SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-Uudistuksen Taustaraportti

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-uudistuksen taustaraportti

Antti Parpo Muutosjohtaja Turun kaupunki Luonnos 30.8.2016

Sisällys

1 Varsinais-Suomen väestö ja väestön hyvinvointi ...... 1.1 Väestö ja väestöennuste ...... 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila ......

2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat ...... 2.1 Palvelujen järjestäjäorganisaatiot ...... 2.2 Palvelujen tuottajaorganisaatiot ...... 2.2.1 Julkiset palveluntuottajat ...... 2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat ......

3 Sosiaali- ja tervyespalvelujen talous ...... 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ...... 3.2 Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeista ja kustannuskehityksestä ......

4 Sosiaali- ja terveyespalvelujen henkilöstö ......

5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä olevat tietojärjestelmät

6 Pohdinta ......

Lähteet ......

Liitteet ......

Saatteeksi

Sosiaali- ja terveyspalvelut Varsinais-Suomessa –raportin tavoitteena on antaa sote-uudistuksen val- mistelijoille tiivis ja karkea yleiskuva maakunnan väestön hyvinvoinnista ja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Raportissa väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelut esitellään ylätasolla. Sote-uudistuksen valmistelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiskohtaisempi tarkastelu alistetaan teemakohtaisesti Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmisteluorganisaation alatyöryh- mille. Alatyöryhmät kartoittavat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä olemassa olevia asioita kulloisen- kin tarpeen mukaisesti ja vain siinä määrin kuin se tukee sote-palvelujen tulevaisuuteen tähtäävää sote-uudistuksen valmistelutyötä.

Raportissa kiinnitetään huomioi maakunnan väestörakenteeseen ja väestöennusteeseen. Erikseen kartoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät sekä palveluntuottajat. Julkisen palvelutuotannon rinnalla arvioidaan yksityisen palvelutuotannon laajuutta. Selvitystyössä kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen talouteen sekä laaditaan erikseen skenaario maakunnan sosiaali- ja terveyspalelu- jen tulevaisuuden kustannuspaineista palvelusektoreittain. Sosiaali- ja teveyspalveluissa työskentelvän henkilöstön määrä raportoidaan erikseen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lisäksi kartoitetaan, kuinka monta henkilöä työskentelee julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tukihenkilötehtävissä. Raportin lopussa tehdään listaus ja yhteenveto sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämistä tietojärjestelmistä.

Raportissa ei kiinnitetä huomiota mm. palveluprosesseihin. Myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöistä ei tehdä kartoitusta. Kiinteistöjen kartoitus sovittiin maakunnan sote-johtajien kesken siir- rettävän tarvittavilta osin sote-uudistuksen jatkovalmisteluun. Lisäksi Suomen hallituksen kesäkuussa 2016 tekemät sote- ja maakuntauudistuksen alustavat lakilinjaukset siitä, että vain sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kiinteistöt siirtyvät maakunnalle vähentävät myös osaltaan kattavan maakunnallisen kiinteistöselvityksen tekemistä.

1. Varsinais-Suomen väestö ja väestön hyvinvointi

1.1 Väestö ja väestöennuste

Varsinais-Suomessa asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 474 323 asukasta. Varsinais-Suomessa vä- estö on keskittynyt Turun seutukunnalle, jossa asuu lähes 70 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Varsinais-Suomen väestömäärän ennustetaan nousevan maltillisesti tulevaisuudessa. Maakunnan si- sällä väestökehityksen ennustetaan olevan kaksijakoinen. Turun seudun väestön odotetaan jatkossa kasvavan samalla kun muiden seutukuntien väestömäärät supistuvat. Maakunnassa väestön siis ennustetaan yhä siirtyvän keskuskaupungin ympärille. Kaupungistuminen on muun Suomen tapaan myös Varsinais-Suomessa valitseva ilmiö

Taulukko 1. Varsinais-Suomen väestö 2015 lopussa ja väestöennuste (Tilastokeskus 2016a)

Kokonaisväestö% alueen Ennuste % alueen % alueen % alueen 2015 väestöstä 2020 väestöstä 2025 väestöstä 2030 väestöstä Varsinais-Suomi 474 323 481 701 488 628 494 420 Turun seutu 323 185 68,1 332 048 68,9 340 247 69,6 347 227 70,2 Turku 185 908 39,2 191 356 39,7 196 483 40,2 201 257 40,7 Salon seutu 62 983 13,3 61 993 12,9 61 095 12,5 60 289 12,2 Loimaan seutu 34 819 7,3 34 993 7,3 35 047 7,2 35 066 7,1 Vakka-Suomi 30 970 6,5 30 636 6,4 30 409 6,2 30 157 6,1 Turunmaa 22 366 4,7 22 031 4,6 21 830 4,5 21 681 4,4

Varsinais-Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Työvoiman eläköitymiskehitys on parhaillaan käynnissä. Yli 75-vuotaiden määrän kasvu voimistuu tulevan vuosikymmenen vaihteessa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että Varsinais-Suomessa työikäisten sekä lasten ja nuorten määrät jopa vähäisesti laske- vat. Tällä väestölisellä muutoksella voidaan ennakoivasti todeta olevan merkittävää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää lisäävää vaikutusta.

Taulukko 2. Varsinais-Suomen väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2016a)

Ikäryhmät Vuosi 0-6 7-17 18-64 65-74 75-85 85- 2014 34 298 54 102 284 440 55 715 30 947 13 223 2015 34 047 54 044 283 390 58 181 30 872 13 626 2016 33 791 54 192 282 612 59 060 32 175 13 935 2017 33 377 54 385 281 653 61 583 32 148 14 178 2018 33 069 54 555 281 029 62 869 33 070 14 224 2019 32 900 54 737 280 140 63 900 34 247 14 349 2020 32 787 54 921 279 359 63 724 36 320 14 590 2021 32 649 55 064 278 491 63 042 39 008 14 880 2022 32 603 54 912 278 319 61 763 41 697 15 248 2023 32 553 54 923 278 047 60 616 44 039 15 749 2024 32 491 54 828 277 782 59 904 46 012 16 267 2025 32 410 54 676 277 553 59 389 48 152 16 448 2026 32 312 54 437 277 486 59 062 49 113 17 499 2027 32 196 54 160 277 374 58 621 51 240 17 556 2028 32 065 53 732 277 226 58 764 52 379 18 146 2029 31 925 53 408 276 963 58 838 53 311 18 958 2030 31 785 53 202 276 723 58 901 53 356 20 453 2031 31 646 53 043 276 342 58 912 53 041 22 369 2032 31 518 52 853 276 028 59 275 52 252 24 271 2033 31 404 52 749 275 655 59 648 51 544 25 944 2034 31 315 52 620 275 721 59 469 51 170 27 303 2035 31 248 52 469 275 881 59 141 50 963 28 458 2036 31 206 52 304 276 244 58 662 50 904 29 335 2037 31 179 52 133 276 724 57 978 50 760 30 297 2038 31 171 51 956 277 453 56 863 51 095 30 887 2039 31 179 51 769 277 732 56 201 51 378 31 480 2040 31 187 51 588 277 673 56 027 51 631 31 909

Väestömuutoksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve todennäköisesti kasvaa. Samalla se väestön osa supistuu, joka rahoittaa julkiset palvelut. Muutos Varsinais-Suomen demografiassa tulee mitä ilmeisemmin vaikeuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta, mikäli kansantalouden kasvu ei eliminoi väestömuutoksen vaikutuksia.

Pitkän aikavälin talousennusteet lähtevät oletuksesta, missä Suomi siirtyy ns. jälkiteollisen hitaan ta- louskasvun aikaan. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän vajaaseen prosenttiin tulevan 25 vuoden aikana (Kilponen, Kinnunen, & Mäki-Fränti 2014). Hidas talouskasvu yhdistettynä ikääntyvän väestön kasvaviin palvelutarpeisiin on yhtälönä vaikeasti ratkaistava. On pääteltävissä, että tulevaisuudessa

julkisesti rahoitettujen palvelujen turvaaminen kansalasille edellyttää tuottavuuden paranemista sosiaali- ja terveyspalveluissa.

1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila

Varsinais-suomalaisten hyvinvointia ja terveydentilaa käydään läpi vain pääpiirteittäin ja suppeahkosti tarkastelemalla varsinais-suomalaisten tulonjakoa, työttömyyttä, nuorten koulutuksen ulkopuolelle jää- mistä sekä terveydentilaan liittyviä indikaattoreita. Väestön hyvinvointia arvioidaan tulonjakoa kuvaa- villa pienituloisuusasteella ja gini-kertoimella sekä työttömyyden tunnusluvuilla. Väestön terveyttä ku- vaavina indikaattoreina käytetään PYLL-indeksiä (Potential Years of Life Lost) ja sairastavuusindeksiä.

Tulonjako

Kansainvälisesti käytetty tapa mitata pienituloisuutta perustuu mittariin, jolla osoitetaan suhteellisesti se osa väestöstä, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle pienituloisuuden rajan. Pienituloisuuden rajaksi määritellään 60 prosenttia kaikkien tulonsaajien mediaanitulosta. Gini-kertoin puolestaan kuvaa tulonjaon tasa-arvoa. Mitä korkeampi gini-kerroin on sitä epätasaisempi on myös tulonjako väestön keskuudessa. Teoreettisesti täydellinen tulonjako, ts. tilanne, jossa kaikki tulot on jaettu tasan väestön kesken, toteutuu silloin, kun gini-kerroin on arvoltaan 0. Vastaavasti arvo 1 indikoi täydellistä tulonjaon eriarvoisuutta, jossa kaikki tulot kanavoituvat väestössä yhdelle henkilölle.

Taulukko 3. Varsinais-suomalaisten tulonjako 2014

Alue Pienituloisuus- Gini- Pienituloisuus-Gini- Pienituloisuus- Gini- Kunta Kunta aste kerroin aste kerroin aste kerroin Koko maa 13,0 27,0 Aura 9,2 21,0 Paimio 9,0 23,3 Varsinais-Suomi 14,1 27,2 Kaarina 7,3 26,5 Parainen 10,1 25,8 Loimaan seutukunta 14,5 Kemiönsaari 14,6 24,3 Pyhäranta 9,4 21,7 Salon seutukunta 15,2 Koski 17,7 26,3 Pöytyä 13,7 23,8 Turun seutukunta 14,2 Kustavi 14,5 24,5 Raisio 9,5 24,3 Vakka-Suomen seutuk. 12,2 Laitila 12,7 23,2 Rusko 5,2 22,3 Turunmaan seutukunta 11,5 Lieto 6,8 24,4 Salo 15,2 25,6 Loimaa 15,5 25,4 Sauvo 11,5 25,1 Marttila 15,0 26,1 Somero 15,1 24,9 Masku 5,2 21,8 Taivassalo 13,3 25,0 Mynämäki 10,6 22,9 Turku 19,0 30,1 Naantali 8,1 28,1 Uusikaupunki 11,5 23,2 Nousiainen 8,5 22,0 Vehmaa 15,5 25,4 Oripää 15,5 27,1

Varsinais-Suomessa pienituloisten suhteellinen määrä on suurempi kuin Suomessa yleensä ja pienitu- loisia on suhteellisesti eniten Salon seudulla ja Turussa. Turun poikkeuksellisia lukuja selittää suuri opiskelijoiden määrä. Opiskelijat kuuluvat useimmiten pienituloisten ryhmään. Samalla he kuitenkin 6

poikkeavat muista pienituloisista siten, että heillä pienituloisuus on odottavasti vain väliaikaista opiske- lija-aikaan sidottua. Vakka-Suomessa ja muilla Turun seutukunnan kunnilla kuin Turulla pienituloisten määrää voidaan pitää jopa poikkeuksellisen alhaisena.

Tulonjaon tasa-arvoltaan maakunta vastaa muuta Suomea. Maakunnan kuntien välisessä tulonjaon tasa-arvosta saaduissa tuloksissa heijastuu Turun väestön voimakas tulonjaon eriarvoisuus. Muissa maakunnan kunnissa tulonjako on yleensä tasa-arvoisempaa kuin maassa keskimäärin.

Tulonjaon tasa-arvosta saadut tulokset eivät kerro mitään tulonsaajien tulojen tasosta vaan ainoastaan tulonjaon homogeenisuuden asteesta. Tulonjaon tasa-arvon ei myöskään tarvitse korreloida kunnan pienituloisuusasteen kanssa. Muun muassa Naantalissa pienituloisten osuus on tulonsaajista alhainen ja tulonjaon eriarvoisuus korkeahkoa. Naantalin tulonjaon eriarvoisuutta selittänee suurituloisten keski- määräistä suurempi määrä. Sen sijaan Turussa sekä tulonjaon eriarvoisuus että pienituloisten suhteellinen määrä on korkea.

Työttömyys

Pitkäaikaistyöttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on usein yhteydessä huono-osaisuuteen. Kaikkia työttömiä ei voida, eikä ole perusteltuakaan, luokitella huono-osaisiksi, mutta huono-osaisten keskuudessa työttömät ovat yliedustettuina. Varsinais-Suomessa työttömyysaste huhtikuussa 2016 oli 12,6 %, joka alittaa kansallisen 13,0 % työttömyysasteen tason. Työttömyys on maakunnassa korkeinta Turussa ja Salossa.

