatangiisiminut toqqaannartumik aku- laannaalluunniit pingaarnerusutut inissisimanngilaq, ta- ligaqarluni, taakkulu listelersugaapput qernertumillu Qanoq innera sallilikkanik matusimalluni . Inersuamut illuttut isaariaqar- tumik qalipanneqarput qaqortunillu sinaakkuteqarlutik . utinneqanngilaq, sallilikkanilli qallersorneqarnera nale- marmik aqquserngup tungaanut sammimmata, kulturi- qalipanneqarsimallutik . Illup qalia qalissiaqarpoq illullu Illu pitsaasumik inissisimavoq . Ajoraluartumilli ullumik- poq marlunnillu isaarialimmik matulimmik ammaneqarl- Illup isuisa qallersorneri ammanerillu qulaaniittut narlun- qqulluni aammalu angissusersua pissutaagaluartorluun- milli avatangiiseqarneq eqqarsaatigalugu Quassunnguup mikinersaa avannamut sammisoq qarmakkamik pujo- kut atorneqanngilaq . uni . Illup kitaani silarleq angisuumik matoqarpoq matualu gasut qaqortunik qalipagaapput . niit naleqqulluni, taamaammat eqqaani avatangiisinut tungaa pingaarnertut inissisimasuuvoq . orfeqarpoq . Isaariaa pingaarneq qaqortumik qalipata- qullartagaavoq, tassanilu ataatsimik matoqarluni . Qalia- naleqquppoq . avoq, kipparissumillu igalaajaraqarluni . nuttaaq marlunnik mikinerusunik igalaaqarpoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia Illulli isua kujammut kangimut tungaa matoqqaneruvoq Illup naleqqiussornera ajunngeqaaq angisoorsuuneralu im- Assigineqannginnera kipparissumik ataatsimik igalaaqarluni inimut assiaquta- Illuliortaatsikkut naleqassusia Ammanerit tamarmik qaqortunik qalipakkanik sinaak- mikkoortumut immikkuullarequtaalluni . Matuata qaqortu- Qisuusivissuaq sananeqaqqaaramili ilutsini suli iluseri- asaqarluni . Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq kusersugaapput . mik sinaakkuteqarnera ersarippoq illullu taartuuneranut vaa, tamannalu toqqorsivimmit assinit uppernarsarne- ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- soqutiginartumik isigiuminartillugu, ammanerillu ataasiak- qarsinnaavoq . Illup isua avannamut kangimut tungaa marlunnik kip- sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . Sanaartornermi atortut kaat illut silataatigut pututut itsillugit . Illup portussusaa suk- parissunik igalaaqarpoq taakkulu akornanni mikineq Taamaattoq illu una allaaneruvoq, illunut allanut sanilli- Sukaa betoniuvoq nunataatalu maniilakulunnera pissu- aasat pukkitsut atorlugit salliligaqartiterneqarsorineqartoq Qanoq innera aamma kipparissoq . Taakku marluk assiaqutaasaqarput . ullugu type allaanerugami, taamaalillunilu naleqassusaa taalluni portussusaa assigiinngitsuupput . aamma immikkuullarequtaavoq . Illu kusanarpasippoq . Illup illuatungaata mikinerup silataa igalaaqanngilaq . annertunerulluni .

Illup isuani avannamut kimmut tungaani kipparissunik Oqaluttuarisaanermi naleqassusia angisuunik marlunnik igalaaqarpoq qeqqani illugiiffa- Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- arimmik inissisimallutik . Illup illuatungaani mikinermi nit oqaluttuanut ilaavoq . igalaaqanngilaq .

56 57 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-131 Ilinniartut Illuat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-132 Ilinniartut Illuat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 1 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1931. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1933. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 1 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen Møller Assigineqanngissusia ...... 5 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen Møller Assigineqanngissusia ...... 5 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera aqutsersugaallutik, illup aappaluttumik qalipaateqarne- Ilinniartut Illuat ilinniartut illui sisamaasut ilinniartitsisunn- ranut kusassaataallutik . Taamatut qalipaatigissaarnera, Allaaserinera Tamatuma saniatigut qaqortumik matoqarpoq . gorniat illuinut taartaasut pingajuattut sananeqaqqaarpoq . kiisalu kusassarneqarpallaarsimannginnera suararpas- Illu anginngitsuuvoq qalialik qaliai sivingapput . Kujammut Ilinniartut Illuanni ilinniartunut 20-nut inissaqarsimavoq suarnilli ilaqarsinnaanera ilutigalugu, seminariap taassu- tungaa torsuusaqartinneqarpoq, kujammullu kangimut Illup isua kujammut kangimut nalaa kitaani illup isua- inersuarlu sinittarfik isersimaartarfittut atorneqarluni (il- malu eqqaani illunut ataqatigiilluartutut inissisimavoq . tungaani isaarissap tungaanut qisunnik tummeraqarluni . tut inimut ataatsimik igalaaqarpoq qalianullu ataatsimik lup titartarnera takuuk) . Taanna kingusinnerusukkut ilassutaavoq, toqqorsivim- aamma igalaaqarluni . Sanaartornermi atortut millu assit naapertorlugit ilaatigut qisunnik atuineq niker- Illu uigusalik qalialik avannamukanneq kujammukanner- Illup saarngi katitikkat salliligallit seminariap assinganik artuusimasoq takuneqarsinnaavoq, isaarissallu pingaar- Sungaartumik qarmakkamik pujoorfeqarpoq . lu sammisoq qaliai sivingasut sannakunillu qallersukkat . qalipaateqarput assinganillu illup qalia sannakunik qal- nerup nalaanit tamatumani listelersuineq silinnerulluni . Kujammut avannamullu tungaani illuttut angivallaann- lersugaalluni . Toqqavia sukarsualu kuisaarpasipput qaqor- Torsuusaattaaq qisummik toqqavilerneqarsimavoq, illulli Sanaartornermi atortut gitsunik torsuusaqarput, taakkulu aallaqqaammut sanane- tumillu qalipataallutik . Igalaat nutaajunerupput, aamma toqqavia qaqortumik qalipannertalik kuisaalluni . Seminariatut qalipaatilimmik illu saarngi katitikkat salli- qaqqaarnerani ilaatinneqarlutik . Illu nunami sivingasumi matut taamatut . Illup qaava qalissiamik qalligaavoq . Ilu- ligaqarput, salliligai aappaluttuullutik, qisuttaa sungaar- sanaajuvoq taamaammallu illup isua kujalleq portusuumik silersorneri tamarmik qisummik sanaajupput sungaartu- Illup pingaarnerup qisuttai aappaluttumik qalipataap- tumik qalipataalluni igalaavilu qaqortuullutik . Illup sila- sukaqarpoq, isaarissallu tungaanut qulinik allortarialim- millu qalipataallutik . put amitsunillu listelersugaallutik . taata qallersornera amitsunik listelersugaapput . mik tummeraqarluni . Avannamut tungaaniittup sukarsua taamaallaat 30 cm missaannaaniippoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia Kujammut kangimut tungaa silarleq katillugit pingasu- Isaariaa salliligaavoq, qangatut matuusinnaavoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia seminariap illunut pigisa- nik igalaaqarpoq . Igalaat marlunnik pingasunillu sinaak- Avannamut kujammullu sammisut illup isui assigiipput, anut ataqatigiissumik inissisimavoq . Aammali ilinniartut kutillit ataaserlu marlunnik sinaakkutilik . Illup torsuusaa Sannakunik illu qaliaqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia taakkulu torsuusap nalaanni assigiinnik kipparissunik illui sinneruttut qanoq assigiimmik sananeqarsimaneri- kipparissumik ataatsimik igalaaqarpoq . Igalaat sinaak- Kulturimut attuumassuteqarfiatut avatangiiseqarneq eqqar- qeqqaniittunik igalaaqarlutik, illulli pingaarnerup nala- nut attuumassuteqarluni . kutai qeqqaniittut . Sinaakkutai sungaartuupput . Igalaat qiversartui manngertorningaatsiarsimapput . saatigalugu illu avinngarusimavoq, taamaammat tamatu- ani illuttut torsuusaanni arfineq-pingasunik igalaartalin- munnga tunngatillugu pingaaruteqartutut inissisimanngilaq . nik atasunik igalaartaqarlutik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illup isua killeq inimut ataatsimik igalaaqarpoq qalianullu Illuliortaatsikkut naleqassusia Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia pingaartunik nu- igalaaq mikineq . Illup isua pingasunik teqeqqulik qisun- Illuliortaatsikkut naleqassusia sannaata naleqqiussorne- Assigineqannginnera Illup silatai kangimut kimmullu sammisut aamma assi- nami ilinniartitaanikkut periarfissat ineriartornerinut at- nik listelersugaavoq, taakkuli kusassakkatut imaluunniit ranut naleqqulluinnarpoq aamma qalipaasersorneranut Ilinniartut Illuat sananeqaqqaarnerminit ilusaa suli ta- giipput igalaavisa agguataarneri aalajangersimaqqissa- tuumassuteqarluinnarpoq . arlaanut atorsinnaasunngorlugit ilanngunneqarsimaner- suararpassuillu ilanngussornerinut tunngatillugu semi- annaarpasippoq, ilassutai sualuillu ataasiakkaat igalaat arlutik . Illup silatai tamarmik marloqiusanik tallimanik Assigineqannginnera sut ilisimaneqanngilaq . Qaliata qallersornera inip nalaanit nariamut illut atukkanut naleqqulluinnarlutik . allallu eqqaassanngikkaanni, sananeqaqqaarneranut na- angisuunik igalaaqarput, arfineq-pingasunik igalaarta- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illup titartagartai siulliit naapertorlugit suli taamatut aniinganeruvoq, qaliatali nalaa nalunaaqutsigaanngilaq . apertuupput . linnik, kiisalu torsuusaanut kipparissunik igalaaqarluni . Illu Nuutoqqap oqaluttuassartaanut tunngasup Aqqalu- isikkoqarpasippoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Igalaat sinaat tamarmik sungaartunik taartunik killilik- ullu Aneerasaartarfiata ungataani inissisimavoq, taama- Avannaata kimmut tungaani ilassut angivallaanngitsoq Oqaluttuarisaanermi naleqassusia pissarsiariuminaap- Qanoq innera kanik qarmakkanik nalunaaqutsersorsimapput, taavalu attorli seminariap (ullumikkut ilinniarnertuunngorniar- Qanoq innera piuvoq, qalia illuinnaanut sivingalluni ammaneqaranilu . poq, taamaammat arlaanik taasinnaasamik soqanngilaq . Illu aserfallassimavoq, iluarsaanneqarsinnaarpasillunili . sinaakkutit matullu sinaakkutaat sungaartunik naluna- fiup) avatangiisaanut naleqqussagaalluni . Illu paarilluagaarpasippoq .

58 59 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-136 Siornatigut sannaviusimasoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 B-137 Annaassisitta Oqaluffia Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 2 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1938/1954. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1849. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... KFUM . eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen Møller Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq . Laurits Albert Winstrup Assigineqanngissusia ...... 5 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/09/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. .

Allaaserinera Karen Ørstedip legatianit aningaasaliiffigineqarluni 1848- 49-mi sananeqarpoq . Isikkuali allanngortingaatsiarneqar- simavoq, ilaatigut qarmaq qequmik manissagaasimag- aluarput, qaliarlu qalequtissialik uanitsutut ilusilimmik napasuliartaqarsimalluni . Maannakkut napasuliaq kann- gussamik sanaaq 1884-imeersuuvoq, silammullu iikkat 1913-imi qisunnik qallerneqarput . Qaliaq 1930-mi qisu- aqqanik qallerneqarpoq .

Oqaluffik umiarsualivimmiit aqqutip ilaaniippoq, ta- amalu Hans Egedesvejip naaneraniilluni . 1993-imiilli Nunatta oqaluffiatut atuuppoq, tassa Kalaallit Nunaanni ilagiit namminersulerneraniit .

Oqaluffik avammut kujammullu sammiveqarpoq, isaariaq kujammut, umiarsualiviup tungaanut, sammivoq ileqar- fillu tuaniippoq avammut sammilluni . Isaarissap sinai qalipallugit ersarissagaapput kiisalu qisummik kusanarsa- gaavallaanngitsumik, qulisalimmillu, isaaffeqarluni . Ma- tup qisuusup marloqiusaasup kusassarsimasup illugiinnik saniatigut amitsunik, katillugit sisamanik igalaartalinnik, igalaaqarpoq .

Illup saavi kangimut kimmullu sammisut illugiillutik as- gornali silataatigut qisunnik aappaluttunik qalipatanik sigiipput, sisamanik portusuunik, katillugit 15-inik iga- qallersorneqarsimavoq [1]. Illup iluani aamma qisunnik laartalinnik, igalaaqarput qanattallit, qeqqata tungaani qaqortunik qalipatanik qallersorneqarsimavoq «. inissisimapput, tamarmillu immikkut illuttut, mikineru- Allaaserinera Illup kimmut isuani inimi allermi ataasinnguamik, mann- Illuliortaatsikkut naleqassusia sumik, qulinik minnerusunik igalaartalinnik, ataatsimik Takuuk: da wikipedia. org/wiki/vor_frelser_kirke_(nuuk). 1980-kkunni allanngortiterneqarpoq . gertumik matoqarpoq . Illup isuata sinnera allamik soqann- Illuliortaatsikkut naleqassusia illuliassanik titartaasartu- igalaaqarlutik . givippoq . mut Helge Bojsen-Møllerip suliarisartagaanut tunngassute- Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu ataatsimik uigoqarpoq sivingasumik qalialik, qalia qarpoq . Taamaattorli illup qisuttai qalipaatilinnik ersaris- Oqaluffiup tunua, illup isua avammut sammisoq, oqaluffinnit Oqaluffiup sananeqarnera oqaluffiliortaatsimut sanilli- atorneqarluni marlunnillu mikisunik allilerneqarsimal- Illup saavani avammut sammisumi aamma allissuteqarpoq, sarsimasut illup sananeqaataanut kusanarsaataapput . allanit allaaneruvoq, tassa illup isua pingasunik teqeqqulik ullugu akunnaatsuuvoq, qisummillu qallersorneqarnera luni . taannalu paarlertut atorneqarpoq, illullu sinnerisut innani amoorutitaqarmat, qalianullu marloqiusamik matoqarluni . illoqarfimmi sanariaatsimut takutitsisuulluni . Illuliorta- sukalersorlugu sananeqarsimavoq . Illup pingaarnersaani iga- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Taannalu illuttut amitsunik qanattalinnik, immikkut arfineq- atsikkut naleqassusia aalajangersimasumik illup saavata Illup isua kangimut sammisoq (Aqqaluup Aneerasa- laat kujammut sammisutut ipput, tassa dannebrogitut ilusi- Ilisimaneqanngilaq . pingasunik igalaartalinnik, igalaaqarpoq . Inimi allermi, illup isikkuanut tunngassuteqarpoq, pingaartumillu isaarissa- artarfia) portusuumik qernertumik qalipakkamik toqqa- lersugaapput, allilerneqarneraniittorlu ataaseq minneruvoq saavani igalaat portoqataannik, ataatsimik, arfineq-pingas- mut ersarissarluakkamut . Aammali teqeqqui igalasserfi- veqarpoq, qalianilu marlunnik imminnut atasunik ataasiinnarmillu igalasserfimmi qanattaqarluni . Isertarfik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia unik igalaartalimmik, igalaartaqarpoq . Tamatuma saniati- ilu kusanartumik ersarissarluarneqarneri illuliortaatsi- igalaaqarpoq, allermilu mikisumik, igalaalimmik, ruujo- pingaarneq illup allissutaata kangiata tungaaniippoq . Illoqannginnersamut, Aqqaluup Aneerasaartarfianut, illu gut qeqqata tungaani silittumik sinaakkutilimmi qisummik, mut naleqassusianut ilasaataapput . rimut assiaquteqarpasittumik, allilerneqarsimavoq . Al- kusassaataavoq, inissisimaneralu taamaalilluni avatangi- qaqortumik qalipassimasumik, isaarissamik matoqarpoq . lissutaanittaaq avannamut sammisumik kusassakkamik, Illu annikitsumik ilusilersugaavoq, taamaattorli illernaasat, isinut pingaaruteqarluni . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia qaqortumik qalipakkamik, matoqarpoq . qaliap sinarsui ammanerillu qalipallugit ersarissarneqar- Sanaartornermi atortut Oqaluffik illoqarfiup oqaluttuassartaanut pingaaruteqarlu- neri kusanartumik ataqatigiissutullu isikkoqalersippaa . Assigineqannginnera Ujaqqanik manissakkanik toqqaveqarpoq . Illu qaleriinnik innarpoq . Ullumikkut Nunatta oqaluffissaarsuatut atuup- Assigineqannginnera Illup saava kujammut sammisoq tulluarsagaalluartuu- Immikkuullarissutut isikkoqarpoq, taamaattorli avammut qarmagaqarpoq, silatai aappaluttunik qalipatanik qallera- poq, taamaalillunilu pingaarutaa naleqarneralu oqaluttua- Toqqorsivimmi assiliani takusinnaavarput, piffissap inger- voq akuttoqatigiissagaallunilu, katillugit arfinilinnik dan- Sanaartornermi atortut sammisumi isaarissamut qalliutaasoq nutarpasinneruvoq, attunik sallilikkersorneqarsimapput . Qalia allattarfissianik risaanermut tunngaannanngilaq . lanerani oqaluffik uanitsuusamik napasuliartaqarsimasoq, nebrogitut isikkulinnik qaqortunik qalipakkanik igala- Illu sallilikkanik, marloqiusatut ikkutanik katitigaavoq, illullu sananeqaqqaarnerata isikkua takujuminaallisillugu . qalligaasimavoq . Isaariaq igalaallu, kiisalu qaliap sinarsui qarmai qequmik manissarneqarsimapput qalialu allattar- aqarpoq, taakkulu nungullangaatsiarsimapput, naqqilu qernertumillu betonngimik toqqaveqarluni . Igalaat qi- teqeqqullu sukai qaqortumik qalipanneqarsimapput, ta- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia fissianik qalligaasimalluni . aasimanersut misissorluarneqartariaqarlutik . Illup saava suit qaqortuupput, ammanerilu tungujortunik qalipal- Qanoq innera: amalu illup tamakkiisumik isikkua tulluarsagaasimalluni . Oqaluffik Nuutoqqap pingaarnersaatut inissisimavoq, ta- qisummik qalligaavoq qisunnik pladinik, sinnerilu salli- lugit ersarissagaallutik . Matut qaqortuupputtaaq tun- Illu nungullarsimarpasippoq, taamaattorli isikkuinnaa amalu avatangiisit oqaluttuarisaanermut tunngalluinnar- Qanoq innera likkanik qallersorneqarsimapput . gujortunik qalipatanik matserfeqarlutik . Illup qaava taamaannersoq nalilerneqarsinnaanngilaq . »Annaassisitta Oqaluffia sananeqaqqaarnerani illup tut akornanni pingaarutilimmik inissisimasuulluni, naak Oqaluffik takuinnarlugu kusanarpasillunilu paarilluaga- qalissiarsuarmik qalligaavoq . saarni katitigaavoq ukkusissamillu sananeqarluni, kin- aqqusinermiit tarrisimalaarluni inissisimagaluartoq . arpasippoq .

60 61 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-138 Toqusut inaat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-140 Siornatigut provstip illua/Seminaria Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 3 Sananeqartoq . . . . 1913. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1847. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 5. . Illussamik titartaasoq . Sanasut naalagaat Christian Gottfried Lendorf Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/09/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Seminariatut sananeqaqqaarsimavoq, illuli aamma prov- stip illuatut, vicebiskopip illuatut aamma allaffittut atu- ussimavoq . Illu arlaleriarluni allanngortinneqarsimavoq, 1973-imilu sakkortulaartumik nutartigaasimalluni, ta- amaattumillu ullumikkut sanaqqaarneraniit illup iluani sukumiisumik suliarineqarneri inillu atorneqarnera al- lanngortinneqarsimallutik . Illup nalunaarsorneqarnerani (2016-imi februaarimi) nutarteqqinneqarpoq .

Illu ataatsimik uigoqarpoq, kangimut kimmut sammivoq, quleriit marluupput qaliaalu atorneqartoq sivingasuuvoq . Oqaluffiup Aqqaluup Aneerasaartarfianut atalluni ersaris- sumik inissisimavoq, taamaattumillu Nuup oqaluttuassar- taanik takutitsisuulluni .

