.S( (4'30) 6::t. Hf\.SIN\,<,,\ (1'#5 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO TlLAS,iO\" k O\j l \..JT\J S QP.Ptl.A\TQ\9-f

VI OPETUSLAITOKSET

29 1961

H'ELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

HELSINKI 1963 STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS)

VI EDUCATIONAL INSTITUTIONS

29 1961

PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI

HELSINKI 1963 TILGMANNIN KIRJAPAINO ALKULAUSE

Tämä julkaisu sisältää lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlasten koulujen ja Marian turvakodin, suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen sekä ammattioppilaitosten tarkastuk­ sen toimintakertomukset kalenterivuodelta 1961 sekä ammattikoulujen ja suomen- ja ruotsin­ kielisten työväenopistojen toimintakertomukset lukuvuodelta 1960/61. Se on toimitettu enti­ seen tapaan siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin määrin lyhen­ netty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi tilastotoimisto on kerännyt ja muokannut pääosan numero­ aineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston. Toimitustyötä on johtanut apulaisaktuaari Kil'sti Lappalainen.

Helsingissä, toukokuun 21 p:nä 1963.

Karl·Erik Forsber8 Sisällysluettelo Contents

1. Vuosikertomukset I. Annual reports Sivu Page Lastentarhat.lastenseimet ja koululasten Kindergartens. day nurseries and day päiväkodit ...... 1 homes for school children ...... 1 Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja The Sedmigradsky nursery schools and Marian turvakoti ...... 17 the Maria asylum ...... 17 Suomenkieliset kansakoulut ...... 21 Finnish public elementary schools ...... 21 Ruotsinkieliset kansakoulut ...... 58 Swedish public elementary schools ...... 58 Ammattiopetuslaitosten tarkastus ...... 83 Inspection of the trade schools ...... 83 Valmistava poikien ammattikoulu ...... 88 Preparatory trade school for boys 88 Valmistava tyttöjen ammattikoulu ...... 94 Preparatory trade school for girls 94 Kirjapainokoulu ...... 100 Printers' school ...... 100 Kähertäjäkoulu ...... 104 Hairdressing school ...... 104 Vaatturikoulu ...... 107 Tailors' school ...... 107 Laboratoriokouln 110 Laboratory school ...... 110 Suomenkielinen työväenopisto ...... 113 Finnish workers' academy ...... 113 Ruotsinkielinen työväenopisto ...... 129 Swedish workers' academy ...... 129

II. Taulusto II. Tables Oppivelvolliset lapset...... 2* School aged children ...... 2 * Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset 3* Municipal schools ...... 3* Lastentarhat ...... 4* Kindergartens ...... 4'" Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Sedmigradsky nursery schools and Maria Marian turvakoti ...... 7* asylum ...... 7* Suomenkieliset kansakoulut ...... 8* Finnish public elementary schools 8 * Kansakoulujen menot ...... 18* Expenditure of public e1ementary schools 18* Kansakoulutarkoituksiin käytettävät Foundations for public elementary school lahjoitusrahastot ...... 19* purposes ...... 19* Ammattiopetuksen kustannukset ...... 20* Expenditure of professional training 20* Ruotsinkieliset kansakoulut ...... 21 * Swedish public elementary schools ...... 21* Ammattikoulut ...... 28* Trade schools ...... 28* I

VUOSIKERTOMUKSET

ANNUAL REPORTS LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULU· LASTEN PÄIVÄKODIT

Kalenterivuonna 1961

KINDERGARTENS, DAY NURSERIES AND DAY HOMES FOR SCHOOL CHILDREN

Calendar year 1961

1. LAUTAKUNTA

Lastentarhain lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: puheenjohta­ jana kansak.opett. Inkeri Airola, varapuheenjohtajana insinööri Annaliisa Levanto, jäseninä opetusneuvos Hilja Vilkemaa, johtaja Arvo Paasivuori, ilmoituspääll. Anni Ikonen, toimitt. Sirkka Tamminen, fil.maist. Henry Backman, rouva Margareta Aminoff, yhteiskuntat.maist. Sirkka Loimaranta sekä varajäseninä ekon. Anja Jyske, opett. Jorma J. Waronen, rouva Nanna Andersson, rouva Maiju Ekström, toimitt. Eeva Ahonen, rouva Anja Pettersson, fil.maist. Gun­ nel Lilius, ent. lastentarhanjoht. Helga Bengelsdorff ja kansakoulunjoht. Kalle Lamoinen. Kau­ punginhallituksen edustajana lautakunnassa oli toimitsija Lempi Lehto ja opettajakunnan edus­ tajana lastentarhanjoht. Anna-Liisa Valtiala. Lautakunta valitsi sihteerikseen apulaistarkastaja Hellevi Kailan. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna H kertaa. Pöytäkirjat sisälsivät 265 pykälää käsit• täen 696 asiaa. Sosiaaliohjesäännön mukaisesti pidettiin 31. 10. huoltolautakunnan, lastensuo­ jelulautakunnan ja lastentarhain lautakunqan yhteinen kokous Vantaalan päivähuoltotalossa. Lastentarhain toimiston tulodiaariin oli merkitty 602 saapunutta kirjeImää. Lähteviä kirjelmiä oli kirjattu 228. Esitykset. Kertomusvuonna tehtiin esityksiä asioista, jotka mm. koskivat: lasten ulkoilutilo­ jen lisäämistä eräillä kaupungin alueilla ja varsinkin Kalliossa (17. 2. 45 §, 24. 8. 166 §, 15. 9. 190 §, 18.12.264 §). uuden kokovuotisen leikkikenttätoiminnan perustamista Siilitielle (8.5. 106 §), Kaartintorpan lastentarhan toiminnan tilapäistä laajentamista (6.10.198 §). laitosten huoneistoihin liittyvien virka-asuntojen ja muidenkin asuntojen käyttöä (17. 2. 31 ja 34 §, 17. 3. 53-54 §, 21. 4. 82 §, 9. 6. H2 §, 24. 8. 170 §, 17. 11. 226 §), uusien lastentarha- ja seimi­ huoneistojen rakentamista (17.3.57 ja 65 §, 8.5.104 §). uuden huoneiston hankkimista päivä• koti Ahtolalle (21. 4. 80 §), Castreninkadun ja Kaarlenkadun kulmassa olevan puistikon paran­ nustöitä (21. 4. 86 §), määrärahojen myöntämistä kuulovammaisten lasten uuden lastentarhan perustamiseen (8.5.107 §), valtionavun anomista laitoksille (27.1. 9 ja 24 §, 17.2.33 §, 17.3. 69 §, 24. 8. 152 §), määrärahojen varaamista eräiden leikkipaikkojen kunnostamiseksi v. 1962 (24. 8. 164 §), Helsinki-mitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntämistä eräille viranhalti­ joille (27. 1. 12 §). 2

Lausunnot. Kertomusvuonna annettiin lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: Torpparin­ mäen tiehoitokunnan anomusta leikki- ja urheilukentän kunnostamiseksi (27. 1. 22 §). Etelä• Kaarelan Omakotiyhdistyksen anomusta lastenseimen perustamiseksi (17.2.35 §). Helsingin Lähiympäristön Omakotiyhdistyksen anomusta päiväkaitsijan palkkaamiseksi Koskelan leikki­ alueelle (21. 4. 83 §). Kannelmäen asukkaiden anomusta kahluualtaan rakentamiseksi (9. 6. 145 §). Mannerheim-liiton Haagan osaston anomusta leikkipaikan kunnostamiseksi (24. 8. 165 §). Puistolan pysäkin seudun asukkaiden anomusta lastentarhan ja lastenseimen perustamiseksi (17.11.236 §). Helsingin sairaanhoitajaopiston oppilaiden harjoittelua lastentarhassa (17.11. 237 §). sopimusluonnosta aivovauriolasten lastentarhan ylläpitämisestä (1. 12. 249 §). eräiden huoneistojen sopivaisuutta lastentarhatarkoituksiin (27. 1. 23 §. 19.5.125 §. 9.6.138 §. 15.9. 192 §). tontin vuokraamista Ebeneserkodille ja sen omistaman kiinteistön ostoa (17. 3. 66 §). huoneiston vuokraamista Paloheinään rakennettavasta seurakuntatalosta lastentarhaa varten (9.6.139 §). eräiden huoneistopiirustusten hyväksymistä (24.8.153 §. 15.9.189 §. 17.11.235. 238 ja 239 §). Nikkilän sairaalan perheasuntoloihin valmistuvan lastentarhahuoneiston käyttöä (6.10.209 §). Vajaamielishuoltokomitean mietintöä (17. 2. 43 §). »Lapsh varoitusmerkin poista­ mista kesän ajaksi (17.11. 234 §). Lisäksi annettiin lausunto seuraavista yksityisten laitosten ja yhdistysten avustusanomuk­ sista. toim.i.Onasta. kaupungille siirtymisestä yms.: Pasilan lastenseimi. Vajaaliikkeisten Kunto. Kottby-Månsas svenska förening. Mannerheim-liiton Helsingin osasto. Lastentarhain Kesä• siirtolayhdistys. Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Yhdistys Töölön Lastenseimi. Manner­ heim-liiton Malmin osaston. Malmin Lasten Ystävät. Suomen Lastenhoitoyhdistys (17.2.46 §. 17.3.63 ja 67 §. 21. 4. 87 §. 9.6.134-135 §. 6.10.210 §. 1.12.249 §).

II. TOIMISTO

Lastentarhain toimisto sijaitsi kertomusvuonna entiseen tapaan Aleksanterinkatu 21:ssä. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen Kaarina Axelson. apulaistarkastajina Hellevi Kaila ja Britta Schier. puistoleikkitoiminnan tarkastajana Kirsti Pajunen sekä taloudenhoitajana valtiot.maist. Kirsti Heikinheimo. Lautakunnan puheenjohtaja Inkeri Airola ja tarkastaja Axelson kävivät Jyväskylässä tu­ tustumassa sikäläiseen vajaaliikkeisten aivovauriolasten lastentarhaan. Tarkastaja Axelson oli myös Tukholmassa ja Kuopiossa perehtymässä vajaaliikkeisten aivovauriolasten kysymyksiin. Tukholmassa hän tutustui lisäksi muihin erityislaitoksiin sekä Tukholman kaupungin esikoulu­ ja päiväkotityöhön. Tarkastaja Pajunen otti osaa Kööpenhaminassa pidettyyn leikkikenttätoi- mintaa käsittelevään kongressiin. . Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti siirrettiin tarkastajan virka 28. palkkaluokasta 30. palkkaluokkaan ja apulaistarkastajien virat 24. palkkaluokasta 25. palkkaluokkaan 1. 7. 1960 alkaen. 3

III. LAITOKSET 1. Laitosten laatu ja koko Lautakunnan alaiset laitokset, niiden sijainti, laatu ja koko selviävät seuraavasta taulukosta: Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset Kindergartens and institutions connected with them

Paikkojen lukumäärä Disposllble plac.. Johtajia Kau· ja Koulu· pungin· opettajia Varsi· Koko· lasten naisissa päivä· päivä· Sei· 1 osa Laitos ) ja osoite' Institution and address H.lltl lasten· QSaS. kodeissa missä City f1Jis- tarhoissa toissa ward 'rene& DIIY DIIY a"d Act.. al Nursu'Y homes ft.",.se- teachers k."tler· sec- lor Ties garl .... tions school child,...

Virkkula, Snellmanink. 19 ...... 1 4 50 25 Vironniemi, kuulovammaisten lastentarha, Rau- hank. 13 ...... 1 5 40 20 Tomtebo, Fredrikink. 45 (r) ...... 4 4 50 25 Ruoholahti, Hietalahdenk. 9 ...... 4 4 50 25 Pienola, Lapinlahdenk. 13 ...... 4 4 50 25 Vuokko, Merimiehenk. 12 ...... 5 4 50 25 Solhem, Laivurinrinne 2 (r) ...... 5 4 50 25 Meripirtti, Merimiehenk. 43 ...... 5 7 50 50 30 Päi.völä, Ehrensvärdintie 14 ...... 6 5 75 25 Fylgia, Tehtaank. 16 (r) ...... 7 4 50 25 Barnabo, Tehtaank. 13 (r) ...... 7 4 50 25 Toimela, Vuorimiehenk. 12 ...... 7 2 50 Onnela, Tehtaank. 21 ...... 7 5 75 25 Katajanokka, Kauppiaank. 8-10 (k) ...... 8 4 50 25 Kaleva, Castr~nink. 18 ...... 11 4 50 25 Alppimaja, Castr~nink. 28 ...... 11 5 75 25 Taru, Helsingink. 28-30 ...... 11 1 30 Touhula, Neljäs linja 14 ...... 11 4 50 25 Vanamo, tarkkailulastent., Toinen linja 14-16 11 5 9 16 Tukholman päiväkoti, Kolmas linja 8 ...... 11 3 60 40 Kallio, Siltasaarenk. 11 ...... 11 4 50 25 Hakaniemi, Eläintarhantie 3 ...... 11 4 25 25 25 Solhälla, Toinen linja 2 (r) ...... 11 4 50 25 Terhi, Neljäs linja 3-5 ...... 11 3 25 25 Valkama, Vesilinnank. 25 ...... 12 5 75 25 Kalliorinne, Länt. Brahenk. 12 ...... 12 4 50 25 Päivärinne, Länt. Brahenk. 12 ...... 12 1 30 Ahtola, Kalliolanrinne 6 ...... 12 3 25 50 Tapiola, Kaarlenk. 19 ...... 12 4 50 25 Ebeneserkoti, Helsingink. 3-5 (k) ...... 12 16 200 50 50 18 Leppäsuo, Mechelinink. 3 ...... 13 5 50 25 40 Väinölä, Mechelinink. 21 ...... 13 2 50 Rauhala, Mannerheimintie 44 ...... 14 5 75 25 Topeliuksen lt., Rajasaarentie 3 ...... 14 5 50 25 30 Päiväpirtti, Rajasaarentie 2 ...... 14 6 100 25 Bertha-Maria Hemmet, Töölönk. 4.'· (r) ...... 14 7 125 37 Pihlaja, Pihlajatie 3% ...... 15 6 75 25 30 Ruskeasuo, Raisiontie 10 ...... 16 6 75 25 30 Pasila, Hertank. 16 ...... 17 4 50 25 Kyllikki, Kyllikink. 15 ...... 17 1 20 Pääskylä, Hämeentie 39 ...... 21 4 50 25 Kotjkallio, Saarenk. 4. ••••••••••••••••••••••••••••••••• 21 6 60 40 50

1) k = kaksikielinen laitos. r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä. Paikkojen lukumäärä Disposable places Johtajia Kau­ ja Koulu­ pungin­ opettajia Varsi­ Koko­ lasten osa naisissa päivä• päivä- Sei­ Laitos1) ja osoite' Institution and addr8ss Head lasten- osas­ kodeissa mlasä City mis- tarhoissa toissa wtJ,d t,eS5eS Day Day a"d Actual Nursery home! ",",se- teachers kiMe,­ sec­ /0' n,! garle". tia..s school child,e"

Hermanni, SaarenlL 2 ...... 21 t 36 Päijänne, Päijänteentie 2...... 22 6 75 25 16 Kotivara, Vallilantie 8 ...... 22 2 50 He~gård, Anjalantie 1 (r) ...... 22 3 25 25 Sirkkula, Sammatintie 6 ...... 22 5 50 25 15 Vallilan ls., Sammatintie 6 ...... 22 1 16 Vallilan lt., Sturenk. 23 ...... 22 4 50 25 Toukola, Hämeentie 122 ...... 23 t 30 Annala, Hämeentie 152 ...... 23 4 50 25 Marjala, Limingantie 78 (k)...... 24 4 50 25 Alku, Väinölänk. 5 ...... 25 6 100 25 Käpylinna, Mäkelänk. 86-96...... 25 5 50 25 30 Malva, Mäkelänk. 101 (k)...... 25 3 75 Koskela, Käpyläntie 10 ...... 25 3 25 25 Maunula, Metsäpurontie 27...... 28 7 100 25 Pirkkola, Lehtotie 9 ...... 28 2 50 Oulunkylä, Kivalterintie 25...... 28 4 50 25 Haaga, Sankaritie 1 ...... 29 3 25 25 Kanerva, Pietari Hannikaisen tie 3 ...... 29 5 50 25 25 Männistö, Ida Aalbergin tie 4...... 29 5 75 25 Kaartintorppa, Saunalahdentie 4 ...... 30 6 100 25 Elka, Laajalahdentie 10 (r) ...... 30 2 50 15 Kotkankallio, Pohjoiskaari 48 (k) ...... 31 4 100 Leppäkerttu, Tallbergin puistotie 14 ...... 31 3 25 25 Myllykallio, Isokaari 5 ...... 31 3 25 25 Kaarela, Kirjokalliontie 43 ...... 33 2 25 Kannelmäki, Kanneltie 1...... 33 5 50 25 30 Pakila, Palosuontie 2 ...... 34 4 50 25 Pukillmäki, Erkki Melartinin tie 7 '...... 37 3 25 25 Tapanila, Veljestentie 30 ...... 39 2 25 Herttoniemi, Susitie 2-6...... 43 6 75 25 36 Vartiokylä, Sauramatie 11 ...... 45 5 50 25 30 Pitäjänmäki, Konalantie 17 (k) ...... 46 4 50 25 Santahamina, Santahamina...... 51 2 50 Suomenlinna, Iso Mustasaari ...... 52 3 75 ------+~~+-~~--~~----~--~----I Summa (Total) 1 315 13759 11563 360

Pasilan yksityinen, 20 hoitopaikan lastenseimi siirtyi 1. 8. alkaen kaupungin hallintaan. Erotukseksi kaupungin Pasilan lastentarhasta muutettiin sen nimeksi Lastenseimi Kyllikki. Uuteen kuulovikaisten lasten erityislastentarhaan, joka sijaitsi Rauhankatu 13:ssa, siirrettiin kuulovikaiset lapset Hakaniemen lastentarhasta. Täten oli 1. 9. alkaen lasten lukumäärä Haka­ niemen lastentarhassa sekä puoli- että kokopäiväosastolla normaali 25 ja uudessa erityislasten­ tarhassa, jolle annettiin nimeksi Vironniemen lastentarha, alennettu määrä 40 lasta puolipäivä• osastoilla. ja 20 lasta kokopäiväosastolla. Käpylinnassa käyttämättä ollut yksi puolipäiväosasto ja opettajan virka siirrettiin Vironniemen lastentarhaan sen perustamisen yhteydessä, joten Käpylinnan puolipäiväosastojen lasten lukumäärä oli 1. 9. alkaen 50. Tukholman päiväkodin

1) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä. 5 lastenseimen toiminta oli päätetty laajentaa 30:stä 40:een hoitopaikkaan, ja hnoneistokorjauk- sen jälkeen voitiin laajennettu toiminta aloittaa 15. 9. Suuren pyrkijäruuhkan vuoksi lisättiin Kaartintorpan lastentarhaan tilapäisesti yksi 25 lapsen iltapäivävuoro 1. 10. alkaen. Ahtolan päiväkodin muuton yhteydessä päätettiin keskeyttää yhden 25 lapsen puolipäiväosaston toi­ minta siksi, kunnes se voitaisiin siirtää jonkin toisen lastentarhan yhteyteen. Kotikallio~iV'ä.: ~". kodin yhden osaston toiminta oli kertomusvuonna edelleen keskeytyneenä. IJ"':';; 0 "!_ "<.:\.'} , '~ ,.Y::; ~~ ,~ 1,1v_..... IT '-,,/\... "'.' r 1, !.if:: 1"" ,.;'~a~?I }, 'i ~ o \~ .. ----P"" ~ tl \~ :::-__,-",.';1 [ : _ )1 2. Henkilökunta \0- --.. -~: ( t' 1;;,' . ~.jt "l ~/.- '. , . 't;i ~ Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli 31. 12. seuraava määrä henkilöitä: ~,~ ~- Päivä• kodeissa Summa Johtajia, opettajia ...... 13 315 Lastenhoitajia, koulutettuja...... 67 » kouluttamattomia ...... '. . . 7 7 Keittäjiä ...... 5 76 Pesijä-talousapulaisia ...... 1 20 Lastentarha-apulaisia...... 58 Keittiöapulaisia ...... 12 Harjoittelijoita ...... 144 ------Sununa 26 699

Lisäksi oli suurissa laitoksissa eräitä tuntisiivoojia. Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna erosi 16 opettajaa ja johtajaa, joista neljä opettajaa siirtyi johtajaksi. Eläkkeelle siirtyivät eronneista johtajat Aini Savolai­ nen ja Hjördis Strömberg sekä opettajat Saima Falck, Martta Lounela, Eva Valvanne ja Kerttu Valtonen. Opettajasiirtoja suoritettiin kuusi. Uusia johtajia ja opettajia valittiin 27. Muusta henkilökunnasta siirtyivät eläkkeelle keittäjät Marta Himberg, Saimi Vattulainen, Vieno Vilja­ nen ja Anita Wohlström sekä lastenhoitaja Aino Jahkonen. Virkavapaus, kurssit ym. Lastentarhanopettaja Liisa Koivistolle, joka oli saanut Asla­ stipendin, myönnettiin 7 kuukaudeksi virkavapautta 1. 9. alkaen sekä 20 % palkkaeduistaan. Lastenhoitaja Aini Nikulalle myönnettiin virkavapautta 6.-20. 11. väliseksi ajaksi täysin palkkaeduin kertauskursseihin osallistumista varten. Helsinki-mitali yli 35 vuoden palveluksesta myönnettiin päiväkodinopettaja Saima Falckille, lastenhoitaja Meri Henrikssonille ja talousapulaiselle Saimi Keräselle. Suomen Kaupunkiliiton ansiomerkki 25 vuoden palveluksesta myönnettiin lastentarhanjohtaja Elli Jokiselle. Viranhaltijain ja työsopimussuhteessa kuukausipalkalla olevien työntekijäin palkat koro­ tettiin 1. 1. alkaen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 4.8 %.

3. Huoneistot

Etsittäessä huoneistoa Hakaniemen lastentarhalle ja -seimelle, jotka toimivat purettavaksi suunnitellussa talossa, annettiin puoltava lausunto Rauhankatu 13:ssa sijaitsevan huoneiston sopivaisuudesta. Tähän huoneistoon sijoitettiin kuitenkin uusi kuulovammaisten lastentarha, ja Hakaniemen lastentarha ja -seimi jatkoivat toimintaansa edelleen entisessä huoneistossaan Eläintarhantie 3:ssa, koska taloa ei kertomusvuonna vielä purettu. 6

Uutta huoneistoa etsittiin myös Ahtolan päiväkodille ja lastentarhalle, lastentarha Virkku­ lalIe sekä Leppäsuon lastentarhalle ja -seimelle, mutta huoneistokysymys ei kuitenkaan ratken­ nut kertomusvuonna. Lautakunta hyväksyi kertomus vuonna rakennusviraston talorakennusosaston laatimat luon­ nospiirustukset uusia Etelä-Haagan, Malmin ja Roihuvuoren lastentarha- ja -seimirakennuksia varten sekä Helsingin seurakuntien toimesta Paloheinän seurakuntataloon suunniteltua lasten­ tarhahuoneistoa varten.

4. Toiminta vuoden aikana

Ohjesäännön mukaan on lastentarhain, lastenseimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää Helsingin kaupunkikuntaan kuuluvien lasten hoitoa, valvontaa ja kasva­ tusta edistämällä heidän ruumiillista ja henkistä kehitystään. Laitosten tehtäviä, hoitoa ja hal­ lintoa käsiteltiin kolmessa johtajakokouksessa ja yleisiä ohjeita annettiin 17 kiertokirjeessä. Kertomusvuonna pyrki useimpiin lastentarhoihin ja lastenseimiin enemmän lapsia kuin mitä niihin voitiin ottaa, kun taas päiväkodeissa ei ollut täyttäkään määrää lapsia. Lastentarhoihin pyrki 6 795 lasta, joista jouduttiin hylkäämään tilanpuutteen vuoksi 1 532 lasta. Suurimmat määrät hylättyjä oli esikaupungeissa. Lastenseimissä eivät lapset käy samalla tavalla yhtä• jaksoisesti syksystä kevääseen kuten yleensä lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa, vaan vaihtuvat pitkin vuotta. Siksi lastenseimissä joudutaan vastaanottamaan hakemuksiakin pitkin vuotta, eikä pyrkijöistä ole saatavissa vastaavaa tilastoa kuin lastentarhoissa. Lastenseimien 642 paikkaa käytti kertomusvuonna 1 325 eri lasta. Lapsia laitoksiin valittaessa pyritään anta­ maan etusija sellaisille lapsille, jotka ennen muita tarvitsevat laitoksen kasvatusta ja hoitoa. Kirjoissa 1. 10. olleiden lasten kotiolot sekä laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä:

Koululasten Lastentarhat päiväkodit I,astenseimet Kotiolot: Luku % Luku % Luku % Isä ja äiti elossa ...... ,. 900 93.1 211 82.1 509 79.s näistä laillisessa erossa ...... 462 8.8 83 32.8 39 6.1 Vain isä elossa...... 30 0.6 1 0.4 1 0.2 Vain äiti elossa...... 122 2.3 H 5.4 15 2.3 Täysin orpoja ...... 6 0.1 2 0.8 Avioliiton ulkopuolella syntyneitä...... 205 3.9 31 12.1 115 17.9 ------Summa 5263 100.0 257 100.0 6,.2 100.0

Laitokseen ottamisen yleisimmät syyt 1):

Äidin ansiotyö ...... 3 601 68.4 2,.2 9".2 605 9".2 Vanhempien erillään asuminen...... H6 8.5 ,.9 15.2 117 18.2 Vanhempien sairaus...... 299 5.7 18 7.0 67 10.4 Alkoholismi ...... 1,.2 2.7 10 3.9 50 7.8 Lasten monilukuisuus 666 12.7 17 6.6 3,. 5.3

1) Muutamien lasten kohdalla saattoi olla useitakin syitä. 7

Lastentarhat jakaantuvat kaksikielisiin, suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin. Päiväkodeista on yksi virallisesti kaksikielinen ja muut suomenkielisiä. Lastenseimissä ei ole kieliryhmitystä. Ohjesäännön mukaan otetaan lastenseimiin kuuden kuukauden '- erikoistapauksissa nuo­ rempiakin - ja kolmen ikävuoden välillä olevia lapsia, lastentarhoihin kolmen ja seitsemän sekä koululasten päiväkoteihin seitsemän ja neljäntoista ikävuoden välillä olevia lapsia. Toimintapäiviä oli lastentarhain puolipäiväosastoilla yleensä 201-204. Kokopäiväosasto• jen toimintapäivät vaihtelivat 217:stä 298:aan etupäässä sen mukaan kuinka paljon toimin­ taa ~li kesän aikana. Päiväkotien toimintapäiviä oli 204:stä 220:een sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa koulujen joululoman aikana. Poissaoloja oli runsaasti, joten varattujen hoitopäi• vien ja läsnäolopäivien erotus oli huomattava. Lastentarhoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat lähinnä kansakoulujen lukukausien mukaisesti ja yleensä aamupäivisin kello 9-13 tai 10-14 sekä lisäksi 17 lastentarhassa myös iltapäivisin 4 tuntia johonkin aikaan klo 11:n ja 17:n välillä riippuen olosuhteista. Lapset oli jaettu 25 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. Kokopäiväosastot olivat avoinna kello 6.30-17, poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 9:ssä laitoksessa ne olivat avoinna koko kesän, 28:ssa osan kesää ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilumahdollisuuksia sil­ mälläpitäen. Säännöllisen työkauden aikana on tavallisilla kokopäiväosastoilla yleensä 25 hoito­ paikkaa paitsi Bertha-Marla Hemmet-Iastentarhan laajennetulla kokopäiväosastolla 37 ja Koti­ kalliossa 40, mutta kesäkuukausien aikana laskee lapsiluku huomattavastikin riippuen vanhem­ pien kesälomista, lasten maallepääsystä yms. Kokopäiväosastojen päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, 2 ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilua. Joissakin lastentar­ hoissa olivat kokopäiväosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäivä~ osastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Lastentarhoissa pyritään edistämään jokaisen lapsen myönteistä kehitystä, josta varsin­ kin hänen sosiaalinen kehityksensä lastentarhaolosuhteissa saa hyvää virikettä. Kasvatus perus­ tuu yleensä lasten toimintatarpeen tyydyttämiseen. Lisäksi lapsille pyritään välittämään tietoja ympäröivästä maailmasta ja käytännöllisiä taitoja sekä opettamaan hänelle hyviä tapoja ja tottumuksia. Suoranaisena johdettuna toimintana kuuluu päiväohjelmaan laulua, kertomuksia, liikuntaa, pieniä kotitaloustöitä yms. Yleensä olivat kertomusvuonna sekä johdetun toiminnan että vapaan askartelun ja leikin runkona ns. keskus aiheet. Keskusaiheen synnyn saattaa aiheut­ taa jokin ajankohtainen tapahtuma, jokin mielenkiintoinen retki, jonkin lapsen voimakas yksi­ tyinen elämys, joka tarttuu toisiinkin, luonnonilmiöt vuodenajan vaihteluineen, tavanmukai­ set juhla-ajat, joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, vappu jne. Keskusaiheen syntyyn vaikuttaa myös• kin lastentarhan sijainti. Esikaupungeissa sijaitsevat lastentarhat saavat runsaasti aiheita luon­ nosta ja vuodenajan vaihteluista. Keskikaupungin lastentarhat ovat luonnon tuntemuksen hankkimiseksi tehneet retkiä kaupungin ympäristöön. Syksyisin on käyty metsässä keräämässä mm. kirjavia lehtiä, joita on prässäilty ja käytetty koristeina erilaisiin tarkoituksiin. Kertomus­ vuonna haittasi lumen puute monia talviaskarteluja ja päivittäisessä ulkoilussa olivat lumen suomat toimintamahdollisuudet rajoitetut. Lasten luontaisesta kiintymyksestä eläimiin ovat syntyneet erilaiset eläinaiheet kuten oravat ja vesilinnut, joita on käyty ruokkimassa, kissat, koirat ja kilpikonnat, joita lapset tai kiltit vieraat tädit ovat tuoneet vieraisille lastentarhoi­ hin, kanarialinnut ja akvaariokalat, joita joko on lastentarhoissa tai kaupoissa. Männistön las­ tentarhalla Pohjois-Haagassa on ollut ainutlaatuinen tilaisuus tutustua hevoseen todellisessa työssä, kun lastentarhapihan viereen kunnostettiin puistoa hevostyövoimalla. Ruoholahden lastentarhan ulkoilupuiston aidan takana kulkee taas juna, joka siten on muodostunuUasten­ tarhan tausta-aiheeksi muitten aiheitten lomassakin. Neuvolassa käynneistä, joita jotkut lapset pelkäävät rokotuskokemustensa perusteella, on pyritty saamaan hauskaa ja mielenkiintoista aihetta. Palopostin kivittämisestä syntyi Ruskeasuon lastentarhassa opettavainen ja mielen- 8 kiintoinen aihe. Lastentarha teki retken Haagan paloasemalle, jossa ystävälliset isännät kier­ rättivät innostuneita vieraitaan puolitoista tuntia. Television läpimurto Helsingin kodeissa sattui ilmeisesti kertomusvuodeksi ja tämä ilmeni niin voimakkaasti lastentarhoissa, että eräitä tele­ visio-ohjelmia jouduttiin ottamaan keskusaiheen lähtökohdaksi. Läpimurtonsa ovat myöskin tehneet maitokauppojen maitotölkit sekä käytännöllisessä elämässä että lastentarhoissa. Tyh­ jistä pestyistä tölkeistä tehtiin taloja ja autoja. Kokonaisia liikennekaupunkeja valaisemaan. liikenneopetusta syntyi maitotölkeistä liiman ja kirjavien papereitten avulla. Eräät seurakunnat ovat ottaneet tavaksi järjestää alueensa kaikille lastentarhoille yhteisen kevätkirkon, pääsiäiskirkon tai joulukirkon. Ne olivat usein yhteisiä vanhemmille ja lapsille ja lastentarhassa oli tarjoilua' kirkonmenojen jälkeen. Noin 15:11e kuulovikaiselle lapselle, jotka kevätkaudella oli sijoitettu Hakaniemen lasten­ tarhaan ja syyskaudella uuteen Vironniemen lastentarhaan, pidettiin päivittäin yksilöllistä puheen valmistavaa harjoitusta. Samoin Alppimajan lastentarhan puhevikaisille lapsille annet­ tiin yksilöllistä alustavaa puheopetusta. Ahtolan lastentarhassa, jossa oli osittain kansakouluun liian kehittymättömiä 7-vuotiaita, järjestettiin askartelu lasten kehitystason mukaan. Tark­ kailulastentarha Vanamossa pyrittiin lapsia kannustamaan sellaiseen askarteluun, mikä parhai­ ten auttaa heitä tasapainoon. Lastenseimet olivat avoinna klo 6.30-17 ja toimivat koko vuoden lukuun ottamatta Sirkku­ lan ja Päijänteen lastenseimiä, jotka olivat suljettuina 23. 6.-31. 8. ja Hakaniemen lastensei­ meä, joka oli suljettuna 1.-31. 7. Lasten aterioitten laatu ja määrä riippui lasten iästä, samoin päivälepo. Kunkin laitoksen mahdollisuuksien mukaan ulkoiltiin. Lapset saivat vapaasti leik­ kien kehittää kykyjään ja voimiaan. Koululasten Päiväkodeissa toimi, mikäli lähikouluissa oli vuorolukua, vanhan tavan mukaan kaksi peräkkäistä vuoroa, aamupäivävuoro ja iltapäivävuoro, joskin aamupäivävuoroille pyrki­ jöitten määrä yhä väheni. Aamupäivävuoro ja iltapäivävuoro oli Ebeneserkodin, Kotivaran, Toimelan ja Väinölän päiväkodeissa. Kotikallion päiväkodissa oli vain yksi vuoro, joka toimi kevätkaudella iltapäivällä ja syyskaudella aamupäivällä lasten kouluvuorojen vaihtelun mu­ kaan. Ahtolan ja Tukholman päiväkodeissa, joissa oli riittävästi tilaa, toimi kaksi iltapäivä• vuoroa. Päiväkotien ohjelmaan kuului vapaata askartelua ja leikkiä, ulkoilua, yksi ateria ja tilaisuus läksyjen lukuun. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteis­ työ välttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien kokouksia, joissa erilaisen ohjelman puitteissa tai jossain tapauksessa pelkän vapaan seurus­ telun ja kahvinjuonnin lomassa opettajalla ja vanhemmilla oli tilaisuus tutustua toisiinsa. Täl• laisissa tilaisuuksissa pyritään selostamaan vanhemmille laitoksen toimintaa, näytellään askar­ teluvälineistöä, opetellaan lasten lauluja, selostetaan keskusaiheajatusta ja kuvataan sen toteut­ tamista. Mikäli mahdollista pyritään näihin illanviettoihin saamaan myöskin jokin lasten tai kotien elämää käsittävä alustus tai esitelmä. Sellaisia olivat kertomusvuonna esim. »Lapset ja televisio,), ,)Kotitapaturmista» sekä erilaiset lasten terveyttä ja kasvatusta koskevat kysymykset yms. Monet lastentarhat järjestivät tällaisen illan ennen joulua ja pääsiäistä, jolloin tehtiin yhdessä koristeita ja yksinkertaisia lahjoja. Vanhemmille järjestetyt päiväkäynnit lastentar­ hoissa toiminnan aikana lisääntyivät ja jossain lastentarhassa oli jopa kerran kuussa vanhem­ pien päivä. Vanhempien tarve keskustella johtajan 1!:anssa näytti myös lisääntyneen ja joh­ tajien vastaanottoajat vastaavasti. Joulu- ja kevät juhlat vietettiin yleensä vanhempien kanssa yhdessä. Mikäli opettajilla oli tilaisuus, he vierailivat lasten kodeissa. Vierailut .. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita kävi kuluneenakin vuonna tutustumassa laitoksiin niin yksityishenkilöinä kuin retkikuntinakin. Tutkimuksia lasten parissa suorittivat eräät psykologian ja kasvatusopin opiskelijat ja tutkijat. Osa sairaanhoitajaopiston oppilaista harjoitteli lastentarhoissa, samoin entiseen tapaan Ebeneserkodin seminaarin oppilaat. Lasten­ tarhojen opettajat saattoivat käydä tutustumassa toisen lastentarhan työhön työaikana. 9

Läsnäolopäivien lukumäärä eri lastentarhoissa kalenterivuonna 1961 Number af days af presence at the kindergarten sections in 1961 Päiviä Osasto· Section Days Puolipäiväosastot (Half day sections) ...... 626985 Kokopäiväosastot (Nursery sections) ...... , ...... 274c 374c Koululasten päiväkodit (Day homes for school children) ...... 4c5517 Lastenseimet (Day nurseries) ...... H1378 Summa (TotaI) 1) 1088 2M

Poissaolopäiviä oli kertomusvuonna puolipäiväosastoilla 17.5 %. kokopäiväosastoilla 19.0 %. koululasten päiväkodeissa 37.1 % ja lastenseimissä 22.7 % varatuista hoi~opäivistä.

5. Oppilastilasto

Seuraavasta ilmenee lapsista 1. 10. hankitut henkilötiedot: Lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa: olevat lapset 1. 10. 1961 Children in kindergartens and institutions eonneeted with them, 1st Det. 1961

Päiväkodit Lastenseimet Lastentarhat Day home! tOI' Day fltlf'series K i"dergarle". ../1001 child"" Luku Luku Luku Ikä· Age Number % Number % Number % o vuotta (years) 61 9.5 1 * 201 31.3 2 24c2 37.7 3 136 21.2 4c22 8.0 4c 2 0.3 1095 20.8 5 1832 34c.8 6 » 1906 36.2 17 6.6 7 8 0.2 80 31.1 " 8 72 28.0 9 51 19.9 10 18 7.0 11 11 4c.3 12 6 2.3 13 • 2 0.8 Summa (Total) 64c2 100.0 5263 100.0 257 100.0

Osasto ja kieli· Section and language Luku Lastentarhat: (Kindergartens): N ..mher % kaksikieliset (Bilingual) ...... 4c04c 6.6 suomenkieliset (Finnish) ...... H66 67.6 ruotsinkieliset (Swedish) ...... 693 11.3 Koululasten päiväkodit: (Day homes for school children): kaksikieliset (Bilingual) ...... 4c0 0.6 suomenkieliset (Finnish) ...... 217 3.ft Lastenseimet (Day nurseries) ...... 64c2 10.4

1) LIsäksi 19859 läsnäolopäivää kesä-aikana.

2 10

Sukupuoli· Sex I,uku Number % Poikia (Boys) ...... 3113 50.6 Tyttöjä (Girls) •...... 3 0~9 ~9.6

Äidinkieli· N ative language Suomi (Finnish) ...... 5330 86.5 Ruotsi (Swedish) ...... 810 13.1 Muu kieli (Other language) ...... 22 0.4

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family 1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading position ete.) 955 15.5 II + III. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, toimistohenkilökuntaa, ammattityönteki- jöitä ym. (Owners of small enterprises, foremen, offiee personnel, skilled workers ete.) ...... 3878 62.9 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.)...... 1329 21.6 Lapsia kaikkiaan (Total of ehildren) ...... •...... •.... 6162 100.0

6. Terveydenhoito

Lastentarhain ja -Selmlen terveydenhoidosta huolehtivat lastentarhainlääkäri, lääket. ja kir.tri Anja Helve sekä lastenneuvoloiden lääkärit, jotka suorittavat lasten terveystarkastukset. Tarkastettujen lasten kokonaismäärä oli: lastentarhojen kokopäiväosastoilla kerran tarkas- tettuja 1660 ja uudelleen tarkastettuja 310, puolipäiväosastoilla vastaavasti 3 630 ja 3U sekä lastenseimissä 994 ja 660. Lisätutkimuksiin suositettiin lastentarhojen puolipäiväosastoilta 517, kokopäiväosastoilta 263 ja lastenseimistä 115 lasta. Sairaustapausten lukumäärä ja tarttuvien tautien esiintyminen kaikissa laitoksissa ilmenevät seuraavista asetelmista:

Keskl- Diällrin Kuukausi kuukau- Lastentarhat: II III IV V IX X XI XII dessa

Lasten lukumäärä 5188 5212 5169 5169 5071 5213 5272 5283 5260 5 20~ Sairaustapaust. luku 1775 2118 2269 1831 1139 1251 1924 2004 1300 1734 Infectio acuta ...... 660 795 909 736 471 581 957 935 5~~ 732 Hengityselintauteja 352 H6 577 3~~ 165 338 ~03 H1 3~7 379 Nielutulehdus, angina 125 10~ 88 89 71 52 117 123 63 92 Vatsatauti ...... 2~2 2~5 143 110 99 9~ 131 151 90 145 Tulirokko ...... 18 17 10 3 14 2 5 8 ~ 9 Tuhkarokko ...... 2 1 ~ 39 19 3 2 8 Vihurirokko ...... 1 2 5 14 15 1 2 ~ 5 Vesirokko ...... 111 108 81 8~ 64 13 21 ~O 61 65 Sikotauti ...... 13 38 77 112 59 3 11 3~ 33 ~2 Hinkuyskä ...... 5 2 1 2 3 1 2 Korvatulehdus ...... 61 87 106 76 ~~ 42 ~8 59 39 62 Influenssa ...... 78 141 155 98 35 23· 60 92 ~2 80 Polio ...... 1 0 Muita tauteja ...... 111 13~ 109 12~ 102 101 148 111 7~ 113 11 Keski- määärin Kuukausi kuukau· Lastenseimet: II III IV V IX X XI XII dessa Lasten lukumäärä 617 628 628 629 717 654 654 657 650 648 Sairaustapaust. luku 196 242 322 292 188 215 285 298 208 250 Infectio acuta ...... 101 93 113 168 90 89 155 174 91 119 Hengityselintauteja 13 30 50 29 21 48 32 46 52 36 Nielutulehdus, angina 8 1ft 8 3 7 5 12 12 7 8 Vatsatauti ...... 22 16 11 5 13 22 23 18 9 15 Tulirokko ...... 1 4 1 1 Tuhkarokko ...... 2 1 2 1 Vihurirokko ...... 1 1 , 10 2 1 2 Vesirokko ...... 18 28 36 '24 4 1 3 2 7 1ft Sikotauti ...... 3 2 2 1 Hinkuyskä ...... Korvatulehdus ...... 9 12 17 13 15 10 19 12 9 13 Influenssa ...... 7 30 72 37 7 20 28 15 18 26 Polio ...... Muita tauteja ...... 15 14 12 11 17 19 11 18 13 1ft

Kertomusvuonna kiinnitettiin erityisesti huomiota kansakouluun siirtyvien lasten kuulo- ja näkötarkastuksiin. Näkökokeita suoritettiin 3 317 ja tällöin todettiin heikentynyt näkö 233 lapsella. Kuulokokeita tehtiin 2 993, jolloin heikentynyt kuulo todettiin 129 lapsella. Tuberkuliinikokeita suoritettiin lastentarhoissa ja -seimissä seUraavasti: calmetterokotta­ mattomille 19, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi 2 ja tuberkuliinikieltei~iksi 17 lasta sekä calmetterokotetuille 3 156, joista tuberkuliinimyönteisiksi todettiin 3040 ja tuberkuliinikiel­ teisiksi 116 lasta. Lasten sairastuneisuus oli pienempi kuin edellisenä vuonna, erityisesti varsinaisia kulku­ tautiluontoisia sairauksia oli vähemmän.

7. Ateria- ja hoitomaksut

Hoito ja kasvatus on lastentarhoissa, jotka saavat valtionapua, lain mukaan maksuton, mutta ruoasta maksavat lapset lautakunnan määräämän maksun. Lasteuseimissä maksetaan lapsista lautakunnan määräämä maksu hoidosta, ruoasta ja kasvatuksesta ja päiväkodeissa suoritetaan päivämaksu. Huoltaja voidaan kuitenkin osittain tai kokonaan vapauttaa mak- suista. Maksut olivat kertomusvuonna seuraavat: ,.;.. ;:.:o:;;.:::~" ~...... "-' ~ ~', ...... ,,' ,0 ~' _____ f' ~';", Lastentarhain puolipäiväosasto ... . 60 mk päivässä '. /. . _ " d' \, t kokopäiväosasto ... . 120 0 & ~7 .," e" ,':7 .... ~,;. \, .. , . r.' /l') ,! Lastenseimet ...... 180 0 ,~ '-";/' - [ Koululasten päiväkodit ...... 70 ;.!.. . ._ :...s1..J; !co p .., I/,{ '.'/1 "-,.... ~: i-~( , '. • .' ...~,.. ~4.'" ...... ";~',',_L': IV .. PUISTOLEIKKITOIMINTA ~"~~

Puistoleikkitoiminta jakaantuu kahteen toimintamuotoon: leikkikenttätoimintaan ja ns. puistotätien toimintaan. Leikkikenttätoiminta Leikkikenttätoimintaa oli 12 kesäleikkikentällä ja 9 kokovuotisella leikkikentällä, joista Roihuvuoren kenttä aloitti toimintansa kertomusvuonna 1. 5. 12

Kesäleikkikenttätoimintaa oli kolmena kesäkuukautena päivittäin kello 10-15. Ohjelmaan kuuluivat vapaat ja ohjatut leikit, uintimatkat ja retkeilyt, sekä eri kenttien väliset kilpaleikit. Huomattavampia juhlia oli 2, kesäjuhla ja leikkikenttien lopettamisjuhla. Ryhmä leikkikenttä• läisiä, 103 lasta, kävi 27. 7. esittämässä ohjelmaa Kustaankartanon vanhuksille. Toimintakau­ tena jaettiin kerran päivässä ilmainen keittoateria. Henkilökuntaa oli neljällä suurimmalla kesäleikkikentällä 1 vastaava leikinohjaaja ja 2 apu­ laista sekä pienemmillä kentillä 1 vastaava leikinohjaaja ja 1 apulainen. Henkilökunnalle pidet­ tiin 3-päiväiset valmennuskurssit ennen toiminnan alkua ja kesän kuluessa 4 yhteistä leikki- ja lauluiltaa sekä vastaaville ohjaajille lisäksi kerran viikossa neuvottelutilaisuus. Kesäleikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä kullakin kentällä oli seuraava:

Kesäleikkikenttä: kesäkuu heinäkuu elokuu koko kesä Eläintarha ...... 102 54 62 73 Kaivopuisto ...... 159 95 99 118 Hiekkaranta ...... 107 60 58 75 Malmi ...... 86 50 52 63 Tapanila ...... 97 52 60 70 Herttoniemi ...... 88 45 42 58 Vartiokylä ...... 62 28 31 40 Lauttasaari ...... 53 29 29 37 Munkkivuorl ...... 73. 37 35 48 Pitäjänmäki ...... 100 44 55 66 Topelius ...... 46 22 21 30 Kaarela ...... 127 50 54 77 Summa 1100 566 598 755

Kokovuotiset kentät ...... 4945 2602 4309 3952 Kesän aikana kaikilla kentillä ...... 6045 3168 4907 4707

Kokovuotista leikkikenttätoimintaa oli Brahen, Kimmon, Maunulan, Toukolan, Vallilan, Sepän, Tullinpuomin, Pohjois-Haagan ja 1. 5. alkaen Roihuvuoren leikkipuistoissa, joissa toiminta-aika oli henkilökunnan vahvuudesta riippuen joko klo 9-18 tai 9-17. Brahen, Kimmon, Maunulan ja Toukolan leikkipuistoissa on tarkoitusta varten rakennetut leikkikenttämajat, joitten an­ siosta lapset voivat käydä kentällä epäsuotuisienkin säiden vallitessa. Kenttien päiväohjelmaan kuuluivat vapaat leikit ja askartelu sekä johdetut laulu-, kilpa- ja urheiluleikit sekä myös mm. kansanhiihto ja kansanuinti. Huomattavia tapahtumia olivat kenttien väliset kilpailut. Vallilan leikkikenttä voitti Kansanhiihdot-järjestön palkintojen arvonnassa parin suksia. Vanhemmille ikäluokille, 15-16 vuotiailie, joista osa on aikoinaan jo pikkulapsena aloittanut kentällä käyn• nin ja nähtävästi sopivan toiminnan puutteessa jatkuvasti näyttää haluavan käydä kentällä, pyritään kehittämään sopivaa askartelua. Kesäkuukausina jaettiin, Brahen ja Sepän kenttiä lukuunottamatta, keittoruokaa myös kokovuotisilla kentillä. Kokovuotisilla leikkikentillä käyntien lukumäärä päivässä, joka on saatu laskemalla jokai­ nen päivän kuluessa kentälle tuleva lapsi riippumatta siitä, onko sama lapsi jo päivän kuluessa aikaisemmin käynyt ja siis jo aikaisemmin laskettu, oli keskimäärin seuraava: 13

Kuukausi Kokovuotinen kenttä II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kesklm. Brahe ...... 379 334 298 428 503 542 566 721 561 591 504 442 489 Kimmo ...... 355 366 260 170 306 490 279 414 400 416 338 317 343 Toukola ...... 145 154 180 180 200 573 244 270 171 188 184 154 220 Maunula ...... 446 441 365 389 534 903 703 633 529 538 421 589 541 Va11i1a ...... 334 325 369 321 421 380 426 406 453 384 ·359 380 Sepänpuisto .... 516 524 641 691 928 561 655 1094 1004 580 455 695 Tullinp...... 250 273 173 275 286 318 312 332 321 234 217 272 Pohjois-Haaga .. 852 611 505 595 489 728 531 598 553 682 625 540 609 Roihuvuori ...... 230 450 279 280 275 310 282 252 295

Henkilökuntaa oli kokovuotisilla leikkikentillä seuraavasti: Brahen ja Sepän leikkipuistoissa 1 vastaava leikinohjaaja, 1 leikinohjaaja ja 2 leikinohjaajan apulaista. Toisissa leikkipuistoissa oli 1 vastaava leikinohjaaja, 1 leikinohjaaja ja 1 apulainen. Työaika oli jaettu kahteen vuoroon. Kerran kuukaudessa oli koko henkilökunnalla ns. työilta, jolloin eri leikkikenttien puolesta joku leikinohjaaja vuorollaan alusti keskustelun jostakin työalaa koskevasta kysymyksestä. Edelli­ senä vuonna aloitettuja leikinohjaajien virkistyskursseja, joita varten urheilu- ja retkeilylauta­ kunta oli jo edellisenä vuonna myöntänyt avustusta 20 000 mk ja joihin 24 leikinohjaajaa osal­ listui, jatkettiin Kiljavalla 11.-12. 2. Leikinohjaaja Martta Schataloff, jolle kaupungin­ hallitus myönsi 35 000 mk:n opintomatka-apurahan, kävi opintomatkalla Ruotsissa tutustuen siellä suurimpien kaupunkien leikkikenttätyöhön. Lasten äideille pidettiin Toukolan leikkikentän majassa illanvietto, jossa selostettiin kent­ tien toimintaa.

P u i s t 0 t ä tie n toi m i n t a.

Yksityisyrittäjinä toimivia pienten lasten ulkoiluttajia ns. puistotätejä oli kertomusvuonna 110. Lapsiryhmät olivat jakaantuneet 92 eri puistoon tai muuhun sopivaan paikkaan sekä Kanta­ kaupungissa että Esikaupunkien alueella. Koska yleensä voidaan laskea noin 25 lasta puistotätiä 1 kohden, ulkoilee puistotätien valvonnassa noin 2750 lasta päivittäin 4 / 9-5 tuntia. Lasten lukumäärä on vähentynyt huomattavasti Kantakaupungin alueella ja lisääntynyt Esikaupun­ geissa. Niinpä myös puistotätitoimintaa on siirtynyt yhä enemmän EsikaupunkeilIin, ja kerto­ musvuonna aloitettiin puistotätitoiminta Puotilassa. Lastentarhain lautakunnan puolesta jär• jestettiin puistotädei1Ie leikki-illat 8. 3., 16.3. ja 27. 11.

V. KAUPUNGIN AVUSTAMA KESÄSIIRTOLATOIMINTA

Lastentarhanopettajien muodostama Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys sai lastentarhain lautakunnan talousarvioon tilille Lasten kesävirkistys merkitystä määrärahasta 3500000 mk 9 kesäsiirtolan ylläpitämistä varten. Lapsia oli siirtoloissa kaikkiaan 214, joista 177 oli koko kesän ja 37 osan kesää. Toiminta-aika oli 6. 6.- 24. 8. Hoitopäivien luku oli 16076. Menot olivat hoitopäivää kohti keskimäärin 392 mk. Siirtolapaikat jaettiin kaupungin lastentarhoille niiden lapsi- ja osastoluvun mukaan. Lisä• paikkoja pystyttiin järjestämään sellaisille lastentarhoille, joissa oli suhteellisen paljon siirtola­ anomuksia. Ruotsinkieliset siirtolat pystyivät tarjoamaan paikkoja täysin suomenkielisillekin lastentarhoille. Lasten valinnan suorittivat kunkin lastentarhan opettajat. ~astenneuvoloiden lääkärit tarkastivat siirtolalapset ennen siirtolaan menoa ja sieltä palat­ t ua. Lastentarhain lääkäri tarkasti lisäksi kaikki lapset välittömästi ennen lähtöä. Lähtötar• kastuksessa oli 212 lasta ja paluutarkastuksessa 172. Lastentarhain lääkärin selostuksessa todetaan, että lasten terveydentila oli kesäsiirtoloissa yleensä hyvä. Lasten keskimääräinen painonnousu oli 1.1 kg, mikä oli huomattavasti suurempi k uin edellisenä kesänä. Lastenneuvoloiden lääkärit totesivat terveydentilan selvästi parantu­ neen 28 lapsella, ennallaan se oli 143 lapsella eikä yhdenkään yleisessä fyysisessä terveyden­ tilassa voitu todeta huonontumista. Sairaustapauksia oli enemmän kuin edellisenä kesänä. Näistä mainittakoon vesirokkoa 2:11a, nielutulehdus tai angiina 23:11a, äkillistä kuumetta 20:11ä, ripulia 16:11a, hengitystie-infektioita 10:11ä, märkäistä ihottumaa 6:11a, välikorvan tulehdus 3:11a ja sil­ män sidekalvon tulehdus 3:11a. Kolmelle lapselle sattui tapaturma, joka kaikilla kuitenkin oli lievä. Vuoteenkastelua tai tahrimista esiintyi 42:11a ja opettajien käsityksen mukaan oli 24 lasta psyykeltään poikkeuksellisen levottomia.

VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA

Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavaa 11 lastenseimeä ja 6 lastentarhaa: Suomen Lastenhoitoyhdistys, kolme lastenseimeä ja yksi lastentarha. Johtokunnan puheen­ johtajana oli dosentti Ester-Margaret v. Frenckell, toinlinnanjohtajana oli rouva Anita Horn ja sihteerinä rouva Anna-Leena Hyvärinen. Laitokset olivat: B. E. v. Schantzin lastenseinli, Sepänk. 19, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Jenny Vinberg; Brita Maria Ren­ lundin lastenseimi, II linja 12, johtajattarena sairaanhoitajatar :Karin Svensson; Tölö Dag­ hem (lastenseimi), Stenbäckink. 5, johtajattarena lastenhoitaja Berit v. Schalien; Tölö barnträd• gård, Stenbäckink. 5, johtajattarena lastentarhanopettaja Märtha Lampart. Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi, Ensi-Kodin tie 4. Johtokunnan puheenjohtajana oli kan­ sanedustaja Martta Salmela-Järvinen ja sihteerinä maisteri Marjatta Joutsen. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kerttu Kankkunen. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystävien päivä• koti (lastenseimi), Yrjöläntie 3, Malmi. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mia Vuorsalo sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Meri-Esteri Nuutila. Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti (lastenseimi), Tallbergin puistotie 7 A. Johtokunnan pu­ heenjohtajana oli tri Katri Malmivaara ja sihteerinä insinööri Pentti Haapio. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kirsti Haapio. Mannerheim-liiton Helsingin osaston päiväkoti (lastenseinli) korkeakouluissa opiskelevien lapsia varten, Mikonkatu 18. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ruth Wegelius ja sih­ teerinä rouva Margit Laakso. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Helena Lindroth. Pasilan lastenseimi, Kyllikinkatu 15. Johtokunnan puheenjohtajana oli taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori ja sihteerinä pastori V. Vanha-Perttula. Johtajattarena toimi kasvattaja Marketta Turunen. I,astenseimi siirtyi kaupungin hallintaan 1. 8. Pelastusarmeija, 2lastenseimeä. Sosiaalisen naistyön johtaja oli brigadööri KyllikkiLehtonen. Helsingin lastenseimen, Castreninkatu 24-26, johtajattarena toimi brigadööri Aino Hokkanen ja Malmin lastenseimen, Yrjöläntie 4, majuri Fanny Ropponen 13. 10. asti, josta alkaen kap­ teeni Irene Nieminen. Yhdistys Töölön lastenseimi, Mikael Lybeckin katu 12. Johtokunnan puheenjohtajana oli fil.tri Lars Fagerström sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Gunvor Nybom. Haga privata svenska barnträdgård, Kylätie 26, Haaga. Johtokunnan puheenjohtajana oli maisteri E. Sommardahl sekä sihteerinä rouva D. Nyberg. Johtajattarena toimi rouva Gertie Orre. 15

Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, lastentarha, Pohj. Rautatienkatu 23. Johto­ kunnan puheenjohtajana oli opettaja Aino Tavio ja sihteerinä nuorisotyöntekijä Alla Kauppi­ nen. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Eeva-Liisa Syrjä. Hertonäs Svenska Barnträdgård, Susitie 11. Johtokwman puheenjohtajana oli maisteri Björn Sjöblom ja sihteerinä rouva Gunnel Grönqvist. johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Ulla Lindström. Suomen Punaisen Ristin Helsingin piiri, Pitäjänmäen lastentarha, Korsutie 20. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mirja Tukiainen, sihteerinä rouva Inki Lounasmaa ja johtajattarena Hilja Karjalainen: Vajaaliikkeisten Kunto, aivovaurlolasten lastentarha, Raisiontie 11. Johtokunnan puheen­ johtajana oli arkkiatri Arvo Ylppö ja sihteerinä P. Malmari. Johtajattarena toimi lastentarhan­ opettaja L. Vihantola. Tietoja yllämainittujen laitosten toiminnasta ja kaupungin avustuksesta on Seuraavassa taulukossa.1)

Kaupungin avustamat yksityiset lastentarhat ja -seimet Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city

Kaupungin Hoito· Toiminta­ Läsnäolo' avustus paikkoja päiviä päiviä Alla"',..... Laitos· Institution m.pos,.6le W","i"lI­ D,.y.ol gr,.nl.d 6y pltJees d,.ys presenc~ city 1----·- mk, markl

Lastenseimet • Day nurseries Suomen Lastenhoitoyhdistys: Sepänkatu 19 ...... 25 273 7567 Toinen linja 12 ...... 42 268 9099 8050000 Stenbäckinkatu 5 ...... 40 281 8806 Helsingin Ensi-Koti ...... 20 299 51441 2200000 Malmin Lasten Ystävät ...... 40 276 10012 1 800000 Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti ...... 35 300 7 163 2500000 Mannerheim-liiton H:gin os ...... 30 263 6985 2400000 . Pasilan lastenseimi ...... 20 144 2420 600000 Pelastusarmeijan Helsingin lastenseimi ...... 90 284 22393 2400000 Pelastusarmeijan Malmin lastenseimi ...... 25 289 11000 1000000 Yhdistys Töölön lastenseimi ...... 36 299 8988 4044910 ~O) Lastentarhat· Kindergartens ...... Haga privata sv. barnträdgård ...... 40 191 5618 450000 H:gin NNKY, lastentarha ...... 50 199 9049 1 792 460 Suomen Lastenhoitoyhdistys: Töölön lastentarha2) •••••••••••••••••••• 25 252 5138 1 725000 Suomen Punainen Risti: Pitäjänmäk.i2) •••••••••••••••••••••••••• 25 210 4897 1000000 Hertonäs sv. barnträdgård ...... 50 200 8490 730000 Vajaaliikkeisten Kunto ...... 18 239 3140 1 663200 'l.O~ 1) Aikaisemmin julkaistut tiedot laitosten kustannuksista on jätetty pois, koska ne eivät ole vertailu­ kelpoiset laitosten erilaisuuden vuoksi. 1) Kokopäiväosasto, muissa lastentarhoissa puolipäiväosastoja. 16

VII. LASTENTARHAIN JA NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1961 Expenditure and income during the calendar year 1961

M eno t . Expenditure Mk· Ma,ks L a u t aku n taj a k a n s l i a (Committee and offiees) ...... 1) 11 874 892 L a i t 0 k s e t (1 nstitutions) ...... 610926267 Palkat ja palkkiot (Salaries andfees) ...... 3)411 220 701 Vuokrat (Rents) ...... 120 600 914 Lämpö (Heating) ...... 3893347 Valaistus (Lighting) ...... 1 096 855 Siivoustarvikkeet (Cleaning supplies) ...... 2218512 Kaluston hankinta (A equisition of equipment) ...... 6 072 897 Kaluston kunnossapito (M aintenanee of equipment) ...... 1 932 518 Tarverahat (Miseellaneous expenses) ...... 826 777 Vaatteiden pesu (Washing) ...... 1 222 862 Ravinto (Meals) ...... 50347 596 Lääkkeet ( Medical supplies) ...... 1 021 443 Askarleluvälineet (Equipment for oeeupying the ehildren) ...... 4 155 510 Suoranaiset avustukset (Aetual allowanees) ...... 207 481 Vaatteiden hankinta (Aequisition of elothing) ...... 342416 Lasten hampaidenhoito (Dental serviee) ...... 2 257 500 Lasten kesävirkistys (Summer reereation of ehildren) ...... 3508938 T u k hoI m a n las t e n s e i m e n l a a j e n n u s (Enlargement of the Tuk- holma day nursery) ...... 320875 Las t e n l e i k k i ken t t ä toi m i n t a (Playgrounds) ...... 27472326 K a n san elä k e- j ala p s i l isä m a k s u t (Old-age pensions and ehild al- lowanees) ...... 21006845 L a u t aku n n a n käy t t ö v a r a t (Funds reserved for running expenses of the Committe) ...... 102361 Yksityisille lastenseimilIe suoritetut avustukset ( A llowanees to private institutions) ...... 32355570 Muu t me n 0 t (Other expenditure) ...... 270412 Kaikkiaan (Grand total) 704329548

T u l 0 t . 1 neo me

Valtionapu (Government subsidies) ...... 119939753 Lasten ruokamaksut (Fees for nourishment) ...... 91296110 Luontoisetujen korvaukset (Compensation for wages paid in kind) ...... 13 309 784 Kaikkiaan (Grand total) 224545647

1) Lisäksi suoritettiin v:n 1960 siirtomäärärahoista 770 190 mk. U) S:n 6 322 390 mk. SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI

Kalenterivuonna 1961

THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM

Calendar year 1961

Johtokunta. Sedmigradskyn pietenlastenkoulujen ja Marian turvakodin säätiön johtokun­ taan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: puheen­ johtajana prof. Gunnar Granqvist, varapuheenjohtajana toim.apul. Judith Sundman, jäseninä kassanhoit. Aura Bockström, varat. Kristian Gestrin, varat. Randall Nybom, kirjaltaja Hjal­ mar Råstedt sekä johtokunnan valitsemana fil.maist. Henry Backman. Opettajakuntaa edusti johtokunnassa opett. Margit Kranck ja taloudenhoitaja-sihteerinä toimi maist. Backman. Kau­ punginvaltuuston valitsemat säätiön tilintarkastajat olivat kirjanpitäjä Harald Nordberg ja dipl.ekon. Gunnel Holmström sekä varatilintarkastajat toimittaja Allan Asplund ja dipl.ekon. Per-Erik Floman. Lääkärinhoidosta kouluissa huolehti lääket. ja kir.tri Elisabeth Maasik­ Aaltonen. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsivät 55 pykälää. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s) määrättiin kevät- ja syyslukukauden lupapäivät (8.2.8 §); (v i r a t ja p a 1 k a t) korotettiin kaupungin vastaaviin palkkaluokkiin sijoitettujen viranhaltijain palkkoja 4.3 % 1. 1. lähtien (8.2. 9 §); otettiin toimeen henkilökuntaa Puotilan uuteen pientenlastenkouluun sekä lastentarhoihin (24.5. 21 §, 5.10. 40 §); myönnettiin sairauslomia (5.10 41-42 §, 15.12 54 §); lisättiin taloudenhoitajan hankintavaltuuksia (5.10.33 §); (k iin t e i s t ö t) päätettiin suo­ rittaa kiinteistöjen korjaustöitä (8.2.10 §, 24.5.18 §, 5.10.32 §); päätettiin korottaa eräitä vuokria (24.5.16 §, 5.10.34-35 §); laadittiin polttoainesopimus tulevaksi lämmityskaudeksi (24.5. 20 §); (m u u t a s i a t) päätettiin ostaa kalustoa Puotilan pientenlastenkouluun (24.5. 19 §); päätettiin säätiön rahastojen sijoituksista ja ns. koulurahastojen lopettamisesta (15.12.49, 51 §); määrättiin lastentarhojen joulujuhlien päivämäärä (15.12.53 §). Opettajat, työaika ja toiminta. Lastentarhatoiminnan suhteen Kantakaupungissa johtokunta saattoi todeta jatkuvaa oppilaiden vähenemistä, mikä ei kuitenkaan aiheuttanut kertomus­ vuonna yhdenkään lastentarhaosaston lakkauttamista. Lastentarhojen tarve oli taas esikau­ punkialueella yhä edelleen lisääntynyt. Sen vuoksi johtokunta perusti suunnitelman mukaisesti lastentarhan Puotilaan Klaavuntie 4:ään, missä syyslukukauden alusta oli toiminnassa 25 lap· ,sen puolipäiväosasto. Kertomusvuonna pidettiin yllä kuutta lastentarhaa, jotka olivat: Sedmigradskyn pienten­ lastenkoulu 1 Oikokadun varrella, Sedmigradskyn pientenlastenkoulu II Sturenkadun varrella. 18

Marian turvakoti Ison Roobertinkadun varrella, Porintien pientenlastenkoulu, Vanhaistentien pientenlastenkoulu ja Puotilan pientenlastenkoulu. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssä ja Marian turvakodissa työskenteli kaksi puolipäiväosastoa, Sedmigradskyn pientenlastenkoulu II:ssa yksi kokopäivä- ja kaksi puolipäiväosastoa sekä Porintien, Vanhaistentien ja Puotilan pientenlastenkouluissa kussakin yksi puolipäiväosasto. Oikokadun koulussa opetusta hoiti joh­ taja ja yksi opettaja, Sturenkadun koulussa johtaja ja kaksi opettajaa sekä Marian turvakodissa johtaja ja yksi opettaja. Porintien, Vanhaistentien ja Puotilan pientenlastenkouluissa oli kus­ sakin vain yksi opettaja. Kevätlukukausi alkoi 9. 1. puolipäiväosastoilla ja 2. 1. kokopäiväosastoilla. Syyslukukausi alkoi 1. 9., jolloin toimitettiin sisäänkirjoitus. Askartelu oli pääasiassa samanlaista kuin edellisenäkin vuonna: leikkiä rakennuspalikoilla, ompelemista, leikkaamista, helmien pujottamista, muovailua, piirustusta, maalausta, talous­ askareita, voimistelua, laulua, musiikkia yms. Kokopäiväosasto muodosti oman erillisen osastonsa, jossa lapset olivat vain laulu- ja leikki­ tunneilla yhdessä muiden osastojen lasten kanssa. Kokopäiväosaston askartelu oli suunnilleen samanlaista kuin muidenkin osastojen. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että lapset saivat oles- kella ulkona mahdollisimman paljon. . Oppilaita oli lastentarhoissa kevätlukukaudella yhteensä 200 jasyyslukukaudella 225. Tilan­ puutteen vuoksi ei 32 lasta voitu ottaa lastentarhaan.

