Luonnonsuojehdain Nojalla Rauhoitetut Luonnonsuojelu Alueetja Luonnonmuistomerkit

Sarja 3 19 1989 sasto

Luonnonsuojehdain nojalla rauhoitetut luonnonsuojelu alueetja luonnonmuistomerkit

LUONNONVARÄINHOITOTOIMISTON JULKAISUJA 1

LUONNONSUOJELULAIN NOJALLA RAUHOITETUT LUONNONSUOJELUALUEET JA LUONNONMUISTOMERKIT

Oj’

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERtO

HELSINKI 1978 ISSN 951-46-3684-8 2. painos

Valtion painatuskeskus Pasilan VALTH1O Helsinki 1989 3

ESIPUH.E

Valtion luonnonsuojelutoimiston (Metsäntutkimuslaitos) v. 1969 julkaisema luettelo luonnonsuojelualueieta ja luonnonmuistomerkeistä on vanhentunut. Kun luonnonsuojelu— toimi on v. 1973 siirtynyt maa— ja metsätalousministeriöön, tämä maa— ja metsätalousministeriön julkaisu tulee siis korvaamaan aiemman. Luettelo sisältää 1.1.1978 mennessä annetut voimassaolevat luonnonsuojelulain mukaiset päätök set, luonnonpuistoja 15 kpl, kanaallispuistoja 9 kpl, muita luonnonsuojelualueita 370 kpl, luonnonmuistomerkkejä 1500 kpl.

Julkaisua on kehitetty edellisestä. Luetteloon sisältyy nyt yleinen osa, jossa annetaan tietoja luonnonsuojelualueista käsitteenä, niiden perustamisesta, tutkimuksesta ja hoidosta. Myös eri luonnonsuojelualueiden kuvauksia on laajennettu. Uusi kirjallisuusluettelo palvelee niitä, jotka haluavat perehtyä tarkemmin eri alueisiin tai suorittaa niillä tutki— muksia. Tutkimusten pitkä luettelo osoittaa, että luonnon— suojelualueita käytetään laajassa mitassa maamme luonnon tuntemuksen edistämiseen. Iuonnonvarainhoitotoimiston arkis ton ylläpitämiseksi pyydetään tutkijoita toimittamaan toi— mistolle eripainokaet suojelukohteita koskevista tutkimuk sista ja kirjoituksista.

Lääneittäiseesä ja kunnittaisessa luettelossa kunkin kunnan osalta on ensin esitetty luonnonsuojelualueet, joita seuraa vat luonnomnuistomerkit. Laajahko hakemisto palvelee eri tyyppiaten suojelukohteiden etsinnässä.

Luettelon laadinnassa ovat toimittajien apuna olleet yli oppilaat Katri Laurila ja Ismo Karhu.

Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1978

Toimittajat

Äntti Haapanen Pertti Rassi

1 127802227F

s iSÄYS

1. Luonnonsuojelualueen käsite 1 .1. Luonnonsuojelualueiden syntysanat Suomessa 1.2. Suojelualuejärjestelmä 1.3. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuisto— merkkien luonne 1.4. Luonnonsuojelualueelle ja luonnonmuistomer— kille asetettavat vaatimukset 1.5. Luonnonsuojelukohteiden oikeudellinen asema

2. Rauhoitushakemus 2.1. Hakemuskaava 2.2. Erityissäännöksiä 2.3. Omistusoikeuden näyttö 2.3.1. Lainhuudatusasiakirjat 2.3.2. Tuomiokunnat 2.3.3. Puhevalta 2.5.4. Rasitteet 2.4. Tarvittavat kartat

3. Hoito ja tutkimus 3.1. Merkitseminen maastossa 3.2. Luonnonsuojelualueiden hoito 5.3. Luonnonsuojelualueiden tutkimus 4. Kansallis— ja luonnonpuistot 4.1. Kansallispuistot 4.2. Luonnonpuistot

5. Muut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomer— kit lääneittäin ja kunnittain 5.1. Uudenmaan lääni 5.2. Turun ja Porin lääni 5.3. Ahvenanmaan maakunta 5.4. Hämeen lääni 5.5. Kymen lääni 5.6. Mikkelin lääni 5.7. Pohjois—Karjalan lääni 6

