VASEK Forum 2-2006.Indd

2/2006

VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTIFORUM - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING

Turvallista matkaa s. 4 Pohjanlahdella

Trygg färd i Bottniska viken

Mikä liikuttaa kesällä Vaasanseudulla? s. 6 Hur motionerar vi på sommaren?

Terassi ja vesi kuuluvat kesään s. 3 Uteserveringar en del av sommaren

s. 10 Plastweld investoi rohkeasti uuteen Plastweld gjorde en modig investering

VASEK FORUM 2/2006 1 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN 2/2006 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Sisältö / Innehåll

Pääkirjoitus / Ledaren 2 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Terassi ja vesi kuuluvat kesään 3 Uteserveringar en del av sommaren 3 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Turvallista matkaa Pohjanlahdella 4 Hyvät lukijat Trygg färd i Bottniska viken 5 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Mikä liikuttaa kesällä Vaasanseudulla? 6 Hur motionerar vi på sommaren? 7 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Tehokkaat toimitilat edistävät yritystoimintaa 9 Bästa läsare Effektiva lokaler främjar företagens verksamhet 9 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Vaasanseudun Gräset är Plastweld investoi rohkeasti uuteen 10 ruoho on vihreää grönt i Vasaregionen Plastweld gjorde en modig investering 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• anha sanonta ”ruoho on et gamla ordspråket ”grä- Puusepänverstaasta tulikin leipomo 12 vihreämpää aidan takana” ei set är grönare på andra pidä paikkaansa – Vaasanseu- sidan” stämmer inte idag, Snickarverkstaden blev bageri 13 V D •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• dulla menee nyt hyvin. Elinkeinoelämä för nu går det bra för Vasaregionen. on saanut piristysruiskeen, joka näkyy Näringslivet har fått en uppiggande Seutu-uutiset / Regionnytt 14 ja tuntuu sekä tuotannossa että pal- spruta som både syns och känns såväl •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• veluissa. Vauhti on kiihtynyt jopa siinä inom produktionen som på servicesi- Parasta Vaasanseudulla on meri 17 määrin, että osaavan työvoiman tarve dan. Tempot har ökat så mycket att Det bästa i Vasaregionen: havet 17 on monella toimialalla kohta hälyttä- bristen på kunnig arbetskraft börjar vä ja vaikeuttaa yritysten kehittymis- vara oroande, vilket gör det svårare •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• tä ja investointihalukkuutta. Tämän för företag att utveckla sig och påver- Miten yritykset kokevat VASEKin toiminnan 17 tavallaan positiivisen ongelman lää- kar även villigheten att investera. För Hur upplever regionens företag VASEK? 17 kitykseen on haettava yhdessä apua. att kunna hitta botemedel mot detta •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Pelkkä lyhytnäköinen naapurikuntien i vissa avseenden positiva problem, CODE kehittää yritysten kilpailukykyä 18 ja -yritysten väen houkuttelu ei auta. måste vi söka hjälp tillsammans. Det CODE förstärker företagens konkurrenskraft 19 Asian korjaamiseksi tarvitaan myös räcker inte enbart med att kortsiktigt muutosta asenteisiin – duunareitten locka folk från grannkommuner och •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• työ pitää nostaa arvoonsa. Maiste- grannföretag. Lösning kan nås ge- AKO: Uuden ohjelmaehdotuksen pääpainoalat 20 rinpaperit avaavat ehkä ovia, mutta nom en attitydändring: arbetare skall RCP: Satsningsområden under den nya muurarinpaperit avaavat tällä hetkellä värdesättas högre. Magisterspappren programperioden 20

useampia. öppnar kanske några dörrar men mu- •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Seudullinen hevosharrastuskes- rare med betyg får arbete. Tule mukaan alihankintamessuille! 21 kus on rakenteilla – ainakin meidän Ett regionalt hästsportcentrum blir monien mielessä! VASEK on ottanut verklighet – eller så vill många av oss Kom med på underleverantörsmässan! 21 hankkeessa ilomielin aktiivisen otteen i alla fall! VASEK har med glädje tagit •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• työkaluna. Toivomme saavamme pal- rollen som ett verktyg för projektet. VASEKin uusi hallitus / VASEKs nya styrelse 22 jon tietoa vaihtoehtoisista alueista ja Vi hoppas få mycket information om •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• toiminnallisista ideoista. Syksyn aika- möjliga områden och verksamhets- VASEKin yhteyshenkilöt / Kontaktpersoner i VASEK 22 na saamme kartoitukset valmiiksi ja idéer för ett sådant centrum. Under •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• pääsemme varsinaiseen suunnittelu- hösten färdigställs kartläggningar och vaiheeseen. Nyt meillä on todella lois- den egentliga planeringen kan börja. Etsi oikea sivu ja voita lahjakortti 23 tava mahdollisuus nousta kärkipaikak- Detta är en otroligt fi n möjlighet att Hitta rätt pusselbit och vinn ett presentkort 23 si uudenaikaisella hevosharrastajien ja bli ett modernt toppcentrum för häst- •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -ammattilaisten ratkaisulla, jossa on intresserade och hästsportexperter Vaasanseudun Valtikka 24 paljon tilaa monille muillekin toimijoil- där det fi nns även utrymme för fl era Vasaregionens Spira 24 le. andra aktörers verksamhet. •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Vaasan kaupungin 400-vuotisjuh- Vasa stads 400-årsjubileum fram- lavuosi näkyy seudullamme vahvasti. träder starkt i vår region. Försvars- Puolustusvoimien valtakunnallinen maktens nationella parad var bara Julkaisija / utgivare Taitto / ombrytning paraati oli vasta alkua lukuisille tapah- början till de talrika evenemang som Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Mainostoimisto Pointer Vasaregionens Utveckling Ab VASEK tumille, joita eri tahoilla järjestetään arrangeras på olika håll ibland med Paino, jakelu / välillä jopa lordimaisessa humussa. riktig Lordiyra. Kvarken kommer Päätoimittaja / chefredaktör tryck, distribution Merenkurkulle heinäkuussa hyvin to- mycket sannolikt att bli ett världsna- UPC Print

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Pekka Haapanen dennäköisesti myönnettävä maa- turarv i juli och det kommer att ilman luonnonperintökohteen locka mängder med turister till Toimitusneuvosto / Painos / upplaga arvo houkuttelee seudulle regionen. Vi skall ta hand om redaktionskommitté 55 400 kpl/st matkailijoita runsain mää- våra sommargäster och ge Päivi Elina Alasjärvi ISBN 952-5149-97-8 rin. Pidetään yhdessä hyvä dem ett bra intryck av Va- Anita Ismark huoli kesävieraista ja anne- saregionen att ta hem med Veli-Matti Laitinen Kim Mäkynen taan heille kotiinviemisiksi sig – vi ska göra reklam för Pekka Mäkynen hyvä kuva Vaasanseudusta vårt gröna gräs! Anne Pennström eli mainostetaan sitä vihre- Virpi Viertola ää ruohoa muillekin! Johanna Haveri PL / PB 810, 65101 Vaasa / Vasa Mukavaa ja energistä kesää! Ha en trevlig sommar full med energi! Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Puh. / Tfn (06) 2828 320 Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD fax (06) 2828 328 | info@vasek.ﬁ VASEK www.vasek.ﬁ

Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2006. VASEK FORUM 2/2006 Följande nummer utkommer i oktober 2006. 2 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN Terassi ja vesi Uteserveringar en kuuluvat kesään del av sommaren Ilmojen lämmetessä ihmiset kuoriutuvat tal- Då vädret börjar bli varmare tar vi av oss våra vipuvustaan. Elinpiiri avartuu, kun ulkona voi vinterdräkter. Reviret blir större och vi blir helt oleilla enemmän ja samalla myös kanssaihmis- enkelt mer sociala i och med att man har möj- ten kanssa seurusteleminen helpottuu. ••••••••••••••••• lighet att vara ute i friska luften.

Tavataan terassilla, toivottavat Strand-Möllen yrittäjät!

Vi syns på utserveringen! önskar Strand-Mölles företagare.

esäkausi tuntuu myös työmäärä ei pääse kasvamaan ommarsäsong märks även sommaren anställs utomstående ravintola-alalla, kun ke- liian suureksi ja vilkkaana kesä- i restaurangbranschen enligt behov. K säterassien sesonki alkaa aikana ulkopuolisia työntekijöitä S från och med maj, då I fjol var det varmt ännu i toukokuussa. Vappuna terassilla palkataan tarpeen mukaan. många uteserveringar öppnas. augusti, vilket gav försmak på käyminen on tietysti pakollinen Viime vuonna elokuu oli Att besöka en ”terass” på första hur arbetet kommer att vara på rituaali, mutta kesän lämmettyä lämmin ja antoi esimakua sii- maj hör ju till, men när det blivit somrarna. I väntan på sommar- terassilla käymisestä voi jo naut- tä, millaista työ tulee olemaan varmare kan man faktiskt njuta säsongen har en totalrenovering tia. Ulkoilmassa ja veden äärellä kesällä. Aivan Moikipään ran- av att sitta på en uteservering. av lokalerna gjorts, och de nya nautittuna ateria maistuu kesäl- nassa, ”Molpe strömmenissä” På sommaren smakar maten företagarna har även förnyat lä parhaiten. sijaitseva ravintola Strand-Möl- bäst då man äter ute vid vatten. matsedeln och tjänster som de le on kokenut täydellisen uudis- erbjuder. Edessä tumisen. Tilat on remontoitu Redo för första säsong Strand-Mölle är öppen ensimmäinen sesonki ja uusien yrittäjien myötä myös lunchtid hela året, men på som- ruokalista ja palvelut ovat uudis- Företagarna på Strand-Mölle i rarna ﬂ erdubblas antalet kunder. Molpelaisen Strand-Möllen yrit- tuneet. Molpe är ivriga inför sin första Då betjänas kunder förutom på täjät odottavat ensimmäistä se- Strand-Mölle tarjoaa lounai- säsong. Med lång och mång- restaurangen och på uteserve- sonkiaan innokkaina. Pitkän ja ta läpi vuoden, mutta kesäisin sidig erfarenhet inom restau- ringen också i grillkiosken som monimuotoisen ravintola-alan asiakasmäärä moninkertaistuu. rangbranschen i bagaget köpte säljer livsmedel. Strand-Mölle kokemuksen hankkineet yrittäjät Kesällä asiakkaita palvellaan ra- Cecilia Moliis, Joel Hyyriö erbjuder även mötes- och cate- Cecilia Moliis, Joel Hyyriö vintolan ja rantaterassin lisäksi samt Johanna och Mika Il- ringtjänster. I samarbete med sekä Johanna ja Mika Ilvo- elintarvikkeita myyvässä grilli- voranta Strand-Mölle i augusti Molpe byaråd marknadsförs ranta ostivat ravintola Strand- kioskissa. Strand-Möllestä voi 2005. Kvartetten är inte rädd strandbastun och programtjäns- Möllen liiketoiminnan viime tilata myös kokous- ja catering- för företagande, eftersom de terna. elokuussa. Yrittäminen ei pelota palveluja. Yhteistyössä Molpen är vana med att arbeta tillsam- nelikkoa, sillä he ovat tottuneet kyläyhdistyksen kanssa markki- mans. Arbetsmängden blir inte tekemään töitä yhdessä. Useam- noidaan ryhmille rantasaunaa alltför stor då den delas mellan man osakkaan kesken jaettuna ja ohjelmapalveluja. ﬂ er delägare. Under livligaste •••••••••••••••••••••••••••••••••••••

VASEK FORUM 2/2006 3 TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ KUVAT: MIKKO LEHTIMÄKI Turvallista matkaa PEKKA MÄKYNEN kuljettamisensa hoitoon kat- sotaan sairaskuljetukseksi eikä Pohjanlahdella meripelastustehtäväksi, Salo- korpi kertoo. Tavoitteena on hälyttää nopeimmin saatavilla Bothnia VTS-keskus näkee reaaliajassa oleva apua paikalle ja varmistaa kaikki merellä liikkuvat kauppa-alukset potilaan asianmukainen kuljetus ja ensihoito. Hätään joutunut saa apua joko valtakunnallisesta hätänu- merosta 112 tai meripelastuksen omasta, valtakunnallisesta häly- tysnumerosta 0204 1000. Vaik- ka avunpyyntö välitetäänkin

