89 5 Analysing the Housing Markets of Helsinki and Finland with the SOM

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

89 5 Analysing the Housing Markets of Helsinki and Finland with the SOM 5 Analysing the housing markets of Helsinki and Finland with the SOM The discussion on locational value formation and value modelling methodology has highlighted the role of housing submarkets and the institutional and behavioural aspects of value formation. Segmentation is determined at the aggregate level by institutional and physical constraints and at the micro level by individual perceptions and behaviour. It was therefore asserted that nonlinear, discontinuous and qualitative aspects need to be recognised. It was shown that a variety of established empirical modelling tools failed to recognise residual determinants of locational value. The main aspects were: the tradeoff between model bias and exactness, capturing the fuzzy nature of the relationship between price and its various determinants, spatial and other dependence, and the context specificity of a given location in terms of its institutional and physical structure. In general, paying attention to these aspects adds depth to the analysis over and above straightforward estimation. In Chapter 4 one alternative, the SOM, was described as a flexible technique of analysing locational value formation. One of the particular strengths of the SOM in comparison with multiple regression analysis or MLP networks is that it allows for market segmentation. This method becomes more powerful when it is combined with the LVQ, another neural network technique. The LVQ enables the evaluation and improvement of - the feature maps obtained by the SOM analysis. The model generated by the neural network method is highly inductive and independent of any formal hypothesis building, letting the data determine the outcome, instead of depending on distributions, confidence intervals and so forth. Next, the empirical analyses are performed to evaluate the following two claims: Firstly, the SOM-based method has added value in detecting market segmentation. Apart from a variable having an effect on the overall organisation of the map, the method should also show that the influence of a certain variable depends on a specific context and is thus only influential in the organisation of certain neurons or certain map layers (i.e. input variables, see Section 4.3). Secondly, the SOM-based approach has applicability as an assessment method. Given the connection to variable selections in earlier value modelling studies, the house price levels should be associated with indicators of attractiveness regarding the quality of the vicinity (in the Helsinki case: availability of services, the social and physical environment) and profile of the whole municipality (in the Finland case: demography, employment, housing production and the local public economy). Two empirical applications are included in this chapter. The first, reported in Section 5.1, is based on a sample from a nationwide price data set for Finland, including transactions from the year 1994. The results pertain to a straightforward application of the SOM and are intended to illustrate its capability of identifying submarkets across and within the 89 municipalities of the country. The second, reported in sections 5.2 to 5.4, is based on various samples from a set of prices for the Helsinki metropolitan area, including transactions from the year 1993. This application not only demonstrates the identification of submarkets, but also tests the applicability of the SOM as an assessment method. Furthermore, a number of sensitivity analyses as well as an evaluation of the added value of the LVQ classification approach are reported. Finally, some concluding remarks with ideas for follow up are presented in Section 5.5. 5.1 Analysis of the Finnish housing market with the SOM Figure 5.1. displays maps of the whole country and the southern part of Finland, Etelä- Suomi, in more detail. The population of Finland is about 5.2 million (in the year 2000). In the whole country there are 2.5 million dwellings (1999), approximately two-thirds of which are owner-occupied. The Helsinki metropolitan area is the central part of the greater Helsinki region, which is by far the largest agglomeration in the country, with approximately one fifth of the Finnish population. The Helsinki metropolitan area consists of four municipalities: Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen. The population of the whole area is about 950,000 (2000), 60% of whom live in the City of Helsinki. The number of dwellings in metropolitan Helsinki is 400,000 (1999), about 60% of which is owner-occupied. In the years in which the data was collected (1993-1994) the Finnish housing markets were recovering from a recession. (For more figures on the Finnish population, housing, and the economy, see www.stat.fi) 90 Figure 