5.8. Kuopion lääni 5.9. Keski-Suomen lääni 5.10. Vaasan lääni 5.11. Oulun lääni 5.12. Lapin lääni 6. Hakemisto

7. Luonnonsuojelualueita ja luonnonmuistomerkkejä koskeva kirjallisuus 7

1. LU0NN0NSU0JELUAIUEEN KÄSITE

1 . 1. Luonnonsuojelualueiden syntysanat Suomessa

Tunnettu tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld kirjoitti v. 1880 Pietari Brahen muistojulkaisussa mm: “Päivä päi vältä käy yhä ilmeisemmäksi se vaikutus, joka viime vuo sisadan suurilla keksinnöillä on ollut meitä ympäröivään luontoon. Maaseudun syrjäisimmäesäkin sopukassa risteilee ennen pitkää rautateitä ja sähkölennättimiä, salioja ja muita erilaisia tehtaita perustetaan salomaille. —— — järviä lasketaan, soita ja rämeitä kuivataan, metsää ha— kataan, uusia metsämaita istutetaan ja entiseen tapaan hoidotta kasvanutta metsää ruvetaan kohta pitämään yhtä huonona metsätalouden merkkinä kuin luonnonniityt ovat luonnon niittyjenhoidon ja kaskenpoltto huonon maanvil jelyksen merkkejä. — — -

Jos nykyisin maksetaan miljoonia muinaisten mestareiden maalauksista tai marmoriveistoksista niin mitä ollaan— kaan vuosisadan perästä halukkaat maksamaan isänmaan to dellisesta kuvasta, joka näyttää mimmoinen se oli mui— noin kun peltomaa vielä oli vähäalainen, kun vielä oli olemassa viljelemättömiä rantoja ja metsiä, joihin kir ves ei ollut koskenut. Tämmöisiä tauluja on vielä useim missa osissa maata, mutta on ilmeistä, että ne päivä päivältä häviävät. —— — Jos näin tehdään, ei kulu mon takaan vuotta, ennenkuin nämä puistot ovat Euroopan kuu— luisimmat ja jälkeläisemme tulevat kiitollisina muiste— lemaan sitä päivää, jolloin puisto perustettiin.”

Nordenskiöldin kirjoitusta voidaan pitää lähtönä keskus telulle luonnonsuojelualueista Suomessa. Siinä luodut tavoitteet pätevät vielä tänäkin päivänä lähes 100 vuot— ta kirjoituksen jälkeen. Viime vuosina luonnonsuojelu— alueita onkin perustettu kaikkialla maailmassa.

Luonnonsuojelualueiden perustarkoitus on säilyttää uhan— 8

alaiset kasvi— ja eläinlajit ja niiden muodostamat e1i5— yhdyskunnat sekä geologiset muodostumat. Alueita voidaan käyttää tutkimus— ja opetustarkoituksiin sekä eräissä tapauksissa retkeilyalueina. Suojelualueilla on monasti tärkeä maisemallinen merkitys (esitn. harjusuojelualue). Erilaisia tarkoituksia varten perustetaan jäljempänä esitettyjä erityyppisiä suojelualueita.

1.2. Suojelualuejärjestelmä

Voimassa olevan luonnonsuojelulain (71/23) mukaan voi daan valtiolle kuuluva alue sen luonnon säilyttämiseksi koskemattomana erottaa yleiseksi suojelualueeksi. Luon— nonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttämiseksi vastaisuutta varten sellaise naan taikka jonkin eläin— tai kasvilajin raulioittami— seksi voidaan myös muodostaa erityinen suojelualue. Käsite “yleinen suojelualue” tarkoittaa totaalista, kaikki luonnonpiirteet ja ainekset sisältävää suojelua. Erityisessä suojelualueessa suojelu voidaan myös ra joittaa vain tiettyihin luonnonpiirteisiin tai ainek— sun. Erityisissä perustamislaeissa (83/38, 634/56, 432/64 ja 204/71) yleiselle suojelualueelle on annettu rinnakkaisnimitys luonnonpuisto ja erityiselle suojelu— alueelle nimitys kansallispuisto.

Luonnonpuistot ovat tutkimukseen varattuja alueita, jotka säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Yleisön liikkumista luonnonpuistoissa on rajoitettu siten, että kulku sallitaan niissä esim, vain talvella tai merkittyjä polkuja pitkin tai vain erityisellä lu valla.