hätänumerosta meripelastuskes- kukseen, Salokorpi suosittelee meripelastuksen numeron tallet- tamista matkapuhelimeen. – Me olemme asiantuntijoita Vaasan Meripelastusyhdistys sai viime kesänä käyt- Vasa Sjöräddningsförening ﬁ ck en ny rädd- tulkitsemaan merellä sattuvan töönsä uuden pelastusveneen. Wärtsilä Rescue on ningsbåt i somras. Wärtsilä Rescue ligger hädän laatua, ja tiedämme heti lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden ja liikkeellä startklar dygnet runt och är ute till havs över resurssit, joita meillä on käytössä yli 1 000 tuntia vuodessa. Aluksella päivystää viikon- 1000 timmar om året. På helgerna har rädd- auttamiseen. loppuisin myös SPR:n ensivastehoitaja. ningsbåten med även Finlands Röda Kors Viranomaisten rinnalla me- vårdare för första akutomhändertagande. rihätään joutuneita auttavat esimerkiksi vapaaehtoiset me- ripelastusseurat ja Suomen Pu- Vähäiset resurssit eivät aina ole huono asia. Vaasassa varojen Tutkakuvista nähdään, mitä naisen Ristin Vapaaehtoinen aluksia on merellä ja satamissa. niukkuus on tiivistänyt meriliikennettä valvovien viranomais- pelastuspalvelu Vapepa. Lääkä- Keskus välittää aluksille tietoa ri- ja pelastushelikopteri Peteä ten yhteistyötä ja johtanut tilanteeseen, josta kaikki hyötyvät. turvalliseen liikkumiseen vai- käytetään sairaankuljetus- ja kuttavista asioista, kuten meren- etsintätehtävissä. Talvella etsin- aasan Palosaarella, viras- toksen työntekijöitä. kulkulaitteiden kunnosta, sää- nöissä auttavat vapaaehtoiset, totalossa toimiva Both- – VTS-operaattori ”vaihtaa” olosuhteista ja muista merellä tehtävään koulutetut moottori- V nia VTS-keskus (Vessel sinisen lakkinsa vihreään, kun liikkujista. VTS-keskus välittää kelkkayhdistysten jäsenet. Trafﬁ c Service) valvoo kauppa- hoidettavaksi tulee pelastus- myös luotseille tietoa siitä, mil- alusten kulkua Pohjanlahdella. tehtävä, kapteeniluutnantti ja loin alukset tarvitsevat luotsia. Tutkat ja kamerat välittävät Länsi-Suomen merivartioston Rajavalvonta ja siihen liit- Torniosta Kristiinankaupunkiin meripelastuslohkokeskus Vaa- tyvät alusten tarkastukset kuu- ulottuvalta valvonta-alueelta san (MRSC Vaasa) päällikkö luvat merivartioston tehtäviin. reaaliaikaista kuvaa valvomon Matti Salokorpi kertoo. Muu- Tarkastukset hoidetaan yhdessä monitoreihin. Liikenteellisesti alla Suomessa meripelastusyksi- poliisin ja tullin kanssa. – Vuo- vilkkain on Merenkurkku, jon- köt ja VTS-keskukset toimivat sittain tehdään kymmenittäin ka läpi kulkee Suomen ja Ruot- erillään. Vaasassa aikaa ei kulu perusteellisia tarkastuksia, joissa sin satamiin noin 10 000 alusta sekuntiakaan viestin välitykseen on mukana 25 miestä ja 4 koi- vuodessa. keskukselta toiselle. raa, Vaasan merivartioalueen Vaasan yksikkö poikkeaa Meripelastustoimien joh- varapäällikkö, kapteeniluut- Suomen neljästä muusta VTS- taminen kuuluu rajavartiolai- nantti Timo Hissa kertoo. keskuksesta siinä, että se toimii tokselle. Pohjanlahden alueella Meripelastuksen valta- samoissa tiloissa meripelastus- etsintä- ja pelastustoimia johtaa Auttaminen on yhteistyötä kunnallinen hälytysnumero keskuksen kanssa. Bothnia VTS- meripelastuslohkokeskus Vaasa. Sjöräddningstjänstens riksomfattande alarmnummer keskuksessa merenkulkulaitos Sen toiminta-alue on sama kuin Pohjanlahden alueella on vuo- ja meripelastuksesta vastaava VTS-keskuksen: valvottavaa dessa runsaat 200 meripelas- 0204 1000 rajavartiolaitos ovat yhdistäneet merialuetta riittää noin 700 ki- tustehtävää. – Pelastustehtävät voimansa. Laitteet on hankkinut lometrin pituudelta. talvella meren jäällä ovat myös Yleinen hätänumero vastuuviranomainen meren- – Bothnia VTS-keskus toi- meripelastustehtäviä, mutta jos Allmänna nödnumret kulkulaitos, ja niitä valvovat 12 mii hiukan samaan tapaan kuin esimerkiksi isäntä lyö kesämö- 112 operaattoria ovat rajavartiolai- lennonjohto, Salokorpi selittää. killä kirveellä polveen, hänen

VASEK FORUM 2/2006 4 Vaasalaiset sukellusseurat Both- nia Gulf Divers ja Delfi n ry. aut- Trygg färd i Bottniska viken tavat silloin, kun tarvitaan apua vedenalaisiin etsintä- ja tarkas- tustöihin. Bothnia VTS ser i realtid alla handelsfartyg som är ute på havet – Voimme käydä esimerkiksi tarkistamassa, millaisia vaurioi- Det är inte alltid bara dåligt operatörer som är anställda vid Den som råkat i nöd får ta moottoriin tai potkuriin tuli gränsbevakningsväsendet. hjälp antingen via det allmänna karilleajosta tai käymme kat- med knappa resurser. I Vasa – En VTS-operatör ”byter” nödnumret 112 eller sjörädd- somassa, onko meren pohjassa har de intensifi erat samar- sin blåa mössa mot en grön då ningens eget riksomfattande kulkeva sähkö- tai vesijohto hy- det blir aktuellt med ett rädd- larmnummer 0204 1000. Även vässä kunnossa, Bothnia Gulf betet mellan myndigheterna ningsuppdrag, berättar kap- om nödsamtal från havet styrs Diversin sukeltaja Tommi som övervakar sjötrafi ken tenlöjtnant Matti Salokorpi, från nödnumret till sjörädd- Hartman kertoo. Varsinaisia chef för Västra Finlands sjö- ningscentralen, rekommenderar korjaustöitä harrastajapohjalta och lett till nytta för alla. räddningscentral Vasa (MRSC Salokorpi alla att spara sjörädd- toimivat sukellusseurat eivät voi Vasa). På andra håll i Finland är ningens larmnummer i sin mo- tehdä, vaan työ on tilattava alan othnia VTS-centralen sjöräddningsenheter och VTS- bil. – Vi är experter på att tolka yrittäjiltä. (Vessel Traffi c Service) centraler avskilda från varan- nödlägen till sjöss, och vi vet B vid ämbetshuset i Brän- dra. I Vasa går meddelandet genast vilka resurser vi har till Molpelaiset palkittiin dö, Vasa, övervakar fartygstra- från den ena centralen fram till förfogande. fi ken i Bottniska viken. Radar- den andra i under en sekund. Parallelt med myndighe- Suomen Meripelastusseura pal- apparater och kameror sänder Ledning av sjöräddnings- ter hjälper till exempel frivil- kitsee vuosittain ansioituneen bild från Torneå till Kristinestad uppdrag hör till gränsbevak- liga sjöräddningsföreningar och meripelastajan tai vapaaehtois- i realtid till monitorerna i cen- ningsväsendet. I Bottniska viken Finlands Röda Kors Frivilliga miehistön Vuoden Meripelastaja tralen. Trafi ken är som livligast leds spanings- och sjöräddnings- räddningstjänst Vapepa dem –tittelillä. Viime vuonna tittelin i Kvarken, som passeras årligen uppdrag av MRSC Vasa. Över- som råkat i sjönöd. Läkar- och sai Bredskär Juniorin miehistö av ca 10 000 fartyg på väg till vakningsområdet är det samma räddningshelikopter Pete an- Molpesta. hamnarna i Finland och Sve- som VTS-centralens: ca 700 km vänds för sjuktransport och Mats Stormblad, Jens Norr- rige. hav. spaningsuppdrag. På vintertid gård ja Jonas Österberg pe- Vasaenheten är den enda – Man kunde säga att Both- hjälper snöskoterföreningars lastivat 6.9.2005 Vaasassa av Finlands fem VTS-centraler nia VTS-centralen opererar frivilliga medlemmar, som är ut- Sundominlahdella kaksi moot- som fi nns i samma lokaler med på samma sätt som fl ygtrafi k- bildade för uppgiften, till i spa- toriveneestä mereen pudonnut- en sjöräddningscentral. Vid ledning, förklarar Salokorpi. I ningar. Dykföreningar Bothnia ta ihmistä varmalta kuolemalta. Bothnia VTS har sjöfartsverket radarbilder ser man vilka fartyg Gulf Divers och Delfi n rf. i Vasa Tilanteessa oli kyse sekunneista, och gränsbevakningsväsendet, som befi nner sig till sjöss och i kommer till hjälp när det behövs koska veden varaan joutuneet som ansvarar för sjöräddning, hamnarna. Centralen förmedlar utföras spanings- och kontrolle- olivat uupuneita, pahasti aliläm- förenat sina krafter. Apparatu- information om faktorer som är ringsuppdrag under vatten. pöisiä ja ilman pelastusliivejä. ren har anskaffats av sjöfarts- av betydelse för fartygens säkra – Vi kan dyka och kontrolle-

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• verket, den ansvariga myndig- framförande såsom väderleks- ra till exempel hurudana skador heten, och den övervakas av 12 förhållandena och om den öv- motorn eller propellerna har riga traﬁ ken. Likaså informerar lidit till följd av grundkörning centralen lotsarna när ett fartyg eller checka att el- eller vatten- Viranomaiset ovat yhdistäneet I Vasa har myndigheter förenat behöver lotstjänster. ledningen i havsbottnet är i bra voimansa Vaasassa: Bothnia VTS- sina krafter: Bothnia VTS-cent- Gränsbevakning och fartygs- skick, berättar Bothnia Gulf Di- keskus toimii samassa tilassa ralen ﬁ nns i samma lokaler med kontroll är sjöbevakningens upp- vers dykare Tommi Hartman. meripelastuskeskuksen kanssa. sjöräddningscentralen. Löjtnant gifter. Kontroller utförs tillsam- Dykföreningar för amatörer Valvontavuorossa on luutnantti Anssi Somppi övervakar. mans med polisen och tullen. får inte utföra egentliga repa- Anssi Somppi. – Varje år gör vi tiotals grundli- rationsarbeten utan de arbeten ga kontroller med 25 män och 4 skall beställas av fackmänniskor hundar, berättar kaptenlöjtnant inom branschen. Timo Hissa, vice befälhavare för Vasa sjöbevakningsområde. Molpebor belönades

Hjälp genom samarbete Finlands Sjöräddningssällskap utnämner varje år en merite- Varje år genomförs ca 200 sjö- rad sjöräddare eller frivillig be- räddningsuppdrag i Bottniska sättning till Årets Sjöräddare. viken. – Räddningsuppdrag på Förra året utdelades titeln till isen på vintern räknas nog som Bredskärs Juniors besättning i sjöräddningsuppdrag, men om Molpe. Mats Stormblad, Jens en farbror hugger sig med yxan Norrgård och Jonas Österberg i knäet på villan klassas det som räddade två personer från en sjuktransport att få honom till säker död 6.9.2005 på Sundom- vård, berättar Salokorpi. Syf- viken i Vasa. Personerna hade tet är att tillkalla den hjälp som fallit överbord från en motor- kommer snabbast till platsen båt och det var frågan om bara och säkra sjuktransport på ett några sekunder, eftersom de var för situationen adekvat sätt samt utmattade, med stark hypotermi akutvård. och utan ﬂ ytvästar.

VASEK FORUM 2/2006 5 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KALLE LYDMAN

Mikä liikuttaa kesällä Vaasan- seudulla?

Monet harrastuspaikat ja -kerhot sulkevat mukaan. Piirien rajat eivät selyn mukaan 75 prosenttia vas- myöskään välttämättä noudata tanneista vaasalaisista seuroista ovensa kesäisin tai ainakin supistavat tarjon- maakunta- tai seutukuntarajoja, tarvitsisi lisää harjoitusaikoja, taansa. Lomien ja muiden kesäkiireiden takia vaan toiminnallisesti yhtenäisel- kertoo Suomen palloliiton Vaa- lä alueella voi olla useampi pii- san piirin piirijohtaja Jukka niihin ei riitä harrastajia. Jotain ihmiset kuiten- ri. Rautakorpi. kin harrastavat myös kesäaikana, sillä ei saares- Suuri harrastajamäärä selit- Vaasanseutu futaa tänee osaksi myös sen, että näin- sa tai kesämökillä jaksa koko kesää lomailla. kin pieneltä seudulta liigatasolla Harrastajamäärillä mitattu- pelaa kaksi joukkuetta: Vaasan na Vaasanseutu – kuten koko palloseuran miesten joukkue aan möyhentämisen monialaisia seuroja, joiden ja- Pohjanmaan maakuntakin – on Veikkausliigassa ja FC Sportin ja kesän kunnos- ostot tarjoavat mahdollisuuden jalkapalloilun luvattua maata. joukkue naisten SM-sarjassa. M tustöiden lomaan harrastaa eri lajeja. Suuri osa Jalkapallo on yhtä suosittua niin haetaan vaihtelua erilaisista lii- seuroista on kuitenkin syntynyt suomen- kuin ruotsinkielisten Pallo hallussa kuntamuodoista, joita kesällä yhden lajin ympärille. Urheilu- harrastajien keskuudessa. Suo- mieluiten harrastetaan ulkona. seuratoiminta, varsinkin junio- men palloliiton Vaasan piirin Liigatasolla pelataan Vaasan- Vaasanseudun kuntien netti- ritoiminta, rakentuu pitkälti va- tilastojen mukaan VASEKin seudulla myös lentopalloa. Len- sivuilla on laajasti esitelty ke- paaehtoisen talkootyön varaan: 10 kunnan alueella on yhteensä topalloliigassa pelaava Vaasan säisiä liikuntamahdollisuuksia uskolliset vanhemmat valmen- 3819 eri-ikäistä lisenssipelaajaa. Kiiston miesjoukkue sai seurak- ja vapaa-ajan toimintaa, ja va- tavat ja muonittavat pieniä ur- Niiden lisäksi lajia harrastaa lu- seen Laihian Lujan naiset, ny- linnanvaraa on puistojumpasta heilijoita ja rahoittavat näiden kematon joukko takapihan pal- kyiset Laihian Lujattaret, jotka laskuvarjohyppyyn. harrastustoimintaa erilaisilla lonpotkijoita. nousivat liigaan tänä keväänä. tempauksilla. Lisää ”futareita” tulee mu- Vaikka lentopallolla on pitkät ja Seurojen kirjo on suuri Perinteisesti urheiluseurat kaan seurojen junioritoimintaan menestyksekkäät perinteet Vaa- toimivat kuntakohtaisesti, mikä koko ajan. Monilla seuroilla sanseudulla, lajin harrastaja- ja Vaasanseudulla on kymmenit- kasvattaa seurojen lukumäärää. alkaa olla jo vaikeuksia saada katsojamäärät jäävät huomatta- täin urheiluseuroja, jotka liikut- Seurakentän pirstaleisuutta li- riittävästi harjoitusaikoja liikun- vasti jalkapalloa alhaisemmiksi. tavat asukkaita aina vauvasta sää myös se, että monissa lajeis- tapaikoille. Kesällä lentopallon harras- vaariin. Osa urheiluseuroista on sa piirijärjestöt on jaettu kielen – Viime syksynä tehdyn ky- tajat saavat vaihtelua, kun ilmat

