DOCSLIB.ORG

Suomen Taidehistoria 2010-2.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomen Taidehistoria 2010-2.Pdf HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI SUOMEN TAIDEHISTORIA Runkomoniste kevät 2010 Taidehistoria Helsingin yliopisto SUOMEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI (TTA120E, 5 op + 5 op) Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta: Tunniste 402433 / 402434 Tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 tai 10–13, auditorio XV Kurssin vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Markus Hiekkanen 19.1. Professori ja yliopistonlehtori, Johdanto kurssiin 10–12 21.1. Markus Hiekkanen, Keskiaika: ajanjakson yleispiirteet; ympäristö; rakennukset 10–13 26.1. Markus Hiekkanen, Keskiaika:rakennukset; kiinteä sisustus ja kuvanveisto 10–13 28.1. Markus Hiekkanen, Keskiaika: maalaustaide; taidekäsityö 10–13 2.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 10–13 4.2. Anja Kervanto Nevanlinna, Kaupunkirakennustaide 10–13 9.2. Renja Suominen-Kokkonen, 1500–1600-luvut 10–13 11.2. Renja Suominen-Kokkonen, 1700-luvun arkkitehtuuri 10–13 16.2. Renja Suominen-Kokkonen, 1700-luvun arkkitehtuuri 10–12 18.2. Ville Lukkarinen, 1700-luvun ja 1800-luvun kuvataide 10–12 23.2. Ville Lukkarinen, 1800-luvun kuvataide 10–12 25.2. Ville Lukkarinen, Kuvataide 1870–1900 10–12 2.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri 10–12 4.3. Anja Kervanto Nevanlinna, 1800-luvun arkkitehtuuri 10–12 18.3. Marketta Tamminen, 1700–1800-lukujen taidekäsityö 10–13 23.3. Juha-Heikki Tihinen, 1800-luvun kuvanveisto 10–13 25.3. Pinja Metsäranta, 1800- ja 1900-luvun taitteen arkkitehtuuri 10–12 30.3. Pinja Metsäranta, Arkkitehtuuri noin 1910–1950 10–13 13.4. Juhana Lahti, Arkkitehtuuri 1950– 10–13 15.4. Juha-Heikki Tihinen, 1900-luvun kuvanveisto 10–13 20.4. Susanna Aaltonen, 1900-luvun taideteollisuus 10–13 22.4. Johanna Vakkari, 1900-luvun alkupuolen kuvataide 10–13 27.4. Hanna Johansson, 1900-luvun loppupuolen kuvataide 10–13 29.4. Opintoretki 7.30–19 SUOMEN TAIDEHISTORIAN RETKET JA MUSEOKÄYNNIT (TTA1302E, 2 op) Näyttelykortti tulee hankkia Sirenia-kirjaston lasikopista: kevään aikana on tutustuttava vähintään kuuteen pääasiassa kotimaista taidetta esittävään taidenäyttelyyn (pysyvät ripustukset tai vaihtuvat näyttelyt) osioon opintoretket ja museokäynnit liittyen. Kevään kotimaan opintoretken kohteet ilmoitetaan kurssin kuluessa. Kuulustelut: 16.3. Jakson 1 kuulustelu 10–13 (uusintakuulustelu ke 31.3., klo 10–13 opintosalissa) 4.5. Jakson 2 kuulustelu 10–13 (uusintakuulustelu ti 18.5., klo 10–13 opintosalissa) OPETTAJAT FM Susanna Aaltonen [email protected] Yo Leht. Dos. Markus Hiekkanen [email protected] FM Hanna Johansson [email protected] Dos. Anja Kervanto Nevanlinna [email protected] FT Juhana Lahti [email protected] Prof. Ville Lukkarinen [email protected] FM Pinja Metsäranta [email protected] Prof. vms Renja Suominen-Kokkonen [email protected] FM Marketta Tamminen [email protected] FT Juha-Heikki Tihinen [email protected] Yo Leht mvs Dos. Johanna Vakkari [email protected] Sisällys JOHDANNOKSI: SUOMEN TAIDEHISTORIAN HISTORIAA ................... 4 KAUPUNKIRAKENNUSTAIDE ........................................................................... 