Aatteesta Ammatiksi Puoluetyötä Ja Punapääomaa Työväen Historian Ja Perinteen Tutkimuksen Seura Aatteesta Ammatiksi Puoluetyötä Ja Punapääomaa

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Aatteesta Ammatiksi Puoluetyötä Ja Punapääomaa Työväen Historian Ja Perinteen Tutkimuksen Seura Aatteesta Ammatiksi Puoluetyötä Ja Punapääomaa Aatteesta ammatiksi Työväenliike syntyi maaseutuvaltaiseen Suomeen 1800-luvun lopulla muualta omituin opein ja esimerkein. Liike organisoitui paitsi aatteelli- sena ja ammatillisena liikkeenä, myös taloudellisen toiminnan eri alueil- la. Voimakkaasti kasvaessaan se tarjosi kannattajilleen paitsi luottamus- tehtäviä, myös työpaikkoja. Niiden ympärille kehittyi laaja toimitsijoiden ja politiikan ammattilaisten joukko, joka liikkui ja vaikutti järjestötoi- minnan, ay-liikkeen, osuustoiminnan ja julkaisutoiminnan eri tehtävis- sä. Tehtävät tarjosivat yksilötasolla mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen nousuun, mutta loivat myös pohjaa kielteisiin ja liikkeen yhtenäisyyttä rapauttaviin ilmiöihin. Vuoden 1918 tapahtumat mullistivat kaiken. El- pyminen oli taloudellisen toiminnan osalta nopeaa, mutta aatteellisesti oikeistoradikalismin ahdistamana ja kahtia jakautuneena vaikeaa. Tutkimus kuvaa työväenliikkeen ja liikkeeseen sitoutuneiden nousua ja kriisejä kahden vaikuttajan ja avioparin, Julius Nurmisen ja Anna Have- risen (ent. Nurminen) vaiheiden kautta 1900-luvun alkuvuosikymme- ninä. Molemmat toimivat työväenliikkeen eri tehtävissä ja useamman kauden kansanedustajina. Pertti Nurminen Pertti Nurminen Pertti Aatteesta ammatiksi Puoluetyötä ja punapääomaa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Aatteesta ammatiksi puoluetyötä ja punapääomaa 1 Pertti Nurminen Aatteesta ammatiksi puoluetyötä ja punapääomaa Julius Nurmisen ja Anna Haverisen (ent. Nurminen) elämä ja toiminta työväenliikkeen järjestöaktiiveina 1900-luvun alkukymmeninä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2016 © Pertti Nurminen Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Viipurin työväenyhdistyksen toimitaloa loka- kuussa 1941. Kuva: Virtuaaliviipuri. ISBN 978-952-5976-40-3 ISBN 978-952-5976-41-0 Hansaprint Vantaa 2016 S I S Ä L L Y S J O H D A N T O ...9 1. Sidokset ...9 2. Tutkimuskysymykset ...18 3. Teoreettiset lähtökohdat - verkostot ja valta ...27 4. Aikaisempi tutkimus ja lähteet ...34 1. LIIKKEESTÄ ORGANISAATIOKSI ...43 1.1 Alku ja järjestörakenteen muodostuminen ...43 1.2 Talouden valta – jäsenyydestä riippuvuudeksi ...48 2. LIIKEEN LUMO ...65 2.1 Aate ja elämäntilanne ...65 2.2 Annan ja Juliuksen tiet kohtaavat ...77 2.3 Juliuksen juuret ja kehitys ...84 2.4 Uusille urille ...90 3. VIIPURIN PIIRISIHTEERI ...103 3.1 Järjestötyötä ...103 3.2 Työn ongelmia ...110 3.3 Puolueopisto ...114 3.4 Toimintamahdollisuudet kiristyvät ...120 3.5 Muuttuvat haasteet ...128 4. VALINTOJA JA VAIKEUKSIA ...139 4.1 Kähvellykset ...139 4.2 Toimittaja ja kansanedustaja ...153 4.3 Vallankumouksen varjossa ...160 5. MYRSKYN ALLA ...168 5.1 Sotilaalliset valmistelut Sortavalassa ja lokakuun vaalit ...168 5.2 Lehti, eduskunta ja suurlakko ...182 5.3 Marraskuun puoluekokous ja Sortavalan loppuvaiheet ...194 6. PUNAISET VANGIT ...207 6.1 Eduskunnan hajoaminen ...207 6.2 Julius vankina Kokkolan ja Tammisaaren leireillä ...225 3.3 Annan pidätys ja vankeus ...235 7. PUNAINEN LESKI ...249 7.1 Uuden elämän alku ...249 7.2 Annan paluu Viipuriin ...257 8. VAALEJA, VALINTOJA JA VAIKEUKSIA ...276 8.1 Selviytyminen ja syytös ...276 8.2 Tynkäeduskunta ja hajotusvaalit ...285 8.3 Kolme ehdokkuutta ja kolme valintaa ...292 9. ANNA JA EDUSKUNTATYÖ ...308 9.1 Noviisi ...308 9.2 Uudistunut mandaatti ...322 9.3 Työ jatkuu ...331 9.4 Kolmannella kaudella ...341 10. VALTAKUNTA, VAALIPIIRI JA SÄINIÖ ...351 10.1 Kenttätyötä edustajaroolin rinnalla ...351 10.2 Vakautumista ja skismaa ...355 10.3 Puoluetyötä kuntatasolla ...362 11. VALTATAISTELUN JA JÄRJESTÖTYÖN MARGINAALISSA ...373 11.1 Tannerin hallitus ...373 11.2 Yhdistyslaki ...378 12. VASTOINKÄYMISTEN JÄLKEEN ...398 12.1 Viimeiset ponnistukset ...398 12.2 Paikallispolitiikkaa ...407 12.3 Lopun ajat ...421 JOHTOPÄÄTÖKSET ...431 LÄHTEET ...439 Johdanto 1. Sidokset Tutkimustyö alkaa aiheen valinnalla. Tämä voi tapahtua monella tavalla. Nyt esillä olevassa tapauksessa kyseessä on tutkijan iso- vanhempien, Annan ja Juliuksen poliittiseen toimintaan nojau- tuva aihe, jonka hän on akateemisen vapauden nimissä alkuaan itse määritellyt ja saanut sille tutkimusluvan. Työn edistyttyä, väitöstutkimusten tavoitteiden uudistuttua ja palautteen kerryt- tyä on tutkimuksen alkuperäinen elämäkerrallinen kysymyksen- asettelu väistynyt taustalle ja korvautunut sosialidemokraattisten puoluetoimitsijoiden elämää ja asemaa koskevalla yleisemmällä kysymyksenasettelulla, johon Annan ja Juliuksen elämänvaiheet antavat viitekehyksensä. Läheisen tutkimusaiheen tietoinen valinta asettaa tarpeen sen selvittämiselle, minkä asteista tutkijan ja tutkimuksen koh- teen erityisyyssuhde on ollut. Nyt kyseessä olevan tutkimuksen aihe on tekijälleen toki henkilökohtainen, mutta yhtä aikaa etäi- nen. Annan poliittinen toiminta ja Juliuksen muisto oli perheen ja suvun piirissä tietoisesti painettu pimentoon. Todellisuus molempien asemasta ja poliittisen toiminnan laajuudesta selvisi kirjoittajalle alkuun Hannu Soikkasen luovutetun Karjalan työ- väenliikkeen historiasta ja perusteellisemmin vasta 1980-luvulla julkaistusta kansanedustajien matrikkelista. En ole silti työntänyt työssäni syrjään sitä, että sen keskeiset kohteet ovat isovanhempiani, enkä kiellä tutkijarooliini tätä taus- taa vastaan liittyvää partikularismin mahdollisuutta. Olen pyrki- nyt arvioimaan ja ymmärtämään heitä sekä ihmisinä, että poliit- tisina toimijoina myös tunneperäisellä tasolla ajanjakson yleisen tunneilmaston