Kaavaselostus Tervaskannonmäki.Pdf

MARTTILATERVASKANNONMÄENASEMAKAAVA JA MUUTOSASEMAKAAVAN 17.05.2013 Asemakaava hyväksyttyon kunnanvaltuustossa ASEMAKAAVAASE- JA 27.05.2013 §62. 27.05.2013 TERVASKANNONMÄEN MARTTILA MAKAAVAN MUUTOS O Y 02 02 - 2424 963 M U S T O N E N T T A R M O T T U R K U O T S I M I 2 2 0 7 2 0 O T I 27 27 A T H E T I KK R A L L E H M US T I E ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 1

1 PERUSPERUS---- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 TUNNISTETIEDOT

MARTTILA Tervaskannonmäen asemakaava ja asemakaavan muutos.

Kaavatunnus 408-27052013 Asemakaava 17.5.2013

Asemakaavan muutos koskee korttelia 113 ja maatalousaluetta.

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 113, 230 - 235 sekä erityis-, virkistys-, vesi- ja katualuetta.

Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Lehmustie 27 A, 20720 Turku 02-2424 963, fax 02-2424 964

Kunnallistekninen suunnittelu: Kon-Ins Oy Raisiontori 7, 21200 Raisio 02-4339 150, fax 02-4381 372

Luontoselvitys: Luontotietotoimisto Lehto & Sillanpää Saksalantie 540 21270 Nousiainen 0400 274 523

Kaavoituspäätös 30.11.2010 Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla 2.12.2010 - 5.1.2011 ja vireilletulokuulutus on julkaistu 3.12.2010 ilmestyneessä Auran- maan Viikkolehdessä sekä 6.9.2012 kunnan ilmoitustaululla, kotisivuilla ja 7.9.2012 ilmestyneessä Auranmaan Viikkolehdessä. Kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4.9.2012 Kunnanhallitus hyväksyi 21.8.2012 päivätyn rakennemallin 3 jatkosuunnitte- lun pohjaksi 20.9.2012. Kunnanhallitus hyväksyi 1.10.2012 päivätyn luonnoksen 11.10.2012. Asemakaavaluonnos julkisesti nähtävillä 16.10.-23.11.2012 Kunnanhallitus hyväksyi16.1.2013 päivätyn ehdotuksen 5.2.2013 Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä 15.2. – 14.3.2013 Kunnanhallitus hyväksyi 7.5.2013 päivätyn asemakaava 14.5.2013. Teknisen tarkistuksen jälkeen uusi päiväys on 17.5.2013 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 27.5.2013

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 2

1.2 KaavKaavaaaa----alueenalueen sijainti

Suunnittelualue

Asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle. Suunnittelualue rajoittuu idässä Ihmistenojaan sekä Nahkurintiehen ja pohjoisessa metsäalueeseen. Etelässä on Martintien pohjoispuolella oleva asuinalue. Alueelle tulee lännes- tä Metsäniityntie, jonka pohjoispuolella on rakentamaton peltoalue ja etelä- puolella koulu ja urheilukenttä. Suunnittelualueen eteläosa on tasaista peltoaluetta. Pohjoisosa on pääosin harvennettua metsäaluetta jonka keskellä on loiva mäki. Alueen länsireunassa kulkee ulkoilureitti. Itäreunassa on Puostinlähteen vedenottamo.

Alueen koko on n. 23,4 ha. Asemakaavan muutosta alueen pinta-alasta on 1,6 ha.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 3

Ilmakuva 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Tervaskannonmäen asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavan tavoitteena sijoittaa on alueelle pientaloasumista huomioiden luontoarvot ja ulkoilureitit. Tavoitteena on myös mahdollistaa jalkapalloken- tän sijoittuminen alueelle.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 4

1.4 Selostuksen sisällysluettelo

1 PERUSPERUS---- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 13 3.1.4 Maanomistus 15 3.2 Suunnittelutilanne 15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 19

4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 20 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 20 4.3.1 Osalliset 20 4.3.2 Vireilletulo 21 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 21 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 21 4.4 Tavoitteet 21 4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 22 2222 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 22 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 28 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 30 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 30 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.15.15.1 Kaavan rakenne 3331 3111 5.1.1 Mitoitus 32 5.1.2 Palvelut 32 5.3 Aluevaraukset 33 5.3.1 Korttelialueet 33 5.3.2 Muut alueet 34 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 5

5.4 Kaavan vaikutukset 34 5.5 Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön suojelu 34 5.6 Kaavamerkinnät ja –määräykset 35 5.7 Nimistö 35

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 363636 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 3336 3666

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastokaavake Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin 01 Analyysikartta 02 Luontoselvityksen lohkojako, liite 02 03 a,b Asemakaavakartta 04 Havainnekuva 05 Tonttikoot

1.6 Kaavan taustaselvitykset

Aluetta koskevat mm. seuraavat selvitykset:

Marttilan Rossalan alueen Luontoinventointi, Luontotietotoimisto Lehto & Sil- lanpää 6/2009

Pohjavesialuekortti, Lounais-Suomen ympäristökeskus 1999

Rakennusinventointi, Turun maakuntamuseo 1998

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 6

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavoituspäätös 30.11.2010 Kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4.9.2012 Kunnanhallitus hyväksyi 21.8.2012 päivätyn rakennemallin 3 jatkosuunnitte- lun pohjaksi 20.9.2012 Kunnanhallitus hyväksyi 1.10.2012 päivätyn luonnoksen 11.10.2012 Asemakaavaluonnos julkisesti nähtävillä 16.10.-23.11.2012 Kunnanhallitus hyväksyi 1.10.2012 päivätyn luonnoksen 11.10.2012 Asemakaavaluonnos julkisesti nähtävillä 16.10.-23.11.2012 Kunnanhallitus hyväksyi16.1.2013 päivätyn ehdotuksen 5.2.2013 Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä 15.2. – 14.3.2013 Kunnanhallitus hyväksyi 7.5.2013 päivätyn asemakaavan 14.5.2013 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 27.5.2013

2.2 Asemakaava

Kaava-alueen pinta-ala on 23,4 ha. AO -korttelialuetta on 9,24 ha, virkistysaluetta 12,25 ha ja katualueita on 16,00 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 17 610 k-m², josta autosuojien/talousrakennusten (a/t) ja talousrakennusten rakennusoikeutta (t) 3 780 k-m².

2.3 Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteutus alkaa kaavan vahvistuttua ja kunnallistekniikan valmis- tuttua.

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Alueen eteläosa on pääosin peltoa, jonka kaakkoisreunassa on kukkula, johon tukeutuu maatilakeskus. Peltoalue rajautuu pohjoisreunaltaan selkeään metsänreunaan. Keskellä peltoaluetta on pieni, tiheäpuustoinen metsäsaareke. Pohjoisosa on metsäaluetta, joka on pääosin harvennettu. Metsäalueella on alueen toinen kukkula, Tervaskannonmäki. Alueen koillisreunaa rajaa puro, Ihmistenoja. Korkeusasemat vaihtelevat välillä +60 (Ihmistenoja) ja +72 m (Tervaskannonmäki). Alueella sijaitsevan vanhan maatilakeskuksen alueella on yhteensä kuusi ra- kennusta. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 7

3.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne ja maisemakuva

Näkymä alueen itäreunasta: Ihmistenoja

Alueen eteläosan avoin peltoalue rajautuu selkeästi pohjoisessa ja kaakkoisosan kauniisiin metsänreunoihin. Pellon keskellä on maisemallisesti merkittävä metsäsaareke. Peltoalueen maisematila jatkuu Ihmistenojan yli itään. Kaakkoisosan pieni mäki näkyy pellon maisematilaa rajaavassa silhuetissa. Itäreuna rajautuu Ihmistenojaan, joka neanderoi kauniisti maastossa.

Analyysikartta, liite 01

Luonnonolot

Kaava-alueelle on tehty Marttilan Rossalan alueen luontoinventointi Luontotietotoimisto Lehto & Sillanpään toimesta vuonna 2009. Inventoinnin kohteena olivat putkilokasvit, linnut sekä liito-orava. Lisäksi kartoitettiin rajauksella sijaitsevat luontotyypit sekä arvioitiin alueen arvoa maisemallisesta näkökulmasta.

Inventoitava alue jaettiin yhteensä seitsemään lohkoon. Kuviojako luontotyyppeihin:

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 8

1. Ihmistenojan puronvarsikuusikko

Luontoarvoiltaan alueen merkittävin kokonaisuus on Ihmistenojan länsipuolella sijaitseva puronrantametsä. Kuviolle on hiljattain rakennettu kapeahko tiepohja, joka on jatkeena eteläpuolella pellon halki kulkevalle tielle ja päättyy pohjoisessa Ihmistenojan yli kulkevalle kävelysillalle. Ihmistenojan puoleiselta osaltaan metsä on valtapuustoltaan järeää tuoretta ja lehtomaista kangasta, jossa pääpuulajina on kuusi (Picea abies). Aluskasvillisuutena esiintyy mm. ketunleipää (Oxalis acetosella), oravanmarjaa (Maianthemum bifolia) sekä jänönsalaattia (Mycelis muralis). Alueen pohjoispäässä lähellä vedenottamoa puusto muuttuu lehtipuuvaltaisemmaksi. Kuusen lisäksi sekapuina esiintyvät harmaaleppä (Alnus incana), raita (Salix caprea) ja tuomi (Prunus padus). Myös lahoa lehtipuuta esiintyy alueella runsaasti. Lähellä vedenottamoa on pienialaisesti rehevää lähdevaikutteista elinympäristöä, jonka lajistoa ovat esimerkiksi lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia) ja tupassara (Carex nigra ssp. juncella). Tiepohjan länsipuoli rajoittuu Tervaskannonmäen nuoreen männikköön ja on puronrannan kuusimetsää vähän karumpaa. Puustossa esiintyy myös mäntyä (Pinus sylvestris), kenttäkerroksen lajistoa ovat mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (V. vitis-idaea) ja esimerkiksi ketunlieko (Huperzia selago).

Puronvarsimetsän linnustossa huomionarvoisia lajeja ovat uhanalaiset, vaarantuneiksi (VU) luokitellut tiltaltti (Phylloscopus collybita) ja pikkutikka (Dendrocopos minor). Tiltaltilla oli inventointiajankohtana reviiri alueen pohjoisosassa. Pikkutikasta ei tehty suoraa havaintoa, mutta puronrannan lahopuustosta löytyi lajille tyypillinen, kokonsa puolesta helposti muiden lajien tekemistä erottuva pesäkolo. Alueella esiintyy myös EU:n lintudirektiivin I- liitteessä mainittu pyy (Bonansa bonasia). Puronvarren kuusikoille tyypillisiä yleisiä lintulajeja ovat esimerkiksi tavatut mustarastas (Turdus merula), rautiainen (Prunella modularis), punarinta (Erithacus rubecula) ja kuusitiainen (Parus ater). Rehevämmillä osilla viihtyvät esimerkiksi lehtokerttu (Sylvia borin) sekä sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix). Ihmistenojan rantavyöhykkeellä pesii rantasipi (Actitis hypoleucos). Puronvarsimetsä on liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöä. Laji luokitellaan vaarantuneeksi ja se kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin (liite IV-a), joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Inventoinnin toukokuun-käynnin yhteydessä liito-oravan papanoita tavattiin raitojen ja kuusien juurelta useista eri pisteistä, eniten alueen keskiosilta. Myös Ihmistenojan toiselta puolelta ja inventoidun rajauksen pohjoispuolelta löytyi liito-oravan ulosteita. Yhteensä lajille soveltuvan biotoopin pinta-ala Ihmistenojan molemmin puolin on noin 8-10 hehtaaria.