Illup saava kujammut sammisoq pingaarnertut taane- simagunagaata kitaatungaaniippoq . Igalaat illup saavani- nut tunngavoq, pingaartumik portussusaanut kiisalu illup qarsinnaavoq, illugiiffaarissumillu sananeqarnera tassani ittut assigai, igalaat qaammaqqutillu aamma qaqortumik saavani pingaarnermi igalaaqarluni sukumiisumik ersaris- ersarissumik takuneqarsinnaavoq . Isaariaq illup qeqqani qalipataallutik . sarneqarsimasunik . Tamatuma saniatigut illup sallilikka- inissisimavoq, toqqortaatinilu assini takuneqarsinnaavoq nik sananeqarsimanera illuliortaatsimut naleqassusianut siornatigut tassuuna torsuusaqarsimasoq, taannalu 1973- Illup isua kangimut sammisoq kimmut sammisup assingaa, pingaaruteqarluinnarpoq . imi illup nutarternerani peerneqarsimavoq . Inimi allermi taamaattorli inimi quleriinni tullermiittoq ataatsimik angisu- matup illuttut illuatungaani marlunnik igalaaqarpoq, qu- umik igalaaqarpoq . Taanna illumi igalaat atsikkutiginngilai, Oqaluttuarisaanermi naleqassusia leriillu siullermi tallimanik igalaaqarluni . Igalaat tamar- qulingiluanilli igalaartalimmik qanattalinnut agguataagaal- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia illup sallilikkanik mik nutaajupput ussissakkat immikkut arfinilinnik igala- luni . Taannali igalaajuvoq nutaanerusoq ussissarneqarsima- quleriittullu sananeqarsimaneranut kiisalu ilagiinnut artallit . Igalaat ammarngi qaqortunik qalipassimasunik soq . Tassani igalasserfeqarsimasoq qallersimasunik takune- nuimasunut atorneqarsimaneranut tunngassuteqarpoq . Allaaserinera Illuliortaatsikkut naleqassusia igalasserfeqarput qaamanersartaqarlutillu . qarsinnaavoq . Toqusut inaat mikisunnguaq kusanartoq, kangimut kim- Toqusup inaata naleqassusia atsikkutigiissumik ajornaatsu- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia mut sammisoq ataatsimik uigulik, sivingasunik qalialik . mik kusanartumik sananeqarneranut tunngasuuvoq kiisalu Illup qisummik qallersornera aappaluttumik qalipanne- Sanaartornermi atortut Oqaluffiup eqqaani avatangiisit ilisimasaqarfigineqar- Illup isuani kangimut, oqaluffiup tungaanut sammisumi, oqaluffimmut tulluarsarsimanera, minnerunngitsumillu qarsimavoq, qalipaataali sukkut tamaana katagarsimavoq, Toqqavik illup silataaniittoq ujaqqanik qarmassanik sulia- nissaanut illu pingaaruteqarluinnarpoq, tassa toqusut marloqiusamik isaariaqarpoq qisummik salliligaq kusas- kusassarneqarnera sukumeeqqissaartuulluni, sanalluagaal- taamalu illu paarilluagaanngitsutut isikkoqalersillugu . Illup rineqarsimavoq, 1973-imilu illup tunuani betonngimik, in- inaannut oqaluffianut tulluarsarneqarsimalluni inissisi- sagarlu . Illup isuata, pingasunik teqeqqulimmi, saavani lunilu ajornaatsumik sananeqarsimalluni . teqeqqui qaqortunik qalipatanik sukaqarpoq, taamaalil- situ, toqqavilerneqarsimavoq . Toqqavik silataatigut qaqor- malluarami . Taamaattumik Nuutoqqap Aqqaluup Aneera- kimmut sammisumi kipparissumik kipungasumik qanat- luni illup saava kusanartumik atsikkutariilluartumillu isik- tumik qalipanneqarsimavoq . (Paasissutissat Masantip illup saartarfiatalu akornanni oqaluttuarisaanermut pingaaru- talimmik mikisumik igalaaqarpoq . Teqeqqut qaqortu- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia koqarpoq . qanoq ittuunera pillugu nalunaarusiaa 10/7/14-imeersu- teqarportaaq . nik salliligalerneqarsimapput, tamaalillunilu oqaluffiup Nuutoqqap eqqaani oqaluttuarisaanermut toqusut inaat mit pissarsiarineqarput) . sananeqarneranut tulluarsarneqarsimalluni . ilaavoq . Illup isuani kimmut sammisumi qaliap tungaani marlun- Assigineqannginnera nik issoqqaarissunik igalaaqarpoq . Taakku, soorlu aam- Illu sallilikkanik sanaaq (stokværksbygning) marlunnik Ajoraluartumik illup allanngorteqattaarsimanera pis- Qaliaq qisuaqqanik qallersorneqarsimavoq, illullu isuini Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia ma kujammut sammisut taamaattut, igalaajupput ussis- quleriilik, illullu isuani pingasunik teqeqqulik qisunnik, sutigalugu illup sananeqaqqaarneranit, pingaartumik illuttut qisunnik krydsitut isikkulinnik sukaruserneqarsi- Toqusut inaat oqaluffiup eqqaanut inissinneqarsimavoq, sakkat sisamanik qanattaani igalaartallit nutaanerusut . marrianut ikkussukkanik, qalliutilik . inip pequsersorneqarnera, takuneqarsinnaarpianngilaq . malluni, taakku qiperorluarneqarsimapput kusassaataal- qattuninnguup, Hans Egedep eqqaassutissaata inissisim- Iikkat silarliit kujammut sammisut assigai, illulli isuata Sananeqaqqaarnerani inip atorneqartarnera allanngung- lutillu . Illup isuinittaaq ersarissunik qaliaq sinaakkuteqar- affiata tunuani, iliveqarfimmullu atalluni . Taamaattumik pingasunik teqeqqulittaani allaaneruvoq, tassa sallilik- Illup qaava qisunnik saattunik qalligaavoq . aatsiarsimavoq, ilaatigut tamanna qaliami takuneqarsin- poq, illup isuata qallersaatai qulaatungaani nuisasunik . oqaluffiup avatangiisaanut ilaavoq . Nuutoqaq . kat marrianut ikkussuussat aminnerummata . Qaliap si- naavoq, tassa pujoorfiup nuunneqartarsimanera takune- narsua qaqortumik qalipanneqarsimavoq, toqqaviatalu Illup isuani igalasserfeqarsimasoq takuneqarsimavoq, ta- qarsinnaammat . Sanaartornermi atortut Assigineqannginnera nalaa qiperugaalluni . amaalilluni piffissap ingerlanerani assigiinngitsunut atorne- Illup saarni aappaluttunik qalipatanik sallilikkanik kati- Toqqortani takuneqarsinnaavoq illu sananeqaqqaarne- qartarnerannut tulluarsarneqartarsimanera takuneqarsin- Qanoq innera tigaavoq, qisuit qaleriit marluk ataatsimik napparissunik ratulli isikkoqartoq . Illup saavani avammut sammisumi quleriit tamarmik si- naavoq . Toqqortat misissornerani paasivarput, siornatigut Illu arlaleriarluni allanngortinneqartarsimavoq, assi- qallersukkat . Isaariaq marloqiusaq igalaarlu qisuupput, samanik igalasserfeqarput, illup saava pingaarnertulli illup kujammut sammisortaani isaarissap pingaarnerup giinngitsunillu inerneqartarsimalluni, taamaattumillu isaariarlu saviminernik qiversartoqarput, taakkulu mann- Qanoq innera atsikkutigiitsiginngillat, tassa inimi allermi igalaaq kim- eqqaani mikisumik torsuusaqarsimasoq . ullumikkut aamma nutarsarneqarlunilu iluarsartuun- gertornersimarpasipput (takuuk matserfimmi mannger- Illu kusanarpasillunilu paarilluagaarpasippoq, naak isa- mut sammisoq matoqqasuummat, tassanilu manissumik neqarpoq . Taamaattumik illup qanoq issusaa iluarsinis- torneq) . arissami qiversartut manngertornersimaneri isikkuanut qaqortumik qalipatamik matulerneqarsimavoq, taamaat- Illuliortaatsikkut naleqassusia saa neriuutigineqarpoq, taamaalilluni illu eriagisassatut akornutaagaluartut . torli sananeqaqqaarneraniit igalasserfiata inissisimaffigi- Biskopip illuata illuliortaatsikkut naleqassusia angissusaa- pineqarsinnaalerniassammat .

62 63 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-141 Ilaqutariinnut illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-142 Siornatigut napparsimmavik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1903. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1903. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Naaralaartitsivik . eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 2 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 2 Illussamik titartaasoq . Sanasut naalagaat Peter Anton Cortsen, Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. . allanngortiterneqarpoq 1930-mi J . Lehmann Weber-imit Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/09/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu

Allaaserinera Illup isua avammut kangimut sammisoq kujammut kim- arsarneqarneranut tunngassuteqarpoq, portoqatigiissa- Napparsimmavittut sananeqarpoq, 1930-imiilli allann- mut sammisup assigaa, taamaattorli kimmut sammisor- agaavoq atsikkutigiisinneqarsimallunilu – minnerunngit- gortinneqarpoq ilinniartitsisut illuattut, kingornalu ator- taani igalaamut taarsiullugu qaqortumik qalipanneqar- sumik igalaat angissusaat ataqatigiissarneqarsimapput . fillit illuattut atorneqalerluni . Nalunaarsorneqarnerani simasumik sallilikkamik matoqarpoq . Taanna aamma Tamatuma saniatigut illu nalinginnaanngitsumik sukum- (25/02) illu inoqanngilaq . sungaartoq aappalualaartumik qalipallugu ersarissarne- iisumik kusassagaavoq, illup qisuttaa perpassuaqanngik- qarsimavoq, naatsiiviullu ungalusap tungaanut qisum- kaluarluni kusanartumik qiperugaavoq . Illu kujammut kimmullu – avammut kangimullu sammisu- mik tummeraqarluni . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Allaaserinera mik allamik aamma isaariaqarpoq, tamatuma saniatigut Igalaat nutaanerusut qisuupput, sungaartunik qalipanne- uvoq, ataatsimik uigoqarpoq, qaliaqarpoq sivingasumik Ilaqutariinnut illu quleriinnik initaqanngitsoq, taamaattoq illup pingaarnerup angeqqataanik ataatsimik igalaaqar- qarsimasunik qisunnik sinaakkutillit . Illup qaava qalissiar- qalialu atorneqarluni . Qaliani aniinganeqarpoq angiso- Illup saava avammut kimmut sammisumi allissutaasoq Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia nuutoqqami nap- qalia atorneqarpoq . Illu ataatsimik uigusaavoq, tassungalu poq, sungaartunilli sinaakkuteqarani . Isaarissat taakku suarmik qalligaavoq . orsuarmik igalaartalik kujammut kangimut sammisumik, ersarinnersaavoq, taannalu qeqqanut ikkunneqarsimavoq, parsimmaviup aappaattut atuussimaneranut kingornalu assigiinngitsunik angissusilinnik arlalinnik allilerneqartarsi- marluk arlaannaalluunniit pingaarnertut atorneqanngil- avammut kimmullu sammisumik qaliani pingasunik teqe- illuttullu angisuunik igalaalerneqarsimalluni . Allissutaani ilinniartitsisut illuattut atuunneranut tunngassuteqarpoq . malluni . lat, taamaattumik takujuminaappoq illup isaariaa pinga- Illuliortaatsikkut naleqassusia qqulinnik marlunnik aniinganeqarluni, kiisalu ataatsimik avammut kimmut sammisumik marlunnik minnerumaanik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia arneq sorliunersoq . Illu ilaqutariinnut illuliortaatsinut assersuutaalluarpoq, il- ilassuteqarpoq torsuusatut atortumik . marloqiusanik sinaakkutilinnik igalaaqarpoq, taakkulu Illu Ilinniarfissuup illutaatut qalipaateqartinneqarpoq, luliortaatsikkullu naleqassusia ileqqut malillugit sannaanut sinnerisa portoqatigai, kisianni sisamanik igalaartaqaan- Illu immikkuullarissumik tunuarsimaartutut inissisimavoq, aappaluttunik sallilikkanik qallersorneqarsimavoq, qisut- Illup isua kangimut sammisoq marloqiusaavoq, illup pinga- ilusaanullu tunngasuuvoq, kiisalu seminariap illutaanut tul- Illup saava kujammut kangimut sammisoq igalaanut si- narlutik . Allissutaani avammut kangimut sammisumik avatangiisit Nuutoqqap Aqqaluup Aneerasaartarfiatalu tai sungaartumik qalipaateqarput qaqortunillu qalipa- arnermi qaliani marlunnik igalaaqarpoq, allissutaanilu ata- luarsakkanik sukumiisumik suliarineqarsimaneranut . samanut qanattalinnut naleqqatigiingajapput, qiterliillu minnerulaartumik ammalortumik igalaaqarpoq, taannalu akornanni oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartunut sa- tanik igalaaqarluni . Taamaattorli illu Ilinniarfissuarmut atsimik illup qaliata sinaakkutaani igalaaqarpoq . marluk qaliap aniinganerata ataatungaani inissisimap- krydsitut isikkulimmik nallarissumillu qanattaqarpoq . Illup nilliullugu, qalipaataali seminariamut illunullu inissisimaf- atassuteqanngilaq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia put . Igalaat qisuupput qaqortumik qalipanneqarsimasut, saava kujammut kimmut sammisoq aamma taamaappoq, fiata eqqaaniittunut tulluarsagaanera pillugu avatangiiseq Illup saava kujammut sammisoq naleqqussarluarneqar- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia politikerip Augo taakku marloqiusamik sinaakkuteqarput immikkullu ta- tassanilu illup isaariaata pingaarneq igalaap ataani inissisi- ataatsimut isigalugu kusanartoq tamakkiisorlu pilersinne- Illup isuani kimmut sammisortaani mikisumik allilerneqar- nerpaasimavoq, ini allermi pingasunik marloqiusanik iga- Lyngep meeraanermini tassani najugaqarsimaneranut marmik arfineq-pingasunik mikisunik igalaartaqarlutik . mavoq . Illuatungaanitut, qaqortumik qalipatamik sallilik- qarsimavoq . simavoq, taassumalu qaliaa inip alliup portoqatigisaanik laaqarpoq angisuumillu sivingasumik aniinganeqarluni qa- tunngassuteqarpoq . Igalaat qaamarngi sungaartoq aappalualaartumik qali- kamik matoqarpoq . Assigineqannginnera pyramidetungajak iluseqarpoq . Allissutaasoq kimmut sam- liartaani marlunnik marloqiusanik igalaartalimmik . Illup pallugit ersarissagaapput, soorlu aamma qaliap sinarsua misumik ataatsimik igalaaqarpoq, illullu isua sinnera mar- allissutaanik ataatsimik marloqiusamik igalaaqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qisuillu allat aamma taamatut qalipanneqarsimasut . Sanaartornermi atortut Illu annertuumik allanngortitersimaneranit takussutiss- lunnik, illuttut, inip alliup portoqatigisaanik, igalaaqarpoq, Illu Naalakkap Qaqqaaniippoq, tassanilu immikkoortu- Illu ujaqqanik tunngaveqarpoq qaqortumik qalipaatilim- artaqanngilaq, taamaattorli atoqqaarfissiortitsinermi as- marlunnillu qalianik aamma igalaaqarluni . Qaliap sinarsua ataatsimik qiperukkamik kusassaateqaralu- mi katitikkatut ilusilinnut ilaalluni . Illup isua kujammut kimmut sammisoq ini allermi iga- mik . Illup saarngi katitikkat qallerlugit aappilasumik qali- sit toqqorsivimmiittut malillugit illu pingasunik immik- arpoq, taannali kusanarpiaranilu »ikkutiinnakkattut« isik- laanut angisuunut pingasunut assigiimmik inissisimapput, patanik qisuttalersugaapput . Igalaat tamarmik qaqortumik koortoqarsimavoq kingornatigullu allilerneqarsimalluni . Illup saavani avammut sammisumi nutaanerusumik isa- koqarpoq . Illup isuani qalissiarsuit qisuillu akornanni zinki- Assigineqannginnera kangimut sammisut assigaat, marlunnillu minnernik qaliap qalipatamik qanattaqarput, sungaartumik aappalualaartu- Igalaat atsikkutigiinnerat ullumikkumut allanngortinne- ariaqarpoq . Tamatuma saniatigut illup saavani marlun- mik qalliuteqarpoq . Silataatigut illu sananeqaqqaarnermisulli isikkoqarpoq, tungaani igalaaqarluni . Taakku minnerit aamma marloqi- mik sinaakkuteqarlutik . Qaliaq qisuaqqanik qallerneqarsi- qarsimanngillat . nik marloqiusanik ataatsimillu igalaaqarpoq . Illup kan- allissutit nassuiaatigineqartulli ilanngullugit takuneqar- usanik sinaakkuteqarpoq, taakkuli arfinilinnik immikkut mapput, illullu isuani avammut sammisumi kimmut sam- Qanoq innera gimut sammisortaani illu allilerneqarsimavoq, taannalu Sanaartornermi atortut sinnaapput . igalaartaqarlutik, arfineq-pingasuunatik . Illup isuata qali- misumi pujoorfeqarpoq qarmagaq zinkimik qallersugaq . illup avammut sammisortaani isaarissap pingaarnersap Illu aappaluttunik qalipassimasunik sallilikkanik listilinnik ata sinarsua kusanartumik qiperorneqarsimavoq, tassanilu Takuinnarlugu illu ajorpasinngilaq, kisiannili toqqaviani naleqqatigaa, taannali pukkinnerullunilu aminneruvoq . qallersorneqarsimavoq, taannalu qasertumik qalipakka- Qanoq innera takuneqarsinnaavoq qaliap asernerata uinganera, qaliap Illuliortaatsikkut naleqassusia ataasiakkaanik qerilluni qaartornertut isikkulinnik imalu- Tassani illup saavani avammut sammisumi nutaanerusu- mik betonngimik toqqaveqarpoq . Paarilluarneqarsimarpasimmat pitsaassusaa ajunngilaq . sinneranut sanilliullugu, allatut sivinganeqartoq . Illup illuliortaatsikkut naleqassusia illup saavata tullu- unniit qerunnertut isikkulinnik peqarpoq .

64 65 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-144 Ilinniarfissuup illutaa pingaarneq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-145 Ilaqutariit ataatsit illuat, Type 491 Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 5 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1906. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1949-50. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Naalagaaffik . (Eqqartuussiveqarfik) eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . Carl Christian Hansen Assigineqanngissusia ...... 5 Illussamik titartaasoq . GTO – Jørgen Maglebye Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 30/09/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak .KPT 1A3-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

sukalik/toqqammavilik . Illu qisummik listilersorlugu qaller- sorneqarsimavoq aappaluttumillu qalipanneqarluni, qali- allu sinarsuni, illernaasai aamma igalasserfii sungaartumik qalipanneqarsimapput . Igalaat qisuit qaqortumik qalipan- Allaaserinera apput . Taakku qaliartaani igalaat aamma qanattaqarput, neqarsimapput, illernaasallu ilai ataasiakkaat ilanngullugit Ilinniarfissuartut sananeqarpoq ullumikkullu suli taama- taakkulu igalaat qeqqanni qisummik immikkoortinneqar- qalipanneqarsimallutik . Qaliaq qisuaqqanik qallersorneqar- tut atorneqarluni . simapput . Igalasserfiit tamarmik arfineq-pingasunik igala- simavoq, qilaallu »qingartaa« aappaluttumik qalipatamik artaqarput, igalaallu allat angeqqatigai atsikkutigiillutillu . qisummik sanaajulluni . Illu ataatsimik uigoqaraluarpoq, pingasunilli uigoqartutut Allaaserinera sisoqarpoq, kiisalu ungalusap tungaanut tummeraliortoqar- sanaajulluni, taakkulu illup pingaarnerup isuisa nalaani Illup saavi kangimut kimmullu sammisut igalaartaqara- Qalipaasersornera ilaatigullu sannaa ilinniarfissuup illu- Type 491 . 167,5 m2 kiileri ilanngullugu . luni, ungalusarlu illup qallersorneratulli suliarineqarsimal- uigusatut ittut sananeqarsimapput, taakkuli illup pinga- tillu matoqanngillat . taata sinnerini malinneqarsimavoq . luni . Illup silataani aniinganerata saniatigut inimi marlunnik arnertut silitsiginngillat . Illu ataatsimik qaliaqarpoq, qalia Illu pineqartoq qaliaqarpoq marlunnik uigoqarluni, qaava igalaaqarpoq illup isuata kimmut sammisuani . sivingasuuvoq qalianilu ini atorneqarpoq . Illup saava avammut sammisoq kujammullu sammisup as- Illuliortaatsikkut naleqassusia illuttut sivingavoq atorneqartumik qaliaqarlunilu kiilere- sigingajappaa, ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni, soorlu Illu Nuup ilisarnaatigilernikuuaa, illuliortaatsikkulli nale- qarpoq . Kangiata silataa kitaata silataata assigivaa, kisianni igala- Illup saava pingaarneq kujammut sammisuuvoq, naak qaliani marlunnik aniinganertaqarpoq marlunnik qaliani qassusia sukumiisumik atsikkutigiilluaqqissaartumillu suli- avaraqarpoq, allalu illumi pingaarnermi inini allerni ta- illup saava avammut sammisoq assigipajaaraluaraa tu- igalaartallit minnerunngitsumillu torsuusamut atassuti- arineqarsimaneranut tunngasuuvoq . Illu piffissami tassani Illup initaa pingaarneq issoqqaaringajappoq, illullu ini- amatut isikkulik aamma igalaarivaa . Aamma kiilerimut norliusutut isikkoqarpoq, pingaartumik kimmut sammi- liortoqarsimalluni . sanariaatsimut assersuutaalluarpoq, taamaalillunilu nuna- taata pingaarnerup aappaa avannamut kujammut sam- igalaaminiusanik qaammaqqusersuisoqarpoq . sumi allissutaanut torsuusamut atassuteqarneratigut . ni allani nutaaliaasut malillugit illoqarfimmi sanaartoriaat- misoq amitsuulluni . Illup nalinginnaanngitsuunera takuneqarsinnaavoq isaari- simik assersuutaavoq kusanartoq paarilluagarlu . Sanaartornermi atortut Illup saava illugiiffaarissuuvoq, inimi allermi illup qeqqata aqanngimmat . Tassa imaappoq, Ilinniarfissuup nutaann- Avannamut isaariaq illup initaanut pingaarnermut ilanera- Sukarsua qernertumik qalipanneqarpoq . Qisummik sana- missaani arfineq-marlunnik igalaaqarpoq, illullu isui im- gitsoortaanukarniaraanni allissutikkut isertoqartarpoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia nut ilanngunnikuuvoq, taannalu marlunnik avammut sam- neqarnera qisunnik pladenik qallersugaavoq qorsunnillu mikkut pingasunik igalaaqarlutik . Qaliani pingasunik ani- Illu siornatigut Nuup Kommuniata ilasarnaataatut atorne- misunik igalaaqarpoq . Inip pingaarnerup tullianut matut qalipagaalluni . Illup qaava qalissiarsuarmik qalligaavoq . inganeqarpoq, qalianilu sisamanik veluxinik igalaaqarluni, Ilinniarfissuarmik sanariaaseq qanga nunatsinni illulia- qarnikuuvoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Nunatta ataatsimik ilapput, taannalu igaffiup silarliatut suliarineqar- Igalaat qisunnik qaqortunik qalipaatilinnik sinaakkuser- illullu isuini immikkut marlunnik marloqiusanik igala- rineqartartut oqaluttuarisaanermut tunngasunut asser- ilinniagaqarnikkut periarfissaanut tunngasuuvoq taamalu poq . Illup qaliaani aniinganeqarpoq angisuumillu sungaar- sugaapput iluneq ajortuullutik . Avannaata atungaani isa- aqarpoq, illullu isuisa qulerpiaanni marlunnik mikisunik suutaalluarpoq, tamannalu 1900-kkut qiteqqunneraniit oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarluinnarluni . tumik qaamasumik qarmakkamik pujoorfeqarluni . arissat marluk qisuupput qaqortunillu qalipanneqarlutik . igalaaqarlutik . Qalianiittut aniinganerit allaanerussutigaat sanariaasaavoq sumi tamani atuuttoq . Suliarinera ukiuni sinaatungaanni qisuaqqanik, qaliartaalu ilanngullugu, qal- akulliit illussarsualiortariaatsimit isumassarsiffigineqarsi- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illup isuani kimmut, aqquserngup tungaanut sammisumi, Illuliortaatsikkut naleqassusia liuteqarmata . mavoq, tamanna ilaatigut qaliap kusassarnerani, illernaa- Illu Ilinniarfissuup eqqaani kulturikkut avatangiiseqarnermi inimi pingaarnermi ini marlunnik angisuunik igalaalik in- Illuliap kusanartuliarineqarneratigut naleqassusia tassa- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia sat qiperorneqarsimasuni minnerunngitsumillu qaliani pingaarnersaavoq, tassungalu atatillugu Aqqaluup Aneera- illu pingaarnerup aappaani ataatsimik igalaaqarluni, ki- avoq, avatangiisit eqqarsaatigalugit uteqqiinerusoq . Allaaserineqartutut illu illut allat suussusaannut assingu- Inimi allermi igalaat marloqiusaapput qanattallit, sisama- kukkukooq angutiviaq anorisaammi takuneqarsinnaavoq . saartarfiata killinganik takutitsisuulluni . isalu qaliani pingasunik mikinerusunik igalaaqarluni . Iga- Qisummik atsikkutigiinnik illuliaq illuliap kusanartu- voq, taamaalilluni aqqusinermi ataqatigiinneq takune- nik igalasserfeqarlutik, tassanilu alliit marluk immikkut laat tamarmik marlunnik sinaakkuteqarput sisamanillu liarineqarneratigut annertunerusumik maluginiagassar- qarluarsinnaalluni . arfinilinnik igalaartaqarput, qullerniittullu sisamanik iga- Titartakkat tunniunneqarsimasut malillugit illu ullumik- Assigineqannginnera angeqqatigiinnik igalaaqarluni . Illup qaliata nuuaniippoq taqanngitsoq, kujammulli sammisuani aniinganertalin- laartaqarlutik . Igalaat ilorliit ikkunneqarsimapput, sana- kumut assigiinngitsutigut allanngortinneqartarsimavoq . Illu sananeqaqqaarneratut isikkoqartinneqarnera pinga- igalaaq mikisoq, ilassutaanilu kujammut sammisumi iga- nik immikkoortortaqarluni . Assigineqannginnera neqaqqaarneraniillu ikkunneqarsimarpasillutik paarillu- Taakku sananeqarnerani allanngortinneqarsimanersut artinneqarsimavoq immikkuualuttortaalu paarilluaga- laaq ataatsimik sinaakkutilik . Illu titartaqqaarnerinut naapertuuppoq, ataasiakkaann- agaarpasillutillu . Illup sukumiisumik suliarineqarneranut nutaanerunersulluunniit nalunarpoq . asimallutik . Taamaattorli titartarneqaqqaarneranut sa- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia guilli allanngortiterneqarsimapput, naatsiivimmut matu atatillugu igalaat tamarmik immikkut sinaakkutai sungaar- nilliullugu arlalinnik allannguuteqartoqarsimavoq . Illup kujammut sammisuani aniinganeqarpoq, qaavalu il- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia suussutsimigut ilanngullugu, taamaakkaluartoq isikkorippoq . tumik ersarissarneqarsimapput . Illup isuini uigusani igala- Sanaartornermi atortut luttut sivingagami illup isua ersarilluinnarpoq (qaliarpaat, assigiinngissutsit naligiit annerusumik attuumassuteqar- at qisunnik qallutut isikkulinnik qulaatungai kusassarlugit Illu quassuttuunik sanaaq sallilikkanik, illup silataani ilua- Qanoq innera qulisaq illullu initai marluk) . Piffissap ilaani illup kangiata figalugit illoqarfiup avatangiisaanut sanilliunneqarsin- Qanoq innera ersersagaapput, qaliartaanilu igalaat qisunnik kusassaga- nilu qisuttalersugaq, qaqortumik qalipatamik betonngimik Paarilluarneqarsimarpasimmat pitsaassusaa ajunngilaq . »silataata« aniinganertaani naatsiivimmut matumik ikkus- naavoq . Illu ajunngilluinnarpoq .