5 KESKIAIKA ............................................................................................................... 10 1500- JA 1600- LUKUJEN TAIDE ........................................................................... 24 1700-LUVUN MAALAUSTAIDE ........................................................................... 32 1700- JA 1800-LUKUJEN TAIDEKÄSITYÖ SUOMESSA ................................. 34 ARKKITEHTUURI 1800-1880 ................................................................................. 38 1800-LUVUN KUVATAIDE .................................................................................... 40 KUVANVEISTOA 1800-LUVUN ALUSTA 1910-LUVULLE ........................... 42 1880-LUKU ................................................................................................................. 43 KUVANVEISTOA ITSENÄISYYDEN AJAN ALUSTA 1960-LUVULLE ...... 44 1800- JA 1900-LUVUN VAIHTEEN JA 1900-LUVUN KUVATAIDE ............. 45 VUOSISADAN VAIHTEEN 1900 ARKKITEHTUURI ..................................... 55 ARKKITEHTUURI n. 1910-1990 ............................................................................ 59 SUOMEN 1900-LUVUN TAIDETEOLLISUUS .................................................. 67 Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Julkaisun saa tulostaa tai tallentaa opiskelua, opetusta ja tutkimusta varten. Kannen kuva: Turun tuomiokirkko Kuvaaja: Renja Suominen-Kokkonen, 2003 Monisteen WWW-toimitus: Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto JOHDANNOKSI ALKUUN: SUOMEN TAIDEHISTORIAN HISTORIAA Riitta Nikula 1) SUOMEN TAIDEHISTORIAN HISTORIAA Lyhyt historiikki taidehistorian oppiaineesta kotisivuilla. Tieteenalan painotusten kehitystä on antoisaa tarkastella myös opinnäyterekisteristä. Sieltä selviää, mikä opiskelijoita milloinkin on kiinnostanut. Vanhemman tutkijapolven bibliografiat on painettu heidän kunniakseen julkaistuissa juhlakirjoissa sarjassa Taidehistoriallisia tutkimuksia: Lars Pettersson 1978 (huom. huomattava tuotanto tämän jälkeen) Kalevi Pöykkö 1994 Sixten Ringbom 1995 Aimo Reitala 1996 Henrik Lilius 1998 Eeva Maija Viljo 1999 Jukka Ervamaa 2003 Riitta Nikula 2004 Aune Lindströmin bibliografia Ateneumin taidemuseo 1980. - Kaikki tutkimus Helsingin yliopiston JULKI - ja TUTKI -tietokannoissa. Niistä voi katsoa myös opettajien julkaisuja. Löytyy suoraan kotisivuilta. Antikvaarinen tutkimusperinne: Suomen Muinaismuistoyhdistyksen (perust. 1870) yhteensä 8 taidehistoriallista retkikuntaa 1871-1902. Muinaistieteellinen toimikunta perust. 1884 (Museovirastoksi 1972) Yliopistollinen oppiaine: 1) Helsingin yliopisto, professorit: Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917) 1880- taidehistorian ja estetiikan dosentti 1892-1908 Estetiikan professori Johann Jakob Tikkanen (1857-1930) 1897- henkilökohtainen ylimääräinen taidehistorian professori 1920-26 varsinainen taidehistorian professori (oppituoli perustettiin kamariherra Hjalmar Linderin lahjoituksen ansiosta) Onni Okkonen (1886-1962) prof. 1927-48 Lars Pettersson (1918-1993) prof. 1950-81 Henrik Lilius (1939-) prof. 1983-92 Riitta Nikula (1944-) prof. 1994- Toinen virka 1985 (ensin apulais-, myöh. vars. prof.) Jukka Ervamaa (1943-) 1987-2000 Riitta Konttinen (1946-) 2003- 2) Professuurit myös Åbo Akademissa (1920-), Jyväskylän yliopistossa (1967-, nyt 2 prof.) ja Turun yliopistossa (1986-). Tampereen yliopistolla ja Tampereen Teknillisellä yliopistolla yhteinen professuuri (ei syventäviä opintoja). 