NELLI Lahden maaseutu- poliittinen ohjelma 2017–2020

NELLI 2017–2020 1

Kun sai oman maaseudun ja Nastola kaupungin

Lahden maaseutu- Vuoden ensimmäisen päivän aamuna vuonna kaksituhattakuusitoista poliittinen ohjelma lahtelaiset heräsivät ja huomasivat, että heillä oli maaseutu. Samana aamuna heräsivät nastolalaiset uusina kaupunkilaisina. Vaikkei uuden 2017-2020 vuoden aamu Lahdessa eikä Nastolassakaan ollut sen dramaattisem- NELLI pi, tiedettiin että lähivuosien aikana arki tulisi muuttumaan.

SISÄLTÖ Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1.1.2016. Sovittiin, että valmistellaan alueelle maaseutupoliittinen ohjelma. 3 Lahden maaseutualue Lahden ja Nastolan yhdistyessä syntyivät uudet kaupunginosat 4 Maaseutualueen numerot 34–40: Villähde, Nastola, Uusikylä, Seesta, Ruuhijärvi, muutokset Immilä ja Pyhäntaka. Nämä kaupunginosat käsitellään ohjelmassa maaseutuna, joskin alueella on myös taajama-alueita. 6 Paikallinen kehittäminen NELLI – Lahden maaseutupoliittinen ohjelma on laadittu tuke­maan kaupungin maaseutualueiden kehittämistyötä uuden ajan odotusten 8 Sopimuksellisuus ja tarpeiden mukaan.

10 Yhteisöllisyys Ohjelman laadinnassa lähtökohtana ovat olleet Lahden Nastolan alueen tarpeet. Monet toimenpiteet on suunnattu suoraan Nastolan 11 Nelli-SWOT alueella oleviin alueisiin ja kohteisiin, mutta osa voidaan toteuttaa maaseutumaisessa ympäristössä koko Lahden alueella. 12 Asuminen ja ympäristö NELLI lisää maaseutuymmärrystä ja 16 Elinkeinot ja palvelut ohjaa päätöksentekoa yhteiseen suuntaan. Se kokoaa kansalaisten, elinkeinoelämän ja viranhaltijoi- 20 Yhteisöllisyys ja den maaseutuun liittyviä kehittämisajatuksia, osallistuminen ... lisää päättäjien ja viranhaltijoiden maaseutuun liittyvää 22 Lähteet tietämystä,

... pyrkii saamaan maaseutua tukevia ratkaisuja ja sisältöä eri hallintokuntien suunnitelmiin ja budjetteihin,

... kannustaa asukkaita tarttumaan aktiivisesti asuin- alueensa kehittämiseen.

2 NELLI 2017–2020 Kaupungin ja maaseudun vyöhykkeet 2016

Lahden maaseutu ei ole perinteinen maa- ja metsätalouteen ja kylärakenteeseen pohjautuva alue. Alueella on teollisuutta, yrityksiä ja kaupunkimaisia asuinalueita, mutta myös laajoja luontoalueita, peltoviljelyä ja kylätoimintaa.

Ja siellä on paljon muutakin ... • 14 800 asukasta nauhakeskustassa ja kylissä • 1000 asukasta haja-asutusalueilla • rautatien kolme henkilöasemaa • seitsemän kyläyhdistystä • 324 km2 maanpintaa • 1561 loma-asuntoa • kuusi alakoulua, yhdistyneet kaksi yläkoulua, yksi lukio • 850 yritystä; palvelu- ja liikekeskus Rakokivi • 5200 työpaikkaa • 150 maatilaa • Liikuntakeskus Pajulahti, Taidekeskus Taarasti • 5500 ha peltoa • Lahden vanhin kirkko (1804) • luonnonsuojelu- ja retkeilyalue Lapakisto • 10 kartanoa • kansainvälisiä yrityksiä, mm. Uponor Suomi Oy, Raute Oyj, Wipak Oy, Novart Oy, Betonimestarit Oy...

NELLI 2017–2020 3 34. VILLÄHDE NELLIN Villähteellä on asukkaita noin 4000. maaseutukaupunginosat 40. PYHÄNTAKA40 Alueelta on hyvät liikenneyhteydet kan- nrot 34–40 PYHÄNTAKA takaupunkiin ja Helsinki-Lahti moottori- tielle. Asutus on pääasiassa omakoti- ja rivitaloasuntoja; suurin osa Villähdettä on maaseutualuetta. 38 RUUHIJÄRVI Villähteeseen kuuluvat maakun- nalisesti arvokasta rakennettua kult- tuuriympäristöä ja maisema-aluetta, 8 37 SEESTA Pensuon asutuskylä ja Tapiolan . KILPIÄINEN 9 Erstan kartano on valtakunnallisesti PESÄKALLIO 11 7 VIUHA merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

(RKY). Kartanossa toimii taide- ja toi- 4 12 NIEMI 10 KUNNAS KYTÖLÄ 13 mintakeskus Kaarisilta ry. 6 39 IMMILÄ Villähteellä on henkilöasema, jossa 31 33 15 PIRTTIHARJU 2 JALKARANTA KARTANO 5 MYLLYPOHJA pysähtyvät Lahden ja Kouvolan välillä KIVERIÖ 3 32 14 kulkevat taajamajunat. Villähteellä toimii PAAVOLA 16 SALPAUSSELKÄ 1 MÖYSÄ KOISKALA 26 KESKI-LAHTI aktiivisia yhdistyksiä, mm. kyläyhdistys, 30 17 KÄRPÄNEN 25 JÄRVENPÄÄ vapaapalokunta ja nuorisoseura. ASEMANTAUSTA

Asuinalueita ovat mm. Ersta, Kuren- 27 18 35 20 KOLAVA NASTOLA 29 KERINKALLIO niitty, Tapiola, Koiskala, Kangas ja Vanha- OKEROINEN 19 24 23 KUJALA kartanonpelto sekä uusi Taivaanranta. NIKKILÄ Palveluita: päivittäistavarakauppa, 28 asiamiesposti, liikekeskus Kori, ravit- JOKIMAA 21 ÄMMÄLÄ semusliikkeitä, kampaamoja. Kaup- 36 22 34.34 VILLÄHDE UUSIKYLÄ pakaaressa liikenneasemat (ABC ja RENKOMÄKI VILLÄHDE Neste), Tokmanni, vähittäistavarakauppa, erikoisliikkeitä, Villähteen leivän kondito- ria/kahvila. Vapaa-aika: kaksi uimarantaa, ulkoilu- ja latureitit, lentopallokenttä, urheilukent- tä, koulujen liikuntasalit, kiekkokaukalot, Erstan lähiliikuntapaikka. Koulut: Erstan ja Villähteen alakoulut. NASTOLA ON JO MUUTTUNUT Päivähoito: Erstan ja Villähteen päiväkodit, ryhmäperhepäiväkoteja. Maaseutu on viime vuosikymmenten kuluessa muuttunut. www.villahde.fi Maatilojen määrä on vähentynyt, väestö on ikääntynyt, julkiset palvelut ovat karanneet suuriin keskuksiin – kun maaseutubarometri mittaili (2014) VILLÄHTEEN KOLME suomalaisten mielipiteitä maaseudustaan, tunnettiin HANKEKÄRKEÄ: erittäin myönteisiä mielikuvia luonnosta, aitoudesta ja hyvästä elämästä. 1. Kuntatekniikkaa Ahtiala-Villähde -välille ja saman väylän julkisen Peräti 24 prosenttia suomalaisista luokitteli itsensä liikenteen laajeneminen identiteetiltään maalaiseksi, kolmasosa suomalaisista koki olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen. 2. Liikekeskus Korin toiminnan tukeminen ja kehittäminen