VASEK FORUM 2/2006 6 Virallisten harrastajalukujen pe- lukoulut houkuttelevat joka vuo- rusteella jalkapallo on suosituin si toimintaan mukaan pääasiassa liikuntamuoto Vaasanseudulla kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Jo- Hur motionerar ja koko Pohjanmaan maakun- kaisesta ikäkausiryhmästä pieni nassa. joukko jatkaa yleisurheilua vielä vi på sommaren? sisulisävuosienkin jälkeen, mutta Enligt offi ciell statistik om anta- monelle yleisurheilukoulu toimii let spelare är fotboll den populä- ponnahduslautana muiden lii- Många idrottsplatser och -klubbar stänger sina raste motionsformen både i Va- kuntaharrastusten pariin. dörrar för sommaren eller åtminstone drar saregionen och hela landskapet Suunnistus on Vaasanseu- Österbotten. dulla suosittu harrastuslaji, mitä ned på utbudet. Detta eftersom det inte fi nns todistaa mm. iltarastien suuri tillräckligt med motionsintresserade, för som- suosio. Esimerkiksi torstaisin lämpenevät ja rantalentopal- järjestettävillä Vaasarasteilla käy marsysslor och semestrar tar sin tid. Någon losarjat ja -turnaukset käyn- jopa 200 suunnistajaa illassa. IF sysselsättning är det ändå bra att ha; inte vill nistyvät. Esimerkiksi Vaasassa Femman ja Vaasan suunnistajat Tropiclandian rannassa pela- ovat vuorotellen Vaasarastien man ju bara ligga i hängmattan på villan hela taan ”beachia” kesäkuun alusta järjestelyvastuussa. Mukana on sommaren. lähtien joka keskiviikko. Nämä myös Vähänkyrön Viesti. Tiis- tai-iltaisin voi lähteä suunnista- pelit on tarkoitettu kovatasoisille om omväxling till träd- i de 10 VASEK-kommunerna. maan vaikka Laihian Lujan tai pelaajille. – Heinäkuussa käyn- gårdsarbete och repara- Därutöver sparkar otaliga andra Malax IF:n iltarasteille. nistyy kesäsarja, johon on il- tioner söker vi oss till oli- boll för skoj på bakgårdar. Kuka tahansa voi aloittaa S moittautunut harrastajatasoisia ka former av motion utomhus. Föreningarna får ständigt suunnistamisen harrastamisen, puulaakijoukkueita. Näitä pele- Vasaregionens kommuner listar nya juniormedlemmar. Många sillä auttavallakin kartanlukutai- jä voi tulla seuraamaan Tropic- på sina webbsidor möjligheter klubbar har redan svårigheter dolla pystyy aloittamaan. Lisäksi landian Paradise Beachille maa- för vad man kan göra på sin fri- med att få tillräckligt med trä- seurat järjestävät koulutusta vas- nantaisin, tiistaisin ja torstaisin, tid på sommaren. För motions- ningstider. – I höstas frågade vi ta-alkajille. – Suunnistaminen sanoo Vaasan Isku Powerin puu- hungriga fi nns det mycket att Vasaklubbarna om deras situa- on edullinen liikuntamuoto, joka hamies Kari Vedenjuoksu. välja mellan, allt från parkgym- tion med träningstider och trä- sopii kaikille luonnossa liikkumi- Globaalien urheilulajien jou- nastik till fallskärmshoppning. ningsplatser. Sjuttiofem procent sesta pitäville, sanoo iltarastien kossa Suomen kansallispeli pitää av de som svarade behöver mer yhteyshenkilö Kaija Lähde- sitkeästi pintansa. Vaikka Vaa- Ett stort antal föreningar träningstider, berättar Jukka korpi IF Femmanista. sanseudun pesäpalloinnostus ei Rautakorpi, distriktschef för enää olekaan aivan takavuosi- I Vasaregionen fi nns tiotals Finlands Bollförbunds Vasa di- Ohjaamatonta en tasolla, lajilla on uskollinen idrottsföreningar som erbjuder strikt. liikunnan harrastusta harrastajajoukko. Tällä hetkellä motionsmöjligheter för männis- Det stora antalet fotbollspe- Vähänkyrön Viestin naiset pe- kor i alla åldrar. En del av fören- lare ger en delvis förklaring till Suomalaisten ylivoimaisesti suo- laavat 1-sarjassa, samoin Vaasan ingarna har sektioner för olika det faktum att en så här liten situin liikuntamuoto on kävely, Mailan miehet. grenar men största delen kon- region har två lag på ligani- sauvoilla tai ilman. Siihen ei – Pesäpallo potee ajoittain centrerar sig på en idrottsgren. vån: Vaasan palloseuras herrlag tarvita ohjausta ja sitä voi har- pelaajapulaa myös perinteisesti Idrottsföreningar, speciellt deras i Veikkausliiga och FC Sport rastaa milloin itselle sopii. Sama vahvoilla pesisseuduilla. Ehkä juniorverksamhet, bygger till en damlaget i FM-serien. pätee myös pyöräilyyn ja muu- ratkaisu ongelmaan löytyisi, jos stor del på talkoarbete: trogna tamassa vuodessa suosiotaan pesäpallo löisi itsensä läpi suu- föräldrar tränar och förser de kasvattaneeseen rullaluisteluun. rilla kaupunkiseuduilla, miettii unga idrottarna med mat och Bollen under kontroll Erityisesti kesään sopiva liikun- Erkki Teppo, Vaasan Mailan även arrangerar olika jippon för tamuoto on uiminen, sillä silloin puheenjohtaja. att fi nansiera ungarnas hobby. I Vasaregionen spelas även vol- sitä pääsee harrastamaan ilman Aktiiviharrastajien määrän Av tradition verkar idrotts- leyboll på liganivån. Vaasan sisäänpääsymaksua lukuisilla laskusta huolimatta pesäpalloa föreningar i sin egen kommun, Kiistos herrlag spelar i ligan, uimarannoilla. Vesien lämmet- pelataan yhä paljon kouluissa, vilket naturligtvis ökar antalet och nästa säsong spelar också tyä kuntouimarit katoavatkin myös ruotsinkielisillä alueilla, föreningar. En faktor som också Laihian Lujattarets damlag som uimahalleista ja suuntaavat ran- vaikka se onkin aina mielletty bidrar till splittringen är att i nykomlingar i ligan. Trots att tavesiin. suomenkielisten harrastukseksi. många grenar har distriktsin- volleyboll har långa och fram- Yksi hauskimmista liikunta- delning gjorts enligt språket. gångsrika traditioner i regionen, Kentälle vai metsään lajeista on tanssi. Tanssiurheilun Distriktsgränser följer nödvän- har sporten betydligt mindre harrastajamäärät ovat kevään digtvis inte landskaps- eller eko- spelare och åskådare än fotboll. Tanssi tähtien kanssa -buumin Myös yleisurheilulla on vankku- nomiska regionens gränser utan Varma vädret fl yttar även vol- myötä hieman nousseet. Kesäi- maton kannattajajoukkonsa. Eri ett funktionellt enhetligt område leybollspelarna utomhus då be- sin tanssilavoilla käy kuitenkin seurojen ylläpitämät yleisurhei- kan ha fl er distrikter. achvolleyserier och -turneringar moninkertaisesti enemmän sa- startas. På Tropiclandias strand tunnaisia parketin valloittajia, Fotis är pop i Vasaregionen i Vasa, till exempel, spelar man sillä tanssilavat ja Suomen kesä ”beach” varje onsdag fr.o.m. ”Jalkapallo on yhtä kuuluvat yhteen. Vaasanseudul- Mätt i antalet spelare är Vasare- början av juni. Matcherna är la voi taipua tangoon tai hypellä suosittua niin suo- gionen, såsom hela landskapet avsedda för spelare på hög nivå. humppaa esimerkiksi Kallio- Österbotten, fotbollens förlova- – I juli startas sommarserien för men- kuin ruotsin- järven lavalla tai Maalahden de land. Fotboll är lika populärt amatörlag. Alla kan komma och Åminnessa. kielisten harrasta- bland svensk- och fi nskspråkiga. se på de här matcherna, som jien keskuudessa” Enligt Finlands Bollförbunds sta- spelas på Tropiclandia Paradise tistik om Vasa distrikt fi nns det Beach på måndagar, tisdagar

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• sammanlagt 3819 licensspelare och torsdagar, säger Vaasa Isku

VASEK FORUM 2/2006 7 Yleensä kaksihenkisillä jouk- kueilla pelattava beach volley eli rantalentopallo tuo kesäistä vaihtelua lentopalloon. Tähän liikuntamuotoon voi tutustua esimerkiksi hotelli Tropiclandian Paradise Beachilla.

Beach volley, som spelas med tvåmannalag, ger variation i volleyboll. På sommaren spelas det på Tropiclandia Paradise Beach, dit alla intresserade kan komma och följa med matcherna.

” Fotboll är lika populärt bland svensk- och ﬁ nsk- språkiga. ”

man pröva på Laihian Lujas eller Malax IF:s kvällsorientering. Vem som helst kan börja orientera eftersom det räcker med att man kan läsa karta nå- gorlunda. Dessutom arrangerar föreningar nybörjarkurser. – Orienteringen är ett förmånligt sätt att hålla sig i form och den passar för alla som gillar att vara ute i naturen, berättar Kaija Lähdekorpi, IF Femmans kon- taktperson för Skärmträffen.

Motion på egen hand

Den allra populäraste motionsformen bland fi nländarna är att promenera, med eller utan stavar. Man behöver inga in- struktioner eller speciella tider utan man tar en promenad precis när man vill. Samma gäller KUVA: LENTOPALLOLIITTO cykling och rullskridskoåkning, som blivit mycket populärt under de senaste åren. Simning är Powers eldsjäl Kari Vedenju- stora stadsregionerna, funderar liten grupp i varje åldersklass typisk sommarmotion och det är oksu. Erkki Teppo, ordförande för fortsätter idrotta efter junior- också billigt att simma: ingen in- Bland dessa globala idrotts- Vaasan Maila. Trots att antalet åren, men för många är frii- trädesavgift till badstränder. När grenar står Finlands national- aktiva bobollsmänniskor har drottskolan en språngbräda in i vattnen blivit varmare lämnar sport enträget på sig. Även om minskat, spelas boboll fortfa- andra idrottsgrenar. konditionssimmare den varma boboll inte lockar riktigt lika rande mycket i skolorna, också Orientering är populärt i Va- simhallen och hoppar i vatten många fantaster i Vasaregionen i svenskbygder, även om det all- saregionen, vilket bevisas bl.a. på simstränder. som förut, har spelet sina trogna tid betraktats som fi nskspråkigas av den stora populäriteten av En av de roligaste motions- anhängare och spelare. I som- sport. motionsorientering. Skärmträf- formerna är dans. Antalet ivriga mar spelar Vähänkyrön Viestis fen, till exempel, som arrang- dansfantaster har stigit i och damlag och Vaasan Mailas herr- På idrottsplanen eras på torsdagar, samlar till och med att man har fått följa med lag i division 1. eller i skogen med 200 orienterare per kväll. kändisarnas danstävlingar på – Boboll lider tidvis av spe- IF Femman och Vaasan suun- teve. På somrarna samlar dans- larbrist, också i de regioner där Friidrott har en fast grupp an- nistajat turas om att arrang- banor ändå fl erdubbelt mera boboll av tradition är stark. En hängare. Föreningarnas friid- era Skärmträffen. Vähänkyrön tangokavaljerer. I Vasaregionen lösning på problemet kunde hit- rottsskolor lockar varje år främst Viesti deltar också i arrange- far de danssugna till Åminne el- tas om boboll blev populärt i de barn och unga i skolåldern. En mangen. På tisdagkvällarna kan ler Kalliojärvi, till exempel.

VASEK FORUM 2/2006 8 VASEKin yhteistyökumppaneita: Oy Vaasa Parks Ab Tehokkaat toimitilat edistävät yritystoimintaa

VASEKin toiminnalle y Vaasa Parks Ab edis- Vaasa Parks tunnetaan par- pidempi kuin yritysten toimiti- tää omalta osaltaan haiten Vaasa Airport Park -alu- latarpeiden ilmenemisperiodi, on ominaista yhteis- O seudun yritystoimintaa eella sijaitsevista Futura-teknolo- joitakin toimitiloja tulisi olla re- työ monen eri mm. kehittämällä yritysalueita giataloista, joissa myös VASEKin servissäkin, tietää sekä rakenta- yhteistyössä Vaasan kaupungin toimitilat ovat. Sataprosenttisesti miseen että yritysten kehittämi- organisaation kanssa. kanssa sekä tarjoamalla yritys- käytössä olevien Futura-talojen seen uransa aikana perehtynyt Yksi VASEKin tärkei- ten käyttöön ajanmukaisia ja lisäksi Vaasa Parks rakentaa ja Mäki-Lohiluoma. tarkoitukseen sopivia toimitilo- hallinnoi myös muita yritysten Mäki-Lohiluoma toivoo stä yhteistyökumppa- ja. Vaasa Parksin omistajia ovat tarpeisiin räätälöityjä tiloja. myös, että Vaasa Parksin Vaasan neista omistajien ja Teknologiakeskus Oy Merino- – Producta I on hyvä esimerkki kaupungin alueelle ja VASEKin va Ab, Oy Wedeco Ab, Vaasan yritysten tarpeisiin räätälöidys- muille Vaasanseudun kunnille toiminnan rahoit- kaupunki ja Finnvera Oyj. tä toimitilasta, jollaisia olemme toteuttamat vapaiden toimiti- tajien ohella on Oy – Vaasa Parks toimii yhteis- valmiit suunnittelemaan ja ra- lojen toimitilarekisterit yhdessä työssä VASEKin kanssa myös kentamaan myös jatkossa, sanoo palvelisivat mahdollisimman Vaasa Parks Ab, jonka muulla tavoin kuin vuokranan- Mäki-Lohiluoma. hyvin tilavaihtoehtoja etsiviä omistamassa kiinteis- tajana, muistuttaa toimitusjoh- Vaasa Airport Parkissa on yrityksiä. taja Ulla Mäki-Lohiluoma. kovasti kysyntää sekä toimisto- tössä VASEK toimii. – Me esimerkiksi markkinoimme että tuotantotilalle. Vaasa Park- yhdessä VASEKin kanssa Vaa- silla onkin tällä hetkellä suunnit- saa ja tätä seutua erinomaisena teilla useita rakennushankkeita. etabloitumispaikkana muualla – Koska aika suunnittelupöy- toimiville yrityksille, hän toteaa. dältä valmiiksi rakennukseksi on

