Piispojen Muotokuvat
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Piispojen muotokuvat Ari Luomajoki Pro gradu -tutkielma Taidehistoria Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Maaliskuu 2019 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Ari Luomajoki Työn nimi – Arbetets titel – Title Piispojen muotokuvat Oppiaine – Läroämne – Subject Taidehistoria Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma maaliskuu 2019 109 + liitteet 39 Tiivistelmä – Referat – Abstract Piispojen viralliset muotokuvat ovat Suomen vanhinta muotokuva-aineistoa. Tutkin virallisista muotokuvista heijastu- via käsityksiä piispan virasta ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeisenä aineistona ovat Suomen ev.- lut. kirkon hiippakunnissa olevat 109 virallista muotokuvaa, joiden lisäksi tarkastellaan Helsingin yliopiston, kenttäpiispojen, eduskunnan sekä Lähetyshiippakunnan kokoelmia. Koko aineisto käsittää 145 muotokuvaa, joiden lisäksi vertailuaineistona ovat Ruotsin piispojen julkaistut muotokuvat sekä museoissa olevat teokset. Merkittävin arkistolähde, jonka tutkimus nostaa esiin, on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen muotokuvakeräyksen aineisto 1800-luvun lopusta. Aineistoa tarkastellaan monitieteellisesti. Teosten inventoinnin myötä syntynyt aineisto on jäsennelty aikajaksoihin Hans Beltingin kuva-antropologisen teorian mukaisesti niin, että kuvissa ilmenevät selkeät muutokset ja mur- roskohdat tulkitaan viittaukseksi mahdollisiin muutoksiin piispan asemassa ja roolissa. Kuvan muutosta pyritään selittämään kuhunkin aikajaksoon liittyvillä sosio-kulttuurisilla muutoksilla sekä taidemaailman virtauksilla. Teosten taiteellinen tarkastelu esittelee keskeiset ikonografiset elementit sekä muotokuvien liittymisen aikajaksojen taide- maailmaan tyylin ja kuvakonventioiden osalta. Taiteilijaselvitys osoittaa, että lähes kaikki ovat tunnettuja ja arvostet- tuja. Yhteydet Ruotsiin korostuvat 1800-luvun loppuun saakka. Kirkkohistoriallinen tutkimus kytkeytyy kunkin ai- kajakson tarkasteluun. Virallisten muotokuvakokoelmien alkuperäiseksi ympäristöksi osoittautuu yliopisto. Turun Akatemia saa ensimmäiset muotokuvansa 1652; piispat kuvataan varakanslereina. 1750-70 -luvuilla tuhoutuneet kokoelmat täydennetään, mutta suurin osa teoksista tuhoutuu Turun palossa 1829. Helsingin yliopisto pyrkii rakentamaan kokoelman uud- estaan 1830-1930 -luvuilla. Kirkollisten kokoelmien alku ei sijoitu Turkuun vaan on käsitykseni mukaan tapahtunut 1783 Porvoossa. Muualla hiippakuntien kokoelmat muodostuvat vasta 1875 Kuopion ja Turun hiippakunnissa. Eduskunnan kokoelman alku sijoittuu samoihin aikoihin vuoteen 1879. 1900-luvun alkuun liittyy runsas kopioiden teettäminen niin Turun kuin Porvoon hiippakunnissa; niiden attribuointi ja ajoitus vaatisi tarkempaa arkistotutkimusta. Muotokuvasarjojen muutos on hidasta ja perustuu jatkuvuudelle. Esimerkiksi käytäntöjen muuttuminen virkapukeu- tumisessa välittyy muotokuviin aikaviiveellä. Osoittautuu myös, että muotokuvat eivät onnistu välittämään kaikkia piispan aseman ulottuvuuksia. Erityistapauksina esitellään mielenkiintoisia ja merkittäviä yksittäisiä teoksia. Reformaatio muuttaa luterilaisen piispan esittämistapaa ratkaisevasti. Varhaisten kirkollisten muotokuvien vaatimat- tomuutta ja yksinkertaisuutta on kuitenkin korostettu liikaa, sillä niihin sisältyy papiston asemaa korostavia piirteitä. 