LOIMAAN KAUPUNKI

KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

9.11.2006

137-C6985

SUUNNITTELUKESKUS OY 1 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

LOIMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA KEHITYSKUVA

1 JOHDANTO...... 2

1 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAT ...... 3 1.1 KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT...... 3 Vaihtoehto 1: ”Loimaan luontovoima”...... 3 Vaihtoehto 2: ”Loimaan kasvuvoima”...... 4 Vaihtoehto 3: ”Loimaan vetovoima”...... 5 1.2 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...... 6 1.3 YDINKESKUSTAN KEHITYSKUVA ...... 8 Keskustarakenteen tehostaminen...... 8 Keskustan vetovoimaisuuden parantaminen...... 8 2 LOIMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA ...... 10 2.1 STRATEGISET KANNANOTOT ...... 10 2.2 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET ...... 11 2.3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA MAANKÄYTÖN MUUTOKSET...... 12 LIITTEET ...... 15

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 2 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

1 JOHDANTO

Loimaan maankäytön kehityskuva on pohjana Loimaan kaupungin keskustan osayleiskaavan tarkistustyölle. Kehityskuva on pitkän tähtäimen suunnitelma. Kehityskuvassa määritellään maankäytön strategiset tavoitteet ja visio. Kehityskuvaprosessi antaa mahdollisuuden keskus- tella kaupungin tavoitteista eri näkökulmista.

Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntaraken- teen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Loi- maan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja välttämään negatiivisia vaikutuksia.

Maankäytön kehityskuvan yhtenä lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaiku- tukseen ja seutuyhteistyöhön lähikuntien sekä naapuriseutukuntien kanssa. Maankäytön kehi- tyskuvan keskeinen tavoite on vahvistaa Loimaan asemaa muuttuvassa alue- ja yhdyskunta- rakenteessa. Kehityskuvalla edesautetaan kaupungin yhteisesti sovitun toiminta-ajatuksen to- teuttamista.

Kehityskuvatyössä tarkastellaan Loimaan kaupungin maankäytön tilannetta nyt ja tulevaisuu- dessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehityssuuntia maankäytön kannalta. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Loimaan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua.

Kehityskuvan laatiminen aloitettiin nykytilanteen analyysillä ja taustaselvitysten tekemisellä (liikenne-, kaupallinen ja maisemaselvitys) kevättalvella 2006. Kesällä 2006 työ eteni kehitys- kuvavaihtoehtojen ja myöhemmin kehityskuvaluonnoksen laatimiseen. Työtä tehtiin yhteis- työssä Loimaan kaupungin nimeämän työryhmän kanssa. Kokouksia pidettiin viisi kertaa. Mie- lipiteitä ja ajatuksia kehityskuvatyöhön saatiin myös Loimaan tulevaisuus- ja ympäristölauta- kuntien kanssa pidetyissä kokouksissa. Syksyllä kehityskuvaluonnos eteni ehdotusvaihee- seen, jota käsiteltiin Loimaan valtuustossa syyskuussa 2006. Koko työn lopputuotoksena syn- tyi Loimaan maankäytön kehityskuva.

Kehityskuvaraportti liitteineen on jaettu kahteen osaan: Lähtökohdat ja tavoitteet sekä Maan- käytön kehityskuva.

Maankäytön kehityskuvatyötä ohjasi Loimaan kaupungin nimeämä työryhmä.

Jorma Kopu Kaupunginjohtaja Tapio Mikkola Johtava rakennustarkastaja Hannu Salminiitty Kaavasuunnittelija Sami Suikkanen Kehittämisjohtaja Rauno Ahtinen Suunnittelupäällikkö

Suunnittelukeskus Oy:stä työhön ovat osallistuneet

Pasi Lappalainen, DI projektin johto, maankäyttö Eeva-Kaarina Wahteristo, RA maankäyttö ja strateginen suunnittelu Mari Moilanen, FM kehittämisen lähtökohdat ja vaikutusten arviointi Matti Kiljunen, DI liikenne Juha Vesterberg, ins. AMK vesihuolto Juha Suominen, ins. paikkatieto

Turku 9.11.2006

Suunnittelukeskus Oy

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 3 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

1 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAT

1.1 KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT

Seuraavassa on hahmotettu kolme mahdollista Loimaan maankäytön kehityskuvaa:

- vaihtoehto 1: ”Loimaan luontovoima” - vaihtoehto 2: ”Loimaan kasvuvoima” - vaihtoehto 3: ”Loimaan vetovoima”

Kehityskuvat ovat kärjistettyjä kuvauksia mahdollisista tulevaisuuksista. Mikään niistä ei to- dennäköisesti tule toteutumaan sellaisenaan. Sen sijaan ne auttavat näkemään tulevaisuuden äärirajoja ja näin auttavat hahmottamaan mahdollista ja tavoiteltavaa kehitystä.

Yleiset kehityslinjat Valtakunnalliset, maakunnalliset ja Loimaan nykytilanne seudulliset lähtökohdat

”Loimaan luontovoima” ”Loimaan kasvuvoima” ”Loimaan vetovoima”

LOIMAAN MAANKÄYTÖN TAVOITETILA

Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen lyhyt yleiskuvaus. Tarkempi vaihtoehtojen vertailu on esitetty kohdassa 4.2.

Vaihtoehto 1: ”Loimaan luontovoima”

Loimaa on yhä kiinteämpi osa Turun ja Tampereen kehityskäytävän kasvuvyöhykettä. Loi- maan kaupunki tarjoaa kasvukaupunkien välimaastossa hyvän sijaintipaikan etenkin pientä tuotantoa ja logistiikkaa harjoittaville yrityksille. Loimaa vetää puoleensa asukkaita, jotka ar- vostavat sekä monipuolisia, kaupunkimaisia palveluja että maaseutua ja turvallista asuinympä- ristöä. Työssäkäynti lisääntyy Turussa ja Tampereella hyvien junayhteyksien johdosta. Loi- maan erityisenä vahvuutena ovat nopeat ratayhteydet Turkuun ja Tampereelle sekä kaupun- gin ja maaseudun sopusointuinen yhteiselo.

Vaihtoehto painottaa Loimaan pitkän viljelyperinteen muovaaman kulttuurimaiseman arvoja. Viljelyaukeiden mahdollistamat pitkät näkymäakselit on hyödynnetty luonnonelementtien ja rakennetun ympäristön muodostamissa avautuvissa ja sulkeutuvissa tilasarjoissa. Tilasarjoilla on luotu mielenkiintoisia ja vaihtelevia elementtejä valtatie 9:n varteen ja korostettu kaupunki-

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 4 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006 taajaman asemaa maisemassa eri puolilta Loimaata lähestyttäessä. Kaupungin ydinkeskustaa ja Hirvikoskea yhdistävänä tekijänä Loimijoen pohjoispuolella on käytetty perinteistä, avointa viljelymaisemaa.