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

VASEKs samarbetspartners: Oy Vaasa Parks Ab Effektiva lokaler främjar företagens verksamhet

VASEKs verksamhet y Vaasa Parks Ab främ- Futura-teknologihusen i Vaasa retagens behov på lokaler kan jar regionens företags- Airport Park, där också VA- ändra, skulle det vara viktigt att bygger på samarbete O verksamhet för sin del SEK har sina lokaler. Förutom alltid ha några lokaler i reserv, med olika organisa- bl.a. genom att utveckla företags- Futura-husen, som har en be- betonar Mäki-Lohiluoma, som områden i samarbete med Vasa läggningsgrad på 100 procent, under sin karriär har insatt sig i tioner. Den fysiska stad och erbjuda moderna och bygger och förvaltar Vaasa både byggandet och företagsut- miljön för VASEK ändamålsenliga företagsloka- Parks också andra lokaler som veckling. ler för regionens företag. Vaasa är skräddarsydda för företag. Mäki-Lohiluoma hoppas på erbjuds av Oy Vaasa Parks ägs av Teknologicentrum – Producta I är ett bra exempel att Vaasa Parks register över le- Parks Ab som vid Oy Merinova Ab, Oy Wedeco på en företagslokal som är byggt diga företagslokaler i Vasa stad Ab, Vasa stad och Finnvera. precis efter företagens önskemål, och VASEKs register över le- sidan om delägarna – Vaasa Parks samarbetar och fortsättningsvis är vi bered- diga företagslokaler och -tomter och ﬁ nansiererna är med VASEK också på andra da att planera och bygga sådana i de andra kommunerna i Vasa- sätt än att vara hyresvärd, på- hus, fortsätter Mäki-Lohiluoma. regionen tillsammans betjänar en av VASEKs viktiga minner Vaasa Parks vd Ulla Efterfrågan på både kontors- så bra som möjligt företag som samarbetspartners. Mäki-Lohiluoma. – Tillsam- och produktionslokaler är stor i söker olika alternativ. mans med VASEK marknadsför Vaasa Airport Park. För tillfället vi, till exempel, regionen som ett har Vaasa Parks ﬂ era byggpro- utmärkt etableringsställe för fö- jekt under planering. – Efter- retag som är verksamma på an- som tiden från planeringsbordet dra orter, konstaterar hon. till en färdig byggnad är längre Vaasa Parks är bäst känd för än den period under vilken fö-

VASEK FORUM 2/2006 9 TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ KUVAT: PEKKA MÄKYNEN Plastweld investoi rohkeasti

Toimitusjohtaja Jussi Timonen uuteen laskeskelee vajaan kahden miljoonan euron suuruisen inves- Vähäkyröläinen muovituotteita valmistava toinnin nelinkertaistavan liike- Plastweld Oy otti runsas vuosi sitten rohkean vaihdon neljässä vuodessa. askeleen ja investoi kaksi kertaa liikevaihtonsa Vd Jussi Timonen beräknar att investeringen på ca två miljoner verran uuteen tekniikkaan ja uuteen tuotan- euro kommer att fyrdubbla om- toon. sättningen inom fyra år.

nvestointi oli rohkea, mutta 2005 alussa. muiden rahoittaja- ja yhteistyö- paneille. Ensimmäiset alihan- ei tyhmänrohkea. Toimi- Pohdintojen ja tiedustelujen kumppaneiden toimintaa. Plast- kintasopimukset on jo solmittu. I tusjohtaja Jussi Timo- jälkeen Plastweldissa päädyttiin weldissä hyvin tehdyn valmiste- – Hankkimallamme koneella nen laskeskelee vajaan kahden siihen, että tulevaisuus on rotaa- lutyön ansiosta päätöksenteko voidaan valmistaa erikokoisia miljoonan euron suuruisen tiovalutekniikassa, joka mahdol- sujui jouhevasti muuallakin. tuotteita, myös hyvin suuria kap- investoinnin nelinkertaistavan listaa monenlaisten muovituot- paleita. Se on sektori, jolla on liikevaihdon neljässä vuodessa. teiden valmistuksen. Uusi kone Lupaavat ollut tähän asti rajallisesti ka- Plastweldin viime vuoden liike- ja oppi sen käyttöön haettiin kasvunäkymät pasiteettia Suomessa, Timonen vaihto oli reilut 800 000 euroa. ulkomailta. Päätöksiä helpot- kertoo. – Uuteen tuotantoon siirty- ti vahva toimialaosaaminen ja Noin puoli miljoonaa euroa Kasvua haetaan myös ulko- minen oli välttämätöntä, sillä rotaatiovalutekniikalla toteutet- maksanut rotaatiovalukone an- mailta. Ensin suunnataan Ruot- vanhan tuotannon kasvunrajat tavien tuotteiden markkinoiden taa yritykselle mahdollisuuden siin ja muihin Pohjoismaihin, oli saavutettu, Arto Alho, yksi kasvu. toimia monipuolisena alihank- sitten Baltiaan ja kenties Venä- yhtiön kolmesta pääomistajasta Yhtiölle suunniteltiin ko- kijana erilaisille yhteistyökump- jälle. sanoo. konaan uusi tuoteperhe: asu- Vuonna 1998 perustettu yri- misjätevesien puhdistukseen tys aloitti valmistamalla säätö- haja-asutusalueilla tarkoitetut salaojakaivoja. Vanhan tuotan- tuotejärjestelmät, jotka koos- non tuotteita – joiden tuotanto tuvat erikokoisista säiliöistä ja jatkuu uuden rinnalla – ovat muista tuotteista. Ensimmäisen esimerkiksi turvetuotannon tar- kahden kuution kokoisen sa- peisiin valmistettavat erikoisosat ostussäiliön muotoiluprojekti sekä sadevesikaivot ja erikois- toteutettiin yhteistyössä Länsi- putkistot, joita käytetään muun Suomen Muotoilukeskus Muo- muassa sikaloiden lannanpoisto- van kanssa. Suunnittelu- ja järjestelmissä. muotoilutyössä Plastweld on Tuotannon uudistamista verkostoitunut useiden eri osaa- ryhdyttiin harkitsemaan vuoden jien kanssa. 2004 loppupuolella, ja samaan Uudet tuotteet ja uusi tek- aikaan alettiin etsiä yhtiöön uu- niikka saatiin käyttöön nopeasti. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vihki toukokuussa ro- sia henkisiä voimavaroja. Niitä Suunnittelusta toteutukseen ku- taatiovalukoneen käyttöön. Pekkarista avustivat nauhan leikkaamises- saatiin, kun tiet osuivat yksiin lui aikaa vain reilu vuosi. – Pää- sa Plastweldin hallituksen jäsen teollisuusneuvos Jouko Ketola ja Arto Alho, yksi Plastweldin omistajista. Plastweldin muut pääosakkaat, Len- sapattivuottaan viettäneen Jussi töksenteon nopeus on pienen ni Heinonen ja toimitusjohtaja Jussi Timonen seuraavat sivummalta. Timosen kanssa. Timonen siir- yrityksen etu, Timonen sanoo ja tyi KWH Pipe Suomen johto- kehuu samalla projektiin osallis- Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen invigde rotations- tehtävistä Plastweldin toimitus- tuneiden kumppaneiden, kuten gjutningsmaskinen i maj. Pekkarinen assisterades i bandklippningen johtajaksi ja osakkaaksi vuoden TE-keskuksen, Finnveran ja av Plastwelds styrelsemedlem, industrirådet Jouko Ketola samt Plast- welds ägare Arto Alho, Lenni Heinonen och vd Jussi Timonen.

VASEK FORUM 2/2006 10 – Etsimme tässäkin partnereita, joiden kautta myynti tapahtuisi. Plastweld gjorde VASEK tukee muutoksessa

Vaasanseudun kehitysyhtiö en modig investering VASEK on myös tukemassa ja auttamassa Plastweldiä muutok- Lillkyroföretaget Företaget fi ck en helt ny pro- sissa. Yritysasiamies Kari Huh- duktfamilj: produktsystem för ” Investeringen var ta kertoo, että aluksi tehtiin Plastweld Ab som till- behandling av hushållsavlopps- djärv men ändå yrityksen peruskartoitus, joka verkar plastprodukter vatten utanför vattenverkens auttoi näkemään Plastweldin avloppsnät. Systemen består inte dumdristig.” kasvu- ja kehitysmahdollisuu- tog för ett år sedan av behållare i olika storlek och det. Huhta avustaa myös selvi- ett vågat steg och av andra produkter. Det första lades verksamheten, vilket lyfte tyksissä, jotka liittyvät Plastwel- formgivningsprojektet, en sedi- fram företagets tillväxt- och din ulkomaankauppaa koskeviin investerade dubbelt menteringstank på två kubik, utvecklingsmöjligheter. Huhta suunnitelmiin ja markkinointi- sin omsättning i ny realiserades i samarbete med assisterar företaget även med ut- tutkimuksiin. Västra Finlands Designcentrum redningar om Plastwelds planer Suuren investoinnin jälkeen teknik och produk- Muova. Plastweld har bildat om utlandshandel och mark- Plastweldissä vedetään het- tion. nätverk med fl era olika aktörer nadsföringsundersökningar. ki henkeä, ja tervettä kasvua inom planerings- och formgiv- Nu drar man andan efter tavoitellaan askel kerrallaan. nvesteringen var djärv men ningsbranschen. den stora investeringen. Sund Plastweldissa on tällä hetkellä ändå inte dumdristig. Före- De nya produkterna och tillväxt sökes ett steg i taget. För 11 työntekijää. – Määrä kasvaa I tagets vd Jussi Timonen den nya tekniken kunde införas närvarande har Plastweld 11 tulevaisuudessa, sillä rotaatioko- beräknar att investeringen på snabbt. Det tog endast ett drygt anställda. – Antalet kommer att netta käytetään aluksi kahdessa ca två miljoner euro kommer år från planering till genomför- ökas i framtiden, för rotations- ja myöhemmin kolmessa vuo- att fyrdubbla omsättningen ande. – Förmågan att kunna maskinen används nu i två skift rossa, kertoo tuotannosta vas- inom fyra år. Förra året var om- fatta snabba beslut är klart en och meningen är att det blir tre taava kolmas pääomistaja Len- sättningen drygt 800 000 euro. fördel för ett litet företag, säger skift, berättar Lenni Heino- ni Heinonen. – Det var nödvändigt att övergå Timonen och prisar samtidigt nen, den tredje delägaren, som till ny produktion eftersom vi projektpartners TE-centralen, är ansvarig för produktionen. Mauri Pekkarinen vihki hade nått gränser för den gamla Finnvera och andra fi nansie- uuden koneen käyttöön produktionen, beskriver Arto rings- och samarbetspartners. Mauri Pekkarinen Alho, en av bolagets tre huvud- Tack vare väl utfört berednings- invigde ny maskin Plastweldin investointien ydin delägare. arbete gick beslutsfattande smi- on suurikokoinen rotaatiovalu- Plastweld grundades år 1998 digt även på andra håll. Den stora rotationsgjutningsma- kone. Koneen korkeus on noin och i början tillverkade företa- skinen är kärnan i investeringar. kuusi metriä ja lattiapinta-alaa get reglerbara dräneringsbrun- Hoppingivande Maskinen är ca 6 meter hög se vie noin 300 neliötä. Kaup- nar. Exempel på den gamla tillväxtutsikter och tar en golvyta på ungefär pa- ja teollisuusministeri Mauri fabrikationens produkter – som 300 kvadratmeter. Handels- och Pekkarinen vihki laitteen viral- fortfarande tillverkas vid sidan Rotationsgjutningsmaskinen, industriminister Mauri Pekkari- lisesti käyttöön toukokuussa, om de nya produkterna – är värd en halv miljon euro, ger nen invigde maskinen offi ciellt i mutta tuotanto aloitettiin jo specialdelar för torvproduktion, företaget möjligheten att vara maj, med produktionen inleddes huhtikuussa. dagvattenbrunnar och särskilda en mångsidig underleverantör redan i april. Rotaatiovalukoneessa voi- rännor för svinhusen. för olika samarbetspartner. De Med maskinen kan man till- daan valmistaa monenlaisia I slutet av 2004 började man första underleveransavtalen har verka många slags produkter, till tuotteita, esimerkiksi säiliöitä, överväga förnyande av produk- redan slutits. – Med denna ma- exempel behållare, bränsletan- polttoainetankkeja, kaivoja, ve- tionen, och samtidigt inleddes skin kan vi tillverka produkter kar, brunnar, septiktankar och neiden septitankkeja ja vesisäili- sökande efter nya mentala re- av olika storlek och också väldigt vattenbehållare för båtar samt öitä sekä erilaisia komponentteja surser. De kunde upptäckas då stora produkter. Kapaciteten på olika komponenter för fordons- ajoneuvoteollisuudelle. Kappa- vägarna korsades med Jussi Ti- den här sektorn har hittills varit industrin. Den största möjliga leiden tilavuus voi olla suurim- monen, som tog ett sabbatsår begränsad i Finland, berättar volymen av produkterna kan millaan 15 – 20 kuutiota. Raa- just då. Timonen fl yttade från Timonen. Företaget riktar sig vara mellan 15 och 20 kubik. ka-aineena käytetään pääasiassa en ledande ställning vid KWH också utomlands; först till Sve- Som råvara används främst po- polyeteeniä, jota Plastweld ostaa Pipe till vd och delägare på rige och de andra nordiska län- lyeten som Plastweld köper in muun muassa Hollannista. Plastweld i början av 2005. derna och sedan till Baltikum bl.a. från Holland. Nestekaasulla toimivan ro- Efter överväganden och för- och eventuellt till Ryssland. – Vi Rotationsgjutningsmaskinen taatiovalukoneen uunissa muot- frågningar kom man på Plastw- kommer att söka partners som använder fl ytgas, och i proces- tia lämmitetään enimmillään eld fram till att framtidens tek- skall handha försäljningen. sen värmer ugnen formen till 280 asteeseen. Muotti kulkee nik är rotationsgjutningsteknik, högst 280 grader. Formen går koneessa tavallaan kuin karusel- som möjliggör tillverkning av genom maskinen som i en ka- lissa: ensin uuniin, sitten jääh- allehanda plastprodukter. Ny VASEK stöder i rusell: först in i ugnen, sedan till dytykseen ja sieltä kappaleen maskin och kunnande hämtades omställningsåtgärder nedkylning, efter vilket produk- purkuun. Sen jälkeen muotti täy- från utlandet. Stark kompetens ten tas ur formen. Nästa steg är tetään uudelleen raaka-aineella. inom branschen och växande Vasaregionens utvecklingsbolag att formen fylls på nytt med rå- Joustava prosessi mahdollistaa marknader för produkter tillver- VASEK stöder och hjälper till varor. Processen är fl exibel och pientenkin tuotantosarjojen kade med rotationsgjutningsma- Plastweld med omändringar. gör det möjligt att tillverka även valmistamisen kustannustehok- skin bidrog till beslutet. Företagsombudsman Kari mindre produktionsserier kost- kaasti. Huhta berättar att först kart- nadseffektivt. ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

VASEK FORUM 2/2006 11 y Ecce-Re Ab:n ensim- mäiseksi leipuriksi pal- O kattu Reijo Iso-Aho siirtyi Ecce-Re:hen Porin Lei- västä. Vuoden kuluttua leipomon toiminnan aloittamisesta hän osti sen osake-enemmistön ja Ecce-Re muuttui perheyri- tykseksi. Nykyään leipomosta vastaavat Reijo Iso-Ahon tytär Rita ja hänen miehensä An- ders Bondén.

