DOCSLIB.ORG

Katedralskolan I Åbo FINLANDS SKOLA Katedralskolan I Åbo Katedralskolan

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Katedralskolan I Åbo FINLANDS SKOLA Katedralskolan I Åbo Katedralskolan Bertel Wahlström Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA Katedralskolan i Åbo Katedralskolan Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA 1 2 Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA Bertel Wahlström Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA 3 Copyright © Bertel Wahlström Layout Markku Pennanen ISBN 978-952-5991-81-9 Turun ammatti-instituutti, painopalvelut / Åbo yrkesinstituts tryckeri Åbo 2016 4 Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA Innehåll Förord ......................................................................................................................... 8 En anrik skola ............................................................................................................. 11 Rötterna i medeltiden ........................................................................................... 12 Skolliv i domskolan ............................................................................................... 13 Skolan och statsmakten ........................................................................................ 16 Ofredstider ............................................................................................................. 20 Det gamla skolhuset går förlorat .......................................................................... 22 Andra skolor och gymnasiet i Åbo........................................................................ 25 De nya läroverken .................................................................................................. 28 Krigstiden ............................................................................................................... 31 Skolsammanslagningar ......................................................................................... 33 Skolbyggnader ............................................................................................................ 37 De äldsta skolhusen ............................................................................................... 37 Den lägre skolan .................................................................................................... 40 Gymnasiebyggnaden vid Gamla Stortorget ........................................................ 42 Tomten till höger om gymnasiebyggnaden ......................................................... 46 Skolhusets närområde ........................................................................................... 48 Skolbyggandens andra huvuddel.......................................................................... 51 Tillbyggnader och renoveringar............................................................................ 53 Lärarkår och övrig personal ...................................................................................... 63 Skolmästare med ansvar ....................................................................................... 63 Lärarkåren ökar ..................................................................................................... 67 Skolans särställning ............................................................................................... 70 Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA 5 Ekonomiskt ansvar ................................................................................................ 72 Lärarna vid Åbo gymnasium och Högre elementarskolan i Åbo ........................ 72 Lärarna i Svenska klassiska lyceum i Åbo ............................................................ 76 Svåra tider och normal verksamhet ...................................................................... 82 Övrig personal ....................................................................................................... 89 Undervisningens innehåll ......................................................................................... 95 Läroämnen ............................................................................................................. 95 Undervisningen under protestantismen ............................................................. 97 Gezelius och betoningen av fromheten ................................................................ 100 Karl XI:s skolordning 1693 och skolordningen 1724 ........................................... 101 Nya pedagogiska idéer........................................................................................... 103 Högre elementarskolans läroämnen .................................................................... 106 Ämnena vid Åbo gymnasium ............................................................................... 108 Finskans ställning .................................................................................................. 112 Läroämnena i det klassiska lyceet ........................................................................ 114 Från klassiskt lyceum till linjeindelat lyceum ...................................................... 117 Det gamla läroverket och den nya skolan ............................................................ 