DOCSLIB.ORG

Osaraportti 1 Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Osaraportti 1 Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus Osaraportti 1 67070533 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 1 Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OYi 67070533 Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ......................................................................................................................... 1 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA.................................... 2 2.1 Suunnittelualue ja asutusrakenne ........................................................................................... 2 2.2 Vesihuollon organisaatiot....................................................................................................... 3 2.3 Vedenhankinta ja -jakelu........................................................................................................ 4 2.3.1 Liittymisaste vesijohtoverkkoon............................................................................................ 4 2.3.2 Vedenhankinnan nykytilanne................................................................................................. 5 2.3.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat......................................................................................... 8 2.4 Viemäröinti, jäteveden käsittely ja lietteen käsittely ............................................................. 9 2.4.1 Liittymisaste viemäriverkkoon............................................................................................... 9 2.4.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä lietteenkäsittelyn nykytilanne .............................. 10 2.4.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat....................................................................................... 13 3 VESIHUOLLON KESKEISET ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET ........... 15 3.1 Vedenhankinnan ongelmat ja kehittämistarpeet .................................................................. 15 3.2 Viemäröinnin, jäteveden käsittelyn ja lietteenkäsittelyn ongelmat ja kehittämistarpeet ..... 15 4 KEHITYSENNUSTEET ................................................................................................... 17 4.1 Väestöennusteet.................................................................................................................... 17 4.1.1 Kymenlaakson väestösuunnite ja maaseutualueet................................................................ 17 4.2 Vedenkulutusennuste ........................................................................................................... 18 4.3 Viemärivesimääräennuste .................................................................................................... 21 5 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET........................................................ 24 5.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa ................................................................... 24 5.2 Vesihuollon kehittämistä ohjaava lainsäädäntö ................................................................... 25 5.3 Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot.................................................................................... 26 5.4 Kehittämissuunnitelman strategiset tavoitteet ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät kriteerit ................................................................................................................................. 28 Liite 1 Kuntakohtainen tarkastelu Liite 2 (kartta) Vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet, vesijohto- verkko Liite 3 (kartta) Vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet, viemäri- verkko Copyright © Pöyry Environment Oy Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OY 67070533 Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat yhteis- työssä päättäneet tilata maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman Kymen- laakson alueelle. Edellinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 1997 ja käsitteli pelkästään vedenhankinnan kehittämisvaihtoehtoja. Maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on keskeinen työkalu kuntien rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä ja kuntien välistä yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa sekä kaavoituksessa. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää järkevät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi seudun vesihuollon kehittämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella kehittäminen merkitsee vedenhankinnan osalta etenkin alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesi- huoltoverkkojen yhdistämistä. Jätevesien käsittelyn ja lietteenkäsittelyn osalta tavoittee- na on selvittää käsittelyn keskittämismahdollisuudet, jotta laitosten ylläpito, käytönval- vonta, mittaukset ja hälytysvalvonta saataisiin tehokkaammaksi. Suunnittelualueen kuntarakenne tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa, kun Pohjois- Kymenlaakson 6 kuntaa yhdistyvät vuoden 2009 alussa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuntien yhdistymisellä on vaikutusta myös vesihuoltolaitosten organisaa- tiorakenteeseen. Koska suunnittelualueen kunnat ovat käynnistäneet erillisiä selvityksiä vesihuollon or- ganisaatioiden kehittämiseksi, tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään vesihuollon teknisiin ratkaisuihin. Kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on esittää tarvit- tavat pitkäntähtäimen toimenpiteet vedenhankinnan, viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn järjestämiseksi. Kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat: − Poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen (varavedenotto ja yhdysjohdot) − Jätevesien yhteiskäsittely; tarkastellaan nykyisten käytössä olevien jätevedenpuhdis- tamoiden määrän vähentämismahdollisuuksia − Laitosten toimintavarmuuden turvaaminen − Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnit- telukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuol- toon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) − Osuuskuntien toiminnan varmistaminen Tässä raportissa esitetyt tiedot perustuvat aikaisempiin suunnitelmiin ja selvityksiin, mm. kuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja vesihuoltolaitosten toimin- takertomuksiin vuodelta 2006. Tärkeää tietoa vesihuollon nykytilanteesta ja ongelmista sekä kehittämistarpeista ja tavoitteista saatiin kuntakeskusteluissa, jotka konsultti kävi kaikkien suunnittelualueen vesihuoltolaitosten edustajien kanssa. Copyright © Pöyry Environment Oy Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OY 67070533 Sivu 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Suunnittelualue ja asutusrakenne Suunnittelualue kattaa Kymenlaakson maakunnan, johon kuuluu 12 kuntaa: Anjalan- koski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala ja Virolahti. Kouvolan seudun 6 kuntaa ovat päättäneet kuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2009 alussa. Silloin Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala liittyvät yhteen muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Iitti tulee jäämään kuntaliitoksen ulko- puolelle. Kymenlaakson asukasmäärä oli vuoden 2006 lopussa noin 184 200, josta Kouvolan seudun osuus oli noin 96 600 asukasta ja Kotkan seudun osuus noin 87 600 asukasta. Suurimmat kaupungit ovat Kotka (54 607 asukasta), Kouvola (30 783 asukasta), Hami- na (21 826 asukasta) ja Kuusankoski (20 178 asukasta). Suunnittelualueen kunnat asu- kasmäärineen on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1 Suunnittelualueen kunnat ja asukasmäärät 31.12.2006 Copyright © Pöyry Environment Oy Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OY 67070533 Sivu 3 2.2 Vesihuollon organisaatiot Vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Kymenlaak- son alueella huolehtivat kunnalliset vesihuoltolaitokset, kuntien perustamat osakeyhtiöt sekä vesihuolto-osuuskunnat. Suurin vedentoimittaja on Kymenlaakson Vesi Oy, joka on Anjalankosken ja Kotkan kaupunkien sekä Vehkalahden kunnan vuonna 1986 perustama osakeyhtiö. Haminan kaupunki liittyi mukaan vuonna 1995 ja Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupun- kiin vuonna 2002. Kymenlaakson Vesi Oy on tukkuyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia hyvänlaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Kymenlaakson Vesi Oy: n omistusosuudet ovat: − Kotka 70 % − Anjalankoski 12 % − Hamina 18 % Kotkassa, Anjalankoskella ja Pyhtäällä vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy. Kymen Vesi Oy on Kotkan kaupungin, Anjalankosken kaupungin ja Pyhtään kunnan vuoden 2007 alussa muodostama osakeyhtiö, joka huolehtii vedenjakelusta, viemärivesien joh- tamisesta ja puhdistamisesta. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ja ottaa omilta ottamoilta Kaipiaisten ja Sippolan taajamiin. Virolahden ja Miehikkälän kunnat ovat ottaneet käyttöön vuoden 2008 alussa isäntäkun- tamallin, jossa tehtävät on jaettu kuntien kesken. Tämän sopimuksen perusteella Viro- lahden kunta huolehtii myös Miehikkälän vesihuoltoasioista ja Miehikkälän tekninen henkilökunta on siirtynyt Virolahden kunnan palvelukseen. Molemmilla kunnilla on oma vesihuoltolaitos. Iitin kunnassa vesihuollosta vastaavat Kausalan Vesihuolto Oy ja Kausalan Lämpö Oy. Muissa kunnissa vesihuollosta vastaavat kunnalliset vesihuoltolaitokset. Kouvolan seu- dulla on käynnissä selvitys siitä miten Kouvolan vesihuolto organisoidaan kun kuntalii- tos tulee voimaan 1.1.2009. Haja-asutusalueilla toimii vesiosuuskuntia ja vesihuolto-osuuskuntia. Aikaisemmin on perustettu
Load more

Recommended publications
  • Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä Kotkan–Haminan Seudun Strateginen Vaiheyleiskaava
    KOTKA HAMINA PYHTÄÄ VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ KOTKAN–HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN VAIHEYLEISKAAVA Yhteenveto kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laaditut vastineet 31.5.2018 Sisällys LAUSUNNOT ............................................................................................................ 4 1 Gasum Oy ........................................................................................................ 4 2 HaminaKotka Satama Oy.................................................................................. 4 3 Kaakkois-Suomen ELY-keskus ........................................................................... 4 4 Kotkan Energia Oy............................................................................................ 6 5 Kymenlaakson liitto ......................................................................................... 7 6 Kymenlaakson museo ...................................................................................... 8 7 Kymenlaakson pelastuslaitos............................................................................ 8 8 Liikennevirasto ................................................................................................ 8 9 MTK-Kaakkois-Suomi ....................................................................................... 9 10 Museovirasto................................................................................................. 10 11 Puolustusvoimat ...........................................................................................