66 67 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. B-146 Ilinniartitsisumut-/Ilinniarfiup pisortaanut illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 B-148 Aningaasaqarneq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1930. (1922-23) Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1928. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Avannamut sammerngani torsuusamik annikitsumik Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu ataatsimik uigoqarpoq uingasumik qalialik, qalia ator- uiguneqarpoq . Illup tunuatungaani allamik matoqarluni Illuliortaatsikkut naleqassusia pingaarnertut sammiviinut neqarluni, aammalu portusuumik toqqaveqarpoq, kiileria marloqiusanik sinaakkusikkanik igalasserfiini immikkut sannaanullu kusanartunut attuumassuteqarluinnarpoq ki- Allaaserinera Avammut sammerngani qaliap isua inimi allermi mar- 50-inut nerisarfeqarpoq kiisalu iggaveqarlunilu errorsisar- atorneqarluni . Illutaa pingaarnerup silataa kujammut/kim- tamarmik arfinilinnik igalaavarartalinnik pingasunik iga- isalu kusassarneqarnera sukumeeqqissaartuulluni . Inimi qullermi illup qalia atorluarlugu suliaavoq, kujam- lunnik angisuunik qullermilu mikinerusunik marlunnik feqarpoq . Illup qalia igasumut najugaqarfissatut aaqqissu- mut sammivoq, taannalu portusuumik ersarissumik ani- laaqarpoq . Qalia pingasunik teqeqqulinnik mikisunik qa- mullu sammerngani annikitsumik torsuusalerneqarsi- igalaalerlugu annertunngitsumik uigunikuuvoq . gaavoq, niviarsianullu kiffaasunut arlalinnik ineeraqarpoq . inganeqarpoq (aniinganeq), taannalu qanattalinnik igala- lianilu qaammaqqutaasunik aniinganeqarpoq . Allissutaani Oqaluttuarisaanermi naleqassusia malluni, avannaatungaanilu qulisatut ittumik torsuusa- aqarpoq, tamarmik arfinilinnik igalaartalinnik . Inini allerni marlunnik kippaarissunik igalaavaraqarpoq, igalaavaqqal- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia illup illoqarfimmi ilin- ligaavoq kiisalu avannamut kitaatungaa aniinganertut Illu tikeqquisigut, qaliap sinarsuisigut matserfitsigullu an- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia katillugit igalaat qaqortut pingasuupput, nutarpasissut, lu sananeqaqqaarneraniilli igalaarinngikkai ersarippoq, niarfissatut malunnaatilittut ilinniarfissuartut ineriartor- ittumik mikisumik uigusaavoq . nertuuliaanngitsunik qisunnik qiperukkanik kusassaaser- Illu Ilinniarfissuup illutaannut ilaavoq . Avatangiisit piffissap taakkunannga qiterleq aniinganerup ataaniittoq marloqi- nutaajunerulaarlutilli, aamma sinaakkutai igalaavalu ni- tinneqarneranut attuumassuteqarluinnarpoq . sugaavoq . Pingaartumik napiniusalimmik qaliaqarnera ingerlanerani annertuumik allanngorsimapput, taamaattu- usaavoq tamarmik arfineq-pingasunik igalaartallit . Taakku kingasorujussuupput . Kujammut kitaatungaanut sammerngani illup saavata immikkuullarequtigaa . millu illunut nutaartaanut atuartitsiviusunut sanilliullugu tamarmik sinaanni, ataaseq marlunnik sinilik qanattalinnik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qeqqani illup qaliata teqeqquatulli ilusilikkamik quli- matoqqavallaarsorinarsinnaallutik . igalaaqarpoq, tamarmik arfineq pingasunik igalaalinnik . Kangimut sammisumi qaliap isuani inimi qullermi ini- Illu Naalakkap Qaqqaani kulturikkut pingaaruteqarpoq, salimmik piligaavoq, inimi allermi sisamanik igalaaqar- Sanaartornermi atortut milu allermi marlunnik igalaaqarpoq . Qaliata igalaavi taannalu ilaqutariinnut ataatsinut illutut sanaajuvoq . luni, marluk nalinginnaasut marlullu kipparissukkaat, Ilinniarfissuup qalipaateqataanik quassuttuulersugaavoq . Assigineqannginnera Illup saqqaa qisunnik aappaluttumik qalipaatilinnik listita- igalasserfiisa qanattai paarlangasuugamik kippaarissuul- Aammali seminariap illuutaanut kulturikkut aammalu il- qalianilu initai kipungasunik igalaaqarlutik, kiisalu qa- Qisunnik aappilasunik listilersukkanik qalliuteqarpoq, qa- Illup isikkoreqqaagaa attatiinnarneqarsimarpasippoq . linnik qalligaavoq, igalaallu ammartarfii silittumik qapiak- lutillu tulluanngiivipput, tassami igalasserfiisa qanattai lut taakku illoqarfimmi inerisaanermi ineriartortinneqar- liani aniingarnani ataatsimik kipungasunik kipparissita- lialu pappialarsualersugaalluni . Igalaat nutaat qaqortuup- kamik, sungaartumik qaamasumik ersarissunngortitaal- igalaavinut sinnerinut naapertuutinngillat . Qaliap isua simanerinut pingaaruteqartuuvoq . artunik igalaaqarpoq . Illup saavata qeqqani illup qaliata put, sungaartunik igalasserfittalinnut sanileriiaakkanullu Qanoq innera lutik . Illup sinarsua killingilu assingusumik qalipataapput . kangimut sammisoq kimmut sammerngani qaliap isua- teqeqquatulli ilusilikkamik qulisaliup initaani allermi al- ikkutaallutik . Illup qaavata sinarsui igalasserfittulli aam- Paarilluarneqarsimarpasimmat pitsaassusaa ajunngilaq . nut assinguvoq . Assigineqannginnera lanik illugiinnik marlunnik igalaaqarpoq . ma sungaartuupput . Illup kitaani inini allerni qanattalinnik marlunnik sina- Illu ukiuni qaninnerni iluarsartuunneqarsimanera ersa- akkutilinnik igalaaqarpoq, tamarmik immikkut arfineq Sanaartornermi atortut rippoq, ingasaanneqarsimasorinangajattumik . Illu anner- Qaliap isuani kujammut sammisuani torsuusartaa amitsunik Illuliortaatsikkut naleqassusia pingasunik igalaartalinnik . Illup qaliaani pingasunik sina- Sukaa kuisaallunilu qaqortumik qalipataavoq . Illup saarn- tuumik aaqqissugaavoq, illut pisoqqat qillarluttuuneratulli ataasiinnarnik pingasunik igalaaqarpoq, kiisalu qaliani ini- Illu pingaarnertut illuliornaatsimut naleqassusia illussamik akkutilinnik igalaaqarpoq, tamarmik immikkut arfinilin- gi katitikkat qallerlugit aappilasumik qalipatanik qisutta- isikkoqanngilaq . taa marlunnik igalaartalinnik marlunnik igalaaqarluni . titartaasuanut tassalu Helge Bojsen Møllerimut aamma nik igalaalinnik . Igalaat ammarngi tamarmik kujammut lersugaapput . taassuma suliaanik illoqarfiup »pigisaanut« attuumassute- sammisortaatut qisunnik sinaakkuteqarput . Init quleri- Qanoq innera Avammut kangimut sammisumi qulisamik torsuusaler- qarpoq . inneri illup saqqaatigut qisummik malunnanngingajat- Igalaavi tamarmik qaqortut nutaajupput, termorudit, Illu nutarterneqaqqammerpoq, naatsorsuutigineqarlu- lugu pingaarnertut isertaqarfeqarpoq . initaani allermi tumik nikinnilerneqarpoq . Qaliap sinarsua oqaasatut it- sannai allanngortitaagamik igalaartai soorlu mikisuarar- nilu qanoq issusia ajunngitsoq . illugiinnik marloqiusanik sisamanik igalaaqarpoq, qalia- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia tunik qiperugaavoq, qaliallu isua pingasunik teqeqqulik suit sinaakkutai qanattaalu silittorujussuullutik . nilu pingasunik teqeqqulinnik marlunnik igalaaqarluni . Illu Ilinniarfissuarmi illulerinermut tunngasunik immik- suluusatut ittunik pinnersarlugu qiperugaalluni . Illup qaava qisunnik saattunik qalligaavoq . Qulisat tamarmik immikkut amitsumik igalaaqarput . koortortatut pilersitaavoq, inimilu allermi ilinniartunut

68 69 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-149 Siornatigut aaqqissuisup illorisimasaa Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 B-151 Meeqqat atuarfiat/Eskimoslottet Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 3 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1945. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1919-imi. napparneqaqqaarpoq, maannakkulli toqqavigisaanut 1932-mi nuunneqarpoq Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 2 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Sukai sallilikkanik qallersugaapput, ilinniarfissuullu illu- taata (B144) qalipaateqataanik qalipaateqarlutik . Qaliata ilaa nutaamik qalligaavoq, nutaartaa pisoqqallu naapif- fiat ersaarippoq .

Illuliortaatsikkut naleqassusia Allaaserinera qaavata sinarsua kusanartumik qiperugaavoq, illumullu na- Illuliortaatsimi kusanartuliaassusia pingaarnerusumik Illu sammiveqarpianngitsutut isikkoqarpoq . Pingaarner- leqquttunngorlugu inaarutitut illuni . illup sannaani ingasaatilaakkami sukumiilluartulianili tut pilersaarutaasimavoq kipparissuussasoq, kujammut kusanassusianiippoq, kiisalu atortut atorneqartut ilinni- kangimut sammerngatut ittumik torsuusalerneqarsi- Avannamut sammerngani ilassutaa kisimi maluginiaqquvoq . arfissuup illutaannut sinnerinut tulluarsaarluagaallutik . Allaaserinera Illuliortaatsikkut naleqassusia mavoq kiisalu avammut sammerngani ilassuserlugu . Ta- Tassani marloqiusanik marlunnik angisuunik igalaaqarpoq, Ilaqutariinnut ataatsinut illu ataaseq qaliani initaata ator- Pingaarnertut illutaa naleqqussagaavoq, kimmulli ilas- akku marluullutik pingaarnertut illutaatulli qaliai qisu- saavani igalaat assigalugit . Avannamut sammisumi qaliap Oqaluttuarisaanermi naleqassusia neqarpoq, kujammullu sammisuani aninganertaqarluni . sutaa (aqquserngup tungaanut) takujuminarpallaanngi- aqqanik qalligaapput . Qalia atorneqarpoq . isuani inimi allermi katillugu tallimanik mikisunik igala- Illu Helge Bojsen-Møllerip suliaanut pigineqartunut ila- Illut arlaqartut nalileruminaapput, sorliit sananeqaqqaati- laq taamaattorli avammut sammisuani allissutaa illup aqarpoq aamma qaliani igalasserfiatigut qanattalimmik avoq . Illu allami napparneqarsimagaluarpoq, masarsuu- missut ittuunersut imaluunniit kingusinnerusukkut ilassu- sinneranut ippinnaateqanngilaq . Illup saava pingaarneq kujammut kimmut sammerngani- marloqiusamik angisuumik igalaaqarpoq . Kingulliullugu ta- allaarmalli massakkut toqqavigisaanut nuunneqarpoq, taanersut . ippoq, tulluartunillu marloqiusanik igalaalinnik sisamanik aneqartoq arfinilinnik igalaavarartaqarpoq, illullu igalaavisa peqatigitillugulu uiguneqarluni . Igalaat matullu kusanassusii maluginiarnartut kiisalu qa- igalaaqarpoq, qalianilu marlunnik angisuunik aniingane- sinnerinut naapertuuttunik isikkoqarlutik . Igalaavaqqalli Sanaartornermi atortut lia valme tagi Nuummi nalinginnaanngitsuupput . qarpoq immikkut tamarmik marloqiusanik igalaartalinnik tallimaasut allaanerupput, naligiimmilli sanileriiaagaam- Illu meeqqat atuarfissaatut napparneqarpoq . 1958-ip na- Betonimik toqqavia igalaat matullu qalipaateqataanik angisuunik marlunnik igalaaqarluni . Inimi allermi igalaat mata illup sananeqaqqaarneratuulli ilaasutut ipput . alernerani Nunatsinni ilinniarfissuarmi ilinniarsinnaaneq qorsummik qalipagaavoq . Aqquserngup tungaanut sukaq Oqaluttuarisaanermi naleqassusia qanattaqarput, arfineq pingasunik igalaavarartallit iga- atuutilerseqqinneqarmat ilinniartut tassani najugaqar- portungaatsiarpoq (avannamut kimmut), taamaammallu Illu Helge Bojsen-Møllerimit titartarneqarsimagunarpoq, laallu qulaatungaa anginerulaartunik igalaartaqarput . Illup avannamut sammerngani ilassutaata kangiatunga- put, qiianartarnersualu pillugu taaguut »Eskimoslottet« isertarfik pingaarnerup tungaanut majuartarfeqarpoq . aaqqissuisumullu inissiatut nappagaalluni . ani ataatsimik mikisumik igalaaqarpoq, inimi allermi pinngorpoq . Kangiatungaani torsuusaliami mikinerulaartunik qanat- mikinerulaartunik igalaaqarluni kiisalu illup qaliani vel- Silataani igaa qisunnik qaqortunik qalipatanik qallersu- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia talimmik igalasserfilimmik sisamanillu igalaavarartalim- uxinik igalaaqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia gaavoq . Illu Aqqaluks Pladsip Qaqortullu akornanni ilaqutariin- mik mikisumik igalaaqarpoq . Illu ilinniarfissuup illutaanut eqqaaniittunut ilaavoq, im- nut ataatsinut illunik anginngitsunik sanaartorfiulluarsi- Kujammut kangimut sammerngani qaliap isuani torsuus- mikkuullarissunillu atortulersugaanerinik atuuffimmi- Illu pingaarneq valmtageqarpoq, soorluuna pappialar- masumut naleqqussagaavoq . Qaliap isuani kimmut sammisumi inimi allermi illugiinnik artaa kisimi takoqquvoq, isertarfillu pingaarneq tassani nullu attassiinnaqataavoq . suanik qalligaasoq . Saavani aniinganeq aamma qalia marloqiusanik igalaartalinnik igalaaqarpoq, qaliani marluk qeqqaniilluni illugiinnilu mikisunik igalaartaqarpoq . Qa- afvalmet tagiuvoq, aqquserngullu tungaanut ilassutaa Assigineqannginnera kiisalu qaliap isuani nuuani pingasunik teqeqqulimmik ata- liap isuata nuuani pingasunik teqeqqulimmik igalaaqar- Assigineqannginnera pingaarnertut isertarfiup nalaa tunngaviatigut kippa- Illu assini toqqortani pigineqarpasinngilaq, taamaattumil- atsimik igalaaqarluni . Qaliap isua ullumikkut kusanarpal- poq . Pingaarnertut illutaani qaliap isuani inimi allermi Illup silataani igalaat isikkumikkut allanngortitaarpasipput, ringajattutut iluseqarpoq, qalialu pyramiditut iluseqar- lu sananeqaqqaarnermisut isikkoqarnersoq nalilerumina- laanngitsumik aluminiumik listilerneqarsimavoq, qullermi mikisumik igalaaqarpoq, taannalu torsuusartaata avan- sananeqaqqaarnermisuulli isikkoqartinniarneqarsimallutik . neruvoq . alluni . Isumaqarnarsinnaavoq, illut taakku marluk ilassutai igalaat saamiatungiisigut killingisigut kuuffissatut napparis- naatungaaniippoq kiisalu qaliap isuata nuuata nalaani Igalasserfiulli qanattai atuuffissamisut inngitsutut isikkoqar- nutaajusut . sunngorlugit sukaq tikillugu ikkunneqarsimapput . Sumut illugiinnik kipparissunik igalaaqarluni . put, soorluuna imminnut nipitinneqarsimasut . Eriagisassaaneranut Helge Bojsen-Møllerimit titartarne- atuunnersut paasiuminaappoq . Inimi allermi sallilikkanik qarsimanera patsisaalluinnarpoq, taamaattumillu sulia- Qanoq innera qalliutaa init quleriit naapiffiata nalaasigut listilersorneqar- Igalaat tamarmik killingi sungaartumik qalipataapput, Qanoq innera anik katersanut ilaalluni . Illu kusanarpasippoq . simavoq, taamaammat qalia allamik qalligaanngilaq . Illup silami igalaap saava ilanngullugu . Illup silataa paarilluarneqarsimasutut isikkoqarpoq .

