Väestön Pääasiallinen Toiminta 2014
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, Vuoden 2014 lopussa Lahden työvoimasta oli työllisiä josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % 46 238 ja työttömiä 10 639 henkilöä. Työllisten osuus koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä oli työvoiman väestöstä oli 39,0 % ja työttömien 9,0 %. Työvoimaan ulkopuolella. Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituk- eivät kuulu eläkeläiset, alle 15-vuotiaat lapset, koulu- sella. laiset ja opiskelijat eivätkä varusmiehet. Vuonna 2014 eläkeläisiä oli 26,6 %, alle 15-vuotiaita lapsia 14,9 % ja Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön talou- opiskelijoita 7,7 % väestöstä. Lukumääräisesti eläke- dellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasialli- läisiä oli 31 505, lapsia 17 715 ja opiskelijoita 9 101. sen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja (Kuva 1). työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. % väestöstä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Työlliset 39,0 Työttömät 9,0 0-14 -vuotiaat 14,9 Opiskelijat, 7,7 koululaiset Varusmiehet, 0,1 siviilipalvelus… Eläkeläiset 26,6 Muut 2,8 työvoiman… Lähde:Tilastokeskus Kuva1. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuonna 2014 (%). 2 Vuosina 2010-2014 Lahden väkiluku kasvoi 2,4 % Viiden viimeisimmän vuoden aikana työvoimaan kuu- (2 725 henkilöä), mutta työvoima lisääntyi vain 1,0 % lumattomien määrä lisääntyi 2 182 henkilöllä. Työvoi- eli 543 henkilöllä. Näiden viiden vuoden aikana työllis- man ulkopuolella olevan väestön kasvusuuntaus joh- ten määrä väheni 1 065 henkilöllä ja työttömien mää- tuu pääasiassa eläkeläisten määrän kasvusta. Eläke- rä kasvoi peräti 1 608 henkilöllä. (Kuvat 2 ja 3). läisten määrä kasvoi peräti 2 482 henkilöllä, lasten 305 henkilöllä ja opiskelijoiden määrä kasvoi 146 hen- kilöllä. 120,0 Työttömät 110,0 Eläkeläiset Työlliset Työttömät 0-4 -vuotiaat 0-14 -vuotiaat Opiskelijat 100,0 Opiskelijat Työlliset Eläkeläiset Indeksi 2009=100 Muut 90,0 Muut 80,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde:Tilastokeskus Kuva 2. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuosina 2010-2014. Indeksi 2009=100. 140000 120000 3446 4278 4283 4102 3804 100000 29474 30138 30497 31115 31505 Muut 80000 9149 8839 8763 9072 9101 Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 17473 17491 17629 17651 17715 60000 0-14 -vuotiaat 7980 7516 8225 9462 10639 Työttömät Työlliset 40000 48228 49068 48882 47245 46238 20000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde:Tilastokeskus Kuva3. Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa vuosina 2010-2014. 3 Palkansaajat vuonna 2014 Pääasiallinen toiminta alueittain osuus Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä Palkansaajat 10 Vipunen 47,6 40 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 42 208 palkansaa- 27 Hennala-Okeroinen 43,5 842 24 Ämmälä 43,3 210 jaa eli 35,6 % koko väestöstä. Palkansaajien osuus vä- 16 Viuha 43,1 206 estöstä oli suurin omakotitalovaltaisilla alueilla, kuten 15 Koiskala 43,0 136 Ahtialan ja Kolava-Kujalan suuralueilla. 