KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA I SISÄLLYSLUETTELO 4.5.9 Liikenne

KOTKA HAMINA PYHTÄÄ VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN VAIHEYLEISKAAVA

SELOSTUS 9.11.2018

Selostus liittyy 9.11.2018 päivättyyn vaiheyleiskaavakarttaan.

Selostusta on korjattu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen oikaisukehotusten 27.9.2018 (Kotka) ja 16.10.2018 (Hamina) johdosta. YHTEYSTIEDOT

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN KUNNAT KAAVOITUSKONSULTTI ELINKEINOELÄMÄ KEHITTÄMISYHTIÖ CURSOR RAMBOLL FINLAND OY CAPFUL OY Kotkan kaupunki/Markku Hannonen Ramboll Finland Oy Muu työryhmä: Capful Oy Ltd p. 0400 760 284 Maankäyttö Eteläesplanadi 22 [email protected] Säterinkatu 6 (PL 25) Maisema ja kulttuuriympäristö: 00100 Helsinki 02601 Espoo Mariikka Manninen Haminan kaupunki/Vesa Pohjola (30.11.2016 asti) Kimmo Kivinen p. 040 556 4260 Pasi Rajala p. 050 540 9446 [email protected] Projektipäällikkö 31.5.2016 asti Liikenne: [email protected] p. 040 0838641 Jukka Räsänen Pyhtään kunta/Pirjo Kopra [email protected] p. 040 357 8427 Lotta Takala p. 040 832 1321 [email protected] p. 044 377 1892 [email protected] Iris Broman [email protected] Projektipäällikkö 1.6.2016 alkaen Virolahden ja Miehikkälän kunnat/ p. 040 8406022 Markku Uski [email protected] p. 050 389 2150 [email protected] Juha Riihiranta p. 050 312 4770 Cursor Oy/Toomas Lybeck [email protected] p. 040 190 2571 [email protected]

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA i SISÄLLYSLUETTELO 4.5.9 Liikenne ...... 46 OSA II: YLEISKAAVA ...... 51 1 Esipuhe ...... 4 5 Yleiskaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet ...... 52 2 Yhteenveto ...... 5 6 Suunnitteluprosessin vaiheet...... 54 OSA I: LÄHTÖKOHDAT ...... 7 7 Kehittämismallit ...... 56 3 Suunnittelualue...... 8 7.1 Laatimisperiaatteet ...... 56 4 Suunnittelun lähtökohdat ...... 9 7.2 Matkailuun pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 9 (kehittämismalli 1) ...... 56 4.2 Seudun keskeiset strategiat ...... 9 7.3 Uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoalueisiin ja logistiikkaan 4.2.1 Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 ...... 10 pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (kehittämismalli 2) ...... 57 4.2.2 Kaakon suunta -Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040 .12 7.4 Keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palveluihin 4.2.3 Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 ...... 13 pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (kehittämismalli 3) ...... 58 4.2.4 Kymenlaakson liikennestrategia 2035 ...... 14 7.5 Linjaratkaisu ...... 59 4.2.5 Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019 ...... 16 7.5.1 Kotkan–Haminan seudun yleiskaavoitusta ohjaavat yleiset periaatteet (ns. läpileikkaavat teemat) ...... 60 4.3 Maakuntakaava ...... 19 7.5.2 Asuminen ja palvelut – ”vetovoima”...... 60 4.4 Voimassa ja vireillä olevat kuntien kaavat ...... 23 7.5.3 Elinkeinoelämä – ”kilpailukyky” ...... 61 4.4.1 Yleiskaavat ja asemakaavat ...... 23 7.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä kestävä liikkuminen ...... 61 4.5 Suunnittelualueen yleiskuvaus...... 26 8 Yleiskaava...... 63 4.5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne ...... 26 8.1 Yleiskaavan luonteesta...... 63 4.5.2 Keskusverkko ...... 26 8.2 Yleiskaavan strateginen sisältö ...... 64 4.5.3 Väestö ...... 28 8.3 Luonnosvaiheessa saatu palaute ...... 65 4.5.4 Asuminen ja palvelut ...... 29 8.3.1 Lausunnot ...... 65 4.5.5 Elinkeinoelämä ja työpaikat ...... 33 8.3.2 Mielipiteet ...... 66 4.5.6 Kauppa ...... 37 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset...... 66 4.5.7 Maisema ja kulttuuriympäristö ...... 39 8.5 Ehdotusvaiheessa saatu palaute ...... 66 4.5.8 Sini-viherrakenne ...... 46

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 1 8.6 Hyväksymisvaiheessa tehdyt tarkistukset ...... 67 9.3.1 Kehityskuvatyön yhteydessä (Kaakon suunta) tehty vaikutusten 8.7 Yleismääräykset...... 67 arviointi ...... 84 8.8 Alue- ja yhdyskuntarakenne, kestävä liikkuminen ...... 68 9.3.2 Kasvu sisäänpäin ...... 85 8.8.1 Taajamatoimintojen alueet ...... 68 9.3.3 Rantojen ja saariston vetovoimaan perustuva yhdyskuntarakenteen kehittäminen ...... 85 8.8.2 Liikenneverkko...... 69 9.3.4 Kestävän liikkumisen edistäminen ja tulevaisuuden 8.8.3 Joukkoliikenne ...... 69 liikkumismuodot...... 86 8.8.4 Kävely ja pyöräily ...... 70 9.3.5 Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen . 87 8.8.5 Yhteystarpeet ...... 71 9.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn (Capful) ...... 88 8.8.6 Viherverkko ...... 71 9.4.1 Elinkeinostrategia...... 88 8.9 Keskustat ja kaupunkikehittäminen ...... 71 9.4.2 Teollisuus, logistiikka, tuotanto ...... 90 8.10 Asuminen ja palvelut ...... 72 9.4.3 Matkailu...... 92 8.11 Elinkeinoelämä ...... 72 9.4.4 Kaupunkikehittäminen ja kauppa ...... 93 8.11.1 Teollisuus, logistiikka, tuotanto ja satamat ...... 72 9.5 Vaikutukset asumiseen ja palveluihin ...... 94 8.11.2 Matkailu ja virkistys ...... 75 9.5.1 Kaupunkikeskustojen merkityksen vahvistaminen ...... 94 8.11.3 Kauppa ja työpaikat ...... 76 9.5.2 Lähipalvelujen säilymistä tukevat asumisen alueet ...... 95 8.12 Maisema ja kulttuuriympäristö ...... 77 9.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön .. 9 Vaikutusten arviointi ...... 78 ...... 95 9.1 Taustaa ...... 78 9.7 Vaikutukset Natura 2000 -alueisiin ...... 97 9.2 Yleiskaavan suhde maakuntakaavaan ...... 78 10 Toteuttaminen ja seuranta ...... 103 9.2.1 Kokonaisratkaisu ja mitoitus ...... 79 11 Lähteet ...... 104 9.2.2 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella eivät jää voimaan ...... 80 9.2.3 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella jäävät voimaan ...... 82 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kestävään liikkumiseen ...... 84

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2 LIITTEET

Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Rantarataselvitys Liite 3. Elinkeinoelämän näkökulma yleiskaavaluonnokseen Liite 4. Kotkan–Haminan seudun energiavahvuuksien ja -lähtökohtien huomiointi strategisessa yleiskaavassa Liite 5. Natura 2000 -alueet Liite 6. Kokonaissuunnitelma Liite 7. Toteuttamisohjelma, muutosalueet Liite 8. Viranomaisneuvottelujen muistiot 7.10.2015 ja 7.6.2017 Liite 9. Yhteenveto kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuk- sista sekä niihin laaditut vastineet

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 3 Seudun yleiskaavan laatiminen perustuu paikallisiin lähtökohtiin ja seudun kunnista nouseviin tarpeisiin. Tärkeimmät asiakokonaisuudet ovat: 1 Esipuhe A. Kaakon suunta – Kotkan–Haminan seudun kehityskuvan tarkentaminen ja käytäntöön vieminen Kotkan–Haminan seutu muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä B. Asumisen kehittäminen ja kaupunkirakenteen vaihtoehtojen tutkiminen Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnista. Seudun kunnat tekevät yhteis- C. Kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen työtä monella saralla, yhteistyötä luotsaa seutuvaltuusto. D. Maaseutumaisten alueiden kehittäminen

Paras-lain mukainen kaupunkiseutusuunnittelu aloitettiin Kotkan–Haminan Lähtökohtaisesti ei ole ollut tarkoitus laatia MRL:n mukaista yhteistä yleiskaa- seudulla 2007. Samana vuonna tehtiin päätökset seudun kehityskuvan ja stra- vaa, vaan strateginen yleiskaava, josta tehdään osallistuvissa kunnissa viisi eril- tegisen yleiskaavan laatimisesta. Vuosina 2010–2012 suunnittelua toteutettiin listä hyväksymispäätöstä, kukin kunta oman alueensa osalta. Valmisteluvai- Kaakon suunta -hankkeen kautta laatimalla seudun kehityskuva 2040 ja seu- heen tuloksena syntyi yksi seudullinen yleiskaavaluonnos, joka ehdotusvai- dullisen suunnittelun toimintamalli. Kehityskuva kuvaa kuntien yhteistä tahto- heessa eriytettiin kuntakohtaisiksi yleiskaavaehdotuksiksi. tilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta ja periaatteista pit- källä tähtäimellä. Seutuvaltuusto hyväksyi kehityskuvan ja toimintamallin Käytännön suunnittelutyötä on ohjannut Kotkan–Haminan kaupunkiseudun 14.6.2012. Kaikki seudun kunnat hyväksyivät kehityskuvan vuoden 2012 ai- seutusuunnittelutyöryhmä (KASSU-ryhmä), jossa on kuntien edustus. KAS- kana. SUsta asiat etenevät seutuvaliokuntaan ja sieltä edelleen seutuvaltuustoon, joka on seudullinen päätöksentekoelin. Seututasolla tehtävät päätökset käsi- Cursor Oy:n toimesta toteutettiin tammikuusta 2015 syyskuun loppuun 2017 tellään myös kunnissa. Tavoitteena on, että yleiskaava on hyväksytty kaikissa Etelä-Kymenlaakson kuntien (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) kunnissa vuoden 2018 aikana. yhteinen EAKR-rahoitteinen South-East Leveraging Livelihood -hanke (SELL). Hankkeen puitteissa laadittiin Kotkan–Haminan seudullinen kokonaissuunnitelma ja toteuttamisohjelma. Kokonaissuunnitelmasta laadittiin edelleen eh- dotus seudun strategiseksi vaiheyleiskaavaksi kuntien toimesta. Strategisessa vaiheyleiskaavassa konkretisoidaan, miten kehityskuvassa esitetyt periaatteet viedään käytännön toiminnan tasolle ja mitä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä seudun kuntien tulisi ratkaista, jotta seudun kehitystä voidaan ohjata tavoitteiden mukaiseen suuntaan tulevaisuudessa. SEL -hankkeessa korostuivat elinkeinojen kehittäminen ja investointien edistä- minen ja niiden kytkentä maankäytön suunnitteluun. Seudullinen yleiskaava tukee sekä kuntien omaa suunnittelua, että maakuntakaavoitusta.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 4 Samalla kehitetään koko seudun vetovoimaa, parannetaan rakennetun ympä- 2 Yhteenveto ristön laatua ja huomioidaan ympäristötekijöiden kasvava merkitys alueiden välisessä kilpailussa.

Yleiskaava tarkentaa ja toteuttaa seudun kehityskuvaa 2040 (Kaakon suunta), Kaupunkiseudun vetovoiman lisäämiseksi yleiskaavaratkaisussa on panostettu jonka seudun kunnat ovat hyväksyneet vuonna 2012. Kehityskuva kuvaa kun- merellisen kaupunkiympäristön luomiseen mm. rantavyöhykkeen harkitulla ja tien yhteistä tahtotilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta ja monipuolisella käyttöönotolla. Asukkaille tarjotaan sekä urbaania merikau- periaatteista pitkällä tähtäimellä. Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’iso punkia että merellistä pientaloasumista lähellä peruspalveluja. Kaavamäärä- kuva’ on siten määritelty kehityskuvavaiheessa ja kehityskuvan linjaukset ovat yksin varmistetaan, että uudet ja tiivistyvät asuinalueet voidaan toteuttaa riit- keskeisiä yleiskaavan laatimisen lähtökohtia. tävän tehokkaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan toteuttaa joukkoliikennetarjonta. Kehityskuvassa todetaan yhdyskuntarakenteen kehittämisestä seuraavaa: Yleiskaavassa on osoitettu kehittämismerkintöjä, joilla turvataan pitkän aika- ”Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Jos yhdys- välin laajenemissuunnat. Kaavamääräyksin on varmistettu, että nykyisten taa- kuntarakennetta on silti laajennettava, on jamien tiivistämis- ja laajenemisvara hyödynnetään ennen uusien alueiden · laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitusti käyttöönottoa. Esimerkiksi Kotkan, Haminan ja Pyhtään Siltakylän kasvu suunnataan ensisijaisesti rakenteen sisään. Kun taajamien tiivistämisvara on hyö- · laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuutta dynnetty, varaudutaan pitkällä aikavälillä myös siihen, että rakenne voi laajen- · laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle.” tua olemassa olevan infrastruktuurin ja joukkoliikenteen länsi-itä-suuntaisen Yleiskaavassa kasvun sijoittamisessa on ensisijaisesti pyritty kehityskuvan lin- kehittämiskäytävän varressa. jausten mukaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentä- Strategisuus näyttäytyy yleiskaavassa myös taajamatoimintojen luokittelussa. miseen. Samalla on pyritty vahvistamaan asutusta, palveluja ja työpaikkoja si- Intensiiviset taajamatoimintojen alueet kytkeytyvät joukkoliikenteen keskei- sältävää, toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta keskustoissa ja seen kehittämiskäytävään, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyistä palvelukeskuksissa. Tavoitteena on ollut edistää ihmisläheisen, taloudellisen, ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Kasvua ohjataan tälle joukkoliikenne- kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä vyöhykkeelle sekä palvelukeskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen lähi- suunnittelemalla maankäyttö tukemaan lähipalveluja, jalankulkua, pyöräilyä ja palveluja tukien. joukkoliikennettä. Elinkeinoelämän osalta lähtökohtana on ollut yleiskaavan joustavuus sekä po- Yleiskaavassa pyritään voimistamaan alueiden erilaisuutta ja niitä ominaispiir- sitiivinen lähestyminen elinkeinoelämän muutoksiin. Avainsanana on ’mah- teitä, joista alueen identiteetti muodostuu. Siten voidaan löytää alueiden ja dollistaminen’. Yleiskaavan pitää kestää aikaa ja mahdollistaa seudun elinkei- kuntien roolit ja profiilit osana kaupunkiseudun monimuotoista kokonaisuutta noelämän kehittyminen erilaiset skenaariot huomioiden. Yleiskaavalla varau- ja strategista kehittämistä. Tavoitteena on, että Kotkan–Haminan seutu muo- dutaan riittävin aluevarauksin seudun kilpailukyvyn lisäämiseen. Lisäksi yleis- dostuu jatkossa omaleimaisista ja sitä kautta eri tavoin vetovoimaisista osa- kaavan tulee tukea toisistaan hyötyvien toimijoiden keskinäisiä synergioita (si- alueista, jotka yhdessä muodostavat loogisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. joitusratkaisut, yrityspuistot, sivutuotteiden hyödyntäminen jne).

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 5 Yleiskaava mahdollistaa sekä nykyisten yritysten toimintaedellytysten kehittymisen että uusien yritysten ja työpaikkojen sijoittumisen seudulle. Ratkaisevia tekijöitä kehityksessä ovat yritys- ja työpaikka-alueiden laajuus (riittävä mitoitus isojenkin yritysten tarpeisiin), monipuolisuus (mahdollisimman vähän rajoitteita eri toimintojen sijoittumiselle ja luonteeltaan erityyppiset alueet) sekä alueellinen sijoittuminen ja suhde muuhun alueidenkäyttöön. Nämä an- tavat mahdollisuuden yritystoiminnan määrälliseen, laadulliseen ja sijainniltaan tarkoituksenmukaiseen kehittymiseen.

Yleiskaavaa lähdettiin laatimaan kokonaissuunnitelmana (kehittämisalus- tana), joka sisälsi valmisteluvaiheessa paljon oikeusvaikutuksettomia merkin- töjä ja suosituksia. Ehdotusvaiheessa merkinnöistä kuitenkin saadun palautteen perusteella eroteltiin juridinen, oikeusvaikutteinen osa kaavaksi. Koko- naissuunnitelma on esitetty selostuksen liitteenä ja siinä on osoitettu mm. yritys- ja työpaikka-alueiden toiminnallinen profilointi. Profilointia voidaan myö- hemmin hyödyntää sekä jatkosuunnittelussa että alueiden markkinoinnissa uusille yrityksille.

Elinkeinostrategiassa ja yleiskaavan linjaratkaisussa esitetyt ja yleiskaavan mahdollistamat huomattavat kasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toteuttamisohjelmassa tuodaan esiin yleiskaavan keskeisimmät muutosalueet ja esitetään muutosta edis- täviä toimenpiteitä sekä vaiheittain toteuttamisen periaatteet.

Keskeinen osa yleiskaavaa ovat yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen kes- kittyvät kaavamääräykset, joissa kuvataan seudun laadulliseen ja sisällölliseen kehittämiseen liittyvät periaatteet. Strateginen sisältö koostuu siis sekä kaava- merkintöjen (kaavakartan) että kaavamääräysten muodostamasta kokonai- suudesta, jota kaavaselostus toteuttamisohjelmineen selittää.

Toteuttamisohjelma on yleiskaavaa täydentävä asiakirja, jonka uudistamisai- kataulu on strategista yleiskaavaa tiuhempi. Toteuttamisohjelmassa tuodaan esiin yleiskaavan keskeisimmät muutosalueet ja esitetään muutosta edistäviä toimenpiteitä sekä vaiheittain toteuttamisen periaatteet.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 6 OSA I: LÄHTÖKOHDAT

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 7 3 Suunnittelualue

Kotkan–Haminan seutu sijaitsee Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson maakunnassa. Seutuun kuuluvat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä Kot- kan ja Haminan kaupungit. Yhtenäinen kaupunkivyöhyke ulottuu Pyhtään Sil- takylästä Kotkan keskustan ja Karhulan kautta Haminaan. Tärkeimpiä keskuksia yhtenäisen kaupunkivyöhykkeen ulkopuolella ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntakeskukset ja ilmettä rikastavat perinteiset maaseutukylät.

Kotkan–Haminan seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkau- punkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seutu on keskeinen osa Pohjoista kasvuvyöhykettä. Seudun imago on vahvasti merihenkinen. Sa- tamatoiminta ja logistiset yhteydet ovat alueen elinkeinoelämän kivijalka. Tu- levaisuudessa seudun elinkeinoelämässä korostuvat vahvemmin myös matkailu, kauppa ja digitaalinen liiketoiminta.

Asukasmäärältään seutu kuuluu Suomen keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoon. Seudun asukasluku on vakiintunut 2000-luvulla noin 90 000 asukkaaseen vuosituhannen vaihtumista edeltäneen väestön vähenemisen jälkeen.

Lähde: Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040. Kuva 1. Suunnittelualue osana Kymenlaakson maakuntaa.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 8 Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa tavoit- 4 Suunnittelun lähtökohdat teissa mainitaan erityisesti kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttämisen tarve. Vakavin huomio tulee kiinnittää kaupunkiseutujen reuna-alueiden yhä hajaan- tuvampaan asutusrakenteeseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- Tähän lukuun on koottu suunnittelua koskevia lähtökohtia, jotka on jäsennelty den mukaan kaupunkiseutujen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti valtakunnallisiin ja maakunnallisiin alueidenkäyttöä koskeviin linjauksiin; seu- eheytymistä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta. Haaste koskee niin asutuksen, dullisiin suunnitelmiin, selvityksiin ja hankkeisiin; kaupunkien omiin tavoittei- palvelujen kuin työpaikkojenkin sijaintiratkaisuja. siin, strategioihin ja yleiskaavoihin sekä paikallisiin lähtökohtiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat kaupunkiseudulla tehtä- Lähtökohdat -luku on ilman painotuksia ja arvotuksia laadittu kooste suunnit- välle strategiselle suunnittelutyölle viralliset vaatimukset ja kansalliset tavoit- telun kannalta merkittävimmiksi katsotuista selvityksistä ja suunnitelmista, teet. joita suunnittelualueelle on ajan saatossa laadittu lukuisa määrä. Ne ovat tark- kuudeltaan ja tyyliltään erilaisia, eritasoisia, eri tarkoituksiin ja eri aikoina teh- Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- tyjä selvityksiä, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia, osin vanhentuneitakin. teet, jotka tulivat voimaan 1.4.2018. Siirtymäsäännöksen mukaisesti tähän Ne kuvaavat kuitenkin kokonaisuutena hyvin yleiskaavan lähtötilannetta. kaavaan sovelletaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 2008.

Perusselvitysaineiston ja muun lähtötietoaineiston merkitys on analysoitu Lähteet: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suunnittelun yhteydessä. Kotkan–Haminan seudun strategisessa yleiskaavassa tarkistamisesta 13.11.2008, Ympäristöministeriö: Tulevaisuuden alueidenkäy- tehty suunnitteluratkaisu lopulta kertoo sen, mikä merkitys eri lähtökohdille töstä päätetään nyt. on annettu ja mikä seudun strategisessa suunnittelussa on nähty olennaiseksi ja tärkeäksi. 4.2 Seudun keskeiset strategiat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kymenlaaksossa ja Kotkan–Haminan seudulla on viime vuosina laadittu useita seudun elinvoiman lisäämiseen tähtääviä strategioita: Valtioneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueiden- käyttötavoitteet (VAT) määrittävät alueidenkäyttöä koskevat linjaukset, jotka · Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 on otettava huomioon kaikkialla Suomessa. · Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017: Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhyk- keeltä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on ny- · Kaakon suunta – Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040 kyistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Tarkistetuissa tavoitteissa on · Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 kiinnitetty erityistä huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liiken- · Kymenlaakson liikennestrategia 2035 nemäärien hillintään. Eheyttämisellä tarkoitetaan sekä yhdyskuntien raken- · Kaakko kasvuun, Kaakon kasvuohjelma vuosille 2013-2017 teellista että ympäristön laadullista eheyttämistä. Eheä yhdyskuntarakenne on · Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019 avain kestävään alueidenkäyttöön, millä tarkoitetaan yhdyskuntien ja elinym- · Kotkan–Haminan seudun seutustrategia 2010–2015 päristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 9 · Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia 2016-2020 (KYMRIS-3): vaikutuspiirissä on odotettavissa kasvua. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä- kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen alueellisien vahvuuksien pohjalta tutki- pohjoissuuntaisen akselin toiminnallinen ja liikenteellinen mus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä · Kotkan – Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategia kehittäminen palvelee elinkeinoelämää ja asukkaita. Kaupunkien läheinen 2011 - 2015 ja sen päivitys 2016 maaseutu pysyy elinvoimaisena, mutta palvelut tukeutuvat enenevässä mää- · Kaakon Rannikon luontomatkailustrategia 2020 rin kaupunkikeskuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2040 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen hyödyntämistä. Aluerakenteen kehityssuunta on ole- · Kotkan–Haminan seudun risteilijäliiketoiminnan strategia 2014 – 2020 massa olevien taajamien sisällä ja välissä. · Kotkan – Haminan seudun uusiutuvan teollisuuden ja logistiikan kehittä- misstrategia 2020 Keskeinen muutoksen välittäjä on E18 tieyhteyden valmistuminen ja rajanyli- · Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020 tyspalveluiden kehittyminen. Itälänsi suuntaisten maantie- ja rautatieliiken- · Kymenlaakson luonnonvarastrategia 2011-2020 neyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Kilpailukykyinen elin- keinoelämä tukeutuu kustannustehokkaisiin tavaraliikenteen yhteyksiin ja kul- 4.2.1 Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 jetustarpeita joustavasti palveleviin logistisiin ketjuihin. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa elinkeinoelämän laaja-alaisillekin toiminnoille toimintamahdolli- Ohjelma sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa mää- suudet olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Toiminnalliset yhteydet tu- ritellyn maakuntasuunnitelman että aluekehityslaissa määritellyn maakunta- kevat TEN-T-verkoston solmukohtia, jotka yhdistävät maakunnan Euroopan ja ohjelman. Aasian markkina-alueisiin.

Maakuntasuunnitelma 2040 Eheä yhdyskuntarakenne antaa hyvät toimintaedellytykset kestävälle liikenne- järjestelmälle ja parantaa maakunnan ekotehokkuutta. Maankäytön keskeis- Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, joka on ten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyi- pohjana sekä maakuntakaavoitukselle että maakuntaohjelmalle. seen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta kestävälle kaupunki- ja taajama- liikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä Aluerakenteen 2040 osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan seuraavaa: liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. Kymenlaakso on kansainvälinen vuorovaikutusalue Helsingin ja Pietarin met- Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkai- ropolialueiden kainalossa. Metropolialueiden kehitys vaikuttaa merkittävästi den luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle Kymenlaakson aluerakenteeseen ja sen kehitykseen. Maakunnan sijainti Itä- ja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alu- meren rannikolla, kehittyvän Baltian talousalueen piirissä, luo pohjan elinkei- eita ovat Kymijoki, Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaak- nojen kehittämiselle. Yhteistyö naapurimaakuntien kanssa tiivistyy. son järvi- ja erämaaympäristöt. Ympäristön hyvä tila luo edellytykset asukkai- Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu nyt ja tulevaisuudessa Kotkan ja Kouvo- den viihtymiselle ja alueen vetovoimaisuudelle. Kymenlaakson viheralueet ja lan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienem- vesistöt muodostavat sini-viherrakenneverkoston, joka luo edellytyksiä luon- mät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Maakuntakeskusten läheisessä non moninaiskäytölle.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 10 Merialue on tärkeä talouden moottori. Merialueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, sinistä kasvua, edistetään sovittamalla yhteen meriliikenne, luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuus Suomenlahden alueella. Rannikko- ja merialueiden välisen vuorovaikutuksen merkitys lisään- tyy.

Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämi- nen. Tiivistyvällä aluerakenteella luodaan mahdollisuudet uusien energiamuotojen tehokkaalle käytölle. Aluerakenteen keskeinen tavoite on myös luoda edellytyksiä kestävälle ja toimivalle biotaloudelle. Metsätalous on Kymenlaak- son biotalouden perusta, mutta myös maatalous, sininen biotalous ja luonto- matkailu ovat merkittäviä biotalouden osa-alueita maakunnassa.

Kuva 2. Kymenlaakson aluerakenne 2040. Lähde: Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018- 2021, Kymenlaakson liitto.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 11 Maakuntaohjelma 2018-2021 Lähde: Kymenlaakson liitto: Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021.

Maakuntaohjelma 2018-2021 (hyväksytty maakuntahallituksessa 4.12.2017) on maakunnan kehittämisasiakirja, jonka johtoajatuksena on vahva elinkeino- poliittinen painotus, niin sanottu kakun kasvattamisen näkökulma. Maakunta- 4.2.2 Kaakon suunta -Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040 ohjelman linjauksilla ohjataan kehittämisrahoituksen käyttöä maakunnassa. Maakuntaohjelma perustaa seuraavan neljän vuoden tavoitteet Kymenlaak- Kehityskuva on Kotkan–Haminan seudun kuntien (Hamina, Kotka, Miehikkälä, son mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin, kuten vahvaan teolliseen Pyhtää ja Virolahti) yhteinen näkemys tulevaisuuden seuturakenteesta, jota perinteeseen ja kulttuuriin. Ohjelmassa sovitetaan yhteen alueen tahtotila alueella kannattaa tavoitella. Kehityskuva hyväksyttiin seudun kunnissa sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehitystavoitteet. vuonna 2012.

Kymenlaakson visio 2040 on: Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas Se korostaa maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen asuin-, harrastus- ja liiketoimintaympäristö. Tavoitteena on hiilineutraali (MALPE) muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Kehityskuvassa sovitaan maakunta 2040. vuoteen 2040 tähtäävät seudun yhdyskuntarakenteen pääperiaatteet, jotka ovat lähtökohta tarkemmalle suunnittelulle. Kehityskuvassa sovitut päämää- Kehittämisen painopisteet: rät ja periaatteet toteutuvat kuntien kaavoitus- ja suunnittelutyön sekä erilais- • Luotettava liiketoimintaympäristö ten kehityshankkeiden kautta. Kehityskuva ohjaa seudun yhteisen yleiskaavan laadintaa. • Laadukas asuin- ja kulttuuriympäristö Kehityskuvan strategiset päälinjaukset • Vetovoimainen osaamis- ja innovaatioympäristö 1) Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tuk- • Toimivat liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä holma–Turku–Helsinki–Kotka–Pietari-kehityskäytävää. Hyödynnetään E18- tien tarjoama tunnettuus ja taloudellinen dynamiikka. Edistetään E18-kehitys- Kehittämisen läpileikkaavat teemat ovat kestävä kehitys ja kansainvälisyys. käytävähankkeen tuloksia ja luodaan maankäytöllisiä edellytyksiä.

Kärkihankkeena Kotka-Kouvola yhteysvälin kehittäminen 2) Seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan palveluja työ- paikkarakenteen hyödyntämiseen siten, että kasvu ohjataan kuntatalouden, Yhteysväli on ensiarvoisen tärkeä niin kansallisten kuin kansainvälisten kuljetusten, sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden sekä matkailutoi- liikenteen, ympäristön ja viihtyvyyden kannalta kestävällä tavalla. mialan kannalta. Tähän sisältyy valtatien 15 rakentaminen keskikaiteelliseksi a. Maankäyttöratkaisut toteutetaan joko nykyisiä joukkoliikennekäytä- ohituskaistatieksi sekä henkilöliikenteen vuorotarjonnan lisääminen Kotka- viä tiivistäen tai uusien alueiden riittävän tehokkaina kokonaisuuksina, Kouvola yhteysvälillä sekä raide- että tieliikenteessä. Kotka-Kouvola-junalii- jotta niille voidaan tuottaa sekä palvelut että joukkoliikennetarjonta. kenteen osalta myös infran kehittäminen on hyvin tärkeä.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 12 b. Eheytetään Karhulan yhdyskuntarakennetta ja kehitetään Karhulaa seudun liikenteen solmukohtana. c. Vahvistetaan kylärakenteen toimintaedellytyksiä erityisesti matkailun ja siihen liittyvien toimintojen osalta.

3) Asuinrakentamisen painopiste on Siltakylä–Kotka–Karhula–Hamina-vyöhyk- keellä. Vyöhykkeen ulkopuoliselle maaseutumaiselle alueelle asettuvat asukkaat ohjataan elinvoimaisiin taajamiin ja kyliin, joissa päivittäiset palvelut ovat saavutettavissa kevytliikenteellä. Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Jos yhdyskuntarakennetta on silti laajennettava, on

a. laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitusti b. laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuutta c. laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle.

4) Työpaikat, palvelut ja kauppa ohjataan siten, että ne tukevat olemassa olevien keskusten kehitystä tai siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa myös kes- tävillä kulkutavoilla (joukko- ja kevytliikenteellä).

a. Vahvistetaan kaupan toimintaedellytyksiä ensisijaisesti olemassa oleviin kaupan keskittymiin. Kuva 3. Kotkan–Haminan seudun kehityskuva b. Hyödynnetään E18-tien mahdollisuuksia siten, että seutu muodostaa eheän kokonaisuuden, ja tien vaikutukset eivät johda yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. 4.2.3 Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 c. Vahvistetaan seudun vetovoimaa ja muuntautumiskykyä osoittamalla Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, monipuolinen työpaikka-alueiden kokonaisuus. Kymenlaakson Liiton, Etelä-Karjalan liiton, Liikenneviraston sekä kuntien yh- d. Selkeytetään alueiden keskinäiset roolit. teinen näkemys ja priorisoitu kannanotto Kaakkois-Suomen liikennejärjestel- 5) Maankäytössä varaudutaan Helsinki–Pietari-radan ja Kotkansaaren itäisen män keskeisistä kehittämistarpeista vuoteen 2035 saakka. Työn tavoitteena oli yhteyden toteutumiseen. erityisesti valtakunnallista tai seudullista merkitystä omaavien kehittämistar- peiden tunnistaminen. Yksittäistä kuntaa koskettavat tai pelkästään paikallista Lähde: Kaakon suunta - Kotkan–Haminan seudun kehityskuva 2040 merkitystä omaavat kehittämistarpeet tuodaan esille alueellisissa liikennejär- jestelmäsuunnitelmissa.

Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmän rungon muodostavat E18-liikennekäy- tävä, Salpausselän liikennekäytävä (valtatiet 6 ja 12 sekä Lahti-Luumäki-Imatra

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 13 rata) ja Kotka-Kouvola yhteysvälillä olevat valtatie 15 ja Kouvola-Kotka/Ha- tarpeita ja maakunnan alueen kuntien vastuulle osoitettuja teemoja. Suunni- mina rataosuus. Tavaraliikenteen kannalta myös valtatien 26 merkittävyys ko- telman haasteena on liikennehallinnon tasolla jo hyväksyttyjen toimintamal- rostuu. Yksittäisiä merkittäviä kohteita ovat HaminaKotka- satama, Kouvolan lien välittäminen kuntatasolle siten, että kunnat aidosti sitoutuvat toimintaan raide- ja maantieliikenteen terminaali sekä raja-asemat ja niille johtavat yhtey- ja yhteisiin tavoitteisiin. Suunnitelma on samalla kannanotto alueen kehittä- det. mistarpeista tilanteessa, jossa liikennepolitiikan sisältö ja keinot ovat uudistu- neet ja uudistumassa merkittävästi edellisen liikennestrategian laatimisajan- Kaakkois-Suomen ja koko Suomen elinkeinoelämän menestys edellyttää kan- kohdan tavoitteisiin nähden. sainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Kilpailukyvyn kehittämisen ja aluekehityksen vahvistamisen kannalta strategian keskeisimmäksi tavoitealu- Strategiassa todetaan maankäytön muutosalueista liikkumisen näkökulmasta eeksi nostettiin elinkeinoelämän tärkeiden kuljetusketjujen ja niihin liittyvien seuraavaa: pääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen. · Kotkan Hovinsaaren ja Karhulan välisen alueen kehittäminen vahvistaisi ole- Strategiassa on tunnistettu priorisoituja kehittämistarpeita, joita Kotkan–Ha- massa olevaa yhdyskuntarakennetta ja kasvattaisi yhteen nykytilanteessa vahvoja minan seudulla ovat Kotka-Kouvola - liikennekäytävä (vt 15 ja rata) sekä raja- Hovinsaaren ja Karhulan kestävän liikkumisen mahdollistavia vyöhykkeitä. Pyöräi- asema ja niille johtavat yhteydet. Yhteysvälikohtaisten kehittämistarpeiden li- lyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten merkittävä parantaminen edellyttää säksi on tunnistettu merkittävimmät yksittäiset palvelutasopuutteet eli ns. lii- moottoritien rinnakkaistieyhteyksien kehittämistä ja Kymijoen haarojen ylittäviä yhteyksiä. Pitemmällä aikavälillä rakennetta voidaan kehittää täydentää Kotkan- kennejärjestelmän pullonkaulakohteet. Nämä ovat liikenneverkon yksittäisiä saari–Tiutinen–Karhula -yhteydellä, joka mahdollistaisi joukkoliikenteen tehok- merkittäviä ongelmakohteita, joissa käyttäjien kokema palvelutaso on nykyisin kaan järjestämisen koko kaupunkivyöhykkeellä. merkittävästi heikompi kuin tavoite nykytilanteessa. Tällaisia Kotka-Haminan · Siltakylän ja Heinlahden tehokas kytkeminen Kotkan keskustarakenteeseen seudulla ovat raideliikenteen osalta Hovinsaaren 1100 metrin raiteet (Kotka), noussee esille, kun E18-moottoritien valmistumisen myötä kysyntä Kotkan länsi- Kotolahden ratapihan puuttuvat raiteet ja puuttuvat turvalaitteet (Kotka) sekä puolella oleville alueille lisääntyy merkittävästi. Kestävän liikkumisen turvaami- tieliikenteen osalta Vt 15 Kotkan sisääntulo (Hyväntuulentie) ja Vt 15 Paimen- nen edellyttää moottoritien rinnakkaisyhteyksien kehittämistä siten, että alueille portin eritasoliittymä (Kotka). voidaan luoda toimivat joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet. · Kotkan Jumalniemen markettialueen kehittäminen on käynnistynyt E18-tien Liikennestrategia ei ota lopullista kantaa tunnistettujen yhteysvälien kehittä- moottoritieksi parantamisen myötä. Alueen seudullinen saavutettavuus perustuu mistoimenpiteisiin vaan, niiden tarkentaminen edellyttää jatkosuunnittelua. nyt ja tulevaisuudessa pääasiassa henkilöautoon. Vieressä sijaitsevan Karhulan Kaakkois-Suomen liikennestrategiatyö kytkeytyi aikataulullisesti maakuntaoh- alueelta asiointi voi tukeutua myös jalankulkuun ja pyöräilyyn mikäli yhteydet voi- jelmien laatimiseen vuorovaikutteisessa prosessissa. daan kehittää houkutteleviksi. Sijainti Kotkan ja Haminan välisellä joukkoliikenne- käytävällä mahdollistaa alueen kytkennän myös joukkoliikenteen tarjonnan piiriin. 4.2.4 Kymenlaakson liikennestrategia 2035 · Haminan Summan risteysalueelle on tulossa erityisesti tilaa vievän kaupan palveluja. Alueen seudullinen saavutettavuus perustuu nyt ja tulevaisuudessa pääasi- Kymenlaakson liikennestrategian uudistaminen käytännössä tarkentaa ja assa henkilöautoon. Saavutettavuus Haminan keskusta-alueelta voi tukeutua konkretisoi vuonna 2014 valmistuneessa Kaakkois-Suomen liikennestrategi- myös jalankulkuun ja pyöräilyyn ja alue voidaan kytkeä myös Kotkan ja Haminan assa tunnistettuja pääväyliin ja seututason yhteyksiin kohdistuvia kehittämis- välisen joukkoliikenteen piiriin. Suunnitellut kaupalliset palvelut ovat kuitenkin pääasiassa henkilöautoiluun tukeutuvia.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 14 · Vaalimaan alue on määritelty maakuntakaavassa rajakaupan suuryksikköalu- · Kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun liikenneturvallisuuden parantaminen; taaja- eeksi. Vaalimaan kaupan kehittämisen pääasiallisena kohderyhmänä ovat venä- mien ajonopeudet, suojatieturvallisuus, jalankulku- ja pyörätieyhteydet ja nii- läiset matkailijat, mutta alueelle suunnitellut palvelut vaikuttavat myös Virolah- den laatu, moporeitit den ja Miehikkälän asukkaiden asiointiin. Vaikutus Kotkan ja Haminan asukkaiden · Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen; Kohtaamisonnettomuudet, asiointiin jää vähäisemmäksi, koska etäisyys kaupunkien keskustapalveluihin ja riskiliittymät, kansainvälisen liikenteen turvallisuus samaan aikaan vireillä olevien Jumalniemen ja Summan alueiden kehittämishank- keisiin on suurempi. Vaalimaan alueen saavutettavuus perustuu henkilöautoon ja Sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille venäläisen matkailijoiden osalta myös bussiliikenteeseen. · HaminaKotka satama ja logistiikkakeskus (käsittää sekä Mussalon että Haminan · Työssäkäyntialueet laajenevat ja limittyvät monitasoisiksi toiminnallisiksi vuoro- satamiin sijoittuvat toiminnot) ovat maakunnan keskeinen, kasvava voimavara. vaikutusalueiksi ja keskuksia yhdistäviksi työssäkäyntivyöhykkeiksi. Ylimaakunnal- Näiden alueiden työmatkaliikkuminen perustuu vahvasti henkilöautonkäyttöön, linen työssäkäynti lisääntyy edelleen. Maakunnan sisäisessä liikenteessä tavoit- koska tehokasta ja kannattavaa joukkoliikennettä on vaikea tuottaa. teena on vahvistaa Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta. · Etelä-Kymenlaakson saavutettavuus vahvistuu E18-tien valmistumisen myötä eri- Strategiset kehittämislinjaukset tyisesti länteen Loviisan, Porvoon ja pääkaupunkiseudun suuntaan. Tämä lisää maankäytön kysyntää Kotkasta Pyhtään suuntaan ja erityisesti Siltakylässä. Liiken- Kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne nejärjestelmän kehittämistavoitteiden kannalta on tärkeää, että kysyntä voidaan ohjata nykyiseen rakenteeseen tukeutuen ja täydentäen Kotka–Siltakylä -vyöhyk- · Kymenlaakson liikennejärjestelmän yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi on ase- keelle, jolloin pitkällä aikavälillä alueen liikennetarpeita voidaan palvella joukko- tettu työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen kestä- liikennettä tehostamalla. villä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta. Kestävän ja vii- · Kotka–Kouvola -yhteysvälin kehittäminen (valtatie 15 ja Kotka–Kouvola -rata) saan liikkumisen edellytys on toimiva yhdyskuntarakenne ja tehokas vaihtoehtoja · Kotka-Kouvola yhteysväli palvelee TEN–T -ydinverkkoon kuuluvien Hamina- tarjoava liikennejärjestelmä. Kotka sataman ja Kouvolan rautatieterminaalin välisiä yhteyksiä. Kotka–Kou- vola -rataosuus kuuluu myös TEN–T -ydinverkkoon. Toimiva perusverkko ja liikennepalvelut · Valtatie 15 Kotkasta Kouvolaan (41 km) on Kymenlaakson tärkein etelä–poh- joissuuntainen yhteys. · Hallitusohjelmassa (27.5.2015) tavoitteena on puun käytön monipuolistaminen ja puuntavaran liikkuvuuden helpottaminen. Nämä linjaukset koskettavat erityisesti Kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetusketjut Kaakkois-Suomea, jossa puukuljetusten runkoreiteillä vt 6:lla, vt 15:sta ja vt 26:lla on useita pullonkaulakohteita. · Kymenlaakson alueella merkittävin kuljetuksia synnyttävä yksittäinen kohde on HaminaKotka -satama, joka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosa- Turvalliset matkat ja kuljetukset tama sekä täyden palvelun logistiikka- ja teollisuuskeskus. HaminaKotka -sataman kilpailukyvyn parantaminen meriteitse itään edellyttää itäsuunnan meriväylän oi- · Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty viisi painopiste- aluetta, jotka alueen liikenneturvallisuustoimijoiden tulisi erityisesti huomioida kaisemista. toiminnassaan. Maankäytön suunnitteluun liittyviä aihepiirejä näistä ovat erityi- · Kouvolan RailRoad-terminaalia ja logistiikka-aluetta ollaan kehittämässä kansain- sesti mm. välisen luokan terminaaliksi, joka yhdessä HaminaKotka sataman kanssa muodostaa Kymenlaaksoon Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen logistisen kokonaisuuden.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 15 · Valtatien 15 kehittäminen: valtatie 15 on Kotka–Kouvola-osuudella liikennemää- Strategian ambitiotaso vuoteen 2025 on kunnianhimoinen: 40 000 työpaikkaa riin nähden kapea, maankäytön liittymiä on tiheässä ja ohitusmahdollisuudet ovat ja 100 000 asukasta. Tämä tarkoittaa n. 8000 uuden työpaikan ja reilun 10 000 huonot. Kiireellisimmät parantamista tarvitsevat kohteet ovat: uuden asukkaan lisäystä nykytilaan. · vt 15 Kotkan sisääntulo (Hyväntuulentie) · vt 15 Paimenportin eritasoliittymä Elinkeinostrategia korostaa seudun kilpailuetuna sijaintia laajenevan pääkau- · vt 15 Keltakankaan eritasoliittymä punkiseudun sekä Pietarin talousalueen välittömässä vaikutuspiirissä. Pelkän · Merituulentien kehittäminen, jossa keskeisimpänä ongelma on satamien raskaan sijainnin varaan tulevaisuuden menestystarinaa ei kuitenkaan rakenneta. Li- liikenteen ja paikallisen ja seudullisen henkilöliikenteen yhteensovittaminen. Tien säksi elinkeinostrategiassa painotetaan uudistumista, jolla tarkoitetaan Kot- nykyinen taso ei vastaa jo nykyisin suuren liikennemäärään ja korkean raskaan kan–Haminan seudulla ennen kaikkea digitalisaation mahdollisuuksien täysi- liikenteen osuuden tarpeita, minkä seurauksena teillä on liikenneturvallisuus- ja mittaista hyödyntämistä niin perinteisesti vahvoilla aloilla kuten logistiikassa toimivuusongelmia. ja teollisuudessa kuin kasvupotentiaalia omaavalla matkailutoimialalla. · Kouvola–Kotka/Hamina-rataosan kehittäminen osana Vainikkala–Kouvola– Kotka/Hamina -transitokuljetusreittiä ja raskaimmin liikennöityjä rataosia. Kiireel- Digitaalisuus lisin kehittämistarve liittyy Venäjän liikenteen 1 100 metrin junapituuden mahdollistamiseen (ns. pullonkaulakohde). Osuudella Kouvola–Vainikkala on jo olemassa Tavoite on luoda Kotkan–Haminan seudulle Suomen modernein oppimisym- hyvät edellytykset ajaa 1 100 m junia, mutta rataosa Kouvolasta Haminaan ja Kot- päristö, joka herättää huomiota maailmalla ja avaa seudun toimijoille mahdol- kaan edelleen kehittämistä 1 100 m junien käyttöön. lisuuksia solmia kumppanuuksia kansainvälisesti merkittävien yritysten, kor- · Valtatien 26 Hamina–Taavetti osuuden parantaminen. Yhteys palvelee erityisesti raskaita kuljetuksia HaminaKotkan satamaan. Tie on geometrialtaan pienipiirtei- keakoulujen ja innovaatioyhteisöjen kanssa. nen ja heikkotasoinen. Kehityksen aivokeskus tulee sijaitsemaan Kotkansaarella Kantasatamassa, johon sijoitetaan myös Xamkin kampus (Kaakkois-Suomen ammattikorkea- 4.2.5 Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019 koulu). Kampus tarjoaa puitteet yrityksille, opiskelijoille, kehittämisorganisaa- tioille ja julkiselle sektorille, joiden yhteisillä kehittämisalustoilla seudun veto- Kotkan–Haminan seudulla on vuonna 2016 päivitetty alueen elinkeinotoimin- voima sekä kilpailukyky kasvavat. Kärkiteemojen joukosta löytyvät mm. pelilli- nan kehittämistä ohjaavaa strategiaa. Elinkeinostrategiaa on työstänyt seudun syys, kyberturvallisuus ja IoT. Seudulle on jo avattu yrityskiihdyttämö, jonka yritys- ja päättäjäjoukko. Seudun kehittämisyhtiö Cursor on vastannut strate- toiminta tullaan linkittämään Xamkin kampukseen. Samalla, kun start up-yri- giatyön etenemisestä ja seudun kuntajohdosta ja yritysten edustajista koos- tysten määrä kasvaa, niille avataan lisää kumppanuuksia ja haetaan lisää kas- tuva yhtiön hallitus toiminut työn ohjaajana. Seutuvaltuusto hyväksyi elinkei- vurahoitusta. Tällä hetkellä pelillisyyteen ja digitaalisuuteen kytkeytyvillä yri- nostrategian kokouksessaan 7.6.2016. tyksillä on etätyöyhteisöjä mm. Kotkansaarella Datariinassa, Sapokassa ja Kar- Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin hulanniemellä. Pyhtäällä ja Haminassa etätyöyhteisöjen avaamista on poh- julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyö- dittu. Tulevaisuudessa seudun etätyöyhteisöt saattavat yhdistyä saman katon hön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Elinkeinostrategiassa alle. määritelty visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja veto- Seudulta puuttuu toistaiseksi uusia vetovoimaisia asumismuotoja nuorille voimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttää pää- osaajille. Yhteisasumisen muodot voisivat olla varteenotettava avaus, jolla töksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. pystyttäisiin houkuttelemaan seudulle uran alkupuolella olevia asiantuntijoita