tiedostaen. Tutkimukseni näkökulmasta he ovat 9 olleet samanaikaisesti etäisiä, että erityisesti elämänsä muutos- kohdissa läheisiä, sitäkään en voi kieltää. Toisaalta – samoihin päätelmiin uskoisin päätyneeni myös sil- loin, jos tutkimuksen kohteena olisivat olleet ketkä tahansa kysei- sen ajanjakson vastaavalla tavalla toimineet ja eläneet henkilöt. Mutta, kuten lausuttu on, historia on kirjoittajansa kaltainen, tutkijan tulkinta menneisyydestä. Tavalla tai toisella tulkinnan perustana ovat aina tutkijan omat kokemukset; ne määräävät mistä tekijöistä hän lähtee määrittämään jollekin ilmiölle kon- tekstia, millaisiin selitysmalleihin hän turvautuu ja mitä hän lop- pujen lopuksi pitää tutkimisen arvoisena.1 Heikki Ylikankaan mukaan on kaksi eri asiaa kysyä, mitä historioitsijain pitäisi tutkia ja mitä ja miten he todennäköisesti tulevat tutkimaan. Kolmas eri asia on, kuka sanottuja seikkoja arvioi. Hänen mielestään näin on hyvä, sillä vaikka yksimielisyys on voimaa sodassa ja kenties politiikassakin, ei historiatieteessä.2 Tie Tampereelle -tutkimuksensa esipuheessa Ylikangas toteaa joutuneensa työnsä osalta kiirastuleen yhtäältä ammattietiikan ja toisaalta vahvan sosiaalisen paineen kanssa; edellinen velvoit- taa kertomaan totuuden, jälkimmäinen vaatii vaikenemaan tai valikoimaan. Hän toteaa yrittäneensä karsia ristiriitaisen ja epä- luotettavan luotettavasta ja todennäköisestä, mutta tehnyt sen täysin tietoisena, että koko totuuden perille ei koskaan päästä. Tämä yritys ja sama tietoisuus koskevat omassa mittakaavassaan tätäkin tutkimusta. Äitinsä isän, Kustaa Vilkunan yhteiskunnallisesta ajattelusta ja toiminnasta väitellyt Ilkka Herlin korostaa aiheensa osalta kiinnittäneensä erityistä huomiota tutkimuskohteen ja tutkijan suhteen selvittämiseen. Tutkimuksen objektiivisuuden eli ulko- kohtaisuuden osalta hän toteaa, ettei ole siihen edes pyrkinyt, vaan yrittänyt kääntää ongelman tutkimuksen eduksi pohtimalla lähtökohtiaan sen suhteen mahdollisimman tarkoin. Herlinin 1 Autio, Katajala–Peltomaa ja Vuolanto (toim.) 2001; ”Johdanto”, s. 11. 2 Perko (toim.) 1990; Heikki Ylikangas, ”Historiantutkimus lähimmässä tulevaisuudessa”, s. 27. 10 mukaan objektiivisuuden suojassa voi yhtä hyvin etääntyä tut- kimuskohteen ymmärtämisestä, kuin ymmärtää sitä paremmin.3 Maalaisliittolaisen isoisänsä Viljami Kalliokosken elämäkerran kirjoittanut Matti Kalliokoski toteaa puolestaan alkusanoissaan, että elämäkerta voi olla harhaanjohtava tapa kirjoittaa historiaa. Sen kautta saattaa syntyä liioiteltu kuva yhden ihmisen vaikutuk- sesta omaan aikaansa ja historian kulkuun. Ylikorostuksen uhka on vieläkin ilmeisempi, kun kirjoittaja on päähenkilön pojan- poika. Kalliokoski sanoo yrittäneensä pitää nämä vaarat mieles- sään ja pyrkineensä kääntämään sukulaissuhteen työnsä eduksi. Hänen työtään ohjasi nimekkäiden puolueen veteraanipoliitik- kojen joukko, joten ainakin tässä suhteessa