Monipuolisena ja runsaslajisena sekä tietä lukuun ottamatta lähes luonnontilaisena elinympäristönä puronvarren vanha kangasmetsä, siihen liittyvä lähteinen, lehtipuuvaltaisempi osuus sekä puron rantavyöhyke ovat arvokas kokonaisuus. Alueen arvoa lisäävät elinympäristössä esiintyvät uhanalaiset lajit tiltaltti, pikkutikka ja liito-orava.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 9

2. Ihmistenojan tulvaranta ja rantaniitty

Ihmistenojan ja pellon väliin jäävä rantavyöhyke on tulvavaikutuksen takia rehevä ja lajistollisesti huomionarvoinen elinympäristö. Puronvarren voidaan katsoa lukeutuvan sekä vesilaissa mainittuihin luontotyyppeihin (luonnontilaiset purot) että metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt). Vyöhyke on hyvin vähäpuustoinen ja puronrannan eroosiovyöhykkeessä kokonaan puuton. Puron välittömässä läheisyydessä ruohovartinen kasvillisuus muodostuu enimmäkseen varhain keväällä kukkivista lajeista kuten mukulaleinikki, (Ranunculus ficaria), kevätleinikit (Ranunculus auricomus) ja rentukka (Caltha palustris), sekä myöhemmin kasvukaudella tilan valtaavista voimakaskasvuisemmista lajeista kuten mesiangervo (Filipendula ulmaria), keltaängelmä (Thalictrum flavum) ja karhunputki (Angelica sylvestris). Puron vesirajassa kasvaa mm. viiltosaraa (Carex acuta) jarantaluikkaa (Eleocharis palustris). Ihmistenojan rantavyöhyke kangasmetsän (kuvio 1) ja puron välissä on enimmäkseen kapea. Muutamissa kohdin tulvavaikutuksen alainen rantamaa levenee muodostaen rehevän kaistaleen, jolla kasvaa mm. kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus), rentukkaa ja mukulaleinikkiä. Rajaukseen sisältyy myös pienialainen, kuivemman maan niitty, joka sijaitsee tien toisella puolella. Puista ja pensaista lähes ainoita ovat katajat (Juniperus communis). Ruohovartinen kasvillisuus muodostuu tavallisista lajeista kuten metsäkurjenpolvesta (Geranium sylvaticum) ja erilaisista heinistä. Pienialaisen rantavyöhykkeen ja –niityn lintulajistoa edustavat esimerkiksi hernekerttu (Sylvia curruca) sekä rantasipi. Koko puronvarren rantaympäristö on lajistollisesti ja maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Kasvilajisto ei sisällä uhanalaisia lajeja, mutta on muutamine harvemmin tavattavine lajeineen siitä huolimatta huomionarvoinen. Avoimena elinympäristönä rantavyöhykkeellä on myös merkitystä esimerkiksi päiväperhosten ja muiden hyönteisten kannalta.

3. Pienialaiset reunametsät ja saarekkeet

Alueella on useita pienialaisia kangasmetsäsaarekkeita ja laajempien kuvioiden reunametsiä. Itsenäisinä elinympäristöinä pienialaiset laikut eivät ole erityisen arvokkaita, mutta osalla voi olla merkitystä ekologisina käytävinä tai tärkeämmän elinympäristön suojavyöhykkeinä. Inventoidulla alueella sijaitsevat pienialaiset kohteet voidaan rajata seuraavasti:

3a Tervaskannonmäen etelälaita. Kuusta, jonkin verran mäntyä ja länsipäässä myös haapaa (Populus tremula) kasvava käytävämäinen reunametsä, joka itäosiltaan rajoittuu puronvarsimetsään (kuvio 1). Osittain tiltaltin reviiriä. Maisemallista merkitystä. Alueen läpi kulkee polku.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 10

3b Pellon metsäsaareke. Mäntyä, katajaa ja haapaa kasvava pienialainen kohde, jolla ei lajistollista merkitystä, mutta maisemallisesti tärkeä elementti metsien, pellon ja puronrannan muodostamassa kokonaisuudessa.

3c Kaakkoisosan mäensyrjä. Tavanomainen kookasta mäntyä ja kuusta kasvava kangasmetsäkuvio, jolla peltomaisemaan rajautuvana lähinnä maisemallista merkitystä.

3d Länsilaidan kalliokumpare. Sekapuustoinen (kuusi, mänty, koivu) kalliometsäkuvio, jonka ohuthumuksinen lakiosa on karua ja pohjakerrokseltaan poronjäkälävaltaista. Sekä maisemallinen että lajistollinen merkitys vähäinen.

3e Luoteiskulman vanha kuusimetsä. Puronrantametsän ohella ainoa järeäpuustoinen metsäkuvio. Valtalajina kuusi. Putkilokasvilajisto tyypillistä tuoreelle kankaalle, esim. mustikka, nuokkutalvikki (Orthilia secunda) ja riidenlieko (Lycopodium annotinum). Lajistollinen merkitys kuitenkin melko vähäinen. Lahopuuta hyvin niukasti. 3f Nuori rinnemännikkö, joka pienialaisena vähämerkityksinen.

Lajistollista merkitystä on lähinnä kuviolla 3a, joka rajautuu myös tärkeämpään elinympäristöön. Maisemallisesti huomioitavia kohteita ovat kuviot 3a, 3b ja 3c, jotka sijoittuvat viljelymaiden ja avoimen puronvarren välittömään läheisyyteen.

4. Tervaskannonmäen kalliomännikkö

Rajauksen keskiosaan sijaitseva Tervaskannonmäki muodostaa karkeasti noin neljänneksen inventoidusta rajauksesta. Tervaskannonmäki on loiva kallioinen kumpare, jolla kasvaa 10-30-vuotiasta männikköä. Elinympäristö on enimmäkseen kuivaa kangasta, ohuthumuksisilla kohdilla jopa jäkäläistä karukkoa. Kenttäkerroksen tyyppilajistoa ovat puolukka, kanerva (Calluna vulgaris) ja paikoin mustikka. Lintulajisto muodostuu yleisimmistä metsälajeista. Karulla ja vähälajisena ympäristönä Tervaskannonmäellä on rajauksen sisällä lähinnä maisemallista arvoa. Loivana ja peitteisenä pienimuotoinen kallioalue on kuitenkin merkitykseltään vähäinen. Merkittävin huomioon otettava tekijä on rajauksen itäreunan rajoittuminen huomattavasti arvokkaampaan puronvarsimetsään (kuvio1).

5. Nuori lehtimetsä

Inventoidun alueen pohjoisosaan sijoittuva lehtimetsä muodostaa suunnilleen kolmanneksen koko rajauksesta. Aluetta halkovat useat toisiinsa yhteydessä olevat metsäojat. Puusto on nuorta ja muodostuu enimmäkseen hieskoivusta ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 11

(Betula pubescens) ja alikasvoskuusesta. Lisäksi esiintyy sekapuuna harmaaleppää sekä etenkin ojien varsilla haapaa. Ruohovartisista kasveista lajistoa edustavat tavalliset heinät kuten metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja kastikat (Calamagrostis spp.) sekä esimerkiksi metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), puolukka, valkovuokko (Anemone nemorosa), ahomatara (Galium boreale) ja kevätpiippo (Luzula pilosa).

Linnusto muodostuu metsien yleislajistosta, kuten peiposta (Fringilla coelebs), pajulinnusta (Phylloscopus trochilus), punakylkirastaasta (Turdus iliacus) ja metsäkirvisestä (Anthus trivialis). Lohkolla tavattiin myös metsäviklo (Tringa ochropus), sepelkyyhky (Columba palumbus) ja EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu palokärki (Dryocopus martius). Parin vuosikymmenen takaisen hakkuun ja metsätaloudellisten ojitusten vuoksi alueella näkyy voimakkaana ihmistoiminnan vaikutus eikä sillä ole erityistä lajistollista tai maisemallista merkitystä. Inventoinnin yhteydessä tavatun palokärjen pesä sijaitsee alueen ulkopuolella.

6. Pelto

Viljelykäytössä olevaa aluetta, jolla ei esiinny luonnontilaista elinympäristöä. Kuviolla esiintyvät linnuista mm. kiuru (Alauda arvensis) ja kuovi (5umenius arquata). Avoimena ja puronvarteen rajoittuvana kuvio on huomionarvoinen lähinnä maisemallisesti.

7. Rakennettu ympäristö

Rakennettu ympäristö kattaa koulun sorakentän, varastorakennuksen ja kuntoradan sekä pellon itälaidalla kulkevan tien jatkeineen.

Yhteenveto ja päätelmät

Rossalan Tervaskannonmäen noin 20 hehtaarin laajuinen inventointirajaus sisältää kaksi elinympäristöä, joiden maankäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon kohteiden luonnonarvot. Ihmistenojan varteen sijoittuvan kangasmetsä (kuvio 1) tulva- ja lähdevaikutteisine ja lehtipuuta sisältävine pohjoisosineen sisältää vaarantuneeksi luokitellun ja EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltaviin lajeihin lukeutuvan liito-oravan esiintymisalueen. Lajille soveltuva alue jatkuu inventointirajauksen pohjois- ja itäpuolelle. Kapea ja korkean puuston reunustama Ihmistenoja ei muodosta liito-oravalle liikkumisestettä ja koko 8-10 ha alue voidaan lukea lajin yhtenäiseksi esiintymisalueeksi. Muista uhanalaista lajeista alueella tavattiin vaarantunut tiltaltti. Paikoin runsaasti lehtilahopuuta sisältävä rantametsä soveltuu elinympäristöksi myös vaarantuneelle pikkutikalle, jonka ainakin ajoittaisesta läsnäolosta kertoo inventoinnin yhteydessä havaittu vanha pesäkolo. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista kuviolla esiintyy pyy.

Ihmistenojan rantavyöhyke (kuvio 2) lukeutuu vesilaissa ja metsälaissa mainittuihin elinympäristöihin. Vyöhyke rajautuu kuvioon 1 muodostaen tämän kanssa lajirikkaan ja arvokkaan kokonaisuuden. Rantavyöhykkeen ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 12

lajistossa ei esiinny uhanalaisia putkilokasvi- tai lintulajeja, mutta alueen kasvillisuus on tulvavaikutteista ja rehevää. Kuviolle tyypillisiä huomionarvoisia kasveja ovat mm. kurjenmiekka, keltaängelmä sekä mukulaleinikki. Uomaltaan melko luonnontilaisena säilyneen ja paikoin meandereita muodostavan Ihmistenojan avoin rantavyöhyke on myös maisemallisesti arvokas.

