DOCSLIB.ORG

”Paljon Niitä Siel' Ol” – Arkistoselvitys Vierumäelle

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
”Paljon Niitä Siel' Ol” – Arkistoselvitys Vierumäelle TAISTELUUN OSALLISTUNEET JOUKKOYKSIKÖT ”Paljon niitä siel’ ol” Arkistoselvitys Vierumäelle haudatuista vuoden 1918 sisällissodan punaisista Ilkka Jokipii & Ville-Pekka Kääriäinen 1 ”Paljon niitä siel’ ol” Arkistoselvitys Vierumäelle haudatuista vuoden 1918 sisällissodan punaisista Ilkka Jokipii & Ville-Pekka Kääriäinen KANSALLISARKISTO HELSINKI 2020 ©Kansallisarkisto Kansallisarkiston toimituksia 24 ISBN 978 952 7323 06 9 ISSN 2489-7167 Graafinen suunnittelu ja taitto: Petteri Kivekäs Etukannen kuva: Vierumäen muistopatsaan paljastustilaisuus 26.6.1949. Kuva: Esko Rantanen. Julkaistu Maire Rantasen luvalla. Takakannen kuva: Vierumäen muistopatsaan alue 25.2.2020. Metsä on jo kaadettu ja kasvillisuus poistettu. Kuva: Jussi Nuorteva. Esipuhe uomen sisällissodassa menehtyneistä min kutsuttu Hautapelloksi. Hautaaminen henkilöistä on koottu tietokantatietoja käynnistyi 23.4.1918. Paikalle pystytettiin vuodesta 1998 lähtien. Marraskuussa vuonna 1949 muistomerkki, jonka mukaan S 2019 Kansallisarkisto julkaisi uudiste- alueelle on haudattu noin 300 vainajaa. tun Sotasurmasammon, joka korvasi aiem- Muistomerkin pystyttämisestä vastasivat man Sotasurmat-tietokannan. Osana tätä työ- Heinolan maaseurakunta ja Heinolan maa- tä valtioneuvoston kanslia tilasi vuoden 2019 laiskunta. lopussa Kansallisarkistolta arkistoselvityksen, Muistomerkki ja hauta-alue sijaitsevat jonka tavoitteena on muodostaa kokonaisku- Versowood Oy:n tehdasalueella. Heinolan va siitä, mitä Vierumäen 1918 sisällissodan kaupunki ja Versowood Oy tekivät vuonna taisteluista asiakirjalähteiden perusteella tie- 2017 Itä-Suomen aluehallintovirastoon yh- detään ja mitä lähteet kertovat Vierumäelle teisen hakemuksen vainajien siirtämiseksi haudattujen vainajien lukumäärästä. alueelta. Aluehallintovirasto myönsi siirto- Heinolan Vierumäellä taisteltiin 20.– luvan vuonna 2018 ja edellytti samalla vai- ©Kansallisarkisto 21.4.1918. Sisällissota oli päättymäisillään, ja najien tunnistamista. Käytännössä päätöksen Kansallisarkiston toimituksia 24 ISBN 978 952 7323 06 9 punaiset olivat sen jo käytännössä hävinneet. toteuttaminen edellyttää arkeologisia kai- ISSN 2489-7167 Vetäytyvät punaiset ja heidän etenemistään vauksia ja olemassa olevien arkistotietojen estävät valkoiset kohtasivat Vierunkankaalla. tarkistamista. Tämä arkistotutkimus antaa Graafinen suunnittelu ja taitto: Petteri Kivekäs Punaiset onnistuivat tekemään läpimurron ja siten myös tarvittavaa tausta- ja lisätietoa jatkamaan kohti itää. Heidän tavoitteensa oli kaivausten toteuttamiseen. Etukannen kuva: Vierumäen muistopatsaan paljastustilaisuus 26.6.1949. perääntyä Venäjälle. Vierumäellä käydyt sisällissodan tais- Kuva: Esko Rantanen. Julkaistu Maire Rantasen luvalla. Takakannen kuva: Vierumäen muistopatsaan alue 25.2.2020. Vierumäellä kaatuneiden ja taistelun jäl- telut ovat haastava tutkimuskohde, koska Metsä on jo kaadettu ja kasvillisuus poistettu. keen teloitettujen punaisten ruumiit haudat- kokonaiskuva pitää rakentaa hyvin monista Kuva: Jussi Nuorteva. tiin Laukkalankankaalle, jota on myöhem- lähteistä ja koota monia yksityiskohtia yh- 5 distelemällä. Punaisten vaiheista Vierumäen terit Ilkka Jokipii ja Ville-Pekka Kääriäinen taisteluissa on käytettävissä vain yksittäisiä ovat tehneet erinomaista työtä selvittäessään asiakirjoja. Henkilöiden kohtalot on tunnis- Vierumäen taisteluissa kuolleiden ja teloi- tettava vertaamalla useita asiakirjoja ja tietoja tettujen tietoja. Kumpikin on työskennellyt eri arkistoista ja seurakunnista. Muistitieto ja vaativissa tutkimusprojekteissa Kansallisar- asiakirjojen perusteella tunnistettujen vaina- kistossa myös