tutkimus sai asian- tuntevan sivustatuen.4 Toisen maalaisliittolaisen, Juho Lahdensuon elämänkaaresta väitellyt Pekka Kakkuri toteaa, että hänen tutkimuskohteensa kohdalla oli joskus noussut esiin kysymys siitä voiko muu, kuin samaan puolueeseen kuuluva ihminen yleensä kirjoittaa maalais- liittolaisen poliitikon historiaa. Hänen omasta mielestään voi ja intomielinen puoluesidonnaisuus saattaa olla jopa haittana kir- joittajalle.5 Annan kokoomuslaisen edustajakollega Paavo Virkkusen elä- mäkerran kirjoittanut pojanpoika Paavo Virkkunen nuorempi ei taas ota lainkaan kantaa läheissuhteen mahdolliseen merki- tykseen työnsä näkökulmasta. Hän toteaa vain, että on tuntenut pojanpoikana ja nimikaimana erityisenä haasteena vaatimuksen luomansa kuvan näköisyydestä Virkkuseen ihmisenä ja kuvailee teoksensa lopussa henkilökohtaista suhdettaan isoisäänsä.6 Saksalaisen Michael Jonasin mukaan elämäkerta on saanut uutta kantavuutta historiantutkimuksen metodina. Kun Keski- Euroopassa on ajoittain esitetty epäilyksiä biografisen tutkimuk- sen tieteellisestä annista, on 1980-luvun lopulla myös saksalai- 3 Herlin 1993, s. 16. 4 Kalliokoski 2002, s. 7. 5 Kakkuri 1999, s. 12. 6 Virkkunen 2002, s. 7. 10 11 sella kielialueella ollut näkyvissä elämänkerran
Recommended publications
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • TMP.Objres.46.Pdf (2.255Mb)
    EN KAMP OM SJÄLAR ”Vart rike, som har kommit i strid med sig självt, bliver förött, och intet samhälle eller hus som har kommit i strid med sig självt, kan hava bestånd.” Matt. 12:25 En kamp om själar Den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlemmar under tiden kring år 1918 Lars Schmidt Åbo 2004 CIP Cataloguing in Publication Schmidt, Lars En kamp om själar : den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlem- mar under tiden kring år 1918 / Lars Schmidt. – Åbo : Åbo Akademis förlag, 2004. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 951-765-206-2 Desktop: Lucas Snellman ISBN: 951-765-206-2 Åbo Akademis tryckeri 2004 Åbo 2004 Förord Jag är medveten om att de händelser jag i det följande undersöker har varit svåra att tala om i Borgåbygden. Samtidigt vet jag att det som hände år 1918 av många har upplevts som stort och viktigt. Mitt intresse att fördjupa min kunskap i Borgåbygdens historia har tvingat mig till detta forsknings- arbete. Speciellt fascinerande har det känts att få göra det ur en kyrko- historisk synvinkel. Jag vill tacka min familj för det stöd som jag har fått. Jag är tacksam för de råd och uppslag som de anställda på pastorskansliet i Borgå domkyrko- församling har gett mig och för att de haft överseende med en förman som ibland förirrat sig hundra år bakåt i tiden. Ett ovärderligt stöd har jag haft i vännen Åke Lindstedt som inte bara hjälpt mig med avhandlingens utformning utan också fungerat som samtalspartner och sålunda upp- muntrat mig att slutföra mitt projekt.