Tervaskannonmäen ja pohjoisosan lehtimetsän luonnonarvot ovat vähäiset. Yksittäisillä reunametsillä ja saarekkeilla on niin ikään vain vähän lajistollista arvoa. Kuviolla 3a voi kuitenkin olla merkitystä mahdollisena ekologisena käytävänä ja osittain puronvarsimetsän suojavyöhykkeenä. Peltoon rajoittuvat kuviot 3a-c muodostavat yhdessä peltoaukean ja puronvarren kanssa kokonaisuuden, jolla on esteettistä maisema-arvoa.

Kaavoituksen tavoitteeksi on suositeltavaa ottaa rakentamisen ohjaaminen kuvioiden 1 ja 2 ulkopuolelle. Laajemmassa yhteydessä tarkasteltuna liito- oravalle ja muulle uhanalaislajistolle potentiaalinen elinympäristö on syytä ottaa huomioon nyt inventoidun alueen ulkopuolelle jatkuvana kokonaisuutena.

Luontoselvityksen lohkojako, liite 02

Topografia ja maaperä

Peltoalueen metsänreuna Metsäniityntien päästä nähtynä

Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa. Perustasona on peltopinta, joka on noin tasossa +65 mpy. Pellon ympärillä on kukkuloita, joilla on kalliopaljas- ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 13

tumia. Metsäalueella sijaitsevan Tervaskannonmäen korkein kohta on +72 mpy.

Maaperä on vaihtelevaa. Kukkulat ovat pääosin kalliota, jonka pinnalla on vaihteleva kerros moreenia. Moreenikerroksessa on runsaasti kalliopaljastu- mia. Mäkien väliin jäävä viljelyksessä oleva pelto ovat savea. Tervaskan- nonmäen länsi- ja pohjoispuolella on alueet, joiden maaperä on hiekkaa.

3.1.3 Rakennettu ympäristympäristöööö

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella

Alueella on ainoastaan yksi asuttu kiinteistö.

Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualue sijoittuu kiinteästi Marttilan keskustaajamaan. Sen välittämäs- sä läheisyydessä on päiväkoti, koulukeskus ja Martintalo. Asuinrakentamista on alueen molemmin puolin.

Palvelut Alueella lähistöllä on kaikki Marttilan keskustaajaman palvelut. Lähimmät palvelut ovat kunnallisia, päiväkoti, koulukeskus ja Martintalo.

Työpaikat Alueella ei ole työpaikkoja.

Virkistys Suunnittelualueella sijaitseva metsäalue on osin virkistyskäytössä.

Liikenne Suunnittelualueelle johtaa lännestä Metsäniityntie. Alueen itäpuolelle liikenne kulkee Nahkurintietä pitkin.

Rakennuskanta

Alueen kaakkoisreunassa on maatalouskeskus. Rakennusinventoinnissa (Tu- run maakuntamuseo 1998) alueen rakennuskanta on arvotettu historiallisesti arvokkaaksi. Päärakennuksen laajennus ja ikkunamuutokset on syöneet au- tenttisuutta.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 14

Rossalan päärakennus

Tekninen huolto

Alue on ilman kunnallista vesihuoltoverkostoa. Alueen sähkönjakelusta vastaa Fortum Sähkönjakelu Oy, alueen puhelinverkosta vastaa Härkätien Puhelin Oy.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueella on kaksi elinympäristöä, joiden maankäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon kohteiden luonnonarvot (kts. kohta 3.1.2.).

Alueen eteläreunassa on 20 kV:n sähkölinja muuntamoineen.

Pääosa alueesta on pohjaveden muodostumisaluetta ja alueen pohjoisosa pohjavesialuetta. Alueelle sijainnut vedenottamo on poistunut käytöstä vuonna 2006 ja alueen pohjavesiluokka on laskenut luokasta 1 luokkaan 2 vuonna 2008.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 15

3.1.4 Maanomistus

Maanomistuskartta

Alueen pääomistaja on kunta. Alueen itäreuna, Nahkurintiehen varsi on yksi- tyisessä omistuksessa. Ihmistenojan reunassa on alue jonka omistaa Marttilan seurakunta.

3.2 Suunnittelutilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteista aluetta koskevat seuraavat: 1. Toimiva aluerakenne: - harvaan asutulla maanseudulla ja taantuvilla alueilla on erityisesti kiinnitetään alueiden käytössä huomiota jo olemassa ole- vien rakenteiden hyödyntämiseen ja elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: - elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyn- tämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 16

- yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään lii- kennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä - elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä kor- keatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan soveltuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennet- tuihin ympäristöihin - taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia - alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet ja- lankulun ja polkupyöräilyn verkostoja varten, sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat lai- tokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.

Maakuntakaava

Ote MaakuntakaavaMaakuntakaavaehdotuksestaehdotuksesta Varsinais-Suomen maakuntakaavassa (vahv. 20.3.2013) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A); ”Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seutu- ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 17

teitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.” Lähes koko alue, lounaisreunaa lukuun ottamatta, on pohjavesialuetta, luokkien 1- 2 mukaiset pohjavesialueet. Suojelumääräyksenä on: ”Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteidenyhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.”

Osayleiskaava

Ote Osayleiskaavasta

Aluetta koskee Marttilan kunnanvaltuuston 27.9.1994 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueen keskellä on kolme AP- aluetta, Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan rakentaa erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja) ja kahden AP-alueen osat. Eteläreu- nassa on kaistale lähivirkistysaluetta (VL), jonka läpi kulkee ulkoilureitti. Ul- koilureitti jatkuu länteen maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) läpi. Lou- naisreunassa on kaistale julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), jonka lisämääräyksenä on: ”alueelle voidaan rakentaa kunnan, valtion ja seurakunnan hallinto- ja palvelutiloja”. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 18

Asemakaava

Ote poistuvasta asemakaavasta

Alue on pääosin kaavoittamaton. Alueen kaakkoisreuna on voimassa olevassa asemakaavassa (vahv. 25.5.1982) maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM) ja erillispientalojen korttelialuetta (AO), joiden molemmin puolin on pienet alueet maatalousaluetta (MT).

Rakennusjärjestys Marttilan kunnanvaltuuston 26.4.2007 hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2007.

Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

Pohjakartta Pohjakartta on päivitetty kaavaprosessin aikana.

3.2.1 Muut aluetta koskevat suunnisuunnitelmat,telmat, päätökset ja selvityksetselvitykset

Alueelle on laadittu luontoselvitys (Luontotietotoimisto Lehto & Sillanpää 6/2009). Alue sisältää kaksi elinympäristöä, joiden suunnittelussa on huomioitava luonnonarvot. Alueet ovat Ihmistenojan varren kangasmetsä sekä Ih- mistenojan rantavyöhyke.

Turun Maakuntamuseon rakennusinventoinnissa Rossalan maatilakeskuksen rakennuskanta on arvotettu historiallisesti arvokkaaksi.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 19

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialuekortissa 1999 alueen pohjoisosa on pohjavesialuetta ja pääosa alueesta, lukuun ottamatta alueen ete- läkärkeä, pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavesialueluokka on laskenut luokkaan 2 vuonna 2008 ja uusi pohjavesialuekortti on valmisteilla.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Aloitteen asemakaavasta ja asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Marttilan kunta. Asemakaavatyön aloitti aluearkkitehti Pasi Mäkinen 2010. Marttilan kunnanhallitus valitsi Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy:n valittiin 14.06.2012.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat suunnittelualueen ja sen naapuruston asukkaat, käyttäjät ja maanomistajat. Viranomaiset ja lausunnonantajat (Marttilan kunnan luottamuselimet, t, Turun Museokeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus) osallistuvat kaavatyöhön omien toimialojensa osalta.

Osallisia ovat myös kansalaisjärjestöt, joiden toimialueeseen kaava saattaa olennaisesti vaikuttaa. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 20

4.3.2 Vireilletulo

Vireilletulokuulutus on ollut nähtävänä kunnan ilmoitustaululla 2.12.2010 - 5.1.2011 ja se on julkaistu 3.12.2010 ilmestyneessä Auranmaan Viikkoleh- dessä sekä 6.9.2012 alkaen kunnan ilmoitustaululla, kotisivuilla ja 7.9.2012 ilmestyneessä Auranmaan Viikkolehdessä.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 16.10.-23.11.2012. Saatujen mielipiteiden ja lausuntojen johdosta on pohjaveden suojelumäärä- yksiä tarkennettu ja pohjavesialueen sekä pohjavedenmuodostumisalueiden rajaukset lisätty. Puistomuuntamon ET-alueen paikka on muutettu lähemmäksi Metsäniityntietä. Urheilu- ja virkistysalueelle on lisätty rakennusoikeus 250 k- m². Ulkoilureitin linjausta on muutettu.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Pohjaveden suojelumääräyksistä on neuvoteltu Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kanssa sekä puhelimitse että sähköpostitse. (Mustonen, Sanna-Liisa Suojasto).

4.4 Tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle pientaloasumista huomioiden luontoarvot ja ulkoilureitit. Tavoitteena on myös mahdollistaa jalkapalloken- tän sijoittuminen alueelle.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 21

4.5 Asemakaavan vaikutukset ja niidniidenen vaikutukset

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Alustava luonnos 3.5.3.5.2012012012012222

Aluearkkitehti Pasi Mäkinen laati alueelle luonnoksen, jonka päiväys on 3.5.2012.

Maankäyttöluonnos 3.5.2012

Maankäyttöluonnoksessa alueelle on sijoitettu 42 uutta erillispientalotonttia.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 22

Alueen maankäytöstä tehtiin kolme rakennemallivaihtoehtoa. Rakennemal- leissa Terveskannonmäki sekä Ihmistenojan varren ympäristö on jätetty rakentamatta. Uusi kokoojakatu jatkaa Metsäniityntietä pohjoiseen myötäillen maastoa. Tonttikatujen liittymät kokoojakadulle on sijoitettu paikkoihin joista on hyvät näkymäalueet. Pitkiä suoria katujaksoja ei vaihtoehdoissa ole. Kai- kissa kolmessa vaihtoehdossa Nahkurintieltä haarautuvan kadun varteen sijoittuu kuusi erillispientalotonttia. Alueen länsireunan ulkoilureitti on rakennemalleissa viheralueella. Urheilu- kenttä sijoittuu suunnitellulle paikalleen alueen lounaisreunaan. Pellon kes- kellä oleva maisemallisesti arvokas metsäsaareke on säästetty.