5.1 Map of Finland. (Source: modified illustration based on http://www.nls.fi/ptk/wwwurl/localmap.html.) Helsinki, with adjacent municipalities, is the area with by far the highest house prices. The other major cities (Tampere, Turku, Oulu) follow; house prices are far below their levels in the rest of the country. Another feature is that the western part of the country is for the most part financially and socially better off than the eastern part of the country. Comprehensive studies at this level are more rare than for metropolitan Helsinki and (to my knowledge) only one such study has been undertaken in recent years. Siikanen (1992) grouped the local housing markets in Finland on the basis of municipal demand and supply side data. 91 In the data for Finland, three variables describe the structural attributes of a dwelling, and there are thirteen municipal variables. It is widely known that some socioeconomic indicators, such as the level of income as well as the educational and professional distributions, influence the property prices of a given locality through an increase in potential demand (e.g. Adair et al. 1996; McGreal et al. 1998; Jenkins et al. 1999). The locality and location specific variables have been selected with respect to the attractiveness (i.e. the relative popularity as approximated by various indicators). In addition to a straightforward association between various variables and price (the hedonic price theory), the socioeconomic and other municipality-specific factors describe the unique nature of a given locality. They tell something about the municipal economy in question, which may lead to an observable spatial dispersal of price levels, or even to the emergence of separate market segments. Furthermore, most of the variables were related to the population in order to obtain significant findings other than just a rough division between cities and other municipalities on the basis of the size of the municipality. Table 5.1 describes the variables for the nationwide dataset. Each dataset comprises a full cross-section of condominium (i.e. securitised dwelling) transactions in the given year. However, the data does not contain transactions for real property (i.e. landed property, including the majority of detached houses), which are fewer in number and maintained in a separate system (by the National Land Survey). This dualism between securitised housing and residential property is a curiosity of the Finnish cadastral system. As these data are based on the former source, detached houses are relatively rare in comparison with semi-detached houses. The descriptive statistics of the dataset are given in Table 5.2. Before running the SOM algorithm, the variables were normalised in the field range 0-1 (see subsection 5.4.1 below). Table 5.1 Description of the variables in the data on Finland (1994) Variables: Unit of measurement Micro-level variables: (1) Price of the dwelling per sq.m. 1000 FIM (2) Age of the building 10 yrs (3) Dwelling format Semi-detached 1, terraced 2, multi-storey apartment 3, else 5 Municipality-level variables: (4) Net migration: in migration minus out migration, 0.1% in a year, as a share of the population previous year (5) Number of households 1000 (6) Average size of household Number of people (7) Proportion of one person households of all % households (8) Average income of the population ) 1000 FIM (9) Number of jobs in manufacturing Per 1000 dwellers (10) Number of jobs in services Per 1000 dwellers (11) Proportion of the population with (at least) % middle-level educational degree (12) Proportion of 0-14 years old children % (13) Average size of dwellings Sq.m. of floor-space per dwelling (14) The inverse housing density Sq.m. of floor-space per dweller (15) Housing construction relative to the housing 0.1% stock (16) Solidity of the municipality 1000 FIM/year 92 Table 5.2 Descriptive statistics: data on Finland. A random sample (1/50) of dwelling transactions in Finland during 1994 (N=1167) Variables Min Mean Max Continuous (1) Price/sq.m. 1.50 5.07 14.13 (2) Age 0.00 2.31 12.90 (4) Migration -30.57 4.36 17.09 (5) Hholds 0.46 72.19 251.39 (6) Hhold size 2.05 2.32 3.72 (7) 1-p hholds 14.00 36.20 46.00 (8) Income 55.90 87.26 141.30 (9) Manufact. 7.30 76.37 246.10 (10) Servicesa 12.40 54.51 87.30 (11) Education 30.80 46.20 60.50 (12) Children 15.33 18.31 32.54 (13) Size 60.05 70.64 104.59 (14) Density 28.05 33.54 41.08 (15) Construct 0.49 13.06 28.07 (16) Solidity -31.34 -1.16 6.58 Discrete N (3) Format 189 2 267 3 793 59 X9 a When comparing the mean values of variables (9) and (10) in the sample from Finland one may be surprised about the larger proportion of jobs in manufacturing than in services. The reason lies in the categorisations of Statistics Finland. In 1994 the proportions for jobs in manufacturing (incl. electricity, gas and water, but not building) and in all services were 21% and 62% respectively.