Vaihtoehdossa Loimaan kaupungin keskusta sekä Hirvikosken taajama kehittyvät voimak- kaasti. Kasvu keskittyy taajama-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Nykyistä rakennettua ympäristöä hyödynnetään tehostamalla ja tiivistämällä maankäyttöä. Uudet asuinalueet sijait- sevat taajama-alueiden välittömässä läheisyydessä sekä ympäristöltään vetovoimaisilla pai- koilla, kuten joen varrella sekä metsäisillä rinteillä. Uudet työpaikka-alueet sijaitsevat puoles- taan pääasiassa uuden eritasoliittymän ja risteilyn välittömässä läheisyydessä.

Uudet asuinalueet keskustassa toteutuvat pääosin tehokkaina kerrostaloalueina ja keskustan ulkopuolella laadukkaina omakoti- ja rivitaloalueina. Taajama-alueiden asukkaat arvostavat lyhyitä etäisyyksiä asuinalueellaan, monipuolista palveluvarustusta ja helppoa asumista; ker- ros- ja rivitalot ja pienet omakotitalotontit eivät vaadi pihanhoitoa ja aikaa jää muihin harrastuk- siin.

Valtakunnan tasolla tuotanto- ja muut suuret yritykset pyrkivät sijoittumaan lähinnä suurille kaupunkiseuduille. Pienten kaupunkien, kuten Loimaan, työllisyyttä parantavat PK-, logistiikka- ja pienen tuotannon yritykset sekä Loimaalla erityisesti kaupalliset sekä hyvinvointi- ja vapaa- ajan palvelut, jotka monipuolistuvat väestön kasvun ja iäkkäiden määrän kasvaessa keskusta- alueella. Valtatien 9 varteen muodostuu uusi työpaikka-alue. Uusille työpaikka-alueille ei kui- tenkaan sallita päivittäistavarakauppojen sijoittumista, mikä säilyttää nykyisten keskustojen palvelujen toimintaedellytykset ennallaan.

Liite A Vaihtoehto 1: ”Loimaan luontovoima”

Vaihtoehto 2: ”Loimaan kasvuvoima”

Vaihtoehdossa 2 kilpailu yrityksistä ja asukkaista on kiristynyt Varsinais-Suomessa; myös Loimaa panostaa voimakkaasti uusiin yrityksiin ja asukkaisiin. Kilpailun kiristyminen merkitsee tarjonnan monipuolistamista yhdyskuntarakenteen tehokkuuden kustannuksella. Tarjolla on suuria omakotitalotontteja monilta eri asuinalueelta. Valtatien 9 varsi täyttyy eteläisen uuden eritasoliittymän myötä, mutta alueet jäävät ”takamaastossa” vajaakäyttöön” runsaan tarjonnan seurauksena. Lisäksi Loimaalla on pitkän tähtäimen varaus toiseen eritasoliittymään pohjoi- sessa, mikä aikanaan tarjoaa lisää näkyvillä ja hyvin liikenneyhteyksien ulottuvilla olevia työ- paikka-alueita kaupungista.

Uudet asuinalueet toteutuvat pääosin omakotitaloalueina. Kaupalliset palvelut ovat hajaantu- neet pääasiassa entisen kaupunkikeskuksen ja kahden eritasoliittymän alueille. Kaupallinen verkko lisää liikkumisen määrää ja henkilöauton tarvetta kaupungin sisällä. Kaupunkiin muut- taneet arvostavat henkilöautolla liikkumista ja nopeita tieliikenneyhteyksiä Turun ja Tampereen suuntaan. Iäkkäät asuvat alkuperäisillä sijoillaan huomattavasti pidempään kotipalvelujen an- siosta, mikä hidastaa kaupunkikeskustan kasvua.

Kunnallistekniikan ja tiestön rakentamiskustannukset ovat suuret rönsyilevän asutusrakenteen ja uusien työpaikka-alueiden myötä. Tieyhteyksiä Loimaalle parannetaan; kaksi uutta eri- tasoliittymää, rinnakkaistie ja uudet tieyhteydet kaupungin etelä- ja pohjoispuolisille alueille parantavat etenkin valtatien 9 varren sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden saavutettavuut- ta.

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 5 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

Vaihtoehto hyödyntää Loimaan edullista liikenteellistä asemaa, kaupungin maanomistusta ja tukee tavoitetta yhdistää kaksi taajamakeskustaa.

Liite B Vaihtoehto 2: ”Loimaan kasvuvoima”

Vaihtoehto 3: ”Loimaan vetovoima”

Loimaa on kiinteä osa valtatien 9 kasvuvyöhykettä, jossa kehitysakselin keskuskaupungit ovat edelleen suurimpia työssäkäyntipaikkakuntia. Kasvuvyöhykkeellä Loimaan kaupunki tarjoaa turvallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön. Loimaan erityisenä vahvuutena on monipuoli- nen palveluvarustus, seudulliset liikuntakeskukset sekä henkilöraideliikenteen asema.

Vaihtoehdossa Loimaan kaupungin keskusta kehittyy voimakkaasti. Kaupunkikeskustaa tuke- va kasvu keskittyy ydinkeskustaan sekä rautatien itäiselle puolelle Mäenpään alueelle. Nykyis- tä rakennettua ympäristöä hyödynnetään tehostamalla ja tiivistämällä maankäyttöä etenkin asutuksen osalta. Uudet työpaikka-alueet laajentavat sen sijaan etenkin valtatien 9 varrelle muodostunutta yritysaluetta.

Uudet asuinalueet toteutuvat kaupunkikeskustassa ja aseman läheisyydessä pääosin tehok- kaina pien- ja kerrostaloalueina. Asukkaat arvostavat lyhyitä etäisyyksiä asuinalueellaan, mo- nipuolista palveluvarustusta, nopeita raideliikenteen yhteyksiä ja helppoa asumista. Kaupunki- keskustan ulkopuolella ja Hirvikoskella on puolestaan tarjota sekä suuria että pieniä tontteja niin rinteillä kuin pelloillakin.

Harrastusten ja etenkin liikuntaharrastusten mahdollisuudet ovatkin Loimaalla monimuotoiset, ja merkittävä osa näistä toimii kaupallisina. Loimaalla on kehittynyt seudullinen liikuntakeskus, jossa on monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuudet.

Loimaan työllisyyttä parantavat logistiikkaan, yrityspalveluihin ja tuotantoon painottuneet PK- yritykset ja etenkin palvelut, jotka monipuolistuvat väestön kasvun ja iäkkäiden määrän kasva- essa. Valtatien 9 varteen muodostuu uusi palvelualue, mutta asutuksen tiivistyminen kaupun- gin keskustan ja asemanseudun läheisyydessä mahdollistaa palvelujen säilymisen ja moni- puolistamisen etenkin vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluiden osalta myös nykyisessä kaupunki- keskustassa. Hirvikosken lähipalvelut sen sijaan heikkenevät.

