DOCSLIB.ORG

Kutsuntakuulutus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kutsuntakuulutus Puolustusvoimat 1 (2) Lounais-Suomen aluetoimisto KUTSUNTAKUULUTUS Kutsunnanalainen on miespuolinen Suomen kansalainen, joka: - kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta; - on jäänyt edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei hänen palveluskelpoisuudestaan ole vielä erikseen tehty päätöstä eikä hän ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta; tai - on määrätty tämän vuoden kutsuntaan uudelleen tarkastettavaksi. Kutsunnanalainen ei ole asevelvollinen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden tai päätöksen kansalaisuudesta sinä vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta tai sen vuoden jälkeen. Hänet voidaan kuitenkin määrätä muuhun aluetoimiston järjestämään tarkastukseen. Läsnäolovelvollisuus kutsunnassa Kutsunnanalaisen tulee osallistua kutsuntatilaisuuteen henkilökohtaisesti, jollei häntä ole vapautettu läsnaolovelvollisuudesta. Aluetoimisto voi vapauttaa henkilökohtaisesta läsnäolovelvollisuudesta kutsunnassa asevelvollisen: - jolla on vaikea vamma tai sairaus; - joka on osallistunut erikoisjoukkojen valintakokeeseen ja joka on määrätty palvelukseen; tai - joka asuu ulkomailla ja on toimittanut lääkärinlausunnon tai muun luotettavan selvityksen, jonka perusteella hänen palveluskelpoisuutensa voidaan määrittää Kutsunnanalainen, joka ei ole osallistunut kutsuntatilaisuuteen laillisen esteen vuoksi, on velvollinen välittömästi laillisen esteen lakattua näyttämään aluetoimistolle toteen esteensä. Jos kutsunnanalainen opiskelee kaukana kutsuntapaikkakunnalta tai hänellä on muu perusteltu syy, hän voi aluetoimiston suostumuksella osallistua muuhun saman vuoden kutsuntatilaisuuteen kuin siihen, johon hänen kutsuntakuulutuksen mukaan on osallistuttava. Kutsunnanalainen velvoitetaan palveluskelpoisuuden selvittämiseksi osallistumaan kutsuntaa edeltävään terveystarkastukseen terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa kutsuntavuonna, jollei tarkastus ole tarpeeton aluetoimiston kutsunnanalaiselta tai muulta taholta kutsunnanalaisen palveluskelpoisuudesta saaman selvityksen tai asevelvollisen ulkomailla asumisen takia taikka muusta erityisestä syystä. Kutsunnanalaisten on kutsuntatilaisuudessa valmistauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Asevelvollinen, joka oikeudettomasti jää määräaikaan saapumatta kutsuntaan tai poistuu tilaisuudesta ilman sotilasviranomaisen antamaa lupaa ennen kuin hänen asiansa on käsitelty, on tuomittava poissaolosta kutsunnasta sakkoon (AsevL 119§). Yhteys-ja lisätietoja ja hakemuslomakkeita saa puolustusvoimien kotisivuilta: www. puolustusvoimat. fi Turussa helmikuun 14. päivänä 2017 Aluetoimiston päällikkö Kutsuntaupseeri -^? Everstiluutnantti Joni Lindeman Yliluutnantti Jaska Hyvönen Lounais-Suomen aluetoimisto Puh 0299480 190 PL 69. 20811 Turku Fax 0299480 191 Suomi Finland lounais-suomenaluet0imisto@mil fi Puolustusvoimat 1(2) Lounais-Suomen aluetoimisto KUTSUNTAKUULUTUS Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 1999 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla vuonna 2017 seuraavassa järjestyksessä: KUNTA SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA ALKUKIRJAIMET Somero A-Ö TI15. Elokuu09. 