2) SUOMEN TAIDEHISTORIAN YLEISESITYKSET Eliel Aspelin: Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään. SKS 1891. (92 s., liite W. Lübken Taiteen historian suomennokseen) Ludvig Wennervirta: Suomen taide esihistoriallisesta ajasta meidän päiviimme. Avustajia Aarne Europaeus, U. T. Sirelius, K.K. Meinander, Carolus Lindberg, Rafael Blomstedt. Otava 1927. (652 s.) Onni Okkonen: Suomen Taiteen historia. WSOY 1. p. 1945, 2. p. 1955. (869 s.) Ars Suomen Taide 1-6. Otava 1987 - 1990. 3) MITEN SELVIYTYÄ LUENNOISTA JA TENTTIKIRJALLISUUDESTA Miten ars -sarja eroaa Honourin ja Flemingin yleisesityksestä, joka oli kurssikirjanne yleisen taidehistorian peruskurssilla? Artikkelikokoelma vs. varsinainen yleisesitys. Alkuperäistutkimuksen ja yleisesityksen väliset erot. Tutkimustilanne Suomessa. Tutkijoiden määrä. Suomessa taidehistorian alalta väitelleitä 1878-14.1.2005 kaikkiaan 110: HY 80, JY 19, ÅA 9, TY 2. Väkiluku ja kielialue. Periferian perimmäinen merkitys? Problematiikan määrittyminen, kotimainen ja kansainvälinen konteksti. Opiskelun kannalta olennaista: Alkuperäiset teokset nyt lähellä. Museot ja näyttelyt. Jokainen kävely ja arkinen matka kotimaassa on oivaltavalle ekskursio. Kirjallisuutta: Sixten Ringbom: Art History in Finland Before 1920.The History of Learning and Science in Finland 1828-1918. Helsinki 1986. Aimo Reitala: Taidehistoria. Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet. WSOY 200, 325-353. Renja Suominen-Kokkonen: Konsthistoria i Finland - vems historia? Valör. Konstvetenskapliga studier 3/2000. 5 KAUPUNKIRAKENNUSTAIDE KESKIAJALTA 1800-LUVUN LOPULLE Anja Kervanto Nevanlinna Historiallinen kehys Esiurbaanit vaiheet 800-l.-1100-l. kauppapaikat: birk-satamat, muinaiskaupungit Keskiaika [1155]-1524 kirkko/katolilaisuus Hansa-liitto Vaasa-aika 1524-1617 uskonpuhdistus 1524 /luterilaisuus Tukholma vs. Hansa Suurvalta-aika 1617-n.1700 kruunu,keskusvalta, 30-v.sota 1618-48 regulaatio 1700-luku Suuri Pohjan sota 1700-1721 Uudenkaup.rauha 1721 Isoviha 1713-1721 Pikkuviha (ven.miehitys) 1742-1743 Turun rauha 1743 ns.Vanha Suomi 1721-1812 Hyödyn aikakausi 1743-1775 talouspolitiikka Kustavilainen aika 1775-1809 käsityöläiskaupungit, teollistaminen alkaa Autonomian aika 1809-1917 teollistaminen keskushallinto, kaupunkien hallinto Itsenäisyys 1917-(1999) Talvi- ja jatkosodat 1939-45 Pariisin rauhansopimus 1948 jälleenrakentaminen 6 KAUPUNKIRAKENNUSTAITEEN PIIRTEITÄ ERI AIKOINA Aikakausi Kaupunki- Kortteli- Katu- Katutila Osatekijöitä rakenne tyyppi verkko Keskiaika ´orgaaninen´: kapea pääkatu kapea tori, /1200-lta vähitellen + kujat Porvoo kirkko, 1500-lle muodostunut raatihuone; Turku kaup.muuri Porvoo (vain Viip.) Viipuri 1500-luku ³järjestelty kapea pääkatu kapea vanha Helsinki orgaaninen´ + sivukatuja Oulu Tammisaari Suurvalta- reguloitu: leveä tasaleveät kapea + emt.+muita aika säännöll. 1- tai kadut matala, julk.rak., /1600-l.