Kunnallistekniikan ja tiestön rakentamiskustannukset ovat merkittävän suuret uusien asuin- ja työpaikka-alueiden osalta. Tieyhteyksiä Loimaalle parannetaan; kaksi eritasoliittymää, rinnak- kaistie sekä uudet eteläiset ja pohjoiset ohikulkutieyhteydet parantavat etenkin uusien asuin- alueiden ja yritysalueiden saavutettavuutta.

Vaihtoehto korostaa Loimaan monipuolisia virkistys- ja urheilukeskuksia ja ulkoilureittejä. Li- säksi vaihtoehdossa panostetaan pitkälle tulevaisuuteen uusilla virkistyskeskusvarauksilla pohjoisosassa. Loimaan kaupungin markkinoinnissa näkyy jo nyt: ”Loimaa – viihtymisvaara”.

Liite C Vaihtoehto 3: ”Loimaan vetovoima”

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 6 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

1.2 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: Vaihtoehto 3: ”Loimaan luontovoima” ”Loimaan kasvuvoima” ”Loimaan vetovoima”

- Uusi rakenne tukeutuu suur- - Rakenne laajenee voimak- - Rakenne laajenee voimak- maisemaelementteihin: ra- kaasti lounaaseen ja osin kaasti lounaaseen ja jonkin Yhdyskun- kentaminen aukeiden reuna- koilliseen verran itään tarakenne alueille ja metsän suojaan - Kaupunkirakenne täydentyy - Kaupunkirakenne täydentyy

- Asutus tukeutuu pääosin Hirvikosken ja kaupunkikes- Hirvikosken ja kaupunkikes- Hirvikosken reuna-alueisiin kustan välillä kustan välillä sekä kaupunkikeskustan ete- - Yhdyskuntarakenne löyhä - Yhdyskuntarakenne löyhä läpuolisiin alueisiin - Yhdyskuntarakenne tiivis - Keskustan viihtyisyyteen pa- - Ydinkeskustan rakenne täy- - Keskustan viihtyisyyteen pa- nostetaan voimakkaasti dentyy hitaasti nostetaan voimakkaasti Kaupunki- - Ydinkeskusta tiivistyy; suosii - Keskustan yksityiset palvelut - Ydinkeskusta tiivistyy keskustan puukerrostalorakentamista heikkenevät olennaisesti - Asuntotarjonnan myötä kes- kehitys - Asuntotarjonnan myötä kes- kaupallisten toimijoiden siir- kustan väestömäärä kasvaa, kustan väestömäärä kasvaa, tyessä uuden eritasoliittymän mikä turvaa alueen lähipalve- mikä turvaa kaupunkikeskus- alueelle ja asutuksen lisään- luiden säilymisen tan palvelurakenteen moni- tyessä uuden eritasoliittymän - Ikärakenteen vanhenemisen puolistamisen ja kivijalka- läheisyydessä, kaupunkikes- ja matkailun vahvistumisen myymälöiden säilymisen kusta ja Hirvikosken keskusta myötä kaupunkikeskustaan - Myös Hirvikosken ja vt 9 pal- eivät pärjää kilpailussa erikois- ym. vapaa- velut säilyvät (Hirvikosken - Reuna-alueita suositaan ny- ajanpalveluja asutuksen täydentyminen ja kyisten keskusten kustan- - Hirvikosken palvelut heik- uusi eritasoliittymä ei kilpaile nuksella kenevät pv-kaupasta) - Uudet palvelualueet yhdessä - Uudet palvelualueet yhdessä - Uudet palvelualueet yhdessä Kasvu- uusien asuinalueiden kanssa uusien asuinalueiden kanssa uusien asuinalueiden kanssa suunnat laajentavat yhdyskuntara- laajentavat yhdyskuntara- laajentavat yhdyskuntara- kennetta vt 9 –suuntaisesti: kennetta vt 9 –suuntaisesti, kennetta vt 9 –suuntaisesti, - Hirvikosken reuna-alueet Hirvikosken ja kaupunkikes- Hirvikosken ja kaupunkikes- - Kaupunkikeskustan ete- kustan välille: kustan välille: läosat - Hirvikosken reuna-alueet - Hirvikosken reuna-alueet - Uuden eteläisen eri- - Kaupunkikeskustan ete- - Kaupunkikeskustan ete- tasoliittymän ympäristö lä-, pohjois- ja itäosat lä-, ja itäosat - Työpaikka-alueita taaja- - Työpaikka-alueita ja asu- - Työpaikka-alueita, virkistys- man pohjoispuolelle tusta taajaman pohjois- palveluja ja asutusta taaja- puolelle uuden eritasoliit- man pohjoispuolelle uuden tymän eteläpuolelle eritasoliittymän ympäristöön - Suopellon ja Kartanomäen - Petäjokilaakson, Suopellon ja - Kaupungin kaikkien virkistys- Virkistys- virkistysreittien keskinäistä Kartanomäen virkistysreittien reittien ja virkistyspalvelujen alueet ja - yhteyttä parannetaan (kaksi keskinäistä yhteyttä paranne- keskinäistä yhteyttä paranne- yhteydet uutta yhteyttä vt 9 ali) taan (uusi yhteys vt 9 ali ja taan (mm. 3 uutta yhteyttä vt - Kartanomäestä yhteys Loimi- rakennettu virkistyalue jatkuu 9 ali) joen varrelle Kartanomäestä Petäjokilaak- - Useita uusia yhteyksiä Loimi- - Loimijoen varrelle virkistys- soon asti) joen varrelle reitti - Kartanomäestä ja Petäjoki- - Loimijoen varrelle virkistys- - Petäjokilaakson virkistysalue laaksosta yhteys Loimijoen reitti luonnonmukainen, yhteys varrelle - Petäjokilaakson virkistysalue Loimijoelle - Loimijoen varrelle virkistys- rakennettu, yhteys Loimijoelle - Vanhankirkontie osin vain reitti - 2 uutta virkistyspalvelukes- virkistyskäyttöön - Petäjokilaakson virkistysalue kusta: vanhan kaatopaikan rakennettu, osa kaupunkira- alueella lautailua, mäkiajoa kennetta, alueelle kohdistuu ym. ja vanhoille viljasiiloille voimakasta kulutusta kiipeily-, skeittaus ym. palve- - Vanhankirkontie osin vain lujen keskus virkistyskäyttöön - Uusi kokoojayhteys rikkoo - Uusi viherakseli kaupungin Kartanomäen virkistysalueen pohjoispuolelle - Kaupunkimaisia virkistyspal-

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 7 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

