DOCSLIB.ORG

Luonnonsuojehdain Nojalla Rauhoitetut Luonnonsuojelu Alueetja Luonnonmuistomerkit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Luonnonsuojehdain Nojalla Rauhoitetut Luonnonsuojelu Alueetja Luonnonmuistomerkit Sarja 3 19 1989 sasto Luonnonsuojehdain nojalla rauhoitetut luonnonsuojelu alueetja luonnonmuistomerkit LUONNONVARÄINHOITOTOIMISTON JULKAISUJA 1 LUONNONSUOJELULAIN NOJALLA RAUHOITETUT LUONNONSUOJELUALUEET JA LUONNONMUISTOMERKIT Oj’ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERtO HELSINKI 1978 ISSN 951-46-3684-8 2. painos Valtion painatuskeskus Pasilan VALTH1O Helsinki 1989 3 ESIPUH.E Valtion luonnonsuojelutoimiston (Metsäntutkimuslaitos) v. 1969 julkaisema luettelo luonnonsuojelualueieta ja luonnonmuistomerkeistä on vanhentunut. Kun luonnonsuojelu— toimi on v. 1973 siirtynyt maa— ja metsätalousministeriöön, tämä maa— ja metsätalousministeriön julkaisu tulee siis korvaamaan aiemman. Luettelo sisältää 1.1.1978 mennessä annetut voimassaolevat luonnonsuojelulain mukaiset päätök set, luonnonpuistoja 15 kpl, kanaallispuistoja 9 kpl, muita luonnonsuojelualueita 370 kpl, luonnonmuistomerkkejä 1500 kpl. Julkaisua on kehitetty edellisestä. Luetteloon sisältyy nyt yleinen osa, jossa annetaan tietoja luonnonsuojelualueista käsitteenä, niiden perustamisesta, tutkimuksesta ja hoidosta. Myös eri luonnonsuojelualueiden kuvauksia on laajennettu. Uusi kirjallisuusluettelo palvelee niitä, jotka haluavat perehtyä tarkemmin eri alueisiin tai suorittaa niillä tutki— muksia. Tutkimusten pitkä luettelo osoittaa, että luonnon— suojelualueita käytetään laajassa mitassa maamme luonnon tuntemuksen edistämiseen. Iuonnonvarainhoitotoimiston arkis ton ylläpitämiseksi pyydetään tutkijoita toimittamaan toi— mistolle eripainokaet suojelukohteita koskevista tutkimuk sista ja kirjoituksista. Lääneittäiseesä ja kunnittaisessa luettelossa kunkin kunnan osalta on ensin esitetty luonnonsuojelualueet, joita seuraa vat luonnomnuistomerkit. Laajahko hakemisto palvelee eri tyyppiaten suojelukohteiden etsinnässä. Luettelon laadinnassa ovat toimittajien apuna olleet yli oppilaat Katri Laurila ja Ismo Karhu. Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1978 Toimittajat Äntti Haapanen Pertti Rassi 1 127802227F 5 s iSÄYS 1. Luonnonsuojelualueen käsite 1 .1. Luonnonsuojelualueiden syntysanat Suomessa 1.2. Suojelualuejärjestelmä 1.3. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuisto— merkkien luonne 1.4. Luonnonsuojelualueelle ja luonnonmuistomer— kille asetettavat vaatimukset 1.5. Luonnonsuojelukohteiden oikeudellinen asema 2. Rauhoitushakemus 2.1. Hakemuskaava 2.2. Erityissäännöksiä 2.3. Omistusoikeuden näyttö 2.3.1. Lainhuudatusasiakirjat 2.3.2. Tuomiokunnat 2.3.3. Puhevalta 2.5.4. Rasitteet 2.4. Tarvittavat kartat 3. Hoito ja tutkimus 3.1. Merkitseminen maastossa 3.2. Luonnonsuojelualueiden hoito 5.3. Luonnonsuojelualueiden tutkimus 4. Kansallis— ja luonnonpuistot 4.1. Kansallispuistot 4.2. Luonnonpuistot 5. Muut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomer— kit lääneittäin ja kunnittain 5.1. Uudenmaan lääni 5.2. Turun ja Porin lääni 5.3. Ahvenanmaan maakunta 5.4. Hämeen lääni 5.5. Kymen lääni 5.6. Mikkelin lääni 5.7. Pohjois—Karjalan lääni 6 5.8. Kuopion lääni 5.9. Keski-Suomen lääni 5.10. Vaasan lääni 5.11. Oulun lääni 5.12. Lapin lääni 6. Hakemisto 7. Luonnonsuojelualueita ja luonnonmuistomerkkejä koskeva kirjallisuus 7 1. LU0NN0NSU0JELUAIUEEN KÄSITE 1 . 