TAISTELUUN OSALLISTUNEET JOUKKOYKSIKÖT ”Paljon niitä siel’ ol” Arkistoselvitys Vierumäelle haudatuista vuoden 1918 sisällissodan punaisista Ilkka Jokipii & Ville-Pekka Kääriäinen 1 ”Paljon niitä siel’ ol” Arkistoselvitys Vierumäelle haudatuista vuoden 1918 sisällissodan punaisista Ilkka Jokipii & Ville-Pekka Kääriäinen KANSALLISARKISTO HELSINKI 2020 ©Kansallisarkisto Kansallisarkiston toimituksia 24 ISBN 978 952 7323 06 9 ISSN 2489-7167 Graafinen suunnittelu ja taitto: Petteri Kivekäs Etukannen kuva: Vierumäen muistopatsaan paljastustilaisuus 26.6.1949. Kuva: Esko Rantanen. Julkaistu Maire Rantasen luvalla. Takakannen kuva: Vierumäen muistopatsaan alue 25.2.2020. Metsä on jo kaadettu ja kasvillisuus poistettu. Kuva: Jussi Nuorteva. Esipuhe uomen sisällissodassa menehtyneistä min kutsuttu Hautapelloksi. Hautaaminen henkilöistä on koottu tietokantatietoja käynnistyi 23.4.1918. Paikalle pystytettiin vuodesta 1998 lähtien. Marraskuussa vuonna 1949 muistomerkki, jonka mukaan S 2019 Kansallisarkisto julkaisi uudiste- alueelle on haudattu noin 300 vainajaa. tun Sotasurmasammon, joka korvasi aiem- Muistomerkin pystyttämisestä vastasivat man Sotasurmat-tietokannan. Osana tätä työ- Heinolan maaseurakunta ja Heinolan maa- tä valtioneuvoston kanslia tilasi vuoden 2019 laiskunta. lopussa Kansallisarkistolta arkistoselvityksen, Muistomerkki ja hauta-alue sijaitsevat jonka tavoitteena on muodostaa kokonaisku- Versowood Oy:n tehdasalueella. Heinolan va siitä, mitä Vierumäen 1918 sisällissodan kaupunki ja Versowood Oy tekivät vuonna taisteluista asiakirjalähteiden perusteella tie- 2017 Itä-Suomen aluehallintovirastoon yh- detään ja mitä lähteet kertovat Vierumäelle teisen hakemuksen vainajien siirtämiseksi haudattujen vainajien lukumäärästä. alueelta. Aluehallintovirasto myönsi siirto- Heinolan Vierumäellä taisteltiin 20.– luvan vuonna 2018 ja edellytti samalla vai- ©Kansallisarkisto 21.4.1918. Sisällissota oli päättymäisillään, ja najien tunnistamista. Käytännössä päätöksen Kansallisarkiston toimituksia 24 ISBN 978 952 7323 06 9 punaiset olivat sen jo käytännössä hävinneet. toteuttaminen edellyttää arkeologisia kai- ISSN 2489-7167 Vetäytyvät punaiset ja heidän etenemistään vauksia ja olemassa olevien arkistotietojen estävät valkoiset kohtasivat Vierunkankaalla. tarkistamista. Tämä arkistotutkimus antaa Graafinen suunnittelu ja taitto: Petteri Kivekäs Punaiset onnistuivat tekemään läpimurron ja siten myös tarvittavaa tausta- ja lisätietoa jatkamaan kohti itää. Heidän tavoitteensa oli kaivausten toteuttamiseen. Etukannen kuva: Vierumäen muistopatsaan paljastustilaisuus 26.6.1949. perääntyä Venäjälle. Vierumäellä käydyt sisällissodan tais- Kuva: Esko Rantanen. Julkaistu Maire Rantasen luvalla. Takakannen kuva: Vierumäen muistopatsaan alue 25.2.2020. Vierumäellä kaatuneiden ja taistelun jäl- telut ovat haastava tutkimuskohde, koska Metsä on jo kaadettu ja kasvillisuus poistettu. keen teloitettujen punaisten ruumiit haudat- kokonaiskuva pitää rakentaa hyvin monista Kuva: Jussi Nuorteva. tiin Laukkalankankaalle, jota on myöhem- lähteistä ja koota monia yksityiskohtia yh- 5 distelemällä. Punaisten vaiheista Vierumäen terit Ilkka Jokipii ja Ville-Pekka Kääriäinen taisteluissa