- Uusi kokoojayhteys rikkoo veluja keskustaan Kartanomäen virkistysalueen - Vanhaan nahkatehtaaseen majoitusta - Korostaa maisemanäkymä- - Taajaman ja maaseutualueen - Taajaman ja maaseutualueen Maisema- akseleita raja selvä, maisemat kau- raja selvä, maisemat kau- alueet - Avoimien ja suljettujen tilojen pungin ulkopuolella pungin ulkopuolella sarjoja; maisemallisesti ar- vokkaita näkymiä myös kau- punkirakenteen sisällä - 1 uusi eritasoliittymä - 2 uutta eritasoliittymää - 2 uutta eritasoliittymää Liikenne- - 2 uutta risteilyä - 1 uusi risteily - Pohjoinen ohikulkutie päättyy verkon - Pohjoinen ja eteläinen ohi- - Pohjoinen ohikulkutie päättyy idässä Turuntiehen ja län- muutokset kulkutie päättyvät Turun- idässä Turuntiehen ja län- nessä Onkijoentiehen

tiehen ja Hirvikosken keskus- nessä kulkee Hirvikosken - Eteläinen ohikulkutie päättyy tan itäiselle puolelle keskuksen pohjoispuolelta idässä Turuntiehen ja län- - Eritasoliittymältä lähtevä uusi - Eteläinen ohikulkutie päättyy nessä Vanhankirkontiehen yhteys Alastarontielle, Vakka- idässä Turuntiehen ja län- Hirvikosken keskustan etelä- tielle ja Hirvikoskentielle kor- nessä Oripääntiehen Hirvi- puolelle vaa Vanhankirkontien yhtey- kosken keskustan läntiselle - Eritasoliittymältä lähtevä uusi den puolelle yhteys Oripääntielle ei korvaa - Vt 9 nelikaistainen taajama- - Eritasoliittymältä lähtevä uusi Vanhankirkontien yhteyttä alueella yhteys Oripääntielle korvaa - Vt 9 nelikaistainen taajama- - Uusi kokoojayhteys Kar- Vanhankirkontien yhteyden alueella tanomäen/Juvan alueelle - Vt 9 nelikaistainen taajama- - Uusi kokoojayhteys Kar- maisemarakenteen mukai- alueella tanomäen/Juvan alueelle rik- sesti - Uusi kokoojayhteys Kar- koo nykyisen virkistysalueen - 1 uusi Loimijoen ylitys tanomäen/Juvan alueelle rik- - Ei uusia Loimijoen ylityksiä koo nykyisen virkistysalueen - 1 uusi Loimijoen ylitys - Rinnakkaistieajatus korostuu vt 9 itäisellä puolella Kevyen - 3 uutta kevyen liikenteen - 2 uutta kevyen liikenteen - 3 uutta kevyen liikenteen liikenteen alitusta alitusta alitusta muutokset - Ks. kohta Virkistysalueet ja – - Ks. kohta Virkistysalueet ja – - Paranevat merkittävästi yhteydet yhteydet - Ks. kohta Virkistysalueet ja – yhteydet Rautatie - Varaudutaan kaksoisraiteen - Ei merkittäviä muutoksia - Ei merkittäviä muutoksia mahdollisuuteen - Rautatietä käytetään vilk- kaasti työmatkaliikenteessä - Tukeutuu voimakkaasti ny- - Uusia jäte- ja vesihuollon - Uusia jäte- ja vesihuollon Jäte- ja kyiseen jäte- ja vesihuolto- verkostoja etenkin lounaa- verkostoja etenkin lounaa- vesihuol- verkostoon seen seen toverkosto

Elinkeino- - Painottuu logistiikkaan ja - Painottuu logistiikkaan ja - Painottuu logistiikkaan ja elämä tuotantoon tuotantoon tuotantoon - Pendelöinti lisääntyy Turun ja - Seudullisia kaupallisia palve- - Hyvinvointi- ja vapaa- Tampereen suuntaan luita; suuria vähittäistavara- ajanpalvelut lisääntyvät ja kaupan ja erikoistavarakau- näiden myötä matkailu koros- pan yksiköitä vt 9 varrella tuu - Keskusta etenkin iäkkäiden - Iäkkäät asuvat yhä kauem- - Keskusta etenkin iäkkäiden Ihmisten kannalta hyvä asuinympäristö min haja-asutusalueilla ja kannalta hyvä asuinympäristö elinolot ja - Asukkaat arvostavat maaseu- vanhoissa asumuksissaan - Asukkaat arvostavat moni- elinympä- tumaisemia, laadukkaita - Asukkaat arvostavat väljää puolisia asumisen mahdolli- ristö asuinalueita metsäsaarekkei- asumista kaupunkimaisessa suuksia (keskusta- ja maa- den suojissa ja toisaalta kes- maaseutuympäristössä seutuasuminen; sekä halpoja kusta-asumista lähellä rauta- - Erilaisia asumisen mahdolli- että kalliita tontteja) ja virkis- tieyhteyksiä (pendelöijät) ja suuksia tys- ja hyvinvointipalveluja palveluja (iäkkäät) - Mahdollistaa työssäkäynnin (seudullinen vapaa- lisääntymisen Loimaalla (pal- ajankeskus) jon uusia työpaikka-alueita) - Palveluja lähellä, mutta ha- jaantumisesta johtuen keskit- tymät ovat palveluvarustuk- seltaan yksipuolisia

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 8 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

- Suurimmat satsaukset uu- - Suurimmat satsaukset kah- - Suurimmat satsaukset kah- Yhdyskun- teen risteilyyn (kallis toteut- teen uuteen eritasoliittymään teen uuteen eritasoliittymään tatalous taa; savimaata) ja eritasoliit- ja liittymistä rakennettaviin (pohjoinen eritaso kallis to- tymään ja liittymästä raken- uusiin tieyhteyksiin (sis. uusi teuttaa, savimaata) ja liitty- nettaviin uusiin tieyhteyksiin silta Loimijoen yli) mistä rakennettaviin uusiin (sis. uusi silta Loimijoen yli) - Suuret satsaukset jäte- ja tieyhteyksiin - Kohtuulliset satsaukset jäte- vesihuoltoverkostoon - Suuret satsaukset jäte- ja ja vesihuoltoverkostoon vesihuoltoverkostoon - Tukee kaikkia nykyisiä palve- - Kaupallinen palvelurakenne - Kaupallinen palvelurakenne Palvelu- lukeskuksia hajoaa kilpailutilanteen myö- hajoaa kilpailutilanteen myö- rakenne tä, etenkin uusi eteläinen eri- tä, etenkin uusi eteläinen eri- tasoliittymä vetää kaupallisia tasoliittymä vetää kaupallisia palveluja puoleensa palveluja puoleensa - Tukee nykyistä kouluverkos- - Hirvikosken lähipalvelut heik- toa kenevät - Kaupunkikeskustan lähipal- velut säilyvät, kehittyy virkis- tys- ja hyvinvointipalvelujen osalta - Tukee nykyistä kouluverkos- toa

1.3 YDINKESKUSTAN KEHITYSKUVA

Jokaisessa edellä esitetyssä kehityskuvassa on esitetty, että keskustan rakennetta tulisi tiivis- tää ja vetovoimaisuutta parantaa. Myös kaupunkikuvaa ja vetovoimaisuutta tulisi kehittää. Seuraavassa on esitetty keinoja ydinkeskustan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Pohjana ovat olleet Tampereen teknisen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun oppilaiden ideasuunnitelmat (kil- pailutuloksista ote liitteessä G), aluearkkitehdin Olli-Pekka Hannun Loimaan keskustan kehit- tämisselvitys (Liite H) sekä kehityskuvatyön aikana valmistuneet selvitykset (selvitys kaupalli- sesta palveluverkosta, liikenneselvitys, maisemaselvitys). Esityksestä on tehty myös teema- kartta, johon seuraavaksi esitettävät kehittämisehdotukset ja niiden numerointi perustuvat (Lii- te E).

