Lääke- Tieteellinen Tiedekunta 16 Qatariin Aarno Palotie 60 Lääketieteen Tutkimus Kuutti Murroksessa Lavonen

1966 – 2016

PAULON SÄÄTIÖN JUHLAJULKAISU

64 PERUSTANA REKO PAULON YRITTELIÄISYYS

12 22 ANNE TUTKIVAT PITKÄRANTA PROFESSORIT AALTO-SETÄLÄ JA YKI-JÄRVINEN LÄÄKE- TIETEELLINEN TIEDEKUNTA 16 QATARIIN AARNO PALOTIE 60 LÄÄKETIETEEN TUTKIMUS KUUTTI MURROKSESSA LAVONEN

SÄÄTIÖ AVAA TIEN PAULON KUVATAIDETTA 10 TUTKIJAN URALLE 44 SELLOKILPAILU 58 SAIRAALOIHIN KATSAUS TULEVAISUUTEEN SISÄLTÖ

10 Teos esillä: HYKS, Silmäklinikka KUUTTI LAVONEN • OFELIA 1991 TIETEESSÄ PAULON SÄÄTIÖ KATSOO Paulon Säätiö avaa tietä tutkijan uralle. 44 TULEVAISUUTEEN Kuvassa Mika Kontro, TAITEESSA joka valmistelee Paulon Säätiön Paulon Säätiön uonna 2016 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Paulon Säätiö perustettiin. tuella väitöskirjaa taidekokoelman leukemian teokset elävöittävät Säätiö on apurahoja jakava säätiö, jonka alkupääoma perustuu Reko Paulon monien julkisten Hulda Paulon Marja Paulon yksilöllisistä puolison ja heidän tyttärensä testamenttiin. hoitomuodoista. rakennusten seiniä. SVäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea lääketieteellistä tutkimustyötä, tukea ja Teoksia on käytetty kehittää kuvaama- ja musiikkitaidetta sekä edistää liikesivistyksellistä tutkimus- ja myös tämän julkaisun koulutustyötä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa vuosittain apurahoja edellä kuvituksessa. mainittuihin tarkoituksiin. Säätiön sijoitusomaisuuden arvo käyvin arvoin on kasvanut 50 vuodessa lähes 20 miljoonaan euroon ja viime vuosina säätiö on käyttänyt tuke- miensa alojen edistämiseen yhteensä 700–800 000 euroa. Vaikka ympäröivä maailma on viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut merkit- tävästi, tarve Paulon Säätiön tarjoamalle rahoitukselle ei ole hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, lääketieteen tarve saada väestön ikääntyessä rahoitusta entistäkin korkeatasoisempaan lääketieteelliseen tutkimukseen ja kansainväliseen tutkimus- yhteistyöhön on kasvussa. Säätiö järjestää joka toinen vuosi Paulon lääketieteen symposiumin, joka kerää alan kansainvälisiä huippuja yhteen. Paulon Säätiö on myös pitkään tukenut kansainvälistä tutkijavaihtoa Sapporo Medical Univer- 12 44 64 70 sityn kanssa. Tulevaisuudessakin Paulon Säätiöllä on tärkeä rooli lääketie- teellisen huippututkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön vauhdittajana. Globalisaation edetessä Suomen elinkeinoelämän rakenne on ALUKSI TAITEESSA murroksessa uusien työpaikkojen syntyessä entistä enemmän suurten 02 44 yritysten sijaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä mikroyrityksiin. 02 Pääkirjoitus 44 Paulon sellokilpailu Tässä tilanteessa tarvitaankin entistä monipuolisempaa akateemista 03 Sisältö tunnetaan kaikkialla tutkimusta pk-yritysten menestystekijöistä ja yrittäjyydestä yleensä. 64 04 Säätiöt löytävät tulevat huippuosaajat 50 Musiikin pauloissa – musiikki auttaa nuoria käsittelemään tunteita Sellaisen liikesivistyksellisen tutkimuksen tukeminen sopii mitä 06 Apurahasäätiöt edustavat MUISTOISSA 53 Onko musiikilla sukupuolta? parhaiten Paulon Säätiölle, olivathan säätiön perustajatkin yrittäjiä. luovuutta ja osaamista Säätiön ensimmäinen 09 Säätiö on toteuttanut 57 Taidetta sairaaloihin 60-luvulta alkaen Säveltaiteen saralla lippulaivaksi on muodostunut kansainvälinen ja puheenjohtaja Paulon perheen tahtoa 58 Tekijä on myös katsoja arvostettu Paulon Sellokilpailu, jonka järjestämisessä ja taloudellisessa Veikko Palotie pani 60 Kuutti Lavonen piirtää ihmisiä tukemisessa Paulon Säätiöllä on keskeinen rooli. Seuraava Paulon Sello- täytäntöön Paulon 10 TIETEESSÄ kilpailu järjestetään vuonna 2018. Säätiö jakaa myös musiikin tunnustus- perheen tahdon. 62 Nelli Palomäki kohtaa kuvattavansa 10 Paulon Säätiö avaa tietä tutkijan uralle palkinnon, Hulda Paulo -palkinnon, sekä tukee apurahoin lahjakkaita 12 Apuraha kannustaa uran alkuun 64 MUISTOISSA solisteja. Kuvataiteen saralla säätiö jakaa apurahoja lupaaville nuorille kuvatai- – seuraukset kantavat kauas Reko Paulo perusti kahvilan, teilijoille sekä tekee säännöllisesti taideostoja. Paulon Säätiön taidekokoelman 64 16 Big data mullistaa suomalaistui ja vaurastui teokset elävöittävät ja piristävät monien julkisten rakennusten seiniä. Niin lääketieteellisen tutkimuksen 66 Veikko Palotie rakensi perustan Paulon sellokilpailulle, Hulda Paulo -palkinnolle, taidekokoelmalle kuin 22 Valtion tutkimusrahoituksen Paulon Säätiön toiminnalle nuorten lahjakkaiden sävel- ja kuvataiteilijoiden tukemiselle on tarvetta myös väheneminen huolestuttaa 69 Sijoituksia kiinteistöihin tulevaisuudessa. 24 Lääketieteen symposiosarja yhdistää Paulon Säätiö lähtee uudelle vuosikymmenelleen vahvassa taloudellisessa perustutkimuksen ja kliinisen lääketieteen 70 LOPUKSI kunnossa ja tarmoa täynnä. Haluamme seurata aikaamme ja uudistua. Säätiön 30 Yksilöllisiä hoitoja leukemiaan 70 Taustayhteisöt nimeävät perustehtävä ei kuitenkaan muutu: tuemme jatkossakin lääketieteellistä ja 32 Uudet materiaalit apuna hallituksen jäsenet liikesivistyksellistä tutkimusta sekä kuva- ja säveltaidetta. suu- ja leukakirurgiassa 72 Paulon Säätiön nimikkorahastot 34 Stipendiaattina Sapporossa 76 Paulon Säätiön Kansainvälinen Timo Ritakallio 36 ”Jos unohdan sinut”. Lääketieteen Symposio Hallituksen puheenjohtaja • Paulon Säätiö Kirjailija Emmi Itärannan novelli 78 Suomalaiset stipendiaatit 39 Liikesivistyksen apurahoilla on Sapporossa tuettu omaleimaista ajattelua 2 3 ALUKSI ALUKSI

Rekon äiti Maria, veli Timmo, Reko ja veli Mihhail, Teppo, Hulda ja Marja Tedressä Virossa 1930-luvulla.

TEKSTI YRJÖ PALOTIE Kirjoittaja on Paulon Säätiön asiamies ja puheenjohtaja vuosina 2001–2012. SÄÄTIÖ ON TOTEUTTANUT PAULON PERHEEN TAHTOA

aulon Säätiön tehtävä Taiteilija -palkinnon saaneen teos. Kokoel- aikoina näitä voidaan käyttää säädekirjan perustuu Hulda Pau- maan on kertynyt yli neljä sataa taideteosta. mukaisiin tarkoituksiin. lon ja hänen tyttärensä Vuonna 1994 yhdessä Kuvataideakatemian Viime vuosina tutkimustyön apurahat Marjan tahdonilmai- kanssa perustettu vuosittainen Paulon kut- ovat Suomessa enenevässä määrin kohden- suun käyttää testa- sunäyttely jatkuu edelleen ja siihen liittyy tuneet naistutkijoille, nykyinen jakauma on menttilahjoituksen kuraattoritapahtuma. karkeasti 60-prosenttisesti naisille. • tuotto niiden alojen Säveltaiteen näkyvin yksittäinen tapah-

tukemiseen, jotka tuma on Kansainvälisen Paulon Sellokilpai- HELSINKI RATIKKAMUSEO, KUVAUSPAIKKA • RAJALA MATTI olivat perheelle merkityksellisiä. lun tukeminen. Ensimmäisen kerran tämä pHulda ja Marja Paulo näkivät, että lääke- noin viiden vuoden välein nuorille järjestet- tieteellinen tutkimustyö ja sen kehittäminen tävä kilpailu toteutui vuonna 1991 säätiön on tärkeää kaikkien kannalta. Liikesivistyk- täyttäessä 25 vuotta. Idean isät olivat sellisti, sellisen osaamisen edistäminen oli perhe- professori Arto Noras ja professori Ahti yrittäjille itsestäänselvyys. Perhepiirissä Tarkkanen, säätiön hallituksen jäsen. toteutetut musiikki- ja kuvataideharrastuk- Tähän mennessä seitsemän kertaa jaetulla set toivat iloa ja nautintoa elämään. Nämä musiikin Hulda Paulo -palkinnolla kunnioi- neljä elementtiä muodostivat pohjan sää- tetaan Huldan muistoa. tiön säännöille. Yksistään apurahoihin on vuosien saa- Säätiön tarkoituspykälään kirjattiin lääke- tossa käytetty ilman indeksikorjausta noin tieteellisen tutkimustyön edistäminen ja 18,5 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden- tukeminen, johon kohdistetaan puolet myön- toista vuoden aikana vuotuisista yhteenlas- nettävistä varoista, liikesivistyksellisen tutki- ketuista taloudellisista tuloksista on pelkäs- mus- ja koulutustyön edistäminen, johon tään apurahoihin käytetty 82 %. Vuosittai- osoitetaan neljäsosa varoista, sekä loppuosalla nen jako sijoitusomaisuudesta on ollut kuvaama- ja musiikkitaiteen tukeminen, keskimäärin yli 4 %. Apurahojen jaossa kumpaakin yhtä suurella osuudella. pyritään tasaisuuteen siten, että sijoitustoi- Vuosien saatossa tehtävää on toteutettu minnaltaan hyvinä vuosina varoja pannaan Yrjö Palotie on toiminut Paulon Säätiön pääasiallisesti jakamalla apurahoja sääntöjen talteen, jotta taloudellisesti heikompina asiamiehenä syksystä 1988 alkaen. määräämiin tarkoituksiin, yli 5 100 kappa- letta, jakautuen seuraavasti; lääketiede 2 500, liikesivistys 1 100, kuvataide 700 ja säveltaide 800 apurahaa. Näiden lisäksi säätiön tarkoitusta on toteutettu tukemalla SÄVEL- JAETUT APURAHAT 1966–2015

kansainvälisiä lääketieteen symposiumeja, TAIDE PAULON SÄÄTIÖ • ALUKSI tutkijavaihtoa, liiketaloudellista kansain- KUVA- • Lääketiede 2 500 kpl TAIDE LÄÄKE- välistymistä sekä muilla tavoin. TIEDE • Liikesivistys 1 100 kpl LIIKE- Kuvataiteen apurahojen lisäksi säätiö on SIVISTYS • Kuvataide 700 kpl tukenut nuoria uransa alussa olevia taiteili- • Säveltaide 800 kpl joita hankkimalla kokoelmaansa heidän töitään. Mahdollisuuksien mukaan vuosit-

PAULON SÄÄTIÖ • ALUKSI SÄÄTIÖ PAULON tain on pyritty hankkimaan Vuoden Nuori

4 5 ”Nykymaailmassa pitää olla sijaa unelmille. Apurahasäätiöissä hakijan unelma arvioidaan, ja maailmaa parantavalle SÄÄTIÖT uskottavalle unelmalle annetaan rahaa.” LÖYTÄVÄT TULEVAT korkeakulttuurin tai vain massaviihteen hallintoon ja asiantuntijatehtäviin osallistuu käyttäjä, eikä ääripäitä ole syytäkään kärjis- paljon kansalaisia omasta vapaasta tahdos- tää. Humaanin yhteiskunnan pitäisi voida taan ja usein ilman korvausta, koska säätiöi- MILLAISIA SÄÄTIÖT tarjota kaikille heidän haluamaansa kulttuu- den yleishyödyllinen toiminta koetaan niin HUIPPUOSAAJAT OVAT SUOMESSA? ria. Suurten yleisöjen lisäksi tulee muistaa motivoivaksi. Perusajatuksena on, että nämä myös suppeita yleisöjä niin tieteessä kuin asiantuntijat antavat yhteiseksi hyväksi • Suomessa on hieman alle Yksityisillä apurahasäätiöillä on aitiopaikka tarkastella yhteiskuntaa ja taiteessakin. Säätiöiden rooli taiteen tuke- aikaansa siinä missä rahalliset lahjoittajat 3 000 säätiötä. misessa kasvaa vuosi vuodelta, ja taiteen varojaan. • Yhdellä säätiöllä voi olla vaikuttaa sen kehitykseen. Säätiöt saavat ensimmäisinä tiedon uusista monikanavaisessa rahoitusyhtälössä säätiöt kymmeniä tai satoja nimikko- tutkimus- ja kulttuurihankkeista, kun projektejaan suunnittelevat valtakunnan päätyvät toisinaan todelliseksi vaa’ankie- SÄÄTIÖT RUOKKIVAT rahastoja. leksi. IDEOIDEN ITUJA • Yleishyödylliset säätiöt jae- huippulahjakkuudet aloittavat rahanhakukierroksensa. Näille lahjakkuuksille Nykymaailmassa pitää olla sijaa unelmille. taan Suomessa apuraha- eli myönnetty taloudellinen tuki hyödyttää tuloksillaan, uudella tieteellisellä TUKEA VALTAVIRRAN Apurahasäätiöissä hakijan unelma arvioidaan, pääomasäätiöihin ja toimin- ULKOPUOLELLE ja maailmaa parantavalle uskottavalle unel- nallisiin eli jatkuvarahoittei- tiedolla ja elämyksiä tuottavilla taideteoksilla, koko maata. Tieteen ja taiteen Valtio painottaa herkästi näennäisen suo- malle annetaan rahaa. Unelmatehtailullaan siin säätiöihin. Ensimmäiset lahjakkaimmat osaajat ovat kansallinen pääoma – kirjaimellisesti. raan taloutta edistäviä hankkeita, kuten säätiöt ovat todellisia ongelmanratkaisijoita. myöntävät hakemuksesta kulttuurivientiä tai tieteen kansallista inno- Siinä missä päättäjät valittelevat nyky-yhteis- apurahoja säännöissään vaatiojärjestelmää. Säätiöt voivat omien kunnan ongelmia tai kipeitä haasteita, määrätyn tarkoituksensa tarkoituspykäliensä rajoissa huolehtia valta- säätiöis sä keskitytään löytämään ratkaisuja: toteuttamiseen ja jälkimmäi- virran ohella myös syrjemmälle jäävistä Julkisin varoin rahoitetaan usein hankkeita, set ylläpitävät esimerkiksi aloista ja hankkeista. Säätiörahoitus täyden- joiden lopputulos on jo tiedossa. Säätiörahoi- vanhain- ja lastenkoteja, tää ja vahvistaa valtion rahoitusta: julkisen tuksella ruokitaan ideoiden ituja ja pölytetään sairaaloita, kulttuuri-instituu- ja yksityisen rahan liitolla voidaan parhaiten marginaaleista esiin vaihtoehtoja. tioita ja muita laitoksia. uomessa on 2 850 säätiötä, joista yli säätiölaitoksen merkityksestä: jos 5 % suo- joiden vaikutuspiiriin ulottuvat kaikki vahvistaa tieteen ja taiteen asemaa. Säätiöt- Julkisvallan rahoituksen lisääminen tie- • Säätiöillä ei ole omistajia 160 tärkeintä apurahoja jakavaa sää- malaissäätiöistä toimii näin merkitykselli- suoma laiset. kään eivät kuitenkaan voi vain tilkitä julki- teelle ja taiteelle seuraavan kymmenen vuo- (kuten yhtiöillä) eikä jäseniä tiötä on muodostanut oman kattojär- sesti, koko säätiökentän yhteiskunnallinen Monen tieteenalan kehitys on Suomessa sen rahan aukkoja tai tukea vain sitä, mitä den aikana on vähintään vaikeaa, todennä- (kuten yhdistyksillä). Sjestönsä, Säätiöiden ja rahastojen neuvotte- vaikuttavuus on huikea. ottanut ratkaisevat askeleensa juuri säätiöi- muut eivät. Niinpä: mitä monilukuisemmat köisemmin mahdotonta. Sen sijaan yksityis- • Apurahasäätiöitä on noin lukunnan. Yksinomaan neuvottelukunnan den apurahojen turvin. Erityisen voimak- säätiöt moninaisine säädekirjoineen, sitä ten säätiöiden tuki seuraavan vuosikymme- 800, ja niiden tukemat koh- jäsenistö tuki vuonna 2014 yli 415 miljoo- APURAHOJEN MERKITYS kaasti säätiöt ovat vaikuttaneet kauppa- monipuolisempaa tiedettä, taidetta ja kult- nen kuluessa oletettavasti kasvaa edelleen: teet jakautuvat kaikille elä- nalla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia, KASVUSSA korkeakoulujen syntyyn ja kehittämiseen, tuuria kansan hyväksi! yksinomaan neuvottelukunnan jäsensäätiöi- mänaloille lastenkulttuurista erityisesti tiedettä ja taidetta. Tieteen yksi kiinnostava numeropari on samoin Suomen tiedejärjestelmän kansain- Säätiöiden hallintomalli mahdollistaa den tuki tieteelle ja taiteelle lienee noin 4 työväenliikkeen perinneke- Säätiöiden kansantaloudellisen merkityk- 10–90: tuoreiden tietojen mukaan yliopis- välistämiseen. Säätiöiden tuki on ollut rat- sen, että säätiöt pystyvät toimimaan päätök- miljardia euroa vuosina 2015–2025. Mitta- ruisiin ja syöpätutkimuksesta sen mittaaminen on vaativaa, koska säätiöi- tojen tohtoriopinnoista vain 10 % on yli- kaisevaa tieteellisen tutkimuksen lisäksi senteossaan nopeasti ja joustavasti. Näin valla apurahoituksellaan yksityiset säätiöt inarinsaamen pelastamiseen. den toiminnan vaikuttavuus on niin laajaa opistojen itsensä rahoittamia, loppujen 90 korkeakouluopetuksen kehitykselle: maan säätiöt pystyvät apurahoituksellaan teke- pitävät huolta suomalaisen tieteen ja kult- • Säätiöiden ja rahastojen ja pitkäkestoista. On selvää, ettei millään prosentin rahoitus tulee ulkopuolelta, pal- ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, mään sellaisia uusia avauksia ja ottamaan tuurin hyvinvoinnista tulevaisuudessakin. neuvottelukunta on Suomen

mittareilla tai tutkimuksilla pystytä pitävästi jolti säätiöiltä. Kulttuurityöläisten piirissä Turun Suomalainen Yliopisto, ja ruotsinkie- riskejä, joihin muualla ei pystyttäisi. Sääti- Säätiöt ovat moniarvoisen suomalaisen ainoa säätiöiden kattojär- PAULON SÄÄTIÖ • ALUKSI todistamaan, kuinka paljon suomalaiset puolestaan on arvioitu, että joka neljäs linen Åbo Akademi perustettiin säätiörahoi- öiden tehokkuus on yleishyödyllisten yhteiskunnan pelastusrengas hiipuvan julki- jestö, jonka jäseninä on 165 ovat tervehtyneet, sivistyneet tai viisastuneet taiteen harjoittaja nauttii jonkinlaista apu- tuksella. Myös Helsingin kauppakorkea- tavoitteiden ohella tärkeä syy monien lah- sen rahoituksen havereissa. • apurahaa jakavaa säätiötä. juuri säätiöiden – kuten ei minkään muun- rahaa, kirjailijoista peräti neljä viidestä ja koulun ja Sotakorkeakoulun rahoituksessa joittajien haluun jättää omaisuutensa Jäsenkunta tuki yleishyödyl- listä toimintaa yli 415 miljoo- kaan yksittäisen rahoituslähteen – tuella. kuvataiteilijoistakin lähes puolet. Yksityis- säätiöt ovat olleet avainasemassa. nimenomaan säätiömuotoisesti hallinnoita- TEKSTI LIISA SUVIKUMPU Kuitenkin säätiöiden ja niiden yleishyödyl- ten tieteilijöiden ja taiteilijoiden tukemisen Hyvä taide on subjektiivinen kokemus, vaksi. Säätiöiden hallintomallia onkin suun- Kirjoittaja on Säätiöiden ja rahastojen nalla eurolla vuonna 2014. neuvottelukunnan toimitusjohtaja ja lisyyden tarkastelu, vaikkapa vain neuvotte- ohella apurahoituksella tuotetaan myös josta on keskusteltu koko ihmiskunnan niteltu esikuvaksi myös kulttuurialan julkis- Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa.

PAULON SÄÄTIÖ • ALUKSI SÄÄTIÖ PAULON lukunnan kautta antaa selvän käsityksen tapahtumia, hankkeita ja instituutioita, olemassaolon ajan. Harva meistä on vain rahoitteisiin instituutioihin. Säätiöiden

6 7 APURAHASÄÄTIÖT EDISTÄVÄT LUOVUUTTA JA OSAAMISTA

TEKSTI RISTO JÄRVINEN Kirjoittaja on kanslianeuvos ja Paulon Säätiön tilintarkastaja vuosina 1974–2004.

evään 2015 eduskuntavaaleissa pitivät poliittiset puolueet entiseen tapaan esillä monia hyviä asioita, kuten työllisyyttä, taloudellista kasvua, oikeu- denmukaisuutta ja tasa-arvoa. Vaikka puolueilla on hyvin erilaisia tavoitteita, on niiden pyrkimyk- sissä myös yhteisiä nimittäjiä. Apurahasäätiöt toimivat ensisijaisesti säätiölain ja omien sääntö- jensä mukaisesti. Niiden olemassaolon ja toiminnan oikeutusta voidaan kuitenkin peilata yhteiskunnassa yleisesti ilmeneviin tavoitteisiin. kPaulon Säätiön apurahat jaetaan lääketieteellisiin ja liikesivistyksel- lisiin sekä kuva- ja säveltaiteellisiin tarkoituksiin. Siten ne edistävät luovuutta ja osaamista. Nämä tekijät toimivat myös talouskasvun ja työllisyyden rakennusaineina. Apurahat ovat sopusoinnussa myös oikeuden mukaisuus- ja tasa-arvovaatimusten kanssa edistäessään mahdollisuuksien tasa-arvon realisoitumista yksilötasolla.

”Erityisen merkityksellistä on apurahojen suuntaaminen nuorille tutkijoille ja taiteilijoille etenkin nyt, kun työpaikat ovat tiukassa.”

Meneillään oleva julkisen talouden kriisi ei voi olla vaikuttamatta valtion panostuksiin tieteen ja taiteen hyväksi. Tämä tulee osaltaan korostamaan apurahasäätiöiden osuutta. Erityisen merkityksellistä on apurahojen suuntaaminen nuorille tutkijoille ja taiteilijoille etenkin nyt, kun työpaikat ovat tiukassa. Apurahat voivat siten olla varsinaisen tarkoituksensa ohella nuorisotyöttömyyden hoitoa parhaimmillaan. Toimin Paulon Säätiön tilintarkastajana vuosina 1974–2004. Säätiön toiminnan koin olevan linjassa yhteiskunnassa yleisestikin tärkeinä pidettyjen tarkoitusperien kanssa. Toimintakertomuksista ja apurahojen jakoluetteloista voidaan todeta saman linjan jatkuneen. Mieluisa tehtäväni on onnitella Paulon Säätiötä 50-vuotisjuhlan

PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON johdosta ja toivottaa menestystä tulevaisuudessa. • • 2003 HEINÄT JA VANHAT SEINÄT • VINOT ELINA FÖRSTI Naistenklinikka esillä: HYKS, Teos

8 9 TIETEESSÄ TIETEESSÄ

Paulon Säätiöllä on erittäin merkittävä rooli suomalaisen lääketieteen opetuksen ja tutkimuksen tukijana. Varsinkin uuden tutkijasukupolven koulutuksen avustaminen on työtä, jonka ansiosta koko Suomen terveydenhuolto toimii tulevaisuudessa entistä paremmin ja potilaat saavat nopeammin ja tarkempia diagnooseja ja näin myös tehokkaampia hoitoja.

uomalaisessa lääketieteen tohtoriksi. Tämä on erittäin keskeistä myös tutkijoiden vaihtoa, jossa vieraat tutustuvat tutkimuksessa on Paulon jatkossakin, sillä yliopistosairaalassa viran- muutamien kuukausien aikana yliopistosai- Säätiöllä pitkään ollut hyvin saannin ehtona on tohtorin arvo ja sen lisäksi raalaan ja tiedekunnan tutkimukseen. Tämä merkittävä rooli. Säätiöt väitöstyön opettamana kyky ja taito oppia, jo vuosia jatkunut yhteistyö on tuottanut vastaavat noin puolesta Suo- soveltaa ja edelleen kehittää uusia diagnos- erittäin hyviä uusia kontakteja Sapporon ja men tiedemaailman saamasta tiikka- ja hoitomuotoja potilaiden parhaaksi. Helsingin välillä ja jatkuu edelleen hyvin kotimaisesta ulkopuolisesta Siten jatkossakin Paulon Säätiön tukimuo- aktiivisena. (ks. Pekka Niemisen matka- rahoituksesta ja Suomen Akatemia pääosin doista väitöstyön tukeminen on hyvin keskei- raportti toisaalla tässä juhlajulkaisussa.) toisesta puolesta. Rahoituksen saaminen on sessä roolissa. Tämän päivän nuoret tutkijat s Aarno ERITTÄIN MENESTYNEIDEN aina ollut vaikeaa ja, kuten professori toimivat seuraavina vuosikymmeninä lääketie- Palotie toisaalla tässä julkaisussa kertoo, on teellisessä tiedekunnassa ja yliopistosairaalassa TUTKIJOIDEN PALKITSEMINEN tutkimus muuttunut aina vain kalliimmak- johtamassa opetuksen ja tutkimuksen avulla Erikseen on vielä syytä mainita Akatee- si. Paulon Säätiöllä on useita tapoja tukea yhä kehittyvää potilaiden hoitoa. mikko Leena Palotie -palkinto (Te Leena lääketieteellistä tutkimustyötä. Peltonen Prize for Exellence in Human OSALLISTUMINEN VARTTUNEEMPIEN Genetics), joka voidaan joka toinen vuosi PANOSTUKSET NUORIIN VÄITÖS- TUTKIJOIDEN TUKEMISEEN antaa kansainväliselle poikkeuksellisen KIRJAA TEKEVIIN TUTKIJOIHIN Väitöskirjan valmistumisen jälkeen monet menestyneelle ihmisgenetiikan tutkijalle. PAULON Tämä on lukumääräisesti Paulon Säätiön siirtyvät post doc -tutkijoiksi ulkomaille Ensimmäinen Leena Palotie -palkinto ylivoimaisesti suurin tukimuoto. Tohtori- keräämään lisää oppia. Paulon Säätiö on myönnettiin apulaisprofessori Cecilia koulutettavia on lääketieteessä paljon; yk- jakanut muutamia hiukan suurempia sum- Lindgrenille vuonna 2013. sinomaan Helsingin yliopiston Terveyden mia tässä vaiheessa oleville menestyville tutki- tutkimuksen tutkijakoulusta väittelee vuo- joille sekä osallistunut rahoittajana suomalai- YHTEENVETO SÄÄTIÖ sittain noin 200 tutkijaa. Nämä Life science sen säätiökentän yhdessä luomaan post doc Paulon Säätiöllä on, yhdessä muiden lääke- -alat tuottavat puolet koko Helsingin yli- -pooliin. Poolissa on nykyään erittäin kova tiedettä tukevien säätiöiden ja julkisten opistossa vuosittain julkaistavista väitös- hakupaine ja vain muutama prosentti haki- rahoittajien kanssa, erittäin merkittävä rooli kirjoista, ja lääketieteellisessä tiedekunnassa joista voi saada rahoitusta tällä instrumentilla. suomalaisen lääketieteen opetuksen ja tutki- hyväksytään neljäsosa kaikista Helsingin Samankaltainen professoripooli keräsi muksen tukijana. Varsinkin uuden tutkija- AVAA TIETÄ yliopiston tohtoriopinnoista. Nykyään myös rahoitusta säätiöltä ja luonnollisesti sukupolven koulutuksen avustaminen on lääketieteellisestä tiedekunnasta väitelleistä myös Paulon Säätiö oli mukana. Hyvästä työtä, jonka ansiosta koko Suomen tervey-

joka toisella on muu kuin lääkärin tai ham- yrityksestä huolimatta tämä rahoitusmuoto ei denhuolto toimii tulevaisuudessa entistä PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ HELSINGIN HELSINGIN YLIOPISTO / LINDA TAMMISTO maslääkärin peruskoulutus. Näitä bioinfor- oikein lyönyt itseään läpi Suomessa ja säätiöt paremmin ja potilaat saavat nopeammin ja maatikoita, biokemistejä, geneetikkoja jne. yhdessä päättivät luopua tästä tukimuodosta tarkempia diagnooseja ja näin myös tehok- tarvitaan yhä enemmän nykyaikaisessa kesän 2015 rahoituskierroksen jälkeen. kaampia hoitoja. • TUTKIJAN biolääketieteen tutkimuksessa. Lääketieteen tutkimus on hyvin kansain- Nuorten lääkäreiden into väitellä on ollut välistä. Siksi on varsin luonnollista, että myös hiukan laskusuunnassa, mutta siitä huoli- Paulon Säätiö panostaa kansainväliseen tutki- TEKSTI RISTO RENKONEN Kirjoittaja on Helsingin yliopiston lääke- matta joka toinen Helsingistä valmistuneista javaihtoon. Vuosittain Sapporon yliopiston tieteellisen tiedekunnan dekaani ja Paulon Säätiön hallituksen jäsen 2015 alkaen. PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON URALLE lääkäreistä tekee väitöskirjan ja väittelee kanssa on vastavuoroista professoritasoisten 10 11 APURAHA KANNUSTAA URAN ALKUUN SEURAUKSET KANTAVAT KAUAS

Anne Pitkäranta työskenteli opetusdekaanina, kun

Qatarin yliopistoon perustettiin nopealla aikataululla idän lähes neljännes- lääketieteellinen tiedekunta. ”Otin tehtävän vastaan vuosisata sitten Paulon Säätiön myöntämää varustautuneena lähes kaikkeen mahdolliseen, mutta apurahaa yhtenä elä- ilman minkäänlaista kokemusta ja käsitystä Lähi-idän mäni käännekohdista. Muistan yhä sen ilon, kulttuurista tai olosuhteista”, Pitkäranta kirjoittaa. jonka pyrkimyksiini uskominen sai aikaan. Käytännössä apuraha tarjosi mahdollisuuden muutaman kuukau- TEKSTI ANNE PITKÄRANTA pden päätoimiseen tutkimustyöhön korva-, Kirjoittaja on korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori ja Paulon Säätiön nenä- ja kurkkutauteihin erikoistumisen hallituksen jäsen vuosina 2011–2014. ohessa tehdyn väitöskirjatutkimuksen jäl- keen. Tutkimuskausi rohkaisi hakeutumaan Virginian yliopistoon (USA) post doc -tut- kijaksi, jatkamaan kliinistä tutkimusta Hel- singin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, HYKS:n korvaklinikassa, Luan- dan lastensairaalassa Angolassa ja lopulta opetusdekaaniksi pieneen autiomaan peittä- mään emiirikuntaan Arabian niemimaalle. Otin tehtävän Qatarin yliopistossa vastaan 1.3.2015 varustautuneena lähes kaikkeen mahdolliseen, mutta ilman minkään- laista kokemusta ja käsitystä Lähi-idän kulttuurista tai olosuhteista. Lähtöni aikaan ilmestyi sopivasti Ylen radio-ohjelma, missä luettiin professori Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama Koraani 60-osaisena luentana siihen liitty- vine puheenvuoroineen. Islam on paljon

laajempi kuin uutisia seuraamalla välittyvä PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ kuva ja se sisältää monia eri variaatioita ja asennoitumistapoja.