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Alvar Aalto's Masterpiece – Villa Mairea a DVD Film
    PRESS RELEASE Free use Alvar Aalto’s Masterpiece – Villa Mairea a DVD Film Alvar Aalto’s Masterpiece – Villa Mairea is a sensitive documentary film written, filmed and directed by Rax Rinnekangas. Villa Mairea was the home of Maire and Harry Gullichsen, designed by Alvar Aalto and built in Noormarkku, the Ahlström ironworks estate in 1939. The narration for the film has been written by architect Juhani Pallasmaa, who is also the film’s narrator. He leads the viewer through the rooms of Villa Mairea, and helps in understanding the different levels of Aalto’s philosophy as well as the building itself, a building which has become one of the icons of modern architecture. The booklet accompanying the film includes two articles. In the first, architect Kristian Gullichsen writes about the ideal home to which he moved in 1939 when he was seven years old. The house has since become an uninhabited monument. At times, however, Villa Mairea awakes to the life of a family, the games and laughter of children or as a discussion forum and meeting place for international artists and architects. In the second article Juhani Pallasmaa delves deep into the philosophy of the house. Rax Rinnekangas is a director, photographer and author. He has published over 20 books: novels, short stories, essays and photography books. He has held over 40 private exhibitions in Finland and around the world and has received several awards. His central theme is man and the memory of the past. In his documentary Alvar Aalto’s Masterpiece – Villa Mairea the importance of light as one particular visual element is also strongly present.
    [Show full text]
  • 186507882.Pdf
    - - HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA XLIV AULIS OJA KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KIRJOITTANUT AULIS OJA HELSINKI 1955 Isäni muistolle FORSSA 1955 — FORSSAN KIRJAPAINO OY Alkusanat Suoritettuani aikoinaan filosofiankandidaatin tutkinnon Turun yli- opistossa sain pääaineeni opettajalta professori Einar W. Juvalta kehoi- tuksen ryhtyä väitöskirjaa varten tutkimaan Varsinais-Suomen maaky- symyksiä, lähinnä isonjaon toimeenpanoa ja sen merkitystä maakunnan myöhemmälle historialle. Kävinkin työhön käsiksi ja rupesin aluksi sel- vittämään maakunnan isonjaontakaisia maanomistusoloja. Tällöin il- meni, että jo niissä riitti tutkimista enemmän kuin tarpeeksi, vallankin kun mieli veti «katselemaan menneitä menoja niin kauvas, kun näjemme, ja tunkeumaan syvälle muinois-ajan synkeyteen siihen asti, kun viimei- setkin viittaajat meistä luopuvat, viimeisetkin virvalot sammuvat«, ku- ten Antero Wareliusta aikoinaan. Niinpä käsitteleekin väitöskirjani nyt Varsinais-Suomen vanhimpia maanomistusoloja ja niiden kanssa kiin- teässä yhteydessä olleita asutusvaiheita ja aluejakoja. Myös paikallisesti on tutkimuskohteeni suunniteltua suppeampi, ko- ko keskiaikaisen Suomen maakunnan sijasta vain sen toisen puoliskon, historiallisen Etelä-Suomen, käsittävä. Tähän rajoitukseen on vaikut- tanut yhtäältä muinaisten Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen asutus- ja maanomistusolojen suuri eroavuus, toisaalta Pohja-Suomen ja Ala-Sata- kunnan keskinäisen suhteen hämäryys, jota nähdäkseni