Kuvio 2. Työttömyysaste Varsinais-Suomen kunnissa huhtikuussa 2014.

Vuoden 2014 lopun tietojen mukaan Varsinais-Suomi lukeutuu maakunnaksi, jossa työllisten, vaikeasti työllistyvien ja myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on lähellä maan keskiarvoa. (Varsinais-Suomen liitto 2016.)

Taulukko 4. Työttömyyden tunnuslukuja Varsinais-Suomesta

Työlliset, % Vaikeasti Koulutuksen Työlliset, Vaikeasti Koulutuksen Työlliset, Vaikeasti Koulutuksen väestöstä työllistyvät ulkopuolelle % työllistyvät ulkopuolelle % työllistyvät ulkopuolelle (rakennetyöttö jääneet 17 - 24- väestöstä (rakennetyöttö jääneet 17 - väestöstä (rakennetyöttö jääneet 17 - 24- myys), % 15 - vuotiaat, % myys), % 15 - 24-vuotiaat, % myys), % 15 - vuotiaat, % 64-vuotiaista vastaavanikäise 64-vuotiaista vastaavanikäis 64-vuotiaista vastaavanikäis stä väestöstä estä estä väestöstä väestöstä

Koko maa 41,6 5,3 8,6 Aura 44 4,1 11,1 Paimio 44,1 2,5 7,5 Varsinais-Suomi 41,4 5,4 8,3 Kaarina 43,4 3,1 8,7 Parainen 41,9 2,6 7,2 Kemiönsaari 38,2 4,4 8,8 Pyhäranta 40,6 3,8 4,4 Loimaan seutukunta 39,9 10,9 Koski 39 3,8 11,7 Pöytyä 40,3 3,9 13,7 Salon seutukunta 38 9,2 Kustavi 36,4 3,8 9,8 Raisio 41,8 4,6 10,4 Turun seutukunta 42,3 8 Laitila 42,4 2,6 10,3 Rusko 45,8 2,6 4,6 Vakka-Suomen seutukunta 41,4 9,2 Lieto 44,9 3 8,5 Salo 38 7,7 9,6 Åboland-Turunmaan seutukunta 40,8 7,7 Loimaa 38,9 4,1 9,2 Sauvo 42,3 3,3 11,8 Marttila 39,5 4,2 10,3 Somero 37,5 5 6,8 Masku 46 3 6,3 Taivassalo 38,8 4 10,2 Mynämäki 42 3,7 8,2 Turku 41,4 6,9 7,9 Naantali 42,3 3,9 7,4 Uusikaupunki 41,5 4,5 9,2 Nousiainen 45,2 3,2 4,8 Vehmaa 42,2 2,6 8,4 Oripää 39,9 3,6 15,8

Maakunnan yksittäisissä kunnista vaikeasti työllistyvien1 osuus on yleisesti alle maan keskiarvon, mutta Turussa ja erityisesti Salossa heidän osuus kaikista työttömistä on suurehko. Salon seudun kor- kean työttömyyden taustalla on seutuun voimakkaasti kohdistunut teollisuuden rakennemuutos. Nokian tuotannon poistuminen Salosta on vaikeuttanut seudun työllisyystilannetta.

Vaihtelu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuudessa on kuntien välillä suurta. On kuitenkin havaittavissa, että koulutuksen ulkopuolelle jääminen näyttäisi olevan Varsinais-Suomessa erityisesti

1 Vaikeasti työllistyvien indikaattori ilmaisee vaikeasti työllistyvien osuuden (%) 15 - 64-vuotiaasta väestöstä. Vai- keasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttö- mänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet pois luettuna edellä mainitut yhtäjaksoiset pitkäaikaistyöt- tömät. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistettynä, työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa sekä työ- tai koulutuskokeilussa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistettynä, työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa, työvoi- makoulutuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa sekä työ- tai koulutuskokeilussa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työt- tömänä työnhakijana tai em. aktiivipalvelussa. 8

joidenkin maaseutumaisten kuntien ongelma, joskin myös Raisiossa ja Uudessakaupungissa on keski- määräistä enemmän nuoria, jotka eivät ole saaneet peruskoulun jälkeistä jatkokoulutuspaikkaa.

Kuolleisuus ja sairastavuus

Maakunnan väestön terveystietoja lähestytään tässä raportissa ennenaikaisella kuolleisuutta mittaa- valla indikaattorilla ja THL:n kehittämällä sairastavuusindeksillä. Kuolleisuutta pidetään yhtenä luotetta- vimpana väestön terveydentilan osoittimena. Ennenaikaista kuolleisuutta kuvataan PYLL-indeksillä. Mittari korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Tietyn alueen PYLL-indeksi kertoo, kuinka monta elinvuotta menetettäisiin ennenaikaisten kuolemien vuoksi sellaisessa kuvitteelli- sessa väestössä, jossa vallitsisi tarkasteltavan alueen kuolemanvaara jokaisessa ikäryhmässä ja jossa olisi 100 000 alle 80-vuotiasta jakautuneena ikäryhmiin samalla tavalla kuin koko maassa.

Lähde: Sotkanet 2016 Kunta PYLL Kunta PYLL Kunta PYLL Rusko 3 647 Paimio 5 965 Turku 6 894 Vehmaa 4 152 Naantali 6 236 Marttila 6 909 Masku 4 664 Nousiainen 6 246 Pöytyä 7 123 Lieto 5 130 Pyhäranta 6 304 Loimaa 7 510 Kaarina 5 360 Parainen 6 457 Somero 7 529 Kemiönsaari 5 651 Aura 6 464 Uusikaupunki 7 643 Taivassalo 5 696 Mynämäki 6 713 Sauvo 7 749 Koski Tl 5 790 Laitila 6 765 Kustavi 8 257 Raisio 5 818 Salo 6 772 Oripää 12 995

Kuvio 3. Ennenaikainen kuolleisuus Varsinais-Suomessa kunnittain (PYLL-indeksi v. 2012-2014)

Varsinais-suomalaisten PYLL-indeksi 6 497 on yleisellä tasolla alle maan keskiarvon 6 754. Maakun- nan sisällä ennenaikainen kuolleisuus vaihtelee kuitenkin paljon. Alhaisinta maakunnan ennenaikainen kuolleisuus on Turun kehyskunnissa ja korkeinta maakunnan reuna-alueilla: Uudessakaupungissa, Kustavissa, Loimaalla ja Oripäässä sekä Somerolla. Myös Sauvon PYLL-indeksi arvoa voidaan pitää korkeana. Kuntakohtaisten lukujen tulkinnassa on syytä huomioida, että erityisesti pienten kuntien koh- dalla vuosittaiset vaihtelut voivat olla merkittäviä. Tosin ajallisen vaihtelun minimoimiseksi PYLL-indek- sit on esitetty taulukossa vuosien 2012-2014 keskiarvoina.

Varsinais-Suomalaisten sairastavuutta kuvataan THL:n sairastavuusindeksillä. Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitse- män eri sairausryhmää, jotka on erikseen esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Sairastavuus Varsinais-Suomessa kunnittain

Sairastavuus Tuki- ja Sepelvaltimo- Aivoverisuo- indeksi 2011 Syöpä liikuntaelin- Mielenterveys Tapaturma Dementia tauti nitauti (2010-2012) sairaus Aura 107,9 137,7 104,8 69,9 142 88,8 112,7 78,8 Kaarina 96,7 108,4 77,1 84,2 93,4 103,3 106,4 82,8 Kemiönsaari 98,1 111 92,7 130,6 99,8 91,3 89,2 49,2 Koski Tl 105,1 101,3 113,2 93,6 105,8 115,8 88,5 106,1 Kustavi 87,3 124 80,3 35,2 105,4 78 99,2 71,6 Laitila 113 115,3 97,6 101 139,8 109,3 105,1 90 Lieto 91 100,6 95,6 89,8 93,1 83,9 93,2 86,9 Loimaa 103,2 93,6 91,8 105,1 96,1 119,9 106 79 Marttila 113,9 82,4 109,5 130,2 118,1 136,7 94,5 78,7 Masku 91,5 109,1 90,6 98,9 104,6 63 99,4 107,3 Mynämäki 96,2 103,4 92,1 102,9 122,5 69,1 90,9 115,2 Naantali 99,9 120,7 99,1 83 95 101,8 106,7 80,9 Nousiainen 106,2 129,3 83,9 127,1 122,7 82,3 112,1 80,4 Oripää 103,3 96 148,1 99,4 144,3 66,6 103,2 99,5 Paimio 88,2 109,7 92,2 69 92,5 79,2 94 86,3 Parainen 96,5 107,9 99,3 105,2 79 111 89,5 54,1 Pyhäranta 80,7 94,9 42,4 81 117,4 48,1 95,4 92,2 Pöytyä 91,8 76,3 77,1 93,2 101,7 90,9 101,6 98,2 Raisio 103,5 102,9 62,5 90,8 95,3 125,6 98,7 119,3 Rusko 93,7 123,9 75,6 88,8 120 66,8 98,5 78,3 Salo 101 100,3 94 98,4 104 110,3 94,2 76,3 Sauvo 95,4 107,4 121,3 99,1 94,7 84,7 100 70,2 Somero 109,9 97,7 124,3 118,7 127,7 107,5 96,3 76,7 Taivassalo 108,2 103,8 74,7 95,7 142,2 104,2 116,3 73,3 Turku 106,3 106,7 79,9 93,3 86,2 141,7 95,7 91,5 Uusikaupunki 100,4 104,4 86,8 75 113,7 104,2 97,6 101,8 Vehmaa 112 104,2 55,2 100 165,9 105,6 105,7 82,2

Varsinais-Suomalaisten vuoden 2011 sairastavuusindeksin arvo 102,4 ylittää vähäisessä määrin maan keskiarvon. Varsinais-suomalaisena ilmiönä voidaan pitää syövän ja mielenterveyssairauksien muuta maata yleisempää esiintyvyyttä.

Sairastavuus vaihtelee kunnittain. Sairastavuutta esiintyy keskimääräistä enemmän Aurassa, Koski TL:ssä, Loimaalla, Marttilassa, Nousiaisissa, Oripäässä, Raisiossa, Somerolla, Taivassalossa, Tu- russa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Muiden kuntien väestö Varsinais-Suomessa alittaa sairas- tavudeltaan maan keskiarvon. Huomionarvoista on, että ennenaikainen kuolleisuus on korkeaa sairas- tavuudeltaan alhaisisa kunnissa Kustavissa ja Sauvossa. Näiden väestömäärältään pienten kuntien osalta voidaan pohtia satunnaisvaihtelun selittävän ainakin osittain tulosten ristiriitaisuutta.

2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat

2.1 Palvelujen järjestäjäorganisaatiot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on Suomessa julkisella sektorilla. Julkinen sektori mää- rittää lainsäädännöllä ja omilla paikallisilla päätöksillään mm. palvelujen kattavuudesta, laadusta, tuo- tantotavoista ja resursseista. Järjestäjä siis ohjaa ja myös valvoo sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotta- mista.

Palvelujen tuottamisvastuu jakautuu sekä julkiseen että yksityiseen palvelutuotantoon. Julkisen sektorin palvelunjärjestäjät toimivat myös palveluntuottajina. Yksityisestä palvelutuotannosta vastaavat sekä yritykset että kolmannen sektorin toimijat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Suomessa perustuu pääasiassa kuntien järjestämisvastuu- seen. Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Varsinais-Suo- messa on useita kuntien yhdessä muodostamia kuntayhtymiä, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien peruspalvelujen tai pelkästään perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Eri- koissairaanhoidon järjestämisestä vastaavat lakiin perustuen sairaanhoitopiirit. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on yksi Suomen viidestä sairaanhoitopiiristä, jolla on yliopistollinen sairaala. Turun kaupunki järjestää ja tuottaa joitakin erikoissairaanhoidon palveluita. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri vastaa kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä. Varsinais-Suomessa toimii myös pääasiassa ruotsinkielisille suunnattu kehitysvammaisten erityishuollon palveluita järjestävä ja tuottava Kårkullan kuntayhtymä. Kårkullan poikkeaa muista maakunnan kuntayhtymistä, sillä sen omistajakuntina ovat kaikki 33 ruotsin- ja kaksikieliset kunnat pl. Ahvenanmaan kunnat. Kårkullan kuntayhtymän johto ja keskushallinto sijaitsee Paraisilla. Lastensuojelun palveluita tuottaa viidelle kunnalle Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä. Alla on esitelty Varsinais-Suomen nykyiset palvelujen järjestäjäorganisaa- tiot ja järjestäjäorganisaatioiden jäsenkunnat. Palvelujen järjestäjäorganisaatioita on yhteensä 18 ja jä- senkuntia 27.