aiemmin. Osa aineistosta on jien määrä eivät välttämättä kohtaa. digitoituna ja käytettävissä Kansallisarkiston Kansallisarkisto käynnisti arkistoselvityk- sähköisestä arkistopalvelusta arkistoselvityk- sen maaliskuun alussa 2020. Filosofian mais- sen lähdeviitteiden mukaisesti. Helsingissä 18.6.2020 Päivi Happonen Tutkimusjohtaja, dosentti Kansallisarkisto 6 Sisältö Esipuhe 5 Johdanto 9 Arkistoselvityksen tutkimustehtävä 9 Aineisto ja tutkimusmenetelmät 10 Taisteluun osallistuneet joukkoyksiköt 13 Heinolan punakaarti 13 Heinolan 2. komppania (Lahti 1-2-2) 13 Vierumäellä ja Urajärvellä pakko-otetut punakaartilaiset 14 Lahden punakaarti 15 Lahden II. rykmentin I. pataljoonan 2. komppania (Lahti 2-1-2) 15 Lahden I. rykmentin III. pataljoonan 1. komppania (Lahti 1-3-1) 16 Helsingin punakaartin komppaniat 17 ”Kivimiesten komppania”, Helsingin I. rykmentin I. pataljoonan 4. komppania (Helsinki 1-1-4) 17 ”Kirvesmiesten komppania”, Helsingin I. rykmentin II. pataljoonan 4. komppania (Helsinki 1-2-4) 18 Haminan 2. komppania (Kotka 2-1-2) 19 Riihimäen punakaarti 20 Reijosen komppania (Lahti 1-3-2) 20 Riihimäen kuularuiskuosastot 20 Punaisten tykistöosasto 21 Muut punakaartin osastot 21 Väitetysti Vierumäellä olleet joukot 22 Punaisten joukkojen lukumäärä ja asemat Vierumäen taistelussa 23 Punaisten joukot Vierumäellä ja Urajärvellä 23 Punaisten pääjoukon vetäytyminen Heinolan kirkonkylästä Vierumäelle 24 7 Vierumäen taistelu 20.4.1918: taistelun yleinen kulku ja taistelupaikat 26 Taistelun ensikosketukset Muttalan talolla ja Urajärven kylässä 26 Härkälän kylän ja Vierumäen tienristeyksen taistelu 30 Punaisten pääjoukon saapuminen Heinolasta, punaisten läpimurto ja taistelun päättyminen 31 Aiemmat arviot kuolleiden määrästä 35 Aiemmissa tutkimuksissa esitetyt arviot 35 Sodanaikaisissa lähteissä esiintyvät lukumäärät kuolleista 38 Sodanaikaisessa lehdistössä esitetyt arviot 39 Valkoisen puolen muistitiedossa esitetyt arviot 40 Punaisten ja siviilien muistelma-aineistossa esitetyt arviot 43 Heinolalaisten perimätietoon ja paikallisten omiin selvityksiin perustuvat arviot 45 Tiedot punaisten haavoittuneista ja mukana kannetuista kuolleista 47 Taistelun jälkeiset teloitukset ja vankimäärä 50 Vierumäen joukkohaudan muistomerkki 52 Tiedot hautauksista Vierumäellä 55 Luettelo kuolleista ja kadonneista 60 Kaatuneet ja ammutut 60 Epävarmat kuolintapaukset ja kadonneet 62 Muut tapaukset 62 Yhteenveto 63 Lähteet ja kirjallisuus 68 Viitteet 72 8 Johdanto ARKISTOSELVITYKSEN välillä vallitseva epäsuhta. Kaatuneiksi ja Vie- TUTKIMUSTEHTÄVÄ rumäelle haudatuiksi mainitaan usein noin 200–300 punaista, mutta myös suurempia ämä Kansallisarkiston tekemä arkis- arvioita on esitetty. Kansallisarkiston Suo- toselvitys täydentää tietoja Suomen men Sotasurmat 1914–1922 -tietokannan sisällissodan Vierumäen taistelusta. Se mukaan taistelussa ja sen jälkiselvittelyissä T tarjoaa tausta-aineistoa suunnitelmal- kuoli kuitenkin vain noin 30 henkilöä.1 Ero le, jossa Heinolan Vierumäellä sijaitsevan pu- tunnettujen tapausten ja mainittujen uhri- naisten joukkohaudan vainajat on tarkoitus lukujen välillä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti siirtää uuteen hautapaikkaan. Arkistoselvi- kerro ”puuttuvista” vainajista vaan todennä- tys on osa valtioneuvoston kanslian Kansal- köisemmin liioittelevista raporteista ja muis- lisarkistolle antamaa toimeksiantoa. Siihen titiedosta. Se ei olisi Suomen sisällissodan kuuluvat selvitys Hennalan vankileirillä kontekstissa mitenkään epätavallista, sillä kuolleista punaisista sekä erillinen selvitys monet sisällissotatutkijat ovat pitäneet tie- Vierumäen taistelun jälkeen joukkohauda- toja kuolleiden suurista määristä epäuskot- tuista punakaartilaisista. Arkistoselvityksen tavina. Raporttien lukujen sijaan kuolleiden tavoitteena on