    [Show full text]
  • Club Health Assessment for District 107 a Through September 2020
    Club Health Assessment for District 107 A through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 27 0 0 0 0.00% 20 3 M,VP,MC,SC N/R 90+ Days 142292 Turku Sirius 07/22/2020 Newly 25 26 1 25 100.00% 0 0 0 N 0 $200.00 Chartered Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Cancelled(6*) 0 0 0 0 0.00% 5 1 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC M,MC,SC 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 33 1 1 0 0.00% 32 4 0 N 16 Exc Award (06/30/2019) M,MC,SC 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 28 0 0 0 0.00% 30 4 N 15 Exc Award (06/30/2019) 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 0 0 0 0.00% 42 1 2 N SC 6 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 20 2 1 1 5.26% 20 10 0 N 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 0 0 0 0.00% 15 0 N M,MC,SC 9 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 20 0 2 -2 -9.09% 24 9 0 N MC,SC 24+ 20339
    [Show full text]
  • Catalogue and Typifications of New Taxa of Vascular Plants Described by Mårten Magnus Wilhelm Brenner (1843–1930)
    Ann. Bot. Fennici 58: 139–169 ISSN 0003-3847 (print) ISSN 1797-2442 (online) Helsinki 5 March 2021 © Finnish Zoological and Botanical Publishing Board Catalogue and typifications of new taxa of vascular plants described by Mårten Magnus Wilhelm Brenner (1843–1930) Henry Väre Finnish Museum of Natural History, Botanical Museum, P.O. Box 7, FI-00014 University of Helsinki, Finland (e-mail: [email protected]) Received 20 Oct. 2020, final version received 18 Feb. 2021, accepted 18 Feb. 2021 Väre H. 2021: Catalogue and typifications of new taxa of vascular plants described by Mårten Magnus Wilhelm Brenner (1843–1930). — Ann. Bot. Fennici 58: 139–169. Mårten Magnus Wilhelm Brenner (1843–1930) was a non-professional Finnish botanist who published 220 articles or notes. Brenner worked on East Fennoscandian vascular plants (the territory of present-day Finland and adjacent Russia). He validly published ca. 833 new taxa, especially in genus Hieracium (including Pilosella), and introduced 56 names as nomina nuda. Brenner had no concept of type specimens and therefore all his plant taxa need typification, and 151 of those are lectotypified here. In this paper,nomina nuda and the taxa whose type material was not found are also listed, except those of the apomictic genera Hieracium and Taraxacum. Many of Brenner’s new taxa are forms and varieties, generally not recognised nowadays. Many of his taxa were based on single or few specimens and therefore were characterised by local distributions, whereas some include ample original material. Finnish botanists generally ignored Brenner’s contribu- tions to taxonomy. However, 11 species of Hieracium, 20 of Taraxacum and Euphrasia stricta var.