Koko oppilasmäärä vuonna 1961 Total number ofpupils during the year 1961 KeväUukukauden alkaessa Syyslukukauden alkaessa Spring term Autumnterm Lastentarha' Kindergarten Poikia Tyttöjä Snmma Poikia Tyttöjä Summa Bay. Gir15 TotlJl Bays Girls Tolal Sedmigradskyn koulu 1 ...... 23 27 50 20 30 50 • » II ...... 24 26 50 22 28 50 Marian turvakoti ...... 20 30 50 22 28 50 Porintien pientenlastenkoulu ...... 10 15 25 10 15 25 Vanhaistentien pientenlastenkoulu ...... 8 17 25 11 H 25 Puotilan pientenlastenkoulu ...... H 11 25 Summa (Total) 85 115 200 99 126 225

Toimintapäivien luku Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssä ja II:ssa sekä Marian turva­ kodissa oli kevätlukukaudella 112 ja syyslukukaudella 88, yhteensä 200. Porintien ja Vanhaisten­ tien pientenlastenkouluissa oli toimintapäiviä kevätlukukaudella 111 ja syyslukukaudella 87, yhteensä 198. Puotilan pientenlastenkoulu oli toiminnassa syyslukukaudella 86 päivää. Sed­ migradskyn pientenlastenkoulu II:n kokopäiväosastolla työskenneltiin kevätlukukaudella 121 päivää ja syyslukukaudella 94, yhteensä 215 päivää. Läsnäolopäivien luku oli Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssä yhteensä 7 182, Sedmi­ gradskyn pientenlastenkoulu II:ssa 4 H6, Marian turvakodissa 8001, Porintien pientenlasten­ koulussa 4 286, Vanhaistentien pientenlastenkoulussa 3 773 ja Puotilan pientenlastenkoulussa 1 927. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun kokopäiväosaston läsnäolopäivien lukumäärä oli 3573. Lasten lukumäärä lokakuun 1 p :nä 1961 Number of children, 1st October 1961 Ikä· Age Luku Äidinkieli' N ative language Luku N"mber % N"mb .. % 3 vuotta (years) ...... 7 3.1 Suomi (Finnish) ...... 26 11.~ 4 » ...... 48 21.3 Ruotsi (Swedish) ...... 197 87.6 5 ...... 91 40.5 Muu kieli (Other) ...... 2 0.9 6 ...... 79 35.1 19

Sukupuoli· Sex Luku Kotipaikka· Domieile J,uku N ..",b.,. % Numb .. % Poikia (Boys) ...... 100 44..4 Helsinki ...... 223 99.1 Tyttöjä (Girls) ...... 125 55.6 Muu (Elsewhere) ...... 2 0.9

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social stattls of the head of the family I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions ete.) ...... 101 44.9 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilökuntaa ym. (Owners of sm all enterprises, foremen, qualified offiee personnel ete.) ...... 72 32.0 III. Ammattityöntekijöitä, al. toimistohenkilökuntaa ym. (Skilled workers, un- qualified offiee personne.l ete.) ...... 45 20.0 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) ...... 7 3.1 Lapsia kaikkiaan (Total of pupils) ...... 225 100.0

Tatldintapaukset. Lastentarhoissa kertomusvuonna sattuneet taudintapaukset ilmenevät seuraavasta asetelmasta: Sedmigradskyn Marian Porlntien Vanhaisten- Puotilan Tauti pientenlastenkouJut turva- plentenlas- tien pienten- pientenlas- J II koti teukouJu lasteukouJu teukouJu Summa Tulirokko ...... 2 2 Tuhkarokko ...... 2 2 Hinkuyskä ...... 4 4 Sikotauti ...... 10 8 18 36 Vesirokko ...... 11 11 Influenssa ...... 6 46 20 22 2 96 Angina, nielun ja keskikorvan tulehdus 7 27 9 3 26 72 Vatsatauti ...... 2 8 11 21 Muut taudit ...... 2 108 5 2 16 133

Hampaidenhoidon sai kertomusvuonna maksutta 39 oppilasta. Ruokinta ja hoito. Hoito ja kasvatus on lain mukaan maksutonta lastentarhoissa, jotka naut­ tivat valtionapua, mutta ruoasta peritään johtokunnan vahvistama maksu. Tämä oli puoli­ päiväosastoilla 60 mk päivässä ja kokopäiväosastolla 120 mk. Kertomusvuonna tarjottiin kaikissa lastentarhoissa yksi länlmin ateria päivässä, kokopäivä• osastolla kaksi lämmintä ateriaa sekä välipala. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:een sekä Porintien, Vanhaistentien ja Puotilan pienten­ lastenkouluihin tilattiin ruoka elintarvikekeskuksesta. Lisäksi tarjottiin päivittäin voileipiä, leikkeleitä ja maitoa. Marian turvakodissa ja Sedmigradskyn pientenlastenkoulu II:ssa valmis­ tettiin ruoka koulussa. Tarkastukset. Kertomusvuonna kävi johtokunnan puheenjohtaja kaikissa lastentarhoissa ja luovutti tällöin lahjan lapsille sekä esitti johtokunnan tervehdyksen. Hän keskusteli myös opet­ tajien kanssa lastentarhojen ongelmista. Sosiaaliministeriön tarkastaja Aune Ståhlberg kävi tarkastamassa Puotilan lastentarhan lokakuussa. Terveydenhoitolautakunnan toimesta tarkastettiin myös Porintien, Vanhaistentien ja Puotilan pientenlastenkoulut. Taloudenhoitaja kävi useita kertoja vuoden aikana kaikissa pientenlastenkouluissa. Yhteistyö vanhempien kanssa. Kertomusvuonna pidettiin eri lastentarhoissa yhteensä neljä vanhempainkokousta, joissa oli ohjelmaa, esitelmiä kasvatuskysymyksistä, keskustelua lasten ongelmista sekä kahvitarjoilua. Opettajat tekivät kertomusvuonna 31 kotikäyntiä keskustellakseen vanhempien kanssa las­ ten kasvatuksesta. 20

Koulujen talous. Yhteenveto Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin tilinpäätöksestä 31. 12. 1961 ilmenee seuraavasta:

Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen menot ja tulot kalenterivuonna 1961 Expenditure and income of the Sedmigradsky Nursey Schools during the calendar year 1961

Me no t . Expenditure Mk' Ma,k. Lastentarhat (Nursery sehools) ...... 11 495 472 Kiinteistöt (Real estates) ...... 7 459 291 Korot (Interests) ...... :...... 353039 Verot (Taxes) ...... 196997 Poistot (Depreeiations) ...... 78 000 Yleiset kulut (General expenses) ...... 296 035' Vakuutusmaksut (Insuranee premiums) ...... 205773 Voitto (Surplus) ...... 3862 353 Summa (Total) 23946 960

T u 1 0 t . 1 neome Kiinteistöt (Real estates) ...... 17018952 Valtionapu (Government subsidies) ...... 3127505 Ruokinta (Feeding) ...... 1271010 Korot (1 nterests) ...... 21 388 Tappio (Defieit) ...... 2506445 Muut tulot (Other ineome) ...... 1 660 Summa (Total) 23946960

Marian turvakodin menot ja tulot kalenterivuonna 1961 Expenditure and income of the Maria Asylum during the calendar year 1961

M eno t . Expenditure Mk' Ma,ks Lastentarhat (Nursery sehools) ...... 7314 903 Kiinteistö (Real estate) ...... 6404635 Korot (1 nterests) ...... 450 375 Poistot (Depreeiations) ...... 85000 Yleiset kulut (General expenses) ...... 101 862 Vakuutusmaksut (1 nsuranee pl'emiums) ...... 173 633 Voitto (SuI'Plus) ...... 451 286 Summa (Total) 14 981 694

T u 1 0 t . 1 neo me Kiinteistö (Real estate) ...... 11475721 Valtionapu (Government subsidies) ...... 1 936 100 Ruokinta (Feeding) ...... 867500 Korot (1 ntel'ests) ...... 331 594 Muut tulot (Other income) ...... 370 779 Summa (Total) 14 981 694 SUOMENKIELISET KANSAKOULUT

Kalenterivuonna 1961

FINNISH PUBLIC ELEMENTARY SCHOOLS

Calendar year 1961

1. KANSAKOULUJEN JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT

Johtokunta. Suomenkielisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna kau­ punginvaltuuston valitsemina kouluneuvos J. J. Saukkonen puheenjohtajana, halli- ja tori­ kaupan valvoja P. O. Kivi varapuheenjohtajana sekä valtiot.maist. P. K. Hyvönen, rehtori L. K. Kääriäinen, lehtori L. Mäkinen, lakit.lis. S. A. A. Mäkinen-Ollinen ja 8. 11. lukien mer­ konomi E. J. Hautamäki jäseninä. Opettajiston valitsemana jäsenenä oli kansalaiskoulun opet­ taja I. A. Arminen. Johtokunnan sihteerinä toimi fil.maist. K. Jääskeläinen. Kaupunginhalli­ tuksen edustajana kokouksissa oli opetus- ja sairaalatointa johtava apulaiskaupunginjohtaja E. K. Uski ja 1. 7. lukien opetus- ja sivistystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja A. K. Loimaranta. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 21 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 1127 asiaa. Saapuneita kirjelmiä oli 2296 ja lähetettyjä 2627. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s toi m i n t a) määrättiin kevät- ja syyslukukauden työajat sekä lupapäivät (26. 1. 7li §; 23. 3. 26lo §; 6. lo. 313 §; 21. 9. 768-769 §); valittiin johtokunnan edustajaksi toivonliitto­ toimikuntaan varapuheenjohtaja P. Kivi (9. 2. 136 §); päätettiin Me nuoret -nimisen perhe­ kasvatusta koskevan kirjasen hankkimisesta kansalaiskoulun VIII luokkien oppilaille (9. 3. 233 §); päätettiin eräiden uusien oppikirjojen ottamisesta kansakoulujen käyttöön ja kokeilta­ vaksi (lo. 5. lolo9-lo50 §; 18. 5. 518 §); päätettiin koulutarvikkeiden ja -kirjojen hankkimisesta lukuvuodeksi 1961/62 (18. 5. 526 §); hyväksyttiin varsinaista kansakoulua, apukoulua ja kansa­ laiskoulua koskeva lukuvuoden 1960/61 vuosikertomus (1. 6. 566 §); hyväksyttiin lukuvuoden 1961/62 opetussuunnitelmien vuositarkisteet (21. 9. 771 §) vapautettiin oppivelvollisia oppi­ velvollisuuden suorittamisesta määräajaksi tai kokonaan, myönnettiin oppilaille vapautuksia koulun uskonnonopetuksesta ja siirrettiin oppilaita apu-; tarkkailu- ja muille erityisluokille (kaikissa kokouksissa); (v i r a t) valittiin kansakoulukanslian tp. toimistoapulaisen virkoihin rouvat L. Wulff ja L. Huovila sekä neiti E. M. M. Olenius (26. 1. 56-57 §; 2lo. 8. 667 §; 19. 10. 928 §; H. 12. 1122 §); valittiin lailliseksi koeajaksi 35 opettajaa sekä väliaikaisiksi ja tunti­ opettajiksi lukuvuodeksi 1961/62 yhteensä H2 opettajaa (23. 3. 282 §; 9. 6. 600 §; 21. 9. 762- 763 §); määrättiin kesäsiirtoloiden johtajat ja apulaisjohtajat (6. lo. 320 §); päätettiin talon­ miehen työtä tekevän työntekijän viikkolevon aikaisen sijaisen palkkauksesta (20. lo. 383 §); määrättiin suomenkielisten kansakoulujen väestönsuojelujohtajaksi liikunnanneuvoja H. J är• velä (20. lo. 386 §); valittiin Malmin varsinaisen kansakoulun johtajaksi opettaja A. Y. J. Kaita­ ranta (1. 6. 551 §); annettiin virkavaltakirjat koeaikansa palvelleille opettajille (2lo. 8. 662 §); valittiin Sillitien kansakoulun johtajaksi opettaja K. V. Jaakkola (7. 9. 73lo §); valittiin nuoriso­ kerhotoiminnan johtajaksi lukuvuodeksi 1961/6.2 opettaja A. Haanto (21. 9. 770 §); valittiin 22

Lapinlahdenkatu 10:n kansakoulun johtajaksi opettaja O. J. Immonen (19.10.907 §); maa­ rättiin 1. 1. 62 alkavaksi 3-vuotiskaudeksi veistonjohtajaksi opettaja A. Jokinen ja tyttöjen käsityönjohtajaksi R. Seraste (14. 12. 1088 ja 1123 §); (k iin t e i s t ö t) päätettiin viljelys­ palstojen vuokraamisesta eräiltä koulutonteilta (23. 2. 186 §); vuokrattiin huonetiloja Vartio­ kylän Oppikouluyhdistyksen, Suomen liikemiesyhdistyksen Liikeapulaiskoulun, Hotelli- ja ravintolakoulun sekä Munkkiniemen Musiikkiyhdistyksen käyttöön (7.9. 725 ja 7ft5 §; 21. 9. 808 ja 810 §); päätettiin kansakoulujen huonetilojen ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävistä vuokrista (9. 6. 598 §); luovutettiin kouluhuonetiloja seuroille, yhdistyksille ym. eri tarkoituk­ siin (kaikissa kokouksissa); (a v u s t u k s e t) jaettiin avustukset VIII luokkien oppilaiden opintoretkeilyyn (9.3.218 §); jaettiin oppilasapurahat ja -stipendit (18.5. ft75 §); hyväksyt• tiin vähävaraisten oppilaiden vaate- ja jalkineavustusten, silmälasien sekä jalkatukien jako­ perusteet toistaiseksi noudatettavaksi (2. 11. 972 §); (m u u t a s i a t) päätettiin kirjojen han­ kinnasta Maunulan kirjakaupasta (23. 2. 173 §); vahvistettiin kansakoulujen metalli- ja luonnon­ opin työpajojen työstökoneiden ja työkalujen huollon ja korjauksen järjestämistä koskevat ohjeet (6. ft. 327 §); päätettiin yliopistolliseen opintotoimintaan ja tutkimustyöhön liittyvien kaupungin kansakoulujen oppilaihin kohdistuvien testausten ym. tutkimusten suorittamisesta (5.10.872 §); päätettiin koulumaitojakelukokeen järjestämisestä eräissä kansakouluissa (19. 10. 932 §); valittiin johtokunnan edustajaksi nuorisotyölautakuntaan v:ksi 1961 tarkastaja A. Huus­ konen (30.11.1037 §); päätettiin taloudenhoitajan hankintarajoista (14.12. 112ft §). Esitykset. Johtokunta teki kertomusvuonna esityksiä asioista, jotka mm. koskivat (0 p e­ t u s toi m i n ta) uinnin opetuksen laajentamista (9. 6. 613 §); kahden opettajanviran perus­ tamista kansalaiskouluun (19. 10. 913 §); ruotsin tai englannin kielen taikka jonkin muun oppi­ aineen opettamista vapaaehtoisena aineena kokeilumielessä eräillä varsinaisen kansakoulun luo­ killa (19. 10. 916 §); (v i r a t ja p a 1 k a t) tp. toimistoapulaisen palkkaamista kansakoulujen kansliaan (9. 3. 2ft5 §; ft. 5. ft33 §; 18. 5. 52ft §); yhden kansakoulujen kanslian tp. toimistoapu­ laisen viran vakinaistamista (1. 6. 559 §); kolmen talonmies-Iämmittäjän viran lakkauttamista (9.6.607 §; 2ft. 8. 680 §); kolmen siivoojan ja yhden ruoanjakajan viran lakkauttamista (2ft. 8. 679 §); valtioneuvoston 11. 12. 1958 tekemän kansakoulujen kirjastonhoitajina toimivien opetta­ jien työtä ja palkkausta koskevan päätöksen 5 §:n muuttamista (14. 12. 1092 §); kahden kansa­ koulujen huoltohenkilökuntaan kuuluvan viran perustamista (14.12.1106-1107 §): (k ii n t e i s­ t ö t) Snellmanin koulun juhlasalin kattorakenteen uusimista ja ilmanvaihtolaitteiden kuntoon saattamista (26. 1. 78 §); kansakoulutonttien varaamista Kallion-, Söömäisten, Alppiharjun, Kulosaaren, Munkkivuoren ja Munkkiniemen alueilta (26. 1. 81-82 §; 23.2.195-197 §); Eläin• tarhan, Malmin pohjoisen ja Käpylän kansakoulujen lämmityslaitteiden uusimista ja emo koulu­ taloissa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä (20. ft. 392-3% §); Kulosaareen, Pihlajamäelle ja Roihuvuorelle rakennettavien koulujen rakennusohjelmia (9. 6. 602-60ft §); huonetilojen vuok­ raamista Roihuvuoren Oppikouluyhdistykseltä talosta Satumaanpolku 2 (9. 6. 612 §); Vallilan koulurakennuksen peruskorjaustöitä (2ft. 8. 6U §); rakennusten kunnossapitotöihin v:n 1962 aikana tarvittavia varoja (2ft. 8. M3 §); Ala-Malmin kansalaiskoulun rakennusohjelmaa (2ft. 8. 668 §); koulurakennusten perusparannusluontoisia töitä varten v:n 1962 talousarvioon varatta­ via määrärahoja (7. 9. 7H §); korttelin n:o 166 b varaamista koulutontiksi tarkkailu- ym. erityis­ luokkia varten (19.10.927 §); Siilitien kansakoulun tontin aitaamista (19.10.936 §); eräissä koulurakennuksissa v:n 1962 aikana suoritettavien perusparannustöiden lopullista suunnittelua ja kustannusarviota (14.12.1083 §); (m u u t a s i a t) määrärahan myöntämistä kaupungin kansakoululaisten osallistumiseksi kansakoulujen talvikisoihin (26. 1. 8ft §); Suomen Kaupunki­ liiton -ansiomerkin ja Helsinki-mitalin myöntämistä (23. 2. 169-170 §); matka-apurahojen myöntämistä kansakoululaitoksen viranhaltijoille (9. 3. 235 §); kansakoulujen kesäsiirtoloiden oppilaiden terveydenhoidon tehostamista (23. 3. 28ft §); määrärahan saamista kansakoulujen opettajien väestönsuojelukoulutusta varten (2ft. 8. 686 §); valtionavun anomista kaupungin kansakoululaitoksen kustannuksiin v:lta 1960 (2ft. 8. 696 §); vuoden 1962 talousarviota (26. 9. 825 §); tulenkestävän holvin rakentamista kansakoulukansliaan asiakirjojen säilyttämistä var­ ten (5.10. 86ft §); kaupungin koulujen koulutontteja esittävien karttojen valmistamista (19. 10. 23

926 §); kansakoululaisten liikenneturvallisuutta tehostavien liikennemerkkien asettamista Töö• lön ja Kallion kansakoulujen lähettyvillä olevien katujen risteyksiin (7. 9. 753 §; H. 12.1091 §). Lausunnot. Johtokunta antoi kertomusvuonna lausuntoja asioista, jotka mm. koskivat: (0 p etu s toi m i n t a) kotiopetuksen antamista eräille invalidilapsille (9. 6. 601 §; 24. 8. 673-674 §; 7.9.739 §; 21.9.796 §); lastensuoje1ulautakunnan alaisten lasten- ja nuorison­ huoltolaitosten ohjesäännön kansakoulutointa koskevaa osaa (24. 8. 677 §); opetuksen anta­ mista eräille sairauksien tai sielullisten häiriöiden takia koulunkäyntiin kykenemättömille oppi­ velvollisille (7.9. 724 §); (v i ra t ja p a 1 k a t) kansakoulujen ruoanjakajien palkkaus- ja työ• järjestysperusteiden muuttamista (4. 5. 437 §); koululääkärin viran hakijoita (4. 5.454 §); eräi• den opettajien viranvaihtoanomuksia (23. 3. 283 §; 6. 4. 323 §; 4. 5. 456 §); kansakoulujen kir­ jastosihteerin, elokuvatoiminnan johtajan, nuorisokerhotyön johtajan ja toivonliittojen toi­ minnanjohtajan palkkionkorotusanomuksia (18.5.519-522 §); toimisto apulaisen A. Pentikäi• sen palkankorotusanomusta (24. 8. 675 §); kansakoulujen huoltohenkilökunnan ylimääräisten palkkioiden korottamista (24. 8. 685 §); rakennusmestarin siirtämistä suomenkielisten kansa­ koulujen johtokunnan käyttöön (2. 11. 973 §; 30. 11. 1058 §); (k iin te i s t ö t) huonetilojen varaamista nuorisotyölautakunnalle Pihlajamäelle ja Roihuvuorelle rakennettavista kansakou­ luista (9.2.121 §); huonetilojen varaamista terveydenhoitolautakunnalle lähiaikoina rakennetta­ viksi suunnitelluista Huopalahden ja Ala-Malmin kansalaiskouluista sekä Pihlajamäen ja Roihu­ vuoren kansakouluista (9. 1. 122 §); Kylänevan kansakoulurakennuksen luonnospiirustuksia (9. 2. 123 §; 18. 5. 523 §); Porolahden kansakoulun lisärakennuksen piirustuksia sekä väestön• suojaa (26. 1. 38 §; 9. 2. 124 §; 5. 10. 868 §); koulutontin varaamista Kulosaaresta (20. 4. 377 §); Puistolan koulun lisärakennuksen luonnospiirustuksia (26. 4. 402 §); mahdollisuuksia luovut­ taa_koulutyöajan päätyttyä huonetiloja kotitalouslautakunnan käyttöön Pohjois-Haagaan ra­ kennettavaksi suunnitellusta Huopalahden kansalaiskoulusta (18. 5. 493 §); Malmin veistokou­ lun rakennuksen siirtämistä suomenkielisten kansakoulujen johtokunnan hallintaan (18. 5. 515 §); Eläintarhan ja Käpylän kansakoulujen muutostöiden pääpiirustuksia (30. 11. 1069 §; H. 12. 1120 §); Etelä-Haagan lastentarharakennuksen yhdistämistä Haagan kansakoulun läm• mitysjärjestelmään (H. 12. 1113 §); (a v u s t u k se t) kaupungin virastojen ja laitosten urheilu­ työn tukemiseen varatun avustus määrärahan myöntämistä Helsingin Opettajayhdistykselle (23. 2. 183 §); Töölön valmistavan koulun, Venäläisen kansakoulun, Juutalaisen yhteiskoulun valmistavan koulun, Ranskalaisen alkeiskoulun, Rudolf Steiner -koulun, Helsingin Yhtenäis• koulun ja Turkkilaisen kansakoulun avustusanomuksia (9. 3. 234 §; 4. 5. 446 §; 18. 5. 495- 498 §; 1. 6. 558 §); Tarkkailuopetusyhdistyksen avustusanomusta (1. 6. 567 §); (m u u t a s i a t) Viite-kirjasen hankkimista koulunkäyntinsä päättäville VIII-Iuokkalaisille (23. 2. 190 §); kansa­ koulujen oppilaiden kesäsiirtolaan ottamista (9. 3. 249 §); alaikäisten kouluunpyrkijöiden lää• kärintarkastuksien suorittamista (4. 5. 438 §); liikennevaroitusmerkkien poistamista koulujen kohdalta kesäloman ajaksi (24. 8. 676 §); kiinteän omaisuuden tarkastajien v:n 1960 kertomusta (24. 8. 684 §). Virkailijat. Suomenkielisten kansakoulujen ensimmäisenä tarkastajana oli kertomusvuonna fil.tri A. I. Huuskonen, toisena tarkastajana fil.maist. W. Erko, taloudenhoitajana kansak. opett. M. Paaso ja sihteerinä fil.maist. K. Jääskeläinen.

II. VIERAILUT Kertomusvuonna kävi useita valtuuskuntia ja yksityisiä henkilöitä sekä ulkomailta että kotimaasta tutustumassa kaupungin kansakoululaitokseen. Vierailijat olivat erikoisesti kiin­ nostuneet kansakoululaitoksen organisaatiosta, koulurakennuskysymyksistä ja koulutyössä käytetyistä työmuodoista. Kouluista muodostuivat keskeisiksi vierailukohteiksi viimeksi kulu­ neina vuosina valmistuneet koulut. Helsingin hiippakunnan piispa M. Simojoki vieraili 16.-24. 3. välisenä aikana Oulunkylän, Maunulan ja Käpylän sekä 21.-23. 11. välisenä aikana Lapinlahdenkatu 10:n ja 6:n kouluissa ku unnellen uskonnonopetusta. 24

III. KOULUMUODOT Luokkien lukumäärä syyslukukaudella Number of classes, Autumn term

Luokkia' Classe! Niistä opettaja- Koulumuoto' Type 0/ school luokkia Teacners 1 II III IV V VI IVIII ISumma Tatal I I I I I I VII classes Varsinainen kansakoulu . A ctual public elemenlary school ...... 173 172 145 137 80 68 - - 775 748 poikaluokkia (boys' classes) ...... -- 57 57 33 30 -- 177 173 tyttöluokkia (girls' classes) ...... - - 56 53 29 23 -- 161 159 sekaluokkia (mixed classes) ...... 173 172 32 27 18 15 -- 437 416 Kansalaiskoulu . School /01' citizens ...... ------71 78 149 149 poikaluokkia (boys' classes) ...... ------37 42 79 79 tyttöluokkia (girls' classes) ...... ------32 35 67 67 sekaluokkia (mixed classes) ...... ------2 1 3 3 Summa (Tolal) 173 172 145 137 80 68 71 78. 924 897

Apukoulu (School/or backward children) ... 9 12 13 15 15 11 11 8 94 48 Tarkkailuluokat (Classes /01' problem children) ...... 2 2 4 5 5 3 2 1 Q 19 Erityisluokat (Special classes) ...... 3 2 3 3 3 3 1 1 19 7 Luokkia kaikkiaan (Tolal 0/ classes) 1 1871 1881 1651 1601 1031 85 1 85 1 88 11061 1 971

IV. KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄ Oppilasmäärä koulumuodoittain 20. 10. 1961 Number of pupils by type of school, 20th Oct. 1961 Luku Varsinainen kansakoulu (A ctual public elementary school) N"mb., % luokat I-II (classes [-II) ...... 10438 34.4 luokat III-VI (classes [[[- V [) ...... 14 334 47.3 Kansalaiskoulu (School Jor citizens) ...... , .. 4746 15.7 Apukoululuokat (Classes Jor backward children) ...... 580 1.9 Tarkkailuluokat (Classes Jor problem children) ...... 166 0.5 Muut erityisluokat (Other special classes) ...... 59 0.2 Summa (Total) 30323 100.0

Kansalaiskoulun oppilaat sukupuolen ja opintolinjan mukaan 20. 10. 1961 Pupils of the school for citizens according to sex and line of study, 20th Oct. 1961

Poikia Tyttöjä Summa Linja· Line oJ study Boy. Girls Tatal Koneteknillinen (Machine branch) ...... 1004 1004 Yleisteknillinen (General technical branch) ...... 1170 1170 Liikelinja (Commercial branch) ...... 394 870 1264 Käsityö- ja kotitalouslinja (Household and handicraJt branch) ...... 1308 1308 ----~------Summa (Total) 2568 2178 4746 25

Lukuvuoden 1960/61 kuluessa eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmitettyinä Pupils having left school, grouped according to the reason for their leaving Luku Muutto kaupungin toiseen kouluun (Removal to another public elementary school Numbe, "10 in the city) ...... - ...... 1188 63.1 Muutto toiselle paikkakunnalle (Removal to another place) ...... 503 26.7 Siirretty lastenhuoltolaitokseen (Taken to a child welfare institution) ...... 6~ 3.4 Koulunkäynnin keskeyttäminen (School-attendance discontinued) ...... 39 2.1 Puuttuva koulukypsyys (l mmaturity) ...... ~9 2.6 Muu tai tuntematon syy (Some other or unknown reason) ...... , ~O 2.1 Summa (Total) 1 883 100.0

Oppilaat lukuvuoden 1960/61 päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä Pupils at the end of the school year 1960/61 grouped according to the results of their studies

Luku Sai päästökirjan tai erotodistuksen: Having received the school-leaving certificate: Number % kansalaiskoulusta (from a school for citizens) ...... 2 36~ 7.7 apukoulusta (from a school for backward children) ...... 52 0.2 tarkkailuluokilta (from classes for problem children) ...... 9 0.0 Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (Moved up to the next class) ...... 27205 88.6 Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle (Moved up conditionally to the next class) ...... 593 1.9 Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) ...... ~78 1.6 Summa (Total) 30701 100.0

Oppikouluun pyrkineitä (Applying for admission to a secondary school) ...... ~ 608 Ammattikouluun pyrkineitä (A pplying for admission to a trade school) ...... 882 Kauppakouluun pyrkineitä (Applying tor admission to a commercial school) 125 Muuhun kouluun pyrkineitä (Applying tor admission to some other school) 39

Oppilaista hankittiin lokakuun 20 p:nä 1961 yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavasta asetelmasta:

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1961 Pupils, 20th October 1961 Luku Luku Ikä· Age Number "10 Sukupuoli' Sex Numbe, "10 6 vuotta (years) ...... 136 0.4 Poikia (Boys) ...... 15807 52.1 7 ...... 5137 17.0 Tyttöjä (Girls) ...... H516 47.9 8 ...... 5060 16.7 Äidinkieli· N ative language 9 ...... 5049 16.7 10 ...... ~ 667 15.4 Suomi (Finnish) ...... , 30114 99.3 11 » ...... 2694 8.9 Ruotsi (Swedish) ...... 170 0.6 12 ...... 2137 7.0 Muu kieli (Other language) .. . , 39 0.1 13 ...... 2360 7.8 Henkikirj.paikka . Domicile H ~ ...... 2460 8.1 15 ...... 583 1.9 Helsinki ...... 29925 98.7 16 ...... 40 0.1 Muu (EIsewhere) ...... 398 1.3

3 26

Asunto kaupunginosittainl) . Residenee by City Ward

Kantakaupunki (The Aetual City Area) Esikaupungit (The Suburbs) I,uku NI;.'!:.,. % Number % 1. Kruununhaka ...... 679 2.2 31. Lauttasaari ... ",., .. ,. 1219 4.0 2. Kluuvi ...... 136 0.4 30. Munkkiniemi., ... , ... ". 1107 3.7 3. Kaartinkaupunki ...... 121 0.4 Siitä: Munkkivuori .• ,., •.•. , 495 1.6 la., 20. Kamppi, Länsisatama 1009 3.3 29. Haaga 1801 5.9 5. Punavuoret ...... la53 1.5 Siitä: Etelä,Raaga •••••••••• 635 2.1 6. Eira ...... la9la 1.6 la6. Pitäjänmäki ...... 501 1.7 7. Ullanlinna ...... 721 2.4 32. Konala .. , ...... 216 0.7 8. Katajanokka ...... 216 0.7 33. Etelä-Kaarela ...... 830 2.7 9. Kaivopuisto ...... 28 0.1 28. Oulunkylä ..... , ...... 18la8 6.1 . 10 .. 19. Sörnäinen, M ustikka- Siitä: Maunula, Pirkkola •..••• 1380 4.6 maa, Korkeasaari ...... 503 1.7 34. Pakila ...... 686 2.3 11. Kallio ...... 2219 7.3 35. Tuomarinkylä ...... 336 1.1 12. Alppiharju ...... 1319 la.8 36.,37. Viikki, Pukinmäki ... . 36la 1.2 13. Etu-Töölö ...... 868 2.9 38. Malmi ...... 79la 2.6 H. Taka-Töölö ...... 1117 3.7 39. Tapaninkylä ...... 569 1.9 15. Meilahti ...... la76 1.6 41. Puistola ...... 521 1.7 16. Ruskeasuo ...... 233 0.8 40. Suutarila ...... 205 0.7 17. Pasila ...... 227 0.7 la2. Kulosaari ...... 281 0.9 18. Laakso ...... 176 0.6 43. Herttoniemi ...... 2734 9.0 21. Hermanni ...... 383 1.3 Siitä: Roihuvuori •••• , •.•.••• 842 2.8 22. Vallila ...... 1090 3.6 !ala., la8. Tammisalo, Vartio- 23. Toukola ...... 355 1.2 saari ...... 126 0.4 2la. Kumpula ...... 423 1.4 45. Vartiokylä ...... 7 !ala 2.5 25. Käpylä ...... 1 HO 3.8 la 7. Mellunkylä ...... , .. 206 0.7 26. Koskela ...... 157 0.5 49., 50. Laajasalo, Villinki ... . 173 0.6 27. Vanhakaupunki ...... 103 0.8 51. Santahamina ...... 102 0.8 52.,53. Suomenlinna, Ulkosaa- ret ...... 219 0.7 Muualla ...... , .. 95 0.8 Perheenpään sosiaaliryhmä ' Social status of the head of the family I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading position ete) , ..... ,. 4 308 H.2 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enterprises, foremen, qualified offiee personnel ete.) ...... 6555 21.6 II!. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers ete.) ...... , ...... H 8la5 49.0 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) ...... ,..... la 615 15.2 Oppilaita kaikkiaan (Total of puPils) ...... , ...... •...... 30323 100.0 Kaikista suomenkielisistä kansakoulunoppilaista H2 eli 0.5 % kävi ruotsinkielisissä kou­ luissa ja kaikista ruotsinkielisistä oppilaista 170 eli 5.4 % suomenkielisissä kouluissa. V. KOULUHUONEISTOT Kertomusvuonna oli suomenkielisillä kansakouluilla 52 omaa koulutaloa, nimittäin Aleksis Kiven koulu Porvoonkatu 2, Eläintarhan koulu Savonkatu 2, Haagan koulu Steniuksentie H. Herttoniemen koulu Ahmatie 1 (2 rakennusta). Kaisaniemen koulu Puutarhakatu 1, Kallion koulu Neljäs linja 13--':'15, Kannelmäen koulu Kanneltie 1 (2 rakennusta), Käpylän koulu Väinö• länkatu 7 (2 rakennusta), Lapinlahdenkatu 10:n koulu, Lapinlahdenkatu 6:n koulu, Malmin

1) Tarkempi jaottelu luokka-asteen mukaan on julkaisussa Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 2/1962. 27 eteläinen koulu Karviaistie 5, Malmin kansalaiskoulu Kirkonkyläntie 33, Malmin pohjoinen koulu Kirkonkyläntie 25, Maunulan koulu Haavikkotie 5 (2 rakennusta), Meilahden koulu Jalavatie 6, Mellunkylän koulu Naulakalliontie (2 rakennusta), Metsolan koulu Yhdyskunnan­ tie 407, Munkkiniemen koulu Laajalahdentie 32, Myllykallion koulu Myllykalliontie 1 a, Mäkelän koulu Hattulantie 2, Nuottapolun koulu Nuottapolku 11. Oulunkylän koulu Teinintie 12, Pajalahden koulu Tallbergin puistotie 12, Pakilan koulu Halkosuontie 88, Pakilan kansalais­ koulu Pakilantie 67, Pitäjänmäen koulu Nuolitie 9, Porolahden koulu Roihuvuorentie 2, Porthaninkadun koulu Porthaninkatu 8, Puistolan koulu Läksyrinne 40-6, Pukinmäen koulu Kaartotie, Santahaminan koulu, Siilitien koulu Hillerikuja 40 syyslukukaudella, Snellmanin koulu Punavuorenkatu 8-10 (2 rakennusta), Suomenlinnan koulu, Taivallahden koulu Eteläi• nen Hesperiankatu 38 (2 rakennusta), Tapanilan koulu Veljestentie 22-240 (3 rakennusta), Tehtaankadun koulu Tehtaankatu 15-17, Tolarin koulu Tolarintie 6, Toukolan koulu Tou­ kola 3, Töölön koulu Töölönkatu 401-405, Vallilan koulu Hämeentie 80, Vallisaaren koulu ja Vartiokylän koulu Kiviportintie 32. Seuraavat koulut työskentelivät vuokrahuoneistoissa: Alppilan koulu Helsinginkatu 340, Isosaaren koulu, Katajanokan koulu Kruunuvuorenkatu 11-13, Kulosaaren koulu Kulosaaren­ tie 6-8, Oikokadun koulu Oikokatu 7 ja Työväenopiston koulu Helsinginkatu 26. Lisätiloja oli vuokrattu Alppilan koululle Kotitalousopettajaopistosta Sturenkatu 2 a:sta, Herttoniemen koululle Siilitie 9:stä ja Hiihtäjäntie 1:stä kevätlukukaudella, Kallion koululle Alppikatu 1:stä, Malmin kansalaiskoululle Malmilta Anianpellontie 4o:stä sekä Porolahden koululle Satumaan­ polku 2:sta. Seuraavissa ruotsinkielisissä kouluissa työskenteli suomenkielisiä luokkia: Kaarelan kansa­ koulussa ja Malmin veistokoulussa kevätlukukaudella. Ruotsinkielisiä kouluja toimi yhdessä suomenkielisten koulujen kanssa Haagan, Kannel­ mäen, Maunulan, Pajalahden, Siilitien, Tolarin ja Vartiokylän koulutaloissa. Suomenkielisiä kansakouluja tai niiden luokkia työskenteli kaikkiaan 66:ssa eri paikassa.

VI. OPETTAJISTO

1. Opettajien lukumäärä

Syksyllä 1961 oli suomenkielisissä kansakouluissa seuraava määrä opettajia: Miehiä Naisia Summa Opettajia' Teachers M .. I. F ....aI. Total Vakinaisia ja koeajaksi otettuja (Ordinary) ...... 299 663 962 Väliaikaisia (Temporary) ...... 406 940 HO Tuntiopettajia (Employed by the hour) ...... •.....•.... 5 3 8 ------Summa (Total) 350 760 1110

Varsinaisen kansakoulun vakinaisista tai koevuosilla olevista opettajista toimi 10 mies­ opettajaa ja 3 naisopettajaa väliaikaisina kansalaiskoulussa sekä 3 miesopettajaa väliaikaisina tarkkailuluokilla.

2. Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset

Kertomusvuonna erosivat viroistaan eläkkeelle siirtyen opettajat V. N. Peltonen ja V.V. Vor­ mala 31. 1., H. M. Ahtiala, T. M. Hukari, E. Kuusio, E. H. Lonkainen, E. A. Lounela, K. M. Manninen, V. 1. Mäkelä, A. S. E. Nurmio, J. J. Parkkola, S. V. Peltomäki, A. A. N. Pentikäinen, K. V. Rummukainen, T. Sainio, M. Teräväinen, V. S. Vainio ja K. O. V. Vartiainen 31. 7. sekä O. S. Hakkari ja M. 1. Heikkala 31. 12. 28

Muista syistä erosivat opettajat O. O. Leisimo 31. 1., H. K. M. Karkola, H. L. Leisimo ja A. Tapanainen 31. 7. sekä S. I. Salmela 31. 12. Kertomusvuonna kuolivat opettajat B. Viljanen 3. 6. ja F. A. Lindfors 9. 8. Johtokunta valitsi 23. 3. ja 9. 6. pitämissään kokouksissa opettajanvirkoihin lailliseksi koe­ ajaksi 1. 8. alkaen seuraavat opettajat: varsinaisen kansakoulun tyttöluokille A. E. Bergl~d, S. S. Grönlund, T. H. Henttonen, S. K. Hänninen, S.-L. Kangas, P. T. Luotamo, K. M. Lustig, S. L. Nironen, R. M. Nivari, I. M. Peltola, L. M. Pukkila, P. S. I. Rydman, R. H. Saarinen, K. A. Sipinen, P. A. Vanhanen; varsinaisen kansakoulun poikaluokille S. A. Aitoniemi, T. S. Haapala, T. I. Hämäläinen P. J. Ikävalko, A. Y. Kaitaranta, P. Pakarinen, E. K. Ruohomäki, S. H. Salakka, E. J. Seppälä, K. M. P. Tuulio; varsinaisen kansakoulun poikien laulunopetta­ jaksi I. H. Ollila; kansalaiskoulun tyttöjen käsityön opettajiksi M.-S. Hemming ja P. K. Lama; kansalaiskoulun kotitalouden opettajiksi P. T. Hietaniemi ja E. Sistonen; apukoulun opettajiksi I. K. Almgren ja S. A. Ketola; tarkkailuluokan opettajiksi H. I. Kokkonen ja E. J. Soikkeli; huonokuuloisten opettajaksi H. S. R. Harve. Virkojen vaihdon johdosta tulivat 1. 8. alkaen varsinaisen kansakoulun luokkaopettajiksi opettajat A. Nuutinen, J. Pitkänen, E. K. Siikaniemi ja I. V. Tuomola, kansalaiskoulun yleis­ aineiden opettajiksi P. K. J. Holopainen ja A. O. Tarvainen sekä kansalaiskoulun kaupallisten aineiden opettajaksi O. V. Airas.

3. Koulujen johtajat Kansakoulunjohtajina toimivat seuraavat opettajat: Aleksis Kiven koulussa T. Rouhiainen, Alppilan koulussa L. E. Vaheri, Eläintarhan koulussa A. K. K. Urkio, Haagan koulussa A. S. Jääskeläinen, Herttoniemen koulussa E. Sonninen, Isosaaren koulussa H. J. Poikkeus, Kaarelan koulussa K. T. Viipuri, Kaisaniemen koulussa H. G. Sarvasmaa, Kallion koulussa J. J. Laitinen, Kannelmäen koulussa R. A. Aaltonen, Katajanokan koulussa A. K. Öljymäki, Kulosaaren koulussa L. M. Alanko, Käpylän koulussa E. Hakkarainen, Lapinlahdenkatu 10:n koulussa M. 1. Heikkala, Lapinlahdenkatu 6:n koulussa T. J. Latvala, Malmin apukoulussa A. M. Immonen­ Siimes, Malmin kansalaiskoulussa A. H. A. Nisula, Malmin koulussa J. J. Parkkola ja 1. 8. lukien A. Y. V. Kaitaranta, Maunulan koulussa E. Aurola, Meilahden koulussa V. Ikävalko, Mellunkylän koulussa Y. O. Mustonen, Metsolan koulussa" V. Liimatainen, Munkkiniemen kou­ lussa K. S. Lampinen, Myllykallion koulussa J. A. Ylikojola, Mäkelän koulussa E. Kaipiainen, Nuottapolun koulussa M. M. Laine, Oikokadun koulussa K. A. K. Brummer, Oulunkylän kou­ lussa M. A. Asikainen, Pajalahden koulussa V. E. Hurme, Pakilan .koulussa S. Seraste, Pakilan kansalaiskoulussa T. A. E. Laaja, Pitäjänmäen koulussa A. M. Virtanen, Porolahden koulussa S. Aro, Porthanin apukoulussa T. J. Löw, Puistolan koulussa R. E. A. Tarkkala, Pukinmäen koulussa K. 1. Kastinen, Santahaminan koulussa G. Grönlund, Siilitien koulussa 1. 8. lukien K. V. Jaakkola, Snellmanin koulussa E. J. Salakari, Suomenlinnan koulussa A. E. Juntunen, Taivallahden koulussa L. A. Tarkkala, Tapanilan koulussa H. I. Lehtonen, Tehtaankadun.kou­ lussa T. Hirvonen, Tolarin koulussa A. E. Manninen, Toukolan koulussa A. M. Jauhiainen, Työväenopiston koulussa P. I. Pitkäpaasi, Töölön koulussa H.-L. Lukkari, Vallilan koulussa K. M. Mustonen-Hukki, Vallisaaren koulussa J. J. Alanen sekä Vartiokylän koulussa J. Salmia.

4. Palkkaus Kaupunginvaltuuston 1. 2. 1961 tekemällä ja 1. 1. 1961 voimaan tulleella päätöksellä sijoi­ tettiin vanhaan palkkausjärjestelmään jääneet opettajanvirat jäljempänä mainittuihin palkka­ luokkiin. Näin muodostui ko. opettajien palkkaus 1. 1. 1961 lukien seuraavaksi:

Peruspalkka + 1 ikäk. + 2 ikäk. + 3 ikäk. + 4. ikäk. Palkkaluolqta mk mk mk mk mk 21 ...... 61030 64690 68960 73 230 78110 23 ...... 67390 71430 76150 80870 86260 24 ...... 70920 75180 80140 85100 90770 29

Tuntipalkkioina ylitunneista maksettiin emo kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla varsi­ naisessa kansakoulussa 689 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 799 mk. Sanotun päätöksen mukaan maksettiin koulunjohtajalle palkkiota 46038 mk ja lisäpalkkiota kutakin koulun muuta luokkaa kohden 2499 mk vuodessa. Kouluhallitus vahvisti 22. 5. 1959 kaupunginvaltuuston 15. 4. 1959 päättämän opettajien uutta palkkausta koskevan kaupungin kansakoulun ohjesäännön muutoksen. Sen mukaan muodostui pO. palkkausjärjestelmään kuuluvien pätevien opettajien palkkaus 1. 1. 1961 alkaen seuraavaksi: Peruspalkka + 1 ikäk. + 2 ikäk. + 3 ikäk. + 4 ikäk. + Ii ikäk. mk mk mk mk mk mk Alakansakoulun- opettaja ...... 62095 64685 67435 70345 73470 77125 I-II luokkien ja III-VIII tyttöluok- kien opettaja ...... 67590 70955 74435 78140 81995 85960 III-VIII poika- ja sekaluokkien opettaja \ 70 530 74040 77 670 81540 85560 89700 Tuntipalkkioina ylitunneista maksettiin emo ohjesäännön muutoksen mukaan varsinaisessa kansakoulussa 733 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 847 mk. Koulunjohtajalle maksettiin palkkiota 3 020 mk ja lisäpalkkiota kutakin koulun muun opettajan luokkaa kohden 505 mk kuukaudessa varsinaisessa kansakoulussa sekä kansalais- ja apukoulussa vastaavasti 3 495 mk ja 580 mk kutakin koulun muuta päätoimista opettajaa kohden. Lisäpalkkiota maksettiin enintään 2 % vuosiviikkotunnilta. Epäpäteville opettajille maksettiin ohjesäännössä määrätty palkkaus 10 %:l1a vähennettynä. Kouluhallitus vahvisti 24. 11. 1961 kaupunginvaltuuston 25. 10. 1961 päättämän palkkaus­ valintaan oikeutettujen opettajien uutta palkkausta koskevan kaupungin kansakoulun ohje­ säännön muutoksen. Sen mukaan muodostui sanottuun palkkausjärjestelmään kuuluvien opettajien palkkaus 1. 1. 1961 alkaen seuraavaksi:

Peruspalkka + 1 ikäk. + 2 ikäk. + 3 ikäk. + 4 ikäk.· + Ii ikäk. Varsinaisen kansa- mk mk mk mk mk mk koulun III=---VI luok- kien sekä kansalais- koulun poika- ja seka- luokan opettaja .... 72880 77 125 82200 86975 92690 93435 Varsinaisen kansa- koulun I-II luok- kien yläkansakoulun- opettaja ja III-VI luokkien sekä kansa- laiskoulun tyttöluo- kan opettaja ...... 69355 73425 78315 82900 87 700 88950 Apukoulun, tarkkailu- koulun ja muun eri- tyiskoulun poika- ja sekaluokan opettaja 71 120 75275 80260 84935 90550 91195 Apukoulun,tarkkailu- koulun ja muun eri- tyiskoulun tyttöluo- kan opettaja 67590 71 570 76375 80860 86275 86710 Alakansakoulun- opettaja ...... 62095 64685 69055 73155 76405 78360 30

Tuntipalkkioina ylitunneista maksettiin emo ohjesäännön muutoksen mukaan varsinaisessa kansakoulussa 753 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 869 mk. Koulunjohtajalle maksettiin palkkiota 3105 mk ja lisäpalkkiota kutakin koulun muun opettajan luokkaa kohden 515 mk kuukaudessa varsinaisessa kansakoulussa sekä kansalais- ja apukoulussa vastaavasti 3 585 mk ja 595 mk kutakin koulun muuta päätoimista opettajaa kohden. Lisäpalkkiota maksettiin enin­ tään 2 Y2 vuosiviikkotunnilta. Valtion viranhaltijoille myönnetyn palkankorotuksen jälkeen muodostui uuteen palkkauk­ seen kuuluvien. valintaoikeutta vailla olevien. pätevien opettajien palkkaus 1. 8. 1961 alkaen seuraavaksi: Peruspalkka + llkäk. + 2 ikäk. + 3 ikäk. + 4. ikäk. + D lkäk. Alakansakoulun- mk mk mk mk mk mk opettaja ...... 610 685 671035 703105 73 1070 77125 80905 1--11 luokkien ja 111--VIII tyttöluok- kien opettaja ...... 70955 781100 81 995 85960 89930 Kansalaiskoulun tyttöluokan opettaja 710 1035 781100 81995 85960 89930 111--VIII poika- ja sekaluokkien opettaja 710 0100 77670 815100 85560 89700 938100 Kansalaiskoulun poika- ja sekaluokan opettaja ...... 77 670 81 5100 85560 89700 938100 983100 Tuntipalkkioina ylitunneista maksettiin emo korotuksen johdosta varsinaisessa kansakou­ lussa 771 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 891 mk. Koulunjohtajalle maksettiin palkkiota 3180 mk ja lisäpalkkiota kutakin koulun muun opettajan luokkaa kohden 530 mk kuukaudessa varsinaisessa kansakoulussa sekä kansalais- ja apukoulussa vastaavasti 3 675 mk ja 610 mk kutakin muuta päätoimista opettajaa kohden. Lisäpalkkiota maksettiin enintään 2 Y2 vuosi­ viikkotunnilta. Epäpäteville opettajille maksettiin ohjesäännössä määrätty palkkaus 10 %:l1a vähennettynä. Uuteen palkkausjärjestelmään kuuluvien palkkausvalintaan oikeutettujen opettajien palk­ kaus muodostui mainitun korotuksen jälkeen 1. 8. 1961 alkaen seuraavaksi:

Peruspalkka + 1 Ikäk:. + 2lkäk. + 3 ikäk. + 4. ikäk. + 51käk. Varsinaisen kansa­ mk mk mk mk mk mk . koulun III--VI poika- ja sekaluok- kien opettaja ...... 76510 80905 86295 91265 97 175 97 750 Kansalaiskoulun poika- ja sekaluokan opettaja ...... 80260 810 935 90550 95680 101 660 102 1035 Varsinaisen kansa- koulun 1--11 luokkien yläkansakoulunopet- taja ja 111-VI tyttö- luokkien opettaja .. 72 805 77025 82220 86985 919100 93060 Kansalaiskoulun tyttöluokan opettaja: 76 375 80860 86275 91195 96185 97 520 Apukoulun. tark- kailukoulun ja muun erityiskoulun poika- ja sekaluokan opettaja 710 655 78965 810 260 89125 910 930 951005 31 ------

Apukoulun, tark- Peru. palkka + 1 ikäk. + 2 ikäk. + 3 ikäk. + 4 ikäk. + 1) ikäk. mk mk mk mk mk mk kailukoulun ja muun erityiskoulun tyttö- luokan opettaja .... 70955 75080 80180 84845 90445 90710 Alakansakoulun opettaja ...... 64685 67435 72030 76405 80210 82200 Tuntipalkkioina ylitunneista maksettiin mainitun korotuksen johdosta varsinaisessa kansa­ koulussa 791 mk sekä kansalais- ja apukoulussa 914 mk. Koulunjohtajalle maksettiin palkkiota 3 X 260 mk ja lisäpalkkiota kutakin koulun muun opettajan luokkaa kohden 545 mk kuukau­ dessa varsinaisessa kansakoulussa sekä kansalais- ja apukoulussa vastaavasti 3 770 ja 630 mk kuukaudessa kutakin koulun muuta päätoimista opettajaa kohden. Lisäpalkkiota maksettiin enintään 2 % vuosiviikkotunnista.

5. Opettajakokoukset ja kurssitoiminta Opettajakokoukset. Viralliset opettajakokoukset pidettiin Lapinlahden ja Taivallahden kansakouluissa koulumuodoittain syyslukukaudella 13. 11. Kokouksissa esitelmöi tarkastaja O. Pesonen Sibelius-vuoden suunnitehnista ja majuri G. Öhman ydinräjäytyksistä ja niiltä suoj autumisesta. Tarkkailuluokkien opettajien kokous pidettiin Lapinlahden tarkkailukoulussa 22. 11. Kokouksessa esitelmöi fil.tri L. A. Poijärvi. Eri aineiden erikoisopettajilla oli neuvottelukokouksia. Koulun johtajien kanssa tarkastajat pitivät neuvottelukokouksen 12. 5. Seurakuntien edustajat järjestivät useiden koulujen opettajille yhteisiä neuvottelutilai­ suuksia, joissa keskusteltiin mm. uskonnonopetuksen eri puolista. Kurssitoiminta. Kertomusvuonna oli kurssitoiminnassa keskeisenä väestönsuojelu. Lii­ kunnanneuvoja H. ]ärvelän ja nuorisokerhotoiminnan johtajan A. Haannon käytyä kevät• lukukaudella Väestönsuojelukoulun järjestämän johtajakurssin toimeenpantiin syyslukukau­ della työväenopiston talossa koulujen opettajille suoje1ujohtajakurssit, joiden ohjelma käsitti 20-25 tuntia." Näin koulutettiin n. 100 opettajaa edellä mainittuun tehtävään. Kursseillalaa­ dittiin myös luentojen ja harjoitusten ohella suojelusuunnitehnat useille kouluille. Lukukauden loppupuolella alkoi 14 tunnin laajuinen väestönsuojelukurssi 400-450 opettajalle. Saman­ suuruinen kurssi järjestetään opettajakunnalle vielä kevätlukukauden 1962 alussa. Apukoulun opettajat ja useat erityisopettajat osallistuivat Lapinlahden tarkkailukoulussa 21.-23. 8. välisenä aikana järjestettyihin metalliaskartelukursseihin, joilla luennoi Ruotsin kouluylihallituksen erityisopetuksen neuvoja H. Ander. Kertomusvuonna osallistui runsaasti opettajia Kansakoulunopettajien jatko-opintoyhdis­ tyksen, Kansalaiskasvatuksen Keskuksen ja: Helsingin Kristillisen Opettajayhdistyksen jär• jestä.miin kursseihin sekä kansakoulunopettajien kulttuuripäiville. Useita toivonliittojen opet­ tajia oli myös Opettajien Raittiusliiton kursseilla.

6. Valiokunnat ja komiteat Opettajakokousten ohjehnan suunnittelua ym. asioita hoiti tarkastajien lisäksi valmistelu­ valiokunta, johon kuuluivat opettajat V. Koistinen, E. Kyrönsepp'ä, V. Nissinen, V. Ojaniemi, K. Pirjola, L. Saarela, K. Syväniemi, T. Taipale, E. Toivio, L. Vaheri ja K. Valliala. Kirjastotoimikuntaan kuuluivat: puheenjohtajana tarkastaja W. Erko sekä jäseninä opetta­ jat I. Airola, A. Nuutinen, 1. Savutie-Vaara sekä kirjastosihteeri V. Jokinen. Koulurakennuskomitean puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja E. Uski ja 1. 7. lukien apulaiskaupunginjohtaja A. K. Loimaranta, sihteerinä oli taloudenhoitaja M. Paaso ja jäseninä vt. kaupunginarkkitehti E. Koiso-Kanttila ja 1. 6. lukien vt. kaupunginarkkitehti F. Salokangas, kouluneuvos J. Saukkonen, tarkastajat H. Cavonius ja A. Huuskonen sekä taloudenhoitaja-sihteeri H. Backman. 32

Toivonliittotoimikuntaan; jonka puheenjohtajana toimi tarkastaja A. Huuskonen, kuuluivat halli- ja torikaupan valvoja P. O. Kivi johtokunnan edustajana, opettajat A. L. Alhos, N. Ahl­ man ja M. Ruoppila sekä toiminnanjohtajana P. Myllynen.

7. Matka-apurahat Kaupunginhallitus myönsi kertomusvuonna johtokunnan esityksestä matka-apurahoja seuraaville viranhaltijoille: metallityön opettaja Kalervo Koskelalle 50 000 mk Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin"ja Kanadaan tehtävää opintomatkaa varten, laulunopettaja Vellamo Nilsenille 25000 mk Norjaan tehtävää opintomatkaa varten sekä opettaja Tuulikki Erkolle 35000 mk Israeliin tehtävää opintomatkaa varten.

VII. OPETUSTYÖ 1. Opetusajat Kansakoulut olivat kertomusvuonna toiminnassa kevätlukukaudella tammikuun 9 p:stä toukokuun 31 p:ään ja syyslukukaudella syyskuun 1 p:stä joulukuun 21 p:ään. Työpäiviä oli 200, joista kevätlukukaudella 109 ja syyslukukaudel1a 91. Pääsiäisloma oli 30. 3.-3. 4. välisenä aikana. Lupapäiviä oli kaikkiaan 12, nimittäin kevätlukukaudella 27.2.-6.3. ja 1. 5. sekä syyslukukaudella 23. 9., 10. 10., 3. 11. ja 6. 12. Kevätlukukauden lopussa ja syyslukukauden alussa sekä ennen joululoman alkamista pidet­ tiin entiseen tapaan koulujumalanpalveluksia kaupungin kirkoissa. Tavanomaiset koulujen kuusijuhlat vietettiin syyslukukauden lopussa. Päivittäin annettiin opetusta varsinaisen kansakoulun, apu- ja erityiskoulujen luokka­ asteilla I-lI 3-4 tuntia sekä mainittujen koulumuotojen luokka-asteilla lII-VI ja kansalais­ koulussa 5-6 tuntia. Päivittäinen opetustyö tapahtui seuraavina aikoina: varsinaisen kansa­ koulun luokka-asteilla I-lI klo 9-13 ja 13-17, varsinaisen kansakoulun luokka-asteilla lII­ VI klo 8-13 ja 13-18 apu- ja erityiskouluissa 8-16 sekä kansalaiskoulussa 8-18.

2. Viikkotuntien jako Opetuksessa noudatettiin kertomusvuonna seuraavia asianmukaisesti vahvistettuja opetus­ suunnitelmia: Varsinaisen kansakoulun viikkotuntien lukumäärä Number 0/ lessons per week in the actual public elementary school Luokka. Class Oppiaine' Subject I I II I 111 I IV I V I VI Uskonto tai uskontojen historia ja I!liveysoppi (Religion or history of religion) ...... 2 2 2 2 2 2 Äidinkieli (N ative language) ...... 10 11 10 10 7 7 Laskento ja mittausoppi ( Arithmetics, geo- metry) ...... 4 4 7 5 5 5 Ympäristöoppi (Local geography) ...... 3 3 --- - Maantieto (Geography) ...... - - 2 3 3 2 Luonnontieto, maa- ja kotitalous, terveys- ja raittiusoppi (Natural science, agriculture and household economy, instruction in hy- giene and temperance) ...... -- - 1 3 3 Historia (History ) ...... - --- 3 4 Piirustus (Drawing) ...... -- 2 2 2 2 Käsityö (H andicraft) ...... 2 2 2 2 2 2 Laulu (Singing) ...... 1 1 2 2 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and sports) 2 2 2 3 3 3 Suullinen esitystaito (Oral delivery) ...... --- 1 1 1 Summa (Total) I 24 I 25 I 29 I 31 I 33 I 33 33

Jos 1 luokan oppilasmäärä ylitti 24, jaettiin luokka kahdella äidinkielen ja yhdellä laskennon tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään. Jos II luokan oppilasmäärä ylitti 24, jaettiin luokka yhdella äidinkielen ja yhdellä laskennon tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään. Jos I-VI luokilla oppilasmäärä ylitti 20, jaettiin luokka kahdella käsityön tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään. Sekaluokilla seurattiin tyttöluokkien tuntijakoa.

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, teknilliset linjat Number af lessons per week in the school for citizens, technical branches

Ylelsteknillinell Koneteknillinen linja linja General tecknical Oppiaine· Subject M ackin. b,anck b,ancn Luokka. Clas.

VII VIII VII VIII

Uskonto, (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' histol'Y 01 I'eligions and ethics) ...... 1 1 1 1 Äidinkieli: (N ative language): suullinen esitystaito ja kirjallisuus (ol'al delivel'Y and literatuf'e) 2 1 2 2 kirjoitus (uwiting) ...... 2 2 2 2 Laskento (Af'ithmetics) ...... 3 3 3 3 Kirjanpito (Book keeping) ...... 1 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social knowledg.e) ...... 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Choice 01 prolession) ...... 1 1 1 1 Terveysoppi (Hygiene) ...... 1 1 1 1 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and sports) ...... •...... 2 2 2 2 Luonnonoppi (N atuI'al science) ...... 2 2 6 6 Luonnonopin työharjoitukset (Natuf'al sciences in practice) ...... 7 10 Metallityön (puutyön) ammattitieto (Metalwork Of' woodwork, theory) 2 1 Metallityö (puutyö) (Metalwof'k 01' woodwol'k) ...... 8 10 Puutyö (metallityö) 1) (Woodwof'k or metalwof'k) ...... 3 3 3 Moottorioppi 2) (M otOl's) ...... 2 2 2 2 Ammattipiirustus (Pf'olessional design) ...... ------r-----r-----r-----r-----I . 2 2 1 1 Summa (Total) I 34 34 34 34

1) Toinen työharjoitusaine. 2) Työskentelyolosuhteista riippuen osittain työharjoituksina. Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, käsityö- ja kotitalouslinjat Number oJ lessons per week in the school Jor citizens, handicraJt and household branches

Yhteinen linja Käsityölinja IKotitalous1inja General Handicra!l Hou.ehold branch branch branch Oppiaine' Subject Luokka· Cia •• VII ! VIII

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' history 01 religions and ethics) ...... 1 1 1 Äidinkieli: (N ativ~ language): suullinen esitystaito ja kirjallisuus (oral delivery and li~e~a~ure) ....:...... 2 1 1 kirJoitus (uwJt~ng) ...... 2 1 1 Laskento (Arithmetics) ...... 2 1 1 Kirjanpito (Book keeping) ...... 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social knowledge) ...... 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Choice 01 profession) ...... 1 1 1 Terveysoppi. lasten- ja sairaanhoito (Hygiene. nursing) ...... 2 2 2 Voimistelu ja ureheilu (Gymnastics and sports) ...... 2 2 2 Käsityötieto (H andicralt. theory) ...... 1 1 1 Käsityö ja vaatehuolto (H andicraft and clothes care) ...... 7 10 6 Kotitaloustieto (Household economy. theory) ...... 1 1 1 Kotitalous (Household economy) ...... 7 7 11 Ammattipiirustus (Prolessional design) ...... 1 1 1 Ruotsin kieli (Swedish) ...... 2 2 2 ------+------~------r------I Summa (Total) ! 3q ! 3q ! 3q

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, liikelinja Number oJ lessons per week in the school Jor citizens, commercial branch

Liikelinja • Commercial branch Luokka. Class

Oppiaine' Subject VII VIII

Pojat Tytöt Pojat Tytöt Boys Girls Boys Girls

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' history 01 religions and ethics) ...... 1 1 1 1 Äidinkieli: (Native language): ' s~~~en esit.ystaito ja kirjallisuus (oral delivery and literature) 2 2 2 2 kirJOItus (wntJng) ...... 2 2 2 2 Kauppalaskento (Commercial arithmetics) ...... , ...... q q q q Kirjanpito (Book keeping) ...... 3 3 3 3 Yhteiskuntaoppi (Social knowledge) ...... 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Choice 01 profession) ...... 1 1 1 1 Terveysoppi (Hygiene) ...... 1 1 Terveysoppi. lasten- ja sairaanhoito (Hygiene and nursing) ...... 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and sports) ...... 2 1 2 1 Kauppaoppi ja myyntitekniikka (Theo-ry 01 commerce and sales technique) ...... , ...... 2 2 2 2 Talousmaantieto ja tavaraoppi (Commercial geography and know- ledge of merchandise) ...... 2 2 2 2 Konekirjoitus (Typing) ...... q q q q Metallityö (Metalwork) ...... 3 3 Kotitalous (H ousehold economy) ...... 3 3 Ammattipiirustus (PI'ofessional design) ...... 2 2 2 2 Ruotsin kieli (Swedish) ...... 3 3 3 3 ------~----~--~----_r~--I Summa (TotalJ! 3q 3q 3q 3q 35

Apukoulun viikkotuntien lukumäärä Number oJ lessons per week in the school Jor backward children 1 111 IV V VI VII VIII Oppiaine· Subject P·T P·T111 P T P T P T P T P T P T B·G B·G B I G B I G B I G B I G B I G B I G Uskonto .( Religion) ...... 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Äidinkieli (Native language) ...... 10 10 9 9 8 8 9 9 6 6 5 5 5 5 Laskento (A rithmetics) ...... 3 3 3 3 4 4 4 4 4 3 4 4 3 3 Ympäristöoppi (Local geography) ...... 2 2 ------Kotiseutuoppi ja maan tieto (Local geo- graphy and geography) ...... - - 2 2 2 2 3 3 2 2 2 2 1 1 Luonnontieto (Natural science) ...... -- -- - 2 2 2 2 2 2 1 1 - - Terveys- ja raittiusoppi (Instruction in hygiene and temperance) ...... ------1 2 Historia (Histol'Y) ...... ------1 1 1 1 Yhteiskuntaoppi (Social knowledge) ... ------1 1 Piirustus (Drawing) ...... -- 1 1 1 1 1 1 1 1 -- -- Käsityöt ( H andicraft) ...... 4 4 ------Puutyöt (Woodwork) ...... -- 6 - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 - Metallityöt ( M etalwork ) ...... ------6 - 6 - Askartelu (Occupying) ...... 2 2 ------2 - 2 - 2 - Ammattipiirustus (Professional design) ------2 - Ompelu- ja neuletyöt (Sewing) ...... - - - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 - 6 Kotitalous ja kodinhoito (Domestic eco- nomy and management) ...... ------4 8 - 8 - 8 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and sports.) ...... - - 2 2 2 2 2 2 3 2 3 2 2 2 Laulu ja (I-II) leikki (Singing and lI-II] play) ...... 1 1 1 1 1 1 1 1 - - - 1 - 1 Summa (Total) 1 241 24 26126 28128 30 1 30 1 32 1 32 1 32 1 32 1 32 1 32

3. Oppikirjat

Eri koulumuotojen opetuksessa käytettiin seuraavia oppikirjoja.

Varsinaisessa kansakoulussa: Uskonnossa: Simojoki-Haavio-Myrsky, Oma uskontokirjani. Uskontojen historiassa ja siveysopissa: Metsikkö, Uskontoa ennen ja nyt; Sama, Kasva hyväksi. Äidinkielessä: Somerkivi-Tynell-Airola, Lasten oma aapinen; Sama, Lasten oma luku- kirja; Salo-Mustonen-Paalanen, Lapsuuden kotiseutu; Salmela-Mustonen-Paalanen, Lapsuuden isänmaa; Sama, Kotoa ja muualta; Mustonen-Paalanen-Salmela, Tuhanten ran­ tain partahilla; Merikoski, Omin voimin 1-11. Historiassa: Heporauta-Hinkkanen, Suomen kansan vaiheet. Kotiseutuopissa ja maantiedossa: Mäkelä, Kotikaupunkini Helsinki; Sama, Isänmaani Suomi ja muut Pohjoismaat; Sama, Eurooppa ja vieraat maanosat; Ulvinen-Myrsky-Tarmio, Kansa­ koulun kartasto. Luonnontiedossa: Soveri-Poijärvi-Korkeakoski, Nuorten luonnonkirja. Kotitaloudessa: Puro-Suhonen-Turunen, Kotini työt ja talous I (VI lk, tytöt). Laskennossa ja mittausopissa: Vahervuo, Pienen koululaisen laskento; Vahervuo-Mäkelä- Turunen, Kansakoululaisen laskento; Merkikoski, Valistuksen mittausoppi kaupunkikansa­ kouluille. Laulussa: Sonninen-Räisänen-Naukkarinen, Laulan ja soitan; Virsikirja. 36

Kansalaiskoulussa: Uskontojen historiassa ja siveysopissa: Metsikkö, Uskontoa ennen ja nyt; Sama, Kasva hyväksi. Å·idinkielessä: Nallinmaa-Havu, Kirjallisuuden opas; Kiviranta-Saarimaa, Käytännön kielenopas (liikelinja) . Laskennossa: Vahervu

Apukoulussa vaihtoehtoisina: Uskonnossa: Konttinen-Simojoki, Ystävä sä lapsien; Rainio, Kodin ja koulun raamatun­ historia. Å·idinkielessä: Haavio-Tynni-Hinkkanen, Kultainen aapinen; Sama, Kultainen luku­ kirja; Hälinen, Suomen lasten lukukirja; Airila-Kuosmanen-Salola, Lukemisto Suomen lapsille I-IV. Laskennossa: Reima-Kuosmanen-Merikoski, Nyt laskemme; Merikoski, Maalaiskansa- koulun laskentokirja. Luonnontiedossa: Ojala-Kuuskoski, Suuren luonnon kirja. Laulussa: Pukkila-Rautio, Musiikkia oppimaan. Kotitaloudessa: Lummaa-Saloheimo, Kotitaloutta nuorille.

4. Oppiennätykset Normaaliluokilla I-VI noudatettiin kertomusvuonna 21. 8. 1959 vahvistettua opetussuunni­ telmaa, kansalaiskoulussa 11.8.1959 vahvistettua opetussuunnitelmaa sekä apukoulussa 7.9. 1956 vahvistettua opetussuunnitelmaa.

5. Oppivelvollisten koulunkäynnin valvonta Helsingissä asuvien oppivelvollisuusiässä olevien lasten koulunkäyntiä valvottiin kortti­ järjestelmän avulla. Henkikirjoitustoimistossa olevien henkikirjojen sekä osoitetoimistosta saatujen muuttoilmoitusten perusteella laadittiin uudet kortit kouluikään tulleista lapsista. Sen lisäksi kortistoa muutenkin täydennettiin osoitetoimistosta saatujen tietojen perusteella. Syyskuun kuluessa saatiin tiedot kaikista normaalista koulunkäynnistä poikkeavista hel­ sinkiläisistä kansakoulua, oppi-, valmistavaa- ja ammattikoulua käyvistä sekä koulukodeissa, aistivialliskouluissa ym. olevista oppivelvollisuusikäisistä lapsista oppilasilmoituskortein, joista kävi selville mm., missä koulussa ja millä luokalla kukin oppilas oli. Koulujen ilmoittamat poikkeamat lukukausien alussa ja niiden kuluessa merkittiin luettelon peruskortteihin. Mikäli ei tullut ilmoitusta poikkeamista, katsottiin koulunkäynnin jatkuvan normaalisti. Helsinkiin 37 muuttaneita ja toisiin kouluihin siirtyneitä oppivelvollisia lapsia tiedusteltiin lasten holhoojilta sekä postitse että puhelimitse. Tällaisia tiedusteluja lähetettiin kertomusvuonna postitse 520. Mikäli näihin kyselyihin ei saatu vastausta tai jos eri kouluilta oli tullut ilmoituksia koulun­ käyntinsä laiminlyöneistä oppilaista, kävivät kodissakävijät ottamassa selvää koulusta poisjää• misen syistä ja kehottamassa huoltajia saattamaan lapsensa säännölliseen koulunkäyntiin. Kotikäyntiä vaativia tapauksia oli kertomusvuoden aikana 878. Kodissakävijöiden lähettämiä kirjallisia tiedusteluja ja ilmoituksia oli 19. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan aina auttaneet lapsen saattamiseksi säännölliseen koulunkäyntiin. ] oissakin tapauksisSa täytyi turvautua kansakoulujen johtokuntaan lain mukaisia toimenpiteitä varten tai pyytää virka-apua lastensuojelulautakunnalta, joka asetti näille lapsille suojeluvalvojan tai sijoitti heidät lastenhuoltolaitokseen. Yksityisopetusta nautti kertomusvuonna 270 oppilasta. Lokakuun 20 p:nä 1961 tehdyn tilaston mukaan oli Helsingissä 219 kouluikäistä lasta, jotka eivät nauttineet opetusta. Näistä oli sairauden tähden vapautettuja 214.

6. Koulukirjastot Kirjastotoimikunnan jäsenistö on selostettu sivulla 31. Toimikunnalla oli kertomusvuonna kolme kokousta. Kirjastonhoitajia oli yhteensä 50. Koulujen kirjavarasto käsitti kertomusvuoden päättyessä yhteensä 101 377 nidettä, arvol­ taan 20 077 939 mk. Kertomusvuonna hankittiin 4 241 teosta, arvoltaan 1 511 439 mk, ja poistettiin 1 269 nidettä, arvoltaan 187 331 mk. Kertomusvuonna lainasi 26 682lainaajaa yhteensä 331 991 teosta, eli keskimäärin 12." kirjaa lainaajaa ja 10.14 kirjaa jokaista_ kaupungin suomenkielisten kansakoulujen oppilasta kohti.

Kirjahankintoja varten myönnetyn 1.3 milj. mk:n määrärahasta käytettiin: % keskuskirjaston täydennykseen...... 48 opettajakirjaston täydennykseen ...... 18 sarjakirjojen täydennykseen ...... 34 Summa 100 7. Elokuvatoiminta Elokuvatoiminnan johtajana toimi edelleen opett. O. Laukama. Kansakoulujen opetuselo­ kuvalainaamoa käytettiin kertomusvuonna ahkerasti erityisesti luonnon- ja maantietotuntien havainnollistamiseksi. Uusia elokuvakopioita hankittiin määrärahojen sallimissa rajoissa. Lai­ naamossa oli vuoden vaihtuessa 146 opetuselokuvasta yhteensä 335 kopiota.

