DOCSLIB.ORG

Karkurit (1867) Pi- Aleksis Kivi Dettiin Ilmestymisensä Aikoihin Onnistuneempana Kuin Aleksis Kivi Kirjailijan Aiempia Näytelmiä Nummisuutarit Ja Kullervo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Karkurit (1867) Pi- Aleksis Kivi Dettiin Ilmestymisensä Aikoihin Onnistuneempana Kuin Aleksis Kivi Kirjailijan Aiempia Näytelmiä Nummisuutarit Ja Kullervo Aleksis Kiven murhenäytelmää Karkurit (1867) pi- Kivi Aleksis dettiin ilmestymisensä aikoihin onnistuneempana kuin Aleksis Kivi kirjailijan aiempia näytelmiä Nummisuutarit ja Kullervo. Pian arviot kuitenkin muuttuivat jyrkän päinvastaisiksi, kunnes vasta 1960-luvun teatteritoteutukset alkoivat avata karkurit näytelmän ansioita uudelleen. Karkurien kriittinen editio auttaa ymmärtämään teosta eri aikakausien ihanteita vas- ten ja monipuolistaa kuvaa Kivestä näytelmäkirjailijana. näytelmä viidessä Ensipainoksen mukaisen näytelmätekstin ja sen kom- mentaarien ohella editio tarjoaa uutta tietoa näytelmän näytöksessä monitasoisesta dramaturgiasta ja suhteista eurooppalaiseen Kriittinen editio draamaperinteeseen. Lisäksi editiossa valaistaan näytelmän • teatteri- ja julkaisuhistoriaa, taustoitetaan sääty-yhteiskun- nan murrosta 1800-luvun Suomessa sekä analysoidaan Ki- Kriittinen editio ven tapoja käyttää silosäemittaa näytelmän dialogeissa. Edi- tioon sisältyy Kirjallisessa Kuukauslehdessä (1866) julkaistu katkelma näytelmästä sekä katsaus teoksen ensimmäiseen ruotsinkieliseen näyttämösovitukseen vuodelta 1872. Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot Edith-editiot perustuvat käsikirjoitusten, ensipai- nosten ja muun alkuperäisaineiston tutkimukseen. N e avaavat kirjallista kulttuuria tutkijoille, opet- tajille ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille. Kannen suunnittelu: Pekka Krankka 86.2; 83.2 isbn 978-952-222-861-1 9789522228611 www.edith.fi suomalaisen kirjallisuuden www.finlit.fi/kirjat seuran toimituksia 1428 SKS SKS Aleksis Kivi karkurit näytelmä viidessä näytöksessä • Kriittinen editio Toimittaneet Riitta Pohjola-Skarp, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Juhani Niemi Jyrki Nummi Pentti Paavolainen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki • 2017 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1428 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. Kirjastokonsortio Aleksandria on tukenut teoksen avointa saatavuutta. © 2017 Riitta Pohjola-Skarp, Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi, Jyrki Nummi, Pentti Paavolainen ja SKS Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 International Digitaalinen versio perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan painettuun teokseen, joka on julkaistu vuonna 2017. Kannen suunnittelu: Pekka Krankka Taitto: Jaana Tarsa EPUB: eLibris Media Oy isbn 978-952-222-861-1 (nid.) isbn 978-952-222-972-4 (pdf) isbn 978-952-222-871-0 (epub) issn 0355-1768 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Toimituksia) DOI:http://dx.doi.org/10.21435/skst.1428 Teos on lisensoitu Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 International -lisenssillä. Tutustu lisenssiin englanniksi osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ tai suomeksi osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi. Teos on avoimesti saatavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.21435/skst.1428 tai lukemalla tämä QR-koodi mobiililaitteella. Sisällys Esipuhe 7 Edition toimitusperiaatteet 9 Näytelmätekstin toimitusperiaatteet 9 Kommentaariviitteiden