    [Show full text]
  • Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike
    Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike 994 Pirkkala 1.1.1922 536 Nokia 321 Kyyrölä 1.1.1934 - Luovutetulla alueella 013 Antrea 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 080 Harlu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 087 Heinjoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 093 Hiitola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 147 Impilahti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 162 Jaakkima 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 168 Johannes 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 215 Kanneljärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 234 Kaukola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 258 Kirvu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 264 Kivennapa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 268 Koivisto 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 269 Koiviston mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 296 Kuolemajärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 302 Kurkijoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 314 Käkisalmen mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 313 Käkisalmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 397 Lahdenpohja 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 412 Lavansaari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 437 Lumivaara 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 488 Metsäpirtti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 497 Muolaa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 591 Petsamo 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 628 Pyhäjärvi Vi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 690 Rautu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 703 Ruskeala 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 706 Räisälä 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 731 Sakkola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 733 Salmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 745 Seiskari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 757 Soanlahti
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Nordic Light Scandinavian 20Th-Century Lighting Summer 2014
    Nordic Light Scandinavian 20th-century lighting Summer 2014 Introduction Jacksons is pleased to announce our new Summer 2014 exhibition One of the designers featured in the exhibition is Poul Henningsen, „Nordic Light“. Stark seasonal contrasts in combination with a scarcity arguably the world‘s first lighting architect. Henningsen developed a of natural light in the Nordic countries created a unique atmosphere for series of multi-shaded lamps designed to reduce the dazzling glare of developing some of the most innovative lamp design of the 20th-century. the then-new electric light bulb. Obsessed with the ethereal quality of the summer night and its seductive The first lamp from his revolutionary PH series was exhibited to much power so distinct to the North, Nordic painters in the late nineteenth- acclaim in Paris in 1925 which, like most of his later designs, used century were on a quest to carve out a geographic identity at the far careful scientific analysis to achieve glare-free and uniform illumination. reaches of Europe. Also featured at Jacksons are iconic designs by Alvar Aalto, Gunnar By the 1920s, early masters of modern architecture began to explore Asplund, Ilmari Tapiovaara, Pavo Tynell, Tapio Wirkkala, Greta a vision of reality similar to their plein-air predecessors. Elaborating on Magnusson-Grossman, and Yrjö Kukkapuro. ideas concerning translucence and reflection, these architects and desi- gners harnessed natural light as an animated resource to reinforce an intimate contact with nature. „LIGHT OF THE FUTURE“ Florescent painted metal shades. CEILING LAMP Designed in 1959 for „The House of the DENMARK Day after Tomorrow“ exhibition.
    [Show full text]
  • Tilastokeskus 1.1.1980 Kuntanumerointi 1980
    Tflsstoarkisto Statiatikarkivet TILASTOKESKUS 1.1.1980 KUNTANUMEROINTI 1980 Huomautus k äyttäjille..................................................... 1 Taulu 1. Läänit ja seutukaava-alueet. Kuntam uoto,..3 » 2. Kunnat aakkosjäijestyksessä....................... S » 3. Kunnat lääneittäin......................................... IS » 4. Kunnat seutukaava-alueittain....................... 26 » 5. Kunnat tQastoalueittain................................ 38 Liite 1, Lakkautetut kunnat vuodesta 19S9 lähtien . 44 Liite 2, Kuntamuodossa tapahtuneet muutokset vuo­ desta 1960 lä h tie n ............................................ 