Väestönmuutokset Ja Ikärakenne Vuonna 2017

Katja Karevaara 13.12.2018

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Kaupungin väestömäärä on kasvanut viimeisimmän Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henki- viiden vuoden aikana 1 475 henkilöllä. (Kuva 1). Kau- löllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita, joten pungin väestömäärä on kasvanut vuosina 2000-2017 väkiluvun kasvu perustui muuttoliikkeeseen (Kuva 8 190 henkilöllä. Tyypillistä Lahden ikärakenteen kehi- 10). Muuttovoiton kasvu on vuoden 2017 aikana hi- tykselle on, että vanhusväestön osuus kasvaa kiihty- dastunut verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2017 västi (Kuva 3). Samalla 15-24- ja 45-64-vuotiaiden ikä- Lahti oli Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. ryhmät pienenevät.

Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 2000-2017.

Tilastokatsauksen lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

Lahdessa vanhusväestön osuus kasvaa Lahden ikärakenteessa vanhusväestön osuus kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65- ja työväestön pienenee (Kuva 2). Yli 65-vuotiaiden vuotiaiden määrä kasvaa 4 300 henkilöllä vuoteen määrä kasvoi 756 henkilöllä. Samaan aikaan 20-64- 2025 mennessä. Kymmeneen suurimpaan kaupunkiin vuotiaiden määrä väheni 547 henkilöllä. verrattuna Lahden väkiluku kehittyy hitaasti.

Kuva 2. Lahden ikärakenne 2015-2017. Kuolleita 181 enemmän kuin syntyneitä singissä 1 524, Vantaalla 1 149 ja Oulussa 944. Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestön- Oulun ja Espoon väestönkasvuun vaikutti syntyneiden muutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuol- enemmyys enemmän kuin muuttoliike. Luonnollisesta leiden lukumäärän erotusta. väestönkasvusta huolimatta suurista kaupungeista vain Oulussa luonnollinen väestönkasvu oli suurem- Vuosina 2013-2017 luonnollinen väestönmuutos pie- paa kuin muuttoliikkeen aiheuttama kasvu. nensi Lahden väkilukua yhteensä 638 henkilöllä. Kuol- leiden enemmyys oli vuonna 2017 Lahtea suurempi Eläkeikäisten osuus Lahdessa suuri vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos Vuoden 2017 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lah- vähensi kaupungin väkilukua 470 henkilöllä. Syntynei- tea (14,7 %) alhaisempi Kouvolassa, Tampereella ja den enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun Turussa. Eläkeläisten osuus taas oli Lahtea (23,5 %) kuntien ja Oulun väkilukua. suurempi vain Kouvolassa (26,5 %). Vuonna 2017 Lahdessa oli syntyneitä 1 050 ja kuollei- Oulussa ja Espoossa lähes viidennes väestöstä oli alle ta 1 231, joten kuolleita oli 181 enemmän kuin synty- 15-vuotiaita. 15-24-vuotiaiden osuus oli Lahtea (11,8 neitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain %) pienempi Kouvolassa ja Helsingissä. Nuoria oli suh- Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähen- teellisesti eniten Jyväskylässä, jossa väestöstä 15,3 % si kaupungin väkilukua 470 henkilöllä. oli 15-24-vuotiaita. Vertailukaupungeista - 25 64- Luonnollinen väestönlisäys Espoossa voimakkainta vuotiaiden osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa ja Kouvo- lassa, noin puolet väestöstä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jossa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väes- töä 1 649 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Hel-