toimitusperiaatteet 11 Karkurien tausta ja vastaanotto • Riitta Pohjola-Skarp 14 Hegelin tragediakäsityksen merkitys Suomessa 15 Romantiikan Shakespeare 16 Romanttisesta ironiasta draamalliseen ja traagiseen ironiaan 17 Porvarillisen realismin kausi Euroopassa ja melodraaman kukoistus 20 Karkurien vastaanotto 24 Karkurien julkaisuhistoria • Sakari Katajamäki 31 Ensimmäiset laitokset 32 Karkurit suurissa kokoomateoksissa ja muissa laitoksissa 37 Sääty-yhteiskunnan murros 1800-luvun Suomessa • Kai Häggman 42 Kirjailija säätyjen välissä 42 Sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskunnaksi 43 Vanha ja uusi näkemys avioliitosta 46 Helsingin säätyläisherrat rikkovat rajoja 50 Karkurit – viisinäytöksinen murhenäytelmä • Riitta Pohjola-Skarp 53 Shakespeare Karkurien taustalla 54 Schillerin Rosvot ja Karkurit 60 Muut vaikutteet: Oehlenschläger ja Scribe 62 Karkurien laji 64 Tragedia – pseudotragedia 64 Porvarillinen murhenäytelmä ja melodraama 66 Karkurien kieli 68 Karkurien henkilöt 72 Tragedian sankaritar Elma 72 Tragedian sankari Tyko 75 Sukuvihan osapuolet ja näytelmän konna 77 Kiven ihanneminä Yrjö ja koominen Martti 78 Paikka ja aika, näytelmän esihistoria 80 Karkurien dramaturgia 82 Kohtausrakenne 83 Dramaturginen rakenne: velka, viha, vala, rakkaus 85 Kosimiskohtaus ja draamallinen ironia 90 Rakkaus ja kuolema 93 Ympyrä sulkeutuu 95 Karkurien silosäkeistä • Heikki Laitinen 98 Suomenkielinen silosäe 99 Aleksis Kiven silosäe 104 Karkurien silosäkeitten rytmiikka 110 Säkeen sisäinen tauko ja säerajan ylitys 111 Säkeen loppu 112 Säkeen alku 113 Kolmi- ja nelitavuiset sanat 115 Vuoronvaihtosäkeet 116 Äitiinsä etsei lapsi 118 Runosäkeet Karkurien rakenteessa 120 Karkurit näyttämöllä • Pentti Paavolainen 125 Kantaesitykset molemmilla kotimaisilla kielillä 125 Karkurit kahtia jakautuvassa maassa 128 Jack Witikan kolmet Karkurit 130 20 vuotta myöhemmin 135 Karkurit. Näytelmä viidessä näytöksessä. 137 Liitteet 236 Editiossa käytetyt erikoismerkit ja lyhenteet 236 Karkurien tekstiin tehdyt muutokset 238 Karkurien katkelma Kirjallisessa Kuukauslehdessä (1866) 241 Karkurien ensipainoksen ja Kirjallisessa Kuukauslehdessä ilmestyneen katkelman erot 249 Flyktingarne – Karkurien ruotsinkielinen näyttämösovitus (1872) • Pentti Paavolainen 255 Suomenkielisen kantaesityksen pääkirjan ja ensipainoksen erot 266 Karkurien laitokset 276 Aleksis Kiven elämä • Ossi Kokko ja Minna Maijala 279 Aleksis Kiven tuotanto 282 Lähteet 283 Sananselitysten hakemisto 298 Esipuhe Viisinäytöksinen murhenäytelmä Karkurit (1867) on peräisin Aleksis Kiven hedelmälliseltä luomiskaudelta, jolloin hän liik- kui eri kirjallisuudenlajien alueilla Kihlaus-komediasta Olviretki Schleusingenissä -farssiin ja Kanervala-runokokoelmasta Seitse- mään veljekseen. Osittain silosäkein kirjoitettu Karkurit edustaa tyyliltään ylevintä Kiven dramatiikkaa. Heti ilmestymisensä jäl- keen sitä pidettiin Nummisuutareita ja Kullervoa onnistuneem- pana. Viljo Tarkiaisen Aleksis Kivi -teoksesta (1915) lähtien arvio näytelmästä muuttui kuitenkin jyrkästi päinvastaiseksi, ja myö- hemminkin se kirvoitti tutkijoilta »literäärisen aivokummituksen» kaltaisia toinen toistaan myrkyllisempiä epiteettejä. Vasta 1960- ja 1970-lukujen onnistuneet teatteritoteutukset avasivat näytelmän ansioita uudelleen. Karkurien editio on syntynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimushankkeen (2013–2015) myötä. Teos on osa SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä toimitet- tavia Aleksis Kiven tuotannon kriittisiä