DOCSLIB.ORG

Mitä on Piispuus? Suomalaisten Piispojen Käsityksiä Vuosina 1945–1965

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Mitä on Piispuus? Suomalaisten Piispojen Käsityksiä Vuosina 1945–1965 HEIDI ZITTING Mitä on piispuus? Suomalaisten piispojen käsityksiä vuosina 1945–1965 JOHDANTO kirjeellä, jossa piispa esittää ajatuksiaan ajankohtai- Reformaation myötä luterilaisiin kirkkoihin on sista uskonnollisista ja kirkollisista kysymyksistä.3 syntynyt erityisesti piispanviran tai niin kutsutun Kirkollisia virkakysymyksiä, näiden joukossa myös kaitsentaviran osalta useita erilaisia virkakäytäntö- piispanvirkaa, käsitellään muiden teemojen ohella jä.1 Euroopan mittakaavassa Suomen kirkko refor- useassa vuosina 1945–1965 ilmestyneessä paimen- moitiin luterilaiseksi kuitenkin verraten vähäisin kirjeessä.4 Tämän lisäksi Suomen kirkon piispat virkakäytäntöihin liittyvin muutoksin. Piispat ovat ovat tutkimieni kahdenkymmenen vuoden aikana reformaation jälkeen vastanneet Suomen evankelis- julkaisseet muita kirkon oppia sekä ajankohtaista luterilaisessa kirkossa myös pappien ja seurakun- tilaa käsitteleviä kirjoituksia. Myös osassa näitä jul- tien kaitsennasta sekä papiston vihkimisestä. Li- kaisuja kirkolliset virkakysymykset tulevat tavalla säksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa säilyi tai toisella esiin.5 Piispojen kirjallisessa tuotannossa katkeamattomana historiallinen piispanvihkimys- piispalle kuuluvia tehtäviä saatetaan mainita ohi- ten seuraanto eli apostolinen seuraanto 1800-luvun mennen toimintakertomusten lomassa tai hyvän loppuun saakka.2 piispan ominaisuuksia tuodaan esiin, kun ylistetään Jos muutokset eivät ole olleet suuria, kuinka samassa virassa toimineita edeltäjiä.6 Osa piispoista ”katolinen” tai kuinka ”luterilainen” käsityksem- on myös ottanut teoksissaan kantaa piispanviran me piispanvirasta on? Onko Suomen evankelis- opilliseen puoleen. Nämä piispat ovat Aleksi Leh- luterilaisilla piispoilla yksimielinen käsitys siitä, tonen, Eelis Gulin, Martti Simojoki, Osmo Alaja mihin virkaan heidät on vihitty? Tässä artikkelissa sekä Eino Sormunen ja heidän näkemyksiään piis- analysoin systemaattisesti sitä, miten Suomen evan- panvirasta vuosien 1945–1965 tuotannossa esittelen kelis-luterilaisen kirkon vuosina 1945–1965 virassa seuraavaksi.7 toimineet piispat ovat edellä mainittuina vuosina käsittäneet piispanviran. Tarkastelun lähteenä käy- PIISPANVIRKA PIISPOJEN tän piispojen kirjallista tuotantoa kyseisiltä vuosilta. KIRJALLISESSA TUOTANNOSSA Käyn aineistoa läpi piispa kerrallaan. Lopuksi tar- Arkkipiispa Aleksi Lehtonen painottaa toisen maa- kastelen kootusti eri piispojen näkemyksiä piispan- ilmansodan jälkeen ilmestyneessä paimenkirjees- virasta. sään Paimenkirje 1945 Turun arkkihiippakunnan Uuden piispan tapana on ollut tervehtiä hiip- papistolle ja seurakuntalaisille kirkon johdon ja pakuntaansa, sen seurakuntia ja papistoa paimen- kirkon vanhan tradition mukaisen kirkkojärjes- 212 TA 3-14 digit 150res.indd 212 27.5.2014 16.06 _________________________________________________ tyksen merkitystä. Hänen näkemyksensä mukaan 1 Eroja on sekä eri luterilaisten kirkkojen tavassa käsittää ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vainovuo- kaitsentavirka että viran toteutustavoissa. Luterilaisissa sina saatiin nähdä, että ne kirkot, joissa on ollut kirkoissa ei ole ollut yksimielisyyttä siitä, tulisiko kirkon ”vuosisatojen tradition kannattelema johto”, ovat kaitsennallista johtajaa kutsua piispaksi, superintenden- tiksi, kirkkopresidentiksi vai joksikin muuksi tai tulisiko parhaiten selviytyneet kirkolle ja kristinuskolle kaitsennallisen johtajan olla virkaansa erityisesti vihitty. vihamielisten valtiovaltojen kanssa.8 Arkkipiispa Toisissa luterilaisissa kirkoissa on arvostettu