47 KUNTANUMEROINTI 1980 Huomautus käyttäjille Tilastokeskuksessa on jo varsin kauan ollut käytössä kuntanume- rointi, joka kunkin vuoden alussa toimitetussa vihkoissa on saatettu ajan tasalle. Vihkossa »Kuntanumerointi 1976» suoritettiin eräitä muutoksia, joiden taustaa ja tarkoitusta on tarpeen seuraavassa lyhyesti selostaa. 1) Aikaisemmissa vihkoissa yksinomaisena esitetty 5-numeroinen kuntakoodi (ns. »vanha» Tilastollisen päätoimiston, TPm koodi) sisältää kaikki tarvitut luokittelutunnukset Nykyisen tietokone­ tekniikan puitteissa tällainen koodi on tarpeeton tunnistuskoodina, joksi on omaksuttu Kansaneläkelaitoksen (KELA) ylläpitämä luok- katunnukseton 3-numerdnen koodi. Sen yhteydessä voidaan luokit­ teluna käyttää tarvittavia erillisiä luokituskoodeja, jotka sisältyvät Tilastokeskuksen ylläpitämään kuntaluokitusrekisteriin. 2) Valtion tilastotoimen kehittämisohjelmaan on jo muutaman vuoden ajan sisältynyt periaatelause,
    [Show full text]
  • Nordanå-Lövböle Vindkraftpark, Kimitoön
    NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTPARK, KIMITOÖN Miljökonsekvensbeskrivning Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) KONTAKTUPPGIFTER PROJEKTANSVARIG Egentliga Finlands Energi Ab Kontaktperson: Ansgar Hahn Tel. +358 400 354 253 E-post: [email protected] Tavastgatan 28 E 3. Vån. 20700 Åbo MKB-KONSULT Sito Ab Kontaktperson: Lauri Erävuori Tel. +358 40546 3408 E-post: [email protected] Siarvägen 14 02130 Esbo KONTAKTMYNDIGHET Egentliga Finlands NTM-central Kontaktperson: Seija Savo Tel. +358 40769 9066 E-post: fö[email protected] Lemminkäinengatan 14–18 B 20520 Åbo TILL NTM-CENTRALEN RIKTADE OFFICIELLA ÅSIKTER OCH UTLÅTANDEN: Egentliga Finlands NTM-central Kirjaamo, PL 236, 20101 Åbo [email protected] Bakgrundskartor: Grundkarta © Lantmäteriverket, tillstånd nr. 767/MML/11 Berggrundskarta Opublicerat berggrundsmaterial © Geologiska forskningscentralen 2011 2 Miljökonsekvensbeskrivning Vindkraftpark, Nordanå-Lövböle 27.10.2011 FÖRORD Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) planerar en vindkraftpark inom Nordanå-Lövböleområdet på Kimitoön. I detta förfarande med miljökonsekvensbedömning (MKB) utreds och bedöms mil- jökonsekvenserna av projektet med tanke på den därpå följande beslutsprocessen. MKB:n genomförs i två faser. I den första fasen sammanställs ett program för miljökonse- kvensbedömningen, dvs. en plan för hur man avser att bedöma miljökonsekvenserna. Denna rapport är det aktuella bedömningsprogrammet. I den andra fasen sammanställs en miljökon- sekvensbeskrivning där konsekvenserna av projektet beskrivs. Närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM-centralen) i Egentliga Finland är projektets kontakt- myndighet. Under den tid då bedömningsprogrammet och -beskrivningen läggs fram kan utlå- tanden och åsikter om dessa föras fram till kontaktmyndigheten, som samlar dem och utifrån dessa ger sina egna utlåtanden. Utifrån utlåtandena, åsikterna och kontaktmyndighetens utlåtande om konsekvensbeskrivning- en fortsätter projektplaneringen.
    [Show full text]
  • COLLECTOR´S GAZE the Art Collections of Kristian and Kirsi Gullichsen & Juhani and Hannele Pallasmaa Pori Art Museum 07.06
    COLLECTOR´S GAZE The Art Collections of Kristian and Kirsi Gullichsen & Juhani and Hannele Pallasmaa Pori Art Museum 07.06. - 08.09.2013. Exhibition architect: Kirsi Gullichsen Media Day Thursday 06 June 2013 at 11.00 Collector Talk Friday 07 June 2013 at 12.00 Opening Friday 07 June 2013 at 18.00 At present, the building is the main thing in art museums and art is an alibi for constructing it. The works then decorate these excellent spaces. The Pori Art Museum follows a completely opposite idea. Kristian Gullichsen In 2006, the Pori Art Museum launched a series of exhibitions entitled THE COLLECTOR’S GAZE. Opening in June 2013, Art from the Collections of Kristian and Kirsi Gullichsen and Juhani and Hannele Pallasmaa is the fourth in the series, and completely exceptional. The museum’s exhibition spaces will now meet the personal collection of the designer of the museum building together with close colleagues and their collections. What happens to a work of art when it is transferred from one context of interpretation, one environment, to another – from the artist’s studio to a gallery, and from there to a collector’s home and in turn to an art museum? How is the dialogue of the exhibition space, art and architecture formed? What happens to architecture when its navel is cut, when it distances itself from the visual arts that link to shared existentialist soil? What is collecting, and what is a collection? Is it something that is consciously constructed? Or did art just become part of life and did the art works find their way into the collector’s home? The concept of art produced by art history and maintained by museums has only grudgingly accepted references to private tastes in art.
    [Show full text]