editioita, joista aiemmin on ilmestynyt Nummisuutarit (2010, digitaalisena editiona 2011), Kirjeet (2012), Kullervo (2014) sekä Kiven pienoiskomedioiden editio (2015). Edition ovat toimittaneet dosentti Riitta Pohjola-Skarp (päätoi- mittaja, Tampereen yliopisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosasto), erityisasiantuntija Petri Lauerma (Kotimaisten kielten keskus), professori emeritus Juhani Niemi (Tampereen yli- opisto), professori Jyrki Nummi (Helsingin yliopisto) ja dosentti Pentti Paavolainen (Helsingin yliopisto) sekä Edithin toimitus- päällikkö Sakari Katajamäki ja tutkija Ossi Kokko. Artikkelien ja liitteiden kirjoittajat on ilmoitettu sisällysluettelossa. Muilta osin edition osiot ovat teoksen toimittajien laatimia; näytelmäteks- tin ja kommentaarien toimittamisesta on ensisijaisesti vastannut Kokko. Edithin tutkimusavustajina editiohankkeeseen ovat osal- listuneet Reeta Holopainen, Elina Kela, Henna Keränen, Anni Kohvakka, Jenna Mäkelä, Anu Nissinen, Jenny Perttola ja Anna 7 Tomi. Karkurien alustava transk riptio laadittiin vuonna 2012 SKS:n jäsenille suunnatuissa Aleksis Kivi -talkoissa. Edition käsikirjoi- tusta on referee-lausunnonanta jien ja toimitusneuvoston lisäksi lukenut Hanna Suutela. Edith-yksikön toimitusneuvostoon ovat editiohankkeen aika- na kuuluneet Mari Hatavara (puheenjohtaja 2011–2014), Kukku Melkas (puheenjohtaja 2015 alkaen), Pia Forssell, Outi Hupaniittu, Kaisa Häkkinen, Saija Isomaa, Maren Jonasson, Sanna Karkulehto, Sakari Katajamäki, Lea Laitinen, Tuomas M. S. Lehtonen, Ulla- Maija Peltonen ja Erkki Sevänen. Aleksis Kivi -editioiden toimi- tuskuntaan ovat kuuluneet Nummi (puheenjohtaja), Katajamäki, Kokko, Lauerma, Niemi, Paavolainen ja Pohjola-Skarp. Helsingissä 29. elokuuta 2017 Riitta Pohjola-Skarp Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Juhani Niemi Jyrki Nummi Pentti Paavolainen 8 Edition toimitusperiaatteet Editio koostuu Aleksis Kiven näytelmän Karkurit tekstikriittisesti toimitetusta tekstistä ja sitä täydentävistä kommentaareista sekä näytelmää analysoivista ja taustoittavista artikkeleista ja liitteistä. Johdantoartikkelit käsittelevät Kiven näytelmän syntyä, julkaisu- historiaa, vastaanottoa, kirjallisuushistoriallista asemaa, kirjallisia ja draamallisia ominaispiirteitä, näyttämöhistoriaa sekä histo- riallista taustaa. Tekstikriittisissä liitteissä annetaan tietoa muun muassa tekstiin tehdyistä muutoksista sekä ennen ensipainosta ilmestyneestä katkelmasta ja sen suhteesta ensipainokseen. Näytelmätekstin toimitusperiaatteet Edition toimitettu näytelmäteksti pohjautuu Karkurien ensipai- nokseen Karkurit. Näytelmä wiidessä näytöksessä, joka ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1867 julkaisemassa kokoelmassa Näytelmistö. Kokous alkuperäisiä ja suomennettuja Teaterinäytelmiä. IV. (s. 71–214). Teosta ei julkaistu Kiven elinai- kana uudelleen eikä siitä nykytiedon mukaan ole säilynyt käsi- kirjoituksia. Ennen ensipainosta näytelmästä oli julkaistu kat- kelma Kirjallisen Kuukauslehden numerossa
Load more

Recommended publications
  • Space to Live and to Grow in the Helsinki Region Welcome to Nurmijärvi
