Arbeitersport Seppo Hentilä Työläisurheilu Työläisurheilu oli monissa Euroopan maissa kasvanut 1930-lu- vulle tultaessa vahvimmaksi työväenkulttuurin muodoksi. Kan- Seppo sainväliseen työläisurheiluliikkeeseen kuului miljoonia jäseniä, ja työläisurheilu oli tärkeä osa työväenjärjestöjen muodostamaa Hentilä sosialistista vastakulttuuria. Professori Seppo Hentilän tutkiel- missa avautuu kiinnostavia näkymiä työläisurheilun arkeen ja juhlaan. Hän kirjoittaa myös siitä, miten synkät pilvet alkoivat 1930-luvun alussa kerääntyä Euroopan taivaalle. Työläisurheili- joiden itsepuolustuskaartit olivat viimeinen epätoivoinen yritys suojella työväenkulttuurin saavutuksia. Arbeitersport war vor 1933 in vielen europäischen Ländern mit Abstand die stärkste Form der Arbeiterkultur. Die internationale Arbeitersportbewegung zählte Millionen von Mitgliedern, und der Arbeitersport war ein Bestandteil der sozialistischen Gegen- kultur. Die Studien von Prof. Dr. Seppo Hentilä bieten faszinie- rende Einblicke in den Alltag und in das Fest des Arbeitersports. Er schreibt auch darüber, wie sich Anfang der 1930er Jahre dunkle Wolken am Himmel Europas zu sammeln begannen. Die Bewegung, Wehrsportorganisationen der Arbeitersportler waren der letzte hoffnungslose Versuch, die Errungenschaften der Arbeiterkultur Kultur zu schützen. und Alltag im Arbeiter- sport Liike, kulttuuri ja arki työläis- urheilussa TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Bewegung, Kultur und Alltag im Arbeitersport Liike, kulttuuri ja arki työläisurheilussa Seppo Hentilä Bewegung, Kultur und Alltag im Arbeitersport Liike, kulttuuri ja arki työläisurheilussa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2014 © Hentilä Seppo Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva: Vuoden 1931 Wienin työläisolympialaisten juliste. Suomen Urheilumuseo. ISBN 978-952-5976-26-7 (nid.) ISBN 978-952-5976-27-4 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Inhalt Content Johdannoksi 7 Zum Geleit 9 Zum Verhältnis des Arbeitersports zu den Arbeiterparteien in Deutschland, Schweden und Finnland 13 Zur Geschichte des Arbeitersports in Finnland 25 Von der Organisationgeschichte zur Kultur- und Alltagsgeschichte 55 Urheilu järjestäytyy ja politisoituu 77 Urheilupolitiikkaa ja poliittista urheilua 95 ”Proletarische Wehrertüchtigung durch den Sport”? Selbstwehrorganisationen der Arbeiter in der Weimarer Zeit 145 Työläisurheilun juhlakulttuuri ja symbolimaailma 185 “Prächtige Kerle aus dem hohen Norden“ 219 Too Serious a Business? What Sport has meant to Finns 243 View to the History of the International Workers Sports Confederation (CSIT) 263 5 Johdannoksi Tein syksyllä 1979 Työväen Urheiluliiton (TUL) kanssa sopi- muksen liiton 60-vuotishistorian kirjoittamisesta. Suomen työ- läisurheilun historia (1919–1979) ilmestyi kolmena niteenä 1982, 1984 ja 1987. Työn näkökulma laajeni pian perinteisestä järjes- töhistoriasta suomalaisen työväenkulttuurin ja liikuntapolitiikan historiaksi. TUL:n kansainvälisiä suhteita tutkiessani perehdyin erityisesti Weimarin Saksan työläisurheilukulttuuriin sekä työvä- en urheilujärjestöjen kansainväliseen kanssakäymiseen, joka oli 1920- ja 1930-luvuilla