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PERUSTAMINEN Tehtäväni Qatarin yliopistossa oli opetusdekaanina olla mukana perustamassa lääketie-

PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON teellinen tiedekunta, missä tytöt ja pojat

MATTI RAJALA 12MATTI 13 MATTI RAJALA

opiskelevat yhdessä. Yhteinen opiskelu kielitaidosta ja tietysti myös heidän yleisestä tuntui ajatuksena olevan vaikeampi osalle tasostaan ja motivaatiostaan. Pikavauhdilla opettajista kuin opiskelijoille, johtuen var- tehdyt haastattelukysymykset olivat varsin maan siitä, että yliopistolla on pitkä perinne kotikutoiset, mutta yllättävän hyvin haas- ja käytäntö naisten ja miesten erillisille tattelijoiden arviot menivät kuitenkin kampuksille. Aikataulu oli tiukka, sillä yksiin. Ihmeellistä oli, että moni haastatel- ensimmäisten opiskelijoiden piti aloittaa jo tavista kertoi haluavansa erikoistua iho- syksyllä 2015. Käytännössä juuri mitään ei tauteihin. Syytä tähän eivät paikalliset ollut valmiina, ei edes opetusrakennusta, kollegat kaan osanneet antaa. opettajista ja muusta henkilökunnasta pu- Noin kolmasosa opiskelijoista on kan- humattakaan. Työtahti oli todella tiivis, sainvälisiä opiskelijoita, jotka valittiin kou- ensimmäiset sähköpostit pingahtivat aamul- luarvosanojen ja motivaatiokirjeiden perus- la kuuden aikaan ja viimeiset puolen yön teilla. Samanaikaisesti haastattelujen kanssa aikoihin. Kevään aikana luimme paljon kirjoitettiin kuuden vuoden opintosuunni- hakemuksia ja työnhakijoiden haastattelut telma. Opetuksen tulee olla pätevyysperus- olivat jokapäiväisiä. Vaikka tiedekuntaan taista ja perustua ongelmalähtöiseen opiske- haluttiin alueellisen kulttuurin tuntevia luun. Tavoite on siinä, mitä opiskelijat työntekijöitä ja yhteistyö paikallisen sairaa- osaavat ja pystyvät tekemään eikä niinkään lan ja perusterveydenhuollon kanssa aloitet- siinä, mitä he muistavat ulkoa. Elinikäinen tiin, pyrittiin henkilökuntaan saamaan oppiminen, ammattien välinen yhteistyö, myös kansainvälistä näkökulmaa. Siinä opiskelijoiden yksilöllinen opintopolku ja onnistuttiin mielestäni hyvin ja henkilö- modernin teknologian sovellukset ovat Anne Pitkäranta oppi ensin ymmärtämään Qataria, ja lopulta ihailemaan maan kehityshalua. kuntaa on tulossa mm. Pohjois-Amerikasta, curriculumin ydinasioita. Suunnitelmaan Euroopasta ja Pohjoismaista. sisältyy myös elementtejä meneillään ole- Yksi ensimmäisiä haasteita oli myös vasta Helsingin yliopiston lääketieteellisen pohtia, miten valitaan oikeat opiskelijat. tiedekunnan opintouudistuksesta, kuten Qatarissa on tavoite, ja siinä on hyvin opiskelijoille tarjottavat valinnaiset opinnot. nen, paastoaminen ja alkoholista ja sian- luetaan hiljaa ääneen koraanin rukouksia ja jainten ja tavanomaisten sanontojen opette- isoja istutettuja puita, liikennevaloja tai onnistuttukin, että opiskelijat aloittavat 150-sivuinen suunnitelma lähetettiin ulko- lihasta kieltäytyminen, tulivat esille joka- lopuksi polvistutaan matolle pää Mekkaan luun. Oli kuitenkin ihmeellinen tunne, kun kokonainen uusi kaista. Tuntui, että olin opiskelun heti lukion jälkeen eikä hukka- maisille asiantuntijoille Harvardin yliopis- päiväisessä elämässä. Hämmennystä herätti päin. Naispuoliset työtoverit saattoivat arabialaisilla kirjaimilla kirjoitettu kuvioilta saanut paikan kiertoradalle laukaistuun vuosia kerry. Kouluarvosanat ratkaisevat toa ja Karolinska instituuttia myöten. Hel- aluksi miehille sallitut neljä vaimoa. Naisten rukoilla työhuoneissaan tai wc:ssä. Opin näyttävä teksti ensimmäisen kerran aukeni rakettiin. Enkä ollut raketissa yksin, Qatar yliopistoon sisäänpääsyn. Koska maan kou- potus oli suuri suunnitelman saadessa kiit- pitää pukeutua säädyllisesti ja peittävästi, nopeasti välttämään rukousten aikaan kirjaimina ja sanoina. Ihmisen nimet tuotti- on yksi nopeimmin väkiluvultaan kasvava lujen arvosanat eivät ole suoraan verrannol- tävät arviot. mutta Qatarissa ei tarvitse käyttää huivia, asiointia näissä paikoissa. Moskeijoista vat myös ongelmia, sillä kaikilla ei ole varsi- maa. Ihmisiä tulee kaikkialta, arviolta jopa liset, eikä maassa ole ylioppilaskirjoitusten jos ei ole muslimi. Naisen asema ja paikka kaikuva rukouskutsu häiritsi parin ensim- naista sukunimeä ollenkaan, vaan yleisesti noin 10 000 henkilön kuukausivauhdilla. tapaista yhtenäistä koetta, päädyimme haas- ISLAMIN VAIKUTUS ARKIELÄMÄÄN NÄKYY islamilaisuudessa on erilainen kuin meillä. mäisen viikon aikana yöunta, kunnes siihen käytettävän etunimen perässä voi olla isän ja Yhteistä kaikille on voimakas yrittämisen tattelemaan paikalliset hakijat. Tiedekun- Paikalliset työtoverit eivät tyrkyttäneet us- Qatarissa naisen asema on kuitenkin vahva, tottui. Ramadanin paastokuukausi osui isoisän nimi. halu, oli kyseessä sitten rakennustyömies tai nan opetuskieli on englanti, ja haastattelun kontoaan, mutta islamiin liittyvät erityis- esimerkiksi paikallisen Hamad Medical 2015 kuumaan aikaan kesä-heinäkuulle. yliopiston professori. Olin osa vierastyöläis- avulla saimme käsityksen opiskelijoiden piirteet, kuten pukeutuminen, rukoilemi- Corporation -sairaalan johtaja on nainen. Valoisaan aikaan ei saanut syödä eikä juoda. QATARIN KANSALLINEN VISIO 2030 ten suurta joukkoa ja vähitellen huomasin Käytännön tasolla esimerkiksi päivittäi- Minulla oli salainen vesipullo työpöydän LUO POHJAA MAAN TAVOITTEELLISELLE lakkaavani kiinnittämästä entistäkin vähem- KEHITYKSELLE

set viisi rukoushetkeä vaikuttivat lääkärin laatikossa, mutta kunnioituksesta työtove- män huomiota ihmisten rotuun, ihonväriin PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ näkökulmasta jopa terveellisiltä; puhtautta, reita kohtaan en hörpännyt siitä kuin ääri- Lopulta suurimman ihmetyksen ja ihailun tai uskontoon. taukoliikuntaa ja meditaatiota kesken työ- hädässä. Paasto purettiin auringon laskettua antaa maan hurja kasvuvauhti ja se, että Ensimmäisen apurahan jälkeen en enää ”Käytännön tasolla esimerkiksi kiireen. Rukouksen kulku menee pääpiir- nauttimalla ns. iftar-ateria, usein sukulais- muutama vuosi sitten maalle oli luotu yh- myöhemmin hakenut Paulon Säätiöltä päivittäiset viisi rukoushetkeä teissään niin, että ensin pestään kädet, hie- ten ja ystävien kanssa. teinen tulevaisuuden visio: Qatar 2030. apurahaa. Sen mahdollisuuden olen halun- rotaan kevyesti kasvoja, huuhdellaan suu ja Valtio on valjastettu yhteisen tavoitteen nut antaa muille. Olen kuitenkin toiminut vaikuttivat lääkärin näkökulmasta jopa sieraimet, sen jälkeen pestään jalat, siirry- SEESAM AUKENE toteuttajaksi. Ympäristön kehitys, jonka Paulon Säätiön hallituksessa pyrkien jatka- terveellisiltä; puhtautta, taukoliikuntaa tään rukousmatolle, taivutetaan vartaloa Arabian kieltä olisi ollut kiinnostava opis- huomasi päivittäin esimerkiksi työmatkalla maan sitä hyvää, mitä itse olen saanut.

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON ja meditaatiota kesken työkiireen.” neljä kertaa niin, että kädet koskevat maata, kella enemmän, mutta aika riitti vain kir- siitä, että matkan varrelle alkoi ilmestyä Apurahan seuraukset voivat kantaa kauas. •

14 15 SHUTTERSTOCK

TEKSTI AARNO PALOTIE Kirjoittaja on LKT, professori. Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti, FIMM, Helsingin yliopisto. The Broad Institute of MIT and Harvard, Cambridge MA. Massachusetts General Hospital, Boston, MA.

BIG DATA MULLISTAA LÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN

Viime vuosikymmenten teknologinen kehitys on mahdollistanut valtavien tietomäärien tuottamisen, keräämisen ja analysoimisen. Tämä muutos on mullistanut lääketieteellisen tutkimuksen. Suuret tietoaineistot mahdollistavat yhä täsmällisemmän ymmärryksen sairauksien synnystä, tarjoavat uusia työkaluja väestön terveyttä edistäville ratkaisuille ja mahdollistavat yhä räätälöidymmän, henkilöidyn lääketieteen kehittämisen. PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ Muutos avaa valtavat uudet mahdollisuudet myös suomalaiselle tutkimukselle. PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON

16 17 SHUTTERSTOCK

eknologinen kehitys on mahdollis- nyt tehdasmaisia tuotantolinjoja, joiden tanut yhä tarkemman ja nopeam- tuottamaa tietoa analysoidaan pitkälle eri- man biologisen tiedon keruun. Kun koistuneissa ryhmissä, jotka usein sijaitsevat Tensimmäisen ihmisperimän sekvensointi kaukana tuotantolaboratoriosta. Aiemmin (DNA:n nukleotidijärjestyksen määrittämi- tiedon tuottamisen rajoitteet määrittivät nen) tehtiin laajana kansainvälisenä yhteis- lääketieteen kehitystä, nyt rajoitteena on työnä, se kesti yli 10 vuotta ja maksoi kol- datan analysointi. Tavallaan biolääketieteel- me miljardia Yhdysvaltain dollaria, voidaan linen tutkimus on siirtynyt vaiheeseen, jossa sama työ nykyään tehdä muutamassa tun- fysiikan tutkimus on jo ollut pitkään. nissa alle 2 000 eurolla. Toisaalta itsemoni- Genomitietoa kertyy nopeasti ympäri torointilaitteet ovat tehneet henkilökohtai- maailmaa ja tavoitteena on soveltaa sitä sen terveystiedon keruun vaivattomaksi ja terveyden- ja sairaanhoidossa yhteisiä, maa- nopeaksi, samoin yhä vaativammat ja no- ilmanlaajuisia tietovarantoja käyttäen. Täl- peammat kuvantamistekniikat ovat sairaa- laiset tietovarannot tarjoavat huikeita mah- loiden rutiinia, nekin tuottaen suuria tieto- dollisuuksia. Mutta samalla on herännyt määriä. Tällainen suuren tiedon, ”big da- huoli, että emme varaudu ajoissa niihin tan”, tuotto on mahdollistanut uudenlaiset teknisiin ja säädöksellisiin vaatimuksiin, lääketieteellisen tutkimuksen kysymyksen- joita lukuisten tietoaineistojen yhdistämi- asettelut ja tutkimusasetelmat. Samalla se nen vaatii. On puhuttu, että kehitetään on muuttanut tavan, jolla lääketieteellistä genomiikan ja terveysalan internetiä. Tällai- tutkimusta tehdään. nen ”internet” ei kuitenkaan toimi, jollei Viime vuosikymmenten lääketieteellinen tiedon tallettamiselle ja koodittamiselle ole tutkimus tehtiin tavanomaisimmin muuta- standardeja, teknisiä valmiuksia ja jaettuja mien ihmisten ryhmätyönä. Perinteinen eettisiä periaatteita. Global Alliance in biolääketieteen tutkimusryhmä koostui Genome Health on laaja kansainvälinen noin kymmenen hengen tiimeistä, jotka itse yhteistyöelin, joka pyrkii tukemaan välttä- hallitsivat useimmat tutkimuksen eri vai- mättömiä toimia, jotta tietoa voidaan jakaa heet. Suurten tietomassojen tuottamisessa ja turvallisesti ja tehokkaasti lääketieteellisiä analysoimisessa ei perinteinen yhden ryh- sovellutuksia varten. Eräs yksityiskohta män hallitsema panostus ole enää mahdol- liittyy vuosikymmeniä jatkuneeseen tapaan lista. Tilalle tarjoutuu tutkimusasetelmia, tarkastella tutkimuseettisiä kysymyksiä joissa verrataan jopa satojen tuhansien toisen maailmansodan hirmutekoja vastaan. ihmisten perimää heidän terveystietoihinsa Tämä perinne on johtanut joskus aika hol- ja yhdistetään samassa tutkimuksessa lukui- hoaviinkin käytäntöihin, jotka ovat soveltu- tieteellisessä tutkimuksessa ja henkilökoh- veudumme pienestä perustajaväestöstä, sen potentiaalia myös hyvinvoinnin ja misperimän tutkimuksen helpottuminen ja sia eri tutkimusmenetelmiä. Tällaista tutkineet pieniin, rajattuihin tutkimuksiin, taisessa potilashoidossa. kattavat terveysrekisterimme, kaikenkattava talou dellisen toiminnan lisääjänä. Pitkälti halpeneminen on mahdollistanut genomi- musta toteutetaan maailmanlaajuisissa tut- mutta käytänteet ovat umpikujassa, kun henkilötunnuksemme, epidemiologisen tämän ajatuksen siivittämänä on maamme lääketieteen kehittymisen. Ennen kuin kimusverkostoissa, joissa jopa kymmenet tavoitteena on suurten tietomassojen yhdis- SUOMEN ASEMA UUDESSA tutkimuksen perinne ja suuret väestöaineis- ministeriöissä kehitetty ajatusta terveyden- genomitietoa voi soveltaa käytännön lääke- tutkimusryhmät yhdistävät voimansa yhtei- täminen useista eri tietolähteistä. Global TUTKIMUKSEN MAAILMANTILANTEESSA tojen näytekokoelmat ovat asettaneet mei- huollon kasvustrategiasta ja sen stimuloi- tieteeseen, tarvitaan runsaasti tutkimusta. sen päämäärän saavuttamiseksi. Niinpä jopa Alliance onkin muistuttanut, että yksilön On paradoksaalista, että tilanteessa, jossa dät kansainvälisen genomitutkimuksen mana kohdennettuja suunnitelmia, kuten Useimpiin sairauksiin ja niiden alttiuksiin tutkimusjulkaisujen kirjoittajalistat ovat oikeus osallistua tutkimukseen on määri- tutkimus on muuttunut paikallisesta, pie- keskiöön. Olemme siirtyneet uudenlaisen Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sitran vaikuttavat sadat, jopa tuhannet perimän muuttuneet; ennen tyypillinen kirjoittaja- telty YK:n ihmisoikeusjulistuksen 23 artik- nehkön yksikön toiminnasta laajaksi, kal- tutkimuksen keskiöön niin nopeasti, ettei- yhteistyönä tuottama Kansallinen pienet muutokset, joiden kunkin vaikutus määrä oli muutama tai korkeintaan pari- lassa. Tällainen uudenlainen ajattelutapa on liiksi, suuria tuotantolinjoja vaativaksi ja vät kaikkien mielet ole pysyneet mukana genomistrategia. On ollut ilo havaita, että sairauteen on pieni. Väestössä esiintyy kym- kymmentä kirjoittajaa, nykyään kahdensa- tervetullut uusi näkökulma, kun luodaan vahvasti kansainväliseksi toiminnaksi, pie- muutoksen tahdissa. sote-mylleryksen keskellä maamme ministe- meniä miljoonia perimävariaatioita, joiden dan kirjoittajan julkaisut ovat tavallisia. periaatteita terveyden tutkimusta edistäviin nellä maalla, kuten Suomella, onkin aivan Kun uusia teknologioita sovelletaan riöissä on ollut innostusta ja kykyä uusien, yhteisvaikutuksesta emme vielä ymmärrä Pienten laboratorioiden rinnalle on synty- suurten tietomassojen yhdistämiseen lääke- erityisen vahvat mahdollisuudet. Taustalla Suomen terveydenhuollon ja lääketieteelli- modernien ja visionääristen strategioiden juuri mitään. Niinpä, vaikka voisimme

ovat vuosikymmenten investoinnit pohjois- sen tutkimuksen vahvuusalueille, pystymme tuottamiseen. Toivottavasti saamme poliit- sekvensoida perimämme kuinka nopeasti PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ maisen yhteiskunnan perusrakenteisiin, paitsi tuottamaan tärkeää uutta tietoa tisia päätöksiä, joiden avulla pääsemme tahansa, on tuloksen tulkinta aivan oma kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen ja tervey destä, sairauksista, niiden tehokkaam- strate gioista toteutukseen. haasteensa, jota vasta nyt opettelemme. niiden toimintaan liittyvän tiedon keräämi- masta hoidosta ja ennaltaehkäisystä, myös Kaikessa tutkimuksessa on ongelma ”Uusien teknologioiden soveltaminen seen. Toki tätä harmoniaa on aika-ajoin luomaan uudenlaista liiketoiminnan toi- MITEN GENOMITIETOA SIIRRETÄÄN pilkottava ymmärrettäviksi kokonaisuuk- terveydenhuoltoon luo myös uudenlaista heiluteltu, kun trendit valtionjohtoisuuden mintaympäristöä. Pitkälti yhteiskunnallisen TERVEYDENHUOLLON KÄYTÄNTÖÖN siksi, niin myös genomianalyysissä. Vielä on liiketoiminnan toimintaympäristöä.” ja paikallisjohtoisuuden ihannoinnin välillä vaikuttajan Mikko Alkion stimuloimana Meidän jokaisen elämän ja koko ihmislajin pitkä matka siihen, että ymmärrämme koko vaihtuvat. Nyt syrjäinen sijaintimme, on kysytty, miksi terveydenhuolto on aina kehittymisen perustana on perimän ja ym- perimän kaikkien variaatioiden yhteispelin

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON väestö rakenteemme erikoisuus, jossa pol- vain nähty pelkkänä menoeränä, eikä nähty päristön välinen vuorovaikutus. Koko ih- ympäristön kanssa ja miten tämä yhteispeli

18 19 altistaa tai suojaa sairauksilta. Mutta uusi viitetietoa. Tällaisen viitetiedoston rakenta- periaatteen rajoituksena on, että hoitosuosi- Useissa maissa on käynnistetty henkilö- lääkekehitysprosessien alkuvaiheen tukena. tavanomaisia tutkimusprojekteja, niihin ei tieto on avannut täysin uusia näkemyksiä minen on yksi ”Sequencing Initiative tukset perustuvat aikaisemman tutkimuksen kohtaisen lääketieteen ohjelmia, jotka suu- On mm. ajateltu, että jos voimme tunnistaa liity immateriaalioikeudellisia sitoumuksia, sairauksien synnystä, niiden alaryhmistä ja Suomi” (SISu) projektin tavoitteista. Tavoit- keskiarvoihin. Todellisuudessa kuitenkin relta osalta perustuvat genomianalyysien väestöstä henkilöitä, joilla on jonkun tietyn vaan tutkimustulokset ovat vapaasti julkais- mahdollistanut uusien lääkkeiden ja hoito- teena on noin 200 000 henkilön kattavan varsin harva meistä on joka suhteessa keski- tarjoamiin mahdollisuuksiin. Parhaiten geenin puutos, ja tämän geenin puuttumi- tavissa. Parhaimmillaan näissä yhdistyvät muotojen kehittämisen. Koska variaatioita perimätiedon (DNA-sekvenssin) kokoami- arvoinen. Eli kykymme ottaa hoitopäätök- tunnettuja ovat Ison Britannian ”Genomics nen suojaa joltakin sairaudelta, esim. sydän- molempien osapuolien vahvimmat osaami- on paljon ja yksittäisen variaation merkitys nen ja yhdistäminen terveystietoihin tutki- sissä yksilöllisiä eroavaisuuksia huomioon England” projekti, jossa määritetään (sek- ja verisuonisairauksilta, tällainen geenituote set. Juuri tällaisissa projekteissa on Suomella useimmiten pieni, tarvitaan hyvin suuria muksen ja terveydenhuollon tietopohjaksi. on rajallinen. On ajateltu, että teknologian vensoidaan) 100 000 Englannin kansalli- voisi olla hyvä lääkekehityksen kohde. Jos merkittävät yhteistyön mahdollisuudet. aineistoja tilastollisen luotettavuuden saa- Tämä on myös yksi kansallisen genomi- kehittyminen ja mahdollisuus kerätä yksi- sessa terveydenhuollossa olevan potilaan ihminen pärjää ilman tuon geenin tuotetta Voimme käyttää suurten keräysten ja bio- vuttamiseksi. Siksi genomitutkimuksessa strategian tavoitteista. Kyse on merkittä- löstä suuria tietomääriä tarjoaisi välineet perimä, USA:ssa presidentti Obaman julkis- ja jopa suojautuu esim. sydän- ja verisuoni- pankeissa säilytettyjen näytteiden tuottamia suuret tietomäärät ovat välttämättömiä. västä infrastruktuurin luomisesta, jota on yksilöllisempien hoitoja ennaltaehkäisy- tama kansallinen hanke, jossa kerätään sairauksilta tai diabetekselta on se merkittä- genomi- ja terveystietoja tunnistamaan Valmiudet tähän työhön on rakennettava joskus verrattu rautatieverkostoon; rautatie- päätösten räätälöimiseen. Tämä ei tarkoita miljoonan ihmisen täydelliset terveystiedot vä luonnon oma koejärjestelmä, joka voi LPA-geenilöydöksen kaltaisia ”poistogeeni- askel askeleelta. verkosto ei yksinään tuota juuri mitään, sitä, että yksilöllistetty hoitopäätös olisi ja määritetään heidän perimänsä, sekä Sak- ohjata lääkkeen kehittämisen eri vaiheita. siä” henkilöitä, tutkia heidän sairastavuut- Yksittäisen henkilön löydöksiä on verrat- mutta tarjoaa mahdollisuuden liikenteelle ja intuitiivinen ratkaisu, joka ei perustuisi san opetusministeriön 360 miljoonan euron Tällaisten harvinaisten ”poistogeenisten” taan ja valikoiduissa tapauksissa kutsua tava muihin genomeihin. Aivan kuten kai- toimeliaisuuden lisäämiselle. Kansallinen tutkittuun tietoon, vaan olisi päätös, joka hanke, jolla vahvistetaan henkilökohtaisen ihmisten tunnistaminen on Suomen kaltai- lisätutkimuksiin. Jo nyt ollaan valmistele- kissa terveydenhuollon laboratoriotutki- viitetiedosto on yksi henkilökohtaisen pystyy ottamaan huomioon yksilöllisiä lääketieteen tutkimusta ja terveydenhuollon sessa väestöisolaatissa helpompaa kuin massa tällaisia tutkimuksia useamman lää- muksissa tarvitaan viitearvot, jotka tuote- lääke tieteen kulmakivistä. eroavaisuuksia nykyistä enemmän, esim. sovelluksia. Suomessa kansallinen sekoittuneimmissa väestöissä. Koska Suo- ketehtaan yhteisrintamalla suomalaisten taan väestönäytteitä analysoimalla, niin soveltamalla potilaan geenitietoa. Jotta genomistrategia tähtää samankaltaisten messa on ollut hyvin pieni perustajaväestö toimijoiden kanssa. Näissä tutkimuksissa on myös genomianalyysit tarvitsevat viitetie- TÄHÄN ASTI OLEMME tällaisia yksilöidympiä hoitoratkaisuja voi- ohjelmien käynnistämiseen. tuhansia vuosia sitten, ovat tietyt perustaja- usein tilaa myös kotimaisille kaupallisille don. Genomitutkimuksessa tällaiset viitetie- HOITANEET KESKIARVOJA daan tehdä, tarvitaan taustalle suuria vertai- Genomiohjelmien päämääränä on tuot- väestön mukana tulleet harvinaiset geeni- toimijoille mm. tietotekniikkaratkaisujen dostot ovat väestökohtaisia, emme voi käyt- Näyttöön perustuva lääketiede on moder- lutietovarantoja ja paljon tutkimista, jonka taa kansalaisille paremmin suunnattua ja muodot lisääntyneet noin kaksisataa vuotta tarjoamisessa. Tällaisissa tutkimuksissa tää esim. englantilaisesta väestöstä kerättyä nin kliinisen toiminnan kivijalka. Tämän avulla osaamme tuota tietoa tulkita. tehokkaampaa sairauksien hoitoa ja ennal- sitten alkaneen nopean väestönkasvun suomalaisilla voi olla keskeinen merkitys taehkäisyä. Käytännön sairauksien hoidon myötä. Niinpä meillä on esimerkiksi poik- uusien, paremmin räätälöityjen hoitomuo- esimerkkejä voisivat olla paremmin kohdis- keuksellisen monta suomalaista, jotka ovat tojen kehittämisessä ja taloudellisen toimin- tetut syöpähoidot, jotka perustuvat sekä täydellisen poistogeenisiä (sekä äidiltä että nan piristämisessä. kasvaimen että potilaan ominaisuuksien isältä peritty toimiva geeni puuttuu) erään LOPUKSI Tekstin kirjoittaja, geenitutkija Aarno Palotie työskentelemässä kesäisessä Suomessa. parempaan tuntemiseen, sydän- ja verisuo- sepelvaltimotaudin alttiusgeenin (LPA- AARNO PALOTIEN KOTIALBUMI nisairauksien ja niiden riskitekijöiden geeni) suhteen. Niinpä, jos toimiva muoto Uuden teknologian mahdollistama suurten paremmin ajoitettu hoito, diabeteksen tuota geeniä puuttuu, on henkilöllä pie- tietomäärien tuottaminen ja analysoiminen alaryhmien parempi tunnistaminen, lääke- nempi riski sairastua sepelvaltimotautiin. uudistaa merkittävästi lääketieteellistä tutki- annostusten ja lääkkeiden valinnan yksilöl- Tällaisia henkilöitä on Suomessa arviolta musta ja vaikuttaa tulevaisuuden lääketie- listäminen. Jo nyt kertyy uudenlaista tietoa noin 35 000, muissa Euroopan väestöissä teen käytäntöihin. Tässä uudistuksessa millaisella geeniprofililla veren lipiditasoja alle kymmenesosa. Tämänkaltaiset löydök- Suomella on mahdollisuus olla keskeinen alentava statiinilääkitys tehoaa parhaiten tai set ovat herättäneet teollisuuden kiinnos- toimija. Muutos on kuitenkin maailmanlaa- miten geenitieto auttaa arvioimaan, missä tuksen suomalaiseen yhteistyöhön. juinen, eikä maailma odota, että Suomi on iässä ehkäisevä lääkitys olisi hyödyllistä Lääketeollisuudessa nykytrendi on toi- valmis, vaan siitä meidän on huolehdittava aloittaa. mia akateemisten ryhmien kanssa yhteis- itse. Onnistuessaan uudenlainen tutkimus työssä. Akateemisten toimijoiden kannalta auttaa paremmin kohdentamaan terveyden- MAHDOLLISUUS AKATEEMISTEN erityisen kiinnostavia ovat lääkekehityksen huollon resursseja, tarjoamaan yksilöllis- TUTKIJOIDEN JA YRITYSTEN alkuvaiheen yhteistyöt, joita kutsutaan tetympää hoitoa ja stimuloimaan uuteen VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN ”pre-competitive” yhteistöiksi. Ne ovat teknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. • Genomitiedon, terveysrekisterien, biopankkien ja väestörakenteemme tarjoamat poikkeukselliset tutkimusmahdollisuudet ovat herättäneet useiden lääkeyritysten kiinnostuksen Suomea kohtaan. Kiinnostus liittyy

juuri genomitiedon soveltamiseen uusien PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ lääkkeiden kehittämiseksi. Lääketehtaiden yhtenä haasteena on, että uusien lääkkeiden kehittäminen on yhä kalliimpaa ja vaikeampaa. Useasti eläinkokeet eivät ole tarjonneet ”Genomitiedon, terveysrekisterien, biopankkien toivottua tietoa lääkkeiden tehosta ja turval- lisuudesta, mutta hyvää rinnakkaista tai ja väestörakenteemme tarjoamat poikkeukselliset korvaavaa menetelmää ei ole ollut. Niinpä tutkimusmahdollisuudet ovat herättäneet useiden

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON geneettistä tietoa käytetään yhä enemmän lääkeyritysten kiinnostuksen Suomea kohtaan.”