Keskustarakenteen tehostaminen

Loimaan ydinkeskusta on rakenteeltaan epäyhtenäinen; keskustassa on runsaasti 1- kerroksisia rakennuksia, mutta paikoin myös useampikerroksisia asuintaloja. Lisäksi aivan keskustan läheisyydessä on tyhjiä tontteja ja toimitiloja. Ikärakenteen vanhenemisen seurauk- sena keskustaan olisi jo nyt tulossa enemmän asukkaita kuin asuntoja on tarjolla, ja kehitys voimistunee entisestään tulevaisuudessa. Tämän vuoksi keskustan rakennetta tulisi tehostaa ottamalla kerroslukutavoitteeksi II ½ - III. Tavoite on, että keskustassa olisi mahdollisimman paljon hissillisiä kerrostaloja, minkä vuoksi uudisrakentamisessa tulisi harkita myös IV- kerroksisia kerrostaloja. Keskustan täydennysrakentamisesta on tehty kehittämisselvitys (liite H) sekä tilannetta hahmottava esimerkinomainen havainnekuva (Liite F).

Keskustan vetovoimaisuuden parantaminen

Keskustan vetovoimaisuuden lisääminen on Loimaalla tärkeää, sillä valtatien 9 varsi vetää yhä voimakkaammin palveluja puoleensa, mikä heikentää etenkin ikääntyneiden asemaa. Loimaan kaupungin keskusta on myös ns. kaupungin ikkuna, jonka kautta vierailijat peilaavat helposti koko kaupunkia. Keskustakuvalla ja sen viihtyvyydellä on siten merkittävä osuus kaupungin imagon muodostumisessa.

Loimaan kaupungin ydinkeskustan vetovoimaisuuden parantamiseksi esitetään keskustaan kävelykatualuetta, uutta kävely-yhteyttä Loimijoen varrelle sekä uutta Loimijoen ylitystä sekä

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 9 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006 torin alueen jäntevöittämistä matalalla lisärakentamisella Keskuspuiston ja Kauppalankadun sivuille. Kävelyalueen laajenemisen myötä lähteneet parkkipaikat korvataan uudella parkki- paikka-alueella keskuspuiston ja torin välissä. Kehittämismahdollisuuksia on hahmotettu liite- kartalla E. Lisäksi keskustan vetovoimaisuuden parantamisesta on tehty asiaa hahmottava esimerkinomainen havainnekuva (Liite F).

Turuntien varren kaupunkimaisuuden lisääminen

Turuntien kivijalkamyymäläalueen viihtyvyyden kohentamiseksi esitetään, että kaupallinen alue rajataan esimerkiksi istutuksin niin, että autoilijat ymmärtävät tulevansa kaupunkialueelle myymäläalueella. Tunne kaupunkialueelle saapumisesta voidaan saada aikaan esimerkiksi istuttamalla puukuja tien molemmin puolin.

Loimijoki osaksi keskustarakennetta

Loimijoen suomat mahdollisuudet ovat tällä hetkellä etenkin keskustassa pitkälti hyödyntämät- tä. Loimijoki on lähellä toria, joten sen liittäminen osaksi keskustan rakennetta tukee samalla nykyisen keskustan elinedellytyksiä. Torin läheisyydessä Loimijoen varrella on tällä hetkellä tyhjä kenkäkauppa ja tyhjä tontti. Tyhjän kenkäkaupan tilat esitetään vapaa-ajan käyttöön. Ti- loihin voisi tulla esimerkiksi keilahalli, bingosali, päivätanssit ja iltakahvila. Myös tyhjälle tontille esitetään vapaa-ajantoimintoja; rantalaituri, vuokrattava sauna, ym. rantatoimintoja (Liite E, kohta 4.).

Loimijoen läheisyydessä Satakunnantiellä on vanhoja puu- ja kivirakennuksia, joista osa on tyhjillään. Vanha rakennuskanta tulisi säilyttää, ja samalla löytää tiloihin uusia toimijoita. Koska hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa ikärakenteen vanhetessa ja koska nämä palvelut menestyvät kilpailussa valtatien 9 varren kaupallisen alueen kanssa, esitetään Satakunnantien vartta kehitettäväksi vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen vyöhykkee- nä. Loimijoki tulee paremmin osaksi kaupunkirakennetta myös uuden kävelysillan johdosta (Liite E, kohta 6.).

Asemanseudun vahvistaminen

Loimaalta on nopeat junayhteydet sekä Turun että Tampereen keskustojen työpaikka-alueille. Lisäämällä asutusta aseman seudulle luodaan hyvät puitteet niille asukkaille, jotka haluavat asua pienessä maaseutumaisessa kaupungissa, mutta työskennellä Turun tai Tampereen keskustassa. Juna- ja linja-autoasemalle tulisi kulkea myös palvelulinja, mikä mahdollistaisi nopeat yhteydet etenkin Hirvikoskelta juna-asemalle.

Maamerkit näkyviksi

Kartanomäen vesitorni, Hirvikoskella sijaitseva Kanta-Loimaan kirkko ja Peltoisten alueen vil- javarastot ovat Loimaan maamerkkejä, jotka näkyvät kauas. Näkymät maamerkeille tulisi säi- lyttää. Etenkin viljasiilojen ja vesitornin näkyvyyttä voitaisiin lisäksi parantaa valaistuksen kei- noin. Yhdyskuntasuunnittelun oppilaiden ideasuunnitelmissa esitettiin muun muassa, että vil- jasiiloissa valaistuksessa voitaisiin käyttää voimakkaita värejä (Liite G).