119 Elevkår ........................................................................................................................ 127 Fortsatta studier utomlands .................................................................................. 130 Sockengången ........................................................................................................ 131 Andra inkomster .................................................................................................... 134 Sång och musik ...................................................................................................... 135 Välgörenhet ............................................................................................................ 138 6 Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA Skådespel ............................................................................................................... 139 Bildkonst ................................................................................................................ 144 Ordningsfrågor ...................................................................................................... 144 Omhuldade minnen, goda och dåliga .................................................................. 151 På väg mot lärdom ................................................................................................. 156 Skolgäng ................................................................................................................. 157 Idrott ...................................................................................................................... 158 Tvåspråkigheten .................................................................................................... 164 Människoöden ....................................................................................................... 174 Fortsatta studier och forskning ............................................................................ 180 Bemärkta personer ................................................................................................ 182 Svåra tider, nya tider .............................................................................................. 184 Efterskrift .................................................................................................................... 191 Yhteenveto .................................................................................................................. 198 Summary .................................................................................................................... 201 Personindex ................................................................................................................ 204 Litteratur och källor ................................................................................................... 209 Katedralskolan i Åbo FINLANDS SKOLA 7 Förord Hur sammanfattar man en skolas 740-åriga historia i en skrift på ett band? När historiken för skolväsendet i Åbo 1872 – 2012 skrevs 2014, konstaterades det att Katedralskolan i Åbo i motsats till de övriga gymnasierna och tidiga- re läroverken inte hade en enhetlig historik. Chefen för bildningssektorn i Åbo, Timo Jalonen, diskuterade saken med medlemmen i arbetsgruppen för skolväsendets historik Bo Rosenberg och de båda beslöt att tillfråga rektor Bertel Wahlström som nyligen gått i pension om han kunde åta sig att skriva historiken. Jag har som mångårig rektor för gymnasiet Katedralskolan i Åbo förstås läst och hört mycket om skolans långa historia och gladde mig över förslaget att skriva historiken med ett perspektiv på 740 år fram till jubileumsåret 2016. Det året kan firas inte bara som den svenskspråkiga skolbildningens märkesår utan som ett jubileum för hela Åbo stads skolväsen. Inte nog med det, med tanke på den skola som funnits från medeltiden och utvecklats genom århund- radena kan vi år 2016 fira ett allmänt jubileum för skolbildningen i Finland. Det har varit ett intressant och lärorikt projekt att sätta sig in i den tradi- tionsrika skolans historia. Uppgiften har så till vida varit tacksam att tillgången till källmaterial har varit mycket god. Som av källförteckningen i slutet av boken framgår finns det värdefulla historiker från bestämda perioder och bevarade dokument som hör till skoladministrationen. En känd skola har förstås också gett anledning till tidningsartiklar och mycket annat material. Min uppgift har varit att skriva en läsarvänlig beskrivning av skolans his- toriska skeden och därför
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Determination of D003 by Capillary Gas Chromatography