ollut kartoittaa mahdollisim- määrän selvittämisessä pitää lähteä siitä, että man tarkasti ne henkilöt, jotka on haudattu vainajista löytyy tietoa virallisista lähteistä. Vierumäellä sijaitsevaan joukkohautaan. Tä- Suomen hyvä väestökirjanpito mahdollistaa män lisäksi on käyty järjestelmällisesti läpi tällaisen tutkimuksen työläydestään huoli- arkistotiedot Vierumäen taistelusta, punais- matta. ten vainajien hautaamisesta ja muistomerkin Kansallisarkisto on saanut tiedonantoja ja pystyttämisestä vuonna 1949. Kokonaisku- apua monilta tahoilta arkistoselvitystä teh- van muodostaminen on tärkeää, jotta voim- dessään. Haluamme kiittää seuraavia tahoja me arvioida tapahtumien todellista kulkua ja yhteistyöstä: taistelussa ja sen jälkiselvityksissä kuolleiden punaisten määrää. ● Arja Kolli, Heinolan seurakunta Tutkimuksen lähtökohtana ja pääongel- ● Ella Vuorela ja Hannele Karvonen, mana on ollut muistitiedon, vanhemman Heinolan kaupunginarkisto historiankirjoituksen, muistomerkissä ole- ● Jari Niemi, Heinola van lukumäärän (”noin 300 Suomen kansa- ● Jukka Kulomaa, Maanpuolustus- laista”) ja tunnistettujen kuolleiden määrien korkeakoulun sotahistorian dosentti 9 ”PALJON NIITÄ SIEL’ OL” ● Kansan arkiston henkilökunta arkistoidun asiakirjamateriaalin näkökul- ● Leena Kekkonen, Helsinki masta hankala tutkimuskohde sen vuoksi, ● Matti Halme, Urajärvi että se ajoittui sisällissodan loppuvaiheeseen ● Työväen arkiston henkilökunta 20.–21.4.1918. Punaiset olivat tuolloin jo ● Tauno Tukkinen, Lohja käytännössä hävinneet sodan, ja heidän ai- ● Tapani Ripatti, Lahti noa tavoitteensa oli perääntyä Neuvosto-Ve- ● Tuomas Hoppu, Tampereen yliopisto näjän puolelle. Punaisten katastrofaalisen ● Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tilanteen takia heidän vaiheistaan Heinolan arkiston henkilökunta rintamalla huhtikuun lopussa ei ole jäänyt punaisen puolen omiin aineistoihin kuin yk- Kansallisarkistossa arkistoselvitystä ovat oh- sittäisiä lähteitä. Arkistoselvityksen aikana on janneet tutkimusjohtaja Päivi Happonen ja huomattu, että myös valkoisten aineistoissa pääjohtaja Jussi Nuorteva. tapahtumat kirjattiin huhtikuun lopussa yli- malkaisemmin helmi- ja maaliskuun
Load more

Recommended publications
  • Koulu- Ja Linja-Autokuljetusten Tasoristeysturvallisuus Rataosat LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA
    48 • 2014 LIIKENNEVIRASTON TUtkIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MARKUS LAINE MIKKO POUTANEN Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus RATAOSAT LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA Markus Laine, Mikko Poutanen Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus Rataosat Lahti–Heinola ja Lahti–Loviisan satama Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Markus Laine Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-024-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Markus Laine, Mikko Poutanen: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus, ra- taosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama. Liikennevirasto, infra ja ympäristö -osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014. 50 sivua ja 8 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-024-7. Avainsanat: tasoristeykset, liikenneturvallisuus, liikenneonnettomuudet, koululaiskuljetus, linja- autoliikenne Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kartoittaa rataosien Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama ta- soristeykset, joista kulkee koulukuljetuksia tai linja-autoliikennettä. Lisäksi tarkoituk- sena oli esittää tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpidesuosituksia kuljetusten reiteille ja tasoristeyksille sekä ehdottaa muita parannuksia, mikäli tutkimuksen aika- na koulukuljetuksissa ilmenisi puutteita. Rataosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan sa- tama valittiin tutkimusalueeksi, koska rataosilla on tapahtunut