Valtatien 9 varsi kaupunkimaisemmaksi

Loimaalle vuonna 1995 laaditussa osayleiskaavassa todettiin, että valtatien 9 varsi kaipaa pa- rempaa ympäristön hoitoa. Valtatien varren maisemat ovatkin parantuneet merkittävästi tämän jälkeen, mutta edelleenkään tien varsi ei viesti tarpeeksi Loimaan kaupungin olemassa olosta. Kaupunkimaista tilan tuntua tulisi lisätä siivoamalla etenkin market-alueen takapihoja tai suo-

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 10 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006 jaamalla alueet joko istutuksin tai aitauksin. Lisäksi etenkin valtatien läntisellä puolella on tällä hetkellä löyhästi rakennettuja alueita, jotka tulisi rakentaa tehokkaammin kaupunkimaisen ku- van muotoutumiseksi. Tilantuntua voidaan parantaa puolestaan tilataiteen ja uuden rakenta- misen osalta rakennustapaohjeistuksin. Nykyinen eritasoliittymä ei myöskään hengi kaupun- kimaisuutta, mitä voitaisiin parantaa esimerkiksi tilataiteen tai kaupunkimaisempien istutuksien avulla.

2 LOIMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2.1 STRATEGISET KANNANOTOT

Loimaan maankäytön kehityskuva on määritelty edellä esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta kehi- tyskuvatyöryhmässä ja sitä on täydennetty tulevaisuus- ja ympäristölautakunnista sekä kau- pungin valtuustosta saatujen palautteiden perusteella. Loimaan maankäytön kehityskuvan pohjana on edellä esitelty vaihtoehto 2 ”Loimaan Kasvuvoima”, johon on otettu mukaan osia etenkin vaihtoehdosta 3 ”Loimaan vetovoima”. Täydentävänä osana on kehityskuvaan lisätty muutamia selvitysalueita, joiden maankäyttö tulee ratkaista myöhemmässä suunnittelussa.

Loimaan maankäytön kehityskuva tukeutuu Loimaan kaupungin strategiassa määriteltyihin kaupungin kehittämistavoitteisiin. Tavoitteiden mukaisesti kehityskuvassa esitetyt maankäytön kehittämistoimenpiteet

- parantavat elinkeinoelämän edellytyksiä, - edesauttavat logististen toimijoiden sijoittumista kaupunkiin, - hyödyntävät valtatien 9 vartta, - elävöittävät kaupunkikeskustaa, ja - tarjoavat monenlaisia asumisen mahdollisuuksia Loimaalla.

Valittu kehityskuva on tavoitteeltaan vaativa ja alueellisesti laaja. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää kaupungin päätöksenteossa johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kaupungin tu- lee suunnata taloudelliset ja toiminnalliset resurssinsa selkeästi vaiheittain toimivan ja hyvän yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi. Vaiheistuksessa tulee ottaa huomioon jo olevan raken- teen toiminnan turvaaminen riittävällä kehitystasolla samalla kun kehitetään uutta. Näitä seik- koja tulee tarkastella jatkossa, kun tehdään osayleiskaavan tarkistusta.

Kaupungin rajalliset taloudelliset resurssit sekä kaupungin nykyinen maanomistus huomioiden etenkin vaihtoehto 1 ”Loimaan luontovoima” on liian kallis vaihtoehto. Vaihtoehto 1 ei hyödyn- täisi myöskään valtatien 9 vartta tehokkaasti, eikä mahdollistaisi liikenneyhteyksien kehittämis- tä kaupunkien tavoitteiden mukaisesti. Vaihtoehdosta 1 ”Loimaan luontovoimasta” on kuitenkin poimittu muutamia kehittämisen arvoisia seikkoja lopulliseen kehityskuvaan, kuten varautumi- nen kaksoisraiteeseen, virkistyspalvelujen ja –reittien sekä ydinkeskustan kehittäminen sekä maisema-arvojen huomioiminen muutamin paikoin.

Vaihtoehtojen 2 ”Loimaan kasvuvoima” ja 3 ”Loimaan vetovoima” vahvuutena on puolestaan Hirvikosken ja kaupungin keskustan välisen yhdyskuntarakenteen täydentyminen, kaupungin maanomistusolosuhteiden hyödyntäminen, erilaiset kasvusuunnat, uudet tieyhteydet ja eri- tasoliittymät sekä valtatien 9 varren hyödyntäminen.

Liite KKE Loimaan maankäytön kehityskuva

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 11 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

2.2 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Loimaan kaupungin maankäytön kehittämisen tukipilareina ovat olleet Loimaan kaupungin strategiset tavoitteet ja Loimaan kaupungin visio 2015, joissa painotetaan valtatien 9 varren ja logististen mahdollisuuksien hyödyntämistä, kaupunkikeskustan elävöittämistä, monipuolisia asumisen mahdollisuuksia sekä kaupunkiympäristön ja sitä ympäröivän maaseudun vuorovai- kutuksen korostamista.

Kehittämisen painopisteet ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, uusien vetovoimaisten asun- toalueiden suunnittelu, kilpailukykyisten työpaikka-alueiden suunnittelu liikenteellisesti hyville paikoille, liikenneyhteyksien kehittäminen, viheraluejärjestelmä sekä kaupungin historian luo- mien mahdollisuuksien hyödyntäminen niin maisemallisesti kuin toiminnallisestikin.

Kehityskuva perustuu valtakunnallisiin, maakunnallisiin, seudullisiin ja paikallisiin lähtökohtiin. Kehityskuva on yleiskaavaa yleispiirteisempi ja maakuntakaavaa yksityiskohtaisempi. Kehitys- kuva määrittelee Loimaan kaupungin maankäytön kehittämisen tavoitteet yleiskaavatyön sekä valmisteilla olevan maakuntakaavan pohjaksi.

Kehityskuvassa osoitetaan uudet asuinalueet, uudet työpaikka- ja palvelualueet, kehitettävät työpaikka- ja asuinalueet, kehitettävät virkistys- ja viheralueet, kehitettävät viheryhteydet, ke- vyen liikenteen yhteystarpeet, kehitettävät tieyhteydet, metsä- ja peltovyöhykkeet ja maisemal- lisesti arvokkaat ja säilytettävät näkymät. Kehityskuvassa on osoitettu muutamia selvitysaluei- ta, joiden osalta tulee erikseen selvittää ja arvioida mikä on niiden tuleva maankäyttö.

Uuden maankäytön painopiste sijoittuu Hirvikosken keskustan ja Loimijoen eteläpuolelle Juvan alueelle sekä valtatien 9 varrelle. Hirvikosken ja Loimaan kaupunkikeskustan välinen yhdys- kuntarakenne täydentyy uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä. Taajamarakenne kasvaa pitkälti valtatien 9 ja uusien tieyhteyksien mukaisesti.