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 16 perheineen. Tulevaisuudessa tällaisen edelläkävijäyhteisön myötä vajaakäyt- rankuljetusreitti Kotkan ja Haminan satama-alueilta Kouvolan multimodaali- töiset taantuneet alueet voivat elävöityä ja jalostua identiteetiltään vetovoi- terminaaliin. Kehitystyössä on huomioitava maantiekuljetusten turvallisuus, maisiksi ja uniikeiksi kaupungin-/taajamanosiksi (ns. Urbaanit kesannot). smart road –ratkaisut ja ajantasaisen tiedon välittäminen, maantien kunnon seuranta sekä mahdollisen oman kaistan rakentaminen raskaille kuljetuksille. Puistot toimivat osaltaan merkittävinä seudun vetovoiman edistäjinä ja uuden yrittäjyyden dynamoina. Puistot toimivat elämysten tuottajina, liiketoiminta- Uudistuvan teollisuuden kasvuohjelmassa digitaalisuus huomioidaan mm. alustoina, yhteisöjen aktiivisuuden lisääjinä, tapahtumakohteina, kohtaamis- osallisuudella yrityskiihdyttämöön (ks. edellä: Digitaalisuus), verkkokaupan paikkoina ja innovatiivisen voiman uudistajina. mahdollisuuksien kehittämisessä, IoT-teemoissa ja 3D-liiketoiminnan muok- kaamisessa. Kohtaamiset ja liikkuminen ovat keskeisen tärkeitä vaatimuksia nuorten asian- tuntijoiden ryhmälle. Siksi seudun sisäisen julkisen liikenteen palvelujen on ol- Kaakonkulman kivitoimijat keskustelevat parhaillaan yhteistyöstä kiviaineksen tava ajan tasalla ja mahdollistettava tulevat muutokset. Lisäksi Kantasata- kansainvälisen myynnin edistämisessä. Kivellä on ollut historiallista kysyntää masta on löydyttävä toimivat yhteydet pääkaupunkiseudun osaamiskeskuk- mm. Pietarissa, jonne kivestä veistettyjä massiivisia lopputuotteita on pääty- siin. Seudun on myös aktiivisesti pysyttävä mukana yhä laajempien vuorovai- nyt. Tämä seudullinen erikoistumisala on liitetty nyt myös puistojen tuotteis- kutus- ja talousalueiden kehityksessä ja varauduttava sen vaikutuksiin. Ranta- tamiseen. Tätä erikoisalaa voidaan kehittää edelleen tuotteistamalla puistojen rata kytkisi Kotkan–Haminan seudun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuee- toteutuksen malli, käyttämällä siinä hyväksi seudun kivimateriaaleja ja puura- seen ja toisi sen myötä uusia seutuyhteistyön mahdollisuuksia. Hyperloop-rakentamisen osaamista. Seudun viheralueet tulisivat toimimaan uuden koko- dan kaltaiset futuristiset ratkaisut saattavat tulevaisuudessa merkittävästi naisuuden näyteikkunoina. muuttaa etäisyyksien merkitystä liiketoiminnan kansainvälistämisessä ja ulko- mailla työssä käymisessä. Investoinnit

Uudistuva teollisuus ja logistiikka Datakeskuksiin investoidaan maailmalla suuria summia. Tästä syystä Kotkan– Haminan seudun investointiportfoliossa ne on huomioitu erityisen tarkoilla Uudistuvan teollisuuden kasvuohjelmassa suuret odotukset kohdistuvat bio- kohdekuvauksilla (Mussalo, Ahvenkoski, Mäkelänkangas, Korkeakoski). alaan ja teollisiin symbiooseihin. Eräs tällainen on mm. BioA-konsepti, jonka Googlen sijoittuminen Haminaan kehitti seudun osaamista suuren investointi- turvin teollisuuden sivuvirtoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kustannus- hankkeen kotiutuksessa, ja nyt Siemens (Mussalo) jatkaa seudun profiloitu- tehokkaasti. Tehokkaat energiajärjestelmät liittyvät läheisesti teollisiin symbi- mista turvalliseksi, luotettavaksi ja toimivan yritysekosysteemin tarjoavaksi ooseihin. Energiaintensiivinen teollisuus sijoittuu lähelle energialähteitä. datakeskusten sijoituspaikaksi. Google laajenee edelleen, ja se nivoutuu seu- Tämä yhteys näkyy seudulla selvästi mm. datakeskusten sijoittumisessa. Uu- dun muuhun businessympäristöön muun muassa teollisuuden sivuvirtojen sien tuotantolaitosten sijoituspaikat löytyvät hyvien logististen yhteyksien sol- tuottajana (lämpöä kalankasvatukseen). Uusia datakeskuksia voidaan ottaa mukohdista ja esimerkiksi vanhastaan käytössä olevilta teollisuus- ja tuotan- vastaan mm. Karhulan Teollisuuspuistoon – teollinen infra valmiina ja valmista toalueilta, joilla on jo tarvittava infrastruktuuri. tuotantotilaa löytyy ja Suutarin alueelle Kotkan ja Haminan rajalla – datakes- kuksille hyvin soveltuva tontti valmiina. Logistiikan saralla yksi merkittävistä kehittämissuunnista on Kotka-Kouvola- yhteys. Tulevaisuudessa maakunnasta löytyy aktiivisessa käytössä oleva tava-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 17 HaminaKotkan sataman liiketoiminnasta mainittakoon kemian klusteri, ener- Monitoimiareena tuo seudulle pitkään kaivatut puitteet suurille tapahtumille. gia-ala (mm. LNG-terminaali), suuret kokoonpanot (painavien kokonaisuuk- Koska Kantasatama tulee Xamkin sijoittumisen vuoksi olemaan myös digitaali- sien rakentaminen satamassa ja lähetys laivoilla maailmalle), logistiikkainten- suuden ja uudenlaisen oppimisen osaamiskeskus, Kotkansaaren voi odottaa siiviset alat ja internetkauppa (tavaran pakkaus – kontitus – lähetys maail- herättävän merkittävää kansainvälistä aktiivisuutta. malle). Mussalo on profiloitunut konttisatamaksi, Haminaan on keskittynyt kemian teollisuutta, sahatavaraa ja hiiltä (bulkkisatama). Hietasen satamassa on Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumaan odotetaan korkeatasoista kauppakes- autoista tyhjentynyt suuri kenttä, jota on mahdollista käyttää uusiin tarpeisiin kusta ja Zsar Outlet Village –keskittymää. Venäjä ja rajaliikenne ovat tietysti esim. liittyen risteilijäliiketoimintaan. Mussalo soveltuu myös suurten projek- tärkeitä teemoja alueen tulevaisuudelle. Tulevaisuuden mahdollisuuksiin kui- titoimitusten toteuttamiseen, kuten Nord Stream/Wasco-kaasuputkien pin- tenkin uskotaan, ja alueen laajenemismahdollisuudet on varmistettu maaos- noittamiseen. Kyseisen projektin ansiosta Mussalon rooli työssäkäyntipaik- toilla. Venäjän lisäksi metropolialue – erityisesti lentokentän läheisyys – ja Aa- kana kasvaa entisestään. sian matkailu ovat ratkaisevia kysymyksiä. Zsar organisoi kuljetuksia Helsinki- Vantaan lentokentältä Vaalimaalle. E18-moottoritien merkitys seudun kasvuohjelmille on suuri. Moottoriväylä edistää niin ihmisten, tavaroiden kuin pääoman liikkuvuutta. Digitaalisten pal- Vaalimaan kehittymisen mukanaan tuomiin majoitushaasteisiin on tartuttu velujen kehittämisessä E18 näyttäytyy myös älyliikenteen väylänä. Investoin- mm. Hurpun alueella, johon on suunniteltu korkeatasoinen hotelli ja mökki- tien ja osaajien houkuttelussa tartutaan hanakasti E18:n mahdollistamaan no- kylä. Samansuuntaisia suunnitelmia löytyy myös Verssosta, johon aiotaan ra- peaan yhteyteen metropolialueeseen ja Helsinki-Vantaan lentokenttään. Esi- kentaa spa-hotelli, mökkejä ja Marina-alue. merkiksi Hub Logistics sijoittui seudulle pitkälti moottoriväylän ansiosta. Kotkan Katariinan alueelle on myös suunniteltu hotelli, joka linkittyisi saumat- Matkailu tomasti Katariinan Meripuiston palveluihin. Katariina profiloituisi mielenkiin- toisesti sen edelläkävijäyhteisön tarpeisiin, joka toimii keihäänkärkenä seudun Seudun kansainvälistyminen näkyy matkailun investointityössä. Kotkan Kanta- digitaalisuuden ja pelillistämisen kasvuohjelmassa (nuoret asiantuntijat per- sataman Old Port -investointi tuo seudulle monialaisen elämyskeskuksen ja heineen). Tämä ryhmä tarvitsee vapaa-aikaansa urbaaneja tapahtumia, kon- monitoimiareenan, hotellin sekä kytkee seudun osaksi risteilijäliikenteen ver- sertteja, elämyksiä ja kohtaamisia – kaikkia näitä pystytään järjestämään Ka- kostoa. Kantasatama tulee kehittämään myös korkeatasoista kaupunkiasu- tariinassa, Kotkan keskustan välittömässä tuntumassa. mista palveluineen, joihin lukeutuu mm. pienvenesatama. Venäjä on yksi markkinoinnin kohdemaista, mutta risteilijävieraita odotetaan myös muualta Edellä mainitut kohteet saavat tarvitsemaansa tukea seudun luonto- ja hyvin- maailmasta. Yksi yhteistyösopimuksen allekirjoittaneista tahoista on Pietarin vointimatkailun palveluista. Niihin kuuluvat mm. vierassatamat (Kantasatama, matkustajasatama ”Marine Façade”. Risteilijävieraita voidaan ottaa vastaan Klamila, Tervasaari, Keihässalmi), suoalueet (Valkmusan kansallispuisto) ja jo- Kantasataman lisäksi myös Mussalon satamassa, joka voi ottaa vastaan suuria kireitit. Seudulla on runsaasti kalastuskohteita ja testattuja veneilyreittejä. Pal- aluksia, ja Hietasessa. veluinfraa kehitetään parhaillaan, ja lisää toimijoita houkutellaan mukaan ide- oimaan sekä toteuttamaan matkailupalveluja.

Pyhtään Sirius Sport Resortin ympäristöön on muodostumassa mielenkiintoi- nen elämyspalveluiden ekosysteemi. Siriuksen lähimaastoon on suunniteltu

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 18 lentokenttä, joka voisi toteutuessaan palvella ilmailuharrastajia ja laskuvarjo- · Maaseutu ja luonto (vahvistettu 14.12.2010) hyppääjiä. · Energiamaakuntakaava (vahvistettu 10.4.2015) · Kauppa ja merialue (vahvistettu26.11.2014) Kotkan–Haminan seutu on kiinnostanut sekä kotimaisia että ulkomaisia eloku- · Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 15.2.2010) vatuotantoja. Kaakon Elokuvakomissio markkinoi ja myy seudun kohteita erit- täin aktiivisesti ja saa työhönsä AV-kannustirahaa valtiolta. Tulevaisuudessa Maakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristöt, on tarkasteltu kuntakes- tarvitaan yhä useampia studio-lokaatioita. Tällaisia paikkoja voisi löytyä mm. kusten taajamia ja niiden lähialueita. Kymenlaakson maakuntakaavan Maa- Kantasataman monitoimiareenalta, satamien hallitiloista ja Karhulan tyhjistä seutu ja luonto teemoja – kulttuuri- ja luonnonperintöarvoja, luonnonvaroja ja liiketiloista. virkistystä – on käsitelty niiltä osin, kuin ne kohdistuvat Taajamat ja niiden ym- päristöt -vaihekaavan alueelle. Maakuntakaavassa Maaseutu ja luonto käsitel- Kokeilukulttuuri lään ensimmäisen kaavavaiheen ulkopuolelle jäävät Kymenlaakson alueet. En- Seudun oppimisympäristön kehittymisen tueksi on suunniteltu Tulevaisuuden simmäisen kaavavaiheen teemoja käsitellään myös toisessa vaiheessa alueen yliopisto –malli 21UNI, jonka perusajatus lähtee siitä, että oppimiseen ei tar- luonteen mukaisesti. vita seiniä. Toiminta kytkeytyy tiiviisiin etäyhteyksiin maailman huippuyliopis- Energiamaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittäviä tuuli- tojen kanssa. 21UNI-tukikohta voisi sijaita Kantasatamassa. Oppimisympäris- voima-alueita sekä ylimaakunnalliset jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltään töjä kehitetään yhteistyössä seudun yritysten ja opiskelijoiden kanssa. vähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset. Pop Up-konttitori Kotkan Katariinantorilla pilotoi seudullisen Pop Up –yrittä- Kauppa ja merialue -maakuntakaavassa on määritetty seudullisesti merkittä- jyyskonseptin, jolla luodaan turvallinen ympäristö yritysideoiden kokeiluun. vät vähittäiskaupan suuryksikön alarajat ja osoitettu suuryksiköiden sijoittumi- Tori tarjoaa toimiville yrityksille uusia tapoja tavoittaa asiakkaita, edistää seu- nen. Lisäksi kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti mer- dullisten tapahtumien toteutusta, luo seudulle uuden erityisosaamisen alan ja kittävät merialueen suunnittelukokonaisuudet. Vuoden 2010 alusta lähtien tarjoaa uusia markkinointisisältöjä sekä rakentaa seudun sisäistä monialaista Pyhtään kuntaan liitettyä ns. Vastilan mutkan aluetta koskee Itä-Uudenmaan yhteistyötä (Cursor, oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, kaupunkisuunnittelijat maakuntakaava. ym.). Uusia mahdollisia Pop up-kohteita ovat Klamila, Bunkkerimuseo, Terva- saari, Haminan keskusta, Miehikkälä. Kymenlaakson vaihemaakuntakaavoihin liittyy lukuisia tarkistus- ja ajantasais- tamistarpeita. Vaihemaakuntakaavojen tarkistaminen ja ajantasaistaminen on 4.3 Maakuntakaava tarkoituksenmukaista toteuttaa laatimalla Kymenlaakson kokonaismaakunta- kaava. Kymenlaakson maakuntahallitus on 22.2.2016 päättänyt käynnistää Ky- Maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten aluei- menlaakson kokonaismaakuntakaavan 2040 laatimisen. denkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Kymenlaaksossa maakuntakaavat Maakuntakaavan keskeisin sisältö Kotkan–Haminan seudulla on laadittu vaiheittain. Kotkan–Haminan seudulla on voimassa viisi vahvistettua vaihemaakuntakaavaa: Kotkansaari (C), Karhula (C), Haminan keskusta (C) ja Virojoki (c) on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueina. Merkinnällä on osoitettu kes- · Taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 25.8.2008 ja 18.1.2010) kustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueet. Muut

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 19 yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen alueet sekä palveluja ja Vilniemi) sekä rakenteellisia viherväyliä mereltä sisämaahan (Lentokentän työpaikka-alueet on merkitty taajamatoimintojen alueina. Lisäksi Hovinsaaren länsipuoli, Kymijoen ranta-alueet ja Haminan Ruissalon alue). Lähivirkistys- ja Karhulan väliin sijoittuva alue on merkitty maakuntakaavaan kaupunkikehit- aluevarauksilla on metsiä, rantoja, peltoja, urheilupuistoja, golfkenttiä, kunto- tämisen kohdealueena, johon kohdistuu seudullisesti merkittäviä kehittämis- ratoja, puistoalueita, melu- ja näkösuojametsiä, viherkäyttäviä, uima-rantoja tarpeita. Alue muodostaa yhdyskuntarakenteeseen osakeskuksia erottavan sekä pienvenesatamia. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden takia taajamien si- sauman, jonka keskeinen sijainti on jäänyt hyödyntämättä. säisiä lähivirkistysalueita ei ole esitetty maakuntakaavassa.

Taajamien lähivirkistysalueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyt- tötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Kotkan–Haminan seudulla tällaisia ovat mm. Merkjärven alue Ha- minassa, Munapirtti ja Kaunissaari Pyhtäällä sekä Kirkonmaa Kotkassa. Tär- keimmät viheryhteydet jatkuvat suunnittelualueen ulkopuolelle.

Maakuntakaavassa Kotkan Jylppy ja Ristikallio, Haminan Lankamalmi, Lelu ja Summa sekä Virolahden Vaalimaa on osoitettu seudullisesti merkittävinä työ- paikka-alueina (TP). Alueille saadaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttama- tonta teollisuutta ja varastointia, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Seudullisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavia teollisuusalueita ja teollisuuden varastoalueita (T) ovat Kotkan Rajavuoret, Sunila ja Kotkansaari, Haminan Mä- kelänkangas, Summa ja Husula. Taajamien ja niiden lähialueiden ulkopuolelle on osoitettu kaksi teollisuusaluetta: Kumpulan teollisuusalue Pyhtäällä ja Vah- terikonkangas Virolahdella.

Maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueena Kuva 4. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. (kma) Jumalniemen alue Kotkassa ja Summan alue Haminassa. Jumalniemeen Maakuntakaavassa virkistysalueiksi on osoitettu yhdyskunta- ja taajamaraken- saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala 2 2 teen kannalta tärkeitä viheralueita, viherväyliä sekä virkistykseen ja ulkoiluun saa olla enintään 230 000 k-m . Summassa vastaava luku on 120 000 k-m . Vä- tarkoitettuja alueita. Maakuntakaavan mukaan alueen yksityiskohtaisem- hittäiskaupan suuryksiköitä saa sijoittaa myös Sutelaan (km), Jylppyyn (kmt), massa suunnittelussa on turvattava viheralueiden yhtenäisyys, niidenkeskinäi- Keltakallioon (kmt) ja Siltakylään (km). Virolahden Vaalimaa on merkitty maa- nen verkottuminen ja laatu, virkistyskäytön ja suojeluarvojen yhteensovitus kuntakaavassa rajapalveluiden ja kaupan kehittämisen alueena (kma-r), jolle sekä aluekokonaisuuksien saavutettavuus. saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 000 k-m2. Maakuntakaavassa ei ole määritelty kaupan Maakuntakaavassa on osoitettu yhtenäisiä virkistysalueita merenrannoille mitoitusta suurimmille keskustoille Kotkansaarelle, Karhulalle ja Haminalle. Vi- (mm. Pyhtään Heinlahti, Kotkan Mussalo ja Kaarniemi, Haminan Salmi, Summa rojoen mitoitus on 15 000 k-m2.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 20 suon kaatopaikka-alue on osoitettu maakunnallisesti merkittävänä jätteenkä- sittelyalueena (EJ). yhdyskuntateknisen huollon alueena (et1) on osoitettu Mussalon jätevedenkäsittelylaitos ja energianhuoltoalueina (en) Hovinsaaren biovoimalaitos ja Korkeakosken jätteenpolttolaitos. Maakuntakaavaan on merkitty myös maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimaloiden sijoitusalueita.

Maaseutua ja luontoa käsittelevässä maakuntakaavassa on annettu seuraava koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys:

”Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Ky- mijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulva- riskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesis- töjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen.”

Energiamaakuntakaavassa on annettu seuraavat koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset:

”Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan ener- Kuva 5. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Kauppa ja merialue. giaan perustuvien järjestelmien käyttöön.

Merkittävät ja laajat matkailualueet on osoitettu maakuntakaavassa alueva- Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin maakuntakaa- rauksina. Suunnittelualueella tällaisia ovat Mäntyniemi ja Verssonkangas Pyh- vassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai mai- täällä, Hurpun alue Virolahdella ja Rankin matkailualue Kotkassa. Yksittäiset seman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvi- matkailukohteet on osoitettu kohdemerkinnällä. Suurin osa maakuntakaavan tettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja matkailukohteista ja –alueista on toteutunut. Lisäksi maakuntakaavassa on luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. osoitettu matkailun kehittämisalueet Pyhtään länsihaarojen alueelta Kaunis- Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää saareen sekä Kotkansaaren Kantasatamasta Lehmäsaaren, Kirkonmaan ja Ran- tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin. kin ympäristöön. Kehittämisalueilla on luonto- ja kulttuurimatkailuun soveltu- Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti.” via arvoalueita ja niitä tukevia palvelukeskittymiä, venereittejä ja -satamia. Kauppaa ja merialuetta koskevassa maakuntakaavassa on annettu seuraavat Luonnonvarojen kestävän käytön ohjaamiseksi maakuntakaavassa on osoi- koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset: tettu alueita maa-ainesten ottoa (EOm) ja turvetuotantoa (EOt) varten. Hein- ”Alueidenkäytön tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää vaelluskalojen luontaisen lisäänty- misen edellytyksiä Kymijoella.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 21 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on oheisten taulukoiden mukainen, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta.”

Kuva 6. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Maaseutu ja luonto.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 22 seudun tärkeimpien tavoitteiden kannalta, sekä mahdollisia voimassa olevien kaavojen muutostarpeita.

Seuraavassa taulukossa on yleiskaavojen tilanne. Kaavat ovat oikeusvaikutteisia, ellei ohessa muuta todeta.

KUNTA NIMI/ALUE TILANNE/LAINVOIMAISUUS Hamina Keskeisten alueiden yleiskaava 2008 Hamina Vilniemen osayleiskaava Hyväksyntä 2018 Hamina Mäntlahden, Pyötsaaren osayleis- Hyväksyntä 2018 kaavan laajennus ja muutos Hamina Keskeisten alueiden yleiskaavan Luonnosvaihe 2018 muutos Sopenvuoren alueella Hamina Summan Nuottasaari, osayleiskaa- 2015 van muutos Hamina Punakalliontie Lupinlahden rannalla, 2015 osayleiskaavan muutos Hamina Pikku-Vasko, osayleiskaavan muutos 2015 Hamina Lankila, osayleiskaavan muutos 2015 Hamina Tuulivoimaosayleiskaava, Myllykylä Luonnosvaihe 2018 Hamina Tuulivoimaosayleiskaava, Onkamaa Luonnosvaihe 2018 Hamina Haminan länsiosan tuul- Luonnosvaihe 2018 ivoimaosayleiskaava, Mäyränmäki Kuva 7. Ote Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (epävirallinen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmä). Hamina Kaupunkirantojen yleissuunnitelma, Tavoitteet hyväksytty 2017, suun- tavoitteiden täsmentäminen ja nitelman hyväksyntä 2018 suunnitelman tarkistaminen

4.4 Voimassa ja vireillä olevat kuntien kaavat Hamina Järvialueen osayleiskaava 2001 (YM) Hamina Vilniemen osayleiskaava 1997 (YM) 4.4.1 Yleiskaavat ja asemakaavat Hamina Läntisen saariston osayleiskaava 1995 (YM)

Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaiku- Hamina Summa-Neuvoton-Salmi-alueen 1991 (YM) osayleiskaava tuksettomia yleiskaavoja. Strategisessa yleiskaavatyössä tarkastellaan kaavoi- Hamina Summa-Poitsila-alueen 1990 (YM) tettujen alueiden osalta kaavojen ajantasaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta osayleiskaava

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 23 Hamina Keskisen ja itäisen saariston osayleis- 1986 (YM) Pyhtää Kymijoen länsihaarojen ranta-aluei- 1998 (YM) kaava den osayleiskaava Pyhtää Rannikon ja saariston osayleiskaava 1999 (YM) Kotka Koko kaupungin kattava yleiskaava 1986 (oikeusvaikutukseton osa) 1988 (YM hyväksyi saaristo-osan) Pyhtää Hevossaaren osayleiskaava 2001 Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaava 2008 Kotka Yleiskaavan saaristo-osan muutos 1992, 1995 (YM) Pyhtää Kirkonkylän osayleiskaava 2008 Kotka Haapasaaren osayleiskaava 1995, 1998 (YM) Pyhtää Keskustaajaman osayleiskaava 2014 Kotka Kotkansaaren osayleiskaava 1996 (oikeusvaikutukseton) Kotka Kaukola-Pihkoon osayleiskaava 1986 (oikeusvaikutukseton) Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaavan 2015 Kotka Kaukola-Pihkoon osayleiskaavan 1990 (oikeusvaikutukseton) muutos/Volttila osan muutos Kotka Mussalon osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Pyhtää Ahvenkosken osayleiskaavan 2015 muutos/Kartanonportti Kotka Karhulan osayleiskaava 1988 (oikeusvaikutukseton) Pyhtää Tuulivoimaosayleiskaavat: Musta- Kumottu 2017 (HaO) Kotka Otsola-Itärannan osayleiskaava 1994 (oikeusvaikutukseton) korpi, Heinsuo ja Purola Kotka Tiutisen osayleiskaava 1989 (oikeusvaikutukseton) Pyhtää Verssonkankaan osayleiskaava Ehdotusvaihe 2018 Kotka Räskin osayleiskaava 2011 Kotka Kymijoen eteläosan osayleiskaava 2013 Kotka Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 2015 Virolahti Klamilan yleiskaava 2007 Kotka Kotkan itäinen osayleiskaava, Luonnosvaihe 2018 Virolahti Klamilan osayleiskaava 2013 Mäyränmäki (koulu ja päiväkoti muutos) Kotka Kotkan keskustan osayleiskaava Luonnosvaihe 2018 Virolahti Merenrantaosayleiskaava 1998 (kunta), 2000 Kotka Rankin osayleiskaava Ehdotusvaihe 2018 (ympäristökeskus) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 1999 (kunta), 2001 (ympäristökeskus) Miehikkälä Kirkonkylän yleiskaava 2001 (ei oikeusvaikutteinen) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 2008 (muutos, 1-vaihe, rekkaparkki) Miehikkälä Rantaosayleiskaava 2001 Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava 2011 Miehikkälä Rantaosayleiskaavan muutos 2008 (muutos, 2-vaihe, Vaalimaa-Vaahte- Miehikkälä Muurikkalan eteläisten osien 2012 rikko) osayleiskaava Miehikkälä Savan-Valkjärven 2014 rantaosayleiskaava Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan 2015 Miehikkälä Muurikkalan pohjoisosan yleiskaava 2016 muutos (kortteli 200-203, Vaalimaa) Virolahti Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan 2015 Pyhtää Heinlahden osayleiskaava 2014 muutos ja laajennus Pyhtää Kaunissaaren osayleiskaava 1991 (YM)

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 24 Alueella on voimassa lukuisia asemakaavoja.

Kuva 8. Suunnittelutilanne (2015).

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 25 Kotkan–Haminan seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkau- punkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seutu on keskeinen 4.5 Suunnittelualueen yleiskuvaus osa Tukholma–Turku–Helsinki–Kotka–Pietari-kehityskäytävää. Seudun imago on vahvasti merihenkinen. Satamatoiminta ja logistiset yhteydet ovat perin- Seudun aluerakenteellista asemaa ja nykytilaa on kuvattu vaihemaakuntakaa- teisesti olleet alueen elinkeinoelämän kivijalka. voissa, kehityskuvassa, maakuntaohjelmassa sekä erilaisissa selvityksissä ja Kymenlaakson liikennestrategian 2035 mukaan Etelä-Kymenlaaksossa taaja- strategioissa, joihin ohessa esitetty suunnittelualueen yleiskuvaus perustuu. missa asuvan väestön osuus on erittäin suuri (90 %), kylissä asuu noin 5 %, pienissä kylissä vajaa 1 % ja haja-asutuksen piirissä vajaa 5 % väestöstä. Työ- 4.5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne paikat sijaitsevat taajamissa (95 %) ja käytännössä suurimmissa keskustoissa Kotkassa ja Haminassa. Kyliin sijoittuu 3 %, pieniin kyliin vain muutamia työ- Kymenlaakso on kasvanut Kymijokivarteen pohjois-eteläsuuntaisesti. Akselin paikkoja ja haja-asutuksen piirissä on vajaa 2 % työpaikoista. päihin on muodostunut painopisteet huomattavien liikenteellisten solmukoh- tien ympärille. Pohjois-Kymenlaakson rakenteen ja toiminnan pistemäisen yti- Strategiassa todetaan edelleen, että Kymenlaakson yhdyskuntarakenne on ko- men muodostaa Kouvolan ja Kuusankosken, Valkealan ja Elimäen Korian muo- konaisuutena ollut hajaantuva. Ydintaajamien väestömäärä on vähentynyt ja dostama yhtenäinen taajamarakenne. Etelä-Kymenlaaksossa E18-tien helmi- muulla väestön määrä on lisääntynyt. Uutta asutusta on rakennettu taajamien nauhamainen rakenne tiivistyy satamapaikkakuntien ympärillä. Pyhtään Silta- laidoille kauemmas työpaikoista ja palveluista. Samaan aikaan lähipalvelut kylä on kasvamassa kiinni Kotkaan lännestä, Haminan taajama-alueet kurotta- ovat vähentyneet kun työpaikat ja uudet palvelut sijoittuvat päätieverkon oh- vat Kotkaan idästä. Äärimmäisinä nauhaan liittyvät Pyhtään kirkonkylä län- jaamana hyvin henkilöautolla saavutettaviin paikkoihin. Matkojen pituuksien nessä ja idässä kuntapari Virolahti-Miehikkälä. kasvaessa jalankulun ja pyöräilyn edellytykset heikkenevät nopeasti. Uuden maankäytön ohjaaminen tehokkaan joukkoliikenteen ulottuviin ei aina ole on- Kymenlaakso on Suomen tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistu- nistunut, jolloin uusien alueiden joukkoliikenteen tarjonta ja matka-ajat eivät nut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan lä- pysty kilpailemaan henkilöautoliikenteen kanssa. Yhdyskuntarakenteen ja lii- heisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta maakun- kennejärjestelmän kehitysten välille on syntynyt negatiivinen kierre. nassa on säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois-Kymenlaakson järvi- luonto, Kymijoki, Etelä-Kymenlaakson suot, merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvaavat maakunnan monipuolisuutta ja ympä- 4.5.2 Keskusverkko ristön rikkautta. Kymenlaakson palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Kymenlaakson kes- Etelä-Kymenlaaksoon eli Kotkan–Haminan seutuun kuuluvat Pyhtään, Viro- kusverkko jäsentyy seuraavasti (lihavoituna Kotkan–Haminan seudun keskuk- lahden ja Miehikkälän kunnat sekä Kotkan ja Haminan kaupungit. Yhtenäinen set): kaupunkivyöhyke ulottuu Pyhtään Siltakylästä Kotkan keskustan ja Karhulan · kautta Haminaan. Tärkeimpiä keskuksia yhtenäisen kaupunkivyöhykkeen ulko- Kaupunkiseutukeskus: Kotka, Kouvola, Hamina puolella ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntakeskukset ja ilmettä ri- · Suuri kuntatason palvelukeskittymä: Kausala, Kuusankoski, Myllykoski, In- kastavat perinteiset maaseutukylät. keroinen, Karhula

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 26 · Pieni kuntatason palvelukeskittymä: Jaalan kirkonkylä, Voikkaa, Valkealan Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti (sekä yleiskaavan suunnittelualueen ulkopuo- kirkonkylä, Elimäen kirkonkylä, Koria, Siltakylä, Sutela, Miehikkälän lella sijaitsevat Elimäki, Jaala ja Valkeala) voidaan katsoa kuuluviksi maaseutu- kirkonkylä, Virojoki keskusten luokkaan. Osalla niistä on selkeä kuntakeskus johon palvelut ja taa- · Pieni kylä- tai asuinaluekeskus: Vuolenkoski, Selänpää, Vuohijärvi, Kää- jama-asuminen tiivistyvät muun asumisen muodostuessa maaseudun haja- pälä, Tuohikotti, Utti, Kaipiainen, Sippolan kirkonkylä, Liikkala, Hirvikoski, asutuksesta. Elimäellä, Pyhtäällä ja Valkealalla asuintaajamia on suuntautunut Pyhtään kirkonkylä, Purola, Ylänummi-Tavastila, Neuvoton, Metsäkylä, maakuntakeskusten kylkeen niiden palveluihin tukeutuen. Pyhältö, Klamila, Suur-Miehikkälä, Muurikkala Etelä-Kymenlaakson keskukset on Kaakon suunta -Kotkan–Haminan seudun kehityskuvan 2040 mukaan jäsennetty seuraavasti: kaupunkikeskustoja ovat Kotka ja Hamina. Karhula on kokoluokaltaan Haminaa vastaava seutukeskus. Siltakylä, Virojoki ja Miehikkälä ovat kuntakeskuksia. Pyhtään kirkonkylä on kehityskuvan mukaan kokoluokaltaan Siltakylään verrattavissa oleva keskus. Ky- läkeskuksia ovat Hirvikoski, Purola, Tavastila, Metsäkylä, Kannusjärvi, Pyhältö, Klamila, Suur-Miehikkälä ja Muurikkala.

Kuva 9. Etelä-Kymenlaakson keskusverkko palvelujen perusteella. Lähde SYKE 2013. (Vaihe- maakuntakaavan Kauppa ja Meri taustaselvitys.)

Maakuntakaavan (Taajamat ja niiden ympäristöt 2006) mukaan Kymenlaakson maakuntakeskuksia ovat Kotka ja Kouvola, jotka pystyvät tarjoamaan katta- vasti palveluja koko maakunnan kysyntään.

Hamina ja Kuusankoski (sekä yleiskaavan suunnittelualueen ulkopuolella sijaitseva Anjalankoski) ovat keskuksia, jotka pystyvät hyvin tarjoamaan kaupunki- laisille peruspalvelut ja joiden erikoispalvelujen tarjonnassa tukeudutaan osittain maakuntakeskuksiin. Keskuksilla on selkeät toisistaan poikkeavat luon- teensa, jotka perustuvat kaupunkien sijainteihin ja sijainnin mahdollistamien Kuva 10. Etelä-Kymenlaakson keskukset jäsenneltyinä Kaakon suunta - Kotkan–Haminan seu- elinkeinojen historiaan. dun kehityskuvan 2040 mukaan.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 27 4.5.3 Väestö Yleiskaavan laatimisen aikana valmistui uusi väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 kokonaismaakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman laatimista varten. Tuo- Asukasmäärältään Kotkan–Haminan seutu ja Kouvolan seutu kuuluvat Suo- rein väestösuunnite on realistinen, mutta kokonaisnettomuuttoon kohdistu- men keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoon. vat arviot ovat selkeästi tavoitteellisia verrattuna nykytilaan ja menneeseen kehitykseen. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä Kymenlaaksossa pie- Kymenlaakson väestönkehityksen kulminaatiopisteet liittyvät lähihistorian yh- nenisi vuosina 2016–2040 4 200 asukkaalla. Väestösuunnitteen mukainen vä- teiskunnallisiin virstanpylväisiin. Paperi- ja massateollisuuden kasvun aika on estömäärä vuonna 2040 olisi täten noin 173 300 asukasta (Iitti vielä mukana ollut myös Kymenlaakson väestönkehityksen voimakkainta kautta. Vuodesta luvuissa). 1973 lähtien väkimäärä on vähentynyt (Kymenlaakson maakuntakaava (2006), Taajamat ja niiden ympäristöt). Väestömäärän arvioidaan vähenevän molemmilla seuduilla, mutta selkeästi voimakkaammin Kouvolassa (-3 700 asukasta / -4,3 %) kuin Kotkan–Haminan Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään lähes 182 000. Tästä Kotkan-Haminan seudulla (-100 asukasta/-0,1 %). seudulla asuu noin 88 000 ja Kouvolan seudulla 95 000. Väestö on ollut hitaassa laskussa alueella. Laskun odotetaan kuitenkin taittuvan. Maakunta- Väestösuunnitteen mukainen asukasluku on vuonna 2040 hieman korkeampi suunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestö vuonna 2030 kuin mitä Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi (167 200). on 197 500 asukasta. Maakuntakaavan lähtökohdaksi on tehty seutukunnittai- nen jako nykyisen asukasluvun perusteella. Kymenlaakson väestötavoitteen mukaan on tehty kunnittaiset väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennus- teen kuntakohtaiselta pohjalta. Vuonna 2030 Kotkan-Haminan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä 94 000. Kouvolan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä 103 000.

