Saamelaiset Historia, Yhteiskunta, Taide
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SAAMELAISET HISTORIA, YHTEISKUNTA, TAIDE 1 SAAMELAISET HISTORIA, YHTEISKUNTA, TAIDE P ÄI V ITETTY LAITO S Ulkoasu: Matjas Jumisko Studio Matjas www.studiomatjas.com Kannen alkuperäinen versio: Petteri Lehtinen Etukannen valokuvat: Jaakko Heikkilä (kollaasi), Jorma Lehtola ja Petteri Laiti V ELI -P EKKA L EHTOLA Takakannen valokuva: Minna Rasmus © Tekijä Katsaus 2000-lukuun: ISBN 952-5343-51-0 V ELI -P EKKA L EHTOLA – A NNI -S IIRI L ÄN S MAN – J ORMA L EHTOLA Bookwell Porvoo 2015 PUNTSI Aanaar - Inari 2015 PUNTSI.FI 2 3 ALKUSANAT Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide ilmestyi Monet yhteiskunnan toiminnot ovat vakiintu- siis yhdeksän, ja turjansaamenkin puhujia oli mutta joihin usein ei kiinnitetä huomiota. suomeksi vuonna 1997 Kustannus-Puntsin neet kulttuuri-itsehallinnon myötä. Esimerkiksi vuonna 2015 enää kaksi. Esimerkiksi 1980- tai 1990-lukujen ilmiöt tai julkaisemana ja siitä on otettu useampia pai- Suomessa on rakennettu Inariin niin saamelais- näkemykset voidaan helposti rinnastaa nykyti- noksia. Se jatkoi tavallaan sitä saamelaisia kos- museo ja luontokeskus Siida (1998) kuin kult- Saamelaiset-kirjani uusintaversio alkoi muotou- lanteeseen, vaikka taustat ja verkostot saattavat kevien yleiskatsausten sarjaa, johon kuuluivat tuuritalo Sajoskin (2012), jotka ovat sekä virkis- tua pari vuotta sitten, kun tutkija ja kääntäjä olla hyvinkin erilaiset. esimerkiksi Karl Nickulin Saamelaiset kansana täneet että kanavoineet kulttuurista ja poliittista Johanna Domokos pyysi lupaa kääntää teokseni ja kansakuntana (1970), Johdatus saamentutki- toimintaa. Saamelaisten asema kansainvälisillä saksaksi oman kääntäjäryhmänsä kanssa. Ha- Päivitetty laitos sisältää kaikkiaan 150 kuvaa, mukseen (1994) ja Juha Pentikäisen Saamelaiset areenoilla on entisestään vahvistunut esimer- lusin lisätä teokseen katsauksen 2000-lukuun, joista puolet uusia ja kuvamaisemaa on pyritty - pohjoisen kansan mytologia (1995). kiksi alkuperäiskansoja koskevien rakenteiden jonka poliittista kehitystä tarkastelin yhdessä muuttamaan myös uudella taitolla. Kirjan ja verkostojen kautta. Saamelaistaiteet ovat Anni-Siiri Länsmanin ja taiteiden kehitystä loppuun on koottu ajankohtainen, joskaan ei Oma kirjani pyrki kuvaamaan tilannetta, jossa irronneet pelkistä saamelaisaiheista, samalla Jorma Lehtolan kanssa. Samalla oli mahdol- välttämättä täydellinen luettelo suomenkielis- saamelaisten oma rooli niin yhteiskunnan kun uusia taiteenlajeja on noussut haastamaan lista valmistella myös suomenkielinen versio, tä saamelaiskirjallisuutta. Niin proosaa kuin vaikuttajina ja nykytaiteen kehittäjinä kuin tut- 1980- ja 1990-lukujen johtavia lajeja. sillä kattavalle yleisteokselle tuntui edelleenkin runojakin, samoin kuin tarinaperinnettä, on kijoinakin oli vahvistunut. Kuva saamelaisten olevan tarvetta, vaikka erilaisia monografioita ja ilmestynyt suomeksi ehkä yllättävänkin paljon, historiasta oli muuttunut kovasti, saamelainen Saamelaisten aseman vahvistuminen on johta- artikkelikokoelmia on ilmestynyt 2000-luvulla vaikka ei tietenkään riittävästi. Tietokirjalli- yhteiskunta oli kehittynyt kulttuurisen itse- nut siihen, että