00 Seurakuntakeskus, Härkälantie 1, Somero Kaarina A-Kin KE 16. Elokuu 09. 00 Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2, Kaarina Kaarina Kio-Pur TO 17. Elokuu 09. 00 Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2. Kaarina Kaarina Pus-0 PE 18. Elokuu 09.00 Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2. Kaarina Kankaanpää A-Ö MA 28. Elokuu 09. 00 Liikuntakeskus, Jämintie 10, Kankaanpää Jämijärvi A-Ö Tl 29. Elokuu 09.00 Liikuntakeskus, Jämintie 10, Kankaanpää Honkajoki A-Ö Tl 29. Elokuu 09.00 Liikuntakeskus, Jämintie 10, Kankaanpää Karvia A-Ö Tl 29. Elokuu 09. 00 Liikuntakeskus, Jämintie 10, Kankaanpää Merikarvia A-Ö KE 30. Elokuu 09.00 Kunnanvirasto, Kauppatie 40, Merikarvia Pomarkku A-Ö KE 30. Elokuu 09.00 Kunnanvirasto, Kauppatie 40, Merikarvia Siikainen A-Ö KE 30. Elokuu 09.00 Kunnanvirasto, Kauppatie 40, Merikarvia Koko Ahvenanmaa A-Ö PE 1. Syyskuu 10. 00 Valtion virastotalo, Torggatan 16, Maarianhamina Rauma A-Laa MA11. Syyskuu09.00 Kaupungintalo, Kanalinranta 3, Rauma Rauma Lab-Rou Tl 12. Syyskuu09.00 Kaupungintalo, Kanalinranta 3, Rauma Rauma Rov-0 KE13. Syyskuu09. 00 Kaupungintalo, Kanalinranta 3, Rauma Uusikaupunki A-Ö TO 14. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Koulukatu 6, Uusikaupunki Kustavi A-Ö PE 15. Syyskuu 10.00 Nuortenkoti, Kisakuja 1, Taivassalo Taivassalo A-Ö PE 15. Syyskuu 10.00 Nuortenkoti, Kisakuja 1, Taivassalo Vehmaa A-Ö PE 15. Syyskuu 10.00 Nuortenkotj, Kisakuja 1, Taivassalo Pori ft-Has TI19. Syyskuu09. 00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12. Pori Pori Hat-Kiv KE 20. Syyskuu 09. 00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12. Pori Pori Klw-LII TO 21. Syyskuu 09. 00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12, Pori Pori Lim-Ora PE 22. Syyskuu 09.00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12. Pori Pori Orb-Räi MA 25. Syyskuu 09.00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12, Pori Pori Räj-Tum Tl 26. Syyskuu 09.00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12, Pori Pori Fun-0 KE 27. Syyskuu 09.00 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12. Pori Ulvila ft-Poh Tl 3. Lokakuu 09. 00 Kaupungintalo, Loukkurantie 1, Ulvila Ulvila Poi-0 KE 4. Lokakuu 09. 00 Kaupungintalo, Loukkurantiel, Ulvila Harjavalta »-Ö KE 4. Lokakuu 09. 00 Kaupungintalo, Loukkurantie1, Ulvila Nakkila »-Ö ro 5. Lokakuu 09. 00 Kaupungintalo, Loukkurantie 1, Ulvila Eurajoki »-Ö PE 6. Lokakuu 09.00 Kaupungintalo, Loukkurantie 1, Ulvila Säkylä »-Ö MA 9. Lokakuu 09.00 Porin prikaatin upseerikerho. Huovintie 6, Säkylä Kokemäki w MA 9. Lokakuu 09. 00 Porin prikaatin upseerikerho, Huovintie 6, Säkylä Eura <-ö n 10. Lokakuu 09.00 Porin prikaatin upseerikerho, Huovintie 6, Säkylä Huittinen \-0 KE 11. Lokakuu 09.00 Porin prikaatin upseerikerho, Huovintie 6, Säkylä O ripaa »-Ö ro 12. Lokakuu 09.00 Evankelinen Kansanopisto, Opistontie 4, Loimaa Loimaa i\-Mus ro 12. Lokakuu 09.00 Evankelinen Kansanopisto, Opistontie4, Loimaa Loimaa Mut-Ö PE 13. Lokakuu 09.00 Evankelinen Kansanopisto, Opistontie4, Loimaa Laitila »-Ö n 17. Lokakuu 09.00 Kaupungintalo, Keskuskatu 30, Laitila Pyhäranta l-Ö n 17. Lokakuu 09.00 Kaupungintalo, Keskuskatu 30, Laitila Naantali \-Luu KE 18. Lokakuu 09.00 Seurakuntakeskus, Piispantie2, Naantali Naantali -uv-0 ro 19. Lokakuu 09.00 Seurakuntakeskus, Piispantie2, Naantali Salo Uir VIA 23. Lokakuu 09. 