Kuva 11. Kymenlaakson väestö 2005–2011 ja väestösuunnite 2015–2030. Uusi väestö- ja työ- paikkasuunnite on valmisteilla kokonaismaakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman laatimista varten. Kuva 12. Kymenlaakson tuorein väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 kokonaismaakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman laatimista varten.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 28 Muut väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelu- keskittymät

· Aittakorpi Pientaloaluetta, Aittakorven koulu 1-5 lk, mm. keilahalli, squash-halli, seurakuntatalo, päiväkoti. · Helilä Entisen Karhulan kauppalan keskusta, Kotkan merkittävä keskus, Kymin kirkko ja hautausmaa, Helilän koulu, kerrostaloalueita, kaupungin vanhinta väestöä, seuratalo Sampo. · Hirssaari Kehittyvä, pääosin pientalovaltainen asuntoalue, myös kerrostaloja, kauppa ja päiväkoti (asuntomessut 2002). · Hovinsaari Keskustan pohjoispuolinen asuntoalue, Hietasen saari on nykyisin satama- ja teollisuusaluetta, Kymenlaakson keskussairaala, Hovinsaaren koulu ja Hovinsaaren sellu- tehtaan konttorirakennus. Hovinsaaressa sijaitsi ennen Hovinsaaren paperitehdas ja sellutehdas. Hovinsaari on nykyisellään pääosin asuin- ja pienteollisuusaluetta. Mahdollisella kävelyn ja pyöräilyn yhteydellä liitettävissä osaksi Kotkan keskustaa. · Hovila-Kalliokoski Hovila omakotitaloaluetta, joitakin kerros- ja rivitaloja, kauppa. Kallio- koski pääosin omakotitaloaluetta, Kyminkartanon päiväkoti ja alakoulu ja sen läheisyy- dessä kerrostaloalue, Äijänvuoren kuntoranta, Tampsan monttu – uimapaikka ja tanssilava. · Karhuvuori Tyypillinen 1960–1970-lukujen lähiö, myöhempää täydentämisrakentamista, Karhuvuoren urheilutalo, Karhuvuoren koulu 6-9 lk, päiväkoti, kirjasto, terveysasema, Kar- huvuorikoti. Kuva 13. Kotkan–Haminan seudun väestö YKR-aineiston perusteella (2014). · Kaukola-Pihkoo Pääosin omakotitaloaluetta; Pihkoon koulu ja päiväkoti. · Korkeakoski Entisen Kymin kunnan keskeisimpiä kyliä, pientalovaltaista asutusta, Korkea- kosken koulu, VPK, Korkeakosken kartonkitehdas, kalastusmatkailuun liittyviä palveluita ja 4.5.4 Asuminen ja palvelut kalaporras, ravintolatoimintaa. · Metsola Pääosin pientaloaluetta, mm. Metsolan koulu 1-6 lk (lakkautetaan 2016 men- Kotka nessä), Langinkosken koulu 7-9 lk, uusi Langinkosken koulu 1-9 lk, Kotka Svenska Samskola, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotkan Höyrypanimo, joka toimii koulutuskeskuk- Keskusta-asumisen alueet sena, Langinkosken kirkko ja keisarillinen kalastusmaja, arboretum, siirtolapuutarha-alueita, uimaranta, ortodoksinen hautausmaa. Metsolan urheilukenttä Jylpyn puolella. · Kotkansaari (Kotkan keskusta) Entisen Ruotsinsalmen linnoituskaupungista alkunsa saa- · Mussalo, Takakylä, Etukylä, HaminaKotkan satama ja sen pääkonttori, väestöstä suurin osa nut Kotkan kaupunkimaisesti rakennettu keskusta, jolle on ominaista kerroksellinen kau- asuu Etukylän kaupunginosassa, joka on omakoti- ja rivitaloaluetta. Etukylässä sijaitsevat punkimainen arkkitehtuuri. Kotkansaari on kaupungin hallinnollinen keskusta, jossa palve- Mussalon koulu (yleisopetus luokat 1–6 sekä erityisopetus luokat E1–9) ja Kymenlaakson lut ja erikoistavarakauppa ovat keskittyneet torin ympärille ja kahden kaupungin läpi kul- ammattikorkeakoulun toimitiloja. Takakylässä sijaitsevat Mussalon golfkenttä ja Santalah- kevan pääkadun varteen. Suuri osa Kotkansaaren rannoista on ollut sataman ja teollisuuden uimaranta, jonka yhteydessä on leirintäalue ja lomakylä, luontopolkuja ja hautausmaa. den käytössä. Kantasataman alueelle on suunniteltu mittava kaupallinen hanke, mikä tar- · Otsola Omakotivaltaista asutusta, Otsolan päiväkoti ja koulu 1-5 lk, Kumparepuisto. koittaa keskustarakenteen laajentamista meren ääreen. · Rauhala Pääosin omakotitaloaluetta, Rauhalan koulu 1-6 lk, Ilona Areena (Kotkan jäähalli), · Karhula Kotkan merkittävä keskus, mm. tori, jonka ympärillä liiketoimintaa, linja-auto- Opintokeskus Karhu, kauppa. asema alueellisen ja paikallisen bussiliikenteen keskus, Karhulan historiallinen teollisuus- · Ruonala Pääosin omakotitaloaluetta, Ruonalan koulu 1–5 lk ja Ruonalan urheiluhalli ja ten- ympäristö ja siihen liittyvä asuinalue, uimahalli, yleisurheilukenttä, koulu ja kirjasto, Karhu- nishalli, pienimuotoista erikoistavarakauppaa. lan sairaala ja terveyskeskus.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 29 · Sunila-Popinniemi Karhulan–Sunilan yksityinen rautatie rakennettiin vuonna 1937 Kymin · Jumalniemi Sijainti E18-moottoritien varrella, Huumanhaaran ja Korkeakosken haaran vä- rautatieasemalta Sunilaan (edelleen käytössä)ja edelleen Hallan saareen (poistettu käy- lissä oleva niemi, maakunnallisesti merkittävä tilaa vaativan kaupan kauppapaikka, Ahl- töstä). Alvar Aallon suunnittelema Sunila Oy:n sulfaattisellutehdas aloitti toimintansa ström Oy:n Kuitulasitehdas, ranta-alueilla merkittäviä luontoarvoja, Korkeakosken haaran vuonna 1938. Tehdas rakennettiin Pyötisen saareen, joka pengerrettiin mantereeseen rannat liittyvät Kotkan puuteollisuushistoriaan. kiinni. Tehtaan ympäristöön rakennettiin laaja asuntoalue, jossa on pääosin 2–4-kerroksi- · Keltakallio Maakunnallisesti merkittävä autokaupan keskus, pienteollisuusalue. sia kerrostaloja, mutta alueeseen kuuluu myös muutamia rivitaloja ja tehtaanjohtajan · Sutela Kaupan suuryksikköalue (Prisma, kaavoitettu lisää liiketilaa), vanhaa omakotitalo- asunto. Popinniemessä vanha omakotitaloalue, Hakalan koulu 1-6 lk, Sunilan seurakunta- aluetta (Petäjäsuon ja Katajasuon asuinalueet), osin maaseutumaista, Katajasuon ratsas- talo, Hallan sahan entinen työläiskylä Perävarppi, joka on purettu, mutta alueen kaavoitta- tuskeskus, seuratalo Tapiola, Hakamäen pienteollisuusalue. mista asumiseen suunnitellaan. Kylät Asutuskeskittymät · Huruksela Kotkan pohjoisin kyläalue ja -maisema, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaa- · Eskola 1970-luvun kerros- ja rivitaloalue, osin maaseutumaista, vanhaa omakotitaloalu- seen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maatalouden lisäksi alueella on matkailuun liit- etta, Eskolan palvelutalo, tukeutuu Karhulan palveluihin. tyvää yritystoimintaa, Hurukselan myllymuseo, Hurukselan urheilukenttä ja kuntorata. · Itäranta Omakotitaloalue, rintamamiestaloja, pienvenesatama. · Juurikorpi alkuaan teollisuushistoriaan syntynyt kyläalue radan varressa, Juurikorven sei- · Katariina Kotkansaarella ydinkeskustan eteläpuolella, puutalovoittoista omakoti- ja parita- sake. loaluetta, Arto Tolsa -areena, Uimala Katariina ja Puistolan urheilukenttä. Etelä-Kymenlaak- · Kaarniemi Meren rannalla sijaitseva perinteinen kyläalue, Kotka – Kymin seurakunnan leiri- son ammattiopiston Katariinan kampus, Kotkan merivartioasema, Ruotsinsalmen merilin- ja kurssikeskus, kaupungin leirikeskus, konepaja. noituksen päälinnoituksen Fort Katarinan rauniot. Pitkään teollisuusalueena ollut Katarii- · Kurittula – Jäppilä - Pernoo vanhaa Kymijoen rantaviljelysaluetta, kyläalue muodostunut nan lounaiskärki on rakennettu puistoksi sen jälkeen, kun öljysatama siirrettiin Mussaloon. Pernoontien varteen, uusi asutus laajentunut länteen päin ja liittyy etelässä kaupunkimai- Puiston viereinen teollisuusalue on Kotkansaaren merkittävin asuinalueen laajennusalue. seen rakenteeseen, vuokramökkejä. · Kierikkala Kymin pitäjän merkittävä käsityöläiskylä, omakotitaloalue. · Laajakoski Kymijoen itäpuoleinen kyläalue, Laajakosken urheilukenttä, kuntorata ja ampu- · Koivula Pientaloalue, Kyminkartano, Parikan kappeli ja hautausmaa, Koivulan golfkenttä, marata, Laajakosken entiseen sairaalan tiloissa toimii vastaanottokeskus, Laajakosken hau- kalastusmatkailupisteitä, Munkkisaaren tsasouna, kauppapuutarhoja. Tukeutuu Kyminkar- tausmaa. tanon koulupalveluihin Kalliokoskella. · Saksala Kyläaluetta, rakennuskanta pääasiassa omakotitaloja, pieneltä osin asemakaavoi- · Korela Pääosin omakotitaloaluetta, Korelan ryhmäpuutarha, vanha hautausmaa. Myös tettu, Saksalan ratsastustallit. jonkin verran tilaa vaativaa kauppaa. · Ylänummi–Tavastila vanhaa kyläasutusta, muodostaa merkittävän kulttuurimaisemakoko- · Kyminlinna Linnoitus odottaa uutta käyttöä, Kyminlinnan asutus vähäistä. naisuuden, Tavastilan koulu 1 – 6 lk sekä päiväkoti ja esiopetus, Tavastilan seisake. · Lankila Pääasiassa omakotitaloaluetta. Tukeutuu palveluissa Aittakorpeen, Sutelaan ja Metsolaan. Hamina · Ristinkallio Omakotitaloalue, joitakin rivi- ja kerrostaloja, pienteollisuusalue. · Suulisniemi Pääosin omakotitaloaluetta, myös rivi- ja kerrostaloja, uimaranta, pienvene- Keskusta-asumisen alueet satama, Metsäkulman kappeli ja hautausmaa. · Tiutinen Saari, joka pengerretty kiinni Hallan saareen, omakotitaloaluetta, Tiutisen koulu · Haminan keskusta Historiallinen linnoituskaupunki, kaupunkikeskustatason palvelut, Ter- 1-6 lk, joka on lopetettu, Tiutinen on Kotkan saaristo-osaa, Ruotsinsalmen merilinnoituk- vasaaren merellinen keskustan laajenemisalue. seen kuuluvia linnoitusrakennelmia, saaren rakennuskanta tuhoutui pahoin jatkosodan pommituksissa. (Hallassa ollut sellutehdas ja saha. Ei asutusta. Saaren omistaa nykyisin UPM. Hallan satama on osa HaminaKotka-satamaa.) Muut väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelu- Keskustan ulkopuoliset palvelukeskittymät keskittymät

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 30 · Husula Tunnetaan myös kylänä, pääosin omakotitaloaluetta, osin maaseutumaista, päivä- koti, hautausmaa, keskuksena: 1960-70-luvun kerrostalot, päivittäistavarakauppa, Husulan koulu. Kylät · Neuvoton Pientaloalue, tunnetaan myös kylänä, alakoulu, esikoulu, hoivakoti, päivittäista- varakauppa, teollisuusalue, jossa mm. mekaanista puunjalostusteollisuutta, uusiutuvan · Ihamaa Vt 26 varrella, metsästysmaja energian tuotantoa. · Kannusjärvi/Kitula Tiiviisti yhdessä toimivat kaksi kyläkuntaa, Kannusjärvellä koulu ja päi- · Poitsila, etelä Sodan jälkeen ja pääosin 1970-luvulla rakennettu pientalo- ja kerrostaloalue, väkoti. Haminan seurakunnalla on Kannusjärvellä kaksi leirikeskusta, Markkula ja Vehka- koulu, esikoulu, hyvät palvelut (Itäväylä). rinne, liikunta- ja retkeilyreittejä. · Poitsila, pohjoinen ja Ruissalo Vanha kylä, jota kehitetty voimakkaasti 1970-luvulta läh- · Lankila Vehkajoen laaksossa, kallioisten mäkien suojaama Haminan pohjoinen pikkukylä tien, pääosin pientaloaluetta, myös kerrostaloalue, taajama, jossa hyvät palvelut mm. kir- · Lelu Kylä Haminan itäpuolella, kyläyhdistys jasto, Vehkalahden koulu 1-9 lk, 2 päiväkotia, esikoulu, uima-, liikunta- ja jäähalli, urheilu- · Metsäkylä Nykyisinkin yksi Haminan suurimpia maaseutukyliä. Metsien reunustamaa kylää keskus ja ulkoilumaastot. halkoo Summanjoki, jonka reunoille maanviljelys on alkujaan kehittynyt. Koulu, maatila- · Tallinmäki/ Ruukki/ Ruotsinkylä Pääosin sodan jälkeen aina 2000 -luvulle rakentunutta matkailua. pientaloasutusta, päivittäistavarakauppa, ulkoilureittejä. · Myllykylä Kylää halkoo Vehkajoki. Rautakauppa, hautausmaat, Myllyn alue. · Uusi-Summa/Summa Laaja pientaloalue, Uuden-Summan koulu, palveluasumista, päivit- · Mäntlahden, Pyötsaaren ja Rakilan rannikkokylät Haminan itäisin kyläryhmä, Mäntlahti- täistavarakauppa, pienteollisuusalue, datakeskus. Pyötsaaressa asutusta jo 1300-1400-luvulta, saaristoliikennettä, aktiivisia asukasyhdistyk- siä Asutuskeskittymät · Onkamaa Haminan itäinen sisämaan kylä · Paijärvi Vehkajoen varrella, Myllärinkoski, talonpoikaiskylä 1400-luvulta, kylätupa · Alakaupunki Keskustan itäpuolinen asuntoalue, Alakaupungin yhtenäiskoulu, Haminan lu- · Pampyöli/ Sivatti/ Kolsila/ Töytäri Kirkkojärven helminauha-kylät, 1500-luvulta asti asute- kio ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Haminan kampus, päivittäistavarakauppa. tussa Sivatin ja Kolsilan rajalla sijaitsee Kirkkojärven koulu, Lelunjoki laskee Naturaan kuu- · Hevoshaka Pientalo- ja kerrostaloasutusta, pienteollisuuskeskittymä, erityisryhmien palve- luvaan linnustovesistöön Kirkkojärveen, luontopolku, Haminan Matkakoti lukeskus ja palveluasumista. · Pyhältö Kylässä kauppa, koulu, päiväkoti, ravintola, aktiivinen kyläyhdistys. · Hillo asemakaavoitettu pientaloalue sataman vieressä. · Reitkalli Vehkalahden pitäjän vanhimpia kyliä, hevostiloja ja maatalousaluetta, kylää hal- · Pappilansaaret Arvostettu merellinen pientaloalue (Etusaari ja Takasaari). koo Summanjoki, laajat peltoalueet ja kulttuurimaisema, laskettelukeskus. · Pitäjänsaari Pientaloaluetta, idyllinen tiivis, vanha, merellinen kylämiljöö, vanhimmat ra- · Salmi Haminan läntisin rannikkokylä. kennukset 1700-luvulta, Krimin sodan aikana rakennettuja linnoitteita, valtakunnallisesti · Tammio ja Kuorsalo Perinteisiä saariston kalastajakyliä, nykyään pääosin loma-asutusta arvokas kulttuurimaisema. · Turkia ja Salo-Turkia Turkialla Heinälammen luontopolku, metsälampia, maanviljelyä ja · Salmenkylä Vanha pientaloalue, tunnetaan myös kylänä, kuljetuspainotteinen pienteolli- metsänhoitoa, uimaranta ja leirintäalue suusalue, kirjoitetun historian mukaan Haminan vanhin asuinpaikka. · Vanha Summa koostuu useammasta kyläalueesta (mm. Sakki, Suortti ja Seppälä), rannik- · Saviniemi Pientaloasutusta, terveyskeskus, hoiva-asumista, kuntoutuskeskus, päiväkoti, kokylää halkoo Summanjoki. ulkoilumaastoa ja uimaranta, aktiivinen asukasyhdistys. · Vehkjärvi Pieni kylä, sahatoimintaa · Vilniemi /Ristiniemi Tunnetaan myös vanhana kylä, jonka ympärille 2000-luvulta alkaen uutta pientaloasutusta, uimaranta ja virkistyspalveluita. Ristiniemen vanhaa asutusta ja Kaikissa kylissä maatalouden harjoittajia sekä vakituista ja loma-asutusta, entisen Vehkalahden hautausmaa. kyliä.

Keskustan ulkopuoliset palvelukeskittymät Pyhtää

· Summa Kehittymässä tilaa vaativan kaupan alueeksi.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 31 Väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelukeskitty- ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. Purolassa toimii myös aktiivinen kyläyhdistys, mät ja siellä sijaitsee Pyhtään kunnan ylläpitämä uimaranta.

· Siltakylä Pyhtään suurin taajama. Pyhtään kaupalliset sekä pankki- ja postipalvelut ovat keskittyneet Siltakylään. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ai- Virolahti noa yläkoulu. Siltakylässä on myös kunnallinen palvelukeskus ja vanhusten palvelutalo, kirjasto sekä Huutjärven päiväkoti. Väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelukeskitty- · Pyhtään kirkonkylä Kirkonkylä on Pyhtään toiseksi suurin taajama. Kirkonkylä jakautuu mät joen halkomana itä- ja länsikirkonkylään sekä ulkokylään vanhan valtatien eteläpuolella. Kirkonkylä ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympä- · Virojoki kunnan keskustaajama ristö. Pyhtään kirkonkylässä sijaitsee Pyhtään keskiaikainen kivikirkko sekä seurakuntatalo. Kirkonkylässä toimivassa Suur-Ahvenkosken koulussa on esiopetusta ja perusopetusta 1-6 Kylät luokilla. Kirkonkylässä on myös päiväkoti, terveysasema ja vanhustentalo. Vapaa-ajan palveluja tarjoavat nuorisoseurantila Hemmet sekä Suur-Ahvenkosken koulun vieressä sijait- · Hurppu seva urheilukenttä/ jääkiekkokenttä / tenniskenttä –alue. Kuntorata sijaitsee Stockforsin · Klamila Aktiivinen kylä. Klamilan alueella asuu noin 700 vakituista asukasta, kesäisin asu- alueen lähellä Harjutien varressa. Paloaseman yhteydessä toimii tanssilava. Pyhtään Kir- kasluku moninkertaistuu kesäasukkaiden ansiosta.Koulu, päiväkoti, kauppa, huoltamo, konkylässä on hotelli- ja kokouspalveluja tarjoava Patruunantalo. Pyhtään kirkonkylän ruo- baari, kesäravintola , parturi, liikuntapaikat. Sataman käyttö tapahtuma-areenana on li- kakauppa on ABC-liikenneaseman yhteydessä, jossa on myös huoltoasema- ja kahvilapal- sääntynyt. Kesätori. velut sekä Alko. · Ravijoki Harjun oppimiskeskus · Virolahden kirkonkylä Kirkko, vapaa-ajan asutusta, kalankasvatusta Kylät

· Ahvenkoski Kymijoen läntisimmän suuhaaran varrella sijaitseva kylä, johon nykyisin kuuluu Miehikkälä Pyhtäällä sijaitseva Ahvenkoski (Suur-Ahvenkoski) ja Loviisassa sijaitseva Vähä-Ahvenkoski. Ahvenkosken kartano sijaitsee Pyhtään puolella. Kymijoen Ahvenkoskenhaaran suuhun Väestöpohjaltaan/palvelutarjonnaltaan merkittävät asutus- ja palvelukeskitty- Merikoskeen on rakennettu vuonna 1933 Ahvenkosken voimalaitos. · Hirvikoski Hirvikosken alakoulu mät · Kaunissaari Varhaisimmat merkinnät Kaunissaaren asutuksesta ovat 1560-luvulta. Vuonna · Miehikkälän kirkonkylä, Saivikkala Kirkonkylän koulu, kirjasto, päiväkoti. Toimintakeskus, 1642 Kaunissaareen muutti perhe Virolahdelta, ja tästä lähtien saaressa on ollut jatkuvasti jossa sijaitsee kokoontumis- ja päivätoimintatilat, kahvila, kuntosali, uimahalli, postin ja asutusta. Kaunissaaren eteläpäässä sijaitseva vanha kalastajakylä ja saaren itä- sekä poh- Matkahuollon palvelupisteet. Päivittäistavarakauppa, kahvila. Yksityisiä palveluja. joispään hiekkarannat tekevät siitä suositun retkikohteen. Kaunissaari onkin Kymenlaakson suosituin merellä oleva matkailukohde ja palveluvarustukseltaan monipuolisin saaristo- kohde. Saareen liikennöi kesäisin Kotkasta ja Pyhtään kirkonkylästä yhteysalus. Matkaili- Kylät joita ja kyläläisiä Kaunissaaressa palvelevat kauppa, ravintola, kahvila sekä saaristolaismu- · Muurikkala Koulu, yritystoimintaa, maaliikennekeskus, aktiivinen kylätoiminta seo. Kaunissaaren lomakylä, vierasvenesatama. · Pitkäkoski Päiväkoti, Vuorelan liikenne · Munapirtti Munapirtissä on kolme kylää. Saaren itäpään lisäksi länsipään Tuuski kuuluvat · Munapirtin kylään, saaren keskiosissa sijaitsevat Hinkapyöli ja Malmi. Munapirtti sai Kei- Salo-Miehikkälä Tukeutuu Haminan palveluihin hässalmen kautta lauttayhteyden mantereelle vuonna 1960 ja siltayhteyden vuonna 1969. · Suur-Miehikkälä Aktiivinen kylä. koulu, kauppa, liikuntapaikat · Purola Kylä sijaitsee Suomenlahden Purolanlahden rannalla. Kylän osia ovat Ylikylä ja Ala- kylä. Purolan kautta kulkee tieyhteys Munapirtin saareen. Purolassa sijaitsee Pyhtään ainoa Lähteet: Wikipedia, kuntien www-sivut sekä kunnista saadut tiedot.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 32 Yleistä palveluverkosta

Kaupallisilta palveluiltaan keskeisimmät kunnat Etelä-Kymenlaaksossa ovat Kotka ja Hamina, joista etenkin Kotkassa on pääkeskustan Kotkansaaren ohella useita kaupallisia keskittymiä (Karhula, Jumalniemi, Sutela, Jylppy, Keltakallio). Pyhtäällä, Virolahdella ja Miehikkälässä ei ole varsinaisia keskustan ulkopuoli- sia kauppakeskittymiä lukuun ottamatta Virolahden Vaalimaan aluetta.

Kuva 15. Etelä-Kymenlaakson julkiset palvelut (2013). (Huom. kirjastojen osalta osin virheel- listä tietoa). Lähde: Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson palveluverkkoselvitys 2013. Kuva 14. Etelä-Kymenlaakson myymälät (A.C. Nielsen 2013). Lähde Kymenlaakson liitto, Ky- menlaakson palveluverkkoselvitys 2013. 4.5.5 Elinkeinoelämä ja työpaikat

Julkisten palvelujen osalta palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, alakes- Hyvät liikenneyhteydet, satamatoiminta ja ainutlaatuinen sijainti laajenevan kuksiin ja/tai kyliin. Kymenlaakson maakuntakaavaa Kauppa ja merialue varten pääkaupunkiseudun ja Pietarin talousalueen läheisyydessä muodostavat vah- on selvitetty julkisten palvelujen sijoittuminen Kymenlaaksossa (Kymenlaak- van perustan Kotka-Haminan seudun yritys- ja elinkeinoelämälle. Suomen suu- son palveluverkkoselvitys 2013). rin yleissatama HaminaKotka Satama, Vaalimaan rajanylityspaikka Virolah- della sekä valmistuva E18-moottoritie tekevät alueesta yhden Suomen logisti- sesti vilkkaimmista. Kotka-Haminan seutu on tunnettu logistiikan lisäksi met- säteollisuuden edelläkävijänä. Muita merkittäviä teollisuuden aloja seudulla ovat metalli-, teknologia- ja kemianteollisuus sekä palvelinliiketoiminta.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 33 Kotka-Haminan seutu on kehittynyt pitkälti metsäteollisuuden synnyttämien satamakaupunkien ja suurteollisuuden varassa ja seudun vienti koostuu pää- osin teollisuustuotteista. Yksipuolisen tuotantorakenteensa vuoksi alue onkin kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta rajuimmin Suomessa. Erityisesti metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet alueella radikaalisti. Lisäksi Ve- näjän heikko taloustilanne ja pakotteet ovat heijastuneet seudun elinkeinoelä- mään, mikä on näkynyt esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajaliikenteen supistu- misena sekä venäläisten asiakkaiden vähenemisenä erityisesti matkailun ja kaupan aloilla. Toisaalta seudun elinkeinoelämään positiivisesti vaikuttavia vii- meaikaisia tapahtumia ovat olleet Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektin varmis- tuminen, Kotkamills Oy:n ja Stora Enson Sunilan tehtaan viimeaikaiset investoinnit, E18-moottoritien Koskenkylä – Kotka valmistuminen sekä Googlen mil- jardin euron investoinnit Summan palvelinkeskukseen.

Tulevaisuudessa elinkeinoelämässä korostuvat vahvemmin uusituvan energian ratkaisut (tuulivoima), ympäristö- ja energiateknologiat (esim. ligniini), matkailu, kaupanala sekä monialaisesti erityyppisiä osaajia työllistävä digitaalinen liiketoiminta. Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategian 2016–2019 toimialakärjet ovat strategiakaudella teollisuus, logistiikka ja matkailu sekä toi- mialat poikkileikkaava digitalisaatio. Elinkeinostrategian tavoitteena on Kuva 16. Uudet yritykset Kotka-Haminan seudulla 2011-2015. Lähde: Cursor (2015) 8 000 uutta työpaikkaa ja reilu 10 000 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian kolme kärkialaa puolestaan Vuosina 2011-2013 Kotka-Haminan seudulle perustettujen yritysten nettoli- ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio, jotka perustuvat maakunnan tun- säys on ollut noin 200, kun vuonna 2015 se oli 95 kpl. Tammi-kesäkuussa 2016 nustettuihin vahvuuksiin, kilpailuetuihin ja huippuosaamispotentiaaliin. yrityskanta lisääntyi nettomääräisesti 49 yrityksellä, mikä on hieman enem- män verrattuna viime puolivuotiskauteen. Tilastokeskuksen mukaan yritysten Kotkan–Haminan seudulla oli vuonna 2014 yhteensä 5 422 yritystä ja toimi- nettoperustanta (uudet yritykset - toimintansa lopettaneet) suhteessa yritys- paikkaa, jotka työllistivät lähes 19 000 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liike- kantaan oli Kotka-Haminan seudulla -2,7 % vuonna 2014. vaihto oli yli 5 miljardia euroa. Yli puolet toimipaikoista sijaitsee Kotkassa ja Verrattuna muihin Suomen seutukuntiin, Kotka-Haminan seutu on pärjännyt noin neljäsosa Haminassa (Tilastokeskus). Seudulla perustetaan noin 300–400 aluevertailussa suhteellisen heikosti. Viimeisimmän MDI:n aluetutkimuksen yritystä vuosittain, joista suhteellisesti eniten Kotkan alueella. Heikko talousti- (2016) mukaan Kotkan–Haminan seudun aluekehityksen kouluarvosana 2008– lanne ja siitä johtuva epävarmuus ovat kuitenkin vaikuttaneet negatiivisesti 2016 oli 5,6 ja alue sijoittui 36 kaupunkiseudusta sijalle 27. Aluevertailussa pai- seudulle perustettujen uusien yritysten lukumäärään. notettiin esimerkiksi työllisyyden edistämistä, elinkeinorakenteen uudistumista, vetovoiman edistämistä sekä kehittämis- ja innovaatioalustoja. Myös

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 34 yleistä yritysilmastoa mittaavan EK:n kuntaranking-tutkimuksessa (2015) Kot- kan–Haminan seutukunta sijoittui 25 kunnasta sijalle 24. Vuonna 2012 sijoitus oli 23. Yritysilmastolla viitataan tutkimuksessa alueen yritysten tarpeiden ja menestystekijöiden tunnistamiseen sekä aktiiviseen elinkeino-politiikkaan yrityksille suotuisan toimintaympäristön rakentamisessa.

Kuva 18. Kotkan–Haminan seudun työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus 2013

Suurin osa Kotka-Haminan seudun työllisistä työskentelee yksityisellä sekto- rilla (noin 60 %). Valtion tai kunnan palveluksessa on noin 30 % ja yrittäjinä noin 10 % alueen työssäkäyvistä. Kotkan–Haminan seudulla eniten työpaikkoja tarjoavat terveys- ja sosiaalipalvelut (19 %), teollisuus (13 %), kuljetus- ja varastointi (12 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (11 % kaikista työpaikoista).

Kuva 17. Seudun arvonlisäys ja työlliset suhteessa Manner-Suomeen vuonna 2013. Kotka-Haminan seudun työpaikat sijaitsevat pääosin taajamissa (95 %) ja suu- Lähde: MDI alueprofiilit (2016), Tilastokeskus rimmissa keskustoissa Kotkassa ja Haminassa. Seudun suurimmat yritys- ja työpaikkakeskittymät ovat Karhulan ja Korkeakosken teollisuusalueet sekä Su- Väestön ikääntyminen ja työn perässä poismuuttava nuoriso on vähentänyt nilan, Kotkansaaren ja Kantasataman alue Kotkassa, sataman ja Summan alu- voimakkaasti työikäisten määrää alueella. Seudun väestöstä 60,5 % eli noin eet Haminassa sekä Siltakylän alue Pyhtäällä. Työpaikkoja on eniten auto- 39 000 on tällä hetkellä työikäisiä (2015), seudun taloudellisen huoltosuhteen vyöhykkeellä, keskustamaisilla jalankulkuvyöhykkeillä ja jalankulun reuna- ollessa 174 (2014). Työvoiman määrä Kotkan–Haminan seudulla on vähenty- vyöhykkeillä. Kotka-Haminan seudun noin 32 000 työllisistä yhteensä yli 90 % nyt vuodesta 2006 noin 3 400 henkilöllä, eli lähes 10 %:lla. Vuonna 2013 alu- (noin 29 000) asuu ja työskentelee seutukunnan sisällä. eella työskenteli yhteensä noin 32 000 henkeä, joista reilu 35 % oli korkeasti koulutettuja. Alhaisen koulutustason lisäksi seudun ongelmana on maan keskitasoa korkeampi työttömyys, työttömien työnhakijoiden muodostaessa 17,4 % alueen työvoimasta (4/2016). Toisaalta seudulla on yrityksiä, jotka eivät saa rekrytoitua osaavaa työvoimaa. Ennen kaikkea kehittyvissä talouksissa on kysyntää ammatillisesta koulutuksesta.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 35 Kuva 19. Kotkan–Haminan seudun työpaikat YKR-aineiston perusteella (2012).

Alueen asukkaista seutukunnan ulkopuolella työskentelee noin 3 000 henki- löä, joista reilu 900 Kouvolassa. Asuinkunnassaan työssäkäyviä on noin 75 % Kuva 20. Pendelöinti Kymenlaakson kuntien välillä vuonna 2013. (23 600) ja pendelöiviä kaiken kaikkiaan noin 25 % (8 400) seudun työllisistä. Eniten pendelöintiä vuonna 2013 oli Haminasta ja Pyhtäältä Kotkaan sekä Kot- kasta Haminaan.

Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2013, 2014, 2015, 2016; Kotka- Haminan seudun elinkeinostrategia 2016–2019; Kymenlaakson liikennestrategia 2035; Kotka-Haminan seutustrategia 2010–2015; Kymenlaakson ERM-varautumissuunnitelma 2016; SELL – Kooste työryhmien tapaamisista 11/2015 (Capful); Cursor Oy:n nettisivut; Etelä-Kymenlaakson työpaikka-alueiden selvitys (2011); MDI:n alueprofiilit (2016); EK:n Kuntaranking (2015). Kuva 21. Pendelöinti Kotkan–Haminan seudun kuntien välillä vuonna 2013. Kotkalaiset pen- delöivät seudun kunnista vähiten. Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 36 4.5.6 Kauppa Venäläisten turistien tuoma ostovoiman lisäys ei ole koko maakunnan tasolla ollut merkittävä asukaskohtaisten liikevaihtolukujen valossa. Yksittäisten kun- Vähittäiskaupan seurantaraportin (2016) mukaan kaupan toimintaympäristö tien, kuten Virolahden, kannalta venäläisillä matkailijoilla on kuitenkin ollut on viime vuosina Kymenlaaksossa ja Kotkan–Haminan seudulla muuttunut en- merkitystä. Aikaisempina matkailun huippuvuosina Kotka-Haminan alue ei ole tistä epävarmemmaksi johtuen erityisesti Venäjän poliittisen ja taloudellisen hyötynyt kaupan näkökulmasta venäläisistä turisteista siinä määrin kuin Ky- tilanteen heikkenemisestä. Taloudellinen taantuma ja venäläismatkailijoiden menlaakson maakuntakaavassa tehdyissä tulevaisuuden ennusteissa ja kau- määrässä tapahtunut käänne on pysäyttänyt useiden alueelle suunniteltujen pan mitoituksessa oletetaan. kaupan hankkeiden etenemisen. Ilmiö on näkynyt erityisesti Haminan Sum- massa ja Vaalimaalla, joissa suuret kaupan hankkeet eivät etene tai ovat vii- Maakuntakaavan suurta vähittäiskaupan mitoitusta on perusteltu erityisesti västyneet. venäläismatkailijoiden ostosmatkoilla ja tämän synnyttämällä tilantarpeella. Edellä mainittu taitos venäläismatkailijoiden määrässä sekä tulevaisuuteen suuntautuvien ennusteiden epävarmuus kuitenkin asettavat tarkastelun uu- Rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla teen valoon. Mikäli väestönkasvu toteutuisi selvityksessä osoitetun maksimi- 2010-2015 mitoituksen suuntaisena, vaadittaisiin Kymenlaaksoon edelleen arviolta lähes 12 000 000 10 395 000 8 miljoonaa venäläismatkailijaa, jotta kaikki kaupan mitoitus voisi toteutua 9 626 000 10 000 000 8 624 000 8 934 000 myyntiteholtaan kannattavassa mittaluokassa. 8 000 000 6 758 000 6 955 000 Vähittäiskaupan seurantaraportin mukaan ylisuuri mitoitus saattaa aiheuttaa 0 0 0 6 000 000 0 0 0

0 ongelmia kaupan verkoston tasapainoiselle kehittymiselle maakunnassa. Suu- 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 4 000 000 3 2 7 0

5 0 ret mitoitukset pienentävät maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja pahimmassa 9 6 3 8 9 8 7 2 9 8 3 4 tapauksessa saattavat vaikuttaa keskusta-alueiden elinvoimaisuuteen ja kau- 2 000 000 7 3 7 1 6 5 0 5 pallisten toimintojen kehittymisedellytyksiin. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupan kehittyminen tulisi keskittää keskustatoimintojen ohella parhaiten Venäläisiä Suomalaisia Muita saavutettaville kaupan alueille. Hyvä asukassaavutettavuus turvaa kaupan alueiden kehittymisedellytykset, mikäli esimerkiksi venäläismatkailijoiden määrä Kuva 22. Rajanylitykset Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2010-2015 (Lähde: Rajavartio- ja alueelle tuoma ostovoima ei kasva odotusten mukaisesti. Pääsääntöisesti laitos maakuntakaavan kaupan alueet on sijoitettu hyvin saavutettaville paikoille erityisesti autoliikenteen näkökulmasta ja suurten taajamien läheisyyteen. Kui- Kotka-Haminan seudulla toteutuneet hankkeet ovat sijoittuneet E18-mootto- tenkin tulisi pohtia erityisesti Summan kaupan alueen vaihtoehtoisten käyttö- ritien varrelle maakuntakaavan (Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja tarkoitusten luotaamista; alue ei ole maakunnan väestöön tai liikenteelliseen merialue) keskustojen ulkopuolisille alueille Kotkassa ja Haminassa. E18-var- verkkoon nähden erityisen hyvin saavutettavissa. Pelkästään haminalaisten ren kaupalliset keskukset ovat säilyttäneet vetovoimansa ja todennäköisesti ostovoiman perusteella Summalla ei ole merkittäviä kehittymisen edellytyksiä useita sen varrelle suunnitteilla olleita hankkeita toteutuu tulevaisuudessa eri- maakuntakaavan osoittamassa mittakaavassa. tyisesti Kotkan lähellä, jossa myös lähialueen asukaspohja on vahva.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 37 kehittyminen tulisi tapahtua ennen kaikkea vakinaisen väestön määrän ja ostovoiman perusteella ja heille sijainniltaan sopivilla alueilla. Venäläismatkaili- joihin perustuvan mitoituksen toteutuminen tulisi kohdistaa ennen kaikkea nykyisiin vahvoihin kaupan keskuksiin ja keskustoihin, mikä tukee kaupan verkoston kehittymistä koko maakunnan tasolla.

Venäläisten matkailijoiden lisäksi Kotka-Haminan seutuun kohdistuvaa matkailua tulisi ajatella laajemmin ja miettiä matkailijoiden tarpeita ja odotuksia 10-20 vuoden kuluttua. Alueella on tarjota E18-moottoritien varren kaupallis- ten keskittymien lisäksi erityisinä valttikortteina esimerkiksi kaunista meren- rantaa, viihtyisiä kaupunkeja ja kiinnostavia tapahtumia.

Väistämättömät kaupunkikehityksen muutostrendit on otettava huomioon kaupan kehittämisessä: keskustojen ja taajamien laajenemisen sijaan kasvun mahdollisuuksia haetaan olevan rakennetun ympäristön tiivistämisestä ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuudesta ja tehokkuudesta. Paremminkin on tarpeen harkita, onko tarpeen rajoittaa kaupan toimialoja keskustan ulkopuoli- silla alueilla ja osoittaa osa mitoituksesta tulevaisuuden kaupan reservialueiksi, joilla voi toteutua myös muuta toimitilarakentamista.

Lähde: Kymenlaakson liitto: Loppuraportti/2016 Vähittäiskaupan seuranta.

Kuva 23. Kymenlaakson kauppa ja merialue –maakuntakaavan kaupan ratkaisu

Venäläisten ostosmatkailijoiden kaupan kysynnän aiheuttama kaupan pinta- alantarve tulisi ensisijaisesti toteuttaa Vaalimaalla, jossa ristiriita muun maan- käytön kehittämisen kannalta on kaikkein pienintä. Muissa keskuksissa kaupan

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 38 Rajaliikenteen näkymät alkuvuonna 2017jaVaalimaan hankkeet

Kaakkois-Suomen rajavartiosto ilmoitti tammikuussa 2017 rajaliikenteen olevan selvässä myötätuulessa. Vuoden kolmen ensimmäisen viikon rajanylitysten määrä oli 16 prosenttia korkeampi kuin vuosi aiemmin. Myönteisen kehityksen on arveltu johtuvan ennen muuta vahvistuvasta ruplan kurssista, mikä lisää venäläisten ostosmatkailuhalukkuutta Suomeen. Lisäksi vuonna 2014 myönnetyt pitkät kahden vuoden viisumit ovat menneet tai ovat menossa van- hoiksi, mikä on vilkastuttanut viisumien hakemista.

Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla kirjattiin tammikuussa 576 000 rajanylitystä. (496 000 vuoden 2016 tammikuussa, + 16 % ja 559 000 vuoden 2015 tammikuussa, + 3 %). Matkustajista oli viisumivelvollisia 471 500, eli noin 82 % (76 % vuonna 2016). Vuonna 2016 rajanylitysten määrä Vaalimaalla laski 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylitysten määrä jäi hieman alle 2,5 miljoonan, kun parhaimmillaan Vaalimaan kautta on kulkenut noin 3,5 miljoonaa rajanylittäjää vuoden aikana. Voimakkainta rajanylitysmää- rien kasvu edellisvuoteen verrattuna oli Nuijamaalla, + 37 %.

Matkailijamäärien kasvu antaa lisää uskoa Vaalimaan suurhankkeille. Suur- hankkeiden toteutumisen ja vetovoiman lisääntymisen myötä rajaliikenteen määrän odotetaan kasvavan edelleen.

Lähteet: Kaakkois-Suomen rajavartioston kuukausitiedote 1/2017; Kaakon- kulma 13.2.2017.

4.5.7 Maisema ja kulttuuriympäristö

Yleiskuvaus

Suunnittelualue voidaan yksinkertaisten jakaa kolmeen eri luonteiseen koko- Kuva 24. Väestötavoitettavuus Kymenlaaksossa – väestön määrä 15 minuutin ajoajan säteellä naisuuteen. Suunnittelualueen eteläisin osa on meri-, saaristo- ja rannikko- vyöhykettä. Merkittävimmät kaupungit ja taajamat sekä liikenneverkko tukeutuvat rannikkovyöhykkeeseen, ja merellinen sijainti on muokannut alueen elinkeinoja, kaupunkikuvaa ja maisemaa. Suunnittelualueen länsi-luoteisosa

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 39 liittyy länsipuolen laajoihin viljelyaukeisiin, kun taas koillisosa metsäistä, osin · Kaakkoinen viljelyseutu (1.2) on korkokuvaltaan alavaa, mutta mäkistä, erämaistakin selännevyöhykettä pienine järvineen. Merkittävin joki on Kymi- karujen kalliokkojen vaihtelevien viljelyaukeiden sekä pienten soiden ja joki, jonka haaroihin ja niihin liittyviin laaksoihin suunnittelualueen länsiosan järvien luonnehtimaa mosaiikkia. Seutu on tyypillisintä rapakivigraniitin kulttuuriympäristö, sekä maatalous, teollisuus että asutus pitkälti tukeutuu. aluetta ruhjelaaksoineen, kulmikkainen avokallioineen ja louhikkoineen. Vähälukuiset järvet ovat yleensä pieniä, mutta niitä yhdistävät polveilevat Koko Suomen kattavassa maisemamaakuntajaossa (Kuva 25.) on tehty vastaa- purot ja pienet joet ovat tunnusomaisia. Vaikka alue kuuluu eteläboreaa- vantyyppinen jaotus kolmeen: Koko alue sijoittuu Eteläisen rantamaan maise- liseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, on kasvillisuus muuhun Etelä-Suomeen mamaakuntaan, mutta tarkemmassa maisemallisessa seutujaossa suunnitte- verrattuna karua. Pellot ovat muodoltaan rikkonaisia, eivätkä ne yleensä lualue sijoittuu kolmen eri tyyppisen seudun, Eteläisen viljelyseudun (osa-alue muodosta kovin laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia. 1.1), Kaakkoisen viljelyseudun (osa-alue 1.2) ja Suomenlahden rannikkoseu- · Suomenlahden rannikkoseudulle (1.3) on tyypillistä maiseman monivi- dun (osa-alue 1.3) alueille. vahteisuus, mikä johtuu paitsi maa- ja kallioperän sekä merenlahtien ai- heuttamasta rikkonaisuudesta myös elinkeinojen monipuolisuudesta. (Ympäristöministeriö 1992)

Selvitystausta

Työn alkuvaiheessa on selvitetty alueen maisemallisia ominaispiirteitä (kuten maisemaan liittyviä luonnonmaantieteellisiä lähtökohtia ja ihmisen toimintojen sijoittumista ja tyyppiä suhteessa maisematekijöihin) muun muassa paik- katietotarkasteluiden ja vanhojen karttojen avulla. Tätä selvitystaustaa vasten on pyritty hahmottamaan, minkälaisista erityyppisistä ja miten rajautuvista kokonaisuuksista suunnittelualue muodostuu, mikä on eriluonteisten alueiden syntyhistoria ja minkälaisia eri ympäristötekijöiden välisiä vuorovaikutussuh- teita, potentiaaleja ja reunaehtoja kuhunkin alueeseen liittyy, jotta ympäris- Kuva 25. Suomen maisemamaakuntajako (lähde www.ymparisto.fi). tön asettamat lähtökohdat, luonnolliset rajat ja ”ympäristön logiikka” voidaan Seuraavassa on kuvattu seutujen piirteitä lähteenä olleen ympäristöministe- ottaa huomioon suunnittelussa. Paikkatietopohjainen selvitysaineisto mah- riön mietinnön (Ympäristöministeriö 1992) perusteella: dollistaa analyysien käyttämisen suoraan paikkatietopohjaisesti tehtävän alu- eidenkäytön suunnittelun tausta-aineistona ja aineiston kulloisenkin tarkkuus- · Eteläinen viljelyseutu (1.1) on maastonmuodoiltaan vaihteleva, yleensä tason määrittelemisen sen mukaan, minkälaisia suunnittelukysymyksiä ollaan tehokkaassa viljelyssä oleva alue. Savikkoja on erityisesti jokivarsien tun- ratkaisemassa. tumassa. Kasvillisuuden yleisilme lähes koko seudulla on rehevä. Itäosassa alkaa olla rapakiven aiheuttamaa verraten jyrkkää, kulmikasta topografiaa louhikkoineen.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 40 Selvitys on tehty yleispiirteistä, laaja-alaista suunnittelua palvelevalla tark- Kuva 26. Esimerkki paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Suunnittelualueen maaperä- kuustasolla. Suunnittelun edetessä ja tarkentuessa myös selvitystaustaa saat- olosuhteet (lähde GTK, MML avoimet aineistot). Maiseman luonne on muun muassa maape- räolosuhteista johtuen alueen eri osissa erilainen, sillä esimerkiksi maatalouden harjoittami- taa olla tarpeen vastaavasti tarkentaa erityisesti niitä alueita koskien, joille on sen edellytykset ovat alueen laajojen savikoiden hallitsemassa länsiosassa (A) merkittävästi odotettavissa merkittäviä muutoksia. kallioista koillis - itäosaa (B) edullisemmat. Näiden keskenään erilaisten maisematyyppien vä- lissä on eräänlaista vaihettumisvyöhykettä (C), jossa esiintyy sekä savikoita että kalliokkoalu- eita. Kalliokkoalueiden maisemarakenteessa on havaittavissa suuntautuneisuutta koillisesta kaakkoon.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 41 Kuva 27. Esimerkki selvitysaineistosta: Otteita Kalmbergin kartastosta 1850-luvulta (Kansal- liskirjasto 1855). Historiallisia karttoja on hyödynnetty yhdessä nykytilannetta kuvaavan paikkatiedon kanssa: Kalmbergin kartasto + vinovalovarjostettu korkeusmalli (MML) + raken- nukset (MML / maastotietokanta)

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 42 Kuva 28. Esimerkki paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet poimittuna eri lähteistä: a.) koko alue ja b.) tarkempi esi- merkkiote (Miehikkälän alue). a.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 43 Kuva 29. Esimerkkejä paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Rakennuskannan käyttötar- Kuva 30. Esimerkki paikkatietopohjaisesta selvitysaineistosta: Maaperäolosuhteet, maaston- koitus ja sijoittuminen (esimerkkiotteita laajemmista kartoista). Suurempi kartta: Haminan muodot ja rakentamisen, liikenneverkon ja peltojen sijoittuminen suhteessa maastoon (esi- itäpuolinen rantavyöhyke, pienempi kartta: Virolahden kirkonkylä (Lähde: Maanmittauslai- merkkiotteita laajemmista kartoista). Suurempi kartta: Kotkan – Haminan välialuetta, pie- toksen avoimet aineistot, haettu 2016). nempi kartta: Virolahden kirkonkylä (Lähde: GTK & Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot, haettu 2016). Aineiston avulla saadaan käsitys rakentamisen sijoittumisesta ja määrästä, mutta myös ver- taamalla rakennettuja vyöhykkeitä erilaisiin pohjakartta-aineistoihin voidaan analysoida, Paikkatietopohjainen selvitysaineisto mahdollistaa analyysien käyttämisen suoraan paikka- mitkä ympäristötekijät ovat ohjanneet rakentamisen sijoittumista. Tämän tyyppistä tietoa tietopohjaisesti tehtävän alueidenkäytön suunnittelun pohja-aineistona ja aineiston kulloin- voidaan hyödyntää alueiden suunnittelussa, esimerkiksi rakennettujen alueiden laajenemis- kin käytettävän tarkkuustason määrittelemisen sen mukaan, minkälaisia suunnittelukysy- alueiden määrittelyssä, sekä suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa. myksiä ollaan ratkaisemassa. (lähde GTK, MML avoimet aineistot).