1. Luonnonsuojelualueiden syntysanat Suomessa Tunnettu tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld kirjoitti v. 1880 Pietari Brahen muistojulkaisussa mm: “Päivä päi vältä käy yhä ilmeisemmäksi se vaikutus, joka viime vuo sisadan suurilla keksinnöillä on ollut meitä ympäröivään luontoon. Maaseudun syrjäisimmäesäkin sopukassa risteilee ennen pitkää rautateitä ja sähkölennättimiä, salioja ja muita erilaisia tehtaita perustetaan salomaille. —— — järviä lasketaan, soita ja rämeitä kuivataan, metsää ha— kataan, uusia metsämaita istutetaan ja entiseen tapaan hoidotta kasvanutta metsää ruvetaan kohta pitämään yhtä huonona metsätalouden merkkinä kuin luonnonniityt ovat luonnon niittyjenhoidon ja kaskenpoltto huonon maanvil jelyksen merkkejä. — — - Jos nykyisin maksetaan miljoonia muinaisten mestareiden maalauksista tai marmoriveistoksista niin mitä ollaan— kaan vuosisadan perästä halukkaat maksamaan isänmaan to dellisesta kuvasta, joka näyttää mimmoinen se oli mui— noin kun peltomaa vielä oli vähäalainen, kun vielä oli olemassa viljelemättömiä rantoja ja metsiä, joihin kir ves ei ollut koskenut. Tämmöisiä tauluja on vielä useim missa osissa maata, mutta on ilmeistä, että ne päivä päivältä häviävät. —— — Jos näin tehdään, ei kulu mon takaan vuotta, ennenkuin nämä puistot ovat Euroopan kuu— luisimmat ja jälkeläisemme tulevat kiitollisina muiste— lemaan sitä päivää, jolloin puisto perustettiin.” Nordenskiöldin kirjoitusta voidaan pitää lähtönä keskus telulle luonnonsuojelualueista Suomessa. Siinä luodut tavoitteet pätevät vielä tänäkin päivänä lähes 100 vuot— ta kirjoituksen jälkeen. Viime vuosina luonnonsuojelu— alueita onkin perustettu kaikkialla maailmassa. Luonnonsuojelualueiden perustarkoitus on säilyttää uhan— 8 alaiset kasvi— ja eläinlajit ja niiden muodostamat e1i5— yhdyskunnat sekä geologiset muodostumat. Alueita voidaan käyttää tutkimus— ja opetustarkoituksiin sekä eräissä tapauksissa retkeilyalueina. Suojelualueilla on monasti tärkeä maisemallinen merkitys (esitn. harjusuojelualue). Erilaisia tarkoituksia varten perustetaan jäljempänä esitettyjä erityyppisiä suojelualueita. 1.2. Suojelualuejärjestelmä Voimassa olevan luonnonsuojelulain (71/23) mukaan voi daan valtiolle kuuluva alue sen luonnon säilyttämiseksi koskemattomana erottaa yleiseksi suojelualueeksi. Luon— nonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttämiseksi vastaisuutta varten sellaise naan taikka jonkin eläin— tai kasvilajin raulioittami— seksi voidaan myös muodostaa erityinen suojelualue. Käsite “yleinen suojelualue” tarkoittaa totaalista, kaikki luonnonpiirteet ja ainekset sisältävää suojelua. Erityisessä suojelualueessa suojelu voidaan myös ra joittaa vain tiettyihin luonnonpiirteisiin tai ainek— sun. Erityisissä perustamislaeissa (83/38, 634/56, 432/64 ja 204/71) yleiselle suojelualueelle on annettu rinnakkaisnimitys luonnonpuisto ja erityiselle