    In English Space to live and to grow in the Helsinki region Welcome to Nurmijärvi Hämeenlinna 40 min Choose the kind of environment that you prefer to live in: an urban area close Tampere 1 h 20 min to services, or a rural environment close to nature. Hanko 2 h 10 min Kehä III Nurmijärvi centre Enjoy the recreational facilities on offer: there are cultural and other events – (Outer ring road) 12 min also for tourists, and there are possibilities to exercise and enjoy nature almost Hyvinkää 20 min outside your own front door. Services from the Helsinki Metropolitan Area add to Helsinki 30 min the offering. Estimated times from the E12 junction near the centre of Nurmijärvi Benefit from a wide range of services that take into account your life situation: from early childhood to basic education and further training, and later on, elderly General facts Main population people are offered a high standard of care. • Surface area: 367 km2 centres • Inhabitants: over 40 000 • Klaukkala: 40 % Your business will be ideally located, making logistics easy to arrange: a short • Under 15-yearsElinvoimaa old: 25 % ja• Nurmijärvielämisen centre: 20 % distance from the ports and airport, you’ll benefit from good road communications tilaa Helsingin• Rajamäki: seudulla 18 % in both east-west and north-south directions, while being away from the rush. Choose your workplace and your journey to work: apart from your own munici- HYVINKÄÄ pality, the Helsinki Metropolitan Area and the municipalities to the north are near Lahteen neighbours. Tampereelle MÄNTSÄLÄ 25 POR- Klaukkala Rajamäki NAI- Nurmijärvi offers all this – a large enough municipality to be able to provide the nec- JÄRVENPÄÄ NEN essary services and infrastructure for modern life, as well as to grow and develop E 12 Kirkonkylä continuously, but still small enough to provide a living space at a competitive cost.
    [Show full text]
  • Finnish Drama in Chinese Translation
    FINNISH KULLERVO AND CHINESE KUNGFU Chapman Chen Project funded by Finnish Literature Information Center Hong Kong [email protected] Abstract Introduction: There are many important Finnish plays but, due to language barrier, Finnish drama is seldom exported, particularly to Hong Kong and China.. Objective: To find out differences in mentality between the Finnish and Chinese peoples by comparing the partially localized Chinese translation of Aleksis Kivi’s tragedy, Kullervo, with genuine Chinese martial arts literature. Methodology: 1. Chapman Chen has translated the Finnish classic, Kullervo, directly from Finnish into Chinese and published it in 2005. 2. In Chen’s Chinese translation, cultural markers are domesticated. On the other hand, values, characterization, plot, and rhythm remain unchanged. 3. According to Gideon Tory, the translator has to strike a golden mean between the norms of the source language and the target language. 4. Lau Tingci lists and explicates the essential components of martial arts drama. 5. According to Ehrnrooth’s “Mentality”, equality is the most important value in Finnish culture. Findings: i. Finland emphasizes independence while China emphasizes bilateral relationships. ii. The Finnish people loves freedom, but Gai Sizung argues that the Chinese people is slavish. iii. Finns are mature while many Chinese are, according to Sun Lung-kee (“The Deep Structure of Chinese Culture”; “The Deep Structure of Chinese Sexuality”), fixated at the oral and anal stages. iv. Finnish society highly values equality while Chinese interpersonal relationships are extremely complicated and hierachical. If Kullervo were a genuine Chinese kungfu story, the plot would be much more convoluted. Conclusion: The differences between Finnish and Chinese mentalities are so significant that partially localized or adapted Chinese translations of Finnish drama may still be able to introduce Finnish culture to the Chinese audience.