    [Show full text]
  • Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H
    Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H. Haworth Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H. Haworth © 2012 PM Press All rights reserved. ISBN: 978–1–60486–484–7 Library of Congress Control Number: 2011927981 Cover: John Yates / www.stealworks.com Interior design by briandesign 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PM Press PO Box 23912 Oakland, CA 94623 www.pmpress.org Printed in the USA on recycled paper, by the Employee Owners of Thomson-Shore in Dexter, Michigan. www.thomsonshore.com contents Introduction 1 Robert H. Haworth Section I Anarchism & Education: Learning from Historical Experimentations Dialogue 1 (On a desert island, between friends) 12 Alejandro de Acosta cHAPteR 1 Anarchism, the State, and the Role of Education 14 Justin Mueller chapteR 2 Updating the Anarchist Forecast for Social Justice in Our Compulsory Schools 32 David Gabbard ChapteR 3 Educate, Organize, Emancipate: The Work People’s College and The Industrial Workers of the World 47 Saku Pinta cHAPteR 4 From Deschooling to Unschooling: Rethinking Anarchopedagogy after Ivan Illich 69 Joseph Todd Section II Anarchist Pedagogies in the “Here and Now” Dialogue 2 (In a crowded place, between strangers) 88 Alejandro de Acosta cHAPteR 5 Street Medicine, Anarchism, and Ciencia Popular 90 Matthew Weinstein cHAPteR 6 Anarchist Pedagogy in Action: Paideia, Escuela Libre 107 Isabelle Fremeaux and John Jordan cHAPteR 7 Spaces of Learning: The Anarchist Free Skool 124 Jeffery Shantz cHAPteR 8 The Nottingham Free School: Notes Toward a Systemization of Praxis 145 Sara C.
    [Show full text]
  • 2019 Issn 0015-248X
    Grundl aGd 1876 av C. G. Es tl andEr 2019 ISSN 0015-248X KULTUR EKONOMI POLITIK Redaktion Hanna Lindberg Ansvarig chefredaktör Emil Kaukonen Redaktionssekreterare Redaktionsråd Pia Maria Ahlbäck Martina Björklund Mats Börjesson Nina Kivinen Else-Britt Kjellqvist Bengt Kristensson Uggla Tage Kurtén Kristina Malmio Sverker Sörlin Ulrika Wolf-Knuts Utgivare Föreningen Granskaren r.f. Åbo Ordförande Pekka Kettunen Jutta Ahlbeck Eva Costiander-Huldén Carina Gräsbeck Margrét Halldórsdóttir Jonas Lagerström Hanna Lindberg Formgivning Oy Graaf Ab Tryckning Oy Nordprint Ab Kontakt Redaktionen: [email protected] Prenumerationer: [email protected] Mer om oss www.finsktidskrift.fi Instruktioner för skribenter: www.finsktidskrift.fi/medverka/for-skribenter/ Om prenumerationer: www.finsktidskrift.fi/prenumerera/ Bidragsgivare Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska Kulturfonden, Föreningen Konstsamfundet, Kulturfonden Island-Finland, William Thurings Stiftelse, Kommerserådet Otto A. Malms Donationsfond, Waldemar von Frenckells stiftelse Innehåll 7–8/2019 Chefredaktör Hanna Lindberg Djupdykning i det förflutna 5 Kollegialt granskade artiklar Victor Wilson Den nationella vetenskapens funktion. John Gardberg mellan vetenskapen, politiken och lokalsamhället 9 Essäer Tobias Berglund ”The American Connection” . Den finskamerikanska diasporan och den finska socialismens vägval 1917–1938 33 Eva Costiander-Huldén Att anlägga en trädgård – några exempel tagna ur Johan Gadolins boksamling 47 Panu Petteri Höglund Om språkvården eller dess frånvaro i det gäliska Irland 61 Patrick Sibelius Antikrist och Mona Lisa 71 Elina Takala Om solen, regnet och tron 81 Linnéa Henriksson Ger uppdraget åsikten? 89 Granskaren Lennart J. Lundqvist ”Det skulle inte skada med lite mer svenskt tänk!” 94 Anders Björnsson Skallmätare och smakdomare 97 Simon O. Pettersson Fängslande om svensk humorist 101 FINSK TIDSKRIFT 7–8/2019 Djupdykning i det förflutna En av utmaningarna för en tidskrift av flerdisciplinär karaktär är att värna om mångfalden men samtidigt undvika spretighet.