suojelu— alueelle nimitys kansallispuisto. Luonnonpuistot ovat tutkimukseen varattuja alueita, jotka säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Yleisön liikkumista luonnonpuistoissa on rajoitettu siten, että kulku sallitaan niissä esim, vain talvella tai merkittyjä polkuja pitkin tai vain erityisellä lu valla. Kansallispuistot ovat luonnoltaan sellaisenaan tai ko konaan luonnontilassa säilytettäviä alueita, mutta ne on tarkoitettu yleisiksi luonnon nähtävyyksiksi, jois sa yleisöllä on vapaa kulkuoikeus. Tulentekoa ja ma— aarrne arhaiiri tutkittu luonnonsuojelualue on Tammisaaressa sijaitseva Tv rm;rnen e] «tiebee’i aseman alue Se kuu1.u rruutoirkan kst3;ma1den arvokkaimolin kohteisiin (rauli. n:o 356).Xuvassa on alueen ulointa osaa. Posa yksity!smaicen arvokkairnaista luonnonsuo-ielualueista sijaitsee saa ristossa. aajin nistL on Iustasaaren Va1assaaten alue (rauli. n:o 59). Iuvan kyn on saarten riajakasta Ierenkurkun ulapalle. T0 joittumista voidaan rajoittaa tai ohjata tiettyihin paikkoihin. Muut luonnonsuojelulakiin perustuvat suo] elualueet ovat joko asetuksella perustettuja valtion maiden alueita (esim. Laajoen suiston, Langinkosken ja Viikin erityi set suojelualueet) tai lääninhallituksen päätöksellä perustettuja yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Vii— memainittujen alueiden suojelun tarkoitus ja rauhoituk— sen muoto saattavat olla varsin vaihtelevia: ne voivat olla luonnon— tai kansallispuistoihin verrattavia aluei ta tai niissä rauhoitus koskee vain tiettyjä luonnon elementtejä kuten kasvillisuutta, kasvila]eja, linnus— toa tai muuta eläimistöä. Lääninhallituksen päätöksessä on tarkoin määrättävä, missä suhteessa alue on oleva rauhoitettu. Lääninhallituksen päätöksellä voidaan luonnonsuojelu— lain nojalla rauhoittaa myös luonnonmuistomerkkejä, joita ovat yksittäiset huomattavat puut, siirtolohka— reet ja muut luonnonnuodostumat, joiden säilyttämisellä on merkitystä tieteen, erikoisuutensa tai maisemallis— ten syiden kannalta. Metsästyslain nojalla lääninhallitus voi saaristossa perustaa yksityismaalle maanomistajan hakemuksesta riistalinnuston suojelualueen, jolla rauhoitus rajoit taa pesimäaikaista liikkumista. Metsähallitus on omalla päätöksellään muodostanut aarni— alueita, luonnonhoitometsiä ja ojitukselta rauhoitet— tuja soita. Aarnialueet ovat koskematonta luontoa edus tavia, luonnon— ja kansallispuistoihin rinnastettavia alueita, jotka edustavat alkuperäistä metsä— ja suoluon— toa. Luonnonhoitometsät ovat sosiaalisesti, maisemalli sesti ja usein biologisesti merkittäviä alueita. Niihin voi sisältyä aarnialueen kaltaisia osia, puistometsän— hoidon periaatteiden mukaisesti hoidettuja osia ja myös 17 . o cuo (0 1— ‘0 4-’ CC 0 (0(00 0 0 ‘.0 (0 4.) .0 0 t’-’ 0(0(0 ‘.0 CM ‘0 4— CC CM — CM (0 0 - ‘0 (0 . CC — 0 . ‘0 .- CC 0 r—1 (0 4’ 4’. ‘CC- ‘0 4)) CM E4 ‘0 0 10 0 0 -4-’ 4::; CM ‘.0 0) (0 ‘.0 0 CC 40 (0 ‘0 (0 4’ ‘0 (0 CM 0 ‘4.(0 (0 CC .- . (0 (0 4’ ‘0 04 Lt4 (0 LfS L(’. 0 4’ CM (0 ‘.0 (0CM0’.0(0 CM CC 4’- 4-’ CC CC --1 (0 (0 0 CM — (0 (0 4’- (0 4’- 4’- CM (0 ‘0 CM (0 (0 ‘0 ‘0 CM 0CCM ‘.C (0 ‘CC- CM CMO CM (0 o ajo ‘0 ‘0(0 (0 CC (0 ‘0 (0 ‘.4’ — 44’ (0 40 (0 CM (0 - 1-- 0 (0 14’ (0 0) 14 1 — (0 CM (0 4’- ‘0 ‘0 — ‘0 • 0 (0 ‘0 14 —,-‘- CM..CM CMCM.CM -CC- --4 ‘0 ‘0 0 (0 ‘.4’ 00 4’- CC ‘0 0 CM CM ‘CC ‘0 - 14’ (0 0 (0 ‘0 (0 ‘.0 0 (0 CM , 00)0. • —— CM, CM CM. CM 4-’ ‘0 ‘4) CC 14 CC (0 ‘0 ‘0 0 ‘0 Q ‘.0 ‘.0 0 (0 ‘0 (0 — ‘.0 0 (0 (0 ‘.0 (0 ‘.0 4’ ‘4- (0 CC ‘0 CM •4’;.•’0,-aj0 0(0(0040 0) CC : ‘0 44’ ‘0 (0 CC CM CM 44’ CM CM 44’ 0 ‘0 CM ‘.0 CC (0 0) 4’- ‘4- (0 ‘- CM CM (0 ‘0 CM CM (0 (0 (0 (0 0 0 ‘0 CC (0 r, —— - (0(0 0) --4 4-) -