    [Show full text]
  • Palveluiden Saatavuus Ja Saavutettavuus
    Liite nro 2 Yhtymävaltuusto 30.8.2019 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Asiantuntijatyöryhmän raportti Kesäkuu 2019 Yhtymävaltuusto 14.6.2019, 33 § Sisällys 1 Johdon yhteenveto .................................................................................................................................... 4 1.1 Muutokset toimintaympäristössä valmistelun aikana ...................................................................... 7 1.2 Asiantuntijatyöryhmä ........................................................................................................................ 7 1.3 Valmistelutyöryhmän esitykset tiivistetysti palvelualueittain .......................................................... 7 2 Toimintaympäristön muutoksen vaikutus ............................................................................................... 12 3 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut .................................................................................................... 14 3.1 Palvelukokonaisuuden kuvaus......................................................................................................... 14 3.2 Visio ja tavoitetila ............................................................................................................................ 14 3.3 Muutos ............................................................................................................................................ 16 3.4 Vaikutukset .....................................................................................................................................
    [Show full text]
  • District 107 D.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 D through May 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 124289 Otava Helmi 03/06/2015 Newly 22 22 0 22 100.00% 0 0 M 0 Chartered Clubs more than two years old 29515 ANJALANKOSKI 06/13/1974 Active 23 1 1 0 0.00% 23 24 0 24+ 20504 ELIMAKI 01/18/1963 Active 29 1 0 1 3.57% 28 1 24+ 31949 ELIMAKI RATSU 03/25/1976 Active 19 0 0 0 0.00% 19 0 5 20505 HAMINA 07/09/1954 Active 42 4 1 3 7.69% 39 32 0 4 $334.81 28056 HAMINA BASTIONI 02/28/1974 Active 49 3 4 -1 -2.00% 50 7 0 6 $114.79 67609 HAMINA VARVARA 04/01/2003 Active 37 4 0 4 12.12% 33 0 3 20797 HAUKIVUORI 09/03/1963 Active 24 0 2 -2 -7.69% 26 24 0 1 20507 HEINOLA 12/06/1955 Active 37 0 2 -2 -5.13% 39 12 0 24+ 20506 HEINOLA JYRANKO 10/20/1964 Active 49 2 1 1 2.08% 48 5 0 0 $362.19 47230 HEINOLA KAILAS
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Kouvolan Pääkirjasto Mikrofilmatut Sanomalehdet
    28.11.2019 Kouvolan pääkirjasto Mikrofilmatut sanomalehdet Lehdet vuoteen 1929 asti ovat saatavissa digitoituina Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/. Viimeisessä sarakkeessa on näistä lehdistä suora linkki sanomalehtikirjastoon. Anjalankosken sanomat Anjalankoski 3.1.1975 – 29.6.2006 (seur. Keskilaakso) Elimäen sanomat Elimäki 1.12.1976 – 19.12.2018 Elimäki Elimäki 27.9.1968 – 29.6.1978 Elintae Kotka, Helsinki 22.7.1949 – 17.12.1965 Eteenpäin Kotka 11.11.1905 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Etelä-Suomi Kotka 8.12.1902 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Haminan lehti Hamina 25.4.1929 – 29.12.1957 linkki (seur. Kymen Sanomat) Haminan seudun lähiuutiset Hamina 3.1.1995 – 12.9.1996 Haminan Seutu Hamina 12.12.1996 – 3.1.2007 Iitinseutu Iitti 5.1.1955 – 28.12.2017 Kaakonkulma Virolahti 28.11.1968 – 22.12.2016 Karhula Karhula 27.5.1959 – 31.12.1965 Karjalan kansa Hamina 3.7.1940 – 18.12.1940 Kaupunkilehti Kuusankoski 14.2.1988 – 21.11.1993 (seur. Kaupunkilehti Seiska) Kaupunkilehti Seiska Kouvola 28.11.1993 – 25.4.2007 (seur. Vartti) Keko Helsinki 5.12.1925 – 22.12.1955 Keskilaakso Anjalankoski 4.1.2007 – 28.6.2018 Kotka Nyheter (Östra Nyland Loviisa 20.4.1929 – 23.9.1969 linkki vuodesta 1945) 7.9.1971 – 15.12.1973 3.9.1974 – 30.6.1979 1.7.1980 – 29.8.1981 16.3.1982 – 4.10.1983 Kotkalainen Kotka 23.8.1963 – 24.2.1968 Kotkan Sanomat Kotka 29.12.1940 – 18.6.1941 (seur. Kymen Sanomat) 2.1.1989 – 29.9.1991 Kotkan Uutiset Kotka 26.5.1897 – 29.7.1906 linkki Kouvolan sanomat Kouvola 5.1.1910 – 30.9.2019 linkki Kuusaalainen Kuusankoski 2.6.1982 – 17.6.1984 (seur.