    Rev. CENIC Cienc. Quím.; vol. 51. (no.2): 325-368. Año. 2020. e-ISSN: 2221-2442. BIBLIOGRAPHIC REWIEW THE FAMOUS FINNISH CHEMIST JOHAN GADOLIN (1760-1852) IN THE LITERATURE BETWEEN THE 19TH AND 21TH CENTURIES El famoso químico finlandés Johan Gadolin (1760-1852) en la literatura entre los siglos XIX y XXI Aleksander Sztejnberga,* a,* Professor Emeritus, University of Opole, Oleska 48, 45-052 Opole, Poland a.sztejnberg@uni.opole.pl Recibido: 19 de octubre de 2020. Aceptado: 10 de diciembre de 2020. ABSTRACT Johan Gadolin (1760-1852), considered the father of Finnish chemistry, was one of the leading chemists of the second half of the 18th century and the first half of the 19th century. His life and scientific achievements were described in the literature published between the 19th and 21st centuries. The purpose of this paper is to familiarize readers with the important events in the life of Gadolin and his research activities, in particular some of his research results, as well as his selected publications. In addition, the names of authors of biographical notes or biographies about Gadolin, published in 1839-2017 are presented. Keywords: J. Gadolin; Analytical chemistry; Yttrium; Chemical elements; Finnland & Sverige – XVIII-XIX centuries RESUMEN Johan Gadolin (1760-1852), considerado el padre de la química finlandesa, fue uno de los principales químicos de la segunda mitad del siglo XVIII y la primera mitad del XIX. Su vida y sus logros científicos fueron descritos en la literatura publicada entre los siglos XIX y XXI. El propósito de este artículo es familiarizar a los lectores con los acontecimientos importantes en la vida de Gadolin y sus actividades de investigación, en particular algunos de sus resultados de investigación, así como sus publicaciones seleccionadas.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Suomen Taidehistoria 2010-2.Pdf
    HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2010 Taidehistoria Helsingin yliopisto SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI (TTA120E, 5 op + 5 op) Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta: Tunniste 402433 / 402434 Tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 tai 10–13, auditorio XV Kurssin vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Markus Hiekkanen 19.1. Professori ja yliopistonlehtori, Johdanto kurssiin 10–12 21.1. Markus Hiekkanen, Keskiaika: ajanjakson yleispiirteet; ympäristö; rakennukset 10–13 26.1. Markus Hiekkanen, Keskiaika:rakennukset; kiinteä sisustus ja kuvanveisto 10–13 28.1. Markus Hiekkanen, Keskiaika: maalaustaide; taidekäsityö 10–13 2.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 10–13 4.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 10–13 9.2. Renja Suominen-Kokkonen, 1500–1600-luvut 10–13 11.2. Renja Suominen-Kokkonen, 1700-luvun arkkitehtuuri 10–13 16.2. Renja Suominen-Kokkonen, 1700-luvun arkkitehtuuri 10–12 18.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun ja 1800-luvun kuvataide 10–12 23.2. Ville Lukkarinen, 1800-luvun kuvataide 10–12 25.2. Ville Lukkarinen, Kuvataide 1870–1900 10–12 2.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri 10–12 4.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri 10–12 18.3. Marketta Tamminen, 1700–1800-lukujen taidekäsityö 10–13 23.3. Juha-Heikki Tihinen, 1800-luvun kuvanveisto 10–13 25.3. Pinja Metsäranta, 1800- ja 1900-luvun taitteen arkkitehtuuri 10–12 30.3. Pinja Metsäranta, Arkkitehtuuri noin 1910–1950 10–13 13.4. Juhana Lahti, Arkkitehtuuri 1950– 10–13 15.4. Juha-Heikki Tihinen, 1900-luvun kuvanveisto 10–13 20.4. Susanna Aaltonen, 1900-luvun taideteollisuus 10–13 22.4. Johanna Vakkari, 1900-luvun alkupuolen kuvataide 10–13 27.4.
    [Show full text]
  • Kutsuminen, Siunaaminen Ja Lähettäminen – Ordinaatiokaavojen Käsitys Pappisvihkimyksestä Ja -Virasta Suomen Evankelis-Luterilaisessa Kirkossa 1963–2003
    Juhana Pohjola Kutsuminen, siunaaminen ja lähettäminen – Ordinaatiokaavojen käsitys pappisvihkimyksestä ja -virasta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1963–2003 Esitetään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriossa XII 15.8.2014 klo 12. © Juhana Pohjola Kansi ja taitto: Evie Viestintätoimisto Eveliina Palola Kannen kuvat: Tomas Garaisi © Painopaikka ja -vuosi: Bta Media Oy, Porvoo 2014 ISBN 978-951-51-0000-9 (nid.) ISBN 978-951-51-0001-6 (PDF) 5 Esipuhe Tämä tutkimusprojekti käynnistyi unesta. Se ei ollut ilmestys eikä painajainen. Olin miettinyt tiiviin työrupeamani keskellä jatko-opintoja, mutta aihe oli täysin auki. Polun pää puuttui. Al- kuvuodesta 2010 yhtenä arkiaamuna herättyäni ensimmäinen ajatus oli, että tutkimukseni voisi käsitellä ordinaatiokaavoja. Unen sisältöä en muistanut, mutta tunsin välittömästi iloa ajatuk- sesta. Tässä on tie. Tämä ilo on säilynyt koko prosessin ajan väsymyksenkin hetkinä. En ollut aikaisemmissa opinnoissani työskennellyt ordinaatioteeman parissa, mutta virkateologiasta olin aina ollut kiinnostunut. Lähdin töiden ohessa ottamaan asiasta selvää. Pian huomasin, kuinka teema oli hedelmällinen ja Suomessa vähän tutkittu. Esitin ajatukseni prof. Jyrki Knuutilalle, joka innostui välittömästi asiasta. Hän osasi auttaa ratkaisevalla alkuaskeleella eli tutkimustehtävän rajauksessa ja on ollut tukena koko matkan. Kun tehtävä ja dispositio hahmottuivat, otin yhteyttä prof. Miikka Ruokaseen, joka avoimuu- dellaan rohkaisi tutkimussuunnitelman tekemiseen ja dogmatiikan jatko-opiskelijaksi. Luvan jatko-opintoihin sainkin vuoden 2010 lopulla. Prof. Ruokasesta tuli tutkimukseni valvoja. Toi- seksi ohjaajaksi prof. Knuutilan lisäksi nimettiin prof. Risto Saarinen, joka suurella ammatti- taidollaan on ollut apuna tutkimuksen eri vaiheissa. Prof. Ruokasen jäätyä virkavapaalle prof. Pekka Kärkkäinen vei avuliaasti projektin loppuun. Asiantuntevat ja tarkat esitarkastajat dos. Jari Jolkkonen ja dos. Kari Kopperi veivät kommenteillaan tutkimustani eteenpäin.