1700-luvun piispojen muotokuvat ovat alunperin olleet pääosin yksityiskäyttöön tarkoitettuja. Niissä esiintyvä pe- ruukki on ylellisyysesine, joka liittää piispat säätyläisiin; kuninkaan huomionosoitukset kertovat läheisestä ja suoras- ta suhteesta. 1800-luvun alun muotokuvissa korostuvat yhteneväisyydet korkea-arvoisten virkamiesten muotokuviin kunniamerkkeineen ja piispa näyttäytyy hallitsijan (keisarin) luottomiehenä. 1870-luvulla kuvissa tapahtuu muutos, jonka selittävänä tekijänä on osittain valokuvan suuri vaikutus muotokuvataiteilijoiden käytäntöihin. Yhteiskunnal- linen murros ja teologiset käsitykset voivat myös selittää muutoksia. 1900-lukua leimaa kansainvälistyminen. Taiteili- jat käyttävät selkeästi eurooppalaisen taiteen tunnettuja paavien muotokuvia esikuvinaan. Kirkon piirissä taas eku- meeninen ja liturginen liike korostavat piispan erityisasemaa. Vuosisadan alkupuolen teoksissa korostuu vallan esittäminen, joka liittyy lukuisien perustettavien hiippakuntien johtamiseen mutta myös koko yhteiskunnan vaikutta- jana olemiseen. Myös 2000-luvun piispan erityisasemaa korostetaan ja hänet kuvataan värikkäästi, persoonaa korostaen ja perinteisistä konventioista erottautumaan pyrkien. Liturginen asu sekä symbolinen esittäminen ovat uutta. Kenttäpiispan asema osana Puolustusvoimien organisaatiota korostuu heidän muotokuvissaan. Lähetyshiip- pakunnan vahvasti symboliset muotokuvat paljastavat kiistanalaisuuden, joka liittyy sekä organisaation että sen piispan asemaan. Avainsanat – Nyckelord – Keywords piispa, kenttäpiispa, hiippakunta, piispan asema, papin asu, muotokuvan historia, kirkkohistoria, virallinen muotokuva, kokoelmat, Helsingin yliopisto, eduskunta, Lähetyshiippakunta, Hans Belting, kuva-antropologia, image, body ja medium, ikonologia, Karl Konrad Meinander, Porträtt i Finland före 1840, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen muotokuvakeräys, Solfrid Söderlind Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen tarkoitus 2 1.2 Aikaisempi tutkimus 3 1.3 Metodi 5 1.3.1 Kuva-antropologia 5 1.3.2 Ikonologia 9 1.4 Teokset osana taidemaailmaa 10 1.4.1 Tyylihistoria ja virallisen muotokuvan konventiot 10 1.4.2 Taiteilijat 12 1.5 Piispan asema ja rooli 12 1.6 Keskeiset käsitteet 13 1.7 Tutkimusaineisto 15 1.8 Tutkimuksen rakenne 17 2 PIISPOJEN VIRALLISET MUOTOKUVAT 18 2.1 1400-1652 Kuvaperinteen katkos reformaation vaikutuksesta 18 2.1.1 Muotokuvan historiaa 18 2.1.2 Ikonografia 19 2.1.3 Piispan asema 20 2.2 1652-1721 Suurvaltakauden puhdasoppinen yliopistomies 21 2.2.1 Turun Akatemia 22 2.2.2 Ikonografia 23 2.2.3 Tyyli ja kuvakonventiot 24 2.2.4 Tapausesimerkki: piispa Isak Rothoviuksen muotokuvat 27 2.2.5 Taiteilijat 27 2.2.6 Piispan asema 28 2.3 1721-1800 Peruukkipäinen säätyläinen 30 2.3.1 Kokoelmat 30 3 2.3.1.1 Turun akatemia 1750-1773 30 2.3.1.2 Porvoon hiippakunta 1783-1803 31 2.3.2 Ikonografia 33 