Jonas Lagus (1798–1857) Kasvattajana Ja Opettajana ? — "En Siksi, Että Olisin Opettajanne..."
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
JONAS LAGUS (1798–1857) KALEVI KASVATTAJANA JA LÄMSÄ OPETTAJANA ? — "EN SIKSI, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto ETTÄ OLISIN OPETTAJANNE..." OULU 2001 Abstract in English KALEVI LÄMSÄ JONAS LAGUS (1798–1857) KASVATTAJANA JA OPETTAJANA ? — "EN SIKSI, ETTÄ OLISIN OPETTAJANNE..." Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kajaaninsalissa (L 6) 5. lokakuuta 2001 klo 12.00. OULUN YLIOPISTO, OULU 2001 Copyright © 2001 University of Oulu, 2001 Käsikirjoitus vastaanotettu 9 heinäkuuta 2001 Käsikirjoitus hyväksytty 16 heinäkuuta 2001 Esittäneet Professori Martti T. Kuikka Dosentti Jouko Talonen ISBN 951-42-6408-8 (URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514264088/) ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT ISBN 951-42-6407-X ISSN 0355-323X (URL: http://herkules.oulu.fi/issn0355323X/) OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2001 Lämsä, Kalevi, Jonas Lagus (1798–1857) as an educator and teacher — "Not because I would be your teacher..." Faculty of Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN-90014 University of Oulu, Finland 2001 Oulu, Finland (Manuscript received 9 July 2001) Abstract The aim of this study is to clear up Pietist Jonas Lagus’s (1798–1857) education and teaching work in practice, plans concerning it and how they were reacted. The study handles the education of the people in Finland during 1830–1850. It was the society that Jonas Lagus had his influence on, too. The study is an empiristic work of the history of education and aims to open a point of view to Jonas Lagus’s objects, aims, courses of action, results and background effectors of the education work by the sources of materials. Jonas Lagus’s home backround made him to interest already in the early years of his life in philosophy and literature. He continued to study them in youth at the University of Turku in the atmosphere of enlightenment, neology and preromanticism. At the age of 19 he started to work as a priest at Vöyri where his Christianity concept became more serious by the work and friends in the mid 1920´s. In 1828 he mowed to Ylivieska where he worked as a assistant vicar. At Ylivieska there started in the beginning of 1830’s an impressive religious revival that was led by Lagus as an ecclesiastical movement. Jonas Lagus took care of the Pietist movement besides the traditional education and teaching of the family and parish. He was one of the developers of the prayer meetings typical of the Pietists. Lagus was 1834–1838 one of the most important initiators, reporters and contributors in the Pietist journalism. He also worked actively in the end of 1830’s to get a missionary association to Finland but it did not succed. He defended the Pietist movement and its way of working by speeches, announcements, letters, writings, plays and newspaper articles when the movement was attacked. Besides these things he took part of the development of the children’s education work. He expressed his opinions about the reformation of so-called Ahlman’s schools already 1828. In 1839 he presented a very modern plan of a village school to be established at Ylivieska. His plan was that the school would be a kind of a working school. The school was not accepted by the cathedral chapter. By the same time of outside misfortunes and losses in his family Jonas Lagus made friends with Paavo Ruotsalainen and his teaching got new contents. The extrovert, active person started to become an introspective person at the same time. He moved 1845 Pyhäjärvi (Oulu area) and was an assistant vicar there until his death 1857. Though he concentrated more on his parish and family there, he also did a lot of pastoral care of the souls, education and teaching by letters. It also included normative guiding of his friends to keep them on the right way in the schism of the Pietist movement. Keywords: Pietism, education of the people, Jonas Lagus Lämsä, Kalevi, Jonas Lagus (1798–1857) kasvattajana ja opettajana ? — "En siksi, että olisin opettajanne..." Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, P.O.Box 2000, FIN-90014 University of Oulu, Finland 2001 Oulu, Finland (Käsikirjoitus vastaanotettu 9 heinäkuuta 2001) Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus on selvittää herännäispappi Jonas Laguksen (1798–1857) käytännön kasva- tus- ja opetustoimintaa, sitä koskevia suunnitelmia sekä niiden saamaa vastaanottoa. Tehtävä käsit- telee kansanopetusta Suomen 1830–1850-luvun yhteiskunnassa, johon Jonas Lagus osaltaan vaikut- ti. Tutkimus on empiirinen kasvatuksen historian työ, jossa pyritään lähdeaineiston avulla avaa- maan näkökulmaa Laguksen kasvatustyön kohteisiin, tavoitteisiin, menettelytapoihin ja tuloksiin sekä taustavaikuttajiin. Valistuneen kodin kasvatuksen ja