    [Show full text]
  • Safe Community Kouvola
    Application to Become a Member of the Safe Community Network Safe Community Kouvola CONTENTS 1. INTRODUCTION .....................................................................................................................................2 2. DESCRIPTION OF KOUVOLA .............................................................................................................3 3. CROSS-SECTIONAL ORGANIZATION OF THE SAFETY PROMOTION WORK IN KOUVOLA - PARTNERSHIP AND COLLABORATION ......................................................................3 4. PROGRAMMES THAT DOCUMENT THE FREQUENCY AND CAUSES OF INJURIES...........5 4.1 INJURY SITUATION IN KOUVOLA REGION –IDENTIFICATION OF RISK FACTORS AND RISK GROUPS ..........5 4.2 INJURIES AND RISKS BY AGE GROUPS .....................................................................................................6 5. KOUVOLA’S EFFORTS BASED ON THE INDICATORS SET BY INTERNATIONAL SAFE COMMUNITIES NETWORK.....................................................................................................................7 5.1 LONG -TERM , SUSTAINABLE PROGRAMS COVERING BOTH SEXES AND ALL AGES , ENVIRONMENTS AND SITUATIONS .................................................................................................................................................7 5.2 INJURY REGISTRATION AND PREVENTION PROJECT OF KOUVOLA REGION (S TART )..............................9 6. PROGRAMS THAT TARGET HIGH-RISK GROUPS AND ENVIRONMENTS, AND PROGRAMS PROMOTING SAFETY FOR VULNERABLE GROUPS .............................................11
    [Show full text]
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006
    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Bright Future for Black Towns
    Bright Future for Black Towns Economic performance and place-based characteristics of industrial regions in Europe Comparative cross-national report December 2017 Funded by JPI Urban Europe www.jpi-urbaneurope.eu/project/bright-future/ 1 Contributors Report editor: Myrte Hoekstra – University of Amsterdam Report contributors: Nabeela Ahmed – The Young Foundation David Bole – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Marco Bontje – University of Amsterdam Andreea-Loreta Cercleux – University of Bucharest Jakob Donner-Amnell – University of Eastern Finland Irina Florea-Saghin – University of Bucharest Claire Gordon – The Young Foundation Simo Häyrynen – University of Eastern Finland Mary Hodgson – The Young Foundation Myrte Hoekstra – University of Amsterdam Ioan Ianoş – University of Bucharest Jani Kozina – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Florentina-Cristina Merciu – University of Bucharest Mirela-Daniela Paraschiv – University of Bucharest Jussi Semi – University of Eastern Finland Jernej Tiran – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Maps: David Bole – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Manca Volk – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts 2 Contents 1. Introduction …5 1.1 Towards a post-industrial society? …6 1.2 The role of small and medium-sized towns …7 1.3 Structure of the report …8 2. Industrial regions in Europe …9 2.1 Data and methods …9 2.2 Industry in Europe …10 2.3 Industry and regional economic performance …13 2.4 Industry and urbanization …15 3. Small and medium-sized industrial towns in Slovenia …17 3.1 History of industrialization …17 3.2 Data and methods …18 3.3 Industry and economic performance …19 3.4 Typology of small and medium-sized industrial towns …20 4.