20 21 Katriina Aalto-Setälä, moninkertainen Miten suomalainen apuraha- Miten neuvoisit tutkijanuraa JONNERENVALL, YLIOPISTO TAMPEREEN Paulon Säätiön apurahan saaja, on Tampe- järjestelmä pystyy nykyisin havittelevaa medisiinaria ja jo uransa reen Yliopiston fysiologian professori ja tukemaan hyvää tutkimusta? alussa olevaa tutkijanplanttua? Sydänsairaalan kardiologian erikoislääkäri. Hyvä tutkimus ja hyvin perusteltu tutki- Tutkimukseen täytyy antautua ja tehdä sen Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1986, mussuunnitelma saa rahoitusta. Tutkimus- takia uhrauksia. Kaikki eivät sovi tutkijoiksi väitteli vuonna 1989 aiheenaan “Molecular rahoitus on kuitenkin ikävä kyllä pääasiassa eikä se kaikkia kiinnosta, mutta kaikkien genetics of hypercholesterolemia: Te Finnish lyhytjänteistä. Uusia hakemuksia saa olla kannattaa ja onneksi täytyykin syventävien type of low density lipoprotein receptor muta- kirjoittamassa lähes koko ajan. Tällä hetkel- opintojen muodossa kokeilla tutkimusta. tions and DNA polymorphism of the apoli- lä tutkimusrahoituksen ongelma on sen Vaikka tutkimus vaatii paljon, niin kyllä se poprotein B gene” ja sai molekyyligenetiikan pirstaloituminen: tuetaan paljon kaikkea. myös antaa paljon. Se tunne, kun havaitsee dosentuurin vuonna 1995 Helsingin yli- Usein sitten kaikilla on rahaa hyvin rajalli- jotain täysin uutta, mitä ei ole koskaan opistossa. Hän valitsi erikoistumisalakseen sesti. aikaisemmin havaittu, on uskomaton ja sen sisätautiopin ja kardiologian. voimalla jaksaa taas muutaman vuoden Aalto-Setälä aloitti uransa tutkijana jo Oletko mielestäsi saanut riittävästi uurastaa. kandivaiheessa ja oli post doc -tutkijana rahoitusta omiin tutkimuksiisi? New Yorkissa Rockefeller Universityssä Olen itse ollut varsin onnekas, ja olen saa- Olet saanut useita Paulon Säätiön vuosina 1990–1993, vierailevana tutkijana nut rahoitusta hakemiini tutkimushankkei- apurahoja urasi eri vaiheissa. Onko St Jude Children’s Research Hospitalissa, siin. Tutkimusryhmän rahoituksen hankki- sinulle jäänyt jotain erityistä mieleen, Memphisissä, Yhdysvalloissa vuosina 1993– minen on kuitenkin varsin työlästä, koska kun olet saanut juuri Paulolta apurahoja. 1994 ja vierailevana professorina Gladstone yliopistot eivät enää juuri tutkimusta tue, Nuorena opiskelijana saadut ensimmäiset Institutessa, San Fransiscossa vuonna 2007. vaan kaikki perustutkimus tehdään ulko- apurahat olivat tärkeitä ja osoitus, että jokin Hän oli Tampereen Yliopiston Biolääketie- puolisella, kilpailutetulla rahoituksella. ulkopuolinenkin taho uskoo suunnitelmiini teellisen teknologian instituutin (Regea) ja tutkimuksiini. Paulon Säätiö on ollut lääketieteellinen johtaja, jossa hänellä oli Onko kliinikkotutkija uhanalainen laji? myös kaksi kertaa vaikuttamassa merkittä- oma tutkimusryhmä. Kliinisen tutkimuksen rahoitus on todella västi siihen, että olen voinut lähteä ulko- UUDEN LÖYTÄMINEN Hän on julkaissut ahkerasti arvostetuissa hankalaa ja sitä vähennetään koko ajan. maille jatkotutkijaksi vuosina 1990 ja 2007. kansainvälisissä lehdissä. Hänen tutkimuk- Sairaalat eivät usein ole kiinnostuneita tut- Nämä molemmat kerrat ovat olleet erittäin JAKSAA INNOSTAA sensa on huomioitu tutkijayhteisössä useilla kimuksesta, vaan työntekijöiden arvo mita- merkittäviä käännekohtia oman tutkimus- palkinnoilla. taan lyhytjänteisimmillä ja helpommin urani aikana. mitattavilla mittareilla, kuten miten tehok- Professori Katriina Aalto-Setälä rohkaisee nuoria tutkijan Miten sinusta tuli tutkija? kaasti ja nopeasti potilaita hoitaa tai toi- Millaisena lääketieteen uralle. Työ vaatii paljon, mutta myös antaa paljon. ”Se Nuorena lääketieteen opiskelijana tein sy- menpiteitä tekee. Sairaaloilla on myös huo- rahoittajana koet Paulon Säätiön? ventävät opinnot Helsingin Yliopiston li, että potilasjonot kasvavat eikä pysytä Säätiö tukee väitöskirjan tekijöitä ja ja post tunne, kun havaitsee jotain täysin uutta, mitä ei ole koskaan anatomian laitoksella. Tuo aika herätti kiin- hoitotakuun piirissä. Nämä asiat ikävä kyllä doc -tutkimusta. Nuo tarkoitukset ovat aikaisemmin havaittu, on uskomaton ja sen voimalla jaksaa nostuksen tutkimukseen. Geeniteknologia ajavat tutkimusintressien ohi. erittäin tärkeitä ja juuri eräällä tavalla kään- oli uusi, kiinnostava ja haastava ala ja ha- teentekeviä tutkijan uran aikana. taas muutaman vuoden uurastaa.” keuduin syventävien opintojen jälkeen Soten synnyttäminen on ollut vaikeaa. Helsingin Yliopiston geeniteknologian Näetkö, että sote-ratkaisulla on Miten Paulon Säätiön tulisi laitokselle tekemään tutkimusta. vaikutusta tutkimuksen rahoitukseen ja jatkossa toimia, että se edistäisi toteutukseen sairaalaympäristössä? mahdollisimman hyvin suomalaista

TEKSTI ILKKA RAURAMO Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät avut? Tietääkseni tässä vaiheessa ei sote-keskuste- lääketieteen tutkimusta? Ilkka Rauramo, LKT dosentti, toiminut Paulon Säätiön hallituksen jäsenenä 2009-2014 sekä Suomalainen Täytyy olla kiinnostunut löytämään jotain lussa ole otettu mitenkään kantaa tutkimus- Nuorten tutkijoiden tukeminen ja eri vai- Lääkäriseura Duodecimin pääsihteerinä. uutta, mutta sietää myös turhautumiset ja rahoitukseen – siis erityisesti juuri kliinisen heissa olevien tutkijoiden kansainvälisen

pettymykset. Suurin osa tutkimuksista ikävä tutkimuksen. Entistä ns. EVO-rahoitusta vaihdon tukeminen ovat edelleen tärkeitä. PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ kyllä joko ei onnistu tai niissä ei pystytä vas- (nykyisin VTR) ollaan ajamassa alas, mutta Ainakin omalla kohdallani jaksot ulkomail- taamaan siihen kysymykseen, mihin vastausta mitään konkreettista uutta korvaavaa klii- la ovat olleet erittäin merkittäviä uusien haettiin. Täytyy jaksaa uskoa itseensä ja kysy- nistä tutkimusta tukevaa rahoitusjärjestel- tutkimussuuntausten ja kontaktien luonnis- myksen asetteluun ja jatkaa puurtamista mää ei ole esitetty. Tämä on hyvin huoles- sa ja muutenkin ne ovat olleet erittäin avar- vastoinkäymisistä huolimatta. Tutkimuksen tuttava asia uudessa sote-suunnittelussa ja tavia kokemuksia, joten niiden tukeminen Kardiologi Katriina Aalto-Setälä aloitti täytyy myös olla enemmän elämäntapa kuin tähän pitäisi nyt päästä vaikuttamaan niin, on mielestäni äärimmäisen tärkeää. • uransa tutkijana jo pelkkä työ. Tutkimus ja siinä menestyminen että kliininen tutkimus otettaisiin huo- kandivaiheessa. vaatii uhrauksia muilla elämän aloilla. mioon koko suunnitteluvaiheen ajan.

22 23 Professori Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmä potilaan ääressä. ”Meillä on paljon väitelleitä kliinisiä dosenttitasoisia tutkijoita, jotka haluaisivat jatkaa tutkimustyötä, jos siihen olisi mahdollisuus.”

nen hankeraha riittää yhden henkilön koko- päiväiseen palkkaukseen ja hieman johon- kin muuhun.

Sait Paulon Säätiöltä Professoripooli- rahoituksen vuoden 2013 ajan. Kuinka tärkeänä pidät varttuneille tutkijoille annettavaa sapattivuotta tutkimuksen tekoa varten? Aivan loistava asia ja olen Paulon Säätiölle kovin kiitollinen. Toivon perinteen jatku- van. Muuten yliopiston monet tehtävät vievät senioritutkijan mennessään ja uhkana on akateeminen halvaustila, jossa todellista kehitystä ei enää tapahdu.

Miten käytit sapattivuoden? Vietin varsin paljon aikaa muun muassa USA:ssa ja myös muissa tutkimuskeskuksis- sa uusien maksan aineenvaihduntaan liitty- vien tutkimusmenetelmien kehittämiseksi.

Mitkä olivat tärkeimmät tulokset sapattivuoden aikana? Olemme tehneet uuden ravitsemustutkimuk- sen, jossa selvitimme eri ruokavalioiden vaikutusta maksan eri aineenvaihduntareitteihin.

Olet menestynyt ja arvovaltainen Suomessa 1990-luvulla, toimivuus perustuu Onko sinulla ajatuksia, miten esimerkiksi VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN diabetes-tutkija. Mikä sai sinut aikanaan maksan merkityksen ymmärtämiseen. Juuri Paulon Säätiö voisi parhaiten edistää innostumaan tutkimuksen teosta? nyt kiinnostaa miksi ns. ei-alkoholista riip- tutkimuksen tilaa Suomessa? VÄHENEMINEN HUOLESTUTTAA Ollessani professori Esko Nikkilän johta- puva maksa on puolella suomalaisistakin Minusta tämä Professoripooli-idea, jossa massa HYKS III sisätautien klinikassa ama- molekyylien tasolla ihan eri näköinen kuin Paulon Säätiö oli osallisena, oli erinomai- nuenssina ympärillä oli paljon tutkimu s- toisilla. nen. Meillä on kuitenkin myös paljon väi- Valtion tutkimusrahoitus on kliinisen potilastutkimuksen aktiviteetteja ja todella mukava porukka. telleitä kliinisiä dosenttitasoisia tutkijoita, Tutkimuksen tekemiseen tarvitaan rahaa. jotka haluaisivat jatkaa tutkimustyötä, jos ehdoton edellytys, ja sen väheneminen on huolestuttavaa, sanoo Mikä diabetestutkimuksessa kiinnostaa? Miten mielestäsi tutkimusrahoituksen siihen olisi mahdollisuus. Ehkäpä säätiöt professori Hannele Yki-Järvinen. Hän pitää tärkeänä myös Uuden löytäminen niin patofysiologiassa hankkiminen on kehittynyt urasi aikana? voisivat jotenkin tukea tällaistenkin tutki- kuin hoidossa. Olen tutkinut alusta alkaen Valtion tutkimusrahoitus on kliinisen poti- joiden toimintaa, jotta meillä on jatkossakin dosenttitasoisten kliinisten tutkijoiden työn tukemista. insuliiniresistenssi-ilmiötä, tilaa, jossa eli- lastutkimuksen ehdoton edellytys. Sen professoreita! • mistön kudokset eivät reagoi normaalisti väheneminen on huolestuttavaa. Ollessani insuliinille. Viimeiset 20 vuotta tutkimus akatemiaprofessorina vuosina 1995–2005 ei on keskittynyt maksaan, joka alkuaikoina ollut juuri huolta huomisesta. Akatemian TEKSTI ANNE PITKÄRANTA Kirjoittaja on korva-, nenä- ja jäi vähälle huomiolle. Tyypin 2 diabeetikoi- hankerahat muille kuin omille tutkijoille kurkkutautiopin professori ja Paulon Säätiön hallituksen jäsen vuosina 2011–2014.

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON den iltainsuliinihoito, jonka kehitimme ovat kuitenkin varsin niukat. Täysimääräi-

24 25 TEKSTI EERO SAKSELA Kirjoittaja on patologian emeritusprofessori.

LÄÄKETIETEEN SYMPOSIOSARJA YHDISTÄÄ PERUSTUTKIMUKSEN JA KLIINISEN LÄÄKETIETEEN

Paulo Säätiön kansainvälisen lääketieteen symposiosarjan aiheet ovat vuosien kuluessa muokanneet sarjasta perustutkimuksen ja kliinisen lääketieteen keskinäistä vuorovaikutusta hedelmällisesti kartoittavan kokonaisuuden. Valmisteluvaiheessa on jo 27. symposio vuodelle 2016.

uodesta 1983 lähtien Paulon Säätiö on järjestänyt parin vuoden välein kansainvälisiä lääketieteen symposioita keskeisestä ajankohtaisesta aiheesta. Säätiö on varannut tutkijaryhmien kilpailtavaksi tarvittavat määrärahat korkeatasoisen kaksi-kolmipäiväisen tieteellisen tapahtuman aikaansaamiseksi Suomessa. Tavoitteena on ollut mahdollistaa 10–15 ulkomaisen huippuasiantuntijan kutsuminen maaham- me luennoitsijoina ja organisoida yhdessä suomalaisten tutkijoiden kanssa vkattava symposio-ohjelma sekä tapahtuman vaatimat puitteet. Aiheen ny- kytilanteen ja tulevaisuuden näkymien ventiloimiseksi budjettiin ovat sisäl- PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ tyneet myös mahdollisimman edustavan ja aktiivisti osallistuvan kuulija- kunnan kulut. Sarja on osoittautunut erinomaisen elinvoimaiseksi ja halutuksi mahdol- lisuudeksi tutkijoiden piirissä ja valmisteluvaiheessa on jo 27. symposio vuodelle 2016. Säätiön tieteellisen neuvottelukunnan toimesta valinnat

NANNA SUSI • HERKKÄ MAAILMA • 1999 kokousten aiheiksi ovat vuosien kuluessa muokanneet sarjasta perustutki- Teos esillä: Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu muksen ja kliinisen lääketieteen keskinäistä vuorovaikutusta hedelmällisesti

PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON kartoittavan kokonaisuuden.

26 27 Paulon Säätiön puolelta otettiin minuun mien aikaansaamiseksi. Kuvaava on Ahti yhteyttä suomalaisten NK-solututkijoiden Tarkkasen valitsema teema intraokulaaristen vuonna 1997 järjestämän ”Society of Natu- linssi-implanttien ongelmatiikasta. Taustana ral Immunity” symposion nostamiseksi oli myöhemmin Charles Kermanin pos- esiin käsillä olevassa Säätiön 50-vuotisjuhla- tuumiin Lasker-palkintoon johtanut todel- julkaisussa ikään kuin esimerkkitapauksena. linen ”serendipidity” tutkimusprojekti. Mielessäni kävi välittömästi selväksi, että Hammaskiven ulträänipoistossa istuessaan tällainen ei tekisi oikeutta koko komealle hän keksi kaihin samentaman linssin liuo- ”Uudelle vuositu- sarjalle. Kun symposiosarjan otsikoita ja tuksen ultraäänellä ja linssin imupoisto hannelle tultaessa tutkijaryhmiä tarkastelee, huomaa pian, että alkoi tulla vuosien työn jälkeen vähitellen kunnian himoinen linja siellä ovat edustettuina idut merkittävälle hyväksytyksi. Korvaavan linssin kehittämi- on säilynyt.” osalle Suomen tämän päivän biolääketie- nen oli kuitenkin edelleen arvoitus ja tuli- teellistä tutkimusta. Monien kohdalla seu- kuuma ongelma, jonka ratkeaminen on ranta-aikaa on jo kertynyt runsaastikin. lopulta tehnyt tällaisesta minitraumaatti- Siksi tarjouduin kevytmielisesti pohdiskele- sesta varttitunnin operaatiosta kaikkein maan, miten eri esillä olleet aiheet ovat yleisimmän elektiivisen toimenpiteen. Sen tunnetuksi. Molekyyligenetiikan viimeisim- jatkaneet kehitystään ja millainen on niiden arvioidaan pelastavan sokeutumiselta vuo- pien edistysaskeleiden soveltaminen tähän merkitys ollut tutkimuksen kokonaisuuden sittain jo 30–40 miljoonaa maapallon kan- maisemaan oli houkutteleva teema, joka sai kannalta tarkasteltuna. Tämä tietenkin salaista. paikalle alan kovimmat nimet. Näitä väisty- johtaa vääjäämättä subjektiiviseen näkökul- Samalla lailla suuntaa antava koko sar- västi periytyviä ”suomalaisia” tauteja on maan. Toivoakseni juhlajulkaisun lukijat jan virityksen kannalta oli Leena Palotien sittemmin karakterisoitu jo yli 30, ja kliini- voivat kuitenkin jokainen omalta kantiltaan vuonna 1986 Majvikin hienossa miljöössä nen genetiikka onkin vuosien kuluessa pysähtyä hetkeksi vastaaviin mietteisiin ja järjestämä tapahtuma ”Recombinant DNA muodostunut impaktiltaan maamme bio- sitä kautta arvostaa Paulon Säätiön pitkän in clinical medicine”. Se oli kaikille osallis- lääketieteellisen tutkimuksen erääksi lippu- tähtäimen panostusta maamme lääketieteen tujille pysyvästi mieleenpainunut suurme- laivaksi. hyväksi. nestys. Reijo Norion voimannäyttö konge- Paulon Säätiön kansainvälisten sympo- Säätiön pitkäaikaiset asiantuntijajäsenet nitaalinefroosin resessiivisen periytymismal- sioiden listaa tarkastellessa ei voi kuin professorit Tapani Tammisto (anestesio- lin osoittamiseksi suomalaisten kirkonkirja- ihailla, kuinka aikaisessa vaiheessa asioista logia), Ahti Tarkkanen (silmätaudit) ja tietojen avulla ja Harri Nevanlinnan päättävät ovat haistaneet tulevaisuuteen Tauno Palva (korvataudit) järjestivät sarjan populaatiotutkimukset Suomen isolaattira- nähden pitkällä tähtäimellä kantavat aiheet Dosentti Jouko Miettusen ja LT Erika Jääskeläisen vetämä ”Schizophrenia – Epidemiology and Biology” ensimmäiset symposiot. Ne kartoittivat jo kenteesta pohjana tälle suomalaisen geeni- ja tutkijaryhmät. Tuskin oli mahdollista -symposio järjestettiin Oulussa vuonna 2012. suunnan kliinisen ja perustutkimuksen perinnön ensimmäiselle ”Perheentuvan vuonna 1988 arvata, kuinka hedelmälliseksi liitosta syntyvien kiinnostavien tapahtu- portaalle” olivat jo tulleet kansanvälisesti tutkimuskentäksi Matti Haltian valitsema Alzheimerin taudin patobiologiaa koskeva symposioteema tulisi osoittautumaan. Sen voi sanoa laajentuneen osaksi varsinaista kansainvälistä koulukuntaa kartoittaessaan kroonisten dementoivien aivosairauksien joka tänään on lähestymässä käytännön siirtojen ja signaalireittien täsmähoitojen laajentamisesta kaiken edellä sanotun lisä- geneettistä epidemiologiaa, molekulaarisia toteuttamistaan ryhmän kehittämän mahdollisuudet tulevaisuuden klinikassa. bonuksena! tautimekanismeja ja kliinisiä luokituksia. enterovirus cocktailin avulla. Samoin Pekka Viimeisimmissä symposioteemoissa uskal- Kaiken kaikkiaan Säätiön kansainvälisen Antti Vaherin Saikun THE LEENA PELTONEN Samoin 1995 järjestämän pioneerityöt Chlamydian osuudesta taudutaan kaikkein uusimpien tekniikoiden symposiosarjan CV on vaikuttava kokonai- tapahtuman vaatimattomalta kuulostava arterioskleroosin etiologiassa, joka oli vuo- piiriin osoituksena jatkuvasta luottamuk- suus. Näiden näyttöjen perusteella on PRIZE FOR EXCELLENCE ”Leena Palotien vuonna otsikko ”Molecular and cellular biology of den 1998 symposion aiheena, ovat tuotta- sesta niiden merkitykseen translationaalis- kaikki syy uskoa, että kun seuraavalla pyö- IN HUMAN GENETICS 1986 järjestämä plasminogen activation” sisältää avauksen neet satoa tulehdusreaktion merkityksestä ten sovellusten kannalta. Uusia haasteita reiden vuosien etapilla arvioidaan panostuk-

tapahtuma ’Recombinant lähes kaikkeen solujen välisen ja ympäröi- kroonisten tautien patogeneesissä. ovat myös psykiatriset ja mielenterveydelli- sen tuotospuolta, tehtyjen valintojen kau- PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ vän matriksin kommunikaation kuvioihin, Uudelle vuosituhannelle tultaessa kun- set aiheet. Näissäkin otsikot kertovat Sää- konäköisyys tulee taas yhtä selkeästi osoite- DNA in clinical medicine’ FOR HER OUTSTANDING ACHIEVEMENTS AND GREAT POTENTIAL TO BECOME A WORLD LEADER joita hänen ja Erkki Ruoslahden myöhem- nianhimoinen linja on säilynyt. Edellä esi- tiön perinteisestä linjasta tavoitella konkre- tuksi. Kansainvälisten kokousten henkilö- oli kaikille osallistujille IN THE FIELD OF HUMAN GENETICS mät työt ovat piirtäneet maailmankartalle. merkinomaisesti mainitut ”ensimmäisen tiaa ja liittoa jatkuvasti syvenevän moleku- kohtaisia siltoja rakentava merkitys ei tule mieleenpainunut HELSINKI AUGUST 26TH, 2013 Tarkkaa silmää osoittivat myös Hans polven” symposiojärjestäjät ovat suureksi laarisen rakennebiologian kanssa toistaiseksi digitaaliajasta huolimatta menettämään suurmenestys.” Åkerblomin työryhmän valinta seuraavan osaksi eläköityneet, mutta tutkimusryhmien lähes tuntemattomien tautimekanismien arvoaan. Sarjan menestyksellinen jatko on vuoden symposioksi, joka kaavoitti tulevia F1-polvi on puolestaan jo merkittävästi ymmärtämiseksi. Kenen muun kuin Paulon nähtävä tärkeänä osana Suomen biolääke- Timo Ritakallio Olli K allioniemi Emmanouil Dermizakis Chairman Director of the Institute Chair of the Nomination Paulo Foundation for Molecular Medicine Finland, FIMM Committee näkymiä lasten Tyypin I diabeteksen ennal- mukana. Peruslääketieteen osalta aiheiden Säätiön profiliin sopisi yhtä hyvin ajatus tieteellisen tutkimuksen terävimmän kärjen

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON taehkäisyyn rokotekehittelyn kautta. Aihe, valinnassa mukaan ovat tulleet mm. geeni- musiikkilääketieteen mahdollisuuksien kansainvälisen penetranssin edellytyksiä. •

28 29 TEKSTI ANNE PITKÄRANTA Kirjoittaja on korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori ja Paulon Säätiön hallituksen jäsen vuosina 2011–2014.

YKSILÖLLISIÄ HOITOJA LEUKEMIAAN Mika Kontro valmistelee Paulon Säätiön tutkimus- apurahan avulla väitöskirjaa ja etsii yksilöllisiä hoitomuotoja leukemiaan. Tutkimuksista saatuja tietoja sovelletaan vaikeahoitoisimpien leukemioiden hoitoon.

ika Kontro on hel- mi- ja RNA-sekvensointi). Tutkimuksista sinkiläinen sisätau- saatuja tietoja sovellamme vaikeahoitoisem- tien ja kliinisen he- pien leukemioiden hoidossa. Tutkimus on matologian erikois- siis sangen translationaalista. lääkäri. Hän työsken- telee HYKS:ssä hematologian klinikalla ja Mitkä ovat tähänastiset Mika Kontro työskentelee HYKS:n mvalmistelee väitöskirjaansa Suomen mole- tärkeimmät tutkimuksesi tulokset? hematologian klinikalla. kyylilääketieteen instituutin ja Hematologi- Olemme kehittäneet ns. ex vivo -lääkeseula- an tutkimusyksikön yhteistyöprojektissa, menetelmän, jolla pysymme arvioimaan jonka tavoitteena on hematologisten syö- jokaisen potilaan leukemiasolujen lääkeherk- pien hoitojen yksilöllistäminen. kyyttä koeputkessa. Olemme soveltaneet tuloksia vaikeahoitoisten leukemioiden hoi-

Säätiöillä on merkittävä asema dossa, ja saaneet tärkeää lisätietoa lääkeherk- SIRO JOUKO tutkimuksen tukijoina. Miten hyvin kyyteen ja -resistenssiin johtavista tekijöistä. nuori tutkija on selvillä säätiöiden Työmme pohjalta olemme löytäneet uusia apurahojen hakujärjestelmistä? mahdollisia lääkeaineita leukemian hoitoon Uskoisin nuortenkin tutkijoiden olevan sekä uusia leukemian syntyyn johtavia mu- hyvin perillä sekä avoimista apurahahauista taatioita. Esimerkiksi olemme havainneet, Mika Kontro etsii väitöskirjatyössään tapoja, joilla voidaan yksilöllistää akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden hoitoja. että apurahojen myöntämisperusteista. että T-ALL:ssa noin kymmeneksellä potilais- Alkuvaiheessa omien ohjaajien, tutkijakolle- ta on aktivioivia STAT5B-mutaatiota, ja goiden – ja toki myös Googlen – apu on tämän mutaation aiheuttamaa poikkeavaa ollut tarpeen. signalointia voidaan mahdollisesti estää BCL2-inhibiittoreilla. Lisäksi olemme ha- sellista tutkimustyötä ei voi tehdä sivutyönä han käyttötarkoitus on syytä mainita. Itsenäi- vaikeampaa. Näissä siirtymävaiheissa rahoi- Sinulle myönnettiin 2015 vainneet munuaissyövässä käytetyn axitinibin lääkärin klinikkatyön ohessa, vaan se vaatii ”Tuloksellista sesti, huolella valmisteltu hakemus erottuu tuksen järjestyminen on erityisen tärkeää Paulon Säätiön tutkimusapuraha. johtavan hoitovasteisiin myös vaikeahoitoi- täysipainoista sitoutumista ja irrottautumis- kyllä eduksi. Kannattaa myös muistaa, että tieteellisen työn jatkumisen varmistamiseksi. Mikä on tutkimusaiheesi? simmissa Philadelphia-kromosomin aiheut- ta kliinisestä työstä. Ilman säätiöiden myön- tutkimustyötä ei väitöskirjaprojektin budjetin suunnittelu ja Suuremmissa projekteissa ensimmäisen voi tehdä sivutyönä Työskentelen Suomen molekyylilääketieteen tamissa leukemioissa. Työmme tuloksia on tämiä apurahoja riittävän pitkät vapaat rahoituksen hankkiminen on myös ensiarvoi- julkaisun saaminen voi kestää parikin vuot- PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ instituutin (FIMM) ja HYKS:n hematolo- julkaistu mm. Cancer Dicovery-, Leukemia- ja kliinisestä työstä eivät ole mahdollisia. lääkärin klinikkatyön sen tärkeä osa tutkijakoulutusta. ta, mutta nuorille tutkijoille apurahoja gian klinikan yhteistyöprojektissa, jossa Nature-lehdissä. ohessa.” myönnetään usein vasta ensimmäisen julkai- kehitämme keinoja yksilöllistää akuuttia Millaisia vinkkejä haluaisit antaa Onko sinulla ideoita, miten esimerkiksi sun jälkeen. Kannustaisin apurahoittajia leukemiaa sairastavien potilaiden hoitoja. Kuinka suuri merkitys säätiöiden nuorille tutkijoille menestyksellisen Paulon Säätiön tulisi jatkossa toimia niin, rohkeuteen myös alkuvaiheen tutkijoiden, Menetelminä käytämme muun muassa rahoituksella on ollut omassa apurahahakemuksen laatimisessa? että se edistäisi mahdollisimman hyvin sekä jo omatoimista tieteellistä uraansa leukemiasolujen lääkeherkkyyden testaamis- tutkimuksessasi? Hakemus kannattaa laatia kokonaisuudes- suomalaista lääketieteen tutkimusta? aloittelevien tukemisessa. • ta koeputkessa noin 400 lääkeaineelle sekä Säätiöiden myöntämä rahoitus on ollut saan itse – selkeästä tutkimussuunnitelmasta Väitöskirjaprojektin alkuvaiheessa ja heti

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON tautisolukon perimän läpilukua (ns. ekso- edellytys tutkimustyön edistymiselle. Tulok- alkaen. Realistinen aikataulutus sekä apura- väitöksen jälkeen rahoituksen saaminen on

30 31 Vasemmalla tietokoneavusteinen kuva potilaan kasvoluustosta, johon merkitty punaisella kasvain. Tämän kirurginen hoito edellyttää leuan katkaisua ja osan poistoa riittävällä reunalla terveeseen kudokseen päin. Suunniteltu poisto merkitty viivoin. Oikeassa kuvassa yksilöllisesti mallin- nettu titaaninen aihio, joka leikkauk- sessa täytetään trikalsiumfosfaatilla, kasvutekijällä ja luuhohkalla. Vuoden kuluttua leikkauksesta alueella on luuta, johon voidaan asentaa istutteet eli hammasimplantit.

UUDET MATERIAALIT APUNA SUU- JA LEUKAKIRURGIASSA Suu- ja leukakirurgian Tutkimusrahastosta myönnetään vuosittain apurahoja suu-, leuka- ja kasvosairauksien kirurgista hoitoa edistävään tutkimukseen. Apurahojen avulla on edistetty muun muassa uusien materiaalien, kuten metalleja korvaavien maitohappojohdannaisten tutkimusta.

uu- ja leukakirurgian juuret ovat ki- aalien käytön. Tänä päivänä on mahdollista säästää kustannuksia. Nämä nykyaikaiset rurgiassa, erityisesti tapaturmakirur- valmistaa levyjä ja ruuveja esimerkiksi mai- tekniikat ovat suureksi avuksi niin tapatur- giassa ja toisaalta hammaslääketietees- tohappojohdannaisista, jotka lujuusominai- mien, kasvainten kuin synnynnäisten ja Ssä. Leukamurtumien hoidon kannalta pu- suuksiltaan vastaavat metallista tehtyjä. hankittujen kasvuhäiriöiden kokonaisvaltai- rennalla ja hampaistolla onkin keskeinen Suun ja leukojen kasvainkirurgiassa sessa hoidossa ja hoidon suunnittelussa. merkitys. Toisaalta kasvoluiden murtuma- joudutaan toisinaan, kasvaimen luonteesta Suu- ja leukakirurgian Tutkimusrahasto hoito on kautta aikojen perustunut pitkälti ja levinneisyysasteesta riippuen, poistamaan pyrkii erityisesti tukemaan kokeellisia ja leukojen yhteen sitomiseen eli kirurgisesti sekä pehmyt- että kovakudoksia. kliinisiä tutkimushankkeita, joiden avulla intermaksillaari fksaatioon, joka potilaalle ja Vapaat, niin sanotut mikrovaskulaariset leukojen ja kasvojen rekonstruktiohoitoja varsinkin monivammapotilaalle on varsin kudossiirrännäiset ovat tehneet mahdolli- voidaan parantaa ja kehittää. • raskasta, jopa vasta-aiheista. seksi kehon omien ”varaosien” käytön Myös ulkoisia kiinnityksiä on paljon rekonstruktiossa. Ongelmana on kuitenkin

käytetty kasvoluumurtumien hoidossa, se, että leikkaukset ovat suuria, kudossiir- TEKSTI CHRISTIAN LINDQVIST mutta muun muassa yleisanestesia ja anti- teen otto aiheuttaa omat ongelmansa ja Kirjoittaja on Helsingin yliopiston suu- ja leukakirurgian professori, lääketieteellisen biootit tekivät mahdolliseksi myös murtu- erityisesti kovakudosten muoto ei vastaa tiedekunnan suu- ja leukasairauksien osaston johtaja sekä HUS:n ylilääkäri. mien avoimen paikalleen asettamisen ja poistetun kudoksen muotoa. Tämän vuoksi sitomisen ilman, että rajoitettiin leuan liik- on kehitetty erilaisia kantasolutekniikoita, keitä. Murtumahoitoihin kehitettiin erilai- joiden avulla kehon omat, esimerkiksi ras- sia metallisia levyjä ja ruuveja, jotka alkuun vasolut saadaan muuntumaan siten, että olivat teräksestä, mutta saatettiin sittemmin niistä tulee luukudosta muodostavia soluja. korvata kudosystävällisemmillä materiaa- Tämä yhdistettynä yksilölliseen mallinnuk- SUU- JA LEUKAKIRURGIAN PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA leilla, kuten titaanilla. Näillä välineillä voi- seen mahdollistaa täsmähoidot, joiden TUTKIMUSRAHASTO: tiin toteuttaa niin sanottu funktiostabiili avulla voidaan potilasta vähemmän kuor- osteosynteesi, eli liittää luut yhteen siten, mittavilla tekniikoilla korvata poistettu osa • Perustettu vuonna 2000. että liitos sietää normaalin kuormituksen, esimerkiksi leuasta, joka on täsmälleen • Apurahojen lisäksi rahasto voi kuten syömisen. Näin voitiin osittain tai vastaavan terveen kudoksen muotoinen. jakaa ansioituneesta opin- kokonaan välttää leukojen yhteensitominen. Yksilölliset aihiot voidaan rakentaa koko- näytteestä palkintoapurahan. Erityisesti Suomessa tehty tutkimustyö naan tietokoneohjelmilla, joka myös

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON mahdollisti myös itsestään sulavien materi- nopeuttaa ja helpottaa suunnittelutyötä ja 3 • 2008 • KARAISTUMINEN TEEMU KORPELA sairaala Peijaksen esillä: HUS, Teos

32 33 TEKSTI PEKKA NIEMINEN Kirjoittaja on LKT, dosentti ja HYKS:n naistentaudit ja synnytykset -osaston osastonylilääkäri.