00 Salon urheilutalo, Perniöntie 7. Salo Salo is-Kym n 24. Lokakuu 09. 00 Salon urheilutalo, Perniöntie7. Salo Lounais-Suomen aluetoimisto Puh. 0299480190 käännä PL 69, 20811 Turku Fax 0299480 191 Suomi Finland lounais-suomenaluetoimisto@mil. f1 Puolustusvoimat 2(2) Lounais-Suomen aluetoimisto Salo Kyn-Nor KE 25. Lokakuu 09. 00 Salon urtieilutalo, Pemiöntie 7, Salo Salo Nos-Sel TO 26. Lokakuu 09.00 Salon urtieilutalo, Pemiöntie 7, Salo Salo Sem-0 PE 27. Lokakuu 09.00 Salon urheilutalo, Perniöntie 7, Salo Rusko A-Ö Tl 31. Lokakuu 09.00 Ruskotalo, Talkootie 3, Rusko Raisio A-Mai KE 1. Marraskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2, Raisio Raisio Maj-0 TO 2. Marraskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Kirkkoherrankuja 2, Raisio Mynämäki A-Ö MA 6. Marraskuu 09.00 Seurakuntakoti, Keskuskatu 17, Mynämäki Lieto A-Lin Tl 7. Marraskuu 09.00 Kunnantalo, Kirkkotie 13, Lieto Lieto Lio-Ö KE 8. Marraskuu 09.00 Kunnantalo, Kirkkotie 13, Lieto Parainen, matsin kieliset A-Ö TO 9. Marraskuu 09. 00 Kaupungintalo, Rantatie 28, Parainen Parainen, suomenkieliset A-Ö PE 10. Marraskuu 09. 00 Kaupungintalo, Rantatie 28, Parainen Nousiainen A-Ö Tl 14. Marraskuu 09. 00 Maskutalo, Seurantalontie 2, Masku Masku A-Laa Tl 14. Marraskuu 09. 00 Maskutalo, Seurantalontie2, Masku Masku Lab-Ö KE 15. Marraskuu 09. 00 Maskutalo, Seurantalontie2, Masku Koski TL A-Ö TO 16. Marraskuu 09. 00 Pöytyän Kisariihi, Yläneentie 14, Riihikoski Pöytyä A-Ö TO 16. Marraskuu 09. 00 Pöytyän Kisariihi, Yläneentie 14, RiJhikoskl Marttila A-Ö PE 17. Marraskuu 09. 00 Pöytyän Kisariihi, Yläneentie 14, Riihikoski Aura A-Ö PE 17. Marraskuu 09. 00 Pöytyän Kisariihi, Yläneentie 14, Riihikoski Kemiönsaari A-Ö Tl 21. Marraskuu 10. 00 Virastotalo, Malmitie 2, Taalintehdas Sauvo A-Ö KE 22. Marraskuu 09. 00 Mikaelintalo, Pyölintie3, Paimio Paimio A-Lei KE 22. Marraskuu 09. 00 Mikaelintalo, Pyölintie3, Paimio Paimio Lej-Ö TO 23. Marraskuu 09. 00 Mikaetintalo, Pyö)intie3, Paimio Turku, ruotsinkieliset A-Ö Tl 28. Marraskuu 09. 00 Tumn Messukeskus, Messu kentän katu 9-13, Turku Turku, suomenkieliset ja muut A-Haj KE 29. Marraskuu 09. 00 Tumn Messukeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku Turku, suomenkieliset ja muut Hak-Kes TO 30. Marraskuu 09. 00 Turun Messukeskus, Messu kentän katu 9-13, Turku Turku, suomenkielisetja muut Ket-Liu PE 1. Joulukuu 09. 00 Tumn Messukeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku Turku, suomenkielisetja muut Liv-Pek Tl 12. Joulukuu09. 00 Tumn Messukeskus, M essu kentänkatu 9-13, Turku Turku, suomenkieliset ja muut Pel-Sou KE13. Joulukuu09. 00 Tumn Messukeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku Turku, suomenkieliset ja muut Sov-0 TO 14. Joulukuu 09.00 Turun Messukeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku Erikseen käsketyt PE 15. Joulukuu 09.00 Tumn Messukeskus, Messu kentän katu 9-13, Turku Kutsuntatilaisuudet alkavat yllä olevassa taulukossa ilmoitettuina aikoina. Teidän tulee ilmoittautua kutsuntapaikalla viimeistään 15 min aikaisemmin. Lounais-Suomen aluetoimisto Puh. 0299480190 PL 69. 20811 Turku Fax 0299480 191 Suomi Finland lounais-suomenaluetoimisto@mil. fi.
