Lahden Kaupungin Maaseutupoliittinen Ohjelma
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
NELLI Lahden maaseutu- poliittinen ohjelma 2017–2020 NELLI 2017–2020 1 Kun Lahti sai oman maaseudun ja Nastola kaupungin Lahden maaseutu- Vuoden ensimmäisen päivän aamuna vuonna kaksituhattakuusitoista poliittinen ohjelma lahtelaiset heräsivät ja huomasivat, että heillä oli maaseutu. Samana aamuna heräsivät nastolalaiset uusina kaupunkilaisina. Vaikkei uuden 2017-2020 vuoden aamu Lahdessa eikä Nastolassakaan ollut sen dramaattisem- NELLI pi, tiedettiin että lähivuosien aikana arki tulisi muuttumaan. SISÄLTÖ Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1.1.2016. Sovittiin, että valmistellaan alueelle maaseutupoliittinen ohjelma. 3 Lahden maaseutualue Lahden ja Nastolan yhdistyessä syntyivät uudet kaupunginosat 4 Maaseutualueen numerot 34–40: Villähde, Nastola, Uusikylä, Seesta, Ruuhijärvi, muutokset Immilä ja Pyhäntaka. Nämä kaupunginosat käsitellään ohjelmassa maaseutuna, joskin alueella on myös taajama-alueita. 6 Paikallinen kehittäminen NELLI – Lahden maaseutupoliittinen ohjelma on laadittu tuke maan kaupungin maaseutualueiden kehittämistyötä uuden ajan odotusten 8 Sopimuksellisuus ja tarpeiden mukaan. 10 Yhteisöllisyys Ohjelman laadinnassa lähtökohtana ovat olleet Lahden Nastolan alueen tarpeet. Monet toimenpiteet on suunnattu suoraan Nastolan 11 Nelli-SWOT alueella oleviin alueisiin ja kohteisiin, mutta osa voidaan toteuttaa maaseutumaisessa ympäristössä koko Lahden alueella. 12 Asuminen ja ympäristö NELLI lisää maaseutuymmärrystä ja 16 Elinkeinot ja palvelut ohjaa päätöksentekoa yhteiseen suuntaan. Se kokoaa kansalaisten, elinkeinoelämän ja viranhaltijoi- 20 Yhteisöllisyys ja den maaseutuun liittyviä kehittämisajatuksia, osallistuminen ... lisää päättäjien ja viranhaltijoiden maaseutuun liittyvää 22 Lähteet tietämystä, ... pyrkii saamaan maaseutua tukevia ratkaisuja ja sisältöä eri hallintokuntien suunnitelmiin ja budjetteihin, ... kannustaa asukkaita tarttumaan aktiivisesti asuin- alueensa kehittämiseen. 2 NELLI 2017–2020 Kaupungin ja maaseudun vyöhykkeet 2016 Lahden maaseutu ei ole perinteinen maa- ja metsätalouteen ja kylärakenteeseen pohjautuva alue. Alueella on teollisuutta, yrityksiä ja kaupunkimaisia asuinalueita, mutta myös laajoja luontoalueita, peltoviljelyä ja kylätoimintaa. Ja siellä on paljon muutakin ... • 14 800 asukasta nauhakeskustassa ja kylissä • 1000 asukasta haja-asutusalueilla • rautatien kolme henkilöasemaa • seitsemän kyläyhdistystä • 324 km2 maanpintaa • 1561 loma-asuntoa • kuusi alakoulua, yhdistyneet kaksi yläkoulua, yksi lukio • 850 yritystä; palvelu- ja liikekeskus Rakokivi • 5200 työpaikkaa • 150 maatilaa • Liikuntakeskus Pajulahti, Taidekeskus Taarasti • 5500 ha peltoa • Lahden vanhin kirkko (1804) • luonnonsuojelu- ja retkeilyalue Lapakisto • 10 kartanoa • kansainvälisiä yrityksiä, mm. Uponor Suomi Oy, Raute Oyj, Wipak Oy, Novart Oy, Betonimestarit Oy... NELLI 2017–2020 3 34. VILLÄHDE NELLIN Villähteellä on asukkaita noin 4000. maaseutukaupunginosat 40. PYHÄNTAKA40 Alueelta on hyvät liikenneyhteydet kan- nrot 34–40 PYHÄNTAKA takaupunkiin ja Helsinki-Lahti moottori- tielle. Asutus on pääasiassa omakoti- ja rivitaloasuntoja; suurin osa Villähdettä on maaseutualuetta. 