STIPENDIAATTINA SAPPOROSSA Osastonylilääkäri Pekka Nieminen vietti alkuvuoden 2015 Sapporossa. Hän oppi, miten Japanissa hoidetaan naistentauteja, millainen on onsen ja mikä on perinteinen teeseremonia. Sapporo Snow Festival. Lumitemppeli Virallinen kuva. Prof Takyoshi Saito Mervin ja allekirjoittaneen välissä. Osaston kanslia oli aamuisin täynnä väkeä.

lin onnekas saadessani ossa lähinnä Shinjukun alueella ihmetellen jossa saimme todella hyvää sashimia ja taiaamuna nuori gynekologi ja apulaisylilää- gamme olivat erittäin ystävällisiä ja vieraan- sia sekä erikoislääkärikollegoille että erikois- Paulon Säätiöltä mah- väen paljoutta, ihaillen (varauksin) Tokion sushia, valmistettuna Tyynen valtameren käri Seiro Satohisa, joka puhui hyvin eng- varaisia sekä todella rentoja ja huumorinta- tuville ja myös lääketieteen opiskelijoille. dollisuuden viettää arkkitehtuuria ja maistellen loistavaa japani- moninaisista antimista, pienessä pariskun- lantia. Kävikin ilmi, että hän oli ollut post juisia, ehkä hiukan ennakko-odotuksiemme Päivittäin tuli myös useita keskusteluja eri alkuvuoden 2015 Sap- laista ruokaa. Uudenvuoden aattona len- nan pitämässä ravintolassa. docina Kaliforniassa 2 vuotta. Jaoimme vastaisesti. Taas kerran saattoi huomata, että hoitomuodoista ja diagnostiikassa. Meillä poro Medical Universi- simme Sapporoon, jossa odotti täysi talvi. Maanantaina meidät haettiin hotellilta ja työhuoneemme erikoislääkäri Toshiaki aina ei pitäisi luottaa siihen, mitä esimer- on HYKS:n naistentaudeilla hyvin saman- tyssa (SMU). Helsingin Lunta oli kaupungissa nelisen metriä. vietiin asuntolaamme, joka sijaitsi aivan Endon kanssa. Hän oli aiemmin vieraillut kiksi elokuvista näkee! Ainoastaan englan- kaltaiset mallit SMU:n naistenklinikan Naistenklinikalta oli aiemminkin ollut Samalla saimme hyvän esimerkin japanilai- SMU:n vieressä. Saimme käyttöömme Suomessa ja piti endokrinologina lapsetto- nin kielen puhuminen saattoi olla hiukan kanssa, mutta erojakin löytyy. Omalta alal- kollegoita vastaavalla matkalla, muun muas- sesta ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuu- pienen kaksion, jossa oli yksi kerosiinilla muusklinikkaa, mikä sopi mainiosti Mervin vaivalloista monille kollegoillemme. Japa- tani esim. kohdunkaulan syövän esiasteet osa professori Jorma Paavonen ja dosentti desta, kun matkalaukkuihimme oli ripus- toimiva lämmitin/puhallin. Koska ulkona työkuvaan Helsingissä. Oma intressini on nissa kyllä opiskellaan koulussa englantia hoidettiin nukutuksessa leikkaussalissa, Ervo Vesterinen. Luonnollisesti haastattelin tettu ystävälliset tervetulotoivotuslaput! oli pakkasasteita, tällä lämppärilllä sisäläm- puolestaan enemmän gynekologisen syövän ensimmäisenä kielenä, mutta siellä keskity- meillä paikallispuudutuksessa poliklinikalla. heitä ennen matkaa, jotta tietäisin hiukan, Sapporo on Hokkaidon saaren, jolla on 5 pötila nousi vajaaseen 20 asteeseen, joka ja erityisesti kohdunkaulan syövän preven- tään, kuulemma, kielioppiin ja kirjoituk- Myös opetusmetodeissa oli eroja, opiskelijat mikä perillä odottaa, enhän koskaan ollut miljoonaa ihmistä, pääkaupunki ja siellä tuntui ihan riittävältä, jos oli tohvelit jalassa tiossa ja SMU:n naistenklinikka onkin seen, ei niinkään keskusteluun. Ihan kuten eivät juuri saaneet potilaaseen koskea, tus- vieraillut Japanissa, saati Sapporossa. Mo- asuu kaksi miljoonaa asukasta. Sapporossa (lattiassa ei ollut eristeitä). Tästä asunnosta erityisesti paneutunut gynekologiseen onko- Suomessa, aiemmin. kin erikoistuvatkaan. Oppiminen tapahtui lemmat antoivat erittäin myönteisen kuvan järjestettiin vuoden 1972 talviolympialaiset maksoimme vuokraa parikymmentä euroa logiaan. Klinikassa seurasimme työskentelyä seuraamalla ja lukemalla. Teoreettinen taso omista vierailuistaan. Olin siinäkin mielessä ja nykyisin suurin vuoden vetonaula on päivässä ja se vähennettiin minulle anne- Nopeasti tutustuimme klinikan professo- poliklinikoilla, osastoilla ja paljon myös oli kyllä korkea, ehkä parempi kuin meillä.

tyytyväinen, että vaimoni Mervi, myöskin Sapporo Snow Festival, johon saapuu joka tusta päivärahasta. Tämä päiväraha annet- riin Tsyoshi Saitoon ja muuhunkin kolle- leikkaussaleissa. Itse emme kovin paljon Medisiinisesti matkasta jäi paljon hienoja PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ gynekologi ja kliininen opettaja Helsingin helmikuun alussa satoja tuhansia turisteja. tiin puolestaan koko vierailumme ajalta gakuntaan, jotka järjestivät heti ensimmäi- päässeet tekemään, erilaisten säädösten ja hyviä kokemuksia, toivottavasti puolin ja yliopistossa, pystyi tulemaan mukaan, koska Koska japanilainen tehokkuus ei ehkä kerralla kirjekuoressa! Kaksiossa oli kyllä senä iltana tervetuliaisjuhlan. Näitä sosiaali- takia. Minä tein joitakin demonstraatiokol- toisin. Sosiaalisella tasolla tuli kokemuksia Helsingin ja Sapporon lääketieteellisten ole aina sitä mitä me luulemme ja työt kaikki perusmukavuudet, pesukone, keitto- sia menoja tulikin sitten todella paljon poskopioita ja Mervi puolestaan esitteli ehkä vieläkin enemmän. Saimme paljon tiedekuntien dekaanit sopivat hänen koh- alkoivat vasta maanantaina 5.1. ”joululo- komero, jääkaappi, TV ja niin edelleen, lisääntyen vierailun loppua kohti, kun alku- sonosalpingohysterografan (kohdun ja uusia ystäviä, joita pyysimme vastavierai- dallaan opettajavierailusta. Kiitos siitä man” jälkeen, oli meillä aikaa tutustua Sap- joten se kelpasi mainiosti! Päivärahakin riitti tutustuminen oli puoli ja toisin hoidettu. munatiehyiden keittosuola-ilma-UÄ-tutki- lulle Suomeen. Kulttuurisesti ja kulinaari- heille. poron kaupunkiin ja sen lähiympäristöön hyvin ruokaan ja peruskuluihin. Meitä vietiin kylpylöihin, japanilaisittain muksen), jotta SMU:ssa ei vielä käytetty, sesti matka oli avartava ja mahtava elämys, Matkustimme Japaniin heti joulun 2014 muutaman päivän ajan. Kävimme muun Sairaalaa ja sen naistentautien ja synny- onseneihin, teeseremonioihin, kutsuttiin mutta otettiin sitten käyttöön! Pidimme josta riittää paljon kertomista ja muistele-

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON jälkeen ja vietimme neljä päivää ensin Toki- muassa Otarun pienessä kalastajakylässä, tysten klinikoita esitteli meille heti maanan- koteihin ja niin edelleen. Japanilaiset kolle- molemmat useita luentoja ja ryhmäopetuk- mista. •

34 35 Kirjailija Emmi Itäranta kirjoitti novellinsa Paulon Säätiön

HEINILEHVÄSLAIHO juhlajulkaisua varten. ja jonka laulut kuulostavat siltä, että niitä pitäisi soittaa kristalli- sinisinä virtauksina ja paisui korkeaksi aallonharjaksi. Elgarin kruunujen valaisemissa koristeellisissa tanssisaleissa, vanhanaikais- sellokonsertto. Kuuntelin sitä usein työskennellessäni. Sinulla oli ten hotellien tyhjillä käytävillä ja iäkkäiden kaupunkien alla tapana astua huoneeseen kantaen höyryävää kaakaomukillista, hämärissä kellarikapakoissa, joiden tiilet muistavat kymmeniä johon olit lisännyt tilkan minttuöljyä, koskettaa hiuksiani ja las- sukupolvia. Tai yksinäisen huvilan parvekkeella tummana elokuun kea muki sivupöydälle. Monesti jatkoin maalaamista ja unohdin iltana, kun veden päällä välkkyvät veneitten lyhdyt: missä tahansa, kaakaon, kunnes se oli kylmää. missä ihminen tuntee samanaikaisesti syvää onnea ja surua maail- Sohva upotti allani. Pujotin käden käteesi. Musiikki vaimeni masta, siitä, että saa siinä elää. hitaana pois. En säikähtänyt. Musiikki värjyi huoneessa kuin valo, ja se teki oloni kevyeksi. un havahduin, oli kahvi jäähtynyt kupeissa ja kärpänen Nousit seisomaan. Ojensit minulle kätesi. Sinun ei tarvinnut käveli pikkuleivän pintaa pitkin. Hätistin sen tiehensä. sanoa mitään. Sinä olit lähtenyt, sohva viileä vieressäni. Ensin hätään- Tartuin käteesi ja kehoni oli kuplivaa riemua täynnä, vastasi Knyin, sillä ajattelin, että viipyisit ehkä pitkäänkin poissa, enkä olisi kosketukseesi ja halusi lähemmäs sinua. Kuljetit minut tanssiin, täällä enää kun tulisit taas. Mutta sitten muistin, että olet ollut valssi se oli, sen jalkani tiesivät. Me kiepuimme lattialla kuin liian poissa ennenkin ja silti lopulta palannut. varhain oksiltaan irronneet lehdet ilakoivassa kesätuulessa. Kuk- Jokin ääni pyristeli kuulon laitamilla, sirisevä ja suriseva. Kär- kien tuoksu kerääntyi ilmassa huojuviksi nauhoiksi, jotka pystyin pänen, ajattelin. melkein näkemään: niissä lepattivat tumman violetin ja maissin- Ulko-ovella naksahti. Nousin, koska arvelin, että sinä siellä keltaisen tuoksut, harsonpehmeä sini ja usvainen hopeanharmaa olet, mutta minua alkoi heti huimata ja valahdin takaisin sohvalle. ja jykevä vihreä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minun teki Kuulin puhetta, kolme, ei, kaksi ääntä. mieleni tarttua siveltimeen ja laskea se valkoiselle kankaalle, antaa Huoneeseen astuivat ne ikkunantakaiset, kaksi niistä. käteni ja silmieni hakea väri ja muoto ja liike, tehdä näkyväksi se, Sateenkaarihiuksinen tyttö sanoi: – Ihanko yksin sinä olet miltä minusta sillä hetkellä tuntui. täällä kahvitellut? Tanssimme vielä toisenkin kappaleen ajan ja sitten minun oli – Ei kun Jaakko kävi, sanoin. istahdettava hetkeksi, sillä sydämeni löi niin lujaa, että pelkäsin He katsoivat minua oudosti ja sitten toisiaan, ajattelivat kai, sen karkaavan ja lennähtävän ulos ikkunasta kuin vapauteen las- etten huomaa. kettu häkkilintu. – No mutta, eiköhän me laiteta uudet kahvit tulemaan, vaalea Katsoin ikkunaa ja näin heidät sen takana. poika sanoi. JOS UNOHDAN SINUT – He ovat siellä taas, sanoin. – Kaapissa on lisää keksejä, sanoin, ja minua nolotti, koska Vilkaisit katseeni suuntaan. selvästi meillä oli ollut sovittuna, että he tulevat, ja minä olin sen – Ikkunasi on kolmannessa kerroksessa, sanoit. unohtanut. – Tiedän. Mutta siellä he silti vain ovat. He katosivat keittiöön kilistelemään ja kalistelemaan. Siellä he – Montako heitä on tänään? puhuivat, vaimein äänin, mutta minä kuulin. Kuuloni on yhtä änä aamuna kuulin askeleesi jo kaukaa ja odotin ovella, Pyysin sinut peremmälle. Sillä välin, kun etsit keittiön kaa- – Kolme. hyvä kuin ennenkin. kun nousit rappusia. Kasvosi ilmaantuivat näkyviin käytä- peista vaasia, johon laittaa kukat, ryhdyin kaatamaan kahvia. – Mitä he tekevät? – Hänellä on niitä harhoja edelleen, tytön ääni sanoi. vän päässä hieman punertavina. Hymyilit nähdessäsi Huomasin, että kahvinkeittimen tippalukko oli jäänyt vahingossa – Katselevat meitä. Kuten tavallista. Ja välillä he puhuvat. – Niinhän Rimpiläinen sanoi, etteivät ne heti katoa, pojan ääni Tminut. Olit poiminut kimpun niittykukkia matkan varrelta, kur- päälle ja kahvi oli tulvinut pitkin tiskipöytää. Minua alkoi itket- – Mitä he sanovat? vastasi. jenkelloja siinä ainakin oli ja lemmikkejä ja niitä pieniä valkeita tää. Olin halunnut, että kaikki menisi mukavasti ja voisimme – En kuule. Mutta näen heidän huultensa liikkuvan. Rimpiläinen kuulosti minusta tutulta, ja sitten jo näinkin sen tähdenmuotoisia, joiden nimi minulta toisinaan unohtuu. Pysäh- kahvitella rauhassa ja rupatella kaikesta maan ja taivaan välillä, – Miltä he näyttävät? mielessäni kirjoitettuna mustin kirjaimin valkoiselle pohjalle, dyit eteeni, irrotit kimpusta sinipunaisen kurjenkellon ja pujotit kuten olemme tehneet niin monet kerrat. Mutta sinä sanoit, ettei – Yksi on tumma nainen, jolla on valkoinen takki ja papereita takin rintamukseen kiinnitettynä: M. Rimpiläinen. Erikoislääkäri. sen korvani taakse. Muistit, että violetti on lempivärini. Sinä se mitään, ja asetit kukat vanhaan hillopurkkiin, josta oli etiketti kädessään. Toinen on vaalea mies, aika nuori, sinisessä puvussa. Se tumma nainen ikkunan takana. muistat aina sellaiset asiat. kulunut puoliksi pois. Autoit minua siivoamaan pöydän ja lai- Kolmas on nuori nainen, jonka hiukset on värjätty monella Olin kattanut pöydän valmiiksi, sillä olin herännyt varhain, toimme uuden kahvin tippumaan. Se olikin ihan hetkessä val- värillä. PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA aamu tulee niin aikaisin tähän aikaan vuodesta. Keittiö näytti mista, ja kaikki taas hyvin. – Oletko nähnyt heidät aikaisemmin? jotenkin vieraalta, eikä mikään ollut siellä, missä olisi pitänyt. En Musiikki alkoi, kun olimme istuneet siinä kahden kupillisen Siihen en osannut vastata. Hahmot ikkunan takana katsoivat ”Nousin, koska arvelin, että löytänyt pöytäliinaa enkä niitä kauniita asetteja, joiden reunoissa verran ja ajattelin, että pitäisi nousta hakemaan kaapista lisää minuun päin. Valkotakkinen puhui. Kaksi muuta nyökkäsivät. on sinistä ja kultaa, mutta löysin hopeankiiltoisen tarjottimen ja keksejä. He kaikki käänsivät selkänsä ja kävelivät pois, ja sitten ikkuna oli sinä siellä olet, mutta minua turkoosinvärisiä lautasliinoja, jotka saivat minut ajattelemaan Minun olisi kai pitänyt säikähtää kuten ensimmäisillä kerroilla. vain kolmannen kerroksen ikkuna, taivas tyhjä sen takana. alkoi heti huimata ja valahdin merta. Järjestelin niiden päälle vaaleita, sokeripintaisia keksejä. Musiikki ei tullut mistään ja silti se valui pehmeänä tulvana kaik- Talutit minut sohvalle. Siinä vieressäsi oli niin hyvä, että minua takaisin sohvalle.” Ajattelin hiekkaa, jota meri koskettaa, ja meidän jalkojamme kialta: seinistä, katosta, lattiasta. Tunnistin kappaleen. Se oli se alkoi ramaista. Suljin silmäni ja laskin pääni olkapäätäsi vasten.

PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON kahlaamassa vierekkäin meressä. römeä-ääninen mieslaulaja, josta sinä olet aina niin kovin pitänyt Musiikki vaihtui sellon syvään ääneen, joka viipyili ja kiipesi yön-

36 37 TEKSTI ERKKI HÄMÄLÄINEN, JYRKI WALLENIUS Professor of Practice (emeritus) Erkki Hämäläinen oli Paulon Säätiön hallituksen jäsen ja varapuheen- kahvikuppeja ei saisi pestä siinä, koska kultareuna kuluu pois. johtaja vuosina 2008–2014. Professori Jyrki Kulukoon. On tärkeämpiäkin asioita säilytettävänä. Wallenius on toiminut Paulon Säätiön hallituksen ”Unohdin sinusta niin paljon jo niinä vuosina, jotka olit poissa minulta. jäsenenä vuoden 2014 maaliskuusta lähtien. Istuin pitkään pöydän ääressä ja katselin valokuvia lasilevyn Jos unohdan sinut kokonaan, ei minuakaan enää ole.” näytöltä. Mustavalkoinen kuva sinusta istumassa sohvalla paksusan- kaiset silmälasit päässä ja kannettava tietokone sylissä. Olit siinä niin nuori, nuorempi ehkä kuin sateenkaarihiuksinen tyttö nyt. Värikuva sinusta raidallisessa T-paidassa ja farkuissa, poltta- massa tupakkaa piknikviltin päällä ja irvistämässä kameralle. – Minä niin toivoin, että hänellä olisi ollut selkeä päivä tänään. Tyttö otti levyn minulta ja napsautti kääntöpuolella olevan Myöhempi kuva, jossa olit pukeutunut tummiin housuihin Hän ei ole puhunut Jaakosta vähään aikaan, tyttö jatkoi. metalliosan esiin. Se ulkoni tueksi, joka piteli kehystä pystyssä. ja siististi silitettyyn paitaan. Silmiesi alla oli varjot, mutta – Se on hyvä merkki. Se tarkoittaa, että harhat ovat vähenty- Tyttö asetti kehyksen pöydälle. hymyilit. Seisoin takanasi sivellin kädessä ja maalitahrainen neet. – Kuvia voi vaihtaa, hän sanoi ja pyyhkäisi lasilevyä sormel- takki päällä huoneessa, joka ei näyttänyt vieraalta. Me kumpi- – Pitäisikö meidän kertoa hänelle? laan. Merenranta väisti ja sen tilalle ilmaantui kuva, jossa häm- kin kohotimme kuplivaa lasia. Muistin päivän: olin myynyt LIIKESIVISTYKSEN Pitkä hiljaisuus. Sitten: mensit kattilaa liedellä keittiössä. Se ei näyttänyt samalta kuin ison työn erään säätiön taidekokoelmaan. – Turha hänelle on surua tuottaa. Hyvinä päivinä hän muistaa. tämän paikan keittiö. Kuva meistä molemmista puutarhakeinussa alkukesän APURAHOILLA – Ovatko ne päivät silloin oikeasti hyviä? – Ajateltiin, kun sanoit, ettet koskaan löydä valokuvia papasta, valossa, parivuotias lapsi pitkällään puoliksi meidän kumman- – Rimpiläinen sanoi, että hän on ollut selvästi rauhallisempi ja kun haluaisit katsella niitä, poika sanoi. kin sylissä. Rajaus oli huolimaton ja illan varjo jyrkkä, syreenin- tyytyväisempi sen jälkeen, kun lääkitykseen yhdistettiin musiikki- – Ei se haittaa. Jaakko käy täällä usein, sanoin. oksa korvasi vierellä musta, vaikka sen olisi pitänyt olla vihreä. ON TUETTU terapia. He vilkaisivat toisiinsa. Huomasin kyllä. Tyttö oli vähällä sanoa Sairaus kasvoi sinussa jo silloin, mutta kumpikaan meistä ei sitä – Aion kysyä häneltä, tyttö sanoi. jotain, mutta hänen ei tarvinnut, sillä minä tiesin jo. Tämä aamu, tiennyt. Ja minussa toinen tauti. OMALEIMAISTA Lopuista sanoista en saanut selvää. jolloin olit kanssani, liukeni tähän hetkeen, jolloin et ollut, ja He tulivat keittiöstä kantaen uutta lautasellista pikkuleipiä ja kaiken yllä leijui kirkkaus, jonka läpi näin selvästi. uvia oli monta kymmentä. Lopulta pyyhkäisy toi minut AJATTELUA jotain pullaakin he olivat niiden viereen viipaloineet, sellaista en Tiesin, ettet ollut todella käynyt, sillä olit kuollut jo vuosia sitten. takaisin ensimmäiseen kuvaan. muistanut kaapissa olleen. Ehkä he olivat tuoneet sen mukanaan. Samalla se, että olit käynyt, oli yhtä todellista. Se oli kuva auringossa hohtavasta vaaleasta hiekka- Kahvipannusta nousi kiemurtava höyryvana huoneen ilmaan. Tiesin, että se oli vain mieleni loihtima toive, ja että mieleni Krannasta ja turkoosina kimaltavasta merestä. Etualalla sei- Paulon Säätiö on vuosittain – Pidätkö sinä siitä musiikista? sateenkaarihiuksinen tyttö erehtyi kovin usein nykyään. soimme sinä ja minä vieretysten, silmät kapeina viiruina kysyi. Kun aloin syödä niitä uusia lääkkeitä ja suostuin musiikkitera- valossa, hiukset toisiinsa tuulessa sekoittuen. Käsivartesi oli jakanut apurahoja kauppatieteiden Ajattelin säveliä, jotka tulvivat kaikkialta eivätkä mistään. Sinä piaan, pelkäsin. Pelkäsin, että menetän sinut taas. Ettet enää tule ojentunut kameran linssiä kohti, ottamaan kuvaa puhelimella, perusopintoihin, tohtoriopintoihin, olet ollut täällä usein silloin, kun musiikkikin on. luokseni. Totta on, että käyt yhä harvemmin. jonka olit vahingossa pudottanut seuraavana kesänä järveen. – Pidän, vastasin. Mutta pelkäsin myös olla kokeilematta uutta hoitoa, sillä niinä Jalkojamme ei näkynyt, mutta muistin ne yhtä selvästi, kuin ja tohtorinväitöksen jälkeiseen – Yritettiin valita sellaisia albumeita, joista olet aina tykännyt, hetkinä, kun kirkkaus laskeutui kaiken ylle, tiesin, että olen alka- nekin olisivat tallentuneet kuvaan: valon huojuvassa verkossa tutkimukseen. Apurahojen poika sanoi. nut unohtaa. Olen nähnyt kuvia siitä, mitä tauti tekee aivoille. aallon alla, valmiina ottamaan seuraavan askeleen yhtä matkaa. – Toin sinulle jotain, tyttö sanoi ja ryhtyi kaivelemaan lauk- Olen kuvitellut, mitä pääni sisällä tapahtuu: täyteläiset, sokkelon- Jossain kuvan ulkopuolella hiekassa viipyi askeltemme jättä- saajat ovat vaihdelleet kokeneista kuaan. Se oli niitä ihmeellisiä uusia laukkuja, kylkeä päällystivät kaltaiset poimut kutistuvat, vieraiden hiukkasten avaruus ei enää miä painaumia. Tiesin, että ne olivat siellä, pysähtyneinä professoreista nuoriin, mustankiiltävät suorakulmiot. Muistin hänen selittäneen, että ne kuljeta viestejä kuten ennen. samaan hetkeen kuin asentomme, kadonneet kauan sitten ja imivät virtaa auringosta ja latasivat kaikki hänen laitteensa päivän Unohdin sinusta niin paljon jo niinä vuosina, jotka olit poissa silti loputtomasti läsnä. ulkomaankokemusta hankkiviin mittaan. minulta. Takanamme vyöryi aalto rantaa kohti, valmiina huuhto- opiskelijoihin. Säätiö on painottanut Hän otti laukusta pienen paketin, ohueen kankaaseen käärityn. Jos unohdan sinut kokonaan, ei minuakaan enää ole. maan näkymättömiin jokaisen jäljen, jonka olimme jättäneet, – Päällinen on kokonaan kierrätettävä. Voit käyttää sitä vaikka Niin kummallista kuin se onkin, jos tulet harvemmin, se tar- kuin meitä ei olisi koskaan ollut. Mutta sen liike oli jähmetty- valinnoissaan ajankohtaista pesulappuna. koittaa, että unohdan vähemmän. Poimujen sokkelo rapautuu nyt paikoilleen, ikuisesti etäisyyden päähän, kurkottamaan teemaa ja omaleimaista ajattelu- hitaammin. Hiukkaset sinkoilevat avaruudessaan yhä, eivät leiju kohti eikä kuitenkaan koskettamaan. vasin kangaspussin nyörit ja vedin esille ohuen lasilevyn. elottomina. Ja minusta on enemmäksi niille, jotka täällä vielä Painoin sormeni rinnallesi, sydämen kohdalle. Aioin pidellä tai lähestymistapaa. Lisäksi on Se oli pimeä kuin talviyö ikkunan takana. Toinen puoli ovat. Sateenkaarihiuksiselle tytölle. Vaalealle pojalle. sitä siinä, kunnes sileä lasilevy himmenisi, mutta muutin mie- otettu huomioon rahoitustarpeiden

oli aivan sileä. Toisella puolella oli pieni metalliosa. – Onko kaikki kunnossa, mumma? tyttö kysyi. leni. PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ A– Kosketa ruutua, tyttö sanoi. Pyyhkäisin silmiäni. Asetin meidät pöydälle kukkakimpun viereen ja katselin pitkäjänteisyys sekä hankkeen Asetin sormeni lasilevyn keskelle. Siihen ilmaantui valkoinen – On, sanoin ja lisäsin, – kiitos. Tämä on kaunis. menneisyyden päivänvaloa, joka yhä lankesi kasvoillemme. • kansainvälisyys. täplä, kuin lumihiutale. Täplä alkoi laajeta ja laajeta, kunnes – Jos tullaan taas ensi viikolla, poika sanoi. levyllä näkyi kuva vaaleasta hiekkarannasta ja turkoosina kimalta- – Tulkaa, sanoin.

vasta merestä. Etualalla seisoimme sinä ja minä vieretysten. Käsi- Sateenkaarihiuksinen halasi minua ja hänen silmänsä kiilsivät. TEKSTI EMMI ITÄRANTA Kirjoittaja on Canterburyssa asuva suomalaiskirjailija, jonka vuonna vartesi oli ojentunut kameran linssiä kohti. Muistin puhelimen, Vaaleahiuksinen halasi minua ja hymyili. 2012 ilmestynyt esikoisromaani Teemestarin kirja (Memory of Water) on nopeasti noussut menestyskirjaksi ympäri maailman. Hänen toinen jolla olit ottanut valokuvan. Muistin jalkamme vedessä, jättämässä Kuulin, miten he latasivat astiat keittiössä tiskikoneeseen ja romaaninsa Kadotettujen kujien kaupunki ilmestyi syksyllä 2015.