apostolis- tähdentää, että ulkonaisetkin muodot, joita on koe- ta seuraantoa, jossa uuden piispan vihkii aina toinen jo vihitty piispa, kun taas toisissa kirkoissa tällaisen aposto- teltu läpi kirkon historian, ovat lahja eivätkä jotakin lisen seuraannon palauttamista kirkkoon on jopa vastus- hetkessä vaihdettavaa tai pelkästään tilapäisiä rat- tettu. Alkusysäyksenä näiden erilaisten rakenteiden syn- nylle voidaan pitää Lutherin ratkaisua nimetä ruhtinas- kaisuja ja titteliasioita. Näitä Jumalan lahjoittamia piispoja kirkon kaitsentaa hoitamaan. Tähän ratkaisuun ajallisia järjestyksiä on syytä pitää arvossa, vaikkei ajoi käytännön sanelema tarve, sillä piispoja ei lähtenyt kirkon turva olekaan ulkoisissa seikoissa. Lehtonen mukaan reformaatioon. 2 Cleve 1993, 72; Parvio 1970, 127, 132–133. Ensimmäisen myös painottaa, että ulkoiset seikat (kuten kirkkom- luterilaisen Turun piispan Martti Skytten vihki piispaksi me perinnäinen virkarakenne) ja sisäiset seikat (se aikanaan Rooman kirkon konsekroima Petrus Magni. että kirkon perustus ja koossapitäjä on Kristus) ei- Apostolinen seuraanto säilyi Suomessa vuoteen 1884 saakka, jolloin kaikki piispat kuolivat lyhyen ajanjakson vät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä, vaan molem- sisällä ja uuden piispan vihkimisestä vastasi systemaatti- 9 mat ovat olennaisen tärkeitä: kuin sielu ja ruumis. sen teologian professori A. F. Granfeldt. Arkkipiispa Lehtosen mukaan se, että piispanvirka 3 Simojoki 1960, 5. 4 Paimenkirjeitä tutkittavana aikana kirjoittivat Alaja 1959, on historiallisen, piispallisen virkaan vihkimyksen 52–58; Gulin 1945, 20–21; Lehtinen 1958, 13–14, 20; 1945, avulla siirtynyt sukupolvelta toiselle (apostolinen 37–42, 79–80, 81, 85; Malmivaara 1945, 60–64, 74, 80–81; seuraanto), takaa, että kirkon johtajaviran takana Rosenqvist 1954, 126, 185–186; Salomies 1946, 110–112; Simojoki 1952,48–69; 1960, 54–57, 68–91. on koko kirkko sekä menneessä että nykyisyydes- 5 Tällaisia muita julkaisuja ovat mm. Alaja 1962, 18; Gulin sä. Näin ollen piispuuden voi luovuttaa jollekin 1952, 32–35; von Bonsdorff 1947, 81–90; Lehtonen 1950, 42–44, 49, 81; Salomies 1947, 19–22; 1952, 98; Sormunen henkilölle vain kirkko itse, jolloin kukaan ei voi itse 1963, 65–75. julistautua piispaksi eikä valtiovalta voi lakkauttaa 6 Mainintoja piispalle kuuluvista tehtävistä ks. Gulin 1952, piispanvirkaa. Piispa pitää apostolista seuraantoa 5; von Bonsdorff 1947, 81–90; Lehtonen 1947, 36–45; 1950, 81; Malmivaara 1947, 32; Rosenqvist 1954, 126; merkityksellisenä, muttei ”maagillisena”. Sellaista Salomies 1947, 19, 21–22; Sormunen 1947, 22–27; 1957, käsitystä, että apostolinen perimys tarkoittaisi, että 23–29; mainintoja piispanviran luonteesta tai hyvän piis- kätten päällepaneminen voisi mekaanisesti ulkoi- pan ominaisuuksista ks. Gulin 1945, 20–21; von Bons- dorff 1947, 81–90; Lehtonen 1945, 7–11; 1947, 4–10; sen toimituksen avulla siirtää salaperäisiä voimiaan Malmivaara 1945, 7–14; Rosenqvist 1954, 126, 185–186; vihittävään, piispa kutsuu ”vulgääriksi – katoliseksi Salomies 1946, 10–12; 1947, 7–8. Edeltäjistä puhutaan ajatukseksi”.10 Saksassa uskonpuhdistuksen jälkeistä hyvien tapojen mukaisesti vain hyvää. Lehtonen 1945, 6: ”Autioksi käy mieli, jos sielussa on ylenkatseellista arvos- tilaa, jossa seurakunnan ulkonaisesta järjestykses- telumieltä heitä kohtaan, jotka virassa kävivät edellä.” tä huolehtiminen sälytettiin esivallalle, Lehtonen 7 Piispanviran oppiin liittyviä näkemyksiä tuovat esiin luonnehtii valitettavaksi harhakehitykseksi. Alun Alaja 1959, 52–56; Gulin 1952, 32–33; Lehtonen 1945, 38–42; Simojoki 1960, 56–57, 81–91; Sormunen 1947 perin Lutherin väliaikaiseksi tarkoittamasta jär- 6–7; 1962, 65–74. jestelystä tuli pysyvä ja se johti lopulta siihen, että 8 Lehtonen 1945, 