on käytettävissä vain yksittäisiä ovat tehneet erinomaista työtä selvittäessään asiakirjoja. Henkilöiden kohtalot on tunnis- Vierumäen taisteluissa kuolleiden ja teloi- tettava vertaamalla useita asiakirjoja ja tietoja tettujen tietoja. Kumpikin on työskennellyt eri arkistoista ja seurakunnista. Muistitieto ja vaativissa tutkimusprojekteissa Kansallisar- asiakirjojen perusteella tunnistettujen vaina- kistossa myös aiemmin. Osa aineistosta on jien määrä eivät välttämättä kohtaa. digitoituna ja käytettävissä Kansallisarkiston Kansallisarkisto käynnisti arkistoselvityk- sähköisestä arkistopalvelusta arkistoselvityk- sen maaliskuun alussa 2020. Filosofian mais- sen lähdeviitteiden mukaisesti. Helsingissä 18.6.2020 Päivi Happonen Tutkimusjohtaja, dosentti Kansallisarkisto 6 Sisältö Esipuhe 5 Johdanto 9 Arkistoselvityksen tutkimustehtävä 9 Aineisto ja tutkimusmenetelmät 10 Taisteluun osallistuneet joukkoyksiköt 13 Heinolan punakaarti 13 Heinolan 2. komppania (Lahti 1-2-2) 13 Vierumäellä ja Urajärvellä pakko-otetut punakaartilaiset 14 Lahden punakaarti 15 Lahden II. rykmentin I. pataljoonan 2. komppania (Lahti 2-1-2) 15 Lahden I. rykmentin III. pataljoonan 1. komppania (Lahti 1-3-1) 16 Helsingin punakaartin komppaniat 17 ”Kivimiesten komppania”, Helsingin I. rykmentin I. pataljoonan 4. komppania (Helsinki 1-1-4) 17 ”Kirvesmiesten komppania”, Helsingin I. rykmentin II. pataljoonan 4. komppania (Helsinki 1-2-4) 18 Haminan 2. komppania (Kotka 2-1-2) 19 Riihimäen punakaarti 20 Reijosen komppania (Lahti 1-3-2) 20 Riihimäen kuularuiskuosastot 20 Punaisten tykistöosasto 21 Muut punakaartin osastot 21 Väitetysti Vierumäellä olleet joukot 22 Punaisten joukkojen lukumäärä ja asemat Vierumäen taistelussa 23 Punaisten joukot Vierumäellä ja Urajärvellä 23 Punaisten pääjoukon vetäytyminen Heinolan kirkonkylästä Vierumäelle 24 7 Vierumäen taistelu 20.4.1918: taistelun yleinen kulku ja taistelupaikat 26 Taistelun ensikosketukset Muttalan talolla ja Urajärven kylässä 26 Härkälän kylän ja Vierumäen tienristeyksen taistelu 30 Punaisten pääjoukon saapuminen Heinolasta, punaisten läpimurto ja taistelun päättyminen 31 Aiemmat arviot kuolleiden määrästä 35 Aiemmissa tutkimuksissa esitetyt arviot 35 Sodanaikaisissa lähteissä esiintyvät lukumäärät kuolleista 38 Sodanaikaisessa lehdistössä esitetyt arviot 39 Valkoisen puolen muistitiedossa esitetyt arviot 40 Punaisten ja siviilien muistelma-aineistossa esitetyt arviot 43 Heinolalaisten perimätietoon ja paikallisten omiin selvityksiin perustuvat arviot 45 Tiedot punaisten haavoittuneista ja mukana kannetuista kuolleista 47 Taistelun jälkeiset teloitukset ja vankimäärä 50 Vierumäen joukkohaudan muistomerkki 52 Tiedot hautauksista Vierumäellä 55 Luettelo kuolleista ja kadonneista 60 Kaatuneet ja ammutut 60 Epävarmat kuolintapaukset ja kadonneet 62 Muut tapaukset 62 Yhteenveto 63 Lähteet ja kirjallisuus 68 Viitteet 72 8 Johdanto ARKISTOSELVITYKSEN välillä vallitseva epäsuhta. Kaatuneiksi ja Vie- TUTKIMUSTEHTÄVÄ rumäelle haudatuiksi mainitaan usein noin 200–300 punaista, mutta myös suurempia ämä Kansallisarkiston tekemä arkis- arvioita on esitetty. Kansallisarkiston Suo- toselvitys täydentää tietoja Suomen men Sotasurmat 1914–1922 -tietokannan