Recommended publications
  • Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2008 Helsinki by District Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. (09) 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. (09) 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. (09) 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. (09) 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2008 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2008 Julkaisun toimitus Pekka Vuori Redigering Tea Tikkanen Editors Päivi Selander Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Foton s. 28 Helsingin kaupungin kuvapankki / Comma Image Oy Photos Kartat © Kaupunkimittausosasto - Stadsmätningsavdelningen, Helsinki -Helsingfors 055/2006 Kartor © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7698/08 Maps ISBN 978-952-223-234-2 painettu ISBN 978-952-223-235-9 verkossa Helsinki alueittain 2008 Helsingfors områdesvis Helsinki by District Esipuhe 5 4. Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 104 Förord 6 401 Maunulan peruspiiri - Månsas distrikt 108 Preface 7 402 Länsi-Pakilan peruspiiri - Västra Baggböle distrikt 112 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt 116 Helsinki vuonna 2008 8 404 Oulunkylän peruspiiri - Åggelby distrikt 120 Helsingfors år 2008 19 405 Itä-Pakilan peruspiiri - Östra Baggböle distrikt 124 Helsinki in 2008 23 5.
    [Show full text]
  • Munkkivuoren Raitiotie Tarve- Ja Toteuttamiskelpoisuusselvitys
    28 2012 Munkkivuoren raitiotie Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys Munkkivuoren raitiotie Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Lauri Räty [email protected] Copyright: HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Edita Prima Helsinki 2012 Esipuhe Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittamassa Munkkivuoren alueen osayleiskaavan valmistelun alueen täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Maankäytön kehittämissuunnitelmat edellyttävät samalla joukkoliikennejärjestelmän palvelutason ja kustannustehokkuuden uudelleenarviointia. Maankäytön tiivistyminen ja Munkkivuoren raitiotiehanke tukevat tavoitteiltaan toisiaan. Munkkivuoren raitiotie on arvioitu esiselvitysvaiheessa yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi hankkeeksi. Esisuunnitelmassa on suositeltu raitiotien selvitystyön jatkamista ja suunnitelmien tarkentamista. Munkkivuoren raitiotien suunnitteluun vaikuttavat lisäksi suunnitelmat Hakamäentien jatkamisesta länteen Turunväylälle. Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys on laadittu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta. Työn laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Arttu Kuukankorpi HSL, puheenjohtaja Lauri Räty HSL Ville Lehmuskoski Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Anu Kuutti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Lauri Kangas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Artturi
    [Show full text]
  • Bussilinja 18 Kruununhaka
    l g ä n g Patola d v y r tie e e la n b Dammen v ål R s ä th u g tå in e S g P T n ie I a nt Pirkkola k e i e Pihlajisto ä n i la m Britas e t g n a n Veräjälaakso Rönninge aj T ä t i l v ie a s d h a Grinddal i va it u P r o n Kurkimäki s B Käskynhaltijantie v e ta d t il le Tranbacka eh tie S tis My lan ah llym u OULUNKYLÄ gen L es s irkko vä Veräjämäki ta P ps rin Pohjois-Haaga l r tie e ÅGGELBY Grindbacka Metsälä to d Kv K Maunula a la tie l e u ul Oulunkylä n Månsas Krämerts- K o b r n Viikinmäki u b skog Åggelby p e ie Viksbacka y k ll t y r n Latokartano i a g M rp n a tie Ladugården o e r t n g v Maunulanpuisto ki ä VIIKKI Viik ä ä y lä v in Myllypuro g ä s tie Månsasparken M kylä v k e n en i VIK n ä d V Kvarnbäcken äntie l lu h sep P Käpylä u a Viikin tiedepuisto se y HAAGA A a KOSKELA L tie O R tsälän ä n Kottby Viks forskarpark Me u a v AG t H A n FORSBY t n n t a i s e a e V t l iila m V r s intie y e u Viikinranta ik i l s K ie ly u t s m lle in n u iik Viksstranden v a r V F ti j v ä i e i u on lar u k Käpyläntie g T g e v N KÄPYLÄ n ä ä H e n g v VANHAKAUPUNKI g ju vä s e l .t y k KO b a n TTBY v rs s m o GAMMELSTADEN a a Pohjois-Pasila F a V r tk n Etelä-Haaga a Norra Böle v s M Lokvägen a v t ä t s Södra Haga g n u a e G Loppi n al Kivihaka p p Stenhagen Klobben u Länsi-Hertto Va a niemi rik e k K o Vih S i Västra Hertonäs t Depåv tie I k dintie mäe n l og e a n t Hak m s i ba t Tavastvägen ck lan a Lammassaari a s a väg ke n l en s a a ta nk Ko a Fårholmen a V n Roihuvuori g a v a t s s a a Kasberget a t g PASILA d