Ydinkeskustan nykyistä rakennettua ympäristöä hyödynnetään tehostamalla ja tiivistämällä maankäyttöä. Asutuksen tiivistyminen keskustassa parantaa keskustan palvelujen ja kivijal- kamyymälöiden toimintaedellytyksiä. Asuin-, työpaikka- ja palvelualueet muodostavat keskus- tassa tiiviin kompaktin rakenteen, jolloin liikkumistarpeet voidaan minimoida. Keskusta ja valta- tien 9 varsi kehittyvät palvelujen osalta merkittävästi, jolloin kaupungin vetovoima myös seu- dullisesti vahvistuu. Luomalla hyvien liikenneyhteyksien varrelle yritysalueita parannetaan seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia valtatien 9 varren kuntien sekä Turku-Tampere- Helsinki-kolmiossa edullisesti sijoittuvien Loimaan, Huittisten ja Forssan kaupunkien kesken.

Laajimmin uusia asuinalueita nousee Juvan alueelle sekä Suopellon eteläpuolelle. Lisäksi uu- sia asuinalueita sijoittuu Hirvikosken suuntaan muun muassa Loimijoen läheisyyteen, Myllyky- län ympäristöön nykyisten asuinalueiden jatkoksi sekä Hulmille ja Mäenpäähän. Uudet asuin- alueet tukevat pitkälti nykyistä asutus- ja palvelurakennetta. Ainoastaan Juvan alueelle muo- dostuu uusi ja laaja asuinalue, jossa palvelut ovat tämänhetkisten tieyhteyksien kautta kauka- na. Uusi eritasoliittymä sekä uudet tieyhteydet parantavat kuitenkin yhteyksiä. Uudet liikenne- järjestelyt ja aluevaraukset mahdollistavat, kaavoituksen niin salliessa, myös uuden palvelu- keskittymän muodostumisen uuden eritasoliittymän läheisyyteen. Ydinkeskustan rakenteen täydentäminen ja tiivistäminen luovat uusia asuntoja myös kerrostaloon ja lähipalvelujen ää- reen asumaan haluaville.

Uudet asuinalueet ja vanhan asuinrakenteen täydentäminen luovat monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Loimijoen varrelle ja metsäsaarekkeiden suojiin peltomaisemien äärelle nou- sevat asuinalueet tarjoavat laadukkaita asumisen mahdollisuuksia. Virkistysalueiden ja virkis- tyskeskusten läheisyyteen nousevat asuinalueet houkuttelevat luontoa, rauhaa ja liikuntaa ar-

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 12 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006 vostavia asukkaita, kun Hirvikosken keskustan ja Myllykylän asuinalueet tarjoavat puolestaan perinteisiä pientaloasumisen mahdollisuuksia lähipalveluiden äärellä. Mäenpään asuinalueet houkuttelevat asukkaita hienolla ympäristöllä Loimijoen läheisyydessä. Ydinkeskustan tiivistä- minen ja täydentäminen tarjoaa asuinalueen niille, jotka arvostavat lähipalveluita, lähiaktivi- teetteja sekä lyhyitä etäisyyksiä asuinalueellaan.

Uudet työpaikka-alueet sijoittuvat liikenteellisesti hyville paikoille valtatien 9 läheisyyteen sekä uusien tie- ja eritasoliittymien yhteyteen. Ydinkeskustan rakenteen tiivistäminen ja täydentämi- nen sekä Mäenpäähän nousevat asuinalueet parantavat keskustan palvelualueen kasvumah- dollisuuksia. Etenkin iäkkäiden määrän kasvaessa keskustan hyvinvointipalvelujen merkitys kasvaa.

Nykyiset virkistys- ja viheralueet kaupungin keskustassa sekä Hirvikoskella ja Kartanomäellä säilytetään ja niitä kehitetään edelleen. Virkistysalueiden keskinäistä yhteyttä parannetaan uu- silla kevyen liikenteen yhteyksillä. Virkistysreitistö monipuolistuu Loimijoen ja Petäjoen varrelle kehitettävien uusien reittien seurauksena. Pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu myös nykyi- sen maakaatopaikan kehittäminen virkistyspalvelualueena.

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen parantamiseksi huomioidaan maaseutumaisemien säilyminen osana asuinympäristöä ja rakentamalla uusia asuinalueita niin, että niiltä on hyvät yhteydet luontoon. Tavoitteena on, että asumista ei ohjata viljelyalueille. Toisaalta tuodaan esille myös Loimijoen varrelle rakentunutta tehdashistoriaa säilyttämällä vanhat tehdasalueet mahdollisimman hyvin alkuperäisessä ulkoasussaan, mutta samalla monipuolistamalla raken- nusten toimintaa, jos perinteinen toiminta on lopettanut alueella.

Tieyhteyksiä parannetaan merkittävästi. Valtatien 9 kuuluminen runkoverkkoon edellyttää uu- sia tiejärjestelyjä. Tämän vuoksi Loimaalla varaudutaan kahteen uuteen eritasoliittymään sekä rinnakkaisteihin. Itäinen rinnakkaistie kulkee eteläisimmästä eritasoliittymästä pohjoisimpaan uuteen eritasoliittymään asti. Läntinen rinnakkaistie kulkee puolestaan eteläisestä eritasoliitty- mästä nykyiseen eritasoliittymään asti. Näiden lisäksi Juvan sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiä pa- rannetaan uusilla tieyhteyksillä, joista erkanee yhteydet niin valtatien kahdelle eritasoliittymälle kuin Hirvikoskentielle ja Oripääntiellekin. Kehityskuvassa varaudutaan myös eteläisen ja poh- joisen ohitustien ja raideliikenteen osalta rinnakkaisraiteen rakentamiseen pidemmällä aikavä- lillä.

Vesi- ja jätehuollon järjestäminen vaativat merkittäviä satsauksia uusilla asuin- ja työpaikka- alueilla. Vesi- ja jätehuollon järjestäminen ydinkeskustassa ja muualla taajamarakenteen sisäl- lä sekä reunoilla on mahdollista hoitaa suhteellisen kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi maan- käyttöä on osoitettu alueille, jotka toteutuessaan voivat vaatia maaperän puhdistamisen.

2.3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA MAANKÄYTÖN MUUTOKSET

Kehityskuvatyö on ollut vuorovaikutteinen prosessi, jossa kaupungin viranhaltijoiden ja luotta- mushenkilöiden paikallisten asioiden tuntemus on ollut vankkana pohjana. Työryhmässä ja valtuustoseminaareissa työstetty maankäytön kehityskuva tuo voimakkaasti esiin sen tosiasi- an, että valtatie 9 varsi sekä Hirvikosken ja kaupunkikeskustan väliset alueet koetaan nykyis- ten keskusten rinnalla oleellisiksi osiksi Loimaan kaupungin maankäytön kehittämisessä. Vai- kutusten arviointi on ollut osa kehityskuvatyötä. Seuraavassa taulukossa on tuotu esille kehi- tyskuvan myönteiset ja kielteiset vaikutukset.