38 RUUHIJÄRVI Villähteeseen kuuluvat maakun- nalisesti arvokasta rakennettua kult- tuuriympäristöä ja maisema-aluetta, 8 37 SEESTA Pensuon asutuskylä ja Tapiolan kartano. KILPIÄINEN 9 Erstan kartano on valtakunnallisesti PESÄKALLIO 11 7 VIUHA merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö MUKKULA (RKY). Kartanossa toimii taide- ja toi- 4 12 NIEMI 10 KUNNAS KYTÖLÄ 13 mintakeskus Kaarisilta ry. 6 AHTIALA KIVIMAA 39 IMMILÄ Villähteellä on henkilöasema, jossa 31 33 15 PIRTTIHARJU 2 JALKARANTA KARTANO 5 MYLLYPOHJA pysähtyvät Lahden ja Kouvolan välillä KIVERIÖ 3 32 14 kulkevat taajamajunat. Villähteellä toimii PAAVOLA 16 SALPAUSSELKÄ 1 MÖYSÄ KOISKALA 26 KESKI-LAHTI SOPENKORPI aktiivisia yhdistyksiä, mm. kyläyhdistys, 30 17 KÄRPÄNEN 25 JÄRVENPÄÄ vapaapalokunta ja nuorisoseura. ASEMANTAUSTA Asuinalueita ovat mm. Ersta, Kuren- 27 18 35 HENNALA 20 KOLAVA NASTOLA 29 KERINKALLIO niitty, Tapiola, Koiskala, Kangas ja Vanha- OKEROINEN 19 24 23 KUJALA kartanonpelto sekä uusi Taivaanranta. LAUNE NIKKILÄ Palveluita: päivittäistavarakauppa, 28 asiamiesposti, liikekeskus Kori, ravit- JOKIMAA 21 ÄMMÄLÄ semusliikkeitä, kampaamoja. Kaup- 36 22 34.34 VILLÄHDE UUSIKYLÄ pakaaressa liikenneasemat (ABC ja RENKOMÄKI VILLÄHDE Neste), Tokmanni, vähittäistavarakauppa, erikoisliikkeitä, Villähteen leivän kondito- ria/kahvila. Vapaa-aika: kaksi uimarantaa, ulkoilu- ja latureitit, lentopallokenttä, urheilukent- tä, koulujen liikuntasalit, kiekkokaukalot, Erstan lähiliikuntapaikka. Koulut: Erstan ja Villähteen alakoulut. NASTOLA ON JO MUUTTUNUT Päivähoito: Erstan ja Villähteen päiväkodit, ryhmäperhepäiväkoteja. Maaseutu on viime vuosikymmenten kuluessa muuttunut. www.villahde.fi Maatilojen määrä on vähentynyt, väestö on ikääntynyt, julkiset palvelut ovat karanneet suuriin keskuksiin – kun maaseutubarometri mittaili (2014) VILLÄHTEEN KOLME suomalaisten mielipiteitä maaseudustaan, tunnettiin HANKEKÄRKEÄ: erittäin myönteisiä mielikuvia luonnosta, aitoudesta ja hyvästä elämästä. 1. Kuntatekniikkaa Ahtiala-Villähde -välille ja saman väylän julkisen Peräti 24 prosenttia suomalaisista luokitteli itsensä liikenteen laajeneminen identiteetiltään maalaiseksi, kolmasosa suomalaisista koki olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen. 2. Liikekeskus Korin toiminnan tukeminen ja kehittäminen 3. Taajamailmeen kohentaminen ja talkoot; vanhat rakennukset siistit- tävä 4 4 NELLI 2017–2020 35. NASTOLA Kirkonkylän muodostamassa taajamassa 40 PYHÄNTAKA asuu yli 12 000 asukasta. Alueella on kerros- ja rivitaloasumista sekä omako- titaloja. Nastolan kirkon ohella kirkon- kylällä on seurakuntatalo, entinen kun- 38 nantalo ja hautausmaa kappeleineen 38. RUUHIJÄRVIRUUHIJÄRVI ja muistomerkkeineen, Luomaniemen toimintakeskus sekä taidekeskus Taarasti ja Nastolan henkilöasema. Alueella on 8 37.37 SEESTA SEESTA KILPIÄINEN 9 vahva teollisuusalojen yritysten ja tuotan- PESÄKALLIO tolaitosten ryhmä. 11 7 VIUHA MUKKULA Nastolan kirkonkylä ja Niinitien alue 4 12 on maakunnallisesti arvokasta rakennet- NIEMI 10 KUNNAS KYTÖLÄ 13 6 AHTIALA tua kulttuuriympäristöä. Kumian mylly on KIVIMAA 39. IMMILÄ39 IMMILÄ 31 33 15 valtakunnallisesti merkittävä rakennettu PIRTTIHARJU 2 JALKARANTA KARTANO 5 MYLLYPOHJA KIVERIÖ kulttuuriympäristö (RKY). 