Paikallinen leipomo

Ecce-Re:n – markkinointinimel- tään Vöyrinpojan – leipomon tuotannosta noin 60 prosenttia on leipää. Konditoriatuotteet ja erilaiset suolapalat muodostavat noin 10 prosenttia, ja loput 30 prosenttia koostuu kahvileiväs- tä. Suurin osa tuotannosta kulkee kuluttajalle päivittäistavara- liikkeiden kautta. Vöyrinpojan kokonaisliikevaihto on hieman alle 3 miljoonaa euroa vuodessa, ja sen työllistävä vaikutus on kokopäiväisiksi muutettuna noin 35 henkilöä. Yrityksen pääleipomo on TEKSTI JA KUVA: JOHANNA HAVERI Vöyrillä samassa rakennuksessa, jonka aktiiviset yrityksen perustajat rakensivat. Lisäksi Puusepän- yritysryhmään kuuluvat Uu- dessakaarlepyyssä sijaitseva Sandbergin leipomo, Vaasan Prismassa toimiva leipomo, ja verstaasta kolme vaasalaista kahvila-kon- ditoriaa: Göranin konditoria Rewell Centerissä, Tammipihan konditoria ja HS-Centerissä si- tulikin leipomo jaitseva Café Commerce. Vöyrinpoika on vahvasti 1960-luvun alussa Vöyrille haluttiin saada paikallinen leipomo. Sen markkina-aluetta on Pohjanmaan teollisia työpaikkoja. Viisikymmenpäinen joukko maakunnan rannikko Vaasasta kuntalaisia perusti yhteisen yrityksen ja rakensi Pietarsaareen sekä Kyrönmaan kunnat. – Paikallisuus on selkeä sille – puusepänverstaalle – toimitilat. valinta, sillä emme halua kasvat- Kun paikallisen osuuskaupan kanssa päästiin taa omaa markkina-aluettamme. Uskomme siihen, että lähellä sopimukseen uuden, isomman leipomon tuotetuille elintarvikkeille on ky- perustamisesta, puusepänverstaassa aloittikin syntää, sanoo Anders Bondén. Vöyrinpoika toteuttaa pai- leipomo. Ensimmäiset leivät tulivat Oy Ecce-Re kallisuuden ﬁ losoﬁ aa myös os- Ab:n uunista ulos 15.12.1962.

VASEK FORUM 2/2006 12 KUVA: PEKKA HAAPANEN Café Commerce on Ecce-Re:n mukanaan tuoma fuusiokeittiö- vat maistuvan hyvin myös suo- uusin kahvila-konditoria Vaasas- kulttuuri on entisestään lisännyt malaisille, suolaprosentti on 2. sa. Kesäaikana Café Commercen uusien tuotteiden määrää. Myös yhteydessä toimii myös ulkote- rassi Alatorilla, kertoo Anders Bondén myöntää, että matkoil- Tuoretta leipää tarvitaan Bondén. ta tarttuu mukaan monenlaisia ideoita. – Uusien leivontaide- Leivän ja sen raaka-aineiden Café Commerce är Ecce-Re:s ny- oiden lisäksi saamme matkoilla hinta nousee yleiseen keskus- aste café-konditori i Vasa. På ja yhteistyöverkostomme kautta teluun aina ajoittain. Bondén somrarna har Café Commerce myös muita kehittämisideoita. kertoo, että Vöyrinpojan kokoi- även uteservering på Nedre torget, berättar Anders Bondén. Esimerkiksi idea Café Commer- sessa leipomossa raaka-aineiden cen Alatorin ulkoterassin teras- osuus muodostaa leivän hinnas- sivaunuun saatiin Hampurista, ta noin kolmanneksen ja palk- Ecce-Re:n leivät leivotaan Vöyril- tamalla raaka-aineita lähellä Bondén kertoo. koihin uppoaa keskimäärin 40 lä samassa rakennuksessa, jossa sijaitsevilta toimittajilta. – Lei- Suomalaisten leipätottu- prosenttia. Kun hintaan lisätään leipomon ensimmäiset leivät val- pomossa käytämme mm. pai- mukset ovat viime vuosina vielä kuljetukset, leivän hinnasta mistettiin joulukuussa 1962. kallisten kanaloiden munia ja muuttuneet terveellisemmiksi: ei jää kovinkaan paljoa yrityksen maksamaalaisen Granholmin kokojyvän osuus on noussut ja muiden kulujen kattamiseen. Ecce-Re bakar bröd i Vörå i sam- hilloja. Konditorioissamme suolan osuus pudonnut. Suo- – Leipomoalalla työkustan- ma byggnad där bageriets första myytävien täytettyjen leipien lan määrää ei kuitenkaan voi nukset ovat melko suuret leipo- bröd bakades i december 1962. välistä löytyy puolestaan Ora- pudottaa ilman, että se vaikut- molaissa olevan yötyöpykälän vais Rökerin saunapalvikinkkua, taa leivän makuun. – Nykyään takia. Työkustannuksia voitai- lista, jos sitä vertaa vaikka oluen Bondén luettelee. voimakassuolaisen leivän raja siin olennaisesti karsia, jos leipiä tai linja-autolipun hintaan, hän on 1,3 prosenttia. Eräät tahot ei tarvitsisi toimittaa kauppoi- jatkaa. Uusia ideoita ympäristöstä suunnittelevat sen laskemista hin jo ennen niiden aukeamista Tuoretta, lähellä leivottua yhteen prosenttiin, mikä on lei- – suurin osa leivästä kuitenkin leipää tarvitaan jatkossakin. Ja Anders Bondén kiittelee suoma- vän maun kannalta liian pieni, ostetaan vasta klo 14 jälkeen, niin tarvitaan myös ahkeria lei- laista leipäkulttuuria jo vanhas- Bondén sanoo. – Esimerkiksi Bondén huomauttaa. – Leipä puripariskuntia, joille leipomo- taan monipuoliseksi. Matkailun saksalaisissa leivissä, jotka tuntu- on loppujen lopuksi melko edul- yrittäminen on elämäntapa.

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• för litet med tanke på smaken, Snickarverkstaden blev bageri säger Bondén. – Saltprocent till exempel i tyskt bröd, som verkar I början på 1960-talet ville olika salta bitar utgör ca 10 pro- Granholms i Maxmo. Basturökt smaka väl även för fi nländarna, man få industriella arbets- cent och de resterande 30 pro- skinka från Oravais Rökeri är är 2. platser till Vörå. Ett femtiotal cent är kaffebröd. Största delen en av ingredienserna i de fyllda av produktionen når konsumen- smörgåsar som vi säljer i våra Folk vill ha färskt bröd kommuninvånare grundade ten via dagligvarubutiker. Total- konditorier, förklarar Bondén. ett gemensamt företag och omsättningen är en aning under Pris på bröd och råvaror kom- byggde lokaler för företa- 3 miljoner euro per år och före- mer upp i allmän diskussion get som var ett snickeri. taget anställer ca 35 personer Omgivningen med jämna mellanrum. Bon- Efter ett avtal knytits med om arbetsinsatser räknas i hel- ger nya uppslag dén berättar att i ett bageri av den lokala andelshandeln tidsarbete. samma storlek som Vöråpojken om grundandet av ett nytt, Huvudbageriet fi nns i Vörå, Anders Bondén berömmer fi n- utgör råvarorna ca en tredjedel större bageri, var det ett i den samma byggnaden som de ländsk brödkultur för att ha av brödpriset, och lönerna ca aktiva företagsgrundarna har varit mångsidig redan länge. I 40 procent. Med transportkost- bageri som inledde verk- byggt. Dessutom hör Sandbergs och med den ökade turismen naderna ännu till, lämnar det samheten i verkstaden. Den bageri i Nykarleby, bageriet vid har matlagningskulturer fusio- inte mycket att täcka företagets första doften av nybakat Prisma Vasa samt tre café-kon- nerats, vilket i sin tur har fört andra kostnader med. kom ur Oy Ecce-Re Ab:s ugn ditorier i Vasa – Görans kondi- med sig ännu mer nya produk- – I bageribranschen är ar- den 15 december 1962. tori i Rewell Center, Konditori ter. Bondén medger att han betskostnaderna ganska stora på Ekgården och Café Commerce fått mycket idéer på sina resor. grund av paragrafen om nattar- y Ecce-Re Ab:s första i HS-center – till företagsgrup- – Från resorna och via vårt sam- bete i lagen om arbetet i bage- bagare Reijo Iso-Aho pen. arbetsnätverk får vi förutom nya rier. Kostnaderna kunde klart O kom till Vörå från ba- Marknadsområdet omfattar uppslag för bakning även andra minskas om man inte behövde geriföretaget Porin Leipä. Efter den Österbottniska kustområ- utvecklingsidéer. Idéen till serve- leverera bröd till butiker redan att bageriet hade varit verksamt den från Vasa till Jakobstad och ringsvagnen på Café Commerce innan de öppnats – största delen i ett år, köpte han aktiemajorite- Kyrolandets kommuner. – Att vi uteservering på Nedre torget av brödet köps ändå först efter ten och Ecce-Re blev ett famil- verkar lokalt är ett medvetet val, fi ck vi från Hamburg, till exem- kl. 14, då det inte mer är färskt, jeföretag. Idag är det Iso-Ahos för vi vill inte öka vår marknads- pel, berättar Bondén. påpekar Bondén. – Bröd är sist dotter Rita och hennes man andel. Vi tror på att folk vill ha Finländarnas brödvanor och slutligen relativt förmånligt Anders Bondén som håller i livsmedel som är producerade har under de senaste åren blivit om man jämför med till exem- trådarna. nära dem, säger Anders Bon- hälsosammare: nu äter vi mera pel öl eller en bussbiljett, fortsät- dén. fullkorn och mindre salt. Det ter han. Ett lokalt bageri Vöråpojken genomför lokal går ändå inte att minska ande- Fortsättningsvis behöver vi verksamhet också genom att len salt utan att man märker en färskt bröd som är bakat nära. Ungefär 60 procent av Ecce- köpa råvaror från leverantörer ändring i smaken. – Idag räknas Och så behöver vi också fl itiga Re:s, som är vidare känt med som ligger nära. – I bageriet bröd med 1,3 procent salt som bagarpar vars levnadssätt är att marknadsföringsnamnet Vörå- använder vi bl.a. ägg från lo- extrasaltat men planer fi nns att driva ett eget bageri. pojken, produktion består av kala hönshus och sylter från sänka det till 1 procent, vilket är bröd. Konditoriprodukter och

VASEK FORUM 2/2006 13 FORUM

KUVA: LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN Korsnäsissa hovihankkija

Korsnäsin kauppapuutarha (KHT) sai kunnian toimittaa orvokkeja Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan syntymä- ••••••••••••••••••••••• päiville vappuaatoksi. Orvokit istutettiin Tukholman kunin- kaanlinnan pihamaalle.