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 44 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet

Kymenlaakson alueen valtakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema- alueiden ja maisemanähtävyyksien sekä maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventointi on tehty 2013–2014. Maisema- alueinventointi ei ole koskenut taajama-alueiden rakennettuja ympäristöjä (RKY-alueet), luonnonsuojelualueita ja Natura-alueita, joita kuitenkin saattaa sijaita myös inventoitujen, arvokkaiden maisema-alueiden sisällä.

Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suunnittelualueella sijaitsevat kokonaan tai osittain Sippolan–Summanjokilaaksojen, Kyminjokilaakson, Klamilan, Vaalimaanjokilaakson, Tammion, Haapasaaren ja Kaunissaaren–Ris- tisaaren maisemakokonaisuudet.

Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suunnittelualueella sijaitsevat kokonaan tai osittain Heinlahden, Siltakylän–Myllykylän, Ylänummen, Kaarniemen, Kuorsalon, Suur-Miehikkälän, ja Harjun–Ravijoen alueet.

Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY) suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat alue-, viiva- tai pistekohteet: Ahvenkosken historiallinen ympäristö, Anjalan historiallinen ympäristö, Haapasaaren saaristokylä, Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki*, Harjun maatalousoppilaitos, Hietakylän hautausmaa*, Haminan ortodoksinen hautausmaa, Hovinsaaren sellutehdas, Hurukselan kylä, Karhu- lan teollisuusympäristö*, Katariinan pientaloalue, Kaunissaaren saaris-tokylä, Korkeakosken teollisuusympäristö, Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästö- pankki*, Kotkan kirkko ympäristöineen*, Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirk- kopuisto*, Kymijoen rajalinnakkeet, Kymin kirkko, Kyminlinnan maalinnoitus, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Museosilta, Petkeleen asuinalueet, Kuva 31. Työn alkuvaiheessa lähtötietojen perusteella tunnistettuja eri luonteisista vyöhyk- Pitäjänsaaren esikaupunkialue, Pyhtään kirkko ja pappila, Ruotsinsalmen me- keitä suunnittelualueella. rilinnoitus, Salpalinja, Stora Enson Kotkan tehtaat*, Sunilan tehtaat ja asuinalue, Struven astemittausketju (Mustaviiri), Suuri Rantatie, Tammion ja Kuor- salon saaristokylät, Tiutisen asuinalue, Uudenkaupungin rauhan rajakivet, Vi- rolahden graniittilouhokset sekä Virolahden kirkko ja kivisakasti.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 45 nasuon metsä, Sikovuori, Suurisuo, Suurisuo – Rajajärvi, Suviranta, Tingankos- Kotkan tai Haminan keskusta-alueilla kokonaan tai osittain sijaitsevat kohteet kenmäki, Tuorusjärvi, Tyllinjärvi, Valkmusa, Vilkkilä, Virojoki, Vuorisaari sekä on merkitty tähdellä (*). Vuorisenvuori.

4.5.9 Liikenne

4.5.8 Sini-viherrakenne Kymenlaakson liikennejärjestelmän rungon muodostavat itä-länsisuuntaiset E18-liikennekäytävä rannikkovyöhykkeellä, Salpausselän suunnassa kulkevat Kymenlaakson maakuntakaavan taustamateriaaliksi on vuonna 2017 laadittu vt 6–vt 12 -tiet ja Lahti–Luumäki-ratayhteys, Kouvolasta pääkaupunkiseudulle selvitys maakunnan sini-viherrakenteen nykytilasta; sini-viherrakenteen ydin- johtava valtatie 6, Kotkan ja Kouvolan välinen rata ja valtatie 15 sekä Hamina- alueista, viheryhteyksistä ja kriittisistä viheryhteystarpeista sekä ilmaston- Kotka sataman ja Itä-Suomen välisiä kuljetuksia palveleva valtatie 26. Ranni- muutoksen arvioiduista vaikutuksista Kymenlaakson sini-viherrakenteeseen konsuuntainen E18-tie, rautatieyhteydet sekä HaminaKotka satama ovat osa sekä sini-viherrakenteen tavoitetilasta. Selvityksen pohjalta muodostetaan si- euroopanlaajuista TEN–T/CEF -ydinverkkoa (Skandinavia–Välimeri -käytävää). niviherrakennetta ja ekosysteemipalveluja koskevat maakuntakaavaratkaisut. Lisäksi Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (RRT) kuuluu ainoana rautatie- ja maantieterminaalina Suomesta Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverk- Siniviherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden (mm. metsät, suot, suojelualu- koon. eet, virkistysalueet, puistot, perinnebiotoopit) ja vesistöjen (joet, järvet, meri) muodostamaa verkostoa. Siniviherverkosto koostuu yhteyksistä ja alueista, TEN–T -ydinverkkoon kuuluvan E18-moottoritien valmistuminen eteläranni- jotka mahdollistavat monien eliölajien ja lajiryhmien, kuten nisäkkäiden, lintu- kolle parantaa maakunnan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Vaalimaan rajan- jen, sammakkoeläinten, matelijoiden, kalojen ja hyönteisten liikkumisen ja le- ylityspaikan kautta Venäjälle. Haminan ja Vaalimaan välinen viimeinen osuus viämisen alueiden välillä. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa sini-viherra- E18-moottoritietä valmistui maaliskuussa 2018. Valtatien 6 uusi osuus välillä kenteen huomioonottamista kaavoituksessa. Taavetti–Lappeenranta on avattu liikenteelle 2017. Suurimmat pääväyliin kohdistuvat kehittämistarpeet liittyvät vt 12 Lahti–Kouvola osuuteen, vt 6 Kouvo- Natura-2000-alueet lan kohdan ratkaisuihin sekä ja KotkaKouvola-välin tie- ja raideliikenneyhteyk- Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat Natura 2000 –alueet: Ahvenkosken- sien kehittämiseen. lahti, Heinlahti, Hevoshaka, Tompuri, Salmenkylä ja Saunaniemi, Hinkkajärvi, Itäi-sen Suomenlahden saaristo ja vedet, Kaaliaiskorvenvuori, Kirkkojärvi, Kir- kon-Vilkkiläntura, Klaavun rantaniitty, Kokkovuori, Korkiavuori, Koukkusaari, Elinkeinoelämän kuljetukset Kymijoki, Laajakoskenjärvi, Leukaniemi – Tyllinjärvi, Lupinlahti, Muhjärvi, Mus- talammen metsä, Nummenjoen suu, Onkamaanjärvi – Haudansyvä, Palan- Kymenlaakson alueella merkittävin kuljetuksia synnyttävä yksittäinen kohde neenmäki, Pappilansaari – Lupinlahti, Rajasuo, Rapakivenjärvi, Riitahuusin- on HaminaKotka -satama, joka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja tran- pelto, Salajärvi – Ryönänlahti, Salminlahti, Santaniemenselkä – Tyyslahti, Sau- sitosatama sekä täyden palvelun logistiikka- ja teollisuuskeskus. Vuonna 2011 HaminaKotka sataman osuus Suomen ulkomaan tavaraliikenteestä oli 20 %, ja osuus koko Suomen kauttakulkuliikenteestä 46 % ja transitokonteista 81 %

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 46 (Satamaliitto). Sataman kokonaisliikenne vuonna 2014 oli 13,5 miljoonaa ton- tavaraliikenteen osalta. Rataverkolla ja ratapihoilla on jo nykyisin suurista lii- nia. Tästä tuontia oli 22 % ja vientiä 46 %. Transitoliikennettä oli 26 % ja koti- kennemääristä aiheutuvia välityskykyongelmia ja ongelmien arvioidaan lisään- maan liikennettä 6 %. Vuoteen 2030 mennessä kuljetusten on arvioitu nouse- tyvän. van reiluun 18 milj. tonniin vuodessa. Kouvola–Kotka/Hamina-rataosa on osa Vainikkala–Kouvola–Kotka/Hamina - HaminaKotka sataman kuljetuksista noin 40 % tapahtuu rautateitse ja 60 % transitokuljetusreittiä ja raskaimmin liikennöityjä rataosia. Paperiteollisuuden maanteitse. Suuri osa maantiekuljetuksista on Venäjälle E18-tien kautta Vaali- näkökulmasta 250 kN akselipainon salliva rataverkko olisi tarpeellinen Imat- maalle suuntautuvaa transitoliikennettä. Kotimaan maantiekuljetukset tulevat ralta ja Kuusankoskelta satamaan. Kiireellisin kehittämistarve liittyy Venäjän sekä valtateiden 15/12 että valtateiden 26/6 suunnista. Rautatiekuljetuksista liikenteen 1 100 metrin junapituuden mahdollistamiseen (Pullonkaulakohde). reilu kolmannes on transitoliikennettä. Rautatiekuljetusten toimivuuden kan- Syksyllä 2012 myönnettiin lupa 1 100 m junien liikennöintiin. Luvan aikana voi- nalta keskeinen solmupiste on Kouvolan ratapiha ja siihen liittyvä RailRoad- daan toimia nykyisillä raiteilla, mutta vasta infrastruktuurin kehittäminen (Ho- terminaalin kehittämishanke. vinsaaren 1 100 metrin raiteet ja Kotolahden ratapihan puuttuvat raiteet ja turvalaitteet) mahdollistaa tehokkaammat aikataulut ja paremman yhteenso- Sataman rautatiekuljetukset sijoittuvat pääosin Kotka–Kouvola–Luumäki– vituksen henkilöliikenteen kanssa. Osuudella Kouvola–Vainikkala on jo ole- Vaalimaa/Lappeenranta osuudelle. Tiekuljetuksissa merkittäviä kuljetusvirtoja massa hyvät edellytykset ajaa 1 100 m junia, mutta rataosa Kouvolasta Hami- ulottuu Kotkasta E18-tien kautta Hämeenlinnan ja Tampereen seuduille, vt 26 naan ja Kotkaan edelleen kehittämistä 1 100 m junien käyttöön tulee tarkas- kautta Lappeenrannan ja Joensuun suuntaan sekä vt 15 kautta Kouvolan suun- tella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yksiraiteisella Juurikorpi–Kotka - taan. Kouvolasta kuljetukset jatkuvat edelleen Heinolan kautta Jyväskylään ja osuudella osalla tavarajunista on tarve kohdata henkilöjunien kanssa. Ongel- Seinäjoelle, vt 13 kautta Mikkeliin ja edelleen Kuopioon. mia aiheutuu myös turvalaitteiden vajavuudesta sekä raiteistomallista. Hami- nan ratapihalla ei ole turvalaitteita, raidepituudet ovat Venäjän liikenteeseen Rautatiekuljetukset liian lyhyitä ja raidemäärä on kuormitetuimpina aikoina liian pieni. Kouvola on Suomen rataverkon vilkkain solmupiste kuljetettujen nettoton- Maantiekuljetukset nien mukaan. Kouvolan keskusjärjestelyratapiha on Etelä- ja Itä-Suomen rau- tatieliikenteen keskus, jonka kautta kulkevat mm. Vainikkalan (tulevaisuu- Kymenlaaksossa tärkeimmät kuljetussuunnat tieverkolla ovat valtatie 12 Kou- dessa mahdollisesti myös Imatrankosken) vienti-, tuonti- ja transitokuljetukset volasta Lahteen, valtatie 15 Kouvolasta Kotkaan ja E18-tie Kotkasta Helsinkiin, sekä suuri osa Itä- ja Kaakkois-Suomen teollisuuden raaka-aine- ja vientikulje- joilla suunnille raskaan liikenteen KVL on 1 100–1 300 ajon. /vrk. Seuraavaksi tuksista (Liikennevirasto 34/2013). Kouvolalla on merkitystä laajemminkin eli tärkeimmät suunnat ovat valtatie 6 Kouvolasta Lappeenrannan suuntaan, val- erityisesti Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä. Liikenteellisesti vilkkaimmat tatie 15 Kotka–Kouvola sekä E18 Kotkasta Vaalimaalle osuus, joilla raskaan lii- rataosat Kaakkois-Suomessa ovat Kouvola–Luumäki–Imatra ja Kouvola– kenteen määrä on 1 100–1 200 ajon./vrk. Myös valtatie 26 on tärkeä kuljetus- Kotka/Hamina. Kouvola–Luumäki -osuus on tavaraliikenteessä Suomen vilk- reitti HaminaKotka sataman ja Itä-Suomen teollisuuslaitosten välillä. Raskaan kain kuljetettujen nettotonnien osalta ja Kouvola–Kotka/Hamina -suunta 3. liikenteen suhteellinen määrä on suurin (> 20 %) rajanylityspaikoille johtavilla vilkkain (Kokkola–Ylivieska -osuuden jälkeen). Kaakkois-Suomen alueen kautta reiteillä; valtatiellä 6 välillä Kouvola–Lappeenranta, valtatiellä 7 välillä Ha- kulkevaan raideliikenteeseen kohdistuu suuria kasvupaineita niin henkilö- kuin mina–Vaalimaa, sekä valtatiellä 26.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 47 Kotka–Kouvola-yhteysvälillä liikennettä välittää valtatie 15 käsittäen Kotkan Valtatie 26 Hamina–Taavetti osuuden raskaan liikenteen määrä on suuri (35 keskustan ja Mussalon yhteydet sekä Kotka–Kouvola-ratayhteys. Valtatie 15 %). Yhteys palvelee erityisesti raskaita kuljetuksia HaminaKotkan satamaan. Kotkasta Kouvolaan (41 km) on Kymenlaakson tärkein etelä–pohjoissuuntai- Tie on geometrialtaan pienipiirteinen ja heikkotasoinen. Näkemät ovat huonot nen yhteys. Tiellä raskaan liikenteen osuus on huomattavan suuri (20 %) eri- ja heikkojen ohitusmahdollisuuksien takia tielle syntyy vähäisilläkin liikenne- tyisesti satamien ja teollisuuden kuljetusten takia. Tie on Kymenlaakson kau- määrillä jonoja raskaiden ajoneuvojen taakse. Liikenteen kasvaessa sujuvuu- punkiseutujen välisen työmatka- ja asiointiliikenteen pääväylä. Yhteysväliä teen liittyvät ongelmat pahenevat. Tien mutkaisuus ja kapeus yhdessä vilkkaan käytetään HaminaKotka sataman kotimaan pitkämatkaisiin kuljetuksiin sekä raskaan liikenteen kanssa aiheuttaa merkittävän onnettomuusriskin. Tavoite- tie- että raideliikenteessä ja Venäjän raideliikenteessä. Henkilöliikenteessä yh- tilassa yhteysvälillä Husula–Taavetti on kaksikaistainen sekaliikennetie, jolla teysvälillä korostuvat erityisesti Kouvolan seudun ja Kotka/Haminan seudun yksittäisiä ohituskaistoja. E18-tien parantaminen kokonaan moottoritieksi väliset työ-, opiskelu sekä ostos- ja asiointiliikenteen matkat. Helsingin ja Haminan välillä saattaa siirtää liikennettä myös valtatieltä 6 Kos- kenkylän ja Taavetin väliltä valtatielle 26 ja maantielle 387, koska moottoritie Valtatie 15 on Kotka–Kouvola-osuudella liikennemääriin nähden kapea, maan- nopeuttaa ajomatkoja E18-tiellä. käytön liittymiä on tiheässä ja ohitusmahdollisuudet ovat huonot. Tämä näkyy tien heikkona liikenneturvallisuutena ja liikenteen säännöllisenä jonoutumi- Lähde: Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson liikennestrategiat 2035. sena. Jonoutuminen on jo nykyisin yleistä runsaan raskaan liikenteen ja huo- nojen ohitusmahdollisuuksien vuoksi erityisesti arkipäivisin. Myös vilkkaat ta- soliittymät aiheuttavat turvallisuus- ja sujuvuusongelmia. Tiellä ei ole kevyen liikenteen väyliä tai riittävän leveitä pientareita, joka vaikeuttaa liikkumista pyörällä tai jalan.

Hyväntuulentie (vt 15) on valtatieyhteys E 18-tieltä Kotkan keskustaan ja vii- teen satamaan, joista suurimmat ovat Mussalo ja Hietanen. Tiellä on toistuvia sujuvuusongelmia ja sillä tapahtuu paljon onnettomuuksia. Hyväntuulentieltä Hietasen satamaan johtaa katuyhteys, joka ei vastaa tasoltaan satamaliikenteen tarpeita. Sataman liikennettä ohjautuu nykyisellä verkolla myös muulle katuverkolle.

Merituulentie on seututieluokkainen yhteys Hyväntuulentieltä Mussalon satamaan. Raskaan liikenteen osuus on huomattavan suuri, mikä aiheuttaa ongelmia varsinkin valo-ohjatuissa liittymissä. Tie toimii myös ympäröivän maankäy- tön yhteytenä Kotkan keskustan suuntaan. Kotkan satamayhteyksien keskeisin ongelma on satamien raskaan liikenteen ja paikallisen ja seudullisen henkilö- liikenteen yhteensovittaminen. Teiden nykyinen taso ei vastaa jo nykyisin suuren liikennemäärään ja korkean raskaan liikenteen osuuden tarpeita, minkä seurauksena teillä on liikenneturvallisuus- ja toimivuusongelmia.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 48 Joukkoliikenne

Kaukoliikenne Taulukko 1. Kotkan kaupunkiseudun palvelutasoluokat (2015) ja luokkien ominaisuudet (taso, määritelmä, tavoite, liikkumisen vapausaste). Kotkan–Haminan seudulla on linja-autoliikenteen kaukoliikennettä seuraavilla reiteillä:

· Hamina - Kotka - Helsinki · Helsinki-Vantaan lentoasemayhteydet · Kotka - Lappeenranta · Kotka - Karhula - Rantahaka - Kouvola · Kotka - Kouvola - Heinola - Jyväskylä · Kotka - Kouvola - Lahti - Tampere · Kotka - Kouvola - Mikkeli · Hamina - Metsäkylä - Metsäkulma - Sipilänmäki - Inkeroinen · Hamina - Inkeroinen - Myllykoski - Kouvola

Kotkan ja pääkaupunkiseudun välinen joukkoliikenne perustuu alle tunnin vuorovälillä toimivaan bussiliikenteeseen. Bussiliikenteen vuoroja Kotkan ja Kouvolan välillä kulkee päivittäin seitsemän vuoroa suuntaansa.

Kotkan ja Kouvolan välillä on myös taajamajunaliikennettä (kuusi junaa suuntaansa päivittäin). Pysähtymispaikat ovat Kotkan satamassa, Kotkan rautatie- asemalla, Paimenportissa, Kyminlinnassa, Kymissä, Tavastilassa, Inkeroisissa, Myllykoskella ja Kouvolassa. Yhteys Venäjälle kulkee Kouvolan ja Vainikkalan kautta.

Seudullinen joukkoliikenne

Kotkan seudun joukkoliikennealue kattaa 1.1.2016 alkaen Haminan ja Kotkan kaupunkien sekä Pyhtään kunnan muodostaman alueen sisäisen liikenteen. Hamina–Kotka–Pyhtää -seudun joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten pal- velutasomäärittely on laadittu vuoden 2015 aikana ja muodostaa lähtökoh- dan lähivuosien joukkoliikenteen hankinnoille.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 49 Saariston yhteysalusliikenne

Saariston yhteysalusliikennettä järjestetään ympäri vuoden Kotkan yhteys- alussatamasta Kuutsaloon, Kirkonmaalle, Haapasaareen sekä Pyhtään Kaunis- saareen.

Kuva 32. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2015.

Kuva 33. Saariston yhteysalusliikenne.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 50 OSA II: YLEISKAAVA

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 51 · Seudun kannalta tärkeiksi tunnistettujen kasvutoimialojen kehittämis- 5 Yleiskaavan tavoitteet ja suunnittelu- mahdollisuuksien turvaaminen ja edistäminen: mm. cleantech ja bio-/kiertotalous; matkailu ja siihen liittyen hyvinvointi ja terveys; logistiikka; ICT ja periaatteet peliala.

Väestönkehitykseen varautuminen Kotkan–Haminan seudun strateginen yleiskaava laaditaan kuntien yleiskaa- vayhteistyöhön perustuen. Kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tar- · Väestönkehitykseen vaikuttaminen ja siihen varautuminen koittama kuntien yhteinen yleiskaava. Tämän vuoksi strateginen yleiskaava hy- · Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittaisen toteuttamisen suunnittelemi- väksytään kussakin kunnassa erikseen siltä osin kuin kaava suoraan koskee nen, millä varmistetaan kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja kilpailuky- kunnan aluetta. Käytännössä työtä tehdään yhtenä yhteisenä prosessina ja kyä lisäävien toimenpiteiden toteutuminen myös siinä tapauksessa, että suunnitteluun liittyviä päätöksiä tehdään sekä seututasolla (seutuvaltuusto) väestönkasvu tai muu kehitys poikkeaa ennustetusta että kuntatasolla (kunnanvaltuustot). Asumisen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehtojen tutkiminen Tärkeimmät tavoitteet seudun strategiselle yleiskaavalle ovat: · Kasvun kestävä ohjaaminen Seudun kehityskuvan tarkentaminen ja käytäntöön vieminen · Täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tunnistaminen ja osoittaminen · Maankäytön muutosmahdollisuuksien tunnistaminen ja ohjaaminen · Juridinen perusta kehityskuvan toteuttamiselle · Kaupunkirakenteen tehokkuudesta ja keskustojen elinvoimasta huolehti- · Perusta kuntien maankäyttöpolitiikalle (kaavoitus ja maapolitiikka) minen · Yhteisen päälinjan hakeminen, seudun tulevan rakenteen määrittely · Houkuttelevan, riittävän ja erilaisiin tarpeisiin vastaavan tonttitarjonnan · Seudulle strategisesti tärkeiden kohteiden yhtenäinen toteutuspolitiikka varmistaminen Kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen · Viher- ja virkistysalueverkoston eheyden varmistaminen ja saavutettavuuden kehittäminen · Seudun elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen · Vähähiilisen ja ekotehokkaan yhdyskunnan edistäminen (mm. energia-, lii- · Teollisuuden ja tuotantoalueiden toimintaedellytysten sekä satamatoi- kenne- ja rakentamisratkaisut) mintojen kehittäminen · Joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen vahvistaminen · Olemassa olevien ja uusien elinkeinojen edistäminen · Olemassa olevan palveluverkoston tukeminen ja verkostojen tehokas hyö- · E18-tiehen kytkeytyvien elinkeinoalueiden profilointi dyntäminen · Innovatiivisten toimintamallien ja -ympäristöjen mahdollistaminen · Monipuolisesti muunneltavia vaihtoehtoja → joustavuua, reagoinkykyä Liikenteen sujuvuuden varmistaminen ja uusien yhteystarpeiden osoittaminen · Kaupan sijainnin suuntaaminen ja ohjaus · Päätieverkoston hyvän palvelutason ja kehittämisedellytysten turvaami- · Logististen toimintaedellytysten kehittäminen nen

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 52 · Kestävien liikkumistapojen edistäminen (etenkin joukkoliikenne, pyöräily & kävely) · Vesiliikenteen ja sen kehittämistarpeiden huomioiminen · Matkailua ja virkistystä tukevien reittien ja niiden laatutekijöiden osoittaminen

Maaseutumaisten alueiden kehittäminen

· Maaseudun erityispiirteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen · Olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämismahdolli- suuksien turvaaminen · Maaseutumaiselle asumiselle houkuttelevien ja siihen soveltuvien vyöhyk- keiden osoittaminen

Tavoitteet pohjautuvat seutuvaliokunnan, seutuvaltuuston ja kuntien määrit- tämiin tavoitteisiin vuodelta 2013, kun seudullinen yleiskaavaprosessi päätet- tiin käynnistää. Tavoitteita on tarkistettu yleiskaavoituksen käynnistyttyä vuonna 2015 mm. viranomaisilta ja kunnista saadun palautteen perusteella. Tavoitteet voivat tarkentua myös suunnitteluprosessin kuluessa.

Muita esillä olleita keskeisiä kysymyksiä:

· Seudullinen yleiskaava tuo ”uuden tason” seudun yleiskaavojen ylle eikä pääsääntöisesti korvaa ainakaan yksityiskohtaisia yleiskaavoja. Toisaalta tällä kaavalla ohjataan myös kaavojen uudistamista. Seudullisen yleiskaavan ohjaus on todennäköisesti erilainen seudun erilaisilla alueilla ja on jopa mahdollista, että yleiskaavaa tehdään esimerkiksi kahdessa eri mittakaavassa. · Seudun pienemmissä kunnissa kaivataan työkalua, joka suoraan tukee asemakaavoitusta · Yleiskaavatyössä syntyvä aineisto (mm. yleiskaavaan liittyvä toteuttamisohjelma) kytketään osaltaan seudun elinvoiman kehittämiseen sekä inves- tointikohteiden myynti- ja markkinointityöhön.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 53 OAS:n käsittely kuntien lautakunnissa nähtäville aset- 6 Suunnitteluprosessin vaiheet tamista varten: Pyhtää 1/2016 Kaakon Kaksikko Kotka Yleiskaavaprosessi jakautuu neljään vaiheeseen, jotka on esitetty seuraavassa Hamina taulukossa (Taulukko 2.). OAS nähtävillä kaikissa kunnissa 1.2.-11.3.2016 Seutuvaliokunta: Vaihtoehtoasetelma: kehittämis- 2.2.2016 mallien laatimisperiaatteet Taulukko 2. Kaavoitusprosessin eteneminen. Seutuvaltuusto: Vaihtoehtoasetelma: kehittämismal- 23.2.2016 lien laatimisperiaatteet KAAVOITUSPROSESSIN ETENEMINEN KASSU 5: Kehittämismallit 18.3.2016

KAAVAN VAIHE TOIMENPIDE AJANKOHTA MALPE-työpaja: kehittämismallit 1.4.2016

Seutufoorumi 4.5.2016 Laajennettu KASSU 1: Aloituskokous 2.4.2015 Viranomaistyöneuvottelu (ELY, Kotkan kaupunki, KASSU 6: Linjaratkaisu 12.5.2016 5.5.2015 Cursor) Seutuvaliokunta: SELL-hanke ja seudun strateginen Seutuvaltuusto: Linjaratkaisun hyväksyminen 7.6.2016 21.9.2015 yleiskaava KASSU 7: Alustava kaavaluonnos 16.9.2016 KASSU 2: OAS ja aloitusvaiheen asiat 29.9.2015 KASSU 8: Kaavaluonnos 14.10.2016 Seutuvaltuusto: SELL-hanke ja seudun strateginen 29.9.2015 yleiskaava; Työn tarkoitus ja tavoitteet Seutufoorumi 3.11.2016 Info seudun kuntien kaavoituksesta vastaaville lauta- ALOITUSVAIHE VALMISTELUVAIHE Seutuvaliokunta: Alustava kaavaluonnos ja rataselvi- kunnille/toimikunnille: 29.11.2016 Pyhtää 28.9. tys 9-10/2015 Kaakon Kaksikko (Virolahti & Miehikkälä) 30.9. Seutuvaliokunta: Info 10.1.2017 Kotka 13.10. Minityöryhmä (KASSU): Kaavaluonnos, rataselvitys, Hamina 22.10. 8.2.2017 yrityshaastattelut Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 7.10.2015 Seutuvaliokunta: Valmisteluvaiheen aineisto (kaava- 21.2.2017 luonnos) Seutufoorumi 4.11.2015 Seutuvaltuusto: Valmisteluvaiheen aineisto (kaava- 7.3.2017 KASSU 3: Vaihtoehtoasetelma 20.11.2015 luonnos) Kaavoituslautakunnat 15.3.2017 Seutuvaltuusto: OAS:n hyväksyminen 15.12.2015 Valmisteluaineiston käsittely kuntien lautakunnissa KASSU 4: Vaihtoehtoasetelma: kehittämismallien nähtäville asettamista varten: 18.12.2015 21.-29.3.2017 laatimisperiaatteet Pyhtää Kaakon Kaksikko

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 54 Kotka Hamina Valmisteluaineisto nähtävillä 4.4.–8.5.2017 Pyhtää kunnanhallitus 13.8.2018 Nähtävilläolon yleisötilaisuudet: kunnanvaltuusto 10.9.2018 Kotka 11.4.2017 yleiskaava hyväksyttiin Pyhtäällä strategisena maan- Pyhtää 18.4.2017 käytön suunnitelmana (oikeusvaikutuksettomana) Esittelytilaisuus Hamina-seuran tilaisuudessa 20.4.2017 Virolahti 13.8.2018 Viranomaisneuvottelu 7.6.2017 kunnanhallitus 20.9.2018 kunnanvaltuusto KASSU 9: Alustava kaavaehdotus 18.8.2017 Miehikkälä 27.8.2018 Seutuvaliokunta: Kaavaehdotus 31.10.2017 kunnanhallitus 17.9.2018 EHDOTUSVAIHE kunnanvaltuusto Seutuvaltuusto: Kaavaehdotus 8.12.2017 13.2.2018 (K) Ehdotuksen käsittely kunnissa nähtäville asettamista 22.2.2018 (H) varten 28.2.2018 (V&M) 26.3.2018 (P) Ehdotusaineisto nähtävillä 29.3.–30.4.2018 HYVÄKSYMISVAIHE KASSU: Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palaut- 31.5.2018 teeseen

Kaavan hyväksyminen kunnissa

Kotka kaupunginhallitus 6.8.2018 kaupunginvaltuusto 20.8.2018 oikaisukehotus (ELY-keskus) 27.9.2018 uusi käsittely: kaupunginhallitus x.x.2018 uusi käsittely: kaupunginvaltuusto x.x.2018

Hamina kaupunginhallitus 13.8.2018 kaupunginvaltuusto 18.9.2018 oikaisukehotus (ELY-keskus) 16.10.2018 uusi käsittely: kaupunginhallitus x.x.2018 uusi käsittely: kaupunginvaltuusto x.x.2018

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 55 7 Kehittämismallit

7.1 Laatimisperiaatteet

Yleiskaavaluonnoksen pohjaksi ja seudun maankäytön järjestämiseksi on tutkittu erilaisia kehittämismalleja. Kehittämismallien lähtökohtana ovat olleet kehityskuvavaiheessa tutkittu seudun alue- ja yhdyskuntarakenne sekä OAS:ssa työlle esitetyt tavoitteet. Kehittämismalleja on laadittu yhdistelemällä seudun kilpailukykyyn (elinkeinojen kehittäminen) ja vetovoimaan (asukkaat ja osaajat) liittyviä vahvuustekijöitä ja suunnittelemalla niiden pohjalta osa- alueille ja sen myötä seudulle erilaisia kehityskulkuja.

Kuva 35. Yleiskaavan pohjaksi laaditut kehittämismallit, joiden aluerakenteellinen pohja on lähtökohtaisesti se, mikä on jo seudun kehityskuvassa päätetty.

Kuva 34. Kehittämismallien näkökulma.

Kehittämismallit ilmentävät erilaisia alueellisia ja sisällöllisiä ratkaisuja ja ne eroavat toisistaan osa-alueiltaan sekä painotuksiltaan. Tavoitteena on seudul- 7.2 Matkailuun pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien lisesti merkittävien ongelmien/haasteiden ja kehittämismahdollisuuksien tun- malli (kehittämismalli 1) nistaminen. Keskeisimmät alueidenkäyttökysymykset, joita seudulla pohditaan, ovat esillä ainakin yhdessä kehittämismallissa. Kehittämismallit on laa- Kehittämismalli 1 korostaa matkailuun pohjautuvia elinkeinomahdollisuuksia, dittu kolmen kokonaisvaltaisen näkökulman pohjalta, mutta ne eivät kuiten- kuten rajavyöhykettä, E18-solmukohtia, keskuksia sekä matkailun ja maaseu- kaan ole keskenään vaihtoehtoisia eivätkä vertailukelpoisia. Niistä ei ole tar- dun merkitystä. koitus valita yhtäkään sellaisenaan yleiskaavoituksen pohjaksi. Yleiskaavaluon- Elinkeinojen kehittäminen painottuu keskustoihin ja kyläkeskuksiin, maakun- nos laaditaan kehittämismalleissa havaittujen parhaimpina pidettyjen ratkai- nallisesti ja paikallisesti merkittäville matkailualueille, kaupan alueille ja Vaali- sutapojen yhdistelmänä. maalle. Lisäksi toiminnallisina kokonaisuuksina korostuvat saaristo, virkistysalueet ja –reitit, Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistot, Kymijoki koskineen, Salpalinja, Kymin lentokentän ympäristö sekä arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Matkailun näkökulmasta erityisesti merialueella ja

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 56 saaristossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Saaristoa voidaan kehit- Kehitettävinä virkistys- ja/tai luontomatkailun alueina on nostettu esiin Pyh- tää monipuolisena matkailukokonaisuutena, jossa on uusien matkailupalvelu- täältä Valkmusan kansallispuisto ja Mustaviirin saari, Kotkasta Katariinan me- jen rakentamisen lisäksi tilaa myös luonto- ja omatoimimatkailulle. Matkailun ripuisto, Langinkosken luonnonsuojelualue, Honkalan ulkoilukeskus, Äijänvuo- elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen edellyttää myös vesiliikenneyhteyk- ren ulkoilualue ja Lehmäsaaren retkeily- ja ulkoilualue, Haminasta Portimon sien ja satamapalveluiden parantamista. retkeilypolut, Heinälammin luontopolku, Kirkkojärven luontopolku, Ulko-Tam- mion retkeilysaari, Majasaari-Nuokkojen retkeilysaariryhmä, ja Kuorsalon ka- lastajakyläsaari sekä Virolahdelta/Miehikkälästä Salpapolku ja Suuri-Pisin saari.

7.3 Uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoalueisiin ja logistiikkaan pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (kehittämismalli 2)

Kehittämismalli 2 painottaa teollisuuden, tuotannon ja satamatoimintojen alueita, seudun energiavahvuuksia, olemassa olevaa ja kehittyvää infrastruktuuria sekä sujuvia logistisia yhteyksiä. Uudistuva teknologia ja kehittyneet tuo- tantoprosessit vetävät puoleensa uusia yrittäjiä ja osaavaa työvoimaa ja ovat osa seudun uudistunutta teollista imagoa. Mallissa korostuvat erityisesti teollisuus- ja logistiikka-alueet, terminaalialueet, uusiutuvat luonnonvarat, energi- antuotanto, satamat, pääyhteydet ja kuljetukset.

Elinkeinojen kehittäminen painottuu olemassa oleville teollisuus- ja työpaikka- Kuva 36. Matkailuun pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli. alueille, joita voidaan uudistaa ja profiloida. Haminan satama, Mussalo, Hieta- nen kehittyvät satamatoimintojen lisäksi logistiikka-alueina. Uudet työpaikat syntyvät pääosin uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoon ja logistiikkaan.

Kehittämismallissa on tunnistettu maakuntakaavan matkailualueiden lisäksi Kehittämismallissa 2 asuminen painottuu taajama-alueille, erityisesti lähiöihin seuraavat kehitettävät matkailualueet: Pyhtäältä Stockforsin hiomoalue, Sirius ja ala-/lähikeskuksiin, joissa on palveluita. Liikennejärjestelmä perustuu taaja- Sport Resort, Keihässalmi ja Ahvenkosken alue, Kotkasta kantasatama, Meri- majunaliikenteeseen Helsinki-Vaalimaa-välillä. Uusi ratalinjaus lyhentää myös keskus Vellamo, Kyminlinna, Varissaari, Kukouri, Santalahti ja Haapasaari, Ha- merkittävästi tavarakuljetusmatkoja Venäjälle, mikä palvelee Venäjän transi- minasta Tammion kalastajakylä Virolahdelta Harjun oppimiskeskus sekä Mie- toliikenteen kuljetuksia, Etelä-Kymenlaakson metsäteollisuutta sekä esimer- hikkälästä Syväjärven–Ratalahden alue. kiksi raakaöljyn tuontia Sköldvikiin.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 57 Elinkeinojen kehittäminen painottuu Kotkan, Karhulan ja Haminan kaupunki- vyöhykkeelle. Keskustoihin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen ja osaa- miskeskuksiin syntyy uusia palvelualan ja muiden työvoimavaltaisten alojen työpaikkoja, joihin työvoimaa on runsaasti saatavilla. Toimintoja tiivistämällä ja keskittämällä on mahdollista saada erityyppisiä yrityksiä ja toimintoja sa- malle alueelle.

Asuminen painottuu Kotkansaaren, Karhulan ja Haminan keskustan lisäksi kes- kustamaisille Hovinsaaren, Hovilan ja Sunilan alueille sekä uusille merellisille asuinalueille. Tällaisia ovat mm. Räski, Perävarppi, Itäranta, Salminranta ja Vil- niemi.

Kehittämismallissa 3 on esitetty taajamajunaliikenteen ohella suurnopea juna- yhteys Venäjälle (asema Kotkansaarella). Uusia siltayhteyksiä tarvitaan väleille Kotkansaari-Halla, Hietanen-Sunila, Jumalniemi-Jylppy, Kantasatama-Hovin- saari.

Kuva 37. Uudistuvaan teollisuuteen, tuotantoalueisiin ja logistiikkaan pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli.

7.4 Keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palveluihin pohjautuvien elinkeinomahdollisuuksien malli (ke- hittämismalli 3)

Kehittämismalli 3 pohjautuu keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palveluihin liittyviin elinkeinomahdollisuuksiin. Elävät ja elinvoimaiset kaupunkikeskukset ympäristöineen ovat houkuttelevia asuin- ja elinympäristöjä urbaa- nille, nuorelle ja myös ikääntyvälle väestölle. Mallissa korostuvat myös monipuolinen asuntotarjonta ja erilaiset asumispreferenssit, merellisyys, osaamis- ympäristöt ja –verkostot, kulttuuriympäristöt sekä lähivirkistys- ja ulkoilu.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 58 7.5 Linjaratkaisu

Kehittämismalleista käydyn sidosryhmävuoropuhelun perusteella laadittiin periaatteet ns. linjaratkaisuksi ohjaamaan strategisen yleiskaavan luonnoksen valmistelua.

Kuva 39. Lähtökohtina linjaratkaisulle ovat olleet yleiskaavan sisältövaatimukset, seutuval- Kuva 38. Keskusten vetovoimaisuuteen ja uudistuviin palveluihin pohjautuvien elinkeinomah- tuuston 1.12.2015 hyväksymät yleiskaavatyön tavoitteet (tavoitekokonaisuus + OAS) sekä ke- dollisuuksien malli. hittämismallit ja niistä saatu palaute. Linjaratkaisussa on siis huomioitu yleiskaavoitukselle lainsäädännössä asetetut vaatimukset (kokonaisvaltaisuus) sekä Kotkan–Haminan seudun kehittämisen kannalta tärkeimmät painotukset (Kotkan–Haminan seudun aluekehitys).

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 59 · Suunnitellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen. Sovitaan seurannasta ja mittareista. · Keskitytään yleiskaavan tavoitteiden mukaisiin, seudullisesti merkittäviin kysymyksiin ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeisiin ratkaistaviin asioihin. Tehdään valintoja ja suunnitellaan työnjako ja yhdessä tekeminen maakuntakaavoituksen kanssa. · Laaditaan sisällöltään ja esittämistavaltaan joustava mutta tavoitteellinen ’kehittämisalusta’, jossa esitetään seudun pitkän aikavälin kehittämisen suuntaviivat. Suunnitelman tulee kestää aikaa, mutta samalla mukautua nopeisiinkin toimintaympäristön muutoksiin.