saamelaisuus on myös kilpailtu kiitettävä määrä. suusosioon on valikoitu yksittäisten artikkelien hallinnon suuntaan ja saamelaistaiteet olivat asia. Tämä on näkynyt erityisesti ristiriidoissa sijasta kokoelmia. lyöneet läpi jopa kansainvälisesti, samalla kun paikallisella tasolla, kun pyrkimykset alkupe- Päivitetyssä versiossa olen käynyt läpi aiemmat niiden rooli saamelaisten identiteetille oli osoit- räiskansan aseman turvaamiseen ovat aiheut- historiatulkintani uusien tutkimusten valossa. tautunut hyvin tärkeäksi. taneet monenlaisia kamppailuja. Saamelaisten Sen sijaan kehityskulku sotienvälisestä ajasta asema arkipäivän tasolla ei muutenkaan ole 1990-luvulle on pidetty jokseenkin ennallaan. Kaikki nämä tekijät tuntuivat edellyttävän ko- mitenkään turvattu. Pohdin sen sulattamista yhteen 2000-luvun koavaa tulkintaa saamelaisten omasta näkökul- osuuden kanssa, koska näin voisin parhaiten masta. Linna Weber Müller-Wille teki kirjasta Esimerkiksi useimmat saamelaiskielistä kuu- välttää päällekkäisyyksiä esimerkiksi teemoissa erinomaisen englanninkielisen version, jonka luvat vakavasti uhanalaisten kielten joukkoon, tai henkilötarinoissa, jotka jatkuvat vuositu- myös University of Alaska Press otti vuonna sillä useimpia niistä puhuu vain muutama sata hannelta toiselle. Giellagas-instituutissa 2004 julkaisuohjelmaansa. Vuosien kuluessa ihmistä tai vielä vähemmän. Onpa yksi saamen YK:n kansainvälisenä kirjan sisältö on tietysti jäänyt monin paikoin kieli ehtinyt sammuakin 2000-luvun alussa, Pidin kuitenkin mielekkäänä pitää 1900-luvun alkuperäiskansojen päivänä ajastaan jälkeen, sillä uudella vuosituhannella kun Kuolan niemimaalla akkalansaamen vii- lopun kehityksen ja 2000-luvun katsauksen 9. 8. 2015 saamelaiskulttuurissa on taas tapahtunut suuria meinen puhuja kuoli vuonna 2003. Aiemman erillään, koska se tuo esiin niitä oleellisiakin muutoksia. kymmenen sijasta saamen kieliä on nykyisin muutoksia, joita mielestäni on tapahtunut, Veli-Pekka Lehtola 4 5 SISÄLTÖ MONIKASVOINEN SAAMENMAA 8 SAAMELAISEN NYKYTAITEEN MUOTOUTUMINEN (1971-1997) 152 Rajoin rikottu kansa 10 – Myytit ja todellisuus 11 – Puvun kieli 15 – Kieli – todellisuuden Kirjallisuus ja nykyaika 155 – Saameksi lapsille ja nuorille 165 – Saamelaismusiikki kartta 18 – Tacituksesta Topeliukseen 22 – Historiantutkimuksen uudet tuulet 25 perinteen ja estradin välimaastossa 167 – Laulelmasta etnoon 171 – Mari Boinesta Wimmeen 173 – Duodji – käytännön taide 182 – Saamelainen kuvataide 185 – Mytologiaa ja nykypäivää 188 – Teatteri ja elokuva 197 SAAMELAISTEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA 29 Fennoskandian asuttaminen 30 – Saamelaisten alkuperän NILS-ASLAK VALKEAPÄÄN ongelmia 31 – Saamelaisalue laajimmillaan 35 – Metsäsaamelaisuudesta KAKSI ELÄMÄÄ 204 poronhoitoon 37 – Luonnonkansan mielenmaisema 44 – Valtioiden tunkeutuminen Saamenmaahan 48 – Uudisasutus ja saamelaiset 49 – Saamelaisten kirjallinen sivistys 54 – Erityisoikeuksista rajojen sulkemiseen 60 – Lestadiolaisuuden saamelaisilla alkulähteillä 63 SAAMELAISTEN YHTEISKUNTA 2000-LUVULLA 212 – Koutokeinon ”hurmahenget” – uskonkiihkoa vai kansannousu? 