– Tämä oli ensimmäinen tilaus Ruotsin hovista. Ajankohta sattui sopivasti, kun kuningas itse on tulossa vierailulle Vaa- saan myöhemmin tänä vuonna, sanoo Lis-Britt Södergran uutiset nyheter KHT:lta. Vaasa juhlii Vasa fi rar sin Aiemmin KHT:n kukista on syntymä- födelsedag saatu nauttia mm. Yhdysvaltain Moskovan suurlähetystössä sekä päiviään Vasa 400-födelsedagsfest för all- EU:n huippukokouksessa Hel- mänheten arrangeras 9–13.8. singissä. Ruotsin kuningaspari tulee on- Kaikille avoimet Vaasan 400- 2006, genast efter riksomfat- •••••••••••••••• nittelemaan 400-vuotisjuhliaan vuotissyntymäpäiväjuhlat jär- tande Hembygdsdagar. I pro- viettävää Vaasaa syyskuussa jestetään 9.–13.8.2006 heti val- grammet står bl.a. en historisk 2006. takunnallisten Kotiseutupäivien dag i Gamla Vasa, folkfest på Hovleverantör jälkeen. Syntymäpäiväjuhlien Vasa torg, Konstens natt, Street Svenska kungaparet kommer till ohjelmaan kuuluvat mm. histo- Festival Vaasa och Vasa marsch, i Korsnäs Vasa i september 2006 för att riallinen päivä Vanhassa Vaa- ett internationellt fotvandrings- gratulera den 400-åriga staden. sassa, kansanjuhla Vaasan toril- evenemang. Korsnäs handelsträdgård (KHT) la, Taiteiden yö, Street Festival fi ck äran att leverera penséer till Vaasa ja Vaasan marssin kan- På folkfesten uppträder tenoren kung Carl XIV Gustafs födel- sainvälinen kävelytapahtuma. Tomi Metsäketo och mezzo- sedag på valborgsmässoafton. sopranen Wivan Nygård-Fa- Penséerna planterades ut vid Vaasa 400 vuotta -kansanjuhlas- gerudd som Vasa stadsorkes- Kungliga Slottet i Stockholm. sa esiintyvät Vaasan kaupungin- terns solister. Street Festival orkesterin solistina tenori Tomi fyller torget med toppnamn i – Den här var den första beställ- Metsäketo ja vaasalainen underhållning: Jari Sillanpää, ningen från svenska hovet. Tid- mezzo-sopraano Wivan Ny- Kirka och Olavi Uusivirta, punkten var utmärkt, eftersom gård-Fagerudd. Street Festival bland andra. kungen själv kommer att besöka puolestaan tuo Vaasan torille Vasa senare i år, säger Lis-Britt viihdemaailman huippunimiä, I samband med den egentliga Södergran på KHT. kuten Jari Sillanpää, Kirka ja födelsedagen den 2 oktober ar- Olavi Uusivirta. rangeras Vasadagar med hu- Tidigare har man kunnat be- vudfesten och stadsfullmäktiges undra KHT-blommor bl.a. på Vaasan perustamispäivän 2.10. jubileumssession. Höjdpunkten Förenta staternas ambassad i yhteydessä järjestetään Vaasan på jubileumsåret är Sveriges Moskva och vid EU:s toppmöte päivät pääjuhlineen ja kaupun- kung Carl XVI Gustafs och i Helsingfors. ginvaltuuston juhlaistuntoineen. drottning Silvias besök i Vasa Juhlavuoden kohokohta on 13–14.9.2006. KUVA: KORSNÄS-NYTT Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian vierailu Vaasassa 13.– 14.9.2006. Ralf Nylund pakkaa Ruotsin ho- Lisätietoja juhlavuodesta saa viin tilattuja orvokkeja Korsnäsin osoitteesta / Mer om jubileums- kauppapuutarhalla. året på: www.vaasa.fi /vaasa400 Ralf Nylund på Korsnäs KHT packar penséer som ska levereras till svenska hovet.

VASEK FORUM 2/2006 14 FORUM Stakesin Stakes Nuorten saa- alueyksikkö regionenhet ristoseikkailu Vaasaan till Vasa Vaasan- Stakes on perustanut alueyksi- Stakes (Forsknings- och utveck- seudulle kön Vaasaan. Yksikön tehtävinä lingscentralen för social- och •••••••••••••••••••••• ovat laaja-alaisen mielenterveys-, hälsovård) har inrättat en Vaasanseutu on vahvasti näky- päihde- ja maahanmuuttajatyön regionenhet i Vasa. Enheten har vissä MTV3-kanavalle tehtä- kehittämis- ja tutkimustoiminta. till uppgift att utveckla och fors- vässä uudessa WOIMAXI-oh- Yksikön vahvuus on aluksi neljä ka i mentalvårdsarbete, alko- jelmassa. Nuorille suunnatussa työntekijää, ja jatkossa toiminta hol- och drogarbete samt arbete seikkailuhenkisessä kilpailussa laajenee. med invandrare. Till att börja kuusi joukkuetta kisaa erilaisissa med har enheten fyra anställda; energiaan liittyvissä tehtävissä Alueyksikön virallisia avajai- i framtiden kommer verksamhe- Vaasan ja lähikuntien saaristos- sia vietettiin 26.5.2006 Åbo ten att utökas. sa. Kilpailutehtävät ovat fyysi- Akademin tiloissa. Avajaispu- sesti vaativia ja niissä tarvitaan heenvuoroja pitivät peruspal- Vasaenheten invigdes offi ciellt nokkeluutta ja myös energiaan uutiset nyheter veluministeri Liisa Hyssälä, 26.5.2006 på Åbo Akademi. På liittyvää tietämystä. Kilpailun toinen valtionvarainministeri tillställningen hölls öppningsan- osallistujat ovat 9–11 -vuotiaita. Ulla-Maj Wideroos sekä pai- föranden av omsorgsminister kallisten toimijoiden edustajat. Liisa Hyssälä, andra fi nans- WOIMAXI-ohjelma kuvataan Skärgårds- Avajaisten yhteydessä pidettiin minister Ulla-Maj Wideroos Vaasanseudun saaristossa sekä myös asiantuntijaseminaari, och representanter för lokala Wasalandiassa ja Tropiclandi- äventyr för jonka aiheena oli ”Pohjanmaas- aktörer. I samband med invig- assa elokuussa 2006. Ohjelman ta mielenterveyden edistämisen ningen arrangerades ett expert- rekrytointikampanja on pyöri- unga i huippualue?” seminarium kring främjande av nyt MTV3-kanavalla sekä In- mental hälsa i Österbotten. ternetissä toukokuusta lähtien. Vasaregionen Uuden yksikön toiminta pe- Yhdeksänosaisen ohjelman TV- Vasaregionen är i fokus i den rustuu Stakesin sekä Vaasan Verksamheten vid den nya enhe- lähetykset alkavat joulukuussa nya tävlingen WOIMAXI som sairaanhoitopiirin, kaupungin, ten bygger på ett partnerskaps- 2006 ja uusinnat tulevat ulos produceras för MTV3-kanalen. yliopiston ja Åbo Akademin avtal mellan Stakes och Vasa ensi kesänä. Den äventyrliga tävlingen rik- Vaasan yksikön solmimaan pui- sjukvårdsdistrikt, Vasa stad, tar sig till unga och i den tävlar tesopimukseen. Alueyksikön toi- Vasa universitet och Åbo Aka- Muualla Euroopassa suosituksi 6 lag i olika uppdrag som är minta-ajatuksena on toteuttaa demi i Vasa. Verksamhetsidén tulleen ohjelmaformaatin suo- förknippade med energi. Täv- kansallisesti ja kansainvälisesti är att forska i och utveckla ar- malainen tuottaja on Mandart lingsuppgifterna är fysiskt krä- merkittävää tutkimus- ja kehittä- bete inom mentalvård samt med Production ja sen kuvausjärjeste- vande och dessutom gäller det mistyötä laaja-alaisen mielenter- missbrukare och invandrare på lyistä vastaa Mediacity/Pohjan- att vara kvick och ha kunskaper veys-, päihde- ja maahanmuut- en nationellt och internationellt maan mediakomissio. Ohjelman om energi. Deltagarna är 9–11 tajatyön alueella yhteistyössä högklassig nivå i samarbete med tuotantoon ja sen tukemiseen år gamla. paikallisten toimijoiden kanssa. lokala aktörer. Samtidigt är det osallistuu monia yrityksiä ja yh- Samalla voidaan kehittää alu- möjligt att utveckla servicesyste- teisöjä Vaasanseudulta. WOIMAXI spelas in i Vasare- eellista palvelujärjestelmää. Yk- met i regionen. Enhetens styrka gionens skärgård samt på Wasa- sikön vahvuutena on juuri poik- ligger i dess tvärsektoriella sätt Lisätietoja / Närmare landia och Tropiclandia i augus- kisektoriaalinen lähestymistapa. att verka. uppgifter: www.mtv3.fi /woimaxi ti 2006. Rekryteringskampanjen för att hitta deltagare i tävlingar Alueyksikkö toimii osana Stake- Regionenheten är en del av har gått på MTV3 och på web- sin Kuntapalvelut-tulosaluetta ja Stakes resultatområde Konsult- ben sedan maj. Programmet täydentää tulosalueen Helsingis- tjänster för kommuner och den med nio avsnitt börjar sändas i sä sijaitsevia toimintoja. Yksikön kompletterar resultatområdets december 2006 och repriserna johtajana toimii tutkimusprofes- funktioner i Helsingfors. Chefen på sommaren 2007. sori Kristian Wahlbeck. för enheten är forskningsprofes- sor Kristian Wahlbeck. Programformatet, som blivit populärt i andra europeiska länder, produceras i Finland av Mandart Production och för inspelningarna svarar Medi- aCity/Mediekommissionen för Österbotten. Ett stort antal fö- retag och sammanslutningar i Vasaregionen är med i produktionen samt stöder den.

VASEK FORUM 2/2006 15 FORUM

land, 8–16.7.2006. Då handlas Päätös Meren- även Kvarkens ansökan om att Sökes: nya bli ett världsnaturarv. Ansökan kurkun maa- har visat sig vara uppenbart bra, program för för inga preciserande frågor har ilmanperintö- ställts, vilket görs normalt om kompetens- kohteesta det ﬁ nns brister i ansökan. centra

••••••••••••••••••••••• Presskonferens om världsarvs- heinäkuussa beslutet ordnas i Björköby mån- Den nya programperioden för dagen 17.7.2006 och där vän- det nationella kompetenscen- UNESCOn alaisen Maailman- tas även miljöminister Jan-Erik trumprogrammet omfattar åren perintökomitean tehtävänä on Enestam delta. Ifall beslutet är 2007–2013. Då kommer bety- hyväksyä uusia kulttuuri- tai positivt, kommer världsarvet att delsen av nationellt samarbete luonnonperintökohteita maail- lyftas fram i rampljuset genom att framhävas, och varje kom- manperintölistalle sekä tutkia, att informera och ordna utﬂ yk- petenskluster kommer att ha ﬂ er kuinka listalla olevia kohteita ter till världsarvsområdet. regionala kompetenscenter. hoidetaan. Närmare uppgifter: Teknologicentrum Merinova, uutiset nyheter Maailmanperintökomitea pitää Susanna Ollqvist, Forststyrelsen, som har genomfört kompetens- seuraavan kokouksensa Liettu- tfn 040 556 26 52 centrumprogrammet inom en- an Vilnassa 8.–16.7.2006. Tässä ergitekniken, har lämnat in en kokouksessa on esillä myös Me- ansökan till den nya program- renkurkun hakemus maailman perioden. Merinova ansöker om luonnonperintökohteiden jouk- en roll som koordinator i ett na- koon. Suomen hakemus on ollut tionellt kluster med framtidens ilmeisen hyvä, sillä tarkentavia Uudet osaa- energiteknologier som sitt kom- kysymyksiä ei ole tullut, mikä petensområde. on normaali käytäntö silloin, jos miskeskusoh- puutteita ilmenee. Vasaregionen ansöker också om jelmat haussa att vara med i ett kompetens- Merenkurkun maailmanperintö- centrum för innehållsproduk- Valtakunnallisessa osaamiskes- kohdehakemuksen kohtalosta pi- tion i digitala medier. Program- kusohjelmassa alkaa vuoden- detään maanantaina 17.7.2006 ansökan koordineras av Nylands vaihteessa uusi ohjelmakausi Björköbyssä tiedotustilaisuus, kompetenscentrum Culmina- vuosille 2007-2013. Uudella oh- jonne odotetaan myös ympäris- tum och partnern i Vasa är jelmakaudella valtakunnallisen töministeri Jan-Erik Enestamia. Merinova. Huvudsansvaret för yhteistyön merkitys korostuu Mikäli hakemus hyväksytään, verkställandet av programmet i ja kuhunkin osaamisklusteriin asiasta tiedotetaan lisää kesän Vasaregionen ligger på Media- kootaan useampia alueellisia aikana ja maailmanperintökoh- City vid Åbo Akademi. osaamiskeskuksia. teen alueelle järjestetään myös useita retkiä. Närmare uppgifter: Energiatekniikan osaamiskes- Yrjö Halttunen (06) 282 82 55 kusohjelmaa toteuttanut Tek- Lisätietoja: Susanna Ollqvist, eller Kari Luoma nologiakeskus Merinova on Metsähallitus, (06) 282 82 41. jättänyt hakemuksen myös uu- puh. 040 556 2652 delle kaudelle. Merinova hakee •••••••••••••••• koordinaattorin roolia valtakunnallisessa klusterissa, jonka osaa- misalana ovat tulevaisuuden Beslutet om energiateknologiat.

Världsarvet Vaasanseutu osallistuu myös media-alaan kuuluvan digi- Kvarken taalisen sisällöntuotannon osaamiskeskusohjelman hake- fattas i juli miseen. Ohjelmahakemuksen UNESCOs världsarvskommitté koordinaattori on Uudenmaan ansvarar för att föra upp nya osaamiskeskus Culminatum ja kultur- eller naturarv på förteck- vaasalaispartneri on Merinova. ningen över världsarv och un- Åbo Akademin MediaCityllä on dersöka hur man bevarar de ob- päävastuu ohjelman toteuttami- jekt som redan ﬁ nns på listan. sesta Vaasanseudulla.

Världsarvskommittén samman- Lisätietoja: Yrjö Halttunen träder nästa gång i Vilnius, Lett- (06) 282 8255 tai Kari Luoma (06) 282 8241.