    [Show full text]
  • The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland
    Nordic Journal of African Studies 1(2): 82–93 (1992) The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland The question has frequently been asked: would Finland exist as a nation state without Lönnrot's Kalevala? There is no need to answer this, but perhaps we may assume that sooner or later someone would have written the books which would have formed the necessary building material for the national identity of the Finns. During the mid 1980s, when the 150th anniversary of the Kalevala was being celebrated in Finland, several international seminars were held and thousands of pages of research and articles were published. At that time some studies appeared in which the birth of the nation state was examined from a pan-European perspective. SMALL NATION STATES "The nation state - an independent political unit whose people share a common language and believe they have a common cultural heritage - is essentially a nineteenth-century invention, based on eighteenth-century philosophy, and which became a reality for the most part in either the late nineteenth or early twentieth century. The circumstances in which this process took place were for the most part marked by the decline of great empires whose centralised sources of power and antiquated methods of administrations prevented an effective response to economic and social change, and better education, with all the aspirations for freedom of thought and political action that accompany such changes." Thus said Professor Michael Branch (University of London) at a conference on the literatures of the Uralic peoples held in Finland in the summer of 1991.
    [Show full text]
  • Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)
    Finland. Nationalism in the Arts SLA200 Spring 2014, University of Toronto - Börje Vähämäki Finnish History from 1157 to 1809 Crusades and Swedish settlers Lutheranism, Gustavus Vasa and the Swedish Kingdom: Sweden-Finland Sweden's wars against Russia, incl. 30 Years War 1618-1648; Finland's wars 1939-40; 1941-44. Finland’s New Reality (1809-1917) Autonomous "nation" as Grand Duchy of Finland, under the Czar as Grand Duke The issue: "Swedes we are no longer, Russians we do not want to become, let us be Finns" The Challenges: 1. Who are we? National identity & soul; 2. What are we? Finnish nation/state Geography, Demographics, Language reality, Culture - German National Romanticism philosopher: Johann Gottfried von Herder (1744 -1803) "A poet is the creator of the nation around him, he gives them a world to see and has their souls in his hand to lead them to that world." The soul of a People (Volk) resides in their folk poetry." "Finland's Founding Fathers": (Mikael Agricola (1500s)); E. Lönnrot, J.L. Runeberg, J.V. Snellman Elias Lönnrot (1802-1888), collector of Finnish folk poetry and compiler of Katevata and Kante/etar Sohan Ludvig Runeberg (1804-1877) "National Poet" - Tales of Ensign Stål & epic & lyrical poems, Johan Vilhelm Snellman (1806-1881), philosopher, statesman, literary critic, and journalist Swedish-language Finnishness - National Idyll-idealized Finnishness: Runeberg and Z. Topelius Landscapes, "Tribes", and History-Translator's role? Finnish language Finnishness - Aleksis Kivi (1834-1877) Kullervo (1864), Cobblers on the Heath (1865), Seven Brothers (1870); Fennomen vs. Swecomen ~ Finns speaking Swedish vs. Finland-Swedes ~ Language struggle Finnish Neo-Romanticism of the 1890s - Carelianism Kalevala inspired Finnish literature, art, sculpture and music (A.