70 71 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-156 Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.0 B-184 Ilaqutariit ataatsit illuat, Type 491 Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 2 Qanoq innera...... 3 Sananeqartoq . . . . 1938. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1949-50. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 1 Piginnittut ...... Naalagaaffik . (politiit) eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . – Immikkoortup ilaanut pilersaarut 1 .28/ Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO – Jørgen Maglebye Assigineqanngissusia ...... 4 illoqarfik pillugu allakkiat sungaartut naapertorlugit Ataatsimut naleqassusia . . . . . 1. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A3-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Illup kujammut sammisuani aniinganeqarpoq, qaavalu il- mik atsikkutigiinnik illuliaq illuliap kusanartuliarineqarne- Type 491 naqqup ilua ilanngullugu 167,5 m2 . luttut sivingagami illup isua ersarilluinnarpoq (qaliarpaat, ratigut annertunerusumik maluginiagassartaqanngitsoq, Allaaserinera sunik qaliaqarput, aappaani kangiatungaani matoqarpoq, Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qulisaq illullu initai marluk) . Illup silataani aniinganerata kujammulli sammisuani aniinganertalinnik immikkoortor- Illoqarfik pillugu allakkiaq sungaartumik ungalulimmi illu aappaanili avannaatungaani matoqarluni . Taakku saniati- Illu Naalakkap Qaqqaani eqqaamiuminut naleqquppoq, Illu pineqartoq qaliaqarpoq marlunnik uigoqarluni, qa- saniatigut inimi marlunnik igalaaqarpoq illup isuata kim- taqarluni . eriagisassatut nalunaarsugaavoq, tamannali tunngaviler- gut kippaarissunik pingasunik igalaaqarpoq, nutaajorpa- immikkoortumilu tassani nammineerluni illuliat amerla- lia illuttut sivingavoq atorneqartumik qaliaqarlunilu kii- mut sammisuani . suummik imaluunniit nassuiaammik soqanngilaq, aamma sippullu kiisalu pladimik matuliaq alla . nerullutik . Naalakkap Qaqqaani illut kulturikkut avatan- lereqarpoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu allattorsim- giiseqarnermi naleqassusia eqqarsaatigalugu assigiinn- Qalia kangimut sammisoq kimmullu sammisoq assigi- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia suussutsimigut assi- affimmi tassunga tunngasumik ersittoqanngilaq . Qaliani pingasunik veluxinik igalaaqarpoq, portusuumil- gisitaartuummata nalileruminaappoq, illu ataasiinnaq Illup initaa pingaarneq issoqqaaringajappoq, illullu ini- ipput, ataanili inimi pingaarnermi ataatsimik igalaava- giinngissutsit naligiit annerusumik attuumassuteqarfigalu- lu zinkimik silaannarissarfeqarluni . Avannamut sammi- immikkoortumut qanoq sunniuteqarnersoq . taata pingaarnerup aappaa avannamut kujammut sam- raqarpoq aammalu naqqup iluanut tunngaviani arlalin- git illoqarfiup avatangiisaanut sanilliunneqarsinnaavoq . Illu ataatsimik uigoqarpoq, quleriiulluni aamma qaliartaa sumi qaliap isua qaliani marlunnik igalaaqarpoq . misoq amitsuulluni . nik igalaaqarluni . Kujataata tungaaniippoq naatsiivik sivingasoq atorneqarpoq . Illu quersuartut ittumik sana- Assigineqannginnera angisooq qernertumik qalipaatilimmik ungaluugalik . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia ajuvoq, pingasunik aniinganilik, aamma taanna kimmut Sanaartornermi atortut Aassini toqqortaatigineqartuni takuneqarsinnaavoq, Avannamut sammisumi inimut pingaarnermut saneraquta- Allaaserineqartutut illu illut allat suussusaannut assingu- sammerngani illup saava sivingasumik qaliaqarpoq . Illup Sukai sallilikkanik qallikkat marloqiusatut ilillugit ikkuta- qaliani aniinganerit sananeqarsimasut, taamaattumillu anilu matoqarpoq igaffiup silarliatut sananeqarsimasumik . Sanaartornermi atortut voq, taamaalilluni aqqusinermi ataqatigiinneq takune- saava arfineq pingasoqiusanngorlugu ataqatigiiaanik im- apput aappilasumillu qalipataallutik . Kuisamik sukarsu- sananeqaqqaarnermini piusimanngitsut . Aammattaaq Illup qaavaniippoq aniinganeq pujoorfillu angisooq, taan- Toqqavia kuisaq qernertumik qalipaateqarpoq . Qisummik qarluarsinnaalluni . mikkoortulersugaavoq, taakku ilaanni ataatsimik igalas- aqarpoq . Illup qaava qalissiarsuarmik qalligaavoq . Igalaavi ataasiakkaatigut allissutinik allanngortiterinernillu suli- nalu zinkimik qallersugaarpasilluni . sananeqarnera qisunnik pladenik qallersugaavoq sunga- serfittaatigut qanattalimmik igalaaminermik matoqarpoq, nutaajupput . aqartoqarsimavoq, taamaattorli pisoqartaa suli takune- artumillu qalipataalluni . Illup qaava qalissiarsuarmik qal- Assigineqannginnera sinnerilu arfineq marluusut marloqiusamik igalaartalim- qarluarsinnaalluni . Illup isuani kimmut, aqquserngup tungaanut sammisumi, ligaavoq . Igalaat qisunnik qaqortunik qalipaatilinnik sina- Illu titartaqqaarneranut naapertuuppoq, ataasiakkaann- mik igalaaqarlutik . Kujammut sammerngani qaliap isua- Illuliortaatsikkut naleqassusia inimi pingaarnermi ini marlunnik angisuunik igalaalik in- akkusersugaapput iluneq ajortuullutik . Avannaatungaani guilli allanngortiterneqarsimapput, naatsiivimmut matu ni inimi allermi marloqiusamik ataatsimik igalaaqarpoq, Illu illuliortaatsikkut naleqassusia pingaaruteqarpallaann- Qanoq innera illu pingaarnerup aappaani ataatsimik igalaaqarluni, ki- isaarissat marluk qisuupput qaqortumillu qalipanneqar- ilanngullugu, taamaakkaluartoq isikkorippoq . qalianilu marluk . gitsutut isumaqarnarpoq . Illu paarineqarsimanera ajoriinnagassaanngilaq, silata- isalu qaliani pingasunik mikinerusunik igalaaqarluni . Iga- lutik . anilu qalipanneqarsimanerani titarnerit takussunaquta- laat tamarmik marlunnik sinaakkuteqarput sisamanillu Qanoq innera Kangimut sammerngani illup saavani erseqqippoq, illu af- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia apput . Tamannali aaqqinneqariaannaavoq, kusassarne- angeqqatigiinnik igalaaqarluni . Illup qaliata nuuaniippoq Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu ajunngilluinnarpoq . farleriiusimasoq . Tassani marlunnik annikitsunik allissute- Oqaluttuarisaanermi naleqassuseqarsinnaasumik immik- qalaariaannaavoq . igalaaq mikisoq, ilassutaanilu kujammut sammisumi iga- Illuliap kusanartuliarineqarneratigut naleqassusia tassa- qarpoq, torsuusatullu atorneqarput . Marluullutik sivinga- kut taasassartaqanngilaq . laaq ataatsimik sinaakkutilik . avoq, avatangiisit eqqarsaatigalugit uteqqiinerusoq . Qisum-

72 73 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-203 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-204 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 2 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Royal . Greenland eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera ammasumik anorimut illersuuteqarluni . Taassuma kujata- anermut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaak- Allaaserinera Avannamut kimmut sammisuaniipput igalaat pingasut Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisa- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- atungaaniipput igalaat kipparissut marluk . kamik suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- kipparissut, qisummik qalilimmik qalianut matoqarluni . anermut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaak- ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik ma Type 514-mut assingusoq, illut tamakku »51«-imik kamik suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- Avannamut kimmut sammisuaniipput igalaat pingasut Oqaluttuarisaanermi naleqassusia taaguuteqartinneqarput aammalu atorfillit najugaqar- Kujammut kangimut sammisortaani aneersuartarfik saqqu- qarfissatut sanaajullutik . kipparissut, qisummik qalilimmik qalianut matoqarluni . Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- fissaattut sanaajullutik . misorujussuuvoq, taassuma qaliata sananeqarnera assut is- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia nit oqaluttuanut ilaavoq . soqqaarilluni . Tamassuma saniatigut inimut angisuunik pin- Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- Illu pineqartoq ataasiuvoq naqqata iluani pukkitsumik Kujammut kangimut sammisortaani aneersuartarfik saqqu- Illu pineqartoq ataasiuvoq naqqata iluani pukkitsumik gasunik kipparissunik igalaaqarpoq . nit oqaluttuanut ilaavoq . atortunut atuuffilimmik initaqarluni aammalu atorneqar- misorujussuuvoq, taassuma qaliata sananeqarnera assut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia atortunut atuuffilimmik initaqarluni aammalu atorneqar- tumik qaliaqarluni illuttut uingasumik . Avannaatungaani issoqqaarilluni . Taassuma saniatigut inimut marlunnik an- Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit tumik qaliaqarluni illuttut uingasumik . Avannaatungaani Sanaartornermi atortut: Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia mikinerusumik uigunertaqarpoq taannali sananeqaqqa- gisuunik igalaaqarpoq . pingaarutillit ilagivaat mikinerusumik uigunertaqarpoq taannali sananeqaqqa- Beton-imik kuisamik sukaqarpoq qisunnik katitikkanik Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit arneranit pisoorpasippoq . Taassuma saniatigut kujammut arneranit pisoorpasippoq . Taassuma saniatigut kujammut qalliuteqarluni . Piffissap ilaani sanaartukkap qalliutaa pingaarutillit ilagivaat kimmut sammisortaani aneersuartarfimmik initaqarpoq . Sanaartornermi atortut Assigineqannginnera kimmut sammisortaani aneersuartarfimmik initaqarpoq . x-finer pladenik taarserneqarsimapput kusassaataasunik Taanna aallaqqaataani igalaaminiinnarmik qalliuteqarsi- Betonimik kuisamik toqqaveqarpoq sallilikkanik katitik- Illu arlaleriarlugu allannguuteqartinneqarsimavoq, ingam- listilerlugu aappaluttumillu qalipallugu . Assigineqannginnera mavoq, piffissalli ingerlanerani ilaatigut qisummik qaller- kanik qalliuteqartuni . Qalliusersornera sallilikkat listeler- mik aneersuartarfimmut ilassutaa sanaartukkamut ataatsi- Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq Sanaartugaq arlaleriarlugu allanngortinneqartarsimavoq, sorneqarsimavoq taannali kusanassusianut takussunarsa- sorlugit qallersukkat, tungutsorissumik qalipaatilik . Qalia mut isigalugu kusanaallisaataavoq . Allanngortitsineq taanna aqqusinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna ta- Igalaavi marlunnut avitaapput, nutaajunerullutik igalas- qalliutaatalu taarserneqarnera sananeqaqqaarneranut sa- atitsisuuvoq . qalissiarsualersugaavoq silittunillu qaqortumik qalipa- pikkorliorneruvoq, minnerunngitsumik qaliata sananeqar- amaasilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillu- serfii mikisunik qanattallit . Matu pingaarneq nutaalia- nilliukkaanni ajornerulersitsivoq . Peqatigitillugu igalaavisa atilinnik sinarsulersugaalluni nera annertuallaartutut isikkoqarpoq . git arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk avoq amitsumik takisuumik igalaalik . qanattai pikkorliornerupput ingammik qaliata isuani Quas- Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . sunnguamut sammisumiittoq igalaaq-silaannarissarfik ata- aqqusinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna Illuliortaatsikkut naleqassusia Qanoq innera Illuliortaatsikkut naleqassusia atsimut isigalugu kusanaallisaasuuvoq . taamaasilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katil- Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq Qanoq issusia nungullarsimarpasippoq . Tamanna oqa- Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq qulisaallu- Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq lugit arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut mar- ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- atigiuminaappoq, kusanarsaanermut tunngasuinnaaner- ni mikinerusumillu ammasumik anorimut illersuuteqarluni . ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- Qanoq innera luk qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . Isaariaa avannamut sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . soq imaluunniit sanaartugaq sukumiinerusumik aserfal- Taassuma kujataatungaaniipput igalaat kipparissut marluk . sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . Illu pitsaasumik paarilluagaavoq . kangimut sammisumiippoq qulisaalluni mikinerusumillu Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisa- latsaalisariaqarnersoq .

74 75 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-205 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-206 GTO Illu – nalunaarsuinerup nalaani iluarsartuunneqartoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... - Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... - Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera poq ilimagineqarporlu sungaartumik qalipanneqarnis- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- saa, sananeqaqqaaramimi taanna qalipaatigivaa . ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- Illup qalia qalissiaqarpoq illullu mikinersaa avannamut qarfissatut sanaajullutik . sammisoq qarmakkamik pujoorfeqarpoq . Igalaavi nuta- arluinnaapput qaqortut, marlunnut avitaallutik, akun- Illu pineqartoq ataasiuvoq naqqata iluani pukkitsumik neri qanattalersukkat . Matua pingaarneq nutaaliaq sal- atortunut atuuffilimmik initaqarluni aammalu atorneqar- liligaavoq issusooq qaqortumik qalipaatilik . tumik qaliaqarluni illuttut uingasumik . Avannaatungaani mikinerusumik uigunertaqarpoq taannali sananeqaqqa- Illuliortaatsikkut naleqassusia arneranit pisoorpasippoq . Taassuma saniatigut kujammut Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq kimmut sammisortaani aneersuartarfimmik initaqarpoq . ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq aqqu- sinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna taamaasil- Sanaartugaq illuliortaatsimi kusanartumik akunnaatsu- luni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillugit arfinilin- liaavoq kisiannili assut iluserissaagaalluni, GTO-p illuuta- nik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk qeqqanilu asa ilisarnataanik . mikineq inimi qalianilu . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq quli- Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- saalluni mikinerusumillu ammasumik anorimut illersu- nit oqaluttuanut ilaavoq . uteqarluni . Taassuma kujataatungaaniipput igalaat kip- parissut marluk . Avannamut kimmut sammisuaniipput Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia igalaat pingasut kipparissut, qisummik qalilimmik qalia- Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit nut matoqarluni . Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisaaner- Assigineqannginnera pingaarutillit ilagivaat mut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaakkamik Sananeqaqqaarnermisut isikkoqarpoq, arlaleriarluguli al- Kujammut kangimut sammisumi ini aneersuartarfik saqqum- suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . lanngortinneqartarsimalluni, ingammik inip aneersuartar- Allaaserinera summik qalilimmik qalianut matoqarluni Silataani. kujam- Assigineqannginnera isorujussuuvoq, piffissap ilaani naatsiiviusimalluni ini aneer- fiusup pilersinneqarnerata isikkua ataatsimut isigalugu al- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- mut kangimut sammisumi inimit aneersuartarfimmut »putu« Illu nalunaarsuinerup nalaani iluarsartuunneqalerut- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia suartarfinngortinneqarsimasoq, sananeqaqqaarnermini iga- lannguutaalluni . ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik utaqqiisaasumik pladinik assersugaavoq, taassuma saniati- tormat periarfissaanngilaq assigineqannginnera qanoq laaminiinnaasimariarluni annersaa qisummik qallersorlugu Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- gut inimut marlunnik angisuunik kipparissunik igalaaqarpoq . isikkoqassanersoq nalilissallugu . Sananeqaqqaarneranili allanngortinneqarsimasoq igalaartalersorneqarlunilu . nit oqaluttuanut ilaavoq . Qanoq innera qarfissatut sanaajullutik . Taakku aamma nutaajupput paarlangasunik qanattaqarlutik . oqorsaatai amerlanerit taarsersorneqartussaapput . Illu pitsaasumik inissisimavoq . Silataani iigai qalipanne- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Inip aneersuartarfiusup saniatigut kujammut kangimut qartariaqarluinnarput . Illu ataasiuvoq pukkitsumik naqqup iloqarluni atortunut Sanaartornermi atortut Qanoq innera sammisumi marlunnik angisuunik kipparissunik inimut Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit atuuffilimmik, qalia illuttut uingasoq atorneqartorlu . Sana- Beton-imik kuisamik sukaqarpoq qisunnik katitikkanik Qanoq innera nalilersussallugu piffissaanngilaq naluna- igalaaqarpoq . pingaarutillit ilagivaat . artorneqaqqaarnerani ini aneersuartarfiusoq kujammut qalliuteqarluni . Qalliusersornera taarsersorneqaleruttor- arsuinerup nalaani iluarsartuunneqaleruttormat . kimmut saqqaaniittoq ingutserneqarsimavoq, maannali Sanaartornermi atortut iluarsartuunnerani ilimagineqarpoq sanaqqinneqarnissaa . Toqqavia betoni kuisaq iigai sallilikkat katitikkat listiler- sukkallu, qalipaataa kajortoq taartoq . Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq aqqusinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna ta- Qalia qalissiarsuarmik qalliuteqarpoq qaliatalu avanna- amaasilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillu- atungaani pujoorfik qarmagaq aamma silaannarissarner- git arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk mut pujoorfik mikinerusoq ipput . Igalaavi nutarfasipput qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . Naqqup iluanut igalaavi marlunnut avitaallutik igalasserfinnut agguataakkanik assersorneqarsimasutut isikkoqarput, inimili igalaavi nuta- qanattaqarlutik . Matua pingaarneq nutaaliaq salliliga- ajullutik paarlangasunik qanattallit . avoq issusooq qaqortumik qalipaatilik . Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq qulisaalluni Illuliortaatsikkut naleqassusia mikinerusumillu ammasumik anorimut illersuuteqarluni . Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq Taassuma kangimut sammisuani ataatsimik kipparissumik ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- paarlangasunillu qanattalimmik igalaaqarpoq Avannamut. sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . kimmut sammisuaniipput igalaat pingasut kipparissut, qi-

76 77 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-207 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-208 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... - Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- Assigineqannginnera Allaaserinera quleriit allerpaartaanni ataatsimik kipparissumik igalaaqar- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . Sanaartugaq sananeqaqqaarnermisut isikkoqarpoq, ingam- Illu 1951-imi sanaajuvoq Type 513-iullunilu typehusinut poq, ullumikkut plademik asserneqarsimasumik kiisalu ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik millu avannamut kangimut sammisumi assiaqutit atatiin- »51«-inut ilaalluni suliffimmut atatillugu illussatut sulia- qisummik asserneqarsimasumik qalianut atasumik silaan- taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisa- narneqartut sananeqaqqaarneratut kusanartumik isikkoqa- rineqarsimasunut ilaasoq . narissarfeqarluni . Kujammut kangiatungaanut iigaani mar- qarfissatut sanaajullutik . anermut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaak- lersitsipput, silataata qalliusersornera taarsersorneqartoq lunnik kipparissunik quleriit allerpaartaanni igalaaqarpoq, kamik suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . kusanaallisaataagaluartoq . Illu ataasiuvoq ataatsimik quleriilik naqqup ataani suli- taakkua aamma taarserneqarsimapput, taamaasillutik iga- Illu pineqartoq ataasiuvoq naqqata iluani pukkitsumik veeralik, tamatumunngalu ilutigitillugu pukkitsumik qi- laat agguataarneqarunnaarsillugit . atortunut atuuffilimmik initaqarluni aammalu atorneqar- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Qanoq innera laalik qaliaalu atorneqarluni . Illup avannamut kitaatungaa tumik qaliaqarluni illuttut uingasumik . Avannaatungaani Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- Illu pitsaasumik paarilluarneqarpoq . Silataani iigaasa sannavittut sananeqaqqaarsimavoq, taamaattorli ullumik- Sanaartornermi atortut mikinerusumik uigunertaqarpoq taannali sananeqaqqa- nit oqaluttuanut ilaavoq . qallersornera qalipatassaavoq . kut igalaavi assersorneqarsimapput . Illup toqqavia betoniuvoq ikaartitikkamik qallerneqarsi- arneranit pisoorpasippoq . Taassuma saniatigut kujammut masoq . Qallersaataa taarserneqarsimavoq, taamaasilluni kimmut sammisortaani aneersuartarfimmik initaqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illup kujammut kangiatungaa aqqusinermut sammivoq . ullumikkut qisuit listitallit illup sanaqqaarneranit ikkus- Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit Taanna taamaasilluni illup pingaarnersaraa, tallimanillu suunneqarsimasut x-finer pladeqarpoq listinik kusassaata- Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq pingaarutillit ilagivaat . kipparissunik igalaaqarpoq; quleriinni tamani igalaat asunik ikkussiffigineqarsimalluni . Illup aappalorusersumik aqqusinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna ta- marluk igalaajararlu quleriit qullersaanniilluni . Aamma qalipanneqarsimavoq . Illup qalia qalissiamik qallerneqarsi- amaasilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillu- naqqup ataani mikinermik igalaat marluk akornanniittu- mavoq qaliatalu avannaatungaani zinkimik qallerneqarsi- git arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk nik igalaaqarsimagaluarpoq, taannali silaannarissarfim- masumik pujoorfeqarpoq . Igalaat qaqortuupput nutaajul- qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . mik taarserneqarsimavoq . lutillu . Illup matuani isertarissami nutaaliamik qaqortumik qalipanneqarsimasumik matoqarpoq . Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq quli- Igalaat piffissap ilaani taarserneqarsimapput, maannalu saalluni mikinerusumillu ammasumik anorimut illersu- avinneqaratik . Illuliortaatsikkut naleqassusia uteqarluni . Taassuma kangimut sammisuani ataatsimik Illup sanaartukkatut nalinga aqqusernup issusaanut at- igalaaqarpoq qaqortumik assiaqutilimmik . Saatugaata avannamut kangiani isertarissami anorimut as- tuumassuteqarpoq aamma illunullu assigiingajannut as- siaqut ammasoq mikisoq qallerneqarsimavoq . Taassuma sigiinngitsumik qalipaatilinnuttaaq attuumassuteqarluni . Avannamut kimmut sammisuaniipput igalaat pingasut kangiatungaani ataatsimik kipparissumik ilagalaaqarpoq, kipparissut, qisummik qalilimmik qalianut matoqarluni . taannalu aamma piffissap ilaani taarserneqarsimavoq ta- Illup immini sananeqaqqaarnermini ilusaa ajunngilaq, amaasilluni maannakkut avinneqarunnaarlugu . Kaajalui- kisianni GTO-p ilisarnaataatut ilusaanut tunngatillugu Silataani kujammut kangimut sammisumi erseqqissumik sap avannamut kitaatungaani illup naatitsiviup saniatigut ingasattajaangaavoq . naatsiiveqarpoq, nalunaarsuinerup nalaani iluarsartuun- neqartumik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- Naatsiiviup saniatigut silataani kujammut kangimut torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- sammisumi inimut marlunnik angisuunik igalaaqarpoq . tuanut ilanngusseqataavoq .

Sanaartornermi atortut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Beton-imik kuisamik sukaqarpoq qisunnik katitikkanik Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- qalliuteqarluni . Iigaasa qallersorneri taarsersorneqarput, tillit ilagaat . ullumikkut x-finer pladit ikkussorneqarput kusassaataasu- nik listilersukkat, sananeqaqqaarmat sallilikkat akunneri Assigineqannginnera listilersukkat taarsersorlugit . Silataani iigai tungujortumik Illu sananeqarnermisut isukkuni isikkoralugu napavoq, qalipanneqarput . kisianni igalaat taarsernikut isikkuanut annertujaartumik allanngortitsipput . Qallersornera piffissap ilaani aamma Qalia qalissiarsualersugaavoq avannaatungaanilu amma- sallilissanik listenik qallersorneqarsimasunit ullumik- lortumik pujoorfimmut roojoreqarluni . Igalaavi nutarfa- kumut listenik kusarnartunik taarsersorneqarsimavoq, sipput marlunnut avitaallutik igalasserfinnut agguataak- tamannalu illup sananeqqaarnermini qanoq issusaanik kanik qanattaqarlutik . Matua pingaarneq nutaaliaavoq allanngortitsivoq . qaqortumik qalipataq takisuumik kipungasumik igalaar- talik . Qanoq innera Illup qanoq issusaa nalilerneqarsinnaanngilaq . Misissor- Illuliortaatsikkut naleqassusia neqarnerata nalaani illu imaqanngilaq igalaallu arlallit Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq assersorsimapput .