Kuva 40. Linjaratkaisu on muodostettu MALPE-ajattelun kautta. Linjaratkaisu koostuu asu- 7.5.2 Asuminen ja palvelut – ”vetovoima” mista ja palveluja (vetovoima), elinkeinoelämää (kilpailukyky), sekä alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kestävää liikkumista koskevista periaatteista. Lisäksi linjaratkaisussa esitetään · Osoitetaan tulevaisuuden kilpailukykyiset asuinalueet sekä hyödynnetään yleiskaavoitusta ohjaavat yleiset periaatteet (ns. läpileikkaavat teemat). merellisyys ja jokivarret erityisenä potentiaalina. · Seutuvaltuusto vahvisti linjaratkaisun 7.6.2016 – seuraavassa ovat nämä linja- Osoitetaan seudun palvelukeskukset ja niitä tukevat asumisen alueet. ratkaisun periaatteet: · Osoitetaan tiivistettävät/laajennettavat taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. · Painotetaan keskustojen merkitystä tulevaisuuden asuinalueina. 7.5.1 Kotkan–Haminan seudun yleiskaavoitusta ohjaavat yleiset pe- · Edistetään vetovoimaisen kyläasutuksen, matkailun sekä tilaa vaativan riaatteet (ns. läpileikkaavat teemat) harrastus- ja yritystoiminnan kehittymistä maaseudulla. · Edistetään asuntotarjonnan monimuotoisuutta seudulla, luodaan asumi- · Edistetään kaupunkiseudun myönteistä kehitystä ja uudistumista seudun sen vyöhykkeille luontevat roolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta ja kokonaisetua priorisoiden. Lisätään alueellista kilpailukykyä, tuetaan uu- strategista kehittämistä. den luomisen kulttuuria ja proaktiivista kehitystä sekä seudun imagon, · Korostetaan laadukkaita palveluja alueen vetovoimatekijöinä. profiilin ja identiteetin uudistumista. Lisätään tavoitteellisuutta ja jänni- · Tunnistetaan digitalisaation aiheuttamat muutokset kaupunkirakenteessa tettä, jolla haastetaan olevat ajattelu- ja toimintamallit. ja varaudutaan niihin. · Kehitetään seudun vetovoimaisuutta. Varaudutaan noin 35 000 asukkaan lisäykseen eli yhteensä noin 120 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. · Parannetaan seudun kilpailukykyä. Varaudutaan noin 25 000 työpai- kan lisäykseen eli yhteensä noin 55 000 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 60 7.5.3 Elinkeinoelämä – ”kilpailukyky” Kaupunkikehittäminen, kauppa

Teollisuus, tuotanto ja logistiikka · Vahvistetaan seudun kaupunkivyöhykkeen keskusten (Siltakylä, Kotkan- saari, Karhula, Haminan keskusta) roolia ja profiilia seudun kehittämisessä. · Turvataan satamien ja satamiin liittyvän teollisuuden laajennusvaraukset · Vahvistetaan seudun kaupunkikeskuksia niiden omista lähtökohdista, säi- ja sujuvat kuljetusyhteydet. lytetään niiden arvokkaat erityispiirteet, parannetaan joukkoliikennepal- · Edistetään pohjois-eteläsuuntaisten pääyhteyksien kehittämistä (Kouvola- velujen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Kotka raideliikenne, vt 15/vt 26/st 387). · Edistetään keskusta-alueiden elinvoimaa ja monipuolistetaan keskusta- · Tarkastellaan Hallan ja Hietasen roolia sekä satama-alueina että mahdolli- asumisen tarjontaa (riittävä tiiveys ja eheys, kohtaamis- ja tapahtumapai- sina pitkän aikavälin kaupunkikehittämisen kohdealueina. kat, opiskelija-asuminen, kohtuuhintainen vuokra-asuminen, nuorille · Osoitetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen suunnatut palvelut ja toiminnot, laadukas julkinen tila, koerakentaminen, vyöhykkeet. älykäs rakentaminen, sote- ym. hallintosektoreiden yhteistyö). · Osoitetaan uudet potentiaaliset teollisen mittakaavan uusiutuvan ener- · Tuetaan osaamiskeskittymien muodostumista keskuksissa huomioiden tu- giatuotannon alueet, säilytetään valmiudet tuulivoimatuotantoon. levaisuuden muuttuvat tarpeet. · Tutkitaan ja arvioidaan rantaradan toteuttamisvaihtoehtoja sekä asumi- · Tarkastellaan Kotkansaari-Hovinsaari-Jumalniemi-Karhula -vyöhykettä sen että elinkeinoelämän näkökulmasta. kaupunkikehittämisen keskeisenä kohdealueena. · Hyödynnetään E18-tien liittymäalueita elinkeinoelämän tarpeisiin. · Tarkastellaan Hallan ja Hietasen roolia sekä satama-alueina että mahdolli- · Edistetään olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämis- sina pitkän aikavälin kaupunkikehittämisen kohdealueina. mahdollisuuksia. · Tutkitaan ja arvioidaan rantaradan toteuttamisvaihtoehtoja sekä kaupun- · Luodaan maankäytöllisiä edellytyksiä yritysyhteisöjen kehittymiselle. kikehittämisen että elinkeinoelämän näkökulmasta. · Tarkastellaan Vaalimaan, Lankamalmin ja Jumalniemen alueiden kehittä- misedellytyksiä ja mahdollisia profiileja. Matkailu

· Tuetaan seudun tärkeimpien matkailuvyöhykkeiden kehittämistä ja monipuolistamista. 7.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä kestävä liikkuminen · Tunnistetaan seudun matkailun tulevaisuuden kärkikohteet ja tuetaan niiden kehittämistä. · Edistetään positiivista aluekehitystä ja rantaradan toteuttamisedellytyk- · Varaudutaan matkailijoiden määrän kasvuun ja tästä johtuvaan matkailu- siä. hankkeiden edistämiseen. · Tuetaan rantojen ja saariston vetovoimaan perustuvaa yhdyskuntaraken- · Tunnistetaan saaristo- ja jokimatkailun tärkeimmät kehittämiskohteet (sa- teen kehittämistä. tamat, yhteydet, alueet). · Vahvistetaan nykyistä kaupunkivyöhykettä ja sen keskuksia. Edistetään · Osoitetaan maaseutu- ja sen liitännäiselinkeinoja tukevan matkailun ke- keskustatoimintojen alueiden laajentumista (= jalankulku- ja pyöräily- hittämisvyöhykkeet. vyöhykkeen laajentumista). · Osoitetaan seudullisesti merkittävät ulkoilu- ja virkistysyhteydet.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 61 · Tunnistetaan merkittävät kaupunkivyöhykkeen ulkopuoliset keskukset ja palvelukylät sekä edistetään niiden elinvoimaisuutta. · Tunnistetaan seudun keskeisimmät joukkoliikennekäytävät, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat sekä suunnitellaan niiden ke- hittäminen. · Luodaan edellytyksiä tehokkaalle joukkoliikenteelle suuntaamalla uutta asumista, työpaikkoja ja palveluja tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja keskeisimpiä joukkoliikenteen solmukohtia. · Osoitetaan seudullisesti merkittävät liikenneyhteydet ja niiden kehittämis- tarpeet mukaan lukien raide- ja vesibussiliikenne sekä pyöräily. · Tunnistetaan tulevaisuuden uudet liikkumismuodot ja varaudutaan niihin suunnittelussa. · Edistetään sinistä ja vihreää infrastruktuuria osana kaupunkirakennetta. Turvataan seudullisesti merkittävien viheraluekokonaisuuksien säilyminen ja keskeisimmät viheryhteystarpeet sekä edistetään niiden saavutettavuutta. Edistetään ranta-alueiden saavutettavuutta.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 62 apuna käyttäen. Mahdolliset ristiriidat on käsitelty yleiskaavaehdotuksen laa- 8 Yleiskaava timisen yhteydessä. Strategisessa vaiheyleiskaavassa on pyritty etenkin elin- keinoelämää koskevien kaavamerkintöjen osalta joustavuuteen. Kaavakartalla on esitetty oikeusvaikutteisten kaavamerkintöjen lisäksi informatiivisia, profi- 8.1 Yleiskaavan luonteesta loivia merkintöjä, joihin ei tässä yleiskaavassa liity oikeusvaikutuksia.

Kotkan–Haminan seudun strateginen vaiheyleiskaava on maankäyttö- ja ra- Laadittu yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 35.3 §:n tarkoittama vai- kennuslain 42.1 §:n tarkoittama oikeusvaikutteinen yleiskaava. Se on luonteel- heyleiskaava, joka keskittyy linjaratkaisun toteuttamisen kannalta seudun tär- taan viiden kunnan (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä) strateginen keimpiin ratkaistaviin kysymyksiin, jotka ovat: maankäyttösuunnitelma, joka osoittaa seudun tavoitteiden mukaiset yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön periaatteet. Yleiskaavan laatimisen keskei- · Asumista ja palveluja koskevat periaatteet (vetovoima) senä lähtökohtana on vuonna 2012 seutuvaltuuston ja kuntien hyväksymä ke- · Elinkeinoelämää koskevat periaatteet (kilpailukyky) hityskuva, jota nyt yleiskaavatyössä syvennetään ja konkretisoidaan. Yleiskaa- · Teollisuus, logistiikka ja tuotanto van tavoitevuosi on 2040 eli sama kuin seudun kehityskuvatyössä. · Matkailu · Kaupunkikehittäminen ja kauppa Vaiheyleiskaavan laatimisen pohjana ovat kehityskuvan lisäksi olleet seutuval- · Alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kestävää liikkumista koskevat periaat- tuuston hyväksymät tavoitteet, kehittämismallit ja näiden pohjalta hyväksytty teet linjaratkaisu. Keskeisenä tavoitteena on ollut seudun rakennemuutoksen tukeminen maankäytön suunnittelun keinoin siten, että maankäytön suunnitte- Vaiheyleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavan ohjaava vaikutus ja se on lulla ja alueen muilla kehittämistoimenpiteillä on selkeä yhteinen päämäärä. periaatteiltaan maakuntakaavan mukainen. Niiden kysymysten osalta, joita vaiheyleiskaavassa ei ratkaista, maakuntakaava jää yleiskaava-alueella voi- Vaiheyleiskaava on laadittu ja sitä tulkitaan mittakaavassa 1: 80 000. Keskeisen maan. Seudullisen vaiheyleiskaavan suhdetta maakuntakaavaan on tarkem- taajama-alueen osalta on laadittu suurennos 1:40 000 lukemisen helpotta- min selostettu vaikutusten arvioinnin yhteydessä. miseksi.

Seudullinen vaiheyleiskaava tulee voimaan päällekkäin kuntien osayleiskaavojen kanssa kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden. Vaiheyleiskaavan oh- jausvaikutus on kaavan tehtävästä ja suunnittelutarkkuudesta (mittakaava) johtuen erilainen kuin aluevarausyleiskaavojen. Seudullinen vaiheyleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista siten, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioiduksi seudullinen kokonaisuus ja kilpailukyky. Seudullista vaiheyleiskaavaa laadittaessa kunnat ovat tarkastelleet kaavaratkaisun suhdetta voimassa oleviin yleiskaavoihin seudullisen vaiheyleiskaavan luonnoksen ja voimassa olevien yleiskaavojen yhdistelmää Kuva 41. Miten joustava yleiskaava voi olla säilyttääkseen kuitenkin ohjausvaikutuksen yleiskaavan tavoitteiden kannalta keskeisissä kysymyksissä?

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 63 8.2 Yleiskaavan strateginen sisältö Samalla kehitetään koko seudun vetovoimaa, parannetaan rakennetun ympä- ristön laatua ja huomioidaan ympäristötekijöiden kasvava merkitys alueiden Yleiskaava tarkentaa ja toteuttaa seudun kehityskuvaa 2040 (Kaakon suunta), välisessä kilpailussa. jonka seudun kunnat ovat hyväksyneet vuonna 2012. Kehityskuva kuvaa kuntien yhteistä tahtotilaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnasta ja Kaupunkiseudun vetovoiman lisäämiseksi yleiskaavaratkaisussa on panostettu periaatteista pitkällä tähtäimellä. Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’iso merellisen kaupunkiympäristön luomiseen mm. rantavyöhykkeen harkitulla ja kuva’ on siten määritelty kehityskuvavaiheessa ja kehityskuvan linjaukset ovat monipuolisella käyttöönotolla. Asukkaille tarjotaan sekä urbaania merikau- keskeisiä yleiskaavan laatimisen lähtökohtia. punkia että merellistä pientaloasumista lähellä peruspalveluja. Kaavamäärä- yksin varmistetaan, että uudet ja tiivistyvät asuinalueet voidaan toteuttaa riit- Kehityskuvassa todetaan yhdyskuntarakenteen kehittämisestä seuraavaa: tävän tehokkaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan toteuttaa joukkoliikennetarjonta. ”Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Jos yhdyskuntarakennetta on silti laajennettava, on Yleiskaavassa on osoitettu kehittämismerkintöjä, joilla turvataan pitkän aika- välin laajenemissuunnat. Kaavamääräyksin on varmistettu, että nykyisten taa- · laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitusti jamien tiivistämis- ja laajenemisvara hyödynnetään ennen uusien alueiden · laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuutta käyttöönottoa. Esimerkiksi Kotkan, Haminan ja Pyhtään Siltakylän kasvu suun- · laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle.” nataan ensisijaisesti rakenteen sisään. Kun taajamien tiivistämisvara on hyö- dynnetty, varaudutaan pitkällä aikavälillä myös siihen, että rakenne voi laajen- Yleiskaavassa kasvun sijoittamisessa on ensisijaisesti pyritty kehityskuvan lin- tua olemassa olevan infrastruktuurin ja joukkoliikenteen länsi-itä-suuntaisen jausten mukaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentä- kehittämiskäytävän varressa. miseen. Samalla on pyritty vahvistamaan asutusta, palveluja ja työpaikkoja si- sältävän, toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta keskustoissa ja Strategisuus näyttäytyy yleiskaavassa myös taajamatoimintojen luokittelussa. palvelukeskuksissa. Tavoitteena on ollut edistää ihmisläheisen, taloudellisen, Intensiiviset taajamatoimintojen alueet kytkeytyvät joukkoliikenteen keskei- kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä seen kehittämiskäytävään, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyistä suunnittelemalla maankäyttö tukemaan lähipalveluja, jalankulkua, pyöräilyä ja ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Kasvua ohjataan tälle joukkoliikenne- joukkoliikennettä. vyöhykkeelle sekä palvelukeskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen lähi- palveluja tukien. Yleiskaavassa pyritään voimistamaan alueiden erilaisuutta ja niitä ominaispiir- teitä, joista alueen identiteetti muodostuu. Siten voidaan löytää alueiden ja Elinkeinoelämän osalta lähtökohtana on ollut yleiskaavan joustavuus sekä po- kuntien roolit ja profiilit osana kaupunkiseudun monimuotoista kokonaisuutta sitiivinen lähestyminen elinkeinoelämän muutoksiin. Avainsanana on ’mah- ja strategista kehittämistä. Tavoitteena on, että Kotkan–Haminan seutu muo- dollistaminen’. Yleiskaavan pitää kestää aikaa ja mahdollistaa seudun elinkei- dostuu jatkossa omaleimaisista ja sitä kautta eri tavoin vetovoimaisista osa- noelämän kehittyminen erilaiset skenaariot huomioiden. Yleiskaavalla varau- alueista, jotka yhdessä muodostavat loogisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden. dutaan riittävin aluevarauksin seudun kilpailukyvyn lisäämiseen. Lisäksi yleiskaavan tulee tukea toisistaan hyötyvien toimijoiden keskinäisiä synergioita (si- joitusratkaisut, yrityspuistot, sivutuotteiden hyödyntäminen jne).

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 64 Yleiskaava mahdollistaa sekä nykyisten yritysten toimintaedellytysten kehitty- kehittämiseen liittyvät periaatteet. Strateginen sisältö koostuu siis sekä kaava- misen että uusien yritysten ja työpaikkojen sijoittumisen seudulle. Ratkaisevia merkintöjen (kaavakartan) että kaavamääräysten muodostamasta kokonai- tekijöitä kehityksessä ovat yritys- ja työpaikka-alueiden laajuus (riittävä mitoi- suudesta, jota kaavaselostus kokonaissuunnitelmineen ja toteuttamisohjelmi- tus isojenkin yritysten tarpeisiin), monipuolisuus (mahdollisimman vähän ra- neen selittää. joitteita eri toimintojen sijoittumiselle ja luonteeltaan erityyppiset alueet) sekä alueellinen sijoittuminen ja suhde muuhun alueidenkäyttöön. Nämä an- Toteuttamisohjelma on yleiskaavaa täydentävä asiakirja, jonka uudistamisai- tavat mahdollisuuden yritystoiminnan määrälliseen, laadulliseen ja sijainnil- kataulu on strategista yleiskaavaa tiuhempi. taan tarkoituksenmukaiseen kehittymiseen.

Yleiskaavaa lähdettiin laatimaan kokonaissuunnitelmana (kehittämisalus- 8.3 Luonnosvaiheessa saatu palaute tana), joka sisälsi valmisteluvaiheessa paljon oikeusvaikutuksettomia merkin- Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan valmisteluaineisto oli nähtä- töjä ja suosituksia. Ehdotusvaiheessa merkinnöistä kuitenkin saadun palaut- villä 4.4.2017 - 8.5.2017 välisen ajan. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydettiin teen perusteella eroteltiin juridinen, oikeusvaikutteinen osa kaavaksi. Koko- lausunnot useilta viranomaisilta ja muilta yhteistyötahoilta. Lisäksi valmistelu- naissuunnitelma on esitetty selostuksen liitteenä ja siinä on osoitettu mm. yri- aineistosta annettiin mielipiteitä. tys- ja työpaikka-alueiden toiminnallinen profilointi. Profilointia voidaan myö- hemmin hyödyntää sekä jatkosuunnittelussa että alueiden markkinoinnissa uusille yrityksille. 8.3.1 Lausunnot

Kaavaratkaisun kuvauksessa on esitelty oikeusvaikutteisten kaavamerkintö- Kotkan-Haminan seudun strategisesta yleiskaavaluonnoksesta annettiin mää- jen ja -määräysten lisäksi kokonaissuunnitelman mukaiset, oikeusvaikutukset- räaikaan mennessä kaksitoista (12) lausuntoa. Useassa lausunnossa pidettiin tomat profiloivat merkinnät, jotka selittävät ja avaavat seudullisen yleiskaa- strategisen yleiskaavan laatimista alueelle tärkeänä. Yleisesti ottaen yleiskaavan tavoitteita, tarkoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia. van tavoitteita pidettiin oikean suuntaisina ja alueen kehittämistä omista läh- tökohdista käsin tukevana. Toisaalta yleiskaavan esitystapaa, jossa kaavakar- Kokonaissuunnitelman profiloivia merkintöjä koskevat kappa- talla on sekä oikeusvaikutteisia että informatiivisia oikeusvaikutuksettomia leet on esitetty sisennettynä ja kursiivilla tekstillä. merkintöjä, pidettiin sekavana. Kaavan pitkän aikavälin strategiseen rantaradan vaihtoehtoiseen linjaukseen Pyhtäällä ja Kotkassa suhtauduttiin varauk- Elinkeinostrategiassa ja yleiskaavan linjaratkaisussa esitetyt ja yleiskaavan sella. Ratalinjasta todettiin, että kyseessä on valtakunnallinen asia, joka tulee mahdollistamat huomattavat kasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisen ratkaista maakuntakaavassa ennen seudun yleiskaavaa. Tuulivoiman haitalli- vaiheistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Selostuksen liitteenä olevassa sia vaikutuksia meriliikenteen turvallisuuteen sekä puolustusvoimien tutkajär- toteuttamisohjelmassa tuodaan esiin yleiskaavan keskeisimmät muutosalu- jestelmiin pidettiin rajoittavana tekijänä tuulivoiman suuren mittakaavan ke- eet ja esitetään muutosta edistäviä toimenpiteitä sekä vaiheittain toteuttami- hittämiselle. Yleiskaavan talous-, elinkeino-, asumis- ja liikennepainotusta pi- sen periaatteet. dettiin liiallisena luonnon reunaehdot huomioon ottaen. Kaavan kulttuuriym- päristön ja -maisemien perusteluissa ja Ruotsinsalmen meritaistelualueen ra- Keskeinen osa yleiskaavaa ovat yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen kes- jauksissa oli epäselvyyttä ja epäjohdonmukaisuutta. Lähtökohtaisesti sekä val- kittyvät kaavamääräykset, joissa kuvataan seudun laadulliseen ja sisällölliseen takunnallisesti että maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt tulee

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 65 esittää kaavakartalla. Useassa lausunnossa todettiin yleiskaavan vaikutusten · Kaavaan lisättiin määräyksineen arvioinnin olevan puutteellista ja erityisesti tuulivoiman vaikutusten osalta. · valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY- ympäristöt) 8.3.2 Mielipiteet · valtakunnallisesti arvokkaat maaseudun maisema-alueet · maakunnallisesti arvokkaat maaseudun maisema-alueet Kotkan-Haminan seudun strategisesta yleiskaavasta annettiin useita mielipi- · Natura 2000 –alueet teitä. Osa mielipiteistä saatiin sähköisen palautekanavan kautta osoitteessa · Salpalinja www.khyleiskaava.fi. Mielipiteissä korostui Haminan Matinsaari, jonka mat- · Unescon maailmanperintökohde (Mustaviiri) ja kailun ja virkistyksen arvoja pidettiin arvokkaina ja niiden säilymistä tärkeänä. · uusi vesiliikenteen yhteystarvemerkintä Kuusankoskelta Suomenlah- Mielipiteissä esitettiin Summan teollisuusalueen siirtoa kaavassa osoitetusta delle paikasta kulttuuri- ja luonnonympäristön arvojen takia. Lisäksi Suuren ranta- · puolustusvoimien ampumarata-alueiden meluvyöhykkeet tien merkitsemättä jättämistä kaavassa pidettiin puutteena. Tuulivoiman ke- · Toteuttamisohjelma viimeisteltiin aikataulutuksen osalta hittämismahdollisuudet nähtiin rajallisena meriliikenteen turvallisuuden ja puolustusvoimien tutkajärjestelmiin kohdistuvien vaikutusten takia. Lisäksi tuulivoiman haittavaikutuksista metsäkanalintuihin huomautettiin. Hiljaisten Lisäksi kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehtiin saadun palautteen perus- alueiden selvittämistä ja niiden säilyttämistä asuinympäristön vetovoimateki- teella pieniä tarkistuksia. jänä korostettiin. Ristiriitaisena seudun luontoarvojen ja elinympäristön kanssa nähtiin Pyhtään lentopaikan osoittamista kaavassa. Toisaalta viherverkon laajan osoittamisen yleiskaavassa katsottiin haittaavan metsätalouden ke- 8.5 Ehdotusvaiheessa saatu palaute hittämisedellytyksiä alueella. Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan ehdotusaineisto oli nähtävillä 29.3. – 30.4.2018 välisen ajan. Ehdotusvaiheen aineistosta pyydettiin lausun- 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset not useilta viranomaisilta ja muilta yhteistyötahoilta. Lisäksi ehdotusaineis- tosta sai antaa muistutuksia. Lausuntoja annettiin 15 ja muistutuksia 18 kap- Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät yleiskaavakarttaan, kaavamerkintöihin paletta. ja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen tehdyt muutokset valmisteluvaiheen jälkeen: Palautteissa nousivat esiin mm. kaavan oikeusvaikutukseen ja ohjausvaikutuk- seen liittyvät huomiot, vaiheyleiskaavan sisällöstä puuttuvat aihekokonaisuu- · oikeusvaikutuksettomat merkinnät poistettiin kaavasta ja siirrettiin kaava- det, kaavaratkaisun vaikutuksen luonnonympäristöön, viherverkon ja ulkoilu- selostuksen liiteaineistona esitettävälle kokonaissuunnitelmakartalle reittien vaikutukset maa- ja metsätalouteen, puolustusvoimien ja meriliiken- · yleiskaavan suhdetta toisaalta maakuntakaavaan ja toisaalta voimassa teen toimintaedellytysten turvaaminen, tuulivoima- ja vesiviljelymerkinnät, oleviin osayleiskaavoihin tarkistettiin Pyhtään lentopaikka ja biotalouden huomiointi. · vaikutusten arviointia tarkennettiin · vaihtoehtoinen / rinnakkainen pääradan linjaus korvattiin merkinnällä: mahdollinen uusi raideliikenteen yhteystarve

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 66 8.6 Hyväksymisvaiheessa tehdyt tarkistukset · Ennen rakennusluvan myöntämistä rautatien tai valtatie/kantatie- tai seututie/pääkatutasoisen tien tai kadun varteen, on selvitettävä tien- tai ra- Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät yleiskaavakarttaan, kaavamerkintöihin tapenkereiden vakavuus ja liikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja ja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen tehdyt tarkistukset ehdotusvaiheen tärinähaitat sekä niiden vaikutukset rakentamiseen. jälkeen: · Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alem- piasteisen tieverkon toimivuuteen ja merkitykseen osana toimivia kulje- · yleismääräyksiä tarkistettiin yleiskaavan vaiheittaisen ohjauksen, voi- tusketjuja. maan jäävien osayleiskaavojen, tuulivoima-alueiden yksityiskohtaisen · Alueen tarkemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaa- suunnittelun ja alemman tieverkon osalta misessa tulee ottaa huomioon tulvavaara-alueet ja tulvasuojelu. Uusia ra- · kansallispuiston kaavamääräystä tarkistettiin kennuspaikkoja ei saa muodostaa tulva-alueille. Tästä voidaan poiketa · raskaiden aseiden melualuerajaus 50 dB LAeq poistettiin tarpeetto- vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit mana ja meluvyöhykkeiden kaavamääräyksiä tarkistettiin pystytään hallitsemaan ja rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. · Merituulentien parantaminen osoitettiin yhden sijasta kahtena viiva- · Kaupunkiseudulla tulee määritellä tavoitteet viheralueiden kestävälle käy- merkintänä: seututie/pääkatu ja uusi valtatie tölle (viheralueiden laajuus ja luonnontilaisuus). Tarkemmassa suunnitte- · uusi mahdollinen raideliikenteen yhteystarve muutettiin raideliiken- lussa tulee ehkäistä viheralueiden pirstoutumista, säilyttää riittävän leveät teen selvitettäväksi yhteystarpeeksi viherkäytävät ja tarvittaessa ohjata liikkumista poluille ja muille reiteille · yhteenveto ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuk- (luontoarvojen säilyminen). Viheralueiden riittävyydessä, laadussa ja si- sista sekä niihin laaditut vastineet liitettiin kaavaselostuksen liitteeksi joittumisessa tulee turvata eri käyttäjäryhmien tarpeet (viheralueiden toiminnallinen merkitys). Kulttuurihistoriallisesti merkittävät viheraluekoko- 8.7 Yleismääräykset naisuudet tulee säilyttää ja niiden arvot turvata (viheralueiden merkitys osana kulttuuriympäristöä). Yleiskaavassa on annettu joitakin oikeusvaikutteisia yleismääräyksiä, jotka · Maaseutualueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuk- koskevat koko vahvistettua yleiskaava-aluetta: sessa rakentaminen ja muu maakäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että alueen omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat sekä ympäristö- · Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 42.1 §:n tarkoittama oikeusvai- , luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen turvataan. kutteinen yleiskaava ja maankäyttö- ja rakennuslain 35.3 §:n tarkoittama · Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee huomioida meriliikenne sekä meri- vaiheyleiskaava. liikenteen tutkajärjestelmät. Voimaloiden toteuttamiseen liittyvistä suun- · Yleiskaava ei korvaa samaa aluetta koskevia aikaisemmin hyväksyttyjä nitelmista tulee pyytää Liikenneviraston lausunto. osayleiskaavoja, vaan se tulee voimaan niiden kanssa päällekkäin kaavan · Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee turvata Puolustusvoimien toiminta- tehtävä ja tarkoitus huomioiden. edellytykset. Erityisesti tulee ottaa huomioon Puolustusvoimien toimin- · Maakuntakaava on vaiheyleiskaavan sijasta voimassa niiden kysymysten nasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat osalta, joita vaiheyleiskaavassa ei ole ratkaistu oikeusvaikutteisena. Kaa- rajoitteet. Voimaloiden (yksittäisen voimalan kokonaiskorkeus yli 50 met- vaselostuksen luvussa 9.2.2 on esitetty maakuntakaavamerkinnät, jotka riä maanpinnasta) toteuttamiseen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää yleiskaava-alueella eivät jää voimaan. Pääesikunnan lausunto.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 67 8.8 Alue- ja yhdyskuntarakenne, kestävä liikkuminen Muut asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on osoitettu keskiruskealla vä- rillä taajamatoimintojen alueiksi. Nämä alueet on tarkoitettu pääasiassa asumiseen ja sitä tukevien palvelujen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työ- 8.8.1 Taajamatoimintojen alueet paikkatoimintojen sekä näihin liittyvän liikenteen, virkistyksen ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Uudis- ja täydennysrakentamisen tulee luonteel- Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’iso kuva’ on tutkittu kehityskuvavai- taan ja mittakaavaltaan sopeutua ympäristöönsä. heessa eikä yleiskaavaa ole lähdetty työstämään aluerakenteellisista lähtökoh- dista. Tavoitteena on kehityskuvan mukaisesti suunnata kasvu sisäänpäin. Kaavakartalle on merkitty taajama-alueen laajenemissuunta ruskealla nuoli- merkinnällä. Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin Yleiskaavassa on tarkistettu sekä alueellisesti että sisällöllisesti maakunta-kaa- laajenemissuunta joukkoliikenteen kehittämiskäytävässä Karhulan ja Haminan van mukaista taajama-aluetta. Keskeistä on ollut tunnistaa asemakaavoitetut keskustan välillä. Lähtökohtaisesti nykyisten taajamien tiivistämis- ja laaje- ja tulevaisuudessa asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet. Asemakaava vä- nemisvara tulee hyödyntää ennen uusien alueiden käyttöönottoa. lineenä palvelee parhaiten kaupunkimaisen ympäristön suunnittelua. Asema- kaavoitettavat, taajamien lievealueet ja kaupunkimaisiksi kehitettävät alueet Yleiskaavan taajamatoimintojen alueille sijoittuvilta asuntoalueilta tulee jär- tulisi säästää mahdollisuuksien mukaan rakentamattomina ja ratkaista niiden jestää yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisille laajemmille viheralueille. Me- käyttö asemakaavalla. rellisten alueiden ja jokivarsien suunnittelussa tulee tavoitella korkealuokkaista ja viimeisteltyä kokonaisuutta. Suunnittelussa tulee edistää ranta-aluei- Yleiskaavassa on tarkennettu maakuntakaavan taajamatoimintojen kaavaoh- den saavutettavuutta. jausta. Ruskean värin eri sävyillä tummemmasta vaaleaan on osoitettu intensiivinen taajamatoimintojen alue, taajamatoimintojen alue ja pientalovaltai- Alueet joita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa on yleiskaavassa osoitettu pien- nen alue. Näistä intensiivinen taajamatoimintojen alue ja taajamatoimintojen talovaltaisina alueina. Alueelle voidaan osoittaa täydennysrakentamista – ei alue on jo asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. kuitenkaan niin, että asemakaavoituskynnys ylittyy. Uudisrakentamisessa tulee vahvistaa seudun erityyppisten asumisen vyöhykkeiden ominaispiirteitä ja Tumman ruskealla osoitetut intensiivisten taajamatoimintojen alueet on tar- erilaisuutta. koitettu tiiviiksi ja laadukkaan kaupunkimaisen rakentamisen alueeksi, joka tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä moni- Hietasen ja Hallan olemassa olevat teollisuus-, logistiikka- tai satamatoiminto- puolisiin palveluihin. Alueille voidaan sijoittaa asumista sekä kauppa-, liike-, jen alueet on osoitettu asuinrakentamisen reservialueiksi. toimisto- ja palvelutiloja. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sekä viihtyisyyttä luovien kaupunkiele- Yleiskaavan valmisteluvaiheen yhteydessä on tehty selvitys seudun energia- menttien säilyttämiseen ja lisäämiseen. Merkintää on käytetty keskustatoi- vahvuuksista ja – lähtökohdista. Näiden näkökulmien huomiointia suhteessa mintojen alueiden ulkopuolella. Merkinnällä on osoitettu nauhamainen vyö- taajamatoimintoihin on arvioitu yleiskaavan valmistelun yhteydessä, arvio on hyke joukkoliikenteen keskeisen kehittämiskäytävän varrella väleillä Kotkan- selostuksen liitteenä, sisältäen em. selvityksen keskeiset tuotokset. saari–Jylppy–Karhula ja Mussalo–Karhuvuori–Metsola. Merkintää on lisäksi käytetty mm. Ruissalon, Hovilan ja Sunilan alueilla sekä Kotkansaaren lounais- osassa.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 68 8.8.2 Liikenneverkko · Seudun kannalta (saavutettavuus, kaupunkirakenne) tarkoituksenmukai- sin linjaus olisi moottoritiekäytävän eteläreunassa, jolloin seudullinen pää- Yleiskaavassa on osoitettu Kotkan–Haminan seudun pääliikenneverkko: moot- asema ja vaihtopaikka olisi Huumassa. Kustannuksiltaan tämä vaihtoehto toritie, valtatie/kantatie, kaksiajoratainen valtatie, seututie/pääkatu ja yh- sijoittuu tutkittujen vaihtoehtojen keskikastiin. dystie/kokoojakatu. Valtatie 15 ja Hyväntuulentie on osoitettu merkittävästi · Moottoritiekäytävän eteläreunassa kulkevalla linjauksella mahdolliste- parannettavana kaksiajorataisena valtatienä. Valtatie 26 ja seututie 387 on taan taajamajunaliikenteelle seisakkeet Pyhtäälle, Siltakylään, Jumalnie- osoitettu tieparina parannettavina teinä. Merituulentien parantaminen on meen, Karhulaan, Otsolaan ja Haminaan (Sopenvuoren alueelle). huomioitu kaavassa uusi valtatie ja seututie/pääkatu -merkinnöillä. Uusi maantie on tarkoitus rakentaa nykyisen Merituulentien rinnalle, jolloin nykyi- Yleiskaavassa on osoitettu maakuntakaavan mukaisen rantaradan linjauksen nen tie jää rinnakkaiskaduksi paikallisliikenteen tarpeisiin. Teiden parantami- (ohjeellinen pääradan linjaus) lisäksi moottoritiekäytävän tuntumaan raidelii- sessa on otettava huomioon teiden liikenteellinen merkittävyys, liikennetur- kenteen selvitettävä yhteystarve. Merkintä perustuu rantarataselvityksen vallisuus eri käyttäjäryhmien kannalta, maankäyttö sekä ympäristö. Eritasoliit- johtopäätöksiin. Lisäksi kokonaissuunnitelmassa on osoitettu informatiivisina tymät on osoitettu omalla kohdemerkinnällä. Raideliikenteen osalta kaavassa merkintöinä potentiaaliset asema- ja seisakepaikat ja siten ratalinjauksen kyt- on osoitettu päärata, merkittävästi parannettava päärata, ohjeellinen pää- kentä seudun maankäyttöön. radan linjaus ja sivurata. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu pyöräilyn tavoite- verkko sekä kävelyn ja pyöräilyn ja tieliikenteen yhteystarpeita. Kokonaissuunnitelmassa on osoitettu tutkittavina vaihtoehtoi- sina rantaradan asemapaikkoina Kotkansaari, Huuma, Jumal- Rantarata niemi ja Karhula. Lisäksi kokonaissuunnitelmassa on osoitettu tutkittavia vaihtoehtoisia rantaradan seisakepaikkoja, joita Yleiskaavoituksen yhteydessä on noussut esille maakuntakaavaan merkityn ovat Pyhtään kirkonkylä, Siltakylä, Otsola sekä Haminan Sopen- rantaradan ohjeellisen linjauksen sijoittuminen taajamarakenteen ulkopuo- vuori. Näistä jälkimmäisiä ei ole tarkasteltu rataselvityksessä lelle Pyhtään kirkonkylän ja Haminan välillä. Osana yleiskaavan valmisteluvai- erikseen. hetta on laadittu selvitys, jossa on arvioitu rantaradan liikenteellistä merki- tystä ja mahdollisuuksia harkita radan linjausta uudelleen niin, että rata po- Rantarataselvitys on yleiskaavaselostuksen liitteenä. tentiaalisine asemineen palvelisi myös seudun maankäyttöä. Selvityksen kes- keisimmät tulokset ovat: 8.8.3 Joukkoliikenne · Ratayhteyden suunnittelu pelkästään nopeana henkilöliikenteen yhtey- Yleiskaavassa on osoitettu joukkoliikenteen keskeinen kehittämiskäytävä vä- tenä pienentäisi sen roolia seudullisen henkilöliikenteen ja erityisesti tava- leille Kotkansaari–Jylppy–Karhula ja Kotkansaari–Karhuvuori–Metsola. Nämä raliikenteen yhteytenä. joukkoliikennekäytävät tarjoavat jo nykyisellään palvelutasoltaan kilpailuky- · Nykyisen maakuntakaavan mukainen linjaus on hyvä kansainväliselle no- kyistä ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Tarkemmassa suunnittelussa tulee pealle henkilöliikenteelle, mutta pelkän nopean henkilöliikenteen ja tava- tukea joukkoliikennekäytävän palvelutason säilymistä ja edelleen vahvistu- raliikenteen varassa se on melko teoreettinen vaihtoehto. mista. Edellisen merkinnän jatkeena on osoitettu joukkoliikenteen kehittä- · Yhdellä linjauksella ei saada parasta mahdollista yhdistävyyttä kaukolii- miskäytäviä väleille Karhuvuori–Mussalo, Karhula–Sunila, Kyminlinna–Silta- kenteelle, tavaraliikenteelle ja taajamajunille. kylä ja Karhula–Haminan keskusta. Yhteysväleillä on suurelta osin jo nykyisin

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 69 peruspalvelutason joukkoliikennettä. Palvelutason säilymistä ja edelleen vah- man mukaan Kotkansaarella on tulevaisuudessa vain yksi rau- vistumista tulee tukea tarkemmassa suunnittelussa. tatieliikenteen terminaali, jonne kehityspanokset ja sitä kautta palvelut keskittyvät. Yleiskaavassa on osoitettu joukkoliikenteen yhteystarve välille Kotkansaari– Halla–Sunila–Karhula–Kaukola–Pihkoo. Yleiskaavatyön yhteydessä on keskusteltu paikallisliikenneterminaalin mah- dollisesta siirtymisestä Kantasatamaan, mutta tätä ei kuitenkaan ole pidetty Kokonaissuunnitelmassa kaukoliikenteen pysäkit on luokiteltu järkevänä, sillä Kantasataman terminaalin paikka ja liikennejärjestelyt ovat kahteen kategoriaan: linja-autoasema/matkakeskus ja kauko- hankalat (lisäävät paikallisliikennebussin ajokiertoa 5-7 minuutilla, jolloin 60 liikenteen pysäkki. Linja-autoasemia/matkakeskuksia (=kau- minuutin kierto häiriytyy pahasti). koliikenteen terminaaleja) on Kotkansaarella, Karhulassa ja Ha- minassa. Rantaradan toteuttaminen ja sen mahdollinen asema luo paikasta riippuen edellytyksiä uudelle matkakeskus-HUB:lle. 8.8.4 Kävely ja pyöräily Esimerkiksi Kyminlinnan–Huuman alueesta voisi muodostua Yleiskaavassa on osoitettu seudullisesti merkittäviä ulkoilureittejä pyöräilyyn Kotka–Kouvola-radan, Helsinki–Kotka–Pietari-radan ja linja-au- ja patikointiin. Seudullisina arkipyöräilyreitteinä on osoitettu pyöräilyn pää- toliikenteen merkittävä risteämispaikka. Seudullisesti tärkeinä yhteydet, jotka mahdollistavat nopean, suoran, esteettömän ja turvallisen kaukoliikenteen pysäkkeinä/liityntäalueina on osoitettu Kot- pyöräliikenteen työ-, asiointi-, opiskelu- ja koulumatkoilla. Reittien tulee laa- kan Sutela, Metsola ja Rantahaka, Pyhtään Siltakylä ja Kirkon- dultaan olla (olosuhteiden mahdollistaessa) suuntauksen, väylätyypin poikki- kylä, Haminan Summa (tai Lankamalmi) ja Virolahden Vaali- leikkauksen ja erottelun sekä opastuksen osalta alempitasoisia reittejä korkea- maa. Kaukoliikenteen peruspysäkkejä ei ole osoitettu kokonais- tasoisempia. Laadukkaaseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön panostetaan suunnitelmassa (eivät ole seudullisesti merkittäviä kehittämis- etenkin kaupunkikeskustoissa. kohteita). Seudullisina retkipyöräilyreitteinä on osoitettu matkailun ja virkistyksen kan- Raideliikenteen osalta yleiskaavassa on osoitettu päärata, merkittävästi pa- nalta tärkeät pyöräily-yhteydet. Reittien suunnittelussa on huomioitu Cursor rannettava päärata (Kotkansaari–Kouvola) ja sivurata. Lisäksi on osoitettu Oy:n v. 2016 laatimat Kaakon retkipyöräilyreittilinjaukset sekä maakuntakaa- maakuntakaavan mukainen ohjeellinen pääradan linjaus Helsingin suunnasta van ylimaakunnalliset pyöräilyreitit. Kymin aseman eteläpuolelle, raideliikenteen yhteystarve Sopenvuoresta koil- liseen sekä edellä taustoitettu raideliikenteen selvitettävä yhteystarve (Pyh- Seudullisina patikointi- ja maastopyöräilyreitteinä on osoitettu taajamatoi- tään kk – Sopenvuori). mintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät patikointi- ja maasto- pyöräilyreitit. Reittien suunnittelussa on huomioitu Cursor Oy:n v. 2014 laati- Kokonaissuunnitelmassa taajamajunaliikenteen asemat ja sei- mat maastopyöräily- ja vaellusreittisuunnitelmat (Kymenlaakson matkailureit- sakkeet on esitetty informatiivisina merkintöinä ja luokiteltu tien kehittäminen -hanke) sekä maakuntakaavan ylimaakunnalliset patikointi- kahteen kategoriaan. Juna-asema on osoitettu Kotkan sata- reitit. maan ja junaseisakkeet Kotkan rautatieaseman, Paimenportin, Kyminlinnan, Kymin ja Tavastilan kohdalle. Kokonaissuunnitel-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 70 8.8.5 Yhteystarpeet · Luontoarvojen säilyminen: viheralueiden pirstoutumisen ehkäiseminen, riittävän leveiden viherkäytävien säilyminen, liikkumisen ohjaaminen Yleiskaavassa on osoitettu tieliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn liikenteen ja ve- · Viheralueet osana kulttuuriympäristöä: Kulttuurihistoriallisesti merkittä- siliikenteen yhteystarvemerkintöjä yhteysväleille, joiden toteuttamistavasta vien viheraluekokonaisuuksien säilyttäminen ja arvojen turvaaminen tai linjauksesta ei ole riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Tieliikenteen yhteystarve on osoitettu väleille Kotkansaari–Halla, Kurittula–Laajakoskentie, Alun perin lähtökohtana oli, että viherverkko olisi osoitettu yleiskaavassa oi- Pihkoo–Koivula, Metsola–Hietanen, Hietanen–Pyötinen (Sunilan satama) ja keusvaikutteisena päällekkäismerkintänä. Tästä periaatteesta kuitenkin luo- Heinlahti–Seututie 170. Kävelyn ja pyöräilyn yhteystarve on osoitettu väleille vuttiin yleiskaavan valmisteluvaiheen aikana, koska seudullista, ajantasaista ja Kotkansaari–Hovinsaari, Hovinsaari–Jumalniemi, Kotkansaari–Halla, Jylppy– yhteismitallista selvityspohjaa, johon yleiskaavaratkaisussa voitaisiin nojata, ei Jumalniemi, Jumalniemi–Sunila, Saviniemi–Salmenvirrantie ja Kyminlinna–Sii- toistaiseksi ole käytettävissä. Maakuntakaavaratkaisu ei ollut vielä yleiskaavan kakoski. ehdotusvaiheessa selvillä ja Kymenlaakson liitossa on kesken laaditun sini-vi- herselvitysten johtopäätösten analysointi. Maakuntakaavatyössä tullaan tar- Yleiskaavassa on osoitettu vesiliikenteen yhteystarpeet Suomenlahdelta Kuu- kistamaan erityisesti taajamien ympäristöjen viherverkoston kaavaratkaisu. sankoskelle sekä Hietasen satama-alueen läpi. Edellinen mahdollistaa tulevai- Viherverkko jää siis yleiskaavassa informatiiviseksi, jolloin kokonaismaakunta- suuden sisävesiliikennettä palvelevan kanavayhteyden toteuttamisen Kuusan- kaava ajantasaisine selvityksineen on jatkossa voimassa tältä osin. koskelta Suomenlahdelle ja jälkimmäinen Hietasen muuttamisen tulevaisuudessa uudelleen saareksi. Hietasen osalta merkintä tukee Kotkan merellisen Yleiskaavassa on kuitenkin osoitettu oikeusvaikutteisilla merkinnöillä Natura imagon ja vetovoimaisuuden vahvistamista. 2000 –alueet.