37–39. ruhtinasta alettiin pitää maan ylimpänä piispana 9 ”Kirkon perustus ja koossapitäjä on Kristus. Mutta sa- malla pidämme arvossa Jumalan lahjoittamia arvokkai- summus episcopus. Lehtosen mukaan Saksassa val- ta ajallisia järjestyksiä. Toistan vielä: muoto ja sisällys, tion ote kirkon asioihin on ollut Saksan evankelisen henki ja ajalliset puvut eivät ole toistensa vihollisia. Äl- käämme luisuko yksipuoliseen spiritualismiin. Sielulla kirkon kuormana aina, kun taas Suomessa tilanne on ruumis. Niin ovat myös tunnustuksemme muodot – 11 on ollut ”terveen tasapainoinen”. – meille kalliita. Samoin myös kirkkomme perinnäinen Tampereen piispa Eelis Gulin kuvailee virkaky- järjestysmuoto. Erityisen arvokasta siinä on myös se, että meidät täten sidotaan havainnollisesti entisiin kristilli- symyksiin liittyvää ekumeenista problematiikkaa siin sukupolviin…” Lehtonen 1945, 40. kirjassaan Kristikunnan elämää vv. 1947–52. Ku- 10 Lehtonen 1945, 38. vaillessaan anglikaanisen kirkon käsitystä successio 11 Lehtonen 1945, 39, 41–42. ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 213 TA 3-14 digit 150res.indd 213 27.5.2014 16.06 apostolicaan12 perustuvasta virasta, tulee hän mai- Kristus, evankeliumi, virka. Kummassakin tavassa ninneeksi, että luterilaisen ajattelutavan mukaan Kristus on ensimmäinen, mutta evankeliumin ja on outoa, että ulkonaiselle asialle annetaan niin viran keskinäinen arvojärjestys poikkeaa toisistaan. suuri sisäinen arvo kuin Englannin kirkossa apos- Simojoen mukaan katolisessa kirkossa noudatetaan toliselle seuraannolle annetaan. Hänen mukaansa korkeakirkollista näkemystä, jonka mukaan virka koko virkakäsitys kääntyy päälaelleen, jos aposto- tulee ennen evankeliumia. Korkeakirkolliseen arvo- lista seuraantoa pidetään perustavan tärkeänä viran järjestykseen viittaa Simojoen näkemyksessä succes- kannalta. Tällöin ei enää Sana luo virkaa, vaan virka sio apostolica -opin hyväksyminen. Successio apos- luo Sanan, jolloin Kristus tulee sidotuksi kirkkoonsa tolica -oppi sisältää Simojoen mukaan ajatuksen, eikä enää olekaan kirkon Herra. Gulin huomauttaa, että papin työn pätevyys ei riipu papin teoista vaan että kirkon yhtämittainen jatkuvuus apostolien siitä, että hänet on vihitty Kristuksen edustajaksi. ajoista saakka on toki kaikille kirkoille tärkeä, vaik-
Load more

Recommended publications
  • The Two Folk Churches in Finland
    The Two Folk Churches in Finland The 12th Finnish Lutheran-Orthodox Theological Discussions 2014 Publications of the Evangelical Lutheran Church of Finland 29 The Church and Action The Two Folk Churches in Finland The 12th Finnish Lutheran-Orthodox Theological Discussions 2014 Publications of the Evangelical Lutheran Church of Finland 29 The Church and Action National Church Council Department for International Relations Helsinki 2015 The Two Folk Churches in Finland The 12th Finnish Lutheran-Orthodox Theological Discussions 2014 © National Church Council Department for International Relations Publications of the Evangelical Lutheran Church of Finland 29 The Church and Action Documents exchanged between the churches (consultations and reports) Tasknumber: 2015-00362 Editor: Tomi Karttunen Translator: Rupert Moreton Book design: Unigrafia/ Hanna Sario Layout: Emma Martikainen Photos: Kirkon kuvapankki/Arto Takala, Heikki Jääskeläinen, Emma Martikainen ISBN 978-951-789-506-4 (paperback) ISBN 978-951-789-507-1 (PDF) ISSN 2341-9393 (Print) ISSN 2341-9407 (Online) Unigrafia Helsinki 2015 CONTENTS Foreword ..................................................................................................... 5 THE TWELFTH THEOLOGICAL DISCUSSIONS BETWEEN THE EVANGELICAL LUTHERAN CHURCH OF FINLAND AND THE ORTHODOX CHURCH OF FINLAND, 2014 Communiqué. ............................................................................................. 9 A Theological and Practical Overview of the Folk Church, opening speech Bishop Arseni ............................................................................................