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 13 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

Myönteiset vaikutukset

+ Yrityselämälle runsaasti tilaa + Vt 9 vartta hyödynnetään osoittamalla laajoja alueita yritysalueiksi + Yritysalueiden liikenneyhteydet paranevat

+ Yhdyskuntarakenteen täydentyminen Hirvikosken ja kaupunkikeskustan välillä + Uudet yritysalueet mahdollistavat yritysten ja työpaikkojen määrän kasvun Loi- maalla, millä positiivinen vaikutus myös väestömäärän kasvuun kaupungissa + Asemanseudun vahvistuminen uusien asuinalueiden ja keskustan asutuksen tiivis- tymisen myötä + Monipuoliset asumisen mahdollisuudet + Uudet asuinalueet Hirvikosken taajaman reunamilla sekä Hirvikosken eteläpuolella tukevat olemassa olevan Hirvikosken koulun toimintamahdollisuuksia + Jokivarren hyödyntäminen asuin- ja virkistyskäytössä

+ Virkistysverkosto yhtenäiseksi yhdistäen myös osan virkistyspalvelukeskuksista ja pururadoista yhteen + Virkistyspalvelujen monipuolistuminen

+ Keskustan ja Hirvikosken läpiajoliikenne vähenee + Juvan alueen liikenneturvallisuus paranee + Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat etenkin vt 9 uuden alikulun myötä

+ Tukeutuu osittain kaupungin maanomistukseen: etenkin Loimijoen eteläpuoli Hirvi- kosken suunnalla

Kielteiset vaikutukset

- Laajentaa yhdyskuntarakennetta (etenkin Loimijoen eteläpuoli Hirvikosken suun- nalla) - Hajauttaa palvelurakennetta – kauppojen lisääntyminen edelleen vt 9 varrella ja uuden eritasoliittymän yhteydessä - Palvelu-, tuotanto- sekä asuinalueita pelloille, joissa perustamisolosuhteet vaativat - Rakentaminen pelloille heikentää maisemanäkymiä, etenkin valtatien läntisellä puolella Hirvikosken suuntaan - Maankäyttö- ja liikennesuunnitelmien kokonaisvaltainen toteuttaminen vaatii mitta- via investointeja tie- ja katuverkkoon sekä kunnallistekniikkaan - Kartanomäen itäpuolisten alueiden asuinympäristö häiriintyy jonkin verran uuden rinnakkaistien takia

Kehityskuvan lähtökohtana on, että Loimaan kaupunki on osa Turun, Tampereen ja Helsingin muodostamaa kaupunkikolmiota, jossa yhteistyö Forssan ja Huittisten kaupunkien kanssa sy- venee ja jossa logistisesta asemasta ammennetaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Valtatien 9 kehittäminen ja uudet liikennejärjestelyt sekä työpaikka-alueet tukevat vahvasti tätä kehitystä. Varautuminen kaksoisraiteeseen lisää verkostoitumisen ja yhteistyön syventämistä radanvar- sikaupunkien ja kuntien kesken.

Uudet olevaan rakenteeseen tukeutuvat ja sitä täydentävät asuinalueet vahvistavat nykyisten keskusten palvelujen tarjontamahdollisuuksia. Uuden eritasoliittymän ja Juvan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä seurauksena on, että kaupallisten toimijoiden kiinnostus eritasoliit-

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 14 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006 tymän alueesta lisääntyy. Vaarana on päivittäistavara- ja erikoiskauppojen siirtyminen alueelle, jolloin etenkin ydinkeskustojen palvelujen toimintamahdollisuudet heikkenevät. Tällöin keskus- tan asuinympäristön laatukin heikkenee, etenkin iäkkäiden ja autottomien näkökulmasta. Tule- valla maankäytön suunnittelulla on merkittävä vaikutus tähän kehitykseen.

Uudet palvelu- ja tuotantoalueet jatkavat valtatien 9 varrelle muodostunutta yritysaluetta uuden eteläisen eritasoliittymän yhteydessä sekä Juvan alueelle johtavan uuden tien varressa. Uusi- en yritysalueiden myötä elinkeinoelämän painopiste siirtyy valtatien varrelle hyvien liikenneyh- teyksien ulottuville. Uusien yritysalueiden sijainnin ja uusien tieyhteyksien ansiosta raskaan liikenteen kulku asuinalueiden ja pienten teiden kautta vähenee merkittävästi.

Loimaan Hirvikosken ja Tuulensuun urheilukeskukset sekä Suopellon ja Kartanomäen kunto- polut tarjoavat eri puolilla kaupunkia erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia. Kehityskuva koros- taa alueiden edelleen kehittämistä osana loimaalaista liikuntakulttuuria. Kehityskuvassa esite- tään lisäksi virkistysalueiden välisten yhteyksien kehittämistä niin, että alueet tarjoavat yhdes- sä maaseutualueen kanssa oivan ulkoiluympäristön, jonne pääsee helposti omalta asuinalu- eeltaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on virkistyspalvelualueen perustaminen nykyiselle maa- kaatopaikka-alueelle.

Verrattuna alueelle vuonna 1995 laadittuun osayleiskaavaan maankäytön kehityskuvassa voi nähdä joitain eroja maankäytön kehittämisessä. Merkittävimpiä muutoksia ovat kehityskuvassa esitetyt tieyhteydet ja eritasoliittymät sekä näiden mukanaan tuomat yritysalueet. Pohjoinen ohitustie on kehityskuvassa pohjoisempana kuin vuoden 1995 osayleiskaavassa. Kehitysku- vassa taajaman pohjoispuolelle on ositettu eritasoliittymä, kun osayleiskaavassa on turvaudut- tu risteilyyn. Lisäksi eteläisen eritasoliittymän yhteyteen ja siitä Juvaan päin lähtevän tieyhtey- den varrelle on osoitettu enemmän työpaikka-alueita kuin vuoden 1995 osayleiskaavassa. Asutusta on sen sijaan osoitettu enemmän Hirvikosken yhteyteen Onkijoentien varrelle, Mylly- kylään sekä kaupunkikeskustan pohjoispuolelle Hulmin läheisyyteen sekä jonkin verran Loimi- joen varrelle Mäenpäähän kuin mitä vuoden 1995 osayleiskaavassa on esitetty. Kehityskuvas- sa virkistysreittien yhtenäisyys on myös vahvemmin esillä kuin osayleiskaavassa.

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc SUUNNITTELUKESKUS OY 15 LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

2006

LIITTEET

LIITE A Kehityskuvavaihtoehto 1, ”Loimaan luontovoima” LIITE B Kehityskuvavaihtoehto 2, ”Loimaan kasvuvoima” LIITE C Kehityskuvavaihtoehto 3, ”Loimaan vetovoima” LIITE D Merkintöjen selitys LIITE E Keskustan kehittäminen LIITE F Keskustan kehittäminen, havainnekuva LIITE G Keskustan kehittäminen, otteita kevään 2006 kilpailutuloksista LIITE H Keskustan kehittämisselvitys, Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu LIITE KKE Kehityskuva LIITE KKE sel Merkintöjen selitys

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_kehityskuvat_osa_II.doc