8. Liikuntakasvatus Liikunnanneuvojina toimivat .voimistelunopettajat S. Koponen ja H. ]ärvelä. Voimistelu. Vapaa-, teline-, väline- ja pulpettivoimistelua. Suoritettiin KLL:n voimistelu­ merkkejä. Poikien voimistelukilpailuissa olivat parhaat Porolahden ja Vartiokylän koulujen joukkueet. Yleisurheilu. Poikien III-VIII luokilla kilpailtiin 3-ottelussa, viestin- ja maastojuoksussa. Tyttöjen V-VIII luokilla pidettiin 3-ottelukilpailut. Poikien ja tyttöjen yleisurheilukerhoa Aleksis Kiven koulussa johti opett. E. Henell. Kerhon jäsenistä valittiin joukkue edustamaan Helsinkiä Oslossa pidettyihin XIV pohjoismaisiin koululaiskisoihin. Palloilu. I-IV tyttöluokilla pelattiin etupäässä neljää maalia. V-VIII luokilla pesä- ja koripalloa, III-V.poikaluokilla ensisijaisesti pesä- ja jalkapalloa. muilla poikaluokilla myös kori- ja jääpalloa sekä jääkiekkoa. Poikien jääkiekkosarjat järjestettiin keinojäällä. Keväällä pelattiin pesäpallosarjat ja syksyllä jalkapallosarjat. Tyttöjen koripallokerhoa johti Mäkelän 38 koulussa opett. T. Lintonen ja poikien jalkapallokerhoa Eläintarhan koulussa opett. J. Ranjos. Kerhoista valittiin joukkueet edustamaan kaupunkia Oslossa pidettyihin XIV pohjoismaisiin koululaiskisoihin. Luistelu ja hiihto. III-VIII luokilla järjestettiin luistelukilpailut ja IV-VIII luokkien pojille mäenlaskukilpailut, joiden perusteella valittiin edustusjoukkue KLL:n talvipäivilie Kou­ volaan. Siellä pojat voittivat sekä 500 että 1000 m:n luistelun. Paras helsinkiläinen tyttö oli kuudes. Mäenlaskussa paras helsinkiläinen oli 13. ja yhdistetyssä hiihdossa viides. Kilpahiihtoja ei pidetty huonojen lumiolosuhteiden takia ja kansanhiihdossakin vain muutamat koulut ehti­ vät järjestää hiihtojaan. Parhaat olivat Tolarin ja Vartiokylän koulut. Suunnistus ja retkeily. Suunnistuskilpailut olivat lokakuussa Masalan maastossa III-VIII luokkien pojille ja V-VIII luokkien tytöille. Tolarin, Maunulan ja Pakilan koulut olivat run­ saimmin edustettuina. Polkuretkillä samoili n. 1 100 oppilasta. Parhaat koulut olivat Malmin eteläinen, Meilahti ja Tolari. Uinti. Opetusta annettiin IV luokkien oppilaille /0 kertaa jokaiselle. Lisäksi sai opetusta sekä 111 että V luokkien oppilaista osa. Poikien 111-VIII luokkien viestinuintikilpailut pidettiin huhtikuun alussa. Kaikki uimatoiminta tapahtui Uimahallissa. Urheilumerkit. Eri urheilumuodoissa suoritettiin KLL.:n urheilumerkkejä. Poikien urheilu­ kilpailuista laskettujen sijoitusten mukaan oli lukuvuonna 1960/61 luokista paras opett. T.Tirk­ kosen luokka Aleksis Kiven koulussa. Poikien kuntourheilu. Kouluhallituksen ja tarkastajaneuvoston hyväksymän kuntourheilu­ kaavakkeen ja kuntopiiriohjelman suosio oli hyvä. Lapinlahdenkatu 6:n, Malmin pohjoisen, Meilahden, Mellunkylän, Munkkiniemen, Myllykallion, Oulunkylän, Puistolan, Pukinmäen, Santahaminan, Snellmanin, Tapanilan ja Vartiokylän koulujen poikaluokkien opettajat täyt• tivät kaavakkeen ja palauttivat sen määräaikana, mutta 17 koulussa ei ainoakaan ja 11 kou­ lussa vain osa opettajista. Palautetuista kaavakkeista todettiin poikien kunto mainituissa kou­ luissa sangen hyväksi. Ryhtivoimistelua annettiin koululääkärien valitseruille oppilaille, jotka kevätlukukaudella olivat pääasiassa III:lta ja syyslukukaudella IV luokalta. Tunteja pitivät luokka- tai aine­ opettajat liikunnanneuvojien ohjeiden mukaan. Näytetunteja pitivät liikunnanneuvojat eri kouluissa ja luokilla vapaa-, teline-, väline-, ryhti­ ja pulpettivoimistelussa, kansantanhuissa, eri urheilumuodoissa ja palloilulajeissa sekä liikenne­ turvallisuusopetuksessa. Tyttöjen liikunnanneuvoja piti 29 koulussa 135 näytetuntia 782 opet­ tajakuulijalle ja poikien liikunnanneuvoja 31 koulussa 7/0 tuntia 218 opettajakuulijalle. Kurssitoiminta. Miesopettajat osallistuivat jääkiekkokursseille helmikuussa. Helsingin piirin järjestämille mäenlaskun, jääpalloilun, kori- ja lentopalloilun sekä yleisurheilun ja jalkapalloilun· erotuomarikursseille oli myös kansakoulujen opettajilla tilaisuus osallistua. Poikien liikunnan­ neuvoja määrättiin väestönsuojelukursseille toukokuussa ja koulujen fiuojelujohtajien kurssi­ toiminta alkoi syksyllä. XIV pohjoismaiset koululaiskisat pidettiin Oslossa 29. 5.- 3. 6. Kisoihin osallistuivat Hel­ singin tyttöjen ja poikien yleisurheilujoukkueet sekä tyttöjen koripallo- ja poikien jalkapallo­ joukkueet. Tytöt voittivat koripalloilun ja olivat yleisurheilussa toisena. Pojat tulivat yleis­ urheilun joukkuekilpailussa toiseksi, viestinjuoksussa kolmanneksi ja saivat 3-otte1un yksityis­ lajeissa useita kärkipään sijoituksia.

9. Ortodoksisten lasten uskonnonopetus Ortodoksista uskontoa tunnustaville lapsille annettiin heidän tunnustuksensa mukaista us­ konnonopetusta 6 koulussa. Opettajina toimivat kevätlukukaudella opett. P. Vasko Kallion, opett. J. Sur~a Meilahden sekä opett. E. Repo Kaisaniemen, Käpylän, Lapinlahden ja Mal­ min kouluissa. Syyslukukaudella annettiin ortodoksista uskonnonopetusta 10 koulussa. Opettajina toimivat opett. P. Vasko Kallion koulussa, opett. E. Repo Kaisaniemen, Kannelmäen, Käpylän, Lapin- 39 lahden, Malmin, Meilahden ja Tapanilan kouluissa, opett. J. Surakka Meilahden ja Snel1man­ nin kouluissa sekä opett. K. Helynranta Porolahden koulussa.

10. Siveysopin ja uskontojen historian opetus Uskonnonvapauslain nojalla koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille annettiin kansakoululain määräämää uskontojen historian ja siveysopin opetusta. Opettajina toimivat kertomusvuonna opett. K. Ristonmaa Herttoniemen koulussa, opettajat E. Keskinen ja E. Niemi Kallion koulussa, opett. P. Eerikäinen Malmin sekä opett. A. Parviainen Puistolan kou­ lussa. 11. Suullisen esitystaidon neuvonta Kerhotyönluontoista suullisen esitystaidon neuvontaa ei kertomusvuonna ollut. Sen sijaan niillä IV, V ja VI luokilla, joiden opettajat olivat siirtyneet uuteen palkkausjärjestelmään, ope­ tettiin kansakoululain sallimana vapaaehtoisena aineena yksi viikkotunti suullista esitystaitoa.

12. Erityisopetus Oppilaille, jotka kehitystasonsa, poikkeavuutensa, häiriytyneisyytensä taikka sairautensa vuoksi eivät voi seurata opetusta varsinaisessa kansakoulussa tai kansalaiskoulussa, on järjes• tetty heille sopivaa erityisopetusta. A pukoul u. Apukoulussa annettiin opetusta kehityksessään viivästyneille oppilaille. Tässä koulumuo­ dossa noudatetaan oppilaiden kehitystason ja erikoistarpeet huomioon ottaen laadittua sovel­ lettua opetussuunnitelmaa, joissa käytännölliset oppiaineet ovat voimakkaasti edustettuina. Apukouluopetuksen tarkoituksena on antaa oppilaille välttämättömät perustiedot ja pyrkiä sopeuttamaan heidät elämän sosiaalisiin muotoihin. Tästä johtuen apukoulussa kiinnitetään erikoisesti huomiota luonteen ja tapojen kasvatusta edistävään toimintaan unohtamatta silti opetuksellistakaan tehtävää. Apuluokat toimivat sekä usean luokan käsittävinä kouluina että erillisinä luokkina varsi­ naisten kansakoulujen yhteydessä. Moniluokkaisia apukouluja oli Herttoniemen, Käpylän, Mal­ min eteläisen, Mäkelän, Nuottapolun, Pakilan, Siilitien, Snellmanin, Työväenopiston ja Portha­ ninkadun kouluissa, joista viimeksi mainitussa oli yksinomaan apuluokkia. Kevätlukukaudella oli kaikkiaan lo 7 luokkaa. Näistä oli sijoitettu 1 Haagan, 3 Herttoniemen, 2 Käpylän, lo Malmin eteläiseen, lo Maunulan, 1 Myllykallion, 7 Mäkelän, 2 Nuottapolun, 1 Ou­ lunkylän, 1 Pitäjänmäen, 6 Porthanin, 1 Puistolan, lo Snellmanin ja 10 Työväenopiston kouluun. Syyslukukaudella oli apuluokkia kaikkiaan lo8. Näistä oli sijoitettu 2 Herttoniemen, 5 Mau­ nulan, 2 Siilitien ja 9 Työväenopiston kouluun. Muiden luokkien lukumäärä ja sijoitus 'oli sama kuin kevätlukukaudella. ApukoUlun kuraattorln tehtäviä hoitivat sivutoimisesti opettajat T. Marjala, T. Heikkilä ja M. Apajalahti. Yhteyden pitämiseksi entisiin oppilaisiin kuraattorit olivat vuorotellen tavat­ tavissa toimistossaan Alppikatu 1 :sSä viitenä viikonpäivänä kukin 2-3 tuntia viikossa. Lisäksi kuraattorit suorittivat kotikäyntejä ja olivat puhelin- tai kirjeyhteydessä entisiin oppilaisiin. Yhteydenotto koski pääasiassa työpaikan saantia, koulutusta ja sosiaalista huoltoa. Työtilanne oli suhteellisen hyvä. Kuraattorit pitivät keskinäisiä kokouksia ja neuvottelutilaisuuksia ammatinvalinta-, am­ mattikoulu- ja lastensuojeluviranomaisten kanssa.

T a r k kai 1 u 1 u 0 k a t. Tarkkailuluoki1la annettiin opetusta sopeutumishäiriöisille oppilaille, joiden psykiatris­ psykologisessa tutkimuksessa oli todettu olevan uuden kouluympäristön ja järjestelmällisen 4.0

mio. innin ~e~sa. Luokkia oli keVätl~aUdella kaikkiaan 18-,-~Qerttoniemen, 1 aisanieme' 10 apinlahdenkadun 6:n j -1; äkelän kog).pssa. -~ _ ~SyysIUkUk"~ e a perustettttn uusia fär' a:nUiuokkia- sekä'Taivallahden'.että Työväenopis• ton kouluun. Kaisaniemen koulussa kevätlukukaudella ollut luokka sen sijaan lopetti toimin- tansa. Luokkien kokonaismäärä oli siten syyslukukaudella 19.

Aivovaurioisten luokat. Aivovaurioisten luokkien oppilasaines on koostunut ensisijassa vajaaliikkeisistä aivovaurio­ lapsista ja näiden lisäksi muista aivovauriolapsista. Oppilaiden erilaisen kehitystason ja tapaus­ ten erilaisuuden vuoksi opetus näillä luokilla on ollut hyvin yksilöllistä ja opetussuunnitelmaa on jouduttu soveltamaan oppilaiden tason ja suorituskyvyn mukaisesti. Aivovauriolasten luo­ kat oli sijoitettu Taivallahden kouluun ja niitä oli kertomusvuonna 3.

Huonokuuloisten luokat. Huonokuuloisten lasten luokat, luvultaan kaksi, toimivat Kaisaniemen kansakoulussa. Molemmat luokat olivat yhdistettyjä sekaluokkia, joista toiseen oli sijoitettu kehitystasoltaan heikommat oppilaat. Opetuksessa käytettiin runsaasti aikaa kuuloharjoitukseen, näkökuulon ja puheen ohjaamiseen seuraten mahdollisuuksien mukaan vahvistettuja opetussuunnitelmia. Tunnin alussa suoritettujen rytmiliikkeiden avulla viritettiin tarkkaavuutta. Opetuksessa py­ rittiin toteuttamaan ns. äänettömän puheen menetelmää.

Kuu r 0 j e n 1 u 0 k a t. Kuurojen lasten luokat, luvultaan kaksi, jatkoivat toimintaansa 1. 11. 1959 kaupungin­ valtuuston tehtyä kansakouluasetuksen 35 §:n 3 momentin nojalla 7. 10. 1959 päätöksen kah­ den erityisluokan perustamisesta oppivelvollisten kuurojen lasten opettamista varten. Luokat toimivat Lapinlahdenkatu 10:n koulussa.

Muu eri t y iso p etu s. Luku- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivien opetustyössä oli edelleen toiminnassa 2 kiinteätä luku- ja kirjoitusneuvolaa, joihin opettajat lähettivät ne oppilaat, joilla oli tavallista huomat­ tavampia lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi voitiin palkata tuntiopettajia 28 viikko­ tunniksi esikaupunkien kouluissa esiintyvien luku- ja kirjoitusvaikeuksien hoitamiseksi. Taivallahden koulussa toimineen luku- ja kirjoitusneuvolan opettajana toimi opett. K. Häli• nen. Oppilaat kävivät luku- ja kirjoitusneuvolassa tavallisesti vapaa-aikånaan yleensä kaksi ker­ taa viikossa, ja heitä ohjattiin kerrallaan kokonainen oppitunti. Oppilaita oli tavallisimmin kolme tai neljä samanaikaisesti. Ohjattavien oppituntien yhteismäärä oli kevätlukukaudella 1 122, syyslukukaudella 600, yhteensä kertomusvuonna 1 722. Toinen kiinteä luku- ja kirjoitusneuvola toimi Alppikatu 1 :ssä. Opettajana oli opett. H. Arppe. Oppilaat kävivät luku- ja kirjoitusneuvolassa yleensä 2-3 kertaa viikossa ja heitä ohjattiin normaalin oppitunnin ajan. Samanaikaisesti ohjausta sai 1-6 lasta. Oppilaiden käyntikertoja oli kevätlukukaudella 1 324., syyslukukaudella 984., yhteensä koko kertomusvuonna 2 308. Ylitunteina hoiti lukemisen ja kirjoituksen erityisopetusta Herttoniemen koulussa opett. A. Sonninen, Kannelmäen koulussa opett. M. Korkeavuorl, Käpylän koulussa opett. K. Närhi, Malmin eteläisessä koulussa opett. M. Väre, Myllykallion koulussa opett. K. Arvonen, Oulun­ kylän koulussa opett. E. Ojanen, Pitäjänmäen koulussa opett. P. Vehkala, Puistolan koulussa opett. H. Pelkonen, PukinInäen koulussa opett. A. Loiri ja Snellmanin koulussa opett. K. Tynk­ kynen. Puhehäiriäisten hoito. Puhehäiriöisten lasten opettajina toimivat edelleen koululogopedit V.Ollaranta, K. Pasanen-Viiala ja M. Viitala. 41

Syyslukukauden 1961 alussa tarkastettiin kaikki 1 luokkien oppilaat. Lisäksi tarkastettiin lukukausien aikana kouluun otetut uudet oppilaat ja koululääkärien tarkastettavaksi määrää• mät oppilaat. Koululogopedien toimittamien luokkatarkastusten yhteydessä ja muissakin sopivissa tilai­ suuksissa annettiin oppilaille, heidän vanhemmilleen ja luokkaopettajille ohjeita helpohkojen tapausten hoitamisessa. Vaikeat tapaukset otettiin mahdollisuuksien mukaan erikoishoitoon. Seuraavassa asetelmassa ilmenee kertomusvuonna erikoishoidossa olleiden lasten puhehäi• riöiden laatu ja eri puhehäiriöiden lukumäärät kouluittain. Huomattava on, että kalenteri­ vuoden asetelma käsittää kahden lukukauden hoitoluvut.

Hoidossa olleet puhehäiriötapaukset Puhe· K 0 u 1 u R S 1, Muut Änky· Hono· Suulaki· Ääni· häiriöt konson. tys tus halkio vammat yht. Aleksis Kivi ...... 50 29 7 8 2 1 97 Eläintarha...... 16 20 1 1 38 Haaga...... 2 1 3 Herttoniemi ...... 27 40 17 13 2 99 Kaarela ...... 1 1 Kaisaniemi ...... 4 1 5 Kallio...... 40 17 6 1 1 1 66 Kannelmäki ...... 4 2 6 Katajanokka ...... 3 1 1 5 Kulosaari ...... 11 29 1 4 1 46 Käpylä ...... 40 31 1 3 75 Lapinlahdenkatu 10. . . . 29 19 4 9 1 1 63 Malmin pohjoinen...... 9 8 2 1 20 Maunula...... 24 24 2 1 1 52 Meilahti ...... 35 36 16 25 1 1 114 Mellunkylä...... 1 1 2 Munkkiniemi...... 23 24 8 10 1 66 Myllykallio ...... 17 25 8 5 2 2 59 Mäkelä ...... 22 24 5 8 3 3 65 Nuottapolku ...... 9 20 12 7 1 49 Oikokatu ...... 19 16 2 2 39 Oulunkylä ...... 7 6 1 14 Pajalahti ...... 18 22 8 16 2 66 Pakila...... 13 8 1 1 23 Pitäjänmäki ...... 9 7 16 Porolahti ...... 36 25 6 8 5 1 3 84 Santahamina...... 7 17 5 9 38 Siilitie...... 16 19 9 8 52 Snellman ...... 21 25 9 8 2 1 66 Suomenlinna...... 8 16 7 5 1 1 1 39 Tapanila...... 14 6 1 1 1 23 Tehtaankatu...... 30 37 14 21 102 Tolari ...... 28 21 1 50 Toukola...... 1 1 Työväenopisto ...... 9 14 2 4 29 Töölö ...... 41 25 9 4 2 81 Vallila. . . . . • ...... 24 22 2 5 2 55 Vartiokylä ...... 7 10 1 18 ------Summa 675 647 168 183 20 10 8 16 1727 Sairaalaopetusta, joka aloitettiin Helsingin kaupungin sairaaloissa lukuvuonna 1951/52, jat­ kettiin kertomusvuonna entiseen tapaan. Opetusta annettiin Auroran ja Hesperian sairaaloissa. Yhteensä 100 lasta kevätlukukaudella ja 98 lasta syyslukukaudella osallistui opetukseen. Sai­ raalaopettajina toimivat kansakoulunopettajat A. Harla, L. Lehtinen ja M. Tonttila suorittaen tämän opetustyönsä ylitunteina. Suomenkielisten kansakoulujen toimesta järjestettiin lisäksi opetusta Helsingin yliopistolli­ sen keskussairaalan psykiatrian klinikassa, lastentautien klinikassa ja hengityshalvauspotilai­ den hoitokeskuksessa. Opetuksen kustansi sairaalan ylläpitäjä. Oppilaita oli kevätlukukaudella 10~ ja syyslukukaudella 118. Opettajina toimivat kansakoulunopettajat E. Hänninen, M. Kont­ tinen, K. Helynranta ja A. Borg, jotka viimeksi mainittua lukuunottamatta hoitivat opetuksen varsinaisen viranhoitonsa ulkopuolella. Kotiopetus. Kaupunginhallitus myönsi yhden verenvuototautia sairastavan ja neljän hei­ kosti liikuntakykyisen oppivelvollisen lapsen kotona tapahtuvan kansakoulun oppimäärän opis­ kelua varten määrärahan, jolla voitiin järjestää oppilasta kohden neljän viikkotunnin laajuinen kotiopetus. LastenhuoltolaUosten kansakoulut. Kaupungin lastenhuoltolaitosten yhteydessä toimivilla kansakoulujen erityisluokilla annettiin oppilaiden kehitystasoa vastaavaa opetusta laitokseen sijoitetuille oppivelvollisille lapsille. . Toivolan oppilaskodin kansakoulu on tarkoitettu kehityksessään viivästyneitä ja . lievästi vajaamie1isiä oppilaita varten. Metsäkummun hoitokodin kansakoulun muodostaa tarkkailu­ luokka psyykkisesti häiriintyneitä oppilaita varten. Mellunkylän vastaanottokodin kansakou­ lun erityisluokka on tarkoitettu etupäässä suojelukasvatukseen otetuille tytöille. Ridasjärvellä sijaitsevan Lemmilän vastaanottokodin kansakoulun tarkkailuluokka on taas suojelukasvatuk­ seen otettuja poikia varten. Kevätlukukauden loppuun Ryttylässä toimineen vastaanottokodin kansakoulu jatkoi syyslukukauden alusta toimintaansa Lohjan mlk:ssa Outamon vastaanotto­ kodin kansakouluna. Koulussa on erityisluokkia suojelukasvatukseen otettuja poikia varten.

Lokakuun 20 p:nä oli kouluissa oppilaita seuraavasti:

Toivolan oppilaskoti ...... 82 Metsäkummun hoitokoti ...... 12 Mellunkylän vastaanottokoti ...... 10 Lemmilän vastaanottokoti ...... 13 Outamon vastaanottokoti ...... 18

13. Liikenneopetus

Liikenneopetussuunnitelman mukaan antoivat luokkaopettajat liikenneopetusta syyskuun alussa sekä vuoden aikana liikennetapaturmien sattuessa ja herättäessä yleistä mielenkiintoa. Poliisilaitoksen edustajat kiersivät kouluissa antamassa liikenneopetusta ja poliisien liikenne­ aiheinen nukketeatteri esiintyi eri kouluissa. I luokkien oppilaille annettiin Taljan lahjana Lii­ kenneaapinen sekä opettajille Liikenneopettaja-kirjanen. Kaikki IV luokan oppilaat osallistuivat kirjalliseen liikennekilpailuun. ~89 tyttöä ja 1108 poikaa osallistui myös käytännölliseen polku­ pyöräliikennekilpailuun, joka pidettiin liikunnanneuvojien, Taljan ja poliisien yhteisesti järjestä• mänä eri puolilla kaupunkia 21 eri reitillä. Keväällä oli edellisen syksyn liikenneloppukilpailu, jonka voittajat saivat Taljan lahjoittaman polkupyörän. Parhaiksi kouluiksi loppukilpailuissa osoittautuivat Tolarin ja Tapanilan koulut. Polkupyörien käyttö on vähentynyt Helsingissä ja kilpailuissakin oli n. 300 polkupyöräilijää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhtään kuolemaan johtanutta liikennetapaturmaa ei suomenkielisissä kansakouluissa kerto­ musvuonna sattunut. Useissa kouluissa toimi liikennepartio koko kertomusvuoden. 14. Ammatinvalinnanohjaus

Vuoden 1961 alussa ammatinvalinnanohjaus muuttui kunnalliselta pohjalta valtion har­ joittamaksi toiminnaksi. Ammatinvalinnanohjaustyön päämäärät ja toimintamuodot määritel• tiin laissa ammatinvalinnanohjauksesta sekä sen nojalla annetussa asetuksessa. Valtiollistami­ nen merkitsi Helsingissä harjoitetun ohjaustoiminnan kohdalla lähinnä hallinnollista tapahtu­ maa, sillä entinen toiminta saattoi suuremmitta muutoksitta jatkua ja kehittyä uusissa puit­ teissa. Työnvälitystoimiston ohjesäännön mukainen nuoriso-osaston toimikunta lakkautettiin ja sen tilalle kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö asetti ammatinvalinnanohjauksen Helsingin piiritoimiston avuksi asetuksen mukaisen neuvottelukunnan, jonka puheenjohtajana oli kansakouluntarkastaja W. Erko ja kansanopetusta edustavana jäsenenä fil.maist. K. Jääs• keläinen. Kansalaiskoulujen oppilaiden ammatinvalinnanohjaus toimeenpantiin kiinteässä yhteis­ työssä ammatinvalinnanohjauksen Helsingin piiritoimiston kanssa. Sekä VII että VIII luo­ kalla oli opetussuunnitelman mukaisesti yksi viikkotunti ammatinvalinnan opetusta. Oppikir­ jan ja siihen liittyvän työkirjan lisäksi käytettiin opetuksessa elokuvia, rainoja ja erilaisia am­ mattioppaita. Ammatinvalinnanohjaajat pitivät VIII luokan oppilaille aloitusoppitunnin. Samoin he puhuivat useissa vanhemmille järjestetyissä tilaisuuksissa ammatinvalintaa koske­ vista kysymyksistä. Ammatinvalinnanohjauksen toimesta järjestettiin lisäksi elinkeinoelämän eri kohteisiin suunnatut opintokäynnit, joilla opettajat toimivat johtajina. Viimeisen luokan oppilaiden soveltuvuuden selvittämiseksi opettajat ja koululääkärit an­ toivat heistä lausuntonsa erityisillä lomakkeilla. Ohjattavat ja heidän vanhempansa puolestaan täyttivät oman lomakkeensa, jossa mm. ilmaistiin ohjattavan ammatintoive. Ammatinvalinnan­ ohjaustoimisto suoritti syyslukukaudella oppilaiden henkilökohtaisen haastattelun sekä n. 4 t kestävät psykologiset soveltuvuuskokeet. Koottujen tietojen nojalla ammattinvalinnanohjaajat suorittivat kevätlukukaudella oppi­ laiden henkilökohtaisen ohjauksen ja järjestivät ohjauskeskuste1un jälkeen ohjatun vanhemmille henkilökohtaisen vastaanoton. Lukukauden lopussa ammatinvalinnanohjaustoimisto välitti oh­ jauksen tulokset huomioiden harjoittelu-, oppi- ja työpaikkoja koulunsa lopettaville. Aikaisem­ min koulunsa lopettaneiden jatko-ohjaus tapahtui edelleen ko. toimistossa.

15. Kodin ja koulun yhteistoiminta

Kertomusvuonna jatkettiin kodin ja koulun yhteistyötä aikaisemmin vahvistettujen ohjei­ den ja saatujen kokemusten mukaisesti. Lapinlahden ja Porolahden kansakouluissa toimivat varsinaiset vanhempien yhdistykset. Muissa kouluissa järjestivät kodin ja koulun yhteistoi­ mintatilaisuuksia yleensä opettajakunnat tai vanhempien ja opettajien yhteiset toimikunnat. Joitakin tilaisuuksia järjestettiin yhdessä Kotikasvatusyhdistyksen kanssa. Uusilla kouluilla pidettiin tavallisesti heti koulun vihkiäistilaisuuden jälkeen oppilaiden vanhemmille järjestetty koulujuhla. Monilla kouluilla oli oppilaskuorojen ja -orkestereiden järjestämiä, äideille ja isille tarkoitettuja musiikki-iltoja. Keväällä selvittivät neljänsien ja viidensien luokkien opettajat vanhemmille oppikoulun pääsytutkintovaatimuksia.

16. Kerhotoiminta

Kerhotoiminnan johtajana toimi edelleen opett. A. Haanto. Kerhotyö jatkui kertomusvuonna entiseen tapaan. Kevätlukukaudella oli toiminnassa 31 kerhoa, jotka kokoontuivat 12 kerhokertaa. Syyslukukaudella oli kerhojen lukumäärä 43 ja kerhokertoja oli 11. Kerhot työskentelivät yhteensä 2092 kerhotuntia, juhlien ohjelmien valmistukseen ym. tehtäviin käytettyjä ylimääräisiä työtunteja lukuun ottamatta. Kerholaisten lukumäärä oli kertomusvuonna n. 1 650, joista koulunkäyntinsä päättäneitä n. 44 % ja loput kansalaiskoulun VIII-luokkalaisia. Kerhojen ulkopuolelle jäi n. 350 kerhoihin halukasta VIII-luokkalaista, koska heidän haluamiinsa kerhoihin ei ollut riittävästi koulun­ käyntinsä päättäneitä ilmoittautujia. Tästä syystä oli pakko jättää perustamatta mm. valo­ kuvaus-, retkeily- ja pikakirjoituskerhot. Kerhotoiminta käsitti 17 eri harrastusalaa. Etusijalla olivat edelleenkin kielten opiskelu, erilaiset askartelumuodot ja konekirjoitus siihen liittyvine kaupallisine harrasteineen. Suurimmilla kerhokouluilla järjestettiin molempien lukukausien päättyessä kerholaisten ohjelmalliset yhteistilaisuudet. Pienempiä, vain muutamien kerhojen keskeisiä illanviettotilai­ suuksia oli entiseen tapaan useita. Syksyn 1960 ja kevään 1961 kuluessa valmisteltiin kerhotoiminnan johtajan aloitteesta ja ohjaamana kaupungin kerhotyötä esittävä elokuva Kaksi valintaa. Näyttelijöinä toimivat Aleksis Kiven koulun näytelmäkerholaiset ja Mäkelän koulun eri kerhojen edustajat. Osa elo­ kuvasta tehtiin Mäkelän koulun kerhojen yhteisjuhlassa, mikä oli omiaan huomattavasti piris­ tämään ja juhlistamaan mainittua tilaisuutta. Elokuvaa esitettiin sekä Aleksis Kiven että Mäkelän koulujen kerhoille ja kansalaiskoululaisille. Mainitusta elokuvasta, jota on esitetty useiden Helsingin elokuvateattereiden ohjelmiston alkukuvana, on tarkoitus tehdä 3-osainen kerhotyötä sivuava ja samalla koko nuorisokysymystä koskeva yhteinen kokonaisuus.

17. Vapaita harrastuksia

Opettajat. Helsingin Opettajayhdistyksen taloudellinen tuki teki kertomusvuoden aikana mahdolliseksi vilkkaan harrastustoiminnan opettajien keskuudessa. Erikoisesti on mainittava kuorojen toiminta ja opettajien urheiluharrastukset. Helsingin Opettajakuoro järjesti kaksi hengellistä laulutilaisuutta, esiintyi kerran televi­ siossa ja teki vierailumatkan Kotkaan. Esiintymisiä oli yhteensä kuusi. Kuoron johtajana toimi edelleen opett. H. Louhivuori, johtokunnan puheenjohtajana opett. A. Juntunen ja sihteerinä opett. S. Aurola. Harjoituskertoja kertyi 27 ja ne pidettiin Taivallahden koulussa. Helsingin Opettajien Kamarikuoroa johti. edelleen opett. M. Räisänen. Kuoron toiminta keskittyi alkuvuodesta laajan konsertin harjoittamiseen. 23. 4. 1961 pidetty konsertti muo­ dostuikin kuorolle taiteelliseksi menestykseksi. Muista esiintymisistä mainittakoon konsertti Hyvinkään kirkossa sotainvalidien hyväksi ja 20 minuutin radio-ohjelman nauhoitus. Lisäksi kuoron miesjäsenet avustivat Kansallisoopperassa Ruhtinas Igorin esityksissä. Opettajien urheilutoimintaa johti opettajayhdistyksen urheilutoimikunta, jonka toiminnan­ johtajana oli kevätlukukaudella opett. R. Wallin ja syksyllä opett. E. Ruohomäki. Toiminta oli entisten vuosien tapaan varsin monipuolista käsittäen yleisurheilun, suunnistuksen, uinnin ja useimmat palloilulajit. Hiihdon harrastamisen esti lumen puuttuminen. Yleisurheilussa helsinki­ läiset opettajat voittivat SKL:n kesäkisojen opettajayhdistysten sarjan. Palloilulajeista entis­ ten vuosien suuri kiinnostus lentopalloiluun näyttää laimenevan, mutta sen sijaan koripalloi­ lulla näyttää olevan opettajien keskuudessa nousukausi. Oppilaat. Laulunopettajien johdolla toimi useissa kouluissa oppilaskuoroja ja -orkestereita, jotka esiintyivät mm. koulujen juhlissa ja oppilaiden vanhemmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Yleisradion kouluradio-osasto järjesti entiseen tapaan viihdekonsertteja varsinaisen kansakou­ lun VI luokkien oppilaille. Kansalaiskoulun oppilaille järjestettiin Suomen Kansallisteatterissa nuorisonäytäntöjä. Useiden koulujen oppilaat kävivät opettajiensa johdolla erilaisissa näyttelyissä ja eräissä kou­ luissa jatkettiin oppilaiden vapaaehtoista koulusäästötoimintaa. Vallilan varsinaisessa kansa­ koulussa kokeiltiin kerhotoimintaa useilla eri harrastusaloilla. Retkeilymäärärahoilla avustettiin VIII luokkien keväällä kotimaassa tekemiä opintoret­ keilyjä. t.5

VIII. TOIMINTA OPPILAIDEN HYVÄKSI

1. Apurahat ym. erikoisavustukset Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen korkovaroja tuli kertomusvuonna suomenkielisten kansakoulujen osalle seuraavasti: Kansakoulujen vaatetusrahastojen korkoja käytettiin l:tertomusvuonna 5 360 sekä Hj. ja M. Kroijeruksen vaatetusrahaston korkoja 2 186 mk alusvaatteiden hankkimiseen varattomien huoltajien lapsille. Carl Rosengrenin rahastosta jaettiin 912 mkn apuraha yhdelle alakoulun oppilaalle. Helsingin Säästöpankin rahastosta jaettiin kertomusvuonna 6 1 H mk apurahoina kahdek­ salle yläkoulusta päässeelle oppilaalle. A. Sinebrychoffin rahastosta jaettiin kahdelletoista VIII lk:n oppilaalle yhteensä 19 t.55 mk. K. H. Renlundin rahastosta jaettiin apurahoina vastaavasti 10 7t.5 mk kuudelle yläkou• lusta päässeelle oppilaalle. Opettajien keräämistä rahastoista jaettiin apurahoina seuraavat määrät: Alpo Noposen rahastosta 1 265 mk, Hanna Paqvalenin rahastosta 500 mk, Anni Wikstenin rahastosta 286 mk sekä Alfred Jotunin rahastosta 863 mk. Elise Heinzien rahastosta jaettiin yhdelle VI lk:n oppilaalle 125 mk. Sofia Strengin rahastosta jaettiin kahdelle VI lk:n oppilaalle yhteensä 1 231 mk. Aurora Demidoffin myötäjäisrahastosta jaettiin 3 000 mk:n myötäjäiskirjat yhdeksälle oppilaalle. Helsingin Säästöpankin riemujuhlarahastosta jaettiin apurahoina t. 500 mk. Lauri Kuoppamäen rahastosta jaettiin kertomusvuonna yhdelle Haagan koulun oppilaalle 8t. 7 mk. Oulunkylän koulussa jaettiin Oulunkylän suomenkielisen kansakoulun rahastosta H3 mk sekä Aarre ja Kalevi Viren rahastosta 3368 mk. Elna Caseliuksen muistorahastosta jaettiin kertomusvuonna yhdelle Munkkiniemen kansa­ koulun VIII luokan oppilaalle 1 656 mk. Töölön kansakoulun musiikkirahastosta jaettiin apurahoina t. 950 mk Töölön kansakoulun kahdelle oppilaalle. Augusta ja Aarretti Salmen stipendirahastosta jaettiin seitsemälletoista oppilaalle yhteensä 120031 mk. Dagmar Klemetin rahastosta jaettiin Kallion koulun yhdelle alakoulun oppilaalle 985 mk. Helsingin kaupungin stipendit jaettiin 83:lle VIII lk:n oppilaalle, yhteensä 2t.9 000 mk. Kesävirkistykseen käytettäväksi jaettiin K. M. Kullmanin, J. Karppisen, G: Zittingin, Boguscheffsky-puolisoiden ja kansakoulujen kesälomarahastoista yhteensä 9 321 mk. Vuodesta 1952 on vähävaraisille lahjakkaille VIII lk:n oppilaille vuosittain jaettu kuusi 20000 mk:n stipendiä presidentin rouva Alli Paasikiven Lasten Päivän yhteyteen perustamasta, ns. Aili-tädin rahastosta. Kapunginvaltuusto myönsi 21. 12. 1960 Pohjoismaiden pääkaupunkien kansakoululais­ ten urheilukisoihin osallistumista varten 1 058075 mk. Kaupunginhallitus myönsi 31. 1. 1961 Helsingin kansakoulujen oppilaiden osallistumiseksi kansakoulujen Kouvolassa 26.-28. 2. 1961 pidettyihin talvikisoihin t.t. 000 mk. Oppilaille kouluissa jaetut koulu ateriat aiheuttivat kaupungille menoja kertomusvuonna 179 367 251 mk, vähävaraisten huoltajien lapsille annetut vaate-, jalkine-, jalkinekorjaus- ym. avustukset 5 OH t.t.2 mk sekä oppilaiden raitiotie-, bussi-, laiva- ja junamatkat yhteensä 15251 6H mk.

2. Toivonliittotyö Helsingin kaupungin suomenkielisten kansakoulujen toivonliittotyössä keskitettiin kerto­ musvuonna toiminta erikoisesti toivonliittolaisten sekä henkisen että kehollisen kunnon saa­ vuttamiseen innostavan raittiuskasvatuksen avulla. 46

Toivonliittokerhojen toimintaa valvoi toivonliittotoimikunta, jonka jäsenet on mainittu sivulla 32. Toivonliittokerhot työskentelivät omaa työjärjestystänsä seuraten varsinaisen koulutyön jäl• keisinä tunteina tai iltaisin joko kerran viikossa tunnin kerrallaan taikka joka toinen viikko kaksi tuntia kerrallaan. Helmikuussa pidettyyn raittiuskirjoituskilpailuun osallistui kaupungin kansakoulujen II luokilta. 4949, III-IV luokilta 9393, V-VI luokilta 5082 ja kansalaiskoulujen VII-VIII luokilta 4557 oppilasta, yhteensä 23 981 kirjoittajaa 56 koulun 773 luokalta. Suomen Opetta­ jain Raittiusliitto jakoi kilpailujen parhaille kirjoittajille 4 917 kirjapalkintoa. Lisäksi Helsin­ gin kaupungin raittiuslautakunta lähetti 438 arvokasta erikoiskirjapalkintoa jaettavaksi kaik­ kein parhaimmille kirjoittajille. Kerhojen yhteisiä kevätjuhlia vietettiin eri kouluissa 23. 4.- 4. 5. välisenä aikana siten, että kahden tai kolmen toisiaan lähellä olevan koulun toivonliittokerhot kokoontuivat yhtei­ seen kevätjuhlaan. Syksyllä järjestivät toivonliittokerhojen johtajat yhdessä raittiustyöstä kiinnostuneiden opettajien kanssa yhteisiä raittiusjuhlia koulujensa koko oppilasjoukolle raittiusviikon tunnus­ lauseen merkeissä. Toivonliittotoimikunta toimeenpani toivonliittokerhojen jäsenille piirustuskilpailut 1. 1.- 15. 11. välisenä aikana kahdessa sarjassa, joista toisessa kilpailivat 1-111 luokkien ja toisessa IV-VI luokkien oppilaat. Kilpailuihin osallistui 280 oppilasta, joista 20:lle parhaalle annettiin arvokkaat kirjapalkinnot. Toivonliittokerhot seurasivat työjärjestyksissään voimassa olevaa Helsingin kaupungin toi­ vonliiton opetussuunnite1maa. Kerhojen johtajille järjestettiin yhteinen neuvottelu- ja pikku­ joulutilaisuus Suomenlinnan kansakoulussa 10. 12. Kevätlukukaudella oli toiminnassa 35 kerhoa, joiden jäsenmäärä oli 607 poikaa ja 431 tyt­ töä, yhteensä 1038 oppilasta. Syyslukukaudella toimi 41 kerhoa, joissa oli 653 poikaa ja 469 tyttöä, yhteensä 1 122 oppilasta. Kerhotunteja oli kaikkiaan 1 175. Kerhojen johtajina toimi kevätlukukaudella 34 ja syyslukukaudella 36 opettajaa. Toivon­ liittokerhoja toimi Aleksis Kiven, Eläintarhan, Haagan, Herttoniemen, Kaisaniemen, Kallion, Kannelmäen, Käpylän, Lapinlahdenkatu 6:n, Malmin eteläisen, Meilahden, Myllykallion, Mä• kelän, Nuottapolun, Oulunkylän, Pajalahden, Pakilan, Pitäjänmäen, Porolahden, Snellmanin, Suomenlinnan, Taivallahden, Tehtaankadun, Tolarin, Töölön, Va11i1an ja Vallisaaren kouluissa. Kerhojen johtajina toimivat opettajat N. Ahlman, J. Alanen, L.-M. Alho, A.-L. Alhos, A. Arjatsalo, K. Arvonen, H. Haantola, T. Haapala, 1. Haapanen, T. Halla, A. Hilppö, E. Hok­ kanen, L. Honkala, A. Immonen-Siimes, T. Jaskari, A. Juntunen, 1. Juvonen, L. Kajander, L. Kiuru, E. Korpinen, A. Lauha, K. Lipsanen, K. Malmgren, M. Mattila, L. Mietola, M. Myl­ lynen, P. Myllynen, P. Pakarinen, M. Peltonen, A. Pennanen, R. Pentikäinen, A. Perri-Kak­ sonen, R. PäIviä, H. Raitio, E. Ruohomäki, M. Ruoppila, E. Seppälä, Y. Siimes, K. Sipinen, V. Sutinen, T. Tarvainen, H. Tuominen, M. Tuulio, A. Untamala, R. Wallin, H. Vt:oristo ja E. Väkeväinen. Toivonliittotoimintaa varten oli kertomusvuonna käytettävissä t 689 050 mk.

3. Virkistystoiminta Helsingin Opettajayhdistyksen Kesävirkistystoimikunta huolehti kertomusvuonna kansa­ koulunoppilaiden kesävirkistyksestä entiseen tapaan. Kesävirkistystoimikuntaan kuuluivat: puheenjohtajana opett. H.-L. Lukkari, varapuheenjohtajana opett. E. Kaipiainen ja toimin­ nanjohtajana opett. L. Tarkkala sekä muina jäseninä opettajat A. Haanto, T. Immonen, M. Laine, H. Lehtomaa, H. Sahrakorpi, M. Saransaari, taloudenhoitaja M. Paaso ja opettajis­ ton kansakoulujen johtokunnassa oleva edustaja opett. 1. Arminen. Seuraavat 21 slirtolaa olivat toiminnassa: Vihdin Hiidenlinna, Vihdin Seimelä, Vääksyn yhteiskoulu, Kirkkonummen Kevätniemi, Kiikalan Topuli, Nastolan Luhtaanmaan kansakoulu, Hartolan pappila, Someenjä;rven Kallioniemi, Päijälän Mikkola, Janakkalan Leppäkoski, Juoks­ Iahden Iso-Koljonen, Huttulan kansakoulu, Längelmäen Sirkkala, Vilppulan Katajamäki, Le­ min Kesäniemi, Urjalan Kokkolinna, Someron Lahti, Eräslahden Heikkilä, Ristijärven Mattila, Eräjärven pappila ja Länkipohjan Seurantalo. Huttulan kansakoulu oli tarkkailuluokkien oppilaiden siirtola. Eräjärven pappila ja Urjalan Kokkolinna apukoululaisten siirtoloita sekä Vilppula ja Lemi toipumiskoteja. Siirtoloissa oli kaikkiaan 1 921 oppilasta yhteensä 115 814 hoitopäivää. Koko kesän toimiviin siirtoloihin lähtivät lapset 5. 6. Puoli kesää siirtoloissa viettävät lapset lähtivät 6. 6. Näiden vaihtopäivä oli 12. 7. Koko- ja loppukesän siirtoloissa olleet lapset palasivat 18. 8. takaisin Helsinkiin. Lapset osallistuivat puutarhatyöhön sekä talousaskareihin. Sadepäivinä tekivät sekä tytöt että pojat erilaisia käsitöitä. Retkeily, uinti, urheilu ja leikki kuuluivat kiinteästi siirtolan ohjelmaan. Uinti- ja urheilumerkkejä suoritettiin runsaasti. Uimakandidaatteja ja -maistereita­ kin valmistui. Kouluylilääkäri, tri S. Lahdensuu antoi siirtoloiden lasten terveydenhoidosta ja -tilasta seu­ raavan lausunnon:

~Kansakouluasetuksen mukaisesti tarkastettiin kaikki siirtoloihin ehdotetut oppilaat touko­ kuun aikana. Lisäksi oli lääkärintarkastus välittömästi ennen lähtöä siirtolaan sekä oppilaiden sieltä palattua. Eräässä siirtolassa esiintyi vähän tuhkarokkoa ja sikotautia, mutta mitään epidemiaa ei kuitenkaan tullut. Muita kulkutauteja ei esiintynyt. Parissa siirtolassa oli kesän lopulla varsin paljon märkärupi-ihottumaa ja paiseita. Siirtoloi­ den loputtua nämä lapset saivat tarkan hoidon kotonaan. Muutamia vaikeampia impetigo­ tapauksia täytyi lähettää Auroran tai Ihotautisairaalan poliklinikalle. Vääksyn siirtolaan lähetettiin terveydenhoitoviraston hoitajatar huolehtimaan tuhkarokko· tapausten hoidosta.- Yleensä lapset viihtyivät hyvin ja vahvistuivat kesäsiirtoloissa huononlaisesta kesästä huolimatta.') Paitsi siirtolalapsille, annettiin vapaat rautatieliput myös sellaisten vähävaraisten kotien lapsille, jotka saattoivat matkustaa kesäksi sukulaistensa tai tuttaviensa luokse maalle. Tällä tavalla toimitettiin maalle 711 kansakoululasta. Talvella tapahtuvaa luokkaretkeilyä varten oli Helsingin välittömässä läheisyydessä ret­ kei1YPlajoja, joihin varsinkin hiihtokauden aikana tehtiin retkiä. Majoilla saivat lapset leväh• tää ja syödä ilmaisen ruoka-annoksen.

4. Koulukasvitarhatoiminta

Sääsuhteet olivat kertomusvuonna kasvitarhatoiminnalle erittäin suotuisat. Edellisinä vuo­ sina suoritetut kasvitarhamaiden suuret perusparannustyöt osoittivat maan vahvistuneen ja sato oli runsas. Kertomusvuonna lisättiin kasvitarhatoimintaan taimien kasvattaminen, kou­ luttaminen ja istuttaminen sekä viljakasvien viljeleminen koeruuduissa. Urheilu, uinti ja retkeilyt sekä Alppilan ja Vallilan kesäteattereiden tarjoamat lahjanäy• tännöt toivat tarvittavaa vaihtelua lasten arkiseen työskentelyyn. Virkistystoimintaan kuului lisäksi opintomatka Puutarhaseuran puutarhanäyttelyyn Suomenlinnaan, käynti Linnanmäen huvipuistossa, kesäretki Rastilaan ja perinteelliset urheilukisat Kumpula-Ärtti. Kasvitarhaopettajina toimivat kuluneena kesänä Ärtissä opettajat R. Auvinen, F. Kesti ja H. Ståhlström sekä Kumpula,n kasvitarhassa opettajat M. Appelgren, 1. Armfelt, O. Haantie, .T. Henriksson, L. Honkala, E. Hurskainen ja E. Hänninen. Vahtimestarin tehtävät hoiti E. Raunio apulaisenaan A. Vuojalahti. Toiminnanjohtajana oli opett. V. Hänninen. 48

Oppilaat jakautuivat kielen ja sukupuolen mukaan seuraavasti: Poikia Tyttöjä Summa Suomenkielisten kansakoulujen oppilaita ...... 234 217 451 Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaita ...... ------" 2 3 5 Summa 236 220 456

5. Koululääkärien ja ·hoitajien toiminta

Terveydenhoitovirastossa toimivan kouluterveydenhoito-osaston tehtävänä on huolehtia kansakouluissa suoritettavasta terveydenhoitotyöstä sekä johtaa ja valvoa kansakoulujen kasvatusneuvolan ja kouluhammashoitolaitoksen toimintaa. Tätä kouluterveydenhoitotyötä johtaa kaupunginlääkärin alainen kouluylilääkäri. Kouluylilääkärin lisäksi toimi suomenkielisissä kansakouluissa kertomusvuonna 8 koulu­ lääkäriä ja kouluylihoitajan lisäksi 17 kouluhoitajaa. Esikaupunkialuee1la toimivat terveys­ sisaret kouluhoitajina. Ohjesäännössä määrätyt tarkastukset pidettiin koulujen 1, III, VI ja VIII luokilla.

Koululääkärien järjestelmällisesti tutkimien lasten koko lukumäärä Total number of children methodically examined by the school physicians during the school year

Luokka: . Class Summa s~::;a Luokka' Class Tatal I 5929 VIII ...... 2918 III 4792 Väliluokkien uudet oppilaat ...... 828 VI 2528 Summa (Total) 16995

Lääkäreillä oli määräaikoina säännölliset vastaanottonsa kouluissa, minne opettajat ja kouluhoitajat lähettivät joko sairauden tai jonkin muun syyn takia oppilaita. Myös oppilaiden vanhemmilla oli tällöin tilaisuus tulla keskustelemaan lapsiensa terveydentilasta. Vaikka koulu­ lääkärien tehtävänä on saattaa vain sairaustapaukset asianomaiseen hoitoon, he käytännölli• sistä syistä antoivat hoito-ohjeita lievissä sairaustapauksissa ja ensiapua lievissä tapaturma­ tapauksissa. Koululääkärien vastaanotoilla kävi 14 677 oppilasta. Lisäksi suoritettiin 8472 ryhtitarkastusta. Eri poliklinikoille ym. lähetettiin tutkittavaksi seuraava määrä lapsia.

Erikoishoitoa saaneiden lasten lukumäärä Number of especially examined children

Laitos' Institution Lapsia Laitos . Institution Lapsia Childr,n Chi/dren Kirurgiset poliklinikat: Tuberkuloositoimisto ...... 550 Auroran ...... 1825 Marian ...... 99 Lasten poliklinikat: Invalidisäätiön ...... 243 Auroran ...... 720 Malmin sairaalan ...... 105 Yliopistollisen keskussairaalan ...... 16 Korvapoliklinikat: sydänaseman ...... 31 Kansakoulujen ...... Auroran sydänaseman ...... 2 1 735 Kivelän ...... 27 Sisätautipoliklinikat ...... 82 Yliopistollisen keskussairaalan ...... 57 49

Laitos· I nstitutian Lapsia 2:.Y:!~" Laitos· I nstitutian Child,." Silmäpoliklinikat: Ryhtineuvola ...... 251 Kansakoulujen...... 2 580 Äänihäiriöpoliklinikka ...... : 51 Kivelän...... 37 Desinfioimislaitos ...... 11 Yliopistollisen keskussairaalan ...... 100 Folkhälsan ...... 5 Ihotautipoliklinikka: Töölön sairaala ..... :...... 9 . Ihottumat...... 273 Työterveyslaitos ...... 1 Syylät ...... 175 Naistenklinikka ...... 10 Kasvatusneuvola ...... 604 Lastenlinna ...... 3 Kivelän hermopoliklinikka ...... 21 Allergiapoliklinikka...... 1 Summa (Tatat) 9624

Tarttuvista taudeista kouluhoitajat tekivät viikottain ilmoituksen kouluylilääkärille. Näin saaduista kootuista tiedoista terveydenhoitovirasto piti jatkuvaa tilastoa. Seuraavasta käy selville, mitä tartuntatauteja lukuvuoden aikana kouluissa esiintyi:

Kouluissa sattuneet tarttuvat ja muut äkilliset taudintapaukset Contagious and other sudden cases of illness at the publie elementary schools

Kulkutauteja • Epidemic diseases Tat::.sia Muita tauteja· Other diseases Tapauksia Cases Scarlatina ...... 105 Tonsillitis ac...... 2610 Pertussis 32 Keuhkokuume (Pneumania) ...... 190 Meningitis meningococcica. s.purulenta Äkill. märkivä välikorvan tulehdus +meningitis post.parot ...... 2 (Ear discharge) ...... 477 Meningitis serosa ...... 8 Nenän sivuonteloiden tulehdus (Sinu- Encephalitis infectiosa...... 7 sitis) ...... 103 Morbilli ...... 63 Märkärupi-ihottuma (Impetiga) 106 Reumaattinen kuume (Rheumatic fe- Rubeola ...... 129 ver) ...... 7 Varicellae ...... 960 Äkillinen sydäntulehdus (Heart di- Parotitis epidemica ...... 719 sease) ...... 2 Hepatitis infectiosa ...... 6 Umpisuolen tulehdus (Appendicitis) 91 Inf. ac. nasophar ...... 10925 Äkill. virtsaelinten taudit (I nfectians Influenza ...... 1 957 af the urinary tract) ...... 56 Paratyphus ...... 3 Suolistoloisia (Intestinal parasites) .. 136 Gastroenteritis ac...... 840 Muita (Others) ...... 202 Summa (Tatat) 19736

Oppilaat aina 10 vuoteen asti, joita ei ollut rokotettu tai joiden aikaisempien rokotusten ei katsottu enää antavan suojaa, rokotettiin ns. kolmois (Per-Dif-Tet)-rokotteilla. Lääkärit suo­ rittivat poliorokotuksen 13333 oppilaalle. Isorokkorokotuksia suoritettiin 1827. Lisäksi an­ neftiin tavanmukaisesti Calmette-rokotuksia. Tuberkuliinimyönteisten ja -kielteisten oppilaiden lukumäärä eri luokilla ilmenee seuraa­ vasta asetelmasta: 50

Tuberkuloosityö kansakouluissa Activity against tuberculosis at the public elementary schools

Summa Kevätlukukausi . Spl'ing tel'm I II 1II IV V VI VII VIII Tolal Calmette-rokottamattomia oppilaita ( N ot vaccinated pupils) ...... 10lo 109 H1 156 131 179 252 293 1365 Calmette-rokotettuja oppilai- ta (Vaccinated pupils) .. .. 5609 5 lo96 5331 54.4.7 3032 2384. 254.2 234.0 32181

Tuberkuliinimyönteisiä kaik- kiaan (Reaction+) ...... 5713 5605 54.72 5603 3163 2563 2794. 2633 3354.6 Tuberkulilitikielteisiä kaik- kiaan (Reaction-) ...... 154. 108 76 99 52 59 64. 56 668 Tutkittuja kaikkiaan (Total) 5867 5713 554.8 5702 3215 2622 2858 2689 34.2H

A utumn tel'm Summa Syyslukukausi . II III IV V VI VII VIII Tolal Calmette-rokottamattomia oppilaita (N ot vaccinated pupils) ...... 56 75 128 128 101 119 187 221 1015 Calmette-rokotettuja oppilai- ta (Vaccinatedpupils) .... 5574. 5713 54.61 5161 2783 22H 2280 24.19 31605

Tuberkuliinimyönteisiä kaik- kiaan (Reaction +) ...... 5 630 5 788 5 589 5 289 2 884. 2 333 2 4.67 2 64.0 32 620 Tuberkuliinikielteisiä kaik- kiaan (Reaction -) ...... 279 134. 111 103 55 59 60 123 924. Tutkittuja kaikkiaan (Total) 5909 5922 5700 5392 2939 2392 2527 2763 3354.4.

Lukuvuoden aikana suoritettiin Calmette-rokotus 185 oppilaalle. Röntgen-tarkastettuja oppilaita oli kaikkiaan 4. 166. (Yleisen pienoisröntgenkuvauksen takia luku on tavallista pie­ nempi).

Aktiivituberkuloositapauksia todettiin seuraavasti:

Aktiivituberkuloosia sairastavia oppilaita: Tuberkuloosin aiheuttamia sairauksia: Keuhkorauhastuberkuloosi...... 7 Kyhmyruusu...... 3 Keuhkotuberkuloosi ...... 10 Keuhkopussintulehdus ...... 3 Tuberkuloosi muissa elimissä...... 1

Tehdyt tub. kokeet: Salvakoe ...... 17 805 Mantoux ...... 661

Lääkärit suorittivat kertomusvuonna johtosäännön mukaiset tarkastukset luokissa kiinnit­ täen tällöin huomiota terveydellisiin seikkoihin. Kevätlukukauden lopussa tarkastettiin kesä• siirtoloihin menevät lapset. Kesällä tarkastettiin vielä siirtoloihin menevät ja sieltä palaavat lapset. Yhteensä oli lääkäreiden suorittamia kesäsiirtolalasten tarkastuksia 6329. 51

VIII luokan oppilaita tarkastettaessa annettiin erityisellä lomakkeella ohjeita ammatin· valinnanohjaajille oppilaiden elämänuran valintaa varten. Kouluhoitajilla oli säännölliset vastaanottonsa kouluissa. Heidän toimintaansa valaisevat seuraavat luvut:

Punnittuja lapsia ...... 64 297 Terveyspakinoita luokilla ...... 160!! Näkötarkastuksia ...... 18807 Käyntejä vastaanotoilla ...... 78907 Kuulotarkastuksia 4639 Kotikäyntejä ...... 1159 Terveystarkastuksia luokilla ...... 54 127

Koululääkärit ja -hoitajat valitsivat kesäsiirtoloihin ne lapset, jotka terveydellisistä syistä tarvitsivat kesävirkistystä. Siirtoloiden johtajat valitsivat lapset sosiaalisista ja muista syistä. Kesäsiirtoloiden terveyspäivystys oli terveydenhoitovirastossa. Lääkäreiden kesäsiirtolakäyn• tejä tapahtui useasti ja lisäksi keväällä sekä alkukesästä suorittivat terveydenhoitoviraston lääkärit hygienisen tarkastuksen kaikissa kesäsilrtoloissa.

6. Kasvatusneuvolan toiminta Koulupsykiatrina toimi kertomusvuonna hermo- ja mielitautien sekä lasten sielullisten häi• riöiden erikoislääkäri, lääket.lis., M. Selvänne-Varheenmaa, koulupsykologeina fil.maisterit M. Kyyrö, P. Poikonen, M. Auramaa ja E. Viljanen, sosiaalitarkkailijoina terveyssisaret M.Haila ja S. Halko sekä toimistoapulaisena M. Lehtonen. Lisäksi toimivat kasvatusneuvolan koulupsykiatreina hermo- ja mielitautien erikoislääkärit, lääket.lis. E. Nevanlinna 1. 1.- 28. 7. ja lääket.lis. S. Ylivakkuri 1. 11. alkaen vuoden loppuun. Sosiaalitarkkailijana toimi sosiaalihoitaja H. Ekbom '1. 4.- 31. 5. sekä 1. 11. alkaen vuoden loppuun.

K 0 u 1 u P s Y k i a t r i e n toi m i n t a. Koulupsykiatrit tutkivat kasvatusneuvolassa oppilaita ja keskustelivat suunnitelluista toi­ menpiteistä heidän vanhempiensa kanssa. Huolto-ohjeiden ja lääkemääräysten antaminen, erityistutkimuksiin ja sairaalahoitoon lähettäminen kuuluivat myös psykiatrien tehtäviin. Samoin kävi psykiatreilla lapsia hoidollisessa jatkotarkkailussa. Psykoterapiassa oli kertomus­ vuonna viisi lasta 60 terapiatuntia. Psykiatrisia tutkimuksia suoritettiin 553 ja vanhempien kanssa keskusteltiin 556 kertaa. Työryhmäneuvotteluja sosiaalis-psykologis-psykiatristen tut­ kimusten pohjalla pidettiin 85. Koulupsykiatri kävi edelleenkin tarkkailuluokilla n. kerran kuukaudessa, jolloin tutkittiin näiden luokkien oppilaita sekä neuvoteltiin heidän opettajiensa kanssa. Erilaatuisia lääkärin• lausuntoja ja -todistuksia annettiin kansakoulujen johtokunnalle ja tarkastajalle, koululääkä• rille, lastensuojeluviranomaisille sekä lasten vanhemmille 587. Koulupsykiatri osallistui koulu­ lääkäreiden kokouksiin kuten aikaisemminkin.

K 0 u 1 u P s Y kolo g i e n toi m i n t a. Koulupsykologit noudattivat aikaisempia työskentelymuotojaan. Koulut oli jaettu psyko­ logien kesken oppilasmääräitään yhtä suuriin alueisiin. Kertomusvuoden aikana suoritettiin eräitä vähäisiä koulupiirijaon tarkistuksia, jotka johtuivat Esikaupunkien oppilasmäärien suu­ resta kasvusta. Koulupsykologeilla oli vastaanottoja sekä kouluissa että kasvatusneuvolassa. Vuoden aikana tutkittiin 1073 lasta 1 220 käyntikerralla ja suoritettiin 2 772 psykologista yksilökoetta. Viisi lasta sai terapiakäsittelyä 49 kertaa. Varsin monissa tapauksissa psykologien kouluissa suorittamia tutkimuksia jatkettiin kasvatusneuvolassa. Viime syksynä oli tutkittavana runsaasti koulunkäyntinsä aloittavia oppilaita koulukyp­ syyden selvittämiseksi. Ilmeisesti vain räikeimmät tapaukset tulivat esille. Systemaattiseen 52 tutkimukseen kouluepäkypsien löytämiseksi ei riittävän työvoiman puutteessa voitu ryhtyä. Kuluneen vuoden aikana pyrittiin edelleen suorittamaan uusintatutkimus apukoulun VIII luokan oppilaille kuraattoritoimintaa ja ammatinvalinnan ohjausta silmälläpitäen. Töölön koulussa syksyllä 1960 eräälle IV luokalle suoritetun älykkyystutkimuksen tu­ loksia verrattiin keväällä 1961 oppikoulun pääsytutkinnossa saatuihin tuloksiin. Psykologisen tutkimuksen mukaan emo luokan oppilaat osoittautuivat älykkyydeltään hiukan keskitasoa paremmiksi. Kaikkiaan n. 39 %:lla näytti olevan mahdollisuuksia selvitä oppikoulussa hyvin tai keskinkertaisesti. Oppikouluun pääsi kuitenkin n. 50 % luokan oppilaista, eli kaikki ne, joilla psykologisen tutkimuksen mukaan näytti olevan siihen edellytyksiä, sekä pari oppilasta, joiden prognoosi oppikoulumenestykseen nähden vaikutti heikolta.

S 0 s i a ali t a r k kai. 1 i j a i n toi m i n t a. Sosiaalitarkkailijat suorittivat kaikkiaan 763 haastattelua henkilökohtaisen huoltotyön peri­ aatteiden mukaisesti ja tekivät 12 kotikäyntiä. Näiden lisäksi sosiaalitarkkailijat olivat jatku­ vassa yhteistyössä koululääkärien, kouluhoitajien ja lastensuojeluviraston tarkastajien kanssa.

Muu toi m i n t a. Suomen kasvatusneuvolain liiton järjestämille neuvotte1upäiville ja kursseille osallistui eräitä kasvatusneuvolan työntekijöitä, samoin tri D. Winnicot'in terapiakursseille sekä Ryhmä• työ yhdistyksen järjestämiin opinto- ja keskustelutilaisuuksiin. Koulupsykiatri ja koulupsyko­ logit pitivät alaansa koskevia esityksiä opettajille ja oppilaitten vanhemmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Kasvatusneuvolaan kävi tutustumassa Helsingin kotitalousopiston oppilaita, Kajaanin se­ minaarin kokelasluokka, A-klinikan henkilökunta, muutamia ulkomaisia stipendiaatteja, esi­ kaupunkialueen kouluhoitajat, erityisluokkien opettajia sekä Helsingin Yliopiston kasvatustie­ teen opiskelijoita. Kaikille näille selostettiin kasvatusneuvolan toimintaa ja työtapoja. Kasvatusneuvolan menot olivat kertomusvuonna 12 174 675 mk.

Kasvatusneuvolassa tutkitut tapaukset:

Toimitetut tutkimukset Uusia Uusintoja summa Psykiatrinen, psykologinen, sosiaalinen tutkimus ...... 392 100 492 Psykologinen, sosiaalinen tutkimus ...... 121 33 154 Psykologinen tutkimus ...... 317 110 427 Psykiatrinen tutkimus ...... 1 27 28 ------Summa 831 270 1101

Kasvatusneuvolassa tutkitut tapaukset kouluittain Pupils 0/ the Finnish publie elementary schools examined at the Psychological Clinic

Koulu' School Tapauksia Koulu • School Tapauksia Caus Cases . Aleksis Kivi ...... 52 Katajanokka ...... 4 Alppila ...... 3 Kulosaarl ...... 3 Eläintarha ...... 12 Käpylä ...... 62 Haaga ...... 14 Lapinlahdenkatu 10 ...... 42 Herttoniemi ...... 44 Lapinlahdenkatu 6 ...... 11 Kaisaniemi ...... 22 Malmin etel...... 17 Kallio ...... 72 Malmin pohj ...... 15 Kannelmäki ...... 26 Malmin kansalaisk...... 3 53

Koulu' School Tapauksia Koulu' School Tapauksia Cases Cases Maunula ...... 53 Pukinmäki ...... •...... 9 Meilahti ...... 25 Santahamina ...... '.. 7 Mellunkylä ...... 4 Siilitie ...... 8 Metsola .' ...... 6 Snellman ...... 33 M~enti ...... 10 Suomenlinna ...... 1 Myllykallio ...... , 26 ,Taivallahti ...... 43 Mäkelä ...... ' ...... 33 Tapanila ...... 19 Nuottapolku ...... 6 Tehtaankatu ..... : ...... 31 Oikokatu ...... 16 Tolari ...... 38 Oulunkylä ...... 30 Toukola ...... : ...... 18 Pajalahti ...... 9 Työväenopisto .. ~ ...... 37 Pakila ...... 20 Töölö ...... 38 Pakilan kansalaisk...... 3 Vallila ...•...... '...... 24 Pitäjänmäki ...... 23 Vallisaari ...... 2 Porthan ...... 16 Vartiokylä ...... 14 Porolahti ...... 19 Tullut muualta ...... 11 Puistola ...... 19 Ei koulussa 48 Summa (Total) 1101

Tutkittujen jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä, vuotta' Age, years Poikia Tyttöjä Summa Ikä, vuotta' Age, years Poikia Tyttöjä Summa Boys Girls Total Boys Girls Total 6 ...... 30 22 52 12 ...... 46 22 68 7 ...... 167 . 66 233 13 ...... 33 23 56 8 ...... 156 68 224 14 ...... 38 28 66 9 ...... 110 56 166 15 ...... 32 15 47 10 ...... 70 45 115 16 ...... 1 1 2 11 ...... 54 18 72 Summa (Total) 737 364 1101

Tutkittujen jakautuminen luokittain: Luokka' Class I ...... 342 VI 70 II 221 VII 45 III 157 VIII 52 IV 97 Ei koulussa ...... 48 V 58 Tullut muualta ...... 11 Summa (Total) 1101

Uusista tapauksista ilmoittajat jakautuivat seuraavasti:

Ilmoituksen tekijä' Informant Kouluviranomaiset...... 688 Kasvatusneuvola ...... 84 Koti ...... 186 Lastensuojeluvirasto ...... 12 Koulun terveysviranomaiset...... 125 Muut ...... 6 Summa (Total) 1101 54

Tutkittavat lapset ilmoitettiin seuraavista syistä: Ilmoituksen pääsyy' Reason jor injormation Kehitystason määrääminen ...... 338 Levottomuus, rauhattomuus...... 62 Heikko koulumenestys ...... 276 Muut hermostolliset oireet...... 55 Luku- ja kirjoitusvaikeudet ...... 4!. Kastelu...... 40 Siirto normaaliluokalle ...... 15 Kasvatusvaikeudet kotona ...... 33 Epäsäännöllinen koulunkäynti...... 37 Muut syyt...... 58 Käytöshäiriöt, sopeutumattomuus .... H3 Summa (Total) 1101

Tutkimusten jälkeen tehtiin seuraavat diagnoosit: Diagnoosi . Diagnosis Schizophrenia alia s. non definita...... 1 Maladaptatio acuta...... 84 Psychoneuroses ...... 138 Abnormitates, characteris, habitus in- Persona immatura ...... 29 teUigentiae aliae s. male difinitae. . . . 3 Habitus abnormis infantum ...... 33 Epilepsia gryptogenetica ...... 11 Imbecillitas ...... 7 Morbi cerebri alii...... 7 Debilitas ...... 23 Laesio somni ...... 5 Deficientia intelligentiae ...... 58 Laesio alla loquendi ...... 1 Oligophreniae aliae ...... 64 Observationes et explorationes cura Dyslexia, dysphasia primaria ...... 20 medica non necessaria ...... 26 Balbutio, battarismus...... 10 Ilman diagnoosia...... 581 Summa (Total) 1101 Vuoden aikana suoritettiin seuraavat psykologiset kokeet: Koe' Psychological test Älykkyyskoe T-M-L:nmukaan ...... 949 Rorschach...... 202 Älykkyyskoe Salomaan mukaan ...... 19 TAT tai osia...... 81 Wechler...... 61 CAT ...... 129 Kohsin kuutiokoe ...... 73 Michigan ...... 65 Raven (älykkyyskoe) ...... 270 Hiekkalaatikko ...... 29 Grace Arthur ...... 2 Lukukoe ...... 387 Bender ...... 23 Kirjoituskoe ...... 375 ORT...... 5 Laskukoe ...... 57 Gräserin piirrostesti ...... 21 Koulukypsyyskoe (yksilökoe) ...... 7 Diiss ...... 2 Vasenkätisyystesti ...... 5 Wartegg ...... 9 Oseretzky ...... 1 Summa (Total) 2772

7. Silmäpoliklinikan toiminta

Vuosi 1961 oli silmäpoliklinikan 37. toimintavuosi. Poliklinikan lääkärinä toimi silmätautien erikoislääkäri, lääket.lis. E. Honkonen. Vastaanottoja pidettiin Auroran sairaalassa 5 kertaa viikossa. Suuren potilastulvan vuoksi järjestettiin kuitenkin helmi-maaliskuussa ylimääräinen vastaanotto iltapäivisin 3 kertaa viikossa, lääkärinä silmätautien erikoislääkäri, lääket.lis. H. Orma ja marraskuussa 3 kertaa viikossa, lääkärinä silmätautien erikoislääkäri, lääket.lis. C. Olin-Lamberg. Kertomusvuonna tekivät suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat poliklinikalle 3 556 käyntiä, joista ensikäyntejä 1 401. Käynnit jakautuivat kuukausittain seuraavasti: 55

Käynnit silmäpoliklinikassa Attendances at the Eye Clinic Ensi- Käyntejä Ensi- Käyntejä käyntejä yhteensä käyntejä yhteensä Firsl To/al 01 Finl TolllI 01 attendances atknd"nces attendances attendances Tammikuu' january ...... 108 299 Syyskuu September .... 107 3lo8 Helmikuu February ...... 2 loi 509 Lokakuu Octaber ...... 182 loi 2 Maaliskuu March ...... H9 lo31 Marraskuu' Navember 257 5lo3 Huhtikuu April ...... HO 361 Joulukuu December ...... 75 261 Toukokuu May ...... H2 392 Summa (Tatal) 1 lo01 3556

Ensikertalaisten yleisimmät diagnoosit selviävät seuraavasta: Yleisimmät diagnoosit . M ast general diagnases Amblyopia ...... 66 Exophoria ...... 12lo Astigmatismus ...... 1 loi Hordeolum ...... 1 lo Blepharitis ...... 38 Hyperopia ...... 299 Cephalalgia ...... 50 Myopia ...... 206 Conjunctivitis acuta ...... 36 Nihil objectiva opthalmologica ...... 39 Conjunctivitis follicularis ...... 5lo Pro observatione ...... 59 Contusio bulbi ...... 17 Strabismus concomitans ...... 91 Esophoria Vulnus corneae ...... 11

8. Korvapoliklinikan toiminta Kansakoulujen korvapoliklinikan toiminta jatkui kertomusvuonna entisessä laajuudessaan Auroran sairaalan suojissa. Lääkäreinä toimivat lääket. ja kir.tri K. Pursiainen ja lääket.lis. E. Holopamen. Kertomusvuonna tekivät suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat poliklinikalle yhteensä 2 lo75 käyntiä. Uusia potilaita tutkittiin 1176, ennen käyneitä oli 6H ja uusintakäyn• tejä tehtiin 685. Käynnit jakautuivat kuukausittain seuraavasti:

Käynnit korvapoliklinikassa Attendances at the Ear Clinic Ensikäynnit First atlendances Uudet Entiset Uusinta- Käyntejä potilaat potilaat käynnit yhteensä New Fornur RenelDcd To/al 01 palien# patients attendances atteKdamu Tammikuu' january ...... 98 78 50 226 Helmikuu February ...... 150 62 110 322 Maaliskuu March ...... 1H lo8 59 221 Huhtikuu April ...... 13lo 76 96 306 Toukokuu May ...... 10lo 105 122 331 Syyskuu September ...... 77 83 19 179 Lokakuu Octaber ...... 206 72 75 353 Marraskuu' Navember 181 lo8 89 318 Joulukuu . December 112 lo2 65 219 Summa (Tatat) 1 176 6H 685 2 lo75 56

Tutkimuksissa todettiin mm. seuraavat taudit: Yleisimmät diagnoosit . Most general diagnoses Cerumen obturans ...... 118 Degen n. eoehl...... 149 Otit ext...... 55 Rhinitis allerg...... 58 Otit. med. eath. ae...... 71 Rhinitis ae...... 89 Otit. med. supp. ae...... 14 7 Sinuitis max...... 118 Otit. med. supp. ehr...... 190 Hypertrophia tons. phar...... t.37 Residua post. otit. med...... 30 Hypertrophia tons. palat...... 28 Catarrhus tub. audit...... 217 Tonsillitis ehr...... 106

Eri hoitotoimenpiteitä suoritettiin seuraavasti: Punctio sin.max...... t. 7 Politzer-puhallus ...... 177 Paraeentesis ...... 50

Nielurisojen leikkausta ehdotettiin 115:lle ja kitarisan poistoa 336 potilaalle. Korvapoliklinikalla toimi 2 korvahoitajaa. Audiometritutkimuksia suoritettiin kertomus­ vuonna yhteensä 15 630.