3 8 Työikäisten määrä laskussa Samalla kun Lahden väestö ikääntyy, myös työikäisten löllä. Väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, määrä laskee. (Kuva 3) Viimeisen viiden vuoden aika- 15-19-vuotiaat, 45-49-vuotiaat sekä 60-69-vuotiaat. na 25-64-vuotiaiden määrä pieneni 1 787 henkilöllä Vuoden 2017 lopussa kaupungin väestöstä noin puo- samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 4 390 hen- let oli 25-64-vuotiaita. Väestöstä alle- 15 vuotiaiden kilöllä. lasten osuus oli 14,7 %, 15-24-vuotiaiden nuorten Suurin lisäys tapahtui suurien ikäluokkien vanhimmas- 11,8 %, 25-44-vuotiaiden 24,7 %, 45-64-vuotiaiden sa päässä. 75-79-vuotiaiden määrä kasvoi 821 henki- 25,3 % ja yli 65-vuotiaiden 23,5 %. (Kuva 4)

Kuva 3. Lasten, työikäisten ja vanhusten osuus 1987-2017.

Kuva 4. Suurten kaupunkien väestörakenne ikäryhmittäin 2017. Tilastokeskus.

412

Huoltosuhde Lahdessa 62 Huoltosuhde oli lasten ja eläkeikäisten pienen luku- määrän vuoksi alhaisin Helsingissä (45). Lasten suuri Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa osuus kasvatti eniten huoltosuhdetta Oulussa, Espoos- kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on sa ja Vantaalla. (Kuva 6) 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi Vuonna 2017 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 62 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut Kaupungin ennusteen mukaan vuonna 2025 huolto- 2000-luvulla 16 henkilöllä. (Kuva 5). suhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65- Koko maassa huoltosuhde oli 60. Suomen viidessä- vuotiasta asukasta. Suurimmista kaupungeista väes- toista suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli kes- töllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna kimäärin 55. Vertailukaupungeista Porissa, Hämeen- 2025 korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä linnassa ja Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli (48). Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna korkeampi kuin Lahdessa ikääntyneen väestön vuoksi. 2017 ollen 66 vuonna 2025.

Kuva 5. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2016. Lähde: Lahden kaupunki.

Kuva 6. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2016. Lähde: Lahden kaupunki.

Väestöennusteen 120 000 asukkaan raja ei ylittynyt Eläkeikäisiä neljännes väestöstä

Lahden väestöennusteita tekevät sekä Lahden kau- Lahden kaupungin omassa ennusteessa arvioidaan punki että Tilastokeskus. Väestöennusteet ovat laskel- kaupungin väkiluvun kasvavan yli 5 100 henkilöllä mia, jotka perustuvat tietoihin syntyvyydestä, kuollei- vuoden 2025 loppuun mennessä. suudesta ja muuttoliikkeestä. Sekä Tilastokeskuksen Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten että Lahden ennusteen mukaan kaupungissa 120 000 määrä kasvaisi yli 3 500 henkilöllä. Vuonna 2025 elä- asukkaan raja olisi ylittynyt vuonna 2016. Ennuste ei keikäisiä olisi 31 600 eli runsas neljännes väestöstä. toteutunut, koska vielä vuonna 2017 jäi puuttumaan Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23,5 %. 427 henkilöä. 25-64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 450 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi 60 200 vuon- Tilastokeskuksen ja Lahden kaupungin oman väestö- na 2025. Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyises- ennusteen erot johtuvat lähtötietojen erilaisuudesta. tä 50 prosentista 48 prosenttiin. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin. Lahden ennuste perustuu 18 400 lasta ja 14 400 nuorta vain Lahden lähtötietoihin. Siksi kunnan oma väestö- Lahden oman ennusteen mukaan lahtelaisten lasten ennuste on todennäköisesti tarkempi. määrä kasvaisi 700 henkilöllä. 15-24-vuotiaiden nuor- Lahden väestömäärä 123 000 vuonna 2025 ten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Tilastokeskuksen ennusteessa Lahden väestömäärä Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan 18 400 ja nuo- on 123 000 vuonna 2025. Lahden omassa trendien- ria 14 400. Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyi- nusteessa vuoden 2025 arvio on 124 500 ja tavoite- sivät ennallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väes- ennusteessa 130 500 henkilöä. Kaupungin tavoitteelli- töstä. sessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kasva- Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden van prosentin vuodessa. (Kuva 7). lahtelaisten osuuden arvioidaan nousevan 600 henki- Suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestö- löä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöen- määrä kasvaa hitaasti. Nopeinta väestönkasvun ennusteessa. Luku on korkeampi kuin muissa vertailu- nustetaan olevan Espoossa ja Oulussa. Tilastokeskuk- kaupungeissa, paitsi Kouvolassa. sen ennuste on vuodelta 2015. Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu 2016.