    [Show full text]
  • Kokousasia PDF-Muodossa
    5579/10.02.03/2020 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2021 § 6 § 6 Tapiolan jalkapallostadion, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 210807, 12. kaupunginosa Tapiola ja 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Saastamoinen Toni Hanttu Marno Asanti Jenny [email protected] Vaihde 09 816 21 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Tapiolan jalkapallostadionin asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 210807, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.6.2020 päivätyn ja 20.1.2021 muutetun Tapiolan jalkapallostadion - Hagalunds fotbollsstadion asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7260, 12. kaupunginosassa Tapiola ja 15. kaupunginosassa Niittykumpu, alue 210807, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 8 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 8 766,67 euroa tämän päätöksen yhteydessä. Käsittely Päätös päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan 3.2.2021 pidettävään kokoukseen. Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tapiolan urheilupuiston alueen kehittäminen yhä monipuolisemmaksi urheilupalvelujen keskittymäksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan urheilupalvelurakennusten, mukaan lukien stadionin, rakentaminen. Samalla alueelle suunnitellaan
    [Show full text]
  • Asianumero: 907/10.02.03/2014 Luonnos 5.6.2017
    Asianumero: 907/10.02.03/2014 Luonnos 5.6.2017 MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEIDEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Espoon kaupunki (y-tunnus: 0101263-6) Tonttiyksikkö PL 49 02070 ESPOON KAUPUNKI jäljempänä tässä sopimuksessa ”Kaupunki” sekä Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Kaupunkiympäristö/Tontit PL 2214 00099 HELSINGIN KAUPUNKI jäljempänä tässä sopimuksessa ”Maanomistaja” tai ”Luovuttaja” ASEMAKAAVA-ALUE Viherlaakso eteläinen, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 150337 jäljempänä tässä sopimuksessa ”Asemakaava-alue” tai ”Asemakaava”. SOPIMUSALUE Asemakaava-alueella sijaitseva, liitekarttaan 1 rajattu noin 5 300 m2:n suuruinen alue. Asemakaava-alueen kaavamerkinnät: Asuinkerrostalojen korttelialue (AK), rakennusoikeus 2 900 k-m2, erillispientalojen korttelialue (AO), rakennusoikeus 40 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa (Viherlaakso, alue 150300, tullut voimaan 4.7.1969) Asemakaava-alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) 1 500 k-m2. Asemakaava-alueella sijaitsee 31.12.1913 valmistunut yhden asunnon talo. Rakennusta ei saa purkaa. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Tällä sopimuksella Kaupunki ja Maanomistaja sopivat maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) 12 a luvun mukaisesti Maanomistajan osallistumisesta Asemakaava- alueen yhdyskuntarakentamisesta Kaupungille aiheutuviin kustannuksiin sekä alueluovutuksista. 1 SOPIMUSEHDOT 1. ESISOPIMUS ALUEIDEN LUOVUTTAMISESTA 1.1 LUOVUTUKSEN KOHDE Maanomistaja luovuttaa Kaupungille noin 2 621 m2:n suuruisen määräalan tilasta 49-402-1-13. Määräala on puistoa (P). Maanomistaja luovuttaa Kaupungille noin 144 m2:n suuruisen määräalan tilasta 49-402-1-13. Määräala on pysäköintialue (LP). Maanomistaja luovuttaa Kaupungille noin 1 534 m2:n suuruisen määräalan tilasta 49-402-1-20. Määräala on puistoa (P). Maanomistaja luovuttaa Kaupungille noin 141 m2:n suuruiset määräalat tilasta 49-452-2-1321. Määräalat ovat Erillispientalojen korttelialuetta (AO) korttelissa 51179 (karttaliite s.2/11). Maanomistaja luovuttaa Kaupungille noin 1 185 m2:n suuruiset määräalat tilasta 49-452-2-1321.