3. Taajamailmeen kohentaminen ja talkoot; vanhat rakennukset siistit- tävä 4 4 NELLI 2017–2020 35. NASTOLA

Kirkonkylän muodostamassa taajamassa 40 PYHÄNTAKA asuu yli 12 000 asukasta. Alueella on kerros- ja rivitaloasumista sekä omako- titaloja. Nastolan kirkon ohella kirkon- kylällä on seurakuntatalo, entinen kun-

38 nantalo ja hautausmaa kappeleineen 38. RUUHIJÄRVIRUUHIJÄRVI ja muistomerkkeineen, Luomaniemen toimintakeskus sekä taidekeskus Taarasti ja Nastolan henkilöasema. Alueella on 8 37.37 SEESTA SEESTA KILPIÄINEN 9 vahva teollisuusalojen yritysten ja tuotan- PESÄKALLIO tolaitosten ryhmä. 11 7 VIUHA MUKKULA Nastolan kirkonkylä ja Niinitien alue

4 12 on maakunnallisesti arvokasta rakennet- NIEMI 10 KUNNAS KYTÖLÄ 13 6 AHTIALA tua kulttuuriympäristöä. Kumian mylly on KIVIMAA 39. IMMILÄ39 IMMILÄ 31 33 15 valtakunnallisesti merkittävä rakennettu PIRTTIHARJU 2 JALKARANTA KARTANO 5 MYLLYPOHJA KIVERIÖ kulttuuriympäristö (RKY). 3 32 14 PAAVOLA 16 Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee SALPAUSSELKÄ 1 MÖYSÄ KOISKALA 26 KESKI-LAHTI SOPENKORPI 30 17 kolme kilometriä kirkonkylältä Ruuhi- KÄRPÄNEN 25 JÄRVENPÄÄ ASEMANTAUSTA järvelle päin.

27 18 35. NASTOLA35 Kirkonkylän maisemaa hallitsevat Sal- HENNALA 20 KOLAVA NASTOLA 29 KERINKALLIO OKEROINEN pausselän reunamuodostuman lisäksi 19 24 23 KUJALA LAUNE NIKKILÄ kaksi järveä - Iso-Kukkanen ja Pikku-Kuk- kanen. Valaistu ulkoilureitistö Loistopolku 28 JOKIMAA kulkee Lahdesta Iittiin saakka. Luonnon- 21 ÄMMÄLÄ 36. UUSIKYLÄ36 suojelu- ja retkeilyalue Lapakisto ulottuu 22 34.34 VILLÄHDE UUSIKYLÄ RENKOMÄKI VILLÄHDE kirkonkylälle saakka. Palveluita: päivittäistavarakauppa, ravintoloita, kahviloita, uimaranta. Paju- lahdessa ravitsemis-, majoitus- ja vapaa- ajanpalvelut sekä seikkailupuisto. Terve- ysasema ja hammashoitola. Koulut: Kirkonkylän alakoulu ja Kuk- kasen yläkoulu. Aurinkorinteen päiväkoti, Maaseudun toimintaympäristö on muotoutunut Huokokujan päväkoti ja satelliittiyksikkö uudelleen myös Päijät-Hämeessä. sekä ryhmäperhepäiväkoti. Muut: Lahti-Piste, Wellamo-opisto. • kylätoimintatyön merkitys on kasvanut • kolmatta sektoria tarvitaan tuottamaan kuntapalveluja ja vapaa-ajan toimintaa • kunta- ja palvelurakenteen muutos on etäännyttänyt palvelupisteitä asukkaista KIRKONKYLÄN • vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut KOLME HANKEKÄRKEÄ: • paikallisuuden merkitys elämäntapavalintana on kasvanut 1. Alueen asukasyhdistyksen • maaseutuasumista arvostetaan entistä enemmän perustaminen • informaatioteknologia tuo maaseudulle uusia 2. Taidekeskus Taarastin mahdollisuuksia kehittäminen ja museoiden • uusiutuvan energian tuotannon ja ympäristön merkitys on yllä- ja kunnossapito kasvanut 3. Alueen peruspalveluiden ja yrity- stoiminnan säilyttäminen ja kunnan- talon tulevaisuus NELLI 2017–2020 5 5 36. UUSIKYLÄ/ Lahden kaupungin strategia (2016) RAKOKIVI ohjaa NELLIN maaseudun kehittämisen tavoitteita. Uudenkylän raja on kuntakeskuksessa, Rakokiven länsipuolella Elementintiellä. Kaupungin strategian toimintalupaukset ovat: Alueella on kerrostalo- ja rivitaloasumista sekä omakotitaloja. Pohjoispuolella kylää 1. Rohkaisemme omavastuuseen ja osallisuuteen sijaitsee kylän yli satavuotias koulu. 2. Toteutamme palvelut joustavasti ja vaikuttavasti Jos Männistön koulu suljetaan, se yhdistyy Kukkasen kouluun. 3. Vahvistamme teoilla kilpailukykyä ja huolehdimme Vuonna 2010 avattiin Uudenkylän hen- ympäristöstä kilöasema, jolla pysähtyvät kaikki Lahteen 4. Teemme työtä vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti ja Kouvolaan menevät paikallisjunat. 5. Uudistamme rakenteita ja toimintatapoja rohkeasti Rakokiven palvelu- ja liikekeskus on Uuden- kylän läntinen osa. Kaupalliset palvelut: päi- NELLIN toimintalupaukset ovat: vittäistavarakauppoja, erikoisliikkeitä, asiamiesposti, pankkeja, kioskeja, ravinto- loita ja kahviloita, Alko. • Kansalaiset ja päättäjät omaksuvat Urheilukeskus, ulkoilu- ja latureitistö, (A) paikallisen kehittämisen ajatustavan. uimahalli, kunto- ja aerobicsali, kirjasto, yritystalo Aktiivi. Teollisuusyritykset ovat • Kaupungin ja maaseudun toimijoiden välillä syntyy nauhataajamassa Nastolasta Uuteenkylään. (B) sopimuksellisuuden, vuorovaikutuksen tahto. Koulut: Uudenkylän ja Rakokiven alak- oulut, Männistön yläkoulu sekä Nastopoli- • Asukkaiden (C) vaikuttamisen mahdollisuuksista tekniikkalukio ja lakkautettava ammatti- pidetään huolta ja niitä seurataan. instituutti. Rakokiven päiväkoti. Asuinalueita: Kanerva, Tammela, Turran- • Tunnustetaan tärkeäksi (D) yhteisöllisyyden, kylä- ja metsä, Turranlammi ja Vuokkometsä. asukastoiminnan merkitys alueen kehittämistyössä ja Uudenkylän kyläyhdistys ja Uudenky- län Salpa järjestävät paikallistapahtumia. tuetaan sitä. Uudenkylän seurojentalolla järjestetään niin tapahtumia kuin juhlatilaisuuksia. Mannakoti Sylvöjärven rannalla ja A. PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Uudenkylän vanha kyläalue ovat maakun- nallisesti merkittäviä ja arvokkaita kult- luo elinvoimaa koko yhteisöön tuuriympäristöjä. Toivonojan kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennetty Paikallisen kehittämisen näkökulmassa korostuvat eri- kulttuuriympärisö (RKY). tyisesti yhteisöllisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin (kunta), yksityisen sektorin (yritykset) sekä kansalaisen välillä paikallisen kylän tai kaupunginosan hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä. UUSIKYLÄ/RAKOKIVEN KOLME HANKEKÄRKEÄ: Paikallinen kehittäminen on asukkaiden omaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa oman elinympäristön toimivuuden, 1. Uudenkylän raitin uusiminen viihtyisyyden ja identiteetin vahvistamiseksi. Se on luon- (Elinkaari-hanke) teeltaan kaikille avointa, aloitteellista ja suunnitelmallista 2. Alueen elinvoimaan liittyvä yhteistyötä, joka on yleensä verkottunut myös paikallisen vaikuttaminen tason ulkopuolelle.