VASEK FORUM 2/2006 16 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: PEKKA MÄKYNEN Parasta Vaasan- Det bästa i Vasa- seudulla on meri regionen: havet

ehden edellisessä nume- noin neljässä prosentissa vastuk- förra numret av VASEK Fo- Många prisade sin egen boende- rossa kysyimme, mikä on sista. rum frågade vi av läsarna vad miljö; spridningen var naturligt- L vastaajien mielestä parasta Ide tycker är det allra bästa i vis stor. Även trafi kförbindelser Vaasanseudulla. Vastauksia tuli Moni kehui parhaaksi paikak- Vasaregionen. Vi fi ck in hela inom regionen och utåt ansågs kaikkiaan 1438 ja yli kolmannes si omaa asuinympäristöään ja 1438 svar av vilka en tredjedel vara värda att nämnas. Vasas vastaajista oli sitä mieltä, että niissä vastauksissa hajonta oli hade att göra med havet och att förnyade torg och gågata fi ck paras asia Vaasanseudulla liittyy luonnollisesti runsasta. Liiken- bo nära havet. välförtjänad uppmärksamhet i mereen tai meren läheisyyteen. neyhteydet seudulla ja seudulta närmare fyra procent av svaren. ulospäin saivat myös kiitosta. Näst mesta röster gick åt både Selkeäksi kakkoseksi selvisivät Myös Vaasan uusittu kauppato- Tropiclandia och Wasalandia: De lyckliga vinnarna Paula Tropiclandia ja Wasalandia, yh- ri kävelykatuineen sai ansaittua 17 procent av de som svarat Ruokoja i Vasa och Arja Ran- teensä 17 prosenttia vastaajista huomiota, sitä kiitteli lähes neljä tyckte att någondera eller båda tamäki i Laihela har fått famil- oli sitä mieltä, että jompikum- prosenttia vastaajista. är det bästa i Vasaregionen. jebiljetter till Tropiclandia. Vi pi tai molemmat ovat parasta Ungefär sju procent tyckte att gratulerar dem och tackar alla Vaasanseudulla. Noin seitsemän Onnetar arpoi kilpailun voitta- regionens tvåspråkighet och som deltog i tävlingen! prosenttia vastaajista kehui seu- jiksi Paula Ruokojan Vaasasta mångkulturism är det bästa som dun kaksikielisyyttä ja monikult- ja Arja Rantamäen Laihialta. fi nns. Olika idrottsmöjligheter tuurisuutta parhaaksi asiaksi. Palkintona olleet kylpylä Tropic- var i toppen i sju procent av sva- Sama määrä vastaajia oli sitä landian perheliput on postitettu ren, och i två procent av dem mieltä, että urheilumahdollisuu- heille. Toivotamme onnea voit- nämndes den renoverade Vasa det eri muodoissaan ovat paras- tajille ja kiitämme kaikkia kilpai- simhallen som den bästa enskil- ta. Yksittäisenä urheilupaikkana luun osallistuneita. da idrottsanläggningen. Goda vastausten joukosta nousi esiin studie- och arbetsmöjligheter Vaasan uudistettu uimahalli. var bästa enligt ca 4 procent av Hyvät opiskelu- ja työskentely- alla som svarat. mahdollisuudet olivat parasta

TEKSTI JA KUVA: JOHANNA HAVERI Miten yritykset kokevat Hur upplever regionens VASEKin toiminnan företag VASEK?

ASEK teettää viestintä- eidi Mäenpää, stu- tieteen opintojen loppu- derande i kommunika- V vaiheessa olevalla Heidi H tionsvetenskaper, utför Mäenpäällä kyselytutkimuk- en kartläggning om företagens sen, jossa selvitetään seudun erfarenheter av VASEK. Kart- yritysten kokemuksia VASEKin läggningen är en del av Mäen- toiminnasta ja viestinnästä. Ky- pääs avhandling pro gradu på sely on osa Mäenpään lopputyö- institutionen för kommunika- tä Vaasan yliopiston viestintätie- tionsforskning vid Vasa univer- teen laitoksella. sitet. Kyselyn avulla tutkitaan, Med hjälp av kartläggningen millaiseksi yhteistyökumppanik- önskar vi få information om hur si ja viestijäksi alueen yritykset företagare i regionen upplever kokevat VASEKin. Samalla VASEK som samarbetspartner selvitetään, miten yritykset halu- och förmedlare av information. aisivat VASEKin jatkossa viesti- Samtidigt är det viktigt för oss vän omasta toiminnastaan. att få veta företagens önskemål Kysely lähetettiin huhtikuun om hur VASEK skulle kunna ja toukokuun vaihteessa noin informera om sin verksamhet i 500 yritykselle. Vastausten ana- fortsättningen. lyysi valmistuu syksyyn mennes- Enkäten skickades till ca 500 sä. företag vid månadsskiftet april- maj. Svaren analyseras till hös- ten.

Heidi Mäenpää selvittää seudun Heidi Mäenpää kartlägger före- yritysten kokemuksia VASEKin tagens erfarenheter av VASEKs toiminnasta ja viestinnästä. verksamhet och information.

VASEK FORUM 2/2006 17 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KUVAKORI

CODE kehittää yritysten kilpailukykyä

Kansainvälisesti toimivat päähankkijayritykset edellyttävät omilta toimittajiltaan yhä suurempaa tehokkuutta, joustavuutta ja laajempaa tarjontaa. Päähankkijat haluavat ostaa suuria kokonaisuuksia ja pitää suorien toimittajasuhteiden määrän mahdollisimman pienenä. Tämä asettaa alihankin- taketjun yritykset myös Vaasanseudulla suurten haasteiden eteen.

annikko-Pohjanmaan tyminen ja markkinointi. yritykset rahoittavat lopun hank- päähankkijayritysten että ali- yrittäjien aluejärjestö keesta itse. Hankkeen toteu- hankintaa tekevien yritysten R (RPY) on aidosti huo- tusvastuu on Teknologiakeskus kehittämistarpeet. Näiden tar- lissaan työn säilymisestä tällä Kilpailukyvyn Merinovalla ja sen käytännön peiden pohjalta määritellään ke- alueella. Se näkee, että toimit- kehittämishanke toteutuksen hoitaa on Oy SM- hittämisalueet sekä tuotteiden, tajayritysten on pystyttävä ke- TEC Ltd:n Kim Backman. palveluiden, prosessien ja henki- hittämään kilpailukykyään, jotta RPY:n edustajat tiedustelivat – Haluamme varmistaa, että löstön kehittämistarpeet. Nämä alihankintatyöpaikat saadaan VASEKin mahdollisuuksia ra- alueella toimivat alihankkijayri- tarpeet pyritään täyttämään yri- pysymään seudulla. hoittaa alihankkijayritysten kil- tykset pystyvät vastaamaan pää- tyskohtaisten kehittämishank- RPY teki jäsenistönsä kes- pailukyvyn kehittämistä. Käy- hankkijoiden asettamiin haas- keiden avulla. Samanaikaisesti kuudessa kyselyn, jossa se selvitti tyjen neuvottelujen tuloksena teisiin myös tulevaisuudessa, luodaan toimiva yritysverkosto, jäsenten tarvetta ja halukkuutta syntyi CODE-hanke, jonka Backman kertoo. – Yhteistyön jolle asetetaan omat kehittymis- osallistua yhteiseen kilpailuky- nimi viittaa kilpailukyvyn ke- oppiminen on pk-yrityksille tär- tavoitteet. – Tunnusomaista toi- vyn kehittämishankkeeseen. Yli hittämiseen (Competitiveness keä asia tulevaisuuden kehit- mivalle verkostoyhteistyölle on 80 prosenttia vastaajista suh- Development). Hanke on osa tymisen kannalta. Pyrimme yhteinen toiminta-ajatus ja yh- tautui hankkeeseen positiivisesti Pohjanmaan metalliteollisuuden luomaan yritysten välille aitoa teiset tavoitteet. Myös verkoston ja oli valmis harkitsemaan yh- MetNet-koordinointihanketta ja verkostoyhteistyötä, jonka avulla jäsenten keskinäinen toiminta teistoimintaa muiden yritysten 60 prosenttia sen rahoitukses- yritykset voivat olla mukana ke- on avointa ja luottamuksellista, kanssa. Kyselyn perusteella suu- ta tulee MetNetin, VASEKin, hittyvien markkinoiden kasvus- Backman toteaa. rimmiksi yksittäisiksi kehittämis- Concordian ja Företagshuset sa. kohteiksi nousivat kansainvälis- Dynamon kautta. Osallistuvat CODE:ssa selvitetään sekä

VASEK FORUM 2/2006 18 Verkottuminen tärkeää pois meiltä itseltämme, vaan CODE-hankkeen tärkein tehtä- neiden hankintakustannuksia koko verkosto ja seutu hyötyvät vä. Petsmo Productsilla on ollut pienemmäksi, Österberg toteaa. Rannikko-Pohjanmaan yrittä- siitä, Karp miettii. – Yksi yritys yhteistyösuunnitelmia naapuris- CODE-hankkeen meneil- jien edustaja Caj-Erik Karp on hyvä tekemään yhtä ja toinen sa toimivan Leinolat Oy:n kans- lään oleva suunnittelu- ja ke- on CODE-hankkeen ohjaus- toista asiaa. Yhdistämällä voi- sa jo ennen CODEn alkamista. hittämisvaihe päättyy ennen ryhmän puheenjohtaja. Itsekin mamme pystymme tarjoamaan Hankkeeseen osallistumalla vuoden vaihdetta. Varsinainen päivätyönsä alihankintaketjussa päähankkijoille entistä suurem- Österberg uskoo verkostoyh- toteutusvaihe, jonka aikana pi- tekevä Karp kokee hankkeen pia kokonaisuuksia ja sillä taval- teistyön määrän nousevan, sillä lottiprojektit toteutetaan yrityk- tärkeäksi tehtäväksi edistää pk- la kilpailemaan halpatyön kans- osallistujissa on monia potenti- sissä ja verkostossa, alkaa myö- yritysten verkottumista. sa, Karp jatkaa. aalisia yhteistyökumppaneita. hemmin. Sen tavoitteena on – Meille pohjalaisille yrit- Yksittäisten yritysten verkot- – Toivon myös, että CODE- löytää verkostolle yhteiset kon- täjille yhteistyön tekeminen on tuminen ja yhteistyön oppimi- hankkeen puitteissa voisimme septit, uusia tuotteita ja palvelu- joskus vaikeaa. Meidän pitäisi nen on myös Petsmo Products tehdä esimerkiksi metalliraaka- ja sekä myös uusia asiakkaita. nähdä, että verkostoyhteistyös- Oy:n toimitusjohtajan Jens Ös- aineen ja valutuotteiden yhteis- sä naapurin saama tilaus ei ole terbergin näkemyksen mukaan ostoja ja siten saada raaka-ai-

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• KUVA: JOHANNA HAVERI CODE förstärker företagens konkurrenskraft Huvudleverantörer som Utvecklingsprojekt retagsvisa utvecklingsprojekt. för att förstärka Samtidigt skapas ett fungerande har internationell verk- konkurrenskraften företagsnätverk med egna ut- samhet förutsätter att vecklingsmål. – Karakteristiskt KÖF:s representanter hörde för fungerande nätverkssamar- underleverantörerna skall sig för om VASEKs möjlighe- bete är en gemensam verksam- arbeta ännu effektivare ter att fi nansiera förstärkning hetsidé och gemensamma mål. av konkurrenskraften i underle- Dessutom samarbetar nätverks- och fl exiblare och att de verantörsföretag. Resultatet av medlemmarna öppet och förtro- har bredare utbud. förhandlingarna var CODE, endefullt sinsemellan, beskriver Competitiveness Development. Backman. Huvudleverantörer vill Projektet är en del av Öster- köpa in stora helheter bottens metallindustris koordi- Viktigt att bilda nätverk neringsprojekt MetNet, och 60 och hålla direkta leverans- procent av fi nansiering kommer Caj-Erik Karp, representant Kim Backman auttaa pohjalaisyri- förhållanden så få som via MetNet, VASEK, Concor- för Kust-Österbottens Företa- tyksiä aitoon yhteistyöhön. dia och Företagshuset Dynamo. gare, är ordförande för CODE- möjligt. Detta ställer stora Deltagande företag fi nansierar projektets styrgrupp. Karp, vars Kim Backman vägleder öster- krav på underleverantörer resten själv. Teknologicentrum företag är också en del i en un- bottniska företag till genuint Merinova har ansvaret för ge- derleverantörskedja, anser att samarbete. även i Vasaregionen. nomförande av projektet, och projektet har en viktig uppgift i projektets praktiska genomför- att främja samarbete i nätverk istriktsorganisationen ande sköts av Kim Backman mellan små och medelstora fö- Kust-Österbottens Fö- på Oy SMTEC Ltd. retag. – För oss österbottniska ner med grannen Leinolat Oy D retagare (KÖF) är ge- – Vi vill säkerställa att re- företagare är det ibland svårt att redan innan CODE startades. nuint bekymrad över att arbete gionens underleverantörer kan samarbeta. Vi borde kunna för- Österberg tror på att nätverk- försvinner från regionen. KÖF anta utmaningar som huvudle- stå att inom nätverksamarbete samarbete blir intensivare ge- anser att leverantörerna måste verantörerna ställer även fort- går beställningen som grannen nom projektdeltagande, för det kunna utveckla sin konkurrens- sättningsvis, berättar Backman. fått inte ut över oss, utan den fi nns många potentiella samar- kraft för att kunna hålla arbets- – Att lära sig samarbeta är vik- kommer hela nätverket och regi- betspartners bland deltagarna. platser på underleverantörsföre- tigt för sm-företag med tanke onen till nytta, resonerar Karp. – Jag hoppas också att vi kunde tag kvar i regionen. på utveckling i framtiden. Vi – Något företag är bra på sitt skaffa till exempel metallråvara KÖF utförde bland sina sträver efter att skapa genuint område och det andra är bra på och gjutna produkter tillsam- medlemmar en opinionsunder- nätverkssamarbete som hjälper något annat. Genom att förena mans inom ramen för CODE, sökning om behov och vilja att företag att hänga med i de väx- våra krafter kan vi erbjuda ännu och därigenom kunna sänka delta i ett gemensamt projekt för ande marknaderna. större helheter åt huvudleveran- kostnaderna för råvaruanskaff- förstärkning av konkurrenskraf- Inom ramen för projektet törer och på så sätt konkurrera ning, konstaterar Österberg. ten. Över 80 procent av dem utreds både huvudleverantörers med lågprisproduktion, fortsät- Den pågående planerings- som svarade var positiva mot och underleveransföretagens ut- ter Karp. och utvecklingsfasen inom pro- projektet och beredda att över- vecklingsbehov. Utgående från Att få enskilda företag att jektet avslutas före årsskiftet. väga samarbete med andra före- dessa defi nieras utvecklingsom- bilda nätverk med andra företag Det egentliga genomförandet tag. Enligt undersökningen var råden samt utvecklingsbehoven och lära sig samarbeta är även med pilotprojekt i företag och internationalisering och mark- vad gäller produkter, tjänster, enligt Jens Österberg, vd på nätverk påbörjas senare. Mål- nadsföring de största områden i prosesser och personal. Nästa Oy Petsmo Products Ab, CO- sättningen är att hitta ett ge- behov av utveckling. steg är att man sträver efter att DEs centrala uppgift. Petsmo mensamt koncept samt nya pro- fylla dessa behov genom fö- Products har haft samarbetspla- dukter, tjänster och kunder.