    [Show full text]
  • 1 Partial Translation from the Book: Air Force Participation in Finnish War
    Partial translation from the book: Air Force Participation in Finnish War of Independence in Year 1918 by Aarne Bremer, 1934 Translated by Seppo Koivisto, 31.12.1998; updated 4.5.1999 Chapter III. Red Air Activity in Finland y. 1918 (pages 203-226) General (page 203) During the revolt also the Reds had aircraft at their disposal, but very little information on their activities and on the organisation of flight detachments has been preserved. They, like the Whites, had no Finnish pilots and they also had to rely on foreign pilots, namely Russian. Almost all pilots in Russian air bases in Finland left in the beginning of the revolt. However some of them remained in red service. Usually they did not fight for the ideology but to earn a good sum of money, the Reds learn to have paid 500 Finnmarks for each flight hour. Therefore their front line action was not effective, but their main issue was the promised sum after flight hours. In general the Reds fairly strongly overestimated the importance and the results of their aircraft... For instance (Tuomas) Hyrskymurto, one of the well-known leaders of the Reds, had the following telephone discussion: "We send Rahja to St. Petersburg to acquire 50 aircraft, with them we turn whole Ostrobothnia (province on west coast) and butchers (whites) to ashes, this is our only chance. They are attacking like hell and we can't lose or we are doomed. We must try even if it would take all the state funds." The red commander at Tampere, "comrade" (Hugo) Salmela, proposed on March 17th that 20 aircraft would be ordered, with which bridges and towns could be destroyed behind lines.
    [Show full text]
  • Vaaleanpunainen Tasavalta
    Vaaleanpunainen tasavalta Vaaleanpunainen Kansallisen eheytymisen vaatimusta julistettiin kaikkialla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Vaatimukset jäivät helposti yleisen katkeruuden Niko Kannisto alle. Suomessa tehtiin kuitenkin 1920-luvun taitteessa kymmenittäin erilaisia ratkaisuja, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taus- taoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integ- raatio. Niko Kannisto on väitöskirjassaan tutkinut tätä integraatiokehitystä si- sällissodan jälkeisinä vuosina. Kanniston mukaan Suomen ”ensimmäistä tasavaltaa”, ei voi täysin kuitata reaktiona sisällissotaan, repressiiviseen luokkayhteiskuntaan, suojeluskuntiin ja sen synnyttämään ”leiri-ideolo- giaan”, vaan kuva on monipuolisempi. Käsitys suomalaisesta kansakun- nasta ja valtiosta oli muuttunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Vuosi 1918 muutti tai hajotti nopeasti ja jopa ratkaisevasti itsenäisyyden Vaaleanpunainen ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintalinjoja, mutta toisaalta integroitu- misprosessi eteni sisällissodan jälkivuosina huomattavasti pitemmälle tasavalta kuin yleensä on esitetty tai oletettu. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Niko Kannisto Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaaleanpunainen tasavalta? Niko Kannisto Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Väitöskirja Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 21.5.2016 kello 12.00
    [Show full text]