3. Rakokiven palvelu- ja liikekeskuk- sen toiminnan suunnittelu, kaavoitus ja kehittäminen 6 6 NELLI 2017–2020 Paikallisen kehittämisen 37. SEESTA / toimintaedellytykset ja toteuttajat: LUHTAANMAA

A1. Vahvistetaan monialaista kehitystyötä Luhtaanmaa on Salajärven rantamaise- maaseutualueella. missa ja Seestan kartanon värit- Maaseututoimijat, kaupunki, aluejohtokunta, toimialat tämässä kulttuurihistoriallisessa maisemassa sijaitseva kyläalue. Hyvät A2. Luotetaan paikalliskehittäjien, yhdistysten, liikenneyhteydet elävöittävät kylää. järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten tahtoon tehdä työtä kotiseutunsa hyväksi. Aktiivisten kyläläisten toiminnallisena keskuksena on juhla- ym. tilaisuuksien Yhdistykset, maaseutuhankkeet, aluejohtokunta, kaupunki pitopaikkana tunnettu Luhtaanpirtti. A3. Laaditaan tavoitteellinen työnjako ja yhteistyö Seestassa on myös kylätalo, jossa toimii Manna ry:n päiväkoti. kansalaistoimijoiden sekä julkisen vallan välille. Aluejohtokunta, järjestöt, kaupunki Salajärven länsirannalla kulkee kymmenen kilometrin pituinen Kumi- A4. Sovitaan paikallisesti toteutettavista tehtävistä antie Nastolan kirkonkylän suunnasta ja kehitetään työmuotoja. Seestalle päin ja yhtyy Nelostiehen. Kaikki maaseututoimijat, kaupunki, eri toimialat Kumiantien Kyläinyhdistys ry:n toiminta keskittyy mm. alueen vesihuollon ja Hanketoiminta toteuttajana alueverkon kehittämiseen ja suunnitteluun. Yhdistys hoitaa talkoilla Paikallisyhteisöjen itse suunnittelemia kehityshank- Luhtaanpirttiä ja järjestää tapahtumia. keita koskeva Leader-lähestymistapa on osoittautunut viimeisten 20 vuoden aikana hyvin toimivaksi ja Seestan kartano on valtakunnalli- tehokkaaksi välineeksi paikallisten kehityshankkeiden sesti merkittävä rakennettu kulttuuri- toteuttamisessa maaseudulla ympäri Eurooppaa. ympäristö (RKY).

Lahden ja Nastolan alueella toimii Eteläisen Päijät- Hämeen kehittämisyhdistys Etpähä ry. Paikallinen www.kumiantie.fi kehittäminen on yksi ohjelmakauden 2014–2020 keskeisimmistä elementeistä.

Lahden kaupungissa on herännyt mielenkiintoa kansa- laistoimijalähtöiseen paikalliseen kehittämiseen koko kaupungin alueella ja loogisena ratkaisuna nähdään uuden toiminnan sisällyttäminen alueen Leader-ryh- män yhteyteen. SEESTA/LUHTAAN- MAAN KOLME Vuonna 2016 käynnistettiin Leader-tuella Nastolan HANKEKÄRKEÄ: maaseutu elinvoimaiseksi -hanke Villähteen Nuori- soseuran hallinnoimana. Hanke toimii yhtenä NELLI- 1. Tienvarsiopasteiden maaseutuohjelman yhteisöllisten toimenpiteiden hankkiminen ja tievalaistuksen toteuttajana. kehittäminen www.nastolanmaaseutuhanke.fi 2. Luhtaanpirtin kuntotarkastus ja saneeraussuunnitelma

3. Kyläsivustojen uusiminen

NELLI 2017–2020 7 7 38. RUUHIJÄRVI B. Reilu SOPIMUKSELLISUUS on keskinäistä luottamusta Ruuhijärvi on noin 350 asukkaan kylä Nastolan pohjoisosassa. Kylä sijaitsee Kylät ja yhdistykset toimivat kaupungin yhteistyö- ja puolen tunnin ajomatkan päässä Lahden kehittäjäkumppaneina. Palveluiden vähentyessä ja Heinolan kaupungeista. Ruuhijärveltä on lyhyet etäisyydet kylien ja asukasyhdistysten on mahdollista hyö- Vierumäen ja Pajulahden urheiluopistoille. dyntää uusia työ- ja toimintatapoja.

Ruuhijärven kylälle on ominaista Luotettavan sopimuksellisuuden perinteiset maalaismaisemat sekä toimintaedellytyksiä ja toimijat: vesistöjen läheisyys. Sekä Ruuhijärvi että Salajärvi muodostavatkin suuren osan B1. Yhdistykset tarjoavat tiloja ja työvoimaa kylän pinta-alasta. Oksjärvi sijoittuu osit- palvelujärjestäjille, jotka säästävät rahaa tain Ruuhijärven kylän alueelle. palveluiden järkeistämisessä. Kylässä on uimaranta ja urheilukenttä, Yhdistykset, järjestöt, yritykset kirjastoautopalvelut, nuorisoseura, VPK ja 4H-kerho. Ruuhijärven nuorisoseuran- B2. Palveluiden ostoista tehdään yhteistyö- talolla on mahdolista harrastaa kyläliikun- sopimukset. taa ja järjestää tapahtumia sekä juhlia. Kaupunki, eri toimialat, yhdistykset, yritykset Ruuhijärven ja Järvisten kyläalueet ovat B3. Järjestöstrategia jäntevöittää järjestöjen ja maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja yhdistysten sekä seurakuntien ja vapaaehtois- kulttuuriympäristöjä ja alueet laajemmil- toimijoiden välistä yhteistyötä kaupungin kanssa. tikin maakunnallisesti arvokkaita maise- ma-alueita. Maaseutuhankkeet, järjestöt, vapaaehtoistoimijat B4. Palvelukonsepteja kehitetään mm. ikäihmisten kotona asumisen tueksi, nuorten www.ruuhijarvi.com kesätyöllistämiseksi, ympäristön ja liikunta- paikkojen hoitoon.

Maaseututoimijat, kaupunki, eri toimialat, hyvinvointiyhtymä

RUUHIJÄRVEN KOLME HANKEKÄRKEÄ:

1. Tonttitarjonnan selkiyttäminen ja markkinoinnin lisääminen; kyläkaavan laatiminen maisemal- lisesti arvokkaaseen kyläkeskuk- seen

2. Kulttuurimaiseman hoito- toimenpiteet (kyläkävely- hankkeen 2012 mukaan).

3. Kyläsuunnitelman päivittämi- nen ja kyläturvallisuus- suunnitelmien laatiminen

8 8 NELLI 2017–2020 C. Uusi VAIKUTTAMISEN malli 39. IMMILÄ / aluejohtokunnan työssä METSÄKYLÄ

Kaupunki ja paikalliskehittäjät löytävät toisensa aidosti Immilä sijaitsee Nastolassa kahden järjestetyn lähidemokratian kautta. Nastolan alue- Salpausselän välisellä järvialueella. johtokunnan alkukokemukset ovat osoittaneet mallin Se rajoittuu Iso-Kukkaseen, Ruuhi-, olevan mielekäs vaikutuskanava asukkaille. Sylvö- ja Arrajärveen. Kylän asutus jakautuu Immilään (n. 160 asukasta) ja Osallistamiskanavista mm. sähköinen vaikutuskanava Metsäkylään (n. 130 asukasta). Idearumpu sekä kuukausittaiset Kerro pois! -alue- Maatiloja on noin 30. Järvien rannoilla johtokunta kylillä, asukkaiden kuulemistilaisuudet on on runsaasti loma-asutusta. Immilän käynnistetty. mylly on valtakunnallisesti merkittävä Aluejohtokunta hyödyntää sosiaalista mediaa vuoro- rakennettu ympäristö. vaikutus- ja tiedotuskanavinaan. Nastola.fi -verkkosi- vut tarjoavat uudistuksen myötä paikallistietoa alueen Immilän kyläalue on maakunnalli- historiasta, toimijoista, tapahtumista ja Nastolan sesti arvokasta rakennettua kulttuuri- alueen erityispiirteistä. ympäristöä ja se muodostaa yhdessä Arrajoen kartanon alueiden kanssa Toimivan vaikuttamisen edellytyksiä: maakunnallisesti arvokkaan maisema- alueen.