    [Show full text]
  • Helsingin Sosiaalivirasto
    Itäinen Helsinki Sisältö SOSIAALIVIRASTON PALVELUT .................................. 3 Itäinen sosiaali- ja lähityön yksikkö ............................... 3 Sosiaalityö ................................................................. 4 Lähityö ....................................................................... 4 Omaishoidon tuki ....................................................... 5 Itäinen omaishoidon toimintakeskus .......................... 5 Vanhusten palvelu- ja virkistyskeskukset ..................... 6 Päivätoiminta ................................................................ 7 Palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito ........... 7 Vammaispalvelut .......................................................... 8 Kuljetuspalvelut ............................................................ 9 Asunnon muutostyöt ................................................... 10 Toimiva Koti ................................................................ 11 Toimeentulotuki .......................................................... 11 TERVEYSKESKUKSEN PALVELUT ............................ 12 Terveysasemat ........................................................... 12 Päivystys .................................................................... 14 Laboratoriot ................................................................ 15 Omahoitotarvikejakelu ................................................ 15 Hammashoitolat ......................................................... 16 Kotihoito ....................................................................
    [Show full text]
  • KRUUNUSILLAT International Design Competition a Brief Outline of the Competition 20.2.2013 Kruunusillat
    KRUUNUSILLAT INTERNATIONAL DESIGN COMPETITION A BRIEF OUTLINE OF THE COMPETITION 20.2.2013 KRUUNUSILLAT • Kruunusillat is a traffic connection currently being designed for linking maritime Kruunuhaka and the future island district of Kruunuvuorenranta. • The competition area is situated between Kalasatama and Kruunuvuorenranta. • Kruunusillat is meant for trams, cyclists and pedestrians. • The bridge connection would significantly shorten the distance between Helsinki city centre and Kruunuvuorenranta. • The competition will be held to ascertain what kinds of options exist. • As a result of the competition, information will be obtained for assessing the traffic connection’s environmental impact. • The competition is international because we want the world’s top experts for this challenging task. • The connection will be situated in the middle of a national landscape. The bridge connection must be of high aesthetic quality and should be appropriate for the landscape and natural environment. • The design has to be safe in all weather conditions and it must enable a free, unobstructed flow of traffic. The City of Helsinki wants to favour sustainable forms of traffic, such as rail transport, and improve the standard of service of public transport. The bridge connection proposal meets this requirement. The bridge connection would also enhance provisions for pedestrian traffic and cycling. 2 KRUUNUSILLAT International design competition The City of Helsinki will hold an international design competition for Kruunusillat. The aim is to attract the world’s best bridge experts here to design the new tram, cycle and pedestrian connection between centrally located Kalasatama and Laajasalo’s Kruunuvuorenranta. The bridge connection would be made up of at least two bridges, the longest of which could be, at nearly 1.2 kilometres, the longest in Finland.
