GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen Aluetoimisto Kallioperän Kartoitus Ja Raaka-Aineet M06/3333 /-96/1/10
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto Kallioperän kartoitus ja raaka-aineet M06/3333_/-96/1/10 JUANKOSKI Topilanmäki Olli Äikäs 30.12. 1996 SINKKIMALMITUTKIMUKSET JUANKOSKEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA TOPILANMÄKI 1-2 (KAIVOSREKISTERINROT 5311/1-2) VUOSINA 1993-1995 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 30. 12. 1996 Tekijä Raportin laji Aikäs, Olli Tutkimustyöselostus Geologian tutkimuskeskus PI 1237, 70211 Kuopio Toimeksiantaja sähköposti: [email protected] Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Sinkkimalmitutkimukset Juankosken kunnassa valtausalueilla Topilanmäki 1-2 (kaivosrekisterinrot 5311/1-2) vuosina 1993-1995 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksella oli Juankosken kunnan Viitaniemen kylässä Topilanmäki-niminen valtausvaraus vuonna 1993 ja valtaukset Topilanmäki 1-2 vuosina 1994-1995. Tutkimukset käynnisti sinkkivälkettä sisältänyt kansannäyte. Topilanmäki sijaitsee Punamäki-nimisen köyhän Ni-Cu-Zn- esiintymän jatkeella. Kohteen selvittämiseksi alueella tehtiin kallioperäkartoitusta, tutkimuskaivanto, geofysikaalista mittausta ja syväkairausta (5 reikää/815 m). Topilanmäen Ni-Cu-Zn-esiintymä on pintaleikkaukseltaan mahdollisesti lähes 100 m leveä ja 250 m pitkä linssi proterotsooisessa kiillegneississä ja siihen liittyvissä mustaliuske- ja karsikiviosueissa pystyhkön, länteen viettävän kvartsiitti-amfiboliitti-karsijakson länsikupeessa. Esiintymän länsipuolella on vielä kiillegneissiä ja mustaliusketta, joita lännessä rajaa tektonisesti arkeeinen pohjagneissi. Topilanmäen leikkaukseksi kutsutussa kolmen kairanreiän profiilissa esiintymän lävistykset ovat 11-27 m paksuja, ja niille lasketut keskipitoisuudet vaihtelevat rajoissa 0,17-0,28 % Ni, 0,11-0,16 % Cu ja 0,56-0,68 % Zn. Mineraaliutuneen kiven vallitseva sulfidimineraali on magneettikiisu, jonka reunoilla ja sisällä esiintyy pentlandiittia. Magneettikiisun reunassa on usein sinkkivälkettä, samoin kuparikiisua, mutta kumpikin näistä muodostaa myös oman pirotteensa. Topilanmäen esiintymästä määritetyt metallipitoisuudet vastaavat Punamäen esiintymästä raportoituja pitoisuuksia ja ovat niin alhaisia, ettei esiintymä ole käyttökelpoinen kaivoskivennäisten raaka-aineena. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kuopion lääni, Juankoski, Viitaniemi, Topilanmäki Karttalehdet 3333 12 B Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M06 M06/3333/-96/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 9 suomi - Julkinen GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 30. 12. 1996 Author Type of report Aikäs, Olli Explanation of exploration activities Geological Survey of Finland P.0. Box 1237, FIN-70211 Kuopio, Finland Commissioned by E-mail: [email protected] Geological Survey of Finland Title of report Exploration for zinc in the claim areas Topilanmäki 1-2 (mining register numbers 5311/1-2) at Juankoski in the years 1993-1995 Abstract A reservation for claim called ''Topilanmäki'' was granted to the Geological Survey of Finland for the village of Viitaniemi, part of the municipality of Juankoski in 