C1. Kylissä tapahtuvaa kolmannen sektorin toi- Immilän myllyllä toimii kesäkahvila sekä mintaa, kyläyhdistyksiä tai vastaavia tuetaan kesäteatteri. Metsäkylän koulusta muo- vuotuisella toimintamäärärahalla ja tarvittaessa toutunut Immilä-Metsäkylän kylätalo kohdeavustuksien muodossa. ovat kylien keskeisiä toiminnallisia paik- Kaupunki, aluejohtokunta koja.

C2. Kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä Alueella toimii Immilä-Metsäkylän kehitetään sosiaali- ja terveyskuntayhtymässä sekä kyläyhdistys ry. sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Sopimus- pohjainen toimintamuoto otetaan käyttöön laajem- min: kehitetään yhteiset toiminnan tavat eri toimi- alojen välillä. Hyvinvointikuntayhtymä, kaupunki, eri toimialat IMMILÄ-METSÄKYLÄN C3. Lahdessa kehitetään edelleen osallistumis- KOLME HANKEKÄRKEÄ: muotoja, jotka ovat tasapuolisia kaikille kuntalaisille ja mahdollistavat kunnan ja asukkaiden sujuvan 1. Metsäkylän kylätalon vuorovaikutuksen. remontointi Kaupunki, aluejohtokunta, kansalaistoiminta, hanketoiminta 2. Immilän matkailukohteiden ja nähtävyyksien tuotteistaminen C4. Kaupungissa luodaan sellaisia viestinnän muo- ja markkinointi toja, joilla asukkaat voivat vaivattomasti saada oikeaa tietoa ja informoida omat tietonsa ja näke- 3. Kyläraitin uudelleen myksensä toimintaan ja päätöksentekoon. rakentaminen Kaupunki, aluejohtokunta

9 NELLI 2017–2020 9 40. PYHÄNTAAN SEUTU D. Toimiva YHTEISÖLLISYYS ruokkii ratkaisukykyä Pyhäntaan ja Mäkelän (Vanaja) kylät sijaitsevat Lahden pohjoisosassa vartin Toimiva paikallisyhteisö luo uutta ja toteuttaa ajo-matkan päässä Lahden ja Heinolan rohkeitakin ideoita. Vireä asukastoiminta ylläpitää toreilta sekä Nastolan kirkolta. yhdessä tekemisen kulttuuria ja vahvistaa elin- Alue sijaitsee Lahti-Vierumäki VT 140 voimaisuutta. Lahti tukee ja kannustaa kaikin yhteyksien varrella. Kyliä halkoo myös keinoin kansalaistoimintaa. Lahti-Heinola rautatie, joka ohittaa van- han Mäkelän asemarakennuksen. Kylien Yhteisöllisyyden edellytyksiä: eteläpuolella kulkee Lahti-Heinola moot- toritie. D1. Vakiinnutetaan alueiden yhteiset ja avoimet Perinteinen noin 500 asukkaan maa- tapaamiset säännöllisiksi. seutukylä kauniine maisemineen, monine Kaikki maaseututoimijat, kaupunki, toimialat järvineen ja hyvine liikenneyhteyksineen on vetänyt puoleensa uusia asukkaita D2. Rohkaistaan kyliä ja yhteisöjä hyödyntämään ja tämän myötä vireää toimintaa. asukkaiden innovatiivisuutta ja luovuutta – eri Kivijärven koulussa on noin 70 op- ikäryhmistä. pilasta. Aluejohtokunta, maaseutuhankkeet Kyläläisten talkoilla rakentama liikuntasali Kivijärven koulun yhteydessä on koulu- D3. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä tapahtuma- laisten, kyläläisten ja kylän yhdistysten tuotantoa koordinoimalla. monipuolisessa käytössä. Aluejohtokunta, yhdistysten tiedotus, kaupunki Kylällä toimii kaksi kunnallista perhe- päivähoitajaa, seurakunnan perhekerho D4. Edistetään kylä- ja seurantalojen yhteisöllistä ja partio. Pyhäntaan Urheilijat ry, Luoteis- toimintaa ja niiden tuottavuutta. Nastolan kyläyhdistys ry ja Wellamo- Kaikki maaseututoimijat, kaupunki, toimialat opisto järjestävät alueella toimintaa. Vanajanreitin ympäristö ja Evatun D5. Koulutetaan ja kannustetaan vapaaehtois- järven eteläpää ovat maakunnallis- väkeä ja -järjestöjä. esti arvokkaita rakennettuja kulttuuri- ympäristöjä. Hanke- ja maaseututoimijat, kaupunki, toimialat D6. Rohkaistaan yhdistyksiä pieniin, lyhytaikaisiin vapaaehtoistyösitoumuksiin. Kaupungin eri PYHÄNTAAN KOLME toimialat tekevät toimivat yhteistyötä yhdistysten HANKEKÄRKEÄ: kanssa mm. vapaa-ajan ja liikunnan tehtävissä. Kaikki maaseututoimijat, kaupunki, toimialat 1. Kivijärven koulun toiminnan turvaa- minen; asukasaktivointia lisätään D7. Kannustetaan kyliä ja asuinalueita suunnitel- mallisuuteen ja hanketoimintaan. 2. Pyhäntaan keskustan kaavoitusta jatketaan. Kylien läpi menevää jo raken- Hanketoimijat, kaupunki, toimialat nettua vesi- ja viemärirunkoverkkoa Kylillä ja yhdistyksillä tulee olla itsellään innokkuutta hyödynnetään markkinoimalla liittymiä ja rakentamalla suunnitellut haarat lähteä kehittämään asuinalueitaan ja laatimaan runkoverkkoon. tulevaisuuden suunnitelmiansa. Kaupungin ja viranhaltijoiden näkemykset tulee tulla 3. VT140 kevyenliikenteen väylän esiin jo kylä- ja yhteisösuunnitelmissa. rakentamisen lobbaus ja kaupungin tuki siihen. 10 NELLI 2017–2020 NELLI-SWOT

SWOT koostettiin asukkaiden ja yhdistysten tilaisuuksissa kesällä ja syksyllä 2016. Aineistoa tuottivat myös LAMKin ympäristöalan opiskelijat kylien tulevaisuusselvityksessä talvella 2016. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat on sisällytetty NELLIN toimenpide-ehdotusten taustalle.