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON hiekkaan painaumia, jotka seuraava aalto huuhtoisi pois. laittoivat sen päälle. En hennonnut sanoa, että kultareunaisia

38 39 ahoituksen kohteena ovat olleet tice (emeritus) Erkki Hämäläinen sekä merkkeinä mainittakoon PK-yrittäjyyden pohjoiseen ulottuvuuteen liitty- professori ja Helsingin kauppakorkea- tutkimuksen tukeminen, Venäjä-tutkimus, vät ajankohtaiset teemat, yrittä- koulun entinen kansleri Aatto Prihti. Professoripooliin osallistuminen, kansainvä- arjut Salo väitteli yritysjuridiikasta Aalto-yliopiston kauppakor- jyys, jota Reko Paulokin edus- Rahaston ensimmäinen liiketalouden edus- liset yliopistovierailut sekä opiskelijoiden 2 keakoulussa vuonna 2014. Väitöskirjassa analysoitiin ongelmia, Rtaa, sekä uran alkuvaiheessa olevien opiske- taja hallituksessa oli kauppat. tri h.c. Eino ulkomaanvaihdon tukeminen. Viime joita syntyy Suomen ja toisen EU-valtion vapaaehtoisia eläkejärjes- lijoiden ja tutkijoiden kansainvälisten val- Hirvonen, joka linjasi alussa liiketaloudelli- vuonna Paulon Säätiö päätti tukea merkit- Mtelyjä koskevien verosäännösten vuorovaikutuksesta valtioiden rajat ylittävissä miuksien kehittäminen. Hakemusten määrä sen tutkimuksen perusteita. Hänellä oli tävällä panoksella Puustisen ja Mäkeläisen VÄITÖSKIRJA A tilanteissa. Kansainvälisen oikeusvertailun avulla työssä etsittiin vastausta on viime vuosina kasvanut, mikä johtuu laaja kokemustausta, mm. silloisen Kuusi- Taivas+Helvetti -kirjan kustantamista siihen, miten näitä ongelmia on pyritty ratkaisemaan muissa EU-valtioissa ja mm. säätiörahoituksen merkityksen lisään- nen Oy:n toimitusjohtajana, monien lukioihin. Kirja kertoo 21 yrittäjän tarinan KIRJOITTAMASSA mitä mahdollisuuksia Suomella on varmistaa eläkemaksujen verovähennysoi- tymisestä yliopistoissamme. säätiöi den hallituksista ja myös yksityisen tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi. • LONTOOSSA keuden ja eläke-etuuksien veronalaisuuden välinen yhteys. Liiketalouden asiantuntemusta säätiössä Kauppakorkeakoulun hallintoelimistä. ”Eläke- ja verolakien yksityiskohtainen ja luotettava selvittäminen edellyt- edustaa tällä hetkellä professori Jyrki Wal- Hallituksen liiketaloudellista osaamista tää suoraa pääsyä kansainvälisiin oikeuslähteisiin. Paulon Säätiön tutkimuk- lenius Aalto-yliopiston kauppakorkea- vahvisti vielä pääjohtaja Ahti Hirvonen, selleni sen eri vaiheissa myöntämät apurahat mahdollistivat väitöskirjatutki- koulusta. Häntä aiemmin vastaavassa tehtä- joka toimi hallituksen puheenjohtajana muksen kirjoittamisen Lontoossa Advanced Legal Studies -instituutissa sekä vässä on ollut henkilöitä, joilla on ollut vuosina 1995-2000. Tämä kokemus on tutkimusvierailut International Bureau of Fiscal Documentation (IBFD) vahvaa liikkeenjohdon osaamista ja koke- näkynyt myös Paulon Säätiön liikesivistystä Olemme tähän juhlajulkaisuun -kirjastoon Amsterdamiin, mikä paransi merkittävästi edellytyksiä kattavan, musta säätiömaailmasta: Professor of Prac- koskevissa rahoituspäätöksissä. Näistä esi- valinneet seitsemän apurahan- ajantasaisen ja luotettavan kansainvälisen vertailuaineiston kokoamiseen.” saajan tarinat, jotka edustavat Marjut Salo senioreita ja junioreita. Heidän teemansa kuvaavat monipuolisesti Paulon Säätiön keskeisesti tukemia liikesivistyksen aloja. 1 PK-YRITTÄJYYSTUTKIMUS 7 3 VENÄJÄ-TUTKIMUS

”Tutkimushankkeemme Suomalaisten teen ja kasvuun. Tässä tutkimuksessa kui- un Neuvostoliitto hajosi vuonna mushankkeiden avulla on pystytty tutki- PK-yritysten sisäiset tekijät vastavoimana tenkin talouskriisin kannalta merkittävin 1991, vähensivät useat länsimaat maan sekä Venäjän kansantalouden kasvun globaalin 2008 rahoituskriisin sekä tulos liittyy pääomarakenteeseen. Tutkimuk- huomattavasti Venäjä-tutkimuksen ja hidastumisen vaiheita. Tutkimuksessa on Euroopan talouskriisin aiheuttamia pai- sen tulokset osoittavat, että eri kasvustrate- Krahoitustaan. Sen sijaan Venäjän murrosta paneuduttu raaka-aineista riippuvaisen neita vastaan käsitteli suomalaisten PK-yri- giat vaativat erityyppistä pääomarakennetta. seuranneet suomalaiset päättivät panostaa venäläisen markkinatalouden kriiseihin, tysten sisäisten tekijöiden, kuten omistuk- Erityisesti investointeja vaativat strategiat Venäjä-osaamisen kehittämiseen. Itänaapu- jotka yhtäältä alleviivaavat tarvetta talouden sen, johtamisen, strategioiden, yrityksen vaativat pitkäaikaista pääomaa. Täten rissa oli käynnissä ennennäkemätön yhteis- modernisaatioon ja monipuolistamiseen ja osaamistason sekä investointilaskentaproses- taloushaasteiden aikana on merkittävää, että kunnallinen murros, jonka etenemisestä, toisaalta vesittävät modernisaation taloudel- sien yhteyttä yrityksen kannattavuuteen ja yritysten pääoman saanti, erityisesti pitkien tuloksesta ja vaikutuksista ei kenelläkään lista perustaa. Monitieteisissä tutkimus- kehittämiseen sekä täten yritysten selviämi- lainojen saanti olisi turvattu. Tämä tulisi ollut tietoa. Panostamalla tutkimukseen hankkeissa on tutkittu myös liiketoimin- Professori Professori seen kansainvälisten rahoitus- ja talousmyl- huomioida Suomessa erityisesti nyt kansan- luotiin samalla pohjaa kansainvälisesti mer- taympäristön kulttuurisesti ja poliittisesti Riitta Kosonen, Minna lerrysten ympyröissä. Tutkimuksessa tarkas- talouden laskiessa jo kolmatta vuotta. kittävälle suomalaiselle Venäjä-osaamiselle, sidonnaisia erityispiirteitä, kuten korrup- Aalto-yliopisto Martikainen, teltiin myös, vaikuttavatko yrityksen sisäiset Lisäksi tutkimuksemme osoittaa, että omis- joka perustuu maantieteellisen sijainnin tiota, epävirallisia verkostoja ja harmaata Hanken tekijät yrityksen rahoituksen saatavuuteen ja tajien sitoutuminen yritykseen tuo merkittä- mahdollistamaan empiiriseen kenttätyöhön taloutta, jotka sitkeästi värittävät markkina- esimerkiksi myös yrityksen rahoitusraken- vää kasvua ja kannattavuutta. ja suomalais-venäläisiin yliopistoverkostoi- taloutta ja voimistuvat etenkin uusien krii- teeseen. Kyseisen tutkimuksen tuloksia on esitetty hin yhdistettynä vahvaan teoreettiseen ajat- sien paineessa.” Yrityksen johdon osaamisella, koulutus- lukuisissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa teluun.

rittäjyysteema on ollut aina Paulon tasolla, sekä käytetyillä edistyneillä talous- konferensseissa. Paulon Säätiön rahoitus ”Paulon Säätiö on ollut tärkeä ja pitkä- Professori Riitta Kosonen PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ Säätiön eräs keskeinen tukikohde hallinnon menetelmillä on selkeä yhteys avusti hankkeen toteuttamista monipuoli- jänteinen Venäjä-tutkimuksen rahoittaja. CEMAT-tutkimuskeskus, Aalto-yliopiston siitä yksinkertaisesta syystä, että yrityksen menestymiseen. Erityisesti talou- sesti. Lisäksi saamamme rahoitus toimi Osansa Paulon Säätiön tuesta on saanut kauppakorkeakoulu RekoY Paulo oli merkittävä helsinkiläinen dellisesti haasteellisina aikoina on huomat- tärkeänä henkilökohtaisena kannustimena myös Helsingin kauppakorkeakoulun, sit- yrittäjä. Yrittäjän arjessa seuraavat nousut ja tava, että myös PK-yrityksissä tulee johdolla toteuttaa tutkimuksemme.” temmin Aalto-yliopiston CEMAT-tutki- laskut toisiaan. Professorien Nikkinen ja olla merkittävää osaamista hyödyntää muskeskus, jossa on vuodesta 1998 lähtien Martikainen tutkimuksessa tarkastellaan taloushallinnon välineitä kriisinhallinnassa. Professorit Minna Martikainen, Hanken, työskennelty kymmenissä kansainvälisissä suomalaisten PK-yritysten selviytymisstrate- Myös yrityksen suunnittelulla ja strategioilla sekä Jussi Nikkinen, Vaasan yliopisto monitieteisissä Venäjän talouteen ja liitetoi-

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON gioita globaalissa rahoitus- ja talouskriisissä. on merkittävä yhteys yrityksen kannattavuu- mintaan paneutuvissa hankkeissa. Tutki-

40 41 OPISKELIJOIDEN 5 KANSAINVÄLISTYMISEN Meri Lundahl TUKEMINEN 6

alto on Tracks vei Suomea ja Aalto-yliopistoa maailmalle. AIESEC- Projektissa vuokrattiin yksityisjuna läpi Siperian, Mongolian ja Kiinan, määränpäänä Shanghain maailmannäyttely HARJOITTELU ”toukokuussaA 2010. Matkan pituus oli 10 000 kilometriä raiteilla! Matka oli unohtumaton kokemus lähes 100 opiskelijalle, opettajalle ja professorille. Tapahtuma yhdisti Aalto-yliopiston opiskelijoita poikkitieteellisesti ja on sittemmin poikinut vastaavia projekteja. IESEC-Suomi ry onnistui Paulon Säätiön Seuraavana vuonna kiinalaiset tulivat Suomeen junalla ‘Tongji on tuella vuosina 2010–2011 kehittämään ja Tracks’ -projektin merkeissä. ‘Aalto on Waves’ on vienyt Aalto- laajentamaan kansainvälistä työharjoittelu- yhteisöä Brasiliaan ja ‘Aalto in Africa’ Etelä-Afrikkaan.” ”vaihto-ohjelmaansaA entistä laadukkaammaksi ja merkittävämmäksi sekä osallistuville opiskelijoille Lisätietoja että koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Lähetimme http://aaltoontracks.com/ Suomesta entistä enemmän harjoittelijoita ulkomaille ja tarjosimme entistä useammalle näistä Mikko Ikola opiskelijoista myös kokemusta ja koulutusta johto- tehtävissä. Myös Suomeen toimme aiempaa enem- män harjoittelijoita ulkomailta. Näistä opiskelijoista ennätysmäärä työskenteli yhteistyökumppa-

JYRKI RIEKKI • LASTEN LEIKKI • 2002 neidemme kanssa toteuttamissamme yhteiskun- Teos esillä: HYKS, Korvaklinikka nallisissa projekteissa.”

4 PROFESSORIPOOLIN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 7 YLIOPISTOVIERAILU STANFORDIN YLIOPISTOON Hanna Silvola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

äätiöiden professoripooli on Säätiöi- seni tulokset ovat sovellettavissa käytän- CANCOR-instituutti (Te Scandina- liiketaloustieteen aloja. Oman tutkimukseni nollisesti kasvavat entisestään. Professori den ja rahastojen neuvottelukunnan töön. Mikäli ympäristötekijöitä arvotettai- vian Consortium for Organizational kannalta arvokasta oli se, että institutionaali- Tällöin säätiöiden apurahat tulevat Olli-Pekka jäsensäätiöiden apurahapooli professo- siin päätöksenteossa enemmän, tavaravirrat Research) perustettiin vuonna 1988 sen teorian luojana tunnettu Walter W. todella tarpeeseen. Apurahan myötä saatoin Hilmola, Sreiden tutkimusmahdollisuuksien paranta- siirtyisivät konttipohjaisiksi. Tällä on kui- SStanfordin yliopiston yhteyteen professori Powell osallistui viikottaisiin seminaareihin keskittyä vain tutkimukseeni. Niin kauan Lappeenran- nan teknillinen miseksi. Poolin kautta professoreille myön- tenkin omat haasteensa kustannustehok- James Marchin aloitteesta helpottamaan aktiivisena kommentaattorina ja keskusteli- kun Suomeen on mahdotonta luoda huip- yliopisto netään apurahoja vuoden kestävän tutki- kuuden ja ajan suhteen. Konttien laajamit- pohjoismaisten tutkijoiden vierailuja Stan- jana. Vierailu Stanfordissa auttoi sekä vahvis- puyksiköitä joka alalle, on tutkijoiden vii- musjakson rahoittamiseksi yhdessä hakijan tainen käyttö tarkoittaa useita käsittely- fordin yliopistoon. Neljännesvuosisadan tamaan tutkimukseni teoreettista näkökul- sasta lähteä hakemaan vaikutteita ja oppia kotiyliopiston kanssa. Paulon Säätiö osallis- kertoja (nostot) ja se vaatii toimivia rauta- aikana lukuisat suomalaiset organisaatiotut- maa että avasi syvemmin amerikkalaisen ja ulkomaisista yksiköistä ja rakentaa pitkäjän- tui yhtenä vuonna liikesivistyksen osalta tiepalveluita useiden Itä-Euroopan maiden kijat ovat vierailleet joko jatko-opiskelijoina eurooppalaisen yliopistokulttuurin eroja. teistä tutkimus- ja opetusyhteistyötä heidän

professoripoolin toimintaan. Apurahan- läpi. Näitä voitaisiin helpottaa logistiikka- tai väiteltyään SCANCORissa. Paulon Pitkille vierailuille perheen on sekä haas- kanssaan. Suomessa on ainutlaatuinen yksi- PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ saajaksi valittiin professori Olli-Pekka innovaatioiden avulla. Tutkimusvapaani Säätiö tuki KTT Hanna Silvolan vierailua tavaa että luontevaa lähteä mukaan, erityi- tyisten säätiöiden toimintakulttuuri, joka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yli- aikana suoritin lukuisia ulkomaanvierailuja SCANCORissa kevätlukukaudella 2014. sesti, jos perheessä on pieniä lapsia. Meidän mahdollistaa tällaiset tutkijavierailut. Kiitän opistosta. eri yliopistoihin Euroopassa, Venäjällä ja ”Hain ohjelmaan sen vuoksi, että moni perheessämme vierailu ajoitettiin niin, että erittäin lämpimästi Paulon Säätiötä rahoi- ”Tutkin sapattivapaani aikana Suomen Kiinassa.” sen hetkinen tutkimushankkeeni käsitteli puolisoni oli mukana perhevapaalla hoita- tuksesta, joka omalta osaltaan teki tutkija- rahtiliikenteen murrosta ja uusien ulko- laskentatoimen numeroita laadullisen tutki- massa alle vuoden ikäistä lastamme. Perhe vierailuni SCANCORiin mahdolliseksi.” maankaupan reittien muodostumista. Eri- muksen keinoin ja organisaatiotieteen teori- ei todellakaan ole este lähteä ulkomaiseen tyisen huomion kohteena olivat paperi- ja oita hyödyntäen. SCANCORin parasta antia yliopistoon, mutta perheen mukanaolon

PAULON SÄÄTIÖ • TIETEESSÄ SÄÄTIÖ PAULON massateollisuuden kuljetukset. Tutkimuk- olikin se, että tutkijat edustivat useita eri myötä tutkijavierailun kustannukset luon-

42 43 TAITEESSA TAITEESSA VILLE JUURIKKALA VILLE

TEKSTI ANU KARLSON Kirjoittaja on eläkkeellä oleva musiikki- toimittaja, joka on seurannut useita Paulon sellokilpailuja ja haastatellut kilpailijoita Yleisradion lähettämissä ohjelmissa. Perttu Kivilaakso tunnetaan Apocalyptican jäsenenä, mutta hänelläkin on vahva klassinen tausta. Paulon sellokilpailuun hän osallistui vuonna 1996, vain 18-vuotiaana, ja saavutti PAULON SELLOKILPAILU kolmannen sijan. TUNNETAAN KAIKKIALLA ”Paulon kilpailussa on kaksi asiaa, jotka erottavat sen kaikista muista kansainvälisistä sellokilpailuista. Ensiksikin jury, jossa ovat suunnilleen kaikki aikansa merkittävät sellistit, ja toiseksi se, että kilpailijat pääsevät jo toisesta erästä lähtien soittamaan orkesterin kanssa.”

äin määrittelee kilpailun sen isä, Arto Noras. Hän on paitsi toiminut opettajana viisikymmentä vuotta myös perustanut sekä Naantalin musiikkijuhlat että Paulon kansainvälisen sellokilpailun. Noraksen oma kansainvälinen ura avautui vuonna 1966, kun hän selviytyi fnaaliin tuolloin merkittävim- mässä kansainvälisessä musiikkikilpailussa, Moskovan Tšaikovski-kilpailussa. Tämä kilpailu on jälleen voimissaan oltuaan muuta- nman vuoden tauolla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Muita suuria, Pauloon rinnastettavia kilpailuja ovat Münchenin ARD-radioyhtiön isän- nöimä kilpailu sekä pelkkään selloon keskittyvistä Tokiossa järjestettävä Gaspar Cassadò -kilpailu. Mstislav Rostropovitšin nimeä kantava kilpailu kuului myös samaan sarjaan, mutta lopetti toimintansa maestron kuoltua. ”Tasohan on aivan huikea nykyään”, Noras toteaa. ”Ne jotka nauhakar- sinnan jälkeen pääsevät itse kilpailuun, olisivat olleet voittajia silloin, kun PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON

44 45 Professori Arto Noras on perustanut sekä Naantalin musiikkijuhlat että ESKO KESKI-OJA ESKO Paulon kansainvälisen sellokilpailun.

itse olin kilpailuiässä 1960-luvulla. Silloin soittaa normaaleilla oppitunneillakin. Nykyisin myös opetusministeriö on kil- saattoi voittaa kilpailun, jos osasi soittaa Useimmissa kilpailuissa saa soittaa yhden pailun rahoituksessa mukana kohtuullisella, soitinta, oli näppärä eikä paljon lipsuttanut. konserton, jos onnistuu pääsemään fnaa- suomalaisittain kunnioitettavalla panoksella. Nythän se on kamppailua siitä, kuka eniten liin, mutta meillähän he esimerkiksi viime miellyttää jurya tulkinnoillaan.” vuonna soittivat neljä tai viisi.” KILPAILU ON KOULUTUSTA Paulon sellokilpailussa, kuten kansainvä- Konserttojen soitattaminen jo toisella Paitsi että kilpailut popularisoivat soitinta ja lisissä kilpailuissa yleensä, ensimmäinen kierroksella on ollut mahdollista siksi, että antavat yleisölle tilaisuuden kuulla laajaa karsinta tehdään kilpailijoiden lähettämien suomalaiset orkesterit ovat soittaneet ohjelmistoa ikään kuin festivaalin puitteissa, äänitteiden – nykyisin kuvallisten – perus- ”ilmaiseksi”, toisin sanoen sisällyttäneet niillä on – osanottajan menestyksestä riip- teella. Kun hakijoita on toista sataa ja varsi- kilpailun orkesteriosuudet kausikonsertti- pumatta – valtava merkitys ammattiin opis- naiseen kilpailuun voidaan mahduttaa vain tarjontaansa. keleville soittajille sekä heidän opettajilleen. noin 25, pienikin tekninen epävarmuus ”Yleensähän orkesterien kiinnittäminen ”Opiskelu kaikkein korkeimmalla tasol- pudottaa kandidaatin armotta pois pelistä. tulee järjestäjille niin huikean kalliiksi, että laankin on normaalisti vain ohjelmiston Kilpailujen suuri määrä on merkinnyt he kiinnittävät vain sen yhden pakollisen laajentamista: jokin konsertto saadaan val- sitä, että niiden kaikkien juryihin ei riitä orkesterin fnaalia varten”, Noras huomaut- miiksi, pannaan hyllylle ja otetaan toinen. maailman valovoimaisimpia muusikoita. taa. ”En tunne yhtään muuta kilpailua, Mutta kilpailussa koko ohjelmisto viedään Noras toteaa kuitenkin ylpeänä, että Paulon jossa olisi jo toisella kierroksella soitettu huippuosaamisen tasolle. Oppilas pääsee kilpailu on joka kerta saanut itselleen maail- orkesterin kanssa.” itsekin selville omasta huipputasostaan ja man huippusellistit, kuten viimeksi Lluìs Paulon kilpailussa on vielä kolmaskin pystyy sitten myöhemmin viemään uudet Claretin, Frans Helmersonin, Maria erikoisuus: kahden viime kilpailun toinen teokset samalle tasolle.” Kliegelin, Ivan Monighettin ja Philippe kierros on käyty ympäri Suomea, kaikkiaan Kilpailu pitää opettajat valppaina ja ajan Mullerin. viiden eri orkesterin kanssa. Se oli hauskaa hengessä mukana. ”Sen kun ottaa luurin ja sanoo päivä- sekä yleisölle että jurylle. ”Vaikka olisi toiminut viisikymmentäkin määrän”, Noras kehuu. ”Se on vähän sama ”Tuomarityöskentelyhän on vähän yksi- vuotta opettajana, sitä ei jämähdä paikal- kuin Naantalin musiikkijuhlillakin.” toikkoista, mutta siihen tuli tällä tavalla leen, koska koko ajan on nuorten ihmisten vaihtelua. Jäsenet saivat kuulla Suomen eri kanssa tekemisissä: tietää millaisia virtauksia AINUTLAATUINEN OHJELMISTO orkestereita ja tutustua eri saleihin.” on ja mitä tapahtuu maailmalla.” Paulon kilpailulla on ainutlaatuisen moni- Orkesterien myötävaikutuksesta huoli- Noras vertaa kilpailuja opetustapahtu- puolinen ohjelmisto, ja ennen kaikkea se matta kansainvälisen musiikkikilpailun mina lääketieteen alalla tärkeisiin kansain- tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia soittaa järjestäminen on erittäin kallista. Paulon välisiin kongresseihin. orkesterin kanssa. säätiön lähteminen sellokilpailun päärahoit- Lääkäreidenkin on seurattava alansa ”Sitä nämä nuoret etsivät: että pääsevät tajaksi oli se ratkaiseva nytkähdys, joka teki kansainvälistä kehitystä pystyäkseen kun- soittamaan suuria teoksia yhdessä ammatti- ensimmäisen kilpailun järjestämisen mah- niallisesti toimimaan ammatissaan.

orkesterin kanssa. Pianon kanssa he saavat dolliseksi vuonna 1991. PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA Noras nostaa esiin Ahti Tarkkasen ja HYVIN TOIMIVA ESIKARSINTA Yrjö Palotien nimet. Tarkkanen, joka oli Riitta Pesola, Turun kansallisen sellokilpai- siviiliammatiltaan silmälääkäri ja kansainvä- lun voittaja 1986, ei ehtinyt koskaan itse ”Kilpailussa koko lisestikin alallaan tunnettu professori, toimi osallistua Paulon kilpailuun, mutta sen jo 1970-luvulla Paulon Säätiön hallituksen sijaan häntä ovat työllistäneet kilpailujen ohjelmisto viedään jäsenenä, Palotie hoitaa säätiön asiamiehen esikarsinnat. Turun kilpailun voittonsa huippuosaamisen tehtävää ja on edeltäjänsä tavoin tulisielui- kunniaksi hän sai lisäksi ottaa vastaan en-

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON tasolle.” nen klassisen musiikin harrastaja. simmäisen Hulda Paulo -palkinnon, jonka

46 47 KANSAINVÄLINEN PAULON SELLOKILPAILU • Yksi maailman tunnetuimmista klassisen musiikin kilpailuista Riitta Pesola voitti Turun kansallisen • Ensimmäinen kilpailu vuonna 1991 sellokilpailun vuonna • Järjestetään joka viides vuosi 1986, mutta ei ehtinyt • Seuraava kilpailu vuonna 2018 koskaan itse osallistua Paulon kilpailuun. • Kilpailut järjestää Kansainvälinen Sellotapahtuma ry

Vuonna 2007 Pesola voi kehua kuulleensa jokaikisen sävelen, joka kilpailussa soitettiin aina nauhakarsinnasta finaaliin saakka.

Paulon Säätiö myöntää lahjakkaalle nuorelle mammuttimainen ohjelmisto tuovat joskus ”Minullehan pedattiin siinä melkoisia kanssa ja saanut soittaa kyllikseni konsert- säveltaiteen edustajalle. Hän uskoo esikar- mieleen kilpailuun valmistautumisen ja odotuksia, varsinkin sen jälkeen, kun alku- toja.” sinnan kohdelleen kilpailijoita niin oikeu- siihen liittyvän hermopaineen. erät olivat menneet hyvin. Siinä joutui Kivilaakso nauttii nyt siitä, että voi denmukaisesti kuin se tallenteiden perus- ”Ammatissa toimiessaan muusikko joutuu väkisin kasvamaan sellaisiin asioihin, joiden tehdä kaikenlaista musiikkia. Apocalyp- teella on mahdollista. ani harvoin osaamaan niin paljon tasavah- kanssa ei ollut tuttu. Nyt ei mikään enää tica on hänen päätyönsä ja on tänäkin ”Mielenkiintoista kyllä, vaikka meitä on vasti samaan aikaan. Olen ymmärtänyt, että hirvitä; voidaan mennä bändin kanssa vuonna kuljettanut häntä pitkille ollut 5–6 ihmistä siinä raadissa ja vaikka huippusolisteillakaan ei ole kymmentä tai mihin tahansa esiintymään. Luulen, että kiertueille ympäri maailmaa, etenkin olemme olleet aika erityyppisiä soittajia viittätoista konserttoa koko ajan näpeissään, Paulo kasvatti minua todella paljon.” Yhdysvaltoihin. Pari vuotta sitten keskenämme, valintamme ovat olleet hyvin vaan he suunnittelevat elämänsä niin, että he Orkesterien katseet kohdistuivat nuoreen yhtye piti kuitenkin sapattivuo- yksimielisiä. On siis olemassa hyvässä mie- esittävät kullakin kaudella muutamaa tiettyä kilpailumenestyjään. Hän sai solistiesiinty- den, ja silloin hän käytti tilai- lessä positiivinen standardi siitä, mitä kil- konserttoa. Ja se on minusta inhimillistä.” misiä ja ennen pitkää myös vakituisen työ- suutta hyväkseen ja harjoitteli pailijoilta edellytetään, ja se toteutuu, paikan Helsingin kaupunginorkesterista; itsensä pitkästä aikaa klassiseen vaikka maut olisivat erilaisia.” NUOREN MIEHEN KURINPALAUTUS jonkin aikaa hän soitti siellä soolosellistinä- kuntoon. Viime kesänä hän Vuonna 2007 Pesola voi kehua kuul- Perttu Kivilaakso tunnetaan maineikkaan kin. Pian hänen tiensä johti kuitenkin aivan esiintyi useilla festivaaleilla, leensa jokaikisen sävelen, joka kilpailussa sellorock-yhtyeen Apocalyptican jäsenenä, uusille urille. kuten Laura Mikkolan Iitin soitettiin aina nauhakarsinnasta fnaaliin mutta hänelläkin on vahva klassinen tausta. musiikkijuhlilla ja Lilli Paasi- saakka. Alkukarsintaraadin lisäksi hän osal- Paulon sellokilpailuun hän osallistui vuonna UUSILLE POLUILLE kiven Pyhäniemen kartanossa. Eikä listui nimittäin Yleisradion musiikkitoimi- 1996, vain 18-vuotiaana. Hän sai kolman- Apocalyptican ensilevy oli mennyt Perttu se kesä jäänyt ainutkertaiseksi. tuksen kiinnittämänä kommentaattorina nen palkinnon, joka on edelleen paras suo- Kivilaaksolta ohi, koska Paulon kilpailuun ”Ensi vuonna (2016) Turun musiikkijuh- kilpailun radiolähetyksiin. malaisen sellistin sijoitus tässä kilvassa. valmistautuminen oli osunut samoihin lilla soitan Olli Virtaperkon sellokonserton ”Sain kuulla kaiken ja kertoa mitä mieltä Noin vuoden kestäneen pitkäjännitteisen aikoihin. Mutta kun yksi jäsenistä muuta- kantaesityksen Turun flharmonikkojen ja olin, mutta minun ei tarvinnut asettaa harjoitteluprosessin hän kokee kilpailun man vuoden päästä totesi, ettei sellorock Ville Matvejefn kanssa. Yleensäkään en

kilpailijoita järjestykseen. Muistan vieläkin, tärkeimmäksi anniksi. ollutkaan hänen juttunsa, Kivilaakso tuli osaa panna musiikin lajeja arvojärjestykseen. PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA kuinka vapauttavalta se tuntui.” ”Kilpailu on hyvä motiivi harjoitella, ja vakituiseksi jäseneksi hänen tilalleen. Rakastan soittaa Beethovenia ja rakastan Omat kilpailukokemukset tuntuvat jo tämä oli varmaan minulle oman soittajan- ”Minä olen aina mennyt vähän filiksen näitä meidän rokkijuttuja. Joskus haaveilen Pesolasta kovin kaukaisilta. Hän on toimi- historiani tärkein vuosi. Se oli infernaalisen mukaisesti, en ole pelännyt heittäytyä erilai- jopa kaikkien Beethovenin sonaattien levyt- nut koko ammattiuransa orkesteri- ja kama- vaikea ohjelmisto; että sitä joutui oikein siin ja uudenlaisiin juttuihin. Totta kai tämisestä Laura Mikkolan kanssa – meidän rimuusikkona, pisimpään Tapiola Sinfoniet- titaamaan! Huikentelevaiselle nuorelle mie- jouduin sitä harkitsemaan, koska tiesin, että kommunikaatiomme toimi niin hyvin.” • tan soolosellistinä, mutta on nyt kevätkau- helle se oli hyödyllinen kurinpalautusvuosi.” noiden jätkien kanssa joutuu tosi paljon den ollut sieltä ”lainassa” Kansallisooppe- Kilpailu opetti myös uudella tavalla reissaamaan. Mutta silloin vain tuntui siltä,

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON rassa. Oopperaorkesterin hurja työtahti ja käsittelemään esiintymisjännitystä. että olin tehnyt kierrokseni orkesterien

48 49 Tohtoriopiskelija Birgitta Burger musiikin liiketunnistuslaboratoriossa tanssimassa ja soittamassa musiikin tahtiin liiketunnistusmarkkereiden MUSIIKIN PAULOISSA tallentaessa liikettä kolmiulotteiseen mallinnokseen tietokoneelle. MUSIIKKI AUTTAA NUORIA KÄSITTELEMÄÄN TUNTEITA

Musiikista voi tunnistaa iloa, hellyyttä, vihaa, hyvin erilaisia tunteita. Nuoriso on erittäin taitava käsittelemään musiikkia osana omaa tunnesäätelytaitoa, masentuneet

nuoret puolestaan saattavat käyttää musiikkia pahan TEKSTI TOVE DJUPSJÖBACKA Kirjoittaja on filosofian maisteri pääaineena musiikkitiede, olonsa vahvistamiseen. Musiikki liittyy myös laajemmin musiikki- ja tanssitoimittaja emotionaalis-sosiaaliseen hyvinvointiin. sekä flamencoasiantuntija.

ilosofan tohtori Suvi Saarikallio esimerkiksi tempoa, äänenvoimakkuutta ja harmittaa, voi purkaa musiikkiin negatii- Jyväskylän yliopistosta työskentelee äänenkorkeutta ja siten tekemään kappa- vista mielialaa, esimerkiksi ’mättömusiik- parhaillaan akatemiatutkijana viisi- leesta mahdollisimman iloisen tai vaikkapa kiin’, joka ilmaisee juuri tätä tunnetilaa. Jos Fvuotisessa projektissa, joka käsittelee nuor- vihaisen. jokin asia harmittaa, musiikki voi auttaa ten musiikillisia tunnetaitoja ja psyykkistä ”Yleinen empatiakyky näyttää olevan siirtämään huolet hetkeksi syrjään. Musiikki hyvinvointia. yhteydessä siihen, että osaa säätää kappaleen toimii itseä askarruttavien asioiden tukena. ”Tarkoituksena on selvittää, mitä musiik- parametreja eli sen tunneilmaisua loogiseksi Se on rakenne, jonka kautta voidaan peilata kiin liittyvät tunnetaidot tarkoittavat. – jotta tulos on linjassa sen kanssa, miten vaikka minkälaisia kokemuksia.” Samalla tutkimme myös tunneilmaisun tunteet ja musiikki yleensä liitetään yhteen. Masentunut nuori sen sijaan näyttää käyttöä musiikissa – miten ilmaista hel- Jos nuorella on käyttäytymisongelma, tulos tyypillisesti käyttävän musiikkia jatkaak- lyyttä, aggressiota, surumielisyyttä... Tut- on päinvastainen.” seen negatiivisia tunteita, lähinnä vahvis- kimme myös sitä, miten nuoret osaavat taen omaa pahaa oloa. Musiikkia käytetään käyttää musiikkia omassa tunne-elämässään MUSIIKKI PAKOPAIKKANA myös etäännyttämään itsensä muusta ja hyödyntää sitä oman kokemusmaail- Mielenkiintoisia tutkimustuloksia on saatu maail masta. mansa käsittelyyn.” myös masentuneiden nuorten musiikin ”Musiikista tulee pakopaikka, johon voi Suomen Akatemian rahoittama tutki- käytöstä. piiloutua ongelmilta”, kuvailee Saarikallio. musprojekti on laaja kokonaisuus. ”Tavalliset, terveet nuoret ovat hyvin Aikuisellekin tunteiden hahmottaminen ”Yhtenä osuutena on nuorten kolmevuoti- taitavia käyttämään musiikkia todella moni- ja nimeäminen on melkoinen haaste. Nämä nen seuranta – tutkimme koehenkilöitä 14-, puolisesti oman hyvinvoinnin välineenä. taidot kehittyvät suhteellisen myöhään, ja 15- ja 16-vuotiaina nähdäksemme, miten Musiikkia voi käyttää positiivisen mielialan tunnehallinnan taitojen kehitys osuu herk- teinivuosien myötä tunteet muuttuvat”, ylläpitämiseen. Jos on stressaantunut, kään ikävaiheeseen, viidentoista ikävuoden Saarikallio kertoo. ”Teen myös yhteistyötä musiikista voi saada uutta energiaa. Jos kieppeille.