Taulukko 6. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäorganisaatiot

Kunta/kuntayhtymä Jäsenkunnat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kaikki Varsinais-Suomen kunnat Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Kaikki Varsinais-Suomen kunnat Turku Turku Salo Salo Kaarina Kaarina Naantali Naantali Parainen Parainen Laitila Laitila Somero Somero Kemiönsaari Kemiönsaari Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Lieto, Koski Tl, Marttila Koski TL (sos.palvelut) Koski Marttila (sos.palvelut) Marttila Perusturvakuntayhtymä Akseli Masku, Mynämäki, Nousiainen Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue Raisio, Rusko Loimaan-Oripään yhteistoiminta-alue Loimaa, Oripää Oripää (sos.palvelut) Oripää Paimion-Sauvon kansanterveystyön ky Paimio, Sauvo Paimio (sos.palvelut) Paimio Sauvo (sos.palvelut) Sauvo Uudenkaupungin ky Uusikaupunki, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa Kustavi (sos.palvelut) Kustavi Pyhäranta (sos.palvelut) Pyhäranta Taivassalo (sos.palvelut) Taivassalo Vehmaa (sos.palvelut) Vehmaa Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Pöytyä, Aura Aura (sos.palvelut) Aura Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä Salo, Kaarina, Raisio, Naantali, Paimio Kårkullan kuntayhtymä Suomen kaikki 33 ruotsin- ja kaksikielistä kuntaa, pl. Ahvenanmaan kunnat (keskushallinto Paraisilla)

Nyt valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä sekä kuntien että kuntayhtymien palvelujen järjestämis- vastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnalle. Maakuntaan tulee yksi järjestäjäorganisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon hajautettu järjestämismalli poistuu. Suomen hallituksen linjausten mukaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan nykyistä selvemmin toisistaan. Tämä tarkoittaa julkisella sektorilla omien erillisten järjestäjä- ja tuottajaorganisaatioiden synnyttämistä.

2.2 Palvelujen tuottajaorganisaatiot 13

2.2.1 Julkiset palveluntuottajat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajaorganisaatioiden kirjo on järjestäjäorganisaatioita suurempi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen jakaantuu julkisella sektorilla kunnille ja kuntayhtymille, julkisen sektorin omistamille yhtiöille ja liikelaitoksille, yksityisille yrityksille sekä kolmannelle sek- torille. Kolmannen sektorin palvelutuotanto voi olla voittoa tavoittelevaa tai voittoa tavoittelematonta.

Puhtaasti julkiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat kunnat ja kuntayhtymät vastaavat palvelujen järjestäjiä. Toisin kuin tulevaisuuden sote-mallissa, julkisen sektorin palveluissa palvelujen järjestä- mistä ei ole erotettu palvelujen tuottamisesta.

Julkinen palvelutuotanto on Varsinais-Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon pe- rusta, jota täydennetään yksityisellä palvelutuotannolla. Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia liikelaitoksia ovat sairaanhoitopiirin alaisuudessa toimiva ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, sairaan- hoidollisia palveluita sekä sopimustutkimuksia tuottava TYKS-SAPA –liikelaitos2 sekä Turunmaan sairaalan liikelaitos. Sairaanhoitopiirin alalisuudessa toimii lisäksi Länsirannikon työterveys oy. Työtervey- den yhtiöittäminen on tällä hetkellä ajankohtainen kaikissa julkisissa sosiaali- ja terveyspalvelujen orga- nisaatioissa. Kyseiselle palvelulle on asetettu yhtiöittämisvelvoite vuoden 2016 loppuun mennessä, mi- käli palvelua tuotetaan kilpailuilla markkinoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaatioita lä- hellä on joukko mm. toimitilapalveluihin liittyviä tukipalveluita tuottavia organisaatioita, joita ei tässä raportissa käydä läpi.

Tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan Varsinais-Suomessa oli vuonna 2014 yh- teensä 649 julkisyhteisön sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkaa. Henkilöstön määrä näissä julkis- yhteisön toimipaikoissa oli 21 300. (Tilastokeskus 2016b)

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteverkkoa ei esitetä tässä raportissa kattavasti vaan palveluverkkokartoituksessa huomio kiinnitetään palvelukokonaisuuksiin, jotka vaativat merkittä- viä investointeja edellyttämiä kiinteitä ja vakiintuneita palvelupisteitä. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteverkon tarkempi analysointi toteutetaan sote-uudistuksen jatkovalmistelussa erillisenä palveluverkkoselvityksenä.

2 TYKS-SAPA liikelaitos tuottaa palveluita seuraavilla aloilla: Kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio, lääkehuolto, mikrobiologia ja genetiikka, patologia sekä välinehuolto. 14

Lähtökohtaisesti on niin, että kaikissa kunnissa on julkista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa. Pal- velujen kirjo vaihtelee kuitenkin kunnittain ja pienimmissä kunnissa erikoispalvelujen ja myös peruspalvelujen tarjonta on keskisuuria ja isoja kuntia suppeampaa. Erikoispalvelut keskittyvät Varsinais-Suo- messa vahvasti Turun kaupungin alueelle. Myös Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Paimi- ossa on muita kuntia enemmän erikoispalvelujen tarjontaa. Erikoispalvelujen merkittävimmät keskitty- mät perustuvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluverkkoon. Paimion erikoispalvelupainottei- suutta selittää Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelukeskittymä.

Varsinais-Suomen julkisen sektorin erikoissairaanhoidon palveluita tuottava sairaalaverkko muodostuu seuraavista sairaaloista:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksiköt:  Halikon sairaala  Turunmaan sairaala  Tyks Kantasairaala  Tyks Kirurginen sairaala  Tyks Loimaan sairaala  Tyks Salon sairaala  Tyks Vakka-Suomen sairaala  Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala

Turun kaupungin yksikkö  Turun kaupungin sairaala

Varsinais-Suomessa on julkisen sektorin vastuulla toimivia terveysasemia yhteensä 55 kappaletta. Ku- viossa 4 on esitetty julkisesti järjestettyjen terveysasemien sijainnit Varsinais-Suomessa. Kuviosta voidaan havaita, että julkiset terveysasemat toimivat poikkeuksetta oman lähialueensa väestökeskittymä- pisteissä.

Kuvio 4. Terveysasemat ja väestön keskittyminen Varsinais-Suomessa

Vanhuspalvelujen ympärivuorokautisia julkisen sektorin toimipisteitä on Varsinais-Suomessa yhteensä 104 kappaletta. Vanhuspalvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita ja näin ollen hajaantunut toimipistever- kostoa voidaan pitää perusteltuna. Vanhuspalveluissa yksityisen sektorin palvelutuotannon rooli on merkittävä tehostetussa palveluasumisessa. Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien rekisterin (Valveri) mukaan vanhuspalveluissa oli 63 yksityistä toimintayksikköä keväällä 2016. Yksityi- siä vanhuspalvelujen toimipisteitä ei ole esitetty karttakuviossa 2.

Kuvio 5. Julkisen sektorin tuotantovastuulla olevat ympärivuorokautiset vanhuspalveluyksiköt (vanhain- kodit ja tehostetun palveluasumisen yksiköt)

Kuntien ylläpitämiä kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluyksiköitä on Varsinais-Suomessa yhteensä 22 kappaletta. Lisäksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiirillä on yhteensä 17 toimipistettä. Yh- teensä julkinen sektori tuottaa vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluita näin ollen 39 toimi- pisteessä.

2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat

Yksityisen sektorin palveluntuottajiksi luokitellaan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Yksityisistä sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajaorganisaatioiden merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on kasvanut trendimäisesti 90-luvun puolivälin jälkeen. (THL 2011.) Yksityisiä ter- veyspalveluita ovat perinteisesti eniten ostaneet kotitaloudet, työnantajat ja Kela, mutta kuntien ja kuntayhtymien osuus yksityisten terveyspalvelujen ostoista on lisääntynyt 2000 luvulla lähes vuosittain. (THL 2015.)

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laajeneminen yleisellä tasolla perustuu kuntien lisääntyneisiin ostopalveluihin, palvelusetelien yleistymiseen ja asiakkaiden itse rahoittamien tai vakuutuksilla rahoitettujen ostopalvelujen käyttöön. Myös työterveyshuollon sairaanhoidollisten palvelujen lisääntyminen se- littää osaltaan yksityisen sektorin merkityksen kasvua.

Tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan Varsinais-Suomessa oli vuonna 2014 yh- teensä 1 975 yritysten sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkaa. Henkilöstön määrä yksityisisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa oli 5 8853. Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon liikevaihto oli yhteensä reilu 500 miljoonaa euroa. (Tilastokeskus 2016b)

Taulukko 7. Varsinais-Suomalaisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten tietoja vuodelta 2014 Toimipaikat (lkm) Henkilöstö (lkm) Liikevaihto (1 000 €) Terveyspalvelut 1 525 2 691 312 282 Sosiaalihuollon laitospalvelut 157 2 151 152 570 Sosiaalihuollon avopalvelut 293 1 044 45 696 Sosiaali- ja terveyspalvelut yht. 1 975 5 885 510 549

Yksityisten palveluntuottajien Valveri-rekisterin tietojen mukaan Varsinais-Suomessa toimii maalis- kuussa 2016 yhteensä 607 yksityistä terveydenhuollon palveluntuottajaa sekä 1 971 terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa. Sosiaalihuollon luvanvaraisia palveluntuottajia on 137 ja ilmoituksenvaraisia 333. Taulukossa 2 on esitetty palveluntuottajien jakautuminen palvelualoittain. Yksi palveluntuot- taja voi toimia useammalla kuin yhdellä palvelualalla. Tästä syystä palvelualoittainen tuottajien tarkastelu tuottaa palveluntuottajien yhteismäärää suuremman luvun.

3 THL:n Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 –tilaston mukaan. Yksityisissä yrityksissä työsken- teli Varsinais-Suomessa n. 6 100 työntekijää. Kolmannella sektorilla työskentelevien määrä oli n. 2 300. (THL 2016). 18

Taulukko 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset palveluntuottajat palvelualoittain (maaliskuu 2016)

Terveyspalvelujen palveluntuottajat lkm Sosiaalipalvelujen palveluntuottajat lkm Itsenäiset ammatinharjoittajat lkm Lääkäripalvelut avohoidossa 204 Luvanvaraiset Lääkäripalvelut avohoidossa 662 Hammaslääkäripalvelut 84 Laitoshoito 32 Hammaslääkäripalvelut 98 Muut hammashuollon palvelut 47 Asumispalvelut 89 Muut hammashuollon palvelut 18 Sairaanh., terv.hoitajan, kätiön palvelut 78 Muut luvanvaraiset 28 Sairaanh., terv.hoitajan, kätiön palvelut 95 Kuvantamistutkimukset 82 Ilmoituksenvaraiset* Kuvantamistutkimukset 84 Laboratoriotoiminta 61 Kotipalvelu 155 Laboratoriotoiminta 24 Fysioterapeuttien toiminta 188 Päivätoiminta 38 Fysioterapeuttien toiminta 246 Hieronta 49 Sosiaalialan muut palvelut* 73 Hieronta 336 Työterveyshuoltolain mukaiset palvelut 64 Asumispalvelut 36 Työterveyshuoltolain mukaiset palvelut 61 Terapeuttinen toiminta 76 Muut sosiaalih. palvelut 40 Terapeuttinen toiminta 451 Muut terveydenhuollon toiminta 118 Muut terveydenhuollon toiminta 244 Sairaankuljetuspalvelut 15 *Sosiaalipalvelujen ilmoituksenvaraisiin palveluntuottajiin ei ole sisällytetty varhaiskasvatusta *Sosiaalialan muut palvelut: sosiaalipäivystys, päihdekuntoutus sosiaalityöntekijäpalvelut, perhetyö, asiantuntijapalvelut.

Liikevaihdolla arvioituna terveyspalvelujen yritystoiminta on taloudellisesti sosiaalipalveluita merkittä- vämpää. Myös palveluntuottajia on enemmän terveyspalveluissa kuin sosiaalipalveluissa. Eniten palveluntuottajia on lääkäripalveluissa ja fysioterapian palveluissa. Sosiaalipalveluissa paljon palveluntuottajia toimii kotihoidon palveluissa ja asumispalveluissa.

3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous

3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset

Varsinais-Suomen kunnilta saatujen sosiaali- ja terveypalveluita koskevien vuoden 2015 tilinpäätöstie- tojen mukaan. Varsinais-Suomen julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisnetto- kustannukset olivat vuonna 2015 noin 1,5 miljardia euroa.

Kuntaliiton raportoiman ja Tilastokeskuksen laatima Kuntien talous- ja toimintatilasto mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten sektorikohtaisen tarkastelun. Kokonaiskustannuksista käytettiin sosiaalipalveluihin 44 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kustannusosuus oli 38 prosenttia ja perusterveydenhuollon 18 prosenttia. Terveyspalvelut muodostavat yhteensä 56 prosentin kustannusosuuden. (Kuntaliitto 2016.)