    [Show full text]
  • P.U.F. Sad El I N Ja Kirjastot
    Ilkka Mäkinen P.U.F. Sad el i n ja kirjastot Mäkinen, Ilkka, P. U. F. Sadelin ja kirjastot [P. U. F. Sadelin and libraries]. Kirjastotiede ja informatiikka, 13 (3): 76-91, 1994. P. U. F. Sadelin (1788-1858) was a Finnish clergyman, who took active part in the debates of his times. He was a prolific writer in the Finnish newspapers. He also followed keenly the literature abroad, Sweden and Germany. First a teacher in his home town Vaasa and then a clergyman on the Aland island, he was conservative by nature but nevertheless worked during his whole life for many philanthropic and enlightening causes. The article describes his activities in the field of libraries. During his early adulthood he was librarian for the reading society in Vaasa, est. 1794. He took part in the establishment of the first Finnish reading society for the clergy (1837) and personally established one of the first parish libraries in the country in his own parish, Hammarland and Eckerö (1841). The article is based on literature and archival sources and offers new information on the spreading of library innovations from Sweden and Germany into Finland. Address: University of Tampere, Department of Information Studies, P. O. Box 607, SF-33101 Tampere, Finland. E-mail liilma@uta.fi Johdanto Konservatiivisen perusasenteen ja nuoruudessa omaksuttujen valistuksen arvojen välinen jännite on yksi Sadelinin elämän ulottuvuuksista. Toinen Pastori Pehr Ulrik Ferdinand Sadelin (1788- ulottuvuus on suomalaisen, sensuurin painaman 1858), jonka nimi pulpahtelee muutamaan ottee­ (epä)julkisuuden ja Ruotsin laajan sananvapauden seen esiin kirjastohistoriallisessa kirjallisuudessa, välinen jännite. Sadelin kasvoi ruotsalaisessa Suo­ esim.
    [Show full text]
  • Peptide Chemistry up to Its Present State
    Appendix In this Appendix biographical sketches are compiled of many scientists who have made notable contributions to the development of peptide chemistry up to its present state. We have tried to consider names mainly connected with important events during the earlier periods of peptide history, but could not include all authors mentioned in the text of this book. This is particularly true for the more recent decades when the number of peptide chemists and biologists increased to such an extent that their enumeration would have gone beyond the scope of this Appendix. 250 Appendix Plate 8. Emil Abderhalden (1877-1950), Photo Plate 9. S. Akabori Leopoldina, Halle J Plate 10. Ernst Bayer Plate 11. Karel Blaha (1926-1988) Appendix 251 Plate 12. Max Brenner Plate 13. Hans Brockmann (1903-1988) Plate 14. Victor Bruckner (1900- 1980) Plate 15. Pehr V. Edman (1916- 1977) 252 Appendix Plate 16. Lyman C. Craig (1906-1974) Plate 17. Vittorio Erspamer Plate 18. Joseph S. Fruton, Biochemist and Historian Appendix 253 Plate 19. Rolf Geiger (1923-1988) Plate 20. Wolfgang Konig Plate 21. Dorothy Hodgkins Plate. 22. Franz Hofmeister (1850-1922), (Fischer, biograph. Lexikon) 254 Appendix Plate 23. The picture shows the late Professor 1.E. Jorpes (r.j and Professor V. Mutt during their favorite pastime in the archipelago on the Baltic near Stockholm Plate 24. Ephraim Katchalski (Katzir) Plate 25. Abraham Patchornik Appendix 255 Plate 26. P.G. Katsoyannis Plate 27. George W. Kenner (1922-1978) Plate 28. Edger Lederer (1908- 1988) Plate 29. Hennann Leuchs (1879-1945) 256 Appendix Plate 30. Choh Hao Li (1913-1987) Plate 31.