RRRakennemalliRakennemalli 1

Rakennemallissa 1 Metsäniityntie jatkuu loivasti kaarrellen alueen pohjoisreu- naan ja siitä erkanee kolme tonttikatua. Kevyen liikenteen väylä jatkuu pohjoiseen kadunristeykseen. Tonttikoko on varsin suuri, keskikoko pohjoisosassa lähes 1700 m². Tontteja pohjoisosassa on yhteensä 43 ja eteläosassa uusia tontteja on kuusi, yhteensä 49 tonttia. Pohjoisosan alimman asuntokadun mutkaan jää pellon keskellä oleva metsäsaareke viheralueelle, toinen saareke jää kadun itäreunan tonttien väliin.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 23

Rakennemalli 222

Rakennemallissa 2 Metsäniityntie jatkuu alueen kaakkoisreunaan ja siitä erkanee kaksi tontti itään. Kevyen liikenteen väylä jatkuu pohjoiseen alueen kaakkoisreunaan saakka. Tontteja pohjoisosassa on yhteensä 49 ja etelä- osassa uusia tontteja on kuusi, yhteensä 55 tonttia. Kuten rakennemalli 1:ssä, metsäsaareke jää pohjoisosan alimman asuntokadun mutkaan, toinen saareke jää kadun itäreunan tonttien väliin. Pohjoisosan koillisen tonttikadun kään- töpaikka taittuu länteen. Kokooja kadulta, Metsäniityntien jatkeelta on yhteys virkistysalueisiin. Tonttien keskikoko on pohjoisosassa n. 1500 m²

Rakennemalli 333 Rakennemallissa 3 noudattaa rakennemallin 2 pääperiaatteita. Tontteja on vähemmän koska peltoa rajaava hyväpuustoinen metsänreuna on jätetty rakentamatta. Pohjoisosan koillisen tonttikatua on mahdollista jatkaa pohjoiseen alueen ulkopuolelle. Tontteja pohjoisosassa on yhteensä 45 ja etelä- osassa uusia tontteja on kuusi, yhteensä 51 tonttia. Pellon keskellä oleva met- ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 24

säsaareke jää pohjoisosan eteläisimmän asuntokadun kääntöpaikalle. Tontti- en keskikoko on pohjoisosassa n. 1500 m².

RRRakennemallienRakennemallien vertailu:

RRRakennemalliRakennemalli 1

+Tonttikoko on suurin +Katuverkkoa vähiten (1130 m) +Kaarevat katulinjaukset istuvat hyvin maastoon

- Pienin AO-tonttimäärä alueen pohjoisosassa - Yhteys kokoojakadulta on huonoin virkistysalueille länsi-itäsuunnassa - Hyväpuustoinen metsänreuna jää tonteille - Kahdelta uudelta tontilta ei yhteyttä virkistysalueeseen

Rakennemalli 2

+ AO-tonttimäärä suurin + Yhteys kokoojakadulta on hyvä virkistysalueille länsi-itäsuunnassa

- Katuverkkoa eniten (1170 m) - Hyväpuustoinen metsänreuna jää tonteille - Kahdelta uudelta tontilta ei yhteyttä virkistysalueeseen

Rakennemalli 3

+ Jokaiselta uudelta tontilta yhteys virkistysalueeseen + Yhteys kokoojakadulta on hyvä virkistysalueille länsi-itäsuunnassa + Katuverkkoa vähiten (1130 m) + Hyväpuustoinen metsänreuna jää tonteille

- Tontteja vähemmän kuin rakennemallissa 2

Kunnanhallitus hyväksyi 21.8.2012 päivätyn rakennemallin 3 jatkosuunnitte- lun pohjaksi 20.9.2012. tavat asemakaavaluonnokset 17.3.2008 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 25

AsemakaavaluonnoAsemakaavaluonnoss 1.10.2012

Asemakaavaluonnos 1.10.2012

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 26

Havainnekuva aasesesesemakaavaluonnosmakaavaluonnos 1.10.2012

Asemakaavaluonnos on laadittu valitun rakennemallin 3 pohjalta. Korttelei- den kulmia on pyöristetty ja Metsäniityntien katualuetta on levennetty. Suurinta osaa tonteista on laajennettu. Puostintieksi nimetyn kadun katualueesta on osa muutettu puistoksi. Metsäniityntien itäpuolella kortteleiden välissä oleva viherkaista on siirretty pohjoisemmaksi. Luonnoksen yhteenlaskettu rakentamisen määrä on 17 380 k-m² (13 600 + a/t 3 580 + t 200). ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 27

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

VAIHTOEHTO 0, ALUE JÄTETÄÄN KAAVOITTAMATTA

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, virkivirkis-s-s-s- tykseen, terveyteen ja tuturvallisuuteenrvallisuuteen

Alueen tulevaa rakentamista säätelee yleiskaava sekä rakennusjärjestys. Mikä- li alueelle aiotaan rakentaa, uusi asuinrakentaminen vaatii suuren tonttikoon, yhdyskuntarakenne pirstoutuu, kiinteän taajaman laajenemisosan muodostu- minen estyy. Uuden rakennuskannan ulkonäön ja sopeutuvuuden ohjauksen mahdollisuus jää asemakaavoitettua aluetta heikommaksi. Katuverkko ja kunnallistekniikka jäävät toteuttamatta. Joku muu huonommin yhdyskuntarakennetta täydentävä alue joudutaan kaavoittamaan.

ASEMAKAASEMAKAAVALUONNOSAVALUONNOS 1.10.2012, PIENTALOVALTAINEN ASEMAKAAVAASEMAKAAVA

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen jajaja rakennettuun ympäristöön

Suunnittelualue liittyy yhdyskuntarakenteellisesti tiiviisti Marttilan keskustaajamaan ja täydentää siten yhdyskuntarakennetta. Täydennysrakentaminen parantaa lähiseudun nykyisten kaupallisten palveluiden säilymis- ja kehitty- misedellytyksiä.

Vaikutukset luontoon

Rakentaminen sijoittuu alueille joilla ei ole merkittäviä luonnonarvoja. Ihmis- tenojan läheisyyden tärkeät luontokohteet suojellaan. Alkuperäinen luonto menetetään katu- ja rakennuspohjien kohdalla ja osin tonteilla. Osia tonteista on merkitty säilytettäviksi luonnonmukaisina. Virkistysalueiden maapohja kärsii jossain määrin kulumisvaurioista liikkumisen lisääntyessä alueen uusien asukkaiden myötä.

Vaikutukset maisemaan

Alueen keskeinen peltoaukea jää rakentamatta. Pääosa rakentamisesta sijoittuu metsäalueella. Nykyisen maisema-alueen reunojen puustot säilyvät lähi- virkistysalueilla. Pellon keskellä oleva metsäsaareke jää puistoalueelle. Uusi rakentaminen muuttaa maisemakuvaa eniten peltoalueen pohjoisreunalla se- kä urheilukentän alueella. Mäkien lakialueiden puusto jää lähivirkistysalueille koskemattomaksi.

Vaikutukset liikenteeseen

Asemakaava lisää jonkin verran liikennettä Metsäniityntiellä, liikenne on suurinta urheilutapahtumien aikaan. Nahkurintien liikenne ei lisäänny siinä mää- rin että siitä olisi oleellisia vaikutuksia. Kevyen liikenteen liikkumismahdolli- ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 28

suudet lisääntyvät lähivirkistysalueisen viherreittien ja katuverkoston, erityisesti Metsäniityntien kevyen liikenteen väylän myötä.

Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen

Alueen länsireunassa on kunnallistekninen verkosto. Alueen pohjoisosan rakentaminen vaatii pumppaamoiden rakentamisen. Alueen liittäminen katuver- kostoon onnistuu helposti.

Vaikutukset talouteen

Uusi asutus vahvistaa paikallistaloutta verotulojen lisääntymisellä. Lisääntyvä väestömäärä, varsinkin lapset, kasvattaa kunnallisten palveluiden tarvetta ja siten aiheuttaa kunnalle mahdollisesti investointitarpeita. Paikallistasolla uudisrakentaminen ylläpitää rakennustyövoiman ja rakennus- tarvikkeiden kysyntää. Näillä molemmilla on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia paikallistalouteen. Täydennysrakentaminen parantaa lähialueen nykyisten kaupallisten palveluiden säilymismahdollisuuksia. Kasvava väestömäärä luo myös teoreettisia mahdollisuuksia uusille palveluille.

Vaikutukset virkistykseen

Alueelle sijoittuva urheilukenttä lisää alueen virkistyskäyttöä. Nykyiset hiihto- ja ulkoilureitit säilyvät alueella, lukuun ottamatta korttelin 1133 pohjois- eteläsuuntaista polkua jonka käyttö korvautuu pohjoisempana olevalla yhtey- dellä Nahkurintieltä länteen virkistysalueelle. Metsäniityntie katkaisee alueen länsi puolella olevan latureitin, mutta tänä on korvattu alueen itäreunassa olevalla uudella reitillä.

Vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen

Alueen maaperästä ei ole löydetty mitään olennaisia, terveyteen vaikuttavia myrkkyjä tai jäämiä. Alueella ei ole myöskään ilmansaasteita. Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa jonkin verran liikenneturvallisuuden heik- kenemistä läheisillä pientaloalueilla.

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin

Ei vaikutuksia sosiaalisiin oloihin.

Vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen

Uusi rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Jalankulku ja pyöräily on otettu huomioon. Uuden rakentamisen myötä mahdollisuudet julkiselle liikenteen järjestämiselle paranevat. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään mittakaavaltaan ihmisläheisellä rakennetulla ympäristöllä. Viheralueet on suunniteltu siten, että ne ovat muodostamassa taajamaan yh- tenäistä kokonaisuutta. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 29

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Vaihtoehto 1 on valittu suunnitelman pohjaksi:

- Pientaloalue täydentää yhdyskuntarakennetta - Maisemallisesti arvokkaat kukkulat jäävät rakentamatta - Väestöpohja kaupallisille palveluille laajenee - Asemakaava mahdollistaa kunnallistekniikan rakentamisen alueelle - Alue tyydyttää tonttikysyntää

4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Kunnanhallitus hyväksyi 21.8.2012 päivätyn rakennemallin 3 jatkosuunnitte- lun pohjaksi 20.9.2012. Kunnanhallitus hyväksyi 1.10.2012 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen 11.10.2012. Kunnanhallitus hyväksyi16.1.2013 päivätyn ehdotuksen 5.2.2013

Asemakaavaehdotus 16.1.2013

Asemakaavaehdotuksesta ei nähtävilläoloaikana tullut muistutuksia. Lausun- noissa ei ollut huomautettavaa lukuun ottamatta vapaa-ajanlautakunnan lau- suntoa. Lausunnosta käydyssä neuvottelussa 2.5.2013 sovittiin muutoksesta ulkoilureitistöön. Uuden kaavaehdotuksen päivämäärä on 7.5.2013. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 30

Asemakaavaehdotus 7.5.2013

Kunnanhallitus hyväksyi 7.5.2013 päivätyn asemakaavan 14.5.2013. Tämän jälkeen kaavaan on tehty tekninen tarkistus, kunnanosan nimi on poistettu. Uusi päiväys on 17.5.2013.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 31

5 ASEMAKAASEMAKAAVANAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Asemakaava 11171777....5555.2013.2013

Uusi rakentaminen sijoittuu pääosin metsäalueelle, Metsäniityntien ja siitä itää suuntautuvien kahden kadun varteen. Mäet, Ihmistenojan ympäristö ja hyvä- puustoiset metsänreunat on jätetty rakentamatta. Uusi alueelle sijoitettu asuinrakentaminen on pääosin kaksikerroksista, asuinpäärakennukset ja pihara- kennukset muodostavat näkösuojattuja pihapiirejä. Katujen linjauksessa on huomioitu maasto ja näkymistä on tehty sulkeutuvia, ajonopeuksia luontaises- ti hillitseviä.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 32

5.1.1 Mitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on 23,4 ha.

Alueelle on asemakaavassa osoitettu seitsemälle erillispientalojen korttelialu- eelle (AO) 54 tonttia, joista kahdella on olemassa olevia rakennuksia. Alueen lounaisreunassa on urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU). Alueen pohjoisosan halkaisee kokoojakatu, Metsäniityntie. Lisäksi alueella on kolme tonttikatua. Muu osa alueesta on lähivirkistysaluetta tai puistoa.