3 32 14 PAAVOLA 16 Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee SALPAUSSELKÄ 1 MÖYSÄ KOISKALA 26 KESKI-LAHTI SOPENKORPI 30 17 kolme kilometriä kirkonkylältä Ruuhi- KÄRPÄNEN 25 JÄRVENPÄÄ ASEMANTAUSTA järvelle päin. 27 18 35. NASTOLA35 Kirkonkylän maisemaa hallitsevat Sal- HENNALA 20 KOLAVA NASTOLA 29 KERINKALLIO OKEROINEN pausselän reunamuodostuman lisäksi 19 24 23 KUJALA LAUNE NIKKILÄ kaksi järveä - Iso-Kukkanen ja Pikku-Kuk- kanen. Valaistu ulkoilureitistö Loistopolku 28 JOKIMAA kulkee Lahdesta Iittiin saakka. Luonnon- 21 ÄMMÄLÄ 36. UUSIKYLÄ36 suojelu- ja retkeilyalue Lapakisto ulottuu 22 34.34 VILLÄHDE UUSIKYLÄ RENKOMÄKI VILLÄHDE kirkonkylälle saakka. Palveluita: päivittäistavarakauppa, ravintoloita, kahviloita, uimaranta. Paju- lahdessa ravitsemis-, majoitus- ja vapaa- ajanpalvelut sekä seikkailupuisto. Terve- ysasema ja hammashoitola. Koulut: Kirkonkylän alakoulu ja Kuk- kasen yläkoulu. Aurinkorinteen päiväkoti, Maaseudun toimintaympäristö on muotoutunut Huokokujan päväkoti ja satelliittiyksikkö uudelleen myös Päijät-Hämeessä. sekä ryhmäperhepäiväkoti. Muut: Lahti-Piste, Wellamo-opisto. • kylätoimintatyön merkitys on kasvanut • kolmatta sektoria tarvitaan tuottamaan kuntapalveluja ja vapaa-ajan toimintaa • kunta- ja palvelurakenteen muutos on etäännyttänyt palvelupisteitä asukkaista KIRKONKYLÄN • vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut KOLME HANKEKÄRKEÄ: • paikallisuuden merkitys elämäntapavalintana on kasvanut 1. Alueen asukasyhdistyksen • maaseutuasumista arvostetaan entistä enemmän perustaminen • informaatioteknologia tuo maaseudulle uusia 2. Taidekeskus Taarastin mahdollisuuksia kehittäminen ja museoiden • uusiutuvan energian tuotannon ja ympäristön merkitys on yllä- ja kunnossapito kasvanut 3. Alueen peruspalveluiden ja yrity- stoiminnan säilyttäminen ja kunnan- talon tulevaisuus NELLI 2017–2020 5 5 36. UUSIKYLÄ/ Lahden kaupungin strategia (2016) RAKOKIVI ohjaa NELLIN maaseudun kehittämisen tavoitteita. Uudenkylän raja on kuntakeskuksessa, Rakokiven länsipuolella Elementintiellä. Kaupungin strategian toimintalupaukset ovat: Alueella on kerrostalo- ja rivitaloasumista sekä omakotitaloja. Pohjoispuolella kylää 1. Rohkaisemme omavastuuseen ja osallisuuteen sijaitsee kylän yli satavuotias koulu. 2. Toteutamme palvelut joustavasti ja vaikuttavasti Jos Männistön koulu suljetaan, se yhdistyy Kukkasen kouluun. 3. Vahvistamme teoilla kilpailukykyä ja huolehdimme Vuonna 2010 avattiin Uudenkylän hen- ympäristöstä kilöasema, jolla pysähtyvät kaikki Lahteen 4. Teemme työtä vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti ja Kouvolaan menevät paikallisjunat. 5. Uudistamme rakenteita ja toimintatapoja rohkeasti Rakokiven palvelu- ja liikekeskus on Uuden- kylän läntinen osa. Kaupalliset palvelut: päi- NELLIN toimintalupaukset ovat: vittäistavarakauppoja, erikoisliikkeitä, asiamiesposti, pankkeja, kioskeja, ravinto- loita ja kahviloita, Alko. • Kansalaiset ja päättäjät omaksuvat Urheilukeskus, ulkoilu- ja latureitistö, (A) paikallisen kehittämisen ajatustavan. uimahalli, kunto- ja aerobicsali, kirjasto, yritystalo Aktiivi. Teollisuusyritykset ovat • Kaupungin ja maaseudun toimijoiden välillä syntyy nauhataajamassa Nastolasta Uuteenkylään. (B) sopimuksellisuuden, vuorovaikutuksen tahto. Koulut: Uudenkylän