9. Kouluhammashoito

Terveydenhoitoviraston alaisessa kouluhammashoitolaitoksessa annettiin kansakoulunoppi­ laille maksutonta hampaiden hoitoa. Kertomusvuonna olivat toiminnassa seuraavat 18 koulu­ hammasklinikkaa: keskusklinikka sekä Aleksis Kiven koulun, Kallion, Käpylän, Lapinlahden koulun, Malmin, Maunulan, Meilahden, Munkkiniemen, Mäkelän, Pitäjänmäen, Porolahden, Punavuoren, Taivallahden, Pohjois-Haagan ja Va11i1an haaraklinikat sekä lisäksi Eläintarhan ja Vartlokylän tilapäiset haaraklinikat. Erikoistapauksien käsittelyä varten toimi keskusklini­ kassa kirurginen, oikomis- ja röntgenosasto. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaita tarkastettiin 32 337. Tarkastuksessa todettiin hoi­ don tarpeessa olevan 25 306 oppilasta. Näistä hoidettiin valmiiksi 22 256 lapsen hampaat 8t. 878 käynnin aikana. Käsittelyjen kokonaismäärä oli 152 t.08.

Hampaiden käsittelyjen lukumäärä ja laatu Number and nature 0/ treatments at the School Dental Clinic Poistoja: Extractions: maitohampaiden (temporary teeth) ...... 12 t.8t. pysyvien hampaiden (permanent teeth) ...... 810 Kauterisaatioita (Devitalizations) ...... ~ ...... 2328 ]uurikäsittelyjä (Root canal treatments) ...... 2653 ]uuritäytteitä (Root fillings) ...... ••...... 2207 Paikkauksia (Fillings) ...... 81 813 Erittelemättömiä käsittelyjä (Not specified) ...... ••..•...... 50113 Summa (Total) 152 t.08

Oikomisosastolla tarkastettiin 581 uutta potilasta, joista määrättiin hoitoon t.38 lasta. Val­ miiksi hoidettiin t.12 potilaan hampaat. Hoitokustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä 8t. 961 660 mk ja oppilasta kohden n. 3 360 mk. 57

IX. KOULUJEN TALOUS

Suomenkielisten kansakoulujen menot. ja tulot kalenterivuonna 1961 Expenditure and income of the Finnish publie elementary schools during the calendar year 1961

M eno t . Expenditut'e Mk. Ma,k! Suomenkielisten kansakoulujen menot (Expenditut'e oJ Finnish schools alone) .. 1) 2 309 5q8 217 Osuus yhteisiin menoihin (Shat'e in common expenditut'e) ...... 7 q76 7q8 Summa (Total) 2 317 02q 965

T u 1 0 t • 1 ncome Koulujen valtionapu (Govet'nment subsidies to the schools) ..••...... 320000000 Valtionapu oppilaiden kesävirkistykseen (Govet'nment subsidies Jot' the pupils' summet' t'ect'eation) ...... 6859800 Muiden kuntien suorittama korvaus (Compensation Jot' pupils Jt'om othet' com- munes) ...... 1 380211 Luontoisetujen korvaukset (Compensation Jot' wages paid in kind) ...... 8 391 217 Kouluhuoneistoja käyttäneiden seurojen suorittama korvaus valaistuksesta ym. (Compensation Jot' lighting etc. paid by societies having used school pt'emises) .. 1 6lo1 22q Kouluhuoneistojen tilitysvuokrat (Rents Jot' school pt'emises) ...... q6 091 095 Summa (Total) 38q 363 5lo7

Kertomusvuonna oli oppilaita keskimäärin 30585. Nettokustannukset oppilasta kohden olivat 65 q69: 89 mk ja bruttokustannukset 78 036: 7q mk. Nettokustannusluku ei ole lopullinen, koska v:n 1961 valtionavun loppuerää ei ollut vielä saatu laskelmaa tehtäessä.

1) Lisäksi käytettiin 80193 521 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja.

5 RUOTSINKIELISET KANSAKOULUT Kalenterivuonna 1961

SWEDISH PUBLIC ELEMENTARY SCHOOLS Calendar year 1961

1. JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT

] ohtokunta. Ruotsinkielisten kansakoulujen henkilökuntaan kuuluivat kertomusvuonna seu­ raavat .kaupunginvaltuuston valitsemat henkilöt: puheenjohtajana kanslianeuvos Gunnar Mo­ deen. varapuheenjohtajana raitiovaununkulj. Paul Nyström.· jäseninä fil.maist. Gunnar Asp­ lund. sosionomi Tor Högnäs. rouva Kerstin Meinander ja fil.maist. Halvdan Ström sekä opettaja­ kunnan edustajana opett. Selim Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli rehtori Leo Backman. Johtokunnan sihteerinä toimi fil.maist. Henry Backman. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 312 asiaa. Saapunei­ den kirjelmien lukumäärä oli 875 ja lähetettyjen 1970. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (opetustoiminta) vahvistettiin työajat ja lupapäivät (27.1.18 §. 4.4.100-101 §. 12.9. 229-230 §. 11.12.289 §); päätettiin täydentää vuosisuunnitelmaa (27.1. 23 §); hyväksyttiin uusi opetussuunnitelma 1.9. 1961 alkaen (21.6. 170 §); vahvistettiin lukuvuoden 1961/62{luokka­ jako (12.9.20 §);päätettiin koulutarpeiden hankinnasta (12.9.210 §); hyväksyttiin lukuvuo­ den 1960/61 toimintakertomus (21.9.236 §); hyväksyttiin liikunnanneuvojien työsuunnitelmat (21.9.237 §); hyväksyttiin koulujen vuosisuunnitelmat (25.10.256 §); hyväksyttiin uusia oppi­ kirjoja (25.10.258 §); vapautettiin oppilaita oppivelvollisuuden suorittamisesta tai uskonnon­ opetuksen kuuntelemisesta sekä siirretHin oppilaita apu-. tarkkailu- tai muille erityisluokille (27.1. 34-38 §. 22.3.82-83 §. 4.4.106 §.9.5. 132-134 §. 21.6.182-183 §. 12.9.243-244 §. 25.10. 274-276§. 11.12.308-310§); (virat ja palkat) valittiin tp.toimistoapulainen v:ksi 1961 (27.1. 25 §); päätettiin korottaa työsopiniussuhteessa olevien henkilöiden palkkoja (27.1. 30 §. 22.3.81 §. 4.4.105 §. 12.9.202 §); päätettiin palkata sijaiset talonmies-Iämittäjien viikkolevon ajaksi (9.5. 126 §); valittiin seitsemän vakinaista opettajaa (9.5. 129 §); valittiin koulujen johtajat toimikaudeksi 1961-1965 (29.5.149 §); jaettiin virkavaltakirjoja (29.5. 154 §. 11.12.301 §); määrättiin johtajat ja apulaisjohtajat kesäsiirtoloille (21.6.171 §); täydennettiin koulunjohtajien vaali (12.9. 216-217§); valittiin koulukirjastonhoitajat (25.10.264 §); (k ii n­ te i s t ö t) päätettiin poikien kansalaiskoulun Vallilan kansakouluun siirron aiheuttamista muutostöistä (10.2. 48 §. 14.2. 51-52 §. 9.5. 121 §); päätettiin koulukiinteistöjen perusparannus­ ja korjaustöistä (14.2. 53 §. 9.5. 122 §. 29.5. 148 §. 21.6. 185 §); luovutettiin huonetiloja kansa­ koulujen silmä- ja korvapoliklinikan käytettäväksi Kruununhaan kansakoulusta (22.3. 74 §); päätettiin luovuttaa kouluille kuuluvaa maata viljelysta,rkoituksiin (12.9.215 §); päätettiin vuokrata kouluhuoneisto Etelä-Kaarelasta (12.9. 211 §); päätettiin kouluhuoneistojen luovutta­ misesta ulkopuolisten käyttöön (12.9.228 §); (a v u s t u k s e t) valittiin kansakoulujen ta­ loudenhoitajan hoidossa olevien rahastojen tilintarkastajat (27.1. 24 §. 11.12.307 §); myönnet• tiin kansakoulujen taloudenhoitajalle vastuuvapaus v:n 1960 rahastojen hoidosta (22.3. 73 §); 59 jaettiin oppilas apurahat (29.5. 155 §. 21.6. 179 §. 25.10. 263 §. 11.12. 306 §); päätettiin stipendi­ varojen sijoituksesta (21.6. 177 §); jaettiin stipendejä opettajille Alex. Ärtin rahastosta (12.9. 21ll §. 11.12.299 §); hyväksyttiin vaatteita, kenkiä ym. varattomille oppilaille jaettaessa nou­ datettavat perusteet (11.12. 293 §); (m u u t a s i a t) valittiin väestönsuojeluohjaaja ruotsin­ kielisille kansakouluille (9:5. 123 §); päätettiin poikien kansalaiskoulussa tarvittavien koneiden, työkalujen ja kalusteiden hankinnasta (21.6. 17!l §. 12.9. 208-209 §); valittiin johtokunnan edustaja nuorisotyölautakwitaan (11.12.290 §); vahvistettiin kansakoulujen taloudenhoitajan hankintaoikeus v:ksi 1962 (11.12.292 §). Esitykset. Johtokunta teki kertomusvuonna esityksiä asioista, jotka mm. koskivat: (0 p e- . t u s toi m i n t a) tarkkailuluokan perustamista kansalaiskouluun (29.5. H6 §); (v i r a t j a p a 1 k a t) 10 varsinaisen kansakoulun viran lakkauttamista (~.~. 102 §); kahden avoinna ole­ van opettajanviran täyttämättä jättämistä 1. 8. 196~ saakka (29.5. 152 §); vakinaisen siivoo­ janviran lakkauttanlista (12.~. 218 §); viranhaltijain oikeuttamista sivutoimen hoitamiseen (21.6.178 §. 25.10.265 §); Malmin veistokoulun kiinteistön sekä irtaimiston luovuttamista suomenkielisten kansakoulujen hallintoon (9.5. 127 §); koulukiinteistöjen perusparannus- ja muutostöiden toimittamista (9.5. 136 §. 29.5. H7 §, 21.6. 172 §. 12.9. 206 §); virka-asuntojen järjestämistä Malmin ja Oului:tkylän kouluihin (21.6. 175 §, 21.9. 238 §); koulutaloista luovu­ tettavien huonetilojen vuokrien tarkistamista (21.6. 176 §); määrärahan myöntämistä Tapani­ lan koulussa sattuneestatulipalosta aiheutuneita korjaustöitä varten (25.10.260 §); koulujen vahtimestareiden puhelimien määräämistä virkapuhelimiksi (25.10.273 §); (m u u t a s i a t) suojatien merkitsemistä Herttoniemen koulun kohdalla (22.3.76 §); v:n 1959 tulojäämien ti­ leistä poistamista (27.1. 26 §); varastetun irtaimiston tileistä poistamista (27.1. 27 §); varojen myöntämistä vahvistinlaitteiden hankkilniseen huonokuuloisten luokalle (~.~. 10~ §); määrä• rahan myöntämistä opettajien väestönsuojelukurssiin osallistumista varten (25.10.259 §); oi­ keuden myöntämistä eräiden tilien ylittämiseen (25.10.272 §, 11.12. 29~-296 §); erään asian­ tuntijapalkkion maksamista (11.12. 298 §). Lausunnot. Johtokunta antoi kertomusvuonna lausuntoja asioista. jotka mm. koskivat: (k iin t e i s t ö t) Kruununhaan kansakoulun viemärijohtojen uusimista (22.3. 70 §); Oulun­ kylän kansakoulun vajarakennuksen piirustuksia (22.3. 71 §); Vallilan kansakoulun muutos­ töiden pääpiirustuksia (22.3. 72 §); v:n 1960 kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien ker­ tomusta (~.~. 99 §); kansakoulujen silmä- ja korvapoliklinikan siirtämistä Kruununhaan kansa­ kouluun (21.6.169 §); koulujen luona olevia liikennemerkkejä (12.9.205 §); Kansakoulukujan leventämistä (12.9. 231 §); (m u u t a s i a t) matka-apurahojen myöntämistä opintomatkoja varten (22.3. 75 §); kaupunginreviisorin esitystä kansakoulujen ;kirjanpidon tarkistamisesta sekä kansakoulujen ohjesäännöstä (27.1. 19-20 §); kansakoulujen tarkastajan esitystä alaikäisten lastenlääkärintarkastuksesta (27.1. 21 §). Virkailijat. Ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastajana toimi fil.maist. Hilding Cavonius sekä kansakoulujen taloudenhoitajana ja sihteerinä fil.maist. Henry Backman. Kansliassa oli kirjanpitäjänä rouva Göta Ekholm, toimistoapulaisina m ..1Vat MakLis Ahlgren ja Rakel Fred­ rickson, viimeksi mainittu tilapäisenä. sekä rouva Märta Collen. joka hoiti oppivelvollisten lasten luetteloa. Miespuolisena liikunnanneuvojana oli voim.opett. Tor W. Lindholm ja nais­ puolisena voim.opett. Thua Heikkinen. Suullisen esitystaidon· neuvojana. toimi rO'lva Anna­ Maja Holm-Bergfors. Kilnslian vahtimestarina oli J. Backa.

II. VIERAILUT

Valtuuskuntia ja yksityisiä opettajia etupäässä Pohjoismaista ja kotimaasta kävi kertomus­ vuonna tutustumassa kouluihin ja kuuntelemassa opetusta. Niinikään vieraili kouluissa eri kaupunkien kansakouluhallinnon edustajia. Kansakoululaitoksen organisaatio sekä koulujen rakennus- ja sisustuskysymykset olivat vieraiden kiinnostuksen kohteina. Erityistä mielen­ kiintoa herätti kansalaiskoulun organisaatio. 60

III. KOULUMUODOT

Luokkien lukumäärä syyslukukaudella Number oJ classes, Autumn term

Näistä Luokka' Class opettaja Koulumuoto ·Type 0/ school luokkia Teaclle,'s I II 111 IV V VI I I I I I VII lVIII ISumma Total classes Varsinainen kansakoulu '. Actual public ele- mentary school ...... 26 28 26 23 7 8 - - 117 96 poikaluokkia (boys' classes) ...... - - 1 1 - 1 -- 3 3 tyttöluokkia (girls' classes) ...... - - 2 2 - 1 - - 5 3 sekaluokkia (mixed classes) ...... 26 28 22 20 7 6 - - 109 89 Kansalaiskoulu· School /or citizens ...... ------6 6 10 10 poikaluokkia (boys' classes) ...... ------3 2 5 5 tyttöluokkia (girls' classes) ...... ------2 2 lo lo sekaluokkia (mi!lfed classes) ...... ------1 1 1 Summa (Total) 26 28 25 23 7 8 5 5 127 105

Apukoulu . School /or backwal'd childl'en ...... 1 1 1 1 1 2 2 2 10 Tarkkailuluokat . Classes /01' problem children 1 1 - 1 1 1 1 1 ~ 3 Erityisluokat . Special classes ...... - 2 2 2 2 1 1 - 10 4 Summa (Total) I 28 I 32 I 28 I 27 I 11 I 12 I 9 I 8 I 155 I 122

IV. KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄ

Lukuvuoden 1960/61 alussa oli oppilaita 3 395. Lukuvuoden aikana otettiin 98 uutta oppi­ lasta ja 129 erosi. Eroamissyyn mukaan nämä jakaantuivat seuraavasti:

Lukuvuoden 1960/61 kuluessa eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmitettyinä Pupils having leJt school, grouped according to the reason Jor their leaving

Luku Muutto kaupungin toiseen kansakouluun (Removal to another public elementary Number % school in the city) ...... 53 lo1.I Muutto toiselle paikkakunnalle (Removal to another place) ...... 56 lo3.4 Siirretty koulukotiin (Taken to a school home) ...... 6 lo.7 Koulunkäynnin keskeyttäminen (School-attendance discontinued) ...... 7 5.4 Muu tai tuntematon syy (Some other or unknown reason) ...... 7 5.4 Summa (Totat) 129 100.0 61

Lukuvuoden päättyessä oli oppilaita 3 36~, joiden jakautuminen opiskelun tuloksen mu­ kaan oli seuraava:

Oppilaat lukuvuoden 1960/61 päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä Pupils at the end of the school year 1960/61 grouped according by the results of their studies Sai päästökirjan tai erotodistuksen: Having received the school-Ieaving I,uku N .....ber % certiJicate: kansalaiskoulusta (from a school JOI' citizens) ...... 183 5.' apukoulusta (from a school JOI' backward children) ...... 21 0.6 tarkkailuluokilta (Jrom classes JOI' problem children) ...... 2 0.1 Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (Moved up to the next class) ...... 2962 88.1 Siirrettiin ehdollisesti lähiunä ylemmälle luokalle (Moved up conditionally -to the next class) ...... 141 ~.2 Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) ...... 55 1.6 Summa------(Total) 3364 100.0 Kevätlukukaudella 1961 eri kouluihin pyrkineet oppilaat Applications for admission to various types of schools I,uku Koulu· School N .....ber Oppi)touluun (Secondary school) ...... " ...... " ...... 601 Ammattikouluun (Trade school) ...... ~7 Kauppakouluun (Commercial school) ...... 5 Muuhun kouluun (Some other school) ...... 8

Lokakuun 20 p:nä 1961 kerättiin lukuvuoden 1961/62 oppilaista yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavista asetelmista:

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1961 Pupils, 20th October 1961 I,uku I,uku Ikä" Age N ..mber % Sukupuoli· Sex N .....ber % 6 vuotta (years) ...... 23 0.7 Poikia (Boys) ...... 1597 51.1 7 & ...... 596 19.0 Tyttöjä (Girls) ...... 1528 ~8.9 8 ...... 612 19.6 Äidinkieli " N ative language 9 » ...... 572 18.3 10 ~ ...... ~96 15.9 Suomi (Finnish) ...... 142 ~.r. 11 » ...... 2Q5 6.6 Ruotsi (Swedish) ...... 2971 95.1 12 ...... 196 6.8 Muu kieli (Other language) . ... 12 .0 .• 13 ...... 176 5.6 Henkikirj. paikka . Domicile 14 ...... 147 ~.8 15 » ...... 91 2.9 Helsinki ...... 3 O~O 97.s 16 » ...... 11 0 .• Muu (EIsewhere) ...... 85 2.7 Koulu· School Varsinainen kansakoulu (Actual public elementary school) luokat 1-11 (classes 1-11) ...... 1 231 39 .• luokat UI-VI (classes III-VI) ...... 1 ~5~ ~6.5 Kansalaiskoulu (School JOI' citizens) ...... 275 8.8 Apukoululuokat (Classes JOI' backward children) ...... 116 3.7 Ta.r~ailuluokat (Classes JOI' problem children) ...... '~.0.6 M"mit erify"isluokat (Other special classes) ...... 30 1.0 62

Asunto kailpunginosittain1 ),.' Residenee by City Ward Kantakaupunki (The Aetual City Area) Esikaupungit (The Suburbs) Luku, Luku', Number % Number % 1. Kruununhaka 117 3.8 31>Lauttasaari ...... 231 7 .• 2. Kluuvi ...... ; .. 9 0.3 30. Munkkiniemi ...... , ...... 229 7.3 3. Kaartinkaupunki ...... 38 1.2 Siltä: Munkkivuori .. , ...... ,...... 72 ,2,3 4., 20. Kamppi, Länsisatama .... 143 4.6 29. Haaga ...... '. 170 '5.5 5. Punavuoret ...... '. 72 2.3 Siitä: Ete1ä-Haaga ...... ,89 2,2 6. Eira...... 95 3.0 46. Pitäjänmäki ...... 41 1.3 7. Ullanlinna ...... 183 5.9 32. Konala ...... • ...... 20 0.6 8. Katajanokka ...... 41 1.8 33. Etelä-Kaarela ...... 75 2.4, 9. Kaivopuisto ...... 13 0 .• 28. Oulunkylä ...... 142 4.5 10., 19. Sömäinen, Mustikkamaa, Siitä: Maunula, Pirkkola ...... ",...... 100 3,2 Korkeasaari ...... 44 1.4 34. Pakila...... 25 0.8 11. Kallio ...... 86 2.8 35. Tuomarinkylä ...... 1 0.0 12. Alppiharju ...... 49 1.6 36.,37; Viikki, Pukinmäki 21 0.7 13. Etu-Töölö ...... 129 4.1 38. Malmi ...... 39 1.2 14.Taka-Töölö ...•...... : .. 173 5.5 39. Tapaninkylä ...... 43 1.. 15. Meilahti ...... 73 2.8 41. Puistola ...... 12 0 .• 16. Ruskeasuo ...... 22 0.7 40. Suutarila ...... 11 0.4 17. Pasila ...... 7 0.2 42. Kulosaari ...... 49 1.6 18. Laakso ...... 17 0.5 43. Herttoniemi ...... 227 7.3 21. Hermanni ...... 22 0.7 Siitä: Roihuvuori ...... 44 1.4 22. Vallila .. .- ...... 84 2.7 44.,48. Tammisalo, Vartiosaari .. 8 0.3 23. Toukola ...... 26 0.8 45. Vartiokylä ...... 81 2.6 24. Kumpula ...... 26 0.8 47. Mellunkylä ...... 12 0.4 25. Käpylä ...... 95 3.0 49., 50. Laajasalo, Villinki ...... 57 1.8 26. Koskela ...... 15 0.5 51. Santahamina ...... 1 0.0 27. Vanhakaupunki ...... 5 0.2 52.,53. Suomenlinna, Ulkosaaret .. 3 0.1 Muualla ...... 43 1 .•

Perheenpään sosiaaliryhmä • Social status of the head of the family J. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions ete.) 914 29.8 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enterprises, foremen, qualified offiee personnel ete.) ...... 762 24.4 III. Ariunattityöntekijöitä ym. (Skilled workers ete.) ...... 1104 35.3 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) ...... 345 11.0 Oppilaita kaikkiaan (Total of pupils) ...... 3125 100.0

Kansalaiskoulun oppilaat sukupuolen ja opintolinjan mukaan 20. 10. 1961 Pupils of the school Jor citizens according to sex and line af study, 20th Det. 1961

Poikia Tyttöjä Summa Linja' Line of study Boys GiTls Tolal Koneteknillinen (Maehine braneh) ...... 58 58 Yleisteknillinen (General teehnieal braneh) ... ; ...... 76 76 .', Liikelinja (Commereial braneh) ...... 11 ' 14 25 Kotitalous- ja käsityölinja (Household and handieraft braneh) ...... , 116 116 --~------~ Summa (Total) 145 130 275 ' 1) Tarkempi jaottelu ,luokka-asteen mukaan on julkaisussa Tilastollisia kuukausitiefoja Helsingistä 2/1962. 63

Kaikista ruotsinkielisistä kansakoulunoppilaista kävi 170, eli 5., %, suomenkielisissä kou­ luissa ja kaikista suomenkielisistä oppilaista 142, eli 0.5 %, ruotsinkielisissä kouluissa.

V. KOULUHUONEISTOT

Kertomusvuonna oli ruotsinkielisillä kansakouluilla 14 omaa koulutaloa. Malmin veisto­ koulun rakennus luovutettiin vuoden aikana suomenkielisille kansakouluille: ' Suomenkielisten kansakoulujen kanssa yhteisissä koulutaloissa työskentelivät Vartiokylän, Lauttasaaren, Haagan pohjoinen, Haagan eteläinen, Hillerikujan ja Maunulan koulu sekä osa Kaarelan koulua. Kulosaaren koulu toimi vuokrahuoneistossa Ståhlberginkuja 2:ssa. Kaarelan kansakoulussa työskenteli myös yksi suomenkielinen luokka. :

VI. OPETTAJISTO

1. Opettajien lukumäärä

Syksyllä 1961 oli ruotsinkielisissä kansakouluissa seuraava määrä opettajia: Opettajia • T eachers Miehiä Naisia Summa Malo Fo ..."lo Total Vakinaisia (Ordinary) ...... 35 104 139 Väliaikaisia (Temparary) ...... ------7 7 Summa (Talal) 35 -111 146

2. Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset

Kertomusvuonna erosi eläkeiän saavutettuaan apukoulun opettaja Gretha Wikberg 1. 9. Uusiksi vakinaisiksi opettajiksi valittiin 1. 8. 1961 alkaen seuraavat opettajat: kansalais­ kouluun Hebe Illman, varsinaiseen kansakouluun Marianne Ittonen, Roger Lindholm, Elisabeth Lundell, Helena Meinander ja Gunnel Pomren sekä huonokuuloisten luokalle. Vera Löfgren.

3. Koulujen johtajat

Koulujen johtajina toimivat kertomusvuonna seuraavat opettajat: Annankadun koulussa Brita N:yberg, Vartiokylän koulussa Pehr Back, Kulosaaren koulussa Elsie Juslin, Cygnaeuk­ sen koulussa Vide Strandvik, Lauttasaaren koulussa Greta Nordlund, Haagan pohjoisessa kou­ lussa Lars-Johan Jansson, Haagan eteläisessä koulussa Celius Björkstam, Herttoniemen kou­ lussa John Söderman, Hillerikujan koulussa Marianne ittonen 1. 8. alkaen, Käpylän koulussa Mirjam Taubert, Kruununhaan koulussa Birger Fors 31. 7. saakka ja sen jälkeen Beda Krean­ der, Kaarelan koulussa Clary Kvikant, Malmin koulussa Marta Wagner, Munkkiniemen kou­ lussa Brita Strömsten, Maunulan koulussa Erik Lundell, Pitäjänmäen koulussa Axel Lindgre~, Tapanilan koulussa Hjördis Sandberg, Topeliuksen koulussa Gudrun Söderholm, Vallilan kou­ lussa Helmi Hellström, Oulunkylän koulussa Helge Rosenqvist, Kruununhaan apukoulussa Ulla Holmström ja Vallilan kansalaiskoulussa_1. 8. alkaE7n Arthur Collen.

4. Palkkaus

Ruotsinkielisissä -koulUissa noudatettiin opettajien palkkauksessa samoja normeja kuin suomenkielisissäkin kouluissa. Palkkoja on lähemmin selostettu sivuilla 28-31. 5. Opettajakokoukset ja kurssitoiminta

6pettajakokoukset. Säännöllisten vanhempainkokousten, aineopettajien ja johtajien kokous­ ten sekä pienehköjen neuvottelutilaisuuksien lisäksi kokoontui opettajisto 8. 11. yleiseen opet­ tajainkokoukseen Vallilan kansakouluun. Kansakoulujentarkastaja aloitti kokouksen luomalla yleiskatsauksen ajankohtaisiin kouluongelmiin. Konsulentti Nils Presto Ruotsista puhui kan­ sanmusiikista koulun piirissä ja selvensi esitystään soittamalla erilaisia kansansoittimia. Ruot­ sinkielisen kouluradion päällikkö puhui lisäksi aiheesta Joukkotiedotusvälineet koulun palve­ luksessa. Ohj~lmaan kuului myös keskustelu aiheesta Lapsemme ja TV osanottajina toimitt. Fr. Hackman, lääket.tri H. Forsius, fil.maist. G. Brotherus, rouva G. Hustich, fil.maist. P. Hägglund ja opett. E. Fager. Keskustelu, johon muutkin kokouksen osanottajat yhtyivät, päät• tyi TV:n johdolle esitettyyn lausuntoon. Osanottajat saivat lisäksi tilaisuuden käydä katso­ massa kansalaiskoulun uusia työpajoja. Kurssitoiminta. Em. yleisen opettajainkokouksen jälkeen esitteli konsulentti Nils Presto kaikissa kouluissa, missä opetuksesta huolehti aineopettaja, menetelmäänsä opettaa oppilaita ymmärtämään kansanmusiikkia ja sen edustamia kulttuuriarvoja. Kaupungin ruotsinkielisten kansakoulujen väestönsuojelun ohjaajana osallistui liikunnan­ neuvoja T. w. Lindholm toukokuun alussa väestönsuojelun ohjaajien kurssiin, jonka olivat jär• jestäneet sisäasiainministeriö ja väestönsuojelutoimisto. Lokakuun alussa alkoi opettajien suomenkielinen väestönsuojelukurssi, jonne valittiin myös neljä opettajaa ruotsinkielisistä kansakouluista. Kurssi käsitti 25 tuntia ja sen aikana viitoi­ tettiin opettajien tulevien väestönsuojelukurssien opetussuunnitelma. Ensimmäinen ruotsin­ kielinen kurssi pidettiin marraskuun puolivälissä. Osanottajia oli kolmisenkymmentä ja kurssi käsitti 20 tuntia. Tarkoituksena on, että kaikki opettajat suorittaisivat 14-tuntisen väestön• suojelukurssin.

6. Valiokunnat ja komiteat

Kertomusvuonna olivat toiminnassa seuraavat johtokunnan asettamat komiteat: koulukir­ jastokomitea, johon kuuluivat kansakouluntarkastaja H. Cavonius puheenjohtajana, opett. L.-H. Holmberg sihteerinä sekä opettajat Greta Albäck, Ilse Hartman ja Brita Nyberg; opet­ tajakokousten valmistelukomitea, jonka muodostivat kansakouluntarkastaja H. Cavoniuksen puheenjohdolla opettajat P. Back, E. Cederlöf, Ulla Lagerbohm, Ruth Olin, Viola Segerstam ja Brita Strömsten; opetusvälineiden ostokomitea, johon kuuluivat puheenjohtajana kansakoulun­ tarkastaja H. Cavonius, kansakoulun taloudenhoitaja H. Backman, alakoulun edustajina opet­ tajat Carin Cavonius, Pia Holm ja Helga Schalin sekä yläkoulun edustajina opettajat A. Col­ len, Ilse Hartman ja S. Smeds.

7. Matka-apurahat

Alex. Ärtin perheen rahasto Helsingin ruotsinkielisten kansakoulunopettajien hyväksi -nimisestä rahastosta johtokunta myönsi opettaja Alfred Tallmarkille 9836 mk oppilaiden pii­ rustusnäyttelyn Tanskaan järjestämistä varten.

VII. OPETUSTYÖ

Kertomusvuonna koulut olivat toiminnassa kevätlukukaudella 9. 1. alkaen 31. 5. saakka ja syyslukukaudella 1. 9. alkaen 21. 12. saakka. Työpäiviä oli yhteensä 200, kevätlukukaudella 109ja syyslukukaudella 91. Pääsiäisloma oli 30.3. - 3.4. ja muut lupapäivät 4.2., 26.2.- 5. 3., 23. 9., 10, 10., 6. 11. sekä 6. 12. 65

Viikkotuntien lukumäärä selviää tuonnempana olevista taulukoista. Oppitunnit olivat seu­ raavina aikoina: varsinaisessa kansakoulussa klo 8-12, 8-13, 9-13, 9-H, 12-16 ja 12-17; kansalaiskoulussa klo 8-H, 9-15, 10-16 ja 11-18; apukoulussa klo 9-H ja 11-16; tark- kailuluokilla klo 9-H; erityisluokilla klo 9-H. .

2. Viikko tuntien jako

Opetuksessa noudatettiin seuraavia asianmukaisesti vahvistettuja opetussuunnitelmia:

Varsinaisen kansakoulun viikkotuntien lukumäärä kevätlukukaudella Number of lessons per week in the actual public elementary school, Spring term

Luokka . Clas. Oppiaine· Suhjeet ISumma Totaj . I 1 I II I III I IV I v I VI Uskonto (Religion) ...... 2 2 2 2 2 2 12 Ympäristöoppi ja askartelu1) (Loeal geog,.aphy and oeeupying) 1) ...... 4 3 - --- 7 Äidinkieli : (Native language): lukeminen (,.eading) ...... } 4 4 3 3 kirjoitus (W1'iting exe,.cises) ...... 10 11 6 6 5 5 } 57 Historia (History ) ...... --- - 4 4 8 Kotiseutuoppi ja maantietoS) (Loeal geog,.aphy, geo- g,.aphy) 2) ...... •...... •....•...... •...... - - 3 5 2 2 12 Luonnontieto (N atu,.al seience) ...... -- - - 3 3 6 Laskento ja mittausoppi ( A ,.ithmeties, geomet,.y) ... 4 4 5 5 5 5 28 I Piirustus (Drawing) ...... -- 2 2 2 2 8 Käsityö ja veisto (Handie,.aft, woodwork) ...... - 2 2 2 • 2 2 10 Voimistelu ja urheilu (Gymnasties, sporls) ...... -- 2 2 2 2 8 Laulu8) (Singing) 8) ••••..•....••..•••..•...••••••...... •••• 2 2 2 2 2 2 12 Summa (Tolal) I 22 I 24 I 28 I 30 I 32 I 32 I 168

Jos uskontoa haluttiin 3 viikkotuntia, varattiin historiaan 3 tUntia 4:n asemesta. I luokat ja I ja II yhdistetyt luokat jaettiin kahteen erikseen opetettavaan ryhmään yh­ dellä äidinkielen, yhdellä laskennon ja kahdella käsityön viikkotunnilla, jos luokan oppilas- määrä ylitti 20. . II luokat jaettiin kummallakin käsityötunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään, jos oppilasmäärä ylitti 20. III luokat jaettiin kahteen erikseen opetettavaan ryhmään neljällä tunnilla lähinnä äidin• kielessä ja laskennossa, jos luokan oppilasmäärä ylitti 30. IV luokat jaettiin kahteen erikseen opetettavaan ryhmään kahdella äidinkielen ja laskennon viikkotunnilla, jos oppilasmäärä ylitti 30. Jos III-VI luokilla yksistään poikien tai tyttöjen lukumäärä ylitti 20, jaettiin luokka tai oppilasryhmä veistossa ja käsitöissä kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.

1) Lisäksi käsitöitä I luokalla. - 1) Handie,.afl in class I. - S) Luonnontietoa IV luokalla. - 2) Natural seienee in elass IV. - 8) I,aulua ja leikkejä I-II luokilla. - 8) Singing and playing in classes I -II. 66

Varsinaisen kansakoulun viikkotuntien lukumäärä syYslukukaudella Number 0/ lessons per weeJr, in th,eactual public elementary school, Autumn term

Luokka' Class Summa Oppiaine' Subteet Total I II III IV V VI

Uskonto (Religion) ...... 2 2 2 2 2 2 12 Ympäristöoppi (Loeal geography) ...... 2 3 - -- - 5 Äidinkieli: (Native language) .. lukeminen (reading) ...... } t. t. 3 3 10 11 58 kirjoitus (wl'iting exereises) ...... 7 6 5 5 } Historia (History) ...... --- - t. t. 8 Kotiseutuoppi -ja maantietoI) (Loeal geography geo- graphy) 1) ...... - - 3 5 2 2 12 Luonnontieto (Natural scienee) ..... ; ...... ---- 3 3 6 Laskento ja mittausoppi (Arithmeties, geometry) ... 4 t. 6 5 5 5 29 Piirustus (Drawing) ...... -- 2 2 2 2 8 Käsityöt ja veisto (Handieraft, woodwo,.k) ...... 3 2 2 2 2 2 13 Voimistelu ja urheilu (Gymnasties, sports) ...... 1 1 2 2 2 2 10. Laulu (Singing)- .... , ...... 1 1 2 2 2 2 10 Suomenkieli, vapaaehtoinen (Finnish, elective) ...... - -' - (2) (2) (2) (6) Summa (Tolal) 1 23 1 2t. 1 30 I !JO 1 32 1 32 1.171

Käsityötuntien lisäys 1 luokalla on lähinnä tarkoitettu askarteluun ympäristöopin yhtey­ dessä. Jos 1 luokalla (tai öpetnsryhmässä, johon kuuluu 1 ja II luokka-asteen oppilaita) on oppi­ laita vähintään 25, jaetaan luokka tai ryhmä kahdella äidinkielen viikkotunnilla ja yhdellä laskennon viikkotunnilla. . . Jos oppilaita on II luokalla vähintään 25, jaetaan luokka yhdellä äidinkielen vllkkotunnilla ja kahdella laskennon viikkotunnilla: Käsityön ja veiston opetusryhmään ei yleensä saisi kuulua enempää kuin 20 oppilasta.

1) Luonnontietoa IV luokalla. - 1)- Natural scienee in class IV. 67

Kansalaiskoulun viikkotuntien lukumäärä, poikien teknilliset linjat Number oJ lessons perweek in, the schoöl Jor citizens, technical branches

Yleisteknillinen KonetekniJlinen linja linja General 'echnical Afa.chinl b,a1Jch Oppiaine . Subjeet bl'anch Luokka' CI"s, VII VIII VII VIII

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion or history 01 ;'eligions and ethics) ...... 1 1 1 1 Äidinkieli: (N ative language) " suullinen esitystaito ja kirjallisuus (oral delivery and litel'atul'e) 2 2 2 2 kirjoitus (Wt'iting) ...... 2 2 2 2 Suomen kieli (l'innish) ...... 3 3 3 3 Laskento (A I'ithmelics) ...... 2 3 3 3 Kirjanpito (Book keeping) ...... 1 1 1 '1 Yhteiskuntaoppi (Social knowledge) ...... 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Choice 01 pI'olession) ...... : .. 1 1 1 1 Terveysoppi (Hygienel" ...... 1 1 1 1 Voimistelu ja 'urheilu (Gymnastics and SPOl'ts) ...... ; ...... 2 2 2 2 Luonnonoppi (N atuI'al science) ...... ; ...... 2 2 4 5 Luonnonopin työharjoitukset (NatuI'al scienees in practiee)' ...... -, 5 10, Metallityön '(puutyön) ammattitieto (Metalwol'k 01' woodwol'k. theory) ...... 1 1 Metallityö (puutyö) (Metalwol'k 01' woodwol'k) ...... 6 8 Puutyö (metaIlityö) (Woodwol'k 01' metalwol'k) ...... : .. . 3 3 3 Kotitalous (Household eeonomy) ...... 3 3, Ammattipiirustus, (PI'olessional design) ...... 2 ,2 1 1 ------+----~----~----~------Summa (Total) I 34 34 34 34.

Kansalaiskoulun viikkot.untien lukumäärä, tyttöjen käsityö- ja kotitalouslinjat Number oJ les~ons per week in the school Jor citizens, handicraJt and household branches

Yhteinen linja KäsitYOlinja Kotitalouslinja G","al H"ndiCT"tt I Household , bra""h branch Oppiaine' Subjeet br"""h I Luokka' Class VII VIII

uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion 01' history 01 religions and ethies) ...... '...... 1 1 1 , Äidinkieli: (N ative language),' suullinen esitystaito ja kirjallisuus (ol'al, delivery and ! litel'ature) .;; ...... ' .. ;' .... : ...... ; .... : .. ,...... 2 2 2 kirjoitus (writing) ...... 2 2 2 Suomen kieli (Finnish) ...... 3 3 3 Laskento (Arithmetics) .... :.;., .... ;...... 2 2- 2 Kirjanpito (Book keeping) . :...... 1 1 1 Yhteiskuutaoppi (Social knowledge) ...... :...... 2 2 2 I Ammatinvalintaoppi (Choice 0/ prolession)...... 1 1 1 Terveysoppi. lasten- ja sairaanhoito (Hygiene. nUl'sing) ... 2 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics'and .

Kansalaiskoulun viikko tuntien lukumäärä, liikelinja Number oJ lessons per week in the school Jor citizens, commercial branch

Liikelinja . Com",,,,.c',JI branch Luokka . CltUS

Oppiaine . Subject VII VIII Pojat Tytöt Pojat Tytöt Bays Crtrls Bay. Crtrl!

Uskonto (uskontojen historia ja siveysoppi) (Religion OY histol'Y of I'eligions and ethics) ...... 1 1 1 1 Äidinkieli: (Native language): suullinen esitystaito ja kirjallisuus (ol'al delivel'Y and litel'atul'e) 2 2 2 2 kirjoitus (uwiting) ...... 2 2 2 2 Suomen kieli (Finnish) ...... 4 4 4 4 Kauppalaskento (Commel'cial af'ithmetics) ...... 4 4 4 4 Kirjanpito (Book keeping) ...... 2 2 2 2 Yhteiskuntaoppi (Social knowledge) ...... 2 2 2 2 Ammatinvalintaoppi (Choice of pl'ofession) ...... 1 1 1 1 Terveysoppi (Hygiene) ...... 1 1 Terveysoppi, lasten- ja sairaanhoito (Hygiene and nUf'sing) ...... 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and SPOl'ts) ...... 2 2 2 2 Kauppaoppi ja myyntitekniikka (Theof'Y of commef'ce and sales technique) ...... 3 2 1 2 Talousmaantieto ja tavaraoppi (Commel'cial geography and know- ledge of mel'chandise) ...... 2 2 2 2 Konekirjoitus (Typing) ...... 4 4 3 4 Metallityö (Metalwol'k) ...... 3 3 Kotitalous (Household economy) ...... 3 3 3 Ammattipiirustus (Pl'ofessional design) ...... ;.;...;,. ..;,;..;.; ...;,. ..;,;..;.; ...;,. ..;,;..;.; ...;,. ...;,..;.; ...;,.. +-_.:....---+-...... :;~+-....;;,..-t--~-1 1 1 1 Summa (TotaZ) I 34 34 34 34

Viikkotuntien lukumäärä apukoulussa Number oJ lessons p~r week in the school Jor backward children

Luokka· CltUS

Oppiaine . Subject VI VII VIII 1 II III IV V I I I P·B T·G P·B T·G P·B T·G Uskonto (Religion) ...... 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 Äidinkieli: (Native language): lukeminen (I'eading) ...... 5 5 8 8 8 6 6 6 6 6 6 kirjoitus (uwiting) ...... 5 5 ------Laskento (A I'ithmetics) ...... 3 3 3 4 4 4 4 4 4 3 3 Kotiseutuoppi (Local geography) ...... 2 2 ------Maantieto, luonnontieto, piirustus (Geo- gl'aphy, natul'al science, dl'awing) ...... - - 4 5 5 3 3 3 3 1 1 Kansalaistieto (Civic knowledge) ...... ------1 1 Laulu (Singing) ...... - - 1 1 1 - 1 - 1 - 1 Voimistelu (Gymnastics) ...... 1 1 2 2 2 3 2 3 2 3 2 Käsityö ja veisto (Handicraft and wood- wOl'k) ...... 6 6 6 6 8 10 6 10 6 16 6 Kotitalous (Household econo~y ) ...... ------8 - 8 - 10 Veisto (Woodwol'k) ...... - - - - - 4 - 4 - -- Ammatinvalinta (Choice of pf'ofession) ... ------1 1 1 1 Suomen kieli, vapaaehtoinen (Finnish, elective) ...... - - - --I - - (2) (2) (2) (2) Summa (Total) I 24 I 24 I 26 I 28 I 30 32 I 32 32 I 32 I 32 i 32 , 69

V luokalla voitiin ,. viikkotuntia vaihtaa kotitalouteen, jolloin tyttöjen käsityötunnit lisään• tyivät 6:een; pojat saivat silloin lisää 1 laskentotunnin ja 1 äidinkielen tunnin. VI ja VII luokilla pojat voivat vaihtaa" veistotuntia kotitalouteen. Tarvittaessa voitiin 2 veistotuntia vaihtaa laskentoon.

3. Oppikirjat

Opetuksessa käytettiin seuraavia johtokunnan hyväksymiä oppikirjoja:

Varsinaisessa kansakoulussa: Uskonnossa: Rosenqvist, Biblisk historia för folkskolan; Virsikirja, Raamattu ja V-VI luokalla Katkismus. Ä'idinkielessä: Andersson-Vesterlund, Läsebok för de små I-II; Cavonius, Vår läsebok I-VI, Steg för steg; Cavonius - v.Schoultz, Vi på Solgård, Mera om Solgård; Runeberg, Fänrik Ståls sägner; Nybond-Smeds, Lärobok i svenska III. Oikeinki~joituksessa: Malmberg, Övningsuppgifter i rättskrivning; Hassler-Göransson• Sjöholm-Almen, Arbetsuppgifter och rättskrivningslära I-III; Cavonius-Malmberg, Öv• ningar i spräklära I-IV; Svensk ordlista; Lilius - v. Schoultz, Vår rättskrivningsbok IV; Nybond-Smeds, Rättskrivningslära och språklära. Ympä~istöopissa: Sahlberg, Vår Hemstad Helsingfors. Maantiedossa: Sahlberg, Lärobok i geografi, osat I ja II; Kartasto; Forsander-Back­ Jämer, Geografi I. Histo~iassa: Estlander, Världshistoria och världskultur sekä Finlands historia. Laskennossa ja mittausopissa: Cavonius-Falck, Vår räknebok ja harjoitusvihko Räkne• mästaren; Cavonius-Cavonius-Lilius, Räkna rätt; Regnholm, Den roliga räkneboken I-II. Laulussa: Törnudd, Sångkurs för folkskolan; Aulen-Norrmen-Wickström, Första sång• boken I luokalla; Segerstam, Vår sångbok (yläkoulussa); Cederlöf-Salonen, Musik i skolan. Luonnontiedossa : Sahlberg, Folkskolans naturlära. Suomen kielessä (vapaaehtoinen aine): Kotkatlahti-Grotenfelt, Lär er finska; Streng, Suo­ men kielen alkeet; Runeberg, Pikku oppikirja; Kihlgren, Pikku opas.

K ansalaiskoulussa:

Uskonnonhisto~iassa: Hj. Holmqvist, Bilder ur kyrkohistorien. Aidinkielessä: Hollmerus-Saxen, Svensk prosa I-V; Rundt, Svensk sång i Finland; Tång, Svensk sång, Svensk läsebok; Lundqvist-Winqvist, Skriv och stava rätt III; Vår läsebok VI. Kansalaistiedossa: Merikoski-Öhman, Medborgarkunskap för ungdom; Ottelin, Vårt sam­ hälle; Meinander, Samhället vi lever i; Harjoituskaavakkeita; Merikoski, Ung blir vuxen. Terveysopissa: Finlands svenska scoutförbund, Smä sår ... ; Ringheim, Lärobok i hygien; Westerlund, Första hjälpen vid olycksfal1. Suomen kielessä: Kotkatlahti-Grotenfelt, Lär er finska; Streng, Suomen kielen alkeet; Runeberg, Pikku oppikirja. Laskennossa: Malmberg, Övningsbok i räkning II; Cavonius-Falk, Vår räknebok V; Sand­ ström-Jansson-Ivarsson, Räknebok för folkskolans överbyggnader; Cavonius-Falck- Lind­ holm, Vår räknebok, del VI. Luonnonopissa: Olsoni-Österberg, Lärobok i naturkunnighet; Bergh-Linden, Naturlära för folkskolans överbyggnader, vihot A, B ja C. Aineopissa: Gagner, Arbetskunskap i snickeri. Tekstauksessa: Sainio, Opi tekstaamaan, ·Wu1ffin tekstausvihko. Ki~janpidossa: Forsman, Lärobok i bokföring. 70

Kotitaloudessa: Melander, Hemhush41lningens .,grunqer; Johnsson-Carpentier-B.olin, Fö• dan - hemmet -:- ekot;lomin .. Talousmaantiedossa :, cLind-Västhagen, 'Näringsgeograji pch varukätuledom. Ammatinvalinnassa: Yrkesvalet i medborgarskolan sekii työkirja.

Apukoulussa:

Uskonnossa: Lindholm-Lindskog, Bibliska berätte1ser och samtal; Rosenqvist, Biblisk historia för folkskolan; Raamattu, Katkismus, Virsikirja; .- .'. Äidinkielessä: Borrman-Salminen-Wigforss, Nu ska vi läsa I-V; Malmqvist-Forsberg, Vad var det jag läste; Hassler-Göransson-Sjöholm, Arbetsuppgifter och rättskrivningslära; Stenbäck, Rättskrivningsövningar; Bergh-Bjerre-Haage, Dikt och verklighet. , Laskennossa: Cavonius-Cavonius-Lilius, Räkria rätt I,,-iI; Cavonius-Fal~k, Vår räkne• bok ja harjoitusvihko Räknemästaren. Maantiedossa: Sahlberg, Geografi I-II; Orrgård-Almhult, 'Folkskolans geografi II; Kar­ tasto. Luonnontiedossa: Bolin-Bergh-Noren, Folkskolans naturlära I-III.

H u 0 n 0 kuu 1 0 is t e n 1 u· 0 k i 1 1 a : '

Svensk ordbok för döva.

Lukuluokilla:

Äidinkielessä': Lundgren, Ett stycke på väg; Rättskrivningens grunder enllgt ljudanalys­ metod, vihot I, II ja iII.

Johtokunta hyväksyi kertomusvuonna seuraavat uudet oppikirjat:

Apukoulussa:

Äidinkielessä: H. Brogren, Lätt och lustigt (myös erityisluokkia vart~n). Uskonnossa: Gran-Pihl-'-Beckman, Min kristendomsbok,

4. Oppiennätykse.t

Kertomusvuonna noudatettiin opetuksessa seu~aavia johtokunnan vahvistamia opetussuun­ nitelmia: varsinaisessa kansakoulussa 2.6.1954 vahvistettua, kansalaiskoulussa 28.12.1959 vahvistettua ja apukoulussa 2. 12. 1957 vahvistettua opetussuunnitelmaa.

5. Oppivelvollisten kqu.lunkäynnilJ. valvonta .

Syyskuun aikana koulut lähettivät oppive1yollisten lasteq. .1uetteloon erityiset lomakkeet tai koulukortit kaikista niistä oppivelvollisuusiässä .oleyista" Helsingissä henkikirjoitetuista lapsista (syntyneet 1946-54), jotka oli ilmoitettu ruotsinkielisiin kansa-, valmistava-,. ammatti- 71 ja oppikouluihin. Samalla tavalla tehtiin kouluista ilmoitus lukuvuoden aikana kaikista nor­ maalin koulunkäynnin pöikkeamista, kuten koulusta pois jäämisestä, koulun vaihdosta, luo~ kalle jäämisestä tai luokan yli tenttimisestä. Koulukortteja verrattiin sitten henld~rjojen mu, kaan laadittuihin peruskortteihin, jotka oli täydennetty osoitetoimiston antamilla tiedoilla. kaupunkiin ja kaupungista pois muuttaneista henkilöistä. Jos peruskorttia vasta~va koulu­ kortti puuttui tai koulujen antamat tiedot olivat vaillinaisia, pyydettiin tarkempia tietoja koulusta tlii kotoa puhelimitse tai postitse. Kyselykortti lähetettiin myös äskettäin kaupunkiin muuttaneille perheille,' joilla oli oppivelvollisia lapsia. Ellei tyydyttävää vastausta saatu, tai joS opettaja ilmoitti oppilaan jääneen pois koulusta kesken lukukautta tai käyneen koulussa epäsäännöllisesti, kodissakävijä otti yhteyden oppilaan kotiin selvittääkseen laiminlyönnin syyn ja kehottaakseen holhoojaa paremmin valvomaan lapsen koulunkäyntiä. Kodissakävijällä oli kertomusvuonna ~7 tällaista tapausta ja kyselykortteja lähetettiin ~2. Nämä toimenpiteet sekä monessa tapauksessa kansakouluntarkastajan ja holhoojan väliset neuvottelut johtivat tavallisesti oppilaan kouluun palaamiseen. Muutamista tapauksista piti kuitenkin ilmoittaa lastensuojelulautakunnalle, joka asetti suojeluvalvojan valvomaan oppi­ laan koulunkäyntiä tai huolehtimaan tämän siirtämisestä koulukotiin. Joulukuun 1 p:nä 1961 oli oppivelvollisten lasten luettelossa 33 lasta, jotka eivät saaneet kouluopetusta. Näistä' oli kolme tyttöä laiminlyönyt oppivelvollisuutensa ja muut vapautettu läakärintodistuksen perusteella. Maan muilla paikkakunnilla kävi koulua 22 lasta ja 7 oleskeli ulkomailla.

6. Koulukirjastot

Koulukirjastoissa jatkui toiminta aikaisempina vuosina saavutettujen kokemusten mukai­ sesti eikä mainittavia muutoksia tapahtunut. Kirjastot käsittivät entiseen tapaan oppilaskir­ jaston, opettajakirjaston ja sarjakirjat sekä pienet luokkakirjastot luokkahuoneissa. Luokka­ kirjastoja täydennet,tiin tarvittaessa lainaamalla kirjoja oppilaskirjastosta; Kevätlukukauden lopussa keräsivät kirjastonhoitajat luokkakirjastot tarkastusta ja korjauksia varten, niin että syyslukukauden alussa saatettiin kirjastot taas jakaa kullekin luokalle täysin kunnostettuina. Koulukirjastonhoitajat huolehtivat uusien kirjojen hankinnoista, luetteloinnista, korjauk­ sista, inventoinnista, poistoista ym. kirjaston töistä. Kertomusvuonna tuli koulukirjastoja kaksi lisää, nimittäin Hillerikujan kansakoulun ja Va11i1an kansalaiskoulun kirjastot. Jotta vastaperustettujen kirjastojen toiminta olisi saatu mahdollisimman nopeasti käyntiin, siirrettiin kirjoja Malmin kansakoulusta Hillerikujan kou­ luun ja Kruununhaan sekä Vallilan kansakoulujen kirjastoista kansalaiskouluun. Kaikki koulukirjastonhoitajat kutsuttiin yhteiseen kokoukseen syyslukukauden alussa va­ litsemaan kirjastokomiteaa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokouksessa keskusteltiin myös kysymyksistä, jotka koskivat kUjojen lainaamista, kunnossapitoa ja korjausta, uutuushankin­ toja sekä inventointia ja inventaarioluetteloiden täyttämistä. Kirjastokomitea (ks. s. 6~) kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa, jolloin lähinnä oli ky­ seessä kirjastomäärärahojen jako sekä lukuvuoden 1961/62 koulukirjastonhoitajien valitsemis­ ehdotuksen antaminen johtokunnalle., Komitea käsitteli kysymyksiä, jotka koskivat uutuus­ hankintoja koulukirjastoihin, kirjojen siirtämistä kirjastosta, toiseen sekä aina ajankohtaista kysymystä siitä, kuinka voitaisiin pidentää lainakirjastoissa olevan kirjan e1inikää. Komitea jakoi kertomusvuoden 250 000 mk:n suuruisen kirjastomäärärahan siten, että jo­ kainen koulu sai 3 800 mk:n perussupunan sekä lisäksi 50 mk kutakin oppilasta kohden, ,kui: tenkin siten että summa pyöristettiin sadoiksi, markoiksi. Jakoon käytettiin siten ,2H 700 mk ja vararahastoon jäi 5 300 mk. Määrärahojen jakaaptuminen, Qppilaskirj8,$tojen niteiden l)lkumäärä sekä lainausten määrä ilmenevät seuraavasta: , ' 72

Määrä· raha Kirja· Koulu mk Niteitä lainoja Annankadun ...... 19800 2471 4378 Vartiokylän ...... 5400 653 436 Kulosaaren ...... 12700 360 699 Cygnaeuksen ...... 23300 3420 H78 Lauttasaaren ...... 13600 1257 2395 Haagan pohjoinen ...... 7100 337 1006 Haagan eteläinen ...... 6200 1296 747 Herttoniemen ...... 9000 1034 962 Käpylän ...... 10300 440 ·1141 Kruununhaan ...... 26300 1779 6007 Kruununhaan apukoulu ...... 10300 1211 347 Kaarelan ...... 6700 645 936 Malmin ...... 7900 1422 1494 Munkkiniemen ...... 16400 1652 5477 Maunulan ...... 8400 565 1381 Pitäjänmäen ...... 5300 652 297 Tapanilan ...... 4900 572 153 Topeliuksen ...... 22700 3435 5778 Vallilan ...... 22800 2499 6156 Vallilan kansalaiskoulu ...... 277 286 . Oulunkylän ...... 5600 667 1390 Hillerikujan ...... 145

7. Elokuvaopetus

Opetuselokuvien käytön tarkoituksena oli auttaa opettajia havainnollistamaan opetusta. Suomenkielisten kansakoulujen kanssa yhteisen filmi- ja kojevaraston toiminta jatkui entiseen tapaan. Kertomusvuonna hankittiin uusia opetuselokuvia. Vuoden lopussa oli varastossa elo­ kuvia 146, yhteensä 335 kelaa. Äänielokuvakojeiden käyttö oli niin vilkasta, ettei kysyntää voitu tyydyttää. Kevätluku• kaudeksi lainattiin ulkopuolisilta kolmisenkymmentä äänielokuvaa, jotka käsittelivät maan­ tietoa, luonnonoppia ja tekniikkaa. Hyvät kokemukset puolsivat lainaustoiminnan jatkamista.

8. Liikuntakasvatus

Voimistelu. Naispuolinen liikunnanneuvoja esitteli I ja II luokkia sekä III-VI luokkien tyttöjä varten laatimansa voimisteluohjelman, johon kuului vapaaliikkeitä, telineharjoituksia ja leikkejä. Erityistä huomiota kiinnitettiin ryhtiä ja ruumiinkuntoa kehittäviin harjoituksiin. Miespuolinen liikunnanneuvoja laati poikien voimistelunopettajille vastaavan, eri luokkien pojille sovelletun ohjelman. Voimistelumerkkikokeita suoritettiin IV-VI luokilla. Toukokuussa pidettiin Munkkinie­ men kansakoulussa voimistelujuhla, jonka tarkoituksena oli antaa yleiskuva kaupungin kansa­ koulujen tyttöjen voimistelusta ja yleensä herättää mielenkiintoa voimistelua kohtaan. Ylimmillä tyttöluokilla ohjattiin yksinkertaisia kansantansseja. Yleisurheilu. Sekä Tyttöjen että poikien opetuksessa keskityttiin yleisurheilun niihin lajei­ hin, jotka nykyisin kuuluvat Pohjoismaisten kansakoulukisojen ohjelmaan, ts. pikajuoksuun, pituus- ja korkeushyppyyn, palloiluun sekä viestinjuoksuun. Näissä lajeissa järjestettiin kilpai­ luja keväällä ja syksyllä. Lukuisia tyttö- ja poikajoukkueita ilmoittautui Skolidrottsförbundet• nimisen liiton järjestämiin »Viestikamevaaleihint. Suoritettiin urheilumerkkikokeita. 73

Palloilu. Alimpien luokkien oppilaat leikkivät helppoja palloleikkejä sekä pallopeleihin val­ mistavia leikkejä. III-VIII luokkien tytöt pelasivat neljää maalia ja pesäpalloa, kun taas poi­ kia kiinnosti enemmän polttopallo ja jalkapallo. Vähitellen alettiin harrastaa myös kori- ja lentopalloa niissä kouluissa, joissa oli tilaisuus pelata näitä nykyaikaisia pelejä. VII-VIII luokkien tytöt pelasivat lentopallosarjan ja pojille järjestettiin jalkapallokilpailu Solvallassa kevätkauden lopussa. Talviurheilu. Talvi oli oikeastaan lumeton, joten talviurheilun harjoittaminen rajoittui vain luisteluun. Suotuisten sääolosuhteiden vallitessa järjestettiin sekä pojille että tytöille luistelu~ kilpailuja, joissa kilpailtiin kiertopokaaleista ja henkilökohtaisista palkinnoista. Kiinnostus oli suurempi kuin koskaan ennen. Uinti. Uimaopetusta annettiin edelleen eniten IV luokkien oppilaille, koska voimassa olevien määräysten mukaisesti tehtiin uimataidosta merkintä kevättodistukseen. Muille luokille järjes• tettiin tilaisuus saada uimaopetusta siinä laajuudessa, kuin tähän varatut määrärahat sallivat. Ohjelmassa oli entiseen tapaan kilpailuja vapaauinnissa, viestinuinnissa sekä prosenttikilpailut uimataidossa. Kevätlukukauden lopulla lahjoittivat entiset oppilaat opett. R. Dahlgrenin muis­ toksi pokaalin kansakoulupoikien uintiharrastuksen edistämiseksi, mikä oli ollut erityisen lähellä hänen sydäntään.

9. Kreikkalaiskatolisten oppilaiden uskonnonopetus Kertomusvuonna ei kukaan oppilaista halunnut kreikkalaiskatolista uskonnonopetusta.

10. Siveysopin ja uskontojen historian opetus

Kertomusvuonna ei yksikään' opp~as saanut siveysopin ja uskontojenhistorian opetusta. Oppikirjaksi oli vahvistettu J. O. Metsikön Kasva hyväksi.

11. Suullisen esitystaidon neuvonta Puhetaitoa opetettiin II-VIII luokilla. Opetusohjelmaan sisältyi puheteknillisiä harjoituk­ sia, mielikuvitusta kehittäviä harjoituksia,.suorasanaista luentaa ja runolausuntaa, lapsitestejä jne. Oppilaat kertoivat satuja, harjoittelivat pieniä näytelmiä, dramatisoivat runoja, keskuste­ livat ja arvostelivat. Koulujuhliin harjoiteltiin ohjelmaa.

12. Erityisopetus Oppilaille, jotka ovat henkisessä kehityksessään viivästyneitä, lievästi häiriintyneitä, poik­ keavia tai sairaita, niin etteivät he kykene seuraamaan varsinaisen kansakoulun ja kansalais­ koulun opetusta, on järjestetty sopivaa erityisopetusta.

Apukoulu Apukoulussa opetettiin henkisessä kehityksessään viivästyneitä ja lievästi heikkomielisiä lapsia. Tässä koulumuodossa noudatettiin erityistäopetusohjelntaa, missä käytännölliset aineet olivat vallitsevina. '.' . Nuorison kasvatuksen tärkeänä osana pidettiin toiflen omaisuuden kunnioittamista, ja siksi oppilaat saivat itse korjata huonekalujen vähäisiä vaurioita sekä korvata esineitä, jotka olivat rikkoutuneet varomattomasti käsiteltäessä. Vanhempien ymmärtäväinen suhtautuminen. kou­ lun pyrkimyksiin pitää se siistinä oli suureksi avuksi. Kodin' ja koulunyhteistöiminta oli entiseen tapaan· vilkasta. Pidettiin kaksi vanhempain~ kokousta kaikilla luokilla, järjestettiin vanhempien vierailuja kouluun; tehtiin kotikäyntejä ja annettiin yhteysvihot osalle oppilaista.

6 Vietettiin kansallisia ja kirkollisia juhlapäiviä sekä joulu- ja lopettajaisjuhlia, jolloin oppilaat esittivät ohjelmaa. Oppilaat ja opettajat osallistuivat Lucia-keräykseen. Oppilaat pääsivät hyviin tuloksiin myydessään Äitienpäivän ja sokeiden merkkejä. Koulu otti yleensä vilkkaasti osaa kaikkeen avustustoimintaan. Pitkiä retkiä tekivät IV, V, VI, VIIa ja VIIIb luokat Porvooseen, Kökariin, Maarianhami­ naan ja Tukholmaan. Apukoulun kuraattori, opett. Ulla Holmström teki 41 kotikäyntiä, ja viitisenkYIDmentä henkilöä, entisiä oppilaita, heidän vanhempiaan tai nykyisiä oppilaita kävi hänen vastaan­ otoiIlaan koulussa tai kotona. Puhelinyhteys oli ajoittain hyvin vilkasta. Kuraattorln luona käyntien syistä mainittakoon: sopeutumisvaikeudet, työttömyys, asioiden hoito viranomaisten kanssa sekä oppilaiden sijoittaminen koulunkäynnin lopettamisen jälkeen. Oppilaiden sijoittaminen työhön tapahtui niin paljon kuin mahdollista heidän omien toivo­ mustensa mukaisesti, jos ne kävivät yksiin ammatinvalintatoimiston suorittamien testaustulos­ ten kanssa. Työntiedon opetus VII ja VIII luokilla oli kuraattorln tehtävänä, joka teki oppilai­ den kanssa retkiä työpaikkoihin ja teollisuuslaitoksiin ohjatakseen heidän ammatinvalin­ taansa. Apukoulun piirissä toimi kuusi vapaa-ajan kerhoa, joissa järjestettiin askartelua. Kaksi kerhoista teki kumpikin viikonloppuretkensä Oittiin ja Kivelän täysihoitolaan.

Tarkkailuluokat

Oppilaat, joilla oli sopeutumisvaikeuksia, yhdistettiin kolmeksi luokaksi, jotka toimivat Kruununhaan ruotsinkielisessä kansakoulussa. Yhdessä ryhmässä opetettiin I-IV luokkien kurssia, yhdessä V-VI luokkien ja yhdessä VII-VIII luokkien kurssia. Noudatettiin normaa­ lia lukujärjestystä ja oppisuunnitelmaa. Paljon painoa pantiin yksityisiin keskusteluihin oppi­ laiden sekä heidän vanhempiensa kanssa, jotka usein kävivät kuuntelemassa luokissa.

Aivovaurioisten luokat

Ruotsin kielellä ei annettu opetusta aivovauriolapsille.

Huonokuuloisten luokat

Huonokuuloisten luokkia oli kaksi Topeliuksen koulussa. Toinen yhdistetty luokka käsitti II ja 111 luokan, toinen V, VII-VIII luokat. Käytännöllisissä aineissa seurasivat oppilaat normaaliluokkien opetusta. Opetuksessa noudatettiin voimassa olevaa opetusohjelmaa.

Muu erityisopetus

Luku- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivien opetus. Kertomusvuonna oli toiminnassa kaksi yhdistettyä luokkaa selvästi luku- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsiville oppilaille. Toinen kä• sitti II ja IV luokan, toinen V ja VI luokan. Viimeksi mainitussa luokassa opetettiin lapsia, jotka olivat koko kouluaikansa erityisope­ tuksen tarpeessa. Äidinkieli oli pääaine ja opetus yksilöllistä. Käytännöllisissä aineissa oppilaat seurasivat opetusta normaaliluokalla. Yksilöllisestä opetuksesta oli pysyvää hyötyä niille oppi­ laille, joiden älykkyysosamäärä ylitti 90, ja useita oppilaita voitiin sijoittaa normaaliluokille. Puhehairiäisten opetus. Puhehäiriöisiä oppilaita opetettiin omissa kouluissaan ryhmissä tai yksilöllisesti, riipuen puhehäiriön laadusta. Luokanvalvoja ja koululääkäri tekivät ilmoituksen puhehäiriöistä. Yleisimmät virheet olivat R:n, S:n ja Y:n väärä ääntäminen. Puhehäiriöiden laatu ja jakautuminen kouluittain ilmenevät seuraavasta asetelmasta: 75

Anky· Muut Koulu R S Y Sj, Tj tys viat Summa Annaukadun ...... 2 4 2 5 13 Kulosaaren ...... 4 5 8 3 2 4 26 Cygnaeuksen ...... 11 20 12 7 5 12 67 Apukoulu ...... 7 6 6 7 2 6 34 Käpylän ...... 3 7 3 2 15 Kruununhaan ...... 4 4 2 1 2 13 Munkkiniemen ...... 5 11 4 2 1 7 30 Topeliuksen ...... 2 9 4 1 2 6 24 Vallilan ...... 5 3 4 1 3 16 Summa 43 69 43 23 13 47 238

Sairaala- ja kotiopetus. Tarvittaessa järjestetään opetusta kotona tai sairaalassa sellaisille oppilaille, jotka pitkällisen sairauden vuoksi eivät voi osallistua kouluopetukseen. Kertomus­ vuonna nautti neljä oppilasta sairaalaopetusta, josta tuntiopettajat huolehtivat.

13. Liikenneopetus

Opetuksessa noudatettiin pääasiassa entisiä määräyksiä ja hyviksi havaittuja suuntaviivoja. Lasten liikenneaapinen jaettiin alimpien luokkien oppilaille ja opettajien mielenkiintoa pyrit­ tiin lisäämään jakamalla heille lehtiset Trafikregler för envar sekä Trafikläraren. Lisäksi pidet­ tiin kolme, Taljan liikenneasiantuntijain laatimaa mallioppituntia, joiden avulla haluttiin lisätä ruotsinkielisissä kouluissa kiinnostusta pyöräilyn liikennekilpailuja kohtaan. Syksyn liikenne­ kilpailuihin osallistui joukko oppilaita kolmesta ruotsinkielisestä koulusta. Monet luokat kävivät lasten omassa liikennekaupungissa Laaksossa.

14. Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus kohdistui ennen kaikkea kansalaiskoulun oppilaisiin. Ohjaus­ toiminta tapahtui kiinteässä yhteistyössä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston kanssa, jouka psykologit ja ammatinvalinnanohjaajat kävivät jokaisella VIII luokalla, missä he yhdessä kunkin luokanvalvojan kanssa suunnittelivat ohjaustyötä. Opetuksessa otettiin ammatinvalin­ nanohjaus huomioon siten, että käytiin useissa teollisuuslaitoksissa, kirjoitettiin aineita ja esi­ tettiin elokuvia. Kevätlukukaudella lähetti toimisto yksityiskohtaisen kyselylomakkeen, johon kaikki VIII luokan oppilaat vastasivat. Luokanvalvojan ja koululääkärin lausunto hankittiin myös jokaisesta oppilaasta. Saatujen tietojen ja oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti käytyjen keskustelujen perusteella sekä tarvittaessa psykologisten soveltuvuuskokeiden avulla saattoi nuoriso-osasto antaa nuorille arvokkaita ohjeita elämänuran valinnassa sekä neuvoa heille sopivia työpaikkoja.

15. Kodin ja koulun yhteistoiminta

Yhteistoiminta sujui kertomusvuonna vakiintuneeseen tapaan. 83 luokan oppilaiden van­ hemmat kutsuttiin neuvottelutilaisuuksiin, joissa oli keskustelua, esitelmiä, oppilaiden esityk­ siä ja kahvitarjoilua. Erittäin ajaukohtainen keskustelunaihe oli oppilaiden pyrkiminen oppi­ kouluun sekä ammattikouluihin. Useimmat opettajat kävivät vuoden aikana oppilaiden ko­ deissa keskustelemassa vanhempien kanssa kasvatuskysymyksistä. Lisäksi kutsuttiin vanhem­ pia useille luokille kuuntelemaan opetusta, jolloin esiteltiin monasti opetuksen uusimpia mene­ telmiä. 76

16. Kerhotoiminta

Kevätlukukaudella 196"1 oli kiinnostus 'vapaa-ajankerhoja kohtaan ilahduttavan vilkasta ja monissa kouluissa käytettiin sanotunlaiseen toimintaan varatut määrärahat täydelleen, kun oppilaskerhot olivat kysymyksessä. Nuorisokerhoja toimi ainoastaan kaksi. Kielten opiskelu, musiikki, käsityöt, veisto, konekirjoitus, voimistelu ja pallopelit kuuluivat kerhojen ohjelmaan: Syyslukukaudella oli harrastus hieman laimeampaa, koska voimistelu- ja pallopelikerhot eivät päässeet toiminnan alkuun halukkaiden opettajavoimien puuttuessa.

17. Vapaita harrastiIksia

Topeliuksen koulussa johti opett. Irma Laine ruotsinkielisten kansakoulujen tyttökuoroa, joka oli koottu nykyisistä ja entisistä kansakoulujen oppilaista. Kuoro esiintyi lukuisissa koulu­ juhlissa ja vanhempainkokouksissa sekä radiossa. Nokkahuilu- ja orkesterlryhmää johtivat Kruununhaan koulussa ja apukoulussa opett. Egil Cederlöf, Munkkiniemen koulussa ja Topeliuksen koulussa opett. Irma Laine sekä Maunulan koulussa opett. Ulla Cederlöf. Kuorolauluryhmiä johtivat apukoulussa opett. Egil Cederlöf, Munkkiniemen ja Topeliuksen koulussa opett. Irma I,aine sekä Vallilan koulussa opett. Selim Cegerstam.