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet
    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
    [Show full text]
  • SYSTEMIC WELLBEING in URBAN STRUCTURE FOCUS in SHRINKING AREAS and VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020
    Map/ picture/ schema, that best describes your project Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Tampere University School of Architecture in collaboration with HYMY and PLANCITY CONTENT Systemic Wellbeing in Urban Structure – Focus in Shrinking Areas and Vulnerable Groups PREFACE 6 Advanced Urban Analysis, Spring 2020 ESIPUHE 8 Tampere University School of Architecture KUOPIO – Places Qualities and Production of Experiental Wellbeing 11 Texts Damiano Cerrone, Markus Laine, Panu Lehtovuori, Thamires Rocha, Maiju Ratala, Simo Saari, Samppa Saarivirta, Mikko Toivanen Abstract / tiivistelmä 12 Editing Damiano Cerrone, Anna Koskinen, Markus Laine, Panu Lehtovuori Introduction 13 Lay-out Anna Koskinen Case areas 16 Publisher Tampere University Addressing Population Changes in Rural Areas 19 Place Standard Tool in Assessing Spatial Qualities 22 Images Made by students if not mentioned otherwise Conclusion and Discussion 27 Cover image Samppa Saarivirta & Thamires Rocha Sources 29 ISBN 978-952-03-2015-7 (print) ISBN 978-952-03-2016-4 (online) HUHTASUO – An Analysis of Urban Renewal Needs of a Local Suburban Center 33 Astract / tiivistelmä 34 The publication is part of a collaboration between HYMY, PLANCITY and Tampere University. The HYMY project Introduction 36 receives a government grant from the Ministry of Social Affairs and Health from the health promotion
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • No Slide Title
    MetNet International Workshop in Hämeenlinna Opening speech Managing Director Jouni Haajanen, Häme Development Centre Ltd 25-26.2.2008 MetNet Workshop 1 25-26.2.2008 MetNet Workshop 2 HÄME DEVELOPMENT CENTRE DEVELOPMENT CENTER OF THE HÄMEENLINNA REGION Company was established in the summer 2000. The owners of the company are the city of Hämeenlinna and surrounding municipalities Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko and Tuulos. Companys main function is to promote and to develop regional economic policy and also to arrange and to organize business services in the Hämeenlinna region. 25-26.2.2008 MetNet Workshop 3 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 4 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 5 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA Hämeenlinna is the Hämeenlinna presents the Lines of business: administrative centre of the ideal combination of nature Services 41 % province of Southern and culture.