AO-alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 17 360 k-m² (13 600 + a/t 3 580 + t 200). Lisäksi VU-1 alueella on rakennusoikeutta 250 k-m².

AO -korttelialuetta alueesta on 9,24 ha, virkistysaluetta 12,25 ha, erityisalu- etta 0,05 ha, vesialuetta 0,22 ha ja katualueita on 1,60 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 17 380 k-m², josta autosuojien/talousrakennusten (a/t) ja talousrakennusten rakennusoikeutta (t) 3 780 k-m².

Kaava-alue tuo toteutuessaan alueelle noin 150-200 asukasta. Asukasmäärä on laskettu käyttämällä mitoituksen perustana 3-4 asukasta pientaloa koh- den.

5.1.2 Palvelut

Koska kaavamääräyksissä on mahdollistettu ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentaminen alueelle, on todennäköistä että alueelle tulee si- joittamaan jonkin tyyppisiä palveluja. Urheilukentän sijoittuminen alueelle li- sää ja monipuolistaa Marttilan keskustan liikunta- ja vapaa-ajan palveluja. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 33

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET

AO Erillispientalojen korttelialue.

Alueella on seitsemän AO-korttelialuetta.

Korttelialueilla rakennusalat on rajattu ja sijoitettu siten, että asuin- ja pihara- kennusmassat muodostavat suojaisia pihatiloja. Pientalot rajaavat tilallisesti suljettuja katutiloja. Tilan rajaus ja rakennusten yhtenäinen katulinja on var- mistettu rakennusalojen nuolimerkinnöillä. Valtaosat rakennusalan ulkopuolelle jäävistä tontin osista on merkitty istutettavaksi tai luonnonmukaisena säi- lytettäväksi alueen osaksi. Rakennusalat on rajattu siten, että eri tonttien rakennusalojen etäisyys on vä- hintään kahdeksan metriä. Palo-osastointia ei naapuritonttia vastaan tällöin tarvita. Talousrakennukset on sijoitettu pääsääntöisesti tontin rajoihin kiinni, jolloin käyttökelpoinen pihamaa-alue on saatu maksimoitua ja talousrakennuksen taakse ei muodostu naapurin pihalle avautuvaa varastointialuetta.

AO-korttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 17 360 k-m², josta autosuoja- ja/tai talousrakennuksissa 3 580 k-m² ja talousrakennuksissa 200 k- m². Kaikilla uudisrakentamistonteilla tonttikohtainen asuinrakennusten rakennusoikeus on 250 k-m², autosuoja- ja/tai talousrakennusten rakennusoikeu- den ollessa 60 k-m². Kahdella uusista tonteista on lisäksi 60 k-m² pihaa suo- jaavalle talousrakennukselle.

Tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saadaan enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentamiseen. Määräyksellä pyritään edistämää etätyötä ja vähentämään sitä kautta liikennettä.

Alueella on noudatettava kunnanhallituksen hyväksymiä rakennustapaohjeita. Alueelle tullaan laatimaan rakennustapaohjeet joissa määritel- lään uudisrakennusten muotoja, materiaalia, väritystä ja maastoon sovittamis- ta.

Rakentaminen on sovitettava oleviin pinnanmuotoihin.

Autopaikkoja on AO-korttelialueilla varattava kaksi asuntoa kohti. ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 34

5.3.2 Muut alueet

VIRKISTYSALUEET

VLVLVL-VL ---1111 LähivirkistysaLähivirkistysalue lueluelue.. Alueelle saa sijoittasijoittaaaaa pumppaamon

Kaava-alueella on viisi lähivirkistysaluetta (VL). Ihmistenojan varressa on suo- jelumerkintä.

VVVPVPPP Puisto

Puostintien kääntöpaikan ja korttelialueen välissä on metsäsaareke, joka on puisto.

VUVUVU-VU ---1111 UrheiluUrheilu- --- ja virkivirkistysaluestysaluestysalue.. Alueelle saa rakentaa 250 kkk-k---m²m² varastovarasto---- jajaja sosiaalitilojasosiaalitiloja.

Alueen lounaisreunaan sijoittuu urheilu- ja virkistysalue (VU-1), johon sijoittuu urheilukenttä paikoituksineen.

KATUALUEET

Uudet kadut on linjattu maastonmukaisesti. Katualuevaraukset ovat suhteelli- sen kapeita. Tarkoituksena on säästää korttelimaata ja aikaansaada ajonopeuksia hillitseviä, tilallisesti sulkeutuvia, riittävän kapeita katutiloja. Metsäniityntien, kokoojakadun, katualue on kaavassa 17 metriä, josta pienta- reet 2,5 metriä, kevyen liikenteen väylä kolme metriä, välikaista puuistutuksin 3,5 metriä ja ajorata 5,5 metriä. Tonttikatujen katualueet ovat 10 metriä, josta ajorata 4,5 metriä.

ERITYISALUEET

ET Yhdyskuntateknistä huolto palvelevien rakennusten ja laitosten alue

Alueen etelä- ja länsireunoilla on ET-alueet puistomuuntamoita varten.

5.4 Kaavan vaikutukset

Kaavan vaikutukset on pääosin esitetty kohdassa 4.5.2. Pohjaveden suojelu- määräyksiä on tarkennettu ja ne torjuvat pohjaveden pilaantumista. Peltoalueen pohjaveden muodostumisalueella pohjaveteen vaikuttavien torjunta- ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tulee asemakaavan muuttuneen maan- käytön myötä vähenemään.

5.5 Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön suojelu

Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Kaavassa on määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi:

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 35

pvpvpv-pv ---2222 Pohjavesialueen raja.

Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat ympäristö- suojelulain 8 §:n mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain 3 luvun 2 §:n mukainen pohjavesiesiintymän laadun, määrän ja käyttökelpoisuuden heikentämistä koskeva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. Ennen vallitsevia olosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on vesiensuojeluviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Maalämpöjärjes- telmien rakentaminen pohjavesialueella on kielletty.

-Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpitei- tä. -Rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. -Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa Ihmistenojaan tai pohjavesialueen ulkopuolelle. -Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. -Jätevesipumppaamot on suunniteltava siten, ettei niiden ylivuotovesi aiheuta pohjaveden pilaantumista. -Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. -Kaava-alueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita.

5.6 Kaavamerkinnät ja –––määräykset–määräykset

Alueen osa, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena.

Osia AO-tonttien pinta-aloista on merkitty säilytettäväksi luonnonmukaisena. Tarkoituksena on säästää alueen puustoa ja lieventää rakentamisen ympäris- tölle aiheuttamaa haittaa.

Alueen osa, joka tulee säilyttää avoimena.

Kortteli 231 etelänosa on merkitty säilytettäväksi avoimena. Tarkoituksena on turvata maisematilan jatkumista alueen itäpuoliselle peltoaukealle.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU 02-24 24 963 36

5.7 Nimistö

Alueelle ehdotetaan seuraavia kadunnimiä:

Puostintie Tervaskannontie Niittytie

Alueelle ehdotetaan seuraavia lähivirkistysalueen nimiä: Puostinpuisto Tervaskannonmäenpuisto Tervaspuisto Niittypuisto Metsäniitynpuisto

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavaohjaavatt ja havainnollistavat suunnitelmatsuunnitelmat

Alueelle tullaan laatimaan rakennustapaohjeet, joilla ohjataan rakennusten julkisivumateriaaleja, muotoa, suhteita ja väritystä. Rakennustapaohjeet mää- rittelevät myös pihan käsittelyä ja tontin aitausta.

6.2 ToteuttamiToteuttaminennen ja ajoitus

Asemakaavan toteuttaminen alkanee asemakaavan vahvistuttua. Toteuttami- nen alkaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisella Metsäniityntietä Ter- vaskannonmäen ja kaava-alueen länsireunan kukkulan väliseen kannakseen saakka. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu lisäksi Puostitie. Ensimmäisessä vaiheessa on tontteja todennäköisesti jaossa 16. Tonttien rakentamisen ete- neminen ja toinen vaihe, alueen pohjoisosa, on paljolti sidoksissa markkinati- lanteeseen. Tällä hetkellä pientalotonttikysyntä on kohtalainen. Alue tullee pääpiirtein toteutetuksi kymmenen vuoden aikana rakentamisen alkamisajan- kohdasta. ennemallien pohjalta alueelle laadittiin kaksi vaihtoehtoista alustavaa asema- kaavaluonnosta. Luonnoksissa uusi rakentaminen Turku 17.5.2013

Tarmo Mustonen Arkkitehti SAFA, YKS-189 Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy sivu 1 (7)

MARTTILA

TERVASKANNONMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTMUUTOSOSOSOS

OSALLISTUMISOSALLISTUMIS---- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 161616.16 ...1111.201.201.2013333

Aloite

Aloitteen asemakaavasta ja asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Marttilan kunta.

Suunnittelualue

Asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle. Suunnittelualue rajoittuu idässä Ihmistenojaan sekä Nahkurintiehen ja pohjoisessa metsäalueeseen. Etelässä on Martintien pohjoispuolella oleva asuinalue. Alueelle tulee lännestä Metsäniityntie, jonka pohjoispuolella on rakentamaton peltoalue ja eteläpuolella koulu ja urheilukenttä. Suunnittelualueen eteläosa on tasaista peltoaluetta. Pohjoisosa on pääosin harvennettua metsäalu- etta jonka keskellä on loiva mäki. Alueen länsireunassa kulkee ulkoilureitti. Itäreunassa on Puostin- lähteen vedenottamo joka on poistettu käytöstä.

Alueen koko on n. 23,4 ha. Asemakaavan muutosta alueen pinta-alasta on 1,6 ha.

sivu 2 (7)

Ilmakuva

Suunnittelutilanne

Maakuntakaava

sivu 3 (7)

Ote MaakuntakaavaMaakuntakaavaehdotuksestaehdotuksesta

Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A); ”Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä lii- kenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.” Lähes koko alue, lounaisreunaa lukuun ottamatta, on pohjavesialuetta, luokkien 1-2 mukaiset pohjavesialueet. Suojelumääräyksenä on: ”Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojelu- viranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteidenyhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.”

Osayleiskaava

Ote Osayleiskaavasta

Aluetta koskee Marttilan kunnanvaltuuston 27.9.1994 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueen keskellä on kolme AP-aluetta, (Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan rakentaa erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja) ja kahden AP-alueen osat. Eteläreunassa on kaistale lähivirkistysaluetta (VL), jonka läpi kulkee ulkoilureitti. Ulkoilureitti jatkuu länteen maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) läpi. Lounaisreunassa on kaistale julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), jonka lisämääräyksenä on: ”alueelle voidaan rakentaa kunnan, valtion ja seurakunnan hallinto- ja palvelutiloja”. sivu 4 (7)

Asemakaava

Ote asemakaavasta

Alue on pääosin kaavoittamaton. Alueen kaakkoisreuna on voimassa olevassa asemakaavassa (vahv. 25.5.1982) maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM) ja erillispientalojen korttelialuetta (AO), joiden molemmin puolin on pienet alueet maatalousaluetta (MT).