Kuvio 6 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja kustannusjakauma Varsinais-Suomessa vuonna 2014

Sosiaalipalveluista suurimmat kustannukset muodostuvat vanhusten ja vammaisten palveluista. Van- husten ja vammaisten palveluiden osuus sosiaalipalvelujen kokonaiskustannuksista on 38 prosenttia. Vanhusten ja vammaisten palvelujen korkeat kokonaiskustannukset selittyvät näiden väestöryhmien palvelutarpeiden luonteesta. Vanhuksilla ja vammaisilla palvelutarpeet ovat usein pitkäkestoisia ja ym- pärivuorokautisia. On lisäksi todettavissa, että kotipalveluiden suurin käyttäjäryhmä on vanhukset. Li- säksi vanhusten laitoshoito muodostaa 9 % sosiaalipalvelujen kustannuksista. Lastensuojelumenot ovat kasvaneet lähihistoriassa voimakkaasti. Tästä huolimatta lastensuojelun menot jäävät reiluun 10 prosenttiin kaikista sosiaalipalvelujen kuluista. Muuhun sosiaalipalveluun luokitellaan mm. työttömyy- den hoidon kustannukset ja aikuissosiaalityö. Näiden palvelujen kustannukset ovat vajaa neljännes kaikista sosiaalipalvelujen kustannuksista. Toimeentulotuen kustannukset ovat olleet Varsinais-Suo- messa 7 %.

Kuvio 7 Sosiaalipalvelujen kustannukset ja kustannusjakauma Varsinais-Suomessa vuonna 2014

Väestön ikääntyminen tulee asettamaan paineita sosiaalipalvelujen menoihin. Mikäli palvelutarpeet py- syvät jatkossakin nykyisenkaltaisena on, odotettavaa, että vanhuksille tarjottavien palvelujen kustannusosuus tulee nousemaan nykyisestä.

Kuvio 8 Terveyspalvelujen kustannukset ja kustannusjakauma Varsinais-Suomessa vuonna 2014

Terveyspalveluista suurin osa kustannuksista tulee erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidon osuus kaikista terveyspalvelujen kustannuksista on 67 prosenttia. Perusterveydenhuollon osuus jää 28 prosenttiin. Hammashuolto ja ympäristöterveydenhuolto muodostavat yhteensä 5 prosenttia terveyspalvelujen kokonaiskustannuksista.

Taulukko 9. Manner-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vuonna 2014, €/asukas Sos. ja terv.palvelut yht. Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Manner-Suomi 3 269 1 419 663 1 172 Varsinais-Suomi 3 232 1 399 586 1 236

Varsinais-Suomi poikkeaa jonkin verran muun maan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusraken- teesta erikoispalvelupainotteisuudellaan. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset vastaavat tai oikeastaan alittavat vähäisessä määrin maan keskiarvokustannukset, ylittää erikoissairaanhoidon kustannukset muun maan keskiarvon. Vastaavasti perusterveydenhuollon kustannukset ovat selvästi alle maan keskiarvon. Sosiaalipalveluissa kustannusero Varsinais-Suomen ja muun maan välillä on vähäinen - muun maan ollessa Varsinais-Suomen kuitenkin hieman kalliimpi.

Taulukossa 10 on esitetty kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kunnittaiset nettokustannukset vuodelta 2014 ja kuntayhtymien toimintakulut vuodelta 2015. Kuntien nettokustannukset perustuvat THL:n jul- kaisemiin tilastotietoihin. Kuntien itse raportoimia tilinpäätöstietoja ei käytetä tässä raportissa, koska tiedot sellaisenaan olivat tietopohjaltaan eriäviä. Tukipalvelujen ja mm. työllisyyden hoidon kustannusten kirjaaminen poikkeaa kunnittain. Kuntien tilinpäätöstietojen vertailu edellyttäisi tilinpäätöstietojen tarkempaa analyysiä ja standardoimista. Kuntien vuoden 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen tilinpää- töstiedot ovat linjassa ja lähellä THL:n vuoden 2014 kuntien keskenään vertailukelpoisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kanssa.

Palvelujen kustannukset vaihtelevat Varsinais-Suomessa kunnittain merkittävästi. Alimmat sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kohdentuvat Turun kaupungin kehyskuntiin, joissa on yleisesti arvioiden myös muita vähäisempi vanhusväestön määrä.

Taulukko 10. Kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2014 ja kuntayhtymien toimintamenot vuonna 2015. (THL/Kuntayhtymien tilinpäätöstiedot).

Sote-netto- Sote-netto- kustannuk- kustannuk- Kunta set/asukas set Kuntayhtymä Toimintakulut Aura 2881 11 472 142 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 672 800 000 Kaarina 2878 92 521 944 Varsinais-Suomen erityisthuoltopiiri 36 525 681 Kemiönsaari 3701 25 696 043 Varsinais-Suomen lastensuojeluky 3 087 985 Koski Tl 3282 8 001 516 Kårkullan kuntayhtymä* 51 528 396 Kustavi 4513 4 025 596 Laitila 3340 28 530 280 Lieto 2703 46 602 423 Loimaa 3797 63 056 779 Marttila 3447 7 135 290 Masku 2722 26 585 774 Mynämäki 3462 27 408 654 Naantali 2910 54 914 610 Nousiainen 2788 13 505 072 Oripää 3466 4 911 322 Paimio 2899 30 810 572 Parainen 3238 50 169 572 Pyhäranta 3115 6 653 640 Pöytyä 3437 29 623 503 Raisio 3016 73 502 936 Rusko 2444 14 773 980 Salo 3242 175 839 596 Sauvo 3137 9 407 863 Somero 3316 30 417 668 Taivassalo 3534 5 813 430 Tarvasjoki 2942 5 789 856 Turku 3330 612 133 920 Uusikaupunki 3644 56 726 148 Vehmaa 3882 9 079 998 1 525 110 KA/Yhteensä 3232 127 763 942 062 *Kårkulla toimii myös muissa maakunissa kuin Varsinais-Suomessa.

Maaseutumaisilla ikääntyneen väestön paikkakunnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat puolestaan muita kuntia suuremmat. Maaseutumaisista kunnista poikkeuksina mainittakon kuitenkin Somero ja Koski TL, joissa kustannustaso on pidetty kohtuullisena ikääntyneestä väestöstä huolimatta. Poikkeuksista huolimatta voidaan yleistäen todeta, että niissä kunnissa, missä vanhusväestön määrä on muita suurempi, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat usein muita kuntia korkeam- pia. (ks. kuvio 9.)

Kuvio 9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain suhteessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kustannusten ja vanhusväestön määrän keskiarvoi- hin (keskiarvoindeksi = 100)

3.2 Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeista ja kustannuskehityksestä

Muun Suomen tapaan myös Varsinais-Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Väestörakenteen muutokset tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta ja oletettavasti myös kustannuksia. Seuraa- vaksi esitetään tätä raporttia varten erikseen laadittu skenaario Varsinais-Suomen väestön palvelutarpeista ikäryhmittäin. Skenaario lähtee teoreettisesta oletuksesta, missä väestöennuste istutetaan ny- kyiseen palvelurakenteeseen nykyisin ikäryhmiin sidottujen palvelujen kustannuksilla4. On selvää, että tällainen teoreettinen asetelma ei tule vastaamaan tarkasti tulevaisuutta. Palvelujen tuottaminen muuttuu ja kehittyy tavalla, jota emme tässä hetkessä tarkasti kykene määrittämään. Skenaario auttaa kuitenkin hahmottamaan karkealla tasolla ikärakenteen muutoksen tuomia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään kohdistuvia muutospaineita.

4 Ikäsidonnaiset palvelujen kustannusjakaumaoletukset palvelusektoreittain perustuvat Kuntaliiton laskelmiin keskisuurten kuntien ikäryhmittäisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntaliiton keskimääräiset ikäryhmittäiset kustannukset on muutettu raportissa Varsinais-Suomen kustannustasoon (Mikkola, Nemlander & Tyni 2016) 24

Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusskenaario Varsinais-Suomessa ikäryhmittäin vuoden 2014 hinnoin

Kuviosta 10 voidaan havaita selvästi, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvavat erityisesti ikääntyvän väestön keskuudessa. Lasten, nuorten ja työikäisen väestön määrä supistuu ja siten väestömuutoksesta aiheutuvat tarpeet kustannusten lisäykseen näissä ryhmissä ovat vähäiset. On jokseenkin selvää, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä tulee siirtää vanhusten käyttämiin palveluihin. Muutos on pitkäaikainen ja olemme tällä hetkellä vasta muutoksen kynnyksellä.

Kuvio 11. Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista palvelusektoreittain

Mikäli oletetaan, että eri ikäryhmien palvelujen käyttö ja palvelujen yksikkökustannukset vastaavat tä- män hetken tilannetta myös tulevaisuudessa, voidaan päätellä, että jatkossa kustannusten kasvupai- neet kohdistuvat erityisesti sosiaalipalveluihin. Erikoissairaanhoidossa palvelujen kokonaiskustannus- ten kasvun pitäisi olla maltillisempaa kuin perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Skenaarion taustalla on arvio siitä, että sosiaalipalveluissa vanhusväestön palvelutarpeet muodostuvat usein pitkä- aikaisiksi ja ympärivuorokautisiksi. Myös tarpeet perusterveydenhuollolle ovat vanhuksilla usein toistu- via. Sen sijaan erikoissairaanhoidon tarve on satunnaista ja lyhytkestoista. Sosiaalipalvelujen pitkäai- kaisuus ja perusterveydenhuollon toistuvuus siis näyttäisivät kokonaiskustannuksissa ohittavan yksik- kökustannuksiltaan kalliin erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset. Toisaalta tässä kohdin on todet- tava, että erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteiden kehitys voi johtaa usein myös kalliimpiin hoidon kustannuksiin. Tästä syystä esitettyjä kustannusskenaarioita tulee arvioida vain suuntaa antavina tie- toina.

4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö

Kuntien antamien vastausten mukaan julkisen sektorin vakituisen henkilöstön määrä on esitetty taulukossa 11. Varsinais-Suomen julkisen sektorin tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen vakituisen hen- kilöstön määrä oli kunnilta ja kuntayhtymiltä saatujen tietojen mukaan yhteensä 16 000. Varsinais-Suo- men suurimmat työnantajat ovat odotetusti sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. Sairaanhoitopiirin osuus koko maakunnan sote-henkilöstöstä on 37 prosenttia ja Turun kaupungin 23 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisella sektorilla työskentelevästä henkilöstöstä noin 11 prosenttia on täyttänyt 60 vuotta.

Taulukko 11. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Varsinais-Suomessa 31.12.2015

Palvelujen järjestäjä Vakituinen henkilöstö 60-vuotta täyttänyt henkilöstö Akseli Ky 397 38 Masku Mynämäki Nousiainen Pöytyän kansanterveystyön ky* 114 13 Pöytyä 136 11 Aura 26 0 Kaarina 500 58 Kemiönsaari 195 29 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut 376 40 Lieto Marttila Koski Tl Laitila 209 36 Loimaa 445 48 Oripää 22 5 Naantali 315 37 Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä 92 17 Paimio 100 6 Sauvo 43 9 Parainen 336 33 Uusikaupungin Ky Uusikaupunki 400 44 Vehmaa 62 5 Pyhäranta 12 2 Taivassalo 45 5 Kustavi Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue 501 47 Raisio Rusko Salo 1 190 ei saatu tietoja Somero 224 30 Turku 3 625 498 Varsinais-Suomen erityishuoltopiir 445 33 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 5 871 631 Kårkulla* 188 15 Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 44 Yhteensä 15 912 1 690

Suomen hallitus on linjannut 29.6.2016 julkaistuissa lakiuudistusluonnoksissa sosiaali- ja tervyespalvelujen tukihenkilöstön asemasta. Hallituksen linjausten mukaan sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin henkilöstö, ml. tukihenkilöstö siirtyy suoraan tulevan maakunnan alaisuuteen. Kuntien palveluksessa olevat muut kuin edellä tarkoitetut henkilöt, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä, siirtyvät maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan omistaman yhtiön palvelukseen, mikäli henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. (Voimaanpanolakiluonnos § 14.)

Taulukko 12. Arvio julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelutehtävissä työskentele- västä henkilöstöstä Varsinais-Suomessa 31.12.2015

Palvelujen järjestäjä Sote-organisaatio Kunnan muu toiminta Akseli Ky 9 24 Masku Mynämäki Nousiainen Pöytyän kansanterveystyön ky* 23 0 Pöytyä 0 18 Aura 0 0 Kaarina 11 44 Kemiönsaari 14 20 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut 19 0 Lieto 45 Marttila 4 Koski Tl 0 Laitila 2 23 Loimaa 12 48 Oripää 3 Naantali 5 27 Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä 15 0 Paimio 3 3 Sauvo 5 3 Parainen 21 28 Uusikaupungin Ky Uusikaupunki 22 Vehmaa 2 0 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 5 8 Kustavi Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue 0 0 Raisio 0 24 Rusko 0 0 Salo 116 16 Somero Turku 114 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri 20 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 665 Kårkulla* 39 Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 6 Yhteensä 1 109 356

Varsinais-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelutehtävissä työs- kenteli vuoden 2015 lopussa arvioiden mukaan yhteensä n. 1 500 työntekijää, joista noin 1 100 henki- löä oli suoraan palkattuna julkiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioon. Kuntien muissa kuin

sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiossa työskenteleviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukihenki- löitä oli yhteensä noin 360. Tässä raportissa ei erikseen arvioitu, mikä osuus kuntien tukipalveluissa työskentelevistä henkilöiden työpanoksesta kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

THL:n sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä koskevista tilastoista on mahdollista selvittää henkilös- tömäärien lisäksi alan henkilöstön jakautuminen eri ammattiryhmiin. THL:n tietojen mukaan Varsinais- Suomen julkisesti tuotetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuonna 2014 yhteensä 21 300 työntekijää. Yksityisellä sektorilla henkilöstön määrä oli 8 300 henkilöä. Yksityisen sektorin työtekijöistä n. 6 000 toimii yrityksissä ja n. 2 000 kolmannella sektorilla. THL:n tiedonkeruun taustalla on poikkileik- kauskysely, jossa henkilöstömäärä muotoutuu kyselyn hetkellä olevasta työvoiman määrästä. Tällöin mukana on myös muu kuin vakituinen henkilöstö.5 Tilastointi perustuu kunta-alueisiin. Tästä syystä ammattikohtaista erottelua ei voida esittää erikseen kunnille ja kuntayhtymille. (THL 2015.)