Melbournen yliopiston kanssa tutkien masen- PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA tuneiden nuorten musiikin käyttötapoja. Lisäksi tutkimme tunnetta ja musiikkiin liittyvää liikettä, se liittyy myös aikuisiin.” Tulokset näyttävät, että musiikin tunne- ”Musiikki toimii itseä askarruttavien asioiden tukena. ilmaisu on yhteydessä yleiseen hyvinvoin- Se on rakenne, jonka kautta voidaan peilata vaikka tiin. Yksi projektin käyttämä testimuoto on minkälaisia kokemuksia.” musiikin parametrien muokkaaminen reaa-

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON liaikaisesti – nuori pääsee muuttamaan

50 51 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KUVA-ARKISTO YLIOPISTON JYVÄSKYLÄN SHUTTERSTOCK

TEKSTI OLLI KORTEKANGAS Kirjoittaja on säveltäjä ja Paulon Säätiön hallituksen jäsen 2002-2005 ja 2008-2011.

”Musiikki on jo itsessään positiivinen kokemus, joka vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Ei siis pidä vähätellä sitä, että musiikki luo hyvän olon, se on järjettömän suuri voimavara!” ONKO MUSIIKILLA

”Musiikki voi olla symbolinen tunneil- tai legatofraseeraus, duuri ja molli... Mutta maisun muoto – ei ehkä löydä sanoja, mitä ne ihmisessä synnyttävät? Siihen liitty- mutta löytää oikean kappaleen! Silloin se vät erilaiset tilannetekijät ja persoonalliset voi konkreettisessa muodossa tukea omia mieltymykset.” kokemuksia. Epämääräinen olo voi saada Suvi Saarikallio muistuttaa myös siitä, konkreettisen muodon, kuljetaan askel että duurin ja mollin liittäminen iloon ja SUKUPUOLTA? kohti asian jäsentämistä. ” suruun kuuluu länsimaisen musiikin kieli- Nuoret käyttävät musiikkia tunnehallin- oppiin. Se on asia, jonka opimme kuule- nan keinona paljolti samalla tavoin kuin maan osana kulttuuria. aikuisetkin. Saarikallio kertoo, etteivät iän myötä muutu paljonkaan. POSITIIVINEN KOKEMUS Pesola, Mikkola, Leponiemi, Ilomäki, Linjama, Ollikainen, Stasevska. Tai: sellisti, ”Olemme tutkineet 20–70-vuotiaita, ja ON VOIMAVARA pianisti, alttoviulisti, teoria pedagogi, säveltäjä ja kaksi kapellimestaria. Ennen kaikilla on samat tunnehallintakeinot käy- Tällä hetkellä yhteiskunnassa puhutaan tössä. Ehkä nuorisolla kuitenkin erottuu hyvin paljon musiikin sosiaalisesta vaiku- kaikkea: seitsemän nuorta tai nuorehkoa muusikkopersoonaa, joille Paulon Säätiö tarve aggression purkamiseen.” tuksesta, siitä miten musiikkia voisi hyö- on runsaan 30 vuoden aikana myöntänyt Hulda Paulon nimeä kantavan palkinnon. dyntää yhteiskunnassa monenlaisissa tilan- MILLAINEN MUSIIKKI RENTOUTTAA? teissa lisäämään ihmisten hyvinvointia. Suvi Musiikkilajitkin vaikuttavat ihmiseen, eten- Saarikallio näkee kehityksessä ainoastaan kin tuttuudensa kautta. hyvää. ”Jos tietty genre ei tunnu omalta, tunne ”Musiikki on jo itsessään positiivinen nsimmäiset kolme Hulda Hulda Paulo -palkittujen kaarti on tyyli- ei välttämättä sen kautta välity”, Saarikallio kokemus, joka vaikuttaa psyykkiseen hyvin- Paulo -palkintoa jaettiin käs ja musiikin eri alueita monipuolisesti toteaa. ”Tutkimustulokset ovat osoittaneet, vointiin. Ei siis pidä vähätellä sitä, että musiikkikilpailujen yhteydes- edustava. Näyttää luontevalta, että ensim- että se mikä toimii itse kullekin on hyvin musiikki luo hyvän olon, se on järjettömän sä. Riitta Pesola sai sen Tu- mäinen palkittu on sellisti, onhan sello henkilökohtaista.” suuri voimavara! Positiivisen tunteiden run sellokilpailun voittajana Säätiön ”nimikkosoitin”. Pianistilahjakkuu- Tutkimuksiin koehenkilöt tuovat yleensä kokeminen avartaa ihmisen koko toiminta- 1986 ja Laura Mikkola Maj den palkitseminen tuntuu samoin itsestään omaa musiikkia mukaan. Musiikin kuunte- kykyä. Ihminen saa uusia ideoita, on inno- Lind -pianokilpailun ykkösenä 1992. Kol- selvältä. Alttoviulistin valintaa taas voisi lun rentouttavuutta tutkitaan sykevälivaih- vatiivinen ja pystyy paremmin kohtaamaan mas palkittu, Johanna Leponiemi oli valta- pitää – tuntematta päätöksen taustoja – telumittauksella, ja jokaisella soi kuulok- ongelmia ja löytämään niihin ratkaisut.” ekunnallisen alttoviulukilpailun fnalisti 1996. kannanottona tämän hienon mutta monesti keessa musiikki, jonka hän itse kokee ren- Musiikki toimii myös aivojumppana. Neljäs Hulda Paulo -palkinto 1998 oli aliarvostetun soittimen puolesta. Eihän touttavana. ”Kuunnellessa musiikkia tulee huomaa- avaus uuteen suuntaan: nyt vuorossa ei ollut Hulda Paulo -palkintoa tosin soittimille ”Klassinen musiikki, Lady Gaga, rock matta tehtyä haastavia kognitiivisia operaa- esiintyvä muusikko, vaan sen sai musiikin myönnetä, vaan niiden taitajille! – valikoima on ollut hämmentävän laaja! tioita, ajan ja tilan prosessointia. Samalla se teorian ja pedagogiikan opintonsa vastikään Entä neljäs palkinto? Säätiön verkko- Noin puolessa henkilöistä oli havaittavissa tuottaa mielihyvää, mutta eri lailla kuin menestyksekkäästi päättänyt Lotta Ilomäki. sivuilla todetaan: ”Hulda Paulo -palkinnon selkeä fysiologinen rentoutumisreaktio.” vaikkapa suklaapalan syöminen!” Yllätykset jatkuivat vuonna 2004 jaetun säätiön hallitus perusti 12.06.1884 synty- Tätä reaktiota ei voitu suoraan selittää Musiikin yhteisöllisyys, yhteisen koke- viidennen palkinnon kohdalla: Jyrki neen Hulda Paulon syntymän satavuotis- musiikin tyylilajein. Tosin löytyy näyttöä muksen luominen, on myös tärkeää. Linjama oli ensimmäinen miespuolinen päivän kunniaksi. Se on luonteeltaan musii- siitä, että ihmiset ovat aika samaa mieltä siitä, ”Musiikin äärellä ihmiset asettuvat palkittu. Kuudes (2009) ja seitsemäs (2014) kin tunnustuspalkinto, joka myönnetään minkälainen musiikki kuulostaa rentoutta- samaan sykkeeseen, samaan mielialaan. palkinto taas myönnettiin kahdelle varsin säätiön hallituksen päätöksellä”. Siinä valta. Tai iloiselta, surulliselta, vihaiselta... Musiikki on jaettu kokemus, joka luo miespainotteisella uralla toimivalle muu- kaikki, ja tämän ohjeen perusteella hallitus ”Tunnistetaan tiettyjä elementtejä: yhteenkuuluvuutta. Tätä moni yksinäinen sikolle, kapellimestareille Eva Ollikainen on kulloinkin palkinnon jakanut.

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON äänenkarheus, pulssin tasaisuus, staccato- tarvitsee, esimerkiksi laitoshoidossa oleva.” • ja Dalia Stasevska.

52 53 SHUTTERSTOCK

eikä varmasti muultakaan hallitukselta Ollikainen ja Stasevska ovat loistavia välistä uraa pianistina ja johtaa perusta- ”ei ole työmarkkinoita, jollei niitä itse ”Hulda Paulo -palkinnolla on tähän mennessä tuettu minkäänlainen sukupuoleen liittyvä esimerkkejä siitä, että musiikilla ei ole suku- maansa festivaalia Iitissä. Johanna Lepo- luo”. Tuskin kukaan on väheksynyt pal- sellaisia muusikoita, joilla katsotaan olevan toisaalta kannan otto. Sen sijaan ajatuksena oli kiin- puolta kapellimestarin korokkeeltakaan – niemi on merkittävä vaikuttaja sekä kinnon taloudellistakaan merkitystä, vii- nittää huomio luovaan säveltaiteeseen. tai korokkeellekaan – katsoen. On hyvää soittajana että opettajana Oulun seudun meisimmän suuruus oli 5 000 euroa. jo näyttöä suurista lahjoista ja osaamisesta, mutta Säveltäjä Linjama oli aktiivisena uuden musiikkia ja musisointia, ja sitten sitä musiikkielämässä. Lotta Ilomäki on sittem- On kiinnostavaa nähdä, mihin ja kei- joilta myös voidaan odottaa paljon tulevaisuudessa.” etsijänä oivallinen kohde palkinnolle. vähemmän hyvää. Sukupuolesta riippu- min väitellyt tohtoriksi ja toimii Sibelius - hin palkinnon tulevat jakajat kiinnittävät Kapellimestarien Eva Ollikainen ja Dalia matta. akatemian lehtorina. huomionsa. Palataanko instrumentalistien Stasevska palkitsemisessa palattiin suku- Hulda Paulo -palkinnolla on tähän men- Jyrki Linjama – musiikin tohtori hänkin palkitsemiseen vai voisiko kohteena olla Teoriapedagogin huomioiminen täyttää ja ehdotukseni hyväksyttiin. Muistan jopa puolta ajatellen vanhalle linjalle – mutta nessä tuettu sellaisia muusikoita, joilla kat- – on säveltänyt viime vuosina useita merkit- musiikkikasvatus? Toteutuuko sukupuol- nämä kriteerit siinä kuin esiintyvän taiteili- kuulleeni jonkun lausahtavan: ”Rohkea samalla tultiin ottaneeksi kantaa ilmassa sotaan olevan toisaalta jo näyttöä suurista täviä teoksia ja laajentanut ilmaisuaan myös ten tasa-arvo, otetaanko palkinnolla kan- jan palkitseminenkin. Tunnustuksen voi ehdotus”. Tämä liittyi tietysti siihen, että olleeseen kysymykseen, jota ei tosin ollut lahjoista ja osaamisesta, mutta joilta myös oopperan pariin. Eva Ollikainen on kapelli- taa musiikkielämän ajankohtaisiin kysy- ajatella kohdistuvan myös musiikinopetuk- vaikka säännöt – ainakaan kirjoitetut – eivät kummankaan palkinnon myöntämishet- voidaan odottaa paljon tulevaisuudessa. mestarina yhä kansainvälisempi nimi. Sama myksiin, annetaanko se varttuneemmalla seen yleensä. sitä edellyttäneet, palkinto oli tähän men- kellä vielä artikuloitu. Viittaan aivan äsket- Siitä on siis tullut sekä tunnustus- että kan- pätee Dalia Stasevskaan, jonka aktiviteettei- muusikolle – säännöthän eivät sitäkään Olen itse ollut vaikuttamassa kolmen nessä aina annettu naispuoliselle muusi- täin puhjenneeseen keskusteluun, jonka nustuspalkinto. Nyt elämme jo tuota tule- hin kuuluu myös Helsingissä järjestettävän estäisi. Tärkeintä on, että Säätiö tulevina viimeisimmän palkinnon jaossa, joten olen kolle. aloitti akateemikko Jorma Panulan ehkä vaisuutta. Mitä Hulda Paulo -palkituista on Kamarikesän johtaminen. vuosinakin edistää musiikkielämää sello- tietysti jäävi niitä päätöksiä arvioimaan. Minulle sukupuolten tasa-arvo on itses- harmittomaksi tarkoitettu, mutta yhtä tullut? Aikamoinen sato siis! Minulla on se kilpailun ja apurahojen jaon ohella myös Mutta jos leppoisa muistelu sallitaan, jotain täänselvyys, sekä elämässä yleensä että kaikki provosoiva heitto ”kyllähän ne yrittää Riitta Pesola toimii Tapiola Sinfoniet- käsitys, että Hulda Paulo -palkinto on ollut Hulda Paulo -palkinnon kautta. • saatan uskaltaa sanoakin. Esitin aikanaan musiikissa erityisesti. Hulda Paulo -palkin- voi”. ”Niillä” viitattiin tietysti naispuolisiin tan soolosellistinä ja aktiivisena kamari- heistä jokaiselle aikanaan merkittävä kan- säveltäjä Jyrki Linjamaa palkinnonsaajaksi, non myöntäminen miehelle ei ollut minulta kapellimestareihin. muusikkona. Laura Mikkola tekee kansain- nustus alalla, jolla erään sanonnan mukaan SHUTTERSTOCK PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON

54 55 TAIDETTA SAIRAALOIHIN 60-LUVULTA ALKAEN

Säätiö ryhtyi jo 1960-luvun lopulla hankkimaan etupäässä nuorten uransa alussa olevien vielä tuntemattomien kuvataiteilijoittemme töitä kokoelmaansa.

un Säätiön hallituksessa toimi kaksi lääketieteen edustajaa, ei ollut vaikeata löytää sijoituspaikkoja taideteoksille. Professori Ahti Tarkkasen ja ylilääkäri, professori Martti KTur usen aloitteesta taidetta ryhdyttiin sijoittamaan HYKS:iin. Nyttemmin HUS-organisaation tiloissa on yli kolmesataa säätiön deponoimaa teosta. Päijät-Hämeen keskus sairaalaan on toimitettu kolmisenkymmentä taulua. Suomessa on käynnistetty 10 000 taideteosta sairaaloihin -kampanja, jonka voimahamoja ovat HUS:n hallituksen jäsen Ilkka Taipale ja Ortonissa toimiva professori Seppo Seitsalo.

Taiteen terapeuttinen vaikutus on yleisesti tunnettua. PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA Sairaalaympäristön kalseille seinille taide on tervetullutta. Hankkeen tavoitteena on saada aluksi puoli prosenttia rakennushankkeiden budjeteista taidehankintoihin. Paulon Säätiö on mukana lahjoittamassa Uuteen Lastensairaalaan taidetta kuudellakymmenellä tuhannella eurolla. On ilo olla mukana asetetun taidehankintatavoitteen toteuttamisessa. Säätiön kotisivuilla osoitteessa http://www.paulo.f/taidekokoelma

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON • MAALAUS MÄKELÄ JUKKA esillä: Biomedicum, FIMM Helsinki Teos kokoelmamme on selailtavissa. •

56 57 HERKKI HERKKI HADE TEKIJÄ ON MYÖS KATSOJA “Monet teosideoistani tulevat omaa työskentelyprosessiani havainnoimalla. Tuntuu, että vasta sitten alan nähdä kun teen”, kirjoittaa kuvataiteilija Elina Autio.

1. HAVAINTO johon ne kuuluvat. Ellen olisi kuvataiteilija aisteja samaan tapaan kuin inkivääri sushin Maalaus yhdestä isosta siveltimenvedosta haluaisin paikata asfalttiteiden halkeamia yhteydessä, tai kahvipavut hajuvesiä testa- kuivuu vaakatasossa työpöydälläni. Maala- sillä mustalla aineella, jolla ne paikataan. tessa. En muista nähneeni näyttelyä, jossa uksen reunat maastoutuvat työpöydän epä- Kaikenlainen haurastuminen, purku, epä- olisi ollut liian vähän teoksia. Voisin olla järjestykseen, ja hetken näyttää siltä kuin eheys ja rikkoutuminen, ja toisaalta taas itsekin vielä rohkeampi tyhjän tilan käytön tuo reliefmäinen siveltimenveto olisi yksi kokoaminen, paikkaaminen, korjaaminen suhteen, ja ottaa sitä tietoisemmin osaksi pöydällä olevista satunnaisista esineistä. ja ylläpito aktivoivat jotakin minussa. Koen, teosten esillepanon rytmittämistä. Siveltimenveto lepää työpöydälläni samaan että näissä eleissä ja ilmiöissä on jotain tapaan kuin käyttöä odottava viivoitin, hyvin inhimillistä. Yritän kanavoida tätä 3. MATERIAALI JA PINTA sivellin tai muu työkalu. Näyttää kuin se taipumusta taiteelliseen työskentelyyni Aivan kuten satun omaamaan taipumuksen olisi vähän hukassa asiayhteydestään. Innos- antaakseni sille merkityksen. Havainnoijana kiinnostua haurastuneista asioista ympäril- tun tästä havainnosta, ja sen innoittamana innostun rappioromanttisista asioista. Ehkä läni, olen materiaalivalinnoissani ajautunut päädyn tekemään vaakatasossa tarkastelta- siksi olen aina kokenut maalauksen genren työskentelemään hauraiksi koettaville mate- via, esinemäisyyttä korostavia maalauseleitä. niin läheiseksi, koska koen että se on ilmi- riaaleille, kuten styroksille ja aaltopahville. Esitän kunkin eleen veistosjalustalla kuin önä purettu, rikottu ja kursittu kokoon niin Materiaalivalinta itsessään sisältää usein annoksen. Uusien yksittäisten eleiden ja monta kertaa sen oman historian aikana. jo osan työtä, ja se on iso osa teosten sisäl- yksityiskohtien ideointi muistuttaa minua Työskennellessäni kuvittelen usein liikku- töä. Minulle ideaali tilanne on, että joudun runsaudessaan rannalla kävelystä; löydän vani jonkin raunioilla, vaikka tämä ei teok- lisäämään materiaalin olemukseen mahdol- paljon sattumanvaraisia aaltojen rannalle sistani aina välittyisikään. lisimman vähän. Lainaan materiaalien omi- huuhtomia fragmentteja, joista poimin ne, naisuuksia ja yleensä lisään niihin vain jotka koen jotenkin merkitykselliseksi. 2. TILA värin. Yritän pitää työvaiheet mahdollisim- Monet teosideoista tulevat omaa työs- Joskus näyttelytila ja tilanne antavat selviä man suorina ja yksinkertaisina; tavoittelen kentelyprosessiani havainnoimalla. Yleensä vihjeitä sille, millaisia töitä tehdä. Sain ker- mutkattomuuden vaikutelmaa. kun saan kimmokkeen alkaa työstää jotakin ran ryhmänäyttelystä paikan, johon kuului Maalaankin usein ns. koko paletilla. Väri ideaa, löydän sen varsinaisen jutun sattu- pelkkää lattiaa. Haasteenani oli suunnitella esiintyy työskentelyssäni ”vain” värinä, eikä malta jostakin työskentelyprosessin sivu- jokin teosidea, joka ei ottaisi ollenkaan tu- esimerkiksi jonain tiettynä ehdottomana tuotteesta. Tuntuu, että vasta sitten alan kea seinästä. Ilman näyttelytilan asettamaa sävynä. Väriin ei juuri liity hallintaa tai nähdä kun teen. Joinakin päivinä on terveh- ”vaatimusta” en olisi tuskin tullut tehneeksi suunnitelmallisuutta. Teoksissani väri mer- dyttävää olla omalla työhuoneella tekijän teossarjaani maalausjalustoista, jonka suun- kitsee materiaalia. Käytän väriä alleviivaus- sijaan katsoja, ja analysoida omia eleitä nittelin tätä näyttelyä silmälläpitäen. Myö- tussin tavoin – väri lisää huomioarvoa ja objektiivisesti. En katsele pelkästään teok- hemmin esitin jalustateokset tilassa, jonne kutsuu katsetta luokseen. Useimmissa teok- siani, vaan myös työskentelyn aikana synty- päivänvalo laskeutui kauniisti kattoikkunois- sistani olen värittänyt pintojen valoja ja neitä sotkuja, roskia ja huolimattomia tava- ta. Tuossa tilassa oli luontevaa esittää jotakin varjoja liioitellakseni pintojen struktuuria ja rasommitelmia. Työhuoneella tulee huo- lattialla keskellä tilaa, jotta kaunis valonläh- saadakseni ne näyttämään efektimäiseltä. maamattaan tehneeksi asioita, joihin ikään de tuli hyödynnetyksi. Värillä voi outouttaa ja naamioida tutum- kuin vasta katsojana alkaa tuntea vetoa. Siinä, että saan teoksilleni hetkeksi oman piakin materiaaleja niin, että ne kulkeutuvat

Maalin sekoitustikku voi yllättäen puhutella näyttelytilan, on jotain hyvin eksklusiivista, hetkeksi pois arkisista yhteyksistä. • PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA enemmän kuin itse työstettävänä oleva teos. josta nautin. Ripustus on paras osa työsken- Yleensä kiinnyn eniten luonnoksiini, joiden telyä. Näyttelytilassa kaikki teokset on tar- keveyttä harvoin saavutan valmiissa teok- koitus saada sommiteltua ikään kuin

sissa. yhdelle paperille yhdeksi yhtenäiseksi näyt- TEKSTI ELINA AUTIO Jokin vietti kiinnittää huomioni rikki telykokemukseksi. Näyttelytilassa oleminen Kirjoittaja (s. 1985) on vuonna 2014 Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta valmistunut taiteilija. Hänen menneisiin asioihin. Minulla on kokoelma ohjaa ripustuksen kulkua. Jokaista esitettä- teoksiaan on muun muassa seuraavissa kokoelmissa: Valtion taideteostoimikunta, Kiasma, Kuvataideakatemia esineitä, joista puuttuu pala, ja vastaavasti vää teosta vastaan tulisi olla myös tyhjää ja Suomen Taideyhdistys. Autio asuu ja työskentelee Elina Autio Leppäkoskella.

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON irrallisia palasia, joille ei ole enää esinettä, tilaa. Tyhjä tila teosten välillä kirkastaa

58 59 MIKAELA HOLMBERG MIKAELA

TEKSTI VEIKKO HALMETOJA Veikko Halmetoja (s. 1977) on helsinkiläinen galleristi, kuraattori ja taidekirjoittaja, joka on toiminut muun muassa Helsingin Sanomien kuvataidekriitikkona ja Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtajana.

KUUTTI LAVONEN PIIRTÄÄ IHMISIÄ Paulon Säätiön taidekokoelmaan kuuluu kaksi koskettavaa ihmisaiheista teosta vuodelta 1991. Taidegraafkko Kuutti Lavonen (s. 1960) oli ne tehdessään noin kolmikymppinen uransa alkutaipaleella oleva kuvataiteilija.

rvostan todella paljon Paulon Säätiön toimintaa. Se, että Säätiö hankkii nuorten taiteilijoiden teoksia, on aidosti kannustavaa. Muistan, miten nuorena reagoin ostoihin, ne olivat hyvin tärkeitä”, Lavonen kertoo. Hän ”kehuuA myös Säätiön tapaa sijoittaa teokset esille sairaaloihin. ”Se on hyvä päätös.” Lavonen on rakastetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita. Hänen maalaamis- saan, piirtämissään ja grafikan menetelmin toteuttamissaan kasvoissa on nähtä- vissä inhimillistä voimaa, anteeksiantoa ja ennen kaikkea ihmisyyteen liitettävää kauneutta. Säätiön kokoelmaan kuuluvat Lavosen teokset ovat Ofelia ja Uni. Molemmat ovat tunnistettavia teoksia, joissa Lavonen kuvaa ihmiskasvoja luoden värityksellä ja sommittelulla kuviin vahvan tunnelman. Teoksista Ofelia on voimakkaampi, jopa hieman synkkä. ”Hamletin linna Elsinoressa on oikeasti Kronborgin linna Helsingörissa. Se on mielikuvitusta ruokkiva paikka, jossa Ofelia kuoli linnan ulkopuolella virtaavaan puroon”, Lavonen kertoo. Kun Lavoselta kysyy, millaista taiteilijaelämää hän nykyisin viettää, hän nau- rahtaa: ”Olen kova laiskottelemaan, olen jo kehäraakki.” Todellisuudessa ahkera taiteilija on tehnyt useita isoja näyttelyitä lyhyen ajan sisällä. ”Onhan tämä elämä nykyään kovin seestynyttä. Nuorena ryyppäsin ja istuin kapakassa keskinäisen kehun kerhoissa.” Hän suorittaa parhaillaan kuvataiteen tohtorin tutkintoa Lapin yliopistossa. ”Se on ollut eritäin mielekästä. Kun Tyrvään Pyhän Olavin kirkon urakka oli saatu valmiiksi, auttoi opiskelu menemään eteenpäin.”

Lavonen on kiinnostunut taiteesta hyvin laaja-alaisesti. ”Kaikessa hyvässä tai- PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA teessa on potentiaalisen elämyksen mahdollisuus”, hän tiivistää. Hän on itse erityisen kiinnostunut barokkitaiteesta, jota väitöstutkimuskin käsittelee. Lavonen tutkii esimerkiksi napolilaisen 1600-luvun taiteilijan Bernardo Cavallinon teoksia. Lavonen on käsitellyt myös muita kuin ihmisaiheita. Nyt hän on työskennel- lyt havainnosta maisemassa. Hän on tehnyt tussilaveerauksia perinteisillä seepia- tussilla työskennellen. ”Olen kuitenkin peruskoulutukseltani taidegraafkko ja Kuutti Lavonen on vahva ja suosittu piirtäjä, tänäänkin olen tehnyt eri menetelmillä taidegrafikkaa muun muassa

PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON kuvataiteilijamme. silkkipainolla ja litografalla. Teen parhaillaan uusia vedoksia.” •

60 61 MIKAELAHOLMBERG Nelli Palomäki on TEKSTI VEIKKO HALMETOJA Veikko Halmetoja (s. 1977) on helsinkiläinen galleristi, kansainvälisesti kuraattori ja taidekirjoittaja, joka on toiminut muun menestynyt Paulon muassa Helsingin Sanomien kuvataidekriitikkona ja Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtajana. Säätiön kutsunäyttelyn pitänyt taiteilija.

NELLI PALOMÄKI KOHTAA KUVATTAVANSA

Nelli Palomäki (s. 1981) piti Paulon Säätiön kutsunäyttelyn vuonna 2009 Galleria Fafassa. Näyttelyn kuratoi säätiön kuraattoriapurahan saanut Senni Kela. ”Näyttely oli iso juttu. Oli vapaat kädet tehdä jotain tilavaan galleriaan, vaikka olin nuori ja taiteilijana alkutaipaleella”, Palomäki muistelee.