* Alueen sijainti suhteessa Lahteen * Palveluiden vähyys ja huono ja koko Suomen alueella saatavuus alueella * LuonnonV ja maaseudun läheisyys * PitkätH välimatkat ja vähäinen kaupunkialueisiin julkinen liikenne * Alueen monet nähtävyydet ja * Nastolan taajama-alueen muinaismuistot epätasainen kehittyminen ja * Elinvoimaiset kylät ja alueen selkeän keskustan puuttuminen yhteisöllisyys * Alueen vähäinen houkuttelevuus * Loma-asuminen ja Pajulahden ja poismuutto urheiluopisto

* Matkailu, retkeily, loma-asuminen * Palveluiden katoaminen ja ja Pajulahti siirtyminen keskitetysti Lahteen * Laajenemismahdollisuudet * Yhdistys- ja kylätoiminnan * Tunnettavuuden ja alueen uupuminen houkuttelevuudenM lisääminen * KirkonkylänU näivettyminen * Uusien tapahtuminen tuominen * Poismuutto alueelta alueelle * Nuorten vähäinen kiinnostus aluetta * Rata ja asemat, VT12 kohtaan nyt ja tulevaisuudessa * Kaupunkialueen laajentuminen * Maaseudun kehittämisen * Kehittyminen ja kasvaminen epäonnistuminen maankäytön keinoin * Uuden rakentamisen * Palvelurakenteen kehittäminen epäonnistuminen koko Uuden Lahden alueella * Yhteisöjen ristiriidat ja resurssien puute

NELLI 2017–2020 11 Maaseudun kehittämisen painopisteet ovat 1. asuminen ja ympäristö 2. elinkeinot ja palvelut 3. yhteisöllisyys ja vaikuttaminen

1. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ MAASEUTUASUMINEN 2020: Asuminen ja eläminen on monipuolista kaikilla Lahden maaseudun asuinalueilla. Omistusasunnot, vuokra-asunnot, senioriasunnot ja vapaa-ajan asunnot ovat tuoneet valinnanvaraa mahdollisuuksiin asua maaseutualueella. Maaseutuasuminen on kasvattanut suosiotaan ja tuonut kaupungin asun- tovalikoimaan ja vetovoimaan rikastavan lisänsä.

Toimenpide 1 Nellitoimijat Aikataulu

Maaseudun asumisvaihtoehtoja ja -mahdol- * tekninen ja ympäristötoimiala, Heti lisuuksia tuetaan kaavoituksen ja maankäytön kyläyhdistykset keinoin ja markkinoidaan monikanavia käyttäen. * aluejohtokunta 1-2 vuotta * alueen kiinteistönvälittäjät, tonttimarkkinointi, Lahti Region Jatkuva

Toimenpide 2 Nellitoimijat Aikataulu

Tonttimarkkinointiin kehitetään toimiva malli * kaupungin viestintä, alueen Heti kaupungin, alueellisen ja kaupallisen markkinoin- yritykset tiviestinnän kanssa – yhteinen sähköinen alusta, * tekninen ja ympäristötoimiala 1-2 vuotta markkinointia koordinoidaan. * Lahti Region, LADEC Jatkuva

Toimenpide 3 Nellitoimijat Aikataulu Heti Rakentamista ohjataan resurssien mukaan * tekninen ja ympäristötoimiala myös kyläkeskuksiin ja kartoitetaan maanmyyn- * aluejohtokunta tihalukkuutta. Hyödynnetään teknisen toimen * yhdistykset ja järjestöt 1-2 vuotta kyläselvityksen 2016 tuloksia. * kylätoimijat ja omistajat Jatkuva

Toimenpide 4 Nellitoimijat Aikataulu

Asumisen teknologiaa maaseudulla kehitetään: * Lahti Energia, energiayhtiöt, Heti selvitetään mahdollisuuksia hajautettuun hanketoiminta; tekninen ja sähköntuotantoon ja eri energiaratkaisuihin. ympäristötoimiala 1-2 vuotta Kylätoimijoiden aloitteellisuus käynnistää omaa * kylät; maaseutuhankkeet tuotantoa kartotetaan. Jatkuva

12 NELLI 2017–2020 MAANKÄYTÖN JA INFRAN RAKENTAMINEN 2020: Elinvoimaa on tuettu keventämällä rakennuslupamenettelyä. Maankäytön suunnittelussa on osal- listettu viranomaiset, yrittäjät ja asukkaat. Syrjäseuduillakin voidaan nyt käyttää nopeita tietoliiken- neyhteyksiä ja tieverkosto on saatu tyydyttävään kuntoon. Maankäytöllä ja infrastruktuurin huoltamisella on saatu uusia asukkaita ja luotu yritystoimintaa sekä toteutettua kaupungin strategisia tavoitteita, mm. kestävän kehityksen periaatteita.

Toimenpide 5 Nellitoimijat Aikataulu

Laajentuneessa Lahdessa kohdennetaan maa- * tekninen ja ympäristö- Heti seuturakentamisen ohjaukseen, neuvontaan toimialan kaavaillat, alue- ja lupaprosesseihin maaseutuasumista ym- johtokunnan asukastilaisuudet 1-2 vuotta märtävää asiantuntemusta ja resursseja. * Päijät-Hämeen maaseutuhal- linto, Päijät-Hämeen liitto Jatkuva

Toimenpide 6 Nellitoimijat Aikataulu

Lisärakentamista kaavoitetaan tarpeen mukaan * tekninen ja ympäristötoimiala Heti ja maaseutualueiden kaavoitukseen tehdään * aluejohtokunta tarvittavat tarkastukset. 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 7 Nellitoimijat Aikataulu Heti Kaava- ja muiden maankäytön suunnittelupro- * kylä- ja muut yhdistykset sessien ollessa käynnissä yhdistykset toimivat * tekninen ja ympäristötoimialan aktiivisina tiedottajina sekä rakentavina kes- kaavaillat 1-2 vuotta kustelun ylläpitäjinä suunnittelijoiden ja ky- * maaseutuhankkeet läläisten välillä. * järjestöt, mm. MTK Nastola, Jatkuva Nastola-seura

Toimenpide 8 Nellitoimijat Aikataulu

Maaseudun laajakaistahankkeiden toteuttami- * hanketoiminta, Leader, ELY Heti seen etsitään yhteistyökumppaneita ja tuetaan * yksityiset verkkotoimijat niitä koko kaupungin kyläalueiden alueella. * tekninen ja ympäristötoimiala 1-2 vuotta * aluejohtokunta * maaseutuhankkeet Jatkuva

Toimenpide 9 Nellitoimijat Aikataulu

Puolueetonta jätevesineuvontaa ja infoa kier- - * tekninen ja ympäristötoimiala: Heti rätyspisteistä tarjotaan haja-asutusalueen asuk- tiedotus, asiantuntemus kaille ja vapaa-ajan asukkaille. * aluejohtokunta: tilaisuudet 1-2 vuotta * Lahti Aqua, PHJ Jatkuva

NELLI 2017–2020 13 TURVALLISUUS 2020: Harvaan asutulla maaseudulla turvallisuuspalvelut ovat vahvistuneet. Julkisen sektorin lisäksi tur- vallisuutta on taattu yhdistysten ja yksityissektorin voimin alueiden omaehtoiseen häiriötilanteisiin valmistautumisessa. Asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään on korostettu onnistuneesti.

Toimenpide 10 Nellitoimijat Aikataulu

Alueiden omaehtoista selviytymistä lisätään * tekninen ja ympäristö- Heti ottamalla paikalliset yhteisöt ja elinkeinoelämä toimiala, mukaan kaupungin ja alueiden turvallisuussuun- * aluejohtokunta 1-2 vuotta nitteluun. * vammaisneuvosto * Päijät-Hämeen maaseutuhal- Jatkuva

Toimenpide 11 Nellitoimijat Aikataulu Heti Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset * kyläyhdistykset, kansalais- kytketään kaupungin vuosittaiseen toiminta- toiminta, Päijät-Hämeen 1-2 vuotta suunnitelmaan ja talousarvioon sekä kylien pelastuslaitos turvallisuussuunnitelmiin. * tekninen ja ympäristötoimiala * vammaisneuvosto Jatkuva * maaseutuhankkeet

Toimenpide 12 Nellitoimijat Aikataulu

Kartoitetaan järjestöjen, yritysten, kaupungin ja * kylä- ja muut yhdistykset Heti hankkeiden palvelut ja muotoillaan palveluja * maaseutuhankkeet vastaamaan kylien asukkaiden tarpeita. * LAMK, oppilaitokset 1-2 vuotta * hyvinvointikuntayhtymä * vammaisneuvosto Jatkuva

Toimenpide 13 Nellitoimijat Aikataulu

Turvallisuuskoulutusta järjestetään kylille ja * hanketoiminta Heti yhdistyksille yhteistyössä palo- ja pelastustoi- * Päijät-Hämeen pelastuslaitos men kanssa. 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 14 Nellitoimijat Aikataulu

Vapaa-ajan asuntojen koskemattomuutta * kylä- ja muut yhdistykset Heti edistetään vapaaehtoisen naapuriavun ja * vapaa-ajan asukkaat ; tarkkailun voimin. kyläkokouksissa sovitaan 1-2 vuotta yhteistyöstä ja sen muodoista Jatkuva

14 NELLI 2017–2020 MAISEMAN- JA YMPÄRISTÖN HOITO 2020: Maaseudulle on saatu rahoitusta luonnon- ja kulttuurimaiseman sekä vesistöjen suojeluun, hoi- toon ja kunnostuseen. Toimintatavaksi on muodostunut hanketoiminta ja sopimuksellisuus, jossa tekemätöntä työtä ja palveluja on organisoitu paikallisesti. Kansalaiset ovat ottaneet vastuuta ympäristönsä hoitamisesta.