78 79 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. B-209 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-211 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

x-finerinik listinik kusassaataasunik qallersorneqarsimall- uni . Illu silataa qasiartumik-tungujuartumik qalipanneqar- Sanaartornermi atortut simavoq . Illup qaliaa qalliutissorneqarsimavoq qaliaatalu Betoni qaavatigut ikaartitikkanik qallerneqarnikoq . Qa- avannaatungaani ammalortumik pujoorfeqarpoq . Igalaat atungaa qaserajuttumik qalipaateqarpoq . qaqortuupput, marluk avinneqarsimapput, nutarpasillutik igalaajaqqanullu agguataarneqarsimallutk . Matu isertarfik Illup qalia qalissiamik qallerneqarsimavoq avannaatunga- matuuvoq nutaaliaasoq qaqortumik qalipanneqarsimasoq anilu zinkimik qallerneqarsimasumik pujoorfeqarpoq ki- kipparissumillu igalaajaralik . isalu ammalortumik silaannarissarfeqarluni . Igalaat qaqor- tuupput, marlunngorlugit avitat, nutarpasipput, qillerlutik Illuliortaatsikkut naleqassusia Allaaserinera agguataarneqarsimanatik . Matu illup isaariaa tungujortu- Illup sanaartukkatut nalinga aqqusernup issusaanut at- Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma Type mik qalipanneqarsimavoq . tuumassuteqarpoq aamma illunullu assigiingajannut 514 naapertorlugit, illunut typenut f»51«-inut ilaasutut, ta- assigiinngitsumik qalipaatilinnuttaaq attuumassuteqar- akkualu atorfimmut atatillugu najugarineqarsimapput . Illuliortaatsikkut naleqassusia luni . Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- Illu ataatsimik qulereeqarpoq naqqup qeqqaqarlunilu lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- Illup immini sananeqaqqaarnermini ilusaa ajunngilaq, illup affaani . Illu sananeqaqqaarnermini kujammut kim- annut attuumassuteqarluni . kisianni GTO-p ilisarnaataatut ilusaanut tunngatillugu mut tungaani naatitsiveqartussatut sanaajuvoq, kisianni ingasattajaangaavoq . piffissap ilaani taanna peerneqarsimavoq . Illup sanaartukkatut immini nalinga annertuumik allann- gorsimavoq, taamaattumillu illup sanaartukkatut nalinga Allaaserinera avannamut kangiuatungaani isertarfimmi assersorne- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu aqqusernup avannamut kitaatungaanut sammivoq . Il- oqaatigineqarsinnaanngilaq . Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma qarsimasumik isaariaasaqarpoq . Taassuma kangiatunga- Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- lup taakkutsitaa taamaasilluni illup pingaarnersaraa, illullu Type 514 naapertorlugit, illunut typenut »51«-inut ila- ani ataatsimik kipparissumik igalaaqarpoq qaqortunik torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- initaanut marlunnik kipparissunik igalaaqarpoq kiisalu il- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia asutut, taakkualu atorfimmut atatillugu najugarineqar- assersorsimasumik . tuanut ilanngusseqataavoq . lup naqqata qeqqanut ataatsimik amitsumik igalaaqarluni . Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- simapput . torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- Avannamut kimmut tungaani illup allerpaartaani pin- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Igalaat taakkua tamarmik agguataarneqarsimanngillat pif- tuanut ilanngusseqataavoq . Illu ataasiuvoq ataatsimik quleriilik naqqup qeqqaqar- gasunik kipparissunik igalaaqarpoq kiisalu qisummik Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- fissallu ingerlanerani taarserneqarsimanissaat naatsorsuu- luni kiisalu qaliaasaqarluni qaliaalu atorneqarluni . Avan- asserneqarsimasumik qaliata tungaanut silaannarissar- tillit ilagaat . tigisariaqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia namut kimmut tungaani mikisumik ilaneqarsimavoq, feqarluni . Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- taannali illup sananeqaqqaarneranili taamaasimarpa- Assigineqannginnera Illu avannamut kangiatungaani isertarfeqarpoq am- tillit ilagaat . sippoq . Taassuma saniatigut illup kujammut kitaatunga- Naatitsiviup saniatigut kujammut kangimut sammisorta- Illu sananeqaqqaarnermisut ippoq, ingammillu assersuu- masumik silaannarissarfeqarluni asserneqarsimasumik . ani ineqarpoq isersimaartarfiusumik . ani quleriit siulliannut marlunnik kipparissunik angisuu- tigineqarsimasut avannamut kangiatungaaniittut atatiin- Matup iluatungaani illugiinnik igalaaqarpoq . Illup ku- Assigineqannginnera nik igalaaqarpoq . narneqarsimapput, taamaanneralu asseqanngissusaanik jammut kangiatungaa avannamut kitaatungaatut ippoq, Illu annertuumik allanngortiterneqarsimavoq – naatitsi- Illu kujammut kangiatungaanut aqqusinermut sammi- pitsaasumik takussutissiivoq, qallersuutaali taarserneqar- taamaattorli tassani naqqup qeqqanut igalaaqanngilaq . viup peerneqarsimanera igalaallu taarsersorneqarsima- voq . Taakkortaa taamaasilluni illup pingaarnersaraa, Sanaartornermi atortut simasoq asseqanngissusaanut ilanngarterutaavoq . nerat asseqanngissusaanut assut allannguutaasimapput . katillugillu tallimanik kipparissunik igalaaqarpoq; qule- Illup toqqavia betoniuvoq ikaartitikkanik savimineqarluni . Illup kujammut kitaatungaani naatitsiviup peerneqarsi- riinni tamani igalaat angisuut marluk taakkualu akor- Qallersuutaa taarserneqarsimavoq, taamaasilluni ullumik- Qanoq innera masup inaani maanna matoqarpoq marloqiusamillu iga- Qanoq innera nanni qullerpaami igalaajaraqarpoq . Illup saatungaani kut listit illup sananeqarnerani ikkussuutanut taarsiullugit Illu paarilluagaavoq . Illuli qalipanneqartariaqarpoq . laaqarluni . Matup qulaatungaa igalaaminiuvoq . Paarilluagaarpasippoq .

80 81 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. B-213 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-214 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Illup qaliaa qalliutissiaqarpoq avannaatungaalu zinkimik Illuliortaatsikkut naleqassusia qallerneqarsimasumik pujoorfeqarpoq, kiisalu amma- Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- lortumik silaannarissarfeqarluni . Igalaat qaqortuupput, lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- marlunngorlugit avitaallutik, nutaajullutik qillerlutik ag- annut attuumassuteqarluni . guataarneqarlutillu . Matu isaariaq nutaajuvoq qaqortu- mik qalipanneqarsimalluni . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- Illuliortaatsikkut naleqassusia torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- tuanut ilanngusseqataavoq . lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- annut attuumassuteqarluni . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia tillit ilagaat . Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- Assigineqannginnera tuanut ilanngusseqataavoq . Illup igalaavisa allanngortissimanerat asseqanngissusia- nut assut annikillisaataavoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- Qanoq innera tillit ilagaat . Illup qanoq issusia pitsaarpasippoq, taamaattorli illup ilaani iluarsaanneqarsimanera maniilakuluppoq, taama- Assigineqannginnera attumillu ataatsimut isigalugu ilaartorneqarpasittutut Illup igalaavisa allanngorsimanerat asseqanngissusaanut isikkoqartilerpaa . assut allannguutaavoq . Allaaserinera Sanaartornermi atortut Allaaserinera Sanaartornermi atortut Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma Type Illu betonimik toqqaveqarpoq qisunnik qallersorsimasu- Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma Toqqavik betoniusoq ikaartitikkanik qallerneqarsimavoq . Qanoq innera 514 naapertorlugit, illunut typenut »51«-inut ilaasutut, ta- nik . Qalipaataa tungujuartumik qalipanneqarsimavoq . Type 514 naapertorlugit, illunut typenut »51«-inut ila- Illu qorsorpaluartumik qalipanneqarsimavoq . Qanoq issusia attanneqarsimappasippoq . akkualu atorfimmut atatillugu najugarineqarsimapput . Illu asutut, taakkualu atorfimmut atatillugu najugarineqar- ataatsimik quleriilik qaliaasalillu kiisalu naqqup ataalik il- Illup qalia qalliutissianik qallerneqarsimavoq avannaatunga- simapput . lup affaani pineqarpoq . anilu zinkimik silaannarissarfeqarluni . Igalaat qaqortuupput nutarpasillutik qillarinnatillu, agguataarsimanatik . Matu isa- Illu qalialik, pukkitsumik qalialik naqqullu ataalik illup Illup qaliaasaa avannamut kimmut aqqusinermut sammi- ariaq nutarpasippoq qaqortumik qalipanneqarsimalluni . affaa sinnerlugu pineqarpoq . voq . Qaliaasaq taanna taamaasilluni illup pingaarnersaraa, taanna illup allerpaartaani marlunnik kipparissunik igala- Illu avannamut kimmut aqqusernup tungaanut sammi- aqarpoq, ataatsimik amitsumik naqqup ataanut, marlun- voq . Taassuma tungaa taamaasilluni illup pingaarnerpa- nik qalialiartarfimmut igalaaqarpoq, taakkuali arlaannnik artaraa, inimilu marlunnik kipparissunik igalaaqarpoq, suliluttarfittut isikkulimmik asserneqarsimapput . Igalaat igalaaq aminnerusoq naqqup ataanut kiisalu igalaajaqqap tamarmik agguataarsimanngillat, taamaattumillu piffissap mikisuaqqat marluk qaliani . Igalaat tamarmik agguataar- ingerlanerani taarserneqarsimagunarlutik . neqarsimapput, taamaattumillu piffissap ingerlanerani ta- arserneqarsimanissaat naatsorsuutigineqassaaq . Illup saatungaa avannamut kangimut sammisumi isertar- feqarpoq, taannalu ammasumik asserneqarsimasumik Illup saqqaa avannamut kangimut sammisoqq isertarfe- silaannarissarfeqarpoq . Illup isaariaa avannamut kangia- qarpoq ammasumik asserneqarsimasumik silaannaris- tungaaniippoq, taannalu ammasumik silaannarissarfe- sarfilik . Taakku tamarmik agguataarneqarsimapput . qarpoq . Matup illuini marlunni igalaaqarpoq . Illup kujammut kangimut sammisortaa avannamut kim- mut sammisortaatupajaaq ippoq, taamaattorli naqqup Illup kujammut kangimut sammisortaa illup avannamut ataanut igalaaqanngilaq . kimmut sammisortaatut iinnangajappoq, taamaattorli naqqup ataanut imaluunniit qalianut igalaaqanngilaq . Illup kujammut kimmut sammisortaani naatsitsivik sana- neqaqqaarneranili tassaniittoq paarilluagaarpasippoq, Illup kujammut kitaatungaani naatitsiviusimasoq ippoq, taamaattorli asiusoqarsimarpasippoq . taannalu qanittukkut iluarsaanneqarpasippoq .

82 83 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-215 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-216 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Naalagaaffik . (politiit) eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Illup kujammut kimmut sammisortaani naatitsiviusima- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Allaaserinera Illup kujammut kangimut sammernga illup avannamut Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma Type soq nutarsarneqaqqammerpasissoq ippoq, kiisalu nuna- Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma kimmut sammerngatut iinnangajappoq, taamaattorli Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- 514 naapertorlugit, illunut typenut »51«-inut ilaasutut, taak- mut tunnganngitsumik assersimasumik aneerasaartarfe- torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- Type 514 naapertorlugit, illunut typenut »51«-inut ila- tassani igalaaqanngilaq marluinnarnillu illup initaanut lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- kualu atorfimmut atatillugu najugarineqarsimapput . Illu pi- qarluni . tuanut ilanngusseqataavoq . asutut, taakkualu atorfimmut atatillugu najugarineqar- kipparissunik igalaaqarluni . annut attuumassuteqarluni . neqartoq ataatsimik qulereeqarpoq qaliaasaqarluni naqqul- simapput . lu ataaqarluni illup affaa angungajallugu . Sanaartornermi atortut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illu kujammut kimmut sammerngani naatsitsivik ippoq, Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu betonimik toqqaveqarpoq qisunnik qallersorsimasu- Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- Illu illup affangajaa ataatsimik quleriilik, qaliaasalik taannalu qanittukkut iluarsaanneqarsimarpasippoq ki- Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- Illup avannamut kimmut sammernga aqquserngup tunga- nik . Qalipaataa tungujuartumik qalipanneqarsimavoq . tillit ilagaat . naqqullu ataalik pineqarpoq . isalu matoqqasumik aneerasaartarfeqarluni imaluunniit torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- anut sammivoq . Taannartaa taamaasilluni illup pingaar- naatsiiveqarluni . Taassuma saniatigut illup kitaatunga- tuanut ilanngusseqataavoq . nersaraa, marlunnillu kipparissunik illup initaani allermi Illup qalia qalliutissianik qallerneqarsimavoq avannaatunga- Assigineqannginnera Illu avannamut kimmut aqquserngup tungaanut sammi- ani ataatsimik naqqup ataanukartumik igalaaqarpoq . igalaaqarpoq kiisalu amitsumik marlunngorlugu avissima- anilu sungaartumik qarmasissiamik pujoorfeqarpoq . Igalaat Illup igalaavisa allanngortinneqarsimanerat asseqann- voq . Qaliaasaq taanna taamaasilluni illup pingaarnersara, Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia sumik naqqup ataanukartumik igalaaqarluni . Igalaat ta- qaqortuupput, nutarpasipput qillerlutillu agguataarneqar- gissusaanut assut annikillisaataavoq . marlunnik kipparissunik igalaaqarpoq minnerusumillu kip- Sanaartornermi atortut Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- marmik agguataarneqarsimapput piffissallu ingerlanerani simanatik . Matu isaariaq nutaaliaavoq qaqortumik manis- parissumik (igalaap aappaata kipparissup affaatut angitigi- Illup toqqavia betoniuvoq qisunnik qallersorsimavoq . tillit ilagaat . taarserneqarsimarpasipput . Illup saatungaani avannamut sumik matulik . Qanoq innera sumik) inimiittumik igalaaqarpoq kiisalu marloqiusamik Qalipaataa aappaluartuuvoq . kangimut sammisortaani isaariaqarpoq asserneqarsima- Illu pitsaarpasippoq . naqqup ataanut igalaaqarluni . Igalaat tamarmik aggorne- Assigineqannginnera sumik arlalinnik tummarfilinnik majuartarfilik . Isaarissap Illuliortaatsikkut naleqassusia qanngillat, taamaattumillu piffissap ingerlanerani taarser- Illup qalia qalliutissianik qallerneqarsimavoq avanna- Illup igalaavisa allanngortinneqarsimanerat asseqann- illuini tamani igalaaqarpoq . Illup kujammut kangiatungaa Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- sorneqarsimanissaat ilimanarluni . atungaanilu ammalortumik zinkimik pujoorfeqarpoq . gissusaanut assut annikillisaataavoq . avannamut kimmut sammerngata assigiinnangajappaa, ta- lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- Igalaat qaqortuupput nutaajugunarlutillu, qipperlup ag- amaattorli tassani naqqup ataanut igalaaqanngilaq . annut attuumassuteqarluni . Illup saavani avannamut kangimut sammisumi isertarfe- guataarsimanatik . Illup matua isaariaq qaqortumik qil- Qanoq innera qarpoq qulisimasumik illup isertarfianut marlunnik allor- linngitsumik qalipaateqarpoq nutaaliaalluni amitsumillu Illu pitsaarpasippoq . nilimmik . Isaarissap illuini tamani amitsumik igalaaqarpoq . takkajaamik igalaajaraqarluni .

84 85 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-217 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-218 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Privatinit . pigineqarpoq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera gilaq . Illup kujammut kitaatungaani naatsitsiviusimasoq Illuliortaatsikkut naleqassusia Allaaserinera Illup qaliaasaa kujammut kangimut sammisoq qaliaasap Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu 1951-imi sananeqarsimavoq Type Thermo aamma ippoq, taanna qanittukkut iluarsaanneqarsimarpasippoq Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- Illu 1951-imi sananeqarpoq Type Thermolu illunut »51«- avannamut kimmut sammisortaata assigiinnarpaa, ta- Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- Type 514 naapertorlugit, illunut typenut »51«-inut ila- kiisalu assersimasumik aneerasaartarfeqanngikkuni na- lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- inik taaneqartartunut ilaalluni atorfimmut atatillugu il- amaattorli naqqup ataanut igalaaqanngilaq . torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- asutut, taakkualu atorfimmut atatillugu najugarineqar- atsiiveqarluni . annut attuumassuteqarluni . lulianut ilaalluni . tuanut ilanngusseqataavoq . simapput . Illup kujammut kimmut sammerngani naatitsiveqarsimag- Sanaartornermi atortut Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu ataatsimik quleriilik qaliaasalik illullu affaata missa- aluarpoq kiisalu kitaatungaani igalaat imminnut atassusik- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illup avannamut kimmut qaliaasaa aqqusinermut sammi- Illup toqqavia betoniuvoq qisunnik qallersorsimasoq . Illu GTO-p piffissami illunik aalajangersimasunik sanaar- ani naqqup ataalik pineqarpoq . kat marluk . Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- voq . Qaliaasaq taanna taamaasilluni illup pingaarnersa- Qalipaataa qaamasuuvoq qasiartoq . torneranut ilusilersuilluarneranullu tunngatillugu oqalut- tillit ilagaat . raa, marlunnik kipparissunik illup initaani igalaaqarpoq tuanut ilanngusseqataavoq . Illup qaliaasaa avannamut kimmut sammivoq . Qaliaasaq Sanaartornermi atortut kiisalu mikisumik kipparissumik naqqup ataanukartumik Illup qalia qalliutissianik qallersimavoq avannaatungaani- taanna taamaasilluni illup pingaarnerpaartarivaa, illup Betonimi qisunnik qallersorsimasunik allequtaqarpoq . Assigineqannginnera igalaaqarluni . Igalaat tamarmik agguataarsimanngillat, lu ammalortumik zinkimik pujoorfeqarpoq . Igalaat qaqor- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia initaanut m arlunnik kipparissunik igalaaqarpoq, mar- Qalipaataa aappaluartuuvoq . Illup igalaavisa allanngortissimanerat asseqanngissusia- taamaattumillu piffissap ingerlanerani taarserneqarsi- tuupput, nutaajungaatsiartuunerarsorineqarput qilleratik Illu Quassunnguami illut ataannartariaqartut pingaaru- lunnik minnerusunik kipparissunik illu qulerpiaaniittu- nik allanngortitserujussuarpoq . Isaariaq annertuumik al- marpasillutik . agguataarsimanatillu . tillit ilagaat . nik igalaaqarpoq, igalaap aappa ersippianngilaq kiisalu Qaliaa qalissianik qallersorneqarpoq . Igalaat qaqortuup- lilerneqarsimavoq, taamaasillunilu portunerujussuulluni, igalaaq marloqiusaq kipparissoq naqqup ataanukartoq . put nutarpasillutillu qillinngillat agguataasimanatillug . tamannalu illup ilusaanik ataatsimullu isikkuani allann- Illup avannamut kangiatungaanut isaariaqarpoq qulisi- Igalaat qaqortuupput nutaajorpasillutillu, qillerput ag- Assigineqannginnera Igalaat tamarmik agguataarsimanngillat, taamaattumillu Illup matua nutaaliaavoq qaqortumik qalipaateqarluni gortitsivoq . masumik matumut isaarissamut ataatsimik tummera- guataarsimanatik . Illup igalaavisa allanngortissimanerat asseqanngissusa- piffissap ingerlanerani taarserneqarsimanissaat naatsor- nutaaliaallunilu . limmik . Isaarissap illuini marlunni tamani kipparissunik anik allannguigaatsiarsimavoq . suutigineqarpoq . Qanoq issusia igalaaqarpoq . Illup qaliaasaa kujammut kangimut sam- Matu illup isaariaa nutaaliaavoq qaqortumik qalipanne- Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu pitsaarpasippoq . Qisuttai, taakkununnga ilanngullu- misoq qaliaasap avannamut kimmut sammisup assigiin- qarsimalluni . Qanoq innera Illup avannamut kangiatungaani qulisimasumik isaari- Illup sanaartukkatut nalinga aqquserngup issusaanut il- git igalaavi ilaalu arlallit iluarsartuunneqarnissaminnik nangajappaa, taamaattorli naqqup ataanut igalaaqann- Illu kusanartutut paarilluagaasutullu isikkoqarpoq . aqarpoq matumut isaarissamut ataatsimik allornilimmik . lullu assigiingajattut assigiinngitsunik qalipaatillit issusa- pisariaqartitsipput, kisianni isikkua ajorpasinngilaq . Isaarissap illuini marlunni tamani igalaaqarpoq . annut attuumassuteqarluni .