Aluetta koskevat selvitykset

Alueelle on laadittu luontoselvitys (Luontotietotoimisto Lehto & Sillanpää 6/2009). Alue sisältää kaksi elinympäristöä, joiden suunnittelussa on huomioitava luonnonarvot. Alueet ovat Ihmistenojan varren kangasmetsä sekä Ihmistenojan rantavyöhyke.

sivu 5 (7)

Maanomistus

Alueen pääomistaja on kunta. Alueen itäreuna, Nahkurintiehen varsi on yksityisessä omistuksessa.

Kaavatyön tavoitteet

Tavoitteena on sijoittaa alueelle pientaloasumista huomioiden luontoarvot ja ulkoilureitit. Tavoittee- na on myös mahdollistaa jalkapallokentän sijoittuminen alueelle.

Kaavatyön vaikutusten arviointi

Kaavatyön vaikutusten arvioinnissa vertailukohtana voidaan pitää sitä, että alueella ei tapahdu muutoksia eli ns. 0 -vaihtoehtoa. Tällöin pääosa alueesta säilyy kaavoittamattomana. Asemakaavaa valmisteltaessa arvioidaan muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia:

-vaikutukset rakennettuun ympäristöön (mm. taajamakuvaan ja liikenteen järjestämiseen) -vaikutukset maisemakuvaan -vaikutukset luonnonympäristöön (luonnonoloihin) -vaikutukset ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen (alueen ja sen ympäristön asukkaille ja käyt- täjille)

Osalliset

Osallisia ovat kaavoitettavan maa-alueen maanomistajat, rajanaapurit, kunnan asukkaat, käyttäjät sekä muut alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt sekä viranomaiset. Viranomaiset ja lausunnonantajat: Kunnan eri hallintokunnat, Fortum Sähkönjakelu Oy, Härkätien Puhelin Oy, Varsinais-Suomen liitto, Turun Museokeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuvat kaavatyöhön omien toimialojensa osalta.

Kaavantyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen

1.1.1. Kaavoittaja selvittää lähtökohdat ja perustiedot sekä valmistelee osallistumisosallistumis---- ja arviointisuunnarviointisuunni-i-i-i- telman sekä asemakaavaluonnoksen, jotka kkkunnanhallituskunnanhallitus hyvhyväksyyäksyyäksyy....

• Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos ovat nähtävillä kunnanvirastossa os. Härkätie 773, Marttila • Järjestetään viranomaisneuvottelu • Kuntalaiset ja osalliset voivat esittää mielipiteen suullisesti tai mielellään kirjallisesti, yhteystiedot ovat tekstin lopussa. • Luonnosjakeluun kuuluvat päättäjien ja johtavien virkamiesten lisäksi Varsinais-Suomen ELY- keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun Museokeskus, Härkätien Puhelin Oy ja Fortum Sähkönja- kelu Oy • Luonnoksesta pyydetään lausunto Marttilan kunnan lautakunnilta

2.2.2. Mielipiteet ja kaavoittajan vastineet niihin käsitellään kunnakunnannnnhallituksessahallituksessa

3.3.3. Kaavoittaja valmistelee ehdotuksen hyväksytyn luonnoksen pohjalta

• Saatujen mielipiteitten jälkeen valmistellaan asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus, joka sivu 6 (7)

viedään kunnanhallitukseen • Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Turun Museokeskukselta, Fortum Sähkönjakelu Oy:ltä, Härkätien Puhelin Oy:ltä ja Marttilan kunnan lautakunnilta

4.4.4. Lausuntojen ja mielipiteiden vuoksi tehdään mahdolliset muutokset ehdotukseen

• Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu

5.5.5. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen

6.6.6. AsemakaavaAsemakaavann muutosmuutosehdotusehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.ajaksi.

• Nähtävillepanosta kuulutetaan. Kuulutus julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Au- ranmaan Viikkolehti-lehdessä. • Materiaali on esillä kunnanvirastossa, os. Härkätie 773, Marttila • Nähtävilläoloaikana kuntalaiset ja osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen kunnanvirastoon

7.7.7. Mahdollisiin muistutuksiin valmistellaan perustellut vastineet ja tehdään mahdollisia muutoksia ehdotukseen. Kunnanhallitus käsittelee muistutukset.

• Perusteltu kannanotto mielipiteeseen lähetetään niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavan nähtävilläoloaikana ilmoittaneet osoitteensa.

8.8.8. Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan

• Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. • Kunta lähettää voimaan tulleen asemakaavan MRA 95.2 §:ssä mainituille tahoille. Kunta lähet- tää Varsinais-Suomen ELY-keskukselle viivytyksettä tiedoksi kaavan hyväksymispäätöksen kaava- asiakirjoineen. (MRA 94.1§).

9.9.9. Kaava saa lainvoiman

• Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, os. Härkätie 773, Martti- la ja Auranmaan Viikkolehti-lehdessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täsmentää ja täydennetään tarpeen mukaan kaavan valmistelun kuluessa. OAS:n viimeisin versio on luettavissa kunnanvirastossa sekä kunnan internet- sivuilla, www.marttila.fi.

sivu 7 (7)

YHTEYSTIEDOT

Valmisteluaineistoon ja suunnitelmaan voi tutustua Marttilan kunnanvirastossa, joka on avoinna: ma-ke klo 8.00 - 15.45 torstai 8.00 - 17.00 perjantai 8.00 - 14.30 Osoite: Härkätie 773 Marttila

KAAVOITUKSEN YHTEYSHENKILÖINÄ TOIMITOIMIVATVATVATVAT::::

Kunnanjohtaja Carita Maisila puh. 02- 4844 9110 email: [email protected] gsm 044 744 9110

Rakennustarkastaja Urpo Isotalo puh. 02- 4844 9520 email: [email protected] gsm 044 744 9520

Tekninen johtaja Raimo Vähämaa puh. 02- 4844 9510 email: [email protected] gsm 044 744 9510

KAAVAN LAATIJANA TOIMII:

Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Tarmo Mustonen, arkkitehti SAFA, puh. 02-2424 963 Lehmustie 27 A 20720 Turku e-mail: etunimi.sukunimi @ark-mustonen.fi Asemakaavoituksen seuranta ELY V-S ELY Asemakaavan tietojen täyttölomake Täyttämispvm 07.05.13 Asemakaavan perustiedot Asemakaavan nimi TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kunta MARTTILA Ayk:n kaavatunnus Kuntanumero 480 Kunnan kaavatunnus 480-27052013 Hyväksymispvm Vireille tulosta ilm. pvm Kaava-alueen pinta-ala 23,36 Uusi ak:n pinta-ala 21,74 Maanal. tilojen pinta-ala Ak:n muutoksen pinta-ala 1,62 Ranta-asemakaava: Rantaviivan Rakennuspaikkojen lkm Lomarak. paikkojen lkm pituus km Oma ranta Muut Oma ranta Muu

Yhteenveto aluevarauksista Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan ha % k-m² e muut. ha± muut. k-m²± Aluevar. yhteensä 23,3584 40,5 17560,0 21,7 15376,0 A yhteensä 9,2348 39,5 17360,0 0,00 8 15376 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 12,2565 200,0 0,00 12 0 R yhteensä L yhteensä 1,6032 0,0 0,00 2 0 E yhteensä 0,0472 0,0 0,00 0 0 S yhteensä M yhteensä 0,0000 0,0 0,0 0,00 -1 0 W yhteensä 0,2167 0,9 0,0 0,00 0 0 Yhteenveto maanalaisista tiloista Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Pinta-alan Kerrosalan ha % k-m² muut. ha± muut. k-m²± Maan.til. yht. Rakennussuojelu Suojeltujen rak. Suojeltujen rak. Suojeltujen rak. muutos lkm k-m² lkm± k-m²± Suoj.rak.yht 0 0 0 0 asemakaava 0 0 0 0 muu 0 0 0 0 Asemakaavoituksen seuranta ELY V-S ELY Asemakaavan tietojen täyttölomake Täyttämispvm 07.05.13 Asemakaavan tunnistetiedot Asemakaavan nimi TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kunta MARTTILA Ayk:n kaavatunnus Kuntanumero 480 Kunnan kaavatunnus 480-27052013 Hyväksymispvm 0 Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan ha % k-m² e muut. ha± muut. k-m²± Aluevar. yhteensä 23,3584 17560 21,7354 15376

A yhteensä 9,2348 100,0 17360 8,2430 15376 AO 9,2348 100,0 17360 0,19 8,9799 16850 AM 0,0 0,00 -0,7369 -1474

V yhteensä 12,2565 9340,0 200 12,2565 0 VP 0,0761 0,6 0,00 0,0761 VL 7,0756 9297,8 0,00 7,0756 VL-1 1,992 16,3 0,00 1,992 VU-1 3,1128 25,4 200 0,01 3,1128

L yhteensä 1,6032 100,0 0 1,6032 0 Kadut 1,6032 100,0 0,00 1,6032

E yhteensä 0,0472 100,0 0 0,0472 0 ET 0,0472 100,0 0,00 0,0472

M yhteensä 0,0000 0,0 0 -0,6312 0 MT 0,0 0,00 -0,6312

W yhteensä 0,2167 100,0 0 0,2167 0 W 0,2167 100,0 0,00 0,2167 Asemakaavoituksen seuranta ELY V-S ELY Asemakaavan tietojen täyttölomake Täyttämispvm 07.05.13 Asemakaavan tunnistetiedot Asemakaavan nimi TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kunta MARTTILA Ayk:n kaavatunnus Kuntanumero 480 Kunnan kaavatunnus 480-27052013 Hyväksymispvm 0 Maanalaiset tilat Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Pinta-alan Kerrosalan ha % k-m² muut. ha± muut. k-m²± Maan.til.yht. 0,0000 0 0,0000 0 maanal.tilat ma mav ma-LPY ma-LT

Asemakaavoituksen seuranta ELY V-S ELY Asemakaavan tietojen täyttölomake Täyttämispvm 07.05.13 Asemakaavan tunnistetiedot Asemakaavan nimi TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kunta MARTTILA Ayk:n kaavatunnus Kuntanumero 480 Kunnan kaavatunnus 480-27052013 Hyväksymispvm 0 Rakennussuojelu Suojeltujen rakennusten Suojeltujen rakennusten muutos lkm Kerrosala k-m² lkm± muut. k-m²± Suoj.rak.yht. 0 0 0 0 suojellut rak. asemakaava muu MARTTILAN KUNTA Sivu 1/4

VASTINELUETTELO 16.1.2013 TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavaluonnos 1.10.2012 Kunnanhallitus hyväksynyt luonnoksen 11.10.2012. Asemakaavaluonnos nähtävillä 16.10.-23.11.2012

Nähtävillä jätetyt mielipiteet ja lausunnot

Mielipiteen jättäjä ja jät- Osallisuusperuste Mielipide tai lausunto Vastine töaika Kuljetusliike R. Nikkanen Kiinteistönomistaja Valitusta asemakaavavaih- Nahkurintien liikenne ei Ky tilat 480-414-2-93 ja 480- toehdosta ei huomautetta- lisäänny oleellisesti. Liiken- 414-2-61 vaa. teen kasvu on määrällisesti pientä. Nahkurintie olisi pitänyt Raimo Nikkanen ja Ritva tila 480-414-2-93 ottaa tarkasteltavaksi kaava- Laine luonnoksessa. Viittaus sii- 5.11.2012 hen, että Nahkurintien liikenne ei lisäänny oleellisesti on virheellinen.