Kuva 7. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä 2017-2025.

Väestö keskittyy kaupunkeihin Väestömäärä on kasvanut eniten pääkaupunkiseudun Vuonna 2017 Lahden muuttovoitto oli 366 henkilöä. kuntien lisäksi Oulussa ja Tampereella. Vuosina 2013- Nettomuutto Lahteen muista kunnista oli maltillista, 2017 Helsinki sai lisää asukkaita liki 40 000, Espoo yli 49 henkilöä. Maahanmuutto pysyi yhtä vilkkaana vuo- 22 000 ja Vantaa lähes 18 000. Tampereella väkiluku desta 2016. (Kuva 8) kasvoi yli 14 000 ja Oulussa 11 000 henkilöllä. Vuonna 2017 Lahteen muutti ulkomailta 587 ja Lah- Vuonna 2017 koko maan väestöstä hieman yli 40 % desta ulkomaille 270 henkilöä. Siirtolaisten määrä kas- asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. voi eniten pääkaupunkiseudulla. Helsingissä lisäys oli Maahanmuutto Lahdessa vilkasta lähes 2 100 henkilöä, Vantaalla noin 1400 ja Espoossa yli 1 600 henkilöä. Kokonaisnettomuutolla tarkoitetaan tulo- ja lähtö- muuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassa- Vuonna 2017 maahanmuutto lisäsi Lahden väestö- muuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirto- määrää yhteensä 317 henkilöllä eli enemmän kuin laisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä ja maan maassamuutto. rajat ylittävää muuttoliikettä.

Kuva 8. Lahden muuttovoitto vuosina 1980-2017.

Lahteen muuttanut toisista kunnista 5 935 henkilöä Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kas- Lahteen muutti vuonna 2017 muista kunnista 5 935 voi muuttoliikkeen seurauksena samana ajanjaksona henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli yli 31 000 henkilöllä. Espoon muuttovoitto oli runsas 5 886. Lahden muuttovoitosta tuli 13 % kuntien väli- 12 100, Tampereen lähes 12 000, Vantaan lähes sestä muuttoliikkeestä. Tulomuutto väheni edellis- 12 000 ja Turun yli 9 000 henkilöä. vuodesta 2 % ja lähtömuutto lisääntyi noin 7 %. Vuonna 2017 suurimmista kaupungeista muutto- Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi muuttovoittoa muista kunnista sai eniten Helsinki, jonka liikkeen seurauksena yhteensä yli 2 129 henkilöllä. nettomaassamuutto oli 5 027 henkilöä. Tampereen Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muutto- muuttovoitto oli 2 815, Vantaan 1 287 ja Turun 1 535. voittoa sai vain Kouvola. Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi vain Kou- volassa, vähennystä 763 henkilöä.

Päijät-Hämeen väkiluku 201 228 Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan väkiluku oli Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli 201 228. Vii- vuoden 2017 lopussa yhteensä 167 824. Vuoden aika- den vuoden ajanjaksolla Lahti oli Päijät-Hämeen ainoa na Päijät-Hämeen väkiluku väheni 374 henkilöllä. kunta, jossa väestömäärä kasvoi, samoin 2017. Heinolassa väestön määrä vähentyi eniten. (Kuva 9)

Kuva 9. Päijät-Hämeen kuntien väkiluvun muutos 2017.