86 87 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-219 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-220 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Naalagaaffik . (politiit) eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3. . Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Isaariaq kujammut kimmut sammisoq siullermik naatit- Sanaartugaq illuliortaatsimi kusanartumik akunnaatsu- Allaaserinera Avannamut kimmut sammisuaniipput igalaat pingasut Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisaaner- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut as- siviuvoq maannakkut aneerasaartarfittut matoqarpoq . liaavoq kisiannili assut iluserissaagaalluni, GTO-p illuuta- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- kipparissut, qisummik qalilimmik qalianut matoqarluni . mut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaakkamik singusoq, illut tamakku »51«-imik taaguuteqartinneqar- Isaarissami tassani imermik kiassaatinik marlunnik ik- asa ilisarnataannik . ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik Kujammut kangimut isaariaani naatitsivik saqquminer- suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . put aammalu atorfilinnit najugaqarfissatut sanaajullutik . kussisoqarnikuuvoq, silataani iigaasa qallersorneri pigin- taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- paavoq, nutarsagaarpasippoq kisianni maleruuppoq . nittup assersussagai innersuutigineqarpoq, nalunaarsui- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia qarfissatut sanaajullutik . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu pineqartoq ataasiuvoq qalia illuttut uingasoq illup nerup nalaani pinngimmat . Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarnerinit Naatsiiviup saniatigut silataani kujammut kangimut Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- affaa angunagu pukkitsumik naqqup iloqarpoq atortu- oqaluttuanut ilaavoq . Illu ataasiuvoq pukkitsumik naqqup iloqarluni atortunut sammisumi inimut marlunnik angisuunik igalaaqarpoq . nit oqaluttuanut ilaavoq . nut atuuffilimmik . Sanaartornermi atortut atuuffilimmik, qalia illuttut uingasoq atorneqartorlu . Avan- Beton-imik kuisamik sukaqarpoq qisunnik katitikkanik Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia namut kimmut tungaani mikinerusumik uigunertaqarpoq Sanaartornermi atortut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Sanaartukkap saqqaa avannamut kimmut sammisoq aqqu- qalliuteqarluni . Nutaanik qallersoqqammerput sulili qa- Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit taannali sananeqaqqaarneranit pisoorpasippoq . Taassuma Beton-imik kuisamik sukaqarpoq sallilikkanik listenik Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit sinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna taama- lipanneqanngillat . pingaarutillit ilagaat saniatigut kujammut kimmut sammisortaani aneersuartar- qallersorneqarsimasunik . Silataani iigai qorsuk taartu- pingaarutillit ilagivaat asilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq marlunnillu fimmik initaqarpoq . mik qalipaateqarput . kipparissunik paarlangasunillu qanattalinnik inimi igala- Illup qalia qalissiaqarpoq illullu mikinersaa avannamut Assigineqannginnera Assigineqannginnera aqarpoq, kiilerimullu kipparissunik marlunnik minnerusu- sammisoq qarmakkamik pujoorfeqarpoq . Igalaavi nuta- Illu isaariap avannamut kimmut sammiviani allanngungaat- Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq Qalia qalissiarsualersugaavoq avannaatungaanilu amma- Sanaartugaq sananeqaqqaarnermisut isikkoqarpoq, ingam- nik igalaaqarpoq . Avannamut kangimut sammisumiit- arluinnaapput qaqortut, marlunnut avitaallutik, akun- siarnikuuvoq, arlalinnik allanngortiterneqarlunilu allilerne- aqqusinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna ta- lortumik pujoorfimmut roojoreqarluni . Igalaavi nutar- millu silataani igalaanut matoorutai illugiissut atatiinnarne- tumi isaariaq qulisaavoq illullu isaariaanut marlunnik neri qanattalikkat . Matua pingaarneq nutaaliaq salliliga- qarluni . Isaarissap pingaarnertut kulturikkut avatangiisini amaasilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillu- fasipput marlunnut avitaallutik igalasserfinnut aggua- qartut sananeqaqqaarneratut kusanartumik isikkoqalersit- tummeraqarluni . Isaarissami iikkat illuttut igalaaqarput . avoq issusooq qaqortumik qalipaatilik . ataatsimuussuseq assigineqanngissusaanut saqqummiivoq . git arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk taakkanik qanattaqarlutik . Matua pingaarneq nutaaliaq sipput . qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . salliligaavoq issusooq qaqortumik qalipaatilik . Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq Illuliortaatsikkut naleqassusia Qanoq innera Qanoq innera avannamut kimmut sammisumut assingulluinnangajapp Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq Illu nutarterneqaqqammerpoq, naatsorsuutigineqarlu- Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq qulisaal- Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu pitsaasumik paarilluarneqarpoq . oq,tassanili kiilerimut igalaaqanngilaq . ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- nilu qanoq issusia ajunngitsoq . luni mikinerusumillu ammasumik anorimut illersuuteqar- Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . luni . Taassuma kangimut sammisuani ataatsimik igala- ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq taavalu illut as- aqarpoq qaqortumik assiaqutilimmik . sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit .

88 89 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-221 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-222 GTO Illu Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3. . Illussamik titartaasoq . GTO Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A11-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera attanneqarluni soorlu titartagartaani ersittut . Massakkulli Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Allaaserinera Kujammut kangimut isaariaani naatitsivik saqquminer- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- illup qalia qalissiaqarpoq titartagaatini allassimalluni na- Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- Illu 1951-imi sanaartorneqarpoq Type Thermo-mut aam- paavoq, nutarsagaarpasippoq kisianni suli ilusivia attan- ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik atsiivik aallaqqaataanit igalaaminernik igalaaqartussatut nit oqaluttuanut ilaavoq . ma Type 514-imut assingusoq, illut tamakku »51«-imik neqarluni soorlu titartagartaani ersittoq . Massakkulli taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- pilersaarutigineqartoq . taaguuteqartinneqarput aammalu atorfilinnit najuga- illup qalia qalissiaqarpoq titartagaatini takuneqarsinna- qarfissatut sanaajullutik . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qarfissatut sanaajullutik alluni naatsiivik igalaaminernik qaleqartussatut pilersa- Naatsiiviup saniatigut silataani kujammut kangimut Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit arutaaqqaarsimasoq . Illu pineqartoq ataasiuvoq naqqata iluani pukkitsumik sammisumi inimut marlunnik angisuunik assiaqusersin- pingaarutillit ilagivaat Illu pineqartoq ataasiuvoq naqqata iluani pukkitsumik atortunut atuuffilimmik initaqarluni aammalu qaliaqar- naasunik igalaaqarpoq . atortunut atuuffilimmik initaqarluni aammalu qaliaqar- Naatsiiviup saniatigut silataani kujammut kangimut luni illuttut uingasumik atorneqartumik . Avannamut kim- Assigineqannginnera luni illuttut uingasumik atorneqartumik . Illup avannamut sammisumi inimut marlunnik angisuunik assiaqusersin- mut isaariaani naatsiiviliartaqarpoq, sananeqaqqaarnera- Sanaartornermi atortut Sanaartugaq sananeqaqqaarnermisut isikkoqarpoq, ingam- kimmut sammisuani naatsiivittaqarpoq, maannakkulli naasunik igalaaqarpoq . tulli isikkoqartumik allannguuteqarujussuartinnagu . Beton-imik kuisamik sukaqarpoq sallilikkanik listenik millu silataani igalaanut assiaqutai illugiissut atatinneqartut nutarterlugu silataani assiaqutai qisuit assigalugit qalliusi- anermut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaak- qallersorneqarsimasunik . Silataani iigai aappaluttoq ta- sananeqaqqaarneratut kusanartumik isikkoqalersitsipput . gaavoq, avannamut kimmut sammisuani igalaaq angisooq Sanaartornermi atortut kamik suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . Sanaartukkap saqqaa kujammut kangimut sammisoq artumik qalipanneqarput . Naatsiiviup sanaqqaarnerani igalaaminermik imaluunniit aammalu kujammut kimmut sammisumi matu igalaami- Beton-imik kuisamik sukaqarpoq sallilikkanik listenik qal- aqqusinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna ta- qalissiamik qaleqarsimanersoq nalunarpoq . niusoq – aneerasaartarfik ungalusaq . lersorneqarsimasunik . Silataani iigai qorsummik qalipa- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia amaasilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillu- Illup qalia qalissiaqarpoq illullu mikinersaa avannamut sam- ateqarput . Illu GTO-p nalaani illut taama ittut sanaartorneqarneri- git arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk misoq qarmakkamik pujoorfeqarpoq . Igalaavi nutarfasipput Qanoq innera Sanaartukkap silataa kujammut kangimut sammisoq aqqu- nit oqaluttuanut ilaavoq . qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . marlunnut avitaallutik igalasserfinnut agguataakkanik qa- Illu pitsaasumik paarilluagaavoq . sinermit takuneqarsinnaavoq . Qaliata isua taanna taama- Illup qalia qalissiaqarpoq illullu mikinersaa avanna- nattaqarlutik . Matua pingaarneq nutaaliaavoq qaqortumik asilluni sanaartukkap saqqarivaa pingaarneq, katillugit mut sammisoq qarmakkamik pujoorfeqarpoq . Igalaavi Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq quli- qalipataq takisuumik kippparissumik igalaartalik . arfinilinnik kipparissunik igalaaqartoq; angisuut marluk nutarfasipput marlunnut avitaallutik igalasserfinnut ag- Illu Quassunnguaq atuarlugu sanaartukkat eriagisariallit saalluni mikinerusumillu ammasumik anorimut illersu- qeqqanilu mikineq inimi qalianilu . guataakkanik qanattaqarlutik . Matua pingaarneq nutaa- pingaarutillit ilagivaat uteqarluni . Taassuma kangimut sammisuani ataatsimik Illuliortaatsikkut naleqassusia liaavoq qaqortumik qalipataq takisuumik kipparissumik igalaaqarpoq qaqortumik assiaqutilimmik . Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq Isaariaa avannamut kangimut sammisumiippoq quli- igalaartalik . Assigineqannginnera ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq aammalu illut as- saalluni mikinerusumillu ammasumik anorimut illersu- Sanaartugaq sananeqaqqaarnermisut isikkoqarpoq, ingam- Avannamut kimmut naatitsivimmut sammisuanittaaq kip- sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . uteqarluni . Taassuma kangimut sammisuani ataatsimik Illuliortaatsikkut naleqassusia millu silataani igalaanut assiaqutai illugiissut atatinneqartut parissumik angisuumik ataatsimik inimut igalaaqarpoq igalaaqarpoq qaqortumik assiaqutilimmik . Avannamut Illup illuliortaatsikkut naleqassusia aqquserngup qanoq sananeqaqqaarneratut kusanartumik isikkoqalersitsipput . taamatuttaaq qisummik qalilimmik qalianut matoqar- Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisa- kimmut naatitsivimmut sammisuanittaaq kipparissumik ittuuneranut attuumassuteqarneruvoq aammalu illut as- luni . Kujammut kangimut isaariaani naatitsivik saqqu- anermut assersuutaavoq kisiannili aamma iluserissaak- angisuumik ataatsimik inimut igalaaqarpoq taamatut- sigiiaat assigiinngitsunik qalipaatillit eqqarsaatigalugit . Qanoq innera minerpaavoq, nutarsagaarpasippoq kisianni suli ilusivia kamik suliaalluni, GTO-p ilisarnaataanik . taaq qisummik qalilimmik qalianut matoqarluni . Sanaartukkap illuliortaatsikkut pissusaa akunnaallisa- Illu pitsaasumik paarilluagaavoq .

90 91 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-245 Naqiterivik/sunngiffimmi ornittagaq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 B-248 Siornatigut assistentip illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1895. miss . Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1928. miss . Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kommeqarfik . Sermersooq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 2 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1D2-1 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. .

Allaaserinera Illu pineqartoq ataasuvoq, illup qaava illuttut sivingal- luni qaliaqarlunilu atorneqartumik, illup qaava illuttut sivingalluni qaliaqarlunilu atorneqartumik . Sanaartugaq avannamut kimmut aamma kujammut kangimut sam- misuuvoq .

Illup saava pingaarneq kujammut kimmut sammivoq, inimilu allermi torsuusaqarpoq, tassanilu matu pingaar- neq kangimut sammivoq, igalaarlu aqqusinermut sam- milluni (kujammut kimmut) . Tamatuma saniatigut inimi allermi arfineq-marlunnik marloqiusanik igalaaqarpoq, inimilu qullermi illup saavata tungaani pingasunik iga- laaqarluni aammalu qaliani pingasunik aniingaaneqar- luni . Illup saava nikinganerpassuaqarpoq, tassa piffis- sap ingerlanerani illu illuttut aniingaanilersimanissaa ilimanarluni .

Illup isua avannamut kimmut sammisumi qaliaata tungaa- nut igalaaminermik matoqarpoq, taannalu majorallalerne- qarsimavoq . Matu ikaartarfillu nutaajussangatinneqarput .

Illup saavani avammut kangimut sammisumi kangiata tungaani – Aqqaluup Aneerasaartarfiata tungaanut – min- nerusumik ilassuteqarpoq . Tamatuma saniatigut pingasu- nik marloqiusanik igalaaqarpoq, portusuumik amitsumik igalaaqarpoq, kiisalu marlunnik affarmik angissusilinnik igalaaqarluni . Qaliani tallimanik aniingaanertaqarpoq, ku- jataatungaaniittut assinginik .

Illup isua kujammut kangimut, Aqqaluup Aneerasaartar- Allaaserinera Sanaartornermi atortut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia . fianut sammisoq, illup saava pingaarnertut kujammut Illu ataatsimik mikisumik uigoqarpoq, sisamaqiusamik Cementimik toqqavik . Illu qisummik sanaaq, napparissunik kimmut assigalugu, sammivoq . Illup isua naqinnernik, sivingasunik qaliaqarpoq avannamut kimmullu alliler- qaqortunik qalipanneqarsimasunik salliligaqarpoq . Igalaat Illu Noorliit eqqannguaniippoq, tassanilu nunami allann- ima allaqqasumik »Fritidshjemmet Aqqaluk«, ersaarissu- neqarsimalluni . Illu qaliaqarpoq, qalialu atorneqarluni . qisuit qaqortunik qalipanneqarsimapput, igalaallu sinai gutsaaliukkamik avatangiiseqarluni inissisimalluarpoq . mik ilisarnaateqarpoq . Illumut ilassutaasoq avannamut qaqortunik qalipanneqarsimallutik . Qaliap sinarsua, iller- Taamaattorli kulturikkut avatangiiseqarnissaq siunerta- kangimut sammisoq aamma tassani ersarippoq . Kujammut kimmut, immap tungaanut pingasunik igala- naasai aamma teqeqqut qaqortuupput . ralugu sanaartukkanut ilaanngilaq . aqarpoq kiisalu aneersuartarfimmut nutaamut igalaami- Sanaartornermi atortut nermik matoqarluni . Igalaat mikisuupput qanattalersukkat Illup qaava qisunnik saattunik qalligaavoq pujoorfialu Assigineqannginnera Illu qisummik sanaajuvoq, qisunnik salliligaqarput nap- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia sisimasuuvoq, naak illup ilusaa takigaluartoq kulturikkut qaqortumik qalipatat, assigiimmillu kusassagaallutik . Ane- qarmagaavoq . Illu arlaleriarlugu allanngortinneqartarsimavoq iluarsar- paarissunik, taakkulu qaqortumik qalipaaateqarput . Iga- Illu Kujataata Naqiterivissaatut sananeqaqqaarpoq, tassa- avatangiiseqarnermini tulluartumik inissisimalluni . ersuartarfiulli igalaartaasa atsikkutigiisinneri kusananngil- tuunneqarlunilu, ullumikkullu sanaqqaarneqarneraniit laat sinai aappaluttoq taartumik qalipataapput, qorsum- niipporlu aviisi »Atuagagdliutit« H J. . Rinkimit pilersinne- lat siunissamilu igalaat atsikkutigiisinneranut tulluarneru- Illuliortaatsikkut naleqassusia atorsimasat ikittuinnaat kisimik suli atapput . Taamaattorli millu taartumik sinaatigut qalipanneqarsimallutik . Qisuit qarsimasoq Kalaallit Nunaannilu aviisit siullersarisaat . Assigineqannginnera sumik taarserneqartariaqarluni . Illuliortaatsikkut naleqassusia sannaata naleqqiussorne- annertunersaa illullu isikkua kusanartumik pitsaasumillu tamarmik, soorlu qaliap sinarsua killingilu, qorsummik Assit toqqorsivimmiittut aallaavigalugit illup qaliaa kingu- ranut sorpassuaqaranilu sukumiisumik naleqqussarluaga- Noorlernut attuumassuteqarneranut tulluarsagaavoq . taartumik qalipaateqarput . Taamaalilluni illu Nunatta oqaluttuassartaanut attuumas- sinnerusukkut aniinganilersorneqarsimavoq, tamannali Kujammut kangimut illup isuani inimi marlunnik igalaaqar- aneranut attuumassuteqarpoq . suteqarpoq . Kingorna illu Kujataata Landsrådiata ataatsi- illup annertussusaanut atsikkutigiinneranullu akornuta- poq, qalianilu marlunnik igalaaqarluni . Taakku tamarmik Qanoq innera Sannakunik illu qaliaqarpoq . miittarfigilerpaa . anngilaq . Tamanna tunngavigalugu oqaatigineqarsinna- igalaat marloqiusaapput mikisut qanattalersukkat sisama- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Paarilluakkatut isikkoqarpoq, taamaattorli sukkut tamaa- avoq, illu sananeqarneraniit illuliortaaseq malinneqartoq nillu igalaartaqarlutik . Igalaalli portussusii assigiinngillat, Illu Nuup Kangerluani Terianniaateqarfiup pisortaata illugi- na qalipaatai katagarsimapput, maannakkullu kusassagas- Illuliortaatsikkut naleqassusia Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia malillugu suliarineqarsimasoq . tassa inimi igalaat issoqqaarissuupput rektangeliullutik simasaata qisuttai atorlugit sananeqarsimavoq . Illu terian- saasutut isigineqarluni, siunissarli eqqarsaatigalugu qisut- Illuliortaatsikkut naleqassusia illup ilusaanut takisuumut Illu Aqqaluup Aneerasaartarfianut sammivoq, oqaluttuari- atsikkutigiipput, qalianiittullu issoqqaarissuupput kvadrati- niaateqarfimmut nuunneqarsimasumut assistentip illussa- tai pitsaavallaarunnaasimapput . Illu siunissami linoliamik, tunngassuteqarpoq, tamannami piffissami saneqarfiani il- saanermullu attuumassuteqartup Nuutoqqap ilaaniilluni . Qanoq innera unerullutik . Assigiinngissutip illup isua eqqarsaatigilluaga- atut sananeqarsimavoq . qalipaat plastikkilik atornagu, qalipanneqartarnissaa inas- loqarfimmi illuliortariaatsimut immikkuullarilluinnarpoq . Immikkoortumi pingaaruteqartumik ilisarnartumillu inis- Illu ajunngitsutut paarilluakkatullu isikkoqarpoq . anngitsumik kusananngitsutut isikkoqartippaa . sutigineqarpoq .

92 93 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 1. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . . . 1 B-292 Illuaraq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.1 B-615 Enfamiliehus – selvbyggerhus Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 B-804 Ilaqutariit illuat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.3 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 2 Qanoq innera...... Sananeqartoq . . . . 1933. Kulturikkut avatangiisit Opført...... 1920 Kulturikkut avatangiisit Opført...... 1943 Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 2 Ejerforhold...... Privat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Ejerforhold...... Nammineq pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 1 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 1 Arkitekt ...... -. . Assigineqanngissusia ...... 3 Arkitekt ...... -. . Assigineqanngissusia ...... 1 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A6-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. . Bevaringsstatus . . . .Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Bevaringsstatus . . . .Eriagisassaavoq . – Immikkoortup ilaanut Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. . Katersugaasivia Allagaateqarfialu pilersaarut 1 .28 naapertorlugu