Toimenpide 15 Nellitoimijat Aikataulu * tekninen ja ympäristötoimi Maiseman- ja ympäristönhoito nostetaan Heti * Päijät-Hämeen kyläsuunnittelun säännölliseksi osaksi. maaseutuhallinto Järjestetään kyläkävelyitä ja -katselmuksia 1-2 vuotta * kyläyhdistykset, Päijät-Hämeen suunnittelun tueksi. kylät ry; hankkeet Jatkuva

Toimenpide 16 Nellitoimijat Aikataulu

Selvitetään Kymijärven järviketjun pinnan- * tekninen ja ympäristötoimi Heti korkeuksien sääntelyn vaihtoehdot ja toteu- * ELY-keskus tetaan selvityksen mukaiset ratkaisut. * Aluehallintovirasto 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 17 Nellitoimijat Aikataulu

Maisemanhoitosuunnitelmat laaditaan kylä- * kyläyhdistykset, maaseutu- Heti alueiden sisään- ja ulostulokäynteihin. hankkeet Kartoitetaan tienvarsi-istutusten, kyläporttien * tekninen ja ympäristötoimi 1-2 vuotta katumaalausten yms. tarve. * LAMK opiskelijatyö Jatkuva

Toimenpide 18 Nellitoimijat Aikataulu

Ekopisteet ja niiden saaminen alue- * Päijät-Hämeen Jätehuolto Heti keräyspisteiden yhteyteen sekä SER-jätteiden * maaseutuhanke ja ongelmajätteiden kiertävien keräysautojen * kyläyhdistykset 1-2 vuotta säännöllinen kiertäminen kartoitetaan. Jatkuva

Toimenpide 19 Nellitoimijat Aikataulu

Kyläkohtaisia raivaus- ja ympäristön * kyläyhdistykset Heti siistimistalkoita pidetään ohjatusti ja kaupungin * ympäristöjärjestöt antaman välinetuen avulla. * aluejohtokunta 1-2 vuotta * tekninen ja ympäristötoimi Jatkuva

NELLI 2017–2020 15 2. ELINKEINOT JA PALVELUT KILPAILUKYKYINEN MAASEUTU 2020: Lahden maaseutu on hyödyntänyt alueen omia voimavaroja elinkeinotoiminnan, laadukkaan asuinympäristön sekä väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Matkailuelinkeino on kasvanut merkit- tävään asemaan maaseudulla ja se on luonut monia kerrannaisvaikutuksia. Uutta liiketoimintaa on saatu aikaan lähi- ja luomuruoan, kulttuuriperinnön ja matkailutuotteiden kehittämisellä.

Toimenpide 20 Nellitoimijat Aikataulu

Nastolan alueiden kaavavalmistelussa ideoidaan * tekninen ja ympäristötoimiala Heti uusia toimintamalleja, mm. Rakokivessä. * kansalaiset * yrittäjät, ENK, Teollisuusryhmä 1-2 vuotta * Nastolan Yrittäjät ry * aluejohtokunta Jatkuva

Toimenpide 21 Nellitoimijat Aikataulu

Uutta liiketoimintaa maaseutualueilla * elinkeinokehittäjät, LADEC, Heti kartoitetaan: ekologinen asuminen, airbnb- Lahti Region vuokraus, elämysmatkailu, bed and breakfast * yrittäjäjärjestöt, yhdistykset 1-2 vuotta -palvelut, terveysruoka. * hanketoiminta, kyläsuunnittelu * aluejohtokunta Jatkuva

Toimenpide 22 Nellitoimijat Aikataulu

Luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvä * elinkeinokehittäjät, LADEC, Heti matkailuelinkeino ja sen kehittäminen nostetaan Lahti Region, yrittäjäjärjestöt maaseutualueen elinkeinotoiminnan yhdeksi * aluejohtokunta, EKP 1-2 vuotta kärkikohteeksi. * hanketoiminta * yhdistykset Jatkuva

Toimenpide 23 Nellitoimijat Aikataulu

Teollisuuden toimintaedellytykset turvataan * tekninen ja ympäristötoimiala Heti pienyritysalueiden kaavoituksella ja yritystonttien * Teollisuusseura, ENK sekä kiinteistöjen tarjonnalla. * aluejohtokunta 1-2 vuotta * Nastolan Yrityspalvelut Oy, LADEC Jatkuva

Toimenpide 24 Nellitoimijat Aikataulu

Uutta maaseutuyrittäjyyttä haetaan pilotti- * kylät, yhdistykset, kuntalaiset Heti hankkeilla. Ideahaussa keskitytään paikallisiin * LADEC mahdollisuuksiin kehittää uutta yritystoi- * maaseutuhankkeet 1-2 vuotta mintaa, mm. smart & clean -yhteistyöllä. * EKP, LAMK Jatkuva

16 NELLI 2017–2020 Toimenpide 25 Nellitoimijat Aikataulu Heti Paikallisyhteisöjä autetaan työllistämään ja * EKP toimimaan linkkeinä työllisyyttä edistävien * alueen palveluiden tuottajat tahojen kesken. * hanketoimijat 1-2 vuotta * aluejohtokunta * TE-toimisto Jatkuva

Toimenpide 26 Nellitoimijat Aikataulu

Turvataan koulutuksen saavutettavuus ja * sivistystoimiala, EKP Heti tasavertaisuus (mm. näkö- ja kuulovam- * alueen oppilaitokset maiset) lisäämällä oppilaitosten yhteistyötä * tilakeskus 1-2 vuotta sekä hyödyntämällä tietoteknologiaa ja etä- * vammaisneuvosto ja monimuoto-opetusta. Jatkuva

Toimenpide 27 Nellitoimijat Aikataulu

Rakokiven palvelu- ja liikekeskukseen laaditaan * aluejohtokunta, kaupunki Heti liiketoiminnan kehittämiseen ja turvaamisen * tekninen ja ympäristötoimi tähtäävä suunnitelma. * alueen yritykset, ENK 1-2 vuotta * LADEC Jatkuva

Toimenpide 28 Nellitoimijat Aikataulu Heti Maaseutuyrityksiä kannustetaan kansain- * elinkeinokehittäjät välisyyteen Leaderin ja EEN:n (European * yrittäjäjärjestöt, LADEC Enterprise Networkin) kautta. * hanketoiminta 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 29 Nellitoimijat Aikataulu Heti Paikallisen biotalousmahdollisuuksia * alueen palveluiden tuottajat kartoitetaan, mm. biopohjaisten raaka- * hanketoimijat aineiden hyödyntämistä * tekninen ja ympäristötoimiala 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 30 Nellitoimijat Aikataulu Heti Maaseutumarkkinointia kehitetään osallistumalla * kaupungin viestintä kaupungin promootio-, markkinointi- ja messuta- * Lahti Region 1-2 vuotta pahtumiin paikallisesti ja valtakunnallisesti. * alueen yritykset ja järjestöt * LADEC, EKP, aluejohtokunta Jatkuva

NELLI 2017–2020 17 PALVELUIDEN SAATAVUUS 2020: Palvelurakennetta on tehostettu yhdessä kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa: uusia palveluja ja palvelujen tuottamismalleja on luotu ja testataan. Palveluliikennettä on kehitetty ja sähköisiä palveluita ja niiden saatavuutta parannettu. Kylät ja yhteisöt ovat tehneet kehittämistoimet tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, yhdistysten ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Kylä- ym. järjestötoimintaa on aktivoitu ja resurssoitu toimimaan palvelujen tuottajana.