VIII. TOIMINTA OPPILAIDEN HYVÄKSI

1. Apurahat, ruokinta- ja vaatetusavustukset

Kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen korkovaroja tuli kertomusvuonna ruot­ sinkielisten kansakoulujen osalle seuraavasti: Kansakoulujen vaatetusrahastosta käytettiin 597 mk. H. Falckenin rahastosta jaettiin 512 mk yhdelle hyvätapaise11e, ahkeralle ja Köyhälle I luo­ kan oppilaalle. Carl Rosengrenin rahastosta jaettiin 900 mk yhdelle 1 luokan tytölle. Kansakoulujen stipendirahastosta jaettiin 680 mk yhdelle VI luokan oppilaalle tunnustuk- seksi ahkeruudesta ja hyvästä käytöksestä. - K. H. Renlundin rahastosta jaettiin 10 7105 mk yhdentoista Helsingin kaupungista. kotoisin olevan oppilaan kesken. A. Sinebrychoffin rahastosta jaettiin 2 160 mk yhdelle lahjakkaalle, ahkeralle ja hyvä• tapaiselle oppilaalle. Aurore Demidoffin myötäjäisrahastosta jaettiin 3 000 mk:n myötäjäiskirja 'yhdelle VI luokan oppilaalle. Nikl. Turdenin rahastosta jaettiin 527 mk yhdelle lahjakkaalle VI luokan oppilaalle, joka pyrki ammatti- tai kauppakouluun. A. Tamovskyn rahastosta jaettiin 207 mk Pitäjänmäen koulun yhdelle tyttöoppilaalle. 1. Olinin rahastosta jaettiin 13037 mk kolmentoista VI luokan oppilaan kesken. Vassa Leontjeffin rahastosta jaettiin 2 192 mk yhdelle Haagan eteläisen koulun oppilaalle. Helsingfors svenska lärarinneförening-yhdistykselle jaettiin kesäsiirtolatoimintaa varten K. R. Kullmanin rahastosta 50 mk,.Kesälomarahastosta 120 mk, J. Karppisen.rahastosta 1·70 mk, G. Zittingin rahastosta 580·mk.. Boguscheffskyn rahastosta 1005· mk ja G. A. ·Lundeniuk­ sen rahastosta 21 2100 mk. 77

K. K. Galetskin rahastosta myönnettiin 10 871 mk Tallbohemmet-nimiselle kodille varatto- mien lasten ylläpitoa varten. . Alex. Ärtin rahastosta siirrettiin koulukasvitarhatoiminnan tilille 31 807 mk. Sanomalehdenjakajien rahastosta jaettiin 3 289 mk Cygnaeuksen koulun oppilaalle, jonka äiti oli sanomalehdenjakaja. Kansakoulujen taloudenhoitajan hoidossa olevien rahastojen korkovaroja jaettiin seuraa­ vasti: Alma Hallbergin rahastosta ~OO mk hyvätapaiselle oppilaalle, jolla oli hyvä arvosana äidinkielessä; Annankadun koulun jatkoluokkien rahastosta 500 mk mainitun koulun yhdelle tyttöoppilaalle . Johtokunta päätti olla kertomusvuonna jakamatta apurahoja seuraavista rahastoista: Herttoniemen ruotsinkielisen kansakoulun stipendirahastosta sekä. Malmin ala- ja yläkoulun stipendirahastosta. Munkkiniemen kansakoulun stipendirahastosta jaettiin 500 mk mainitun koulun yhdelle oppilaalle; Hanna Bergendahlin muistorahastosta 500 mk Pitäjänmäen kansakoulun yhdelle oppilaalle; Helsingfors lärare- och lärarinneförening-yhdistykselle jaettiin Jenny Fredenbergin rahastosta 1000 mk ja Ravitsemusrahastosta 1000 mk varattomien oppilaiden ruokkimiseen; Signe Björkellin rahastosta jaettiin 18000 mk 12:lle Topeliuksen koulun oppilaalle. M. ja Hj. Kroijeruksen rahastosta jaettiin 1093 mk kahdelle Kruununhaan kansakoulun oppilaalle. Haagan ruotsinkielisen kansakoulun urheilurahastosta jaettiin 500 mk yhdelle Haagan ete­ läisen koulun oppilaalle. Mariannen rahastosta jaettiin 500 mk yhdelle Munkkiniemen kansakoulun oppilaalle. 15. januari-fonden-nimisestä rahastosta jaettiin 500 mk yhdelle Annankadun kansakoulun oppilaalle. E. Eskelinin rahastosta jaettiin 500 mk yhdelle Käpylän kansakoulun oppilaalle. Muiden henkilöiden tai yhtymien hoidossa olevien rahastojen korkovaroja jaettiin seuraa­ vasti: Helsingin säästöpankin riemujuhlarahastosta 10 500 mk eri koulujen oppilaille; M. Thorsin rahastosta 500 mk yhdelle matematiikasta kiinnostuneelle oppilaalle; Se1ma Wasastjernan ra­ hastosta 9 000 mk 18 oppilaalle; Augusta Pippingin rahastosta 1200 mk kolmelle III luokan oppilaalle; Fanny Calamniuksen rahastosta 800 mk kahdelle oppilaalle; Alkeiskoulurahastosta 1 350 mk yhdelle Käpylän koulun hyvätapaiselle II luokan oppilaalle; Oulunkylän kansakoulun hyväksi lahjoitetusta Eklundin stipendirahastosta 2 700 mk kahdelle mainitun koulun oppi­ laalle; H. Björkströmin rahastosta 3 150 mk yhdelle Oulunkylän kansakoulun oppilaalle; Varu­ boden-osuuskunnan rahastosta 102 000 mk 21 oppilaalle, yksi apuraha jokaisen koulun ylim­ mälle luokalle; Hertonäs-Degerö svenska småskoleförening-yhdistyksen rahastosta 2200 mk yhdelle Herttoniemen kansakoulun oppilaalle. Helsingin kaupungin myöntämät apurahat, 210 000 mk, jaettiin kahdeksan ansioituneen VIII luokan oppilaan kesken, yksi apuraha jokaista luokkaa kohden. Jiirgensin rahaston korkovarat, H 898 mk, käytettiin lyhyiden dieettiruoan valmistuskurs- sien järjestäniiseksi Annankadun ja Vallilan kansakoulujen tyttöoppilaille. Kertomusvuonna jaettiin vaatetusavustusta 95 oppilaalle ja silmälasit 15 oppilaalle. Kulut oppilaiden kouluaterioista, palkkamenoja lukuun ottamatta, olivat 20389 727 mk. Lisäksi mainittakoon, että kansakoulujen toimesta jaettiin kertomusvuonna varattomille oppilaille 100000 mk ruotsalaisen kansanpuolueen keräämiä jouluavustusvaroja.

2. Raittiustyö

Kaupungin ruotsinkielisten kansakoulujen urheiluseura Sparta oli keväällä 1957 perustanut raittiusjaoston, jonka päämääränä oli raittiustyön harjoittaminen ruotsinkielisissä kansakou­ luissa. 78

Toiminta oli kertomusvuonna sijoitettu Topeliuksen kouluun, missä työskenteli tyttökerho. Kerhoiltoja oli säännöllisesti kerran viikossa, ja niissä askarreltiin ompelusten ja muiden har­ rasteiden parissa.

3. Kesävirkistystoiminta

Kuten edellisenäkin vuonna Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening -yhdistys ylläpiti kesällä 1961 kolmea kesäsiirtolaa kaupungin ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaille. Siirtolat sijaitsivat Stora Löfholmenin kesäkodissa Helsingin maalaiskunnassa, Kvarnuddenin kesäkodissa Pernajassa ja Auroran kesäkodissa Espoon Träskändassa. Näissä sai kaikkiaan 162 lasta hyvin tarpeellista ja vahvistavaa virkistystä. Kesäkodeissa, joissa työn päämääränä oli lasten terveys ja ilo, kesälomanviettäjillä oli tilai­ suus leikkiä ulkoilmassa, retkeillä, poimia marjoja, soutaa ja uida tai harrastaa vaihteeksi hyö• dyllistä askartelua. Kvarnuddenin kesäkodissa oli vihannestarha, jota lapset mielellään hoiti­ vat. Siirtoloiden opettajat johtivat uimaopetusta, ja lapset suorittivat lukuisia eri asteisia ko­ keita ja uintimerkkejä. Stora Löfholmenin kesäkodissa pidettiin uimapromotio. Siirtolalasten terveydentila oli suhteellisen hyvä, vaikka loppukesän sää olikin sangen viileä. Koululääkäri ja -hoitajat tutkivat siirtolalapset sekä ennen maalle lähtöä että paluun jäl• keen, jolloin todettiin, että lasten paino oli loman aikana lisääntynyt ja heidän terveytensä oli kauttaaltaan hyvä. Koulutetut opettajat toimivat kaikkien kesäkotien johtajina. Kansakouluntarkastaja sekä johtokunnan jäsenet tarkastivat kesän aikana siirtolat. Siirtoloiden kokonaiskustannukset olivat 4418 503 mk.

4. Koulukasvitarhatoiminta

Koulukasvitarhatoimintaan osallistui kesällä 1961 ruotsinkielisistä kansakouluista kaksi poikaa ja kolme tyttöä. Tarkempi selostus toiminnasta on sivulla 47-48.

5. Koululääkärien ja -hoitajien toiminta

Koululääkärien ja -hoitajien toimintaa on selostettu suomenkielisten kansakoulujen toiminta­ kertomuksessa sivuilla 48-51.

6. Kasvatusneuvolan toiminta

Kasvatusneuvola sijaitsee Toinen linja 16:ssa ja kuuluu hallinnollisesti terveydenhoitolauta­ kunnan alaisuuteen. Kasvatusneuvolan koulupsykiatrin virka oli edelleen avoinna, ja sitä hoiti sijaisena lasten­ psykiatri Harriet Forsius. Fil.maist. Karin Molander oli neuvolan vakinainen koulupsykologi. Sosiaalitarkkailijan tehtäviä hoiti sosionomi Anita Degerman. Toimistoapulaisena oli neiti Svea Blomqvist.· Neuvola oli toiminnassa koko vuoden, paitsi 15. 7. - 6.8., jolloin sen henkilökunnalla oli kesäloma. Neuvolassa tutkittujen lasten lukumäärä oli 282, joista 170 oli kansakoululaisia, loput 112 olivat muita ruotsinkielisiä, helsinkiläisiä lapsia. Tämä selostus koskee vain kansakoululaisia. Psykiatri, psykologi ja sosiaalitarkkailija pitivät yhteisiä, jokaista tutkittua lasta koskevia neuvotteluja. Kan,sakouluviranomaislle, lastensuojeluvirastolle tai muille viranomaisille annet­ tiin yhteensä 257 lausuntoa. 79

Tutkituista lapsista kävi 151 lääkärin vastaanotolla, osa heistä 2-3 kertaa tarkkailtavana. Lääkärin vastaanotolla käyntien lukumäärä oli 199. Hoidon yhteydessä neuvotteli koulupsykiatri 151. kertaa vanhempien kanssa. Lisäksi 7 lasta kävi neuvolassa säännöllisesti yksilöllisessä hoi­ dossa, mikä käsitti yhteensä 61 hoitotuntia. Neuvolan lääkärin vastaanotto oli kerran viikossa järjestetty iltapäiväksi, jotta ansiotyössä olevilla vanhemmilla oli tilaisuus käydä neuvolassa, eikä lasten, jotka kävivät säännöllisesti hoidossa, tarvinnut laiminlyödä koulunkäyntiään. Psykologin ja sosiaalitarkkailijan työaika oli myös järjestetty siten,-että heillä oli kerran viikossa vastaanotto klo 18:aan. Koulupsykiatri kävi Kruununhaan apukoulussa joka toinen viikko suorittamassa oppilai­ den somaattisen tutkimuksen, jolloin käsiteltiin myös yksityisiä tapauksia koskevia ajankoh­ taisia mielenterveyskysymyksiä. Neuvolan lääkäri tutki myös vastaanotoillaan tarkkailuluok­ kien oppilaat sekä somaattisesti että psyykkisesti. Koulupsykiatri kävi myös luku- ja kirjoitta­ misvaikeuksista kärsivien luokilla, jolloin keskusteltiin mahdollisista ongelmista. Lääkärin kou­ luissa pitämillä vastaanotoilla käyneiden oppilaiden lukumäärä oli kaikkiaan "80. Lukuun ottamatta niitä tutkimuksia, joita tehtiin oppilaiden neuvolassa käyntien yhtey­ dessä, tai niitä testauksia, joita suoritettiin kouluissa, testasi koulupsykologi kevätlukukaudella 37 alle 7-vuotiasta lasta, jotka olivat pyrkineet oppikouluun. Testaukset toimeenpantiin prof. Lehtovaaran 6-7-vuotiaille tarkoitetun koulukypsyyskokeen mukaan. Hyväksyttyjä lapsia oli 19. Syyslukukaudella toimitettiin koulukypsyyskoe 17:llä ruotsinkielisten kansakoulujen en- simmäisellä luokalla, jolloin tutkittiin "50 oppilasta. . Psykologilla oli tutkimustensa yhteydessä 62 keskustelua opettajien ja vanhempien kanssa, ja yksi oppilas sai henkilökohtaista hoitoa yhteensä 62 kertaa. Kertomusvuonna suoritettiin seuraavat psykologiset kokeet:

Älykkyystutkimukset: Terman-Merrill-Hellström ...... H1 CAT ...... 20 Goodenough ...... "81 TAT ...... 11 Kohs...... 10 Diiss ...... 8 Raven ...... 58 Baum 9 Sceno ...... 2" Luonnetutkimukset: Muut tutkimukset: Wartegg ...... 20 Rorschach ...... 1 Luku- ja kirjoituskoe -"2

Sosiaalitarkkailija haastatteli lasten vanhempia tai muita huoltajia 127 tapauksessa. Näiden keskustelujen perusteella laadittiin yksityiskohtaiset kertomukset lasten ympäristöstä ja sosiaali­ sista oloista. Lisäksi sosiaalitarkkailija teki 15 kotikäyntiä. Neuvolan henkilökunta pyrki pitämään hyviä yhteyksiä lähinnä koulu- j~ terveydenhoito­ viranomaisiin. Kansakouluntarkastaja sekä kaikki ruotsinkielisten kansakoulujen johtajat kut­ suttiin 11. ". keskustelutilaisuuteen neuvolaan. Neuvolan koko työryhmä oli läsnä Suomen kasvatusneuvoloiden liiton vuosikokouksessa ja neuvottelupäivillä Solvallan urheiluopistossa 1 7 .-19. 3. Sosiaalitarkkailija osallistui myös lii­ ton siellä järjestämään sosiaalityön kurssiin. Lisäksi liitto järjesti englantilaisen lapsipsykiat­ rin, tri Winnieotin johdolla ".-7. 9. lapsipsykoterapian kurssin, johon koulupsykiatri ja sosiaali­ tarkkailija ottivat osaa. Tri Winnicot vieraili myös neuvolassa, jolloin selostettiin joitakin neu­ volassa ilmenneitä tapauksia ja keskusteltiin niistä. Muistakin neuvoloista oli läsnä henkilö• kuntaa. Kasvatusneuvoloiden liitto oli pohjoismaisen ortopsykiatrisen kongressin isäntänä 8.-10.9. Neuvolan työryhmä otti myös osaa kongressiin. Neuvolan henk.i).ökunta vieraili mm. Lastenlinnassa, Kullatorpan lastenkodissa ja Mellunkylän vastaanottokodissa. Kaksi stipen- 80

diaattia, Ghanasta ja Jordaniasta,. tutustui päivän ajan neuvolan: työhön. Lisäksi neuvolassa vieraili kaksi ryhmää Helsingin Yliopiston ruotsinkielisiä kasvatusopin opiskelijoita sekä ruot­ sinkielisen kansankorkeakoulun II vuosikurssi.

Suoritetut tutkimukset

Yhdistelmä kertomusvuonna neuvolassa tutkituista tapauksista:

Uusia Uudelleen Psykiat1'inen, psykologinen, sosiaalinen tutkimus: tapauksia tutkittuja Summa Kevätlukukausi ...... 41 2" 65 Syyslukukausi ...... 31 25 56 ------Summa 72 49 121

Psykiat1'inen, psykologinen tutkimus: Kevätlukukausi ...... Syyslukukausi ...... 3 3 ------Summa 3 3

Psykiat1'inen, so~iaalinen tutkimus: Kevätlukukausi ...... 2 2 Syyslukukausi ...... 1 1 ------Summa 3 3

Psykiat1'inen tutkimus: Kevätlukukausi ...... 23 23 Syyslukukausi ...... _._._._._._._._._._. ______1______1_ Summa 24 24

Psykologinen, sosiaalinen tutkimus: Kevätlukukausi ...... 2 2 Syyslukukausi ...... _._._.~.~.-.- ..-.-.-----1-- ______1__ Summa 3 3

Psykologinen tutkimus: Kevätlukukausi ...... 9 1 10 Syyslukukausi ...... _._._.~.~._._ .. _._. _____6______6_ Summa 15 1 16 Kaikkiaan 93 77 170

Ilmoitukset tehtiin seuraavista syistä:

Pääsyy· Reason Jo1' inJo1'mation Hermostolliset oireet...... 22 Heikko koulu menestys ...... 49 Sopeutunrlsvaikeudet ...... 33 Muu syy...... 1 . Kehitystason määrääminen ...... 65 Summa (Total) 170 81

Seuraavat henkilöt ilmoittivat tapauksista: Ilmoituksen tekijä· Informant Vanhemmat tai omaiset ...... 4.0 Lastensuojeluviranomaiset ...... 12 Kouluviranomaiset 118 Summa (Total) 170

Oppilaat jakautuivat iän ja sukupuolen muka~n seuraavasti:

Poikia Tyttöjä Summa Poikia Tyttöjä Summa Ikä· Age Boys wrls Tolal Ikä· Age Boys Girls Talal 6 vuotta (years) ...... 6 6 12 12 vuotta (years) ...... 10 6 16 7 11 3 14. 13 7 5 12 8 11 10 21 14. 9 5 14. 9 21 8 29 15 10 9 19 10 14. 6 20 16 1 1 11 8 4. 12 Summa (Total) 107 63 170

Tarkastettujen lasten perhesuhteet: Perhesuhde . Family relation Vanhemmat asuvat yhdessä ...... 120 äiti kuollut ...... 2 Lapsi äidin hoidossa äitipuoli ...... 3 äiti naimaton ...... 2 Lapsi otettu kasvatuskotiin ...... 7 vanhemmat eronneet...... 14. Lapsi adoptoitu ...... 5 isä kuollut ...... ••...... 7 Lapsi otettu lastensuojelulaitokseen .... 5 isäpuoli ...... 5 Summa (Total) 170 Lapsi isän hoidossa vanhemmat eronneet ......

Tapaukset ryhmitettyinä toimenpiteen mukaan: Ehdotetut toimenpiteet • Suggested measures Yksilöllinen hoito ...... 7 erltyistutkimuksia ...... 11 Jatkuva tarkkailu...... 4.0 lastenhuoltoviranomaisten huoltotoi- Suositeltiin: menpiteitä ...... 14. muuta hoitoa ...... 8 Neuvoja ja lääkkeitä...... 50 koulunkäynnin järjestelyä ...... 4.0 Summa (Total) 170

Tutkimuksen jälkeen tehtiin seuraavat diagnoosit: Diagnoosi • Diagnosis Psychoneuroses ...... 16 Morbi alii...... 8 Persona immatura ...... 7 Observationes et explorationes ...... 36 Oligophrenia ...... 63 Vailla diagnoosia ...... 19 Casus characterls a1ii...... 21 Summa (Total) 170

7. Sihnäpoliklinikan toiminta

Ruotsinkielisten kansakoululaisten silmien hoidosta huolehti silmäpoliklinikka, jonka toi­ mintaa on selostettu sivuilla 54.-55. 82

8. Korvapoliklinikan toiminta Ruotsinkielisten kansakoululaisten korvien hoidosta huolehti korvapoliklinikka, jonka toi­ mintaa on selostettu sivuilla 55-56.

9. Kouluhammashoito Kouluhammashoitolaitoksen kouluhammasklinikat on lueteltu sivulla 56. Kertomusvuonna tutkittiin kouluhammasklinikoissa 3 848 ruotsinkielisten kansakoulujen oppilasta. Hoidon tarpeessa oli 2 671 oppilasta. Näistä hoidettiin valmiiksi 2 187 lapsen ham­ paat yhteensä 7 845 käynnin aikana.

_ Hampaiden käsittelyjen lukumäärä ja laatu N~mber and nature of treatments at the School Dental Clinic Poistoj a: Extractions: maitohampaiden (tBmporary teeth) ...... 975 pysyvien hampaiden (permanent teeth) ...... 27 Kauterisaatioita (Devitalizations) ...... 139 juurikäsittelyjä (Root canal treatments) ...... 196 juuritäytteitä (Root /illings) ...... 125 Paikkauksia (Fillings) ...... 7343 Erittelemättömiä käsittelyjä (Not speci/ied) ...... 4604 Summa (Total) 13409 Oikomisosastolla tarkastettiin 45 uutta potilasta, joista määrättiin' hoitoon 28. Valmiiksi hoidettiin 17 potilaan hampaat.

IX. KOULUJEN TALOUS

Ruotsinkielisten kansakoulujen menot ja tulot kalenterivuonna 1961 Expenditure and income of the Swedish publie elementar)' schools during the calendar year 1961 M eno t • Expenditure Mk - Marks Ruotsinkielisten kansakoulujen menot (Expenditure 0/ Swedish schools alone) .... 1) 345297733 Osuus yhteisiin menoihin (Share in eommon expenditu1'e) ...... 352883 Summa (Total) 345650616 T u 1 0 t . 1 neo me Koulujen valtionapu (Government subsidies to the sehools) ...... 46181126 Muiden kuntien suorittama korvaus (Compensation /01' pupils /1'om othe1' eommunes) 1182445 Luontoisetujen korvaukset (Compensation /01' wages paid in kind) ...... 1712272 Kouluhuoneistoja käyttäneiden seurojen suorittama korvaus valaistuksesta ym. (Compensation /01' lighting ete. paid by societies having used school premises) 152 352 Vuokrat (Rents) ...... 1941 840 Summa (Total) 51170035

Kalenterivuonna 1961 oli oppilaita keskimäärin 3 255.5. Nettokustannukset oppilasta kohden olivat 90888: 99 mk ja bruttokustannukset 106464: 27 mk. Nettokustannusluku ei ollut lo­ pullinen, koska v:n 1961 valtionavun loppuerää ei ollut vielä saatu laskelmaa tehtäessä.

1) Lisäksi käytettiin v:n 1960 siirtyviä määrärahoja 1 064 126 mk. AMMATTIOPPILAITOSTEN TARKASTUS Kalenterivuonna 1961 INSPECTION OF THE TRADE SCHOOLS

Calendar year 1961

JOHTOKUNTA

Ammattioppilaitosten johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna: puheenjohtajana rehtori Leo Backman, varapuheenjohtajana ylijohtaja Aamo Niini ja muina jäseninä fll.maist. Margit Borg­ Sundman, os.pääll. Urho Heino, ins. Erkki Heikkonen, toimistoapul. Taina Kangas, piiriasia­ mies Ilmari Kosonen, rak.mest. Eino Penttinen sekä valistussiht. Ossian Sjöman. Kaupungin­ hallituksen edustajana johtokunnassa oli valtuutettu Lempi Lehto 30. 6. saakka ja 1. 7. alkaen opetus- ja sivistystointa johtava apulaiskaupunginjoht. A. K. Loimaranta. Johtokunnan esit­ telijänä toimi 17.2. saakka vt. ylitarkastaja E. O. Stenij ja 10.3. lähtien ylitarkastaja Veikko Liukko. Sihteerin tehtäviä hoiti 3. 2. asti hovioik.ausk. Väinö Heinikainen, jonka jälkeen talous­ pääll. Raimo Kaarlehto. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 16 kertaa ja sen pöytäkirjat sisälsivät 570 pykälää. Saapuneiden kirjelmien lukumäärä oli 570 ja lähetettyjen 520. . Päätökset. Kertomusvuonna johtokunta teki mm. seuraavat päätökset: ( 0 p etu s t 0 i­ m i n ta) oikeutettiin kähertäjäkoulu jakamaan 1 parturiluokka ammattityön harjoittelutun­ tien osalta kahdeksi ryhmäksi (3. 2. 26 §); oikeutettiin laboratoriokoulu pitämään iltakursseilla opetettavissa aineissa kokeet, antamaan niistä oppilaille todistukset sekä suorittamaan niiden korjauksesta opettajille kotityökorvaus (3. 2. 30§); asetettiin jaosto valmistelemaan Suomen Kokki- ja Stuerttikoulun ottamista kaupungin omistukseen (10. 3. 107 §); annettiin ylitarkas­ tajan ja tarkastajan tehtäväksi rehtorien avustuksella ja ammattioppilaslautakuntaa kuultuaan suunnitella kurssitoimintaa siten, että se soveltuisi entistä paremmin rekisteröityjen ammatti­ oppilaiden kokonaiskoulutussuunnitelmaan (24..3. 135 §); hyväksyttiin talous- ja ompelualan ammattikoulun ompelimoluokan viikkotuntikaavio (28. 4.. 183 §); oikeutettiin talous- ja ompelu­ alan ammattikoulu ottamaan harjoittelijaksi ompe1uosastolle Ammattikoulujen opettajaopis­ ton opettajakoke1as 21. 8.-11. 11. väliseksi ajaksi ehdoin, ettei koululle aiheudu kustannuksia (28. 4.. 198 §); vahvistettiin ammattikoulujen lupapäivien määrät lukuvuodeksi 1961/62 (28. 4.. 199 §); kehotettiin Samfundet Finlands Svenska Blinda -yhdistyksen anomuksesta teknillistä ammattikoulua järjestämään kaupungissa asuville ruotsinkielisille sokeille ammattikursseja syyslukukauden aikana (19. 5. 237 §); (v i r a t) myönnettiin eräälle teknillisen ammattikou­ lun työnopettajalle virkavapautta opettajanvalmistuskurssien II jaksoon osallistumista varten (3. 2. 16 §); myönnettiin eräälle kirjapainokoulun työnopettajalle oikeus toimia kertomusvuonna Kirjanpainajain Yhdistyksen ammatillisena avustajana (3. 2. 18 §); siirrettiin arvopostin kuit­ tausoikeus talouspäällikölle 1. 2. alkaen vuoden loppuun (3. 2. 36 §); peruutettiin johtokunnan 3. 11. tekemä esitys eräiden ammattikoulujen opettajien virkojen määräämisestä ammatinopet­ tajan viroiksi (28.4.. 190 §); määrättiin ylitarkastajan tehtävien hoitajat 28. 5.-31. 7. väliseksi 81,. ajaksi (19.5. 235 §); oikeutettiin teknillinen ammattikoulu tarkistamaan erään tilapäisen työn• opettajan palkkaus hänen juuri suoritettuaan opettajatutkinnon (5. 6. 272 §); vahvistettiin tek­ nillisen ammattikoulun ammattikurssien eräiden opettajien tuntipalkkiot (8. 9. 385 §. 29. 9. 1,.01,. §); hyväksyttiin erään talous- ja ompelualan ammattikoulun talousopettajan opintomatka­ kertomus (10. 11. 1,.86 §); määrättiin ammattioppilaitosten toimiston ja ammattikoulujen tila­ päisetviranhaltijatvirkoihinsav:ksi 1962 (15.12. 51,.1 §); (kouluhuoneistot) luovutettiin teknillisestä ammattikoulusta ja kähertäjäkoulusta oppilaitoksille. yhdistyksille ja kerhoille huonetiloja kokousten. urheiluharjoitusten. kurssien ym. järjestämistä varten vuokran suuruutta sekä erinäisiä muita korvauksia koskevin ehdoin (3. 2. 15 §. 19.5. 23"'- §. 8. 9. 378 ja 386 §. 29.9. 1,.10 §. 27.10. 1,.66 §); luovutettiin kähertäjäkoulun huoneisto korvåuksetta

197 §); jaoston asettamista tarkistamaan erikoisammattikoulujen huoneohjelmakomitean mie­ tintöä (5. 6. 270 §); määrärahan myöntämistä lääkärin ja terveyssisaren vastaanottohuoneen jär• jestämiseksi talous- ja ompelualanammattikouluun (24. 8. 291 §); erikoisammattikoulujen huone­ ohjelmakomitean tarkistusjaoston mietintöä (13.10. 439 §); talous- ja ompelualan ammatti­ koulun valaistuslaitteiden uusimista (10. 11. 488 §); lisäkaluston hankkimista kähertäjäkouluun (10. 11.489 §); huonetilojen vuokraamista kirjapainokoulusta Graafiselle Keskusliitolle ammatti­ kurssin järjestämistä varten (1. 12. 521 §); (m u u t a s i a t) Fazer-koulumallisen pianon hank­ kimista talous- ja ompelualan ammattikouluun (10. 3. 114 §); illallisen tarjoamista eläkkeelle siirtyneen ammattioppilaitosten ent. tarkastajan, opetusneuvos Stenij'n kunniaksi (10. 3. 117 §); ammattioppilaitosten toimiston katuston hankintoja (24. 3. 143 §); matka-apurahan myöntä• mistä eräälle opettajalle (24. 3. 144 §); vedensekoittajien hankkimista kähertäjäkoulun kam­ paamoon (24. 3. 145 §); ammattikoulujen lukukausimaksujen tarkistamista sekä samojen etu­ jen tarjoamista talous- ja ompelrialan ammattikoulun, vaatturiammattikoulun ja laboratorio­ koulun oppilaille kuin teknillisenkin koulun oppilaille (7. 4. 163 §); määrärahojen myöntämistä Suomen Ammattikoulujen Urheiluliiton järjestämiin kilpailuihin osallistumista varten (3. 2. 22 §, 28. 4. 196 §, 8. 9. 380·§); eräistä kirjapainokoulun työpajakaluston hankinnoista luopumista (13. 10.426 §); aikakauslehtien tilaamista ammattikouluille v:ksi 1962 (27. 10; 462 §). Palkkalautakunnalle tehtiin mm. esitys erikoisoikeuden myöntämisestä talous- ja ompelu­ alan ammattikoulun ompelimon työnjohtajalIe pysyä virassaan lukuvuoden loppuun 67 vuotta täytettyään (24. 3. 152 §). Kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosastolle tehtiin esitys ammattikoulujen opettajaopiston sisäänpääsykokeisiin liittyvistä kysymyksistä (10. 11. 478 §). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin lausuntoja asioista, jotka mm. koskivat: ( 0 p etu s toi m i n ta) kotitalousalan kurssitoiminnan uudelleen järjestelyä valmistelevan toimikunnan asettamista (3. 2. 29 §); Graafisen Keskusliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Lii­ ton esitystä koko maan käsittävän laakapaino- ja kemigrilfiaopetuksen keskittämiseksi kirja­ painokouluun (24. 3. 142 §); järjestelytoimiston työntutkimusinsinöörin U. Valtasen muistiota valmistavan tyttöjen ammattikoulun härjoittelutoiminnasta (7.4. 162 §); Suomen Kokki- ja Stuerttikoulun ottamista kaupungin omistukseen (28. 4.1-86 §); Maalariammattikoulun otta­ mista kaupungin omistukseen (28. 4. 194 §); valtuutettu Anni Voipion ym. aloitetta tyttöjen ammattikouluopetuksen laajentamiseksi (19. 5. 228 §); (v i ra t) ammattioppilaitosten yli­ tarkastajan viran hakijoita (17. 2. 83 §); talous- ja ompelualan ammattikoulun rehtorin ano­ musta, ettei koulun opettajille palkkausjärjestelmän muutoksen johdosta liikaa maksettuja palkkoja perittäisi kaupungille (17. 2. 84 §); (k 0 u 1 u h u 0 n e i s t 0 t) erikoisammattikoulu­ talon huonetilaohjelman tarkistamista (3. 2. 33 §); valmistavan tyttojen ammattikoulun talon v:n 1956 korjaustöihin pyydettyä valtionapua koskevaa anomusta (3. 2. 34 §); kähertäjäkoulun sisustamiskomitean mietintöä (10. 3. 116 §); Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen vapautc tamista vuokran maksusta talous- ja ompelualan ammattikoulussa pitämänsä kurssin osalta (15.12. 554§); (muut asiat) teknillisen ammattikoulun toimintaa esittelevän elokuvan hankkimista (10. 3. 111 §); Merkantila Aftonskolan-nimisen koulun toiminnan tarkastuskerto­ musta (5. 6. 163 §); Ab. Svenska Köpmannaskolan -nimisen yhtiön anomusta vapautuksen myön• tämiseksi koulutontin vuokran maksusta (8. 9.·377 §); Taideteollisen oppilaitoksen hallintoneu­ voston mietintöä (29. 9. 405 §). Lisäksi annettiin lausunnot seuraavien oppilaitosten tai liitto­ jen avustusanomuksista: Myyntimiehet Helsingin osasto, Hammasteknikkokoulu, Helsingin Käsityönopettajaopisto, Hotelli- ja ravintolakoulu, Helsingin Kauppakoulu, Helsingin Kimp­ piaitten· Kauppaoppilaitos, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto,·Suomen Liikemiesyhdistyksen Liikeapulaiskoulu, Kultaseppäkoulu, Taideteollinen ·oppilaitos, Autoalan Keskusliitto, Ammat­ tienedistämislaitos, Svenska Köpmannaskolan i Helsingfors, Tekniska Läroverket i Helsingfors ja Suomen Kähertäjätyönantajaliitto (10. 3 .. 108 §, 5.·6: 273 §. 24·: 8. 304-309 §, 8. 9. 369-373 §, 29.9. 414§, 13.10. 428-431.§, 1. 12. 519 §). Kemigrafinen Oy.-nimiselle .yhtiölle.annettiin lausunto· eräistä kirjapainoalan ammattikou­ lutukseen liittyvistä seikoista (1. 12. 518 §). 86

OPPILAITOKSET

1. Toiminta Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti ammattioppilaitosten ohjesäännön kertomusvuonna 10. 2. kaupunginvaltuuston hyväksyttyä sen jo 7. 9. 1960. Teknillisen ammattikoulun sekä talous- ja ompelualan ammattikoulun muuttaminen yleisiksi ammattikouluiksi tuli vuoden aikana pääasiallisesti loppuun suoritetuksi. Syksyllä kouluihin otetuista uusista oppilaista oli n. 85 % kansalaiskoulun käyneitä ja vähintään oppikoulun neljännen luokan oppimäärän suo­ rittaneita. Ammattioppilaitokset jakautuivat uuden ohjesäännön mukaan seuraavasti: yleiset ammatti­ koulut, joihin kuuluivat teknillinen ammattikoulu ja talous- ja ompelualan ammattikoulu, eri­ koisalojen ammattikoulut, joita olivat vaatturiammattikoulu ja laboratoriokoulu, sekä ammatti­ oppilaskoulut, kirjapainokoulu ja laboratoriokoulu. Ohjesäännön edellyttämät ammattioppilaitosten toimiston uudet virat täytettiin ja niiden haltijat astuivat virkoihinsa vuoden alussa: tarkastaja T. Lyytikkä 1. 1., talouspäällikkö R. Kaar­ lehto 1. 2. ja ylitarkastaja V. Liukko 1. 3. Kähertäjäkoulu pääsi muuttamaan syyslukukauden alussa uuteen huoneistoon Urheilu­ taloon, Länt. Brahenkatu 2:een. Samassa yhteydessä uusittiin koulun kalusto suurimmaksi osaksi, joten koulu pääsi toimimaan nykyaikaisessa ja asiallisessa ympäristössä. Kaupunginhallitus oikeutti 8. 6. ammattioppilaitosten johtokunnan asettamaan keskuudes­ taan jaoston, jonka tehtävänä oli tarkistaa erikoisammattikoulujen huoneohjelmakomitean mie­ tinnössä tehtyjä ehdotuksia muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Jaosto sai 9. 10. valmiiksi mietintönsä, jossa se ehdotti, että erikoisammattikoulutaloon sijoitettaisiin aikaisempien suun­ nitelmien mukaisessa laajuudessa kirjapainokoulu ja kaupan ammattikoulu, laboratoriokoulu hieman laajennettuna, leipuriammattikoulu ammattioppilaskouluksi muutettuna ja huomatta­ vasti supistettuna sekä uutena kouluna hienomekanikkokoulu. Sen sijaan aikaisemmin suunni­ telmissa mukana ollut kokki- ja stuerttikoulu ehdotettiin jätettäväksi pois. Erikoisammatti­ koulutalon kokonaistilavuudeksi tuli ehdotusten mukaan 35 500 m 8 • Kaupunginvaltuusto hy­ väksyi erikoisammattikoulun suunnitelman 29. 11.

2. Henkilökunta Teknilliseen ammattikouluun valittiin rehtoriksi fil.maist. M. J. Rusama ja rehtorin sijaiseksi sekä kurssitoiminnan johtajaksi ins. S. A. Ansa 1. 8. 1961-31. 7. 1965 väliseksi ajaksi; auto- ja konekorjausosaston työnopettajiksi valittiin tekn. 1. Semi 1. 8. alkaen ja tekn. V. T. Halme 16. 9. alkaen; sähköosaston ammattiaineiden opettajaksi valittiin ins. A. R. O. Mäkinen 1. 9. alkaen; yleisaineiden opettajaksi valittiin fil.kand. J. A. K. Koskela 1. 9. alkaen; sähköosaston sähkö• johtoasentajan opintolinjan työnopettajaksi valittiin tekn. P. J. M. Savola 1. 1. 1962 lähtien; tuntiopettajiksi valittiin työnjohto E. O. Kankfe1t, yliopp. R. J. Sillman ja ins. H. C. E. Skurnik syyslukukauden alusta sekä tilapäiseksi työnopettajaksi työnjohto K. Kankfelt 1. 10. alkaen ja tilapäiseksi ammattiaineiden opettajaksi ins. A. A. Autio. 1. 11. lähtien. Eläkkeelle siirtyivät: yleisaineiden opettaja S. Liikkanen ja ammattiaineiden opettaja A. Rauhamaa 1. 8., apulaisvahtimestari F. Johansson 12. 12. sekä työnopettaja K. V. Kallio­ vaara 31. 12. Omasta pyynnöstään erosivat: työnopettajat A. Boberg 15. 2. ja V. Halme 15. 9. Ammattikoulujen Opettajaopiston loppututkinnon suorittivat kertomusvuonna opettajat T. Haapala ja V. Aronniemi. Talous- ja ompelualan ammattikouluun valittiin rehtoriksi ammatinopett. Inkeri Tarjanne ja rehtorin sijaiseksi ammatinopett. Irja Kärkkäinen 1. 8. 1961-31. 7. 1965 väliseksi ajaksi sekä voimistelun tuntiopettajaksi Sirkku-Liisa Averio lukuvuodeksi 1961/62; eläkkeelle siirtyi työn• opettaja Ester Björklund 31. 5. alkaen. 87

Vaatturiammattikouluun valittiin rehtoriksi työnopett. A. Pöyhönen ja rehtorin sijaiseksi työnopett. R. Kivinen 1. 8. 1961-31. 7. 1965 väliseksi ajaksi sekä ainesopin tuntiopettajaksi työnopett. R. Kivinen lukuvuodeksi 1961/62. Laboratoriokouluun valittiin rehtorin sijaiseksi työnopett. Marjatta Suur-Inkeroinen 1. 8. 1961-31. 7. 196t. väliseksi ajaksi; työnopettajaksi valittiin fil.maist. Rauha Annikki Kaarto 1. 9. alkaen ja ruotsin ja englannin kielen tuntiopettajaksi hum.kand. Ritva Suoniela 1. 2. alkaen fil.maist. Kaino Laurilan erottua. Lisäksi myönnettiin ero työnopett. Oili Koskiselle 1. 8. lähtien. Kirjapainokouluun valittiin rehtoriksi ladontaluonnostelun opettaja A. V. Pajatti ja rehto­ rin sijaiseksi työnopett. G. M. Allardt 1. 8. 1961-1962 väliseksi ajaksi; laakapaino-osaston ammattiaineiden tuntiopettajaksi valittiin eronneen dipl.ins. R. Helavaaran tilalle dipl.ins. P. L. Manner 9. 1. alkaen; litografian tuntiopettajaksi valittiin litografi R. W. Vahlberg sekä yleisten aineiden tuntiopettajaksi hum.kand. T. V. Vuoristo lukuvuodeksi 1961/62. Kähertäjäkouluun valittiin rehtoriksi kähertäjämest. M. Fager ja rehtorin sijaiseksi työn• opett. Martta Mertala 1. 8. 1961-31. 7. 1965 väliseksi ajaksi sekä piirustuksen tuntiopettajaksi Maire Uusivirta 1. 8. alkaen opett. Kyllikki Maliston erottua.

3. Huoneistot Johtokunnan toimisto sijaitsi ammattikoulutalossa, Sturenkatu 18-22, missä myös toimi teknillinen ammattikoulu. Talous- ja ompelualan ammattikoulu toimi Kansakoulukatu 3:ssa talon II-VI kerroksessa. Kirjapainokoulu sijaitsi saman talon 1 ja II kerroksessa. Kähertäjä• koulu toimi PeräIDiehenkatu 13:ssa 15. 8. asti, mistä se muutti Länt. Brahenkatu 2:een talon III kerrokseen. Vaatturiammattikoulu ja laboratoriokoulu sijaitsivat molemmat Alppikatu 1 :ssä. VALMISTAVA POIKIEN {\.,~MATTIKOULUl)

Lukuvuonna 1960/61 .' r 1 PREPARATORY TRADE SCHOOL FOR BOYS )

School year 1960/61

1. JOHTOKUNTA JA OPETIAJISTO

KoUlun johtokuntana toimi kaupunginvaltuuston asettama ammattioppilaitosten yhteinen johtokunta!). Koulun johtajan lisäksi koulussa oli 86 vakinaista opettajaa, 17 tilapäistä opettajaa sekä 11 tuntiopettajaa. Ammattikursseilla opetti lisäksi "'2 opettajaa. Oppilaiden terveyden­ hoidosta huolehtivat koulun lääkäri ja terveys5isar.

II. OPETUS

Syyslukukausi alkoi 22. 8. ja päättyi 23. 12. Kevätlukukausi alkoi 3. 1. ja päättyi 31. 5. Koko lukuvuonna oli yhteensä 220 työpäivää. Koulussa työskenteli kertomusvuonna yhteensä 60 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä luokkaa.

Suomenkielisten luokkien lukumäärä Number 0/ Finnish classes Kaikki Osasto . Section luokat I lk. eI. II lk. eI. III lk. eI. Ali class.s Metallityö (MetalwoYk) ...... 11 11 26 . Auto- ja konekorjaus (A utomobile and machine yepaiy) 3 2 '"2 7 Sähkötyö (Electyic) ...... 4 12 Puutyö (Woodwork) ...... '" '"3 11 Rakennustyö (Constyuction) ...... 2 '"2 '" '" Summa.------(Total) 2'" 23 13 60

Ruotsinkielisiä luokkia oli kaksi I luokkaa, kolme II luokkaa ja yksi III luokka.

1) Uusi nimi: Teknillinen ammattikoulu, kauppa- ja teollisuusministeriön 10. 2. 1961 vahvistaman ohjesäännön mukainen. - 1) The new name: School for Technical Trades from 10.2.1961. 2) Ks. s. 83. 89

Eri osastojen opintolinjat olivat seuraavat: metallityöosastolla oli viilaajan, koneistajan, valajan, takosepän, peltisepän ja hitsaajan opintolinjat, auto- ja konekorjausosastolla auton­ alusta-, mootton- ja autosähköasentajan sekä automaalaajan opintolinjat, sähköosastolla sähkö• johto-, radio-, televisio- ja puhelinasentajan opintolinjat, puutyöosastolla penkki- ja kone­ puusepän, malliveistäjän, verhoilijan, maalaajan ja pintakäsittelijän opintolinjat sekä rakennus­ osastolla rakennuskirvesmiehen sekä seinä- ja uunimuurarin opintolinjat. Koulussa järjestettiin lisäksi iltaisin 26 eri laatuista -ammattikurssia, joilla annettiin ope­ tusta yhteensä 3 664 tuntia.

Viikkotuntien lukumäärä Number 0/ lessons per week Auto- ja koue- Metallityö- korjausosasto Sähkötyö- Puutyöosasto Rakennus- osasto A"lomobd. osasto Woodw01'k tYÖOSBSto Melalw01'k and machi", El.elri< .,elion sedion COHstruc- section tion stetion Oppiaine Subject ,epai, Luokka - CIass I IniIlI 1. I Inlml I Inlml I Inlml I I n Äidinkieli (N ative language) ...... 3 2 - 1)3 2 - 3 2 - 3 2 - 3 2 Kansalaistieto (Civic knowledge) ... 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Terveysoppi ja liikuntakasvatus (Hy- giene and physical exercise) ...... 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Ammattitalous (Professional eco- nomy) ...... 1 2 - 1 2 - 1 2 - 1 2 - 1 2 Matematiikka (Mathematics) ...... 4 3 - 4 3 - 4 3 - 4 3 - 4 3 Fysiikka ja kemia (Physics and che- mistry) ...... 3 2 - B)3 2 - 3 2- 3 2 - 3 2 Ammattipiirustus ( Professional design) ...... 3 3 4 2 2 2 2 2 2 2 2 4 3 5 Muut ammattiaineet (Other profes- sional subjects) ...... 3 5 2 6 8 6 5 7 4 4 6 2 5 5 Ammattityö (Professional work) ... 22 22 35 20 20 33 21 21 35 22 22 35 20 20 Summa (Tolal) 1 42 1421441 42 1 421 441 42 1 421 441 42 1421 441 42 1 42

II!. OPPILASTILASTO Oppilaat lokakuun 20 p:nä 1960 Pupils, 20th October 1960 Ikä· Age Luku N"mb., % 13 vuotta (years) 16 1.0 14. 315 20.2 - 15 721 46.4

16 ~ 358 23.0 17 » 112 7.2 18 » 28 1.8 19 5 0.3 21 » 1 0.1

1) Automaalaajan opintolinjalla 2. - 1) S:n 4.

7 90

Äidinkieli . N ativt language Luku Numbe, % Suomi (Finnish) ...... 14.19 91.2 Ruotsi (Swedish) ...... 137 8.8 Muu kieli (Othef' language) ......

Kotipaikka . Domicile Helsinki ...... 1 213 78.0 Muualla (EIsewhef'e) 343 22.0

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status 0/ the head 0/ the /amily 1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Pef'sons in leading positions etc.) 59 3.8 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Ownef's 0/ sm all entef'pf'ises, /of'emen, quali/ied o//ice pef'sonnel etc.) ...... 306 19.7 111. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled wOf'kef's etc.) ...... 885 56.8 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled wOf'kef's etc.) ...... ; ...... 306 19.7

Esikoulutus . Basic schooling Varsinainen kansakoulu (Public elementaf'Y school) ...... 4.1 2.6 Kansalaiskoulun VII luokka (School/of' citizens, one class) ...... 732 47.0 Kansalaiskoulu (School/of' citizens) ...... 600 38.6 Osa keskikoulua (Paf't 0/ middle school) ...... 172 11.1 Keskikoulu (Middle school) ...... 11 0.7 Oppilaita kaikkiaan (Total 0/ puPils) ...... 1556 100.0

Lukuvuodeksi 1960/61 pyrki koulun I luokille 1 226 oppilasta, joista hyväksyttiin 730. Uusista oppilaista oli 636 käynyt kansalaiskoulun, 75 oppikoulun ja 19 muuta koulua.

Oppilasmäärä koulun eri osastoilla Number 0/ pupils per section 0/ the school Auto, ja konekor· Raken· jausosasto Puutyo· nustyO· Metalli· A ..tomo· SilhkOtyO· osasto osasto Kaikki tyOOSBSto bile all4 osasto Wood· c",.· osastot M etaluxw" ",achi". El.ct,ic 111.,,, struction Ali Osasto ja luokka . Section and class section ,.pai, se&tion smi",. Secti01l sections % Suomenkielinen osasto (Finnish section) 661 175 315 191 74 1416 91.0 I luokka (class) ...... 329 80 131 87 4.1 668 42.9 II » ...... 268 64 119 63 33 547 35.2 111 » » ...... 64 31 65 4.1 201 12.9 Ruotsinkielinen osasto (Swedish section) 80 18 18 24 140 9.0 I luokka (class) ...... 36 18 10 64 4.1 II ...... 31 18 14 63 4.1 111 ...... 13 13 0.8 Summa (Total) 74.1 193 333 215 74 1556 100.0 % 47.6 12.4 21.. 13.8 4.8 100.0

Lukuvuoden päättyessä oli oppilaita 1 H3, joiden jakautuminen opiskelun tuloksen mukaan oli seuraava: 91

Oppilaat lukuvuoden päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä Pupils at the e.nd of the school year groupedaccording by the results of their studies Suomen)ddl- Ruotsinkieli- Molemmat nen osasto nen osasto osastot F .....isll s.elion Sw.disll section Bo/II s.eI..... Sai päästötodistuksen (Received the school-leaving certif- icate) ...... •...... 256 20 1) 276 Siirrettiin seuraavalle luokalle (M oved up to the next class) ...... 957 113 1070 Siirrettiin ehdollisesti seuraavalle luokalle (Condition- ally moved up to the next class) ...... 55 6 61 Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) .. 3ft 2 36 ------~------Summa (Total 1 302 1lt1 1 ftft3

Koulussa iltaisin toimivien ammattikurssien osanottajista sai todistuksen 953 oppilasta, joiden jakaantuminen eri kurssien osalle oli seuraava:

Kurssin Tunti- suoritta- Kurssi määrä neita A-koneenhoitajien kurssi ...... 18ft 17 Autonasentajien peruskurssi (ft kurssia) ...... 120 5ft AutonnIoottorinkorjauskurssi ...... 150 23 AutonnIoottorinkorjauskurssi ...... 120 15 Autosähköasentajien kurssi (ft kurssia) ...... 120 lt2 Hitsauskurssi asekoulun oppilaille ...... 200 26 Kaarihitsauskurssi (7 kurssia) ...... 60 97 Kaarihitsauskurssi teknillisen opiston oppilaille ...... ft2 11 Kaasuhitsauksen kurssit autonasentajille (5 kurssia) ...... ft2 59 Kaasuhitsauksen kurssit (12 kurssia) ...... 60 163 Kaasuhitsauksen kurssit teknillisen opiston oppilaille ...... lt2 20 Koneenpiirustuksen kurssi (2 kurssia) ...... 120 28 Konttorikonemekanikkojen kurssi ...... 120 26 Kultaseppien kiilto- ja teräskaiverruskurssi ...... 120 8 Matematiikan ja fysiikan kurssi ...... 120 10 MetalliaIan oppilaiden koneistustekniikan kurssi ...... 200 17 Peltiseppien levityspiirustuksen kurssi ...... 120 1ft Radiotekniikan peruskurssi (2 kurssia) ...... 120 30 Radiotekniikan jatkokurssi ...... 120 1ft Sähkötekniikan peruskurssi (2 kurssia) ...... 120 30 Sähkötekniikanjatkokurssi ...... 120 13 Viilaus- ja koneistustekniikan kurssi (2 kurssia) ...... ·120 29 Puhelintekniikan kurssit 1-V ...... 6ftO 135 Graafisen alan rekisteröityjen ammattioppilaiden kurssit I-III ..... ~ .. 18ft ft9 Jalometallialan rekisteröityjen ammattioppilaiden kurssi ...... 150 10 Metallialan rekisteröityjen ammattioppilaiden kurssi ...... 150 13

1) Osa saanut päästötodistuksen II luokalta. 92

IV. VAPAA-AJAN TOIMINTA Oppilaskunnan edustajisto, johon kuului kultakin luokalta yksi oppilas, kokoontui kerto­ musvuonna kahdeksan kertaa. Oppilaskunnan valvojana toimi opett. Kauko Aalto. Oppilas­ kunta järjesti lukuvuoden aikana kymmenen elokuvailtaa, kaksi konserttia ja kolme ohjelmal­ lista tanssi-iltaa sekä huolehti koulun joulujuhlan ohjelmasta. Koulun oppilaat Qsallistuivat hyvällä menestyksellä Suomen Ammattikoulujen Urheilu­ liiton yleisurheilu-, hiihto- ja voimistelumestaruuskilpailuihin. Samoin koulu oli edustettuna koko maan käsittävissä jalkapalloilun ja jääkiekkoilun cup-otteluissa. Koulun sisäisestä urheilu­ toiminnasta mainittakoon luokkienväliset ottelut eri urheilulajeissa sekä lukuisat haasteottelut paikkakunnan muiden koulujen kanssa. Kertomusvuonna toimivat koulussa vilkkaasti seuraavat kerhot:

Kerho Kokoontu· Kerho Kokoontu· Jäsenmäärä miskertoja Jäsenmäärä miskertoja Askartelu ...... 12 56 Palloilu II ...... 15 28 Elokuva ...... 562 11 Palloilu III ...... 15 21 Koripallo ...... 11. 28 Piirustus ...... 11. 28 Lennokki ...... 2t" 56 Radio ...... 12 t,,2 Lentopallo ...... 16 11. Retkeily ...... 30 28 Nyrkkeily ...... 11. 28 Torvisoittokunta 12 28 Näytelmä ...... 30 10 Valokuvaus I ...... 11. 28 Painonnosto ...... 16 11. Valokuvaus II ...... 11. 28 Palloilu I ...... 15 28 Voimistelu ...... 13 28

V. TERVEYDENHOITO Koulun lääkärinä toimi lääket. lis. Jarmo Kostia. Kertomusvuonna pidettiin lääkärintar• kastus kaikille oppilaille, näkö- ja kuulotarkastus I-II luokkien oppilaille sekä värisokeus• tarkastus I luokkien oppilaille. Tuberkuliinikoe suoritettiin II luokkien oppilaille, pienois­ röntgentarkastus ja poliorokotus sekä koulun oppilaille että koko henkilökunnalle. Kaupungin sairaaloiden poliklinikoille lähetettiin 338 oppilasta. Sairaustapausten vuoksi menetettiin yh­ teensä 11 785 koulupäivää. Mainittavia työtapaturmia ei lukuvuonna sattunut.

VI. APURAHAT JA LAHJOITUKSET Koulun talousarvioon merkityistä palkinto- ja ahkeruusmäärärahoista jaettiin oppilaille apurahoina yhteensä 2700000 mk sekä kunnallisneuvos V. von Wrightin lahjoitusrahaston korkovaroista 5 lo16 mk. Lukuisat yksityiset ja liikelaitokset lahjoittivat koululle harjoitusmateriaalia, kirjallisuutta, esiintymispukuja, muotteja ym.

VII. KOULUN TALOUS Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income, calendar year 1960

M eno t . Expenditure Mk· Marks Palkat ja palkkiot (Salaries and Jees) ...... 1)162100070 Vuokra (Rent) ...... 50 2t,,6 520 Kuumennuslaitteiden lämmitys (Heating) ...... 8t" 7 H5 Valaistus ja käyttövoima (Lighting and motive power) ...... 5 760 051

1) Lisäksi suoritettiin 4 176 709 mk v:n 1959 siirtomäärärahoista. 93

M'e no t ' Expenditure Mk· Marks Siivoustarvikkeet (House-cleaning supplies) ...... M2365 Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ...... 7843364 Kaluston kunnossapito (Maintenance of equipment) ...... 3984917 Painatus ja sidonta (Printing and binding) ...... 434795 Tarverahat (M iscellaneous expenses) ...... ' ...... 1 470 836 Työaineet (Working materials) ...... 19175304 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet (Medical supplies) ...... 2847 096 Palkinto- ja ahkeruusrahat ( Money for prizes and encouragement) ...... 2678000 Oppilasruokala (Pupils' eating-house) ...... 4 977 875 Oppilaiden työpuvut ja niiden huolto (Pupils' working-clothes) ..... , ...... 1 364080 Kurssitoiminta (Courses) ...... 5303635 Summa (TotaZ) 269576353

T u 1 0 t . 1 ncome Valtionapu (Government subsidies) ...... •.•.... 148 804 810 Lukukausimaksut (Terminai fees) ...... 569700 Oppilastyöt (Works of pUPils) ...... 18 065173 Kurssimaksut (Proceeds from courses) ...... 1558900 Muut tulot (Other income) ...... 1 620382 Summa (Total) 170 618 965 I VALMISTAVA TYTTÖJEN AMMATTIKOULU )

Lukuvuonna 1960/61

1 PREPARATORY TRADE SCHOOL FOR GIRLS )

School year 1960/61

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Valmistava tyttöjen ammattikoulu on Helsingin ammattioppilaitosten johtokunnani ) alai­ nen. Johtajana oli koulun vakinaisista opettajista valittu rehtori. Koulussa toimi rehtorin ja vararehtorin lisäksi 21 vakinaista opettajaa, 9 tilapäistä opettajaa sekä 11 tuntiopettajaa. Ammattikursseilla oli lisäksi 13 opettajaa. Koulun lääkäri ja terveyssisar huolehtivat oppilaiden terveydenhoidosta.

II. OPETUS Syyslukukausi alkoi 22. 8. ja päättyi 23. 12. Kevätlukukausi alkoi 3. 1. ja päättyi 31. 5. Lukuvuonna oli yhteensä 220 työpäivää. Koulussa työskenteli 22 suomenkielistä ja 4 ruotsin­ kielistä luokkaa.

Luokkien lukumäärä eri osastoilla Number 0/ classes Kaikki luokat Osasto . Section I Ik. ei. II Ik. ei. III !ok. el. Ali el"sse. Liinavaateompelu (Lingerie) ...... 1 1 2 Pukuompelu (Dressmaking) ...... 3 5 3 11 Teollisuusompelu (Indust~ial sewing) ...... 1 1 2 Modistl (Modistes) ...... 1 1 2 Talous (Household) ...... 4 4 1 9 ------Summa (Total) 10 12 4 26

Ruotsinkieliset luokat olivat I ja II talousluokka sekä II ja III pukuompeluluokka. Varsinaisten koululuokkien lisäksi toimi koulussa myös ompelimo, johon otettiin harjoitteli­ joiksi koulun III luokan oppimäärän suorittaneita, sekä leipomo, jossa valmistui sokerileipu­ reita ja leipureita. Harjoittelijaoppilai1le maksettiin kuukausipalkkaa.

1) Uusi nimi: Talous- ja ompelualan ammattikoulu, kauppa- ja teollisuusministeriön 10. 2. 1961 vah­ vistaman ohjesäännön mukainen. 1) The new name: School 101' Catel'ing and Needlewol'k from 10.2. 1961. i) Ks. s. 83. 95

Viikkotuntien lukumäärä eri osastoilla Number 0/ lessons per week Teollisuus­ Ompeluosasto ompeluosasto L'"ger" anll r"llustr'al Modistiosasto Talousosasto dressmaking sewing Moll'st.s Hou ••holtJ o p pia i ne· Subject I Ik. ei. II Ik. ei. I Ik. ei . II Ik. ei. I Ik. ei . II Ik. ei. I Ik. ei . • II Ik. ei. Ammattityö: Professional work: Ompelu. ruoanvalmistus tai leipominen (Needlework. cooking or baking) 26 26 28 30 28 30 25 29

Ammattiaineet: Professional subjects: Kaavaoppi (Knowledge of patterns) 3 3 3 3 Ainesoppi (Knowledge ofmaterials) ... . 1 1 1 1 1 Ompeluoppi (Theory of sewing) ...... 1 1 2 1 Hattujen valmistusoppi (Theory of hat making) ...... 2 1 Ruoanvalmistusoppi (Theory of cooking) 2 2 Ravinto- ja ruokatavaraoppi (Theory of nutrition and provision) ...... 1 2 Kodinhoito (Domestic management) 1 1

Yleiset aineet: General subjects: Ammattitalous ( Professional economy) 1 1 2 1 2 2 Piirustus (Drawing) ...... 2 2 3 3 1 Äidinkieli ja kirjalliset harjoitukset (Native language and writing exercises) 2 2 2 1 2 1 2 2 Kansalaistieto ja yhteiskuntaoppi (Civic knowledge and sociology) ...... 1 1 1 1 Laskento (A rithmetics) ...... 2 2 1 2 1 2 Terveysoppi (Hygiene) ...... 1 1 1 1 1 1 1 1 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and sports) ...... 1 1 2 2 2 2 1 1 Laulu (Singing) ...... 1 1 1 1 Summa (Total) ltO ltO lt2 lt2 lt2 lt2 38 lt2

Pukuompeluos. Talousosasto Dr ..sma"'ng Hous.holtJ III luokat • II r elas ... Ammattityö: Professional work: sJ.l) k1.') sl.') k1.') Pukuompelu tai ruoanvalmistus (Dressmaking or cooking) 29 30 32 32

Ammattiaineet: Professional subjects: Kaavaoppi (Knowledge of patterns) ...... 5 5 Ompeluoppi (Theory of dressmaking) ...... 2 1 Ainesoppi (Knowledge of materials) ...... 1 Piirustus (Drawing) ...... 3 3 Ravinto-oppi (K nowledge of nutrition) ...... 1

1) Autumn term. 2) Spring term. 96

Pukuompduos. TaJousosasto D,... mak'''g Ho ....llold III luokat . 111 cla ...s Ammattiaineet: Prolessional subjeets: eI.') k1.') 51.') k1.') Ruokatavaraoppi (Knowledge of provision) ...... 1 1 Ruoanvalmistusoppi (Theory of eooking) ...... 2 1 Tarjoiluoppi (Knowledge of serviee) ...... 1 Työvälineoppi (Knowledge of working equipment) ...... 1

Yleiset aineet: General subjects: Kansalaistieto (Civic knowledge) ...... 1 1 Ammattitalous (Pyofessional economy) ...... 1 1 Terveysoppi (Hygiene) ...... 1 1 1 Voimistelu (Gymnastics) ...... ••...... ------1 1 1 1 Summa (Total) 42 42 39 39

Koulussa järjestettiin lisäksi iltaisin eri laatuisia ammattikursseja, joilla annettiin kertomus­ vuonna opetusta yhteensä 681 tuntia. Sekä syys- että kevätlukukaudella järjestettiin kuunteluviikkoja, jolloin 50 kasvatusopin opiskelijaa tutustui ammattikouluopetukseen. Syyslukukaudella annettiin myös kaksi näyte­ tuntia. Oppilastöiden näyttely pidettiin 25. -26. 5.

III. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1960 Pupils, 20th October 1960 Luku Ikä· Age Number % 14 vuotta (yeays) 14 3.9 15» ~ 187 51.8 16 120 33.2 17 34 9.4 18 5 1.4 20 1 0.3

Äidinkieli N ative language SuoIni (Finnish) ...... 316 87.& Ruotsi (Swedish) ...... •...... •...... 45 12.& Muu kieli (Othey language) ......

Kotipaikka . Domicile Helsinki ...... 281 77.8 Muualla (Elsewheye) 80 22.2

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family 1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Peysons in leading positions ete.) 30 8.3 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toiInistohenkilök. ym. (Owneys of small enteyprises, foremen, qualified office personnel etc.) ...... 88 . 24.4

1) Autumn term. 2) Spring term. 97

. Luku Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status the head 01 the lamily N ..mber % III. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled w01'ke1's etc.) ...... 179 4.9.11 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled w01'ke1's etc.) ...... 64. 17.7

Esikoulutus . Basic schooling Varsinainen kansakoulu (Public elementa1'Y school) ...... 26 7.2 Kansalaiskoulun VII luokka (School j01' citizens, one class) ...... 54. 14..9 Kansalaiskoulu (School J01' citizens) ...... 24.8 68.7 Osa keskikoulua (Pa1't oj middle school) ...... 23 6.4 Keskikoulu (Middle school) ...... 1 0.3 Muu koulu1) (Othe1' school) ...... '...... 9 2.6 Oppilaita kaikkiaan (Total oj Pttpils) ...... 861 100.0

Lukuvuodeksi 1960/61 pyrki koulun I luokille 24. 7 oppilasta, joista hyväksyttiin 159. Uusista oppilaista oli 15'1 käynyt kansa- tai kansalaiskoulun, 3 oppikoulun ja 5 ammattikoulun.

Oppilasmäärä koulun eri osastoilla Number of pupils per section of the school Teollisuus- Osasto ja luokka Section and Liinavaate- Puku- ompeluos. ompeluos. ompelu08. Modistios. ["du.l.ied Talousos. Kaikki class Ungeri. D'IS.ma!

Lisäksi oli harjoittelijaoppilaita 27: ompelimossa 14., leipomossa 12 ja leipämyymälässä 1. Kevätlukukauden päättyessä oli jäljellä 34.3 oppilasta, jotka jakaantuivat edistymisensä mukaan seuraavasti: Suomenkieli- Ruotsinkieli- Molemmat nen osasto Den osasto osastot Finn'sh .eel'on Swedi.h .ect'o" B atk sections Sai päästötodistuksen3) (Received the school-leaving ce1'tij- icate) ...... 167 28 195 Siirrettiin seuraavalle luokalle (Moved up to the next class) 132 13 14.5 Siirrettiin ehdollisesti seuraavalle luokalle (Condition- ally moved up to the next class) ...... 2 2 Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) .. 1 1 ------~------Summa (Total) 302 4.1 34.3

1) Ammattikoulu, kauppakoulu, kansanopisto tms. K) Kaikki II luokan oppimäärän suorittaneet voivat saada päästötodistuksen, koska II! luokka oli vapaaehtoinen. 98

Päästötodistuksen saaneista oli II luokalta 149 oppilasta, joista 18 oli ruotsinkie1iseltä osastolta. Pukuompelijain ammattitutkinnon suoritti kuusi harjoittelijaoppilasta ja kisällinäytetyön kolme leipomo-oppilasta. Koulussa iltaisin toimivien ammattikurssien osanottajista sai todistuksen 221 oppilasta, joiden jakaantuminen eri kurssien osalle oli seuraava:

Kurssin suo· Kurssi Tuntimäärä rittaneita Pukuompelun peruskurssi (6 kurssia) ...... 60 73 Pukuompelun jatkokurssi ...... 60 10 Modistikurssi (2 kurssia) ...... ft8 23 Revinnäis- ja koruompelukurssi ...... 48 13 Ruoanlaiton peruskurssi (3 kurssia) ...... / ...... 36 46 Ruoanlaiton jatk6kurssi ...... 2ft 14. Leipurioppilaitten peruskurssi ...... 100 19 Sokerileipurioppilaitten peruskurssi ...... 119 14 Sokerileipurioppilaitten jatkokurssi ...•...... 186 9

IV. VAPAA-AJAN TOIMINTA Koulun oppilaskunnan edustajisto, johon valittiin kaksi oppilasta joka luokalta, kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Johtokunta kokoontui 9 kertaa. Oppilaskunta piti kaksi ohjel­ maIJ.ista illanviettoa, järjesti joululahja- ja vaatekeräyksen rajaseudun lapsille, esitelmätilai• suuden, kevätjuhlan sekä kahdet laukku- ja hattukurssit. Lisäksi oli kertomusvuonna toimin­ nassa englannin kielen kerho, ping-pong kerho, askartelukerho, näytelmäkerho ja laulukerho. Koulun joukkue osallistui Suomen Ammattikoulujen Urheiluliiton yleisurheilumestaruus­ kilpailuihin Uudessakaupungissa, jossa voitettiin yksi ensimmäinen, yksi toinen ja yksi kolmas palkinto. Koulujen välisessä joukkuekilpailussa saavutti joukkue toisen sijan. Syys­ ja kevätlukukaudella pelattiin pesäpallo-otteluja eri luokkien välillä. Koulun oppilaat osallis­ tuivat myös kansanuintiin. SAKU:n hiihtomestaruuskilpailuissa Pieksämäellä sijoittui koulun joukkue kolmanneksitoista. Toukokuussa osallistuivat sekä opettajat että oppilaat *Paavon­ polku» retkeilykilpailuun. SAKU:n henkisissä kilpailuissa Turussa sijoittui koulun oppilaista laulukilpailussa yksi kolmanneksi ja yksi neljänneksi sekä lausuntakilpailussa yksi oppilaista viidenneksi.

V. TERVEYDENHOITO Kertomusvuonna toimitettiin lääkärintarkastus 1 luokkien ja 111 talousluokan oppilaille sekä pienoisröntgentarkastus ja poliorokotus kaikille oppilaille ja harjoittelijoille. Koululää• kärin vastaanotolle lähetettiin 32 oppilasta ja sairaalQitten poliklinikoille 68. Sairaustapausten johdosta menetettiin yhteensä 2 900 koulupäivää.

VI. PALKINNOT JA APURAHAT Kaupungin myöntämä 100 000 mk:n määräraha jaettiin palkintoina ahkeruudesta ja edisty­ misestä ftft oppilaan kesken. Alex. Ärtin stipendirahastosta jaettiin oppilaille yksi ft 000 mk:n, kolme 3 000 mk:n, kaksi 2 000 mk:n ja kaksi 1 500 mk:n apurahaa. Sosiaaliministeriö myönsi yhdelle oppilaalle 15000 mk:n opintolainan ja 55 oppilaalle opintoavustuksia yhteensä 926900 mk. . 99

VII. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income, calendar year 1960

M eno t . Expenditu1'e Mk . Ma,k. Palkat ja palkkiot (Sala1'ies and Jees) ...... 1)50 228 885 Vuokra (Rent) ...... : .. . 13 502 100 Lämpö (Heating) ...... 32028 Valaistus ja käyttövoima (Lighting and motive powe1') ...... 2 1lt7 585 Slivoustarvikkeet (H ouse-cleaning supplies) ...... 209588 Kaluston hankinta (Acquisition oJ equipment) ...... 2868091 Kaluston kunnossapito (M aintenance oJ equipment) ...... ~31 221 Painatus ja sidonta (P1'inting and binding) •...... 193 ~05 Tarverahat (Miscellaneous expenses) ...... 372 08~ Vaatteiden pesu (Washing) •...... ' ...... 93615 Ruokinta (Feeding) ...... 6825178 Leipomotarvikkeet (Baking materials) ...... 5 510 811 Lääkkeet ja sairaanhoUotarvikkeet (Medical supplies) ., ...... 726 127 Ompeluluokkien työvälineet (Sewing mate1'ials) ...... 37~ 808 Helsingistä kotoisin olevien oppilaiden ruokailu (Meals Jor the pupils) .....•, ... . 388030 Oppilaiden palkinnot (Prizes Jor the pupils) ...... 100000 Kurssitoiminta (Courses) ...... 852250

Summa (Total) 8~ 855 806

T u 1 0 t . 1 ncome Valtionapu (Government subsidies) ...... 32 678 978 Lukukausimaksut (Te1'minal Jees) ...... 121 200 Tulot eri osastoilta (1 ncome Jrom va1'ious sections) ...... ; ...... 173~3763 Oppilaiden päivällismaksut (Payments Jor pupils' meals) ...... 673 667 Luontoisedut (Compensation J01' wages paid in kind) ...... 12~ 860 Erikoiskurssien oppilasmaksut (Fees oJ the special cou1'ses) ...... 225250 Sekalaiset tulot (Other income) ...... 80295

Summa (Total) 51 2~8 013

1) Lisäksi käytettiin v;n 1959 siirtomäärärahoja 1 230 725 mk. KIRJAPAINOKOULU

Lukuvuonna 1960/61

PRINTERS' SCHOOL School year 1960/61

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Kirjapainokoulun ylin valvonta kuului kaupungin ammattioppilaitosten johtokunnalle1). Opetusta hoiti rehtorin lisäksi kaksi vakinaista ammattiopettajaa ja kaksitoista tuntiopettajaa.

