ULLA AATSINKI TUKKILIIKKEESTÄ KOMMUNISMIIN Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston päärakennuksessa luentosali A1, Kalevantie 4, Tampere, lauantaina 14. päivänä helmikuuta 2009 klo 12.00 Tampereen yliopisto 2009 ULLA AATSINKI Tukkiliikkestä kommunismiin Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 Copyright ©2008 Tampere University Press ja tekijä Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Kalevantie 5 Pl 617 33014 Tampereen yliopisto puh. (03) 3551 6055 fax (03) 3551 7685 taju@uta.fi www.uta.fi /taju http://granum.uta.fi Typografi a ja taitto Maaret Kihlakaski Kansi Mikko Reinikka KANSIKUVA: Punaiset eri puolilta Suomea tutustuivat toisiinsa Tammisaaren pakkotyö- laitoksessa. Vankeusaikana solmituista ystävyyksistä ja yhteyksistä oli epäilemättä hyötyä myöhemmin myös puoluetyössä. Kuvassa Tammisaaresta juuri vapautuneet tamperelaiset ja pohjoissuomalaiset kommunistit – ”teollisuus- ja korpikommunistit” – viettävät kesäpäivää Tampereella kesällä 1925. Kuva Kauko Laakson arkisto. ISBN 978-951-44-7574-0 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 810 ISBN 978-951-44-7606-8 (pdf) ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2008 Esipuhe Tunnustan! Uteliaisuuteni omaan menneisyyteni – suvun, kylän ja Vanhan-Sallan vaiheisiin – ajoi minut historiantutkimuksen pariin. Jo pienenä tyttönä ihmettelin, mikä näkymätön raja kylän asukkaiden välillä kulki tai mistä niin pehmeän kotoisaan murteeseen yht´äkkiä solahtivat huolella artikuloidut sanat ”illegaali” ja ”Muurmannin le- gioona”. Etsiessäni vastauksia huomasin, että Sallan poliittisesta men- neisyydestä oli vain ketomuksia, ei tutkimusta. Minun oli se siis itse tehtävä. Graduvaiheessa törmäsin virallisen historiantutkimuksen ja suullisen perimän väliseen ristiriitaan Lapin työväenliikkeen osalta. Ristiriita innoitti minut jatkamaan tutkimustani, laajentamaan työn kysymyksenasettelua ja pohtimaan tarkemmin, miten periferian men- neisyys, periferiassa tapahtunut yhteiskunnallinen toiminta suli osaksi Suomen poliittista historiaa ja miksi se on syytä muistaa. Yritys tulkita syrjäseutujen asukkaiden poliittista käyttäytymistä sadan vuoden takaa on ollut haastava, ehkä uhkarohkeaakin enkä siihen olisi alkanutkaan ilman hillitöntä intoa. Nyt jälkikäteen voin todeta, että aihe on ollut tutkimisen arvoinen. En ole ollut matkalla yksin. Kiitos opista ja ohjauksesta kuuluu useammalle henkilölle. Professori Jouko Vahtola ohjasi minut histo- rianopintojen alkutaipaleelle Oulun yliopiston historian laitoksella. Muutaman mutkan jälkeen minulle tarjoutui tilaisuus tehdä hänen kanssaan yhteistyötä myös väitöskirjan loppuvaiheessa, mistä olen hy- vin iloinen. Ohjaajani professori Pauli Kettunen on tietämyksellään ja näkemyksellään suomalaisesta työväenliikkeen historiasta saanut minut katsomaan aihetta uudesta näkökulmasta. Keskustelut professori Irma Sulkusen kanssa olivat väitöstyön viimeistelyssä erityisen arvokkaat. Aloitin jatko-opinnot Tampereen yliopiston historiatieteen laitok- sella professori Pertti Luntisen ja professori Olli Vehviläisen ohjauksessa. Heidän ystävällinen suhtautumisensa ja aito kiinnostuksensa työhöni siivittivät minua eteenpäin. Olin laitoksella tuntiopettajana ja assis- tenttina yli 10 vuotta. Haluan kiittää laitoksen koko henkilökuntaa mukavista vuosista. Vaikka tutkija lukee, kirjoittaa ja käy lähteensä läpi yksin, tutkimustyö on aina kollegiaalista. Kenen muun kanssa keskuste- let tutkimustyön vaiheista, testaat teorioita tai ihmettelet ”Miten minä tähän sotkuun olen joutunut?” kuin kollegoiden kanssa? Työtoverit luovat työpaikan ilmapiirin, työn tekemisen mentaaliset puitteet. Kiitokset kannustuksesta Sari, Riitta, Minna, Aino, Sari A-S, Tuula, Kata, Katri, Risto, Marko, Ville, Jarmo, Petri, Jouni, Tapsa, Markku, Tanja ja monet, monet muut! Erityiskiitokset Pirjo Markkolalle, jonka antama tuki tässä savotassa on ollut uskomattoman tärkeä! Työtäni ovat lukeneet useat kollegat, joiden kommentit ovat hioneet työn turhat särmät. Kiitokset tästä kuuluvat dosentti Matti Lackmanille, dosentti Maria Lähteenmäelle, dosentti Tauno Saarelalle ja FL Seija-Leena Nevala-Nurmelle. Kiitokset myös niiden arkistojen ja kirjastojen henkilökunnille Helsingistä Kittilään ja Petroskoista Moskovaan, jotka ovat auttaneet minua aineiston etsimisessä. On ollut ilo tehdä työtä kanssanne! Kiitän myös väitökseni julkaisusta vastaavan Tampere University Pressin ammattitaitoista henkilökuntaa omasta panoksestaan ja poikaani Villeä teknisestä tuesta. Tutkimus on kokopäivätyötä. Aloitin ja viimeistelin väitöstutkimukseni apurahalla. Kiitokset siis Suomen kulttuurirahaston Lapin rahastolle, Emil Aaltosen säätiölle, Suomen Akatemialle, Tampereen kaupungin Tiederahastol- le sekä Tampereen Yliopiston Tukisäätiölle mahdollisuudesta päästä tavoitteeseeni. Ilman läheisteni tukea en olisi edennyt tällä matkalla kovin pitkäl- le. Kiitos isovanhemmilleni ja vanhemmilleni, joiden antamat elämän eväät ja vilpitön kannustus mennä rohkeasti eteenpäin ovat luoneet vahvan pohjan ponnistaa maailmalle. Kiitos ja lämmin halaus Jarkolle sekä lapsilleni, Villelle, Fiialle ja Inkalle. Olette iloni ja eloni! Härmälänrannalla joulukuussa 2008 Ulla Aatsinki SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................ 