erittäin vilkasta. Työväenhistorian tutkimuksessa alkoivat 1980-luvulla puhal- taa uudet tuulet. Perinteisen idea and event -tyyppisen poliittisen historian haastajaksi nousi kulttuurin ja arjen historia, ”historia alhaalta”. Mikrohistoria tarjosi tutkimukselle uusia menetelmiä ja nosti esiin uusia lähteitä. Kun Suomen työläisurheilun historia oli 1987 valmistunut, ei minun tarvinnut kauaa uutta tutkimusai- hetta hakea. Ryhdyin kokoamaan aineistoa kirjoittaakseni vertai- levan tutkimuksen yleiseurooppalaisen työläisurheilukulttuurin historiasta 1900-luvun vaihteesta vuoteen 1933. Tutkimukseni kohdemaita olivat Saksa, Itävalta, Suomi ja muut Pohjoismaat. Maaliskuussa 1987 pääsin hyppäämään vauhdissa liikkuvaan junaan. Sain Alexander von Humboldt -säätiöltä hienon tutki- musapurahan, jonka turvin työskentelin Saksan liittotasavallas- sa Bochumin yliopistossa. Hakeuduin varta vasten juuri sinne, koska siellä oli sekä korkeatasoinen urheiluhistorian laitos että työväenhistorian laitos. Puolentoista vuoden ajan möyrin Länsi-Saksan maakunta-, paikallis- ja järjestöarkistoissa. Muutaman viikon tutkimusvie- railuja tein myös Amsterdamin, Oslon, Tukholman ja Wienin arkistoihin. Lisäksi luin sanoma- ja aikakauslehdistöä sekä tut- kimuskirjallisuutta. Aineistoa kertyi runsain mitoin. Pikku hiljaa 7 aloin myös kirjoitella: ensin lyhyehköjä katsauksia ja artikkelei- ta, joista muutamia julkaistiin tuoreeltaan. Mutta se varsinainen opus magnum jäi kesken. Kun Berliinin muuri yllättäen murtui marraskuun 9. päivänä 1989, tutkimussuunnitelmani menivät kertaheitolla uusiksi. Kylmän sodan päättyminen ja reaalisosia- lismin haaksirikko nousivat tutkimusteni polttopisteeseen. Vuo- sien varrella olen kuitenkin aina silloin tällöin palannut urheilu- historiaan ja hyödyntänyt 1980-luvulla keräämääni aineistoa. Tähän kokoelmaan on valittu kymmenen tekstiä. Niistä seitse- män on ilmestynyt aikaisemmin ja kolme on ennen julkaisemat- tomia käsikirjoituksia. Julkaisutiedot on merkitty kunkin artik- kelin alkuun. Kirjoitukset ovat kokoelmassa siinä järjestyksessä, jossa ne ovat valmistuneet. Teksteistä viisi on saksaksi, kolme suomeksi ja kaksi englanniksi. Artikkeleista ja käsikirjoituksista on otettu tähän kokoelmaan alkuperäinen versio. Toisin sanoen tekstejä ei ole toimitettu eikä päivitetty millään tavalla. Myöhem- min ilmestynyttä tutkimuskirjallisuutta, sen enempää kuin uu- sia lähteitäkään, ei ole otettu huomioon. Siksi tekstit edustavat kirjoitusajankohdan tutkimustilannetta. Myös lähdeviitteet ovat alkuperäisessä muodossa. Koska eri lehdet noudattavat omia viit- tauskäytäntöjään, lähdeapparaatti ei ole tässä kokoelmassa yhte- näinen. Esitän parhaat kiitokseni Työväen historian ja perinteen tut- kimuksen seuralle artikkelikokoelmani ottamisesta seuran jul- kaisusarjaan. Raimo Parikkaa kiitän siitä, että hän pani julkaisu- hankkeen vireille ja taittoi kirjan painokuntoon. Espoon Niipperissä elokuun viimeisenä päivänä 2014 Seppo Hentilä 8 Zum Geleit Im Herbst 1979 habe ich vom Finnischen Arbeitersportverband (TUL) den Auftrag bekommen, über die Geschichte des 60-jäh- rigen Bestehens des Verbandes zu schreiben. Die Geschichte des Finnischen Arbeitersports (1919–1979 