8.8.6 Viherverkko 8.9 Keskustat ja kaupunkikehittäminen

Yleiskaavassa on osoitettu omalla merkinnällään ekologiseen verkostoon ja Keskustatoimintojen alueet on kuvattu kaavakartalla tumman punaisella vä- virkistysalueverkostoon kuuluvat viheryhteystarpeet. rillä. Näitä ovat Kotkansaaren, Haminan keskustan ja Karhulan alueet, jotka on tarkoitettu kaupunkimaisen rakentamisen alueiksi. Alueiden pääasiallisia Seudullinen pääviherverkko on osoitettu oikeusvaikutuksettomalla päällek- toimintoja ovat kauppa ja kaupalliset palvelut, julkiset palvelut ja hallinto, kes- käismerkinnällä viher-, virkistys- tai retkeilyalue. Alue muodostuu pääosin ny- kustaan soveltuva monimuotoinen asuminen, ympäristöhäiriötä aiheuttamat- kyisellään tai nykyisenkaltaisina säilyvistä olemassa olevan viherverkon osista. tomat työpaikkatoiminnot, matkailu sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja Merkinnässä on huomioitu maakuntakaavan virkistysalueet ja viheryhteystar- yhdyskuntatekninen huolto. Keskustatoimintojen alueiden muut kaavamää- peet. räykset käsittelevät mm. kauppaa, palveluiden sijoittelua ja kaupunkikuvaa. Viherverkon merkitys korostuu kaupunkirakenteen jäsentelyn ja viheralueiden Osa kaavamääräyksistä koskee vain Kotkansaaren ja Haminan keskustatoimin- käytön näkökulmasta (viheralueiden riittävyys, laatu ja sijoittuminen eri käyt- tojen alueita. täjäryhmien tarpeisiin). Suosituksissa kiinnitetään huomioita myös seuraaviin näkökulmiin:

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 71 Keskusta-alueita kehitetään monimuotoisina ja sekoittuneina alueina Yleiskaavassa osoitetut uudet / tiivistyvät asuinalueet (A-1) painottuvat yleis- ja niitä koskevat tavoitteet ja ohjaustarve ilmenee kaavamääräyk- kaavan tavoitteiden mukaisesti merellisiin ympäristöihin ja jokivarsiin tukeu- sistä. Tästä syystä kokonaissuunnitelmassa ei ole osoitettu profiloivia tuen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Uudet asuinalueet tukevat rantojen merkintöjä keskustatoimintojen alueiden päälle. ja saariston vetovoimaan perustuvaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä, mikä nähdään seudun erityisenä potentiaalina. Uusia / tiivistyviä asuinalueita on merkitty seuraaville alueille: Kotkassa Hevossaari, Hovinsaari, Itäranta, Jumal- 8.10 Asuminen ja palvelut niemi, Karhulanniemi, Katariina, Otsola, Perävarppi, Pirosenvuori, Tiiliruukki, Keskusta-alueiden lisäksi yleiskaavassa on osoitettu palvelukeskuksina ja pal- Räski ja Vähäniemi, Haminassa Ajuksenkallio, Ruotsinkylä, Tervasaari ja Vil- velukylinä kehitettävät alueet. Lisäksi merkittävät, uudet asuinalueet on osoi- niemi, Pyhtäällä Kirkonkylä, Heinlahti, Ahvenniemi, Peltolanmäki ja Kiviniemi, tettu omalla merkinnällä kaavassa. Miehikkälässä Kirkonkylä sekä Virolahdella Pajulahti. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Palvelukeskukset (P-1) on tarkoitettu tiiviin rakentamisen alueiksi, joiden pää- Yleiskaavaan merkityillä pientalovaltaisilla alueilla uuden rakennuspaikan tu- asiallisia toimintoja ovat asumista tukevat palvelut ja hallinto, keskustan luon- 2 teeseen ja ympäristöön soveltuva rakentaminen, ympäristöhäiriötä aiheutta- lee olla kooltaan vähintään 2 000 m . Rakennuspaikan koko ja sijainti määrite- mattomat työpaikkatoiminnot sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja yhdys- tään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. kuntatekninen huolto. Merkinnällä on osoitettu seuraavat keskukset: Kotkassa Hovila, Hovinsaari, Karhuvuori, Kaukola–Pihkoo, Metsola, Mussalo ja Sunila, 8.11 Elinkeinoelämä Haminassa Husula, Neuvoton, Poitsila, Ruissalo, Tallinmäki–Vilniemi ja Uusi- Summa, Pyhtäällä kirkonkylä ja Siltakylä, Miehikkälässä kirkonkylä sekä Viro- lahdella Virojoki. 8.11.1 Teollisuus, logistiikka, tuotanto ja satamat

Palvelukylissä (P-2) on saatavilla julkisia ja/tai yksityisiä palveluita. Suunnitte- Teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaativien työpaikka- ja satamatoimintojen alu- lussa ja rakentamisessa tulee korostaa alueiden ominaispiirteiden merkitystä eet on kuvattu yleiskaavassa harmaalla värillä. Merkinnällä on osoitettu sa- ja ohjata rakentamista perinteisille rakennuspaikoille palveluita ja olemassa tama- ja laiturialueet, satamatoimintaan liittyvien varastojen ja terminaalien olevia rakenteita tukien. Merkinnällä on osoitettu seuraavat kylät: Kotkassa alueet sekä teollisuudelle, logistiikalle ja tavaraliikenteelle tarkoitetut alueet. Huruksela ja Ylänummi–Tavastila, Haminassa Kannusjärvi, Metsäkylä, ja Py- Alueelle saa sijoittaa myös tilaa vaativia tai raskasta liikennettä aiheuttavia hältö, Pyhtäällä Hirvikoski, Purola, Keihässalmi ja Kaunissaari, Miehikkälässä työpaikkatoimintoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paikallisen teollisuus- Muurikkala, Suur-Miehikkälä ja Pitkäkoski sekä Virolahdella Virolahden kirkon- ympäristön ja sen rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilymiseen. kylä, Klamila ja Ravijoki. Teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaativien työpaikka- ja satamatoimintojen aluei- Myös muut seudun paikallista merkitystä omaavat kylät voivat kehittyä palve- den rajauksissa on huomioitu olemassa olevat alueet ja niiden laajenemistar- lukyliksi. Maaseutualueiden yksityiskohtaista suunnittelua ohjaavat yleiskaa- peet, uudet potentiaaliset alueet, toimintojen sekoittuminen ja toteuttamisen van yleismääräykset. vaiheistaminen. Teollisuuteen, logistiikkaan, tuotantoon ja satamiin liittyvää ohjausta ja rajoitteita (toiminnan ympäristövaikutukset) on täsmennetty oi-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 72 keusvaikutteisilla päällekkäismerkinnöillä: teollisuus- ja varastoalue (T), ympä- alue (Mäkelänkangas, Korkeakoski, Mussalo, Ahvenkoski, Per- ristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet (TT), teollisuus- noonkoski, Suutari, Karhulanpuisto ja Summanlahti), bio- ja alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä kiertotaloustoimintojen alue (Vaahterikonkangas, Heinsuo, satama-alue (LS). Kohdemerkintöjen alueellista ulottuvuutta ei suunnittelun Korkeakoski, Pyötinen, Kotkansaari ja Ristinkallio), yhdyskunta- yleispiirteisyydestä ja toimintojen sekoittuneisuudesta johtuen ole tarkoituk- teknisen huollon alue (Mussalo ja Hillo), energiantuotantoalue senmukaista esittää. (Korkeakoski ja Hovinsaari) ja aurinkoenergiantuotantoalue (Mäkelänkangas, Mussalo, Summanlahti ja Hietanen). Lisäksi Teollisuus- ja varastoaluemerkintöjä (T) on osoitettu seuraaville alueille: Kot- seudulliset kaasu- ja sähköjohdot on osoitettu oikeusvaikutuk- kassa Korkeakoski, Sunila ja Heinsuo, Haminassa Mäkelänkangas ja Sopenvuori settomilla merkinnöillä. ja Virolahdella Vaahterikonkangas. Tuulivoimaloiden alueet on osoitettu kaavassa päällekkäismerkinnällä tv. Alu- Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen (TT) alueita on eet varataan tuulivoimaloiden alueeksi pääkäyttötarkoituksen ohella. Energi- osoitettu Haminassa satama-alueelle ja Summanlahdelle, Kotkassa Mussa- antuotanto tulee toteuttaa siten, että alueen pääasiallista käyttötarkoitusta ei loon, Pyhtäällä Kumpulaan ja Virolahdella Oravakorpeen. kohtuuttomasti vaikeuteta. Tv-alueina on osoitettu energiamaakuntakaavan mukaisesti Kotkan Nälkäsuo ja Miehikkälän Hallimajankangas sekä Hulkkian- Teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaati- kangas Haminan ja Miehikkälän rajalla. Maaseutu ja luonto -maakuntakaavaan muksia (TY) ovat Kotkassa Hietanen ja Karhulan teollisuuspuisto sekä Pyhtäällä merkittyä Rankin edustan tuulivoima-aluetta ei sen sijaan ole merkitty yleis- Stockforsin alue. kaavaan, koska viereinen maankäyttö on muuttunut oleellisesti. Aiempi Ran- Satama-aluemerkintöjä (LS) on merkitty Kotkassa Mussalon, Kantasataman, kin saaren sotilaskäyttö ei ollut ristiriidassa tuulivoimalan kanssa, mutta saa- Hietasen, Hallan ja Sunilan sekä Haminan sataman nykyisille satamatoiminto- ren ollessa seudullisesti merkittävä matkailun kehittämisalue tulee alueiden jen alueille. käytön tukea tavoitetta. Yleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavan matkai- lumerkintä sekä vireillä olevat osayleiskaava- ja asemakaavatyöt, joissa Rankki Vesiviljelyyn soveltuviksi vesialueiksi (W-1) on osoitettu olemassa olevat lai- kaavoitetaan matkailukäyttöön. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin vä- tospaikat Ängviksfjärden ja Louhimo Pyhtäällä sekä Puuluodot, Tuuholmi, hintään paikallisesti merkittävän tuulivoima-alueen toteuttamisen myös Ran- Halsholmi ja Hailiniemi Virolahdella. kin matalikon alueelle. Mahdollisen tuulivoimatuotannon toteuttamisedelly- tykset tulee tutkia tarkemmassa kaavoituksessa (osayleiskaava), jonka yhtey- Kokonaissuunnitelmassa on osoitettu profiloivia, informatiivisia dessä tehdään myös tarkemmat rakentamista ohjaavat suunnitelmat. kohdemerkintöjä, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. Virolahden Ruissaaren edusta on merkitty vesiviljelyyn soveltuvaksi alu- Kokonaissuunnitelmassa tuulienergiantuotantoalueita on eeksi. Teollisuus-, logistiikka-, tuotanto- ja satamatoimintoja on osoitettu profiloivilla, informatiivisilla kohdemerkinnöillä. Näitä profiloitu seuraavilla informatiivisilla merkinnöillä: konttitermi- ovat olemassa olevat tuulivoimala-alueet Kotkan Vehkaluoto naalialue (Mussalo ja Palokangas), kuiva- ja/tai nestebulk-ter- sekä Haminan Koirakari ja Hiirenkari, Summanlahti ja Mäkelän- minaalialue (Mussalo, Haminan öljysatama ja Sunila), ro-ro- kangas sekä potentiaaliset tuulivoimala-alueet Kotkan Mäyrä- terminaalialue (Hietanen, Kantasatama ja Palokangas), lo-lo- terminaalialue (Halla ja Lakulahti), datakeskustoimintojen

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 73 mäki ja Rankin matalikko, Haminan Harvajanniemi, Korkeuskal- liot ja Kyynänmäki, Pyhtään Pirtnuora, Purola, Struka ja Val- kiajärvensuo sekä Virolahden Oravakorven–Vaahterikon alue.

Yleiskaavan valmisteluvaiheen yhteydessä on tehty selvitys seudun energia- vahvuuksista ja – lähtökohdista. Selvityksen perusteella on pyritty syventä- mään teollisuusalueisiin liittyvää energianäkökulmaa mm. datakeskustoimintojen sekä valmistavan teollisuuden energiaratkaisujen kannalta. Yleiskaava- selostuksen liitteenä on kooste energia-asioiden huomioinnista teollisuuden osalta, sisältäen em. selvityksen keskeiset tuotokset asiaan liittyen.

Lisäksi yleiskaavaprosessin alkuvaiheessa järjestetyissä elinkeinoelämän kon- sultaatioryhmissä tuli vahvasti esille toivomus maankäytöllisten asioiden työs- tämisestä ja syventämisestä yrityselämän osalta. Erityisesti perusteollisuus ja logistiikka kaipaisivat syvempää pohdintaa siitä mitä toimintoja tulevaisuudessa tulisi sallia ja mahdollistaa jo olemassa olevien toimintojen ympärillä. Mm. seuraavia kysymyksiä pohdittiin: Mitä bioalan kehittyminen edellyttää ja millaisia teollisiin symbiooseihin tulisi tulevaisuudessa varautua? Mitkä toiminnot hyötyisivät toisistaan? Lisäksi oli tarvetta arvioida yritysten näkökul- masta tehtyjä alustavia aluevaraustarpeita ja niiden suhdetta ympäröivään Kuva 42. HaminaKotkan satama koostuu useasta eri osasta, joita ovat: Hamina (kuvassa), maankäyttöön. Halla, Hietanen, Hietanen Etelä, Kantasatama, Mussalo, Sunila ja yksityiset laiturit. Haminan satama on erikoistunut irtolastikuljetuksiin, kuten puutavara- ja nestemäisten aineiden kul- Yrityshaastattelujen tuloksia on hyödynnetty yleiskaavaa laadittaessa. Lisäksi jetuksiin, varastointiin ja käsittelypalveluihin sekä projektilasteihin. Hietanen on keskittynyt autokuljetuksiin, roro1-liikenteeseen ja kuivabulk-kuljetuksiin. Kantasatamassa on satun- haastatteluissa saatiin myös paljon sellaista lisätietoa, jota voidaan hyödyntää naista tavaraliikennettä ja mahdollisesti tulevaisuudessa matkustajaliikennettä. Mussalon sa- alueiden jatkosuunnittelun ja markkinoinnin yhteydessä. tamassa on kontti-, irtolasti-, ja nesteterminaalit sekä laaja logistiikka-alue. Kuvalähde: Hami- naKotka Satama Oy, Päijät-Hämeen Ilmakuvapalvelu.

Hietasen ja Hallan olemassa olevat teollisuus-, logistiikka- tai satamatoimintojen alueet on osoitettu asuinrakentamisen reservialueiksi. Teollisuus-, logistiikka- ja tilaa vaativien työpaikkatoimintojen pitkän aikavälin laajenemissuunnat / -alueet on osoitettu harmailla nuoli- ja rasterimerkinnöillä. Ns. Se- veso II -direktiivin mukaisten laitosten suojavyöhykkeet on merkitty kaavaan. Alueita koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää alueellisen pelas- tuslaitoksen, TUKES:n ja ympäristöviranomaisten lausunto.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 74 Kaavaan on merkitty puolustusvoimien Haminan Lupinmäen ampumaratojen telussa on huomioitava toimintojen sopeutuminen ympäristöön sekä huoleh- ja Kymin lentokentän harjoitusalueen kevyiden aseiden melualueet (60 dB dittava tarvittavan yhdyskuntateknisen huollon järjestämisestä. RM-2-koh- LAImax ja 65 dB LAImax) sekä Haminan Lupinmäen, Virolahden Valkjärven ja Viro- teita ovat Haminassa Aarholma, Tammion kalastajakylä ja Vimpasaari, Kot- lahden–Miehikkälän Vallanjärven ampuma- ja harjoitusalueiden raskaiden kassa Aholan lomalaidun, Haapasaari, Karhusaari, Kirkonmaa matkailukohde, aseiden melualueet (55 dB LAeq). Alueidenyksityiskohtaisemmassa maankäy- Kirkonmaan kasarmialue, Kukouri, Kultaankoski, Kymin lentokenttä, Ollinkari tössä ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksessä ja Tynnyrkari, Miehikkälässä Lapjärven kurssikeskus, Savanjärven-Valkjärven 53/1997 esitetyt melutason ohjearvot sekä valtioneuvoston asetuksessa alue ja Syväjärven-Ratalahden alue, Pyhtäällä Ahvenkoski, Hattarin lomakylä, 903/2017 esitetyt ulkomelun ohjearvot. Asumista ja muita melulle herkkiä toi- Hirvikoski, Hästslätten, Kartanonportti, Keihässalmi, Mokra, Stockforsin hio- mintoja koskevista hankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto. moalue ja Valkmusa sekä Virolahdella Bunkkerimuseo, Järvisaari, Klamila ja Vaalimaa camping.

8.11.2 Matkailu ja virkistys V-kohdemerkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät virkistys- ja luon- tomatkailukohteet. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava toimintojen Seudullisesti merkittävät ja laaja-alaiset tulevaisuuden matkailun kärkikoh- sopeutuminen ympäristöön sekä huolehdittava tarvittavan yhdyskuntatekni- teet on kuvattu yleiskaavassa keltaisella värillä. Merkinnällä on osoitettu seu- sen huollon järjestämisestä. V-kohteita ovat Haminassa Heinälammit, Kukio, dullisesti merkittävät tai sellaisiksi kehitettävät, laaja-alaiset ja monipuoliset Kuorsalo, Majasaari, Metsäluoto, Ulko- ja Sisä-Nuokkojen saaret ja Vehka- matkailupalvelujen ja lomakeskusten alueet. Tarkemmassa suunnittelussa on luoto, Kotkassa Ahvionkoski, Honkalan ulkoilukeskus, Huruksela, Kaarniemi, huomioitava toimintojen sopeutuminen ympäristöön sekä huolehdittava tar- Katariinan meripuisto, Lehmäsaari, Mussalo, Pitkäluto, Sapokka ja Vuorisaari, vittavan yhdyskuntateknisen huollon järjestämisestä. Tällaisia matkailualueita Pyhtäällä Koivuviikki, Kuussaari, Limalahti, Långön, Skitunäs, Skitunäsudden ja ovat Pyhtään Verssonkangas ja Mäntyniemi, Kotkan Rankki ja Kyminlinna sekä Strukan sulku sekä Virolahdella Arktika, Lintulahti ja Majaniemi. Virolahden Hurppu. Seudullisesti merkittäviä yhteysalus- ja venesatamia (LV-1) on osoitettu seu- Muut seudullisesti merkittävät tulevaisuuden matkailun kärkikohteet on raaviin paikkoihin: Kotkassa Kuutsalo (Mullinkylä), Haapasaari, Kirkonmaa osoitettu kohdemerkinnällä RM-1. Merkinnällä on osoitettu seudullisesti mer- (Länsilaituri) ja Kuusinen sekä Pyhtäällä Kaunissaari. kittävät tai sellaisiksi kehitettävät, monipuoliset matkailupalvelujen ja lomakeskusten alueet. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava toimintojen Seudullisesti merkittäviä, hyvän palvelutason venesatamia (LV-2) ovat Hami- sopeutuminen ympäristöön sekä huolehdittava tarvittavan yhdyskuntatekni- nassa Tervasaari, Kotkassa Kantasatama, Katariinanniemi, Rankki ja Sapokka, sen huollon järjestämisestä. RM-1-kohteita ovat Haminassa Pitkäthiekat Cam- Pyhtäällä Keihässalmi sekä Virolahdella Klamila ja Virojoki. ping ja Rakin-Kotka, Kotkassa Langinkoski, Pernoonkosket, Santalahti ja Varis- saari, Miehikkälässä Salpamuseo, Pyhtäällä Kaunissaari ja Sirius Sport Resort Muita seudullisesti merkittäviä venesatamia (LV-3) ovat Haminassa Majasaari sekä Virolahdella Harjun oppimiskeskus. ja Tammio, Kotkassa Itäranta, Karhulanniemi, Kirkonmaa ja Lehmäsaari, Pyh- täällä Lököre, Mäntyniemi, Kirkonkylä, Päkinkallio ja Verkkoniemi sekä Viro- Muut seudullisesti merkittävät matkailukohteet on osoitettu kohdemerkin- lahdella Hurppu. nällä RM-2. Merkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät tai sellaisiksi ke- hitettävät matkailupalvelujen ja lomakeskusten alueet. Tarkemmassa suunnit- Kohdemerkintöjen alueellista ulottuvuutta ei suunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen ole tarkoituksenmukaista esittää.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 75 Yleiskaavassa on osoitettu omilla kaavamerkinnöillään Valkmusan ja Itäisen Yleiskaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa tai tarkentaa maakunta- Suomenlahden kansallispuistot, Kotkan kansallinen kaupunkipuisto sekä kes- kaavaratkaisua kaupan osalta. Maakuntakaava jää tältä osin voimaan eikä kustojen ulkopuoliset, laaja-alaiset matkailun ja virkistyksen kehittämisen yleiskaavalla ole kaupan osalta oikeusvaikutuksia. kohdealueet (vyöhykkeet). Kokonaissuunnitelmakartalle on merkitty kauppaa koskevia Seudullisina melontareitteinä on osoitettu maakuntakaavan melontareitistö, profiloivia, informatiivisia kohdemerkintöjä (tilaa vaativan kau- johon on tehty vähäisiä tarkistuksia. pan alue ja vähittäiskaupan suuryksikköalue).

Kokonaissuunnitelmaan on merkitty profiloivia, informatiivisia Tilaa vaativien työpaikkatoimintojen alueet on kuvattu yleiskaavassa har- kohdemerkintöjä, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. Virkistys- ja maalla värillä. Samalla merkinnällä on osoitettu myös satama- ja laiturialueet, matkailualueita on profiloitu seuraavilla informatiivisilla mer- satamatoimintaan liittyvien varastojen ja terminaalien alueet sekä teollisuu- kinnöillä: virkistys- / luontomatkailualue, jonka käytölle suoje- delle, logistiikalle ja tavaraliikenteelle tarkoitetut alueet. luarvot asettavat rajoitteita (Valkmusan kansallispuisto, Lan- ginkosken luonnonsuojelualue, Kirkkojärven luontopolku, Mie- Työpaikkatoimintojen ohjausta on täsmennetty oikeusvaikutteisilla, päällek- hikkälän aarnimetsä, Lupinlahti, Mustaviiri, Ristisaari, Ulko- käismerkinnöillä TP-1, TP-2, TP-3, TP-4 ja TP-5. Kohdemerkintöjen alueellista Tammio ja Suuri-Pisi), kalastusmatkailualue (Korkeakoski, Lan- ulottuvuutta ei suunnittelun yleispiirteisyydestä ja toimintojen sekoittunei- ginkoski, Siikakoski), matkustajasatama (Kantasatama) sekä suudesta johtuen ole tarkoituksenmukaista esittää. lentokenttä- / lentopaikka-alue (Kymin lentokenttä, Pyhtään TP-1-alueet on varattu tilaa vaativille, raskasta liikennettä aiheuttaville työ- lentopaikka). Pyhtäälle on osoitettu moottorikelkkareitin yh- paikka- ja varastotoiminnoille (Kotkassa Ristinkallio–Keltakallio ja Mussalo, Ha- teystarve. minassa Hillo Virolahdella Vaalimaa ja Miehikkälässä Muurikkala). TP-2-alueet on varattu monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kaupalle, hallinnolle ja palve- 8.11.3 Kauppa ja työpaikat luille (hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä). Näitä ovat Kotkassa Jylppy, Malminki ja Jumalniemi, Haminassa Lankamalmi ja Pyhtäällä Malminsuo, Kir- Vaalimaan aluetta koskee yleiskaavassa osoitettu rajapalveluiden ja -kaupan konkylä ja Papinpelto. TP-3-alue (Vaalimaa) on TP-2-alueiden kanssa saman- alue (oranssi väri). Alue on varattu raja-alueen toimintojen logistisille ja kau- kaltainen, mutta sen sijoittuminen joukkoliikennekäytävien ulkopuolelle erot- pallisille kehittämistarpeille. Muilta osin kaupan toiminnot sijoittuvat yleiskaa- taa sen omaksi luokakseen. TP-4-alueet on varattu pienteollisuudelle (Kot- van teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaativien työpaikka- ja satamatoimintojen alu- kassa Hakamäki ja Keltakallio, Haminassa Haanvuori, Salmenkylä ja Hevoshaka eille (harmaa) sekä taajamatoimintojen alueille (tumman ruskea ja keskirus- sekä Miehikkälässä Muurikkala. Haminan Harun alueelle on osoitettu työpaik- kea). katoimintojen reservialue TP-5.

Kaupan mitoitus ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen on ratkaistu Kokonaissuunnitelmaan on merkitty profiloivia, informatiivisia maakuntakaavassa. Vähittäiskaupan suuryksiköitä voi sijoittua maakuntakaa- kohdemerkintöjä, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. Työpaikkatoi- van C-alueille (Kotkansaari, Karhula, Haminan keskusta), kma-alueille (Jumal- mintoja on profiloitu seuraavilla informatiivisilla merkinnöillä: niemi ja Lankamalmi), km-alueille (Siltakylä ja Sutela), KMt-alueille (Jylppy ja sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskittymä (Keskussairaala, Keltakallio) sekä kma-r-alueille (Vaalimaa). Haminan sairaala), luonnonvara-alan osaamiskeskittymä

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 76 (Harjun oppimiskeskus) ja veneilyalan osaamiskeskittymä sekä tarvetta niiden säilyttämiseen ja huomioimiseen tarkemmassa suunnitte- (Kukkalahti). lussa. Maiseman arvoalueiden rajaukset perustuvat maakuntakaavan selvityksiin.

Keskustatoimintojen alueilla kokonaan tai osittain sijaitsevat pienialaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on huomioitu keskustatoimintojen alueeseen liittyvässä kaavamääräyksessä. Näitä ovat: Hami- nan linnoitus- ja varuskuntakaupunki, Hietakylän hautausmaa, Karhulan teol- lisuusympäristö, Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki, Kotkan kirkko ympäristöineen, Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto sekä Stora Enson Kotkan tehtaat.

Salpalinja ja Mustaviirin saaressa sijaitseva Unescon maailmanperintökohde on osoitettu yleiskaavassa omilla merkinnöillään.

Kuva 43. Vaalimaan rajanylityspaikka. Vaalimaan rajanylityspaikan päärakennus rakennettiin vuonna 1996 ja sitä laajennettiin vuosina 2005–2006. Vuonna 1999 rakennettiin rekkojen lä- pivalaisulaite, jota sittemmin on päivitetty vastaamaan nykyajan teknisiä vaatimuksia. Ras- kaan- ja henkilöliikenteen eriyttäminen valmistui joulukuussa 2014, ja samalla otettiin käyt- töön raskaalle liikenteelle rajanylitysajan ennakkovarausjärjestelmä. Vuonna 2014 Vaalimaan rajanylityspaikan kautta kulki reilut 1,4 miljoonaa ajoneuvoa ja 3,08 miljoonaa matkustajaa. Kuvalähde ja julkaisulupa: Tulli.

8.12 Maisema ja kulttuuriympäristö

Yleiskaavassa on osoitettu oikeusvaikutteisilla merkinnöillä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä valtakunnallisesti mer- kittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueet korostavat seudun eri osien ominaispiirteitä ja vetovoimatekijöitä

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 77 Yleiskaavaa lähdettiin laatimaan esitystavaltaan ja sisällöltään uudenlaisena, osin innovatiivisuuttakin tavoittelevana kaavana huomioiden erityisesti elin- 9 Vaikutusten arviointi keinoelämän tavoitteet. ”Mahdollistava yleiskaava” sisälsi valmisteluvaiheessa paljon oikeusvaikutuksettomia merkintöjä ja suosituksia, joilla pyrittiin profiloimaan erityisesti elinkeinoelämän alueita kaavan jatkosuunnittelua, 9.1 Taustaa markkinointia ja toteuttamista palvelevalla tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § määrittelee vaikutusten selvittämistä kaavaa Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kokonaissuunnitel- laadittaessa. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan masta kuitenkin erotettiin ehdotusvaiheessa ”juridisen selkeyden” ja luetta- suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaiku- vuuden vuoksi oikeusvaikutteinen osa yleiskaavaksi. Tavoiteltu kokonaisuus tuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. suosituksineen eli ns. kokonaissuunnitelma esitetään kaava-asiakirjojen liit- teenä. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään luonnollisesti työn merkittävim- Kotkan–Haminan seudun yleiskaava on laadittu strategisena vaiheyleiskaa- pään sisältöön, oikeusvaikutteiseen osaan. Profiloivat merkinnät kuitenkin vana. Kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään yleiskaavan tavoitteiden osaltaan selittävät ja avaavat seudullisen yleiskaavan tavoitteita, tarkoitusta ja mukaisiin, seudullisesti merkittäviin kysymyksiin ja kuntien yhteistoiminnan toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi kaava-asiakirjojen liitteenä olevassa to- kannalta tärkeisiin ratkaistaviin asioihin. Seudullisesti merkittäviä kysymyksiä teuttamisohjelmassa otetaan kantaa alueiden ja kehittämistoimenpiteiden on listattu yleiskaavan tavoitteisiin ja nostettu kehittämismallien keskeiseksi vaiheistukseen ja se osoittaa myös yleiskaavan keskeisimmät muutosalueet. sisällöksi ja linjaratkaisuun. Vaikutusten arvioinnissa yleiskaavan pääsisältö on Toteuttamisohjelmalla on keskeinen merkitys alue- ja yhdyskuntarakenteen jaoteltu tärkeimpien asiakokonaisuuksien mukaan seuraavasti: suunnitelmallisessa kehittämisessä ja ohjaamisessa siten, että seudun rakenne pysyy tiiviinä kaikissa kasvun skenaarioissa. · Kokonaisratkaisu ja mitoitus · Alue- ja yhdyskuntarakenne, kaupunkikehittäminen ja kestävä liikkuminen · Elinkeinoelämä ja seudun kilpailukyky 9.2 Yleiskaavan suhde maakuntakaavaan · Asuminen ja palvelut Kokonaismaakuntakaavan valmisteluvaihe ja seudullisen yleiskaavan laatimi- Lisäksi on arvioitu yleiskaavan tarkkuuden ja tavoitteiden kannalta tarkoituk- nen ovat olleet vireillä samaan aikaan. Suunnittelualueella on voimassa viisi senmukaisella tavalla kaavan vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kult- vaihemaakuntakaavaa. Osa vaihekaavoista on ajantasaisia eikä niitä ei ole tar- tuuriympäristöön sekä Natura 2000 –alueisiin. koitus avata kokonaismaakuntakaavaa laadittaessa. Voimassa olevista maa- kuntakaavoista taajama- ja aluerakennetta koskeva vaihemaakuntakaava Kotkan–Haminan seudun yleiskaava on luonteeltaan ”kehittämisalusta”, joka (Taajamat ja niiden ympäristöt) on vanhin. Kaava on vahvistettu Ympäristömi- määrittää seudun tavoitellun alue- ja yhdyskuntarakenteen ja pyrkii sen puit- nisteriössä vuosina 2008 ja 2010 ja kaavan taustalla olevat selvitykset laadittu teissa mukautumaan tulevaisuuden erilaisiin muuttuviin tarpeisiin ja ratkaisui- noin 10 vuotta sitten. Sekä maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt hin. Seutu nähdään mm. liikenteen ja logistiikan, asumisen, palveluiden ja elin- että seudullisen yleiskaavan keskeisinä teemoina on ollut asumisen ja palvelu- keinotoiminnan kehittämisalustana, jossa on paljon mahdollisuuksia. rakenteen kehittäminen taajamissa ja niiden lähialueilla. Yleiskaavassa tär- keitä teemoja ovat olleet myös elinkeinoelämää koskevat kysymykset, joita on

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 78 osaltaan käsitelty kaikissa vaihemaakuntakaavoissa, sekä maaseutua ja merel- Kymenlaakson liitto on vuonna 2017 käynnistänyt maakuntaohjelman laatimi- lisyyden hyödyntämistä koskevat kysymykset, joita on ohjattu mm. maakunta- sen vuosille 2018–2021. Sen taustaksi on teetetty uusi, vuoteen 2040 ulottu- kaavoissa Maaseutu ja luonto ja Kauppa ja merialue. van väestö- ja työpaikkasuunnite. Ko. suunnite on perustana sekä maakuntaohjelman että kokonaismaakuntakaavan laadinnassa. Seudullisesti merkittävien kysymysten ratkaiseminen on yleiskaavan laatimisen lähtökohta. Seudullinen yleiskaava on pääosin tukeutunut maakunnallisen tason ja maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Seudullisen yleiskaavan ja kokonaismaakuntakaavan yhtäaikainen työstäminen on edistä- nyt kaavatasojen yhteistyötä. Seudullista yleiskaavaa laadittaessa on tehty valintoja (vaiheyleiskaava), mikä on selkiyttänyt maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen työnjakoa ja yhdessä tekemistä. Yleiskaavan laatimisessa on kes- kitytty tiettyihin asiakokonaisuuksiin (teemoihin), joiden osalta seudullinen yleiskaava on maakuntakaavan sisältöä

· syventävä, konkretisoiva (profilointi) · tarkentava (esim. keskusta- ja taajama-alueet, joukkoliikenne) · osin arvioiva ja uusia näkökulmia esille tuova suunnitelma (esim. Itäinen rantarata)

Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Kun yleiskaava on hyväk- sytty oikeusvaikutteisena, ei maakuntakaava ole voimassa yleiskaavan alueella muutoin kuin sen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava Kuva 44. Kymenlaakson uusi väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 kokonaismaakuntakaavan ja on kuitenkin vaiheyleiskaavan sijasta voimassa niiden kysymysten osalta joita maakuntasuunnitelman laatimista varten. vaiheyleiskaavassa ei ole ratkaistu.

9.2.1 Kokonaisratkaisu ja mitoitus Seudun elinkeinostrategiassa on linjattu kasvutavoitteita kunnianhimoisesti: vuoteen 2025 mennessä seudulla tulisi olla yhteensä 40 000 työpaikkaa ja 100 Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään noin 177 500. Tästä Kotkan-Haminan 000 asukasta. Tämä tarkoittaa noin 8 000 uuden työpaikan ja reilun 10 000 seudulla asuu noin 85 500 ja Kouvolan seudulla 92 000. Parhaimmillaan Ky- uuden asukkaan lisäystä nykytilaan. menlaaksossa on ollut 200 000 asukasta - väestönkasvu on taittunut 1980- luvun jälkeen ja ollut viime vuosikymmeninä hitaassa laskussa. Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyö- hön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Kotkan–Haminan seudun elinkeinomarkkinoinnin tärkein tavoite on alueen vetovoiman kasvattaminen ja uusien yritysten, osaajien ja investointien houkuttelu.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 79 Seudullisessa yleiskaavassa lukuja tarkastellaan toteutuneen kehityksen, maa- Muutoksia on vaikea ennustaa ja ne voivat olla melko nopeita – yritystoiminta, kuntakaavan sekä yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Seutu- ilmastonmuutos jne. Kaava osoittaa rakenteen, johon pyritään ja kehityksen valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan tavoitteet 1.12.2015 ja yleiskaavan tar- johon halutaan varautua. Kaava toteutetaan suunnitelmallisesti sisältä ulos- kennetut tavoitteet, ns. linjaratkaisun 7.6.2016. päin sen mukaan mitä kasvu mahdollistaa. Kaava mahdollistaa erilaisten kas- vuskenaarioiden toteutumisen. Toteuttamisohjelmassa tuodaan esiin yleis- Yleiskaavan linjaratkaisun mukaan seudullisen yleiskaavan tulee edistää kau- kaavan keskeisimmät muutosalueet ja esitetään muutosta edistäviä toimenpi- punkiseudun myönteistä kehitystä ja uudistumista seudun kokonaisetua prio- teitä sekä vaiheittain toteuttamisen periaatteet. risoiden. Linjaratkaisussa edellytetään alueellisen kilpailukyvyn lisäämistä, uuden luomisen kulttuurin ja proaktiivisen kehityksen sekä seudun imagon, profiilin ja identiteetin uudistumisen tukemista. Tavoitteellisuutta ja jännitettä li- 9.2.2 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella eivät jää sätään, jolla haastetaan olevat ajattelu- ja toimintamallit. Linjaratkaisun mu- voimaan kaan seudulla tulee varautua noin 35 000 asukkaan lisäykseen eli yhteensä Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Kun yleiskaava on hyväk- noin 120 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä sekä noin 25 000 työpai- sytty oikeusvaikutteisena, ei maakuntakaava ole voimassa yleiskaavan alueella kan lisäykseen eli yhteensä noin 55 000 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä. muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (Maan- Linjaratkaisussa suuret kasvutavoitteet sidotaan toteuttamisohjelman laatimi- käyttö- ja rakennuslaki 32 §) seen: alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen tulee suunnitella ja sopia toteutumisen seurannasta ja mittareista. Seudullisessa yleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavan ohjaava vaikutus. Yleiskaava on periaatteiltaan maakuntakaavan merkintöjen mukainen seuraa- Yleiskaavan valmisteluvaiheesta saadun palautteen mukaan kasvutavoitteita vilta osin: pidetään epärealistisen positiivisina ja kaavan pitäisi perustua elinkeinostrategiassa esitettyjen lukujen sijasta maakuntasuunnittelua ja -kaavoitusta varten · Keskustatoimintojen alue (C ja c) laadittuihin väestö- ja työpaikkaennusteisiin. Toisaalta nähdään, että kaava · Kylä (at) osoittaa ja sen pitääkin osoittaa yhteinen tahtotila. Elinkeinostrategiassa ja · Kaupunkikehittämisen kohdealue (kk) yleiskaavan linjaratkaisussa esitetyt ja yleiskaavan mahdollistamat huomatta- · Taajamatoimintojen alue (A) vat kasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnite- · Työpaikka-alue (TP) tään erityistä huomiota, ja toteuttamissuunnitelma nähdään tässä erityisen · Teollisuusalue (T) tärkeässä roolissa. · Palvelujen alue (p, p1) Mitoituksen osalta on syytä ottaa huomioon laadittavan kaavan strateginen ja · Rajapalvelujen kehittämisen kohdealue (rk) yleispiirteinen luonne. Strategisessa yleiskaavassa ei määritellä alueiden mi- · Satama-alue (LS ja ankkuri-symboli) toitusta. Kaavaa ei ole ollut tarkoituksenmukaista laatia aluevaraustyyppisenä · Liikennealue (L, ei yleiskaava-alueella) kaavana, jonka aluevarausten sisältämä uudisrakentamispotentiaali suoraan · Konsultointivyöhyke (sev) perustuisi nykyiseen väestö- ja työpaikkaennusteeseen. Kaavalla määritellään · Jätteenkäsittelyalue (EJ) Kotkan–Haminan seudun pitkän aikavälin kehittämisen periaatteita ottaen · Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue (tv) huomioon sille asetetut tavoitteet ja seutuvaltuuston hyväksymä linjaratkaisu. · Tuulivoimaloiden alue (tv1-alue- ja kohdemerkintä)

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 80 · Teollisuus- ja varastoalue (t) · Eritasoliittymä, toteutettu · Vesiviljelyyn soveltuva alue (v) · Eritasoliittymä, suunniteltu · Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) · Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue tai kohde · Loma- ja matkailualue (R) · Matkailukohde (rm) · Virkistyskohde, luonnonsatama (vihreä kolmio) Yleiset määräykset: · Venesatama (purjevenesymboli) · Viheryhteystarve Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: · Ylikunnallinen patikointireitti · Ylikunnallinen melontareitti · Ylikunnallinen pyöräilyreitti · Salpalinja · Unescon maailmanperintökohde (un) · Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue · Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä · Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä · Ohjeellinen moottori- tai moottoriliikennetie · Moottori- tai moottoriliikennetie (mo) Energia-maakuntakaavasta: · Valtatie tai kantatie (vt/kt) · Kaksiajoratainen valta-, kanta- tai seututie tai pääkatu (vt/kt/st) · Seututie tai pääkatu (st) · Yhdystie (yt) · Päärata · Päärata, ohjeellinen · Yhdysrata · Laivaväylä · Uusi laivaväylä · Veneväylä · Vesiliikenteen yhteystarve · Raideliikenteen yhteystarve · Tieliikenteen yhteystarve

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 81 9.2.3 Maakuntakaavamerkinnät, jotka yleiskaava-alueella jäävät Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta: voimaan · Virkistysalue (V)

Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Kun yleiskaava on hyväk- Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: sytty oikeusvaikutteisena, ei maakuntakaava ole voimassa yleiskaavan alueella · Retkeily- ja ulkoilualue (VR) muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (Maan- käyttö- ja rakennuslaki 32 §) Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta: · Retkeily ja ulkoilualue (VR) Maakuntakaava on kuitenkin vaiheyleiskaavan sijasta voimassa niiden kysymysten osalta, joita vaiheyleiskaavassa ei ole ratkaistu oikeusvaikutteisena. Seuraavat maakuntakaavamerkinnät ovat näitä yleiskaavan alueella voimaan Suojelu jääviä merkintöjä: Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta: Kauppa ja palvelut · Luonnonsuojelualue tai -kohde (SL tai sininen neliö) · Muinaismuistoalue (SM) Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta: · Muinaismuistokohde (musta neliö) · Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) · Rakennussuojelualue (SR) · Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä raken- nuskulttuurikohteita (/s) · Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) · Tärkeä pohjavesialue (pv) Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta: · Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: · · Tilaa vaativa kaupan keskittymä (kmt) Suojelualue (S) · Luonnonsuojelualue (SL tai turkoosi neliö) · Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue (kma) · Muinaismuistoalue (SM) · Vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue (kma-r) · Muinaismuistokohde (musta neliö) Teollisuus ja tuotanto · Arvokas geologinen muodostuma · Tärkeä pohjavesialue (pv) Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: · Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) · Maa-ainestenottoalue (EOm) · Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (W, ei yleiskaava-alu- · Turvetuotantoalue (EOt) eella) · Merkittävä vähintään maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (punainen neliö) Virkistys ja matkailu

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 82 · Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä raken- • Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, ei yleiskaava-alueella) nuskulttuurikohteita (/s) · Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (W, ei yleiskaava-alueella) Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta: · Pääkaasulinja · Luonnonsuojelualue (SL) · Pääsähkölinja · Arvokas vedenalainen geologinen muodostuma (geo-v) · Päävesijohto · Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue · Päävesijohto ja siirtoviemäri (luo-v) · Kansainvälisen öljyjohdon yhteystarve · Ruotsinsalmen meritaistelualue (mt) Energiamaakuntakaavasta: · Energiahuollon alue (en) Maa- ja metsätalous · Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, ei yleiskaava-alueella) Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta: · Sähkölinjan yhteystarve · Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) · Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Muut merkinnät

Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta: · Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta · Erityisalue (E) (MU) · Puolustusvoimien alue (EP) · Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: Liikenne ja yhdyskuntatekniikka · Erityisalue (E tai e) Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavasta: · Melualue · Lentoliikenteen alue (LL) · Osa-alue, jolla on ajoittain Puolustusvoimien harjoitustoimintaa · Pääsähkölinja (Z) · Alue, jolla kulkeminen on rajoitettu · Pääkaasulinja (k) · Puolustusvoimien alue, jolla on Natura 2000-kohteita (EP1, ei yleiskaava- · Kansainväliset öljyn ja kaasun runkolinjat (ök) alueella) · Päävesijohto (V) Kauppa ja meri maakuntakaavasta: · Päävesijohto ja siirtoviemäri (vj) · Alueella turvataan Puolustusvoimien käyttötarpeet (/ep) · Energiahuollon alue (EN) · Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on luonnonsuo- Maaseutu ja luonto -maakuntakaavasta: jelu · Lentoliikenteen alue (LL tai lentokone-symboli, ei yleiskaava-alueella)

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 83 Yleiset määräykset Seudullista yleiskaavaa edeltävässä kehityskuvatyössä muodostettiin skenaa- rio- ja visiotyön pohjalta kolme erilaista näkemystä seudun tulevaisuuden ke- Kauppa ja merialue -maakuntakaavasta: hityssuunnista ja yhdyskuntarakenteesta: ”Nykytrendi”, ”Kylämalli” ja ”Vyöhy- kemalli”. "Nykytrendi" nojasi laajenevaan kasvuun perustuvan nykykehityksen jatkamiseen, "Kylämalli" korosti paikallisuutta ja jakoi seudun tiivistyvään kau- punkialueeseen ja maaseudun kyläkeskusten kasvuun ja "Vyöhykemalli" täh- täsi voimakkaaseen kasvuun ja yhtenäisen kaupunkialueen syntymiseen.

Malleista laadittiin kattava vaikutusten arviointi yhdessä seudun työryhmien, Suomen ympäristökeskuksen, Strafica Oy:n ja FCG Oy:n kanssa. Johtopäätök- senä vaikutusten arvioinnista todetaan seuraavaa:

”Eheän ja toimivan yhdyskuntarakenteen kannalta seudun vahvuutena on mo- nikeskuksisuus ja sen kautta keskusten väliset kehityskäytävät. Keskusta-alueita on pinta-alallisesti paljon ja merkittävä osa kaupunkialueesta sijaitsee pyöräilyetäisyydellä keskustasta. Näiden alueiden kehittäminen mahdollistaa viihtyisän asumisen, hyvät lähipalvelut sekä monipuoliset liikkumismahdolli- suudet. Keskustojen työpaikat on oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä muista keskuksista ja uusien asuinalueiden tulee tukea olemassa olevien jouk- koliikennelinjojen säilymistä. Rakenteen hajautuminen, joka näkyy alhaisen te- hokkuuden taajaman kasvuna, on pois keskustaverkon kehittämisestä.