äyttelyyn liittyi julkai- on valokuva. Teokset ovat pääsääntöisesti Hän sanoo, että haluaa löytää kuvistaan historiaa, nykyhetkeä, sääntöjä ja hierar- kuvista pois, muotokuva tarvitsee haavansa. su, josta on muodos- suuria mustavalkoisia vedoksia, joissa on myös yhteyksiä dokumentaariseen valoku- kioita. Toisin kävi. ”Suunnitelma kolahti Aiemmin etsin täydellistä muotokuvaa ja tunut myöhemmin vahva muotokuvauksellinen sävy. vaan. Kuvaajan rooli on kuitenkin todella heti, kun tapasin ne lapset. Aloin kuvata ja nyt kammoksun täydellisyyttä kuollakseni”, keräilykappale. ”Ei ”Kuvat ovat myös omakuvia. En halua erilainen kuin dokumenttivalokuvassa. suunnitella kuvauksia, juuri itselleni omi- hän paljastaa.

minulla ollut mitään ajatella itseäni sivustaseuraajana. Kun asetan ”Minä en osaa olla ulkopuolinen, en tal- naisella tavalla. Otin muotokuvia pojista, Haavalla Palomäki ei tarkoita shokki- PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA kokemusta kirjanteos- itseni kuvaustilanteeseen, altistan itseni lenna asioita. Olen hidas kuvaaja ja lisään samanlaisia olisin voinut ottaa Ranskassa tai arvoa, vaan kuvan sisältöä, herkkyyttä, jota ta. Kyseltiin ja kierrel- yhdessäololle.” paljonkin itseäni lopulliseen kuvaan. Kuva- Suomessa.” ei ole tuhottu liialla työstämisellä. ”Jokaisen tiin painoja ja päädyt- Vuorovaikutus mallin kanssa on kuvan tessa ajan täytyy pysähtyä, vain niin ihmi- Palomäki pelkää kuvien täydellisyyttä. kuvattavan kohdalla voisi etsiä shokkiarvoa, tiin rentoihin ratkaisuihin. Ehkä siksi kirjas- onnistumisen edellytys. Tuijotamme ja nen muuttuu kuvaksi.” Erityisesti valokuvassa taidemuotona on näyttää tarinasta sen riipaisevimman tai ta tuli niin onnistunut. Pyysin kirjaan äidin tutkimme toisiamme hiljaa pitkiäkin aikoja. Palomäki kuvasi Pietarissa neuvostoaikai- saavutettu sellainen salonkikelpoisuus, huonoimman puolen. Minua se ei kiin- nkirjoittaman tekstin, kaikki oli niin ihanan Kuvaaminen ja kuvassa oleminen on epä- sen sotilassisäoppilaitoksen elämää. Hän johon ei mahdu yhtään naarmua eikä min- nosta. Jokaisella kuvattavalla on taustallaan viatonta.” mukavaa ja juuri se minua valokuvassa ajatteli tekevänsä projektin, jossa hän doku- käänlaisia muitakaan virheitä. ”Täytyy tarina. Se tekee kuvattavasta kiinnostavan,

PAULON SÄÄTIÖ • TAITEESSA SÄÄTIÖ PAULON Palomäki on kuvataiteilija, jonka väline kiehtoo”, Palomäki kertoo. mentaarisin keinoin näyttää oppilaitoksen muistuttaa itselleen, ettei hio hyviä asioita myös katsojalle.” •

62 63 MUISTOISSA Rekon äiti Maria, veli Timmo, Reko ja veli Mihhail, Terje Lillmaa (s. Mäeots) MUISTOISSA Hulda ja Marja Teppo, Hulda ja Marja Tedressä 1930-luvulla. Rekon veljen Mihhailin Tedressä Reko Paulo tyttären Silvin (s. 1930-luvulla. Rannula) tytär. Hän Grigori ja Hulda solmivat hoitaa Museo Setoa Marja Paulo avioliiton 23.5.1920. Obinitsan kylässä. Hulda Paulo Sama lampi Musiikilla oli tärkeä osa syksyllä 2011. Paulon perheessä.

kuitenkin asiakirjaan, jonka isännöitsijä vuosien jälkeen eli 1.6.1934 Kiinteistö sijaitsee Viron kaakkoiskulmassa. Aluetta REKO PAULO PERUSTI KAHVILAN, H.J. Löfgren ja kauppias J.E. Söderlund Kaisaniemenkatu 4 Oy -nimisen yhtiön kutsutaan myös Setumaaksi. Laajasti hyväk- ovat antaneet, joka on näin kuuluva: ”Här- koko osakekannan. Nykyään yhtiö tunne- sytyn käsityksen mukaan setukaiset polveu- SUOMALAISTUI JA VAURASTUI med få vi undertecknade, som blivit satta i taan nimellä Kiinteistö Oy Paulon talo. tuvat Viroon tulleesta itämerensuomalai- tillfälle att granska den av makarna Grigori Myöhemmin hän teki useita muitakin hyviä sesta kansasta. Heillä on oma murteensa, och Hulda Pavlof under namn Bellevue kiinteistökauppoja. seton kieli. Paulon Säätiön juuret ulottuvat 1900-luvun alun Helsinkiin. bedrivna kaferörelsens böcker, på heder Teppo Paulo kaatui Äyräpäässä 7.7.1944. Pauloilla oli omakin kesähuvilansa Tuu- Syntyjään virolainen ravintoloitsija Grigori Pawlow sai Suomen och samvete intyga, att rörelsen under detta Marja ei koskaan avioitunut eikä hänellä sulan Haarajoella. Tästä luovuttuaan perhe år lämnat en vinst Finska Mark 27.635”. ollut perillisiä. Reko Paulon kuoltua hankki sotien jälkeen kohteen Espoon Sii- kansalaisuuden vuonna 1921 ja muutti nimensä Reko Pauloksi. Todistus on allekirjoitettu 23.3.1922. Kun 10.5.1957 Marja Paulo kääntyi varatuomari kajärven rannalta, nykyinen osoite on Siika- Paulo oli pystyvä ravintoloitsija ja erinomainen liikemies, joka kaikki muutkin lausunnot olivat myöntei- Veikko Palotien puoleen koskien testamen- järventie 146. siä, niin Tasavallan Presidentti K.J. Ståhl- tin laatimista ja säätiön perustamista, mistä Säätiön säädekirja perustuu Hulda ja vaurastui muun muassa onnistuneilla kiinteistökaupoilla. berg päätöksellään 20.5.1922 myönsi hän yhdessä äitinsä Huldan kanssa oli päät- Marja Paulon yhteiseen viimeiseen tahtoon. Grigori Pavloflle sekä hänen alaikäiselle tämässä. Hulda Paulo kuoli 9.5.1963 ja Säädekirjan mukaisesti säätiön tehtävänä on Marja-tytölle Suomen kansalaisuuden. Marja Paulo 11.6.1965. edistää ja tukea lääketieteellistä tutkimus- Jo ennen avioliittoa Hulda ja Grigori Paulon perhe oli ahkeruudellaan aikaan- työtä, edistää ja tukea liikesivistyksellistä olivat aloittaneet yhteiset liiketoimet. Toi- saanut merkittävän omaisuuden, mikä tes- tutkimus- ja koulutustyötä sekä tukea ja mintaa harjoitettiin Hulda Helénin nimissä, tamentin kautta säätiöitiin. Testamentissa kehittää kuvaama- ja musiikkitaidetta. uten niin moni suomalainen säätiö, syntyi 31.5.1921. Toinen lapsi, Stefan, ”caféinnehavaren”. Maaherra oli joutunut sillä Grigorilla ei siihen Venäjän kansalai- varatuomari Veikko Palotie (s. 21.11.1915) Ensimmäiset apurahat myönnettiin jo pohjautuu myös Paulon Säätiö syntyi 31.12.1922, myöhemmin nimi suo- antamaan hänestä todistuksen, koska sena ollut oikeutta. Lopetettuaan kahvila - oli määrätty testamentin täytäntöön pani- vuonna 1967. testamenttiin vailla rintaperillisiä. mennettiin Tepoksi. Saatuaan Suomen Pavlof oli ryhtynyt anomaan itselleen Suo- ruokalanpidon Uudenmaankadulla, he jaksi sekä säätiön käynnistäjäksi. Hänen Säätiön ensimmäisen hallituksen muodos- KVirossa Võrunmaan Tedren kylässä kansalaisuuden Grigori Pawlow muutti men kansalaisoikeutta. Saman anomuksen perustivat Kahvila Bellevuen Rahapajanka- panoksellaan oli huomattava merkitys sää- tivat varatuomari Veikko Palotie, professori 22.1.1891 syntynyt Grigori Pawlow (Paulin nimensä muotoon Reko Paulo. Nimi yhteydessä Helsingin poliisimestari vahvis- dulle Katajanokalle tiettävästi vuonna 1917. tiön muodostumiselle nykyisenlaiseksi yleis- Martti Turunen, professori Olli Heinivaara, poika) tuli Suomeen suorittamaan asevelvol- Pawlow kirjoitetaan Suomen viranomais- taa kirjelmässään 27.3.1922, että Pavlof oli Myöhemmin kahvila muuttui ravintolaksi. hyödylliseksi apurahoja jakavaksi säätiöksi. talouspäällikkö Veikko Juutilainen sekä lisuuttaan Tsaarin armeijassa. Hän tutustui asiakirjoissakin eri tavoin, myös Pavlof. ilmoitettu asuvaksi Helsingin kaupungissa Paulon perhe hankki vuonna 1922 omis- Hän toimi säätiön sääntöjen mukaisesti varatuomari Viljo Hakulinen. Ensimmäi- Lapinjärvellä 12.6.1884 syntyneeseen Hulda Vuonna 1921 oli astunut voimaan Suomen, 15.9.1919 alkaen. Notarius publicuksen tukseensa kyseisen ravintolahuoneiston, hallituksen puheenjohtajana sekä asiamie- sinä varsinaisina tilintarkastajina toimivat PAULON SÄÄTIÖ • MUISTOISSA Heléniin Helsingissä venäläisten laivastoup- kuten Vironkin ensimmäinen sukunimilaki. antaman todistuksen mukaan oli hänen perheen asunnon sekä pari muuta huoneis- hen roolissa säätiön perustamisesta v. 1965 kauppatieteen maisteri Olle V. Salmi (KHT) seerien klubissa, missä Hulda toimi kassan- Rekon veljet Virossa ottivat käyttöönsä vuotuinen tulonsa tuolloin 27.635 mark- toa Bostads Ab Belvederessä, Rahapajankatu lähtien kuolemaansa saakka 16.7.1988. sekä varatuomari Rainer Veisterä. hoitajana. Aikaisemmin hän oli toiminut Rekon suosituksesta sukunimekseen kotita- kaa. Tämä ei kuitenkaan aivan tarkoin vas- 3:ssa. Ravintolan toimintaa Reko ehti joh- Vasta vuonna 2011 ja täysin yllättäen Vuosien saatossa, kiitos Veikko Palotien lastenhoitajan Venäjällä Bakussa, mutta lonsa nimen Rannula. tanne totuutta, sillä taksoituslautakunnan taa noin 35 vuotta. löytyi yhteys Reko Paulon sukulaisiin Võrun aktiivisuuden, säätiö on saanut lahjoituk- muuttanut ensimmäisen maailmansodan Suomen kansalaisuuden myöntöön liittyi todistuksen mukaan juuri tuo määrä oli On aivan ilmeistä, että Reko Paulo oli maakunnassa. sina nimikkorahastoja, joiden omaisuudet aikana vanhempiensa mukana Helsinkiin. mm. seuraavaa: ollut Hulda Paulon tuloa ja Reko Paulon paitsi hyvä ravintoloitsija, myös erinomai- Ennen toista maailmansotaa Paulot viet- on uskottu säätiön hallinnoitaviksi. Grigori ja Hulda solmivat avioliiton 18.4.1922 maaherra I. Helenius on tulo oli ollut 3 198 markkaa. Notarius nen liikemies. Ravintola tuotti todennäköi- tivät usein kesäaikaa Virossa sukulaistensa Tähän mennessä säätiö on jakanut yli

PAULON SÄÄTIÖ • MUISTOISSA SÄÄTIÖ PAULON 23.5.1920. Ensimmäinen lapsi, Marja, käyttänyt Grigori Pavlofsta nimitystä publicuksen antama todistus perustunee sesti hyvin, koska Reko Paulo osti heti pula- luona Rekon syntymäkylässä Tedressä, joka 5 100 apurahaa. •

64 65 TEKSTI AHTI TARKKANEN Professori Ahti Tarkkanen toimi Paulon Säätiön hallituksessa vuosina Juhani Linnovaaran 1970–1999. Hän lukeutuu silmätautiopin vuonna 1975 merkittäviin edistäjiin. maalaama muotokuva Veikko Palotiestä. VEIKKO PALOTIE RAKENSI PERUSTAN PAULON SÄÄTIÖLLE Varatuomari, pääkonsuli Veikko Palotie käynnisti Paulon Säätiön toiminnan vuonna 1966. Puheenjohtajana Palotie oli tasapuolinen ja määrätietoinen. Hän kehitti säätiön toimintaa ja hoiti säätiön varoja tunnollisesti kuolemaansa saakka.

un jatkosota päättyi vuon- Paulon, hyvä ystävä. Kun Veikko Palotie oli tuomari, Oikeus kansleriviraston kanslia- na 1944, 29-vuotias laki- selvittänyt menestyksellä kaikki asiat per- päällikkö Viljo Hakulinen. Matti Ilmanen tieteen kandidaatti Veikko heen hyväksi, oli luonnollista, että he pyysi- tunsi säätiölait, Hirvosella oli laaja kokemus Palotie kotiutui päällään vät hänet perheen testamentin toimeenpa- Liikesivistysrahaston ja Karjalaisen Kulttuu- armeijan nuhruiset varus- nijaksi. Samassa yhteydessä Veikko Palo- rin Edistämissäätiön hallituksista. Itsekin teet. Hänen sotaretkensä tiestä tuli Paulon nimeä kantavan säätiön yrittäjänä toiminut Hirvonen oli Liikesivis- oli kestänyt viisi vuotta, täytäntöönpanija. Sittemmin useat muutkin tysrahastossa perehtynyt Pauloja ja Veikko eikä hänen omia, armeijan Palotien asiakkaat osoittivat Paulon Sääti- Palotietä lähellä olleisiin yrittäjyyden ja varastoon luovuttamiaan ölle testamenttinsa ja luottamuksen osoi- yritysjuridiikan tukemiseen. Hakulinen oli asusteita enää löytynyt. tuksena määräsivät Veikko Palotien toteut- tunnettu ja tiukka lainvalvoja. Oli luonnol- Suomi alkoi toipua sodan tuhoista. Veikko tamaan asian. Näitä olivat autoalan yrittä- lista, että kaksi viimemainittua tulivat sääti- Palotie auskultoi ja sai varatuomarin arvon jänä toiminut Yrjö Eskola ja hänen puoli- ön hallitukseen. Matti Ilmasen ja Veikko kvuonna 1946. Asianajotoiminta oli Helsin- sonsa, mm. kirjakauppiaana toiminut Palotien keskusteluista sai alkunsa myös gissä vähäistä ja sitä harjoittivat harvat ruot- Daisy Eskola (Eskolan Rahasto) sekä Säätiöpalvelu, nykyisin nimeltään Säätiöi- sinkieliset toimistot. Palotie sai työpaikan tehtailija, kilpa-autoilija ja alppiurheilija den ja Rahastojen Neuvottelukunta. Palotie Rainer Wuorion toimistosta. Karl Ebb (Ebbin Rahasto). olisi ollut sen itseoikeutettu puheenjohtaja, Palotie perusti oman asianajotoimiston mutta hän kieltäytyi työkiireittensä takia. vuonna 1951. Autourheilua itsekin harras- TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN VEI AIKAA Merkittävää on se, säätiön sääntöjä laa- tanut Palotie syventyi liikennelainsäädän- Paulon Säätiön toiminnan käynnistäminen tiessaan Palotie piti tärkeänä, että hallitus ei töön ja alan syvällisesti tunteneena hän sai oli Veikko Palotielle uusi ja vaativa tehtävä. usean muun säätiön tapaan täydennä itse nopeasti mainetta. Tämän jälkeen alkoivat Asianajotoimiston palveluksessa oli kolme itseään. Niinpä Paulon Säätiössä kullakin lisääntyä moninaiset yksityisoikeudelliset lakimiestä ja yksi toimistosihteeri. Työpäivät hallitusmandaatilla on taustayhteisö, joka tehtävät, mm. perintö-, lahja-, testamentti- olivat pitkiä. Palotie perehtyi säätiölainsää- nimeää hallitukseen jäsenen määräajaksi. ja kiinteistökysymykset. Sitten työtä riitti däntöön ja kävi keskusteluja useiden asiaa Apurahojen arvioinnissa käytettiin alusta enenevässä määrin kotimaista ja kansainvä- tunteneiden henkilöiden kanssa. Näitä saakka laajaa anonyymiä asiantuntijamenet- listä yritysjuridiikkaa koskevissa asioissa. olivat muun muassa Suomen Kulttuurira- telyä. Hallituksen jäsenet eivät tule kysy- Palotie työskenteli myös usean yrityksen haston yliasiamies Matti Ilmanen, kauppa- mykseen apurahan saajina, ei edes poistu- vakinaisena lainopillisena neuvonantajana. tieteen tohtori h.c. Eino Hirvonen ja vara- malla huoneesta päätöksenteon ajaksi. Reko Paulon kuoltua vuonna 1957 Paulon perhe tarvitsi lainopillista apua. PAULON SÄÄTIÖ • MUISTOISSA Marja Paulo oli oppikoulua käydessään tutustunut ylempiä luokkia käyneeseen Veikko Palotiehen. Niinpä Hulda ja Marja ”Palotie kuunteli kärsivällisesti pitkiäkin puheenvuoroja Paulo kääntyivät asianajotoimisto Veikko puhujaa keskeyttämättä, mutta ilmoitti oman kantansa Palotien puoleen. Häntä oli erityisesti suosi- tellut myös Timo Anttilainen, Paulon riippumatta siitä, oliko hän samaa vai eri mieltä. Asiasta perheen ja Karjalan kannaksella Äyräpään poikenneet jaarittelut hän keskeytti, ja asia siirrettiin

PAULON SÄÄTIÖ 50 VUOTTA SÄÄTIÖ PAULON taisteluissa 1944 kaatuneen pojan, Teppo kokouksen jälkeisellä päivällisellä puhuttavaksi.”

66 67 ”Palotie perehtyi Suomen Akatemiassa käytössä olleeseen, SIJOITUKSIA KIINTEISTÖIHIN poliittisin päätöksin perustettuun painoalueohjelmaan ja totesi, ettei se tullut kysymykseen Paulon Säätiössä.” Paulon Säätiön sijoitussalkussa on perinteisesti ollut vahva kiinteistöpainotus. Tämä juontaa juurensa Paulon perheen testamentin sisällöstä. Säätiön toiminnan kokouksen Meilahden sairaalassa, jolloin kilpailun taiteelliseksi johtajaksi. Veikko Laajavuorenkuja 12, Vantaa läsnä olivat japanilaisten ja hänen lisäkseen Palotie ei poismenonsa takia nähnyt ensim- alussa 1966 taseen sijoitusomaisuus sisälsi ainoastaan dekaani, professori Jorma Pätiälä ja tämän mäistä kilpailua vuonna 1991. Nyt jo viisi kiinteistöjä ja osakehuoneistoja. Tätä linjaa jatkettiin kirjoittaja. Sopimus syntyi ja on Sapporon kertaa järjestetty tapahtuma on noussut lukuisista sopimuksista ainoa, jossa toisena maailman merkittävimpien sellokilpailujen aina 2000-luvun vaihteeseen saakka. osapuolena on yksityinen säätiö, ei valtio. joukkoon. Veikko Palotie matkusti allekirjoittaneen kanssa Sapporoon 1982, jolloin sopimuksen TASAPAINOINEN PUHEENJOHTAJA uonna 1972 valmistui säätiön rakennuttama Arava-ehtoinen asuintalo Martin- yksityiskohtia tarkistettiin. Hallituksen puheenjohtajana Veikko Palotie laakson Laajavuorenkuja 12. Tarkoituksena oli, että se voitaisiin osoittaa asun- Veikko Palotie oli innokas ja Kuvataiteen tuki päätettiin suunnata oli tasapainoinen ja johdonmukainen. Hän noiksi sairaalahenkilökunnalle, jolla oli Arava-ehdot täyttävä palkkataso. Tämä taitava laskettelija. kotimaisille taiteilijoille apurahoina ja hank- kuunteli kärsivällisesti pitkiäkin puheen- tuottiV kuitenkin säätiölle huomattavan pettymyksen, sillä sairaalahenkilökunnan naisvä- kimalla heiltä teoksia säätiön kokoelmaan. vuoroja puhujaa keskeyttämättä, mutta ki oli suosittua, ammattikunnasta päästiin niin hyviin naimisiin, että kun laskettiin Vanhaa kotimaista tai ulkomaista taidetta ei ilmoitti oman kantansa riippumatta siitä, miehen ja vaimon tulot yhteen, he eivät olleetkaan enää Arava-kelpoisia. Tästä ryhmästä Kaisaniemenkatu 4, Helsinki aiottu hankkia. Kun tarkoituksenmukaista oliko hän samaa vai eri mieltä. Asiasta poi- ei talossa sitten asunutkaan kuin pari, kolme perhettä. Kohde myytiin vuonna 1997. ei ollut perustaa säätiön omaa taidemuseota, kenneet jaarittelut hän keskeytti, ja asia Kaisaniemenkatu 4 oli Reko Paulon vuonna 1934 hankkima kiinteistö. Se myytiin Veikko Palotien ja Meilahden sairaalan siirrettiin kokouksen jälkeisellä päivällisellä vuonna 1985 Rakennuskunta Haka Oy:lle, joka sittemmin nimesi sen Koy Paulon Palotie korosti hallintokulujen kohtuulli- ylilääkärin, professori Martti Turusen neu- puhuttavaksi. Kokoukset olivat hyvin val- taloksi. Saaduilla varoilla säätiö osti kaksi toimitilataloa ja näistä saatu vuokratuotto oli suutta, koska jaettavissa olevat varat tuli votteluissa teokset päätettiin sijoittaa misteltuja, ja varsin usein hän neuvotteli yhteensä kaksinkertainen Kaisaniemenkatu 4:ään verrattuna. antaa niille, joille ne on tarkoitettu. Niinpä HYKS:n klinikoihin. Ne säilyvät kuitenkin etukäteen puhelimitse sen tai niiden halli- 1970 ja -80-luvuilla tehtiin useita kiinteistökauppoja. 1990-luvun lopulla oli kuiten- hän luovutti pitkäksi aikaa asianajotoimis- säätiön omistuksessa. Tässä toteutui itse tuksen jäsenten kanssa, joita asia lähinnä kin ryhdytty hajauttamaan sijoitussalkun sisältöä myös korkopuolelle. 2000-luvulle ton tilat ja henkilökunnan säätiön käyttöön asiassa ”hoitotaiteen” alku. kosketti. Kokouksissa ei äänestetty ja jokai- tultaessa pörssisijoittamisen suosio Suomessa oli vahvassa nousussa. Tuolloin säätiön korvauksitta. Myös hänen toimintansa Säveltaiteissa apurahat jaettiin ensi nen hallituksen jäsen allekirjoitti pöytäkir- kiinteistöpaino oli vielä noin 70 %. samalla kertaa puheenjohtajana ja asiamie- sijassa nuorille esittävien alojen opiskeli- jan. Kun säätiön varat olivat alkuun kiin- Säätiöiden sijoitustoiminta pörssiosakkeisiin ja niillä tehtävä kaupankäynti ei ollut henä säästi kuluja sekä tehosti asioiden joille. Uusia muotojakin haettiin. Pohdittiin teistöissä, Veikko Palotie perehtyi niihin enää verottajan suurennuslasin alla. Näin ryhdyttiin myös pörssisijoittajaksi, vuonna etenemistä. ajatusta Stradivarius-viulun hankinnasta yksityiskohtaisesti ja toimi alkuun myös 2005 osakkeiden osuus oli vasta 12 %. aina määräajaksi suomalaisen lahjakkuuden kiinteistöjen isännöitsijänä. Hänelle myön- Vuosina 2005–2008 säätiö myi Herttoniemestä kaksi kiinteistökauppojen hulluina Linuskär, Nauvo ENNAKKOLUULOTONTA KEHITYSTYÖTÄ käyttöön, mutta hankkeesta luovuttiin nettiin asianajajalle harvinainen Pääkonsu- vuosina, 1980-luvun lopulla, hankkimaansa toimitaloa. Myös Pitäjänmäestä vuonna Palotie perehtyi Suomen Akatemiassa käy- seikkaperäisten selvitysten jälkeen. Tämän lin arvonimi vuonna 1975. Vähennettyään 1984 hankittu kohde myytiin, samoin Vantaan Vapaalassa sijainnut toimitilarakennus. tössä olleeseen, poliittisin päätöksin perus- kirjoittaja esitti ajatuksen kansainvälisen asianajotyötään vuonna 1982 hän omistau- Tätä kirjoitettaessa sijoitussalkun sisällöstä kiinteistöpaino on noin 45 %. Vuokratu- tettuun painoalueohjelmaan ja totesi, ettei sellokilpailun järjestämisestä. Hanke toteutui kokopäivätoimisesti säätiön tehtäviin lojen tuoma tasainen kassavirta on tärkeä päivittäisen toiminnan sekä apurahojen maksa- se tullut kysymykseen Paulon Säätiössä. tui, kun Palotien ja sellotaiteilija Arto aina viimeiseen elinpäiväänsä saakka vuon- tuksen kannalta. Muita sijoituksia ovat suoraan omistetut pörssiosakkeet 37 %, pitkät Alkuvuosina tuettiin runsaasti nuoria lah- Noraksen neuvotteluissa Noras suostui na 1988. • korot, hybridi- ja yrityslainat ja muut instrumentit 18 %. jakkuuksia, jotka valmistelivat väitöskirjaan- Oma lukunsa on 1971 Nauvon kunnasta Stenskärin kylästä hankittu Linuskär-nimi- sa. Tutkimustyö tai opiskelu alan ulkomai- nen kymmenen hehtaarin saarikiinteistö. Tällä upealla saarella oli ollut asutusta vuoteen sissa huippuyksiköissä kuului tuettaviin Säätiön hallitus 1873 saakka. Rakennukset olivat hävinneet, joten sinne rakennettiin perustyyppinen 60 13.08.1970. 2 kohteisiin. Koska anestesiologia oli lääketie- Ahti Tarkkanen (vas.), m :n hirsimökki. Saaren käyttötarkoitukseksi määriteltiin säätiön sidosryhmien, tutkijoi- teen uusi erikoisala, jonka tutkijat eivät Eino Hirvonen, den ja taiteilijoiden luomistyön kiireetön ja inspiroiva paikka Suomen upean saaristome- olleet saaneet tukea, sitä suosittiin muuta- Martti Turunen, ren helmassa. Vuosittain sinne järjestettiin paikallisten toimesta lampaita hoitamaan Viljo Hakulinen ja Linuskärin pihapiiri man vuoden ajan. Veikko Palotie. luontoa. Saarta valvoi naapurisaaressa Knivskärissä asuva Sven Andersson. Kuljetuksia Paulon Säätiön kansainväliset lääketie- autotien päästä Kirjaisista saareen hoiti Stenskärissä asuva Stig Jansson. Vuosittaisia teen symposiot aloitettiin vuonna 1983. huoltoja ja kunnostuksia suorittivat Hyvinkäällä asuvat Hellä ja Pertti Parikka. Vielä Sapporo Medical Collegen valtuuskunta oli 1990-luvun alussa saarella oli tarkoituksenmukaista toimintaa, mutta alkuperäinen aja- saapunut Suomeen 1976 sopiakseen lääke- tus saaren käytöstä hiipui ja niin saari myytiin joulukuussa 2012. • tieteen tutkijavaihdosta. Kun Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemia olivat ehdo- Nyttemmin säätiön sijoitusten tuottotavoite on pitkällä aikavälillä ylittää inflaatio viidellä tuksen hylänneet, vieraat olivat kääntyneet prosentilla. Strategian mukainen jakauma on: kiinteistö- ja huoneisto-omistus 40–50 %,

PAULON SÄÄTIÖ • MUISTOISSA SÄÄTIÖ PAULON Veikko Palotien puoleen. Hän järjesti pika- osakesijoitukset 35–45 %, korko- ja muut sijoitukset 5–25 %.

68 69 LOPUKSI LOPUKSI

TAUSTAYHTEISÖT NIMEÄVÄT HALLITUKSEN JÄSENET

Säätiön viisihenkisen hallituksen nimeävät seuraavat tahot: • Puheenjohtajan valitsee Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA ry. • Lääketieteen edustajat hallitukseen nimeävät Helsingin Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta yhden, sekä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhden. • Liikesivistyksen edustajan valitsee Suomalaisen Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry. • Sibelius-Akatemia ja Kuvataideakatemia valitsevat yhdessä taiteiden edustajan, vuorotellen kolmivuotiskaudeksi nimetään musiikin tai kuvataiteiden edustaja. • Hallituksen puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Edustaja voi tulla nimetyksi useamman kerran.

SÄÄTIÖN HALLITUS 2015 / 2016: • Puheenjohtaja, toimitusjohtaja Timo Ritakallio, hallituksen puheenjohtaja, EVA ry:n nimeämänä. • Dekaani Risto Renkonen, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nimeämänä, toimii säätiön hallituksen valitsemana varapuheenjohtajana. • Pääsihteeri Matti Rautalahti, hallituksen jäsen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin nimeämänä • Professori Jyrki Wallenius, hallituksen jäsen, Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry:n nimeämänä. • Professori Gustav Djupsjöbacka, hallituksen jäsen, Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian yhteisesti nimeämänä. • Hallitus valitsee säätiölle asiamiehen, joka vastaa säätiön päivittäisestä toiminnasta. Asiamiehenä toimii Yrjö Palotie, toimistosihteerinä Riitta Kallavuo. Säätiön hautoja hoitaa Heli Mikantie. Säätiö on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n (SRNK) jäsen ja on sitoutunut noudattamaan sen laatimaa Hyvä säätiötapa -ohjeistoa. Veikko Palotie oli aikanaan perustamassa tätä apurahoja jakavien suursäätiöiden SRNK-yhteisöä, silloin nimellä Säätiöpalvelu. Säätiöllä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia, jotka tuloverolain 57§:n mukaan ovat yhtiöverotuksessa vähennyskelpoisia.

SÄÄTIÖN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT • Asianajaja, pääkonsuli Veikko Palotie 1966–1988 • Kansleri Kauko Sipponen 1988–1994 Paulon Säätiön hallitus • Kauppatiet. tohtori h.c. Ahti Hirvonen 1995–2000 17.9.2015. Dekaani, varapuheenjohtaja Risto Renkonen (vas.), • Insinööri Yrjö Palotie 2001–2012 professori Gustav Djupsjöbacka, • Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 2013– professori Jyrki Wallenius, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Timo Ritakallio ja pääsihteeri PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI SÄÄTIÖ PAULON MATTI RAJALA • KUVAUSPAIKKA RATIKKAMUSEO, HELSINKI Matti Rautalahti.

70 71 PAULON SÄÄTIÖN NIMIKKORAHASTOT

Akateemikko Leena Peltonen-Palotien ryhmä Daisy ja Yrjö Eskola Leena Peltonen-Palotie Jorma Pätiälä -mitali Tapani Tammisto Ahti Tarkkanen -mitali tunnisti muun muassa verenpainetautiin, laktoosi- intoleranssiin, MS-tautiin, skitsofreniaan, lihavuuteen ja sydänsairauksiin liittyviä geenimuutoksia sekä selvitti, kuinka nämä LÄÄKETIEDE muutokset johtavat ihmisen sairastumiseen.