Kansallispuistot ovat luonnoltaan sellaisenaan tai ko konaan luonnontilassa säilytettäviä alueita, mutta ne on tarkoitettu yleisiksi luonnon nähtävyyksiksi, jois sa yleisöllä on vapaa kulkuoikeus. Tulentekoa ja ma— aarrne arhaiiri tutkittu luonnonsuojelualue on Tammisaaressa sijaitseva Tv rm;rnen e] «tiebee’i aseman alue Se kuu1.u rruutoirkan kst3;ma1den arvokkaimolin kohteisiin (rauli. n:o 356).Xuvassa on alueen ulointa osaa.

Posa yksity!smaicen arvokkairnaista luonnonsuo-ielualueista sijaitsee saa ristossa. aajin nistL on Iustasaaren Va1assaaten alue (rauli. n:o 59). Iuvan kyn on saarten riajakasta Ierenkurkun ulapalle. T0

joittumista voidaan rajoittaa tai ohjata tiettyihin paikkoihin.

Muut luonnonsuojelulakiin perustuvat suo] elualueet ovat joko asetuksella perustettuja valtion maiden alueita (esim. Laajoen suiston, Langinkosken ja Viikin erityi set suojelualueet) tai lääninhallituksen päätöksellä perustettuja yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Vii— memainittujen alueiden suojelun tarkoitus ja rauhoituk— sen muoto saattavat olla varsin vaihtelevia: ne voivat olla luonnon— tai kansallispuistoihin verrattavia aluei ta tai niissä rauhoitus koskee vain tiettyjä luonnon elementtejä kuten kasvillisuutta, kasvila]eja, linnus— toa tai muuta eläimistöä. Lääninhallituksen päätöksessä on tarkoin määrättävä, missä suhteessa alue on oleva rauhoitettu.

Lääninhallituksen päätöksellä voidaan luonnonsuojelu— lain nojalla rauhoittaa myös luonnonmuistomerkkejä, joita ovat yksittäiset huomattavat puut, siirtolohka— reet ja muut luonnonnuodostumat, joiden säilyttämisellä on merkitystä tieteen, erikoisuutensa tai maisemallis— ten syiden kannalta.

Metsästyslain nojalla lääninhallitus voi saaristossa perustaa yksityismaalle maanomistajan hakemuksesta riistalinnuston suojelualueen, jolla rauhoitus rajoit taa pesimäaikaista liikkumista.

Metsähallitus on omalla päätöksellään muodostanut aarni— alueita, luonnonhoitometsiä ja ojitukselta rauhoitet— tuja soita. Aarnialueet ovat koskematonta luontoa edus tavia, luonnon— ja kansallispuistoihin rinnastettavia alueita, jotka edustavat alkuperäistä metsä— ja suoluon— toa. Luonnonhoitometsät ovat sosiaalisesti, maisemalli sesti ja usein biologisesti merkittäviä alueita. Niihin voi sisältyä aarnialueen kaltaisia osia, puistometsän— hoidon periaatteiden mukaisesti hoidettuja osia ja myös 17

. o cuo (0 1— ‘0 4-’ CC 0 (0(00 0 0 ‘.0 (0 4.) .0 0 t’-’ 0(0(0 ‘.0 CM ‘0 4— CC CM — CM (0 0 - ‘0 (0 . CC — 0 . ‘0 .- CC 0 r—1 (0 4’ 4’. ‘CC- ‘0 4)) CM E4 ‘0

0 10 0 0 -4-’ 4::; CM ‘.0 0) (0 ‘.0 0 CC 40 (0 ‘0 (0 4’ ‘0 (0 CM 0 ‘4.(0 (0 CC .- . . (0 (0 4’ ‘0 04

Lt4 (0 LfS L(’. 0 4’ CM (0 ‘.0 (0CM0’.0(0 CM CC 4’- 4-’ CC CC --1 (0 (0 0 CM — (0 (0 4’- (0 4’- 4’- CM (0 ‘0 CM (0 (0 ‘0 ‘0 CM 0CCM ‘.C (0 ‘CC- CM CMO CM (0 o ajo ‘0 ‘0(0 (0 CC (0 ‘0 (0 ‘.4’ — 44’ (0 40 (0 CM (0 - 1-- 0 (0 14’ (0 0) 14 1 — (0 CM (0 4’- ‘0 ‘0 — ‘0 • 0 (0 ‘0 14 —,-‘- CM..CM CMCM.CM -CC- --4 ‘0 ‘0 0