Monikeskuksisen rakenteen haasteeksi voi nousta seudun sisäinen alueiden vä- linen kilpailu, jossa taistellaan asukkaista, työpaikoista ja palveluista. Tämä asetelma on ilmeinen "kylämallissa", jossa kaupunkialueen keskusten lisäksi kehittämistä ohjataan kyläkeskuksiin. "Vyöhykemallissa" kilpailuasetelma voi 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä syntyä kaupunkikeskusten välille, mikäli seudun väestökehitys on niukkaa. "Trendimallissa" kilpailuasetelman voi ajatella olevan yksi syy väljien pientalo- kestävään liikkumiseen alueiden kasvuun. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen uhka leijuu "trendimal- lin" lisäksi muidenkin mallien toteuttamisen yläpuolella, mikäli seututasolla ei 9.3.1 Kehityskuvatyön yhteydessä (Kaakon suunta) tehty vaikutus- ole yhteistä näkemystä koko seudun kehittämisestä.” ten arviointi Kehityskuvamallien vaikutusten arvioinnin ja laajan keskustelun kautta arvioi- Yleiskaava tarkentaa ja toteuttaa seudun kehityskuvaa 2040 (Kaakon suunta), tiin minkälaisia asioita ja yhdyskuntarakennetta seudulla kannattaa tavoitella jonka seudun kunnat ovat hyväksyneet vuonna 2012. ja minkälaista kehitystä edistää. Vaikutusten arvioinnin tulokset olivat perusta,

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 84 jonka pohjalta Kotkan–Haminan seudun vuoteen 2040 tähtäävä kehityskuva palvelukeskusten välisen joukkoliikennekaupungin kasvattamista. Joukkolii- laadittiin. Kehityskuvan linjaukset ovat puolestaan olleet keskeisiä seudullisen kennejärjestelmä perustuu bussilinjoihin sekä seudulliseen linja-auto- ja rau- yleiskaavan laatimisen lähtökohtia: tatieliikenteeseen (Kotka-Kouvola-rata).

Tavoitteen mukaista kehityskuvaa kohden edetään kasvun mahdollistamalla Tavoitteena on ollut edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmaston- vauhdilla. Eteneminen tapahtuu vaiheittain siirtymällä nykytrendin mukai- muutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä suunnittelemalla sesta mallista vyöhykemalliin. Samanaikaisesti vahvistetaan kuntakeskuksia maankäyttö tukemaan lähipalveluja, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliiken- ja elinvoimaisia kyliä. Maltillisen kasvun aikana maankäyttöä on kehitettävä nettä. mahdollisimman pitkälle nykyistä rakennetta ja monipuolisten liikkumis- mahdollisuuksien vyöhykkeitä vahvistaen. Lisäksi on varauduttava Siltakylä– 9.3.3 Rantojen ja saariston vetovoimaan perustuva yhdyskuntara- Kotka–Karhula-vyöhykkeen sekä Haminan täydennysrakentamiseen ja tiivis- kenteen kehittäminen tämiseen. Muissa kuntakeskuksissa ja kylissä uudisrakentaminen kohdistetaan jalankulkuetäisyydelle (1–2 km) nykyisistä keskuksista ja niiden palve- Kaupunkiseudun vetovoiman lisäämiseksi yleiskaavalla mahdollistetaan me- luista. rellisen kaupunkiympäristön luominen ja jokirantojen hyödyntäminen ranta- vyöhykkeen ja saarten harkitulla ja monipuolisella käyttöönotolla. Kotkan–Ha- 9.3.2 Kasvu sisäänpäin minan kaupunkiseudun merellistä luonnetta on pyritty tukemaan osoittamalla yleiskaavassa uusia merellisiä asumisympäristöjä ja rannoille rakentuvaa kau- Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen ’iso kuva’ on siis määritelty kehitysku- punkia. Meren läheisyys on ainutlaatuinen valtti, ja sen korostamista suositaan vavaiheessa. Yleiskaavassa kasvun sijoittamisessa on pyritty ensisijaisesti ny- esimerkiksi julkisissa kaupunkitiloissa ja ulkoilureiteillä. Seudullisesti merkittä- kyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen. Samalla on py- vien venesatamien kehittymismahdollisuudet turvataan. Tarkemmassa suun- ritty vahvistamaan asutusta, palveluja ja työpaikkoja sisältävää, toiminnoiltaan nittelussa tulee edistää ranta-alueiden saavutettavuutta. Asukkaille tarjotaan sekoittunutta kaupunkirakennetta keskustoissa ja palvelukeskuksissa. sekä urbaania merikaupunkia että merellistä pientaloasumista lähellä peruspalveluja. Strategisessa yleiskaavassa päähuomio on kaupunkivyöhykkeellä, jonne seudun kasvu pääsääntöisesti ohjataan. Ideana on lisätä kaupunkivyöhykkeen ve- Rakenteen laajentamiskehitystä tapahtuu harkiten ja tällöin uusilla avauksilla tovoimaisia asuin- ja työpaikkaympäristöjä, tiivistää ydinkaupunkiseudun pyritään hyödyntämään seudun sijaintitekijöistä vahvuudet vetovoiman lisää- maankäyttöä sekä hyödyntää kaupunkiseudun merellistä luonnetta. Kanta- miseksi (esim. merellisyys). Pääsääntöisesti kuitenkin nykyisten taajamien tii- kaupunkia täydennetään ja laajennetaan sekä Kotkassa että Haminassa, kes- vistämisvara hyödynnetään ennen rakenteen laajentumista. Esimerkiksi Kot- kustaa ympäröiviä alueita tiivistetään ja uudistetaan, uusia merellisiä alueita kan, Haminan ja Pyhtään Siltakylän kasvusta merkittävin osa suunnataan ensi- avataan rakentamisen piiriin. Kasvu kohdistetaan pääasiassa olemassa olevan sijaisesti rakenteen sisään ja keskustoihin. Kaavamääräyksin varmistetaan rakenteen sisään, luodaan tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa monipuo- myös, että uudet ja tiivistyvät asuinalueet voidaan toteuttaa riittävän tehok- liset ja hyvin saavutettavat lähipalvelut. Palveluja kehitetään erityisesti keskus- kaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan toteuttaa joukkoliikennetarjonta. toissa. Palveluja voidaan sijoittaa myös joukkoliikennekäytävien varsille, palvelukeskuksiin ja kaupan keskittymiin Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan Yleiskaavassa on osoitettu myös kehittämismerkintöjä, joilla turvataan pitkän palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupungin sekä aikavälin laajenemissuunnat (2040 jälkeen). Kun taajamien tiivistämisvara on

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 85 hyödynnetty, varaudutaan pitkällä aikavälillä myös siihen, että rakenne voi Älyliikenteen voi katsoa maankäytön suunnittelussa tarkoittavan erityisesti laajentua olemassa olevan infrastruktuurin ja joukkoliikenteen itä-länsisuun- kestävän ja älykkään liikkumisen edistämistä ja mahdollistamista, mm. joukko- taisen kehittämiskäytävän varressa. Nykyisellä kasvuvauhdilla kaikki panokset liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämistä (joukkolii- on kuitenkin suunnattava kaupunkivyöhykkeen laajentamisen sijaan keskuk- kenteen etuisuudet esim. joukkoliikennekaistat ja niiden edellyttämät tilava- siin ja niiden vahvistamiseen. raukset), toimivaa liityntäliikennettä ja sujuvia matkaketjuja, tilavarauksia py- säköinnille ja liikkumisen solmukohdille jne. Seudullisessa yleiskaavassa on Maaseutu- ja kyläalueilla keskeisintä on sopeuttaa uusi rakentaminen kulttuu- huomioitu (tulevaisuuden) kestävä liikkuminen paitsi tiivistämällä maankäyt- riympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin hyödyntämällä esimer- töä tärkeimpien joukkoliikennekäytävien varsilla, myös tunnistamalla joukko- kiksi vanhoja ja perinteisiä rakennuspaikkoja. Tavoitteena on ensisijaisesti var- liikenteen seudullisia solmukohtia (liikenne-hubit) ja luomalla edellytyksiä mistaa vetovoimaisen maaseutuympäristön arvot. Kehityskuvan linjauksissa maankäytön kehittymiselle niiden ympäristössä. todetaan, että kylissä uudisrakentaminen kohdistetaan jalankulkuetäisyydelle (1–2 km) nykyisistä keskuksista ja niiden palveluista. Yleiskaavalla halutaan Yleiskaavassa on ollut tavoitteena myös edistää positiivista aluekehitystä ja kuitenkin tukea maaseudun elinkeinotoimintaa, mikä voi myös kylien vaiku- itäisen rantaradan toteuttamisedellytyksiä. Seudullisessa yleiskaavassa on tuspiirissä olla tilaa tarvitsevaa, esim. maatilatalous, kennelit, hevostilat, kaup- osoitettu maakuntakaavan mukainen rantaradan linjaus, mutta sen lisäksi papuutarhat, kone- ja kuljetusalan yrittäjät ym. Rakentaminen on maaseudulla myös raideliikenteen selvitettävä yhteystarve (vaihtoehtoista) raideliiken- määrällisesti vähäisempää eikä rakenteen hajautumisen vaikutukset ole volyy- neyhteyttä varten aiemmin tutkitun rantaradan sijaan. Tämän, lisäselvityksiä miltaan yhtä voimakkaita esimerkiksi kestävän liikkumisen osalta kuin kaupun- vaativan yhteystarpeen lähtökohta on mahdollistaa (kansainvälisen tavaralii- kivyöhykkeellä. kenteen ja nopean henkilöliikenteen lisäksi) Kotkan–Haminan seudun työssä- käyntialueelta nopeat yhteydet pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen 9.3.4 Kestävän liikkumisen edistäminen ja tulevaisuuden liikkumis- sekä taajamajunaliikenteen kehittäminen seudulla. muodot Valtakunnallista liikenneverkkoa koskevissa kysymyksissä maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle, jolla on vai- Liikkuminen on muutoksessa kaupungistumisen myötä ja yksityisautoilulle kutusta alueidenkäyttöön. Itäisestä rantaradasta on seudullisen yleiskaavan haetaan tiiviissä kaupunkirakenteessa vaihtoehtoja. Yleiskaavassa on osoi- laatimisen yhteydessä tehty Kotkan–Haminan seudun osalta erillinen selvitys, tettu joukkoliikenteen keskeinen kehittämiskäytävä, joka jo nykyisellään tar- jonka perusteella ratalinjausta ei kuitenkaan ole ratana osoitettu yleiskaa- joaa palvelutasoltaan kilpailukykyistä ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Li- vassa. Yhteystarve tulee kuitenkin ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. säksi on osoitettu joukkoliikennekäytävä, joka tarjoaa pääosin peruspalvelutason joukkoliikennettä. Tarkemmassa suunnittelussa tulee tukea joukkoliiken- Yleiskaavassa osoitettu linja perustuu alustavaan geometriatarkasteluun. Lin- nekäytävien palvelutason säilymistä ja edelleen vahvistumista. Tätä kehitystä jauksen alueella maasto on vaihtelevaa - korkeat penkereet ja syvät leikkauk- vahvistaa yleiskaavassa taajamatoimintojen alueiden kehittäminen ja luokit- set vaikuttavat oleellisesti tarvittavaan leveyteen. Maastokäytävään sisällyte- telu siten, että taajamien intensiivisimmät ja tehokkaimmat osat tukeutuvat tään suoja-alue tarkempaa ratasuunnittelua varten, mikä mahdollistaa linjauk- tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä monipuolisiin sen tarkistamisen maastonmuotojen ja suunnitellun liikennöintinopeuden palveluihin. mukaan. Suoja-alue ulottuu aina reunimmaisen raiteen keskilinjasta 30 metrin päähän.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 86 Mahdollisen uuden raideliikenneyhteyden tilavaraus olisi liset asuinalueet, kehittyvä joukkoliikenne, vahvistuvat keskustat jne.) toteutuminen voidaan varmistaa kaikissa kasvuskenaarioissa. Keskeisten kehittä- · rakentamattomilla alueilla 60 – 65 m mistoimien toteuttaminen vahvistaa seudun myönteistä kehitystä. · tiiviissä kaupunkirakenteessa 25 – 30 m · asemien kohdalla tiiviissä kaupunkirakenteessa 35 – 40 m Seudulliseen yleiskaavaan liittyvän toteuttamisohjelman vaiheistuksessa on priorisoitu seuraavia seikkoja:

9.3.5 Alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen · kaupunkiseudun ydinalueiden kehittäminen (kaupunkiseudun kilpailukyvyn priorisointi) Elinkeinostrategiassa ja seudullisessa yleiskaavassa esitetyt huomattavat väes- · kaupunkiseudun tasapainoinen kehittäminen (kuntien omat tarpeet ja tönkasvutavoitteet edellyttävät, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnite- suunnitelmat) tään erityistä huomiota. Vaiheistamisella varmistetaan kaupunkiseudun veto- · kaupunkikeskusten vahvistaminen (erityisesti monimuotoinen asuminen, voimaisuutta ja kilpailukykyä lisäävien toimenpiteiden toteutuminen myös palvelujen kehittäminen, kaupunkiympäristön viihtyisyyttä tukevat toi- siinä tapauksessa, että väestönkasvu on tavoiteltua hitaampaa. Lisäksi vaiheis- menpiteet) tamisella on keskeinen merkitys alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmalli- · sessa kehittämisessä ja ohjaamisessa siten, että seudun rakenne pysyy tiiviinä elinkeinoelämän tarpeiden ennakointi (riittävä ja monipuolinen varanto, kaikissa kasvun skenaarioissa. Erityisesti joukkoliikenteen kehittämistoimenpi- joustava kaavoitus) teet tulee suunnitella niin, että ne tukevat maankäytön toimenpiteitä – ja päin- · valmius E18-liittymäalueiden tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen vastoin. (kaupunkisedun kilpailukyvyn kannalta merkittävät hankkeet) · olemassa oleviin joukkoliikennekäytäviin tukeutuvan maankäytön vahvis- Seudulliseen yleiskaavaan liittyy toteuttamisohjelma, jossa yleiskaavan mukai- taminen (taajama-alueiden tiivistäminen) set kehittämistoimenpiteet on jaksotettu seuraaville kausille: 2018–2023, · olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuminen vs. rantojen ja saariston 2024–2029, 2030–2040 ja 2040– . Hankkeiden jaksottuminen eri vuosille riip- vetovoimaan tukeutuva yhdyskuntarakenne puu kaupunkiseudun kasvuvauhdista – olennaisempaa onkin toteuttamisjär- · vajaakäyttöisten alueiden tehostaminen (esim. työpaikka-alueet) jestys ja samaan aikaan vireillä olevien hankkeiden määrän sopeuttaminen · yleiskaavan mukaisten kärkikohteiden ensisijaisuus matkailuhankkeissa kaupunkiseudun kasvun mukaan. Erityisesti kaupunkimaisella vyöhykkeellä · maaseudun erilaisten asumispreferenssien ja elämäntapojen mahdollista- uudet avaukset maankäytössä samanaikaisesti eri suunnilla saattavat tavoit- minen kaupunkikehittämisen rinnalla (maaseudun, kylien ja maaseu- teiden vastaisesti vahvistaa hajautumiskehitystä, jos kasvu onkin ennakoitua tuelinkeinojen elinvoimaisuus, kulttuuriarvojen säilyttäminen, matkailun hitaampaa ja alueet toteutuvat vaillinaisesti. kehittäminen)

Rakenteen koossapitäminen vaatii kurinalaista ja määrätietoista seudullista Maankäytön ja liikenteellisten toimenpiteiden priorisointia suunnitellaan tar- maapolitiikkaa. Toteuttamisohjelmaa tulee pitää jatkuvasti ajan tasalla ja suh- kemmin kuntien omana työnä. teuttaa kulloiseenkin seudun kasvuvauhtiin, jotta kaupunkiseudun vetovoiman lisäämisen kannalta keskeisten hankkeiden (vetovoimaiset uudet merel-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 87 9.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn (Cap- älykkään erikoistumisen prosessia ja siinä järjestettyjä toimialatilaisuuksia. ful) Kaavan luonnosvaiheessa järjestettyihin yrityshaastatteluihin osallistui vajaa 20 seudulle keskeistä elinkeinoelämän toimijaa, jotka ottivat kantaa myös alueiden profiloitumiseen ja eri toimialojen välisiin synergioihin. 9.4.1 Elinkeinostrategia Kaavaratkaisulla pyritään toteuttamaan seudun elinkeinopoliittisia tavoitteita Seudullisen yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on vastata entistä paremmin ja viemään seudun kehityskuvassa kuvattuja periaatteita käytännön toiminnan kaupan ja elinkeinoelämän maankäytöllisiin tarpeisiin sekä edistää niin ole- tasolle. Elinkeinoelämään liittyvät tavoitteet on esitelty Kotkan–Haminan seu- massa olevien kuin uusien elinkeinojen harjoittamista Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategiassa 2016–2019, joka painottuu erityisesti digitaalisuu- dulla. Kaavan vaikutuksia elinkeinoelämään ja kilpailukykyyn liittyviin tavoitteen, uudistuvaan yritystoimintaan ja investointeihin, elinvoimaiseen kun- teisiin on seuraavaksi arvioitu alueen elinkeinostrategiassa kuvattujen kes- tayhteistyöhön, sekä uusiin oppimisympäristöihin ja kokeilukulttuuriin. Toi- keisten haasteiden näkökulmasta. Toimialoihin liittyvien vaikutusten tarkempi mialakärkinä ovat poikkileikkaavan digitaalisuuden lisäksi teollisuus, logistiikka arviointi on myöhemmin jaoteltu linjaratkaisussa esitettyjen tavoitteiden mu- ja matkailu. Myös kaavaratkaisun ensisijainen tavoite on ollut riittävien alue- kaan, joiden toteutumista on arvioitu niin teollisuuden ja logistiikan, matkailun varausten varmistaminen näiden seudulle tärkeiden elinkeinoalojen osalta. kuin kaupunkikehittämisen ja kaupan osalta. Yleiskaava pyrkii vastaamaan elinkeinostrategiassa esille tuotuihin Kotkan–Ha- Viiden kunnan strateginen yleiskaava suuntaa alueiden kehittämistä ja tukee minan seudun keskeisiin haasteisiin, joita ovat 1) uudistuminen (niin yrityselä- alueen elinkeinoelämän älykästä erikoistumista turvaamalla ja edistämällä män, julkisten rakenteiden kuin digitalisaation osalta), 2) alueen eri toimijoi- seudun kannalta tärkeiksi tunnistettujen kasvutoimialojen kehittämismahdol- den välinen ilmapiiri, ja 3) seudun vetovoimaisuus sekä ihmisten että yritysten lisuuksia. Näihin aloihin kuuluvat mm. cleantech ja bio-/kiertotalous, logis- näkökulmasta. Kaavaratkaisun vaikutuksia suhteessa näihin keskeisiin haastei- tiikka, matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä ICT ja pe- siin arvioidaan seuraavissa kappaleissa tarkemmin. liala. Kaavaprosessin tavoitteena on terävöittää alueen markkinointia ja myyn- tiä yritysten sijoittumisten ja investointien houkuttelussa. Olennaista on ollut Uudistuminen – Kotkan–Haminan seutu elinkeinoympäristönä tunnistaa liiketoiminnan ekosysteemien kannalta alueelle sopivia ja näistä ver- Uudistuminen vaatii elinkeinostrategian mukaan yrittäjyyden ja yritysten tuo- kostoista lisäarvoa saavia toimialoja. Prosessissa on siten pyritty identifioi- tekehitystoiminnan tukemista sekä ulkomaisten ja kotimaisten investointien maan entistä yksityiskohtaisemmin tulevaisuuden kehittyviä osaamisalueita, saamista seudulle mahdollisimman monipuolisen elinkeinorakenteen saavut- minkä uskotaan antavan etua kilpailtaessa yritysten sijoittumisesta muita seu- tamiseksi (pääpainon ollessa erityisesti PK-yrityksissä). Uusien palvelujen tes- tuja vastaan. taaminen ja kaupallistaminen edellyttää myös yritysten innovaatiokyvyn ja Suunnittelutyössä on pyritty huomioimaan elinkeinoelämän näkökulmaa kar- luovien kehitysalustojen kehittämistä. Yleiskaavassa on pyritty konkretisoi- toittamalla yritysten aluevaraustarpeita sekä muita maankäytöllisiä näkökul- maan elinkeinoelämän investointimahdollisuuksia osoittamalla valmiita paik- mia alueen keskeisten toimialojen konsultaatioryhmien kokoontumisilla ja laa- koja liiketoiminnan ekosysteemeistä, joihin uusien yritysten olisi edullista si- jan yritysjohdon haastattelukierroksen avulla. Prosessin alussa järjestettyihin joittua. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta on tehty jatkuvassa ja tiiviissä toimialojen konsultaatioryhmiin osallistui kaiken kaikkiaan 12 henkilöä. Lisäksi yhteistyössä seudun invest-in toiminnan kanssa, jotta on saatu synnytettyä suunnittelussa on hyödynnetty samaan aikaan käynnissä olleen maakunnan

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 88 portfoliosalkkua seudun mahdollisten ja potentiaalisten yritysinvestointikoh- vaikutuksia. Profiloivilla merkinnöillä on pyritty varmistamaan, että erityyppi- teiden myyntiä ajatellen. sille toiminnoille on riittävästi sijoittumismahdollisuuksia, erityisesti alueen keskeisten kasvutoimialojen osalta. Elinkeinoelämän alueelliseen sijoittumiseen vaikuttavat erityisesti mm. saavutettavuus ja liikenneyhteydet, sopivan työvoiman saatavuus, toimi- ja tuotan- Ilmapiiri – yleiskaava toimijoiden välisen yhteistyön edistäjänä totilojen sopivuus ja hintataso, tuotantokustannusten aleneminen, yhteistyö- mahdollisuudet, ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys sekä alueen imago. Yri- Kotkan–Haminan elinkeinostrategiassa painottuu keskeisenä haasteena myös tyshaastattelujen avulla saatiin tarkempaa tietoa Kotkan–Haminan seudulla seudun yleinen ilmapiiri ja toimijoiden välinen yhteistyö. Strategiassa allevii- toimivien yritysten sijoittumiseen vaikuttavista seikoista, jotka luonnollisesti vataan toimintamallien ja rakenteiden uudistamista ja yhteisten tavoitteiden vaihtelivat toimialan mukaan. Esimerkiksi palvelinkeskusten osalta sijoittumi- saavuttamista, mikä vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä seudun eri toimijoi- seen nähtiin vaikuttavan erityisesti edullinen sähköverkko, puhtaan veden saa- den kesken. Seudun sisäinen kilpailu, siiloutuminen ja negatiivinen asenneil- tavuus sekä osaavan työvoiman riittävyys, kun taas kaupan alalla helppo saa- mapiiri hankaloittavat tiedon jakamista ja strategian onnistunutta toimeenpa- vutettavuus nähtiin keskeisenä asiana. Kaavoituksella on luotu edellytyksiä yri- noa, mikä nostettiin esiin myös yhtenä elinkeinotoimintaa haittaavana seik- tysalueiden kehittämiseen, mutta toteutuminen riippuu monesta tekijästä, kana useammassa yrityshaastattelussa. Yleiskaava vastaa tähän haasteeseen joihin maankäytön suunnittelulla ei voida vaikuttaa (kuten esimerkiksi yritys- lisäämällä mahdollisuuksia eri alueiden profiloitumiseen, jonka on tarkoitus ten omat strategiset intressit tai kansainvälinen ohjaus). vähentää kuntien välistä kilpailua samantyyppisistä yrityksistä ja toimijoista. Myös haastattelukierroksen tavoitteena oli omalta osaltaan osallistaa elinkei- Seudullisella yleiskaavalla on pyritty kuitenkin ennen kaikkea joustavuuteen, noelämän edustajia kaavaprosessiin ja edesauttaa seudun yritystoimijoiden jolloin lähtökohtana on ollut rajoittaa ainoastaan liiketoiminnan ympäristövai- välistä yhteistyötä ilmapiirin parantamiseksi. kutusten vuoksi tarpeellista sijoittumista oikeusvaikutteisin merkinnöin. Kaa- varatkaisun joustavuus ja mukautuvuus parantaa seudun edellytyksiä houku- Yhteistyönäkökulma on otettu huomioon myös seudullista yleiskaavaehdo- tella alueelle monipuolista yritystoimintaa ja ottaa vastaan hyvinkin erityyppi- tusta laadittaessa. Yleisenä tavoitteena on ollut mahdollistaa innovatiivisia toi- siä toimi- ja tuotantotiloja tarvitsevia uusia toimijoita. Tämä tukee elinkei- mintamalleja ja -ympäristöjä luomalla maankäytöllisiä edellytyksiä yritysyhtei- nostrategiaa mahdollistamalla jatkuvan uudistumisen ja toimijoiden vaihtu- söjen kehittymiselle. Kaavassa tämä on huomioitu aluevarausmerkinnöin, vuuden, muttei toisaalta sido alueen toimijoita seudun kilpailukyvyn kannalta joilla on pyritty erilaisten toimintojen sekoittumiseen ja alueiden monipuoli- optimaalisimpaan sijaintiin. Joustavuus ja kaavamuutosten nopea läpivienti seen käyttöön. Teollisuudelle, logistiikalle, tilaa vaativille työpaikka- ja/tai sa- korostui myös yrityshaastatteluissa, joissa painotettiin niiden merkitystä seu- tamatoiminnoille on osoitettu yksi yhteinen aluevarausmerkintätyyppi. Tämä dun elinkeinotoiminnalle ja sitä kautta alueen kilpailukyvyn vahvistamiselle. mahdollistaa toisistaan hyötyvien elinkeinoelämän toimijoiden ja ekosysteemien sijoittumisen saman alueen sisään, mikä luo maankäytöllisiä edellytyksiä Kaavaratkaisussa on lisäksi haluttu tarkentaa alueiden tulevaisuuden profiloi- myös yritysyhteisöjen kehittymisen näkökulmasta. tumista, etenkin älykkään erikoistumisen sekä sitä kautta seudun kilpailukyvyn ja siihen liittyvän myynti- ja markkinointitoiminnan kannalta. Selostuksen liit- Kokonaissuunnitelman profiloitumismerkinnöillä on lisäksi pyritty suuntaa- teenä olevassa kokonaissuunnitelmassa on tämän vuoksi esitetty myös elin- maan seudulle tulevaisuudessa sijoittuvia toimijoita niin, että uudet yritykset keinoelämään liittyviä informatiivisia profiilimerkintöjä, joihin ei liity oikeus- vahvistaisivat entisestään alueille jo muodostuneita tai muodostuvia elinkei-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 89 noelämän ekosysteemejä. Tavoitteena on ollut lisätä eri toimijoiden keskinäi- saalta kasvu vaatii myös palveluverkkojen ja -tuotannon voimakasta kehittä- siä synergioita esimerkiksi osaamisen jakamisen, yhteisen infrastruktuurin mistä, mikä lisää palveluiden investointi- ja toimintakustannuksia. Myös kun- hyödyntämisen (yrityspuistot) ja sivutuotteiden hyödyntämisen helpotta- tien rakentamis- ja ylläpitokustannukset sekä liikennejärjestelmän investoinnit miseksi. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita mm. teollisen tuotannon ja sa- kasvavat, millä on osaltaan myös positiivisia työllisyysvaikutuksia. tamien läheisyyden, jätteidenkäsittelyn ja biotalouden alueiden yhdistämisen, sekä teollisuuden, palvelinkeskusten ja tilaa vaativan kaupan synergiat. Kaupunkialueiden tiivistymisen ja väestönkasvun aiheuttamilla mittakaava- eduilla on positiivista vaikutusta myös alueen ja yritysten tuottavuuteen. Yri- Vetovoima – kaavan aluetaloudelliset vaikutukset tystoiminnan laajuus ja monipuolisuus pienentävät lisäksi työmarkkinariskejä verrattuna yksipuoliseen toimialarakenteeseen tai muutamaan toimialaan no- Kotkan–Haminan seudun pitkäaikaisena ongelmana on metsäteollisuuden ra- jaavaan seutukuntaan. Elinkeinotoiminnan laajuus sekä palvelutarjonnan mo- kennemuutoksesta vuodesta 2004 lähtien ollut työvoiman määrän vähentymi- nipuolisuus ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä myös kuluttajien näkökulmasta, nen ja maan keskitasoa korkeampi työttömyys. Lisäksi sekä taloudellinen että mikä lisää kasvun positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Kasvun luomiseksi Kot- väestöllinen huoltosuhde ovat koko maan keskiarvoa heikompia. Elinkei- kan–Haminan seudulla on olennaista vahvistaa erityisesti niitä tekijöitä, jotka nostrategian tavoitteena on luoda alueelle myönteinen kasvun kierre ja lisätä saavat nuoret viihtymään ja jäämään alueelle, mikä liittyy myös etä- ja alusta- seudun vetovoimaisuutta nykyisen kehityssuunnan kääntämiseksi. Kasvua työn mahdollisuuksien kehittämiseen. haetaan houkuttelemalla seudulle uusia ihmisiä, yrityksiä ja osaamista, mikä vaatii aiempaa vahvempaa viestintää alueen vahvuuksista ja onnistumisista. Aluetalouden näkökulmasta pääosan yleiskaavan mahdollistamasta työ- Elinkeinostrategian kunnianhimoinen tavoite on 40 000 työpaikkaa ja 100 000 paikka- ja asukasmäärän kasvusta tulisi voida sijoittua korkeimman tuottavuu- asukasta vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa noin 8 000 uuden työpaikan den alueille tai niiden läheisyyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa seudullisesti ja reilun 10 000 uuden asukkaan lisäystä nykytilaan. keskeisesti sijaitsevia ja väestö- ja työpaikkamäärältään riittävän suuria liike- ja palvelukeskustoja sekä toimitila-alueita, jotka ovat toimialarakenteeltaan Yleiskaavassa on esitetty monipuolisesti muunneltavia vaihtoehtoja, joiden on monipuolisia ja joiden saavutettavuus on hyvä myös joukkoliikenteellä. Tällai- tarkoitus lisätä maankäytön ja sen suunnittelun joustavuutta ja reagointiky- set alueet tarjoavat yrityksille parhaat toiminta- ja kehitysedellytykset ja hou- kyä. Kaavaratkaisu sallii siten erilaiset kehityskulut ja on mukautuva toteutu- kuttelevat vetovoimallaan myös uusia elinkeinoelämän toimijoita. vasta kasvuvauhdista riippumatta. Toisin sanoen yleiskaava ei sisällä vaihtoehtoisia kasvuskenaarioita vaan mahdollistaa elinkeinostrategiassa kuvatun työ- Seudun kehityskuvan mukaisesti kasvu ja uudisrakentaminen pyritään ohjaa- paikkamäärän ja asuntotarjonnan lisääntymisen hyvinkin joustavasti. Huomat- maan ensisijaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Tällä on myös alue- tavat kasvutavoitteet edellyttävät kuitenkin, että toteuttamisen vaiheistuk- talouden kannalta positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi palveluiden ja infra- seen kiinnitetään erityistä huomiota. struktuurin kustannustehokkaan järjestämisen näkökulmasta.

Strategiassa kuvatun kasvun toteutumisella on luonnollisesti merkittävä vaikutus myös Kotkan–Haminan seudun elinkeinoelämälle ja aluetaloudelle. Uu- 9.4.2 Teollisuus, logistiikka, tuotanto sien työpaikkojen ja asukkaiden huomattava lisäys tuo kunnille lisää tuloja ja Seudullisen yleiskaavan vaikutuksia on seuraavaksi arvioitu niin teollisuus-, parantaa nykyisten ja uusien yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Toi- tuotanto ja satamatoimintojen, liikenneyhteyksien ja logistiikan kuin maaseu- tuelinkeinotoimintaan liittyvien tavoitteiden kautta.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 90 Teollisuus- ja tuotantoalueet ja satamatoiminnot tivien työpaikka- ja/tai satamatoimintojen alueille osoitetulla aluevarausmer- kinnällä on mahdollistettu toisistaan hyötyvien toimijoiden sijoittuminen sa- Kaavan yleisenä tavoitteena on ollut teollisuuden ja tuotantoalueiden toimin- malle alueelle. Satamien, satamasidonnaisen teollisuuden, varastojen, termi- taedellytysten sekä satamatoimintojen kehittäminen. Yleiskaavassa on osoi- naalien, logistiikan, työpaikkatoimintojen ja satamaliikenteen aluetarpeita ei tettu yksi aluevarausmerkintätyyppi monipuolisille teollisuus-, logistiikka-, ti- siis ole yleiskaavassa eritelty vaan ne voivat sijoittua tarpeittensa mukaan sa- laa vaativien työpaikka- ja/tai satamatoimintojen alueille, mikä tukee toimin- man aluevarauksen sisään. Kaavassa on huomioitu myös satamatoimintojen tojen sekoittumista ja mahdollistaa alueiden monipuolisen kehittämisen. Oi- laajenemistarpeet erityisesti Mussalon ja Haminan sataman osalta. Hallan ja keusvaikutteisin merkinnöin on osoitettu lisäksi ympäristövaikutuksiltaan huo- Hietasen satama-alueiden lähtökohtana on, että alueet säilyvät teollisuus- ja mioon otettavat teollisuus- ja varastoalueet (T, TT, TY), satama-alueet (LS), satamakäytössä niin pitkään kuin tarve vaatii. sekä työpaikka-alueet tilaa vaativille ja raskasta liikennettä aiheuttaville toiminnoille (TP-1) sekä pienteollisuudelle (TP-4). Liikenneyhteydet ja logistiikka

Teollisuustoiminnan osalta kaavan tarkempana linjaratkaisuna on ollut osoit- Kaavaratkaisulla on yleisesti pyritty logististen toimintaedellytysten kehittämi- taa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen vyöhykkeet. seen ja erityisesti E-18-tiehen kytkeytyvien elinkeinoalueiden profilointiin. Tar- Kaavassa on osoitettu teollisuus- ja varastoalueet, jotka on varattu ympäristö- kempana tavoitteena on ollut edistää pohjois-eteläsuuntaisten pääyhteyksien häiriöitä aiheuttavalle teollisuustoiminnalle (T) ja ympäristövaikutuksiltaan kehittämistä, erityisesti Kouvola–Kotka-raideliikenteen, valtateiden 15 ja 26 merkittävälle teollisuustoiminnalle (TT). Lisäksi direktiivin 96/82/EY eli ns. Se- sekä seututien 387 osalta. Kaavaratkaisussa osoitetaan Kotka–Kouvola-rata veso II – direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhykeet (vaarallisten ai- merkittävästi parannettavana pääratana ja valtatie 15 merkittävästi parannet- neiden varastointi, käsittely ja valmistus) on osoitettu kaavassa. tavana tienä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu muiden pääyhteyksien mahdolliset kehittämistarpeet seuraavasti: ”Maakunnan yhdyskuntarakenteen, Teollisuustoimintaan liittyvänä toisena tavoitteena on lisäksi ollut uusien po- liikkumisen ja kuljetusten kannalta merkittävien yhtenäisten tie- ja rataosien tentiaalisten teollisen mittakaavan uusiutuvan energiatuotannon alueiden parantamistarve tulee selvittää ja mahdolliset parantamistoimenpiteet mää- osoittaminen ja tuulivoimatuotannon valmiuksien säilyttäminen. Kokonais- ritellä.” suunnitelmassa on teollisuuteen liittyvän aluevarausmerkinnän lisäksi kiinnitetty huomiota erityisesti uusiutuvan energiatuotannon alueisiin. Informatiivi- Toisena liikenneyhteyksiin ja logistiikkaan liittyvänä tavoitteena on ollut hyö- sella, oikeusvaikutuksettomalla profiilimerkinnällä on osoitettu alueet, jotka dyntää E18-tien liittymäalueita elinkeinoelämän tarpeisiin. E18-tieyhteys on soveltuvat erityisesti mm. bio- ja kiertotaloustoimintaan sekä aurinko- ja tuu- tärkeässä roolissa Tukholman, Turun, Helsingin, Kotkan ja Pietarin muodosta- lienergiantuotantoon. Valmiudet tuulivoimatuotantoon on säilytetty yleiskaa- man pohjoisen kehityskäytävän kannalta ja se tarjoaa tunnettuutta ja talou- van tv-päällekkäismerkinnällä ja kokonaissuunnitelman profiloivilla kohde- dellista dynamiikkaa, jota voidaan hyödyntää myös alueen elinkeinoelämän merkinnöillä. näkökulmasta. Yleiskaavassa on osoitettu teollisuus-, logistiikka- ja tilaa vaativien työpaikkatoimintojen pitkän aikavälin laajenemissuuntina tai -alueina (te- Kolmantena yleiskaavan valmistelun tarkennettuna periaatteena on ollut sa- ollisuuden ns. ’megasaitteina’) Rantahaan pohjoispuolinen alue, Kotkan Ristin- tamien ja satamiin liittyvän teollisuuden laajennusvarausten sekä sujuvien kul- kallion pohjoispuolinen alue, Pyhtään ja Kotkan rajalla olevan alueen laajenta- jetusyhteyksien turvaaminen. Monipuolisille teollisuus-, logistiikka-, tilaa vaa- minen Kotkan puolelle, Haminan Lelun alue ja Virolahden Saarasjärven alue.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 91 Linjaratkaisussa mainitaan tarkempana tavoitteena lisäksi rantaradan toteut- osin yleiskaava huomioi seudullisella tasolla maaseutuelinkeinot ja maaseu- tamisvaihtoehtojen tutkiminen ja arviointi sekä asumisen että elinkeinoelä- tuasutuksen seudun vahvuutena ja voimavarana ja pyrkii säilyttämään ja vah- män näkökulmasta. Maakuntakaavassa osoitetun rantaradan vaihtoehtoi- vistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat maaseutuelinkeinoihin myönteisesti. sesta tai rinnakkaisesta linjauksesta Pyhtään kirkonkylän ja Haminan välillä Kotka-Haminan seudulla on useita liikennöitsijöitä, metsä- ja maanrakennus- sekä sen mahdollisista asemanpaikoista on laadittu erillinen selvitys, joka on yrittäjiä (metsäkoneyhtymät), kuljetusyrittäjiä (mm. puu ja hake, maito, kivi ja otettu huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Aiheen tarkempi käsittely jatkuu sora), louhinta- ja kiviteollisuustoimintaa sekä kalankasvatustoimintaa. Myös maakunnallisella tasolla. Linjaus on kuitenkin otettu yleiskaavassa huomioon olutpanimo ja mallastamo ovat suunnitteilla. Yleiskaavassa pyritään tukemaan hankkeelle varattavana maastokäytävänä, johon rata on toteutuessaan mah- elinkeinonharjoittamista siinä määrin kuin kaavalla voidaan kyseessä oleviin dollista sijoittaa. Radalla olisi toteutuessaan positiivisia vaikutuksia myös Kot- toimintoihin liittyvää maankäyttöä ohjata. Myös kaavatyössä hyödynnettä- kan–Haminan seudun elinkeinoelämään. Uudet henkilö- ja tavarakuljetuksiin vissä yrityshaastatteluissa tuotiin esille maankäytöllisiä tarpeita ja kehityseh- tarkoitetut raideyhteydet tuovat seudulle ja kaupunkialueille lisää vetovoimaa dotuksia erityisesti Virolahden kalankasvatustoimintaan sekä louhinta- ja kivi- yritysten sijoittumisen näkökulmasta. teollisuustoimintaan liittyen. Erityisesti rautatiekuljetusten osalta radasta hyötyisivät HaminaKotkan satama sekä Kotkan lähialueen metsäteollisuus. Uusi ratayhteys lyhentäisi 9.4.3 Matkailu matka-aikaa Venäjältä satama-alueille ja parantaisi siten kuljetusten kilpailu- kykyä. Myös yrityshaastattelujen mukaan rata palvelisi seudun elinkeinoelä- Matkailun ja virkistystoiminnan puolesta seudullisen yleiskaavan keskeisenä mää ja toisi elinvoimaa alueelle. Ratahanke voisi tulevaisuudessa olla kiinnos- tavoitteena on ollut tukea seudun tärkeimpien matkailuvyöhykkeiden kehittä- tava erityisesti biotalouden kannalta, mikäli alueelle tulisi esimerkiksi massii- mistä ja monipuolistamista. Yleiskaavassa on keskustojen lisäksi osoitettu laa- visempaa selluteollisuutta. Kuitenkin HaminaKotkan sataman näkökulmasta jempia matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita Ahvenkosken – rantaradan sijasta tärkeämpää on ratapihakapasiteetin lisääminen Kotkan– Pyhtään kirkonkylän, Kotkansaaren ja Haminan edustalle käsittäen sisäsaaris- Kouvolan ratayhteyden osalta (esimerkkinä Kotolahti Mussalossa). Henkilölii- ton alueita aina Itäisen Suomenlahden kansallispuiston rajalle saakka. Lisäksi kenteen kannalta rantarata parantaisi seudun saavutettavuutta pääkaupunki- alueita on osoitettu Virojoen–Vaalimaan alueelle ja Hurppuun sekä Miehikkä- seudulta ja liittäisi Pietarin alueen nykyistä vahvemmin myös Helsinki-Vantaan lään. Nämä merkinnät vastaavat myös yleiskaavan tavoitteeseen maaseutu- ja lentoaseman vaikutusalueeseen. sen liitännäiselinkeinoja tukevan matkailun kehittämisvyöhykkeiden osoitta- Maaseutuelinkeinot misesta. Teollisuus- ja tuotantotoiminnan osalta kaavan linjaratkaisussa mainitaan ta- Toisena matkailutoimintaan liittyvänä tavoitteena on ollut tunnistaa seudun voitteena myös olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämis- matkailun tulevaisuuden kärkikohteet ja tukea niiden kehittämistä. Yleiskaa- mahdollisuuksien edistäminen. Yleiskaava laaditaan vaiheyleiskaavana ja maa- vassa on tunnistettu ja osoitettu eri merkinnöin seuraavat seudullisesti mer- ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat kysymykset eivät pääsääntöisesti kittävät tai sellaiseksi kehitettävät matkailun kärkialueet ja -kohteet: Kymin- kuulu yleiskaavassa ratkaistaviin asioihin. Yleiskaavassa kuitenkin sivutaan linna, Rankin matkailualue, Verssonkangas, Mäntyniemi, Hurpun loma- ja mat- maaseutuelinkeinoja siltä osin, kuin kysymys on energiantuotannosta, matkai- kailualue sekä Rakin-Kotka, Pitkäthiekat, Fort Elisabeth, Santalahti, Pernoon- lusta ja asumisesta sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä muihin seu- kosket, Salpamuseo, Sirius Sport Resort, Kaunissaaren matkailukohde, Harjun dun ominaispiirteisiin ja vetovoimaisuuteen kytkeytyvistä kysymyksistä. Tältä