    [Show full text]
  • Overview of Kouvola
    Overview of Kouvola Welcoming • Fascinating • Evolving 9/22/2017 City of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 2 Kouvola in figures 9/22/2017 City of Kouvola 3 Strategy of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 4 Organization of elected officials 2017 9/22/2017 City of Kouvola 5 City Council 2017 - 20121 City Executive Board 2017 - 2021 59 LOCAL COUCILLORS 13 MEMBERS Chairman Chairman Jouko Leppänen(KOK) Harri Helminen (SDP) 1st Deputy Chairman 1st Deputy Chairman Paula Werning (SDP) Jani Heikari (KOK) 2nd Deputy Chairman 2nd Deputy Chairman Topi Seppälä (KESK) Jenny Hasu(KESK) 3rd Deputy Chairman Jari Huhtala (VIHR) SDP Social Democratic Party of Finland KOK National Coalition Party KESK Centre Party VIHR The Greens PS Finns Party KD Christian Democrats VAS Left Alliance SIT Independents S-KS Independets of Suur-Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 6 Organization for services 2017 9/22/2017 City of Kouvola 7 Executive management group Mayor Marita Toikka Financial Director Tuukka Forsell Director of Welfare Services Arja Kumpu Technical Director Hannu Tylli Administrative Director Katja Tommiska Personnel Director Päivi Karhu Strategy and Development Director Jyrki Harjula Development Director Petteri Portaankorva Communications Manager Anne Käki Personnel representative Asta Nurminen 9/22/2017 City of Kouvola 8 Personnel by service sectors 31 December 2016 Permanent Fixed-term Empl.subsidy Personnel Personnel Change Change 31.12.2016 31.12.2015 qvt % 4 749 1 042 95 5 886 6 002 -116 -1.9 9/22/2017 City of Kouvola 9 Biggest employers 9/2017 5 886
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Omaishoidon Tuen Palvelu
    Omaishoidon tuen palvelu Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön säännöl- lisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu hoidettavalle annettavista tarvit- tavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja annettavista vapaista sekä omaishoitoa tukevista muista palveluista. Hoitopalkkion määrään vaikuttavat hoidon sitovuus ja vaativuus sekä hoidettavan hoidon turvaamiseksi annettavat sosiaali- ja/tai terveyspalvelut. Hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarvetta arvioidaan kotikäynnillä. Arvioinnissa huomioidaan myös per- heen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen autta- minen ja vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Omaishoidon tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioin- nissa kodin ulkopuolella. Hoidon tarve on vähintään sellaista, että hoidettava tar- vitsee toistuvasti päivittäisistä henkilökohtaisista perustoiminnoistaan selviytyäk- seen hoitoa sekä huolenpitoa ja/tai valvontaa. Palvelun myöntäminen Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti pitkäkestoiseen (yli 3 kk) omaishoitoon. Käytännössä hoitaja on yleensä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kodin terveydelliset ja muut olosuhteet ovat sopivat siellä annettavalle hoidolle sekä omaishoitajan terveydentila ja toimintakyky vastaavat omaishoidon
    [Show full text]