    [Show full text]
  • Vesihuollon Yleissuunnitelma-Esite
    Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Hämeenlinnan Seudun Vesi Janakkalan Vesi Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 JOHDANTO Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleis­ väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä päämääriä ja turvata maankäytön suun­ suunnitelman tarkoituksena on selvittää noin 101 000 henkilöön. nittelun kautta osoitettujen avainalueiden yhdyskuntien vesihuollon kehit tämis­ Liittymisasteen vesihuoltoverkostoihin en­ kehittämismahdollisuudet. toimen piteitä 20 – 30 vuoden aika jänteellä. nustetaan kasvavan keskimäärin tasolle Tavoitteiden määrittelyssä on otet­ Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä, 90 %. tu huomioon mm. maakuntakaava ja johon ovat kuuluneet Hämeen ympäristö­ Hämeen maakuntaohjelma 2007–2010. keskus, Hämeen liitto, Hämeenlinnan Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Päämäärien asettelu on tehty yhteistyös­ Seudun Vesi Oy ja Janakkalan Vesi sekä Vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja te­ sä eri sidosryhmien kuten Hämeen liiton, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Seutukeskus kopohjaveden muodostamiseen. alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten, puo­ Oy Häme. Suunnitelman on laatinut Hämeenlinnan Paroisten puhdistamol­ lustushallinnon ja ympäristöviranomaisten Ramboll Finland Oy. la käsitellään Hämeenlinnan, Hattulan, kanssa. Hauhon, Rengon ja Tuuloksen jätevedet. NYKYTILANNE Janakkalassa on kolme jätevedenpuh­ Ydintavoitteet: Suunnittelualue ja väestö distamoa,
    [Show full text]
  • Kaikki Rekisteriin Hyväksytyt Suurkalat
    Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 27.9.2016 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan vaa ́alla tai vastaavalla. Riippumattomat todistajat. Kelvollinen kuva. Lisätietoja päätöksestä: LT = 1: Laji on määritetty kalasta. LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna. KAIKKI REKISTERIIN HYVÄKSYTYT SUURKALAT Kalalaji Paino Pituus Kalamies Pvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT kg cm ahven 3,0 53 Pekka ja Sinikka 8.5.2002 Enonvesi Pertunmaa verkko C Pinnioja 2,87 53,8 Kalle Vaaranen 4.9.2010 Ahvenanmaa Kökar virveli B 2,492 53 Markku Sairanen 31.5.2011 Pyhäjärvi Parikkala verkko B 2 2,49 53 Henri Pennanen 26.1.2013 Puruvesi Kerimäki pilkki jäältä B 2 2,48 50,05 Pekka Ristola 27.5.2009 Saimaa Savitaipale verkko B 2,47 51 Jouko Rontu 14.2.2005 Kukkia Luopioinen pilkki jäältä B 2,42 46 Hannes Hekkala 17.5.2003 Iijoki Ii moottoriuistelu C 2,41 Veikko Marttinen 8.5.2012 Hietasen järvi Mikkeli verkko B 2 2,395 Erkki Tikka 15.5.2014 Karjalan Pyhäjärvi Kesälahti/Sarvisalo verkko B 2 2,386 50 Eero Korhola 4.5.2005 Partakoski Savitaipale verkko B 2,350 53,2 Hannu Mustaparta 15.9.2015 Pyhäjärvi OL Pyhäsalmi virveli B 2 2,342 51,0 Eero Jaako 7.4.2014 Tengeliönjoki Ylitornio pilkki jäältä B 2 2,34 52,6 Valtter Perälä 13.9.2004 Kymenvirta Heinola uistelu B 2,338 55 Matti Tynkkynen 10.5.2004 Puruvesi Punkaharju verkko B 2,320 53 Matti Alanko 9.5.2001 Punelia Loppi verkko B 2,27
    [Show full text]
  • Foreigners in Kuopio 2018
    Foreigners in Kuopio 2018 Population of foreign Biggest groups citizenship Russians 3103 Estonians 2,6 % Syrians Some 100 nationalities Foreign language speakers Most common 4685 languages Some 80 languages Russian Arabic Some 650 Estonian Growth of foreign population international students in 2018 + 105 Source: Statistics Finland Kuopion kaupunki, Business and Administration 5/2019 Foreign citizens living in Kuopio 2000 - 2018 3 500 3103 Foreign citizens living 2964 2998 3 000 in Kuopio 2758 3103 (2,6 %) 2583 31 Dec 2018 2 500 2358 2230 2002 Growth of foreign 2 000 1800 1672 population 1535 in 2018 + 105 1 500 1391 1298 1233 1205 2000s +1900 1179 1164 1108 1148 1 000 Men 500 Women 1689 3103 1414 54 % 46 % 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 International students About 650 foreign students are studying at University of Eastern Finland in Kuopio campus or at Savonia University of Applied Sciences. Some 650 international students are studing in Kuopio 2019. International students in Kuopio 2019 Students University of Eastern Finland Degree students 375 Exchange students 98 Total 473 Savonia University of Applied Sciences Students 181 Total 181 654 Students are not generally included in the statistics data of foreign population. Percentages of foreign citizens and foreign language speakers Kuopio vs. Finland 2000 – 2018 (31 Dec) 8 7 7,1 6 5 4,7 4 3,9 KUOPIO, people with foreign citizenship % 3 2,6 Finland, people with foreign citizenship % 2 KUOPIO, foreign language speakers % 1 Finland, foreign language 0 speakers % 2000
    [Show full text]