Load more

Recommended publications
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • Turku-Uusikaupunki Joukkoliikenteen Työmatkapilotti Kysymyksiä Ja Vastauksia
    Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti Kysymyksiä ja vastauksia Mikä Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti on? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet Automotive ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä uusia joukkoliikennevuoroja Turusta Uuteenkaupunkiin. Liikenne on kaikille avointa, mutta vuorot on ajoitettu autotehtaan työaikoihin sopiviksi ja reitti kulkee Uudenkaupungin linja-autoasemalle tehtaan portin kautta. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto oman auton käytölle työmatkoilla. Nopean yhteyden takaamiseksi vuorot pysähtyvät vain muutamilla pysäkeillä. Työmatkapilotin tarkoituksena on selvittää kyseisen reitin matkustajapotentiaalia. Lisäksi kokeillaan mobiilisovelluksen ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. Mikäli matkustajamäärät muodostuvat kokeilun aikana riittäviksi, tavoitteena on että liikenne järjestyy jatkossa markkinaehtoisesti ilman viranomais- tai yritystukea. Miksi kokeiluhanke toteutetaan? Pilottihankkeella pyritään osaltaan vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin. Valmet Automotive rekrytoi kevään 2017 aikana Uudenkaupungin autotehtaalle yli 1 000 uutta työntekijää. Arvion mukaan merkittävä osa uusista työntekijöistä tulee pendelöimään Turun seudulta. Sekä autotehtaan että alueen viranomaisten intressinä on tukea työvoiman liikkuvuutta ja löytää työntekijät avoimiin työpaikkoihin. Työntekijöille halutaan tarjota vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen. Toimivalla joukkoliikenneyhteydellä madalletaan kynnystä hakeutua autotehtaalle töihin ja mahdollistetaan se myös henkilöille,
    [Show full text]
  • Local Culture As a Resource in Regional Development in the Southwest-Finland Archipelago
    LOCAL CU LT U RE AS A ResOURCE in REGIONAL DevelOPment in THE SOutHWest-FinlAND ARCHIPelAGO KATRiinA SiivOnen PhD, Senior Researcher, Docent Finland Futures Research Centre 20014 University of Turku, Finland e-mail: [email protected] ABSTRACT In cultural and regional politics in the European Union, and in practice for instance in the Southwest-Finland Archipelago, local culture and cultural heritage are con- sidered resources. Global boundlessness, heterogeneity and change are basic qual- ities of culture. However, in regional development, culture is seen and used as a number of different local cultures with their own essential cultural heritage. The culture of local everyday life is opposite to, and in tension with, the con- struct of cultures used in regional development. Accordingly, culture should pri- marily be safeguarded as a heterogenic, dynamic and interactive process of eve- ryday life. This process is the most important resource of local culture. In addi- tion, culture should be safeguarded as value-based cultural constructions, such as brands or common identities of certain cultures, with for instance cultural heritage as a part of it. In the latter case, a common, transparent definition of these brands, identities and cultural heritages with their different values, is needed. KEYWORDS: cultural sustainability ● regional development ● Southwest-Finland Archipelago ● everyday culture ● production of cultural heritage HOW CultuRE funCtiOns AS A ResOURCE? In this article I analyse local cultural identities in everyday life, and cultural elements used as brands or identities in local development work in the Southwest-Finland Archi- pelago. Local cultural elements and identities can be seen as resources in many ways.
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Old Wooden Towns
    TURKU NAANTALI UUSIKAUPUNKI RAUMA PORI WELCOME TO OLD WOODEN TOWNS Walking around old towns is like stepping into a fairy tale: the colourful wooden houses, decorative gates, cobblestone streets and beautiful public buildings create an atmosphere of the long-forgotten past. In old Finnish coastal towns you find many lovely restaurants, cafés, shops and museums. Most of the buildings in these conservation areas date back to the 18th and 19th centuries, and strict regulations ensure that the area will retain their history. You can reach Turku by plane www.air-baltic.com via Riga, via Helsinki www.finnair.com or via Stockholm www.flysas.com and rent a car www.hertz.fi for your tour. If you want admire the beautiful archipelago and you come by your own car, take ferry from Stockholm www.silja.com or www.vikingline.com to Turku or from Kapellskär to Naantali www.finnlines.com. The Old Wooden Towns - tour on a map. OLD WOODEN TOWNS TOUR -TURKU www.visitturku.fi It all began on the Aura river. Do you know how to recognise a European city dating from the Middle Ages? A riverfront, market square, castle and cathedral, just to name a few. Sounds familiar – in fact, it sounds just like Turku. Turku is not only the one city in Finland that meets the above description, it is also a destination filled with events and things to do, not to mention the European Capital of Culture for 2011. You are most welcome to come and enjoy yourself in the cradle of history and culture! Luostarinmäki is a whole museum village dating from the 1700s and 1800s.