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Kukonkoivu Erinomaiset Logistiset Yhteydet
    KUKONKOIVU ERINOMAISET LOGISTISET YHTEYDET Lahden seutu tarjoaa ihanteellisen sijainnin kasvavien markkinoiden läheisyydessä JYVÄSKYLÄ Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Kukonkoivun yritysalue on teollisuuden ja KUKONKOIVUKUKONKOIVU LAHTI maaliikennetoimintojen vireä keskittymä. TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA Kukonkoivun valmis kaava mahdollistaa nopeasti käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi KOUVOLA aloittaa heti. Kukonkoivun yritysalue sijaitsee loistavien liikenneyhteyksien varrella, noin 10 minuutin HELSINKI ajomatkan päässä Lahdesta. Alue on Riihimäentien ja VT 12:n eli Lahden eteläisen kehätien uuden linjauksen läheisyydessä tuntumassa. VT 12 linjaus valmistuu 2020 ja parantaa hyviä logistisia yhteyksiä entisestään. Logistinen Kantava Maakaasu Kustannus- sijainti maaperä tehokas WWW.LAHTIBUSINESSREGION.FI Hollola | Asikkala | Hartola | Iitti | Lahti | Orimattila | Padasjoki KUKONKOIVU VIREÄ TEOLLISUUSALUE Erinomainen tonttitarjonta Autamme yrityksenne ■ Kokonaisala 98 ha sijoittumisessa Lahden ■ Vapaiden, rakentamisvalmiiden tonttien kaupunkiseudulle pinta-ala on yhteensä noin 25 ha. ■ Vapaiden toimitilojen ja ■ Tonttien koot ovat noin 3 070 – 35 469 m² ja yritystonttien kartoitus rakennusoikeus noin 1 535 – 17 735 k-m². ■ Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, ■ Valmis kaava mahdollistaa nopeasti investoinnit ja kehittäminen käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi aloittaa heti. ■ Alihankinta- ja yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja kokoaminen ■ Maaperä on rakentamiselle suotuisaa, kantavaa
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the Community Structure and Employment
    Taloustutkimus Oy Pasi Holm and Juho Tyynilä Further information: [email protected]; tel. +358(0) 50 374 7462 TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the community structure and employment Lead Partner A second transverse connection for Southern Finland • In recent decades, the road network has mainly been developed radially, leading away from the Helsinki Metropolitan Area. • The east-west connection Turku – Helsinki region – Hamina – Vaalimaa is finally complete. • The next development area: West coast – Tampere – Lahti – Kouvola – Lappeenranta – Nuijamaa? -Kotka/Hamina is the main export port of the forest industry.* -The significance of Russian trade and tourism will increase in the long term; political and economical trends vary -Asian trade flows; Kouvola logistics centre; Containers on rubber tires across the country • Growth circle of Southeast Finland to accompany the growth triangle of Helsinki-Tampere-Turku: Helsinki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Hamina * Centralising import and export logistics to Vuosaari is not a fully natural process; it is also based on infrastructural solutions. Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Prioritising the development corridors of Southern Finland Road Railroad Densely populated area 10 km zone ports Prioritised points of the transport corridor https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/etela- suomen_kehityskaytavilla_nelja_erilaista_profiilia.27145.blog Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Key sectors in the TR12 area The area includes Lahti Region, Kymenlaakso, Tavastia Proper, the Tampere region (Pirkanmaa), Satakunta, Southwest Finland and South Karelia. Review of the Million euro significance of trunk road 12’s area of influence Percentage of the country’s turnover the ofcountry’s Percentage for business life.