Kuva 10. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 1980-2017

Prosentuaalinen kasvu kertoo vetovoimasta Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti oli Vantaalla (1,7 %) ja Espoossa Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väes- (1,7 %). Kouvolassa väkiluku pieneni (1,3 %). tön prosentuaalinen kuin lukumäärän kasvu. Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi 1,3 %. Viiden vuoden aikana suurimmista kaupungeista kas- voivat voimakkaimmin Espoo (8,6 %) ja Vantaa Vuonna 2017 Lahden väkiluku kasvoi 0,2 % eli veto- (8,6 %). Helsingissä, Oulussa ja Tampereella kasvu oli voima on yhä pudonnut edellisvuodesta. Kuvassa 10. noin 6 %. Kouvolassa väkiluku pieneni 3,5 %. ilmenee, että aikavälillä 1980-2017 luonnollinen väes- tönlisäys on laskussa.

8 3

Kolava-Kujalassa paljon lapsia Kaupunginosa 2017 Muutos Asukasmäärä kasvoi vuonna 2017 eniten Asemantaus- 1 Ydinkeskusta 7186 87 tassa, jonka väkiluku kasvoi 190 henkilöllä. Asukaslu- 2 Itäinen keskusta 3992 12 vun lisäys oli Karistossa 155, Möysässä 104 ja Ydinkes- 3 Pohjoinen keskusta 4659 39 kustassa 87. Asukasmäärä väheni eniten Kerinkallion, 4 Kartano 5648 -23 Kilpiäisten ja Uusikylän alueilla. 5 Niemi 1674 20 Vuodesta 2015 vuoteen 2017 väestönkasvu painottui 6 Kiveriö 4363 -31 Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. 7 Kivimaa 4150 2 Tänä aikana väkiluku kasvoi Kolava-Kujalassa 412, 8 Mukkula 4435 -13 Keskustassa 347 ja Launeella 285. (Taulukko 2) 9 Kilpiäinen 3250 -63 Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala - 10 Vipunen 95 -2 suuralueella, jossa väkiluvun kasvua oli lähes 20 %. 11 Pesäkallio 240 -9 12 Kytölä 1834 22 Väestöstä viidennes asuu Launeen suuralueella 13 Kunnas 1878 -30 Väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueel- 14 Ahtiala 5187 7 la, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivimaa-Kiveriö- 15 Koiskala 299 -4 Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolassa. Vähiten 16 Viuha 471 -6 asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. 17 Myllypohja 1891 -5 Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 24,5 % asui 18 Möysä 6753 104 Launeen, 14,9 % Nastolan, 13,7 % Ahtialan ja 11,5 % 19 Karisto 2360 155 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueilla. 20 Kujala 154 -10 Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin 21 Kerinkallio 7261 -74 Kolava-Kujalan suuralueella (36,4 %). Osuus oli Ah- 22 Renkomäki 2711 23 tialassa 20,9 %, Nastolassa 18,1 %, Launeella 16,4 % ja 23 Nikkilä 2153 -17 Keskustassa 7,1 % . 24 Ämmälä 458 -17 Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä 25 Laune 6185 -24 oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä 26 Asemantausta 4723 190 Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli 27 Hennala-Okeroinen 2294 52 alle 15-vuotiaita.( Taulukko 3) 28 Jokimaa 576 -5 29 Kärpänen 8032 -25 30 Pirttiharju 3340 -38 31 Salpausselkä 1 0 Muutos 32 Jalkaranta 5501 -43 Suuralue 2015 2016 2017 Osuus 33 Pyhäntaka 552 -14 Keskusta 21138 21370 21485 347 18,0 % 34 Ruuhijärvi 286 -12 Mukkula 8049 8010 7925 -124 6,6 % 35 Seesta 532 7 Kivimaa- 36 Immilä 375 -15 Kiveriö- 37 Villähde 3864 2 Joutjärvi 16788 16942 17035 247 14,2 % 38 Nastola kk 6339 -33 Ahtiala 11605 11576 11562 -43 9,7 % 39 Uusikylä 1780 -54 Kolava-Kujala 2102 2369 2514 412 2,1 % 40 Pensuo 632 -5 Laune 26076 26233 26361 285 22,0 % 41 Arola 206 10 Kärpänen 11368 11436 11373 5 9,5 % MUU Muu alue 1253 -39 Jalkaranta 5665 5544 5501 -164 4,6 % Nastola 14709 14680 14566 -143 12,2 % Taulukko 2. Tilastollisten kaupunginosien väkilu- ku vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden Muu alue 1243 1292 1251 8 1,0 % kaupunki. Taulukko 1. Lahden suuralueen väkiluvun muutos 2015- 2017. Tilastokeskus.