    [Show full text]
  • Publications of the Society of Art History in Finland
    PUBLICATIONS OF THE SOCIETY OF ART HISTORY IN FINLAND Towards a Science of Art History The shaping of Art History in Finland J. J. Tikkanen and Art Historical Scholarship in Europe ISSN: 0355-1938 38 ISSN 0355-1938 36 ISBN: 9789525533101 (soft) ISBN: 9789525533088 (soft) Price 25€ Price 28€ These publications can be ordered online from Tiedekirja Bookstore http://www.tiedekirja.fi/ For more information on the publications of Society of Art History in Finland, visit www.taidehistorianseura.fi TAIDEHISTORIAN SEURA – FÖRENINGEN FÖR KONSTHISTORIA SOCIETY OF ART HISTORY TAIDEHISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA – KONSTHISTORISKA STUDIER STUDIES IN ART HISTORY 38 TOWARDS A SCIENCE OF ART HISTORY J. J. TIKKANEN AND ART HISTORICAL SCHOLARSHIP IN EUROPE THE ACTS OF AN INTERNatioNAL CONFERENCE, HELSINKI, DecemBER 7.–8. 2007 ContRIButoRS Anna-Maria von Bonsdorff, MA in Art History, post-graduate Researcher at the University of Helsinki. She has worked as a Curator at the Ateneum Art Museum, The Finnish National Gallery. Her PhD re- search deals with colour in turn of the 20th century painting. Mai Britt Guleng, Senior Curator, Munch Museum. The main focus of her research is art historiography and history of 19th century Norwegian art. Dan Karlholm, Professor of Art History at Södertörn University, Stockholm. His main research interests cover the history and theory of art history, visual culture and museum studies. Riitta Konttinen, Professor of Art History, University of Helsinki. Her main research interests cover the history of 19th century art and feminist art history. Anna Kortelainen, Ph.D., writer and researcher. She is interested in various no-man's-lands between medicine and art history – as well as writing narratives or histories/herstories of sexuality in the 19th and early 20th century.
    [Show full text]
  • Den Fraværende Utstillingshistorie Indhold
    209.qxp 01-12-2009 12:04 Side 1 NORDISK MUSEOLOGI 2009 ● 2 Indhold Dette nummer fortsætter med at have fokus på udstillingsmediets virkemidler og dets samspil med publikum. Der har været stor interesse for temaet, og de optagne artikler kommer ind på mange forskellige aspekter og rummer spændende og provokende synspunkter. Men temaet er dermed langt fra udtømt, og vi håber – som også Marc Maure, inviteret medredaktør og ophavsmanden til temaet, skriver i nedenstående forord – at Nor- disk Museologi hermed har skabt grobund for mere systematisk forskning i de nor- diske landes brug af udstillingsmediet, historisk og på tværs af landegrænser og fag. Ane Hejlskov Larsen Den fraværende utstillingshistorie MARC MAURE “Jag har många starka utställningsminne” skri- forsømt studiefelt; det gjelder internasjonalt, ver Eva Persson.1 ”Ibland önskar jag att jag kun- men med nasjonale variasjoner. Det finnes en de få dem historiskt belysta, insatta i svenskt mengde tekster av beskrivende karakter om och internationellt sammanhang. Men den utstillinger i museene, men analysene er man- boken över Sveriges utställningshistoria finns gelfulle. Vår kunnskap om feltet er sporadisk, intet. Om man anstänger sig kan man få ett fragmentarisk. Vi vet en del om enkelte insti- hum om utställningsutvecklingen i Sverige i tusjoner eller perioder, og lite om resten. Vi enskilda museers jubileumsskrifter och års- mangler dypere innsikt, forståelse om fenome- böcker.” net. Vi savner den systematiske oversikten Hva med de andre nordiske land? Har de over geografiske eller institusjonelle variasjo- skrevet sin egen utstillingshistorie? Jeg vil tro ner, de ulike genrene og stilene, m.v. at Sverige tross alt har gjort mest med hensyn Det er egentlig paradoksalt at museumsfolk til publikasjoner om utstillingsspørsmål.
    [Show full text]
  • Pirkko Forsman Svensson
    Twenty Years of Old Literary Finnish – from Manual to Computer-Assisted Research1 Until fairly recently, research on old Finnish was either based on original texts, or on facsimiles, microfilms and similar sorts of copies in the so-called Old Fennica collection at the University Library of Helsinki. Since the early 1990s, KOTUS, i.e. the Research Institute for the Languages of Finland in Helsinki (http://www.kotus.fi/)2 has been transferring its materials to computer files, thereby making computer-assisted research possible. As of March 2003, the computerized corpora available for researchers other than the Institute's own staff comprise some 17 million Finnish words.3 The commands of the Institute’s Unix system can be used for processing data in the corpora, but several additional search programmes are also available for researchers; agrep is used for searching approximate character strings, kwic for creating KWIC indexes, and segrep for searching character strings in defined text structures. Today the Centre uses the Unix system exclusively, having recently discarded the Open VMS system that was previously used parallel to Unix. The Institute’s Finnish corpus is divided into four sub-groups; (1) Old Literary Finnish (1540—1810), approx. 2.8 million words. (2) 19th Century Finnish (1810—1900), approx. 4 million words.4 (3) Modern Finnish consists of dictionaries (a Dictionary of Modern Finnish from 1966, completed with a glossary of neologisms from the 50s, 60s and 70s, as well as a Basic Dictionary of Finnish in three parts, published in 1990, 1992 and 1994, respectively); a text bank of Finnish from the1990s, and a data base of some 100,000 word entries with an annual increase of approx.