Taulukko 13. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä henkilöstö Varsinais-Suomessa ammattiryh- mittäin julkisella ja yksityisellä sektorilla vuonna 2014. (THL 2015.)

5 THL: tilastointi perustuu tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Työvoimatilastossa ammatti määritelty vuosittain kaikille työlliseen työvoimaan kuuluville ja se kuvaa vuoden viimeisen viikon toimintaa. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Ammattitietoja kerätään useista eri lähteistä: mm. työnantajajärjestöjen sekä valtion ja kuntien työsuhderekistereistä, palkkatilastosta sekä yritystiedonkeruulla. Ammatti luokitellaan Ti- lastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.(THL 2015.) 30

Julkinen Yksityinen Yhteensä Erotus Ammattiryh Ammattiryh sektori sektori män osuus män osuus julkisella yksityisellä sektorilla sektorilla

Johtajat 286 289 575 -3 1,3 3,5 Hammaslääkärit 219 164 383 55 1,0 2,0 Lääkärit 1 407 447 1 854 960 6,6 5,4 Erityisasiantuntijat 321 166 487 155 1,5 2,0 Osastonhoitajat 370 43 413 327 1,7 0,5 Proviisorit 8 0 8 8 0,0 0,0 Psykologit 189 117 306 72 0,9 1,4 Puheterapeutit 55 16 71 39 0,3 0,2 Sosiaalityöntekijät 442 288 730 154 2,1 3,5 Ylihoitajat 35 3 38 32 0,2 0,0 Farmaseutit 54 12 66 42 0,3 0,1 Fysio-ja toimintaterapeutit 373 604 977 -231 1,8 7,3 Kätilöt 191 0 191 191 0,9 0,0 Laborat.hoitajat 405 80 485 325 1,9 1,0 Muut asiantuntijat 1 104 304 1 408 800 5,2 3,7 Optikot 0 0 0 0 0,0 0,0 Röntgenhoitajat 222 63 285 159 1,0 0,8 Sair.kulj. ensihoitajat 50 87 137 -37 0,2 1,0 Sairaanhoitajat 4 201 516 4 717 3 685 19,8 6,2 Sosiaalialan ohjaajat 866 547 1 413 319 4,1 6,6 Suuhygienistit 81 88 169 -7 0,4 1,1 Terveydenhoitajat 553 167 720 386 2,6 2,0 Toimistotyöntekijät 519 385 904 134 2,4 4,6 Apteekien lääketyöntek. 137 27 164 110 0,6 0,3 Hammashoitajat 44 12 56 32 0,2 0,1 Henkilökohtaiset avustajat 1 529 228 1 757 1 301 7,2 2,8 Hierojat/kuntohoit. 19 0 19 19 0,1 0,0 Kehitysvammahoit. 155 166 321 -11 0,7 2,0 Kotipalvelutyöntekijät 1 479 273 1 752 1 206 7,0 3,3 Koulunkäyntiavustajat 98 65 163 33 0,5 0,8 Mielenterveyshoitajat 28 10 38 18 0,1 0,1 Muut lähihoitajat 2 581 1 444 4 025 1 137 12,1 17,4 Muut palvelutyöntekijät 300 469 769 -169 1,4 5,7 Sosiaalialan hoitajat 596 139 735 457 2,8 1,7 Välinehuoltajat 274 174 448 100 1,3 2,1 Muut työntekijät 569 407 976 162 2,7 4,9 Sairaala- ja laitosapulaiset 1 497 454 1 951 1 043 7,0 5,5 Tuntematon 0 35 35 -35 0,0 0,4 Yhteensä 21 257 8 289 29 546 12 968 100,0 100,0

Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähihoitajan tai lähihoitajaa vastaavalla koulutusvaatimuksilla työskente- levät hoitajat ja ohjaajat sekä näiden lisäksi sairaanhoitajat muodostavat valtaosan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä. Julkisen ja yksityisen sektorin ammattihenkilöiden rakenteessa on havaittavissa joitakin eroja. Julkisella sektorilla työskentelee suhteellisesti enemmän sairaanhoitajia kuin yksi- tyisellä sektorilla. Lähihoitajien suhteellinen osuus on puolestaan yksityisellä sektorilla julkista sektoria suurempi. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien suhteellinen ero selittynee osin sillä, että sairaalapalveluissa ja terveyspalvelujen vuodeosastohoidon tuottamisesta vastaa suurelta osin julkinen sektori. Kyseisissä palveluissa työskentelee paljon sairaanhoitajia. Yksityinen sektori on puolestaan vahvasti mukana vanhuspalvelujen tuotannossa, missä työskentelee paljon lähihoitajia. Pienenä yksityiskohtana voidaan todeta, että yksityisellä sektorilla johtajien määrä on suhteellisesti suurempi kuin julkisella sektorilla. 31

Vaikka julkisen sektorin koko on yleisesti suurempi kuin yksityisen sektorin, voidaan ammattiryhmära- kenteesta kuitenkin havaita sosiaali- ja terveyspalvelujen alat, joissa yksityisen sektorin painoarvo on sektorikokoansa isompi. Yksityinen sektorin rooli on merkittävä hammashuollossa, fysio- ja toimintate- rapiassa, sairaankuljetuksessa ja kehitysvammatyössä. Julkinen sektorin poikkeuksellisen vahva rooli näkyy puolestaan synnytyksiin liittyvissä palveluissa. Tätä indikoi tieto siitä, että kaikki kätilöt työsken- televät julkisella sektorilla. Myös ylihoitajista, kotipalvelutyöntekijöistä ja henkilökohtaisista avustajista valtaosa toimii julkisella sektorilla.

5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä olevat tietojärjestelmät

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa yksi kriittinen valmistelukokonaisuus liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Nykytilanteen kartoittamiseksi Varsinais-Suomen kunnilta ja sosiaali- ja terveyspalveluilla toimivilta kuntayhtymiä pyydettiin kartoittamaan niiden käytössä olevat tietojärjes- telmät. Jaottelu pyydettiin raportoimaan seuraavasti: a) sosiaalihuollon ohjelmisto, b) terveydenhuollon ohjelmisto; c) budjetoinnin ohjelmisto; c) laskutuksen ohjelmisto; d) henkilöstöhallinnon ohjelmisto; e) muut käytössä olevat tietojärjestelmät. Jäsentely ei ole aukoton ja lisäksi kunnilta sekä kuntayhtymiltä saatujen vastausten tarkkuustaso vaihtelee. Tietojen puutteellisuuksista huolimatta, on nähtävissä, että työ tietojärjestelmien yhtenäistämisessä tulee olemaan erittäin iso ja vaikea. Erilaisten käytössä olevien ohjelmistojen kirjo on maakunnassa iso.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien merkitys korostuu sote-uudistuksen jälkeen palvelutuotannossa. Julkisen palvelulaitoksen ja julkisesti omistettujen yhtiöiden on ratkaistava, miten asiakas- ja potilastie- tojärjestelmät saadaan toimimaan tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti ja millä tavoin nykyisin hajallaan olevia järjestelmiä yhtenäistetään tai niiden yhteensopivuutta parannetaan. Työssä on huomioitava kansalliset ICT:tä koskevat linjaukset.

Seuraavaksi on kirjattu eri kunnissa ja kuntayhtymissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät

1. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät: 32

a. Pro Consona (Akseli ky, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Koski TL, Laitila, Loimaa, Naantali, Oripää, Paimio-Sauvo ktky, Parainen, Uusikaupunki, Salo) b. Effica (Pöytyän ktky, Kaarina, Lieto, Raisio-Rusko, Salo, Turku) c. Nappula (V-S:n lastensuojeluky) d. Abilita (Kårkullan ky)

2. Terveydenhuollon potilastietojärjestelmät a. Effica (Akseli ky, Laitila, Pöytyän ktky, Raisio, Kaarina, Salo, Somero, Härkätien ky, Paimio-Sauvo ktky) b. Pegasos (Turku, Naantali, Loimaa, Oripää, Parainen) c. Mediari (Uusikaupunki ky, Erityishuoltopiiri) d. Uranus (VSSHP) e. Acute (VSSHP) f. Abilita (Kemiönsaari)

Sosiaalipalveluissa asiakastietojärjestelminä käytetään yleensä joko Pro Consonaa tai Effican sosiaalipalvelujen sovellusta. Pro Consona on käytössä useimmassa kunnassa, mutta kuntien väestömäärään suhteutettuna Effica on Pro Consonaa laajempi. Yksittäiskäytössä ovat Nappula- ja Abilita –asiakastie- tojärjestelmät. Sosiaalipalveluissa käytetään myös terveydenhuollon potilastietojärjestelmiä erityisesti vanhus ja vammaispalveluissa.

Terveydenhuollossa potilastietojärjestelmien kirjo on suurempaa. Efficaa käytetään yleisesti perusterveydenhuollossa. Myös Pegasos on yleisesti käytössä oleva ohjelmisto. Maakunnassa marginaalisia ohjelmistoja perusterveydenhuollossa on Uudessakaupungissa käytössä oleva Mediartri ja Kemiön- saaren Abilita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri käyttää pääasiallisena potilastietojärjettelmänään Uranusta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ohjelmisto on Acute.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä tuetaan useilla erilaisilla ja erityisiin tarpeisiin räätälöidyillä ohjelmis- toilla. Potilastietojen käytettävyyden varmistamiseksi yli organisaatiorajojen on Varsinais-Suomen alu- eella otettu käyttöön mm. Altti-tietojärjeselmä. Kuvantamisen, sanelujen, diabetekseen, hammashuol- toon, eläinlääkintähuoltoon, kuljetuspalveluihin, kotihoidon toiminnanohjaukseen jne. on käytössä sovelluksia, joita voi tarkastella liitteessä 1 olevasta taulukosta.

Muut käytössä olevat tietojärjestelmät

Asiakas ja potilastietojärjestelmät ovat ennen kaikkea palveluntuottajien työkaluja. Tulevan maakunnallisen palvelunjärjestäjän tarpeet poikkeavat suurelta osin palveluntuottajien tarpeista. Järjestäjälle ja tuottajalle yhteisiä teemoja löytyy talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoista, joskin tälläkin osa-alu- eella voi olla tarkoituksenmukaista erottaa tietojärjestelmäratkaisuissa palvelujen maakunnallinen jär- jestäjä tuottajaorganisaatiosta. Sikäli kun erottelu järjestäjän ja tuottajan välillä konkretisoituu täysimää- räisesti, on mahdollista ja jopa odotettavaa, että järjestäjäorganisaatiolla ei ole valtaa määritellä julkisten tuottajien käyttämiä yksittäisiä tietojärjestelmäsovelluksia yksityiskohtaisesti.

Taloushallinnon käyttämiä ohjelmistoja on tarkasteltu budjetoinnin, talousseurannan ja laskutuksessa käytettävien ohjelmien osalta.

Varsinais-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä taloushallinnon budjetoinnissa on käytössä seuraavia ohjelmistoja:

 Budnetti (Akseli ky, Lieto, Parainen, Taivassalo, Salo, Somero)  Aditro Intime (Laitila, Paimio-Sauvo kttky, Pöytyän kttky, Raisio-Rusko)  Pro Economica (Kemiönsaari, Koski TL, Marttila, Naantali, Uusikaupunki, Vehmaa, )  Basware Business Planing (Kaarina)  SAP PBC (Turku)  Oracle ADI, Oracle financial, Oracle reports, Fina R, Tasu Web (Sairaanhoitopiiri)  Kuntamaisema (Naantali)  Tane (Salo)  Abilita (Kårkullan ky)

Budjetoinnissa ja talousseurannassa käytettävien ohjelmien kirjo on suurta ja niiden joukosta ei voida nostaa esille ohjelmistoratkaisuja, jotka olisivat selvästi muita yleisempiä. Turun kaupungilla on SAP:iin perustuva talouden ja toiminnan sekä henkilöstön kokonaisohjausjärjestelmä. Muilla kunnilla ohjelmistoratkaisut talouden ja henkilöstön ohjauksessa ovat hajaantuneemmat. Sairaanhoitopiirin talousoh- jauksen ratkaisu nojaa vahvasti Oraclen järjestelmiin.