Allaaserinera Igalaavi ussissagaapput, igalasserfii qanattaqanngitsut, Allaaserinera suit, soorlu illernaasat, qaliap sinarsui kiisalu teqeqquni Allaaserinera Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Ilaqutariinnut illu quleriinnik initaqanngitsoq, taamaat- igalaat-saavi sinaalu qaqortuupput . Ilaqutariinnut illu ataatsimik sammivilik, sivingasumik qa- sukat, qaqortumik qalipaateqarlutik . Illu ataatsimik uigulik, illup qalia atorneqarpoq Arlaleriar- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia nammineerluni illu- toq qalia atorneqarpoq avannamullu aniingaaneqarluni, lialik, illup qalia atorneqarpoq kiisalu illup saavata qeqqani lugu allilerneqarsimallunilu ilaneqartarsimavoq, taamalu Illuliortaatsikkut naleqassusia Illuliortaatsikkut naleqassusia liortaatsimut piffissamilu tassani illuliortariaatsimut -at avammut illup isuatigut ilasaavoq, kangimut angisuumik kujammut sammisumi ersarissumik pinnersagaavoq . Naak illup sanaqqaarneqarnerani iluserisimasaa takujuminaal- tuumassuteqarpoq . qaliaqanngitsumik allilerneqarsimavoq, avannamut kim- Illuliortaatsikkut naleqassusia maanna nalilersorneqar- isaariaqanngikkaluartoq illup saavatut pingaarnertut isik- Illuliortaatsikkut naleqassusia Aqqaluup Aneerasaartarfia- luni . Assitoqqanut sanilliullugu sananeqaqqaarami illup mullu aamma qaliaqanngitsumik anginngitsumik allilerne- sinnaajunnaarsimavoq . Ilassuterpassuit alliliissutaasullu koqarpoq . Illup saavani allermi pingasunik pingasukkuuta- ta qeqqani inissisimaneranut attuumassuteqarpoq, kiisalu isikkuatut isikkoqarunnaarsimasoq takuneqarsinnaavoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qarsimalluni . Illu ilasaqattaarpallaakkatut isikkoqarpoq, pissutaallutik illup sanaqqaarneranit isikkua takuneqar- artunik igalaaqarpoq, illullu saavata qeqqani pinnersakkap nalinginnaanngitsumik atsikkutigiinngitsumik sanaartor- Illu eriagisassatut immikkoortumi Naalakkap Qaqqaaniip- takujuminaallunilu sorleq sanaqqaarneqarsimanersoq . sinnaajunnaarsimavoq illullu assigiinngisitaartuunerata qulaani ataatsimik igalaaqarluni . neqarnera igalaallu aaqqissuussaaneri taamalu isikkuanut Illup kangimut sammisuani marlunnik qulereeqarpoq, poq, taamaattorli kulturikkut avatangiisit eqqarsaatigalu- kusanarunnaarsippaa . attuumassuteqarluni . taannalu kingorna ilassutaasimassasoq naatsorsuutigi- git naleqassusia killeqangaatsiarpoq ilassuterpassuisa Piffissap ilaani kimmut allissutaani pisiniarfeqarsimavoq, Illup isuani allermi kangimut sammisumi avannamut neqarpoq . Kimmut sammisumik amitsumik torsuusaqar- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Oqaluttuarisaanermi naleqassusia sananeqaqqaarneranit annerujussuusutut isikkoqalersim- ullumikkullu immikkut normoqarluni (immikkoortut isikkivilimmik ataatsimik igalaaqarpoq, qaliatalu qeqqa- poq, avannamullu sammisumi illu angisuumik allilerne- magu . Tamannalu aamma kulturikkut avatangiisit eqqar- marluk taakku tassaapput nr . 7A aamma B) . ilisimaneqanngilaq, illuli kalaallit namminneq illuliorta- ni ataatsimik igalaaqarluni . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia ilisimaneqanngilaq . qarsimalluni . Tassani aamma silammut matoqarpoq . saatigalugit naleqassusaanut akornutaavoq . asiannik takutitsisuulluni . Ilassutaasimasorpassuit taakku illu tukattupilussuartut Isaarissap tungaanut taartumik qalipatamik qisummik Saavani avannamut sammisumi illup qeqqani torsuusa- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia katitikkatullu isikkoqalersippaat . Assigineqannginnera Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia majuartarfeqarpoq, taannalu avannamut kimmut alliler- lerneqarsimavoq, matuli pingaarneq avannamut inissin- Illu nuimasumi pingaarutilimmilu, Aqqaluup Aneerasa- Illup isikkua sananeqaqqaarneratut isikkuatut allaaneru- Sanaartornermi atortut neqarnerata kangiatungaaniippoq . Taamatuttaaq immik- Illu Aqqaluup Anerasaartarfiata Qaqortullu akornanni neqarsimalluni . Torsuusatut ilussummi matup qulaani, artarfiata qeqqani, inissisimavoq . Toqqaannartumik kul- jussuuvoq . koortumik kangimut allilerneqarnerani taartumik qali- ilaqutariinnut illut akornanni inissisimalluarpoq, taamaat- qaliani, igalaaqarpoq assiaqutsersimasumik . Torsuusami turikkut avatangiiseqarnissamut siunertaqartumik inissisi- Qisummik sanaaq cementimik toqqavilik . Illu ileqquusu- patamik qisummik majuartarfeqarpoq, tassanilu matu torli avannamut aninganertaa angisoorsuaq pissutaalluni kangimut sammisumi marlunnik igalaaqarpoq, taakkulu manngilaq, arlalitsigut illunit allanit avinngarusimagami, mik qisunnik napparissunik salliligaqarpoq listilersugaal- Qanoq innera kangimut sammivoq, aqquserngup tungaanut . illu avatangiisiminut tulluartuunngilaq . tamarmik pladinik matuneqarsimapput . Torsuusami mi- taamaattorli Nuutoqqap avannaatungaanut, pingaartumik luni aappaluttunik qalipanneqarsimasunik . Illu pitsaasutut paarilluarneqarsimasutullu isikkoqarpoq . kisumik kangimut kimmullu sammisumik issoqqaarissu- oqaluffimmut, aammali Aneerasaartarfik kaajallallugu illu- Sanaartornermi atortut Assigineqannginnera mik igalaaqarpoq . Aamma kimmut sammisoq pladinik nut, attuumassuteqarpoq . Igalaat qisuttai qaqortunik qalipataapput qanattaqaratik . Betonngimik sukaqarpoq . Oqaatigineqareersutut illu ilasaqattaarpallaakkatut isik- matuneqarsimavoq . Teqeqquini sukat, qaliap sinarsui aamma illernaasat qaqor- koqarpoq, taamaattumillu kalaallit illuliortariaasiannut Assigineqannginnera tumik qalipataapput . Illup qalia qalissiarsualersugaavoq . Silammut iikkat qaqortunik qalipatanik sallilikkanik qal- assersuutitsialattut taaneqarsinnaavoq aammali assigi- Illup isuani kitaanut sammisumi illup qaliani ataatsimik Assitoqqani takuneqarsinnaavoq illup sananeqaqqaarnera lersorsimapput, taakkulu akulikitsukkuutaarlugit tunn- neqannginnerata ilisarnarunnaarsimanera oqaatigisari- igalaaqarpoq . Inimi allermi angisuumik zinkimik pujo- assigingaatsiarlugu ullumikkut isikkoqartoq, igalaalli al- Illuliortaatsikkut naleqassusia gatillugit ikkussuunneqarsimammata qaavi manissutut aqarluni . Eriagisassatut nalilersuinermi sorleq pingaar- orfeqarpoq/silaannarissarfeqarpoq, taannalu illup qalia- lanngortinneqarsimapput . Siornatigut inimi allermi kujam- Illu illuliortaatsikkut naleqassuseqanngilaq . Katitigaanga- isikkoqarput . tinneqassanersoq apeqqutaassaaq . nut atavoq . mut sammisumi arfinilinnik mikisunik igalaaqarsimavoq, atsiarsimavoq, pitsaaqutaanillu taasiniaraanni oqaatigine- maannakkullu pingasunik akkajaanik igalaaqarluni . qarsinnaavoq nammineerluni illuliat sananeqartarnerattut Illumi pingaarnermi, illup isuani allilerneqarnerani ki- Qanoq innera Sanaartornermi atortut sananeqarsimasoq . – Pingaarnertut pilersaarusiortoqarsi- isalu kangimut ilassutaani angisuumi qaliat sivingasuup- Illu paarilluagaarpasissutut isikkoqarpoq . Illu qisummik sananeqarsimavoq, nappaarissunik, aappa- Qanoq innera marpasinngilaq, pisariaqartitsinerli malillugu allilerlugu put . Avannamut kimmut allilernerata qaliaa illuinnaanut luttumik qalipassimasunik, salliligaqarpoq . Igalaat qaqor- Illu ukiorpassuarni atorneqarsimanngilaq, igalaallu arlal- ilaneqartarsimavoq . sivingasuuvoq . Illup qaava qalissiamik qalligaavoq . tumik qalipataapput, qaqortunik sineqartunik kiisalu qi- lit pladinik assiaquteqarlutik .

94 95 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-812 Nammineerluni illuliaq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 B-821 Nammineerluni illuliaq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1941. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1946. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 2 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 3 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 2 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . – Immikkoortup ilaanut pilersaarut 1 .28 naapertorlugu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. .

Allaaserinera Illup kujammut kangimut sammisuani illup isuani kujam- Illup isikkua ataatsimut isigalugu najukkami illuliaavoq Illu nammineq illuliaavoq, illuliallu oqaaseqaataani sunga- mut sammisuani anginngitsumik uigusaavoq . Tassani inimi ajunngilluinnartoq immikkuullarissorlu . artuni naatsumik oqaasertalersorneqarluni, annerusumik allermi amitsunnguamik ilorpasissumik ataatsimik igala- nassuiaatitaqartinneqarani . 1940’kkut qiteqqunneranni aqarpoq . Inimi allermi aamma allamik anngajaamik igala- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia napparneqarsimanissaa ilimagineqarpoq . aqarpoq, qalianilu kipparissumik marloqiusamik igalaaqar- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia nammineq illu- luni . Tassanissaaq aamma illu allamik quiusimagunartumik liat akornanni nammineq illuliaaneranut attuumassute- Illu ataatsimut sammisuuvoq, quleriiulluni aamma illugi- uiguneqarpoq . Avannamut kimmut saavani isertarfeqar- qarnerugunarpoq . immik sivinganilimmik atorneqartumik qaliaqartoq . Illu poq, aammali kujammut sammisuani quimut matoqarluni . arlaleriarlugu allilerneqarsimallunilu uiguneqarsimavoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Allaaserinera Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Assini toqqortaatitsinni takuneqarsinnaavoq, illu sana- Taavalu illu ungalulersukkamik naatsiiveqarpoq . Illu Nuup illoqarfittaata nutaanngitsumit nutaanerusup Illu ataatsimik uigoqarpoq sivingasumik qalialik, qalia ator- Illu immikkoortumi nammineerluni illuliat amerlasuut neqaqqaarami marlunnik immikkoortoqartoq saavalu tungaanut sammisumi inissisimavoq . Sumiiffimmiipput neqarluni, aammalu portusuumik toqqaveqarpoq naqqup ilagaat, taamaalillunilu Nuup ineriartortinneqarneranut kujammut kimmut sammisua ataasiinnarmik aniinga- Sanaartornermi atortut ilaqutariit illui ataasiakkaat nutaannginnerusut, taak- ataanilu qaarusuusaqarluni . Illu marlunnik ilasaavoq – pingaaruteqarluni . neqartoq . Ullumikkut pingasunik immikkoortoqarpoq, Toqqavia kuisaavoq, qernertumillu qalipataalluni . kulu akornanni nammineq illuliarpassuit . Illut pilersaaru- ataaseq kujammut sammisoq, taannalu aamma kangimut illullu saavani kujammut kimmut sammisumi marlunnik taasumik inississorfissanut inissisimanngillat immikkullu illup isua kaajallallugu sananeqarsimasoq, ilasallu aappaa Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia aniinganeqarluni . Illup silataata qalliutai qummut sammisunik salliligarta- avatangiiseqarneq nassuiaatissaqarani . Sumiiffilli illoqarfik kimmut sammilluni . Taakku tamarmik qaliaqanngillat il- Illu Aqqaluup Aneerasaartarfiata Qaqortullu akornanni lersugaasorinarput, uigunera listilersugaalluni, sanane- pillugu allakkani sungaartuni ima nassuiaasersorneqarpoq lullu isikkua malillugu sananeqarsimallutik . ilaqutariinnut ataatsinut illunik anginngitsunik sanaar- Illup saava kujammut kangimut sammisoq illup saavata qaqqaaramili listeqanngilaq . »sumiiffik qalipaatigissunik illulik illullu mikisut nammineq torfiulluarsimasumut naleqqussagaavoq . takissusaa atuarlugu ¾-imik amitsumik uiguneqarsima- sanaat qaqqap tungaanut inissisimallutik« . Ullumikkulli il- Kujammut illup saava pingaarnertut inissisimavoq, taman- neq . Takuneqarsinnaasoq naapertorlugu soorlu avanna- Illup qalliutaa qisuk qaqortuuvoq, sananeqaqqaarnerani lut amerlanerpaat allanngortiternikuupput allineqarlutillu, nalu qaliani aniinganermik, qaliap qeqqata tungaani inis- Assigineqannginnera mut kimmut sammisuanut tallissuteqartoq, tamannalu igalaavi tamarmik qisuupput qaqortumik qalipatat, nuta- taamatullu nuannersumik nassuiaataasimasoq ullumikkut sisimalluni, nalunaaqutserneqarsimavoq . Illup allilerneqarneri kingusinnerusukkut pisimassasut salliligartaasa allaanerunerisigut takuneqarsinnaavoq . artaalu igalaat qaleriit (kompositvinduer) sinaat aamma qanoq inneranut naleqqiullugu naleqqukkunnaareerpoq . naatsorsuutigineqarpoq, taamalu sananeqaqqaarneranit Uigunera ullumikkut sisamanik igalaaqarpoq, taakku- qaqortuupput . Igalaat tamarmik aappilasunik sinaakku- Taamaattorli uigunera/allissutaa nammineq illuliaanera- Sanaartornermi atortut pisuunatik . Taamaattorli illup sananeqaqqaarnerani ilusa- nannga avannamut kippasinnersaat sinnerinit pingasunit sersugaapput, silami igalaap saava ilanngullugu . Qaliap nut ilisarnaataanik ersarinnerulersitsisumik pisimavoq . Toqqavik kuisaq qaqortumik qalipataq . Illu qarmagaavoq anut tulluarsagaasimapput, tamannalu isikkuani takune- sanaqqaarneraniillu igalaarigunagaanit nutaanerullunilu sinarsui illernaasaalu tamarmik aamma aappilasuupput . quassuttuui ersitsut, qernertunik qalipatanik salliligalik, qarsinnaavoq . isikkumigut igalasserfiatalu qanattaasigut allaanerupput . Assigineqannginnera listilersugarlu . Igalaat qaqortuupput tamarmillu nutarpa- Tamatuma sanitigut isertarfik pingaarneq illup avanna- Illup qaava qalissiamik qalligaavoq . Illu naak ilusaanik malunnaatilimmik allannguisumik sillutik . Igalaat ammarngi qaqortunik sinaakkutilersu- Qanoq innera mut kimmut sammerngata isuaniippoq . Illup qaliani ata- allanngortitaagaluartoq uigusaagaluartorlu ilusaanut gaapput, illernaasat aamma qaliap sinarsua qaqortunik Illup silataata isikkua pitsaarpasippoq, taamaattorli pla- atsimik aniinganeqarpoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia naleqquttumik ilusaanillu suli ersiuteqartumik tamanna qalipanneqarsimapputtaaq . Qaliaq qalissialersugaavoq . stikkimik qalipannera salillugu peerneqarnissaa kiisalu Illup illuliortaatsikkut naleqassusia silataa eqqarsaati- pisimavoq, tamannalu nammineq illuliatut assigine- qisuit linoliamik qalipanneqarnissaat inassutiginarpoq . Avannamut kimmut sammisup isuani aniinganeqarpoq, galugu kusanartumik ataqatigiissagaavoq, kingusinneru- qannginneranut ilasaataavoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia kingusinnerusukkut sanaajusoq . Illup isuata nuuani mar- sukkut ilassutaasimasoq immikkoortikkuminartuulluni, Illu immikkoortumi nammineerluni illulianut assersuu- lunnik igalaartaqarpoq, qeqqani qalianut atasoq qisuttaa tamannalu nammineq iluliortaatsimut ersarinnerulersit- Qanoq innera titsialaavoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia taakkununn- sillajaajulluni . sisutut ippoq . Qalipaasersornera illup ataqatigiissarne- Illu paarilluagaarpasippoq . ga attuumassuteqarneruvoq . qarsimaneranut suli ersarinnerulersitsivoq .

96 97 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. B-837 Illu anginngitsoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 B-841 Illu anginngitsoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1930. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1930. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kommuneqarfik . Sermersooq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 3 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 3. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Illu katillugu marlunnik matoqarpoq; avannamut sam- taa ataqatigiissagaavoq, taannalu aamma maluginiagas- Ilaqutariinnut ataatsinut illu ataasiinnarmik sammiveqar- misuani paarlermi matu, taanna aqqusinermut sammisu- saqqissuuvoq . toq sisamanik immikkoortoqarpoq, qaliani initaqarluni miinngilaq, kiisalu kujammut sammisuani immikkoortut Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Allaaserinera Avannamut sammisumi illup allissutaani illup isuani qali- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia aamma avannamut kujammullu sammisuani illugiinnik pingajuanni naatsiiviup tungaanut matu . Matua pinga- Illu ataasiinnarmik sammivilik anginngitsoq qalia inita- ap atinnguani issoqqarissumik mikisumik igalaaqarpoq . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia ilisimaneqanngilaq . sillajaamillu marlunnik igalaartalinnik aniinganeqarpoq . arneq pladiuvoq ninngusuuliaq, naatsiivimmulli matua Illu illut eqqaaniittut allat assigalugit nammineq illulia- lik, qalialu illugiimmik uingasumik, isuisigut sivingasu- Illup kangimut sammisua nalunaarsuinerup nalaani ta- Aqquserngup tungaanut sammisumi paarlertut atortumik qulaatungaa termoglasiulluni . Igalaaq qanattalerlugu ik- asorinarpoq, taamaalillunilu Nuummi ineriartornermut mik qalialik . kusarnissaa periarfissaasimanngilaq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia annikitsumik allissuteqarpoq . kutaq, ajoraluartumilli agguarnera igalaanut naapertuu- pingaaruteqartut ilagalugu . Illu Aqqaluup Aaneerasaartarfiata eqqaani illut nam- tinngilaq, taamaalillunilu tulluartuunani . Sanaartornermi atortut Sanaartornermi atortut Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Avannamut sammerngani mikisumik ilassutitaqarpoq, mineq illuliat ilagaat, taannalu Nuup Saavata nalaanik Oqaaseqaat: NAATSIIVIK tassuunalu kimmut sammerngani isertafeqarluni . Toqqavia kuisaq qernertumik qalipaateqarpoq . Qisut- Qaqortup tungaanut ikaarsaariarnermullusooq ersersit- Taartumik qalipaatilimmik toqqaveqarpoq (qernertoq?) . Illu Aqqaluup Aneerasaartarfiata Qaqortullu akornanni tai tungujortunik salliligalersugaapput . Igalaavi qisunnik seqataavoq . Illup saqqaani naatsiivik Aqqaluup Aneerasaartarfiata ilaqutariinnut ataatsinut illunik anginngitsunik sanaartor- Illup pingaarnertut saava kujammut Aqqaluup Aneerasa- qaqortunik sinaakkusersugaallutillu igalasserfilersugaap- Illup silataani qalliutaa qisunnik pladilersugaavoq, taak- Qaqortullu akornaniittoq tulluartumik ikaarsaariartit- fiulluarsimasumut naleqqulluarpoq . put . Teqeqquini pinnersaatai, illernasartai allallu qisuttai Assigineqannginnera kulu (kusassaatitut) listilersugaapput, taamatullu aam- sisutut ippoq . Illup eqqaa inissaqarluarpoq, taamaattu- artarfianut sammivoq . Tassani igalaat marloqiusat qanat- Assigineqannginnera talersukkat pingasuupput kiisalu qalia sillajaamik mar- aamma qaqortuupput . Illup qaava qalissiamik qalligaavoq . Assini toqqortaatigineqartuni takuneqarsinnaavoq illu ma aniinganeri illugiillugit . millu ataqqinarpalaartumik maluginiarnartumillu inis- loqiusamik igalaartalimmik aniinganeqarluni . sananeqaqqaarnerminut ullumikkut assingusorujussu- sisimavoq . Allatut oqaatigalugu allissutaa mikisunnguaq Illu alaleriarlugu uigusaasarsimasorinarpoq, ilusereqqa- Illuliortaatsikkut naleqassusia usoq . Igalaat qaqortumik qalipaateqarput, nutaajunerumaarlu- ungalulersukkamik naatsiivilik maluginiarnarpoq . agaali suli takuneqarsinnaalluni, naak qaliani aningaane- Kimmut sammerngani illup isuani inimi allermi marlun- Illuliortaatsikkut naleqassusia illup pingaarnersaa ilusi- tillu . Ilusaanni takuneqarsinnaavoq, sananeqaqqaarnera- ra annertuumik allanngortitaasimagaluartoq . lersugaalluarneraniippoq, nalinginnaanngitsumillu isui- Qanoq innera neersimanngitsut taakkuli nutaajupput plastikimik igalaa- Sukkut tamaana qalipaataarnersaqarpoq . nik marloqiusanik igalaaqarpoq, qalianilu marloqiusamik Qanoq innera sigut sivinganilikkamik qaliaqarluni . liaallutik, taamaattorli illup pingaarnertut ilusiligaaneranut ataatsimik kippaarissumik igalaaqarluni . Soorlu allaase- Paarilluarneqarsimarpasimmat pitsaassusaa ajunngilaq . Illuliortaatsikkut naleqassusia rineqareersoq allissutaani kimmut sammisumi isertarfe- naapertuutipajaartumik iluseqarput . Paarlermili igalaat Illup silataa pitsaasutut isikkoqarpoq, innersuussutigine- qarpoq, taassumalu saniatigut kippaarissumik mikisumik amitsut marluusut, kusanaqutaavallaanngillat . Igalaat si- Illu naatsiivialu ungalulik iluserissaagaapput . Igalaat qarlunili qalipaataa plastiki piiarlugu linoliemalingimik igalaaqarluni . naat silittuupput, taakku igalaat sinnerisulli aamma qaqor- ammarngi qaqortunik sinaakkusersugaapput, qisunnut qallerneqassasoq . tuupput, qaliani aniinganerit illullu isui ilanngullugit . sungaartumik qalipaasigaasunut tulluarlutik . Illup sila-

98 99 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 2. B-843 Illu anginngitsoq – Niels Lyngip illua Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-978 Illu anginngitsoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.2 Qanoq innera...... 4 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1951. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1920. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kommuneqarfik . Sermersooq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 2 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 2 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A6-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1A6-2 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. .