2.3.3 Tyyli ja kuvakonventiot 35 2.3.4 Taiteilijat 38 2.3.5 Piispan asema 39 2.3.6 Tapausesimerkki: Piispa Daniel Jusleniuksen muotokuva ja salatut viestit 41 2.4 1800-1907 Hallitsijan luottomiehet 42 2.4.1 Kokoelmat 42 2.4.1.1 Turun hiippakunta 43 2.4.1.2 Helsingin yliopisto 46 2.4.1.3 Kuopion hiippakunta 47 2.4.1.4 Eduskunnan puhemiehet 48 2.4.2 Ikonografia 48 2.4.3 Medium - Valokuvan vaikutus muotokuviin 49 2.4.3.1 Tapausesimerkki: Arkkipiispa Torsten Renvallin muotokuva 52 2.4.4 Tyyli ja kuvakonventiot 53 2.4.5 Taiteilijat 56 2.4.6 Piispan asema 58 2.4.6.1 Piispojen ristit 58 2.4.6.2 Tapausesimerkki: Painokuva Porvoon piispat 1852 61 2.4.6.3 Ritarikuntien merkit 62 2.4.6.4 Yhteiskunnan tukipilari 63 2.4.6.5 Tapausesimerkki: piispa Mikael Agricola 64 2.4.7 Piispojen kuvien kolme viiteryhmää 65 2.5 1914-1992 Kansainväliset vaikutteet 66 2.5.1 Kokoelmat 66 2.5.1.1 Helsingin yliopisto 66 2.5.1.2 Hiippakuntamuutoksia 66 2.5.1.3 Viipurin hiippakunta 67 2.5.2 Ikonografia 70 2.5.3 Tyyli ja kuvakonventiot 73 2.5.3.1 Taiteilijan käden jälki 73 2.5.3.2 Muoto- ja värikokeiluja 74 2.5.4 Taiteilijat 76 2.5.5 Piispan asema 78 2.5.5.1 Taiteelliset esikuvat ja istuva asento 78 4 2.5.5.2 Kansainväliset suhteet ja piispan erityinen virka 79 2.5.5.3 Kansakunnan ja tuomiokapitulin johtajat 82 2.5.5.4 Perinne ja muutokset 84 2.6 2000-luku Värikkäät persoonat 85 2.6.1 Ikonografia 85 2.6.2 Tyyli 88 2.6.3 Taiteilijat 89 2.6.4 Piispan asema 89 3 KENTTÄPIISPAT 1965- 92 3.1.1 Viran perustaminen 92 3.1.2 Kokoelma ja taiteilijat 93 3.1.3 Ikonografia 94 3.1.4 Piispan asema 96 4 SUOMEN EVANKELISLUTERILAINEN LÄHETYSHIIPPAKUNTA 96 4.1.1 Ikonografia 97 4.1.2 Taiteilija 98 4.1.3 Piispan asema 99 5 MEDIUM JA MUOTOKUVA 99 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 101 7 LÄHDELUETTELO 110 8 LIITTEET 121 9 KUVALUETTELO 133 5 6 1 JOHDANTO ”Onhan maalaustaiteella jumalallinen mahti tehdä poissaolevat läsnäoleviksi … ja lisäksi se tuo kuolleet ihmiset vielä vuosisatojen kuluttua elävien nähtäviksi, niin että katsojat tuntevat suurta mielihyvää ja ihailua taiteilijaa kohtaan tunnistaessaan henkilöt.” Leon Battista Alberti, 1436 Maalaustaiteesta, De pictura, 25 Tutkimuskohteena ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen viralliset muotokuvat. Tarkas- telen yhden muotokuvan tyypin, virallisen muotokuvan, ja sen muutosten kautta avautuvaa näköalaa piispan ja kirkon asemaan suomalaisessa todellisuudessa. Teokset muodostavat vuodesta 1652 alka- en nykypäivään saakka sarjan, joka kuuluu vanhimpiin säilyneisiin maalauskokonaisuuksiin maas- samme. Niiden kautta on samalla mahdollista luoda katsaus koko Suomen muotokuvaperinteen syn- tyyn ja historiaan. Vakiintuneet kuvaustavat ja kuvassa poseeraamisen tavat ovat säilyneet pitkään. Tälle tutkimukselle teosten vahvasti perinteinen ja konventionaalinen esitystapa on suureksi hyödyksi, sillä teoksia tar- kastellaan n. 370 vuoden ajalta, jolloin kunkin aikakauden tyypilliset esitystavat ja niiden muutokset erottuvat selvemmin. Pitkän aikavälin ja noin 150 teoksen tutkiminen johtaa väistämättä siihen, että vain yleislinjat kuvaperinteen muutoksista ja niiden merkityksistä