    [Show full text]
  • The Continuation War As a Metanoic Moment. a Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric Jyväskylä, University of Jyväskylä, 2012, 200 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 449 Jouni Tilli The Continuation War as a Metanoic Moment A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 449 Jouni Tilli The Continuation War as a Metanoic Moment A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric Esitetään Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen salissa C5 lokakuun 5. päivänä 2012 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Jyväskylä, in University Main Building, hall C5, on October 5, 2012 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012 The Continuation War as a Metanoic Moment A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 449 Jouni Tilli The Continuation War as a Metanoic Moment A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2012 Editors Jussi Kotkavirta Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Harri Hirvi Publishing Unit, University Library of Jyväskylä URN:ISBN:978-951-39-4864-1 ISBN 978-951-39-4864-1 (PDF) ISBN 978-951-39-4863-4 (nid.) ISSN 0075-4625 Copyright © 2012 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2012 ABSTRACT Tilli, Jouni The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric Jyväskylä, University of Jyväskylä, 2012, 200 p. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN 0075-4625; 449) ISBN 978-951-39-4863-4 (nid.) ISBN 978-951-39-4864-1 (PDF) Summary Diss.
    [Show full text]
  • The Episcopal Office in Transition Finnish
    Faculty of Theology University of Helsinki THE EPISCOPAL OFFICE IN TRANSITION FINNISH LUTHERANISM AND THE LUTHERAN WORLD FEDERATION DISCUSSIONS ON EPISKOPÉ, 1945–2015 Heidi Zitting DOCTORAL DISSERTATION To be presented for public discussion with the permission of the Faculty of Theology of the University of Helsinki, in Auditorium PII, Porthania, on the 27th of November, 2020 at 12 o’clock. Helsinki 2020 SUPERVISING PROFESSOR Rev. Dr Risto Saarinen Professor of Ecumenics Department of Systematic Theology Faculty of Theology University of Helsinki PRELIMINARY EXAMINERS Rev. Dr Dagmar Heller Acting Director and Study Secretary for Orthodoxy The Institute for Ecumenical Research and Studies Konfessionskundliches Institut des Evangelischen Bundes Bensheim, Germany Rev. Dr Vesa Hirvonen Adjunct Professor in Theological Ethics and Philosophy of Religion University of Helsinki University Lecturer School of Theology University of Eastern Finland OPPONENT IN THE PUBLIC EXAMINATION Rev. Dr Dagmar Heller Acting Director and Study Secretary for Orthodoxy The Institute for Ecumenical Research and Studies Konfessionskundliches Institut des Evangelischen Bundes Bensheim, Germany The Faculty of Theology uses the Urkund system (plagiarism recognition) to examine all doctoral dissertations. Cover design: Topi Kairenius ISBN 978-951-51-6738-5 (pbk.) ISBN 978-951-51-6739-2 (PDF) Unigrafia Helsinki 2020 ABSTRACT The episcopal office, apostolic succession, and the apostolicity of the church have played an important role in ecumenical discussions of the late 20th and early 21st century. These topics are often presented in ecumenical studies as divisive church issues. Furthermore, the Lutheran understanding of episcopal office has often been presented as diverse and inconsistent. This study shows that the Lutheran understandings of episcopal office have in fact become more uniform and more coherent over the course of the late 20th and early 21st century.