Laskutuksessa hyödynnetään seuraavia ohjelmistoratkaisuja:

 ProE (Akseli ky, Lieto, Parainen, Pyhäranta, Salo)  Aditro Intime/Workflow (Pöytyän kttky, Kaarina, Paimio-Sauvo kttky, Raisio-Rusko)  Pro Economica (Kemiönsaari, Marttila, Koski TL, Loimaa, Naantali)

 Opus Capita (Paimio-Sauvo kttky)  Rondo (Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Salo)  Effica laskutus (Pöytyän kttky, Laitila, Paimio-Sauvo kttky, Raisio-Rusko, Salo)  Pro Consona laskutus (Laitila, Vehmaa)  Begasos (Naantali)  Winhit (Naantali)  SAP PBC (Turku)  Asla, Atlas, Basware (Sairaanhoitopiiri)  Aktiv-data förfakurering (Kårkullan ky)  Abilita (Kårkullan ky)

Laskutuksessa hyödynnettävien ohjelmien määrä on maakunnassa suuri ja myöskään laskutuksessa käytettävien ohjelmien osalta ei voida vetää yksiselitteistä johtopäätöksiä siitä, mitä ohjelmia käytetään maakunnassa selvästi muita yleisemmin. Sikäli kun palvelutuotanto yhtenäistyy sote-uudistuksen mukana, on selvää, että myös palveluntuottajien käytössä olevilla laskutusohjelmistoille on ilmiselvää yh- tenäistämisen tarvetta.

Varsinais-Suomen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöhallinnossa hyödynnetään seuraavia ohjelmistoratkaisuja:

 Aditron Personec ESS/F.K. (Pöytyän kttky, Laitila, Raisio-Rusko, Salo6, Turku)  Pegasos (Akseli ky, Kaarina, Lieto, Koski TL, Paimio-Sauvo kttky, Parainen, Salo)  Titania (Pöytyä, Aura, Kemiönsaari, Koski TL, Loimaa, Naantali, Paimio-Sauvo kttky, Parainen, Uusikaupunki, Taivassalo, Vehmaa, Raisio-Rusko, Sairaanhoitopiiri, Kårkulan ky)  WebAgs (Akseli ky, Kaarina, Lieto)  Webtallennus (Akseli ky, Lieto, Marttila, Loimaa, Parinen, Uusikaupunki, Taivassalo)  Pro Exellenta (Marttila)  Populus (Akseli ky, Loimaa, Parainen)  SAP HR (Turku)  Palveluaikalaskenta (Parinen)  Kuntarekry (Kaarina, Uusikaupunki, Sairaanhoitopiiri)  Tunti (Turku)  eHRMinfo Prima (Sairaanhoitopiiri)  PikoAlert (Sairaanhoitopiiri)

6 Salossa Personec otetaan käyttöön vuodesta 2017 alkaen. 35

 WebPala (Sairaanhoitopiiri)  eHRMpool; Sijaisvälitysohjelma (Sairaanhoitopiiri)  Timecon; Työajan seuranta ja kulunvalvonta (Sairaanhoitopiiri)  Sympa; HR osaaminen, koulutus, vuosilomat (Sairaanhoitopiiri)  Abilita (Kårkullan ky)  Barium (Kårkullan ky)  Flexim; työajan seuranta ja kulunvalvonta (Kårkullan ky)  M2; matka- ja kulunvalvonta (Kårkullan ky)

Henkilöstöhallinnon ohjelmistoratkaisut Varsinais-Suomessa heijastavat omalta osaltaan julkisen sektorin tietohallinnollista hajanaisuutta. Käytössä on useita erilaisia ohjelmistoja ja ne vaihtelevat kunnittain ja kuntayhtymittäin. Titania –työvuorosuunnitteluohjelmaa voidaan pitää selkeästi eri toimijoita yh- distävänä tekijänä. Muilta osin maakunnallista yhtenäisyyttä ei ole yksiselitteisesti löydettävissä. Tieto- järjestelmien hajanaisuus antaa selvän perustan johtopäätökselle, missä järjestelmien yhtenäistämi- selle ja järkeistämisille on maakunnassa erittäin suuri tarve.

Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäratkaisut muodostavat vaikean osa- alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Yhteisten ratkaisujen hakeminen edellyttää yksi- tuumaista johtamista. ICT-ratkaisuissa yksittäisistä organisaatioiden lähtökohtiin perustuvalla hajanai- sella tietojohtamien mallilla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä- ja tuottamiorganisaa- tioiden vaatima ict-ratkaisuja ei voida rakentaa.

6. Pohdinta

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilaan kuvaava raportin tavoitteena on ollut antaa tiivis kokonaiskuva erityisesti maakunnan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Raportissa sivutaan myös yksityisiä palveluita. Raportti ei kata kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tarvitta- via taustatietoja, mutta helpottaa yleiskuvauksena valmisteluorganisaation lähtötilannetta palvelujen uudistamistyön aloittamista. Raportissa on pyritty kiinnittämään huomioita sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisiin tietokokonaisuuksiin. Hyödynnettävän tiedon määrää on ollut työn rajauksen takia pakko karsia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sektori on erittäin laaja ja sen yksityiskohtainen läpikäyminen maakunnankaan tasolla ei ole mahdollista yhdessä raportissa. On selvää, että raportissa esitettyjen tietojen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamistyössä joudutaan jatkossa pureutumaan syvem- mälle temaattisin osa-alueisiin kulloistenkin tietotarpeiden mukaan.

Varsinais-Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suunnittelun lähtökohdat muuttu- vat ja poikkeavat nykyjärjestelmän lähtöoletuksista. Sote-uudistukseen sisältyvien hallinnollisten muu- tosten lisäksi maakunnan väestö ikääntyy nopeasti ja palveluissa painopistettä tulee siirtää väestömuu- toksen seurauksena ikäihmisten palveluihin. Palvelujen kysyntä nousee odotettavasti niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin. Suurin kysyntäpaine kohdistuu kuitenkin tulevaisuudessa sosiaalipalveluihin. Raportissa esitetty skenaario eri sosiaali- ja terveyspalvelujen sektoreiden menopaineista on perusteltua huomioida palvelujen järjestämisessä ja julkisen sektorin rahoittamien palvelujen resur- soinnissa. Palveluntuottajien on tarkoituksenmukaista arvioida puolestaan palveluverkkoaan väestön odottavissa olevien palvelutarpeiden mukaisesti.

Varsinais-Suomen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden taso ei raportissa tehdyllä suppean tarkastelun mukaan merkittävästi poikkea muiden suomalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tasosta. Pienitu- loisten suhteellinen määrä maakunnassa, tulonjaon tasa-arvosta ja työttömyydestä saadut tulokset ovat niin ikään lähellä kansallista keskiarvoa. Toisaalta on todettavissa, että vaihtelu yksittäisten kuntien välillä on suurta. Maakunnan kunnissa paras hyvinvoinnin taso saavutetaan yleensä Turun lähi- seudun kunnissa. Turussa ja Salossa työttömyys sekä myös vaikeasti työllistyvien osuus on suurta. Samanaikaisesti maaseutumaisissa kunnissa on muita useammin nuoria, jotka ovat jääneet peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa. Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa suoraan työllisyy- teen ovat rajalliset, sillä työpaikkojen määrä seuraa vahvasi talouskasvua. Sen sijaan toimenpiteet, joilla nuoret ohjataan peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen, on vahvasti julkisen sektorin vastuulla. Maakunnassa on kuntia joissa on potentiaalia tehostaa nuorten jatkokoulutukseen ohjaamista.

Varsinais-Suomalaisten sairastavuus ylittää vähäisessä määrin kansallisen sairastavuuden tason, mutta samalla varsinais-suomalaisten ennenaikainen kuolleisuus on alhaisempaa kuin keskimäärin Suomessa. Varsinais-Suomalaisten sairastavuuden kansallista korkeampaa tasoa selittää syöpäsai- rauksien suuri määrä. Syöpäsairauksien suuri määrä ei kuitenkaan kerro, onko syöpäsairauksien esiin- tymisen taustalla kattava diagnosointi vai aidosti maakunnan asukkaiden muita suomalaisia suurempi todennäköisyys sairastua syöpään. Kyseinen ilmiö edellyttäisi jatkoselvittelyjä.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu on maakunnassa 29 organisaatiolla. Lähtökohtaisesti organisaatioiden palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu rajoittuu Varsinais- Suomen maakuntaan. Tästä poikkeuksen tekee Kårkullan kuntayhtymä, joka tuottaa kaksikielisiä erityishuollon piiriin kuuluvia palveluita sekä myös päihdepalveluita yli maakuntarajojen. Peruspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnassa suoraan yksittäisillä kunnilla, hajautetusti kunnilla ja kuntayhtymillä tai osalla kuntia pelkästään kuntien yhdessä muodostamilla kuntayhtymillä. Varsinais-Suomessa yksi- kään kunta tai kuntayhtymä ei ole päätynyt kokonaisulkoistamisratkaisuihin, joissa palvelujen tuotanto- vastuu on pääosin annettu yksityiselle yritykselle. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityis-

huollon järjestämisestä ja pääosin myös tuottamisesta vastaa maakunnalliset kuntayhtymät, pl. Kår- kulla. Kunnista vain Turun kaupungilla on merkittävää vastuuta joidenkin erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Erikoisapalvelut ovat keskittyneet maakunnassa selvästi Turun seudulle, mutta osin myös seutukes- kuksiin. Perusterveydenhuollon palveluja tuottavat terveyskeskukset ja –asemat sijaitsevat alueensa väestökeskittymäpisteissä.

Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Varsinais-Suomessa yksityisen sektorin liikevaihto vuodessa oli vuonna 2014 reilu 500 miljoonaa euroa. Terveydenhuollossa oli samana vuonna 607 yksityistä terveydenhuollon palveluntuottajaa. Sosiaalihuollossa luvanvaraisia palveluntuottajia oli puolestaan 137 ja ilmoituksenvaraisia 333.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustaso alittaa maan keskiarvon, mutta maakunnan sisällä kuntien välillä esiintyy vaihtelua. Yleisesti voidaan todeta, että kunnan ikääntyneen vä- estön suurehko määrä on yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen korkeisiin kustannuksiin. Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannossa ei tapahdu tulevaisuudessa tuottavuuden nousua, on odotettavaa, että palveluihin käytetyt julkiset menot kasvavat tulevaisuudessa. Merkittävin syy kasvaviin menopaineisiin on ikääntyvä väestö.

Varsinais-Suomen palvelurakennetta voidaan pitää erikoissairaanhoitopainotteisena. Koko sosiaali- ja terveyssektorin käyttämistä määrärahoista maakunnassa käytetään rahaa erikoissairaanhoitoon jonkin verran maan keskiarvo-osuutta enemmän. Vastaavasti perusterveydenhuollon resurssointi alittaa sel- västi kansallisen keskimääräisen tason. Myös sosiaalipalvelujen resursoinnin taso Varsinais-Suo- messa on jonkin verran muuta maata pienempää.

Julkisen sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee yhteensä noin 21 000 henkilöä. Yksityi- sellä sektorilla työskentelevien määrä on 8 300. Yksityisellä sektorilla yrityksissä työskentelee noin 6 000 ja järjestöissä noin 2 000 henkilöä7. Kunnilta ja kuntayhtymiltä saatujen tietojen mukaan vakituisen työvoiman määrä julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa on n. 16 000. Kuntia ja kuntayhtymiä pyydettiin arvioimaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalveluissa työskentelevien henkilöiden määriä. Saatujen tulosten mukaan julkisen sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluissa työs- kentelevän tukipalveluhenkilöstön määrä on 1 500. Heistä n. 360 henkilöä työskentelee kunnissa muulla kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Odotetusti yleisimmät ammattiryhmät julkisella

7 THL:n tilastoinnin mukaan yrityksissä työskenteli vuonna 2014 noin. 6 100 työtekijää ja järjesstöissä 2 300 työn- tekijää. Ammattiryhmäpohjaisessa tarkastelussa THL:n tilastojen mukaan työntekijöitä oli yksityisellä sektorilla vuonna 2014 yhteensä. n. 8 300. Tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan yksityisissä yrityk- sissä työskenteli vuonna 2014 puolestaan noin. 5 900 työntekijää. 38

sektorilla ovat hoitajat ja sairaanhoitajat. Henkilöstön ammattiryhmien jakaumatietojen perusteella voidaan todeta, että yksityisen sektorin rooli korostuu mm. hammashuollossa sekä fysio- ja toimintaterapi- assa. Yksityisellä sektorilla myös hoitajien määrä painottuu sairaanhoitajien määrän kustannuksella. Osittain tulosta selittää se seikka, että julkisella sektorilla on vahvaa rooli sairaalapalvelujen tuottamisessa, ja sairaaloissa sairaanhoitajien rooli korostuu.