(0 ‘.4’ 00

4’- CC ‘0 0 CM CM ‘CC ‘0 - 14’ (0 0 (0 ‘0 (0 ‘.0 0 (0 CM , 00)0. • —— CM, CM CM. CM 4-’ ‘0 ‘4) CC 14 CC (0 ‘0 ‘0 0 ‘0 Q ‘.0 ‘.0 0 (0 ‘0 (0 — ‘.0 0 (0 (0 ‘.0 (0 ‘.0 4’ ‘4- (0 CC ‘0 CM •4’;.•’0,-aj0 0(0(0040 0) CC : ‘0 44’ ‘0 (0 CC CM CM 44’ CM CM 44’ 0 ‘0 CM ‘.0 CC (0 0) 4’- ‘4- (0 ‘- CM CM (0 ‘0 CM CM (0 (0 (0 (0 0 0 ‘0 CC (0 r, —— - (0(0 0) --4 4-) - (0 ‘0 0 (0 C0 ,0 (0 ‘0 (0 0 (0 (0 44’ (0 0 (0 14 CC ‘. a P, ‘0 (0 — (0 (0 (0 CM 0) ‘.0 ‘0(000 (0 CC CM • CM CM 4’ -4-’ --4 ‘0 ‘0 1 (0 (0 4— (0 (0 ‘0 (0 ‘0 CM (0 4’- (0 -CC- 44’ ‘CC- (0 ‘.0 ‘- 0 ‘0 (0 4’ 0 CC (0 —4 CC 4’ 4— — 40 ‘0 04 — (0 ‘CC- (0 44’ 0) .— (0 - (0 (0 — CM .0 4-, CC - ‘.0 0 CM ‘.0 (0 (0 (0 CM (0 (0 4’- ‘.0 4-- ‘.0 0 — 4-- (0 4-0 CC (0 ,, -CC- ‘.0 — (0 CM CM CM -CC- - ‘.0 (0 0 4-’ 4.-’ 0 ‘0 04-’ E-4 4’ .- — 00 14) CC ‘0 ,4.24-’ 4.4 0 0)01 41) 04’ CC4-’ (0 CCCC (0 4’ ‘0 00-4 000CM0’CM0’0’0(0’(0(000CC0 4’- 14) 4014 P 0. ‘0 CM — CM (0 CM CM (0 0•) ‘00) ‘0 CC. (0 ‘04’, CC ‘0 CC 0) ‘0 ‘0 0H ‘0 0 0 00 0 0 ‘0(0 44) ‘0 4)) ‘0 0—4 ‘0 CC CC 4-- (0 (0 ‘CI- 0 0 CC 10 CCCC c ‘0 .0 (0 ‘.0 (0 ‘.4- ‘.0 CC, EI 4’ 4’- (0 (0 (0 (0 04 40:0 ‘ 0. 0+’ . CC (00 ‘0 CC CC P4 ‘0 44) 00) ‘0 CM CM CC 40,4-’ (0 ‘0 14 4’ ‘0 CC .000) 4- 0)4-’ 0 0 r-+ CMCM 0) ‘—CC CC 4.-’ CC 4’. tf) ‘0 ‘0014 -C 0) (0 ‘04’ .,-4 0, 4—’ 00)40 j4• 4-’ 00.-’0.- 0 0 04’- ‘0 4-’ -4-’ -4 :40 Ii) 0 CC CC (0 4-’ CC ‘.0000(0(0 ‘0 (0 04’- 0 4,4’ 4’’0 ‘0 0) .0 (0 (0 ‘.0 0 ‘0 — 0 (0 (0 (0 CC 14 CC-1 (4’ -4 4-- ‘.4-4 — .- CM .‘- ‘.0 CM (0 4’ CC-,-I CC 14 (0.CC .4 (0 — (0 (0 CC 0 “‘0 (0 (00) 0+’ —: 0 ‘0+’ :40 4-) 0:40 0 (0 0 ‘0 ‘0 CC CC ‘0 4’ 0. CM .0 14’ CC.+’ 0 -0 0)0 CC 0) 0+’ CC 14) ‘0 0:40 .ICC 0 CC CC 0 (0 CC CC 0 4-4 CC ‘0 ‘0 14:: 0 CC 0) CC CC 00 CC 4—’ 4’ ,-4 CC CC ‘0 CC CC’0 -H CC CC CC CC ‘0 CC CC CC ‘0 CM0 0 0 ‘-‘CC 4’ (0 4-’ 0 CC CC CC 44 4’’0 CC CC .00 010040 ‘0 4’ 40 4’ CC CC 0)400)’’ ‘-0 04’ •CM4-’ 4-’ --4 (0 CC CC 44’ 40(00) 14 ‘0(00.0 .0 0.0 0 ‘0 ‘0 4-, ‘0 40-1 14-’ 4(0010 CC 01 14’ 0 0 1 :0) 4- (0 4’ CCC 140 14’0 0)0)41)0. (0 CC CC CC CCH’0 4’ (0 0) CC C’0 4’ CC 40(00)4 CC,4o-4 1 1 1 0 CCC CC+’ 0 4- ‘0 Ci -.4 CC M CC (0 (1) CC 41) 0 0 ‘0 CC .0 -.4 4’ 0 ‘0 ‘0 CC 04)2,0 0 (0 CC WCCCCC-H. 1 1 ‘0 I’-’’-,H CC.ICC C-r’0(0 CC o CC CC .& (0 CC (‘,-44’-P 14)140)0)’ 01:40.0,0 CC 0140 CC’00’0(0 4.’ 00)404.) 4’ (0 -.4 .0 0)0 CC 4’-,-1+’+’+’-P 00014-’ CC CC CC 00 CC -Ci 04’ ‘04’ ‘0 (0 44 14-’ Z0)CC0) 4’ 0 .4 0 (0 ‘0 4.4 -0 (4’ (0. CM (0 4)0 ‘0(0(00.-CM 44’ 004’- 0) —E aaningan Korkeakosken rotkolaakso toriaili seti rvnkas Lanjinkoski (rauli. n:o 90) on monivuoiisen arvo r• harvoja rai eitettj kski kas alue, laakson pohja on lehtokor— .‘r:L. n:o OC). ua on uode1ta pea, joka on monien kasviharvinai— enn. nkson p]Raniesil1an suuksien kasvupaikka. ntanhitH.