19 Karisto 42,4 772 11 Pesäkallio 42,4 109 Tilastollisista kaupunginosista palkansaajien osuus 12 Kytölä 41,9 761 väestöstä oli yli 43 % Vipusen, Hennala-Okeroisen, 13 Kunnas 41,9 816 Ämmälän ja Viuhan alueilla. Osuus jäi alhaisimmaksi 22 Renkomäki 40,7 1 077 28 Jokimaa 40,2 243 Mukkulassa ja Kerinkalliolla, joissa se oli alle 30 %. 14 Ahtiala 40,0 2 044 (Kuva 4.) 37 Villähde 39,9 1 553 30 Pirttiharju 39,6 1 326 Lukumääräisesti eniten palkansaajia oli Kärpäsen, 39 Uusikylä 39,1 716 Ydinkeskuskustan, Möysän, Launeen, Nastolan kk:n, 41 Arola 38,8 85 Kerinkallion, Ahtialan ja Jalkarannan tilastollisissa kau- 23 Nikkilä 38,3 826 punginosissa. Näillä alueilla palkansaajien määrä oli yli 1 Ydinkeskusta 37,5 2 594 17 Myllypohja 37,4 708 2 000. (Taulukko 1). 26 Asemantausta 37,1 1 657 25 Laune 36,5 2 313 29 Kärpänen 36,5 2 941 Kaikki yhteensä 35,6 42 208 40 Pensuo 35,4 225 18 Möysä 35,4 2 395 35 Seesta 35,3 183 32 Jalkaranta 35,2 2 002 7 Kivimaa 35,2 1 388 6 Kiveriö 34,5 1 551 4 Kartano 34,0 1 972 34 Ruuhijärvi 33,7 97 5 Niemi 33,5 553 33 Pyhäntaka 33,2 186 38 Nastola kk 33,2 2 137 3 Pohjoinen keskusta 32,9 1 523 20 Kujala 32,7 54 2 Itäinen keskusta 32,1 1 263 9 Kilpiäinen 31,3 1 065 36 Immilä 30,9 119 21 Kerinkallio 29,6 2 110 8 Mukkula 27,2 1 204 Taulukko 1. Palkansaajien lukumää- rä ja osuus väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014. Kuva 4. Palkansaajien osuus väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%). 4 Yrittäjät vuonna 2014 Yrittäjät osuus Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä Yrittäjiä oli Lahdessa 4 030 eli 3,4 % väestöstä. Yrittä- 36 Immilä 11,7 45 jien kuten palkansaajien osuus oli korkea omakotitalo- 34 Ruuhijärvi 10,8 31 valtaisilla alueilla, kuten Jalkarannan ja Nastolan suur- 20 Kujala 9,1 15 33 Pyhäntaka 8,6 48 alueilla. Näillä suuralueilla liki viisi prosenttia koko 40 Pensuo 8,0 51 väestöstä oli yrittäjiä. 35 Seesta 7,5 39 41 Arola 6,8 15 Tilastollisista kaupunginosista yrittäjien osuus väes- 28 Jokimaa 6,4 39 töstä oli yli kahdeksan prosenttia maatalousvaltaisilla 15 Koiskala 6,0 19 24 Ämmälä 5,8 28 Immilän, Ruuhijärven, Kujalan, Pyhäntaan ja Pensuon 22 Renkomäki 5,4 142 alueilla. Osuus jäi alhaisimmaksi Mukkulassa ja Kerin- 17 Myllypohja 5,2 98 kalliolla, joissa se oli alle kaksi prosenttia. (Kuva 5.) 37 Villähde 5,1 199 16 Viuha 5,0 24 Lukumääräisesti eniten yrittäjiä oli Jalkarannassa, 9 Kilpiäinen 4,8 162 11 Pesäkallio 4,7 12 Ydinkeskuskustassa, Launeella ja Möysässä, joissa 32 Jalkaranta 4,6 262 yrittäjien määrä oli yli 200. (Taulukko 2). 23 Nikkilä 4,6 99 13 Kunnas 4,5 88 12 Kytölä 4,4 80 19 Karisto 3,8 69 39 Uusikylä 3,8 69 25 Laune 3,7 237 1 Ydinkeskusta 3,7 258 30 Pirttiharju 3,7 124 14 Ahtiala 3,6 185 10 Vipunen 3,6 3 27 Hennala-Okeroinen 3,5 67 Kaikki yhteensä 3,4 4 030 5 Niemi 3,3 54 18 Möysä 3,1 213 4 Kartano 2,9 170 2 Itäinen keskusta 2,6 102 26 Asemantausta 2,6 114 38 Nastola kk 2,5 161 29 Kärpänen 2,4 195 6 Kiveriö 2,4 108 7 Kivimaa 2,2 88 3 Pohjoinen keskusta 2,1 99 21 Kerinkallio 1,7 119 8 Mukkula 1,6 72 Taulukko 2. Yrittäjien lukumäärä ja osuus väestöstä tilastollisissa kau- punginosissa vuonna 2014. Kuva 5. Yrittäjien osuus väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 (%). 