    [Show full text]
  • Kyrkohistorisk Årsskrift
    kyrkohistorisk årsskrift skrifter utgivna av svenska kyrkohistoriska föreningen 1:112 Publications of the Swedish Society of Church History 1:112 Kyrkohistorisk årsskrift 2012 Redigerad av anders jarlert Professor i kyrkohistoria vid Lunds universitet 5 With summaries in English Svenska Kyrkohistoriska Föreningen member of c.i.h.e.c. (commission internationale d’histoire et d’etudes du christianisme) arbetsutskott Ordförande: Professor Oloph Bexell Vice ordförande: Professor Anders Jarlert Sekreterare: Docent Cecilia Wejryd Skattmästare: Teol. och fil.kand. Fredrik Santell Övriga ledamöter: Professor Torkel Jansson, Professor Bertil Nilsson och Teol.dr Stina Fallberg Sundmark E-post: [email protected], [email protected] Webbplats: http://www.kyrkohist.se kyrkohistorisk årsskrift Redaktör: Professor Anders Jarlert, Lund, [email protected], tel 046-222 90 37 Redaktionssekreterare: Teol.dr Lars Aldén, Växjö (recensioner), [email protected] Adress (böcker): Teologiska institutionen, Box 511, 751 20 Uppsala (recensioner): Teol.dr Lars Aldén, Österleden 66 A, 352 42 Växjö, [email protected] (artiklar): Prof. Anders Jarlert, CTR, Allhelgona Kyrkogata 8, 223 62 Lund, [email protected] Advisory Board: Professor Ingvar Dahlbacka, Åbo, Professor Dr. Heinrich Holze, Rostock, Professor Tarald Rasmussen, Oslo. Webbplats: http://www.kyrkohistoriska.se/foreningen/ Plusgiro: 37 05 43-1 Bankgiro: 163-6190 Medlems- och prenumerationsavgift: 250 kronor för fullt betalande, 125 kronor för registrerade studenter och pensionärer. vid rekvisition från utomstående kostar KÅ 195 kronor. Kostnader för porto och emballage tillkommer. For international subscriptions: iban: se13 9500 0099 6034 0370 5431 bic: ndeasess (nordea) Please do not forget to include your name (or name of your organization).
    [Show full text]
  • Towards 'A Real Reunion'? Archbishop Aleksi Lehtonen's Efforts For
    CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk Provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto “Towards ‘a real reunion’?” Schriften der Luther-Agricola-Gesellschaft 62 “Towards ‘a real reunion’?” Archbishop Aleksi Lehtonen’s efforts for closer relations with the Church of England 1945-1951 Mika K T Pajunen Luther-Agricola-Society Helsinki 2008 Luther-Agricola-Seura PL 33 (Aleksanterinkatu 7) FIN-00014 Helsingin yliopisto Finland Distributed by: Bookstore Tiedekirja Kirkkokatu 14 FIN-00170 Helsinki www.tiedekirja.fi © Mika K T Pajunen & Luther-Agricola-Seura ISBN 978-952-10-5143-2 (PDF) ISSN 1236-9675 Cover photo: Museovirasto KL 6.1.-87 Aleksi Lehtonen 1891- 1951. Valok. Tenhovaara Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 Abstract This is an historical study of the relationship between the Church of Eng- land and the Evangelical Lutheran Church of Finland during the archi- episcopate of Aleksi Lehtonen between 1945 and 1951. I have studied the relations of the churches from three perspectives: ecumenical; church politics; and political. The period begins with the aftermath of the visit of the Rev. H.M. Waddams to Finland in December 1944, and ends with the death of Archbishop Lehtonen at Easter 1951. The rhythm for the development of relations was set by the various visits between the churches. These highlight the development of relations from Waddams’ pro-Soviet agenda at the beginning of the period to the diametrically opposed attitude of Church of England visitors after the be- ginning of the Cold War. Official Church of England visitors to Finland were met by the highest political leadership alongside church leaders.