1993, subsequently followed with exploration licences for the claim areas ''Topilanmäki'' 1-2 in 1994-1995. The exploration activities were started on the basis of a layman's sample containing sphalerite. Topilanmäki is situated within the continuation of Punamäki, a formerly studied low-grade Ni-Cu-Zn deposit. The Topilanmäki target was subjected under lithological mapping, trenching, ground geophysics, and diamond drilling (5 holes/815 m). Lenticular in shape and possibly measuring up to 100 m by 250 m in surface section, the Topilanmäki Ni-Cu-Zn deposit is hosted by Proterozoic mica gneiss and associated minor zones of black schist and calc-silicate rock. The deposit occurs next to a westward dipping major zone of quartzite, amphibolite and calc-silicate rock, on its western flank; to the west of the deposit, there are mica gneiss and black schist, tectonically bordered by the Archean basement gneiss farther in the west. In a profile of three drill holes (the Topilanmäki Section) the sections of the deposit shown in the cores are 1 1-27 m thick, with mean contents ranging 0, 17-0,28 % Ni, 0, 1 1-0, 16 % Cu and 0,56-0,68 % Zn. With pentlandite as inclusions, pyrrhotite is the predominant sulphide mineral. Sphalerite as well as chalcopyrite may fringe the pyrrhotite but they also occur as disseminations separate from the pyrrhotite. Being of the same grade as those reported from the Punamäki deposit, the metal contents of the Topilanmäki samples are too low for this deposit to be considered as a feasible source for mineral raw materials. Keywords Geographical area Finland; Kuopio Province; Juankoski; Viitaniemi; Topilanmäki Map sheet 3333 12 B Other information Report serial Archive code M06/3333/-96/1/10 M06 Pages Language Price Confidentiality 9 Finnish Public Sisällysluettelo - List of contents Johdanto – Introduction 1 Alueen sijainti 1 Tutkimusten tausta ja tutkimusvaiheet 1 Punamäen esiintymä 2 Topilanmäen tutkimukset 1992-1995 - Activities at Topilanmdki 1992-1995 3 Geologinen tutkimus 3 Geofysikaaliset tutkimukset 3 Syväkairaus 3 Tutkimusaineiston tallentaminen 4 Tutkimustulokset - Results 5 Esiintymän geologia 5 Alueen ja esiintymän geologiset pääpiirteet 5 Topilanmäen tutkimuskaivanto 5 Topilanmäen leikkaus 5 Viljaharjun reikä 6 Petäjälahden leikkaus 6 Malmimineraalit 6 Geokemialliset piirteet 7 Esiintymän arviointi ja suositukset jatkotoimiksi 7 Kirjallisuusviitteet - References 8 Liittyy-aineisto - List of related material 9 Liitteet - Appendices 1. Tutkimusalueen ja kairanreikien sijainti - Location of the study area with the drill holes included 2. Valtausalueiden rajat - Delineation of the claim areas 3. Tutkimuskaivanto - Detailed map of the trench 4. Magneettinen kartta - Magnetic map 5. Sähk6inen kartta (reaali) - Electromagnetic map (in-phase) 6. Kivilajikartta - Lithological map 7. Topilanmäen leikkaus R316-R315-R319 - Drill core section, Topilanmäki 8. Petäjälahden leikkaus, magneettinen tulkinta - Magnetic interpretation, Petäjälahti section 9. Petäjälahden leikkaus R318 - Drill core section, Petäjälahti Johdanto Alueen sijainti Topilanmäen tutkimuskohde sijaitsee Juankosken kunnan Viitaniemen kylässä, peruskartan lehdellä 3333 12 (liite 1). Ennen vuotta 1971 alue kuului Säyneisen