5 Työttömät vuonna 2014 Työttömät osuus Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä Vuoden 2014 lopussa työttömiä lahtelaisia oli 10 639 21 Kerinkallio 14,2 1 012 eli 9,0 % koko väestöstä. Työttömien määrä kipusi yli 6 Kiveriö 12,2 547 kymmenen prosentin vain Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - 18 Möysä 11,1 751 8 Mukkula 10,8 479 suuralueella. 10 Vipunen 10,7 9 29 Kärpänen 10,2 823 Tilastollisista kaupunginosista työttömiä oli suhteelli- 5 Niemi 10,2 168 sesti eniten Kerinkalliolla, jossa muun muassa Liipola 1 Ydinkeskusta 10,1 700 26 Asemantausta 9,8 437 sijaitsee. Työttömien osuus oli korkea myös Kiveriös- 3 Pohjoinen keskusta 9,7 449 sä, Möysässä ja Mukkulassa. Osuus jäi alhaisimmaksi 7 Kivimaa 9,6 379 Viuhassa ja Koiskalassa, joissa se oli alle neljä pro- 34 Ruuhijärvi 9,4 27 2 Itäinen keskusta 9,0 355 senttia. (Kuva 6.) Kaikki yhteensä 9,0 10 639 38 Nastola kk 8,5 550 Lukumääräisesti eniten työttömiä oli Kerinkalliolla, 30 Pirttiharju 8,5 284 Kärpäsessä, Möysässä ja Ydinkeskustassa. (Taulukko 14 Ahtiala 8,3 424 4 Kartano 8,0 466 3). 17 Myllypohja 8,0 152 9 Kilpiäinen 8,0 273 36 Immilä 7,8 30 40 Pensuo 7,7 49 39 Uusikylä 7,6 139 25 Laune 7,5 475 27 Hennala-Okeroinen 7,4 144 41 Arola 7,3 16 23 Nikkilä 6,7 145 35 Seesta 6,6 34 12 Kytölä 6,3 114 13 Kunnas 6,1 118 24 Ämmälä 5,8 28 37 Villähde 5,7 221 33 Pyhäntaka 5,5 31 32 Jalkaranta 5,5 312 28 Jokimaa 5,5 33 11 Pesäkallio 5,4 14 22 Renkomäki 4,9 131 20 Kujala 4,8 8 19 Karisto 4,2 76 15 Koiskala 3,8 12 16 Viuha 2,7 13 Taulukko 3. Työttömien lukumäärä ja osuus väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014. Kuva 6. Työttömien osuus väestöstä tilastollisissa kaupunginosissa vuonna 2014 6 Lapset vuonna 2014 Lapset osuus Tilastollinen kaupunginosa väestöstä henkilöä Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli alle 15-vuotiaita 19 Karisto 39,9 725 yhteensä 17 715 eli 14,9 % koko väestöstä. Lapsien 16 Viuha 34,3 164 kuten palkansaajien sekä yrittäjien osuus oli korkea 11 Pesäkallio 29,6 76 22 Renkomäki 29,4 778 omakotitalovaltaisilla alueilla. Lapsien osuus oli kor- 24 Ämmälä 24,9 121 kein Kolava-Kujalan (38 %) ja Ahtialan suuralueilla (22 13 Kunnas 23,2 452 %). 37 Villähde 23,0 897 15 Koiskala 22,8 72 Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä 14 Ahtiala 22,4 1 144 oli Karistossa peräti 40 % ja Vipusessa 34 %. Osuus jäi 23 Nikkilä 21,3 460 17 Myllypohja 20,0 379 alhaisimmaksi useimmilla keskustan alueilla. (Kuva 7.) 33 Pyhäntaka 19,8 111 40 Pensuo 19,7 125 Lukumääräisesti eniten lapsia oli Ahtialan, Kärpäsen, 35 Seesta 19,5 101 Launeen ja Nastolan kirkonkylän tilastollisissa kaupun- 30 Pirttiharju 18,4 615 ginosissa. Näillä alueilla alueille 0-14-vuotiaiden mää- 39 Uusikylä 18,2 334 12 Kytölä 18,2 330 rä oli yli tuhat. (Taulukko 4). 9 Kilpiäinen 18,1 616 28 Jokimaa 17,9 108 20 Kujala 17,0 28 25 Laune 16,8 1 066 38 Nastola kk 16,0 1 028 36 Immilä 15,1 58 Kaikki yhteensä 14,9 17 715 41 Arola 14,2 31 29 Kärpänen 14,0 1 125 8 Mukkula 13,6 601 27 Hennala-Okeroinen 13,4 260 6 Kiveriö 13,2 592 26 Asemantausta 13,2 588 10 Vipunen 13,1 11 18 Möysä 12,9 873 32 Jalkaranta 12,8 727 21 Kerinkallio 12,8 912 34 Ruuhijärvi 12,2 35 7 Kivimaa 10,2 402 4 Kartano 9,8 569 5 Niemi 9,7 160 3 Pohjoinen keskusta 7,2 333 2 Itäinen keskusta 6,5 256 1 Ydinkeskusta 5,9 408 Taulukko 4.