Niittytien nimi voisi olla Nahkurinkuja. Perikunta, suullinen mieli- Kiinteistönomistaja tilat tila 480-414-2-83 merkitty Ajantasakaavassa maa- pide 480-414-2-83 ja 480-414-2- VL-1 –merkinnällä, mitä talousaluetta MT ja muuttuu 15.11.2012 82 käytännössä merkitsee? lähivirkistysalueeksi VL-1. Alue jää jatkossakin maan- omistajan omistukseen. Härkätien puhelin Lausuntopyyntö Ei huomautettavaa - 21.11.2012 15.10.2012 Marttilan kunta, tekninen Lausuntopyyntö Ei huomautettavaa - lautakunta 15.10.2012 22.10.2012 Fortum Sähkönsiirto Oy Lausuntopyyntö Alueen tulevien lisäsähkön- Lähivirkistysalueelle on 15.11.2012 15.10.2012 tarpeiden vaatimat muutok- sijoitettu ET-alue puisto- set ja lisäykset toteutetaan muuntamoa varten. Muun- pääasiassa maakaapelein. tamo on sijoitettu mahdolli- Alueen uuden puistomuun- simman kauas asuinraken- tamon ohjeellinen paikka on nuksista, jotta mahdollisilta esitetty liitekartassa. magneettikenttien asukkaille aiheuttamilta haitoilta vältyttäisiin. Kaavaehdotuk- seen muuntamonpaikkaa siirretään lähemmäksi lau- sunnossa ehdotettua paik- kaa. Varsinais-Suomen liitto Lausuntopyyntö Ei aihetta lausuntoon. - 19.11.2012 15.10.2012 Varsinais-Suomen Maakun- Lausuntopyyntö Ei huomautettavaa. - tamuseo 15.10.2012 19.11.2012 MARTTILAN KUNTA Sivu 2/4

VASTINELUETTELO 16.1.2013 TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Varsinais-Suomen ELY- Lausuntopyyntö Alueiden käytössä on otet- Pohjaveden suojelumäärä- keskus 15.10.2012 tava huomioon pohja- ja yksiä tarkennetaan. 26.11.2012 pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Viheralueista muodostuu On huolehdittava, että vi- yhtenäisiä kokonaisuuksia. heralueista muodostuu yh- tenäisiä kokonaisuuksia. Kaavaluonnos on maakun- Ei ole maakuntakaavana takaavaluonnoksen mukai- toimivan seutukaavan mu- nen. kainen, vaikka täydentääkin hyvin Marttilan keskustaa- jamaa.

Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen luontoarvoista, maisemasta ja sijainnista pohjavesialueella tulevat reunaehdot. Kaavamerkintä ”Alueella tulee välttää pohjaveden laatua ja määrää vaarantavia toimenpiteitä” ei ole riittävä.

Kaava-alue sijaitsee lähes kokonaan pohjavesialueella. Vedenottamo on poistunut toiminnasta 2006. Arvioita- va hankkeen vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään ja pohjaveden tasoon.

Pohjavesialueille ei tule sijoittaa jätevedenpuhdista- moja, -pumppaamoja eikä siirtoviemäreitä.

Urheilualueen sijoittamises- sa huomioitava kunnossapi- dosta aiheutuvat torjunta- Pohjaveden suojelumäärä- aineiden ja lannoitteiden yksiä tarkennetaan. mahdollinen käyttö.

MARTTILAN KUNTA Sivu 3/4

VASTINELUETTELO 16.1.2013 TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Suunniteltujen toimintojen tulee olla vaikutuksen arvi- ointiin perustuvia. Pientalorakentamiseen liittyvät määräykset voivat tarvittaessa sisältää esim. määräyksen hulevesien johtamisesta katualueilta pohjavesialueen ulkopuolelle, kiellon imeyttämästä jätevesiä, rajoituksia pohja- vedelle haitallisten nestei- den varastointiin, määräyk- siä rakentamisesta, ojituk- sesta ja maankaivuun sy- vyydestä tai kiellon maa- lämpöjärjestelmän rakentamisesta.

Kaavaselostuksesta puuttuu Vaikutusarviointiin lisätään selvitys kaavan vaikutuk- kaavan vaikutukset pohja- sesta pohjavesialueen poh- vesialueen pohjaveden javeden laatuun ja määrään laatuun ja määrään sekä sekä mahdollisiin vedenot- mahdollisiin vedenottamoi- tamoihin. hin.

Vedenottamon tila ja mahdollinen merkitys varave- denottamona nykytilanteen mukaan.

Tulee lisätä riittävän yksi- Pohjaveden suojelumäärä- tyiskohtaiset kaavamäärä- yksiä tarkennetaan ja pohja- ykset pohjaveden suojele- vesialueen ja pohjaveden- miseksi sekä kaavakarttaan muodostumis-alueiden pohjavesialueen rajaus. rajaukset lisätään.

Ympäristöanalyysissä esi- Kaavaluonnos on kompro- tetty avoin näkymä jää missi riittävän yhdyskunta- ahtaaksi, lisäksi suunniteltu rakenteen tiiveyden ja kun- maavallikatsomo saattaa nallisteknisten verkostojen katkaista näkymän. hyödyntämisen ja avoimen näkymän säilymisen välillä. Parempi jos riittävä avoin Tästä syystä on osa VL_1- alue osoitettaisiin rakennus- alueeseen rajautuvista ton- paikkojen ulkopuolelle. teista merkitty avoimena säilytettäväksi. Kaavamääräyksin tulisi Asuin- ja talousrakennukset varmistaa uuden reuna- muodostavat reunavyöhyk- vyöhykkeen muodostumi- keen maisematilalle nen rakennuspaikan reunal- le.

MARTTILAN KUNTA Sivu 4/4

VASTINELUETTELO 16.1.2013 TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VU-alueen rakennusoikeus Rakennusoikeus lisätään (mikäli alueella on/ tulee VU-alueelle. rakennuksia) on tarpeen osoittaa kaavakartalle.

Poistuva asemakaava esitet- Poistuva lisätään kaa- tävä, selkeintä kaavakartan vaselostuksen lisäksi kaa- yhteydessä. vakartan yhteyteen.

Pohjakartassa näkyviin Päivitettyssä pohjakartassa kiinteistörajat ja merkintä. on näkyvissä kiinteistörajat ja merkinnät Marttilan kunnan vapaa- Lausuntopyyntö Kuntoradan linjaus on otet- Kuntoradan linjaus otetaan aikalautakunta 15.10.2012 tava huomioon, Metsänii- huomioon. 23.11.2012 tyntie katkaisee nykyisen Uran leveys 11 m on liian kunto-radan, uudelleenlin- leveä. Lopullinen leveys jaus esitetty karttaluonnok- määräytyy kuntoradan sessa, uran leveys 11 m. suunnittelussa. Lieto Ympäristöterveyspal- Lausuntopyyntö Kaava-alue sijoittuu pohja- Pohjaveden suojelumäärä- velut 15.10.2012 vesialueelle, joten kaikessa yksiä tarkennetaan. 14.11.2012 rakentamisessa on huomioitava pohjaveden suojelu- määräykset.

01 O Y 1:4000 M U S T O N E N SELKEÄ KASVILLISUUDEN REUNAVYÖHYKE SUUNNITELTU KENTTÄ SUUNNITELTU MAAVALLIKATSOMO SUUNNITELTU SADEVESIVERKOSTO SUOJELTAVA PURONVARSI AVOINSÄILYTETTÄVÄ YHTEYS OJA/PURO/LAMMIKKO OLEMASSA OLEVA RAKENNUSKANTA OLEMASSA OLEVA TIESTÖ OLEMASSA OLEVA ULKOILUREITTI/POLKU/METSÄTIE PELTO RAKENNETTAVAKSI SOPIVAT ALUEET

65.05 63.28

63.28 63.28 17.05.2013 YMPÄRISTÖANALYYSI TERVASKANNONMÄENASE-

A R K K I T E H T I T O I M I S T O T T A R M O

MAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MAKAAVA JA MUUTOS MARTTILA Sv 250 PEH SN 8 SN PEH 250 Sv k k k 70 36 28 66,4 yr

II 68 7:126 Z 61

70 61,7 68,9 51 kt 8:8 k 61,7

2:42

62,4 65,8 ar 69 46

64 26 45 8:8 Poliisi 6 37 7:145 8:7

61,7

17 2:42 63 30

63,6

7:133 63 63

45 66 63 66,5 3 2:41 k k k k 68,5 PELTO

31 68 49 PELTO 62,5 65,3 61,6

1:2 66 63,5 k 4 8:6 5 2:96 k k

62 11:2 22

65 33 79 56 55 PELTO 63,4

63 90 27 52 64,0

k k 73 52 5 73,1 2:34 yr 64,4 56 53 61,5 40 62,1 2 k k 54

173

62,9 64

70 1 21 63,4 67 63,7

61 3 172 1 39 31

17 4 71 69 13:0 4 k 5 29 61,1 200612 16 32 yr 16 k 8:9 94

71 k k 15 74 64 8:14

2:33

131 72 2 17 6 4 54 2:33 15 18 2:78 7 75,2

2 55 1:2 88 57 8:16 59,8 63,3 k k k k 57 18 59,1 62,7 8:10 14 11:2 8:13 63,5 70,8 92 8:15

64 53,4 64,5 64,5 64 63,9 Vanhainkoti 3 13

69 12

67 PELTO 7:7

LIIKUNTA- 55 PAIKKA 54 65,1 VANHAIN- KOTI 8 9 11 7:138 10 33 57,5 1 8:12 4 96 53,3 57,5 58,7 k k 90 7:6 22 8:11 3 kt kt 5:1 3:12 7:6 3 38 75,2 97 10 40 32 2 22

23 63

74 63,5 2:79 19 28 64,1

64,1

23 60 53 85

87 k k 53,4 53,4 56 56 23 3:11 31 5:1 3:7 4

64,5 37

3:12 70 70 3:4 54 3:1 14:0 14:0 54 30 57 84 60,2 83 24

60 57

2 46 161 3:8 86 27 1 69 1 k k 62 60,6 54,6 k k 4

8 55 k k

64 64 64 57 3:3 63,4 38

67 58

59 61 94

Pappila 80 5 3:6 66 63 79 26 154 29 61,6 63,6

58 2 2:49

64 3:12 47 5:3 16 63 k 68 k 36 7:139 64,2 34 4 3:10 57 k k 1:10 1:10

2:63

57,3 3 7:137 67 2:11 85 PELTO 25 bs 63,2 2:54 63 78 k k k k Ihmistenoja Ihmistenoja 81 8:1