    [Show full text]
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku
    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
    [Show full text]
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • HELSINKI Liiketoiminnan Erikoisammattitutkinto, Henkilöstöhallinnon Osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Bi
    HELSINKI Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, henkilöstöhallinnon osaamisala Satu-Maaret Kaarina Brofeldt Helsinki, Minna Birgit Marika Hietikko Masku, Katja Maria Hjelt Turku, Henna Marika Jurvanen Lappeenranta, Vesa Kalevi Jyrkkänen Lieto, Kaisa Karoliina Karjalainen Helsinki, Jenna-Mari Annika Karttunen Espoo, Mia Leena Keijonen Pihtipudas, Ulla Elina Lainio Helsinki, Anne Maria Myllymäki Pori, Johanna Maria Mäkelä Akaa, Eija Susanna Männistö Hyvinkää, Maiju Henriikka Niemi Hämeenkyrö, Tomi Juhani Nieminen Lieto, Veera Susanna Rasela Porvoo, Juha Tapani Setälä Pyhtää, Juha Tapio Sihvonen Vantaa, Kristiina Tuulikki Vilkman Helsinki, Minna Pauliina Virta Sastamala KANKAANPÄÄ Turvallisuusalan ammattitutkinto Pasi Veli Tapio Heinäaho Kankaanpää, Juha Jaakko Oskari Isohaka Siikainen, Jari-Pekka Koskinen Kankaanpää, Jesse Jorma Kullervo Peltoniemi Ikaalinen, Liisa Juliaana Rajala Kankaanpää, Antti Jaakko Tapio Tähtinen Kankaanpää, Maarit Susanna Tähtinen Kankaanpää KOKEMÄKI Turvallisuusalan ammattitutkinto Sari Susanna Hyvärinen Huittinen, Titta Anne-Marie Kisko Kokemäki, Henniina Aleksandra Mannerlehto Kokemäki, Satu Maarit Nieminen Harjavalta, Jari Risto Robert Nurmi Nakkila, Susanna Anni Maria Santala Säkylä LAITILA Energia-alan erikoisammattitutkinto, sähköverkkoasennuksen osaamisala, sähköverkkomestari Ville Tapio Liukas Rauma Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Petri Juha Tapani Ekberg Kokemäki, Antti Samuli Halmela Pori, Taija Mari Kaarina Jalonen Laitila, Mervi Anitta Keskitalo Taivassalo, Sari Hannele Koski Laitila,
    [Show full text]
  • SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-Uudistuksen Taustaraportti
    SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-uudistuksen taustaraportti Antti Parpo Muutosjohtaja Turun kaupunki Luonnos 30.8.2016 Sisällys 1 Varsinais-Suomen väestö ja väestön hyvinvointi ................................................................ 1.1 Väestö ja väestöennuste .................................................................................................... 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila .................................................................................... 2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat ........................................................... 2.1 Palvelujen järjestäjäorganisaatiot ....................................................................................... 2.2 Palvelujen tuottajaorganisaatiot .......................................................................................... 2.2.1 Julkiset palveluntuottajat .............................................................................................. 2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat ........................................................................................... 3 Sosiaali- ja tervyespalvelujen talous ..................................................................................... 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ....................................................................... 3.2 Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeista ja kustannuskehityksestä .......... 4 Sosiaali- ja terveyespalvelujen henkilöstö ..........................................................................
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through June 2019 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 20 20 0 20 100.00% 0 5 MC N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 5 0 0 0 0.00% 5 8 M,VP,MC,SC 12 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 1 2 -1 -3.03% 33 9 0 M,MC,SC 1 $1000.00 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 3 1 2 7.14% 28 36 0 M,MC,SC 0 $546.20 20334 AURA 11/07/1968 Active 41 1 1 0 0.00% 41 3 1 M,MC,SC 13 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 16 3 1 2 14.29% 14 2 0 M,MC 1 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 2 0 2 15.38% 13 0 M,MC,SC 12 $874.42 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 24 2 1 1 4.35% 23 10 1 SC 24+ 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 28 0 1 -1 -3.45% 29 15 4 M,MC,SC 13 20339 KAARINA 02/21/1966
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]