  • HTF Årgång Från Krigskommunism Till Upproret I Tallinn Historisk Tidskrift För Finland Yrkesutbildningen Av Finländska Krigsinvalider
    Historisk Tidskrift för Finland Historisk Tidskrift för Finland 2015:3 245 Matti Lackman, Från krigskommunism till upproret i Tallinn. Kommunisternas upprorsverksamhet 1919–1924 och dess inverkan på Finlands säkerhet 293 Hannu Mähönen, Yrkesstudier bortom havet. Yrkesutbildningen av finländska krigsinvalider i Sverige 1942–1947 322 Marja Kivilehto, Från Livet i början av 1800-talet till En enda värld. Historiskt tänkande i finlandssvenska högstadieläroböcker i historia Granskningar 351 Joachim Östlund, Saltets pris. Svenska slavar i Nordafrika och handeln i Medelhavet 1650–1770. Av Emil Kaukonen 355 Marie-Christine Skuncke, Carl Peter Thunberg. Botanist and Physician. Av Päivi Maria Pihlaja 358 Julia Dahlberg & Joachim Mickwitz, Havet, Handeln och Nationen. Släkten Donner i Finland 1690–1945. Av Alexandra Ramsay 362 Henry Wiklund, Uppdraget som växte. Historien om Svenska litteratursällskapet som förvaltare av allmännyttigt kapital. Av Henry Rask 100 HTF ÅRGÅNG Från krigskommunism till upproret i Tallinn Historisk Tidskrift för Finland www.historisktidskrift.fi Yrkesutbildningen av finländska krigsinvalider Redaktionens adress: Historisk Tidskrift för Finland c/o Vetenskapernas hus, Kyrkogatan 6, 2015:3 i Sverige 1942–1947 00170 Helsingfors. Internet: www.historisktidskrift.fi Prenumerationspris 2015: 40,00 €. Historiskt tänkande i finlandssvenska högstadie- För beställningar till utlandet tillkommer 5,00 €. Lösnummerpris: 15,00 €. Försäljning: läroböcker i historia Akademiska bokhandeln i Helsingfors och Åbo, Vetenskapsbokhandeln i Helsingfors
    [Show full text]
  • Kivääri Se Pojalla on Engelsmannin Ja Kauas Sen Kuula Kantaa”
    TAMPEREEN YLIOPISTO Uni Ojuva ”Kivääri se pojalla on engelsmannin ja kauas sen kuula kantaa” Muurmannin legioonalaisuus – yhtenäisyys, identiteetti ja kertomus Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2014 Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö OJUVA UNI: ”Kivääri se pojalla on engelsmannin ja kauas sen kuula kantaa” Muurmannin legioonalaisuus – yhtenäisyys, identiteetti ja kertomus Pro gradu -tutkielma, 127 s., 2 liites. Historia Huhtikuu 2014 Kesäkuussa 1918 Kuolan niemimaalla perustettiin Iso-Britannian armeijan alaisuudessa toimiva Muurmannin legioona, jonka tehtävänä oli turvata Muurmannin aluetta suomalaisten valkoisten ja saksalaisten hyökkäyksiltä. Legioonan miehistö muodostui Pohjois-Suomen sisällissodan taisteluja paenneista ja Muurmannin alueella ennestään työskennelleistä pohjoissuomalaisista työmiehistä. Legioona kotiutettiin Iso-Britannian ja Suomen hallitusten välisellä sopimuksella elokuussa 1919. Valtionrikosoikeuden tutkintojen jälkeen suurin osa 1200 legioonalaisesta pääsi palaamaan kotiseudulleen. Kyseessä oli ainut sisällissodan pakolaisten joukkopaluu. Tutkielmani kohteena on legioonalaisyhteisön muodostuminen ja yhteisöllisyyden ylläpito sisällissodan jälkeen. Olen hyödyntänyt Victor Turnerin rituaaliteoriaa legioonan yhteisön kuvaamisessa. Legioona on Turnerin kuvaama tiivis pienyhteisö, joka arkiyhteisönsä ja todellisuutensa ulkopuolella kohtaa perustavalla tavalla yksilöä ja yhteisöä muuttavia kokemuksia. Rituaaliteorian vaiheet erottaminen, liminaalisuus
    [Show full text]