2:64

62 69 70,9 27 34 61 77 82 5 k k Kpa 32 5:4 63,4 k 67 84 87

65 1:10 80 2:92

61 76

62 80 98

60,2 60,2 53 64,9 63,5 66 68 19 8 93 3 99 75 63 155 63 65 58 33 7:137 23 64 6 62,7 74 20 90 5 6 51 2:82 69,1 75

93 9

35 ts 33 63

1:10 k 2:83

2:61 2:87 63 65 63,6 2:58 83 44 64,3 k k 64,5 68,6 2:93 kr PELTO 50 61

51 66 ar 44 60 71 62,9 k 65,0 k 10:0 60,3 2:62 60 65 61,3 OJA

59 10:0

62 64 9901:2 66 59

8 7

MUUNTAMO

59 62 62 62 72

53 65

95 2:60 114 63 64,3 4 k k 110 878:1 64,5 II 134 94

895:0:2264 26 115 62m 28 64,9 2:70

64,4 62,5 61 70,1 111

64 64 64 2:26 kt 22 61 2:98 71 61,5 k k 2:71 149 64,9 2 60,5 Z 1 30 1:10

74 62,2 64,5 64 68 35 75 21

64,4 37

57 121

63 2:32 45 2:57

63 2:21 3 64 2:72 116 150 OJA 2:39 2 k k 29 31 148 32 27 2:47 51 117 134 k k 18 MÄKI PUUSTOINEN 20 64,4 124 2:65 k

62 k

2:73 62 61,0 2:38 70 40 132 58 64,1 61,2 33 VEDENOTTAMO 133 64,9 69 123 1 2:66 65.05 1

PELTO

63.28 120 65 65 65 17:0 17 2:84 68 k 63.28 k

121

63.28 63.28

Sv 315 PEH SN 8 15 2:67

2 8

65.05 66,3 123 1 135 65 2:74 3

63.56 III 2:24 188 ar 67,0

29 63.56 120 2 k k

2:68

66,2 66 III III 98 168 k k k k Sv 250 PEH SN 8 17:0 108 65,2 ar ar 122

k 8 Sv 250 PEH SN 8 SN PEH 250 Sv 2:69 k k 9:6 122 13 26 169 68,2 SUOJELTAVA 12

Sv 200 PEH SN 8 65,1 2:75 64,7

k 65.05 k

63.47 63.47 1

189 68 65.05

PURONVARSI 63.85 65.05

9901:1

901929

68 64 179

9:6 27

k k

63.47 63.47 2:76 162 67,8 67,6 Museo 65,4 70 69,0 65,5 2:77 14

2:3

Sv 250 PEH SN 8 SN PEH 250 Sv

67 65 163 30 65,2 2 7

70,9

9:3

63.66 64.90

71,7

67 9:3 71 26 63.66 70 18 TELTU 105 SUUNNI- KENTTÄ

Z 19 MÄKI PUUSTOINEN 69,7 72,1 17 Sv 200 PEH SN 8 20 4 65,3 16

Tervaskannonmäki 895:1:2309 10 65.05 70 387 15:0

70 63.96 16:0

67 5

Sv 200 PEH SN 8 37

Teräselementtiaita h=3 m h=3 Teräselementtiaita Teräselementtiaita h=3 m h=3 Teräselementtiaita 67,9 63.96 11 k 15 67,1 Paloasema 40 70,4 ASEMA PALO- 65,2 69,3 75 4

65.23 65,8 66 28 70,1 4:10 64.23 2:94 1 66 kt 4:2 41 65,7 48 65,4 65,9 29 44 4:14 67,8 15:3 70,3 74 45 64 67,8 32 66,3 68,5 5:8

65 68 66 65,9 urheilukenttä 4:24 Z yr 66,2 II 67,6 69,6 4:15 65,8 44 66,5 20 LIIKUNTA- PAIKKA 30 42 67,5 k 66,2 37 10 37 66,3 4:27 76 31 66,1 kt kt 51

kt kt 72 43 58 200609

67 Koulu 71,9

67,9 67 4:38 66 11 4:29

70 5:10 72,7 10 26 METSÄALUE

67 66,3 67,9 k KOULU

4:33 50 67,9 kt kt 2 71 72,4 66,2

67,6 66,8 66 10 67,0 kt kt 4:37 38 70 66,4 7:64 66,7 66,4 3 7 23 67,5 70,5 66,9 13:5 57 k 66,6 63 69,4 56 35 Martintalo 90 70,1 4:31 PELTO 68,4 67,0 66,7 27 32 37 67,0 4:46 41 TALO MARTIN- 68,8 13:5 ts 5:11 k 43 68,2 38 kt 66,9 43 26 36 8:0 23 105 67,1

68,4 4:23 36 67,4 67 68,4 14 k k 44 81 40

68 11:2 67 72 69,0 69 4:47 67,0 67,8 184 50 45

69,5

k 4:39 45

65 68 12 49 68,7

23 k k 68 66,9 68,7 67,4 4:48 69,1 46 4:49 76 15 12 55 12:1 9 54 48 10 k k 69,0

68,6

6 68 47 185

k k 76 12 4:50 13 70,0 67,3

7:64 41 70 57 II 65,2 5:4

70 11 13 68,5 68,0 68,0 76,3 9 61 11:1 17 66,9 14 k k 69,3 69,4 60

15 4:45 70 67,3 68 k k 4:51 13:30 44

73,1

4:44 20 69,1 72 16 53 4:43 10 48 14 52 17 74 39 67,3 5:12

71,3

k k 66 66

59 66 4:52

69 73 1

67,5

k k

75 67,3 75 PELTO 46 62 13:29 58 81 22 51 61 82,0 13:31

2 73 69,6 71 19:0 k k 23 27 77 67,4 20:40 66,1 70

63 METSÄALUE 73 71 74 3 4:53

73 8 75 74 69 73,8 64 78,4 76,1 24

13:32

57 77 k k

Z Z 10 Z PELTO 69 72 18:0 k k 17 79 67,5 67,5 13:4 20:41 25 61 18 58 k 5:7 26 77,9 68,0 69,7 13:38 65 82 2 66 75 13:33 13:37

5 82,2 66,9 13:34

78 68 49 67,5 67,5 13:41 19 82 60 44 58 98 67,3 67 21

82 69 80 83 12 69 71 76 25

83,3 13:42

58 13:35

68 10 70 70 47 73 k k

76 77 77 77 66,3 13:36 52 67,4 75,8 72 20:34 17 67,3 74 41 79,8 36 47 84,7 83 11

84 78 4 1 4:42 30 20:33 20:33 58 46 42 71,0 34 15 20:42 kt

76 71,6 43 85 13:39 yr 88 67,4 75 89 k 79 64 Z 27 57 67 27 74 57

13:40 73,6

k k 75 73,2 42 53 14 92 37 71,0 k k ar 68,2 k k

78,4 67 74 46 Z 67,1 13:25

78 66 67,4

70,1 47

k k 20:38 38 73 20:9 13:48 94 73 k k 13:17 54 71,4 68,0 16 68,7 20:39

20:36 66,9

80 74,6 Z

47 76 58 16 k k 69 68 13:47

895:1:2309 77 20:5 9 79 95 4 55 63 16 20:27 85 18 k 68,1 79,3 85 81,2 68 k k 71 70 20:8 45 LIITE 1. Kuviokartta

17.05.2013 02 MARTTILA TERVASKANNONMÄEN ASE- MAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONTOSELVITYKSEN LOHKOJAKO 1:4000 Kaavatunnus: 480-27052013 Auton säilytyspaikan/talousrakennuksen rakennusala. MARTTILA a/t Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. TERVASKANNONMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN1 : 2000 MUUTOS

Istutettava alueen osa. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 113 sekä maatalousaluetta. Alueen osa, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelit 113 ja 230-238 sekä erityis-, virkistys-, vesi- ja katualuetta. Alueen osa, joka tulee säilyttää avoimena.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Katu. Erillispientalojen korttelialue. AO Ulkoilureitti.

Puisto. Johtoa varten varattu alueen osa. VP s-1 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 § perusteella suojeltuja Lähivirkistysalue. liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. VL Alueen osa, jolla sijaitsee sekä vesilaissa mainittu luontotyyppi (luonnontilaiset sl-1 purot) että metsälain 10 §:ssä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö Lähivirkistysalue. (lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä VL-1 Alueelle saa sijoittaa pumppaamon. pienten lampien välittömät lähiympäristöt).

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Pohjaveden muodostumisalueen raja. VU-1 Alueelle saa rakentaa 250 k-m² varasto- ja sosiaalitiloja. pv-1

Pohjavesialueen raja. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. pv-2 Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat ET ympäristösuojelulain 8 §:n mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain 3 luvun 2 §:n mukainen pohjavesiesiintymän laadun, määrän ja käyttökelpoisuuden heikentämistä koskeva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. Ennen Vesialue. vallitsevia olosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on vesiensuojeluviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. W Maalämpöjärjestelmien rakentaminen pohjavesialueella on kielletty.

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Erinäisiä määräyksiä:

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Autopaikkojen lukumäärä: -AO -korttelialueilla vähintään 2 ap / asunto

Osa-alueen raja. -Asemakaava-alueella on noudatettava kunnanhallituksen hyväksymiä rakennustapaohjeita. -AO -korttelialueiden yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saadaan enintään 20 % käyttää Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentamiseen. -Tontin rajalle rakennettavien piharakennusten ja autosuojien routasuojauksen saa ulottaa naapuritontin, Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. puistoalueen ja katualueen puolelle. Rakennuksen julkisivua saa hoitaa em. alueelta. -Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Ohjeellinen tontinraja. -Rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. -Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa Ihmistenojaan tai pohjavesialueen ulkopuolelle. -Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Korttelin numero. -Jätevesipumppaamot on suunniteltava siten, ettei niiden ylivuotovesi aiheuta pohjaveden pilaantumista. 230 -Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. METS -Kaava-alueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. 17.05.2013 250 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 03b Asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.05.2013 §62. II Roomalainen numero osoittaa rakennuksen tai sen osan suurimman MARTTILA sallitun kerrosluvun. Pohjakartta on hyväksytty MML/28/621/2007 12.10. 2007 MML /49/621/2012 12.10.2012 TERVASKANNONMÄEN ASE- Rakennusala. MAKAAVA JA ASEMAKAAVAN Turussa 17. päivänä toukokuuta 2013 MUUTOS Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. t MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Tarmo Mustonen arkkitehti SAFA A R K K I T E H T I T O I M I S T O Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy T A R M O M U S T O N E N O Y 17.05.2013 04 MARTTILA TERVASKANNONMÄEN ASE- MAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS HAVAINNEKUVA 1:3000 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y 1621

1493 1581

1464 1581

1718 1578 1581 1552 1906 1420 1736 2042 2382

2005 1551 1772 1463 1730 1546

1721 1411

1677 1452

1591 1553

1589 1431

1476

1848 1448

1863 1823

1824 1872 1571

1632 2079 1362 1582 1327

1312

1547 2726 1547

1546

7371 1003 1238 1238

1336

1322 1294 1106

17.05.2013 05 MARTTILA TERVASKANNONMÄEN ASE- MAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TONTTIKOOT 1:4000 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y