Allaaserinera ilusaanut (geometriianut) tulluarsagaanngilaq, taman- Assigineqannginnera Ilaqutariinnut illu ataaseq, qaliaa tamarmi sivingasuu- nalu pillugu illup sananeqaqqaarneraniit allannguuta- Assini toqqortani illup saava pingaarneq tatsimut Aqqa- voq (valmtag), illup qalia atorneqarpoq, kujammut sam- asimanissaa naatsorsuutigineqarpoq . luup Aneerasaartarfianut sammisoq, tamannalu attati- misumi aniinganeqarpoq kiisalu avannamut sivingasu- innarniarneqarsimavoq naak igalaat atsikkutigiinneri nik qalialimmik allilerneqarsimalluni . Matu pingaarneq illup allissutaata kangimut sammisumi ilusaalu allanngortinneqarsimagaluarlutik . Allaaserinera Illuliortaatsikkut naleqassusia saavaniippoq aqqusinermullu sammilluni . Matup takis- Illu ataasiinnarmik sammivilik qaliani initalik aqquserngullu Illu kusanarluinnartumik ilusiligaallunilu ataqatigiissaga- Illup saavani tunuanilu naatsiiveqarpoq, taannalu kajor- susia tamaat igalaaqarpoq . Qanoq innera tungaanut paarlilerlugu uigusaq (kimmut), avannamut ku- avoq . Aqquserngup tungaanut allissutaata qalia ersarissunik tumik, illup silataani iigaasa assinganik, qalipaateqarpoq . Illup silataata isikkua ajorpasinngilaq . jammullu sammisuisigut allineqarsimasutut isikkoqarpoq »suluusaqarpoq«, illutaanut anginngitsumut ilisarnaataasut . Naatsiivimmi tunorlermi queeraqarpoq, taannalu illup Illuliortaatsikkut naleqassusia (illup qaliata ilusaa innersuussutigalugu) . Paarleq katillugu Qalipaasersorneqarnera aappilasunik sinaakkusersugaanera, atortuisa qalipaataatalu assinganik sanaajulluni . B149-imut titartakkat malillugit illu sananeqarsimarpasip- pingasunik isertarfeqarpoq, taakkulu tamarmik immikkut qaqortunik igalaaqarnera toqqaviatalu qisuusut qernertumik poq, taamaattorli illup saavani aniinganeq tamanut sam- qisunnik majuartarfeqarlutik . qalipatat tulleriinnerat imminnut tulluartorujussuupput . Sanaartornermi atortut misumi sivingasunik qaliartalik (valmet tag) minillugu . Toqqavia betoni qaqortumik qalipannilik . Illuli taanna taama atsikkutigiitsiginngilaq, igalasserfiisa Illu igalaat matullu matserfii assigalugit kusanartumik Oqaluttuarisaanermi naleqassusia ammaneri anginaakkatut isikkoqarneri pissutaanerullutik, aappilasumik sinaakkuteqarpoq . Illu Niels Lynge-p illoraa, taamaalilluni illoqarfiup oqalut- Foto: Jette Bang Photo/Arktisk Institut. Silataani iikkat nappaarissuupput qisuit sallilikkat, taak- taakkumi aalajangersimasumik naleqqussagaannginna- tuarisaaneranut nalilerujussuulluni . Illumi init paarilluak- kulu qaavi kajortumik qalipaammik qallersorneqarsi- mik assigiissumik ikkussuunneqarsimarpasigatik . Sanaartornermi atortut kat, piffissami tassani nalinginnaasut aamma 1950-imeer- ilaqutariinnut ataatsinut illunik anginngitsunik sanaartor- mapput . Qaliap sinarsui kiisalu teqeqquini listit qaqortu- Betonimik toqqaveqarpoq qernertumillu qalipaataalluni . sunik tamakkiisumik atortulik pequtilillu takusinnaavatit . fiulluarsimasumut naleqqulluarpoq . mik qalipanneqarsimapput . Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illup silataa napparissunik naligiissaakkanik qaqortunillu Niels Lynge najukkamini nunalu tamakkerlugu qalipa- Illu illut eqqaaniittut allat assigalugit nammineq illulia- salliligalersugaavoq . asutut, titartaasartut, taalliortutut palasitullu ilisarisima- Assigineqannginnera Illup pingaarnersaata qaliaa tamarmi sivingasuuvoq, su- asorinarpoq, taamaalillunilu Nuummi ineriartornermut neqarluarpoq, sulilu inuppassuaqarpoq Lyngep kusan- Annikitsualutsigut allannguuteqarsimagaluartoq sanane- luusanik qalequtissialersugaq kiisalu allilernerani qaliaq pingaaruteqartut ilagalugu . Qalia pappialarsuamik qalligaasumik illugiinnik uingani- artuliaanik kingornussisimasutut nuannarinnilluartunik . qaqqaarnermisut isikkoqarpasippoq . Assini toqqortaatigi- ataatimut sivingasuulluni . linnik qaliaqarpoq, pujoorfia qarmagaalluni qeqqatigut Palasitut kiisalu Peqatigiinniat peqatigiiffianik Atorfillillu neqartuni takuneqarsinnaavoq, illup isuani kimmut sam- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia zinkimik qalligaq . peqatigiiffianik sullissinermigut, Lynge Kalaallit Nunaanni misumi matoqarsimanngikkaluartoq . Igalaat nutaanerupput qanattaqaratillu . Igalaat qaqortu- Immikkoortumit eriagisassamit Nuutoqqamit Aqqaluup ataatsimuussutsimik kristumiussutsimillu siuarsaarusuttu- nik saaqarput sinaakkuteqarlutillu, naatsorsuutigineqar- Aneerasaartarfiata tungaanut ikaarsaariarnermi illu qitiu- Igalaat qisunnik sinaakkusersugaallutillu qanattaqarput, tut malugineqarlualersimavoq . Qanoq innera porlu igalaat iluneq ajortuusut . Illup saava kujammut sumik inissisimavoq . Tamanna pillugu kulturikkut avatan- avannamut kujammullu sammisuini igalaalersugaavoq, Illup silataa ajoquteqarpasikkaluartoq innersuussutigine- sammisoq illullu isua kangimut sammisoq marloqiusa- giiseqarnermi naleqassusia inissisimanerinnaanut tunn- taakkulu qeqqini qulaatungaasigut ammarsinnaallutik . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia qarpoq, plastikkimik qalipataanera piiarneqassasoq, taar- nik igalaaqarput, taakkulu kujammut sammisortai illup gassuteqarpoq . Illu Aqqaluup Aneerasaartarfiata Qaqortullu akornanni siullugulu linoliemalingimik qallerneqassasoq .

100 101 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-1401 Eqaarsaartarfik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.4 Qanoq innera...... 4 Sananeqartoq . . . . 1907. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Kalaallit . Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Illussamik titartaasoq . Carl Christian Hansen Assigineqanngissusia ...... 4 Eriagisassaanera . . . Eriagisassanngortinneqarpoq . 12/04/1983 tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. .

Allaaserinera Qaliap sinarsua illernaasallu annertuuliaapput, qaliallu Illu aamma kusassarluagaanermigut sukumiisumillu su- Illu 1907-imi napparneqarpoq, ilinniarfissuarmut atatil- sinarsua kusassagaalluartoq qanganisarpalaartunngor- liaanermigut immikkuullarissuteqarpoq . lugu eqaarsaartarfiussalluni . 1968-imili ullumikkut inis- titseqataavoq . sisimaffigisaanut nuunneqarpoq, 1988-imilu tamakkiisu- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia mik iluarsartuunneqarluni . Ullumikkut ilinniarfissuarmut Sanaartornermi atortut . Kuisamik toqqaveqarpoq aappi- Illup oqaluttuarisaanermi naleqassusia maani Nunatsin- atatillugu suli atorneqarpoq . lasumik qalipaasigaq, sallilikkanik katitikkanik sanimu- ni ilinniarfissanik pilersitsiortulerfiup ineriartortitsilerut- kartunillu qalligaalluni . Sukumiisumik suliaavoq, ataatsi- torfiullu nalaaniippoq, peqatigitillugulu nalimini illulior- Illuliortaatsikkut ilinniarfissuup illutaanut pingaarner- mut isigalugu illu qalipaatigissaartuliaalluni, tamannalu nermi ineriartortitsinermik siammarsaanerup ilagalugu . mut assinguvoq, pingaartumik sukumiisumik pinnersaa- kusanartumik illuliortaaseqarnermi ilasaataavoq . sersorluagaanera qalipaasersorneralu eqqarsaatigalugit . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Illu ataatsimik sammivilik illugiinnillu sivinganilimmik Igalasserfii qaqortut, taakku amerlanerit sananeqaqqaa- Illu nuunneqarnikuugami illunit assingusunit avinngarusi- Offentligt Byggeri i Grønland 1900-1946-mit takussutissiaq qalialik pineqarpoq, silataa ataqatigiissaagaallunilu illu- rami igalaarerpasippai . malaarpoq, eqqaanilu illunut nutaaliaasunut allaanerual- giiaanik ilusilersugaavoq . aarsorinarsinnaalluni . Qisuaqqanik illu qaliaqarpoq . Kimmut sammisumi illup isuata qeqqani kusanasaarluin- Assigineqannginnera nakkamik sinaakkusersukkamik angisuumik igalaaqarpoq . Illuliortaatsikkut naleqassusia Annikitsutigut allannguisoqarsimagaluartoq sananeqaq- Uani igalaat qanattai mikisunngorlugit immikkoortulersuk- Illup pingaarnerut illuliortaatsikkut naleqassusia qanga il- qaarnermisut isikkoqarpoq . kat pineqarput, igalasserfiit qummut ammullu sammivil- luliortaatsimiinneruvoq, taamanikkut Europap avannaani lit, igalaat immikkoortui alliit assiginagit qulliit marluk 1800-kkut affaani kingullerni ukiullu nikinnerisa nalaani Qanoq innera qaarajuttuupput, igalasserfiup qeqqani qiversartullit . Qe- nuannarineqarluartuusoq . Illu Nunatsinni illuliortaatsimik Illu paarilluagaarpaseqaaq, taamaattorli ataasiakkaann- qqaniittup igalaap anginerup saneraani illugiinni amitsunik ersersitsiniarnermut takussutissaasut pitsaanerit takorlu- guit eqqaaneqarsinnaallutik, isarissap matserfia aserfal- qanattalinnillu igalaaqarpoq . Igalaat taakku tamarmik qis- uisinnaassuserlu atorlugu sananeqarsimasut ilagaat . lassimavoq . unnik sukaasatut (pilastre) qiperukkanik qeqqanilu igalaap qulaatigut qaarajuttunngorlugu pinnersaasersukkanik ata- atsimoortinneqarpullusooq .

Avannamut sammisumi illup isua arfineq marlunnut im- mikkoortulersugaavoq, taakkunannga arfinillit marloqiusa- nik igalaaqarput, kangillerlu assigaalluni (aallaqqaammut tassani igalaaqarsimanersoq nalunarpoq) . Immikkoortut tamarmik qiperukkanik sukaasanillu qalipatanik akunne- qarput . Kitaatungaani immikkoortut aappaanni matoqarsi- masoq takuneqarsinnaavoq . Tassuuna isertarfeqarsimaner- soq imaluunniit piffissap ilaani tassani matoqarsimanersoq nalunarpoq .

Kangiani illup isua kitaatungaani illup isuata assigaa, ataasi- akkaatigulli allaanerulaarluni . Tassani igalaaq qiterleq angi- nerusoq naannerulertinneqarpoq, taamaalilluni ataqatigi- issaarinermi sinaakkusersuutaanut ammut apuuteqqanani . Aamma tassani igalaamut ataatsimut taarsiullugu mikine- rumaanik marlunnik quleriisitanik igalaaqarpoq . Uuttor- taanermi nalunaarsuinermeersuni 1985-imeersuni igalaat taakku kipparissuupput ullumikkumullu sanilliukkaanni naleqqunnerusumik kusanasaagaasimallutik .

Illup saqqaa kujammut sammisup avannamut sammisua assigaa, tassa immikkoortuani killermi matu isertarfik eqqaassanngikkaanni aamma taanna qisunnik qiperuk- kanik kusassaasersorluakkanik sukalersugaavoq . Foto: Jette Bang Photo/Arktisk Institut.

102 103 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 4. Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 5. B-1859 Quersuaq ujaqqanik qarmalik Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 B-1860 Quersuaq aappalaartoq Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia.5 Qanoq innera...... 5 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1929. Kulturikkut avatangiisit Sananeqartoq . . . . 1924. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nunatta . Katersugaasivia eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 4 Piginnittut ...... Nunatta . Katersugaasivia eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 5 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller imaluunniit Peter Wedsted Assigineqanngissusia ...... 4 Illussamik titartaasoq . Helge Bojsen-Møller Assigineqanngissusia ...... 5 – allanngortiterneqarnera Karsten Rønnow 1970’ikkut naalersut Ataatsimut naleqassusia . . . . . 4. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Ataatsimut naleqassusia . . . . . 5. . Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq, . tak . Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu

Allaaserinera Sanaartornermi atortut taaqqaarnera tammartuusilluni . llluli soqutiginartuuvoq, Illu tassaavoq quersuaq anngajaaq illugiimmik sivinganilim- Toqqavia iigaalu silarliit ujaqqerisup manissagaanik qar- granitinik qarmagaanera sumiiffialu eqqarsaatigalugit im- mik qalialik, ilimagineqarpoq qalia initaqartoq tassa mar- magaavoq . mikkuullaritsitsimmata . lunnik qulereeqarluni . Illup qalia illugiinnik sanileriiaak- Allaaserinera nattalinnik pingasunik igalaaqarluni . Kangiatungaa qanat- siugaqarfimmi sanaartornermi atorneqartunut qalipaa- kanik sanimukartunillu sallilikkersugaapput ataasigullu Illup qaliata saarngi tassaasorineqarput qisuit illersuum- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Illu tarajorterivissatut napparneqarpoq, ullumikkulli Nu- talinnik sisamanik igalaaqarpoq . sersuinermullu naleqquttuuvoq . Toqqavia angerpasikka- angisuumik killukkanik pinnersagaallutik . Illup takinerani mik qallikkat, ataasigut oqaasatut qiperukkanik nuullit . Ujaqqerisut Carl aamma Hjalmar Andersen sanaqataapput . natta Katersugaasivianit atorneqarpoq . Illu ataasiinnarmik luarluni saniliminit quersuaasumit oqippasinninnguatut iigartaata qaliallu naapiffia aamma qisunnik qalligaavoq (il- Illu aalisakkanik panertuusivittut tarajortigaasivittullu atu- sammiveqarpoq, illugiimmik sivinganilinnik qaliaqarluni, Sanaartornermi atortut isikkoqarpoq . lup sinarsuatut?) . Igalaavi tamarmik qaqortuupput, igalaartai iluleriiunatik gassatut napparneqarpoq, 1977-imili katersugaasivimmut qalia initaqarpoq, silataaniillu soorlu qaliani initai quleriit- Toqqavia kuisaavoq . Silataani iigai qummut narlusuunik ataasiinnaasut iluani igalaamik allamik ussissaasigaapput . saqqummersitsivinngortinneqarluni kingusinnerusukkullu tut . Qaliani kimmut sammisumi tallimanik igalaaqarpoq, salliligalersugaavoq, listilersuutitut ikkussukkanik, aap- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia Kimmut sammisumi qalia marlunnik aniinganganeqarpoq, Matorsui aappilasumik illersuutitut qalipataapput, illup Nunatta allagaateqarfinngorluni . Ullumikkut katersugaasi- taakkunannga pingasut alliullutik sinnerilu marluk qulliul- pilasumik qalipaatilimmik illersuusigaasut . Illup isui ta- Illu aalisakkanik poortuivittut napparneqarpoq, 1980-imi- taamatullu kangimut sammisumi kiisalu qaliarpaami illugi- qaliata isuini qisuit assigalugit . viup ilagaa . lutik . Kangiatungaani qalia sisamanik igalaaqarpoq, aam- marmik inimut allermut qalianullu naapiffiisigut listiler- lu katersugaasiviup saqqummersitsivissaatut toqqortaasi- inni pingasunik, pingasunillu teqeqqulinnik igalaaqarluni . ma taakkunani pingasut alliullutik kingullerlu qulliulluni . sugaavoq . Illup qalia qisunnik saattunik qallersuugaavoq . vittullu iluarsartuunneqarluni . Kangimut sammisumi amitsumik ataatsimik qanattalimmillu Qalia qalianilu aniinganerit qisuaqqanik qalligaapput . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Igalaat qaqortuupput qanattaqarlutillu, igalaartai ilule- igalaaqarpoq, kimmullu sammisumi marlunnik matorsu- Illu sissiugaliornermut atatillugu illut sanaartukkat igalaat . Illup isua kujammut sammisoq inimi allermi igalaat mar- riiunatik ataasiinnaasut iluani igalaamik allamik ussis- Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia aqarluni aamma taakku marluk qulaani qaarajuttunik iga- Illuliortaatsikkut naleqassusia luupput ammarsinnaasunik assiaqutillit marloqiusamik saasigaapput . Qaliap sinarsua illullu sinarsua qaqortunik Illu sissiugaliornermut atatillugu illut sanaartukkat igalaat . laaqarlutik . Kujataatungaani illup isuani initaqarpoq, mar- Illup isikkua ataqatigiissagaasoq illunut minnerumaanut Assigineqannginnera matoqarluni taassumalu saniani illugiinnik igalaaqarluni qalipagaapput . loqiusamik matorsuaqarluni qulaani qaarajuttumik igalaalik eqqaminiittunut sumiiffimmiittunut allaaneruvoq . Qis- Illu quersuartut ujaqqanik qarmakkatut isikkoqarpoq, an- kiisalu qaliap nuuata atinnguani marloqiusamik qanatta- Assigineqannginnera igalaarlu ataaseq qanattalik . Ullumikkut ini alleq qisummik unnik illulianut mikisunut sanilliullugu oqimaappasit- nertuumilli iluarsartuunneqarsimanera aamma ersarilluni . linnik igalaaqarluni . Illup isua avannamut sammisoq illup Illup isuini illugiinni amoorfiit atatiinnarneqarsimasut Illu ilusereqqaakkamisut iluseqarpoq . matoqarpoq, qulaatungaa qanattalimmik igalaaqartoq ma- tutut isikkoqarsinnaagaluarpoq, tassami toqqavikkaatut isuanut kujammut sammisumut assinguvoq, inimili aller- mikisunik erfalasulerfeqarput . tullu saneraani illugiinnik qanattalinnik igalaaqarpoq . Qalia- isikkoqarpoq, tassani ujaqqanik qarmagaanera aamma Qanoq innera mi ataasiinnarmik qanattalimmillu igalaaqarpoq . Kimmut Qanoq innera ni ini qullermi aamma allamik qanattalimmik igalaaqarpoq . patsisaaqataavoq . Iluarsartuunneqarneranut atatillugu Illu paarilluagaarpaseqaaq . sammisuani immap tungaani isuini illugiinnik marlunnik Illuliortaatsikkut naleqassusia Illu paarilluagaarpaseqaaq . Avannaatungaani illup isua kujammut sammisup assigaa isikkua naleqqunnerusunngortinneqangaatsiarpoq, sana- ammartartunik matorsuaqarpoq, taakkulu akornanni qa- Illu ataqatigiissarluagaavoq kippaarissungajaalluni . Sis- tassanili igalaava qulleq mikinerumaarluni . neqaqqaarnerminilu suliffeqarfittut atugassatut siuner-

104 105 Illuliortaatsikkut naleqassusia . . 3. B-2370 Ilaqutariit illuat Oqaluttuarisaanikkut naleqassusia . . 0 Qanoq innera...... 5 Sananeqartoq . . . . 1987. Kulturikkut avatangiisit Piginnittut ...... Nammineq . pigisaq eqqarsaatigalugit naleqassusia. . . . 3 Illussamik titartaasoq. Assigineqanngissusia ...... 0 Eriagisassaanera . . . Eriagisassaavoq . tak . KPT 1C14-3 Ataatsimut naleqassusia . . . . . 2. .

Allaaserinera neraniilli piusumik ataatsimik igalaaqarpoq kiisalu naqqup galugu naleqqulluarpoq . Igalaatoqaanik atuineq illumik Sanaqqitaq, illu marlunnik uigulik illugiinnik uinganilim- iluani igalaat marluk nutaanerumaat . piviusorpalaartunngortitsivoq, tassuunalu aamma kus- mik qalialik qalianilu initalik kiisalu portusuumik toqqavi- anasaagaaneranik ersarinnerulersitsilluni tassalu illup si- lik naqqullu ilua initalik . Avannamut sammisumik pingaarnertut isertarfeqarpoq, lataata ilisarnaataa . Illuliortaaserli eqqarsaatigalugu suli taannalu illup pingaannginnerusortaani illup isuaniip- soqutiginarnerulissaaq illup sananeqarfianik ersarinneru- Illup pingaarnersaa kangimut kimmullu sammisuuvoq, poq . Matua kusassagaasoq nutaajuvoq, taannalu illumut lersitsisoqarpat . pingaannginnerusortaalu avannamut sammilluni . Kingul- tulluartuunngilaq . Matu qulaani sananeqaqqaarnerane- lertut taaneqartoq siullermiit pukkinnerulaarpoq . ersumik igalaaqarpoq, qulaani ataanilu zinkimik kuserfi- Oqaluttuarisaanermi naleqassusia ligaasoq . Pingaarnerusortaa avannamut sammisoq inimi Illu nappaqqitaammat oqaluttuarisaanermut pingaaruti- Pingaarnerusortaa sisamanik immikkoortoqarpoq, portu- allermi ataatsimik igalaaqarpoq kiisalu naqqup iluani littut inissisimanngilaq . sisamik aneerasaartarfeqartoq . Kitaatungaani immikkoor- nutaamik igalaaqarluni . tua aneerasaartarfimmut igalaartalimmik matoqarpoq . Kulturikkut avatangiiseqarnermi naleqassusia Immikkoortut sinneri pingasuusut sananeqaqqaarnerani- Sanaartornermi atortut Illu Nuup saavani avatangiisinut ilutsimigut angissutsimi- illi igalaavinik igalaaqarput, ussissaatinik igalaaligaasut . Qalliutit salliligaasut marloqiusaapput, toqqavia kuisaq . gullu naleqquttuuvoq . Igalaat qaqortumik sinaakkusigaapput, qummut sammisui Qalia qisuaqqanik qallersugaavoq aamma qaliata qeqqani illup sinarsuanut qullermut qaqortuusumut attuumallutik . avannamut sammisumi pujoorfik qammagaq ippoq . Iga- Assigineqannginnera Naqqup iluani igalaaq nutaartarigunarpaat . laavi nutaartaqarlutillu pisoqartaqarput, matulu pingaar- Illu sanaqqitaammat assigineqanngissusia nalilerneqar- neq nutaaq qulaatungaani ammalungajattumik igalaalik . sinnaanngilaq . Illup isua kimmut sammisoq katillugu sisamanik igala- aqarpoq; ataaseq inimi allermi nutaajulluni, qaliani iga- Illuliortaatsikkut naleqassusia Qanoq innera laaq sanaqqaarneraniilli igalaartaraa kiisalu naqqup iluani Illu kusanasaarluagaavoq avatangiisiminullu naleqqul- Illu paarilluagaarpaseqaaq . igalaat marluullutik . Illup saava kitaatungaanut sammisoq luarluni . Illup angissusaa oqaluttuarisaaneq eqqarsaati- tassa illup pingaannginnerusortaaniittoq sananeqaqqaar-

106 107 Nuup illoqarfiata assinga ukioq 2018 Kommuneqarfik Sermersuumiit saqqummersinneqarpoq .

Najoqqutassaq (manuskripti) Nalunaarsuinerlu Illoqarfimmik Inerisaaneq, Kommuneqarfik Sermersooq Suliamik aqutsisoq: Runa Mathiesen, Illussanik titartaasoq (arkitekti) MAA/MA Arch His

Nutsernera: Nutserisoqarfik, Kommuneqarfik Sermersooq

Assit: Illoqarfimmik Inerisaaneq, Kommuneqarfik Sermersooq

Saqqummersinneqarneranut tunngatillugu saaffiginnissutit Kommuneqarfik Sermersooq Illoqarfimmik Inerisaanermut Immikkoortortaqarfik Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivik Postboks 1005 3900 Nuuk

E: plan@sermersooq gl.

108