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämien tietojärjestelmien kirjo on iso. Taustalla on kansallisen ja alueellisen tietohallintojohtamisen ja koordinaation heikkous, mikä on mahdollistanut yk- sittäisten organisaatioiden tekemät itsenäiset ict-ratkaisut. Tämä organisaatiolähtöisyys näkyy myös Varsinais-Suomessa. Maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä useita eri asiakas- ja poti- lastietojärjestelmiä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä, jotka avointen rajapintojen puuttuessa eivät ole toisiinsa yhteensopivia. Tässä raportissa ei oteta kantaa, mikä yksittäinen tietojär- jestelmä tai mikä ict-kokonaisratkaisu olisi tulevaisuudessa toimivin. Raportin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että nykyinen malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisuja ei ole toimiva. Jatkossa tietohallinnollisessa johtamisessa tarvitaan yksituumaisempaa otetta. Vallitsevaa or- ganisaatiolähtöistä hajanaisuutta on tavalla tai toisella supistettava.

Lähteet

Kilponen Juha, Kinnunen Helvi & Mäki-Fränti Petri 2014. Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät hei- kentyneet. Euro & Talous. 5/14. Suomen Pankki: Helsinki. s. 67-78.

Kuntaliitto 2016. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2014.

Mikkola Teija, Nemlander Anu & Tyni Tero 2016. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015. Kuntaliiton verkkojulkaisu. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3233 Kuntaliitto: Helsinki

”Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2014”. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/2014/Si- vut/default.aspx. 20.7.2016. Kuntaliitto: Helsinki.

THL 2015. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014. https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot- aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-henkilosto/kuntien-terveys-ja-sosiaalipalvelujen-henkilosto, 20.7.2016. THL: Helsinki.

Tilastokeskus 2016a. Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan kunnittain. Tilastokeskuksen PX-WEB tietokannat; http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true&rxid=1643d621-3e9f-4e23-a32d-6db4dde6022c, 21.12.2015. Tilastokeskus: Helsinki.

Tilastokeskus 2016b. Alueellinen yritystoimintatilasto. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/?tablelist=true. 15.3.2016. Tilastokes- kus: Helsinki

Sotkanet 2016. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index. 18.7.2016.

THL 2015. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015. Tilastoraportti 6/2015. Suomen virallinen tilasto. THL: Helsinki.

THL 2011. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009. Tilastoraportti 33/2011. Suomen virallinen tilasto. THL: Helsinki.

Varsinais-Suomen liitto 2016. Lounaistieto. http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/tyottomyys/ 18.7.2016.

Voimaanpanolakiluonnos § 14. Laki maakuntalain ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä anne- tun lain voimaanpanosta. Suomen hallituksen 29.6.2016 julkaisema lakiluonnos.

LIITE 1. Varsinais-Suomen julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämät tietojärjestelmät *Tietoja ei saatu Oripään eikä Pyhärannan kunnista Palvelujen jär- Sosiaali- Terveyden- Budje- Lasku- Henkilös- Muut käytössä jestäjä huollon huollon oh- toinnin tuksen töhallin- olevat tietojär- ohjelmisto jelmisto ohjel- ohjel- non ohjel- jestelmät misto misto misto(t) Akseli Ky ProCon- Effica Budnetti ProE Pegasos, Dynasty, sona Titania, Basware In- WebTal- voiceRedy, lennus, Raindance, AGS-ra- Tane, Fastroi portointi, Hilkka ePopulus Mas ku My- nä- mäki Nou siai- nen Pöytyän ky Effica, Altti, Aditro Effica Aditro Per- Travel kansan- Kanta, eRe- Intime laskutus, sonec F terveys- septi Aditro In- työn ky* time/Wor kflow Pöy- Sosiaa- Effica Aditro Aditro MD-Tita- Dynasty, tyä lieffica Intime Workflow nia, Per- Travel, Mappy sonec F (muuttuu Office ESS, Per- 365:ksi) sonec F Aura Sosiaa- Effica Aditro Aditro MD-Tita- Travel, Mappy lieffica Intime Workflow nia, Per- (muuttuu Office sonec F 365:ksi) ESS, Per- sonec F

Kaarina Effica yk- Effica Basware Intime Pegasos, PSOP-palvelu- silö-ja per- Busi- WebAgs setelijärjes- hehuolto nessPla telmä, Fastroi nning Hilkka, Typpi, Kuntarekry, KuntaHR, Bas- ware Purchase to Pay, Titania, Esmikko, Efec- tor, Kuntatoi- misto Kemiön- Pro Con- Abilita ProEcon Abilita -> ProEcono HaiPro (vaara- saari sona (myös suun omica Pro mica (pal- tapahtumien ra- terveyden- Economi kanmaksu portointi), Fu- huolto) sis. ca (van- ym.), Tita- jitsu APM ka- eResepti ja husten- nia merapiste, Altti, eArkisto -toi- huollon PhysioTools, minnallisuu- ja tervey- Carestream, det denhuol- Neotide Log lon las- Monitor, Plan- kutustie- dent Romexis dot muo- doste- taan Abi- litan ohjel- massa, siirtyvät sieltä ProEcon omicaan) Härkätien sosiaali- ja terveyspal- velut

Liet Effica, Effica, Mira- Budnetti ProE Pegasos, Raindance, o Hilkka, Pro- tel, Solidus, WebTal- Ronko, Tane, Consona, Virve, Ter- lennus, QlicView, Ter- Femart veysportti, WEB AGS vekuu (terveys- Abakus, valvonta), OSTi, Altti, Provet (eläin- Titania, Ro- lääkintähuolto) mexis, eRespti, Po- tilaiden arkisto Mart Pro Con- Effica Pro Con- Pro Ex- tila sona sona, cellenta, Pro Webtallen- Economi nus ca Kos Pro Con- Effica Pro Pro Pegasos, ki Tl sona Economi Economi Titania ca ca Laitila Pro Con- Effica Aditro Consona Aditro Triplan asiakir- sona Intime ja Effica jahallinto, Rava toimintakyky- mittari Loimaa Pro Con- Pegasos, ProEcon ProEcon Titania, Dynasty, ko- sona WinHit, omica- omica Web-tal- koushallinta ja Physio talou- laskujen lennus, viranhaltijapää- Tools, denoh- sähköi- Populus tökset, Mansite, Facta, Altti, jaus nen kier- Aromi Effector, rätys Abakus, Osti Naantali Pro Con- Pegasos, Pro Pegasos, Titania, Kotihoidon toi- sona, Pe- WinHit, Di- Economi ProEcon Populus minnanohjaus- gasos, gora, Vi- ca, Kun- omica, järjestelmä, HaiPro, Vi- vago, Phy- taMai- Winhit Share Point, vago, Ter- sio Tools, sema Dynasty veysportti Facta/Medgi

s, Ter- veysportti, HaiPro, Ris/PACS, MUSE, So- net, Altti, eArkisto, OSTI, So- lidus Paimion- Pro Con- Effica, Altti, Aditro Opus Titania, Dynasty, IMS, Sauvon sona, Effector, Intime Capita, Pegasos Cisco Jabber kansan- Ravatar, Romexis, Aditro XSFL Video for terveys- Pegasos Cognos, Work- Client TelePrecence kuntayh- Facta, Dexcom G4 flow, Ef- tymä Primo PDF, Platinum, fica las- LapsCare Dexecom kutus Studio, Dia, Digipikit, DigiDog- Flow, DigiS- ign * merge modules, Digital Dicta- tion Soft- ware, Digital Transcrip- tion Soft- ware, Spiro 2000, Carestream _med_im, Abakus, Vartti, Avo- Hilmo, Hai- Pro, Mendor Balance, Medimaker,

Niskalenkki, Nurtia, PEF2, Seula

Pai- mio Sau vo Parainen Pro Con- Pegasos, Budnetti ProE Pegasos, sona, Pe- Wihhit, Di- Titania, gasos, Pro- maxis, Webtallen- Comp Romexis, nus, Pal- SpeechMagi veluaika- c Execu- laskenta, tive/Speech Populus Mike, Sonera VCC Callguide, Altti, Spiro 2000, Ter- veysportti, Granite Partners, Aventra Ac- tive Perso Manager, Effector, Physiotools, Abilita Cenrallager, Abilita apotekslage

r, LOVe, Tnekg, Rava, Hai- Pro

Uusikau- pungin Ky Uu- Pro Con- Mediatri, Ef- Pro Rondo Webtallen- Dynasty, si- sona, Kun- fica (ham- Economi nus, Tita- Helpnet, Mysli, kau- tanet, Ra- mash.) ca nia, Kun- Provet, Terve- pun vatar Carestream, tarekry kuu ki Weblab, CliniView, Fysiotools Veh- Pro Con- Mediatri Pro Pro Con- maa sona economi sona ca yleislas- kutus Py- Effica Tane, Rondo, Titania Triplan, Kunta- hä- Budnetti Raindan toimisto - asi- rant ce, Pro ainhallintaohjel- a e, misto Basware ) Tai- Pro Con- Mediatri Budnetti Rondo Webtallen- vas- sona nus, Tita- salo nia Kus- tavi Raision- Sosiaa- TerveysEf- Aditron Aditron Aditron Kuntamaisema, Ruskon liEffica fica, HaiPro, Intime Intime ESS (hen- Kotihoidon toi- yhteistoi- LOVe Plus Plus, kilöstöhal- minnanohjaus- minta- Terveys- linnon järjestelmä alue Effica sähköinen

työpöytä), Aditron Personec F.K. (palk- kaoh- jelma), Ti- tania, Kunta- rekry Rai- sio Rus ko Salo YPH Effica, Effica, Ro- Raindan Rondo Pegasos, Pro Con- mexis, Pa- ce, Bud- myynti- 2017 al- sona, noramaku- netti, laskut, kaen Per- Likuma vantamisen Tane Effica sonec ohjelma (tal.arv.s ProE-las- eur- kutus anta), Qlick- view, Raport manager, Targetor Pro Somero Budnetti Turku Effica YPH Pegasos-po- SAP SAP SAP HR Kiinteistöval- asiakastie- tilastietojär- BPC ERP vonta ja turva- tojärjes- jestelmä: järjestelmät: telmä (YPH Terveyden- Ascom, Esmin, eli Yksilö- huollon asia- Flexim, ja perhe- kastietojär- huollon Ef- jestelmä, fica) perusterveydenhuollon,

erikoissairaanhoidon ja hoivahoi- don potilas- tietojärjes- telmä.

Effica Li- Pegasoksen Personec Arc Pehu ja Arc feCare (Ef- sähköisen Vahu, perhe- fican säh- asioinnin huollon ja van- köisen asi- palvelukoko- hushuollon oinnin pal- naisuus vanhojen tieto- velut ) (eTerveys- jen selailu palvelut-asi- ointiportaali, tekstiviesti- palvelu) Arc Pehu ja Pegasoksen Tunti Työ- Apteekkiohjel- Arc Vahu, sähköinen keskuksen mia: perhehuol- oppimisym- henkilös- ATCHost2000, lon ja van- päristö töhallinta. NiceLabel eti- hushuollon eOpisto kettijärjestelmä, vanhojen Osti lääketi- tietojen se- lausohjelma, lailu Kauppapal- Pegasos EWQ: vuoronu- velu: Inter- Tietova- merosovellus netsivusto, rasto: Ope- josta koti- ratiivisen ta- sairaan- son rapor- hoito tilaa tointia Pe- eväät asi- gasos-tie- akkaalle. doista (myös hetut) Tarva Työ- Pegasos Facta: Turun keskuksen Mukana: väestötietojen varaston Kotihoidon kyselyjärjes- valvonta. Pegasos- telmä

mobiilijärjes- telmä Teamware WinHIT Fujitsu DigiSign Sosiaali- Suun tervey- -kortinlukijaoh- työntekijöi- denhuollon jelma den kalen- potilastieto- teriohjelma järjestelmä. (Suun ter- veydenhuol- lon pääso- vellus) Vammais- WinHIT HIT- Gravo Style: palvelut Portal, Win- Työkeskuksen taksi ac- HITin säh- kaiverrussovel- cess köisen asi- lus oinnin palvelut Virho, Väli- Altti-aluetie- Navisec Flex tystilien ja tojärjestelmä tietosuojan ja lasten it- (toistaiseksi, tietoturvan senäisty- korvautuu verkkokoulutus- misvarojen Kanta- järjestelmä hoito edun- hauilla) valvojille. Älylattia, Apteekkioh- Pesula, TK- Palvelin jelmia: Pesu Pyykkiti- ASP-palve- ATCHost20 lausjärjestelmä luna 00, NiceLa- bel etiketti- järjestelmä, Osti lääketi- lausohjelma, Carestream Poti Potilasva- PACS: rtg- ratilien ylläpito- kuvat kat- ohjelmisto selu