Kaavin serpentjinikalljot ovat monien Koriiahden Vaarun’uorel1a on maarre kasviharvinaisuuksien kasvupaikkana. kasvistoi1iE3eti arvokaimDia kail 0— Osa näistj on rauhoitettu fn:ot 1504 - neit tt ar.o irk t ja 1520). auoitettu, r:o 95. 13

normaaliin metsätalouteen varattuja osia. Myös eräät muut keskusvirastot ja niihin verrattavat valtion kes— kusliallinnon elimet ovat omilla päätöksillään rauhoit— taneet luonnonmuodostumia ja —alueita (taulukko 1).

1 .3. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuistomerkkien luonne

Suomen luonnonsuojelualueiden rungon muodostavat luon non— ja kansallispuistot. Niiden suunnittelussa on py ritty saamaan maan eri osien kasvillisuus— ja maisema— tyypit sisällytetyiksi ko. puistoihin. Erityistä huo miota on kiinnitetty metsäkasvillisuuteen. Suunnitel maa tehtäessä 1940—1950—luvuilla soiden käyttö oli vie lä jokseenkin vähäistä. Tästä niiden uhanalaisuuden aliarvioimista seurasi niiden vähäinen edustavuus luon non— ja kansallispuistojen verkossa. Vesistöjä sisältyy puistoihin niin ikään niukasti. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty luonnon— ja kansallispuistojen maaluokat.

Luonnon— ja kansallispuistojen pääosa on maan itä— ja pohjoisosissa (kuva 1 ). Sen’ sijaan luonnonsuojelulain nojalla raulioitetut muut luonnonsuojelualueet pääosin yksityismailla ovat maan eteläpuoliskossa (vrt, taulukko 1). Taulukossa 4 on esitetty näiden lukumäärä, luonne ja koko. Yksityismailla olevien lionnonsuojelualueiden ko ko ylittää maan eteläpuoliskossa ?vien luonnon— ja kansallispuistojen määrän ja pinta—alan. Myös luonteel taan ne täydentävät luonnon— ja kansallispuistoverkkoa. Kun luonnon— ja kansallispuistt ovat pääosin karuilla mailla, yksityismaiden luonnonsojelua1ueilla on huo mattava määrä lehtotyyppejä jarityisesti jalojen leh— tipuiden suojelualueita. Kuitenkin kaikkein edustavim— mat luonnonsuojelualueet ovat yksityismailla saaristoisa. MaIla 30 6

Kuva 1.