    [Show full text]
  • Travelling in a Palimpsest
    MARIE-SOFIE LUNDSTRÖM Travelling in a Palimpsest FINNISH NINETEENTH-CENTURY PAINTERS’ ENCOUNTERS WITH SPANISH ART AND CULTURE TURKU 2007 Cover illustration: El Vito: Andalusian Dance, June 1881, drawing in pencil by Albert Edelfelt ISBN 978-952-12-1869-9 (digital version) ISBN 978-952-12-1868-2 (printed version) Painosalama Oy Turku 2007 Pre-print of a forthcoming publication with the same title, to be published by the Finnish Academy of Science and Letters, Humaniora, vol. 343, Helsinki 2007 ISBN 978-951-41-1010-8 CONTENTS PREFACE AND ACKNOWLEDGEMENTS. 5 INTRODUCTION . 11 Encountering Spanish Art and Culture: Nineteenth-Century Espagnolisme and Finland. 13 Methodological Issues . 14 On the Disposition . 17 Research Tools . 19 Theoretical Framework: Imagining, Experiencing ad Remembering Spain. 22 Painter-Tourists Staging Authenticity. 24 Memories of Experiences: The Souvenir. 28 Romanticism Against the Tide of Modernity. 31 Sources. 33 Review of the Research Literature. 37 1 THE LURE OF SPAIN. 43 1.1 “There is no such thing as the Pyrenees any more”. 47 1.1.1 Scholarly Sojourns and Romantic Travelling: Early Journeys to Spain. 48 1.1.2 Travelling in and from the Periphery: Finnish Voyagers . 55 2 “LES DIEUX ET LES DEMI-DIEUX DE LA PEINTURE” . 59 2.1 The Spell of Murillo: The Early Copies . 62 2.2 From Murillo to Velázquez: Tracing a Paradigm Shift in the 1860s . 73 3 ADOLF VON BECKER AND THE MANIÈRE ESPAGNOLE. 85 3.1 The Parisian Apprenticeship: Copied Spanishness . 96 3.2 Looking at WONDERS: Becker at the Prado. 102 3.3 Costumbrista Painting or Manière Espagnole? .
    [Show full text]
  • From Stockholm to Tallinn the North Between East and West Stockholm, Turku, Helsinki, Tallinn, 28/6-6/7/18
    CHAIN Cultural Heritage Activities and Institutes Network From Stockholm to Tallinn the north between east and west Stockholm, Turku, Helsinki, Tallinn, 28/6-6/7/18 Henn Roode, Seascape (Pastose II, 1965 – KUMU, Tallinn) The course is part of the EU Erasmus+ teacher staff mobility programme and organised by the CHAIN foundation, Netherlands Contents Participants & Programme............................................................................................................2 Participants............................................................................................................................3 Programme............................................................................................................................4 Performance Kalevala..............................................................................................................6 Stockholm................................................................................................................................10 Birka...................................................................................................................................11 Stockholm...........................................................................................................................13 The Allah ring.......................................................................................................................14 The Vasa.............................................................................................................................15
    [Show full text]
  • (→1885 Hellsten), Juho Kusti Hallinto-Oikeuden Apulainen 1902-03