II. OPETUS

Koulu toimii kirjapainoteollisuuden tuotantolaitoksissa oppiaan suorittavien täydennys• oppilaitoksena. Toiminnassa on käsinlatojien, kohopainajien, kirjansitojien, litopiirtäjien ja laakapainajien osastot. Oppisopimus kestää 10 vuotta, jona aikana kirjapainokoulun opetusohjelma suoritetaan kahtena erillisenä n. 1000 opetustunnin kurssina. I luokka pyritään suorittamaan oppilaan ensimmäisen tai toisen ja II luokka kolmannen tai neljännen oppivuoden aikana. Koulussa on myös toiminnassa kone1atojien iltakurssi, jolle osallistujat valitaan varsinaisen koulunkäyn• tinsä suorittaneista, halukkaista käsinlatojaoppilaista. Kertomusvuonna työskenteli koulussa kolme I ja II latojaluokkaa, kaksi I ja II painaja­ luokkaa, yksi I kirjansitojaluokka, yksi I ja II litopiirtäjäluokka, yksi I ja II laakapainaja­ luokka sekä lisäksi yksi ylimääräinen III latojaluokka. Opetusta annettiin syyslukukaudella 19.8.-23.12. ja kevätlukukaudella 5.1.-20.5. yhteensä 220 työpäivää.

1) Ks. s. 83. Viikkotuntien lukumäärä Number 0/ lessons per week

I,atojien luokat Kohopain. luokat Sitojien luokat I,itopiirt. luokat I,aakapainoluokat eI. 01 compositors eI. 01 twi.u.... eI. 01 /}i"d ...s eI. 01 litography eI. 01 lliItpri.u;"g Oppiaine • Subject 1 I II 1 I II 1 I II 1 I II 1 I II Äidinkieli (N ative language) ...... 6 4 6 4 6 4 6 4 6 4 Kansalaistieto (Civic knowledge) ...... - 3 - 3 - 3 - 3 - 3 Ammattitalous (p,.ofessional economy) ...... - 2 - 2 - 2 - 2 - 2 Ruotsin kieli (Swedish) ...... 4 3 4 3 4 3 4 3 4 3 Ammatti- ja hinnoittelulaskento ( p,.ofessional a,.ithmetics and p,.ice calculation) ...... 5 5 5 5 3 3 3 3 3 3 Kirjapaino-oppi ja -historia (p,.inting theo,.y and histo,-y) ...... 3 - 3 - 3 - 3 - 3 - Värioppi (Cht"omatics) ...... - 4 - 4 - 4 - 4 - 4- Ammattioppi (p,.ofessional theo,.y) ...... 5 2 3 3 3 3 - - 2 2 o.. Tekstaus (W,.iting in block lette,.s) ...... 11 --- 3 - -- - - .... Ladontaluonnostelu (Sketching of composition) ... - 11 ------Latominen (Typesetting) ...... 11 11 ------Koneoppi (A pplied mechanics) ...... - - 4 3 - - - - 2 2 Kehisteoppi (Knowledge of fo,.ms) ...... - - 3 ------Painaminen (p,.inting) ...... - - 17 18 ------Kemia ja fysiikka (Chemist,.y and Physics) ...... ------4 3 4 3 Geometria (Geomet,.y) ...... ------2 -- Tekstaus ja sommittelupiirustus (Writing in block lette,.s and d,.awing) ...... ------8 8 -- Käytännöllinen litografia (A pplied litog,.aphy) ... ------17 13 - - Kopiointi ja laakapainanta (Copying and fIat p,-inting) ...... ------21 19 Kirjansitojain ammattipiirustus ( p,.ofessional d,.awing fo,. binde,.s) ...... - - - - 3 6 - - - - Kirjansidonta (Bookbinding) ...... - --- 20 17 - - - - Summa (Total) I 45 I 45 I 45 I 45 I 45 I 4.5 I 45 I 45 I 45 I 45 Lisäksi koneladontaa 3 tuntia viikossa iltaisin, yhteensä 108 tuntia. 102

UI. OPPILASTILASTO

Oppilaista hankittiin lokakuun 20 p:nä 1960 yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä:

Oppilaat lokakuun 20 p:nä 1960 Pupils, 20th October 1960

Sukupuoli . Sex I,uku Numb., % Miehiä (Men) ...... 194 93.7 Naisia (Women) ...... 13 6.8

Ikä· Age 16 vuotta (years) 10 4.8 17 37 17.9 18 48 23.2 19 t 57 27.6 20 t 14 6.8 21 23 11.1 22 8 3.9 23 » 3 1 ... 24 4 1.9 25 » 2 1.0 26 1 0.6

Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish) ...... 181 87." Ruotsi (Swedish) ...... 25 12.1 Muu kieli (Other language) ...... 1 0.6

Kotipaikka . Domicile Helsinki ...... 162 78.8 Muualla (EIsewhere) 45 21.7

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family 1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions etc.) 12 5.8 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilökuntaa ym: (Owners of small enterprises, foremen, qualified office personnel etc.) ...... 48 23.2 111. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ...... 114 55.1 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled wOl'kel's etc.) ...... 33 15.9

Esikoulutus . Basic schooling Kansalaiskoulu (School fOY citizens) ...... 122 59.0 Osa keskikoulua (Pari of middle school) ...... 22 10.0 Keskikoulu (Middle school) ...... 39 18.8 Ammattikoulu (Tl'ade school) ...... 24 11.0 Oppilaita kaikkiaan (Total of pupils) ...... 207 100.0 103

Oppilasmäärä koulun eri osastoilla Number of pupils per section of the school

Osasto ja luokka . Section and class I.atojia Painajia Sitojia Litopiirt. Laakapain. Kaikki 09. Compositor. P,illln. Bindn. Litograplur. Flal pNmi.. , A.ll.eaiotu % Suomenkielinen osasto (Finnish section) ...... 83 56 12 16 20 187 90.3 I luokka ( class) ...... 36 24 12 8 12 92 44 .• II , ...... 43 32 8 8 91 44.0 III t t 1) ...... 4 4 1.0 Ruotsinkielinen osasto (Swedish section) ...... 20 20 9.7 I luokka (class) ...... 11 11 5.8

II ••••••••••••• o. 9 9 4 .• Summa (Total) 103 56 12 16 20 207 100.0 % 49.7 27.1 5.8 7.7 9.7 100.0 Kevätlukukauden päättyessä koulussa jäljellä olevista 194 oppilaasta 91 sai päästötodis• tuksen, näistä oli 9 ruotsinkieliseltä osastolta. Lisäksi siirrettiin 42 koulun kirjoissa olevaa oppi­ lasta seuraavaan vuoteen.

IV. PALKINNOT JA LAHJOITUKSET Edellisen lukuvuoden päättyessä jaettiin 13 oppilaalle tunnustuspalkintoja Oskar Öflundin korkovaroista sekä lahjoittajilta saatuja raha- ja kirjapaUrintoja. Kertomusvuonna monet toimininlet ja yhdistykset lahjoittivat koululle painovärejä, oppilas­ palkintoja ym.

V. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income, calendar year 1960

M eno t . Expenditwre Mk· Ma,ks Palkat ja palkkiot (Salaries and Jees) ...... 3)5 785 855 Vuokra (Rent) ...... 1814 400 Lämpö (Heating) ...... 1 188 Valaistus (Lighting) ...... 104346 Siivoustarvikkeet (House-cleaning supplies) ...... 32396 Kaluston hankinta (Acquisition oJ equipment) ...... 192189 Kaluston kunnossapito (Maintenance oJ equipment) ...... 156995 Painatus ja sidonta (Printing and binding) ...... 4400 Tarverahat (Miscellaneous expenses) ...... 88241 Opetus- ja työtarvikkeet (Educational supplies) ...... 397 532 Summa (Total) 8577542 Tulot· Income Valtionapu (Government subsidies) ...... 5440400 Oppilasmaksut (Students' Jees) ...... 88000 Summa (Total) 5528400 1) Ylimääräinen luokka. - 1) Lisäksi käytettiin v:n 1959 siirtomäärärahoja 138440 mk. KÄHERTÄJÄKOULU

Lukuvuonna 1960/61

HAIRDRESSING SCHOOL

School year 1960/61

I. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Koulun johtokuntana toimi ammattiopetuslaitosten johtokuntal ). Johtajan tehtäviä hoiti koulun vakinaisista opettajista valittu rehtori. Vakinaisia opettajia oli neljä ja tuntiopettajia viisi.

II. OPETUS

Kähertäjäkoulun tarkoituksena on antaa parturin ja kampaajan ammattiin aikoville tieto­ puolista ja käytännöllistä opetusta sekä laajentaa heidän arinnattitoiminnassa tarvitsemiaan kansalaistietoja. Jokaisen kouluun hyväksytyn oppilaan on lisäksi tehtävä oppisopimus ja oltava jossain alan liikkeessä oppilaana. Kertomusvuoden syyslukukausi alkoi 1. 9. ja päättyi 16. 12. Kevätlukukausi alkoi 9. 1. ja päättyi 2. 6. Koko lukuvuosi käsitti yhteensä 172 työpäivää. Tuntijako oli seuraava:

Tuntia viikossa Le$$OfU per week Oppiaine .~ Subject I lk. ei. II lk. ei. III lk. ei. Äidinkieli (Native language) ...... 1 1 Kansalaistieto (Civic knowledge) ...... 1 1 Ammattilaskento (Pt'ofessional at'ithmetics) ...... 2 2 Ammattitalous (Pt'ofessional economy) .....•...... 2 Ammattipiirustus (Pt'ofessional design) ...... 2 2 Ammattioppi (Pt'ofessional theot'Y) ...... 2 2 2 Ammattityö (Pt'ofessional tt'aining) ...... 8 8 8 Harjoittelu (Pt'actice) ...... 32 30 38 ------Summa (Total) 48 48 48 1) Ks. s. 83. 105

III. OPPILASTILASTO Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1960 Pupils, 20th October 1960 Sukupuoli . Sex Luku Number % Miehiä (Men) 5 2.6 Naisia (Women) 191 97.4 Ikä . Age 15 vuotta (years) 3 1.6 16» • 31 15.8 17 35 17.9 18 46 23.6 19 39 19.9 20 14 7.1 21 10 5.1 22 12 6.1 23 6 3.1 Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish) ...... 180 91.8 Ruotsi (Swedish) ...... 16 8.2 Muu kieli (Other language) ...... Kotipaikka . Domicile Helsinki ...... 131 66.8 Muualla (Elsewhere) ...... 65 33.2 Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family 1. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions etc.) 3 1.5 II. Pienyrittäjiä. työnjohtajia. yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enterprises. foremen. qualified office personnel etc.) ...... 44 22.4 II!. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ...... 95 48.6 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ...... 54 27.6 Esikoulutus . Basic schooling Kansalaiskoulu (School for citizens) ...... 160 81.6 Osa keskikoulua (Part of middle school) ...... 17 8.7 Keskikoulu (Middle school) ...... 6 3.1 Ammattikoulu (Trade school) ...... 13 6.6 Oppilaita kaikkiaan (Totat of puPils) ...... 196 100.0 Oppilasmäärä koulun eri osastoilla Number of pupils per section of the school Luokka· Class Partureita Kampaajia Kaikki Barbers Hair-dressers Ali sections % 1 luokka (class) 21 50 71 36.2 II & 14 57 71 36.2 III ...... 9 45 54 27.6 Summa (Total) 44 152 196 100.0 % 22.4 77.6 100.0 Lukuvuoden päättyessä sai päästötodistuksen 54 oppilasta. jotka suorittivat myös ammatti­ tutkinnon.

8 106

Oppilaskilpailuihin, jotka pidettiin 28. 5. Tampereella, osallistui koulun edustajina kaksi kampaaja- ja kaksi parturioppilasta. Koko lukuvuoden koulussa käytetty kemiallinen permanenttineste saatiin lahjoituksena Oy Syntex Ab:ltä.

iv. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income, calendar year 1960

M eno t . Expenditu~ e Mk' M,.,k. Palkat ja palkkiot (Salaries and fees) ...... •...... 1)5 326 433 Vuokra (Rent) ...... 754620 Valaistus (Lighting) ...... 36955 Siivoustarvikkeet (House-cleaning supplies) ...... 34028 Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ...... 85177 Kaluston kunnossapito (Maintenance of equipment) ...... 13462 Painatus ja sidonta (Printing and binding) ...... 39558 Tarverahat (M iscellaneous expenses) ...... t,.t,. 984 Käyttövoirila (Motive power) ...... 112 786 Opetustarvikkeet (Working materials) ...... 375179 Muut menot (Other expenditure) ...... 31 647 Summa (Total) 6854829 Tulot· Income Valtionapu (Government subsidies) ...... 3 080 100 Lukukausimaksut (Terminai fees) ...... ' ...... 220000 Muut tulot (Rest of income) ...... 2016645 Summa (Total) 5 316 745

.1) Lisäksi käytettiin v:n 1959 siirtomäärärahoja 194 900 mk. 1 VAATTURIKOULU )

Lukuvuonna 1960/61

TA 1 L 0 R S' se H 00 L School year 1960/61

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Vaatturikoulun johtokuntana toimi ammattioppilaitosten ,johtokunta!). Opetusta hoiti rehtorin lisäksi yksi vakinainen ja kolme tuntiopettajaa.

II. OPETUS

Koulun tarkoituksena on antaa vaatturinammattiin aikoville sekä jo sillä alalla työskentele• ville etupäässä taidollista, mutta myös tiedollista opetusta ja laajentaa samalla heidän ammatti­ ja kansalaistietojaan. SY.Yslukukausi alkoi 22. 8. ja päättyi 23. 12. Kevätlukukausi alkoi 3. 1. ja päättyi 31. 5. Lukuvuonna oli yhteensä 220 työpäivää. Koulussa toimi yksi I, yksi II ja yksi III luokka. Viikkotuntien jako oli seuraava:

Oppiaine . Subject Tuntia viikossa • L ..sOtJS per flJed 1 Ik, ei. II Ik. el. II! Ik. el. Ammattityö (Pyofessional tyaining) ...... •...... •.. 28 30 36 Ammattitekniikka (Pyofessional technique) ...... 3 2 1 Ainesoppi (Knowledge 0 f mateyials) ...... 1 1 Kaavaoppi (Knowledge of patteyns) ...... ; ...... 2 2 Ammattipiirustus (Pyofessional design) ...... 2 Kone- ja sähköoppi (Applied mechanics and electyicity) ...... 1 Matematiikka (M athematics) ...... 2 1 Ammattitalous (Pyofessional economy) ...... 2 1 Kansalaistieto (Civic knowledge) ...... 2 Äidinkieli (Native language) ...... 2 Terveysoppi (Hygiene) ...... '...... 1 Liikuntakasvatus (Physical education) ...... 2 2 2 ------Summa (Total) ft2 ft2 ft2

1) Uusi nimi: Vaatturiammattikoulu, kauppa- ja teollisuusministeriön 10. 2. 1961 vahvistaman ohje­ säännön mukainen. - 1) The new name: Tailo!'s' t!'ade school '!'om 10.2, 1961. 1) Ks. s. 83. 108

III. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1960 Pupils, 20th October 1960

Sukupuoli . Sex Luku Numb ... % Miehiä (Men) ...... 16 6~ Naisia (Women) ...... 9 36

Ikä· Age

15 vuotta (years) 1 ~ 16 » » 10 ~O 17 » » 5 20 18 » * 5 20 19 » » 3 12 20 1 ~

Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish) ...... 25 100 Ruotsi (Swedish) ...... Muu kieli (Other language) ......

Kotipaikka . Domicile

Helsinki ...... 16 6~ Muualla (Elsewhere) 9 36

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family !. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions etc.) 2 8 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilökuntaa ym. (Owners of small enterprises,joremen, qualified office personnel etc.) ...... 21 8~ II!. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc) ...... 2 8 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ......

Esikoulutus . Basic schooling Kansalaiskoulu (School for citizens) ...... 20 80 Keskikoulu (Middle school) ...... 1 ~ Ammattikoulu (Trade school) ...... ~ 16 Oppilaita kaikkiaan (Total of pupils) ...... 25 100

Oppilaita oli I luokalla 9, II luokalla 8 ja 111 luokalla 8. Lukuvuoden päättyessä oli oppi­ laita 2~, joista 7 sai päästötodistuksen.

IV. VAPAA-AJAN TOIMINTA

Koulussa toimi lukuvuonna oppilaskerho, jonka puheenjohtajana oli yksi oppilaista ja kuraattorlna opett. R. Kivinen. Oppilaskerho kokoontui kaksi kertaa. Oppilaskerhon toimesta järjestettiin 2~. 5. retki Kotkaan, missä tutustuttiin Kotkan kau­ pungin vaatturiammattikoulun toimintaan ja pelattiin isäntäkoulun oppilaiden kanssa lento­ pallo-ottelu. 109

V. TERVEYDENHOITO

Oppilaiden terveydentila oli kerlomusvuonna hyvä. Syyslukukauden aikana suoritettiin pienoisröntgentarkastus opettajille, oppilaille ja muulle henkilökunnalle.

VI. APURAHAT

Vaatturialan Yrittäjätoiminnan Kannatusyhdistys myönsi 20000 mk jaettavaksi koulun oppilaille palkintoina. Tästä summasta jaettiin neljä 3000 mk:n ja kaksi 4 000 mk:n apurahaa.

VII. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income, calendar year 1960

M eno t . Expenditure Mk. Mario. Palkat ja palkkiot (Salaries and fees) ...... 1) 3 027 303 Oppilaiden ahkeruusrahat (Diligence money to the pupils) ...... 547 800 Vuokra (Rent) ...... 1 646400 Valaistus ja käyttövoima (Lighting and motive power) ...... 70320 Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ...... 381 975 Kaluston kunnossapito (Maintenance of equipment) ...... 6818 Painatus ja sidonta (Printing and binding) ...... 23975 Tarverahat (Miscellaneous expenses) ...... 77 203 Raaka- ja tarveaineet (Working materials) ...... 899323 Siivous- ja puhdistustarvikkeet (Cleaning supplies) ...... 9326 Oppilasruokalan menot (Expences for the pupils' cafeteria) ...... 182 496 Summa (Total) 6 872 939

Tulot . Income Valtionapu (Government subsidies) ...... 3 007 500 Oppilastyöt (Works of puPils) ...... • ...... 2 544 444 Summa (Total) 5551944

1) Lisäksi käytettiin v:n 1959 siirtomäärärahoja 83 435 mk. LABORATORIOKOULU Lukuvuonna 1960/61 LABORATORY SCHOOL School year 1960/61 1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

l,aboratoriokoulun johtokuntana toimi ammattioppilaitosten johtokuntal ). Opetuksesta huolehtivat rehtori, kaksi vakinaista ja seitsemän tuntiopettajaa sekä kursseilla lisäksi kaksi opettajaa. II. OPETUS Laboratoriokoulun tarkoituksena on antaa oppilaille sellaiset perustiedot kemiassa, fysii­ kassa ja laboratoriotekniikassa, että he tarpeellisen työkokemuksen ja kurssimuotoisen, eri­ koistuvan lisäkoulutuksen jälkeen voivat toimia laborantteina teollisuus-, tutkimus- ja sairaala­ laboratorioissa ym. muilla vastaavilla aloilla. Kertomusvuonna, joka oli koulun ensimmäinen toimintavuosi, a,loitettiin myös iltakurssien järjestäminen laboratorioalalla toimiville, aikanaan koulutusta vaille jääneille henkilöille. Opetusta annettiin syyslukukaudella 1. 10.-23. 12. ja kevätlukukaudella 3. 1.-3. 6., yhteensä 19~ työpäivää. Koulussa oli kaksi opintolinjaa: keskikouluun pohjautuva ja kansakouluun pohjautuva. Linjojen viikkotuntien jako oli seuraava: Viikkotuntien lukumäärä Number 0/ lessons per week Keskikoulupohj. Kansakoulupohj. linja') linja'}. Syyslukuk. Kevätlukuk. Syyslukuk. Kevätlukuk. Oppiaine' Subject Autum" sp""g Autum" sp""g le,m lerm te"'" te,,,, Ammattityö (Pyofessional work) ...... 26 28 15 15 Raaka-aine ja tavaraoppi (Knowledge of materials) 2 2 1 1 Laboratoriotekniikka (Laboratory technique) ...... 2 1 1 Kemia (Chemistry) ...... ~ ~ ~ ~ Fysiikka (Physics) ...... ~ ~ 2 ~ Matematiikka (Mathematics) ...... 6 2 Ammattilaskento (Professional arithmetics) ...... 2 2 Ammattitalous (Professional economy) ...... 1 1 Äidinkieli (Native language) ...... 2 2 Terveysoppi ja liikuntakasvatus (Hygiene and physical exercises) ...... 2 2 Ruotsin ja englannin kieli (Swedish and English) 5 5 Teknillinen piirustus (Technical design) ...... 2 2 2 ------~------Summa (Total) ~1 41 ~O ~o 1) Ks. s. 83. - 2) Course based upon Middle School education. 1) Course based upon Primary School education. 111

111. OPPILASTILASTO

Oppilaat lokakuun 20 p :nä 1960 Pupils, 20th October 1960

Sukupuoli . Sex I,uku Nvmbl1' % Miehiä (Men) 13 27.1 Naisia (Women) 35 72.9

Ikä· Age 15 vuotta (years) 4 8.8 16 ...... -...... 4 8.8 17 • 4 8.8 18 8 16.7 19 16 33.' 20 o 7 14.6 21 • 4 8.8 22 • 1 2.1

Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish) ...... 48 100.0 Ruotsi (Swedish) ...... Muu kieli (Other language) ......

Kotipaikka . Domicile Helsinki '; ...... 34 70.8 Muualla (Elsewhere) ...... 14 29.2

Perheenpään sosiaaliryhmä . Social status of the head of the family !. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions etc.) 9 18.8 II. Pienyrittäjiä, työnjohtajia, yl. toimistohenkilök. ym. (Owners of small enterprises, joremen, qualified office personnel etc.) ...... :. 9 18.8 II!. Ammattityöntekijöitä ym. (Skilled workers etc.) ...... 19 39.6 IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers etc.) ...... 11 22.8

Esikoulutus . Basic schooling ,< Kansalaiskoulu (School for citizens) ...... 16 33.3 Keskikoulu (Middle school) ...... 23 47.9 Muu koulu1) (Other school) ...... 9 18.8 Oppilaita kaikkiaan (Tolal of pupils) ...... 48 100.0 Keskikoulupohjaisella linjalla oli 23 oppilasta ja kansakoulupohjaisella 25. Lukuvuoden päättyessä oli oppilaita 45, joista 18 sai päästötodistuksen. Kertomusvuonna järjestettiin tietopuolisia kemian peruskursseja useita vuosia laboratorlo- alalla työskennelleille seuraavasti: Kurssin suoritta- Tunteja neita Keskikoulupohjainen peruskurssi .. ; ...... 100 29 Kansakoulupohjainenperuskurssi ...... 160 25

1) Ks. alaviittaa s. 97. 112

IV. VAPAA-AJAN TOIMINTA

Oppilaskunnan perustava kokous pidettiin H. 10., jolloin sille valittiin oppilaista puheen­ johtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Sääntöjenvahvistamiskokous pidettiin 12. 11. ja sen jälkeen oppilaskunta kerääntyi kaksi kertaa. Yhteistyössä opettajiston kanssa oppilaskunta järjesti kaksi ohjelmallista illanviettoa. Eräät liikkeet ja teollisuuslaitokset tukivat oppilaskunnan työtä lahjoitusten ja ilmoitusten avulla.

V. APURAHAT

Sosiaaliministeriö myonsl kertomusvuonna opintolainoja kolmelle oppilaalle, yhteensä 150000 mk, sekä opintoavustuksia 13 oppilaalle, yhteensä 455000 mk.

VI. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income, calendar year 1960

M eno t . Expenditure Mk· Marks Palkat ja palkkiot (Salaries and Jees) ...... 1 383 967 Vuokra (Rent) ...... 1 071 360 Valaistus ja käyttövoima (Lighting and motive power) ...... 24067 Siivoustarvikkeet (House-cleaning supplies) ...... 16696 Koulukaluston hankinta (Acquisition oJ school equipment) ...... 291 740 Työpajakaluston hankinta (Acquisition oJ workshop equipment) ...... 4102 633 Opetusvälineet ja -tarvikkeeet (Educational supplies) ...... 487098 Tarverahat (Miscellaneous expenses) ...... 95905 Kurssitoiminta (Courses) ...... 43219 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet (Medical supplies) ...... 5796 Oppilasruokala (Pupils' caJeteria) ...... 131 427 Oppilaiden työpuvut (Pupils' working-clothes) ...... 58430 Muut menot (Other expenditu'l'e) ...... H 691 Summa (Total) 7 727 029

T u 1 0 t . 1 ncome Valtionapu (Gove'l'nment subsidies) 4700000 Lukukausimaksut (Te'l'minal Jees) ...... 8700 Summa (Total) 4 708 700 SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO

Lukuvuonna 1960/61

FINNISH WORKERS' ACADEMY

School year 1960/61

JOHTOKUNTA VUONNA 1960

Johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna kaupunginvaltuuston valitsemina vuoslJaseruna valtiot.maist. Aimo Halonen puheenjohtajana, fil.maist. Anni Hosia varapuheenjohtajana, osastonhoit. Eila Hulkkonen, toimittaja E. J. Paavola, toimitsija Nestori Parkkari ja varasto­ mest. Eino Sihvonen vakinaisina jäseninä sekä toimittaja Eini Helena Leppänenja valtiot.maist. Erkki Salminen varajäseninä. Itseoikeutettuna jäsenenä kuului johtokuntaan opiston johtaja, prof. T. I. Wuorenrinne, joka toimi myös johtokunnan sihteerinä. Kaupunginhallituksen edus­ tajana oli pankinjoht. Eero Harkia ja opistolaiskunnan edustajana työnjohto Emil Lupunen. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa ja sen pöytäkirjain pykäläluku oli 145. Saapuneiden kirjeiden diaariin merkittiin 270 ja lähetettyjen diaarlin 114 kirjelmää. Päätökset. Johtokunta teki kertomusvuonna mm. seuraavat päätökset: (0 p etu s) pää• tettiin lopettaa opiston varsinainen työkausi 13. 4. ja jatkaa opetustoimintaa supistettuna huhti­ kuun loppuun opiston johtajan ehdotuksen mukaisesti (31. 3. 55 §); vahvistettiin työkauden 1960/61 alkamis- ja päättymisajat ja hyväksyttiin työkauden opetussuunniteb~a sekä päätet• tiin jättää opiston johtajan ratkaistavaksi opetusohjelman muutokset ja uusien tuntiopettajien valinta (7. 9. 102 §); päätettiin liittää kuluvan työkauden opetussuunnitelmaan kokeiluluontoi­ sina kolme kiinteätavoitteista, korkeakoulunomaista luentopiiriä, joiden opintoaineiden opetta­ jina olivat filosofiassa prof. Urpo Harva, psykologiassa fil.tri Reino Palas ja valtio-opissa valtiot. tri Pertti Pesonen, sekä yksi keskikoulun tutkintoon tähtäävä opintopiiri, jonka opettajina toi­ mivat fil.maist. Ann-Mari Aamo, dipl.ins. Timo Kalistaja, johtajaopett. Kauko Urkio ja fil. maist. Aino Takki (29.9. 110 §); päätettiin tehdä Kruununhaan Keskikoulun kanssa sopimus siitä, että opistoon syksystä 1960 perustettavasta keskikoulun opintopiiristä jatkuvasti otetaan oppilaita emo keskikouluun yksityisoppilaiden tutkinnoista oppikouluissa säädetyn asetuksen mukaisesti (24. 10. 122 §); hyväksyttiin opiston johtajan ehdotus erityisen tieteen ja taiteen vii­ kon viettämisestä sekä valittiin viikon ohjelmatoimikuntaan johtokunnan edustajiksi puheen­ johto Aimo Halonen, toimittaja E. J. Paavola, prof. T. 1. Wuorenrinne ja tal.hoit. Matti Finskas (30.12. 144 §); (0 P i s t 0 talo) luovutettiin opistotalon juhlasali, Viipurinsali tai muita huonetiloja lukuisille yhdistyksille ja yhteisöille kokousten, juhlien, kilpailujen ym. tilaisuuksien järjestämiseen vuokraa, henkilökunnan lisätyön korvaamista sekä valaistus- ym. kuluja kos­ kevin ehdoin (29. 1. 18 §, 20-21 §; 3. 2. 26 §; 31. 3. 53-54 §; 31. 5. 79-81 §; 7. 9. 103 §; 1. 12. 129 §; 30.12.140§); vahvistettiin toimistonhoitaja U. Ilmasen ja emäntä M. Kangasniemen sekä vahti­ mestari 1. Kuosmasen asuntojen vuokrat (31. 3. 32 §); hyväksyttiin kouluhallituksen 20. 10. 1960 vahvistamien opiston omien huoneistojen vuokra-arvon määräämisperusteiden mukaisesti 114 laaditut vuokra-arvolaskelmat ja niihin liittyvät kansakoulun käytössä olevien huonetilojen vuokralaskelmat vuosilta 1958 ja 1959 (1. 12. 130 §); (a p ura h a t) myönnettiin viidelle opistolaiselle kullekin 40000 mk:n opintoapuraha jatko-opintoja varten (2.5.69 §; 30. 12. 141 §); myönnettiin seitsemän 4 000 mk:n suuruista apurahaa yleissivistäville kesäkursseille osallistu­ ville opistolaisille sekä oikeutettiin johtokunnan puheenjohtaja ja opiston johtaja jakamaan 12 000 mk kolmena apurahana sellaisille opistolaisille, jotka osallistuisivat vastaavanlaisiin kesäkursseihin (31. 5. 86 §); (e d u s t u s) valittiin Helsingissä 5.-6. 11. 1960 pidettäville Työväenopistojen Liiton luento- ja neuvottelupäiville johtokunnan edustajaksi puheenjohtaja Aimo Halonen (24. 10. 116 §); valittiin Helsingin Kansankonservatorion Säätiön hallintokuntaan johtokunnan edustajaksi viisivuotiskaudeksi 1961-1965 fil.maist. Anni Hosia, isännöitsijä Johan Pajusola ja prof. T. 1. Wuorenrinne (1. 12. 131 §); (m u u t a s i a t) vahvistettiin työ• kaudella 1960/61 kannettavat opintomaksut (17.6. 88 §; 24.10. 121 §); vahvistettiin siivooja Lyyli Toloselle kuukausittain maksettava sopimuspalkka (29. 9. 112 §); päätettiin, mitkä ~ano­ ma- ja aikakauslehdet tilattaisiin opiston kirjasto-Iukusaliin (24. 10. 124 §); päätettiin v:n 1961 laskujen ja maksuosoitusten hyväksymistavasta (30. 12. 138 §). Esitykset. Johtokunta teki kertomusvuonna kaupunginhallitukselle esityksiä asioista, jotka mm. koskivat: (0 p etu s) asiantuntijakomitean asettamista selvittämään, missä laajuudessa työväenopistotoimintaa voitaisiin ylläpitää kaupungin eri asuma-alueilla ja mitkä työmuodot siellä johtaisivat parhaisiin opinnollisiin saavutuksiin (2. 5. 68 §); luvan myöntämistä perustaa kokeilumielessä 12 keskikoulututkintoon tähtäävää opintoryhmää ja 4 kiinteätavoitteista kor­ keakoulun luontoista luentopiiriä (31. 5. 82 §); opetustarkoituksiin soveltuvan televisiovastaan­ ottimen hankkimista opistotaloon (30. 12. 139 §); (v i r a t j a p a 1 k a t) oikeuden myöntä• mistä prof. T. 1. Wuorenrinteelle pysyä virassaan kevätlukukauden 1961 loppuun (29. 1. 23 §); lisämäärärahan myöntämistä tuntiopettajien vuosilomakorvausten suorittamiseen (31. 5. 85 §); opiston taloudenhoitajan palkkion korottamista (17. 6. 90 §); opiston talousarvioon opettajien ja luennoitsijain palkkioita varten merkittyjen määrärahojen käyttämistä kokeilumielessä perus­ tettujen tavoitteellisten luentopiirien ja keskikoulututkintoon tähtäävän opintopiirinopettajien palkkaukseen sekä emo piirien opintomaksujen vahvistamista (29. 9. 110 §); (0 P i s t 0 talo) lisämäärärahan myöntämistä opisfotalon katuosuuden puhtaanapitokustannuksiin (29. 1. 9 §); rakennusviraston talorakennusosaston velvoittamista suorituttamaan takuuvuoden luontoiset opistotaion korjaustyöt opiston uudisrakennusta varten myönnetyillä jäljellä olevilla määrä• rahoilla (2. 5. 70 §); (m u u t a s i a t) johtokunnan oikeuttamista järjestämään kahvitarjoilu Työväenopistojen Liiton henkisten kilpailujen ja työväenopistopäivien osanottajille (31. 3. 51 §); kolmen johtokunnan edustajan lähettämistä Lahdessa .pidettävään VIII yleiseen kansansivistys­ kokoukseen ja kaupungin viranhaltijain matkustussäännön mukaisten matka- ja päivärahakor• vausten myöntämistä heille (31. 5. 84 §); vahtimestari V. Virtasen lähettämistä Ammattien­ edistämislaitoksen järjestämille öljylämmityskursseille (17. 6. 92 §). Palkkalautakunnalle tehtiin esitys talonmies-lämmittäjä asuntoedusta kannettavan luontois­ etukorvauksen suuruuden vahvistamisesta (29. 9. 22§). Kunnossapitotarkastajalle tehtiin esitys opiston musiikkisaliin tarvittavien paljeovien han­ kinnasta (7.9. 101 §). Lausunnot: Johtokunta antoi kertomusvuonna kaupunginhallitukselle seuraavat lausunnot: puollettiin työväenopistotalon juhlasalin ja näyttämön luovuttamista Oy Yleisradio Ab:n käyt• töön (3. 2. 25 §); puollettiin Helsingin työväen sivistysjärjestön, Karjalan Sivistysseuran, Käpy• lä-Seuran ja Työkeskus Toimelan Tukiyhdistyksen avustusanomuksia (31. 3. 52 §); puollettiin Työkeskus Toimelan Tukiyhdistyksen laina-anomusta (2. 5. 67 §); puollettiin 1 milj. mk:n suu­ ruisen avustuksen myöntämistä Toimelan Vapaaopistolle v:ksi 1961. Yleisten töiden lautakunnalle annettiin puoltava lausunto rak.mest. O. Sundholmin sopivai­ suudesta työväenopiston kiinteistöistä huolehtivan hallintokunnan rakennusmestariksi (31. 3. 38 §). Sivistysjärjestöjen Kansankonservatorion säätiölle annettiin puoltava lausunto alkuperäisen »Helsingin Kansankonservatorio» -nimen käyttöön ottamisesta. 115

OPISTON TOIMINTA LUKUVUONNA 1960/61

1. VIRANHALTIJAT

Opiston johtajana ja samalla ainoana vakinaisena opettajana oli prof. T. 1. Wuorenrinne. Johtajan lisäksi oli viisi vakinaista viranhaltijaa sekä yksi koko vuodeksi palkattu työsopimus• suhteessa oleva siivooja, viisi kymmeneksi kuukaudeksi palkattua siivoojaa ja yksi näyttämö• ja valaistuslaitteiden hoitaja. Työkaudeksi tai lyhyemmäksi ajaksi palkattuja tuntiopettajia oli 69 ja opinto-ohjelmaan merkittyjä yksityisiä luentoja tai luentosarjoja pitämään palkattuja luennoitsijoita 45. Näiden lisäksi oli useita alustusesiteimien pitäjiä sekä tilapäisiä avustajia. Opiston taloudenhoitajana oli talousneuvos Matti Finskas, toimistonhoitajana Urho Ilma­ nen sekä opintojenneuvojana ja kirjastonhoitajana yhteiskuntat.maist. Elvi Kahala.

II. HUONEISTOT

Omassa talossaan; Helsinginkatu 26:ssa opistolla oli käytettävissään seuraavat huoneet: 14 opintohuonetta, luentosali ja pieni näyttämö, pieni luentosali, piirustussali, maalaus- ja harjoitus­ sali, grafiikansali, musiikkisali, luonnontieteitten sali, kerhohuoneisto keittiöineen, kirjasto- ja lukuhuone, johtajan huone, kaksi opettajien huonetta, toimistohuone, juhlasali ja näyttämö• voimistelusali, iläyttämön työhuone, näyttelijöiden ja voimistelijoiden puku- ja suihkuhuoneet, valokuvauslaboratorio, kolme opetusvälinehuonetta ja arkistotilat sekä tilava kahvila-ravintola- huoneisto. . Munkkiniemen Tarvossa oli 1 rakennuksessa luento- ja ravintolasali sekä keittiö, tarjoilutilat ja kerhohuone; II rakennuksessa oli kuusi huonetta ja kaksi keittiötä sekä pieni sauna. Opiston tarvetta varten oli vuokrattu määrätunneiksi viikossa Aleksis Kiven kansakoulusta voimistelusali sekä Roihuvuoren, Puistolan ja Porolahden kouluista yksi opintohuone kustakin.

111. TYÖKAUDEN PITUUS JA OPETUSSUUNNITELMA

Lukuvuonna 1960/61 opiston syyslukukausi alkoi 16. 9. ja päättyi 16. 12. Kevätlukukausi alkoi 9. 1. ja päättyi 26. 5. Työkausi kesti 33 viikkoa ja viikon työjärjestys käsitti 332 työtuntia. Huhtikuun 19 p:n ja toukokuun 26 p:n välisenä aikana opiston toiminta jatkui supistetuin ohjelmin. Opiston opetussuunnitelman, jonka johtokunta oli hyväksynyt ennen työn alkamista, koulu­ hallitus vahvisti kertomusvuoden työkautta varten 27. 10. ja lisäyksen kevätlukukautta varten 28. 1.

IV. OPETUS

1. Yhteisluennot

Yhteisluennot pidettiin opiston luentosalissa kaksi kertaa viikossa, jolloin oli kaksi 45 min. kestävää luentoa kerrallaan. Lisäksi opiston johtaja piti kummankin lukukauden alussa avajais­ esitelmän. Kertomusvuonna pidettiin luento- ja opintopiirien luentojen lisäksi kaikkiaan 96 yhteisluentoa, joiden aiheet ja luennoitsijat mainitaan sivuilla 127-128. 116

2. Luentopiirit

Kertomusvuoden aikana olivat toiminnassa seuraavat luentopiirit: Korkeakoulunomaiset luentopiirit Filosofia. Tutustuttiin erinäisiin filosofian pääkysymyksiin Urpo Harvan Johdatus filoso­ fiaan-teoksen pohjalta. Pidettiin alustuksia ja keskustelutilaisuuksia, kirjoitettiin aineita ja jär• jestettiin oppimäärän kirjallinen kertaus. Psykologia. Tutustuttiin Eino Kailan Persoonallisuus-teoksen pohjalla psykologian perus­ kysymyksiin. Pidettiin alustuksia ja keskustelutilaisuuksia, kirjoitettiin aineita ja suoritettiin suullisia kertauksia. Aktiivisesti mukana olleille opiskelijoille järjestettiin kevätkauden lopussa kirjalliset kokeet. . Valtio-oppi. Piirin tavoitteena oli yleiskuvan saaminen Suomen poliittisesta järjestelmästä, ja oppikirjana käytettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä. Syystyökau• den ohjelmana olivat poliittiset voimatekijät ja kevättyökaudella Suomen valtiolliset laitokset. Oppimäärän hyväksyttävä suorittaminen edellytti selviytymistä kummankin työkauden lo­ pulla toimeenpannusta kertauskuulustelusta sekä vähintään yhtä itsenäisesti laadittua esitel- mää. Vapaamuotoiset luentopiirit Filosofia. Tutustuttiin vanhan- ja keskiajan sekä uuden ajan huomattavimpiin filosofeihin ja heidän teoksiinsa sekä keskusteltiin heidän esittämistään ajatuksista. Helsinki-piiri (kotiseututut~m,us). Ohjelmaan sisältyivät Helsinki-aiheiset esitelmät, joita täydensivät kuva- ja kaitafilmiesitykset. Käsiteltiin Helsingin seudun geologisen ja historialli­ sen kehityksen pääpiirteitä. Erityisesti selviteltiin kaupunkimme kehitysvaiheita 1S00-luvulta nykypäiviin. Tehtiin lukuisia tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Itsekasvatusoppi. Aluksi luennoitiin itsekasvatusopin yleisistä perusteista. Sen jälkeen selos­ tettiin kasvatusongelmia oppikirjana Urpo Harvan teos Systemaattinen kasvatus. Piirin ohjaa­ jan lisäksi piti maist. Antero Mikkola esitelmän sosiaalisesta kasvatuksesta ja opintoneuvoja Anni Vallanti kasvatuksesta taiteen ymmärtämiseen. Kirjallinen esitystaito ja tyylioppi. Kirjallisen esitystaidon kehittämistä silmälläpitäen pereh­ dyttiin pääasiassa suomalaiseen kirjallisuuteen. Syyskaudella olivat tutustumiskohteina Vaas­ kivi, Pakkala, Kivi, Canth, Aho, V. Kilpi, Seppänen, Kojo, Pekkanen, Lönnrot, Agricola sekä jouluaiheet; kevätkaudella Lassila, Pälsi, Kianto, Ivalo, Runeberg, Talvio, Lehtonen, Kalevala, Kallas, Waltari, Jotuni, Linnankoski, Alkio ja Haarla. Erityistä huomiota kiinnitettiin kunkin kirjailijan kirjoitustapaan ja eri tyyliotteisiin, minkä lisäksi selviteltiin eri ikäkausien kirjoitus­ tapoja, Lisäksi selostettiin kirjailijain elämänvaiheita ja heidän kokonaistuotantoaan. Kirjallisuus. Piirin ohjaaja luennoi aluksi kirjallisuuden merkityksestä sekä sen eri opiskelu­ muodoista ja myöhemmin mm. seuraavista aiheista: B. Björnsson kirjailijana ja ihmisenä, Leo Tolstoi - julistaja ja kirjailija, Väinö Linna kertojana, Lauri Viita kirjailijana, Wolfgang von Goethe ja hänen Faustinsa, Eino Leinon ja L. Onervan ystävyys, Kirjasuomi ja sen kehitys, Modernista dramatiikasta, Shakespearen näytelmiä sekä Comedia dell arte ja luonnekomedia. Piirissä vierailivat esitelmöitsijöinä kirjailijat Martti Santavuori, Lauri Viita ja Jarno Pennanen sekä maisterit Raoul Palmgren ja Elvi Kahala. Työkauden aikana järjestettiin kolme kirjallista iltaa, joista Sillanpää-illassa vieraili kirjailija itse esitellen tuotantoaan. Kirjallisessa pikkujoulu­ juhlassa prof. T. 1. Wuorenrinne esitelmöi aiheesta Vihainen nuoriso nykyajan dramatiikassa. Opiston järjestämän tieteen ja taiteen viikon yhteydessä oli kirjallinen ilta, jossa esitelmöivät kirjailijat Aale Tynni, Sakari Pälsi. Eeva Joenpelto ja E. J. Paavola. Lainoppi. Syyskaudella opetettiin rikosoikeuden peruskäsitteitä ja selviteltiin ajankohtaisia oikeustapauksia. Kevätkaudella opiskeltiin asunto-osakeyhtiöoikeutta kurssinomaisesti ja pe­ rehdyttiin erityisesti isännöitsijän asemaan ja tehtävään yhtiössä. Merenkulkuoppi (2 ryhmää). Yleisessä ryhmässä luennoitiin saaristo- ja rannikkolaivuri­ kurssiin sekä avomeripurjehdukseen liittyvistä seikoista ja oppikirjana käytettiin Helge Heikki­ sen Jokamiehen merenkulkuoppia. Luennot jakautuivat merenkulkuopin maanpäällisiä seik- 117 koja käsittelevään osaan ja meriteiden sääntöihin. Opetusvälineinä käytettiin mm. karttapal­ loa, navigatiovälineitä, merikarttoja ja merenkulkualan kirjallisuutta. Opetus oli sikäli tavoit­ teellista, että opiskelijoilla oli mahdollisuus myöhemmin yksityisesti suorittaa eräitä meren­ kulkuun liittyviä tutkintoja. Tähtitieteellinen merenkulkukurssi käsitteli tähtitieteen perus­ teita, aikalajeja, ajan mittausta, tähtitieteellisiä vuosikirjoja, kulmanmittausta, korkeuksien korjaamista ja tähtitieteen laskuja. Lisäksi harjoiteltiin käytännössä korkeuksien mittaamista sekstanttien avulla. Psykologia. Luennoitiin mm. seuraavista aiheista: lahjakkuus ja ympäristötekijät. sielulliset poikkeavuudet, erinäiset mielenterveyskysymykset, lapsi- ja nuorlsopsykologia sekä työenergian järkiperäinen käyttö. Luentojen pohjalla keskusteltiin. Tutustumiskäynti Työterveyslaitokse~n. Puhetaito. Piirin ohjaaja selvitti puhetaidon tarpeellisuutta sekä luennoi puhetekniikasta kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin perustekijöihin: äänen synty, -sävy, -voima ja -kor­ keus, hengitys, tauko ja tempovaihtelut, paperista vai ilman, puheen jäsentely ja -rakenne, painostus ja erittely, puhujan liikkeistä, eri puhetyyleistä, esiintymiskuumeesta jne. Opiskelijat pitivät sekä ennakolta valmistettuja että ns. ex-tempore puheita valitsemistaan aiheista. Piiri järjesti myös yhteisiä toveri-iltoja keskustelu- ja lausuntapiirien kanssa. Sosiaalipsykologia. Tutustuttiin piirin ohjaajan luentojen pohjalla yksilön ja yhteisön väli• siin suhteisiin. Pidettiin alustuksia ja keskustelutilaisuuksia. Teatteritieto. Piirin ohjaaja käsitteli luennoissaim mm. seuraavia aiheita: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun yhteyteen järjestetyn teatteriopetuksen tarkoitus ja merkitys, Aleksis Kiven huumorikäsityksestä, Kalevalan huumori ja Minna Canth näytelmäkirjailijana. Piirissä vieraili­ vat luennoitsijoina taiteil. Aino Inkeri Notkola, ohjaaja Aino Lehtikunnas, johtaja Matti Aro, lavastajat Rolf Stegars ja Eero Vasara, ohjaaja Seppo Vallin ja neuvostoliittolainen kansantai­ teilija Nikolai Tsherkassov. Opiskelijat tutustuivat eri ryhminä helsinkiläiseen teatteriohjel­ mistoon. Terveydenhoito. Piirin ohjaaja luennoi syyskaudella aistimien rakenteesta ja toiminnasta sekä niissä esiintyvistä häiriöistä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin: sil­ mien taittovirheet, likinäköisyys, pitkänäköisyys, hajataittoisuus, karsastus, silmälasit, väri• sokeus, kaihit, sokeuden syyt, keski- ja sisäkorvan tulehdus, nuha, poskiontelon tulehdus, angii­ na, verenpainetauti ja lonkkahermosärky. Kevätkaudella olivat luentoaiheina meidän ns. kan­ santautimme tuberkuloosi, sukupuolitaudit sekä reuma. yhteiskuntatieto (2 ryhmää). Opistotalossa kokoontuvassa ryhmässä piirin ohjaaja käsitteli luennoissaan mm. teollistumista, sosiaalista liikkuvuutta, elintasokysymyksiä, ryhmän sisäisiä vuorovaikutuksia ja sosiaalisia normeja." Tutustumiskäynti Työterveyslaitokseen. Roihuvuo­ rella kokoontuvassa ryhmässä opastettiin jatko-opiskelumielessä opiskelijoita omakoh~aiseen yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun. Niinikään kiinnitettiin huomiota suullisen ja kirjal­ lisen esitysvalmiuden lisäämiseen sekä keskustelu- ja neuvottelut aidon kohentamiseen. Eri kohteisiin tapahtuneilla tutustumiskäynneillä pyrittiin antamaan mahdollisimman havainnol­ linen kuva kunkin laitoksen toiminnasta. Piirin ohjaajan esiteimien lisäksi pidettiin 9 alustus­ esitelmää. Lisäksi tutustuttiin pääopiston kynäilijäin- ja yhteiskuntatiedon piirien toimintaan ja opiston tieteen ja taiteen viikon luentotilaisuuksiin. Keskustelupiiri (2 ryhmää). Ryhmistä kokoontui toinen opistotalossa ja toinen sivuosastossa Puistolassa. Tärkeimpänä opetusmuotona oli alustusesiteimien pohjalla käyty keskustelu, mutta samalla annettiin ohjausta myös kokousten toimihenkilöiden -tehtävissä. Alustusesitelmiä piti­ vät piirin ohjaajien lisäksi myös kehittyneimmät opistolaiset sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Alustajat selvittivät ensin pohdinnan kohteeksi valittua aihetta ja sen jälkeen keskustelun aikana opiskelijat saivat esittää vapaasti omia mielipiteitään ja havaintojaan. Viimeksi annettiin alus­ tusesitelmän pitäjälle vielä tilaisuus esittää lisäselvityksiä ja oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä. Työkauden aikana pidettiin 53 alustusesitelmää. 118

3. Opintopiirit

Algebra (4 ryhmää). Käyttäen Uno Janssonin AIgebran oppikirjaa opetettiin algebran alkeet, jolloin samalla esitettiin lyhyt katsaus aritmetiikan murtolukuihin, verranto-oppiin ja prosentti- . laskuihin. II vuosikurssilla kerrattiin entistä ja opetettiin yhtälöoppia. III vuosikurssilla ker­ rattiin edellisen vuoden kurssi sekä opetettiin ensimmäisen ja toisen asteen kahden tuntematto· man yhtälöt ja niillä ratkaistavat probleemat sekä potenssi- ja juurioppia. IV vuosikurssilla opetettiin potenssi- ja juurioppia, funktioiden graafista esittämistä, logaritmioppia ja koron­ korkolaskuja. Englannin kieli (27 ryhmää). Kolmella ensimmäisellä vuosikurssilla luettiin L. Almilan Joka­ niiehen englanninkirjaa kieliopin harjoituksineen. II, III ja IV vuosikursseilla käytettiin A. Tuomikosken harjoituskirjoja. IV kurssin oppikirjana oli English you will need in England ja yhdessä ryhmässä Maria Wuorenheimon Listen and Repeat -niminen kirja. V kurssilla luettiin Outstanding Short Stories -kirja puoleksi ja British and American Short Stories -kirja kokonaan. Lisäksi kuunneltiin äänilevyjä ja keskusteltiin. The English Club -ryhmissä käytettiin opetuk­ sessa ja keskustelussa vain englannin kieltä. Luentaa ja kerrontaa harrastettiin selvän ja vivah­ dusrikkaan kielen oppimiseksi. Espe"anto. Alkeisryhmässä käytettiin oppikirjana V. Setälän kirjaa Valtatie kielitaitoon ja kielioppia. Esimerkkejä ja käännösharjoituksia kirjoitettiin taululle. Opiskeluun sovellettiin myös kirjeenvaihtoa Rooman, Pariisin, Manchesterin, Brysselin, Hampurin ja Ziirichin vastaa­ vien opistojen esperanton opiskelijoiden kanssa. Jatkoryhmässä luettiin emo oppikirjaa, kes­ kusteltiin, suoritettiin kirjallisia harjoituksia ja pidettiin esperantoksi lyhyitä puheita. Kirjallisissa käännöstehtävissä keskityttiin vaikeahkojen kieliopillisten seikkojen selvittämiseen. Lisäksi suoritettiin kirjeenvaihtoyhteyksien tarkastelua ja kirjeiden korjauksia. Kansalaiskoulun opintopii"i. Opetettiin kansakoulun ja kansalaiskoulun kaikkia niitä oppi­ aineita, mitkä kansakouluasetuksen 4 7 § määrää niille, jotka eivät ole suorittaneet täydellistä kansakoulukurssia, mutta aikovat suorittaa sen yksityisesti. Erityisesti kiinnitettiin huomiota äidinkielen kieliopin, kirjallisen esitystaidon, laskennon, kansalaistiedon ja yhteiskuntaopin opetukseen. Kansantanhut. Annettiin ohjausta liikunnassa ja rytmiikassa sekä selostettiin erilaisten kan­ santanhujen syntyä, niiden taustaa ja merkitystä. Harjoiteltiin· tanssiaskeleita, kansantanhuja ja vanhoja tansseja. Valmennettiin esityskuntoon useita kansantanhuja, joita esitettiin opiston juhlissa ja illanvietoissa. Keskikoulun opintopii"i. Piiri toimi kokeilunluontoisena ja opiskelijoille annettiin lukujärjes• tyksen mukaisesti opetusta suomen kielessä, matematiikassa, ruotsin- ja saksan kielessä sekä ylimääräisten tuntien puitteissa opastusta myös reaali- ja harjoitusaineissa. Tavoitteena oli, että opiskelijat valmentautuvat kolmessa vuodessa keskikoulututkintoon, joka suoritetaan Kruununhaan Keskikoulussa. Oppikirjana käytettiin suomen kielessä Setälä-Niemisen Suomen kielen oppikirjaa. Annettiin aine- ja oikeinkirjoistusohjeita sekä suoritettiin kotiharjoitusteh­ täviä ja kokeita, kirjoitettiin mm. 6 ainetta. Aritmetiikassa luettiin Niilo Kallion laskuoppi koko­ naisuudessaan sekä laskettiin lisäharjoituksia Kallio--Heinänen-Kallio Matematiikan esimerk­ kikirja I:stä. Geometriassa käytettiin oppikirjana Kallio--Malmio--Apajalahden Geometrian I osaa. Ruotsinkielessä oli oppikirjana Jacobson-Fröbergin Ruotsinkielen alkeiskirja 1, tutus­ tuttiin vastaaviin kieliopin kohtiin sekä suoritettiin niihin liittyviä harjoitustehtäviä. Apuna käytettiin harjoituskirjaa Lindgren-Peterson Ruotsin kielen harjoitustehtäviä I A. Koekirjoi­ tuksia tunneilla 8 kertaa, lisäksi sanakertauksia kokeineen. Saksan kielessä käytettiin oppikir­ jana Palasto--Jatkolan Saksan kirjaa keskikouluille ja luettiin kielioppia ja kirjoitettiin har­ joitus- ja koetehtäviä. Ki"janpito. I vuosikurssilla selostettiin kirjanpidon kehitystä ja merkitystä sekä sen perus­ käsitteitä. Suoritettiin amerikkalaisen kirjanpidon tilinavauksia, liiketapahtumien, asunto-osa­ keyhtiön ja järjestökirjanpidon kirjaamista ja tilinpäätösten tekoa. II vuosikurssilla pidettiin aluksi lyhyt kertaus ja luentosarja parannetusta amerikkalaisesta kirjanpidosta ja täydellisen 119 tilinpäätöstaseen laatimisesta. Lisäksi luennoitiin italialaisesta kirjanpidosta ja suoritettiin tilinpäätöstaseen ja verotustaseen vertailu. Kurssin lopussa opiskelijat suorittivat kirjallisen opinnäytteen parannetussa amerikkalaisessa kirjanpidossa täydellisine tilinpäätöksineen. Mo­ lemmilla kursseilla käytettiin oppikirjana V. V. Virtanevan Kirjanpito-opasta ja" Kirjanpidon tehtäviä ja esimerkkisarjoja sekä Kallioniemen kirjaa Käytännön kirjanpito. Koneenpiirustus. Aluksi luennoitiin koneenpiirustuksesta ja erilaisista kuvaamistavoista sekä harjoiteltiin piirustusviivalajit, tekstikirjaimet ja -numerot SFS-standardeja noudattaen. Piirrettiin mallin mukaan yhteisiä harjoitustehtäviä eri kuvaannoissa sekä erilaisia koneenosia puu- ja metallimalleista pinta- ja leikkauskuvaannoin. Kiinnitettiin erityistä huomiota kappalei­ den oikeaan kuvaamiseen, mitoitukseen sekä piirustusten lukemiseen ja tuntemiseen. Konekirjoitus (4 ryhmää). Opetettiin konekirjoitusta kymmensormijärjestelmän mukaan. "Harjoiteltiin aluksi yksityisten kirjainten kirjoittamista sekä muodostettiin niistä sanoja ja lauseita samalla varmistaen sormien asentoa. Kirjoitettiin tekstiä sanelun mukaan lyöntivar• muuden ja nopeuden saavuttamiseksi sekä suoritettiin nopeusharjoituksia. Kuorolaulu (2 ryhmää). Kuorolauluryhmät muodostivat sekä sekakuoron että mieskuoron, jotka harjoittelivat opistoe1ämään soveltuvia kuorolauluja. Lauluharjoitusten yhteydessä annet­ tiin ohjausta myös äänenmuodostuksessa sekä sävel- ja sointuopissa. Kuorot esiintyivät yleensä erikseen opiston juhlissa ja illanvietoissa ja yhdistyneinä vain suurissa juhlatilaisuuksissa. Kuvataide (4 ryhmää). Käsivarapiirustuksen ja taidemaalauksen ryhmissä luennoitiin eri taidelajeista ja tyyleistä sekä väriopista. Harjoiteltiin sommittelua sekä croquis- jakipsipiirus­ tusta vesi- ja pastelliväreillä sekä tushi1la, bplellä ja lyijykynällä. Suoritettiin muodon ja värin olemusta selventäviä tehtäviä. Kehittyneimpien opiskelijain ryhmä harjoitteli akvarelli- ja öljy• värimaalausta myös elävää mallia käyttäen. Keväällä harjoiteltiin ulkona maisemamaalausta. Lisäksi tutustuttiin taidenäyttelyihin. Grafiikanpiirissä jatkettiin aikaisemmin aloitettua kolmi­ vuotista linjaa ja nyt oli opintosarjan viimeisinä lajeina akvatintta- ja pehmeäpohjaetsaus. Opis­ kelijoiden valittuja töitä oli näytteillä opiston tieteen ja taiteen viikon aikana ja lisäksi työ• kauden lopussa oli laajempi yhteinen työnäyttely, jonka perusteella parbaimmiksi arvioidut työt palkittiin kunniakirjoin. Kynäilijäinpiiri. Pääpaino oli entiseen tapaan opiskelijoiden omien kirjallisten tuotteiden esittelyissä ja arvioinneissa. Sopivien esimerkkitapausten yhteydessä selostettiin havainnolli­ sesti romaanin, novellin, pakinan, runon ja pienoisnäytelmän luonnetta ja perusvaatimuksia. Osanotto opiston henkisiin kilpailuihin oli vilkasta, samoin opiston kirjaston hyväksikäyttö. Ohjaajan lisäksi esitelmöi dramaturgi Ritva Heikkilä näytelmäkirjailijaseminaarista ja drama­ turgi Pekka Lounela radiokuunnelmasta taidemuotona. Kevätkauden päätteeksi julkaistiin piirin tuotantoa ja tasoa valaiseva monistevihkonen ja pidettiin kirjallinen matinea. Käsityöpiiri (4 ryhmää). Annettiin ohjausta liinavaate-, puku- ja koruompelualan tehtävissä, jolloin jokainen opiskelija sai itse hankkimistaan tarvikkeista valmistaa liinavaatteita, pukuja ym. Virkattiin ja kudottiin käyttäen käsityölehtien malleja ja kaavoja sekä sommiteltiin ja piirrettiin omia malleja ja nimikirjaimia. Laskento (4 ryhmää). 1 vuosikurssilla opetettiin neljä laskutapaa kokonais-, laatu-, murto- ja desimaaliluvuilla, prosentti-, korko-, päättely- ja osituslaskut sekä mittausopin alkeet. II vuosi­ kurssilla kerrattiin, minkä jälkeen opetettiin suhde- ja verranto-oppia sekä diskontto-, rabatto­ ja juurilaskuja. Oppikirjana oli kaikissa ryhmissä ]ansson-Strömmerin Ammattilaskennon oppikirja ja Kallio--Heinänen-Kallion Matematiikan esimerkkikirja keskikoululuokille I. Lausunta (2 ryhmää). Opetuksessa keskityttiin opiskelijoiden suullisen esitystaidon henkilö• kohtaiseen ohjaukseen. Syyskaudella käytiin lävitse puhetekniikan peruskurssi ja kevätkaudella käsiteltiin lausunnan teorian keskeisiä kysymyksiä, erityisesti tehostusoppia. Modernin runon analyysistä ja tulkinnasta keskusteltiin. Äänilevyjä ja magnetofonia käytettiin opetusvälineinä. Kevätkauden päätöstilaisuudessa esiintyi 10 lausujaa. Liikuntakasvatus (4 ryhmää). Miesten ryhmissä harjoiteltiin kunto- ja taitovoimistelua sekä pallopelejä, naisten ryhmissä muokkaus-, kunto- ja taitovoimistelua sekä rytmi- ja hyppyliik­ keitä. Naisten piirissä valmennettiin valioryhmä, joka esiintyi opistolaisten yhteistilaisuuksissa. 120

Mittausoppi. Käsiteltiin geometriset peruskäsitteet sekä kohtisuoruus ja kaltevuus, eräitä piirtämistehtäviä, Pythagoraan väittämä ja symmetria. Laskettiin tasokuvioiden aloja sekä kappaleiden aloja ja tilavuuksia. Tutustuttiin geometriseen järjestelmään ja johdettiin sen mukaisesti esim. kolmioita ja nelikulmioita koskevia tuloksia. Musiikkioppi ja soololaulu (3 ryhmää) .. Musiikkiopin ryhmässä tutustuttiin musiikkiopin alkeisiin, säveljärjestelmään ja sen merkintöihin, sävel- ja sointuoppiin, säveltapailuun ja äänen• muodostukseen. Soololauluryhmässä harjoiteltiin yksinlaulua, jolloin kiinnitettiin huomiota erityisesti äänenkäyttöön, esitysten selvyyteen ja musiikkitajun kehittämiseen. Valmennettiin opiskelijoita esiintymään soololaulajina sekä yksin että opiston kuoroissa. Näkökuulo-opetus. Opintoryhmä toimi oppivelvollisuuskoulunsa päättäneiden huonokuulois­ ten nuorten kerhona. Oppiaineina olivat yhteiskuntatieto sekä näkökuulo- ja puheharjoitukset. Käytännöllisinä harjoitusaineina olivat mm. kankaanpainanta, paperityöt ja muovailu. Puhe­ harjoituksiin liittyi ruotsinkielen alkeisharjoituksia. Ohjelmaan sisältyi myös selostuksia huonokuuloisten sosiaalisista kysymyksistä ja Kuulonhuoltoliiton toiminnasta. Näyttämöpiiri (3 ryhmää). Luentojen ja havaintoesitysten avulla selviteltiin näytelmien esi­ tyksiin liittyviä seikkoja, kuten eläytymistä, naamioimista, näyttämöllä liikehtimistä ja näyttä• mölleasettatp.ista jne. Tutkittiin ja luettiin erilaisia näyteimiä syventyen esitystä varten niiden sisältöön, henkilökuviin ja näytelmien taustaan. Opistotalossa toimivat ryhmät harjoittelivat ja esittivät opiston isolla näyttämöllä seuraavat näytelmät: J. B. Priestleyn Tarkastaja saapuu, Hilja Kilven Sillankorvan emäntä, D. Niccodemin Scampolo, A. Hopwoodin Meidän pikku rou­ vamme, Kyllikki Mäntylän Elämäntapaus ja Raplaaja, Tapani Jylhän Yövuoro ja Jean de Leit­ raznin Suloinen seikkailu. Roihuvuore1J.a toimiva näyttämöryhmä harjoitteli ja esitti opiston isolla näyttämöllä mm. Gustaf von Numersin Kuopion takana ja Eugene O'Nei1linOinuoruus. Samoja näytelmiä esitettiin useita kertoja ja näytännöt saivat sanomalehdistössä myönteisiä arvosteluja. Oikein- ja ainekirjoitus. Harjoiteltiin kirjoitustaitoa sekä oppitunneilla että kotona kirjoitta­ malla aineita kertomuksen, kuvauksen, luonnekuvauksen, vertailun ja tutkielman alalta. Erityi­ sesti kiinnitettiin huomiota kieliopillisiin ja lauseoppillisiin seikkoihin, aineen jäsentelyyn sekä tyylioppiin. Orkesteri. Annettiin yksityiskohtaista soiton opetusta aloitteleville sekä harjoiteltiin jousi­ ja puhallinsoittimille sovitettuja klassillisia ja helppotajuisia musiikkikappaleita kiinnittäen erityisesti huomiota yhteissoittoon. Orkesteri esiintyi useissa opiston juhla- ym. yhteistilaisuuk­ sissa. Pikakirjoitus (~ ryhmää). 1 ja II vuosikurssilla oli oppikirjoina K. Kallioniemen Pikakirjoi­ tuksen alkeet ja Pikakirjoitusoppilas. II kurssilla tutustuttiin ehtolyhennyksiin saman tekijän Ehtolyhennysoppi ja Valikoima ehtolyhennyksiä-nimisten kirjojen opastuksella. Nopeushar­ joituksia 20-30 sanaa minuutissa. III vuosikurssilla tarkistettiin ja laajennettiin lyhennyksien oppimista emo oppikirjojen avulla. Nopeusharjoituksissa päästiin 30--60 sanan nopeuteen mi­ nuutissa. Rakennuspiirustus. Opetettiin piirustustekniikan aakkoset, piirustusmerkinnät rakennus­ piirustuksissa, mittakaavat sekä erilaiset puu-, tiili- ja betonirakenteet. Lisäksi käsiteltiin uu­ simpia rakennusaineita ja -menetelmiä, rakennuslainsäädäntöä ja -määräyksiä sekä tehtiin harjoitustöitä. Ranskan kieli (5 ryhmää). I vuosikurssilla luettiin alkuosa Ilmari Lahden oppikirjasta Parlez­ vous fran9ais? kielioppi- ja käännösharjoituksineen. II vuosikurssilla jatkettiin emo oppikirjan lukua. Lisäksi oli käännöstehtäviä ja ranskalaisia lauluja sekä luettiin osa kirjasta Linguaphone, cours de fran9ais. III vuosikurssilla käytettiin oppikirjaa Cours de Langue et de Civilisation Fran9aises II. Kieliopissa käytettiin Anna-Liisa Sohlbergin Ranskankielen harjoitustehtäviä I. Lisäksi oli kirjoitustehtäviä. Ruotsin kieli (28 ryhmää). I ja II vuosikurssilla käytettiin Kauppinen-Piiraisen Ruotsia aikuisille-oppikirjaa kieliopin kohtineen. Lisäksi suoritettiin kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia. III, IV ja V vuosikursseilla luettiin L. Almilan Koululaisen ruotsinkirjan II osaa sekä III kurs- 121

silla siihen liittyvää Rekolan Harjoituskirjaa. Opetuskielenä käytettiin mahdollisimman paljon ruotsin kieltä. Svenska klubben ryhmissä käytettiin opetuksessa ja keskustelussa yksinomaan ruotsia. Tutustuttiin myös nykypäivien ruotsalaisten kirjailijoiden tuotantoon, mm. Hasse Z:n humoristiseen novellikokoelmaan Anna-Clara och hennes bröder. Esitettiin elokuvia. Saksan kieli (9 ryhmää). 1-111 vuosikursseilla luettiin Ilta Larvan Wir lernen Deutsch -oppi­ kirjaa vastaavine kieliopinkohtineen ja harjoituksineen. 111 kurssilla luettiin myös emo tekijän kirjaa Meister des deutschen Wortes, jonka lukemista jatkettiin IV vuosikurssilla. Lisäksi suo­ ritettiin puhe-, kirjoitus- ja käännösharjoituksia. Valokuvaus (2 ryhmää). Alkeiskurssilla käsiteltiin valokuvausvälineistöä, kuvamateriaalia, kameran käyttöä, laboratoriotöitä. Jatkokurssilla perehdyttiin emo asioihin täydellisemmin sekä aiheiden valintaan ja valokuvaustekniikan viimeisimpiin keksintöihin. Järjestettiin valokuvaus­ kilpailuja. Molemmilla ryhmillä oli opiston valokuvauslaboratorio käytettävissään kolmena iltana viikossa. Tehtiin tutustumiskäynti erääseen suurkuvaamoon. Venäjän kieli (2 ryhmää). 1 vuosikurssilla perehdyttiin kielen alkeisiin, kirjaimistoon ja6iän• tämiseen. Oppikirjana oli A. Raition ja L. Saternikovan Venäjän kielen alkeisopas. Jatkokurs­ silla luettiin A. Zguridin ja N. L. Stalinskajan nuorisokirjoja. Lisäksi oli lukemis- ja käännös• harjoituksia, kielioppia ja äänilevyjen opastuksella ääntämisharjoituksia. Voimistelu ja terveydenhoito (naiset). Luennoitiin yleisestä ja henkilökohtaisesta terveyden­ hoidosta, kuten ensiavusta, tarttuvien ym. yleisten tautien oireista, hengenpelastuksesta ja liikarasituksen aiheuttamista sairauksista. Harjoiteltiin muokkaus-, ilmaisu- ja telinevoimiste­ lua sekä rytmiikkaa. Aidinkielen kielioppi (4 ryhmää). 1 vuosikurssilla opetettiin äänne- ja sanaoppia oppikirjana Kettunen-Vaulan Suomen kielioppi. Annettiin oikeakieHsyysohjeita ja korjattiin murrevir- . heitä. II vuosikurssilla opetettiin samaa kuin 1 kurssilla kiinnittäen huomiota erityisesti verbien taivutukseen, yhdyssanoihin, johdannaisiin sekä lauseenjäseniin. 111 vuosikurssilla syvennyt­ tiin perusteellisemmin emo oppikirjan pohjalla mm. sanaluokkiin, sijamuotoihin, verbien taivu­ tukseen ja välimerkkien käyttöön. KaikisSa ryhmissä oli runsaasti kirjallisia harjoituksia. Aänen muodostus. Oppilaat suorittivat äänen käytön harjoituksia yksitellen ja ryhmissä tarkkailun alaisina. Luennoitiin mm. seuraavista aiheista: hengitys'ja resonanssi, äänivammat ja niiden hoito, voimmeko hoitaa ääntämme, äänen käyttö puheessa ja laulussa, puhuminen-il­ maisu, rekisterit ja rentoutuneisuus tavoitteena.

4. Kirjasto ja lukusali Kertomusvuonna kirjastoa kartutettiin 953 niteellä, joista 264 saatiin lahjoituksina. Nidos­ määrä oli lukuvuoden päättyessä 8 309. Lukusaliin oli tilattu 38 aikakauslehteä, joista 2 vieras­ kielistä. Lisäksi oli tilattu pääkaupungin tärkeimmät päivälehdet. Opiston englannin ja ruotsin kielen piirit tilasivat yhteensä 5 vieraskielistä aikakauslehtivuosikertaa lahjaksi kirjastolle; samoin saatiin lahjaksi n. 30 vuosikertaa, joukossa vieraskielisiä, niiden julkaisijoilta. Lainausperusteissa siirryttiin määräaikaislainauksesta lainaajan tarpeita paremmin tyydyt­ tävään joustavan lainausajan järjestelmään. Lainausajat vaihtelivat yhden vuorokauden laina­ ajasta koko lukuvuoden käsittäviin lainauksiin. Opistossa aloitettu tavoitteellinen opinto- ja luentopiiritoiminta kiinteine opiskelutavoitteineen syvensi kirjasto- sekä opintoneuvonta­ työtä. Kotilainojen lukumäärä oli kertomusvuonna 10082, josta oli kaunokirjallisuuden osuus 48.6 %' tietokirjallisuuden 49.4 % ja aikakauslehtien 2.0 %. Lainaajien lukumäärä oli 837. Kirjaston käyttöä käsikirjastona sekä lukusalin käyttäjien määrä oli myös huomattava. Kirjas­ tossa vieraili kertomusvuonna lukuisia koti- ja ulkomaisia ryhmiä ja retkikuntia.