    [Show full text]
  • Väestö, Kevät 2020 (Pdf)
    Päijät-Hämeen liitto Päijät-Häme — Väestö katsaus maakunnan kehitykseen Kevät 2020 Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku 199 557* (maaliskuu 2020) *Iitti ei ole mukana Hartola 2 685 Sysmä 3 644 Padasjoki 2 888 PÄIJÄT-HÄME Heinola 18 595 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Asikkala 8 062 Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 2010 201 772 97 680 104 092 1 028 952 1 093 1 105 2011 202 236 97 970 104 266 989 901 1 051 1 102 2012 202 548 98 136 104 412 1 012 974 1 103 1 117 Hollola 2013 202 424 98 157 104 267 962 875 1 028 1 124 23 389 Lahti 2014 202 009 97 967 104 042 933 862 1 115 1 148 119 937 2015 201 615 97 844 103 771 876 901 1 014 1 120 Iitti Kärkölä 6 694 2016 201 685 98 124 103 561 872 758 1 081 1 181 4 363 2017 201 228 98 034 103 194 819 780 1 100 1 147 Orimattila 2018 200 629 97 807 102 822 770 751 1 160 1 153 15 994 2019 199 604 97 347 102 257 706 669 1081 1160 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A246 * 2020 Teksti ja kuviot: Jukka Mikkonen 2 ISBN 978-951-637-256-6 Kartat: Mari Lång-Kauppi ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Päijät-Hämeen väestö LYHYESTI Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on Vyöhykkeet puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin väestörakenteellinen mie- lenkiinto kohdistuu nykyisin väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten Kaupunkialue määrään.
    [Show full text]
  • Yhdyskuntajätehuollon Lähtötiedot Päijät-Hämeessä 96 Juha-Heikki Tanskanen Yhdyskunta]Ätehuollon Läht®Tiedot Päij Ät-Hämeessä
    96 Juha-Heikki Tanskanen Yhdyskuntajätehuollon lähtötiedot Päijät-Hämeessä 96 Juha-Heikki Tanskanen Yhdyskunta]ätehuollon läht®tiedot Päij ät-Hämeessä Helsinki 1997 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ISBN 952-I 1-0182-2 ISSN I455-0792 Painopaikka: Oy EditaAb Helsinki 1997 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO .............................................. 5 2 PERUSTIEDOT JÄTTEEN MÄÄRÄSTÄ JA LAADUSTA ........ 6 2.1 Jätteen määrä j a koostumus .................................. 6 2.2 Jätejakeiden haitta-ainepitoisuudetja lämpöarvot ................ 11 2.3 Lajittelutehokkuuden arvot .................................. 12 3 YKSIKKÖKUSTANNUKSET .............................. 15 3.1 Jäteastiat keittiössä ........................................ 15 3.2 Jätteen tuottajien omat kuljetukset ............................ 15 3.3 Astia-, keräys- ja kuljetusjärjestelmä .......................... 17 3.4 Siirtokuormaus ja jatkokuljetus .............................. 29 3.5 Kotikompostointi ......................................... 29 3.6 Keskitetty kompostointi .................................... 30 3.7 Jätteen optinen lajittelu ..................................... 31 3.8 Jätepolttoaineen tuotto ..................................... 31 3.9 Jätteen loppusijoitus ....................................... 31 3.10 Tuotot .................................................. 32 4 YKSIKKOPAASTOT .....................................32 4.1 Jätteen tuottajien suorittama jätteenkuljetus ..................... 34 4.2 Keräys, kuljetus ja jatkokuljetus .............................. 34 4.3 Siirtokuormaus
    [Show full text]
  • Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti
    Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ...............................................................................................................
    [Show full text]