  • Ryssä." Pilakuva Venäläismiehestä
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. BIBLIOTHECA HISTORICA 30 HIST. 900.5 Outi Karemaa Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä syöpäläisiä Venäläisviha Suomessa 1917-1923 Tampereen yliopiston kirjasto Suomen Historiallinen Seura • Helsinki Kansi: "Mikä eläin on eniten ihmisen näköinen? — No, se on ryssä." Pilakuva venäläismiehestä. Suojeluskuntalaisen Lehti 19.4.1923. ISSN 1238-3503 ISBN 951-710-081-7 Hakapaino Oy Helsinki 1998 • Sisällys Esipuhe 7 JOHDANTO 9 Rasismin ja toiseuden käsitteet 9 Eurooppalainen Venäjä-kuva 11 Rauhanomaista rinnakkaiseloa? 17 Aikaisempi tutkimus: Vuosien 1917-1918 merkitys 29 Tutkimuksen kysymyksenasettelu 32 Metodit ja lähteet 32 Aikarajaus 39 Tutkimuskysymys 39 "AASIALAINEN MIELIVALTA" — VIHOLLISEN LEIMAAMINEN 1917 41 Maaliskuun vallankumous yhteisenä riemunaiheena 41 Pelon ja suuttumuksen ilmapiiri 49 Levoton sotaväki 49 Elintarvikepulan vaikutus 53 Vihan juurilla 55 Russofobiasta rotuvihaan 60 Aktivistit rasisteina 66 "SIPERIAN KOIRIA KARKOITTAMAAN" — VIHAN OIKEUTTAMINEN 1918 72 Lietsottua vihaa 72 Valkoisten "voittamaton viha" 74 Huhuista sotaan 74 Etninen puhdistus 78 Veljellisen
    [Show full text]
  • MILIT ÄRHISTORISI( Tidsl(RIFT
    MILIT ÄRHISTORISI( TIDSl(RIFT ,, . f.., ,; .. 1981 MEDDELANDE FRÅN MILITÄRHISTORISKA AVDELNINGEN VID KUNGL MILITÄRHÖGSKOLAN INNEHÅLL Det 16. århundredes "militrere revolution" og det danske adelsrytteri. - En sammenlignende arialyse * Knud J V Jespersen. Det 16. århundredes "militrere Af Knud J V Jespersen revolution" og det danske adelsrytteri. - En sammenlignende analyse . .3 . Göran Göransson. Speglar den indelte knektens 1. Den militrereudvikling ved overgangen mellem middelalder og nyere förhållanden omvandlingen i 1800-talets svenska tid samhälle? 19 Der råder i moderne militrerhistoriskforskning enighed om hovedfrrek­ Leif Stjerna. Utvecklingen av utbåtsvapen och kene i den militrere udvikling på overgangen mellem middelalder og ubåts­ 1 krigföring i Tyskland 1935 -1939 . 39. nyere tid l.Som baggrund for den f0lgende unders0gelse af den danske Sven Scheiderbauer. Uppbyggnaden av flygvapnets rostjeneste i det 16.-17. århundrede kan den derfor ganske kort första radarsystem 1944 -1953 . .85 . skitseres i grove hovedlinier. · Den afg0rende faktor i den middelalderlige hrervar den helpansrede, Jussi T Lappalainen. Varför led Röda Gardet i Finland lansebevrebnederidder. Disse skarer af qualifizierten Einzelkämpfern 2l nederlag? ............................ 121 dominerede fuldstrendigt slagmarken med deres kampprincip, den Gunnar Arteus/Ulf Olsson/Kerstin Strömberg-Back. offensive nrerkamp.I modsretning hertil var de andre våbenarter kun The influence of the armed forces on the transforma- at betragte som st0tteenheder for hovedvåbnets - det tunge rytteris - tions of l society in Sweden 1600 -1945 .........133 kamp. Olav Riste. Politics in the armed forces: A contempo- Dette traditionelle m0nster blev imidlertid brudt, da der i slutningen rary problem in historical perspective ..........145 af det 15. århundrede dukkede en ny og mere effektiv offensiv faktor op på de europreiske slagmarker, de massive blokke af pikebevrebnet infanteri, der i kraft af antal og indre disciplin i enhederne viste sig at vrere ridderskarerne overlegne.
    [Show full text]