Toimenpide 31 Nellitoimijat Aikataulu Heti Kaupunki lisää hankinnoissaan paikallisia * hankintapalvelut palveluja ja tuotteita sekä painottaa hankinta- * alueen palveluiden tuottajat 1-2 vuotta strategiassaan aluetaloudellisia vaikutuksia. * kaupunki; toimialat * hyvinvointiyhtymä Jatkuva

Toimenpide 32 Nellitoimijat Aikataulu

Kartoitetaan järjestöjen, yritysten, kaupungin ja * kylä- ja muut yhdistykset Heti hankkeiden palvelut ja muotoillaan palveluja vas- * hanketoiminta taamaan kylien asukkaiden tarpeita. * LAMK oppilaitokset 1-2 vuotta * kaupunki, toimialat Jatkuva

Toimenpide 33 Nellitoimijat Aikataulu

Turvataan julkisten ja yksityisten palveluiden * elinkeinokehittäjät Heti saatavuus tuomalla alueellisten palvelukeskusten * hanketoiminta (kauppa, koulu, kylätalo ym.) tarjontaan uusia * kaupunki tietopalvelut 1-2 vuotta sovelluksia, yhteistyöverkostoja ja sähköisiä * osallisuusryhmä, Lahti-Piste palveluita. Jatkuva

Toimenpide 34 Nellitoimijat Aikataulu

Maaseudun lähipalvelujen kehittämiseksi * hanketoimijat Heti suunnitellaan palveluseteliratkaisuja. * hyvinvointikuntayhtymä * yksityiset palveluiden tuottajat 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 35 Nellitoimijat Aikataulu Heti Maaseutualueiden koulujen erityispiirteet ja * kaupunki vahvuudet huomioidaan suunnittelussa ja * sivistystoimiala 1-2 vuotta perusopetuksen laadun arvioinnissa,

Jatkuva

18 NELLI 2017–2020 Toimenpide 36 Nellitoimijat Aikataulu

Laaditaan selvitys kyläalueiden * maaseutuhanke Heti palvelutarjonnasta ja palveluiden tarpeesta * opiskelijayhteistyö / LAMK sekä miten niitä voidaan yhdistää. * aluejohtokunta, EKP 1-2 vuotta * LADEC Jatkuva

Toimenpide 37 Nellitoimijat Aika-

Tutkitaan ja kehitetään sosiaalisten ja * palveluiden tuottajat Heti yhteiskunnallisten yritysten resursseja tuottaa * yhteisöt, mm. Manna ry, EKP joitakin palveluja. * hanketoiminta 1-2 vuotta * hyvinvointikuntayhtymä Jatkuva

Toimenpide 38 Nellitoimijat Aikataulu Heti Lisätään kulttuuripalvelujen tuottamisessa * palveluiden tuottajat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin * yhdistykset, järjestöt yhteistyötä ja varmistetaan näin palvelujen * Kulttuuripalvelut 1-2 vuotta saatavuus, resurssit ja osaaminen. * sivistystoimiala, aluejohtokunta Jatkuva

Toimenpide 39 Nellitoimijat Aikataulu

Kotityö- ja hoivapalveluja kehitetään aktivoimalla * elinkeinokehittäjät, LADEC Heti ryhtymään palvelutuottajaksi, yrittäjien koulutuk- * yrittäjäjärjestöt sella, avustamalla yrityksen perustamistoimissa * maaseutuhanke; hanketoi- 1-2 vuotta ja verkottamalla toimijoita. minta Jatkuva

Toimenpide 40 Nellitoimijat Aikataulu

Edistetään lähialueen tuotteiden ja palvelujen * alueen yritykset Heti käyttöä mm. tekemällä Support your local -kam- * aluejohtokunta, seurakunta panjoita ja popup-tilaisuuksia sekä informaatio- * ENK, järjestöt, yhdistykset, 1-2 vuotta ta jakaen. ryhmät ja asukkaat * hanketoiminta Jatkuva

Toimenpide 41 Nellitoimijat Aikataulu Heti Kyläalueille ulottuvia palvelumuotoja haetaan * maaseutuhanke ja tehdään yhteistyötä palveluiden toimittajien * aluejohtokunta 1-2 vuotta kanssa. Selvitetään mahdollisuudet mm. Linkku- * kaupunki, tietohallinto älybussin palveluihin. * LAMK * osallisuustyöryhmä, Lahti-Piste Jatkuva

NELLI 2017–2020 19 3. YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISTUMINEN OSALLISTUVA JA OSALLISTAVA MAASEUTU 2020: Lahden maaseutualueen asukasdemokratiaa on tuloksellisesti toteuttanut aluejohtokunta. Asukkaat ja yhdistykset ovat osallistuneet paikallisen kehittämisen hengessä yhteisiin asuin- alueen kehittämistoimiin. Harrastustoimintaa ja tapahtumia on osoitettu erityisesti lapsille, perheille ja ikäihmisille.

Toimenpide 42 Nellitoimijat Aikataulu

Aluejohtokunnan toimintaa vahvistetaan. * aluejohtokunta, EKP Heti Vastaava lähidemokratian malli kehitetään * kaupunki koko kaupungin alueelle; osallistavan budje- * Leader, Päijät-Hämeen 1-2 vuotta toinnin mallia kehitetään. liitto * LAMK / hankkeet Jatkuva

Toimenpide 43 Nellitoimijat Aikataulu

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen * aluejohtokunta Heti Leader-toimintatapaa kehitetään entistä tiiviim- * Etpähä ry mäksi tavaksi rahoittaa maaseudun hankkeita. * kaupunki, EKP 1-2 vuotta * hanketoiminta Jatkuva

Toimenpide 44 Nellitoimijat Aikataulu

Perustetaan vapaa-ajanasukkaiden toimikunta * hanketoiminta Heti yhdistys tai foorumi ajamaan maaseutualueen * kaupunki vapaa-ajan asukkaiden edunvalvojaksi ja aloit- * aluejohtokunta 1-2 vuotta teiden tekijäksi. * Päijät-Hämeen kylät ry * Nastola-seura Jatkuva

Toimenpide 45 Nellitoimijat Aikataulu

Kyläyhdistysten ja vastaavien asuinalueiden * maaseutuhankkeet Heti järjestöjen toimintaedellytyksiä lisätään uusilla * alueiden yhdistykset yhteistyömuodoilla ja sopimuksellisuuden voimin. * aluejohtokunta 1-2 vuotta * Lahden seurakuntayhtymä Jatkuva

Toimenpide 46 Nellitoimijat Aikataulu Heti Osallistutaan vuosittain Avoimet kylät -tapah- * maaseutuhanke tumaan ja vuonna 2017 Avoimet kisakylät sekä * aluejohtokunta 1-2 vuotta Suomi 100 vuotta -tapahtumaketjun rakentami- * yhdistykset seen sekä sataman kylämarkkinoille. * Nastola-seura * Päijät-Hämeen liitto Jatkuva