5. Tutkinnot Tavoitteellisissa, korkeakoulunomaisissa 1uentopiireissä annettiin suullisten ja kirjallisten kokeiden perusteella opiskelijoille todistus, jossa heidän opiskelunsa säännöllisyys ja edistymi-

9 122 nen todettiin. Filosofian piirissä sai 10 opiskelijaa todistuksen ensimmäisen vuoden oppimäärän suorittamisesta, psykologian piirissä 27 ja valtio-opin piirissä 10, joiden lisäksi eräät saivat todis­ tuksen ahkerasta osallistumisesta piirin työskentelyyn. Keskikoulun tutkinnon kolmessa vuodessa suorittamiseen tähtäävän opintopiirin opiskeli­ jat suorittivat kirjalliset kokeet, joiden perusteella 17 opiskelijaa sai oikeuden jatkaa opin­ tojaan mainitun opintopiirin II vuosikurssilla, ja 10 opiskelijaa, mikäli he suorittivat eri aineissa saamansa ehdot. Kansalaiskoulun opintopiirissä 12 opiskelijaa suoritti täydellisen kansakoulukurssin ja sai kansakouluntarkastaja W. Erkon toimeenpaneman tutkinnon perusteella kansalaiskoulun pääs• tökirjan. Kirjanpidossa sekä kone- ja pikakirjoituksessa opiskelijat saivat omasta toivomuksestaan suorittaa vapaaehtoisen koetehtävän, minkä perusteella he saivat todistuksen, jossa todettiin heidän edistymisensä ja heidän opiskelunsa säännöllisyys ko. aineessa. Samoin saivat meren­ kulkuopin opiskelijat opistossa annetun opetuksen perusteella yksityisesti suorittaa erilaisia merenkulkualan tutkintoja, joita alan erikoisjärjestöt panivat toimeen. Navigaatioliiton järjes• tämään avomerilaivurien loppututkintoon osallistui 15 opistolaista. 6. Opiskelun säännöllisyys Luento- ja opintopiirien opiskelijoiden määrä oppituntia kohden prosentteina ilmoittautu­ neiden lukumäärästä ilmenee seuraavasta: Opiskelijoita o p pia i ne' Subject oppituntia Opiskelijoi ta kohden, % yhteensä N"mb., 01 pupils Korkeakoulunomaiset luentopiirit • College type lectu'Ye ci'Ycles Nu.i.b., 01 pupa. per lesson in % Filosofia (Philosophy) ...... 32 56 Psykologia (Psychology) ...... 26 80 Valtio-oppi (Political science) ...... 26 510 Vapaamuotoiset luentopiirit • F'Yee lectu'Ye ci'Ycles Filosofia (Philosophy) ...... 87 73 Helsinkipiiri, kotiseutututkimus ( Helsinki ci'Ycle) ...... 150 Itsekasvatusoppi (SeIJ-education) ...... 52 52 Keskustelupiiri, osanotto vapaa (Discussion, J'Yee pa'Yticipation) Kirjallinen esitystaito ja tyylioppi (Lite'Ya'YY style) ...... 11 510 Kirjallisuus (Lite'Yatu'Ye) ...... 152 55 Lainoppi (J u'Yisp'Yudence ) ...... 29 66 Merenkulkuoppi (Navigation) ...... 133 65 Psykologia (Psychology) ...... 108 60 Puhetaito (Rheto'Yic) ...... 60 108 Sosiaalipsykologia (Social psychology) ...... 1010 73 Teatteritieto (Theat'Ye) ...... 253 61 Terveydenhoito (Hygiene) ...... 61 510 Yhteiskuntatieto (Social knowledge) ...... 27 76 Opintopiirit . Study ci'Ycles Algebra (AIgeb'Ya) ...... 179 105 Englannin kieli (English) ...... 11028 50 Esperanto (Espe'Yanto) ...... 106 68 Kansalaiskoulun opintopiiri (School Jo'Y citizens) ...... 23 108 Kansantanhut (Folkdances) ...... 50 52 KeSkikoulun opintopiiri (1 nte'Ymediate seconda'YY school) ...... •.. 27 90 Kirjanpito (Book keeping) ..•...... •...... •...... •.•...•. 2010 610 123

Opiskelijoita oppituntia Opiskelijoita kohden, % yhteensä Numb... 01 puf>Us Opintopiirit • Study. circles Nu",ber 0/ puf>ils per !esso ..... % Koneenpiirustus (Machine design) ...... 28 50 Konekirjoitus (Typing) ...... •...... 153 61 Kuorolaulu (Choral singing) ...... 9~ 51 Kuvataide (Pictorial art) ..••...... 250 52 Kynäilijäin piiri (Circle of penmen) ...... ',' ...... 37 5~ Käsityöpiiri (Needlework) ...... 142 ~O Laske~to (Arithmetics) ...... 202 ~6 Lausunta (Recitalion) ..••...... 68 ~7 Liikuntakasvatus. miehet (Physical exercises for men) ...... 56 36 Liikuntakasvatus. naiset (Physical exercises for women) ...... 191 ~9 Mittausoppi (Geometry) ...... ••...... 36 ~7 Musiikkioppi ja soololaulu (Music. solo singing) ...... 67 3~ Näkökuulo-opetus (Teaching of lip-reading) ...... 8 75 Näyttämöpiiri (Circle of dramatics) ...... 76 58 Oikein- ja ainekirjoitus (Ortography and composition) ...... ~5 ~~ Orkesteri (Orchestra) ...... 33 Pikakirjoitus (Shorthand) ...... •...... 105 55 Rakennuspiirustus (Architectural design) ...... 33 61 Ranskan kieli (French) ...... 160 ~9 Ruotsin kieli (Swedish) ...... 1 ~25 44 Saksan kieli (German) ...... 341 ~6 Valokuvaus (Photography) ...... 120 41 Venäjän kieli (Russian) ...... 62 ~~ Voimistelu ja terveydenhoito. naiset (Gymnastics and hygiene for women) ...... 76 ~5 Äidinkielen kielioppi (Grammar 0/ the native language) ...... 188 56 Äänenmuodostus (Vocal formation) ...... 38 53

V. TOVERIPIIRITOIMINTA

Opistolaisten toveritoiminnasta huolehtivat aikaisempien työkausien tapaan monenlaiset opistolaisyhtymät. Opistolaisyhdistyksen. toverikunnan, jonka jäseninä kaikki opistoon kirjoit­ tautuneet olivat, toimikunnat ja jaostot toimeenpanivat hyvin monia yhteistilaisuuksia. juhlia, opinto- ja virkistysretkiä ja kilpailuja. Lisäksi useiden suurien opintopiirien opiskelijat muodos­ tivat omasta keskuudestaan toimikuntia. jotka huolehtivat oman harrastusalansa opiskelijain virkistys- ja huvitilaisuuksien järjestämisestä. Joka kolmas viikko kokoontui opintopiirien edustajisto, johon kukin opintopiiri valitsi omat edustajansa. joiden välityksellä opiskelijat saivat esittää toivomuksensa opiston opetus. ohjelmaan. opetustapaan ja toveritoimintaan liittyvistä seikoista. Työkauden aikana pidettiin edustajistossa 6 alustusesitelmää. Opistotalon uusien ja tilavien juhla- ym. huonetilojen ansiosta voitiin opistolaisten toveri­ toimintaan liittyvät tilaisuudet pitää edullisissa olosuhteissa, ja niinpä useasti saattoi samana päivänä olla kaksikin illanviettoa yhtaikaa. Työkauden aikana opiston johdon, opistolaisyhdis­ tyksen. opintopiirien edustajiston ja eri opintoryhmien aloitteesta toimeenpantiin monia arvok­ kaita juhlia ja illanviettoja. joista mainittakoon syys- ja kevättyökausien alkajais- ja päättä. jäisjuhlien lisäksi seuraavat edustavimmat tilaisuudet: opistolaisyhdistyksen syysjuhla. jossa opistolaiset huolehtivat ohjelmansuorituksesta; opistolaisyhdistyksen ~O-vuotisjuhla. jossa opiston johtaja. prof. T. 1. Wuorenrinne piti juhlapuheen ja yhdistyksen puheenjohtaja Emil 12~

Lupunen esitti Wstoriikin; itsenäisyyspäivän juhla, jossa ylipormestari Lauri Aho piti juhlapu­ heen; opistolaisyhdistyksen joulujuhla, jossa opiston johtaja esitelmöi eräistä hengen jättiläi• sistä;.Kalevalajuhla, jossa opiston johtaja piti esitelmän aiheesta Kalevala ja kuvataiteet; opis­ ton opetussuunnitelmaan liittyneen Tieteen ja taiteen viikon alkajais- ja päättäjäisjuhlat, joissa esitelmöivät mm. prof. Erik Tawaststjerna ja akateemikko Rolf Nevalinna, edellinen Sibeliuksen innoituksen aiheista ja jälkimmäinen avaruuden valloituksesta. Viikon yhteydessä työväenopis• ton näyttämö esitti myös Työväenopistojen Liiton näytelmäkirjoituskilpailussa palkitun Tapani Jylhän näytelmän Yövuoro, jonka oli ohjannut taiteilija Vilho Siivola. Erityisen arvokkaaksi tilaisuudeksi muodostui opistolaiskunnan toimeenpanema, opiston eroavalle johtajalle, prof. T. 1. Wuorenrinteelle omistettu juhla, jonka ohjelman suorituksen yhteydessä osoitettiin monin tavoin kunnioitusta opiston monivuotiselle johtajalle. Opistolais­ yhdistyksen puheenjohtaja Antero Nevaja kiitti juhlapuheessaan prof. Wuorenrinnettä hänen lähes neljänkymmenen vuoden aikana työväenopistoliikkeen hyväksi suorittamastaan työstä sekä siitä suuresta taidosta ja väsymättömästä innostuksesta, jota hän oli osoittanut toimies­ saan lähes neljännesvuosisadan Helsingin työväenopiston johtajana. Muistoksi opistolais­ kunnalta luovutettiin prof. Wuorenrinteelle taiteilija E. Nelimarkan maalaama talvimaisema. Toveritoimintaan liittyivät myös ne henkiset ja fyysiset kilpailut, joita opistolaisyhdistys ja sen alajaostot järjestivät. Niinpä pidettiin mm. kirjoitus-, lausunta-, puhe- ja yksinlaulukil­ pailut sekä kuvataide- ja valokuvauspiirien työnäyttelyt, joissa jaettiin parhaimmille kunnia­ kirjat ulkopuolisten asiantuntijoiden arvostelun perusteella. Tarvon kesäkodin maastossa suo­ ritettiin kesäaikana monia kilpailuja ja talvella pidettiin perinteelliset Työväen Akatemian ja Helsingin työväenopiston opiskelijain keskeiset hiihtokilpailut, jossa voittajiksi selviytyivät jälleen opistolaiset. Opistolaisyhdistyksen tilauksesta esitettiin työkauden aikana opistolaisille eri teattereissa kuusi näytelmää. Eri opistoista vieraili Helsingissä monia retkikuntia, jotka tutustuivat myös opistotaloon, ja tällöin järjestettiin myös yhteisiä tutustumisillanviettoja, joissa sekä vierailijat että helsinkiläi• set ottivat osaa ohjelmansuorituksiin. Myös muita koti- ja ulkomaisia retkikuntia kävi tutustu­ massa opistotaloon. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: länsi-saksalainen kulttuurivaltuus­ kunta, useita neuvostoliittolaisia kulttuurivaltuuskuntia, Tsekkoslovakian Helsingissä oleva suurlähettiläs, arkkitehtejä Ruotsista, Saksasta, Englannista ja Espanjasta jne. VI. OPISKELIJAT Opiskelijain toivomuksia opinto aineisiin ja työaikoihin nähden noudatettiin mahdollisuuk­ sien mukaan. Esikaupunkialueella oli myös entiseen tapaan toiminnassa opintopiirejä. Kesä• toiminnan aikana j ärjestettiin opistolaisten toivomuksesta opintotilaisuuksia Tarvon kesäkodissa. Syksyllä liittyi opistoon jälleen opiskelijoita niin runsaasti, että käytettävänä olevat määrä• rahat eivät riittäneet niin monen uuden opintoryhmän perustamiseen kuin runsas opiskelija­ määrä olisi edellyttänyt ja siksi jouduttiin muodostamaan liian suuria opintoryhmiä, mikä hei­ kensi opetuksen tehoa ja aiheutti opiskelusta luopumista. Yleinen opintomaksu koko työkaudelta oli 100 mk, minkä jokainen opiskelija suoritti opis­ toon ilmoittautuessaan. Tämän lisäksi ruotsin ja vieraiden kielten sekä merenkulkuopinopiskeli­ jat suorittivat 300 mk:n lisämaksun työkaudelta jokaisesta emo opintoaineiden ryhmästä, mihin olivat liittyneet. Kaikilta opiskelijoilta kannettiin lisäksi opistolaisyhdistyksen jäsenmaksuna 100 mk työkaudelta. Vähävaraisuuden takia ei kertomusvuonna ketään vapautettu opinto­ maksuista. Tukeakseen vähävaraisten ja lahjakkaiden opiskelijain jatko-opiskelua johtokunta myönsi talousarvioon merkitystä määrärahasta neljä ~o 000 mk:n suuruista opintoapurahaa sekä kymme­ nen ~ 000 mk:n apurahaa Työväenopistojen Liiton tai jonkin muun järjestön yleissivistäville kesäkursseil1e osallistumiseen. Opistolaisten jakautuminen sukupuolen, iän, syntymäpaikan, koulusivistyksen ja ammatin sekä opistovuosien mukaan ilmenee seuraavista yhdistelmistä: 125

Miehiä Naisia Yhteensä Ikä· Age Male Female Total .% 16-17 vuotta (years) H7 t.97 6H 9.2 18-20 280 807 1 087 15.5 21-29 818 1 395 2213 31.5 30-t.9 707 1 297 200t. 28.6 50-69 2H 718 932 1'?2 70- 25 78 103 1.5 Tietoja puuttuu ( No information) 10 23 33 0~5 Summa (Total) 2201 t. 815 7016 100.d Syntymäpaikka . Place of birth Helsinki ...... 626 1 25t. 1 880 26.8 Muu paikkakunta (EIsewhere) ...... 1575 3561 5136 73.2 ------Summa (Total) 2201 t. 815 7016 100.0 Aikaisempi koulusivistys . Previous school education Kansakoulu täydellisesti käyty (Complete publie elemen- tary schooling) ...... 826 2005 2831 t.0.4 Kansakoulu osittain käyty (Partial publie elementary schooling) ...... 56 92 H8 2.1 Kansakoulu käymättä (No public elementary schooling) 8 t.1 t.9 0.7 Oppikoulua I-IV lk. (Secondary school I-IV eI.) 163 335 t.98 7.1 Oppikoulua V-VII lk. (Secondary school V-VII cl.) 262 1 100 1 362 19.4 Ammattikoulu (Trade school) ...... t.70 t.50 920 13.1 Teknillinen oppilaitos (Technical school) ...... 158 1 159 2.3 Kauppaoppilaitos (Commercial school) ...... 103 36t. t.67 6.7 Kansanopisto (People's high school) ...... t.0 138 178 2.5 Seminaari (Training-college) ...... 7 10 17 0.2 Ylioppilastutkinto (Matriculation examination) ...... t.6 220 266 3.8 Yliopistollinen tutkinto (University degree) ...... 62 59 121 1.7 ~------SUOlma (Total) 2 201 t. 815 7 016 100.0 Ammatti· Profession Ruumiillisen työn tekijöitä (Workers) ...... 1 076 805 1 881 26.8 Liikealalla ja työn johdossa olevia (Persons engaged in business and foremen) ...... 593 2009 2602 37.1 Virkamiehiä ja vapaiden ammattien harjoittajia (Office workers and professional people) ...... 367 793 1 160 16.6 Kotitehtävissä olevia (Persons in domestic occupations) .. 936 936 13.4 Muita (opiskelijat, sotilaat ym.) (Others, students, sol-

I diers etc.) ...... 165 272 t.37 6.2 ------Summa (Total) 2201 t. 815 7016 100.0 Opistovuosi . Year at the academy I vuosi (year) 1212 25t.5 3757 53.6 II t.11 8t.5 1 256 17.0 111 20t. t.78 682 9.7 IV 96 19t. 290 t..l V 62 165 227 3.2 VI- ~ 216 588 80t. 11.5 Opistolaisia kaikkiaan (Total) 2 201 t. 815 7016 100.0 126

VII. OPISTON TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Expenditure and income during the calendar year 1960

M eno t • Expenditut'e Mk' M"rks Palkat ja palkkiot (Salat'ies andJees) ...... 1)19456675 Kansaneläke- ja lapsilisämaksut (Old-age pensions and child allowances) ...... 898928 Vuokrat (Rents) ...... " ...... 26640100 Lämpö (Heating) ...... 1737509 Valaistus (Lighting) ...... 1 838 659 Siivoustarvikkeet (Cleaning supplies) ...... 148946 Vedenkulutus (Watet' consumption) ...... 111 035 Puhtaanapito (Cleaning) ...... 656610 Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ...... 2) 849294 Opetusvälineet ja kirjasto (Education supplies and libt'at'y) ...... 649977 Kaluston kunnossapito (Maintenance of equipment) ...... 594921 Pienehköt kiinteistön korjaukset (Repat'ation oJ t'eal estate) ...... 199979 Painatus ja sidonta (Pt'inting and binding) ...... 494 966 Tarverahat (Miscellaneous expenses) ...... 1 239 587 Muut menot (Othet' expenditut'e) ...... 75000 Sll1II.ttia (Total) 55693175

T u 10 t • Income Valtionapu (Government subsidies) ...... 19922095 Oppilasmaksut (Students' Jees) ...... 1 973 625 Luontoisedut (Compensation Jot' wages paid in kind) ...... 139 876 Vuokrat (Rents) ...... 8 927 071 Opetuskeittiön lämmityksestä (School-kitchen, heating) ...... 200000 Lapsilisämaksut (Child allowances) ...... •...... 579 085 Summa (Totat) 31 741 752

1) Lisäksi 147229 mk v:n 1959 siirtomäärärahoista. - 2) S:n 883207 mk. 127

LUETTELO YHTEISLUENNOIST A

Luentojen Luennoitsij a Aihe lukumäärll Tri Keijo Alho Suomen teollisuuden suurmiehiä 3 Prof. Olavi Castren N aispappeudesta 1 Prof. Pentti Eskola Suomen peruskallio 3 Varat. Karl Johan Halsas Eläkkeet valinkauhassa 1 Kouluneuv. Arvi Hautamäki Työväenliikkeen nykyvaihe 2 Opistol. Johannes Hautamäki Ilmari Ikonen ihmisenä ja taiteilijana 1 Opetusneuv. Yrjö Kallinen Uutta valoa vastuun ja vapauden ongelmaan 3 Tarkastaja Paavo Kivi Norjaa sanoin ja värikuvin 1 Prof. Arvi Kivimaa Teatteri ja nykyhetki 1 Ida Aalberg-onge1ma 1 Maist. Viljo Kosonen Näkymiä Neuvostoliiton aikuistenkasvatuksesta 1 Kouluneuv. Paavo Nuoriso ja yhteiskunta 2 Kuosmanen Työväenopisto tänään 2 Dos. Eliel Lagercrantz Tahtoelämämme ja sen kehitys 2 Prof. Aarre Lauha Sosiaalinen kysymys Vanhassa Testamentissa 1 Kirjailija Toini Lehtinen­ Palme Lasten ja nuorten kirjallisuudesta 2 Fil.tri Aune Lindström G. W. Finberg, traagillinen suomalainen taiteilija­ kohtalo 1 Magnus von Wrightin Helsingin kuvia 1 Opistol. Mauno Makkonen Hajakuvia kirjailija Tatu Vaaskivestä 1 Varat. Erkki Mäkelä Mitä sairausvakuutus. . merkitsee tavalliselle kansalaiselle 2 Hallitussiht. Aune Mäkinen -Ollinen Suomalaiset ulkomailla ja heidän sosiaaliturvansa 2 Akateemikko Rolf Nevanlinna Avaruuden arvoitus 1 Ministeri Ville Niskanen Nykyaihe Indonesian kehityksessä 1 Yhdysvaltain suhteet Latinalaiseen Amerikkaan 1 Henkilökohtaisia muistelmia Eino Leinosta 1 Algeria - Ranskan elinkysymys 1 Tri Matti Orkomies Lääkärit maailmanhistoriassa 10 Perinnöllisyydestä 10 Tri Juhani Paasivirta Suomalainen sanomalehti kehityksensä eri vaiheissa 2 Toimitt. E. J. Paavola Piippu pitkin ja poikfu Amerikkaa 3 Tri Reino Palas Vaikutelmia matkoistani Yhdysvalloissa 2 Tri Väinö Pensala Kevät ja terveys 1 Päätoim. Atte Pohjanmaa Sanomalehti ja sen velvollisuudet lukijaansa kohtaan 2 Prof. L. A. Puntila Vuoden 1919 hallitusmuoto ja Mannerheim 1 Tri Toivo Rautavaara Rasva ravinnossamme 2 Maist. Matti Rautio Musiikki ja minä 2 Akateemikko Paavo Ravila Lappalaiset ja heidän alkuperänsä 1 Maist. Pentti Ruohonen Ydinenergia - tuhon tai aineellisen hyvinvoinnin väline 3 Tri Alois Sikl Tshekkoslovakian teollisuudesta ja sivistyselämästä 1 Kirjailija Yrjö Soini Sanomalehdistö ja yleinen mielipide 2 Tri Tauno Suontausta YK ja Suomi 1 Tri Saima Tawast-Rancken Kulumissairauksista 2 J alat ja niiden hoito 2 128

Luentojen Luennoitsij a Aihe lukumäärä Prof. Erik Tawaststjerna Sibeliuksen innoituksen lähteet 1 Insinööri Reino Tuokko Tähtäimen avaruus 3 Prof. Eero U roma Lääketieteen alalta 2 Toimittaja Wolfgang Uthicke Länsi-Saksan viimevuosien kehitys ja elämänolot (rainakuvia) 1 Prof. Heikki Waris Sosiaalipolitiikan ajankohtaisia ongelmia 1 Kirkkoherra Voitto Viro Kirkko ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus 2 Dos. Toivo Vuorela Sukulaiskansamme 2 Prof. T. 1. Wuorenrlnne Syyskauden avajaisesite1mä Espanjaa sanoin ja kuvin 3 Kevätkauden avajaisesitelmä Gibraltaria ja Marokkoa sanoin ja kuvin 3 Arkkiatri Arvo Ylppö Ajankohtaisia lasten hoito- ja huoltokysymyksiä 1 Toimittaja Arvo Ääri Amerikan presidentin ulkopolitiikka 1 Majuri Gunnar Öhman Mitä jokaisen tulee tietää ydinräjäytyksen vaikutuksesta ja suojautumisesta 2 RUOTSINKIELINEN TYÖVÄENOPISTO

Lukuvuonna 1960/61

SWEDISH WORKERS' ACADEMY

School year 1960/61

JOHTOKUNTA

Johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna: puheenjohtajana os.pääll. Christoffer Schildt, vara­ puheenjohtajana os.pääll. Bruno Lind sekä jäseninä asiamies Fjalar Björkqvist, valtiot.maist. Kristina Lauren, fil.tri Torsten Steinby ja piiriasianiies Bruno Sundman, jonka seuraajana 1. 1. 1961 alkaen oli fil.kand. Irina Matvejew. Opiston johtaja Gunnar Bäck oli itseoikeutettuna johto­ .kunnassa ja toimi myös sen sihteerinä. Varajäseninä olivat rehtori Harri Edgren, jonka seuraa­ jana 1. 1. 1960 jälkeen piiriasiamies Bruno Sundman, ja rehtori Gunnar Fagerlund. Kaupungin­ hallituksen edustajana johtokunnassa oli rehtori Leo Backman. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa, ja sen pöytäkirjat sisälsivät 130 pykälää. Saapuneiden kirjelmien lukumäärä oli 219 ja lähetettyjen 68. Päätökset. Johtokunta teki kertomusvuonna mm. seuraavat päätökset: (0 p etu s t 0 i­ minta) hyväksyttiin kevätlukukauden 1961 luento-ohjelma (30.12. 132§); hyväksyttiin loma-ajan ohjelma ajaksi 9.4.-31. 8. 1961 (16.3. 53 §); vahvistettiin· seuravan lukuvuoden alkamispäivä sekä lukukausien pituus (16. 3. 54 §); (a v u s t u k s et) jaettiin 40000 mk:n suuruinen opintoapuraha kahdelle oppilaalle ja 4 000 mk:n apuraha kuudelle oppilaalle (16. 3. 50-51 §, 6. 6. 72 §); (m u u t a s i a t) päätettiinpainattaa lukuvuoden 1961/62 toimintaoh­ jelma (16. 3. 55 §); vuokrattiin lisätiloja Svenska Medborgarhögskolan -koululle 1. 9. 1961 alkaen (6. 6. 73 §); päätettiin maalauttaa koulutalon vesikatto ja korjauttaa graniittilevyt (6. 6. 76 §). Esitykset. Kertomusvuonna johtokunta teki kaupunginhallitukselle esityksiä, jotka mm: koskivat: (v i r a t ja p a 1 k a t) vahtimestari Continesin oikeuttamista jättämään maksa­ matta jälkikäteen vahvistettu luontoisetujen määrä (3.11. 87 §); eräiden opiston opettajien ja virkailijoiden palkkojen ja palkkioiden korottamista (3. 11. 100 §, 8. 12. 110 §, 21. 2. 32 §); tunti­ opettajien, luennoitsijoiden ja tilapäisen henkilökunnan palkkioiden korottamista (21. 2. 33 §);. ylimääräisen eläkkeen myöntämistä siivooja Astrid Rannalle (30. 12. 130 §); (m u t a s i a t ) määrärahan ylittämistä suuren vedenkulutuksen aiheuttamien kustannusten vuoksi (30. 12. 133 §). Palkkalautakunnalle tehtiin esitys leskieläkkeen myöntämisestä rouva Helmi Österholmille (2. 2. 16 §). . Kotitalouslaut~unnalle tehtiin esitys ruoanlaittokurssien järjestämisestä opiston oppilaille lukuvuonna 1961/62 (16.3.56 §).

10· 130

Yleisten töiden lautakunnalle esitettiin, että varat, jotka oli tarkoitettu koulukiinteistön kaukolämpöverkostoon liittymisen aiheuttamiin kustannuksiin, siirrettäisiin vuodelle 1961 (8. 12. 115 §). Rakennusviraston talorakennusosastolle tehtiin esitys voimistelusalin ilmanvaihdon paran­ tamisesta ja kahvikeittiön sisustuksen korjaamisesta (21. 2. 3~ §).

OPISTON TOIMINTA 1. OPETTAJAT JA VIRANHALTIJAT Opiston johtajana oli lehtori Gunnar Bäck, joka samalla oli opiston ainoa vakinainen opet­ taja. Opetusta hoiti lisäksi 6~ tuntiopettajaa, joista kolme opetti vain syyslukukaudella ja yksi vain kevätlukukaudella. Luennoitsijoita oli 39. Joissakin tapauksissa käytettiin myös ulkopuo­ lisia opettajavoimia alustajina keskustelutilaisuuksissa ja puhujina illanvietoissa. Opiston taloudenhoitajana oli dip1.ekon. Karin Eklund, toimistoapulaisena neiti Ranghild Sjöblad ja kirjastonhoitajana rouva Gerda Fleming. Vakinainen vahtimestari-talonmies-läm• mittäjä oli Helmer Contines. Tilapäisiä vahtimestareita oli kaksi ja siivoojia neljä. Lisäksi toimi luennoilla apulaisena rouva Birgit Koikkalainen.

II. OPISTON HUONEISTO Opisto toimi Dagmarinkatu 3:n koulutalossa, missä opistolla oli käytettävänään luento- ja juhlasali, voimistelusali, kaksi isoa oppisalia, yhdeksän luokkahuonetta, kuusi erityisluokkaa, kirjastohuone, kahvila- ja oleskeluhuone, kerhohuone, toimistohuone, opettajainhuone, rehtorin huone, arkistohuone, toverikunnan huone ja kolme opetusvälinehuonetta. Opistotaion opetus­ keittiö oli luovutettu kotitalouslautakunnan käyttöön sillä ehdolla, että opisto sai lähettää kul­ lekin kurssille kymmenen oppilasta. Opistolla oli käytössään kesätoimintaa varten sekä virkistyspaikkana Tarvon saarella huvila, johon kuului keittiö ja viisi pienehköä huonetta. Teknillisiä opetusvälineitä oli opistolla elokuvakone, kaksi heijastuskonetta, kolme raina­ projektoria, magnetofoni, radio, levysoitin ja keskusradiolaite.

III. LUKUVUOSI JA OPETUSSUUNNITELMA

Syyslukukausi alkoi 12.9. ja päättyi 16.12. Kevätlukukausi alkoi 9. 1. ja päättyi 7. ~. Luku­ Vuosi käsitti 26 työviikkoa, H syyslukukaudella ja 12 kevätlukukaudella. Työviikossa oli 306 työtuntia. Opetussuunnite1man, jonka opiston johtokunta hyväksyi ennen lukuvuoden alkua, koulu­ hallitus vahvisti 15. 9. 1960.

IV. OPETUS Voimassa olevien määräysten mukaisesti.tapahtui opetus luento- ja opintopiirien sekä yleis­ ten esitelmien muodossa. Joissakin aineissa, kuten kielissä ja matematiikassa, noudatettiin ta­ vallista luokkaopetusta. Muissa taas sovellettiin vapaampia työmuotoja, jolloin oppilaiden oma­ toimisuus pääsi oikeuksiinsa. Varsinaisten lukuaineiden ohella ohjelmaan kuului muutamia kurs­ seja, joiden tarkoituksena oli kehittää oppilaiden taipumuksia ja erityisharrastuksia. Jokainen oppitunti käsitti kaksi työtuntia. Useimmissa aineissa oli yksi oppitunti viikossa, mutta kielten alkeiskursseissa kaksi. Luento- ja opintopiirejä oli kertomusvuonna 58 ja niissä yhteensä 119 opintoryhmää. Opis­ tossa toimi lisäksi viisi kerhoa. 131

L Yhteisluennot Yhteisluennot pidettiin opistossa keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Nämä luennot käsittivät kaksi esitelmää, joita elävöitettiin usein varjokuvin. Luennoissa käsiteltiin ajankohtaisia kysy­ myksiä ja aiheita eri tiedonaloilta. Yhteisluentoja oli kertomusvuonna 73.

2. Luentopiirit Lukuvuonna oli tOUlllnnassa 18 luentopiiriä, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: Viikon tapahtumat. Koti- ja ulkomaisten ajankohtaisten tapahtumien pohjalta tarkasteltiin kysymyksiä, jotka liittyivät kansalaistietoon ja yhteiskuntaoppiin. Psykologian alkeet. Tutustuttiin psykologian peruskysymyksiin. Erityistä huomiota kiinni­ tettiin muistiin, ajatteluun, älyyn, tunne- ja tahtoelämään sekä vietteihin. Lukuisia kokeita. Kasvaminen yhteiskunnan jäseneksi. Psykologian jatkokurssi käsitteli ihmisen yhteiskuntaan sopeutumisen kysymyksiä ja ongelmia. Nykymaailman maita ja kansoja. Perehtymistä nykyajan kirjavaan maailmaan. Selostettiin tärkeimpiä seikkoja eri maiden maantieteellisessä asemassa, samaten niiden kasvi- ja eläinkun• taa, niissä ·asuvia kansoja, tuotanto-oloja ja poliittisia järjestelmiä. Lakitiedettä kotitarpeiksi. Käytännöllistä lakitiedettä elämän eri tilanteisiin. Osanottajat tutustuivat uuteen lomalakiin, puolisoiden kasvatusvelvollisuuteen, avioehtoon, perintökysy• myksiin, perunkirjoitukseen, testamenttiin ym. Atomeja, satelliitteja ja tähtiä. Selitettiin fysiikan ja tähtitieteen uusimpia tutkimustuloksia. Rikas kuva-aineisto elävöitti aiheita. Matkat ja valokuvaus. MatkakuvauKsia, joiden kuvitusaineistona värikuvia. Sanomalehtityö. Nykyaikaisen sanomalehtialan kurssi. Oikolukuharjoituksia, toimitustyötä, otsikointia, haastattelua, uutisten selostusta, arvostelua ja pakinointia. Retkeilyjä. Sosiaali työtä Helsingissä. Sosiaalisissa laitoksissa käyntien yhteydessä pidettiin sarja sosiaali­ työtä valaisevia luentoja. Italian taidekaupunkeja. Taidehistorian kurssi, jolla käsiteltiin perinpohjin Italian kaupun­ kien rikkaita taideaarteita. Runsas kuva-ameisto. Kat~elemme taidetta. Eriteltiin taideteosta, joka oli ollut näytteillä opistossa näkyvällä pai­ kalla. Nykyaikaiset taideteokset olivat lukuisasti edustettuina. Kirjallisuuspiiri. Eri luennoitsijat esittelivät joukon kirjalijoita ja heidän kaunokirjallisia teoksiaan. Suullinen esitys. Osanottajille opetettiin äänen huoltoa ja puhetekniikkaa. Käytännöllisiä harjoituksia taidossa puhua huoliteltua, kaunista ja luonnollista kieltä. Oma kieleni. Päivälehden perusteella keskusteltiin nykyisestä ruotsin kielestä sekä otettiin selkoa vierasperäisten sanojen merkityksestä ja käytöstä. Radiotekniikka. Teoreettinen radiotekniikan kurssi. Osanottajat rakensivat nykyaikaisen radiokojeen. Merenkulku. Luennot käsittelivät merenkulkusääntöjä, merikorttia, kompassia, leveys- ja pituusasteita, paikan määritystä sekä nopeuden, ajan ja etäisyyden arviointia. Suuri joukko osanottajia suoritti kurssin päätyttyä Navigationssällskapet i Finland-yhdistyksen vaatitnusten mukaisen saaristo- tai rannikkolaivurikurssm. Arkitarvikkeemme. Kurssilla selostettiin tärkeimpiä kaupan olevia tavaroita, kuten kudon­ naisia, lasi-, keramiikka- ja muovitavaroita, elintarvikkeita ja puhdistusaineita. Oopperan maailmasta. Jatkoa edellisen lukuvuoden tunnettujen oopperoiden esittelyyn. Musiikkinäytteitä. 3. Opintopiirit Opintopiirejä oli 40 ja niissä 101 opintoryhmää, joissa opetettiin seuraavia aineita: Kotisairaanhoito. Kurssinohjaaja selosti kotona sairastavi.en hoitoa, hygieniaa ja sairaanhoito­ välineitä.

10 132

Pikkulastenhoito. Kurssiin kuului äitiyshuoltoa, pikkulastenhoitoa ja iasten kasvatusta. Puhekuoromme. Kurssi käsitti lausuntaharjoituksia, myös ryhmissä. Rakennuspiirustus. Osanottajat opettelivat yksinkertaista rakennuspiirustusta. Ruotsia ulkomaalaisille. Ruotsin kielen kurssi sellaisille henkilöille, joilla oli vieras kieli äidin• kielenä. Suomen kieli (5 vaikeusastetta, 8 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia, kotikirjoituksia ja keskusteluharjoituksia. Opetuksessa käytettiin Hirnin kirjaa Översättningsuppgifter till finska J, Karlssonin kirjaa Översättningsuppgifter till finska för den högre handelsundervisningen sekä Kotkatlahti-Grotenfeltin oppikirjaa Lär er finska 1 ja II osa. Englannin kieli (5 vaikeusastetta, 19 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia, kotikirjoituksia ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Eckersley, Essential English 1; Ekholm, Skriv engelska; Homby Oxford Progressive English for Adult Leamers; Kirchheiner 100 lektioner i engelska; . Linden, Fifty-Fifty, engelska stilar; Maugham, Cosmopolitans; Reuter-Rosenius­ Ekholm, Leam English 1 ja II; Short Stories of the Twentieth Century. Ranskan kieli (5 vaikeusastetta, 10 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia, kotikirjoituksia ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Colin, Un si grand amour; Kirchheiner, 100 lektioner i franska; Mauger, Langue et civilisation fran~aise 1; Ronsjö, Textes fran~ais du XX siec1e; Sohlberg, Fransk elementarbok. Saksan kieli (5 vaikeusastetta, 8 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia, kotikirjoituksia ja keskusteluharjoituksia. Oppikirjat olivat: Kirchheiner, 100 lektioner i tyska; Miiller, Deutsch fiir ältere Anfänger; Kästner, Drei Männer im Schnee. Venäjän kieli (3 vaikeusastetta, 3 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia ja keskusteluharjoi­ tuksia. Oppikirjana käytettiin Aström-Gyllenbögelin kirjaa Rysk elementarbok. Italian kieli. (2 vaikeusastetta, 2 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia ja keskusteluharjoi­ tuksia. Oppikirjana käytettiin 11 bappo e il dindi -nimistä kirjaa sekä kuvitettuja aikakauslehtiä. Espanjan kieli (3 vaikeusastetta, 3 opintoryhmää). Lukemista, kielioppia ja keskusteluhar­ joituksia. Oppikirjana käytettiin Goroschin kirjaa Spanska för nybörjare sekä kuvitettuja aika­ kauslehtiä. Latinan kieli. Latinan jatkokurssi. Aritmetiikka. Aritmetiikan kertauskurssi. Algebra (2 vaikeusastetta, 2 opintoryhmää). Toinen kurssi oli algebran alkeiskurssi ja toinen jatkoa edellisen vuoden kurssiin. Opetettiin koulukurssin tärkeimmät kohdat. Englanninkielinen kauppakirjeenvaihto. Nykyaikaisen englanninkielisen kauppakirjeenvaih­ don kertauskurssi. Kirjanpito (2 vaikeusastetta, 2 opintoryhmää). Tavallisen liikekirjanpidon alkeis- ja jatko­ kurssi. Ruotsinkielinen pikakirjoitus (2 vaikeusastetta, 2 opintoryhmää). pikakirjoituksen alkeis- ja jatkokurssi Gabelsbergerin menetelmän mukaan. Suomenkielinen pikakirjoitus. Gabe1sbergerin menetelmän mukainen alkeiskurssi. Englanninkielinen pikakirjoitus. Gabelsbergerin menetelmän mukainen jatkokurssi. Konekirjoitus (3 ryhmää). Harjoiteltiin Touch-menetelmää käyttäen erilaisen tekstin ja liikekirjeiden kirjoittamista. Täydellinen konekirjoituskurssi. Tekstaus. Oikean ja siistin tekstauksen peruskurssi. Piirustus (2 ryhmää). Kurssi vasta-alkajille ja kehittyneemmille. Asetelma-, croquis- ja vesi- v äriharjoitelmia. Posliinimaalaus (2 vaikeusastetta, 2 ryhmää). Käytännöllisiä töitä. Keramiikkatyöt. Vasta-alkajien :Jturssi. Keramiikkataide. Kurssin osanottajat olivat sellaisia henkilöitä, jotka olivat jo pitkän aikaa harrastaneet keramiikkatöitä ja osoittivat ilmeisiä taiteellisia taipumuksia. M osaiikkityöt. Harrasteenomainen kurssi taiteellisesti lahjakkaille. Nahkatyöt (2 ryhmää). Osanottajat valmistivat käytännöllisiä esineitä nahasta. Korinpunonta (2 ryhmää). Käytännöllisiä töitä rottingista. 133

Kirjansidonta (2 ryhmää). Kurssill\iset opettelivat sitomaan kUloja. Pitsinnypläys (2 ryhmää). Kurssilaisia opetettiin nypläämään pitsejä. Pianon ryhmäsoitto (2 ryhmää). Vasta-alkajien sekä kehittyneempien kurssi. Kitaransoitto. Vasta-alkajien kurssi. Kuorolaulu. Sekakuorolaulujen harjoituksia. Amatöörivalokuvaus. Kaikkea valokuvauksen alalta, aiheen valinnasta värivalokuvaukseen. Leikkaamme ja ompelemme (2 ryhmää). Leninkiompelun kurssi. Naisten voimistelu (2 ryhmää). Liikuntavoimistelua, leikkejä ja pallopelejä. Miesten voimistelu. Liikunta- ja telinevoimistelua. Vanhoja tansseja. Vanhojen tanssien opetusta. Keskustelukerho. Kerho toimi kurssina, jossa keskusteltiin yhteiskunnallisista, sivistykselli­ sistä ja taloudellisista kysymyksistä.

4. Luento- ja opinto piirien oppilaiden lukumäärä Pupils of the lecture and study circles p pia i ne' Subject Syysluku' Kevätluku· o kausi kausi AMtumn Spring Luentopiirit . Lecture circles term lerm Viikon tapahtumat (Events oJ the week) ...... 106 310 Psykologian alkeet (Elements 01 psychology) ...... 62 51 Kasvaminen yhteiskunnan jäseneksi (Growin up as a member 01 Society) .. 510 103 Nykymaailman maita ja kansoja (Countries and nations in the world oJ today) 91 73 Lakitiedettä kotitarpeiksi (Law Jor everyday use) ...... 37 210 Atomeja, satelliitteja ja tähtiä (Atoms, salellites and stars) ...... 22 19 Matkat ja valokuvaus (Travelling with a camera) ...... 3100 310 Sanomalehtityö (Journalism) ...... 310 15 Sosiaalityötä Helsingissä (Social work in Helsinki) ...... ' ... . 20 16 Italian taidekaupunkeja (Italian art cities) ...... 1105 92 Katselemme taidetta (We look at art) ...... 510 28 Kirjallisuuspiiri (Literary circle) ...... 35 29 Oma kieleui (MY language) ...... 37 210 Radiotekniikka (Radio engineering) ...... 27 17 Merenkulku (N av''gation) ...... 108 88 Arkitarvikkeemme (Our everyday necessaries) ...... 10 Oopperan maailmasta (Opera) ...... 96 78

Opintopiirit . Study circles Kotisairaanhoito (Nursing at home) ...... 11 Pikkulastenhoito (Child care) ...... 12 Puhekuoromme (Our recitation group) ...... 11 Rakennuspiirustus (Construction design) ...... 110 Ruotsia ulkomaalaisille (Swedish Jor Joreigners) ...... 38 20 Suomen kieli (Finnish) ...... 335 162 Englannin kieli (English) ...... 783 597 Ranskan kieli (French) ...... ; ... . 1091 331 Saksan kieli (German) ...... 381 256 Venäjän kieli (Russian) ...... " ...... " ...... •...... 77 56 Italian kieli (Italian) ...... 85 57 Espanjan kieli (Spanish) ...... 86 52 Latinan kieli (Latin) ...... " ...... 10 12 Subject Syysluku· Kevätluku· Oppiaine • kausi kausi Af4tumn Spr'"g Opintopiirit • Study sil'cles tum te1m Aritmetiikka (A l'ithmetics) ...... 10 11 Algebra (Algebl'a) ...... 53 34 Englanninkielinen kauppakirjeenvaihto (English business correspondence) .. 31 16 Kirjanpito (Bookkeeping) ...... 58 28 Ruotsinkielinen pikakirjoitus (Swedish stenography) ...... 38 13 Suomenkielinen pikakirjoitus (Finnish stenography) ...... 11 Englanninkielinen pikakirjoitus (English stenography) ...... 10 Konekirjoitus (Typing) ...... 51 44 Tekstaus (Printing by hand) ...... 37 22 Piirustus (Dl'awing) ...... 61 50 Pos~aalaus (China painting) ...... 48 35 Keramiikkatyöt (Cel'amics) ...... 20 13 Keramiikkataide (Ceramic art) ...... 18 14 Mosaiikkityöt (Mosaies ) ...... 24 11 Nahkatyöt (Leather work) ...... 39 39 Korinpunonta (Basket making) ...... 39 33 Kirjansidonta (Bookbinding) ...... 42 32 Pitsinnypläys (Lacemaking) ...... 20 Pianon ryhmäsoitto (How to play piano in a group) ...... 23 22 Kitaransoitto (Guitar playing) ...... 22 15 Kuorolaulu (Choir singing) ...... 23 22 Amatöörivalokuvaus (Photography) ...... "-7 r..t Leikkaamme ja ompe1emme (We cut and sew) ...... 32 23 Naisten voimistelu (Gymnastics Jor Women) ...... 138 105 Miesten voimistelu (Gymnastics loI' Men) ...... 20 20 Vanhoja tansseja (Old dances) ...... 16 12 Keskustelukerho (Discussion) ...... 36 32

5. Retkeilyt ja taidenäyttelyt Opiston oppilaille järjestettiin jälleen kertomusvuonna retkeilyjä laitoksiin ja työpaikkoihin. Retkeilykohteista mainittakoon Kansallismuseo, Sosiaalimuseo, Arabian lastenseimi, Suomen tie­ totoimisto, Hufvudstadsbladetin kirjapaino, Puhelinyhdistys ja ruotsalaisen teatterin näyttämö. Opiston taiteista kiinnostuneille oppilaille järjestettiin Ateneumissa ja Taidehallissa käyntejä. Näyttelyitä esittelivät asiantuntevat oppaat. Toverikunta järjesti huvimatkoja uusimpiin kaupunginosiin.

6. Teatterinäytännöt Ruotsalainen teatteri antoi kertomusvuonna opistolaisille 12 näytäntöön 50 %:n alennuksen pääsylipuista. Esitetyt näytelmät olivat seuraavat: Gisslan, Primadonna, Önskedrömmar, Kära lögnare, ]ag konungen, Mm syster och jag, Patrasket, Luftslott i Sverige, Fällan ja Vild­ anden. .

7. Elokuvaesitykset Elokuvia esitettiin sekä yhteisluentojen että eräiden oppituntien yhteydessä. Myös erillisiä elokuvaesityksiä järjestettiin, vaikkakaan ei toivotussa laajuudessa, koska opiston elokuvakone oli liian pieni ja heikko suuressa salissa pidettäviin esityksiin. Monet täkäläisistä ulkomaiden lähetystöistä luovuttivat filmejä opiston käytettäväksi. 135

V. YHTEYDET OPISTON ULKOPUOLELLE Kertomusvuonna opistossa vieraili kaksi luennoitsijaa Ruotsista. johtajien ja oppilaiden keskinäiset vierailut ylläpitivät yhteyksiä muihin ruotsinkielisiin työväenopistoihin. Tällöin toverikunnalla oli täytettävänään tärkeä tehtävä. Yhteys kaupungin suomenkieliseen opistoon oli hyvä. johtajat ja taloudenhoitajat tapasivat usein, ja molempien opistojen keskustelukerhot järjestivät yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Hyvät naapuruussuhteet olivat leimaa-antavina kesätoiminnalle Tarvossa, missä järjestettiin myös yhteiset avajais- ja lopettajaisjuhlat.

VI. ILLANVIETOT JA JUHLAT Opiston oppilaat kokoontuivat tilaisuuden sattuessa illanviettoihin ja juhliin. Tällöin oppi­ laat olivat mukana ohjelman suorituksessa. Opiston laulukuoroa ja orkesteria käytettiin ahke­ rasti hyväksi. Myös erillisillä opintoryhmillä oli omia illanviettoja, joiden kaikkien tarkoituksena oli kehittää toveruutta. VII. OMATOIMISUUS Opetuksessa kiinnitettiin suurta huomiota oppilaiden omatoimisuuteen. Oppilaat saivat val­ mistaa erityistehtäviä monissa aineissa. joissakin luentopiireissä uskottiin alustus oppilaiden tehtäväksi. Tilaisuuden aloitekykyiseen ja itsenäiseen toimintaan tarjosi opiston toverikunta, johon kuuluivat kaikki opistoon kirjoittautuneet. Toverikunta järjesti kokouksia, keskustelu­ tilaisuuksia, opintoretkiä, juhlia ja matkoja. Sen jäsenmaksu oli 100 mk vuodessa. Toverikun­ nan puitteissa toimi toveripiirineuvosto, jossa kaikki opintoryhmät olivat edustettuina jäsen• määränsä mukaisesti. Neuvosto, opiston ~eduskunta., kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa ja käsitteli opiston toimintaa ja opetusta koskevia kysymyksiä.

VIII. LOMATOIMINTA Lukuvuoden päätyttyä oli opiston toiminta rajoittunutta. Huhti- ja toukokuun aikana toi­ minnan muodostivat opistossa kokoontuminen sekä retkei1yt ja huvimatkat. Varsinaisina kesä• kuukausina kaikki toiminta oli keskitetty Tarvon Altorp-kesämajaan. Lauttasaaren kirkkoon ja Lauttasaaren ruotsinkieliseen yhteiskouluun tehtiin retki. Lisäksi tehtiin huvimatka, jonka reitti oli Langinkoski-Kotka-Pemaja-Porvoo. Ruotsinkielisten työ• väenopistojen kesäkokous pidettiin Vaasassa 20.-22. 5.

IX. OPINTOMAKSUT Kaikki opistoon kirjoittautuneet suorittivat sisäänkirjoitusmaksuna 200 mk, mistä puolet tuli toverikunnan osalle jäsenmaksuna. Kunkin vieraan kielen kurssista maksettiin 300 mk. Yksi­ kään oppilas ei pyytänyt maksuista vapautusta.'

x. APURAHAT Niistä varoista, jotka kaupunki oli asettanut johtokunnan käytettäväksi, myönnettiin kah­ delle oppilaalle 100000 mk:n suuruinen apuraha ulkomaisia kieliopintoja varten sekä kuudelle oppilaalle 10 000 mk:n apuraha ruotsinkielisten työväenopistojen Vaasassa vietettyyn kesäko• koukseen osallistumista varten. XI. OPPILAAT Opistoon oli kirjoittautunut kertomusvuonna yhteensä 10 331 oppilasta, joiden jakaantumi­ nen sukupuolen, iän, koulusivistyksen ja ammatin mukaan ilmenee seuraavista yhdistelmistä. 136

Oppilaat sukupuolen, iän, koulusivistyksen ja ammatin mukaan Students grouped according to sex, age, school education and profession

Sukupuoli . Sex Opintopiirit Luennot Summa Study cO"les Lectu,~s Tota/ Miehiä (Male)...... • ...... 792 63 855 Naisia (Female) ...... 3092 38ft 3 ft76 Summa------(Total) 388ft ftft7 ft 331

Ikä· Age 16-17 vuotta (yea"s) ft4.1 4.4.1 18-20 » 563 ft 567 21-29 » 682 3 685 30-ft9 100ft 38 10ft2 50- 119ft ft02 1596 Summa (Total) 388ft ftft7 - ft 331

Koulusivistys • School education Kansakoulu (Publie elementa"y school) ...... 656 136 792 Oppikoulu (Seconda"y school) ...... 1 951 210 2 161 Ammattikoulu (T"ade school) ...... 4.4. 8 52 Kansanopisto ( Institute jo" adult education) ...... 167 7 17ft Seminaari (T"aining-college) ...... 29 2ft 53 Ylioppilastutkinto (Mat"iculation examination) ...... 698 5ft 752 Yliopistollinen tutkinto (Unive"sity deg"ee) ...... 339 8 3ft7 Summa------(Total) 388ft ftft7 ft 331

OpintopiirIt 1.uennot Summa Study circle. Leetll'.. Tolal Miehiä Naisia Miehiä Naisia Miehiä Naisia Ammatti • P"ojession Mal. Female Male Female Male Female Virkamiehiä, vapaiden ammattien harjoittajia (Ojjicials, p"ojessionals etc.) ...... • • ...... ft56 1052 4.4. 103 500 115~ Itsenäisiä liikkeenharjoittajia (1 ndependent businessmen) . . 10 13 10 13 Konttoristeja, liike apulaisia, työnjohtajia (Ojjice cle"ks, shop assistants, jo"emen) ...... 60 815 3 57 63 872 Teollisuus- ja ammattityöntekijöitä (Facto"y wo"ke"s, skilled wo"ke"s) ...... 105 27 10 8 115 35 Muita toimihenkilöitä (Othe" junctiona"ies) ...... 29 11ft 3 32 114. Kotiapulaisia (Domestic se"vants) ...... 5 2 7 Muun ammatin omaavia, perheenemäntiä (Othe" economi- cally active pe"sons, housewives) ...... 1 693 3 214. 907 Vailla erikoista tai tunnettua ammattia (Pe"sons with no special 0" known p"ojession) ...... 131 373 131 373

Summa------(Total) 792 3 092 63 38ft 855 3 ~76 137

XII. OPISTON TALOUS Menot ja tulot kalenterivuonna 1960 Income and expenditure during the calendar year 1960

M eno t . Expenditure Palkat ja palkkiot (Salaries and fees) ...... 1) 13070 620 Kansane1äke- ja lapsilisämaksut (Old-age pensions and child subsidies) ...... 6010 110 Vuokrat (Rents) ...... , ... . 10021100 Lämpö (Heating) ...... 1317718 Valaistus (Lighting) ...... 966566 Siivoustarvikkeet (House-cleaning supplies) ...... ••...... 108058 Vedenkulutus (Water consumption) ...... 85972 Puhtaanapito (Cleaning) ...... 1571075 Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ...... 229189 Kaluston kunnossapito (M aintenance of equipment) ...... 89986 Pienehköt kiinteistökorjaukset (SmalI reparations of real estate) ...... •.... 139352 Opetusvälineet ja kirjasto (Educational supplies, library) ...... 159530 Painatus ja sidonta (Printing and binding) ...... 14.9475 Tarverahat (Miscellaneous expenses) ...... 719920 Opintoapurahat (Scholarships) ...... ••...... 96000 Summa (Total) 27 915071

T u 1 0 t . 1 ncome Valtionapu (Government subsidies) ...... 16 160 036 Oppilasmaksut (Terminal fees) ...... 1 107 050 Vuokra (Rent) ...... 1 230811 Lapsilisämaksut (Child subsidies) ...... 10027100 Summa (Toteal) 18 900 637

1) Lisäksi käytettiin v:n 1959 siirtomäärärahoja 94315 mk. II TAULUSTO TABELLER TABLES 2·

1. Oppivelvolliset lapset syyslukukaudella 1961. Läropliktiga barn höstterminen 1961 Children of school age, Autumn term 1961 LuetteloItuja lapsia· Inregistrerade barn Child,e" ...,olled i .. !ehool "giste,

Suomenk. luettelossa Ruotsink. luettelossa Kaikkiaan I flnska registret 1 svenska registret SamUiga 1.. Fl...... h ,egist., In Sweili.h "g"ler Grand.... taju Lapsia, jolta opetettIIn ö'.. ~ .!l ;a~ ~ SO ., ~j ~ s -;: ·~f~ S I~ Sarn, som undervlsades I ij~ I~ i. tzl Pii!i:S I! i. tzl p~~ ~ ~~iS Ul Ul Ul Childyen instyucted in schools etc. - Helsingin varsinaisessa kansakoulussa • Folk- skola i Helsingfors (Public elementayy school in Helsinki) ...... 12781 12089 24870 1356 1337 2693 14137 13426 27563 Helsingin kansalaiskoulussa . Medborgarskola i Helsingfors (School loy citizens i1~ Helsinki) 2567 2175 4742 147 131 278 2714 2306 5020 Tarkkailu- ja erityisluokilla . Observations- och specialklasser (Classes 'oy pyoblem childyen and othey special classes) ...... 152 13 165 38 10 48 190 23 213 Apukoulussa . Hjälpskola (School loy backwaYd childyen) ...... 331 248 579 63 53 116 394 301 695 Kansa- tai kansalaiskoulussa muualla . Folk- eiler medborgarskola på annan ort (Public elementayy schools elsewheye) ...... 243 205 448 31 27 58 27lo 232 506 Valmistavassa koulussa tai muussa vastaa- vassa koulussa . Förberedande eIler annan motsvarande skola (Pyepayatoyy schools) ... 522 542 1064 63 76 139 585 618 1203 Oppikoulussa . Läroverk (Secondayy schools) 8620 9505 18125 1786 1994 3780 10 lo06 11lo99 21905 Ammattikoulussa tai muussa vastaavassa kou- lussa . Yrkesskola eIler annan motsvarande skola (TYade schools) ...... 25lo 136 390 35 12 47 289 148 lo37 Kuuromykkäin- tai sokeainkoulussa Döv- stums- eIler blindskola (Blind school oy deaf- dumb school) ...... 11 3 14 1 1 2 12 4 16 Jossakin muussa koulussa· Annan skola (Othey schools) ...... 93 62 155 8 2 10 101 64 165 Lastenhuoltolaitosten kansakoulussa tai koulu- kodissa • Barnavårdsanstalters folkskola eI- ler skolhem (Child welfaYe institution oy school home) ...... 47 139 186 16 2 18 63 141 20lo Kotona kansakoulun johtokunnan valvonnan alaisena . Hemmet under folkskoldirektio- nens uppsikt (At home undey the contyol of public elemental'Y school boal'd) ...... 147 123 270 3 - 3 150 123 273 Summa (Total) 25768 25240 51008 3547 3645 7192 29315 28885 58200 Lapsia, jotka eivät nauttineet opetusta Sarn, som loke ätnjöt undervlsnlng Childl'en not instl'ucted

Oppivelvollisuus suoritettu . Läroplikten full- gjord (Compulsol'Y education achieved) ...... 106lo 927 1991 54 56 110 1118 983 2101 Oppivelvollisuudesta vapautettu· Befriade frAn läroplikten (Exempted fl'om education) ...... 137 77 214 13 17 30 150 94 24lo Oppivelvollisuus laiminlyöty . Läroplikten för- summad (Compulsoryeducation neglected) ... 4 1 5 - 3 3 4 4 8 Summa (Total) 1 1 20511 00512 210\ 671 761 143\12721108112353 Kaikkiaan' SamtUga (Gl'and total) 269732624553218 3614 3721 7335305872996660553 Muist.: Tiedot koskevat lapsia, jotka kalenterivuoden 1961 aikana täyttivät vähintään 7, enintään 15 vuotta. Anm.: Siffroma avser barn, som under kalenderåret 1961 fyllde minst 7, högst 15 år. 2. Kaupungin ylläpitämien opetuslaitosten oppilaat syyslukukaudella 1961 Elever i av staden upprätthållna undervisningsanstalter höstterminen 1961 Pupils in municipal schools, Autumn term 1961

Sukupuoli· KÖI! Äidinkieli, Modersmål Se" N ~tive lang"ag' Opetuslaitokset . Undervisningsanstalter Summa Muu kieli Tolal Municipal schools · Tyttöjä Poikia Suomi I Ruotsi Andra Gossar Flickor Finska Svenaka språk Boy. Girls Fin"ish Swedi.h OIli., 1 I Lastentarhat· Barnträdgårdarna (Kindergartens) ...... 3113 30ft9 5330 810 22 6162 Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti . Sedmigradskys småbarnsskolor och Marias asyl (Sed- migradsky nursery schools and Maria asylum) ...... 100 125 26 197 2 225 Lastenhuoltolaitosten kansakoulut· Barnavårdsanstalternas folkskolor (Schools within child wel/are institutions) ...... 92 39 127 ft 131 Suomenkieliset kansakoulut . Finska folkskolor (Finnish public elementary schools) ...... 15807 H 516 301H 170 39 30323 Ruotsinkieliset kansakoulut· Svenska folkskolor (Swedish public eZementary schools) ...... 1597 1528 H2 2971 12 3125 Teknillinen ammattikoulu· Tekniska yrkesskolan (School /01' Technical Trades) ...... 1759 1601 157 1 1759 Talous- ja ompelualan ammattikoulu· Yrkesskolan för hus­ hålls- och sömnadsfacket (School/or Catering and Needle- wot'k) ...... - 351 313 37 1 351 Kirjapainokoulu . Boktryckeriskolan (Printer's school)... 200 15 175 37 3 215 Kähertäjäkoulu . Frisörskolan (Hairdressing school) ...... ~ 19ft 180 18 - 198 Vaatturiammattikoulu Skräddaryrkesskolan (Tailors' trade school) ...... 10 1~ 21 3 - 24 Laboratoriokoulu . Laboratorieskolan (Laboratory school) 9 36 ~3 2 - ~5 ----~----~----~--~~r-----+-----~----~----- Summa (Total) 22691 19867 38 072 ~ ~06 80 ~2 558 % 53.3 ~6.7 89.6 10.3 0.2 100.0 Suomenkielinen työväenopisto . Det finska arbetarinstitu- tet (Finnish workers' academy) ...... 225ft 5107 ...... 7 361 Ruotsinkielinen työväenopisto . Det svenska arbetarinsti- tutet (Swedish workers' academy) ...... 913 3 759 ...... ft 672 ------+----~~--~r-----+-----~-----r----- Summa (Total)! 3167 ! 8866 1 . . ! .. ! .. 112033 % 26.3 73.7 ...... 100.0 3. Eri Iastentarhain oppilasmäärä lokakuun 1 p:nä sekä toiminta- ja läsnäolopäivien luku­ määrä kalenterivuonna 1961. Elevantalet i de oIika barnträdgårdarna den 1 oktober samt arbets- och närvarodagar under kalenderåret 1961 Number af pupils at the kindergartens 1st October as well as the number af working days and day:s af presence during the calendar year 1961 Läsnäolopäiviä v.1961 Oppilaita lokakuun 1 p:nä Toimintapäiviä v.1961 Närvarodagar Elever den 1 oktober Arbetsdagar år 1961 år 1961 P,.Pils 1st October Work'ng days 'n 1961 Days 0/ presence i .. 1961 Ii Kokopäiväosastot Ii ~.. ~ ... '" Heldagsavdelningar Laitoksetl) 2 .... t< Nu,ser'Y sections ~~j ~t'~.8 .c ~~ ~ 1 ~j~ .. a Anstalter ) 2" .... li o a ~ ·~·c ~"Ö~ t.8 .: :~~D~~ '" .8·1i '~.~~ i" II 1 nstitutions ~:H .~ ~oc~ ... j~~ .~,c ., ! iII l: ...... ,g~~ ~ä:~ .. ~ !l, t~~ (Ij tIoO I:! ",i';t IJ1 §~.h O:,:'~,c to!l" ~ f :.. t EiS ~ ·;1 ~ ::If.,h t e,s ~ .[ ~ ~j ~ ~;g"i:J1l~'ii.3 ;äjt .. " ::.:: l~~ 9~ ·§I ~~ ~~ itg ::.:: ~~= ~~~ "~~ ~.~ "' .... 0"i:J~ bD ~~~ ~ ;;- ;g~~·~t ~ ;;- ::1

Suomenkieliset· Finska (Finnish) ...... 1255 2911 217 627 5010 12153 489 10411 1296 6224 909433 Ahtola ...... - 15 38 - 53 - 11 203 217 - 10223 Alku ...... 25 103 - - 128 24,0 12 203 - - 21271 Alppimaja ...... 25 72 -- 97 24.0 12 202 - 17511 Annala ...... 25 50 -- 75 217 12 202 - - 1304,8 Ebeneserkoti, suomenkiel. osasto' finska avd. .... 26 150 - 19 195 277 12 203 - 297 36963 Haaga ...... 25 25 - - 50 239 8 203 - - 8653 Hakaniemi ...... 24, 25 - 25 74, 217 8 203 - 272 13768 Hermanni ...... - -- 36 36 - - - - 298 7923 Herttoniemi ...... 25 75 - 36 136 24,0 12 203 - 297 25805 Kaarela ...... 25 - -- 25 234. 7 - - - 4,658 Kaartintorppa ...... 25 99 - - 124, 293 7 202 - - 19251 Kaleva ..... : ...... 25 50 - - 75 217 8 202 - - 13265 Kallio ...... 25 52 - - 77 217 8 203 - - 12 4,64, Kalliorinne ...... 26 4,9 -- 75 221 12 203 - - 134,83 Kanerva ...... 25 52 - 25 102 221 12 204, - 297 19 4.94, Kannelmäki ...... 25 52 - 31 108 275 8 202 - 298 20953 Koskela ...... 25 25 - - 50 236 8 202 - - 8707 Kotikallio ...... 4,0 60 20 - 120 297 11 203 204, - 22626 Kotivara ...... - - 4,6 - 4,6 - -- 219 - 7901 Kyllikki ...... - - - 15 15 --- - 125 1807 Käpylinna ...... 25 51 - 33 109 298 12 203 - 298 20815 Leppäkerttu ...... 25 25 - - 50 217 8 203 - - 84.60 Leppäsuo ...... 25 50 - 4,0 115 298 11 203 - 297 22398 Maunula ...... 25 100 - 39 164, 294, 8 201 - 296 31894. Meripirtti ...... 4,2 50 - 30 122 235 7 203 - 294, 22797 Myllykallio ...... 25 25 - - 50 236 8 203 - - 84,21 Männistö ...... 25 75 - - 100 255 7 203 - - 18802 Onnela ...... 25 75 - - 100 216 7 203 - - 16134. (Jatk .. Ports.. Cont.) 1) Lastenseimissä ei ollut kielij~koa. - 1) 1 barnkrubboma förekom ingen språkgruppering. Muist. Lastentarhain sijainti kaupunginosittain ilmenee sivulla 3. - Anm. Bamträdgårdamas adress och stadsdell framgår på sida 3. Jatk .. Forts.. Cont.) Läsnäolopälviä v.1961 Oppilaita lokakuun 1 p:nä Toimintapälviä v. 1961 Närvarodagar Elever den 1 oktober Arbetsdagar år 1961 år 1961 Pupils 1st Octob., Wo,king /lays in 1961 Days 0' p,esence in 1961

Kokopälväosastot ..: ~~... c" l:! Laitoksetl) ~ {;" HeJdagsavdeIningar " .s ~] i ;g~:; N Uf'se,y sections 1) Ö ~U) ~j~ h~,Q ~::! Anstalter o~ ~-~._ Ij~ ~=å~ ~ ~.~ ,'" ~ II 'li E ~"ö~ '3,Q" ....t~i:l ;~ §~~. '" ~ :a~:;; ~,Q::! ....t~i:l "'~~ ~ ffl '3" E .~, ~-.,,,, t''' ~~~ ] gr~ B', j el~ "<3 ",,, I >.d ~ il!~ p..~ "A'" t

1) Lastenseimissä ei ollut kielijakoa. - 1) 1 barnkrubborna förekom ingen språkgruppering. 4. Lastentarhojen oppilaat sukupuolen, äidinkielen ja iän sekä perheenpään sosiaaliryhmän mukaan syksyllä 1961 Elever. i barnträdgårdarna efter kön, modersmål och ålder samt familjeföreståndarens socialgrupp hösten 1961 Kindergarten pupils, grouped according ta the sex and age, as well as the social status af the head af thefamily, Autumn 1961

Äidinkieli Sukupuoli Ikä • Ålder' Age Modersmål KOn' Se" ..!2 N aJiv. Ja"g ....ge Perheenpilän sosiaaliryhmä :~-'.Q.. Familjef01"estAndarens socialgrupp Osasto ja opetuskieli )~~ .. Social .,aJ... Dl Ihe he4d Dl ~o- 0 CIS i -1 2 3 4 5 6 7 8- ~ Uu lamily .... > t'i ~ A vdelning och ~ ~ ..... undervisningsspråk ~~E~., ii:,!2 ~1 >.:2" ~t .:: < ... o~i .S . . ~ '?l Section and language 0/ "OQ .~ei ·ö ~:t:t; ". \!) ·ä~ instruction :; § !l"l ~ ~ 1! vuotta g g :; !-.. ~ >. år en I II + III IV !-< years ~ = :a= - Oppilaita lokakuun 1 p:nä . Elever den 1 oktober . Pupil& 1., Oclober

Lastentarhat . Barnträd- gårdar ( K indergartens) 6263 2629 2634 -- 422 1096 1832 1906 8 - 4472 772 19 940 3373 960 0>

1 • Kaksikieliset . Tvåspråki- ga ( Bilingual) ...... 404 187 217 - - 21 63 159 161 -- 283 120 1 153 192 59 1 Suomenkieliset . Finska (Finnish) ...... 4166 2115 2051 -- 320 864 1428 15'>6 8 - H13 '>7 6 604 2762 800 Ruotsinkieliset . Svenska (Swedish) ...... 693 327 366 - - 81 168 245 199 - - 76 605 12 183 . 419 91,1 Koululasten päiväkodit . I Daghem för skolbarn , ( Day homes /01' school children) ...... 267 137 120 - - - -- 17 80 160 239 17 1 3 161 103,

Kaksikieliset . Tvåspråki- , ga (Bilingual) ...... '>0 23 17 - -- - - 2 16 22 35 5 - - 22 18 Suomenkieliset . Finska (Finnish) ...... 217 11ft 103 - - - -- 15 6'> 138 20'> 12 1 3 129 85 Lastenseimet . Barnkrub- bor (Day nurseries) ... 642 347 296 262 242 136 2 - - - - 619 21 2 12 364 276

Kaikkllaitokset . Samt~/ / 1 llga anstalter (All I institutions) ...... 616231133049 2621 242 55811 09711 83211 9231 881 160/53301 8101 22/ 9551 3878 11329 7*

5. Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti syksyllä 1961 Sedmigradskys småbarnsskolor och Marias 88yl höslen 1961 Sedmigradsky nursery schools and Maria .asylum, Autumn 1961

Oppilaat, jotka kalenteri- Suku- Äidinkieli Kotl- vuonna 1961 täyttivät puoli ModersmAl paikka Elever, 80m under kalen- Perheenpään sosiaaliryhmä Kön Nati.e Hemort derår 1961 fyllde Familjeföreståndarens socialgrupp Se" language Domicile Pupi/$ llaving ,eacloed Social slat"s 01 ,he head 01 tI.. lami/y i" 1961 lhe age 01 "a <1 Laitokset :S !-. ~ ~0 Anstalter j , I 7 s 6. 6 I ~ l~ t. ~j I El j~ ~~ ~ '" Schools ii:.= ;I: .~ ... ~i l~ ~tl I II 1 III I IV tJl s'l:l ~

Sedmigradskyn koulu 1 1· Sedmigradskys skola 1 20 30 7 43 - 50 <- 1 10 20 19 - 25 25 - - 50 Sedmigradskyn koulu II Sedmigradskys skola II 22 28 7 43 - 50 - 5 12 24 9 - 8 12 26 4 50 Marian turvakoti Marias asyl ...... 23 27 8 40 2 49 1 1 14 17 18 - 28 15 6 1 50 Porintien pientenlasten- koulu Björneborgsvägens smä- barnsskola ...... 10 15 1 24 - 25 - - 1 13 11 - 15 7 3 - 25 Vanhaistentien pienten- lastenkoulu Gamlasvägens smäbarns- skola _.. _... _.. _.. _...... 11 14 - 25 - 25 -- 5 10 10 - 15 3 5 2 25 Puotilan pientenlasten- koulu Botby smäbarnsskola ___ 14 11 3 22 - 24 1 - 6 7 12 - 10 10 5 - 25 Summa (Total) 11001125/ 2611971 212231 2/ 71 481 911 791 -/ 101 1 72 I 45 I 7 /225 8·

6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, luokat ja opettajat syysluk~a 1961 Elever, klasser och lärare i de finska folkskoloma hösttermin~ Pupils, classes and teachers 0/ the Finnish publie elementary schools, Autumn term 1961

Opettajia Oppilaita' Elever • PupUs 20. 10. 1961 Lärare Teachefs ~ > ~ r~.!l Yläkoulu') Kansa1aiskoulu') .rl Koulut E Högre skola') Medborgarskola' ) ] < :ll ~tl ."i:' Skolor glli .;..] ~ ·~·~.5 .tl ~ .... '-l c., ~"tl :§~~ i~ '~~l Schools ., .. ] =~ j .,tl :ll=~ j .,'"tl "3"!. .= :;l.. ~u r ~i~ .E ~ :lll~ ~~ H fi~ 'hi:' ~I~ ö ~ : ~l ~ j- ~ ... .g., "" ~ j ~a'" ~ 'i ~ii:rl: ~ 'i ~"Qc- ~I-C~ ~ ... .!; ... ~,i·~ PI-C; ...... " t. ... ~ ...... " Z Ht\, 1 Kantakaupunki . Stadskärnan( The Actual City Al'e# Aleksis Kiven koulu 409 344 282 79 455 251 --- 1820 55 61 56 Alppila ...... -- 125 -- 1136 - - 261 8 12 11 Eläintarha ...... 222 140 137 68 - /62 - - 629 19 23 21 Isosaari ...... 9 2 - 6 - - - / 17 1 2 - [KaIsanieiii1) ...... 109 187 138 68 - 69 - - 7 588 19 21 21 Kallip ...... 472 391 218 - 100 68 - - - 1249 37 42 39 Katajanokka ...... 82 - - 77 - 1 - - - 159 '6 6 6 Käpylä ...... 424 396 362 68 - 1\14 - 30 - 13% 42 49 46 IT.a;;;~lahilp"t,.. 10 ... 289 208 179 105 63 - - 4 29 36 ~aIilillahd~ ... ------.- - -{Br- (J5 (1J!~ ~j MeiIahti ...... 402 271 267 - 134 ~ - - 1~ 74 33 37 36 Mäkelä ...... 242 254 282 - 423 268 - 82 49 1600 55 70 66 Oikokatu ...... 200 - 37 ------237 7 7 7 Porthaninkatu ...... ------67 - 67 6 8 7 Snellmanin koulu ... 319 203 207 65 - - - 49 - 843 28 31 31 Suomenlinna ...... 65 - - 85 -- - - - 150 5 5 5 Taivallahti ...... 328 286 223 - 373 368 -- 35 1613 50 60 54 Tehtaankatu ...... 318 198 201 - - - -, - - 717 22 23 22 Toukola ...... 198 ------198 6 6 6 Työväli!nopisto ...... 64 - 63 - 26 - - 102 11, 266 15 19 14 Töölö ...... 317 209 176 62 - - - - 764 23 24 24 Vallila ...... 297 292 219 31 - --- 839 24 26 24 Vallisa'ari ...... 3 2 1 2 - ---I I 8 1 1 - I Summa (Total) 1 47691 33831 31171 7161 1.5741 15531 - 1330 I 2061 156481 5061 5871 541 Esikaupungit . Förstädema . The Suburbs Haaga ...... 210 72 29 108 --- 11 - 430 15 15 15 HerttOniemi ...... 354 223 222 111 --- 26 19 955 30 33 27 Kaarela ...... 32 ------32 1 1 1 Kannelmäki ...... 276 122 97 154 - -- - - 649 21 21 17 Kulosaarl ...... 124 37 57 38 - -- - - 256 8 8 7 Malmin eteläinen ... 96 - - 34 - - - 52 - 182 8 10 6 Malmin kansalais- kou1u ...... - -- - 218 189 50 - - 457 16 22 10 Malmin pohjoinen ... 136 151 132 31 -- - - - 450 13 14 12 Maunula ...... 487 320 301 97 -- - 68 - 1273 42 46 43 Mellunkylä ...... 52 - - 86 - - - - - 138 5 5 3 (Jatk .. Forts .. Cnnt.