sisällissodan Vierumäen taistelusta. Se mukaan taistelussa ja sen jälkiselvittelyissä T tarjoaa tausta-aineistoa suunnitelmal- kuoli kuitenkin vain noin 30 henkilöä.1 Ero le, jossa Heinolan Vierumäellä sijaitsevan pu- tunnettujen tapausten ja mainittujen uhri- naisten joukkohaudan vainajat on tarkoitus lukujen välillä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti siirtää uuteen hautapaikkaan. Arkistoselvi- kerro ”puuttuvista” vainajista vaan todennä- tys on osa valtioneuvoston kanslian Kansal- köisemmin liioittelevista raporteista ja muis- lisarkistolle antamaa toimeksiantoa. Siihen titiedosta. Se ei olisi Suomen sisällissodan kuuluvat selvitys Hennalan vankileirillä kontekstissa mitenkään epätavallista, sillä kuolleista punaisista sekä erillinen selvitys monet sisällissotatutkijat ovat pitäneet tie- Vierumäen taistelun jälkeen joukkohauda- toja kuolleiden suurista määristä epäuskot- tuista punakaartilaisista. Arkistoselvityksen tavina. Raporttien lukujen sijaan kuolleiden tavoitteena on ollut kartoittaa mahdollisim- määrän selvittämisessä pitää lähteä siitä, että man tarkasti ne henkilöt, jotka on haudattu vainajista löytyy tietoa virallisista lähteistä. Vierumäellä sijaitsevaan joukkohautaan. Tä- Suomen hyvä väestökirjanpito mahdollistaa män lisäksi on käyty järjestelmällisesti läpi tällaisen tutkimuksen työläydestään huoli- arkistotiedot Vierumäen taistelusta, punais- matta. ten vainajien hautaamisesta ja muistomerkin Kansallisarkisto on saanut tiedonantoja ja pystyttämisestä vuonna 1949. Kokonaisku- apua monilta tahoilta arkistoselvitystä teh- van muodostaminen on tärkeää, jotta voim- dessään. Haluamme kiittää seuraavia tahoja me arvioida tapahtumien todellista kulkua ja yhteistyöstä: taistelussa ja sen jälkiselvityksissä kuolleiden punaisten määrää. ● Arja Kolli, Heinolan seurakunta Tutkimuksen lähtökohtana ja pääongel- ● Ella Vuorela ja Hannele Karvonen, mana on ollut muistitiedon, vanhemman Heinolan kaupunginarkisto historiankirjoituksen, muistomerkissä ole- ● Jari Niemi, Heinola van lukumäärän (”noin 300 Suomen kansa- ● Jukka Kulomaa, Maanpuolustus- laista”) ja tunnistettujen kuolleiden määrien korkeakoulun sotahistorian dosentti 9 ”PALJON NIITÄ SIEL’ OL” ● Kansan arkiston henkilökunta arkistoidun asiakirjamateriaalin näkökul- ● Leena Kekkonen, Helsinki masta hankala tutkimuskohde sen vuoksi, ● Matti Halme, Urajärvi että se ajoittui sisällissodan loppuvaiheeseen ● Työväen arkiston henkilökunta 20.–21.4.1918. Punaiset olivat tuolloin jo ● Tauno Tukkinen, Lohja käytännössä hävinneet sodan, ja heidän ai- ● Tapani Ripatti, Lahti noa tavoitteensa oli perääntyä Neuvosto-Ve- ● Tuomas Hoppu, Tampereen yliopisto näjän puolelle. Punaisten katastrofaalisen ● Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tilanteen takia heidän vaiheistaan Heinolan arkiston henkilökunta rintamalla huhtikuun lopussa ei ole jäänyt punaisen puolen omiin aineistoihin kuin yk- Kansallisarkistossa arkistoselvitystä ovat oh- sittäisiä lähteitä. Arkistoselvityksen aikana on janneet tutkimusjohtaja Päivi Happonen ja huomattu, että myös valkoisten aineistoissa pääjohtaja Jussi Nuorteva. tapahtumat kirjattiin huhtikuun lopussa yli- malkaisemmin helmi- ja maaliskuun