20 NELLI 2017–2020 Toimenpide 47 Nellitoimijat Aikataulu Heti Yhdistykset ja järjestöt tehostavat kylä- ja * yhdistykset, järjestöt seurantalojen ja asukastupien sekä seurakunnan * kiinteistöjen omistajat 1-2 vuotta tilojen käyttöä niin, että käyttö on säännöllistä ja * hanketoiminta alueen ihmisiä palvelevaa. * Lahden seurakuntayhtymä Jatkuva

Toimenpide 48 Nellitoimijat Aika-

Päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen * toimialat Heti maaseutualueen kohteisiin ja arkipäivään * aluejohtokunta tutustuminen organisoidaan uusilla tavoilla. * järjestöt 1-2 vuotta

Jatkuva

Toimenpide 49 Nellitoimijat Aikataulu

Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia lisätään * tekninen ja ympäristötoimiala Heti maaseutualueilla kehittämällä ja hyödyntämällä * Porukka-sovellus sähköisiä osallistumismahdollisuuksia, esim. * Idearumpu, e-palaute, Lahen D 1-2 vuotta suunnitelmien kommentointi ja asukaskyselyt. * osallisuustyöryhmä * aluejohtokunta Jatkuva

Toimenpide 50 Nellitoimijat Aikataulu Heti Lahden nuorisovaltuuston toimintaan ohjataan * nuorisopalvelut resursseja ja sen toiminnasta tiedotetaan * Lahden nuorisovaltuusto, 1-2 vuotta erityisesti maaseutualueella. yhdistykset * aluejohtokunta Jatkuva

Toimenpide 51 Nellitoimijat Aikataulu Heti Päätöksentekoon vaikuttaminen jo suunnittelu- * kaupunki, toimialat vaiheessa vakiinnutetaan kaupungin maaseutu- * aluejohtokunta alueiden toimintatavaksi; esimerkkinä maaseu- * Nastola-seura 1-2 vuotta tupoliittisen ohjelman päivittäminen. Jatkuva

Toimenpide 52 Nellitoimijat Aikataulu Heti Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) otetaan * kaupunki maaseutusuunnittelun työkaluksi. Maaseutu- * aluejohtokunta asiantuntijaverkostoa käytetään toiminnan tueksi. * Leader 1-2 vuotta

Jatkuva

NELLI 2017–2020 21 NELLIN TO-DO -LISTA 2017–2020

TYÖNJAKO KAUPUNGIN, KANSALAIS- TOIMIJOIDEN JA HANKETOIMINNAN KESKEN:

KAUPUNKI:

* ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kaupunki tukee päätöksillään Lahden maaseutualueiden asumismahdollisuuk- sia kaavoittamalla ohjaavasti ja joustavasti. Se tukee maaseudun digitalisointiin liittyviä toimenpiteitä kaikin mahdollisin keinoin; maaseudun laajakaistahanke kärjessä. Kaupunki toimii strategiansa mukaan aktiivisesti ympäristöön ja infrastruktuuriin liitty- vissä kehittämistoimissa tasapuolisesti myös maaseutualueillaan.

* ELINKEINOT JA PALVELUT Kaupunki arvostaa maaseutualueensa ominaispiirteitä, sen teollisuusperinnettä ja tukee yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueella mm. lupakäytäntöihin ja kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Maaseudun logistisia liikenteellisiä yhteyksiä käytetään hyväksi alueen yrityssijoittumiseen liittyvässä markkinoinnissa. Uusia palveluja ja toimintamuotoja kehi- tetään maaseutualueiden tarpeet huomioiden, esim. kylien popup-palveluilla.

* YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISTUMINEN Alueellisen toimielimen toimintaa kehitetään osana alueiden lähidemokratian keinona Lahden kaupungissa. Maaseutuvaikutusten arviointi ennakoivana arviointina käynniste- tään säännöllisenä osana kaupungin päätöksentekoa. Kaupungin strategiatyössä maa- seutualueella on rikastava osansa koko kaupungin kilpailukyvyn kannalta.

YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, KANSALAISET: Kansalaiset ottavat vastuuta oman asuinalueensa sekä maaseutualueensa kehittä- misestä. Yhdistykset ja järjestöt tukevat paikallisen kehittämisen edellytyksiä tarjoamalla ja tehostamalla kansalaistoimintaa. Kyläyhteisöjä aktivoidaan mm. hanketoiminnan ja informaationa jakamisen keinoin. Kyläyhdistykset ja muut alueen edunvalvontaa harjoittavat yhteisöt laativat kylä- ja asuin- aluesuunnitelmiaan yhteistyössä aluejohtokunnan ja maaseutuhankkeiden kanssa.

HANKETOIMINTA, LEADER: Lahden maaseutualueelle räätälöidään hankkeita paikallisen kehittämisen periaatteilla. Kaupunki on mukana Leader-hankkeissa myöntämällä tarpeen mukaan hankkeille välira- hoitusta. Leader-toimintaa maaseutumaisissa kaupunginosissa kehitetään suunnitte- lemalla ja hakemalla yhteisöllisiä hankkeita myös kantakaupunkialueille.

22 NELLI 2017–2020 MAASEUTUOHJELMAAN LIITTYVÄT DOKUMENTIT

Asiakirjat, tutkimukset, selvitykset:

Lahden kaupungin strategia

Lahti-Nastola. Yhdistymissopimus 15.12.2014 Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys. VVM 2014.

Palveluiden sijainti, pohjavesialueet, maisemalliset arvot. Tulevaisuusselvitys / LAMK ympäristöala talvi 2015.

Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014 - 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 9/2014. Lahden Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014. Maakuntakaavaehdotus. maaseutupoliittinen Päijät-Hämeen liitto 2015. ohjelma 2017-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma NELLI

Voimistuvat kylät – vahvistuvat lähiyhteisöt. Paikallisen kehittämisen ohjelman toimenpiteet vuosille 2014 - 2020. Suomen Kylätoiminta ry 2014. on laadittu Eteläisen Päijät-Hämeen kehittämis- LEADER-ryhmän valtakunnallinen ohjelma yhdistys ry:n Kyläaktivoinnin kehittämishankkeen voimin.

Kansalaismielipiteet, asiantuntijalausunnot: Hanketta koordinoi * Yhdistystapaamiset ja -tilaisuudet, syksy 2015 ja kevät 2016. projektipäällikkö Timo Taulo.

* Kyläyhdistysten jäsenten ja asiantuntijoiden haastattelut, Ohjelmatyöskentelyyn syksy 2015 ja kevät 2016. osallistuivat Nastolan * Kyläsuunnitteluprosessit: Uusikylä, Villähde 2014-2015. aluejohtokunta, EKP:n työryhmä, * Sähköinen kyläkysely yhdistysaktiiveilta, maaliskuu 2016. aluekoordinaattori * Ruuhijärven kyläkävely. Löytöretkiä Päijät-Hämeen kuntiin 2012. Tia Mäkinen ja Nastolan maaseutu * Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asiantuntijahaastattelut, elinvoimaiseksi -hanke 2016, syksy 2015 ja kevät 2016. projektipäällikkö * Nastolan aluejohtokunnan työpaja ja Kerro pois -tilaisuudet, Mari Brunou. kevät-syksy 2016.

* Päijät-Hämeen maaseutuhallinto, maaseutuasiamies, syksy 2016

* Lausunnot: Nastolan Teollisuusryhmä, Päijät-Hämeen Yrittäjät ry, Nastolan Yrittäjät ry, Villähteen nuorisoseura ry, Nastola-seura ry, Lahden seurakuntayhtymä, Lahden tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden sivistystoimiala, Lahden nuorisovaltuusto, Vammaisneuvosto, Vanhusneuvosto, Wellamo-opisto, syksy 2016

NELLI 2017–2020 23 24 NELLI 2017–2020 WWW.LAHTI.FI