1) Translation 0/ titles see page U •. - 2) Tiedot tarkoittavat opettajaluokkia; luokkien lukumäärää luokka-asteittain, ks. s. 24. - 2) Uppgiftema avser lärarklasser; klassemas antal efter klasstadium, se s. 24. 9* (Jatk.• Forts.. Cotsl.)

I Opettajia Oppilaita • E1ever • Pupi,ls 20. 10. 1961 Lärare Teachers .. .,. - =~" Yläkoulu') Kansalaiskoulu' ) -<~ Koulut ~ ·i HOgre skola') Medborgarskola' ) • Oli:' ::o:;g ::o~~ I~ Skolor .e ~.! .~;g ~ .;-.] '; ·5 cd ei) .. ~ =r' ~.~ ~c" ~ .. ~ ~ ~ ;~ :'8:8=~'I .. \.,) = .~~~ Schools ~m; :g~~~ .! =.-=~~ ,g., ;3i!!. I~ P"ll :w ~ 0", ~ :a0 ~o" .9-å'~~ ... " o <3 :wl]o " o " rJl rJl=N = • = . ~f]= 11 ~:E' = =~ ... jl~ ~ ~ gl~ ö ~ ~~~l ... ,: ~~ ~ ] ~ -i3.~ ~ ... ~ t.g .. .. ·5 i ~a'"°r "5 .., ~'Oo ~~~ t-;~~ ~j li1Il-t~ ... <,~.~ t:~~ ~J ... c...... Z Metsola ...... 87 - - 109 --- - - 196 7 7 6 Munkkiniemi ...... 263 2l,,3 2l,,1 32 1 l,,7 56 - - - 882 27 31 29 Myllykallio ...... 282 279 201 128 - - - 15 - 905 28 31 31 Nuottapolku ...... 253 ------18 - 271 10 10 10 Oulunkylä ...... 126 72 68 71 - - - 12 - 3l,,9 11 11 9 Pajalahti ...... 195 ------195 6 6 6 Pakila ...... 232 137 H1 72 -- - -- 582 18 21 19 Pakilan kansalais- koulu ...... - - - - 199 217 - - - H6 13 18 11 Pitäjänmäki ...... 273 79 80 177 33 2l" 36 12 - 7H 21 2l" 22 Porolahti ...... l"6l,, 215 209 135 292 258 - - - 1 573 l,,8 61 l,,0 Puistola ...... 190 90 85 108 - - 11 - t",8l" 16 16 8 Pukinmäki ...... 117 - - 226 - - - - - 3l,,3 11 11 6 Santahamina ...... 66 - - 77 - - - -- H3 5 5 2 Siilitie· ...... 35l" 153 116 - -- - 25 - 6l,,8 20 21 H Tapanila ...... 175 H9 97 76 - - - -- l,,97 H 15 13 Tolari' ...... 562 2l,,8 251 2l" ------1085 3l" 36 36 Vartiokylä ...... 263 10l" 99 10l" - -- - - 570 17 17 12 Summa (Totat) 5669 2694 2426 1998 789 744 86 250 19 14 675 465 516 415 Kaikkiaan • Tota1- summa (Grad toial) 10438 6077 5543 2714 2363 2297 86 580 225 30323 971 3) 1103 956

1) Translaiion of iitles see page 14*. - 2) Tiedot tarkoittavat opettajaluokkia; luokkien lukumäärä luokka-asteittain, ks. s. 24. - 2) Uppgiftema avser lärarklasser; klassemas antal efter klasstadium, se s. 24 - 3) Lisäksi 2liikun­ nanneuvojaa, 3 koululogopedia, 1 luku- ja kirjoitusneuvolan opettaja sekä 1 uskonnon tuntiopettaja. 3) Därtill 2 instruktörer i fysisk fostran, 3 skollogopeder, 1 lärare vid skrivkliniken samt 1 tititlärare i religion. 10·

7. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa olevat Av de Cinska Colkskolorna disponerade Premises at the disposal of the Finnish publie elementary

Opetuksessa käytettyjä huoueita Rum fOr undervisning 1 ftstrNclion rooms

S S ~ . . i .. Talousopetukseen Kouluhuoneistot .~ ." il ~ .iI.:! .9 käytettyjä huoneita Skollokaler !Il Rum fOr hush411s- .. 'iI ",-" ~~]rl! undervisning School premises I Ji 'ij':M .. i· j ~B" l·:! ... ~~Ii l .:;0 Rooms 101' instruclicm h~ elo! ~ l 1~lr~..... C! .!!!.'§ ita domestic science =.... ! 1 U'~ !j"1 ~ ... 'O'.3 ...... El lJl, i:' ~U ~ !;l ~ .: ... .8 ~~ ~ !!'e~ ~C;; .!!!.~ t ... .. ~ ~ ieS " ... ~ 1~ S ~ .. 'soo ~~~ ~~ tili] ~ ~ >~.- _.~~0"" ~ f 's'~~ 5 SSI .. -Q1:1f- i:::l'g" ~ <::> IP~~ ! o 'th::l'~ l1l ~oo s ~CI)~ "'=1: l!: ....p: .... I Kantakaupungin koulut: Skolor inom Stads- kärnan: Schools in the Actual City Al'ea: 1 Aleksis Kiven koulu, Poryoonk.2 Borgåg. ... 32· 2 2 2 3. 7 1 1, 5 2 2 Alppila, Helsingink. 34 Helsingeg ...... 4 1 -- 3 - - 2 2 1 3 Eläintarha, Savonk. 2 Savolaxg...... 16 1 1 1 2 - - 1 2 1 4 Isosaari . Stora Mjölö ...... 1 - - - 1 - - - - - 5 Kaisaniemi, Puutarhak. 1 Trädgårdsg...... 15 1 1 1 3 - - 1 3 - 6 Kallio, IV linja 13-15 IV linjen ...... 26 2 1 1 4 1 1 1 2 1 Katajanokka, Kruunuvuorenk. 11-13 Kron- 7 bergsg...... 4 ------1 8 Käpylä, Väinölänk. 7 Väinöläg...... 25 2 1 1 2 - 1 1 4 - 9 Lapinlahdenk. 10 Lappviksg...... 16 2 1 1 4 1 - 1 6 7 10 Lapinlahdenk. 6 Lappviksg...... 9 1 - - - 2 - -- - 11 Meilahti, Jalavatie 6 Almvägen ...... 18 1 1 1 2 1 1 - - 1 12 Mäkelä, Hattulantie 2 Hattulavägen ...... 34 2 1 2 2 10 1 4 7 7 13 Oikokatu 7 Gengatan ...... 6 ------1 1t, Snellmanin koulu, Punavuorenk. 8-10 Röd- bergsg...... 22 2 1 1 2 - - - - 2 15 Suomenlinna C 9 Sveaborg ...... 5 1 - - 1 ------16 Taivallahti, Et.Hesperiank. 38 Södra Hesperiag. 30 3 1 2 2 4 1 1 3 5 17 Tehtaank. 15 -1 7 Fabriksg...... 17 1 1 1 2 - - - - - 18 Toukola 3 Majstad ...... 5 ------19 Työväenopiston koulu, Helsingink. 26 Helsingeg. 15 1 1 1 - - 1 1 I 1 - 20 Töölö, Töölönk: H - 45 Tölög...... 16 1 1 1 2 - - - - 1 21 Vallila, Hämeentie 80 Tavastvägen ...... 12 1 - 1 2 - -- - 4 22 Vallisaari • Skanslandet ...... 1 1 ------23 Apukoulu, Porthanirtk. 8 Porthansg...... 4 1 - - 1 - - 1 1 \ - 24 Summa 1333 (Total) 1 27 1 14 1 17 1 38 I 26 1 7 1 15 I 36 I 34 11*

uoneistot sekä oppilasmäärä syyslukukaudella 1961 kollokaler samt elevantalet höstterminen 1961 chools and their number of pupils, Autumn term 1961

Muihin tark. käyt. huoneita Multa kouJutarkoitukslin käytettyjä huoneita Rum for Ovrlga Oppilaita övriga rwn fOr skoländamAl ändamål Elever Olher school roo",. Roams IDr 01,..,. Pupils purposes

4 2 4 5 5 6 83 1820 56.9 1 3 1 2 1 20 261 65.2 2 2 2 3 1 10 4 47 629 39.3 3 1 1 3 7 17 17.0 4 4 3 1 1 10 4 48 588 39.2 5 5 2 1 6 2 9 4 69 1249 48.0 6

1 1 1 8 159 39.8 7 4 5 3 6 4 17 9 85 1394 55.8 8 4 3 7 5 1 4 63 918 57.4 9 2 1 2 2 19 237 26.3 10 4 2 5 1 8 6 53 1074 59.7 11 7 6 8 12 23 10 3 139 1600 47.1 12 1 1 1 10 237 39.5 13

4 2 3 3 5 4 51 843 38.3 14 1 1 1 2 12 150 30.0 15 7 4 8 3 2 24 9 109 1613 53.8 16 3 1 1 1 6 5 39 717 42.2 17 1 1 1 2 10 198 39.6 18 2 2 1 2 3 31 266 17.7 19 3 2 2 3 3 6 41 764 "7.8 20 2 2 2 3 4 4 37 839 69.9 21 1 3 1 7 8 8.0 22 1 1 1 1 2 14 67 16.8 23 65 47 2 62 54 7 I 119 90 9 I 1002 I 15648 I 47.0 2~

(Jatk.. Forts .. Cont.) 12'"

(Jatk.. Forts.. Cont.)

Opetuksessa käytettyjä huoneita Rum fOr undervisning I nstruction rooms

.5 .. .. .:t!. ~ , ti TaIousopetukseen Kouluhuoneistot .~ =55~ ~ .!l.:I "" käytettyjä huoneita Skollokaler .l!!. ~ " 15Jl~ >'''" ]l"" Rum fOr hushålls- ~ .~ "" ~ :;:1"'0.. 1:; I undervisning School premises !fj ; ":J:1'" ... ~~j !-t .. Room. to, ,nsl,uction iu l~ !l:lc~ '~ in domestic science .~.!, .. t]~ l~lFi ... " g c! e o "1:l ~ ~ t~o-~ .~!l .:l gj,t .. 1" " " ]~~ ... .8 t. ~ ~.~~ .~ 11 ~;;; ,'" .~ ~ '" .. ... "''§ ~ ~t.?~ ~ ...,._'\! t3'8ie~ ';lp .~~ 8 ll~r.n gi!'~ 'tS ~ 8";:;1:> 2~ ::;l,oö ~ S :> ~ ~ ~g ~ .>4 .:; ....

Esikaupunkien koulut: Skolor i Förstäderna: Schools in the Suburban Area: 1 Haaga, Steniuksentie 1!. Steniusvägen ...... 8 1 - - 1 - - -- - Herttoniemi, Ahmatie 1, Hiihtäjäntie, ]ärvvä- 2 gen 1, Skidlöparvägen ...... 2t. 1 1 1 2 - -- - 2 3 Kaarela, Kalannintie 64 Kalantivägen ...... 1 ------I - Kannelmäki, Kanneltie 1, Kirjokalliontie 43, 4 Kantelevägen 1, Vackerbergsvägen 43 ...... 22 2 1 1 2 -- -- 2 5 Kulosaari, Kulosaarentie 6-8 Brändövägen ... t. 1 -- 2 - - - - - 6 MalInin etel., Karviaistie 5 Stickelvägen ...... j 3 1 -- 2 - - 1 - 2 MalInin kansalaisk_, Kirkonkyläntie 33, Anianpel- 7 lontie 4, Kyrkobyvägen 33, Anianpeltovägen 4 10 1 - 1 1 2 - 2 3 6 8 Malmin pohj., Kirkonkyläntie 25 Kyrkobyvägen 9 1 - - 1 --- - 3 9 Maunula, Haavikkotie 5 Aspdungevägen ...... 30 2 1 1 2 - - - - t. 10 Mellunkylä, Naulakalliontie • Spikbergsvägen ... 5 - - - 1 -- - - - 11 Metsola, Yhdyskunnantie 47 Samhällsvägen ... 6 - -- 2 -- - - - 12 Munkkiniemi, Laajalahdentie 32 Bredviksv. ... 15 1 1 1 2 1 - 1 2 3 13 Myllykallio, Myllykalliontie 1 Kvarnbergsvägen 19 1 1 1 3 - - -- 3 14 Nuottapolku 11 Notstigen ...... 6 1 - - 1 -- - - 1 15 Oulunkylä, Teinintie 12 Djäknevägen ...... 13 1 1 1 2 - -- - - 16 Pajalahti, Tallbergin puistotie 12 Tallbergsall~n 6 1 -- 1 -- - - - 17 Pakila, Halkosuontie 88 Vedakärrsvägen ...... 18 1 1 1 3 - 1 1 1 - 18 Pakilan kansalaisk. , Pakilantie 67 Baggbölevägen 5 - - - - 3 - 1 3 3 19 Pitäjänmäki, Nuolitie 9 Pilvägen ...... 18 1 1 1 3 - - 1 1 3 Porolahti, Roihuvuorentie 2, Satumaanpolku 2, 20 Kasbergsvägen 2, Sagolandsstigen 2 ...... 2t. 2 1 2 2 t. - 2 3 3 21 Puistola, Läksyrinne 4-6 Läxbrinken ...... 9 1 - - 1 -- - - - 22 Pukinmäki, Kaartotie . Böjdavägen ...... 7 1 - 1 2 - - -- - 23 Santahamina· Sandhamn ...... t. 1 ------24 Siilitie, Hillerikuja 4 Illergränd ...... 16 1 -- 1 - - - - 2 25 Tapanila, Veljestentie 22-24 Brödravägen ...... 12 1 - - 1 - - - - t. 26 Tolari, Tolarintie 6 Tolarivägen ...... 17 1 1 1 2 - - - - 3 27 Vartiokylä, Kiviportintie 32 Stenportsvägen ... 20 1 1 1 2 --- - I - 28 Summa (Total) 1331 26 11 14 42 10 1 9 13 44 29 Kaikkiaan Totalsumma (Grand lotal) 664 I 53 I 25 I 31 I 80 I 36 I 8 I 24 I 49 I 78 13*

Muihin tark. käyt. huoneita Muita koulutarkoItuksiin käytettyjä huoneita Rum fOr Ovrlga ~ Oppilaita övrlga rum fOr skoländamål ändamål ~ " Elever 0111" school ,oom. Rooms lor oth., Pupils purposuu i~i .s ~.: s '';1 s·~ E 5 a '.. J,,~ '~n .~ ~ 8 S .ä gj, .. 'il5 " '" .. 'il ., ågtl-g ti 1'5. .E ~ ~ ]~.! 5 " ~ ';ä §; ~'a oW,s.2. S·~~ -aj ~ ~~~ S " 8 ·5 !~r:t. i::; ~ =:s 'Ui": ~::; :: ~ ijj;;jö 'OlOö '3 0 - !~N II~ 01'< .. .. Ii! 1'1 I::i ~"ilt !!. -.: ~8 9 E.... ~ ~ ~9~ )l ~ ~ ale.. 0 N I'I~ ga UI'I ~~! ~ ~ Il:; ......

3 2 - 1 2 - 4 2 - 24 430 53.8 1 5 2 - - 2 - 1 7 - 48 955 39.8 2 ------1 32 32.0 3 4 3 - - 4 3 2 8 29 83 649 29.5 4 2 1 - -- - 3 - - 13 256 64.0 5 1 1 - -- - - 5 - 16 182 60.7 6 3 4 - -- - 6 4 - 43 457 45.7 7 2 1 - I - 1 - - 2 - 20 450 50.0 8 7 1 - 2 3 3 - 6 3 65 1273 ' 42.4 9 2 1 -- - - 2 1 - 12 138 27.6 10 2 1 - - 1 - 1 - - 13 196 32.7 11 3 2 - 4 1 - 2 5 - 44 882 58.8 12 3 2 - 2 3 - 15 6 10 69 905 47.6 13 2 1 - 1 - - 2 2 - 17 271 45.2 14 3 2 - 5 1 - 3 6 1 39 349 26.8 15 3 2 - - 3 2 3 2 6 29 195 32.6 16 3 2 - - 1 - - 6 - 39 582 32.3 17 2 1 - 1 1 - - 3 - 23 416 83.2 18 3 2 - 1 1 2 - 4 - 42 714 39.7 19 5 6 - 5 5 2 9 6 4 85 1573. 65.6 20 2 2 - 2 1 - - 3 - 21 484 53.8 21 2 1 - - 1 1 3 2 - 21 343 49.0 22 1 1 - 1 - - - 2 - 10 143 35.8 23 3 2 - 6 1 1 2 2 - 37 648 40.5 24 1 2 - 1 3 - 3 2 5 35 497 41., 25 3 2 - 7 3 2 3 6 - 51 1085 - 63.8 26 4 2 - - 4 2 5 6 - 48 570 28.5 27 14 675 44.3 28 74 49 - 39 42 18 69 98 58 1 948 45.7 29 139 1 96 1 2 1 101 1 96 1 25 1 188 1 188 1 67 1950 1 30323 1 8. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden vaihtuminen lukuvuonna 1960/61 Elevomsättningen i de finska Colkskoloma läsåret 1960/61 Change of the number of pupils at the Finnish public elementary schools, school year 1960/61

Lukuvuoden kuluessa eronnelta syyn mukaan A vgångna elever nnder läsåret Oppilasmäärä lukuvuoden Pupus "".ing lell school du,mg Ih. school yea, Oppilasmäärä lukuvuoden alussa cO .. päättyessä Elever vid början av '" II Eroamisen syy . Orsak tlll avgången • Reason I Elever vid slutet läsåret ~t':'~ . I av llIsåret aI ~ Number of pupils ,,,'he be­ ,,~8~5~ ~ ,,~~~ '\l !l N"mber of p ..pils Ih, gi ....i ..g of Ihe school yea, mä of Ih. school yea, ~..! § § ~~§15] j ~1 ~5 ~ ~~ ~ Koulut· Skolor • Schools ! ~~~cd-å§g~i=Q..:B~~ ~28go~ cO,,~ii~!~ ~~ ~.c~!l J.j.g~...~~ ~ ';: ~ ~~ as Ö!:: C:!.... tl CIS ;g.et (!S_ og!" 8.2-" =~O§~1i ... "lljo§1 §.'! i "cO'" ]CI~~QJ:;:: .E ~ =u~=... ~~ :a:J ... ·~=tiQJ:.iCl)iOl).25~!~'[i~.s~t en ~ cO .. ~ '-. 0 .., ..0 U) m~ '-."' ~h· ~~~ ~ä~ 011-': >,:::: <.:> ~~ f~~r:li §~11:;~~'~~öil3 ~~ ~::::.Eo>, ".>4_",,<1 ~8~ !-

::;J~~"~ 1

Kansalaiskoulu . Medborgarskola 1 (School 101' citizens) ...... I{ VII 1426 1096 25221 113 32 2~ 12 2 31 73 1439 1123 2562 VIII 1292 1098 2390 86 35 11 15 8. 5 7~ 1306 1096 2402 --' ---.1 Summa (Totalj' 2718 2194 49121 199 67 35 27 id 81 147 2745 2219 4964

Apukoulu . Hjälpskola (School 101' bac/;,wal'd childl'en) ...... I-VIII 326 236 562 50 23 7 3 6 3 42 330 240 570 Tarkkailuluokat . Observations­ klasser (Classes lor p"oblem child"en) ...... I-VIII 144 5 149 32 5 3 8 1 2 19 152 10 162 Erityisluokat . Specialklasser (Olhe" special classes) ...... I-VII . 311 231 541 31 11 - - I 11 311 251 56

K(l}~s!~!Ljt~.~.~~~~~~.~. ~~.~~~.~1 1161171146211 3073811846111881 5031 641 391 89118831160611146401307011 9. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat työn tuloksen mukaan kevätlukukaudella 1961 Elever i de finska folkskolorna efter arbetsresultat vårterminen 1961 Pupils of the Finnish publie elementary schools, grouped according to the working result, Spring term 1961

Oppilaat, jotka pyrkivät

~ 11<1 Niistä· Därav . 0 ..1 01 Ihese Elever, som Sökte inträde i o <> P ..pu. applying 10' admis.ion 10 ~ ~~"t~~ _!j~+tt~ Ylemmälle luoka1le siirrettyjä ..... Uppflyttade tiU högre klass ....."åO; 'tl ~Q,I~.a:: __ c:s.. § .g.~" ~ _ PuP;ls moved .. 10 Ihe .. e%l I:~:~ 'I:;'S b S"!!'s" p "''S.5~-~ I=I'~:cQ-~ ;§ J4..... ~.:"t! I:! ~ ~<>. '" <1 1=1 Koulut ~~ class '3 .., ... g - § ~ § - ",OlI o ~"'-:l,,"'- .llg'~~:::"_ ~ ;-å~ Skolor ~~.~~:eEhdoitta Ehdollisesti g~ ~'1:!t1 " " .. <> -3.9~ li ;~ ~ ~g~ ;ta "C oQ.l.l Q ~ '3'ö~'3.>01- il t-l;~~cl!~ ~ ~ 1 ~~ ;>~ .. ~ Utan villkor Villkorligt -at? 0.>01~ .a] Schools ) ~ ::;~~~~ 0> .. .sJg.~ fzI :c::!: U ..condilion­ Condition· ~::!~ Ii! §e~ ally ally 'ä,~i.. S "'''' ~]~ ~",<> ",- <> o ~ ].ll~" ~" F! a\ ~ "' ..0 Olla", ~~ .... ~g", " .. 'ö .!2 !s~'" .. a\ å :il!ls ]~~... -lj- S'C:j1: :il ~ "§~:E ~-lj~ ]h "j \"'... ~~

1 2573 2547 24661 2504 44 14 63 29 Varsinainen kansakoulu II 2518 2502 2391 2422 66 43 61 37 148 r 111 2 481 2 288 2328 2178 88 75 65 35 28 .... Egentlig folkskola ...... CJ1 ., IV 2501 2427 2409 2373 64 37 28 17 30411_- 3 V 1538 1321 1492 1296 33 20 13 5 1166 2 * VI 1192 1061 1181 1 055 3 5 8 1 181 9 11 Summa (Total)" - 112803112146 12267111 828 298 194 238 1241 4570 9 16

VII 42 30 52 10 1 213 2 K:fa~~~~~~~..... ~.~~~~~~~~I{ 1439111231 - 1 - 1134511083 : VIII 1 306 1 096 1280 1 084 -- 7 5 19 7 22 639 125 17 Summa (Total)" 27451 22191 12801 10841 13451 1083 49 35 71 17 23 852 125 19 Apukoulu . Hjälpskola ...... , I-VIII 330 240 27 25 2781 2101 11 1 14 4 16 Tarkkailuluokat . Observa- tionsklasser ...... , I-VIII 152 10 9 - 1331 91 5 5 5 ~I15 Erityisluokat,' SpecialklasserlI-VII 31 25 -- 29 23- 2, 4

Kaikki koulut 0 Samtligal 1 1 1 1 1 1 1 1 skolor (Ali schools) ...... - 1606114640 1316 1109 1405213153 363 2301 33~148146081 8821 1251 39

1) Tf'anslation 01 titles see page 14*. 16*

10. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaidel Elevernas i de Cinska Colkskolorru Absences af the pupils in the Finnish publi,

Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta Elever, som försummat skolan Pupils lu",ing be ... absent from the school 1-6 I 7-18 I 19- Koulut· Skolor • Schools1) päivää' dagar • days

1 Varsinainen kansakoulu· Egentlig folkskola ...... 6281 5821 3933 3942 1047 1058 2 luokat I-II klasser ...... 2304 2316 1830 1797 629 462 3 luokat III-VI klasser ...... 3977 31>05 2103 2145 618 596 4 Kansalaiskoulu· Medborgarskola ...... 1175 1073 702 580 384 219 5 Apukoulu • Hjälpskola ...... 119 106 102 77 87 34 6 Tarkkailuluokat·Observationsklasser ...... 66 5 45 2 36 2 7 Erityisluokat· Specialklasser ...... 13 7 5 10 5 - 8 Summa (Total) I 7654 I 7012 I 4787 I 4611 I 1559 I 1313

11. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaal Personuppgifter rörande elever i d, Pupils af the Finnish publie elementary school~

Sukupuoli Äidinkieli Henkikirj.p. Kön Modersmål· Hemort Se" Native language DomiciZ.

".!/ ~ .I~ 3·.Q. t ~., §~ ~" 0 1 'at- ~ .. !.!3 Koulut· Skolor • Schools ) g.'il': ::=~ ~ä Joo ~.!/ ~~~.:2 j~ -il g ~ li ·s ._~i Il . II ...1 .~Q:I :.i5 ~l ~~~ ·~l 2'" ~ :!! ~ 0 g 13~ ~ 1~ ~ t: rn= p: :lI ö ii = ~ ::II= ::II=

I 5241 2664 2577 5184 53 4 5186 55 II 5197 2610 2587 5173 18 6 5140 57 1V III 5031 2527 2504 5001 23 7 4948 83 ::,n~k~":,,,,,o"'~: ~~~t".g fO~:ll IV 4713 2451 2262 4675 32 6 4661 52 V 2546 1332 1214 2527 17 2 2507 39 VI 2044 1139 905 2029 10 5 2016 28 7 Summa (Total) - 24772 12723 12049 24589 153 30 24458 314

: Kansalaiskoulu· Medborgarskola ...... { VII 2260 1 227 1033 2251 3 6 2228 3~ VIII 2486 1341 1145 2475 9 2 2442 44 10 Summa (Total) - 4746 2568 2178 4726 12 8 4670 76

11 Apukoulu • Hjälpskola ...... ~ ...... I _VTH-. 580 332 248 577 3 - 576 4 12 Tarkkailuluokat • Observationsklasser ... ~VI:u.- 166 152 14 163 2 1 166 - 13 Erityisluokat • Specialklasser ...... I-VIII 59 32 27 59 - - 55 4

14 K7!~sc~~~~jt .:. ~~~.t.l.i.~~. ~.~.~~~~ ...... I -130323115807114 516130 1141 1701 391299251 398

1) Translation 01 titles see page 14*. 17*

6u1U8ta poissaolot lukuvuonna 1960/61 kolförsummelser läsåret 1960/61 ~elementary schools, school year 1960/61 Poissaolopäiviä poissaolon syyn mukaan Poissaollei ta oppilaita Frånvarodagar efter orsaken tili frånvaron yhteensä Reaso .. 0/ abs",c. Poissaolopäiviä yhteensä Totalantal e1ever, som Tota1antal fTånvarodagar försummat sirolan ToIal numb", 0/ days 0/ Sairaus Muu hyväksytty syy Ei hyväksytty syy Tolat ..umb", 0/ absenl Annan godkänd orsak absence pupils Sjukdom Icke godkänd orsak IIlness S ome 0I1s", tUc.Pled Reason nol acClPled ,etUOfI ... !l :CIJ ... .. il .§.~- =0 !'ij~ .~~ " :&1 ~." 10._ .!2 *'ij~ ~t .d·., ;Eil i·.. ;E .S .9 1: r~ .~ bDS ~t~ ;E ~ "'i;r;: . MS ~iE

11 261 110821 22082 878t.8 8322t. 3715 37H 2629 720 9t.192 87658 181850 1 4663 4575 9238 41225 38152 1608 1494 552 1U 43385 39790 83175 I 2 I 8598 6246 12844 46623 45072 2107 2220 2077 576 50807 47868 98675 3 r 2261 1872 H33 17763 13581 2 t.62 1 t.OO H62 1859 2t. 887 168t.0 41 727 4 I 308 217 525 2936 2020 251 261 1 501 12t.· t. 688 2405 7093 5 H7 9 156 991 78 219 16 631 12 1841 106 1947 6. 7 23 17 40 230 1 127 16 21 6 - 252 H8 400 H 000 112936 126936 11097681 99030 1 6663 1 5412 1 9429 1 2715 1125860 1107157 1 233017 8 rr.hmitettyinä heokilötietojen mukaan 20. 10. 1961 inska folkskolorna 20. 10. 1961 p,ccording to their personal data, 20th October 1961

Perheenpään sosiaallryhmä Oppilaiden ikä kalenterivuoden 1961 lopussa Fami1jeförestAndarens socialgrupp Elevernas å1der vid .Iutet av kalenderåret 1961 Social slalus 0/ Ihe head 0/ IIs. /amily TIs. age 0/ Ihe puPi/! al IIs. end 0/ Ihe calenda, yea, 1981

6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

1 II III IV

vuotta . år . yea,s

1110 1233 2272 626 136 4956 H1 8 ------1 1038 1236 2310 613 - 17t. 4735 236 15 26 10 1 - - - - 2 947 1162 2299 623 - 1 135 t. 556 323 15 -- 1 - - - 3 851 1083 2196 583 -- - 173 H31 382 27 - - -- - 4 .HO 545 1353 508 - - - - 78 2095 342 30 1 - -- 5 56 337 1264 387 - - - - - 55 1587 363 38 1 - .- 6 4142 .5 596 11694 3340 136 5131 5011 4973 4547 2573 1966 394 40 1 - - 7 51 384 1362 463 ------52 1765 392 51 -- 8 75 t.81 1407 523 ------78 1906 469 33 - 9 126 865 2769 986 ------52 1843 2298 520 33 - 10 27 55 274 224 - 3 29 51 67 78 89 105 97 54 7 - 11 4 26 78 58 - 1 9 16 39 35 23 15 21 7 - - 12 9 13 30 7 - 2 11 9 14 8 7 3 4 1 - - 13

43081 65551148451 46151 1361 5 1371 50601 50491 46671 26941 2 1371 23601 24601 583 1 40 1 - 14 1 18*

12. Kansakoulujen menot kalenterivuonna 1961 Folkskolornas' utgifter kalenderåret 1961 Expenditure af the publie elementary schools, calendar year 1961 Suomenkieliset Ruotsinkieliset I Molemmat koulut koulut koulut') Menoerät Utgiftsposter· Items 01 expenditure Finska skolor Svenska skolor Bägge skolorna') Finnish $Chools I SlDedish schools Ali schools') Mk' Marks

Palkat ja palkkiot· Löner och arvoden . (Salaries and lees) ...... 1 3~5 571072 201 829052 1 5~7 400 12~ Nuorisotyö· Ungdomsarbete (Youth work) ...... 2225720 91023 2 316 7~3 Vapaaehtoinen kerhotyö . Frivillig klubbverksamhet . (Voluntary club activity) ...... 3 ~95 590 5~0 605 ~ 036 195 Kansaneläke- ja lapsilisämaksut . Folkpensions- och bambidrags- avgifter (Old-age pensions and child allowances) ...... 67 228 985 9578133 76 884 308 Kaluston hankinta lnventarier, anskaffning (Acquisition 01 equipment) ...... ~5 860 000 ~ ~05 327 50265327 OpetusväIineiden hankinta' Anskaffning av undervisningsmateriel (A cquisition 01 educational supplies) ...... 2 857 1?1 298 726 3155897 Koulukirjastojen ym. kirjahankinnat Bokanskaffning tilI skol- biblioteken, m.m. (School libraries) ...... 1300000 2~8 ~59 1 5~8 ~59 Kaluston, opetusvälineiden ja koulukirjastojen kunnossapito UnderhålI av inventarier. underYisningsmateriel och skolbiblio- tek (Maintenance 01 equipment) ...... 13938083 2 ~2~ 582 16362665 Oppikirjat· Läroböcker (Textbooks) ...... 23417272 3157~37 26 57~ 709 Koulutarvikkeet . Skolmateriel (Educational supplies) ...... 16/46673 1 51118~ 18257857 Työaineet . Arbetsmaterial (W orking materials) ...... 25 ~34 030 3 258 ~69 28 692 ~99 Kouluateriat . Skolmåltider (Meals) ...... 179367 251 20 ~H 632 199811 883 Vaatetus- ja muut avustukset· BeklädnadshjäIp och andra under- stöd (A ssistance loI' clothing etc.) ...... 5 O~~ H2 501056 5 5~5 ~98 Oppilaiden kesävirkistys . Elevemas sommarrekreation (Summer I'ecreation 01 the pupils) ...... 39 8H 2~9 ~ 395 338 H 259 587 Kiinteistöjen kunnossapito' UnderhålI av fastigheter (Maintenance 01 real estates) ...... 31311329 8971 239 ~O 282 568 Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot· Räntor och avskriv­ ningar på fasta anIäggningstillgångar (Interesls and depl'eciation on lixed assets) ...... 367 013 28~ ~6 635 373 ~13 648 657 Vuokrat· Hyror (Rents) ...... 30 ~99 867 18368870 ~8 868 737 Lämpö' Värme (Heating) ...... H 528315 7 778 58~ 49 306 899 Valaistus' Belysning (Lighting) ...... 22163124. 2810812 2~ 973 936 Siivoustarvikkeet . Städfömödenheter (Cleaning supplies) ...... ~ 367 152 346934 ~ 7H 086 Vedenkulutus . Vattenförbrukning (Watel' consumption) ...... 5019590 561 520 5581110 Puhtaanapito . RenhåIIning (Cleaning) ...... 5 103 52~ 1~78528 6582 052 Vaatteiden pesu' Tvätt (Washing) ...... 1 279 ~60 151 20~ 1 ~30 66~ Painatus ja sidonta' Tryckning och inbindning (PI'inting and bind- ing) ...... 1658690 256632 1 915322 Tarverahat . Expenser (Incidental expenses) ...... ~ 166 062 767693 ~ 933 755 Matka- ja kuljetuskustannukset Rese- och transportkostnader (Travelling and transport expenses) ...... 15735928 3 717 059 19 ~52 987 Opintoapurahat . Studiestipendier (Scholarships) ...... 2~9 000 2~ 000 273 000 Oppilaiden voimistelu- ja urheiluharrastusten edistäminen' Främ• jande av elevernas intresse för gymnastik och sport (Furthering the gymnastic and sporting intel'est 01 the pupils) ...... 1500000 187728 1 687 728 U i~tiop~tus ~imahallissa . Simundervisning i simhalIen (1nstl'uction ln sw,mmJng) ...... 387 53~ 3 721 9~3 Teatterilippuja ja retkeilyavustuksia . Teaterbiljetter samt exkur- sionsbidrag (Theatre going and excul'sions) ...... 1 629105 150000 1 779105 Koulupuutarhat . Skolträdgårdama (School gal'dens) ...... ~ 239700 Muille kunnille suoritetut koulumaksut . Skolavgifter tili andra kommuner (School jees to other communes) ...... 668266 (Jatk .. Fort•.. co"'.) 1) Tähän sisältyvät myös kansakoulujen yhteiset menot. - 1) lnkl. folkskolomas gemensamma utgifter. - 1) Including common expenditures. 19* (Jatk .. Forts:' Cont.) Suomenkieliset Ruotsinkieliset Molemmat koulut koulut koulut') Menoerät . Utgiftsposter . Items 01 expenditure Einska skolor Svenska skolor Bägge skolorna Finnish school. I Swedish schools I ALI schools') Mk' Marks

Opetusfilmiesitykset Förevisning av undervisningsfiImer (Per- lormances 01 educational lilms) ...... 1592400 Opetuselokuvatoiminnan kehittäminen Utvecklande av under­ visningsfiImverksamheten (Development 01 the use 01 educational films) ...... 149976 Tarkastajaneuvoston menot· Inspektörskollegiets utgifter (Expen- diture 01 the inspectors' board) ...... 108600 Osallistuminen pohjoismaisiin urheilujuhliin Deltagande i nor­ diska idrottsfester (Participation in North-European sport lesti- vals) ...... 819448 Pohjoismaiden, pääkaupunkien kansakouluntarkastajien kokous De nordiska huvudstädernas folkskolinspektörsmöte (M eeting 01 e!ementary school inspectors Irom the capitals 01 the N orthern countries) ...... 174 051 Muut menot· Ovriga utgifter (Other expenditure)_._.._._ .. _.. _ .. _._ .. _.. _ .. _ .. _.-\. ___6_3_8_8_4_°---.; ___2_0_0_0_°---.; __...... 7_2_6_4_2_° 1 Summa (Total) 12309548217 1 345297733 18)2662743161

13. Kaupungin lahjoitusrahastot kansakouIutarkoituksiin kalenterivuonna 1961 Stadens donationsfonder för folkskoländamål kalenderåret 1961 M unicipal Joundations Jor public elementary school purposes, calendar year 1961

Pääoma Suoritettuja kor· Kapital koja . Utbetala· Capilal de räntemede! 31. 12. 1960 I 1 "te, ..ls paid Mk' Ma,ks Rahastot, joiden korkovarat jaettiin: Fonder, vilkas räntemedel utbetalades: Funds the interest on which were paid: I Kaupunginkassaan . TilI stadskassan . (To the City Funds) ...... 186354 16641 Kansakoulujen jatkoluokkien talousopetukseen . För undervisning i huslig ekonomi i foIkskolornas fortsättningsklasser (For instruction in household in continuation schools) ...... 156292 14 898 Taideteosten hankkimiseen· För inköp av konstverk . (To buy works 01 art) ...... 10 330 Töölön kansakoulun musiikkirahastoon . TilI Tölö foIkskolas musikfond (To the musical lund 01 Tölö publie elementary school) ...... 50 564 4 950 Varattomain kansakoulunoppilaiden ravitsemiseksi ja vaatetukseen . För bekIädnad och bespisning av medellösa foIkskolelever (To clothe and leed poor pupils) ...... 124 166 11 836 Kansakoulunoppilaiden kesävirkistykseen För sommarrekreation för folkskolelever (For the summerrecyeation 0/ pupils) ...... 456737 43357 Apurahoina ja palkintoina kansakoulunoppilaiIIe l stipendier och premier åt folk- skolelever (As scholarships and rewards to pupils) ...... 2 449 726 203075 Myötäjäisinä . l hemgiftsbelopp (As dowry) ...... 357000 18000 Myötäjäiskirjojen korkoina . Som räntor å hemgiftsbrev (As interests on dowry) ...... 86 480 5 960 Koulupuutarhojen ylläpitämiseen För upprätthållande av skolträdgårdar (For maintenance 01 school gardens) ...... 356 136 31 807 ------r-~~~r-~~~I Summa (Total) 1 4233 785 1 350 524 1) Tähän sisältyvät myös kansakoulujen yhteiset menot. - lnkI. folkskolornas gemensamma utgifter. - 1) Including common expenditures. 2) Lisäksi käytettiin 81 257 610 7 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. - 2) Dessutom användes 812576'.7 mk ur reservationsanslag från föregående Ar. - 2) In addition 81257647 marks, available Irom the previous year, were used. 20*

14. Ammattiopetuksen kustannukset kalenterivuonna 1961 Kostnaderna för yrkesundervisningen kalenderåret 1961 Expenditure of the trade school system, calendar year 1961

1961 Menoerät kouluittain . Utgiftsposter efter skolor . Items 01 expenditure per school Mk' Mark. Kaupungin omat koulut· Stadens egna skolor . Municipal trade schools ...... 477968968 Ammattioppilaitosten johtokunta . Direktionen för yrkesundervisningsanstaltema (Trade school board) ...... 9392850 Teknillinen ammattikoulu' Tekniska yrkesskolan (School 101' technical trades) ...... 333288128 Palkat ja palkkiot· Avlöningar och arvoden (Salaries and lees) ...... 186624629 Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot· Räntor och avskrivningar på fasta anläggnings- tillgångar (1nterests and depreciation on lixed assets) ...... 70124280 Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenses 101' school premises) ...... 15767165 Kalusto, opetus- ja työvälineet· Inventarier, undervisnings- och arbetsmateriel (Equipment and working materials) ...... 32402560 Muut menot· Övriga utgifter (Other expenses) ...... : ...... 28369494 Talous- ja ompelualan ammattikoulu . Yrkesskolan för hushålls- och sömnadsfacket (School 101' catering and needlework) ...... 1...... 94186980 Palkat ja palkkiot· Avlöningar och arvoden (Salaries and lees) ...... ~-.~-•. "" ...... 57 453 964 Kiinteän käyttöomaisuuden korot ja poistot· Räntor och avskrivningar på fasta anläggnings- tillgångar (1nterests and depreciation on lixed assets) ...... 9457900 Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenses 101' school premises) ...... 4469177 Kalusto, opetus- ja työvälineet· Inventarier, undervisnings- och arbetsmateriel (Equipment and working materials) ...... 19008215 Muut menot· Övriga utgifter (Other expenses) ...... 3797 724 Kirjapainokoulu . Boktryckeriskolan (Printers' school) ...... 11414 223 Palkat ja palkkiot· Avlöningar och arvoden (Salaries and lees) ...... 7 061 057 Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenses 101' school premises) ...... 3308754 Kalusto, opetus- ja työvälineet· Inventarier, undervisnings- och arbetsmateriel (Equipment and working materials) ...... 895277 Muut menot· Övriga utgifter (Other expenses) ...... 149135 Kähertäjäkoulu . Frisörskolan (Hairdressing school) ...... 9251064 Palkat ja palkkiot· Avlöningar och arvoden (Salaries and lees) ...... 6 221 436 Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenscs 101' school premises) ...... 2359927 Kalusto, opetus- ja työvälineet· Inventarier, undervisnings- och arbetsmateriel (Equipment and working materials) ...... 541 293 Muut menot· Övriga utgifter (Other expenses) ...... 128408 Vaatturiammattikoulu . Skräddaryrkesskolan (Tailors' trade school) ...... 7501775 Palkat ja palkkiot· Avlöningar och arvoden (Salaries and lees) ...... 3591 797 Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenses lor school premises) ...... 1 777267 Kalusto, opetus- ja työvälineet· Inventarier, undervisnings- och arbetsmateriel (Equipment and working materials) ...... 1453435 Muut menot· Övriga utgifter (Other expenses) ...... 679 276 Laboratoriokoulu . Laboratorieskolan (Laboratory school) ...... 129-33948 Palkat ja palkkiot· Avlöningar och arvoden (Salaries and lees) ...... 5557308 Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenses 101' school premises) ...... 2 109 245 Kalusto, opetus- ja työvälineet· Inventarier, undervisnings- och arbetsmateriel (Equipment and working materials) ...... 3691115 Muut menot· Övriga utgifter (Other expenses) ...... 1 576280 Kaupungin avustamat erikoisammattikoulut . Av staden understödda specialyrkesskolor (Special trade schools subsidized by the city) ...... 12315460 Taideteollinen Oppilaitos' Konstindustriella Läroverket (Central school 101' applied art) ...... 4063500 Maalariammattikoulu . Målaryrkesskolan (Painters' school) ...... 2348640 Kultaseppäkoulu . Guldsmedsskolan (Goldsmiths' school) ...... 2434320 Hotelli- ja ravintolakoulu . Hotell- och restaurangskolan (Hotel and restaurant school) ...... 250000 Ammattienedistämislaitos . Anstalten för yrkenas främjande (Institute 101' prolessional pro- motion) ...... -...... 1309000 Suomen kokki- ja stuerttikoulu . Finlands kock- o. stuertskola (School 101' cooks and stewards) 230000 Helsingin Leikkuuopisto . Helsingfors Tillskärarinstitut (Cutters' school) ...... 600000 Hammasteknikkokoulu . Tandteknikerskolan (School 101' dentaI technicians) ...... 679200 Silmälasioptikkokoulu . Glasögonoptikerskolan (Optical trades school) ...... 400800 Kaikkiaan· Totalsumma (Grand total) 11) 490284428 1) Lisäksi käytettiin koulujen palkkamenoihin 3 179 378 mk edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja -. 1) Dessutom användes 3 179 378 mk ur reservationsanslag från föregående år. - 1) In addition 3179378 marks, available Irom the previous year, were used 101' salaries. 21*

15. . Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, luokat ja opettajat syyslukukaudeUa 1961 Elever, k1asser och lärare i de svenskå folkskoloma höstterminen 1961 Pupils, classes and teachers 0/ the Swedish publie elementary schools, Autumn term 1961

Opettajia Oppilaita' Elever • Pupils 20. 10. 1961- Lärare TefUhen Yläkoulu') KansaJaiskoulu' ) i HOgre skola') Medborgarskola') ::;-g::;- ~i ~! ~J ~ Koulut· Skolor "01 ;::: .~:§ , ;a ~ ,,:U i ':"'Jl .. l.! Schools :§ .. :l ii ~Il~ ~·~.l :ll :; j;I ti -g'B. ~u ::f.5!a.~ :ll Jl .~ ~ ti ~,p o .. :§!=o <:l g ~ ~ \l ~3. ·~h rnI~ g rn~~ "3~E ~r ~Ilg 'a " . g 'a ",,,, ~ ~U - .!:/ ~i~ 1J ] .~ Q .. < .... :a:"' ... .,"'- ~,,~ ~ ~ 1-<5 0" ..~- '0 trlIoC) ~iS'~ ~ ·i l~,J ~i;:r1;, ] ·i z

1) Translation of titles see page 24*. - 2) Tiedot tarkoittavat opettajaluokkia; luokkien lukumäärä luokka-asteittain, ks. s. 60. - 2) Uppgiftema avser lärarklasser; klassemas antal efter klasstadium, se s. 60. - 3) Lisäksi 2 lii­ kunnanneuvojaa, 1 suullisen esitystaidon neuvoja sekä 23 useassa eri koulussa toimivaa, vakinaista aineopet­ tajaa. - S) Därtill 2 instruktörer i fysisk fostran, 1 instruktör i muntlig framställningskonst samt 23 i flere skolor tjänstgörande, ordinarie facklärare. 16. Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilasmäärä syyslukukaudella 1961 Av de svenska folkskoloma disponerade skollokaler samt elevantalet höstterminen 1961 Premises at the disposal af the Swedish publie elementary schools and their number af pupils, Autumn term 1961

Huoneita opetusta varten Oppilaita Rum för undervisning Elever 1 ftsl,uction ,ooms P"Pils .l!l lcd bO .~ Nl ~ 'il " s t' 'a ~aE "Qj '" § t 5a "" ~ ~ 2 0 ~~., ~ a­ I "e 'il" 11 ]2 * §al: .. ":; '" ~LE i g.c ~ '@ a~ .U' .B:§'~'" :~ QJ ~ = 0 -;ia~ o ~~I! Kouluhuoneistot . Skollokaler " 2 g .... m ... "'" .E~i! ~.g1 -ä~~i~·; ~ &.0 C "H.e~Bo~ '" "'§ .=" ....." .. "'''" ,,:04 g §.~ ",:04<: ".;j " School premises o ffl ... g~'~".l!l m01)_ ~ .... ';­ ,,~~ 0'" a &~~ ='~~~o~ "" ~-~ 0.,,, ~]~j IHi" ,,!-<\!> ,,~ ,1.l" " ~~~o .. ~~~ .BiI1Q o~ ~~.l: ~~~ P ~~ "..., !!l ...... 0 .R~:2 ga ~ 0 ..!z" " ...- ~iii~ >-lH !-< t· '3 !: :;; ~ ::;! :0

Kantakaupungin koulut: Skolor inom Stadskärnan: Schools in the Actual City Al'ca:

Annegatan 30 Annankatu ...... 8 1 1 1 1 1 6 19 2 8 29 279 34.9 Cygnaeusskolan, Bangatan 8 Ratakatu ...... 11 1 1 1 - 1 5 20 3 16 39 377 34.3 Kottby, Pohjolagatan 45 Pohjolankatu ...... 4 1 1 - - - 2 8 1 3 12 123 30.8 Kronohagen, Snellmansgatan 18 Snellmaninkatu 11 1 2 1 - 1 - 16 7 7 30 228 20.7 Kronohagens K-klasser' Kruununhaan apukoulu 8 - - - 1 - 1 10 - 1 11 116 14.5 Topeliusskolan, Topeliusgatan 22 Topeliuksenkatu 10 1 1 1 - 1 4 18 3' 4 25 337 33.7 Vallgård, Nilsiägatan 3 Nilsiänkatu ...... 10 1 1 2 1 1 2 18 2 22 42 244 24.4 Vallgårds medborgarskola, Nilsiäg. 3 Nilsiänk...... 4 - - - 1 - - 5 2 2 9 216 54.0 Summa (Total) I 66 I 6 I 7 I 6 I 4 I 5 I 20 I 114 I 20 I 63 I 197 11920 I 29.1 Huoneita opetusta varten Oppilaita Rum för undervisning Elever 1nstruction ,ooms P"Pils

.. .f! ~ OD .$ ~ .~ ~ ·å '0 '" ~~~ ~~ ~ .~i " ;8"­ C a E I g~g '5a'" ~~ .!!, ,,'~ g-g ":c; '" o ~" :~t g 'a ~~ g e g "" -5 ! ",Q .. g e ~ .>d"- Kouluhuoneistot . Skollokaler a .E~~.>d ",," ,Q"'" ~~~ ~~~'~~.~~ .Boo CGl, i~.~ =t·~ ,g:;;l.;l ,Q.~" Gl," ,,:;;ll' 5'~ §.~ t ~31 School premises ::S1lJ~ ~ ~J3~ ::::: ~j~ §S .~.~ ",Q " .... g ~~~ !'Iic .. 1:l .f!!:~"0'' ~~ C~<.!> ~ ~ !!l!l2 .E"~ bDi ·~·a';l ~n '3,00 K ~giS~"f., ]~~ ~Sill .. ::a gCil~ ~E ~o ~o -il" en ", i!~ '§ S ~ '8:1; " ~ g]~... ,Q~~ ~ .~~~ :l Ii. ·5 ·6-B·~ ,Q-" ~(,!)$'il .§ E :>- ,~"" gll~o .. ,,"" P ~~Q ~:§~ :=ilQ., ~~~ ,,- .f! Gl,~ ~~ .t:':a~ ga 15 ..;~'3 .~o ~ ~ii:i-.l ..;'" S ~' ::a ~ Esikaupunkien koulut: Skolor i Förstädema: Schools in the Suburban Area:

Botby . Vartiokylä ...... 2 - - - - - 1 3 - - 3 43 21.5 Brändö· Kulosaari ...... 3 - - - - - l' 4 - 1 5 147 49.0 Drumsö . Lauttasaari ...... 3 - - - - - 2 5 - 2 7 204 68.0 Haga norra folkskola . Haagan pohj. koulu ...... 2 - -' - - - 2 4 - _. 4 72 36.0 Haga södra folkskola . Haagan etel. koulu ...... 2 ------2 - 2 4 50 25.0 Nl Hertonäs' Herttoniemi ...... 3 - 1 - - - 1 5 - 2 7 96 32.0 "" Illergränd· HiJlerikuja ...... 2 - - - - - 2 4 - - 4 56 28.0 * Kårböle·Kaarela ...... 4 ------4 - 8 12 6416.0 Malm· Malmi ...... 3 - - - - - 2 5 - 5 10 72 24.0 Munksnäs .. Munkkiniemi ...... 5 1 1 - - - 2 9 1 3 13 230 46.0 Månsas·Maunula ...... 3 ------3 - 2 5 8227.s Sockenbacka' Pitäjänmäki ...... 2 - 1 - - - 3 6 - 6 12 34 17.0 Staffansby' Tapanila ...... 1 - - - - - 3 4 - 4 8 22 22.0 Aggelby . Oulunkylä ...... 2 1 - - - - 2 5 - 3 8 33 16.5 Summa (TOlal)/ 37\ 2/ 3\ - / - / - \ 21 / 63 1 38110211205/32.6 Kaikkiaan· Totalsumma (Grand lolal) 103 8 10 6 4 5 41 177 21 101 299 3125 30.3 17. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden vaihtuminen lukuvuonna 1960/61 Elevomsättningen i de svenska folkskolorna läsåret 1960/61 Change of the number of pupils at the Swedish public elementary schools, school year 1960/61

I I,ukuvuoden kuluessa eronnelta A vgångna e1ever undu läsåret Pupil3 "" .... g I.fj schoollIu";.. , Ihe scllool year Oppilasmilärä lukuvuoden Oppilasmilärälukuvuoden "E''" .. aJussa ~~ ...a päättyessä ::: Eroamisen sYY' Orsak tili avg4ngen . R.ason .!! E1evu vid bOrjan Elevu vid s1utet <.:l av läsåret ~f8".:1 . j~ . 'a " av läsåret N umb.. of pupil3 =;~~ t: ~ Ja~!;t ~ a N ..mber of pupil3 ... Ihe b.gi.... i .. g 0/ !-~b .. != (o.l,:; aI Ilo. end of Ilo. '0'" .. ",., .il Koulut· Skolor . Schools Ilo. school year ..~ 0 r ~ ~~i " 0 school year ! §- ..s~~" rt 'ä '":,: ~e" .s'C~ ;g.!ol~ _. ..., 'ö.c ~ .. ~ .:1 ~~ " 5 i'! 1n~C! "d ==_ :: .wd~ .1 _ ~ 'g ~ !i 5 - " ";3 ~g s.h .=5" ~CO' ~ 0 '3 ~~ .= u· ... ~ § ;t I i..... if ! ..." ~'R tl ~~~'" .~if~ 5. E-.:! El ~~~ < ~f~ ~~g ~ ,",1>< & <1>1:: > '" 0 ':! );l< I ii; ..);l

~~.~~~~~ ~~~~~~.~~~~~~~~~:.I 111 320 309 629 17 14 12 1 - 27 312 307 619 !~~~~ta. - IV 326 268 594 6 7 7 - - 1 15 320 265 585 V 114 118 232 3 3 2 1 - - 6 110 119 229 VI 108 90 198 5 2 5 1 2 - 10 104 89 193 Summa (Total) - 1456 1411 2867 70 50 53 3 2 1 109 1432 1396 2828 Kansalaiskoulu . Medborgarskola (School/ol' citizens) ...... { VII 98 67 165 3 - - 1 - 3 4 95 69 164 VIII 91 90 181 10 1 1 - 2 3 7 91 93 184 Summa (Total) - 189 157 ·346 13 1 1 1 2 6 11 186 162 348

Apukoulu . Hjälpskola (School /01' backwal'd childl'en) ...... I-VIII 71 67 138 5 1 2 2 3 - 8 69 66 135 Tarkkailuluokat . Observationsklas- ser (Classes /01' p!'oblem childl'en) III-VI 10 - 10 2 ------11 1 12 Erityisluokat . Specialklasser (Othe!' special classes) ...... II-VIII 19 15 34 8 1 - I -- - 1 25 16 41

K~~l~~c~:o~!ft..... ~~.~~~~~~.~.~.~~~~I-11745 11650 188951 981 531 561 61 71 71 129 11 723 11641 18364 I 18. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat työn tuloksen mukaan kevätlukukaudella 1961 Elever i de svenska folkskoloma efter arbetsresultat, vårterminen 1961 Pupils 0/ the Swedish publie elementary schools, grouped according to the working result, Spring term 1961

" ... Niistä· Därav . Out 0/ Ih .. e 5 ~11 Oppilaat, '& 0: ~'" jotka pyrkivät ~... (l" YlemmälJe luokalle siirrettyjä Elever, som Sökte inträde I - «J bO~11 I = Uppflyttade tili högre k1ass ,,1-5 Pupils applying /01 admtssto .. 10 "~~ji~CIS ~.~ l:',S i·5;,u,~ Puptls moved up 10 lhe .. en class E ~ >.~ ;t ~ " ~ - ... >..... "'Sli :göj::::~tClIl_..,_1"l ~.!l"'1!.l!:;) ~.. .s~tI-;:~~ o'§1"-..!i 1 ]"'10 oS 1;_ :s~ .!2~~ Koulut· Skolor . Schools ) ~.i Ehdoitta Ehdolllsesti (l -a ~ oC) Q ~!~lH >-1.- :Q..... (l El El 111 El " ~<..l P1 pe.."; ~ Utan villkor Villkorllgt -:; 1-1 0°-5; "3]- 00" o .~ ...... " "3~'"o ... ~~: '" " :t':Il-I :as...... !~Ii ._~"".. .. oS" §~å ~~'" • Co) :s co, 0.!'l 001\- .g 1: '8' 'Mi ",] .~ -§§" ~J.~ ~ ~ ~ ~ " " ~J~ ~J~... ~~ ;Qj" §' ~~ ~ ~ ~J~ " ~ l:t:I ~ ~ l:t:I ~ (5 ~ l:t:I ~ii:~ l:t:I ~ l:t:I g~~ " ~ii: Pii: !~~ .. 11 " e .. 1""" '" ..

I 307 334 - - 296 327 4 5 7 2 -- -- II 279 282 -- 264 273 10 5 5 4 - -- - v~...... k..u.akoulu ·1 111 312 307 Egentlig folkskola ...... - - 279 288 26 16 7 3 63 - - 3 t<> IV 320 265 - - 297 249 15 12 8 4 418 - - 1 <:on V 110 119 - - 92 107 15 10 3 2 29 - - - • VI 104 89 - - 98 89 5 - 1 - 83 2 -- Summa (Total) - 1432 1396 - - 1326 1333 75 48 31 15 593 2 - 4 Kansalaiskoulu . Medborgar- skola ...... { VII 95 69 - - 89 60 3 9 3 - 2 2 - - VIII 91 93 90 93 - - 1 -- - 2 38 5 3 Summa (Total) - 186 162 90 93 89 60 4 9 3 - 4 40 5 3 : Apukoulu . Hjälpskola ...... I-VIII 69 66 10 11 56 49 2 3 1 3 1 5 - 1 I Tarkkailuluokat . Observat.kl. III-VI 11 1 - - 10 1 - - 1 - -- - - Erityisluokat . Specialklasser II-VIII 25 16 2 - 22 16 - - 1 - 3 -- - Kaikki koulut . Samtllga! skolor (Ali schools) ...... - 11 723!16411 102!10411 503!1459! 81 601 37! 18 601! 47! 5! 8

1) Tl'anslation 01 titles see .page 24*. 26*

19. Ruot~inkielisten kansakoulujen oppilaidell Elevernas i de svenska folkskoloma Absences of the pupils in the Swedish publil

Oppilaat; jotka olivat poissa koulusta Elever, som försummat skolan Pupils h"vi.. g bee .. absenl from school 1-6 I 7-18 I 19- Koulut· Skolor • Schaals1) päivää' dagar' days ,

:m ... :cd ... :~ ... •.... 0 c.., ~~~ · .... 0 c., · .... 0 c.., ~i~ ~-tl~ ~-tl~ ~l~ 0-tl- ~8~ p~ 'SS~ ~ >,::: ~ cll ~~

1 Varsinainen kan,sakoulu • Egentlig folkskola ...... 638 649 490 459 153 137 2 luokat I-II klasser ...... 245 264 215 227 70 76 3 luokat III-VI klasser ...... 393 385 275 232 83 61 4 Kansalaiskoulu· Medborgarskola ...... 95 65 ,.8 61 23 25 5 Apukoulu • Hjälpskola ...... 3" 28 16 20 3 12 6 Tarkkailuluokat • Observationsklasser ...... 5 1 1 - 5 - 7 Erityisluokat • Specialklasser ...... H 8 7 7 2 - 8 Summa (Talal)I 786 I 751 I 562 I 547 I 186 I 17,.

20. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat Personuppgifter rörande elever i de Pupils 0/ the Swedish publie elementary school~

Sukupuoli Äidinkieli Kotipaikka Kön ModersmAl Hemort Se% N ative language Domicile ~ J~~']~ ~~ . ~~ Koulut· Skolor • Schaals1) "'''e ~~ g."il "1! =ai~ ~ g.E.; g~~ ~'tn " Öl ~8~ p;"Öl (I)~~ " .. ~~iS (1)<1) ::d~ ~~ ~<~ <5

I 595 302 293 549 43 3 590 5 mon II 636 302 334 60,. 27 5 630 6 1 1 V-:t.:: "~~~.k:",'~. :~~'".': 'olk: III 562 281 281 535 2,. 3 537 25 ! I IV 517 276 2,.1 501 16 - 493 2,. V 196 105 91 193 2 1 194 2 VI 179 85 % 172 7 - 177 2 7 Summa (Talal) - 2685 1351 1334 2554 119 12 2621 64 8 Kansalaiskoulu· Medborgarskola ...... { VII 129 71 58 119 10 - 123 6 9 VIII H6 74 72 138 8 - 137 9 10 Summa (Talal) - 275 145 130 257 18 - 260 15

11 Apukoulu • Hjälpskola ...... , ...... I-VIII 116 63 53 113 3 - 111 5 12 Tarkkailuluokat • Observationsklasser ... I-VIII 19 17 2 19 -- 19 - 13 Erityisluokat • Specialklasser ...... II-VII 30 21 9 28 2 - 29 1

14 K~~~~~~~:s~t .... ~.~.~~~~~~. ~~.~~~~ ...... I -13125115971 152812971 1 1421 1213040 1 85 1) Translatian al titles see page 24*. 27·

~oulusta poissaolot lukuvuonna 1960/61 kolförsummelser läsåret 1960/61 lementary schools, school year 1960/61

Poissaolopäiviä poissaolon syyn mUkaan 1 PoissaoUeita oppilaita Frånvarodagar eiter orsaken tili frånvaron yhteensä Reason 01 abse"ce Poissaolopäiviä yhteensä Tota1antal elever, som Tota1antal frånvarodagar försummat skolan Sairaus Muu hyväksytty syy Ei hyväksytty syy Tol,,/ "umb.. 01 days 0' -Total "umb .. 01 absent Annan godkänd orsak absence p"pils Sjiikdom Icke godkänd orsak ll/"ess Some ollu, accepled Reason "01 "ccepled reasOft. .. :aI w " !5 5 1; 51; " 0 ...... 0 c., !l ä- .!1.1l-" 5 ä.", .~1l-., .!1.1l-., ·o~~ 5(- 10·... - ~" ~-., °111: ;3g,~ ;3 g, s ;3 ~ . ooS °a- r~"l! ~ ~ ::: tE h ~iS~ ~a

Perheenpään sosiaa1iryhmä Oppilaiden ikä kalenterivuoden 1961 lopussa FamUjeföreståndarens socialgrupp E1evernas ålder vid slutet av kalenderåret 1961 Social slatus o/lhe head o/lke 'ami/y The age 01 IIu pupils allhe end 01 IIu calenda, yea, I96I

6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 1-7

I II 111 IV

vuotta' år • yea,s

260 159 150 26 23 564. 8 ------1 270 146 182 38 - 30 580 25 1 ------2 196 164 164 38 - - 21 502 33 6 ------3 148 145 175 49 - -- 32 ·435 47 3 --- - 4 19 40 95 42 - - -- 5 130 51 8 2 - - - 5 10 27 104 38 - - - - - 6 112 53 7 1 - - 6 903 681 870 231 23 594 609 559 474 189 166 61 9 1 - - 7

4 33 63 29 ------10 71 31 16 1 - 8 2 29 82 33 ------10 86 47 3 - 9 6. 62 145 62 ------10 81 117 63 4 - 10 3 12 55 46 - 2 2 7 15 11 11 23 18 22 5 - 11 - - 16 3 - - 1 2 1 1 2 4 2 4 2 - 12 2 7 18 3 - - - 4 6 4 7 7 1 1 -. - 13 I 9141 7621 11041 3451 231 5961 6121 5721 4961 2051 1961 1761 1471 911 111 - 14 28*

21. Ammattikoulujen oppilaat lukuvuonna 1960/6: Pupils of the Trade schools

Vuosiosasto Sukupuoli Oppilaat. .. .ÅrskIass KOn Elever, !~.r .~ CIIUS Se:. P"pils Ll ~ .. l~ ~" '" .!!l 5 -;~ Ii .!"'~ !i - a åGJ1 cd::i ~ ~ '" 11 ... I .. '8 ~.n "j ~- ~]~~~".., g Koulut· Skolor • Schools ~';:;'~il '8. l~ ...,-:5~ ~ 13 14 ~ ~a.,,·" L >:l ":8' ~"" t.~ • .!!l ~<; ~"" ~~ ~>-~ ~;a~'5....,.~ ~ I II III . ! !I'~ ~:: ~ ~~; sP~ ~~ ;!Il"" ;!-1 .. ~ . ~ t . 1Il" :~ .!l f'Z 8:li}E 8: z ~ .." vuotta' o z " 0 :z:: I Oppilaita lokakuun Valmistava poikien ammattikoulu Förberedande yrkesskolan för gossar Prepal'atol'Y tl'ade school 101' boys Suomenk.os.• Finska avd. (Finnish secti.on) 1429 1302 256 668 547 201 1416 - 16 282 Ruotsink.os .• Svenska avd. (Swedish section) 143 141 20 64 63 13 140 - - 33 Summa (Total) 1572 1443 276 732 610 21.'" 1556 - 16 315 Valmistava tyttöjen ammattikoulu Förberedande yrkesskolan för f1ickor PI'epal'atol'Y tl'ade school loI' gil'ls Suomenk.os.• Finska avd. (Finnish section) 319 302 167 141 138 38 - 317 - 8 Ruotslnk.os .• Svenska avd. (Swedish section) 45 41 28 16 18 10 - 44 - 6 Summa (Total) 364 343 195 157 156 48 - 361 - 14 Kirjapainokoulu . Boktryckerlskolan PI'inting school Suomenk.os.• Finska avd. (Finnish section) 187 175 82 92 91 1) 4 174 13 - - Ruotsink.os .• Svenska avd. (Swedish section) 20 19 9 11 9 - 20 - - - Summa (Tolal) 207 194 91 103 100 4 194 13 - - Kähertäjäkoulu . Frisörskolan H ail'dl'essing school

Suomenk.os.• Finska avd. (Finnish section) 198 I 190 5'" 71 71 54 5 191 - - Summa (Total) 198 190 54 71 71 54 5 191 - - Vaatturiammattikoulu Skräddaryrkesskolan Tailol's' trade school Suomenk.os .• Finska avd. (Finnish section) 25 24 7 9 8 8 16 9 - - Summa (Total) 25 2,. 7 9 8 8 16 9 - - Laboratoriokoulu . Laboratorleskolan Labol'atol'Y school Suomenk.os .• Finska avd. (Finnish section) 50 ,.5 18 48 - - 13 35 - - Summa (Total) 50 ,.5 18 ,.8 - - 13 35 - - Kalkki koulut· Samtliga skolor All schools Suomenkieliset osastot . Finska avdelnin- garna (Finnish sections) ...... 2208 2038 584 1029 855 305 1624 565 16 290 Ruotsinkieliset osastot • Svenska avdelnin- garna (Swedish sections) ...... 208 201 57 91 90 23 160 ,.'" - 39 Summa (Total)I 2416 I 2239 I 641 11120 I 945 I 3281 1784 I 609 116 1329 1) Ylimääräinen luokka. - 1) En extra klass. 29*

:Iever i yrkesskolorna läsåret 1960/61 ~hool year 1960/61 jotka v. 1960 täyttivät Äidinkieli Kotipaikka Esikoulutus som under år 1960 fyUde Modersmål Hemort Tidigare skolgång Perheenpään "avi", ,eached ;" 19601". ag. 01 NaUv. Dom;c.l. Basic school;"g sosiaaliryhmä lang"ag. Familjeföreståndarens . sociaIgrupp N C'Q ....: .: Soc;al slatus ~ 1:: " g ·iil Il ~ 01 Ih. "ead 01 1", lam'/lI f., i 0 =os~ ... 'ii t ~~ Ii aI u>" i o1l.~ 15 16 17 18 19 20 21- ..... 1~ : ...... :!Li! t. !l~ ]i" ~ ~ I !".; ~~ ,,:1' <.:! .e~~ ~~!l .. ii af . 'i :ll .el t ~ rJlI .;. ä ~.s . ~ god~ :;::" !; !jV) ~~~ -i:!" .., ..... ~ ~~ 'ijll 'CJ i:~ I II 111 IV g 34 ~~ o _ I rJl 5 ...." bD Q fe!'.E. h.~ " ~ :J .. år yea,s ~.. ~~~ s:; @ g "0" ~ :a ~~V) :a" > .i: ~ ~ ~ Jl I 20 p:nä • Elever den 20 oktober • Pupils 20th October

65 322 100 26 4 - 1 1416 - - 1128 288 31 1223 162 50 273 825 268 1416 56 36 12 2 1 - - 3 137 - 85 55 10 109 21 9 33 60 38 140 I 21 358 112 28 5 - 1 1419 137 - 1 213 343 41 1332 183 59 306 885 306 1556

66 110 28 4 - 1 - 310 7 - 256 61 18 274 25 24 75 160 58 317 21 10 6 1 -- - 6 38 - 25 19 8 28 8 6 13 19 6 44 87 120 34 5 - 1 - 316 45 - 281 80 26 302 33 30 88 179 64 361

- 10 32 46 48 14 37 181 5 1 .148 39 - 114 73 10 40 105 32 187 - ~ 5 2 9 - 4 - 20 - 14 6 - 8 12 2 8 9 1 20 - 10 37 48 57 14 41 181 25 1 162 45 - 122 85 12 48 114 33 207

3 31 35 46 39 14 28 180 16 - 131 65 - 160 36 a 44 95 54 196 3 31 35 46 39 14 28 180 16 - 131 65 - 160 36 3 44 95 I 5', 196

1 10 5 5 3 1 - 25 - - 16 9 - 20 5 2 21 2 - 25 1 10 5 5 3 1 - 25 - - 16 9 - 20 5 2 21 2 - 25

4 4 4 8 16 7 5 48 -- 34 14 - 16 32 9 9 19 11 48 4 4 4 8 16 7 5 48 - - 34 14 - 16 32 9 9 19 11 48

139 487 204 135 110 37 71 2160 28 1 1 713 476 49 1807 333 98 1,62 1206 423 2189 77 46 23 5 10 - 4 9 195 - 124 80 18 145 41 17 54 88 45 204 116 1533 1227 !140 1120 1 37 I 75 12 169 1223 1 1 11 837 1556 1 67 1 1 952 1374 1115 1516 11294 1468 12393