9 Lapin taloudellis-sosiaalinen ja poliittinen menneisyys tutkimuskohteena .........................................9 Tutkimuksen reunaehdot ....................................................................21 Tutkimusmenetelmät .........................................................................30 Lähdeaineisto .................................................................................... 33 Tutkimuksen rakenne .........................................................................37 I Työväenliikkeen juuret .................................................................. 39 Työväestön yhdistystoiminnan alku ....................................................40 Suurlakosta Perä-Pohjolan metsätyöläisten lakkoon ............................49 SDP:n kannatuksen vakiintuminen vuosina 1907-1916 .....................64 Yhteenveto: Poliittisen perinnön rakentuminen ..................................65 II Työväki ja valta vuonna 1917 ...................................................... 69 Maaliskuun vallankumous innoittajana Kemistä Sodankylään ............69 ”Leivän tähden” – elintarvikekysymys poliittisen vastakkainasettelun rakentajana ........ 81 Työelämän arki vuonna 1917 ...........................................................107 Luokkapohjainen järjestäytyminen ...................................................124 Punakaartit – tie tehokkaampaan toimintaan ............................. 126 Suojeluskunnat, herrakerhot? ..................................................... 138 Yhteenveto: Usko lailliseen vaikuttamiseen horjuu ........................... 147 III Vallankumous marraskuusta kesäkuuhun .............................. 150 Suurlakko – illuusio vallasta ............................................................ 150 Lujan järjestysvallan synnyttämä ristiriita Lapissa ............................. 167 Punakaartilaisista legioonalaisiksi ......................................................188 Kansalaissota rajaseudulla ...........................................................193 Muurmannin legioona................................................................ 199 Menetykset ....................................................................................... 207 Sodan uhrit Lapissa ...................................................................210 Vaiennettu valta, hiljenevä kansa ................................................ 230 Yhteenveto: Vallankumousasenteen vahvistuminen Lapin työväenliikkeessä .................................................................... 237 IV Radikalismi Lapissa vuoden 1918 jälkeen .............................. 241 Vallankumouksellisuuden jatkuvuus ................................................243 Vallankumouksen ääni – SKP .....................................................243 Julkinen irtiotto SDP:sta vasemmalle ......................................... 262 Vanhan työväenliikkeen perintö uudessa muodosssa ..................271 Valkoisen kontrollin radikalisoiva vaikutus .......................................275 Etsivän Keskuspoliisin valvova silmä ...........................................277 Talonpoikaiston rekrytointi valkoiseen rintamaan....................... 290 Vuoden 1918 perintö ja työväestö .............................................. 296 Yhteenveto: Radikalismin syveneminen kommunismiksi ..................304 Ääni vallankumoukselle – vaaliradikalismi ........................................306 Kommunismin kannatusalueet Lapissa 1920-luvulla ..................314 ”Kommunistikuntien” poliittinen rakenne ................................. 322 V Modernisoituva Lappi radikalismin alustana .......................... 326 Taloudellinen muutos radikalismin pohjana .....................................328 Maan isojako – omistuksen vahvistaminen ................................328 Elinkeinorakenteen muutos .......................................................335 Väestönkasvu työväestön muuttoliikettä ....................................345 Työväenluokan sosiaalinen muotoutuminen ....................................357 Sahat ja savotat – Lapin työläisyhteisöt ......................................358