910

Keskusta eläköityy Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 23,5 % asui Keskustassa, 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruoriniemessä, 20,1 % Launeella ja 14,8 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikäänty- suuralueella. Ikääntyneiden osuus oli suurin Keskus- nyttä. (Kuva 11). tassa, jossa yli 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalli- osuus oli noin 30 %, Mukkulassa 28 % ja Kivimaa- olla (1 980 henkilöä), Kärpäsessä (1 840 henkilöä) Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella yli 24 %. ja Ydinkeskustassa (1770 henkilöä). (Taulukko 3, Kolava-Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli Kuva 11)

Väkilu- Kaupunginosa Väkiluku 0-14 15-64 65+ Kaupunginosa ku 0-14 15-64 65+

Kaikki yhteensä 119573 14,7 61,8 23,5 Kaikki yhteensä 119573 14,7 61,8 23,5 1 Ydinkeskusta 7186 6,3 69 24,7 21 Kerinkallio 7261 13,1 59,6 27,3 2 Itäinen keskusta 3992 6,5 58,9 34,6 22 Renkomäki 2711 28,4 62,2 9,5 3 Pohjoinen keskusta 4659 6,8 59,4 33,8 23 Nikkilä 2153 21,2 63,1 15,7 4 Kartano 5648 8,7 58,5 32,8 24 Ämmälä 458 23,4 64,2 12,4 5 Niemi 1674 9,4 61,4 29,2 25 Laune 6185 15,8 61,6 22,6 6 Kiveriö 4363 12,8 67 20,1 26 Asemantausta 4723 13,7 64 22,3 7 Kivimaa 4150 10 61,8 28,2 27 Hennala-Okeroinen 2294 13,4 67 19,7 8 Mukkula 4435 13,1 57,2 29,7 28 Jokimaa 576 16,7 63,9 19,4 9 Kilpiäinen 3250 16,9 56,1 27 29 Kärpänen 8032 13,7 63,4 22,9 10 Vipunen 95 11,6 57,9 30,5 30 Pirttiharju 3340 17,7 64 18,3 11 Pesäkallio 240 27,1 64,2 8,8 31 Salpausselkä 1 0 0 100 12 Kytölä 1834 19,3 61 19,7 32 Jalkaranta 5501 13,8 56,2 29,9 13 Kunnas 1878 21,7 63,9 14,4 33 Pyhäntaka 552 20,1 58 21,9 14 Ahtiala 5187 20,7 64,1 15,2 34 Ruuhijärvi 286 11,9 66,8 21,3 15 Koiskala 299 19,4 71,9 8,7 35 Seesta 532 21,4 58,8 19,7 16 Viuha 471 32,5 60,9 6,6 36 Immilä 375 12 60 28 17 Myllypohja 1891 19,5 62 18,5 37 Villähde 3864 22,6 60,9 16,5 18 Möysä 6753 13,1 63,3 23,5 38 Nastola kk 6339 15,7 57,6 26,7 19 Karisto 2360 37,5 58,6 3,9 39 Uusikylä 1780 16,9 62,2 20,9

20 Kujala 154 18,8 57,1 24 40 Pensuo 632 19,3 62,5 18,2

41 Arola 206 17 62,6 20,4

Taulukko 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus ja Lah- den kaupunki.

Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väes- töstä vuonna 2017. Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilasto- keskus ja Lahden kaupunki.