    [Show full text]
  • On the Legacy of Lutheranism in Finland Societal Perspectives
    Edited by Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Anneli Sinnemäki, Kaius by Edited Jouni Tilli and Robert and H. Nelson Tilli Jouni is volume analyses the societal legacy of Lutheranism in Finland by drawing on a multidisciplinary perspective from the social sciences and humanities. Involving researchers from a wide range of such elds has made it possible to provide fresh and fascinating perspectives on the relationship between Lutheranism and Finnish society. Overall the book argues that Lutheranism and secular Finnish society are in Finland Lutheranism deeply intertwined. is volume addresses dierent societal areas On the Legacy of On the Legacy of Lutheranism which have been signicantly inuenced by Lutheranism, but also demonstrate how Lutheranism and its institutions have themselves in Finland adapted to society. As part of an ongoing religious turn in humanities and social sciences research in Finland and other countries, this book Societal Perspectives argues that it is necessary to take religion into greater account to more fully understand current societies and cultures, as well as their Edited by futures. Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Jouni Tilli and Robert H. Nelson e collection is edited by Kaius Sinnemäki, PhD, Associate Professor, University of Helsinki, Anneli Portman, PhD, a specialist, city of Helsinki, Jouni Tilli, PhD, researcher, University of Jyväskylä and Robert H. Nelson (1944–2018), PhD, Professor of Environmental Policy, University of Maryland. 25 978-951-858-135-5 28.7; 92 9789518581355 www.nlit./kirjat Studia Fennica Historica Studia Fennica Historica 25 The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations.
    [Show full text]
  • Towards 'A Real Reunion'? Archbishop Aleksi Lehtonen's Efforts for Closer
    “Towards ‘a real reunion’?” Schriften der Luther-Agricola-Gesellschaft 62 “Towards ‘a real reunion’?” Archbishop Aleksi Lehtonen’s efforts for closer relations with the Church of England 1945-1951 Mika K T Pajunen Luther-Agricola-Society Helsinki 2008 Luther-Agricola-Seura PL 33 (Aleksanterinkatu 7) FIN-00014 Helsingin yliopisto Finland Distributed by: Bookstore Tiedekirja Kirkkokatu 14 FIN-00170 Helsinki www.tiedekirja.fi © Mika K T Pajunen & Luther-Agricola-Seura ISBN 978-952-10-5143-2 (PDF) ISSN 1236-9675 Cover photo: Museovirasto KL 6.1.-87 Aleksi Lehtonen 1891- 1951. Valok. Tenhovaara Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 Abstract This is an historical study of the relationship between the Church of Eng- land and the Evangelical Lutheran Church of Finland during the archi- episcopate of Aleksi Lehtonen between 1945 and 1951. I have studied the relations of the churches from three perspectives: ecumenical; church politics; and political. The period begins with the aftermath of the visit of the Rev. H.M. Waddams to Finland in December 1944, and ends with the death of Archbishop Lehtonen at Easter 1951. The rhythm for the development of relations was set by the various visits between the churches. These highlight the development of relations from Waddams’ pro-Soviet agenda at the beginning of the period to the diametrically opposed attitude of Church of England visitors after the be- ginning of the Cold War. Official Church of England visitors to Finland were met by the highest political leadership alongside church leaders. The Finnish Church sought to use good relations with the Church of England as a means of gaining support and understanding for church and nation against the perceived Soviet threat, especially during the Finnish ”years of danger” from 1944 to 1948.