kuntaan. Tutkimusalueella on myös salaojitettua viljelysmaata ja talousmetsiin kuuluvia taimikoita. Lännessä tutkimusalue sivuaa Vuotjärven Petäjälahtea, idässä Petäjäjärveä; pohjoisessa Virvujärvi jää tutkimusalueen ulkopuolelle. Alueen taloudet saavat käyttöveden vesiosuuskunnan johdosta; eräissä taloissa vanhojen kuilukaivojen veden sanottiin olleen huonolaatuista. Viitaniemen kylän kauppa ja sen ympäristön asutus sekä jo lakkautettu kyläkoulu sijaitsevat varausalueella, samoin Petäjäjärven rannalla majoituspalveluja tarjoava Rissalan Kievari. Tutkimusten tausta ja tutkimusvaiheet Tutkimuskohde on Punamäen Ni-Cu-Zn-esiintymän eteläisellä jatkeella. Punamäen esiintymä löydettiin vuonna 1951, ja sitä ovat tutkineet Geologian tutkimuskeskus, Outokumpu Oy ja Malmikaivos Oy vuosina 1951-1989. Punamäen ja Petäjäjärven alueilta on saatu toistuvasti kiisukiviä kansannäytteiksi. Esimerkiksi vuonna 1984 nilsiäläiset harrastajat J. Myöhänen ja L. Lappalainen toimittivat GTK:n Väli-Suomen aluetoimistoon joukon näytteitä Viitaniemen suunnalta löytämistään kiisulohkareista. Niistä 16 oli Topilanmäeltä Punamäen ja Petäjäjärven väliltä. Topilanmäen näytteissä oli vaihtelevia mutta pieniä määriä kuparikiisua ja sinkkivälkettä magneettikiisun ja rikkikiisun ohella; kivilajeiksi oli kirjattu ruhjeiset mustaliuske, biotiittigneissi ja sädekivikarsi. Analyysit muutamista näytteistä osoittivat vähäisiä metallipitoisuuksia, esimerkiksi 0,16 % Ni, 0,12 % Cu ja 0,44 % Zn. Tuolloin geologi J. Vanne selvitteli Topilanmäen lohkareita maastossa. Uraani-fosforiesiintymien tutkimuksissa vuonna 1975 Outokumpu Oy:n Malminetsinnän hietiedostosta tehty haku toi esiin muutamia Punamäen esiintymän näytteitä, joissa apatiitti oli yhtenä päämineraalina. Liuskejakson radiometrinen tutkimus Virvujärven ja Petäjälahden välillä jäi tuloksettomaksi, mutta Topilanmäen alueella havaittiin heikkoa radioaktiivisuutta tieleikkauksen kiillegneississä, jossa oli apatiittia tavallista runsaammin, ei kuitenkaan päämineraalina (Äikäs 1976). Tämän kiillegneissin näyte sisälsi 0,07 % Ni, 0,09 % Cu, 0,19 % Zn ja 0,30 % P2O5 (OPÄ75-39.2/anal.nro Ra1061/78). Kartoittaessani syksyllä 1992 Punamäen seutua kallioperäkarttaa varten (lehti 3333 Juankoski) löysin tuoreen hakkuuaukon reunasta avatun ja räjäytetyn kallion, jossa oli kohtalaista sinkkivälkepirotetta karsikivessä. Paljastuma oli metrin leveä ja kolme metriä pitkä, pinnaltaan umpiruosteinen. Yrjö Mikkonen Punamäestä oli räjäyttänyt kallion ja lähettänyt siitä syyskesällä näytteet kahdelle kaivosyhtiölle. Mikkosen kanssa keskusteltuani paljastumasta ottamani näyte kirjattiin myös 2 GTK:n kansannäytteeksi, josta määritettiin 0,30 % Ni, 0,13 % Cu ja 1,0 % Zn (anal.nro 924552). Toisessa Mikkosen valitsemassa ja kaivosyhtiön analysoimassa näytteessä sinkkipitoisuus oli pitkälti yli 3 %. Mikkosen ampuma kallio on Punamäen esiintymään kairattujen profiilien eteläpuolella. Koko alueella on kallioperässä vahva, loiva viivaus- ja poimuakselisuunta etelää kohti. Joulukuussa 1992 tutkimuskeskus haki valtausvarauksen Topilanmäeksi nimetylle alueelle (liite 1), jotta voitaisiin tutkia miten ja millaisena Punamäen esiintymä jatkuu etelään; vaikka sen ja Mikkosen uuden löydön metallipitoisuudet ovatkin alhaisia,