64 – Lapinkylistä pohjoismaiseen yhteiskuntaan 68 – Norjalaistamispolitiikan Saamelaisten itsehallinto 215 – Järjestöt yli rajojen 219 – Ristiriitoja eri tasoilla 221 alkeet 70 – Saamenmaan herääminen 75 – Saamelaiskirjallisuuden uranuurtajat 81 – Pienten kielten ja kulttuurien elvyttäjät 226 – Saamenkielinen media – Sota-aika käännekohtana 86 – Saamenmaan jängiltä Pohjanmaan alangoille 90 2000-luvulla 231 – Sovinnon politiikkaa 232 – Saamelaisten kulttuuriperintöä palauttamassa 235 – Kulttuuriperintö osana saamelaisuutta 239 – Saamelainen kulttuuriympäristö 240 KOHTI MODERNIA SAAMELAISYHTEISKUNTAA (1945-1997) 94 SAAMELAISET TAITEET 2000-LUVULLA 244 Muuttuva Saamenmaa ja saamelaisliike 96 – Inarinsaamelaiset – vähemmistöt vähemmistössä 105 – Kolttasaamelaiset Suomessa 108 – Kuolan saamelainen vuosisata 111 Moniääninen teatteri 246 – Dokumenttielokuvan nousu 250 – ”Saamelaisrenessanssista” Altaan 114 – Taistelu Altasta 118 – Altan kronikka 124 – Kirjallisuus 257 – Saamelainen musiikki 2000-luvulla 261 – – Saamelaiset organisaatiot yli valtiorajojen 126 – Kohti saamelaisten kulttuurista Vuosituhannesta toiseen 233 – Monikerroksinen kuvataide 272 itsehallintoa 129 – Saamelaisten oikeudet 1900-luvun lopulla 133 – Muuttuvat – Saamelainen arkitaide 280 identiteetit 136 – Saamen kielestä saamen mieleen 139 – Kielen opetus Suomessa 1990-luvulle saakka 139 – Jatkokoulutuksen paikat 142 – Saamen kielilait 143 – Tiedotusvälineet 145 SAAMELAISTA KIRJALLISUUTTA 292 6 7 MONIKASVOINEN SAAMENMAA Saamelaiskulttuuri on kokenut vuosikymmenten aikana voimakkaan murroksen. 1970-luvulta lähtien saamelaisuutta on kehitetty uuteen suuntaan, jossa perinnettä on yhdistetty ja sulatettu uuden ajan vaikutteisiin ja näkemyksiin. Saamenmaa (Sápmi) on viime vuosikymmenen aikana luonut itselleen tietoisesti saamelaiskansalliset symbolinsa, jotka kuvastavat saamelaisten yhtenäisyyttä uudessa maailmassa. Sinipunakeltainen saamenlippu liehuu konferenssien ja kokousten tangoissa. Isak Saban vuosisadan alussa kirjoittama kansallislaulu on kokenut uuden tulemisen, joskin sen kanssa kilpailevat uudet ”kansallisjoiut”. Historiasta haetaan suuria saamelaistapah- tumia ja huomattavia saamelaisia persoonallisuuksia. Saamenmaan edustajia vierailee vuosittain virallisissa alkuperäiskansojen konferens- seissa maailmalla. Saamelaisilla on nyt myös seitsemän virallista liputuspäivää ja kan- sallispäivänsä 6. helmikuuta. Sitä vietetään ensimmäisen, vuonna 1917 kokoontuneen, yhteispohjoismaisen saamelaiskokouksen kunniaksi. Saamelaisen identiteetin ilmaiseminen symbolisella tasolla liittyy 1970-luvulla alkaneeseen saamelaiskansalliseen ”heräämiseen”. Se, että nuoret saamelaiset alkoivat tiedostaa saamelaisen perintönsä ja kamppailla sen puolesta, oli vastareaktiota pitkään sulautumisprosessiin. Sota- ja jälleenrakennusaika, tieverkoston ja tiedotusolojen ke- hittyminen, tapojen muuttuminen, koululaitos – kaikki oli tapahtunut valtaväestöjen ihanteiden ja arvojen mukaisesti. Nuoren saamelaisen sivistyneistön keskeisenä pyrkimyksenä oli alusta lähtien luoda silta perinteen ja nykyajan, vanhan elämänkäsityksen ja modernin yhteiskunnan vai- kutteiden välille. Uusia osallistumisen muotoja syntyi nopeasti: uudenlainen saamelais- politiikka, saamelainen tiedonvälitys ja saamelaistaide. Saamelaisen valokuvaajan, Foto-Finlandian ehdokkaana olleen Marja Helanderin