    [Show full text]
  • Piispojen Muotokuvat
    Piispojen muotokuvat Ari Luomajoki Pro gradu -tutkielma Taidehistoria Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Maaliskuu 2019 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Ari Luomajoki Työn nimi – Arbetets titel – Title Piispojen muotokuvat Oppiaine – Läroämne – Subject Taidehistoria Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma maaliskuu 2019 109 + liitteet 39 Tiivistelmä – Referat – Abstract Piispojen viralliset muotokuvat ovat Suomen vanhinta muotokuva-aineistoa. Tutkin virallisista muotokuvista heijastu- via käsityksiä piispan virasta ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeisenä aineistona ovat Suomen ev.- lut. kirkon hiippakunnissa olevat 109 virallista muotokuvaa, joiden lisäksi tarkastellaan Helsingin yliopiston, kenttäpiispojen, eduskunnan sekä Lähetyshiippakunnan kokoelmia. Koko aineisto käsittää 145 muotokuvaa, joiden lisäksi vertailuaineistona ovat Ruotsin piispojen julkaistut muotokuvat sekä museoissa olevat teokset. Merkittävin arkistolähde, jonka tutkimus nostaa esiin, on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen muotokuvakeräyksen aineisto 1800-luvun lopusta. Aineistoa tarkastellaan monitieteellisesti. Teosten inventoinnin myötä syntynyt aineisto on jäsennelty aikajaksoihin Hans Beltingin kuva-antropologisen teorian mukaisesti niin, että kuvissa ilmenevät selkeät muutokset ja mur- roskohdat
    [Show full text]
  • Paasikiven Diktaatista Homoiltaan – Suomen Luterilainen Kirkko Ja
    Ville Jalovaara Paasikiven diktaatista homoiltaan Suomen luterilainen kirkko ja seksuaalietiikan murrosvuodet Sapere aude 1 Vartija 2014 © Vartija ja kirjoittajat ISBN: 978-952-67760-2-6 (PDF) ISSN: 978-952-67760-3-3 (EPUB) e-kirjajulkaisu, Helsinki 2014 Sisällys Saatteeksi 1 1. Johdanto: kirkko ja seksuaalisuus 4 2. Eronneiden uudelleen vihkiminen 13 3. Pitkät Juhannustanssit 25 4. Harhaoppinen arkkipiispa? 40 5. Ajankohtaisen Kakkosen kaksi homoiltaa 52 6. Kirkon huomispäivän seksuaalieettiset ratkaisut 65 Lähteet ja kirjallisuus 71 Saatteeksi Kirkon suhtautuminen seksuaalisuuteen on ollut mielipiteitä jakava kysymys aina siitä asti, kun kristinuskon ensimmäiset julistajat kulkivat Rooman valtakunnan valtateillä parituhatta vuotta sitten kertomassa sanomaa ylösnousseesta Jeesus Nasaretilaisesta. Uuden testamentin sivuilta löytyy kertomuksia siitä, että jo alkuseurakunnissa uuden uskonnon suhtautuminen seksuaalisuuteen aiheutti kiistoja ja hämmennystä, jonka heijastukset ulottuvat aina meidän päiviimme asti. Kristillisten kirkkojen toimintaympäristössä viimeisen parinsadan vuoden aikana tapahtuneet merkittävät muutokset uusien sen ehdottaman totuusarvon kyseenlaistaneiden ideologioiden esiinmarssin ja tieteen kehityksen myötä ovat osaltaan haastaneet kirkkojen perinteiset opetukset ihmisen seksuaalisuudesta. Parisuhteen ja perheen käsitteet ovat olleet murroksessa länsimaisissa yhteiskunnissa jo toistasataa vuotta. Viimeisten parikymmenen vuoden aikana erityisesti suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen on tullut kristillisten kirkkojen
    [Show full text]
  • 1 Rev. Dr. Tomi Karttunen USEFUL
    1 Rev. Dr. Tomi Karttunen Executive Secretary for Theology Department for International Relations Evangelical Lutheran Church of Finland USEFUL AND POSSIBLE? The Evangelical Lutheran Church of Finland and Membership in the Communion of the Protestant Churches in Europe1 Especially in the 1970s, public discussion was lively about the concord of Leuenberg and the Leuenberg Fellowship - which later changed its name to the Community of the Protestant Churches in Europe (CPCE) - was brought up by the Council of the Archdiocese of Turku at its meeting on 16th February 2008. Due to an initiative of the delegate Rev. Dr. Kalle Elonheimo, the Council ”requested that the Council for International Relations to research whether the membership of our church in the Community of the Protestant Churches in Europe is necessary and possible”. Because the signing of the Leuenberg Agreement in the Evangelical Lutheran Church of Finland (ELCF) was rejected specifically on theological grounds, it’s appropriate to analyze the arguments theologically and to find out if the basic situation has, from this point of view, changed – not forgetting the practical side of the matter.2 The main focus of this paper is on the systematic theological analysis of the decision made by the General Synod and on evaluating whether these arguments are still valid. Analysis of the church’s political tendencies both now and then and of the general historical background as well as the innovating of new constructive solutions is left out. In the description of the general discussion, only the most important addresses, from the point of view of theological evaluation, are dealt with.