opetuksen perusteella Jonas Lagus kiinnostui jo varhain filoso- fiasta ja kirjallisuudesta, joiden opiskelua jatkoi nuorukaisena Turun yliopistossa valistuksen, neolo- gian ja esiromantiikan ilmapiirissä. Hän aloitti sitten 19-vuotiaana papin tehtävät Vöyrillä, jossa 1820-luvun puolivälissä hänen kristillisyyden käsityksensä vakavoitui työn ja ystävien vaikutukses- ta. Vuonna 1828 hän muutti kappalaiseksi Ylivieskaan. Siellä alkoi 1830-luvun alussa voimakas herätys, jota Lagus ohjasi kirkollisena liikkeenä. Perinteisen perheen ja seurakunnan kasvatuksen ja opetuksen ohella Jonas Lagus suoritti herän- näisliikkeen hoitamista. Hän oli mukana kehittämässä heränneille ominaiseksi tulleita hartauskoko- uksia, seuroja, yhdeksi seurakunnan toimintamuodoksi. Lagus oli vuosina 1834–1838 yhtenä mer- kittävänä alullepanijana, toimittajana ja avustajana heränneitten lehtityössä sekä aktiivisena puuha- miehenä yrittämässä maahan 1830-luvun lopulla lähetysseuraa, mutta tuloksetta. Hän puolusti herännäisliikettä ja sen työtapoja puheiden, lausuntojen, kirjeiden, kirjoitelmien, näytelmän ja lehti- artikkelien avulla, kun sitä vastaan hyökättiin. Näiden toimien lisäksi hän osallistui meneillään ole- vaan lastenopetuksen kehittämiseen. Jo vuonna 1828 hän otti kantaa Ahlmanin koulujen uudistami- seen, ja vuonna 1839 hän esitti hyvin uudenaikaisen köyhäinkoulun perustamista Ylivieskaan. Se oli tarkoitettu maaseudun oppilaitokseksi, joka toimi työkouluperiaatteella, mutta koulu ei kuiten- kaan saanut tuomiokapitulin hyväksymistä. Samaan aikaan, kun hän koki ulkoisten vastoinkäymisten rinnalla perhepiirissä menetyksiä, hän ystävystyi Paavo Ruotsalaisen kanssa ja hänen opetuksensa sai uutta sisältöä. Samalla ulospäin- suuntautuva toiminnan henkilö alkoi kääntyä sisäänpäin. Hän muutti 1845 Pyhäjärvelle Oulun lää- niin kappalaiseksi, jota tehtävää hoiti kuolemaansa, vuoteen 1857 saakka. Vaikka hän nyt keskittyi entistä enemmän seurakuntaansa ja perheeseensä, harrasti hän kirjeitse laajaa yksilöllistä sielunhoi- toa, kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuului myös normatiivinen ohjaus ystävien pitämiseksi hänen oikeaksi katsomassaan opissa herännäisliikettä ravistelevissa skismoissa. Asiasanat: herännäisyys, kansanopetus, Lagus Jonas Esipuhe Tutkimukseni aiheen ja otsikon valinnalle on kaksi keskeistä perustetta. Ensinnäkin tein yli kolmen vuosikymmenen mittaisen työrupeaman Kalajokilaaksossa. Sinä aikana opin tuntemaan sen omaleimaiseksi alueeksi. Eräänä siihen vaikuttavana tekijänä voidaan pitää, että se on ollut 1830-luvulta lähtien yksi niin sanotun myöhemmän herännäisyy- den, ”körttiläisyyden”, keskuksista. Tämän herätyksen syntyvaiheisiin liittyi kiinteästi Jonas Lagus, joka oli vuosina 1828–1845 Ylivieskan kappalaisena. Toinen kiinnostuksen suuntaaja oli perheessäni tärkeällä sijalla ollut kotiseututyö. Se on koskettanut monin eri tavoin seudun menneisyyttä ja johti myös osaltaan Jonas Laguk- seen. Niissä yhteyksissä huomiotani herätti vallitsevat käsitykset hänestä ja erityisesti hänen sivistyspuuhistaan. Siten tarkempi perehtyminen Jonas Lagukseen oli työni ja per- heeni harrastuksen pohjalta luonteva valinta. Kun tutustuin Jonas Lagusta koskeviin aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen, käsitykseni hänestä kasvattajana, opettajana ja kulttuurivaikuttajana laajeni. Häntä on käsitelty ja sivuttu erilaisissa kirjoituksissa verrattain runsaasti. Päähuomion on tietysti saanut hänen uskonnollinen julistuksensa, sielunhoitonsa ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hänen kansanopetus- ja kasvatustyötään sekä senmukaista kulttuuriharrastustaan on osit- tain tarkasteltu myös monissa yhteyksissä. Yhtenäistä kokonaisesitystä siitä ei kuiten- kaan ole. Siksi ajatukseni olikin täydentää Jonas Laguksen kokonaiskuvaa näiltä osin. Tämä puolestaan johti valitsemaan otsikon, jolla halusin rajata tutkimuskohteeni. Pitkään kestänyt harrastukseni on nyt kypsynyt päätökseen. Suurimmat kiitokset tavoitteen saavuttamisesta, siihen johtaneesta kannustamisesta, avusta ja ymmärtämisestä kuuluvat äidinkielenopettajavaimolleni Kertulle. Olemme käyneet aiheesta ja sen kirjoit- tamisesta monet keskustelut. Muistettava on myös tyttäriäni Tarjaa ja Pirkkoa, joka on kääntänyt tiivistelmän englanniksi, sekä vävyäni Pekkaa ja lapsenlapsiani myötätuntoi- sesta mukana elämisestä. Omistankin työni tyttärenpojilleni Teemulle ja Tommille. Kiitän lämpimästi mielenkiintoiseksi muodostuneeseen tutkimustyöhön ohjaamisesta valvojaani professori Leena Syrjälää. Merkittävä osuus työn lopputulokseen kuuluu pro- fessori Martti T. Kuikalle. Hän on innostanut siihen, seurannut edistymistä ja monissa keskusteluissa valanut uskoa onnistumisesta sekä antanut erinomaista apua. Myös esitar- kastajina hän ja dosentti Jouko Talonen ovat antaneet siitä runsaasti asiantuntevia, opasta- via ja hyödyllisä kommentteja. Kiitos heille. Oman kiitoksensa ansaitsee Oulun