KANSALLISPUISTOT JA LUONNONPUISTOT 1976 Pyhätunturi 30 D kansallispuisto Q luonnonpuisto

mets6hallituksen hallinnassa metsntutkimuslaitoksen hallinnassa

pinta-alat nel itSkilometrein METSÄKASVILLISUUSWÖNYKKEET: 1 Saaristo-Suomi 2 Etelä-Suomi 3 Pohjanmaa 4 Peräpohgola Rokua 5 Metsä-Lappi 4.21 6 Tunturi-Lappi

O Pyh-Häkki

Linnansaari 8.01

Sinivuori 0.6 O Vesi jako O1.2

Liesjärvi 11.5 1

Jussarb 0.4 II,

-P

12 — —. —

— — — 82 — — — — — — — — — — — —

KAS—

20 —

— 52 — — — — — — — — —

146

20! 10

r4,-1 H

545—

MUU VIILISUUS

5037 —

«1 —- — — — — — — — — . H

656 348 450

1400

2351 9000 7200 -

‘•4 —— — —

—5..;— — —- — — — — — -—

.,.4

1400

1710 1600

3607 2005

kasvupaikkojen

22500 12146

Q) 0 e c

8 1

6 -

19 — — —

— 25 — — —— — — — —

122

2 6

15 36 28 14 — -—

— — 71 — — — ——

190

120

416

4.-1

metsien

1 14-’10 IQ)Gj 100)

1000

6 —

56 27 —64——— 49

84 —

W $ 0

ja 3

184 144

4.a

228 272 796 42$ $56

1067 1366

1828 2292 5470

4070

1 1 1

METSÄT --

5 3 8

— 38

— 30 62 -P —

IlO

140 146

105 258 247

554 830 890

4025 2002 4299 4491 .r4 --

II 1 i. I

aIL 54 51

— 46 — 24 21 — — — — —

172 129 Kankaat 257

239

225

3000 112! 1300 1496

2566 3356

1 1 1 1 —

maaluokat

6 2

17 cl

ts 12 26 17 — —

— — —— 36 55 — — — •——— llH

109

235

370

215 222 -

1972)

100 113 147 560 804

627

421 663

1000 1268 2400

2288 1620 2516 3080 3000 4990 4471 Yht.

1070(1

14680 16790 28150 21850 31600 39363

2 4 1 3 3 —

16 -— 18 10

17 t36 Vuokko — -.-— —

140

234 108 100 400 350 350 932 426

Vesi

2360 1489

7 3 4

20 12

90 — — — — — — -— — -— —

545 708 595

141)0

7200 9000 5037 237! 3480

Muu maa

(ha)

29 24 40 74 — —

kansallispuistojen

535 100 580

485 723

533 216

1007

1170 1026 2331

7200 5152

5795 7766 3499 4375 3431

Suo

MAANKÄYTTÖLUOKAT

91 82 61 75

(Toivonen

100 147

756

405 298 446 402 424

935 444

1496 1400

7667 1835

3402 8623 6144

10617 11600 12138

22725

Metsä

luonne

luonnon—

Ahma.aapa

Ilattuseikti

Jussarö

[.iesjäsi Vaskijiirvi Karkali

Vesijako Petkeijirvi

Linnansaari Pyhä-Iliikki Salarnanperä Ulvinsalo

Paljakka Rokua Pisavaara Runkaus: Pyhätunttiri

Runkaus: Oulanka Maltio

Kevo Sompio 1.ennnenpoki Maila f)s,nastuntuiit

ALUE

3. 4. 5.

7.Häädctkeidas 6.Sjnjvuorj 9.

10. 11. 12. 13.

156. 14. ISa. 17.

16. 18. 19.

21a.PalIastunturit 23. 24. 216. 22. 20.