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Katsaus Westendin Historiaan 1 ______
    KATSAUS WESTENDIN HISTORIAAN 1 ________________________________________________________________________ SISÄLTÖ Sivu Alueen historia 1–2 Visio Westendistä 2–3 WESTENDIN KASVU 3–4 WESTEND 1936–1944 4–5 WESTEND 1944–1972 5–6 WESTEND 1990–2000 6 WESTEND 2006 6 WESTENDIN ARKKITEHTUURISTA 7 ALUEEN HISTORIAA Westend ei ole Espoon vanhin kaavoitettu kaupunginosa, mutta kaupunkisuunnittelulliselta merkitykseltään se on valtakunnallisestikin huomattava. Westendistä haluttiin alun perin luoda erityisen korkeatasoinen huvilakaupungin ja monipuolisen urheilukeskuksen yhdistelmä, jonka urheilukeskus palvelisi koko pääkaupunkiseutua ja kansainvälistäkin kilpailutoimintaa. Vaikka suunnitelmat eivät aivan sellaisina toteutunetkaan, suunnittelijoilla oli Westendin rakentamisen vuosikymmeninä mahdollisuus luoda rakennuksia ja asuinympäristöä runsaammin taloudellisin resurssein kuin monella muulla alueella. Westend-nimen isäksi mainitaan ”aikansa snobi”, 1930-luvulla Yhdysvalloista palannut Erik H. Broman, jolla oli autoliike Helsingissä Esplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Broman oli Hagalundin silloisen isännän Arne Grahnin hyvä ystävä ja tennistoveri. Tuolloin – ennen Espoon kauppalan syntyä - oletettiin vielä, että alue liitettäisiin Helsinkiin, jolloin se olisi sen länsilaidalla. Ensimmäiset asutuksen jäljet alueelta löytyvät Haukilahden Kasavuorelta, jonne rakennettiin pronssikaudella (3000-4000 v sitten) kivisiä hautakumpuja. Viikingit tekivät retkiään näillekin seuduille 800-1000-luvuilla. 1100-luvula alkoi muuttoliike Ruotsista, ja nämä ihmiset
    [Show full text]
  • Vuokrattavien Tilojen Esittely Lokakuu 2020
    Kutojantie 11 Vuokrattavien tilojen esittely Lokakuu 2020 Kutojantie 11, Espoo Kutojantie 11 Nihtisillan työpaikka-alue, 02630 Espoo Sijainti Kutojantie 11 sijaitsee sujuvalla paikalla Espoon Kilossa, jatkuvana virtana, joten Kutojantielle on Nihtisillan työpaikka-alueella. Autolla pääset kohteeseen helppo tulla myös julkisilla kulkuvälineillä. helposti esim. Turunväylää tai Kehä II:a pitkin sekä Helsingin että Kirkkonummen suunnista. Lähialueen palvelut Kadun vastakkaisella puolella sijaitseva Lounasravintola Alle 500 m päässä sijaitsevalta Keran asemalta liikennöivät Knitter tarjoilee buffetlounaan arkisin. Alueella on E- ja U-junat Helsingin ja Kirkkonummen suuntaan aamuin myös muita ravintoloita. Kutojantien alussa, noin 400 ja illoin reilun 10 min vuorovälein. Noin 400 m päässä metrin päässä sijaitsee S-Market Nihtisilta ja samassa sijaitsevalta Nihtisillan tieltä kulkee bussivuoroja rakennuksessa toimii myös parturi-kampaamo ja pesula. Lintuvaara Oulunkylä Kilo Haaga Leppävaara Laajalahti Pasila Mankkaa Otaniemi Meilahti ESPOO Tapiola HELSINKI Lauttasaari ELITE ALFRED BERG 2 Kutojantie 11, Espoo Kutojantie 11 Nihtisillan työpaikka-alue, 02630 Espoo Lansa Kehä II Nihtisilta Friisinmäki NuijalantieNuijala Nihtisilta Turunväylä Sepänkylä Sinimäki Sinimäentie Mankkaantie Turunväylä Klovi Laajalahti Kehä II Taavinkylä ELITE ALFRED BERG 3 Kutojantie 11, Espoo Kutojantie 11 Nihtisillan työpaikka-alue, 02630 Espoo Vuonna 1991 valmistunut Kutojantie 11 on siisti ja hyvin Kokoustila & saunat toimiva toimistotalo. Tässä kohteessamme tarjoamme
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]