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 92 oppimiskeskus sekä Langinkoski. Näihin kohteisiin ja alueisiin liittyy kehittä- Yleiskaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueita Kotkansaarelle, Karhu- mistä tukevia kaavamääräyksiä. Lisäksi matkailunäkökulma on tuotu esiin kau- laan ja Haminaan. Kaava tukee keskustatoimintojen alueiden kehittymistä mo- punkikeskustoja koskevissa kaavamääräyksissä. Matkailun osalta kaavaratkai- nipuolisin kaavamääräyksin kiinnittämällä huomiota mm. sekoittuneeseen sun tavoitteena on lisäksi ollut varautua matkailijoiden määrän kasvuun ja kaupunkirakenteeseen, monimuotoiseen asumiseen, keskustahakuisiin palve- tästä johtuvaan matkailuhankkeiden edistämiseen. Yleiskaavassa on seudulli- luihin, palvelujen lyhyisiin välimatkoihin (jalankulkukaupunki), viihtyvyyteen ja sella tasolla tunnistettu ja osoitettu merkittäviä matkailukohteita ja edistetty rakennetun ympäristön laatuun. Kotkansaarta ja Haminaa koskevat lisäksi eri- maankäytöllisin keinoin niiden kehittämistä. tyiset määräykset liittyen keskustojen arvokkaisiin ominaispiirteisiin, eri väes- töryhmien tarpeisiin, osaamiskeskittymien sijoittumiseen ja muuntojousta- Linjaratkaisun mukaisesti yleiskaavassa on ollut määrä tunnistaa saaristo- ja vaan rakentamiseen. Siltakylä on osoitettu palvelukeskuksena, jota tulee ke- jokimatkailun tärkeimmät kehittämiskohteet (satamat, yhteydet, alueet), sekä hittää tiiviin ja monimuotoisen rakentamisen alueena. osoittaa seudullisesti merkittävät ulkoilu- ja virkistysyhteydet. Kaavaratkai- sussa on osoitettu matkustajasatama, seudullisesti merkittävät venesatamat, Kaavassa on linjaratkaisun mukaisesti ollut tavoitteena tarkastella Kotkan- yhteysalus- ja niiden yhteydessä olevat venesatamat, laivaväylät, veneväylät, saari–Hovinsaari–Jumalniemi–Karhula -vyöhykettä kaupunkikehittämisen kes- seudulliset melontareitit sekä vesiliikenteen yhteystarpeet. Lisäksi on osoi- keisenä kohdealueena. Yleiskaavassa nämä alueet ovat pääasiassa keskusta- tettu näihin liittyviä matkailupalvelujen ja virkistyksen alueita. Yleiskaavassa toimintojen ja intensiivisten taajamatoimintojen aluetta, jotka sijoittuvat jouk- on lisäksi osoitettu seudulliset arkipyöräilyreitit, retkipyöräilyreitit, sekä pati- koliikenteen keskeiselle kehittämiskäytävälle ja joihin kohdistuu paljon kau- kointi- ja maastopyöräilyreitit. punkikehittämistavoitteita. Näitä tavoitteita ovat keskusta- ja taajama-alueen kehittämisen lisäksi mm. joukkoliikenteen yhteystarve välille Kotkansaari– 9.4.4 Kaupunkikehittäminen ja kauppa Halla–Sunila–Karhula–Kaukola-Pihkoo, joukkoliikenteen terminaalialueet ja pysäkkien kehittämisen periaatteet, Kotka-Kouvola-radan kehittäminen, ran- Kaupunkikehittämisen osalta yleiskaavan tavoitteena on ollut vahvistaa seu- taradan linjaus ja potentiaaliset asemanseudut, sekä tieliikenteen, kävelyn ja dun kaupunkivyöhykkeen keskusten (Siltakylä, Kotkansaari, Karhula, Haminan pyöräilyn sekä vesiliikenteen yhteystarvemerkinnät. keskusta) roolia ja profiilia seudun kehittämisessä. Kaavalla on pyritty vahvis- Yhtenä yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on ollut myös tarkastella Hallan ja tamaan seudun kaupunkikeskuksia (Kotka, Hamina) niiden omista lähtökoh- Hietasen roolia sekä satama-alueina että mahdollisina pitkän aikavälin kau- distaan, säilyttäen kaupunkien arvokkaat erityispiirteet ja parantaen joukkolii- punkikehittämisen kohdealueina. Kehittämisen lähtökohtana on ollut, että kennepalvelujen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Yleiskaavan tavoit- alueet säilyvät teollisuus- ja satamakäytössä niin pitkään kuin tarve vaatii. Va- teena on edistää keskusta-alueiden elinvoimaa ja monipuolistaa keskusta-asu- pautuessaan nämä alueet kuitenkin tarjoavat merkittäviä kaupunkirakenteel- misen tarjontaa esimerkiksi kohtaamis- ja tapahtumapaikkojen, opiskelija- ja lisia mahdollisuuksia erityisesti niiden keskustatoimintoihin ja Kotkan ydinkau- vuokra-asumisen, nuorille suunnattujen palveluiden, laadukkaiden julkisten ti- punkialueeseen nähden keskeisen sijaintinsa ansiosta. Asuinrakentamisen re- lojen sekä älykkään rakentamisen osalta. Kaavaratkaisulla pyritään lisäksi tu- servialueina ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia liikenneyhteyksien järjestämi- kemaan erityisesti osaamiskeskittymien muodostumista keskuksissa huomioi- seen sekä paikallisesti että seudullisesti. Lisäksi merellisten alueiden kehittä- den tulevaisuuden muuttuvat tarpeet. minen kaupunkimaisiksi asumisen, virkistyksen ja vapaa-ajan alueiksi lisää kaupunkiseudun suurimman keskuksen seudullista merkitystä ja vetovoimaa.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 93 Kaupan ja palveluiden osalta yleiskaavan yleisenä tavoitteena on ollut kaupan palvelujen lyhyisiin välimatkoihin (jalankulkukaupunki), viihtyvyyteen ja raken- sijainnin suuntaaminen ja ohjaus. Linjaratkaisussa tätä on tarkennettu tarkoit- netun ympäristön laatuun. Kotkansaarta ja Haminaa koskevat lisäksi erityiset tamaan Vaalimaan, Lankamalmin ja Jumalniemen alueiden kehittämisedelly- määräykset liittyen keskustojen arvokkaisiin ominaispiirteisiin, eri väestöryh- tysten ja mahdollisten profiilien tarkastelua. Kaupan ja palveluiden sijoittumi- mien tarpeisiin, osaamiskeskittymien sijoittumiseen ja muuntojoustavaan ra- nen perustuu suurilta osin asiakkaiden sijaintiin ja asiointikäyttäytymiseen. kentamiseen. Toimipaikkojen sijoittumisessa keskeisiä tekijöitä ovat asiakkaiden saavutettavuus ja kaupan osalta myös logistinen saavutettavuus. Seudun vetovoimaisuutta parannetaan erityisesti nuorten näkökulmasta. Yleiskaavassa on erityisesti kiinnitetty huomiota ikärakenteen muutokseen ja Kotkan–Haminan seudun kaupan mitoitus ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sitä kautta tarpeeseen houkutella nuoria jäämään tai muuttamaan alueelle. sijoittuminen on ratkaistu maakuntakaavassa, jonka mukaan vähittäiskaupan Uusien vetovoimaisten asuntojen tuottamista nuorille osaajille edistetään ja suuryksiköitä voi sijoittua maakuntakaavan C-alueille (Kotkansaari, Karhula, uusia asumismuotoja, esim. yhteisasumista rakennetaan kaupunkien kes- Haminan keskusta), kma-alueille (Jumalniemi ja Lankamalmi), km-alueille (Sil- kusta-alueille. Myös nuorille suunnattuja palveluja ja niiden laatua pyritään ke- takylä ja Sutela), KMt-alueille (Jylppy ja Keltakallio) sekä kma-r-alueille (Vaali- hittämään. maa). Yleiskaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa tai tarkentaa maa- kuntakaavaratkaisua kaupan osalta. Maakuntakaava jää tältä osin voimaan Kaupallisen palvelurakenteen kehittämiseksi keskustatoimintojen alueilla suo- eikä yleiskaavalla ole kaupan osalta oikeusvaikutuksia. Kokonaissuunnitel- sitaan keskustahakuista erikoiskauppaa, keskustahakuisia kaupallisia palveluja maan on kuitenkin merkitty kauppaa koskevia profiloivia, informatiivisia koh- sekä päivittäistavarakauppaa. Myös osaamiskeskittymien muodostumista kes- demerkintöjä, joita ovat tilaa vaativan kaupan alue sekä vähittäiskaupan suur- kustatoimintojen alueelle edistetään (mm. Kantasataman Xamkin kampus, yksikköjen alue. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu). Asumiseen ja muuhun rakentamiseen liittyviä innovaatioita pyritään tukemaan lisäämällä koerakentamistoi- mintaa sekä muuntojoustavaa ja älykästä rakentamista.

Palvelujen lisäämisen ja monipuolistamisen tarve keskustoissa kytkeytyy kes- 9.5 Vaikutukset asumiseen ja palveluihin kusta-asuminen lisääntymiseen ja eri asukasryhmien erilaisiin tarpeisiin. Pal- velujen kehittämistä ja keskustojen elävöittämistä asumisen ohella tukevat 9.5.1 Kaupunkikeskustojen merkityksen vahvistaminen kiinnostava ja omaleimainen kaupunkikulttuuri, keskustojen arvokkaat kult- tuuriset erityispiirteet ja viihtyisyyttä luovat elementit, kohtaamis- ja tapahtu- Yleiskaavassa on osoitettu Kotkansaaren, Haminan keskustan ja Karhulan alu- mapaikat sekä keskustojen ranta-alueiden kehittäminen ja niiden saavutetta- eet keskustatoimintojen alueiksi, jotka on tarkoitettu kaupunkimaisen raken- vuuden parantaminen. tamisen alueiksi ja joilla pyritään sekoittuneeseen maankäyttöön. Yleiskaa- valla on pyritty vahvistamaan kaupunkikeskusten roolia ja profiilia seudun ke- Keskustatoimintojen alueet ovat ns. jalankulkukaupungin ydinaluetta, joiden hittämisessä. Keskustatoimintojen alueiden kehittymistä tuetaan monipuoli- laajuutta on yleiskaavassa pyritty kasvattamaan. Kaupallisessa ydinkeskus- sin kaavamääräyksin kiinnittämällä huomiota mm. sekoittuneeseen kaupunki- tassa tulee pyrkiä palvelujen keskittämiseen siten, että välimatkat palvelujen rakenteeseen, monimuotoiseen asumiseen, keskustahakuisiin palveluihin, välillä ovat mahdollisimman lyhyitä. Rakenteen tiiveys ja eheys parantavat joukkoliikennepalvelujen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 94 9.5.2 Lähipalvelujen säilymistä tukevat asumisen alueet 9.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuu- Yleiskaavassa on tunnistettu seudun keskusta-alueiden ulkopuoliset palvelu- riympäristöön keskukset (= lähipalvelukeskukset). Näiden vaikutuspiirissä taajamatoiminto- Valtakunnallisille alueidenkäyttötavoitteille ja yleiskaavan sisältövaatimuksille jen alueilla pyritään lisäämään asumista joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalve- on yhteistä maiseman ja kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen ja säilyttämi- lujen säilyttämiseksi ja tukemiseksi. Tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää sen korostaminen. alueiden viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta. Eri liikennemuotojen järjestelyjen toimivuuteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota kestävän liikkumi- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet edellyttävät sen lisäämiseksi. muun muassa, että alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäris- tön ja rakennusperinnön säilymistä. Erityistavoitteissa todetaan mm., että Yleiskaavassa osoitetut uudet / tiivistyvät asuinalueet (A-1) painottuvat yleis- ”Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kult- kaavan tavoitteiden mukaisesti merellisiin ympäristöihin ja jokivarsiin tukeu- tuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat tuen pääosin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Uudet asuinalueet tukevat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun rantojen ja saariston vetovoimaan perustuvaa yhdyskuntarakenteen kehittä- lähtökohtina” ja että ”Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden his- mistä, mikä nähdään seudun erityisenä potentiaalina. Yleiskaavassa on tunnis- torialliseen kehitykseen”. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa viita- tettu alueet, joilla on erityistä merellisen rakentamisen potentiaalia. Merellis- taan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskeviin viranomaisten laati- ten alueiden ja jokivarsien suunnittelussa tavoitellaan korkealuokkaista ja vii- miin valtakunnallisiin inventointeihin, joita ovat meisteltyä kokonaisuutta asumisen monimuotoisuuden lisäämiseksi ja seudun vetovoiman vahvistamiseksi. · valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympä- ristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Kymenlaakson osalta päivitysin- Yleiskaavassa on myös tunnistettu maaseudun kyläverkostosta ns. palveluky- ventointi tehty 2013–2014) liä, joita lähiympäristöineen voidaan pitää erityisen sopivina maaseutuasumi- · valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovi- sen alueina. Kyläalueet tarjoavat vaihtoehdon kaupunkiasumiselle. Kyläasutus rasto, päivitetty 2009 (nk. RKY 2009, www.rky.fi)) sekä edistää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta ja erilaisen harrastus- ja yritys- · toiminnan sekä matkailun kehittymistä maaseudulla. valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Kyläalueita ja niiden ympäristöjä ei pääsääntöisesti ole asemakaavoitettu eikä tarkoitus asemakaavoittaa. Kylien yhteyteen ja pientalovaltaisille asuntoalu- Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39§) todetaan maiseman ja kulttuu- eille voidaan osoittaa täydennysrakentamista siten, että asemakaavoituskyn- riympäristön osalta, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Maiseman nys ei ylity. Yleiskaavamääräyksillä huolehditaan siitä, alueen arvot ja ominais- arvojen vaaliminen tarkoittaa maiseman arvokkaiden piirteiden huomioon ot- piirteet säilyvät ja vahvistuvat ohjaamalla rakentamista perinteisille rakennus- tamista ja turvaamista, vaikka ympäristössä tapahtuisikin muutoksia - maise- paikoille/ympäristöön sopeutuen (sijoittuminen, rakentamistapa, mitta- man säilyttämistä muuttumattomana ei siis edellytetä. Uuden maankäytön kaava). tulee kuitenkin sopeutua arvokkaaseen maisemaan niin, etteivät muutokset ylitä maiseman sietokykyä eivätkä maiseman todetut arvot heikkene merkit- tävästi.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 95 Ylempiasteisissa kaavoissa (maakuntakaavat) on osoitettu valtakunnallisesti ja lukuun ottamatta palvelukylät sijoittuvat maisemallisesti ja/tai rakennetun maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, ja annettu kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvok- niiden arvojen vaalimiseen tähtääviä määräyksiä. kaille alueille. Uudisrakennukset on kyläalueilla luonteeltaan ja mitoituksel- taan sovitettava huolellisesti ympäröivään rakennuskantaan sekä maisema- ja Seudullisessa yleiskaavassa tavoitteena on ollut luoda asumisen vyöhykkeille kyläkuvaan. roolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta ja strategista kehittämistä. Yleis- kaavassa pyritään voimistamaan alueiden erilaisuutta ja niitä ominaispiirteitä, Maaseudulla maaseutuelinkeinojen murros sekä maaseudulle/kyliin sijoittuva joista alueen identiteetti muodostuu. Kaavan laatimisen lähtökohtana on, että uudisrakentaminen ilman kytköstä maaseutuelinkeinoihin ovat paikoin muut- Kotkan–Haminan seutu muodostuu jatkossakin omaleimaisista ja sitä kautta tamassa perinteistä maaseutumaiseman tilajakoa ja maisemakuvaa. Jotta eri tavoin vetovoimaisista osa-alueista, jotka yhdessä muodostavat loogisen ja maaseutu- ja kyläalueet voivat säilyttää arvokkaimmat ominaispiirteensä ja elinvoimaisen kokonaisuuden. Samalla kehitetään koko seudun vetovoimaa, vetovoimansa asuinalueina jatkossakin, ei näiden alueiden tarkempi suunnit- parannetaan rakennetun ympäristön laatua ja huomioidaan ympäristötekijöi- telu saisi perustua pelkästään täsmällisiin, laskennallisiin/ tilastollisiin analyy- den kasvava merkitys alueiden välisessä kilpailussa. seihin ja menetelmiin (rakentamisen määrä ja emätilatarkastelu, rakennuspaikan koko, liikkumis- ja etäisyysvyöhykkeet, saavutettavuus, palvelujen saata- Yleiskaavassa on pyritty löytämään lähtökohdiltaan erilaiset alueet ja tunnis- vuus jne.). Tällainen ajattelu sopii huonosti maaseutualueiden ja kylien suun- tettu niiden erityispiirteet ja merkitys kaupunkiseudun kehittämisen kannalta. nitteluun, koska se johtaa helposti ristiriitaan maisemallisten ja kulttuuriym- Esimerkiksi taajamatoimintojen alueita on luokiteltu ja niiden kehittämisen päristön arvojen kanssa. suuntaviivoja määritelty. Seudun keskusverkkoa on jäsennetty ja keskukset luokiteltu kolmeen ryhmään, joita koskevat erilaiset suunnitteluperiaatteet. Koko suunnittelualuetta kokonaisuutena tarkasteltaessa yleiskaavaehdotuk- Yleiskaava edistää rakennetun ympäristön laadun parantamista mm. julkisten sen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suhteellisen vähäi- tilojen ja palvelujen osalta. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä tulee siä. Merkittävimmät maankäytön muutokset, joilla on vaikutuksia myös mai- kiinnittää huomiota kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sekä viihtyisyyttä luovien semaan ja kaupunkikuvaan, sijoittuvat jo rakennetulle vyöhykkeelle. Myös lii- kaupunkielementtien säilyttämiseen ja lisäämiseen. kenteeseen liittyvät muutokset painottuvat nykyisille taajama-alueille tai niiden lähiympäristöön. Kunnan alueen nykyinen jako taajama- ja maaseutumai- Yleiskaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja siin vyöhykkeisiin säilyy siis pitkälti ennallaan. kulttuuriympäristöt sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ja annettu niiden arvojen turvaamiseen tähtääviä määräyksiä. Yleiskaavan suunnitteluperiaatteena on ollut olevien rakennettujen alueiden tiivistäminen. Paikallisella tasolla tarkasteltuna täydennysrakentaminen ja ny- Maaseutu- ja kyläalueilla keskeisintä on sopeuttaa uusi rakentaminen kulttuu- kyisten rakennettujen alueiden tiivistäminen aiheuttaa vaikutuksia alueiden riympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin hyödyntämällä rakenta- luonteeseen ja maisema- ja taajamakuvaan: ympäristö muuttuu rakennetum- misessa esimerkiksi vanhoja tai perinteisiä rakennuspaikkoja. Tavoitteena on maksi ja kaupunkimaisemmaksi. Paikoin rakennettu vyöhyke kuitenkin myös ensisijaisesti varmistaa vetovoimaisen maaseutuympäristön arvot. Kyliä voi- laajenee nykyisille rakentamattomille tai väljästi rakennetuille alueille, mikä daan tiivistää, mutta tiivistämisen tulisi tapahtua kylä- ja maisemarakenteen muuttaa rakennettujen, maaseutumaisten ja luonnonalueiden rajautumista ja ominaispiirteitä säilyttäen ja korostaen. Pyhtään Purolaa ja Keihässalmea, Ha- suhdetta toisiinsa. Maisemakuvan kannalta erityistä merkitystä on avoimille minan Pyhältöä ja Kannusjärveä sekä Miehikkälän Muurikkalaa ja Pitkäkoskea

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 96 alueille tai niiden reunavyöhykkeeseen sekä rannoille ja saaristoon sijoittuvalla Merkittävä osa Natura 2000 -alueista sijaitsee keskeisen kaupunkirakenteen uudisrakentamisella. ulkopuolella eikä alueisiin siten kohdistu suoria vaikutuksia, jotka heikentäisi- vät tai hävittäisivät alueiden suojelullisina perusteina toimivia luonnonarvoja. Tällaisia Natura-alueita ovat Hinkkajärvi, Korkiavuori, Leukaniemi-Tyllinjärvi, 9.7 Vaikutukset Natura 2000 -alueisiin Länsikylänjärven ympäristö osana Kymijoen Natura-aluetta, Mustalammen Maakunnallinen selvitys sini-viherrakenteesta on ollut valmisteilla seudullisen metsä, Muhjärvi, Rajasuo, Rapakivenjärvi, Riitahuusinpelto, Saunasuon yleiskaavan laatimisen aikana. Lähtökohtana oli, että tavoitteellinen viher- metsä, Salajärvi-Ryönänlahti, Tuorusjärvi, Tyllinjärvi ja Vuorisenvuori. verkko olisi maakunnallisiin selvityksiin perustuen myös yleiskaavassa voitu Kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat myös Onkamaanjärvi-Haudansyvä, osoittaa. Tästä kuitenkin luovuttiin yleiskaavan valmisteluvaiheen aikana, sillä Palaneenmäki ja Virojoki, joiden vierestä/läpi kulkee olemassa olevaa tiestöä maakuntakaavan ja yleiskaavan työnjako, eriasteisten kaavojen ohjausvaiku- pitkin seudullinen retkipyöräilyreitti sekä Suurisuo-Rajajärvi, Sikovuori ja Tin- tus ja tulkitseminen olisi saattanut jäädä epäselväksi ja vaikeaksi soveltaa käy- gankoskenmäki, joita sivuaa seudullinen patikointi- ja maastopyöräilyreitti. Ei tännön tilanteissa. ole todennäköistä, että reittien käyttäjämäärät lisääntyisivät kaavaratkaisun Strategisessa yleiskaavassa viherverkon, joka muodostuu pääosin nykyisellään myötä niin paljon, että se merkittävästi heikentäisi Natura 2000 -alueiden pe- tai nykyisenkaltaisina säilyvistä olemassa olevan viherverkon osista, merkitys rusteina olevia luonnonarvoja. on korostunut kaupunkirakenteen jäsentelyn ja viheralueiden käytön näkökul- Klaavun rantaniitty, Laajakoskenjärvi, Nummenjoen suu ja Salminlahti ovat lin- masta (viheralueiden riittävyys, laatu ja sijoittuminen eri käyttäjäryhmien tar- tuvesialueita, jotka sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle peisiin). Yleiskaavassa on kiinnitetty huomioita myös seuraaviin näkökulmiin: ja pientalovaltaisten alueiden liepeille, joille voi sijoittaa vähäistä täydennys- · Luontoarvojen säilyminen: viheralueiden pirstoutumisen ehkäiseminen, rakentamista. Kaavamääräyksin varmistetaan, ettei alueita tiivistetä tai laajen- riittävän leveiden viherkäytävien säilyminen, liikkumisen ohjaaminen neta merkittävästi nykyisestä niin, että asemakaavakynnys ylittyy. Seudullisen yleiskaavan perusteella ei ole todennäköistä, että kaavaratkaisu merkittävästi · Viheralueet osana kulttuuriympäristöä: Kulttuurihistoriallisesti merkittä- heikentäisi Natura 2000-alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. vien viheraluekokonaisuuksien säilyttäminen ja arvojen turvaaminen Soidensuojeluohjelman kohteen, Miehikkälän Suurisuon läheisyyteen sijoittuu Yleiskaavassa on osana viherverkkoa kuitenkin osoitettu Natura 2000 -alueet Savanjärven-Valkjärven seudullisesti merkittävä tai sellaiseksi kehitettävä (Taulukko 3 ja Liite 5). Maankäytön ollessa valtaosin taajama-alueiden tiivistä- matkailupalvelujen ja lomakeskusten kohde (RM-2). RM-2-kohteena on osoi- mistä (yleiskaavassa on tarkennettu ja paikoin supistettu maakuntakaavan tettu olemassa oleva Sava Guest House. Yleiskaavamääräysten mukaan tar- aluevarauksia), ekologiseen verkostoon ja laajempiin luonnonalueisiin kohdis- kemmassa suunnittelussa on huomioitava toimintojen sopeutuminen ympä- tuvat vaikutukset ovat varsin vähäisiä. Yleiskaavaa laadittaessa on myös huo- ristöön sekä huolehdittava tarvittavan yhdyskuntateknisen huollon järjestämi- mioitu luonnon arvokohteet ja jätetty ne muuttavan maankäytön ulkopuo- sestä. Tarkemmassa suunnittelussa selvitetään toiminnan laajuus ja volyymi ja lelle. arvioidaan vaikutukset Natura 2000 -alueeseen. Seudullisen yleiskaavan perusteella ei ole todennäköistä, että kaavaratkaisu merkittävästi heikentäisi Na- tura 2000 -alueiden perusteena olevia luonnonarvoja.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 97 Valkmusan kansallispuiston reunaan sijoittuu seudullisesti merkittävä tai sel- den läheisyyteen yleiskaavassa on osoitettu mm. palvelukyliä (P-2: Kaunis- laiseksi kehitettävä matkailupalvelujen kohde (RM-2). Merkinnän tarkoituk- saari, Hirvikoski, Huruksela, Virolahden kirkonkylä), Rankin seudullisesti mer- sena on lähinnä mahdollistaa tulentekopaikan ja keittokatoksen rakentami- kittävä tulevaisuuden matkailun kärkikohde, seudullisesti merkittäviä matkai- nen, lisätä alueen retkeilyneuvontaa ja opastusta ja siten mm. ohjata saapu- lukohteita (RM-1: Pernoonkosket, RM-2: Ahvenkoski, Hattari, Hirvikoski, Kul- minen ja ulkoilu poluille sekä yleisemmin lisätä kansallispuiston tunnettuutta taankoski, Huruksela, Kaunissaari, Haapasaari, Tynnyrkari, Järvisaari ja Kirkon- ja merkitystä. maa), virkistys- ja luontomatkailukohteita (V) sekä seudullisesti merkittäviä yhteysalus- ja venesatamia (LV-1: Kaunissaari ja Haapasaari). Myös näiden Na- Yleiskaavaratkaisun luonnonarvoja heikentävät vaikutukset kohdistuvat pää- tura-alueiden osalta heikentävien vaikutusten merkittävyyttä arvioidessa tu- asiassa taajama-alueiden tuntumassa sijaitseviin kohteisiin, joiden kohdalla lee ottaa huomioon kaavan strateginen ja yleispiirteinen luonne: strategisessa suojavyöhykkeinä toimivat viheralueet voivat paikoin kaventua ja niiden kulu- yleiskaavassa ei määritellä alueiden mitoitusta. Toiminnan laajuus ja volyymi tus väestön-/asukasmäärän kasvusta johtuen lisääntyä. Taajamatoimintojen selvitetään tarkemmassa suunnittelussa ja samalla arvioidaan vaikutukset Na- alueiden vaikutuspiiriin sijoittuvat seuraavat Natura-alueet (suojeluperuste tura 2000 -alueeseen. Seudullisen yleiskaavan perusteella ei ole todennä- suluissa): Heinlahti (lintuvesi), Kirkkojärvi (lintuvesi ja kosteikko), Kokkovuori köistä, että kaavaratkaisu merkittävästi heikentäisi Natura 2000 -alueiden pe- (arvokas kallioalue), Lupinlahti (lintuvesi ja kosteikko), Pappilansaari-Lupin- rusteena olevia luonnonarvoja. lahti, Hevoshaka, Tompuri, Salmenkylä, Saunaniemi (lintuvesiä) ja Suviranta (kasvillisuus) sekä Kymijoki Koivukosken alapuolisen osuuden (koskiensuojelu) Saaristo- ja rannikkoalueiden Natura 2000 –alueita ovat mm. Ahvenkosken- ja Kyminlinnan alueen osalta (valtak. uhanalainen laji). Heikentävien vaikutus- lahti, Koukkusaari, Santaniemen selkä –Tyyslahti sekä Vuorisaari. Näiden yhten merkittävyyttä arvioidessa tulee ottaa huomioon kaavan strateginen ja teyteen ei seudullisessa yleiskaavassa ole osoitettu asutusta tai merkittävää yleispiirteinen luonne: strategisessa yleiskaavassa ei määritellä alueiden mitoi- muuttuvaa maankäyttöä eikä suoria vaikutuksia Natura 2000-alueisiin ai- tusta. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida väestönkasvun volyymi ja heudu. sen mukainen mm. ekologisten yhteyksien ja viheryhteystarpeiden toimivuus käytännössä ja vesistöön kohdistuvien heikentävien vaikutusten ehkäisemi- Kun heikennysten ohella otetaan huomioon yleiskaavassa tapahtuneet luon- nen. non arvoalueiden kannalta positiiviset muutokset, yleiskaavan kokonaisvaiku- tukset luontoarvoihin ovat paikoin jokseenkin heikentäviä, mutta eivät koko- Muut osat Kymijoen Natura-alueesta sekä Itäisen Suomenlahden saariston ja naisuudessaan merkittäviä. vesien, Kirkon–Vilkkilänturan ja Vilkkilän Natura-alueet sijaitsevat alueilla, joi-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 98 Taulukko 3. Yleiskaava-alueen Natura 2000 -alueet.

Suojelu- Päällekkäi- Toteutus- Nimi Tunnus Suojeluperusteen tarkennus Kunta Yleiskaavamerkinnät peruste set alueet tapa Ahvenkoskenlahti FI0416005 SPA FI0401001 lsl Pyhtää - FI0416006 SPA Kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomen- lsl Pyhtää Vieressä Siltakylän taajamatoiminto- Heinlahti lahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II jen alue sekä Ahvenniemen ja Pelto- 1.11.). lanmäen A-1-alueet FI0403002 SCI Sijaitsee osittain valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjel- FI0403001 lsl Hamina Haminan taajamatoimintojen alue, maan sekä Natura 2000 -verkostoon sisältyvällä Kirkkojärven Husulan P-1-alue Hevoshaka, Tom- linnustoltaan arvokkaalla alueella. Erityisesti suojeltavan lajin puri, Salmenkylä, (isokultasiipi) elinympäristöä (Hevoshaan, Salmenkylän ja Saunaniemi Tompurin osa-alueet). Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain keinoin. Hinkkajärvi FI0426005 SCI vl ja ysl Virolahti - FI0408001 SPA/SCI Suurin osa saarista kuuluu itäisen Suomenlahden kansallis- lsl Pyhtää, Kaunissaaren, Rankin ja Haapasaaren puistoon, vesialueita ei sisälly kansallispuistoon. Kotka, maankäytöt sekä Mustaviirin, Risti- Kohdetta ehdotetaan ilmoitettavaksi Itämeren suojelukomis- Hamina, saaren, Ulko-Tammion, Suuri-Pisin ja Itäisen Suomen- siolle Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkos- Virolahti Kuorsalon V-merkinnät lahden saaristo ja toon Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koske- vedet van yleissopimuksen mukaisesti eli ns. BSPA-kohteeksi. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. FI0403001 SPA Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Kohdetta FI0403002 lsl Hamina Haminan keskustatoimintojen ja taa- ehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien jamatoimintojen alueet, Husulan P-1- Kirkkojärvi kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Alueen suo- alue jelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. FI0426001 SPA Valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohde. Kohdetta lsl Virolahti Virolahden kirkonkylän P-2-alue, Lin- Kirkon-Vilk- ehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien tulahden V-merkintä, matkailun ja vir- kiläntura kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. kistyksen kehittämisen kohdealue FI0408010 SCI Kaakkois-Suomen perinnemaisemainventoinnissa luokiteltu FI0408004 sopimus Kotka Lähellä Marinkylän pientalovaltainen maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alue sijaitsee osittain alue Klaavun ranta- valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaa sekä Natura niitty 2000 -verkostoon sisältyvällä Salminlahden linnustoltaan arvokkaalla alueella. Kokkovuori FI0416010 SCI Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue. mal Pyhtää Rajoittuu Heinlahden A-1-alueeseen Korkiavuori FI0425009 SCI lsl Hamina - Koukkusaari FI0416003 SCI mal Pyhtää - FI0401001 SCI Koskiensuojelulailla (35/87) on suojeltu Kymijoen alajuoksulta FI0416007, ksl ja vl Pyhtää, Kotkan taajamatoimintojen alueet, Kymijoki seuraavat jokisuudet: Ahvionkosket, Kultaankosket ja Per- FI0401003, Kotka Kyminlinnan matkailualue, Metsolan ja Kaukolan P-1-alueet, tieliikenteen

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 99 noonkosket, Kymijoen itäisessä päähaarassa Koivukosken ala- FI0408003, yhteystarpeita, RM-2- ja V-merkintöjä puolinen jokiosuus sekä läntisessä päähaarassa jokiosuus Hir- FI0416005 sekä Hirvikosken ja Hurukselan P-2- vijärven ja Tammijärven välillä. Kymijoen laakso kuuluu valta- alueet, moottorikelkkareitin yt kunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Jokivarteen liittyy myös paikoin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Ahvio-Kultaa-Hirvivuolteen alueet kuuluvat valtakunnallisen uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman mukaisiin kohteisiin, joista Ahvion- ja Kultaankoskien ympäristön alueet ovat kii- reellisemmin toteutettavia kohteita (vaihe I) ja Hirvivuolteen alueet toisessa toteutusvaiheessa (vaihe II). Järvensuo kuuluu soidensuojelunperusohjelman täyden- nysehdotukseen. Kyminlinnan alue on osa valtakunnallisen uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman mukaista aluevarausta (II-vaihe). Langinkoski on valtion luonnonsuojelualue (asetus 382/95). Riitinginsuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Santa- niemenharju-Skagsanden on valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohde nro 50. Muhjärvi ja Laajakoskenjärvi kuuluvat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (B II 2.13. ja B II 2.20.). Ahvenkoskenlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.7.). Santaniemenselkä-Tyyslahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon kansainvälisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.3.). FI0408003 SPA Laajakoskenjärvi kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuoje- FI0401001 vl Kotka Vieressä Laajakosken pientaloval- Laajakoskenjärvi luohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti taista aluetta arvokkaisiin kohteisiin (B II 2.20.). Leukaniemi - FI0414008 SCI FI0414002 lsl Miehikkälä, - Tyllinjärvi Virolahti FI0425001 SPA Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Kohdetta FI0425005 lsl Hamina Vilniemen P-1-alue sekä Vilniemen ehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien taajamatoimintojen aluet ja A-1-alue, Lupinlahti kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Alueen suo- Pappilansaarten taajamatoimintojen jelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. alue sekä Ristiniemen pientalovaltainen alue Muhjärvi FI0401003 SPA FI0401001 vl Kotka - Mustalammen FI0414010 SCI lsl Miehikkälä - metsä

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 100 FI0408011 SCI Salminlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjel- FI0408004 lsl Kotka, Vieressä Suutarin harmaa aluevaraus- maan Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin Hamina merkintä ja Marinkylän pientalovaltai- Nummenjoen suu kohteisiin. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajin täplälampi- nen alue korento lisääntymis- ja levähdyspaikka. Onkamaanjärvi - FI0425002 SPA vl Hamina - Haudansyvä Palanneenmäki FI0403003 SCI lsl Hamina - FI0425005 SCI Lupinlahti on valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjel- FI0425001 lsl Hamina Vilniemen P-1-alue sekä Vilniemen massa. Lupinlahtea ehdotetaan myös liitettäväksi kansainväli- taajamatoimintojen aluet ja A-1-alue, Pappilansaari - Lu- sesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-koh- Pappilansaarten taajamatoimintojen pinlahti teeksi. alue sekä Ristiniemen pientalovaltai- Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen nen alue kehittämistä. FI0425003 SCI Rajasuo kuuluu soidensuojeluohjelmaan (A/5). Alueen suo- lsl Hamina Lelun kaavavaraukset n. 1 km päässä Rajasuo jelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Rapakivenjärvi FI0401004 SPA lsl Kotka - Riitahuusinpelto FI0414012 SCI lsl Miehikkälä - Salajärvi - FI0427004 SPA vl Miehikkälä - Ryönänlahti FI0408004 SPA Salminlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjel- FI0408010, lsl Kotka, Vieressä Suutarin harmaa aluevaraus- Salminlahti man Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin FI0408011 Hamina merkintä ja Marinkylän pientalovaltai- kohteisiin (A II 1.8.). nen alue FI0416007 SPA Santaniemenselkä-Tyyslahti kuuluu valtakunnallisen lintuve- FI0401001 lsl Pyhtää Matkailun ja virkistyksen kehittämi- siensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon kansainvälisesti sen kohdelauetta, vieressä Strukan Santaniemenselkä arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.3.). sulun, Skitunäsuddenin ja Skitunäsin - Tyyslahti V-merkinnät sekä moottorikelkkareitin yhteystarvemerkintä Saunasuon metsä FI0426003 SCI lsl Virolahti - Sikovuori FI0425007 SCI mal ja vl Hamina - FI0414005 SCI Alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. lsl Miehikkälä Vieressä Savanjärven–Valkjärven RM- Suurisuo 2-alue Suurisuo - Raja- FI0408005 SCI lsl Kotka - järvi FI0425006 SCI Edustava, luonnontilainen, kasvillisuudeltaan monipuolinen lsl Hamina Vieressä Ristiniemen pientaloval- jo suojeltu ranta-alue, jossa esiintyy poikkeuksellisen hyvin tainen alue Suviranta säilynyttä, paikoin kulttuurivaikutteista rantalehtoa ja rehe- vää kuusivaltaista vanhaa metsää. Alue käsittää Suvirannan osittain jo vuonna 1931 muodostetun luonnonsuojelualueen. Tingankoskenmäki FI0414006 SCI lsl Miehikkälä - Tuorusjärvi FI0414004 SPA vl Miehikkälä -

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 101 FI0414002 SPA FI0414008 lsl Miehikkälä, - Tyllinjärvi Virolahti FI0416001 SCI Valtaosa alueesta kuuluu 1.9.1996 perustettuun Valkmusan lsl Pyhtää, Valkmusan RM-2-merkintä kansallispuistoon (n. 70 %). Kananiemenharju on valtakunnal- Kotka lisen harjujensuojeluohjelman mukainen kohde. Munasuo Valkmusa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Kohdetta ehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. FI0426004 SCI Osa valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvaa lsl Virolahti Virolahden kirkonkylän P-2-alue, Lin- Ramsar-kohdetta Kirkon-Vilkkiläntura. tulahden V-merkintä, matkailun ja vir- Vilkkilä Luontodirektiivin liitteen IV (a) täplälampikorento lisääntymis- kistyksen kehittämisen kohdealue ja levähdyspaikka. FI0414013 SCI Ei suojeluohjelmissa tai suunnitelmissa. Luontodirektiivin liit- vl ja ysl Miehikkälä Matkailun ja virkistyksen kehittämisen Virojoki teen IV (a) lajin kirjojokikorennon lisääntymis- ja levähdys- kohdealue paikka. Vuorisaari FI0408009 SCI Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue. mal ja rl Kotka Vieressä Vuorisaaren V-merkintä Vuorisenvuori FI0414009 SCI mal Miehikkälä -

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 102 rakennetta. Merellisten asuinalueiden toteuttaminen rakennetta laajenta- malla on kuitenkin harkittu valinta, jolla pyritään seudun vetovoimaisuuden 10 Toteuttaminen ja seuranta kasvattamiseen ja merellisyyden lisäämiseen. Vetovoimaisuuteen liittyvät tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa suuntaamalla voimavarat seudun kannalta keskeisiin kohteisiin. Yleiskaavatyölle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa seudun kuntien pit- käjänteisen sitoutumisen kautta. Alueella on voimassa eriasteisia, eri aikoina Suunnitelman toteuttaminen varmistetaan laatimalla toteuttamisohjelma. To- ja erilaisilla suunnitteluperiaatteilla laadittuja kaavoja. Jatkossa seudun alue- teuttamisohjelmaluonnoksessa on alustavasti tunnistettu yleiskaavassa esitet- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen vaikutetaan paitsi tämän yleiskaavan, tyjä muutosalueita (suhteessa nykytilaan), joiden toteuttamistoimenpiteitä myös voimassaolevien ja laadittavien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituk- (osayleiskaavoitus, asemakaavoitus, jatkoselvitykset, liikenteen toimenpiteet, sen kautta. Lisäksi maakuntakaava jää voimaan niiden kysymysten/maankäyt- kuntien yhteissuunnittelutarpeet jne.) ja toteuttamisen vaiheistusta (esimer- tömuotojen osalta, joita seudun yleiskaavassa ei ole ratkaistu. Asiakirjoja yh- kiksi 2017-2030, 2030-2040, 2040+) pohditaan tarkemmin suunnittelun ede- dessä/samanaikaisesti tarkastelemalla muodostuu seutukokonaisuus sekä eri tessä. Yleiskaavan yhteydessä laadittava toteuttamisohjelma on seudullisen osa-alueiden, niiden maankäyttömuotojen ja keskinäisten suhteiden tasa- toteutussuunnittelun runko, jota kuntien omat toteuttamisohjelmat tarkenta- paino. vat (kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus, taloussuunnittelu jne.). Kunnat vastaavat omien alueittensa kaavo- Laaditun seudun yleiskaavaan toteutuminen etenee paloittain ja vaiheittain. jen laatimisesta osana yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Toteuttaminen edellyttää (alueesta riippuen) mm. yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen laatimista ja muuttamista, asemakaavoitusta sekä tie- ja ka- tusuunnittelua. Yleiskaavan toteuttamisessa noudatetaan kestävän kehityksen mukaisia periaatteita. Tavoitteena on, että alue- ja yhdyskuntarakenne säi- lyy eri toteutusvaiheissa mahdollisimman ehyenä ja taloudellisena, jolloin myös olevan infrastruktuurin hyväksikäyttö sekä suunnitelmallinen ja kustan- nustietoinen kehittäminen on mahdollista. Yleiskaavaratkaisu ei sisällä vaihtoehtoisia kasvuskenaarioita, vaan toteuttamisohjelmassa suunnitellaan osa- alueiden vaiheittainen toteuttaminen. Toteuttamisjärjestyksestä pyritään pi- tämään kiinni, oli kasvu sitten hidasta tai nopeaa, aikataulu voi sen sijaan jous- taa.

Seudun yhteisistä tavoitteista kiinni pitäminen edellyttää kunnilta vahvaa si- toutumista. Tämä vaatii harjoitettavalta maapolitiikalta ja maankäyttöpolitii- kalta yhteensovittamista, jotta maankäytössä tavoitteiden mukaisesti ensisi- Kuva 45. Ote toteuttamisohjelmaluonnoksessa alustavasti tunnistetuista muutosalueista. Muutosalueet on numeroitu ja nimetty ja niihin liittyy taulukko, jossa kuvataan toteuttamis- jaisesti edistetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä ja nykyi- toimenpiteet ja niiden ajoitus. sen maankäytön tehostamista ja vasta toissijaisesti laajennetaan yhdyskunta-

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 103 11 Lähteet Kymenlaakson toimialakatsaus 1/12, Kymenlaakson kauppakamari, 11.4.2012. Kotkan–Haminan seudun elinkeinostrategia 2016–2019, seutuvaltuusto 7.6.2016. Alueprofiilit, MDI, 2016. Kotkan–Haminan seudun seutustrategia 2010–2015, Cursor, Kotkan–Haminan Cursor Oy:n nettisivut. seutu, Kymenlaakson liitto, NET Effect.

Etelä-Kymenlaakson kuntien nettisivut. Kymenlaakson ERM-varautumissuunnitelma, Kymenlaakson liitto, 29.2.2016.

Etelä-Kymenlaakson työpaikka-alueiden selvitys, MAL-Kuntayhteistyö, Cursor Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen lää- Oy, Pauli Korkiakoski 17.3.2011. nissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 353. Hamari. R., Husa J. & Rintanen T., 1992. Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 86 | 2014. Paikkatietoaineistot: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympä- ristöt, muinaisjäännösrekisteri + kohdekuvaukset, Museovirasto 2012 Kuntaranking, Elinkeinoelämän keskusliitto, 2015. (www.rky.fi).

Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, Kaakkois-Suomen ympäris- Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen: Kymenlaakson tökeskus, Sirpa Törrönen, 28.8.2008. loppuraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 349. Kaakkois-Suomen ympä- Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelma, Kymenlaakson Liiton julkaisu ristökeskus, 2004. B:124, 13.12.2010. SELL – Kooste työryhmien tapaamisista 11/2015, Capful Oy.

Kymenlaakson liikennestrategia 2035, Kymenlaakson Liiton julkaisu A:54; Seveso II -direktiivin 96/82/EY mukaiset laitokset Suomessa, Turvallisuus- ja Kotka 2015. kemikaalivirasto, 23.11.2012.

Kymenlaakson maakuntakaava Energia, Kymenlaakson liitto, 2012. Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt, Tarkistetut valtakunnalliset Kymenlaakson maakuntakaava Maaseutu ja luonto, Kymenlaakson liitto, alueidenkäyttötavoitteet, Ympäristöministeriö, 2/2009. 2009. Työssäkäyntitilastot 2013, 2014, 2015, 2016, Tilastokeskus.

Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt, Kymenlaakson Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 29.10.1992. liitto, 2006. Kymenlaakson väestö- ja työpaikkasuunnite 2040, Ramboll 12.5.2017. Kymenlaakson maakuntakaava Kauppa ja merialue, Kymenlaakson liitto, 2013. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkista- Kymenlaakson palveluverkkoselvitys, Kymenlaakson liitto, luonnos 25.3.2013. misesta 13.11.2008.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 104 Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot, Oiva-palvelu, Suomen ympäristökes- kus, 16.4.2013.

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu.

Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mie- tintö I, mietintö 66/1992, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.

Wikipedia.

KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 105