Taulukko on Iievat kitoi - riritIIec’)t -- — 29 -— —— — -—

(1972) t’Ilvanevat. —— 66 - loi — 242 986 RN 2125 2704 ja Lettor.iuieet (VI.), 22 12 38 21 36 46 94 46 — -— --- SN 544 lyhyrkortiset 2400 172 = SUOT

1 letot - --——-

Vuokon (K0LK). 25 - 183— 298 iuaadunra- ralikanevat. 7762 nevat 4 s’t LkN 58 45 18 37 76 —— —- 24 - — - 100 ja

ja LkN 3000 - — niyis RN AVO1MEI’ varsinaiset Letot -—- 2 l 12 12 69 — 27 — RN 299 105 109 319 --- koivulettokors saranevat, riilipinevat. ja rämeiliin. • 7 = kuuluvat -______— — — — — — — -— — — — 128 332

Toivosen Letot 377 SN - — (R1L) (kalvakkanevat). hin RiN luettu - RR 99 18 — — 50 26 46 — 25 101 194 401 522 392 18 RR pal. 295— 115—

luonne — — —— myös 23 -— 91 — — — eet. 168 104 298 804 (TR)

IT+sI - 7 3 IR 61 13 19 76 korpi 25 28 36 25 — 154 251 217 289

soiden 2075 =

j Rämeet —11550 sararämect, —15000----—————-- KR 1 7 17 77 25 — — — —— SUOT 59 23 35 — — — — KgR tu1,asviflarämeet Sit 225 1003 ja 2000—— 1 --283 5 9 räniret. 17 KR 18 — — 38 33 26 — — 40 — — 174 (PsR) — — —

f kangasrämeet. KASVAVAT 8 SK 13 — — 61 — — 41 — 123 rahkarämeet. isov.irpuiset KgR PUUTA = 1 losararämect 2 9 13 17 43 — — 156 284 206

kansallispuistojen

tyypit: muu- 1 5 6 9 6 4 Korvet 84 25 —

ja 109 125 138 104 330 288 VK 221 680 NK). 1279 1020 1300

Suo tenulej)pä- myös Iehtokoivet. 3 4 1 8 4— 4 8 13 17 12 — 46 myös 51 138 108 KgK 295 korvet, I.hK = nevakorvet, 2 6

f 33

Luonnon— VK

mukaan. tumati Muut-1

I hein2korsct,

3. ja arakorvet = metsknrtekorver. kangaskorvet. ALUE ruoho- = SK ja Karkait Liesjärv’ Vaakijärvi Vesijako Petkeljärvi Pyhä-Häkki Jussarö Sinivuori Paijakka Häädetkeidas Ulvinsalo Pisavaara Linnansaan Salamanperä Kevo Rokua Oulanka Pyhätunturi Ahma.aapa Hattuselkä Maitio Sompio Pallastunturit Maila Lemmenjoki Ounastunturit a. 1. 2. 3. 5. 4. 6. 7. 8. 9. 5b. K8K 10. 12. 14. 11. ISa. 13. 16. 17. 1 19. 24. 18. 20. 21 22. 23. 21b.

Taulukko KhK rain- korvet. 17

2 000 0

2 ‘0 04 0 04 04 4— 0 0

o ‘0 04 - 2 ‘0 0 - ‘0 2 4- 04

2 22 02040•00004 0

0 00 0 0 000000000

.3 04 04

0 00 0 “2000000 “2000 0 5 - 0

0 00 00000000 § olo § 0

5 00 ‘2”2 2o o “2 °1”2 0 0

2 0 00 00000000’ 000 0

0 0 0 0”20 0 “202o 0 0 “2

0 00 000000000000

0 0 0 0 0 ‘0 . ‘00 .00

‘4 00 000000000000 0 0 0 0 ‘00 2 2 “2”2 “2c”2o”2oo”2”2 0 “2 0 00 0’• 0 040 —0 0 ‘0 0 4- — 04 — 04 ‘0

00 00 0000000 0000

2 04 0 — 0 4- 0 0 ‘4 0 . . .0 Ol ‘0000 ‘0 0 0 0 t 0 • 0’ >0

0 00 000000000000 0 0 0 0 0 00 0 00 0440 04 04 22 0 ‘00 . ‘00 ‘00 0 0 04 4- 04 0 04 04 — 04 ‘4 0- 0 4 5