    [Show full text]
  • The Quest for a Nordic Church Fellowship Challenged by the Formation of the Nordic Ecumenical Institute/ Council.” (Mthesis)
    2011 University of Uppsala Lennart Sjöström ”The Quest for a Nordic Church Fellowship Challenged by the Formation of the Nordic Ecumenical Institute/ Council.” (MThesis) An Essay on ecumenism in the Nordic region and on the Nordic Ecumenical Institute, (NEI), in particular with regards to how NEI understood the Membership Structure of the emerging World Council of Churches (WCC) and how that understanding was put into practice in the Nordic region. 1. Introduction. 1.1 The Object of the Present Investigation? 1.2 Presentation of the Problem. 1.3 Method. 1.4 Author’s thesis. 1.5 Research on the Nordic Ecumenical Institute. 1.6 Outline. 2. Setting the Scene. 2.1 At the Stockholm Central Railway Station on September 1st 1939. 2.2 Ecclesiastical regions and the Nordic region. 2.2.1 Institute and Council. 2.3 Abstract. A A Background to the formation of the Nordic Ecumenical Institute, NEI 3 The Nordic Region. 3.1 A General Description of the Nordic Region and its Folk churches. 3.2 Denmark and the Church of Denmark. 3.3 Norway and the Church of Norway. 3.4 Iceland and the Church of Iceland. 3.5 Sweden and the Church of Sweden. 3.6 Finland and the Evangelical-Lutheran Church of Finland. 3.7 The Significance of the Nordic region. 4 Ecumenism and cultural/political cooperation in the Nordic Region. 4.1 Earlier Scandinavian Attempts to Establish a Cultural /Political or Church cooperation in the Nordic region. 4.2 Scandinavian Church Assemblies. 4.3 A Remarkable Political Initiative. 4.4 Proposals Regarding a Nordic Church Council in 1871 and in1946.
    [Show full text]
  • Churches and European Integration
    FINAL REPORT Title: Churches and European Integration Project coordinator: University of Helsinki Department of Church History, Faculty of Theology Professor Aila Lauha Partners: University of Lund University of Glasgow University of Tartu University of Muenster Reference period: from 1 September 2001 to 31 August 2004 Starting date: 1 September 2001 Duration: 36 months Date of issue of this report: 31 October 2004 Revised version issued December 23, 2004 Project financed within the Key Action Improving the Socio -economic Knowledge Base 1 CONTENTS EXECUTIVE SUMMARY 3 1. THE SOCIAL AND POLITICAL ISSUES IN THE TRADITION OF THE CHURCHES BEFORE THE SECOND WORLD WAR 8 2. CHURCHES IN DIALOGUE DURING COLD WAR 13 3. CHURCHES AND GLOBALISATION 24 4. THE COLD WAR AND THE POLITICAL ROLE OF THE LUTHERAN CHURCH OF FINLAND 39 5. BRITISH CHURCHES AND THE EUROPEAN INTEGRATION 71 6. THE CULTURAL AND SOCIAL IMPACT OF THE NORDIC CHURCHES ON EUROPEAN INTEGRATION: CASE SWEDEN AS AN ILLUMINATING EXAMPLE 79 7. CHURCHES OF EASTERN EUROPE – BREAKING THE ISOLATION THROUGH COMMUNICATION WITH THE WESTERN CHURCHES AND PREPARING FOR INTEGRATION. THE ESTONIAN CASE 93 8. SIGNIFICANCE OF CHRISTIANS IN POLITICAL CHANGES IN EASTERN EUROPE - EASTERN AND CENTRAL EUROPEAN CHURCHES IN THE TRANSITIONS FROM THE 1980S TO 2005. CASE CZECHOSLOVAKIA/CZECH REPUBLIC 104 9. CONCLUSIONS 111 10. MANAGEMENT AND COORD INATION ASPECTS IN THE FINAL YEAR 119 11. DELIVERABLES AND ACTIVITIES 1.9.2003 – 31.8.2004 125 ANNEX 1 (cost statements), sent separatel y ANNEX 2 Abstracts of the papers in the final conference of CEI August 20 -22. 2004 139 ANNEX 3 Evaluation form used in the internal evaluation of the CEI project 150 2 EXECUTIVE SUMMARY AND KEY RESULTS Description of research activities The Project “Churches and European Integration” studied the political role of the Churches in th e post- Second World War Europe.
    [Show full text]