SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-Uudistuksen Taustaraportti
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-uudistuksen taustaraportti Antti Parpo Muutosjohtaja Turun kaupunki Luonnos 30.8.2016 Sisällys 1 Varsinais-Suomen väestö ja väestön hyvinvointi ................................................................ 1.1 Väestö ja väestöennuste .................................................................................................... 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila .................................................................................... 2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat ........................................................... 2.1 Palvelujen järjestäjäorganisaatiot ....................................................................................... 2.2 Palvelujen tuottajaorganisaatiot .......................................................................................... 2.2.1 Julkiset palveluntuottajat .............................................................................................. 2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat ........................................................................................... 3 Sosiaali- ja tervyespalvelujen talous ..................................................................................... 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ....................................................................... 3.2 Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeista ja kustannuskehityksestä .......... 4 Sosiaali- ja terveyespalvelujen henkilöstö ........................................................................... 5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä olevat tietojärjestelmät 6 Pohdinta .................................................................................................................................. Lähteet ........................................................................................................................................ Liitteet ......................................................................................................................................... Saatteeksi Sosiaali- ja terveyspalvelut Varsinais-Suomessa –raportin tavoitteena on antaa sote-uudistuksen val- mistelijoille tiivis ja karkea yleiskuva maakunnan väestön hyvinvoinnista ja maakunnan sosiaali- ja ter- veydenhuollon palveluista. Raportissa väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelut esitellään ylätasolla. Sote-uudistuksen valmistelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiskohtaisempi tarkastelu alistetaan teemakohtaisesti Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmisteluorganisaation alatyöryh- mille. Alatyöryhmät kartoittavat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä olemassa olevia asioita kulloisen- kin tarpeen mukaisesti ja vain siinä määrin kuin se tukee sote-palvelujen tulevaisuuteen tähtäävää sote-uudistuksen valmistelutyötä. Raportissa kiinnitetään huomioi maakunnan väestörakenteeseen ja väestöennusteeseen. Erikseen kartoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät sekä palveluntuottajat. Julkisen palvelutuotannon rinnalla arvioidaan yksityisen palvelutuotannon laajuutta. Selvitystyössä kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen talouteen sekä laaditaan erikseen skenaario maakunnan sosiaali- ja terveyspalelu- jen tulevaisuuden kustannuspaineista palvelusektoreittain. Sosiaali- ja teveyspalveluissa työskentelvän henkilöstön määrä raportoidaan erikseen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lisäksi kartoitetaan, kuinka monta henkilöä työskentelee julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tukihenkilötehtävissä. Raportin lo- pussa tehdään listaus ja yhteenveto sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämistä tietojärjestelmistä. Raportissa ei kiinnitetä huomiota mm. palveluprosesseihin. Myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöistä ei tehdä kartoitusta. Kiinteistöjen kartoitus sovittiin maakunnan sote-johtajien kesken siir- rettävän tarvittavilta osin sote-uudistuksen jatkovalmisteluun. Lisäksi Suomen hallituksen kesäkuussa 2016 tekemät sote- ja maakuntauudistuksen alustavat lakilinjaukset siitä, että vain sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kiinteistöt siirtyvät maakunnalle vähentävät myös osaltaan kattavan maakunnallisen kiinteistöselvityksen tekemistä. 