    PAASIKIVI (→1885 Hellsten), Juho Kusti Hallinto-oikeuden apulainen 1902-03 Elintiedot/Vanhemmat * Tampere 27.11.1870 † Helsinki 14.12.1956, vanht kauppias Johan August Hell- sten ja Karolina Wilhelmina Selin. Opinnot Yo (häm.) Hämeenlinnan lys. 90. FK 92, MOK 97, MOL (LaT) 01. Opintomatka Venäjälle 91, tutkimusmatk. Ruotsiin 98, 00, Leipzigiin 99. Ura Yliop. lainop. tk:n ylim. suomen kielen lehtori sekä samalla Suomen liikemiesten kauppaop. kauppa- ja elinkeino-oik. opettaja 99-02, yliop. hallinto-oikeuden apul. 02-03. Valtiokonttorin ylijohtaja 03-14. Senaattori ja valtiovaraintoimitusk. pääll. 08-09. Kansallis-Osake-Pankin johtok. j. ja pääjohtaja 14-34. Senaatin tal.os. vpj. (pääministeri) 18, salkuton ministeri 39-40, lähettiläs Tukholmassa 36-40, Mosko- vassa 40-41, pääministeri 44-46, tasav. presidentti 46-56. Luottamustoimet Kansaned. (suomp.) 07-09, 10-13, maatalousvaliok. pj. 07-12, pankkivaliok. 10. Suom. puol. keskushall. j. 03-13, 17-18, kokoomuksen valtuusk. pj. 34-36. Talon- poikaissäädyn siht. valtiop. 04-05. Helsingin kaup.valt. j. 15-17. – Rauhanneuvot- telija Tartossa (valtuusk. pj.) 20, Moskovassa 39, 40 ja 44, Tukholmassa 44. Valtuusk. pj. Genèven tal. konf. 27. – Luk. komit. pj., j. ja siht. – Suomen keskuskauppakamarin pj. 28-41, kansainv. kauppakamarin Suomen os. pj. ja sen neuv. j. 27-30. – Kansantal. yhd. pj. us. ott. Historian ystäväin pj. 26-42. Kemiantut- kimussäätiön valtuusk. pj. 29-44. – Pankkiyhd. johtok. j. ja vpj. 15-28, pj. 28-34. Helsingin pörssikomit. j. ja vpj. 16-26. Henkivak.yhtiö Salaman hall.neuv. j. ja vpj. 18-37. Suomen teollisuushypoteekkipankin johtok. vpj. 24-28, pj. 28-46. KOP:n hall.neuv. j. 14 ja 34-46, Osuuskassojen keskuslainarahaston 14-20.
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S From Cultural Knowledge to Cultural Heritage: Finnish Archives and Their Reflections of the People Guest Editors Pia Olsson and Eija Stark Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 1 October 2014 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-96-1 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1402; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Douglas Robinson, Professor, Dean, Hong Kong Baptist University Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge
    Matti Klinge The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge The Finnish Tradition Essays on structures and identities in the North of Europe SHS / Helsinki / 1993 ISBN 951-8915-62-8 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1993 Contents Finland and Russia 7 The Nordic countries (Norden) and Europe 13 Continuity in Finnish representation 37 Helsinki and St. Petersburg — the cities of an historical route 63 Finland and Europe before 1809 69 The University of Helsinki 81 The frontier 91 Finland: from Napoleonic legacy to Nordic co-operation 99 Runeberg's two homelands 119 The opera and the spirit of the times 138 The evolution of the linguistic situation in Finland 149 A patriotic enterprise 175 Mannerheim's ride to China 183 The germanophile university 201 St. Petersburg — a cultural city 215 The north, nature, and poverty: some background to the Nordic identity 225 Finnish russophobia in the twenties: character and historical roots 237 To the reader 263 5 Finland and Russia The millenium of history shared by Finland and Russia, which later became the Soviet Union, and Russia again, is intimately linked to a waterway: the route which leads from the Skagerrak and the Kattegat through the Baltic Sea to the Gulf of Finland, along it to the Neva and from there through Lake Lagoda to the isthmuses which provide access to the river systems of Russia. The Russian state came into being during the ninth century along the shores of the waterways between the Baltic Sea and Constantinople. Novgorod was in the north and Kiev at the midway point.
    [Show full text]