    [Show full text]
  • Characterizing the Seasonal Cycle of Upper-Ocean Flows Under Multi-Year
    Ocean Modelling 113 (2017) 115–130 Contents lists available at ScienceDirect Ocean Modelling journal homepage: www.elsevier.com/locate/ocemod Characterizing the seasonal cycle of upper-ocean flows under multi-year sea ice ∗ Jean A. Mensa , M.-L. Timmermans Department of Geology and Geophysics, Yale University, 210 Whitney Ave, New Haven CT 06511, USA a r t i c l e i n f o a b s t r a c t Article history: Observations in the Arctic Ocean suggest that upper-ocean dynamics under sea ice might be significantly Received 18 September 2016 weaker than in the temperate oceans. In particular, observational evidence suggests that currents devel- Revised 7 March 2017 oping under sea ice present weak or absent submesoscale ( O(1) Rossby number) dynamics, in contrast Accepted 18 March 2017 with midlatitude oceans typically characterized by more energetic dynamics at these scales. Idealized Available online 29 March 2017 numerical model results of the upper ocean under multi-year sea ice, subject to realistic forcing, are em- Keywords: ployed to describe the evolution of the submesoscale flow field. During both summer and winter under Mixed layer multi-year sea ice, the simulated submesoscale flow field is typically much less energetic than in the Arctic ocean midlatitude ice-free oceans. Rossby numbers under sea ice are generally consistent with geostrophic dy- Submesoscale namics ( Ro ∼ O(10 −3 ) ). During summer, ice melt generates a shallow mixed layer ( O(1) m) which isolates Sea ice the surface from deeper, warmer and saltier waters. The Ekman balance generally dominates the mixed layer, although inertial waves are present in the simulations during weakening and reversals of the ice- ocean stress.
    [Show full text]
  • The Renin-Angiotensin System and the Heart: a Historical Review Heart: First Published As 10.1136/Hrt.76.3 Suppl 3.7 on 1 November 1996
    Heart (Supplement 3) 1996;76:7-12 7 The renin-angiotensin system and the heart: a historical review Heart: first published as 10.1136/hrt.76.3_Suppl_3.7 on 1 November 1996. Downloaded from Stephen J Cleland, John L Reid Early observations on a possible link effect but was in fact an enzyme. The names between the kidney and the "hypertensin""l and "angiotonin"12 were given cardiovascular system to the pressor substance formed from the renin In 1836 an English clinician Richard Bright substrate by the enzymatic action of renin. observed that patients dying with contracted Subsequently, it was agreed that the term kidneys often had a hard, full pulse and cardiac "angiotensin" would be used to describe this hypertrophy.' In 1889 Brown-Sequard, the substance. During this period the potential for "father" of endocrinology, showed that injec- pathological effects of renin was recognised. tions of extracts from guinea pig testicles were Winternitz described necrotising arteriolar able to produce systemic effects of vigour and lesions in animals which had undergone renal the perception of rejuvenation.2 On this back- artery ligation and also in nephrectomised ani- ground, in 1896 the Finnish physiologist mals which had been given kidney extracts.'3 Robert Tigerstedt and his student Per Finally, the relevance of renal control of blood Bergman began to explore the possibility that pressure in man was described by Young who, kidney extracts from rabbits may have some in 1936, cured a case of malignant hyperten- systemic effects on the cardiovascular system. sion by removing an ischaemic kidney.'4 In 1898 their classic paper was published showing that intravenous injection of these renal extracts exerted a pressor effect.