Diabe- Potilasranneke- teshoito: tulostus CoPilot, Di- asend Up- loader, Glu- coFacts Deluxe, iPro2, Med- tronic Car- eLink Pro, Diet32, ruo- Omnipage Do- kalista- ja kumentin- ravitsemus- muunto-oh- suunnittelu jelma Digisanelu: VistaEasy Di- DigiCitrixPe- girtgskannerei- gasos ja den "ajuri"-oh- Olympus jelma DSS Player Pro digisa- nelulaiteoh- jelma Duodecim: SAS- ja Tilho- terveystieto- sovellus SAS – hakuja ja - pitkäaikaishoi- kantoja don toiminnan- ohjauksen sovellus (Selvitä – Arvioi – Sijoita) Tilho – tilapäis- hoidon toimin- nanohjauksen sovellus Ecomed: SAS-tilasto- ja Erikoissai- raportointiso- raanhoidon vellus suunnittelu

ja ohjaus sairaanhoi- topiirissä, sekä tilastot. Effector: Soky (THL) Apuvälinei- Haku Kela-tie- den huolto- doista ja lainausre- kisteri HaiPro Ter- TELEQ5 Ter- veydenhuol- veyskeskusten lon vaarata- ajanvarauksen pahtumien puhelinpalvelu- raportointi- järjestelmä. järjestelmä Miratel Hoi- Tiltu Ti- tajakutsu- ja laaja/tuottaja potilaspuhe- TERVI linjärjes- telmä. iDataFlax Traceline Oh- EDC Inter- jelmalla tilataan net-sovellus, verta TYKS:sta. jonka avulla voidaan ke- rätä ja hallita potilaan tietoja ja asia- kirjoja salat- tuna. Kuntosoft, Tunstall-hoita- PhysioTools jakutsujärjes- Online, Win- telmä Walk fy- sioterapeut- tien ohjelmia

Lääkelaite- TURPO on tur- rekisteri vallisuustoi- menpiteiden kehittämistä tukeva tietokone- sovellus,turval- lisuuden poik- keamatapahtu- mien ilmoittami- seen, arviointiin ja tilastointiin. Medimaker Veteraani, Ve- tähystys- ja teraanien pe- silmänpohja- rustieto rekis- kuva-arkisto teri. Mini-Lexia puheterapia- ohjelma Miracall kut- VTJ ja Katso, sujärjes- VTJ-kyselyn telmä hallintapalve- luista pääkäyt- täjä anoo käyt- täjälle oikeudet käyttää VTJ-ky- selyä. Multilab la- boratorioi- den tietojär- jestelmä PEF2 seu- rantalomake (astmapu- hallukset)

PSOP -osto- ja palvelu- setelijärjes- telmä Radu Rönt- genin tuo- tannonoh- jaus Rafaela, mit- tariohjelma. Tuottaa tiedon potilaan yksilöllisen hoitotyön tarpeesta. RAI Asiak- kaan/potilaan toimin- takyvyn arviointiin tarkoi- tettu työkalu ja mittaristo. Romexis, Suun th:n röntgenku- vantamisoh- jelma. PmBridge Linkittää WinHITin ja Romexiksen potilaskortit Spiro2000 Spirometria UPO Rönt- genin ajanvaraus

UpToDate® näyttöön pe- rustuvan klii- nisen pää- töksenteon tukeva re- surssi Web Marela: Sairaala-ap- teekkisovel- lus (kaikki sairaala-ap- teekin työt: lääkkeiden tilaus, vas- taanotto, toi- mitus, va- rastonval- vonta, lää- kevalmistus, laskutus, lääkkeiden kilpailutus ja raportoinnit). ZiuZ Fore- see Inspec- tor, Lää- keannosten tarkastuslait- teen ohjelma, tar- kastaa ja kuvaa potilas- kohtaiset lääkeannok- set.

TyksLAB In- ternetlinkki Varsi- Uranus Oracle Asla; eHRMinfo Medixine; Ajan- nais-Suo- ADI ; Fi- Asiakas- Prima ; varaus Labora- men sai- nan ja laskutus PRIMAn torio raanhoi- Excelin raportointi- topiiri yhteys järjeste- klmä Acute Fina R Atlas; PikoAlert; Authenticode - 12 Kunta- Henkilö- sovellusten al- VSSHP; laskutus kunnan lekirjoittaminen; Kirjan- turvahäly- Allekirjoitettujen pito, res- tysjärjes- ohjelmatiedos- kontrat telmä, var- tojen tallennus ym tijakutsu vsshp intraan Alueellinen Oracle Basware; WebPala Kuntatoi- viitejärjes- reports; Laskujen ; Henki- misto/Triplan; telmä; Altti Rapor- käsittely löstöhallin- Asianhallinta- tointivä- non oh- järjestelmä line jelma Effector; Ecomed Rafaela ; Avaintec alle- Alueelinen (KPP, Hoitoi- kirjoitus ja ar- apuväline, Ana- suusluoki- kisto Xarchive; maksusitou- lyzer, IC tus Henkilökoht. al- mus ja lai- ja Open lekirjoitus ja nattavien DSS); sähköinen ar- apuvälineva- Suorite- kisto (hallinnol- raston hal- tietojen listen doku- linta, osto- laskutus, menttien) palveludoku- analy- mentit, pal- sointi, veluseteli raportointi, katselu Aitta ; Alu- Oracle Web-tita- M- ja Y-levyt; eellinen suo- finan- nia; Lää- Henkilökohtai- ritekanta cials; set ja yhteiset

Talous- käripäivys- kansioiden le- hallin- tysten työ- vyresurssit non ra- vuoro- portit suunnittelu, laskenta ja il- moitukset CA Aneste- FINA; Kunta- Härveli; Intra- siatietojär- Talous- rekry; netissa TYKS jestelmä; hallinto Rekrytointi hankintaesityk- Anestesia- set tietojärjes- telmä Ma- Tasu- eHRMpool Julki; Julki oh- rela/Web- Web; ; Sijaisväli- jelmaa käyte- Marela; ap- Talous- tysohjelma tään julkaisujen teekin ja lää- suunnit- tallentamiseen. kevaraston telu ja tilastoin- ninhallinta- järjestelmä X-Archive; Ihmesys- Siemens kiin- Arkisto teemi; teistövalvonta; Tunnus- Kiinteistöval- anomus- vonta ten käsit- tely Milou; Timecon; Active Direc- Aynnytysyk- Työajan tory; Käyttäjä- sikön sikiön seuranta kannan ylläpito, ja äidin mo- ja kulun- asetusten hal- nitorointijär- valvonta lintakanta jestelmä Philips -sa- Titania; Tunnari; Käyt- nelujärjes- Työvuoro- tätunnusten ti- suunnit- laus yms. telu

telmä; Di- gisanelu ja purku XDSS; Digi- Sympa; Medixine; labo- taalinen alle- HR osaa- ratorion kansa- kirjoitus minen, laisajanvaraus koulutus, ja alueellinen vuosilomat ammattilais- ajanvaraus Phy- AutoCad-Auto- sioTools; Desk; Lisenssi- Fysiotera- manageri peuttiset kuntoutus- ja harjoitus- ohjelmat Endobase; Abakus; Materi- Gastro-ente- aalitilausohjel- rologian/leik- misto kaus kuva- ja lausunto- ohjelmisto Gyneca; MS Dynamics Gyn syöpä- AX; Materiaali- rekisteri tilausten ja toi- mitusten hallinta Nemotec; Abloy KeyCont- Hammasoh- rol; Mekaanis- jelma ten avainten tilaus Miratel-Au- Flowcharter; rora; hoitaja- Netistä saatava kutsu prosessipiirros- ohjelma

Miratel hoi- Park_Alerta; tajakutsujär- Palovalvonta ja jestelmä; hälytinjärjes- Hoitajakut- telmä sujärjes- telmä Itte; itseil- Skert (Musti); moittautumi- Potilaskerto- nen musten lai- naus- ja sijainti Pediator; xx; Potilaskulje- Kasvukäyrä- tus ja huolto- ohjelma työtilaus Jaeger; LII; puhelinkes- Keuhkofunk- kuksen henkilö- tiomittaus kuntapoiminta softa Medikro OWS-ohjel- spiro2000; misto; Puhelin- Kevyt spiro- keskusohjelma metriasovel- lus Ariel / BO; raportointi Uranus; Kir- ja DW jautuminen, käyttäjän ja potilaan kontekstin- hallinta sovellusten vä- lillä mPollux; Aromi-perhe Korttikirjau- (eväs, web tuminen mysli); Ruoka- huollon järjes- telmä: E: osas-

tojen lähettä- mien ruokati- lausten vas- taanotto ja ruo- kailijakohtais- ten ateriakort- tien tulostus TissueDB; Rhapsody; Sa- kudospank- nomavälitys GE kiohjelma järjestelmissä Noah; Kuu- Ensemble; Sa- lontutkimus- nomavälitys, laitteen työ- alueellinen pal- asemaoh- veluväylä jelma Multilab, Intra/Extra/Sha- Weblab; La- re- boratorion point/Wysiwyg; tietojärjes- Shp internet telmä Babe; Lap- Sharepoint; settomuu- Shp intranet den hoito (IVF) Clinisoft; Outlook Ex- Lasten teho- change; Sähkö- valvonta posti ja kalen- teri Opera-leik- Taskuposti; kaustoi- Sähköposti minta; Leik- matkapuheli- kaussalin messa ohjausjärjes- telmä

eForm (M 7 Fixit-liit- PERHE); tymä,Tiede- Lomake lupa ; Tiede- lupa Ma- Basware PM; rela/Web- Tilausjärjes- Marela; Lää- telmä kehuolto / Apteekki Medanets; WinSima; Ti- Mobiilikir- lausten, lasku- jaus jen hallinta Octopus Tita ; tilojen 900; Näkö- hallinta kenttäkartta- ohjelma ArthroDB; Unix tulostami- Ortopedian nen; Tulostami- artroskopia sen ohjaus laatujärjes- telmä Kodak Ca- Linux tulostami- reStream; nen; Tulostus PACS jär- jestelmä Qpati(QpaW Työasema oh- eb; Patolo- jelmisto; Työ- gia asemien toi- minnallisuuk- sien luontI Philps moni- AD1000; Vahti- torointijär- mestarien poh- jestelmä ; jakuvat, U-sai- Potilasmo- raalan hälyytyk- nitorit ja tie- set ja hälytys- tokanta loki

Uranus Hansa; Vanha Oberon; Po- materiaalijär- tilashallinto jestelmä Uranus Mi- Moodle; randa; Poti- Verkko-oppi- laskertomus misympäristö ; Puheen- F-secure; Vi- tunnistus russuojaus RadDW; Gemini; Väli- Radu 4:n ra- nehuollon tieto- porttikanta järjestelmä Umbriel ra- VH-TJ ; Väli- portit / nehuollon tieto- Uranus ; Ra- järjestelmä portit ja listat käyttöoi- keuksista, käyttöoi- keuksien anto Uranukseen RaduV4; Gemini; Väline- RIS Järjes- huolto telmä RIAP5; Ror- schach® In- terpretation Assistance Program: SAI (MMKR); Sairaalan antibiootti- ja infektioiden seurantajär- jestelmä

Kibi On- base; skan- neri ja pdf arkistointi ja katselujär- jestelmä Stryker Ku- vauslait- teisto; Sko- pialaitteiston kuvaohjelma Spiro 2000; Spirometri- tutkimukset Shp oma suostumus- ten yms. Kir- jauslomek- keisto; Suostumuk- sen hallinta Muse ja Muse CVWeb EKG arkisto; Sähköinen EKG Critical Care Clinisoft; Te- hohoidon tietojärjes- telmä Implant DB; Tekonivel- potilaiden hoitoketju

sms; Teksti- viestimuis- tutteet DataEntry; Tutkimusda- tan tietojen syöttö Ki- biarkistoon tallennuksen yhteydessä TT2000; Työterveys- huolto Medimaker; Tähystys ja kuvannus / katselu Endobase ; Tähystystut- kimusten dokumen- tointi Uranus weblomak- keet; U2007 potilas- hoidossa tehtävät lo- makkeet Cressida; Uranus raportointi Verlabone: Verikeskus, veritilaus, verenannon hallinta

Ipana; Äi- tiys- huolto/Syn- nytyskerto- mus Varsi- nais-Suo- men eri- tyishuol- topiiri Kårkullan Abilita Abilita Abilita; Titania; ky Aktiv- Abilita; data Barium; Flexim; M2 Varsi- Nappula nais-Suo- men las- tensuoje- lu- kyntayh- tymä

LIITE 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Varsinais-Suomessa julkisella ja yksityisellä sektorilla vuonna 2014.

Julkinen sektori Yksityinen sektori Luokittelemattomat Kaikki yhteensä Aura 39 47 72 158 Kaarina 757 483 455 1695 Kemiönsaari 307 56 78 441 Koski Tl 52 12 36 100 Kustavi 12 0 13 25 Laitila 251 147 101 499 Lieto 402 257 269 928 Loimaa 665 197 167 1029 Marttila 44 0 34 78 Masku 270 157 171 598 Mynämäki 207 70 97 374 Naantali 431 225 222 878 Nousiainen 111 17 78 206 Oripää 29 0 27 56 Paimio 854 87 165 1106 Parainen 773 94 213 1080 Pyhäranta 11 0 34 45 Pöytyä 292 172 118 582 Raisio 764 217 325 1306 Rusko 3 19 77 99 Salo 2298 691 521 3510 Sauvo 49 16 59 124 Somero 320 107 102 529 Taivas- salo 37 0 24 61 Tarvasjoki 47 11 34 92 Turku 11395 4932 1953 18280 Uusikaupunki 719 269 161 1149 Vehmaa 118 6 39 163 Varsinais-Suomi 21257 8289 5645 35191