DAISY JA YRJÖ ESKOLAN RAHASTO Leena Peltonen-Palotielle myönnettiin yliopistossa vuosina 1995–1998 ja uudel- vt. professorina vuosina 1954-55 ja pro- suurin hän sai 1971 ja häntä on pidettävä kärinä, apulaisprofessorina ja professori- lDaisy Boege vihittiin vuonna 1931 Some- useita arvostettuja kansainvälisiä palkintoja, leen vuosina 2002–2003. Vuonna 1998 hän fessorina 16.12.1955 alkaen. HYKS:n nykyisen anestesiologian ja tehohoidon sekä ylilääkärinä vuosina 1986-1996. Hän on rolla 14.5.1902 syntyneen Yrjö Eerik Es- mm. Antoine Marfan -palkinto, Anders siirtyi Yhdysvaltoihin Kalifornian yliopis- keuhko sairauksien klinikan ylilääkärin kivunhoidon uranuurtajana Suomessa. useiden alan kansainvälisten ja kotimaisten kolan kanssa, joka toimi Turussa mm. auto- Jahre -palkinto, European van Gysel Prize toon (UCLA) perustamaan suurta geenitut- tointa hän hoiti vuosina 1966-78 ja oli Professori Tapani Tammiston CV sisältää järjestöjen jäsen, mm. ainoana Suomesta koulun opettajana. He muuttivat Helsin- for Biomedical Research -palkinto ja poh- kimuskeskusta. Yhdeksän vuoden kuluttua lääke tieteellisen tiedekunnan dekaani vuosi- yli 220 julkaisun luettelon. Eläkeaikaisesta Academia Ophthalmologica Internationalis kiin vuonna 1936, jossa Yrjö Eskola harjoit- joismainen Eric K. Fernström -palkinto. tästä hänet kutsuttiin Ihmisgenetiikan na 1969–76. Jorma Pätiälä oli rintamalla toiminnasta on kuitenkin syytä mainita -järjestössä. Tarkkasella oli pitkä ura Duo- ti menestyksellistä autokauppaa omistaen Peltonen-Palotie johti 37 vuotta kestä- ohjelman johtajaksi Euroopan johtavaan saanut vakavan keuhkovamman ollen hänen julkaisemansa kirjanen ”Herättiin decim -seurassa ja Suomen Lääketieteen Eiran Auto Oy -nimisen yhtiön. Ollessaan neen uransa aikana tutkimusryhmiä Oulun genomiikan tutkimuslaitokseen Sanger-ins- 80-prosenttinen sotainvalidi. valvomaan”, jossa kerrotaan Instrumenta- säätiössä, ja toimi kummassakin puheen- työmatkalla Kirkkonummella hän kuoli ja Helsingin yliopistoissa, Kansanterveyslai- tituuttiin Englantiin. Sanger-instituutissa Hänellä oli lukuisia ammattiinsa liittyviä riumin sekä HYKS:in anestesialaitoksen johtajana. auto-onnettomuudessa 13.10.1957. toksella, Los Angelesin yliopistossa Kalifor- hän työskenteli työuransa ja sairautensa luottamustehtäviä, kuten Keuhkoinvalidien yhteistyöstä valvontalaitteiden kehittämi- Ahti Tarkkanen on merkittävä klassisen Daisy Eskola harjoitti omaa liiketoimin- niassa, MIT:n Broad Instituutissa, Harvar- loppuun asti. kuntouttamissäätiön hallituksen puheen- sessä, sekä ainakin kuusi anestesian historiaa musiikin kuluttaja, tuttu näky puolisonsa taa, omistaen mm. osoitteessa Korkeavuoren- dissa Bostonissa ja Sanger Instituutissa Englannin lisäksi hän työskenteli Suo- johtajuus vuosina 1957-67, Sotainvalidien käsittelevää julkaisua. Ullan kanssa Musiikkitalossa ja muissa katu 2b Imatra-nimisen elokuvateatterin. Cambridgessa. messa tutkimusjohtajana Suomen mole- veljesliiton varapuheenjohtajuus 1950-56 ja Tapani Tammisto -stipendi jaetaan vuo- konserttisaleissa. Hän on mm. kirjoittanut Teatterin sisäänkäynti sijaitsi sisäpihalla. Hänen ryhmänsä tunnisti muun muassa kyylilääketieteen instituutissa (FIMM) ja puheenjohtajuus vuodesta 1956. sittain anestesian tutkimustyötä suoritta- ansiokkaan artikkelin Johan Sebastian Tästä hän luopui miehensä kuoleman jälkeen verenpainetautiin, laktoosi-intoleranssiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä Vuosittain myönnetään Jorma Pätiälä valle tutkijalle. Bachin sokeudesta Acta Ophthalmologica hankittuaan omistukseensa Lasipalatsin Kirja MS-tautiin, skitsofreniaan, lihavuuteen ja vierailevana professorina Broad Instituutissa -stipendi tutkijalle, jonka työ kohdistuu ensi Tammiston rahaston perustamisvuosi on -julkaisuun vuonna 2013. -nimisen kirjakaupan Helsingin linja-auto- sydänsairauksiin liittyviä geenimuutoksia Bostonissa. Hän oli Euroopan tutkimus- sijassa keuhkosairauksiin tai liittyy sota- tai 1995. Duodecimin julkaisuihin Tarkkanen asemalla. Daisy Eskola kuoli 2.7.1978. sekä selvitti sitä, kuinka nämä muutokset neuvoston (ERC) tieteellisen neuvoston ja niihin verrattavien vammojen hoitoon. Paulon Säätiön hallituksen jäsenenä kirjoitti alansa aiheiden lisäksi useita artik- Daisy Eskola oli testamentissaan määrän- johtavat ihmisen sairastumiseen. Työ loi Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian Rahaston perustamisvuosi on 1980. Tapani Tammisto toimi vuosina 1981– keleita musiikin mestareista, mm. Jean nyt osan jälkeen jääneistä varoistaan Paulon perustaa uusille diagnostisille testeille ja lääketieteen instituutin jäsen. Paulon Säätiön hallituksen jäsenenä 1995. Sibeliuksen kurkunpään kasvaimesta, Säätiöön perustettavalle Daisy ja Yrjö Esko- taudinkantajien seulonnoille. Hän piti Rahaston varat käytetään Akateemikko Pätiälä toimi vuosina 1972–1981. Viulun mestari Isaac Stern – musiikki meni lan rahastolle. Rahasto myöntää apurahoja myös tärkeänä välittää geeneihin ja tautei- Leena Palotie -luennon (englanniksi Leena AHTI TARKKASEN RAHASTO terveyden edelle, jne. Eikä kuvataidekaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön. Se perus- hin liittyvää uutta tietoa suurelle yleisölle ja Peltonen Lecture) toteuttamiseen. Luennoit- SUU- JA LEUKAKIRURGIAN RAHASTO Professori Ahti Tarkkanen syntyi ole hänelle vierasta. tettiin vuonna 1978. Rahaston pääoma on oli aina valmis selittämään näitä, joskus sijoiden valinnasta ja tieteellisestä sisällöstä Suu- ja leukakirurgian Tutkimusrahastos- 15.5.1930 ja valmistui lääkäriksi Helsingin Tarkkasen vahva paneutuminen Paulon 2,8 miljoonaa euroa. vaikeitakin asioita avoimesti, selkeästi ja vastaa Suomen molekyylilääketieteen insti- ta myönnetään vuosittain apurahoja suu-, yliopistosta 1955, erikoistui silmätauteihin Säätiön asioihin oli poikkeuksellista ja erit- omalla persoonallisella tavallaan. Hän oli tuutin (FIMM) johtaja. Luentotapahtumaan leuka- ja kasvosairauksien kirurgista hoitoa Helsingin yliopiston silmätautien klinikalla, täin idearikasta. Huolimatta hänen hallitus- AKATEEMIKKO LEENA PELTONEN- myös innostava uusien tutkijasukupolvien voidaan liittää Leena Palotie -palkinto. edistävään (oral and maxillofacial surgery) Yhdysvalloissa Washington School of Medi- työskentelynsä päättymisestä, säätiön toi- PALOTIEN MUISTORAHASTO kouluttaja. Hän muun muassa ohjasi yli 70 Akateemikko Leena Peltonen-Palotien tutkimukseen. Apurahojen lisäksi rahasto cinessa, St.Louis, Missouri ASLA-Fullbright minta kiinnostaa häntä edelleen. PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI Leena Peltonen-Palotie (1952–2010) oli väitöskirjatyötä. muistorahasto perustettiin vuonna 2010. voi jakaa ansioituneesta opinnäytteestä -stipendillä sekä Lontoon yliopistossa Bri- Vuosittain jaettava Ahti Tarkkanen yksi maailman arvostetuimmista geenitutki- Peltonen-Palotie hoiti lukuisia professuu- palkintoapurahan. tish Council -stipendillä. Hän sai erikoislää- -stipendi kohdistetaan silmätautien joista. Hänen tutkimuksensa yhdisti perus- reja ja muita merkittäviä tehtäviä suomalai- JORMA PÄTIÄLÄN RAHASTO Rahaston perustamisvuosi on 2000. kärin oikeudet 1962, jona vuotena myös tutkijalle. molekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sissa ja ulkomaisissa tutkimusorganisaati- Jorma Pätiälä (1912–1983) oli tube r- väitteli ja tuli silmätautiopin dosentiksi. Rahaston perustamisvuosi oli 1983. sairauksien ymmärtämiseksi. Professori, oissa. Hän toimi professorina Kansanterve- kuloosi- ja keuhkosairausopin professori. TAPANI TAMMISTON RAHASTO Tarkkanen on toiminut koko työuransa Paulon Säätiön hallituksen jäsenenä LKT Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen yslaitoksella vuosina 1991–1994 sekä Kan- Helsingin yliopiston tuberkuloosiopin Professori Tapani Tammisto syntyi Mikke- HYKS:n silmätautien klinikassa mm. apu- Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin

PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI SÄÄTIÖ PAULON akateemikoksi lokakuussa 2009. santerveyslaitoksella ja Helsingin dosent tina hän toimi 7.12.1953 alkaen sekä lissä vuonna 1932. Anestesiologian profes- laisopettajana, erikoislääkärinä, apulaisylilää- mandaatilla hän toimi vuosina 1969–1999.

72 73 Eino Hirvonen Veikko Palotie -mitali Kalle ja Märtha Ebb Sigurd ja Liisa Wikström

Eino Hirvonen -stipendi jaetaan ensisijaisesti Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskelleille tai opiskeleville Kalle ja Märtha Ebbin rahaston kauppatieteen maistereille vientikoulutusta edistäviin tuki suunnataan alppihiihdon LIIKESIVISTYS tutkimuksiin ja toimintaan. MUUT RAHASTOT nuorisotoiminnan hyväksi.

EINO HIRVOSEN RAHASTO KALLE JA MÄRTHA EBBIN RAHASTO opiskelleille tai opiskeleville kauppatieteen liiketoiminnoissa. Apurahoja voidaan hän harrasti viimeisiin elinvuosiinsa saakka. jo vuonna 1931 hän aloitti liikennöinnin lKauppat.tri, h.c. Eino Hirvonen (1902– maistereille vientikoulutusta edistäviin myöntää myös sellaisten kurssien, seminaa- mTehtailija Karl A. Ebb (1896–1988) syntyi Hän oli alppihiihdon uranuurtajia Suo- linjalla Helsinki-Porkkala, mikä parissa 1988) syntyi Kiteellä. Hän suoritti Kauppa- tutkimuksiin ja toimintaan. rien ja kokousten järjestämistä varten, joissa Turussa. Kalle, joksi häntä kutsuttiin, oli messa. Hän mm. rakensi yhden maamme vuodessa laajeni myös Obbnäsiin ja Loh- korkeakoulussa ekonomin tutkinnon 1923 ja Hänen nimikkorahastonsa perustettiin käsitellään liike-elämän juridiikkaan luetta- koulutukseltaan mallipuuseppä ja erittäin ensimmäisistä hiihtohisseistä syksyllä 1949 jalle. Hänen vuonna 1935 perustamansa järjestyksessä 21. kauppatieteiden kandidaa- vuonna 1980. via kysymyksiä. taitava käsistään. Elämänuransa hän loi omaan rinteeseensä Kiianlinnaan, joka Oy Lohjan Liikenne Ab muodostui mer- tin tutkinnon 1925. Kauppatieteiden kun- Paulon Säätiön hallituksessa hän toimi Rahaston perustamisvuosi on 1977. täysin tyhjästä, huutolaispojan elämän alku- nykyisin kuuluu Kalpalinnan hiihtokeskuk- kittäväksi liikennöintiyhtiöksi läntisellä niatohtoriksi hänet promovoitiin 1950. vuodet 1966–1986. Perustamisesta lähtien se on tyypilli- taival ei ollut helppo. Hän perusti v. 1920 seen. Lisäksi Kalle Ebb oli perustamassa Uudellamaalla. Yritysostojen, kuten Sulo I Eino Hirvonen on tehnyt poikkeuksellisen sesti myöntänyt apurahoja valmistuneille Ebb-Solmio Oy:n. Karl Ebbin erittäin hyvä Slalom-Seura ry:n 27.5.1941. Nuorisotoi- Lahtinen Oy:n sekä Juho Heinon, kautta laaja-alaisen ja ansiokkaan elämäntyön talous- VEIKKO PALOTIEN RAHASTO juristeille ulkomailla tapahtuvaan jatko- värisilmä ja hänen ensimmäinen puolisonsa minta oli hänelle tärkeä aihepiiri. toiminta laajeni kattamaan Lohjan, Tam- elämän ja liikesivistyksen hyväksi liikkeen- Pääkonsuli, varatuomari Veikko Palotie opiskeluun. Lempi Ebbin käytännöllinen ja taloudelli- Kalle Ebb oli Asianajotoimisto Veikko misaaren, Hangon, Sammatin, Salon sekä johtajana ja yrittäjänä, tekstiilialan ja tukku- (1915–1988) suoritti oikeustieteen kandi- Vuoden 2009 syksyllä Paulon Säätiö ja nen taitavuus johtivat yhtiön menestykseen. Palotien asiakkuuden lisäksi ystävystynyt Siuntion linja-autoliikenteen. Vuonna kaupan järjestömiehenä sekä kaupallisen daatin tutkinnon Helsingin yliopistossa Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy Kaikki oli loppuun asti tarkkaa, huoliteltua Veikko Palotien kanssa, mikä johti siihen, 1971 hänen yhtiönsä palveluksessa oli jo korkeakouluopetuksen tukijana ja kauppa- v. 1943 ja sai varatuomarin arvon v. 1946. (nyttemmin Asianajotoimisto Merilampi ja aistikasta. Arvostetut herrainasusteliikkeet että Ebbien perustama Kalle ja Märtha 130 henkeä. korkeakoulututkinnon suorittaneiden järjes- Pääkonsulin arvo myönnettiin v. 1975. Oy) päättivät Helsingin yliopiston oikeus- olivat heidän asiakkaitaan. Ebbin rahasto määrättiin testamentissa Vuonna 1967 Sigurd Wikström avioitui tötoiminnan yhteishengen kehittäjänä. Hän Veikko Palotiellä oli oma asianajotoi- tieteellisen tiedekunnan myötävaikutuksella Heidän poikansa Heimo Ebb kaatui Paulon Säätiön hoitoon. Rahaston tuki Liisa Marjatta Pulkkilan kanssa. toimi mm. Kuusinen Oy:n toimitusjohtajana misto vuodesta 1951 alkaen. Hän erikoistui perustaa Veikko Palotie -palkintostipendin, Ihantalassa 17.7.1944. Ainoan lapsen suunnataan alppihiihdon nuorisotoiminnan Tasavallan presidentti myönsi vuonna 1935–1948 ja 1954–1960, johtokunnan liikejuridiikkaan, perintöasioihin sekä joka myönnetään elinkeinoelämän näkökul- menetys oli Kallelle kova isku. Hän solmi hyväksi. Puolet Slalom-Seura ry:lle ja puolet 1972 Sigurd Wikströmille liikenneneuvok- puheenjohtajana 1960–1962 ja Superteks säätiö maailmaan. masta mielenkiintoisesta aiheesta. Tämä toisen avioliittonsa yhtiönsä pitkäaikaisen Ski Sport Finland ry:lle, lähinnä sen kan- sen arvonimen tunnustuksena merkittävästä Oy:n johtokunnan puheenjohtajana vuodesta Tästä rahastosta voidaan myöntää apu- opinnäytestipendi valitaan ja jaetaan yhteis- toimistopäällikkö Märtha Charlotte Reik- sainvälistä nuorten kilpailutoimintaa varten. ja esimerkillisestä työstä linja-autoliikenteen 1962. Hän oli Suomen Tukkukauppiaiden rahoja ja palkintoja liikesivistystä edistäviin työssä edellä mainittujen kanssa. kon kanssa v. 1945. Kalle Ebb oli Slalom-Seura ry:n perustajia. kehittäjänä. Liiton varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja, tarkoituksiin ja erityisesti sellaisten opinto- Ensimmäisen kerran palkintostipendi Toinen osa Karl Ebbin elämästä muo- Rahaston toiminta alkoi vuonna 1994. Siirtyessään viettämään hyvin ansaittuja Tukkukauppojen Oy:n ja Huhtamäki-yhty- jen ja tutkimusten tukemiseen, jotka koh- yhdessä Veikko Palotie -mitalin kera jaettiin dostui urheilusta. Pyöräily, keskimatkojen Linkki elokuvaan Kolme mestaria: eläkevuosiaan hän myi yhtiönsä vuonna män hallituksen jäsen 1944–1974 sekä distuvat liike-elämän juridiikkaan ja ovat tammikuussa 2010. juoksut, kilpa-autoilu, rintauinti ja pujotte- https://vimeo.com/97199023 1978. Bulgarian pääkonsuli 1942–1950. omiansa kehittämään hakijaa kykeneväksi Säätiön säädekirjassa Veikko Palotie oli luhiihto olivat lajeja, joissa kaikissa hän Vuonna 1989 aviopuolisot tekivät Eino Hirvonen -stipendi jaetaan ensi- palvelemaan asianajajana Suomen elinkei- nimitetty säätiön elinikäiseksi hallituksen menestyi. Erityisiä merkkipaaluja olivat SIGURD JA LIISA WIKSTRÖMIN Paulon Säätiölle merkittävän lahjoituksen, PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI sijaisesti Helsingin kauppakorkeakoulussa noelämää kotimaassa ja sen kansainvälisissä puheenjohtajaksi. Pariisin Olympiakisojen estejuoksun 5. sija RAHASTO jolloin perustettiin heidän nimeään kantava (9.7.1924), kaksi voittoa Eläintarhan Sigurd Viktor Wikström (1907–1994) rahasto. Rahastosta myönnetään tukea ja Ajoissa ja SM-voitto pujottelussa v. 1938. syntyi Karjalohjalla. Hänen kiinnostuksen- apurahoja säätiön säännöissä mainittuihin Kallelle rakkain laji oli alppihiihto, jota sa linja-autoliikenteeseen oli ilmeinen, sillä tarkoituksiin. MITALIT: HEIKKI HÄIVÄOJA PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI SÄÄTIÖ PAULON

74 75 PAULON SÄÄTIÖN KANSAINVÄLINEN LÄÄKETIETEEN SYMPOSIO

Paulon Säätiön tarkoituksena on myöntää nykyään joka toinen vuosi apuraha Paulon Säätiön Kansainvälisen Lääketieteen Symposion toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että hakija järjestää korkeatasoisen kansainvälisen tapahtuman, joka koituu suomalaisten tutkijoiden hyödyksi. Nämä 2–3 päivää kestävät symposiot järjestetään Suomessa, ja ne on tarkoitettu symposion aiheeseen erikoistuneille huippuasiantuntijoille. Niihin on voitu kutsua 10–15 ulkomaista asiantuntijaa.

I Anaesthesia Symposium 1983, XI Prevention of type I diabetes: XIX Efectiveness research in clinical professori Tapani Tammisto, HYKS, Strategies based on new findings psychiatry 2004, Professori Jari Anestesiologian klinikka on molecular pathogenesis 1996, Tiihonen, vt. professori Kristian II Pathology of Intraocular Lens professori Hans Åkerblom, Wahlbeck, Helsingin yliopisto Implantation 1984, Lastenklinikka Psykiatrian klinikka professori Ahti Tarkkanen, XII The Society for Natural XX Multifaceted TGF-beta family of HYKS, Silmätautien klinikka Immunity (SNI) / kokous 1997, growth and diferentiation factors: III Surgical drainage of the middle professori Eero Saksela, tissue-specific targeting and mode ear 1985, professori Tauno Palva, Helsingin yliopisto, Haartman- of action 2005, Professori Jorma HYKS, Korvatautien klinikka instituutti, Patologian osasto Keski-Oja, Helsingin yliopisto, IV Recombinant DNA in Clinical XIII Chlamydia pneumoniae and Biomedicum, Virologian ja Medicine 1986, professori associated diseases 1998, patologian laitos Leena Palotie, Helsingin yliopisto, professori Pekka Saikku, XXI Second International Symposium Geeniteknologian laitos Kansanterveyslaitos, Oulu on Osteoporosis At the UKK Institute, V Pathobiology on Alzheimer’s XIV Common types of human cancer: Tampere, 2006, Dosentti Teppo Disease 1988, dosentti Matti Haltia, Current views on Prevention, Järvinen Helsingin yliopisto, Patologian laitos Causes, Diagnosis and Treatment of XXII INPEC 2008, Naantali, 12.6– 15.6.2008, VI Symposium of Sudden Cardiac Breast Cancer and Prostate Cancer Professori Adrian Goldman Death 1989, professori Jorma 1999, professori Yrjö Collan, Turun XXIII EBMT/PDWP, 2010, Helsinki, Hirvonen, Oulun yliopisto, yliopisto, Kliinis-teoreettinen laitos 2.–4.6.2010, LT Matti Korhonen Oikeuslääketieteen laitos XV Bacterial Meningitis – Where Do XXIV Schizophrenia - Epidemiology and VII Genetic and dietary regulation We Stand in 2000, Biology -kokous 2012, Dosentti of postprandial lipoprotein professori Heikki Peltola, Jouko Miettunen, LT Erika metabolism; relation to HYKS Lasten ja nuorten sairaala Jääskeläinen, Oulun Psykiatrisen atherosclerosis 1991, XVI Treatment of Schizophrenia and its Epidemiologian Seura (OPES) ry professori Tatu Miettinen, HYKS, Efectiveness 2001, professori Ranan XXV Neuroplastisiteetti lääketieteessä. II Sisätautien klinikka Rimón, HYKS Psykiatrian klinikka 2014, Professori Hasse Karlsson, VIII Growth factors, proteolytec XVII Growth factors and gene transfer in Turun yliopisto enzymes, adhesive proteins and vascular biology and therapeutics XXVI From atomic structures to disease angiogenic factors in ocular wound 2002, akatemiaprofessori Kari mechanisms, 2015, Tri Sarah healing 1991, dosentti Timo Tervo, Alitalo, professori Seppo Ylä- Butcher, Biotekniikan Instituutti HYKS, Silmätautien klinikka Herttuala, Helsingin yliopisto, XXVII Storage and break down of fatty IX Modern Trends in Postoperative Haartman Instituutti, Molekyyli- ja acids, 2016, Elina Ikonen, LT, Pain Control 1994, apulaisprofessori syöpäbiologian tutkimusyksikkö Akatemiaprofessori, Biolääketieteen Per Rosenberg, HYKS, XVIII Symposium on Musician´s laitos, Helsingin yliopisto Anestesiologian klinikka Medicine 2003, Lääketieteen X Molecular and Cellular Biology tohtori Miikka Peltomaa, dosentti of Plasminogen Activation 1995, Martti Vastamäki, Suomen professori Antti Vaheri, Musiikkilääketieteen yhdistys ry PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI SÄÄTIÖ PAULON Helsingin yliopisto, Virusopin laitos • 2000 • EEVA NINA LEPPÄNEN Lastenklinikka esillä: HYKS, Teos

76 77 PAULON KUTSU- SUOMALAISET PAULON SÄÄTIÖN HALLINNOIMAT NIMIKKORAHASTOT NÄYTTELYT STIPENDIAATIT SAPPOROSSA Veikko Palotien rahasto, juridiikka (1977) JUHLAVUODEN Daisy ja Yrjö Eskolan rahasto, lääketiede (1978) KUVATAIDE • 1977 • 1992 • 2004 Tohtori Eino Hirvosen rahasto, kauppatieteet (1980) Kutsunäyttelyjä ehtivät pitää vuonna Professori Jorma Pätiälän rahasto, lääketiede (1980) Dos. Seppo Autio Dos. Pekka-J. Klemi LKT Janne T Lehtinen 1994 Jussi Soininen, vuonna 1995 Lastentaudit Patologia Ortopedia Professori Ahti Tarkkasen rahasto, silmäsairaudet (1983) Petra Innanen, vuonna 1996 Mika • 1978 • 1993 • 2005 Sigurd ja Liisa Wikströmin rahasto, säätiön hallitus päättää käytöstä (1990) Markkanen, vuonna 1997 Kalle Hamm Dos. Seppo Takki Dos. Martti Vastamäki Ma. professori Kalle ja Märtha Ebbin rahasto, alppihiihto (1994) 2016 ja vuonna 1998 Heidi Romo. Anestesiologia Ortopedia (käsi) Veli-Matti Kähäri Professori Tapani Tammiston rahasto, anestesiologia (1995) • 1980 • 1994 Turku TAPAHTUMIA Iho- ja sukupuolitaudit Suu- ja leukakirurgian rahasto (2000) • 2001–02 Dos. Per Rosenberg Prof. Jussi Kanto Anestesiologia Anestesiologia • Kuraattori: Leevi Haapala 2006 Akateemikko Leena Peltonen-Palotien muistorahasto, geeniteknologia (2010) M.D.. Ph.D. Kuvataiteilija: Liisa Lounila • 1981 • 1995

• 2002–03 Dos. Reijo Punnonen Apul.prof. Kimmo Kyösola Markku Kauppi Gynekologia Reumatologi Kuraattori: Emilia Siltavuori Helsinki Kirurgi • Kuvataiteilija: Henrika Lax • 1982 2007 M.D., Ph.D. Keskiviikko • 2003–04 Dos. Seppo Tuononen • 1996 Lastentaudit PAULON SÄ ÄTIÖN Kuraattori: Henna Paunu Dos. Sylvi Silvennoinen- Juha Holopainen 13.1.2016 Anestesiologia ja tehohoito Kuvataiteilija: Jaakko Heikkinen • 1983 Kassinen Mikrobiologia • HALLITUKSEN JÄSENET Lääkäripäivillä Paulon • 2004–05 Prof. Timo Nevalainen 2008 Patologia Dosentti Kuraattori: Taru Elfving • 1997 Tomi Niemi lääketieteen luento, • 1984 Dos. Pentti Kiilholma Anestesiologia ja tehohoito ETUNIMI SUKUNIMI ARVO HALLITUKSESSA VUOSINA Kuvataiteilija: Ilona Valkonen pääluennon pitää Lue lisää: • 2005–06 Prof. Ranan Rimón • 1998 Professor Sir Michael Marmot Psykiatria http://www.finnanest.fi/ Veikko Juutilainen talouspäällikkö 1966 Kuraattori: Jonni Roos Dos. Tarja Ruuska files/niemi_japanissa.pdf Olli Heinivaara professori 1966–1969 Kuvataiteilija: Sami Sänpäkkilä • 1985 Tampere Paediatric • Matti Turunen professori 1966–1971 • 2006–07 Dos. Simo Vilkki 2009 Keskiviikko Ortopedia (käsi) Gastroenterology MD, PhD Viljo Hakulinen varatuomari 1966–1974 Kuraattori: Mia Hannula Riikka Eino Hirvonen kauppatiet.tohtori h.c. 1966–1986 Kuvataiteilija: Tuomas Laitinen • 1986 • 1999 Lautamäki 27.4.2016 Kardiologia Veikko Palotie varatuomari, pääkonsuli 1966–1988 Puheenjohtaja • Vuodelle 2007 ei tullut yhtään Dos. Seppo Santavirta Dos. Pentti Kiilholma Ahti Tarkkanen professori 1970–1999 Perheyritysten liiton kuraattoriapurahan hakemusta. Ortopedia ja Kaarina • 2010 Jorma Pätiälä professori 1972–1980 vuositapahtumassa Paulon Kutsunäyttely päätettiin kuitenkin traumatologia Gynekologia MD, PhD Ylermi Soini Heikki Häiväoja kuvanveistäjä 1975–1977 liikesivistyksen vierailevana järjestää vuonna 2008, ja professori • 1987 • 1999 Patologia • Matti Tuloisela professori 1978–1980 Jyrki Siukonen valitsi kyseisen Dos. Olli Ruuskanen Dos. Markus Rautiainen 2011 luennoitsijana Randel Carlock, Lastentaudit MD, PhD Seppo Kärkkäinen kuvanveistäjä 1981–1983 vuoden taiteilijaksi Ilmari Grytan. Tampere Markku Kuisma Senior Afiliate Professor of Korva, nenä, kurkku Anestesiologia Tapani Tammisto professori 1981–1995 • 2007–08 • 1988 Entrepreneurship and Family • Lassi Rajamaa vararehtori 1984–1986; 1990-1992 Kuraattori: Professori Jyrki Siukonen Dos. Olof Selroos • 2000 2012 Keuhko- ja sisät. MD, PhD Raimo Heino kuvanveistäjä 1987–1989 Enterprise Kuvataiteilija: Ilmari Gryta Dos. Kari Punnonen Juhana hematologia Aatto Prihti kauppatiet. tohtori 1987–2007 Varapuheenjohtaja • 2008–09 Kuopio Hakumäki Kliininen kemia Radiologia Kauko Sipponen professori 1988–1994 Puheenjohtaja Kuraattori: FM Senni Kela • 1989 • /maaliskuu 2014 Yrjö Palotie insinööri 1989– Asiamies Perjantai Valokuvataiteilija: Nelli Palomäki Prof. Mikko Hallman • 2001 2013 Lastentaudit MD, MScEng, DMedSci Vilja Blummé hallintojohtaja 1993–1995 • 2009–10 Dos. Tapio Kurki 21.10.2016 Ahti Hirvonen kauppatiet.tohtori h.c. 1995–2000 Puheenjohtaja Kuraattori: FM Laura Lyhykäinen, Kuopio • 1990 Helsinki Hannu J. Aronen Dos. Gynekologia Radiologia Tuula Kotilainen vararehtori 1996–1998 The Paulo Cello Competition Taiteilijapari Janne Nabb–Maria Teeri Ervo Vesterinen Gynekologia • • 2015 Apulaisprofessori Ranan Rimón professori 1996–2001 Winners´ Parade I • 2010–11 2002 • Prof. Pekka Nieminen, Erkki Soininen kuvataiteilija 2000–2002 Kuraattori: TaM Kirsi Nuppola 1991 Andre Sourander Xavier Phillips (First Prize 1991) Apul.prof. Turku Gynekologia Jan Lindgren dosentti 2000–2008 Taiteilijapari Katriina Haikalan ja Jorma Hai-Ye Ni (First Prize 1996) Psykiatria Yrjö Palotie insinööri 2001–2012 Puheenjohtaja Vilma Metterin Paavonen (First Prize 2002) Olli Kortekangas säveltäjä 2001-2003; 2008–2011 Enrico Bronzi ”Tärähtäneet ämmät” Gynekologia • 2003 Dos. Matti J. Tikkanen professori 2002–2011 • 2011–12 Pauli Puolakkainen Helsinki Jyrki Siukonen kuvanveiston professori 2005–2007 Kuraattori TaM Ville Laaksonen, Perjantai Kirurgia ja Erkki Hämäläinen kauppatiet. tohtori 2008–2013 Varapuheenjohtaja kuvataiteilija Iiris Kaarlehto vatsaelinkirurgia Ilkka Rauramo LKT, dosentti 2009–2014 27.10.216 • 2012–13 Anne Pitkäranta professori 2011–2014 Kuraattori TaM Katri Kainulainen, PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI The Paulo Cello Competition Markus Konttinen rehtori, kuvataiteilija 2011–2013 taiteilijana Jani Karimäki Timo Ritakallio LL.M; MBA, toimitusjohtaja 2013 - Puheenjohtaja Winners´ Parade II • 2013–14 Gustav Djupsjöbacka professori 2014 - Andreas Brantelid Kuraattori TaM Vappu Jalonen, Julkaisija Toteutus Ulkoasu ja taitto Paulon Säätiö Superson Oy Toni Talvenheimo Ilkka Rauramo LKT, dosentti 2014–2015 Varapuheenjohtaja (First Prize in 2007) taiteilijana Henna Hyvärinen Jyrki Wallenius professori 2014 – Toimitusneuvosto Projektin johto Kansikuva Kian Soltani • 2014–15 Anne Pitkäranta Jaana Åberg Matti Rajala Matti Rautalahti LKT 2015 – Kuratoi Praxis -ryhmä – juhlajulkaisu Yrjö Palotie (First Prize in 2013) Toimitussihteeri Painopaikka Risto Renkonen Dekaani 2015 - Varapuheenjohtaja • 2015 – 2016 Markku Rimpiläinen Lönnberg Painot Oy Kuratoi TaM Ilari Laamanen,

PAULON SÄÄTIÖ • LOPUKSI SÄÄTIÖ PAULON LAHJOITUKSET: FI17 1574 3000 019 768 kuvataiteilijana Matti Koskinen

78 79 PAULON SÄÄTIÖ

Paulon Säätiö on yleishyödyllinen apurahoja jakava säätiö, joka toteuttaa Paulon perheen testamentin ja siihen liittyvän säädekirjan määräyksiä sekä säätiön myöhemmin vastaanottamien lahjoitusten lahjakirjojen ohjeita. Säätiöllä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia. Yhtiöverotuksessa lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia. CHRISTIAN SNELLMAN • KATTOJA HYKS, • 1971 TEOS ESILLÄ: SAIRAALA MEILAHDEN

Vuonna 2014 säätiön tukemien alojen edistämiseen käytettiin yhteensä 777 400 euroa. Summa on 67 % vuoden 2013 tuloksesta.

Kappelitie 6 B, 1. krs • 02200 Espoo puh. 010 2399 290 • [email protected] Nordea FI17 1574 3000 019768 • www.paulo.fi