3 1. Varsinais-Suomen väestö ja väestön hyvinvointi 1.1 Väestö ja väestöennuste Varsinais-Suomessa asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 474 323 asukasta. Varsinais-Suomessa vä- estö on keskittynyt Turun seutukunnalle, jossa asuu lähes 70 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Varsinais-Suomen väestömäärän ennustetaan nousevan maltillisesti tulevaisuudessa. Maakunnan si- sällä väestökehityksen ennustetaan olevan kaksijakoinen. Turun seudun väestön odotetaan jatkossa kasvavan samalla kun muiden seutukuntien väestömäärät supistuvat. Maakunnassa väestön siis en- nustetaan yhä siirtyvän keskuskaupungin ympärille. Kaupungistuminen on muun Suomen tapaan myös Varsinais-Suomessa valitseva ilmiö Taulukko 1. Varsinais-Suomen väestö 2015 lopussa ja väestöennuste (Tilastokeskus 2016a) Kokonaisväestö% alueen Ennuste % alueen % alueen % alueen 2015 väestöstä 2020 väestöstä 2025 väestöstä 2030 väestöstä Varsinais-Suomi 474 323 481 701 488 628 494 420 Turun seutu 323 185 68,1 332 048 68,9 340 247 69,6 347 227 70,2 Turku 185 908 39,2 191 356 39,7 196 483 40,2 201 257 40,7 Salon seutu 62 983 13,3 61 993 12,9 61 095 12,5 60 289 12,2 Loimaan seutu 34 819 7,3 34 993 7,3 35 047 7,2 35 066 7,1 Vakka-Suomi 30 970 6,5 30 636 6,4 30 409 6,2 30 157 6,1 Turunmaa 22 366 4,7 22 031 4,6 21 830 4,5 21 681 4,4 Varsinais-Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Työvoiman eläköitymiskehitys on parhaillaan käynnissä. Yli 75-vuotaiden määrän kasvu voimistuu tulevan vuosikymmenen vaihteessa. Samanaikaisesti voi- daan todeta, että Varsinais-Suomessa työikäisten sekä lasten ja nuorten määrät jopa vähäisesti laske- vat. Tällä väestölisellä muutoksella voidaan ennakoivasti todeta olevan merkittävää sosiaali- ja terveys- palvelujen kysyntää lisäävää vaikutusta. 4 Taulukko 2. Varsinais-Suomen väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2016a) Ikäryhmät Vuosi 0-6 7-17 18-64 65-74 75-85 85- 2014 34 298 54 102 284 440 55 715 30 947 13 223 2015 34 047 54 044 283 390 58 181 30 872 13 626 2016 33 791 54 192 282 612 59 060 32 175 13 935 2017 33 377 54 385 281 653 61 583 32 148 14 178 2018 33 069 54 555 281 029 62 869 33 070 14 224 2019 32 900 54 737 280 140 63 900 34 247 14 349 2020 32 787 54 921 279 359 63 724 36 320 14 590 2021 32 649 55 064 278 491 63 042 39 008 14 880 2022 32 603 54 912 278 319 61 763 41 697 15 248 2023 32 553 54 923 278 047 60 616 44 039 15 749 2024 32 491 54 828 277 782 59 904 46 012 16 267 2025 32 410 54 676 277 553 59 389 48 152 16 448 2026 32 312 54 437 277 486 59 062 49 113 17 499 2027 32 196 54 160 277 374 58 621 51 240 17 556 2028 32 065 53 732 277 226 58 764 52 379 18 146 2029 31 925 53 408 276 963 58 838 53 311 18 958 2030 31 785 53 202 276 723 58 901 53 356 20 453 2031 31 646 53 043 276 342 58 912 53 041 22 369 2032 31 518 52 853 276 028 59 275 52 252 24 271 2033 31 404 52 749 275 655 59 648 51 544 25 944 2034 31 315 52 620 275 721 59 469 51 170 27 303 2035 31 248 52 469 275 881 59 141 50 963 28 458 2036 31 206 52 304 276 244 58 662 50 904 29 335 2037 31 179 52 133 276 724 57 978 50 760 30 297 2038 31 171 51 956 277 453 56 863 51 095 30 887 2039 31 179 51 769 277 732 56 201 51 378 31 480 2040 31 187 51 588 277 673 56 027 51 631 31 909 Väestömuutoksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve todennäköisesti kasvaa. Samalla se väestön osa supistuu, joka rahoittaa julkiset palvelut. Muutos Varsinais-Suomen demografiassa tu- lee mitä ilmeisemmin vaikeuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta, mikäli kansantalouden kasvu ei eliminoi väestömuutoksen vaikutuksia. Pitkän aikavälin talousennusteet lähtevät oletuksesta, missä Suomi siirtyy ns. jälkiteollisen hitaan ta- louskasvun aikaan. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän vajaaseen prosenttiin tulevan 25 vuoden ai- kana (Kilponen, Kinnunen, & Mäki-Fränti 2014). Hidas talouskasvu yhdistettynä ikääntyvän väestön kasvaviin palvelutarpeisiin on yhtälönä vaikeasti ratkaistava. On pääteltävissä, että tulevaisuudessa 5 julkisesti rahoitettujen palvelujen turvaaminen kansalasille edellyttää tuottavuuden paranemista sosi- aali- ja terveyspalveluissa. 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila Varsinais-suomalaisten hyvinvointia ja terveydentilaa käydään läpi vain pääpiirteittäin ja suppeahkosti tarkastelemalla varsinais-suomalaisten tulonjakoa, työttömyyttä, nuorten koulutuksen ulkopuolelle jää- mistä sekä terveydentilaan liittyviä indikaattoreita. Väestön hyvinvointia arvioidaan tulonjakoa kuvaa- villa pienituloisuusasteella ja gini-kertoimella sekä työttömyyden tunnusluvuilla. Väestön terveyttä ku- vaavina indikaattoreina käytetään PYLL-indeksiä (Potential Years of Life Lost) ja sairastavuusindeksiä. Tulonjako Kansainvälisesti käytetty tapa mitata pienituloisuutta perustuu mittariin, jolla osoitetaan suhteellisesti se osa väestöstä, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle pienituloisuuden rajan. Pienituloisuuden rajaksi määritellään 60 prosenttia kaikkien tulonsaajien mediaanitulosta. Gini-kertoin puolestaan kuvaa tulon- jaon tasa-arvoa. Mitä korkeampi gini-kerroin on sitä epätasaisempi on myös tulonjako väestön keskuu- dessa. Teoreettisesti täydellinen tulonjako, ts. tilanne, jossa kaikki tulot on jaettu tasan väestön kesken, toteutuu silloin, kun gini-kerroin on arvoltaan 0. Vastaavasti arvo 1 indikoi täydellistä tulonjaon eriarvoi- suutta, jossa kaikki tulot kanavoituvat väestössä yhdelle henkilölle. Taulukko 3. Varsinais-suomalaisten