    [Show full text]
  • HT160 Opt.Pdf (12.45Mt)
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Historiallisia Tutkimuksia 159 Antero Heikkinen Terveyden ja ilon tähden Antero Heikkinen Terveyden ja ilon tähden Herrasväki liikkeellä Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla SHS/Helsinki/1991 Kansikuva: Constance Munsterhjelmin maalaus "Fanny och Minette Munsterhjelm svalkar sig i Håkansböle bäcken" (c. 1850). Yksityiskokoelma, Helsinki. Valo- kuva Ilari Järvinen, Museokuva. ISSN 0073-2559 ISBN 951-8915-46-6 Tekstinvalmistus: Magneettisesta tekstistä Painaminen ja sidonta: Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1991 Sisällys Saatteeksi 7 Säädynmukaista elämää Kaksi saamaa liikunnasta 15 Kallein omaisuus 15 Muna neuvoo kanaa 24 Promenadien kirjo 35 Promenadi herrasväen liikuntana 35 Kävelyretket 39 Ratsain 46 Metsämiehet 51 Vesillä 57 Vaihtelu virkistää 61 Tanssi liikuntana 69 Terveyden lähteillä 75 Luonnon vettä ja keinovettä 75 Kylpyläyhteisö 83 Vettä ja liikuntaa 86 Avoveteen 90 Voimistelun läpimurto 99 Velttouden paheesta sotilaan hyveisiin 100 Terveyden puolesta, sairautta vastaan
    [Show full text]
  • Finnish Neuroscience from Past to Present
    Received: 2 January 2020 | Revised: 24 January 2020 | Accepted: 28 January 2020 DOI: 10.1111/ejn.14693 EDITORIAL Finnish neuroscience from past to present 1 | INTRODUCTION University of Technology (the present Aalto University) was established in 1849. Further multidisciplinary universities Finland is a small Nordic country (population 5.5 million) with faculties of medicine or natural sciences were founded that enjoys a richness and diversity of research activities in- in Turku 1918 and 1920, Tampere 1925, Jyväskylä 1934, cluding those in the neurosciences. In this article, we will Oulu 1958, and Kuopio 1966 (now the University of Eastern briefly review the history of neuroscience in Finland from Finland). its origins such as the studies into the anatomy, pathology During its first century of activity, most of the profes- and physiology of the nervous system—which were recog- sors of medicine in the Royal Academy of Turku had earned nized with the award of the Nobel Prize in Physiology or their doctorates at the leading Dutch universities. Although Medicine—to later discoveries in clinical, molecular and their teachers included such men as Sylvius and Boerhaave, translational neurosciences and pharmacology. The innova- they did not show any particular interest in neuroscience. tive original research of Finnish investigators on weak mag- Even the extensive thesis “De apoplexia” (1771) written by netic fields in the human brain has led to the development of Johan Haartman (1725–1787), a pupil of Linnaeus, was a advanced imaging techniques. Another area associated with mere compilation of current knowledge. The papers of Evert many recent breakthroughs has been human genetics and the J.
    [Show full text]
  • (Pro)Renin Receptor Ameliorates the Kidney Damage in the Non-Clipped Kidney of Goldblatt Hypertension
    Hypertension Research (2011) 34, 289–291 & 2011 The Japanese Society of Hypertension All rights reserved 0916-9636/11 $32.00 www.nature.com/hr COMMENTARY Chronic blockade of the (pro)renin receptor ameliorates the kidney damage in the non-clipped kidney of Goldblatt hypertension Hideyasu Kiyomoto and Kumiko Moriwaki Hypertension Research (2011) 34, 289–291; doi:10.1038/hr.2010.253; published online 23 December 2010 enin was discovered by Robert Tigerstedt tor blockers have been utilized for not only through extracellular signal-regulated kinase R in 1898; since then, the serial enzymes hypertension, but also diabetes nephropathy, (ERK)1/2 stimulation, (pro)renin receptors and peptides involved in the renin-angioten- metabolic syndrome and heart failure in the upregulate inflammatory mediators, such as sin system (RAS) have been discovered and last decade.2 The initial enzymatic action of cyclooxygenase-2, interleukin-1b and tumor investigated in numerous studies. Accumu- the RAS is the conversion of angiotensinogen necrosis factor-a.5–7 Non-proteolytic activa- lated evidence indicates that the RAS has a (ATG) to angiotensin I (AngI) by renin. The tion of prorenin involves a conformational crucial role in regulating the homeostasis of plasma concentration of AngI is only change that results in the unfolding of the circulation and in maintaining blood pressure approximately twice that of AngII, even prosegment without any cleavage. Although through vasoconstriction of the vasculature when the RAS is activated. Surprisingly, the this reversible open conformation has only and the reabsorption of salt and water in the concentration of ATG is approximately 5000- been achieved in vitro under low pH or kidneys.
    [Show full text]