ist in drei Bänden 1982, 1984 und 1987 erschienen. Der Blickwinkel der Arbeit hat sich bald von der traditionellen Organisationsgeschichte zur Ge- schichte der finnischen Arbeiterkultur und Sportpolitik erwei- tert. Bei der Erforschung der internationalen Beziehungen des finnischen Arbeitersportverbandes hatte ich Gelegenheit, mich besonders mit der Arbeitersportkultur der Weimarer Republik und mit den internationalen Beziehungen zwischen den Arbei- tersportverbänden vertraut zu machen. In der Forschung der Arbeitergeschichte haben zu Beginn der 1980er Jahre neue Winde zu wehen begonnen. Die traditionelle politische Geschichte des Typus idea and event wurde durch die Geschichte der Kultur und des Alltags, history from below, he- rausgefordert. Die Mikrohistorie hat der Forschung neue Metho- den angeboten und neue Quellen hervorgebracht. Als meine Arbeit zur Geschichte des Finnischen Arbeitersports im Frühjahr 1987 abgeschlossen worden war, brauchte ich nicht lange ein neues Forschungsthema zu suchen. Ich habe begonnen, Material zu sammeln, um eine vergleichende Untersuchung zur Geschichte der europäischen Arbeitersportkultur von der Jahr- hundertwende 1900 bis 1933 zu schreiben. Die Zielländer mei- ner Forschung waren Deutschland, Österreich, Finnland und die anderen nordischen Länder. Im März 1987 ist es mir gelungen, auf einen sich bewegenden Zug zu springen: die Alexander-von- Humboldt-Stiftung hat mir ein großzügiges Forschungsstipen- dium bewilligt. Ich fand schnell die richtigen Adressen, das Insti- tut für Sportwissenschaft und das Institut für die Geschichte der 8 9 Arbeiterbewegung an der Ruhr-Universität Bochum. Anderthalb Jahre arbeitete ich überall in der Bundesrepublik in verschiede- nen Landes-, Lokal- und Organisationsarchiven. Kürzere For- schungsreisen habe ich zu den Archiven in Amsterdam, Oslo, Stockholm und Wien unternommen. Gleichzeitig habe ich ged- ruckte Quellen, Zeitungen, Zeitschriften und Forschungslitera- tur, ausgewertet. Allmählich habe ich begonnen, ein bisschen zu schreiben, zuerst kurze Berichte und kleine Forschungsartikel, von denen auch einige publiziert wurden. Aber das eigentliche Opus magnum wurde nicht abgeschlossen. Als die Berliner Mau- er am 9. November 1989 unerwartet fiel, änderten sich meine Forschungspläne auf einmal und grundsätzlich. Das Ende des Kalten Krieges und der Zusammenbruch des sogenannten realen Sozialismus rückten in den Fokus meiner Forschungen. Ab und zu bin ich jedoch zur Sportgeschichte zurückgekehrt und habe zum Teil das von mir in den 1980er Jahren gesammelte Material nutzbar gemacht. Für die vorliegende Artikelsammlung habe ich zehn Texte aus- gewählt. Sieben davon sind bereits publiziert worden und drei sind noch unveröffentlichte Manuskripte. Die Publikationstellen sind zum Beginn des jeweiligen Artikels angegeben. Die Schrif- ten sind in der Reihenfolge aufgenommen, in der sie geschrie- ben worden sind. Fünf Texte sind auf Deutsch, drei auf Finnisch und zwei auf Englisch. Die Schriften sind in diesem Band in der ursprünglichen Fassung übernommen worden. Die Texte sind in keiner Weise redigiert oder aktualisiert worden. Forschunglite- ratur, die später erschienen