VASEK FORUM 2/2006 19 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN Vaasanseudun aluekeskusohjelma Uuden ohjelmaehdotuksen pääpainoalat

Aluekeskusohjelma on valtioneuvoston erityis- ohjelma, jonka tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön ke- hittäminen. Ohjelma kohdistuu toiminnallisesti yhtenäisille työssäkäyntiin, asumiseen sekä Vaasanseudun AKO:n ohjausryh- Styrgruppen för Vasaregionens palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustu- mä on määritellyt seuraavan oh- RCP har deﬁ nierat verksamhe- jelmakauden toiminnan sisältöä. tens innehåll för nästa program- ville kaupunkiseuduille. period.

luekeskusohjelman en- Päätökset syksyllä simmäinen ohjelma- A kausi päättyy vuoden Valtioneuvosto tekee aluekes- vaihteessa. VASEK on jättänyt kusohjelmaa ja siihen kaudeksi ohjelmaehdotuksen uudelle 2007–2010 nimettäviä alueita ohjelmakaudelle 2007–2010. koskevan päätöksen syksyllä Ehdotuksessa on määritelty uu- 2006. Samalla se asettaa ohjel- den ohjelmakauden sisältö Vaa- man vaikuttavuustavoitteet sekä sanseudulla ja kerrottu nykyisen määrittelee yksityiskohtaisesti kauden tavoitteista ja saavutuk- ohjelman kansallisen toteu- sista. tuksen periaatteet. Valintoihin vaikuttaa mm. alueen asema Ohjelmassa kolme kaupunkiverkossa ja maakun- pääpainopistettä tansa elinvoimaan vaikuttavana keskuksena, alueen edellytykset Vaasanseudun aluekeskusoh- kehittyä alueellisesti vaikuttava- jelma keskittyy uudella ohjel- na keskuksena tai aluekeskuksiin makaudella seudun elinkeino- verkottuvana seutuna, alueen elämän yleiseen kehittämiseen ohjelmaehdotus ja sen ensim- ja erityisesti yritysten ja niiden mäisen kauden toiminnan tu- henkilöstön osaamistason nosta- lokset. miseen. Ohjelma rakentuu kol- Valtioneuvoston päätök- men pääpainopisteen ympärille: sen jälkeen ohjelmaan nimetyt osaamisintensiivisten yritysten alueet valmistelevat sisäasiain- palveluiden kehittäminen, puu- ministeriön erikseen antamien taloteollisuuden ja sen alihan- ohjeiden mukaisesti vuotta 2007 kintaverkostojen kehittäminen koskevat toiminta- ja talous- sekä logistiikan kehittäminen. suunnitelmansa ja niitä koskevat Osaamisintensiivisten yritys- perusrahoitusanomuksensa sisä- ten palveluiden kehittämisessä asiainministeriölle. keskitytään seudulle ominai- siin ja luonteviin toimialoihin. Tavoitteena on kehittää mm. käännös- ja tulkkauspalveluja, ulkoistettuja taloustoimintoja, media-alaa sekä suunnittelu- ja insinööritoimistoja. Puutaloteol- Uudella ohjelmakaudella keski- lisuuden kehittämisessä panos- tytään seudun elinkeinoelämän tetaan mm. energiakysymyksiin yleiseen kehittämiseen, kertoo sekä Pohjanmaan oman brändin Jan-Erik Helenelund. kehittämiseen Vaasan asunto- messuilla vuonna 2008. Logistii- Under den nya programperio- kan kehittämisen lähtökohtana den koncentrerar vi på allmän on Vaasan vahva asema rahtilii- näringslivsutveckling i regionen, kenteessä. berättar Jan-Erik Helenelund.

VASEK FORUM 2/2006 20 Vasaregionens regioncentrumprogram företags tjänster, utvecklandet samt som ett centrum som in- av trähusindustrin jämte un- verkar på landskapets livskraft, derleverantörsnät och logistisk regionens förtutsättningar att utveckling. utvecklas till ett centrum med Satsningsområden Tyngdpunkten i utveckling regionalt infl ytande eller till en av kunskapsintensiva företag lig- region som bildar nätverk med ger på branscher som är karak- regioncentrumen, regionens under den nya teristiska för regionen och där programförslag och resultaten regionen redan är relativt stark: av den första programperioden. översättnings- och tolknings- Efter statsrådets beslut utar- programperioden tjänster, utlagda ekonomifunk- betar de valda regionerna sina tioner, mediebranschen samt verksamhets- och ekonomipla- ingenjörs- och planeringsbyråer. ner för 2007 samt därtill hörande Regioncentrumprogrammet är statsrådets sär- Med utvecklingsåtgärder inom ansökningar om grundfi nansie- skilda program med syftet att utveckla region- trähusindustrin satsar man bl.a. ring i enlighet med inrikesminis- på energifrågor och ett Öster- teriets separata anvisningar. centrumens starka punkter, specialisering och botten-brand vid bostadsmässan samverkan. Programmet riktar sig till funktio- i Vasa 2008. Utgångspunkten för utveckling av logistiken är Vasas nellt enhetliga stadsregioner som är baserade starka ställning i frakttrafi k. på pendling och boende samt på servicepro- Besked fås på hösten duktion och serviceefterfrågan. På hösten 2006 fattar statsrå- det beslut om regioncentrum- egioncentrumprogram- Tre grundpelare programmet samt vilka regio- mets första programpe- ner som skall utses att delta i riod pågår fram till års- R På den nya programperioden programmet under perioden skiftet. VASEK har lämnat in koncentrerar Vasaregionens 2007–2010. I sitt beslut faststäl- ett programförslag för program- regioncentrumprogram på all- ler statsrådet effektmålen för perioden 2007–2010. Förslaget män näringslivsutveckling, med programmet och detaljerade defi nierar innehållet i Vasare- speciell tyngdpunkt på ett kun- principer för det nationella ge- gionens program samt redogör skapslyft hos företag och deras nomförandet av programmet. för målen som ställts för den personal. Programmet är upp- Kriterier som beaktas är regio- pågående programperioden och byggt kring tre grundpelare: nens ställning i stadsnätverket hur de har uppnåtts. utveckling av kunskapsintensiva •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Tule mukaan alihankintamessuille! Kom med på underleveran- törsmässan!

Vaasanseudun yhteisellä 252 ne- Det ﬁ nns ännu lediga platser liömetrin messuosastolla Tam- i Vasaregionens 252 m2 stora pereen alihankintamessuilla 13.- samlingsmonter på Alihankinta 15.9.2006 on vielä tilaa. Lähde 2006, som ordnas 13–15.9.2006 yhteisosastolle esittelemään yri- i Tammerfors. Ett ypperligt till- tyksesi toimintaa yhdessä mui- fälle för dig att marknadsföra den seudun yrittäjien kanssa. ditt företag tillsammans med andra företagare från regionen! Lisätietoja: Kari Huhta, VASEK, puh. 0500 761 996, Närmare uppgifter: Kari Huhta,

KUVA: KARI HUHTA kari.huhta@vasek.ﬁ VASEK, tfn 0500 76 19 96,

••••••••••••••••• kari.huhta@vasek.ﬁ

VASEK FORUM 2/2006 21 KUVA: PEKKA MÄKYNEN ASEKs ordinarie bolag- stämma valde ny styrelse V för VASEK 15.3.2006. Styrelsemedlemmarna fotogra- ferades vid styrelsemötet den 22 maj: från vänster Örjan Andersson (yrkeshögskolor), Pekka Haapanen (VASEK), Alpo Puumala (Lillkyro), Heikki Miilumäki (industri), Håkan Knip (Malax), Katarina Heikius (Korsholm, Marcus Henricsons ersättare), Martti Pinta (Laihe- la), Markku Lumio (Vasa), Ari Tyynismaa (sm-företag), Anita Ismark (Korsnäs) och Eino Toi- VASEKin uusi hallitus vola (Storkyro). •••••••••••••••• VASEKs nya styrelse

ASEKin varsinainen sen kokouksessa kuvaan ehtivät häkyrö), Heikki Miilumäki (teol- Lumio (Vaasa), Ari Tyynismaa yhtiökokous valitsi vasemmalta lukien Örjan An- lisuus), Håkan Knip (Maalahti), (pk-yritykset), Anita Ismark V VASEKille uuden hal- dersson (ammattikorkeakoulu- Katarina Heikius (Mustasaari, (Korsnäs) ja Eino Toivola (Iso- lituksen 15.3.2006. Toukokuun jen edustaja), Pekka Haapanen Marcus Henricsonin varajäsen), kyrö). 22. päivänä pidetyssä hallituk- (VASEK), Alpo Puumala (Vä- Martti Pinta (Laihia), Markku

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• VASEKin henkilökunta palvelee VASEKs personal står till er tjänst

ASEKin osaava ja ener- ASEKs kompetenta och ginen tiimi palvelee energiska team står till V asiakkaita mm. elinkei- V tjänst med näringslivs- noneuvontaan, aluekeskusohjel- rådgivning, regioncentrumpro- maan, seudun markkinointiin grammet, marknadsföring av sekä Vaasanseudun strategian regionen och frågor förknippade toteuttamiseen liittyvissä asiois- med genomförandet av Vasare- sa. gionens strategi. ••••••••••••

Käyntiosoite/ Besöksadress: Airport Park, Futura II Yrittäjänkatu 15 Företagargatan 65380 Vaasa / Vasa Vaasanseudun Kehitys Oy Vasaregionens Utveckling Ab Sähköposti/E-post: info@vasek.fi Postiosoite/ Postadress: etunimi.sukunimi@vasek.fi PL 810 / PB 810 fornamn.efternamn@vasek.fi 65101 Vaasa / Vasa www.vasek.fi

KUVA: PEKKA MÄKYNEN

Jan- Erik Helenelund Kjell Nydahl Stefan Råback Päivi Elina Alasjärvi AKO-koordinaattori yritysasiamies toimialapäällikkö tiedottaja-kääntäjä RCP-koordinator företagsombusdman branschchef informatör-översättare puh/tfn (06) 282 8321 gsm 050 368 2686 gsm 050 590 2525 puh/tfn (06) 282 8322

Anne Pennström Pekka Haapanen Kari Huhta assistentti (AKO, markkinointi) toimitusjohtaja/vd yritysasiamies assistent (RCP, marknadsföring) gsm 040 507 7330 företagsombudsman puh/tfn (06) 282 8320 gsm 0500 761 996

VASEK FORUM 2/2006 22 ETSI OIKEA SIVU JA VOITA LAHJAKORTTI! HITTA RÄTT PUSSELBIT OCH VINN ETT PRESENTKORT!

KUVA: PEKKA MÄKYNEN

ämänkertainen kilpai- Kaikkien vastanneiden kesken en här gången håller vi Bland alla som svarat lottar vi lumme on kevättentti, arvomme kaksi 50 euron lah- en tentamen och därför ut två presentkort på 50 euro till T joka mittaa, kuinka hyvin jakorttia Kurre Erä ja Kalastus D skall du studera tidning- Kurre Jakt och Fiske i Vasa. lukijat ovat tutustuneet tähän Oy:n myymälään Vaasassa. en extra noggrannt! Nedan ser VASEK Forumiin. Alla on kaksi du två textavsnitt och två bilder, Du kan skicka in ditt svar via tekstipätkää ja kaksi kuvaa, jotka Voit vastata joko VASEKin koti- och det gäller att hitta på vilken länken Kontakt på VASEKs pitäisi osata sijoittaa oikeille si- sivuilla www.vasek.ﬁ olevan yh- sida i tidningen de ﬁ nns: webbplats eller med ett vykort vuille. Eli miltä sivuilta löytyvät teydenottolinkin kautta tai pos- till adressen VASEK, Förfrågan, nämä tekstit/kuvat: tikortilla osoitteeseen VASEK, PB 810, 65101 Vasa. Vi vill ha Kysely, PL 810, 65101 Vaasa. in svaren senast 31.7.2006. Vastausten tulee olla perillä vii- meistään 31.7.2006. ••••••••••••••••••

1 2 3 4

VASEK FORUM 2/2006 23 Vaasanseudun Valtikka Vaasanseudun Valtikka on uusi lautapeli, jonka tekemiseen VASEK Forumin lukijat voivat osallistua. Pelissä Vaasanseudun Valtikka on kadoksissa. Pe- laajien pitää löytää valtikka ja palauttaa se takaisin VASEKille.

Pelilauta on muuten valmiina, mutta tehtävät, yl- lätykset ja ansat puuttuvat vielä. Lähetä pelilaudan kuntiin ja paikkoihin liittyvät tehtävä- ja yllätyseh- dotuksesi VASEKille 30.8. mennessä. Parhaat ehdo- tukset palkitaan. Valmis peli julkaistaan VASEK Forumin numerossa 1/2007.

Vasaregionens Spira

Vasaregionens spira är ett nytt brädspel, och även läsarna av VASEK Forum kan vara med och planera spelet. I det här spelet ska du försöka hitta den försvunna spiran och föra den tillbaka till VASEK.

Spelplanet ser ut så här men ännu fattas alla uppdrag, överraskningar och fällor. Skicka dina förslag om dem och i vilka kommuner och platser de ska placeras till VASEK före 30.8. Bästa förslag belönas. Det färdiga spelet publiceras i VASEK Forum 1/2007.

VASEK, PL / PB 810, 65101 VAASA / VASA | info@vasek.ﬁ VASEK FORUM 2/2006 24