0 0 “2 000000000 0 “2 + 0

, 0

— 4-0 04 04 O 0 00 Ofl —000000000 0 e - 0- 0 o 0

.4’ ‘0 000 0 . Xl 0 0 O

o o 0 0 00 00000000 000 0 6

0 ‘0 “1 00000000 ooo 0 000 2 2

3 > 00 0000 do 0 0000 0 + 0 2 ‘0 04 00 N0%000000000 0 0 000 fl•134-0 04004 04 04 0

3 “2 0 0 0 0 00 0000000 000 2 2 2 — 0 ‘0 04 t0 4-0004000004 0 0 ‘0 drdrd°4od6°d° d .6 2

2 2 2® 24’ 2 2 2 2 34’ ‘4’2 2

4; 023 2 2 3 2.tZ2oZE32fl 22 3 18

Taulukossa 5 on esitetty 1.1.1978 mennessä rauhoitetut luonnonmuistomerkit.

1.4. luonnonsuojelualueelle ja luonnonmuistomerkille asetettavat vaatimukset

Luonnonsuojelulain mukaan voidaan luonnonkauniin tai muu ten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttämiseksi vastaisuutta varten sellaisenaan taikka jonkin eläin— tai kasvilajin raulioittamiseksi muodostaa luonnonsuojelualue. Alueella tulee lain mukaan olla huomionarvoinen yleinen merkitys; luonnonsuojelulakia ei siis voida käyttää vain yksityisten intressien hyväksi. Luonnonsuojelualueen täy tyy toisin sanoen olla tavalla tai toisella koko maan, maakunnan tai ainakin kyseisen seudun kannalta edustava: luonnonkaunis tai luonnontieteellisesti mielenkiintoinen. Historiallinen muisto tai sosiaaliset näkökohdat voivat lisätä alueen yleistä merkitystä.

Luonnonsuojelualueiden rauhoittaminen kohdistuu ensi si jassa alkuperäisen luonnon suojelemiseen. Mutta myös ihmistoiminnan muovaama luonto, esim. niityt, lelitoniityt, hakamaat tai istutetut puistotkin voivat olla rauhoituk— sen kohteina. Tärkeän, vaikka tähän asti käytännössä ja nykyisen lainsäädännön puitteissa vähälle huomiolle jää neen ryhmän muodostaisivat maisemansuojelualueet: edusta vat, perinteisen maaseudun kulttuurimaisemakokonaisuudet kaskiahoineen, metsälaitumineen, viljelyaukeineen, reuna— metsineen ja vanhoine rakennuksineen.

Luonnonsuojelulailla rauhoitettaviksi alueiksi sopivat siten maisemallisesti edustavat ja erityisen luonnonkau— niit paikat, kulttuurimaisemakokonaisuudet, vanhat komeat metsiköt, rehevät lehdot, suot, kalliot, kosket lähimpine ympäristöineen, lintuluodot ja —järvet, historialliset puistikot, linnavuoret, jne. jivenonmaan lehtoniityt ovat luontom— Aulangon kuulu puistometsk on maan— n arvokkaimpia erikoisuuksia. i?au— me tunnetuimpia iuonnonsuoj elualuei— hoituksen liskksi ne kaipaavat jatku— ts. Hmeen1innslaisten vrkistytv— vsa hoitoa. Kuvassa Jonialan Ytternis, mislähteen se on korvaamaton, rauh. n:o 70. rauh. n:o 28.

•, r••j•

J! , auhoitus esti jo monen kauniin har— fienialaisilla soillakin voi olla jurinteen turmeltumisen. Kuvan esitti— suuri luonionsuoj elullinen merkitys. nn Ielsinin Kallahden horjun kaltai— Erityisesti lettojen ja lPhdesoiden set pikku harjanteetkin ansaitnerat rauhoittamisella on kiire. Kuvassa SUOjC1UII erityisesti asutukeokusten ar. yksi niden arvokkai:mista .7oue— lieeiIli. uh. n;o 143. ron Yrttikcrui?I. auh. n:D 707. 20

Luonnonmuistomerkki on kiinteä luonnonesine, joka edustaa koko maassa tai ainakin kyseisellä seudulla harvinaista lajia tai tyyppiä taikka on ikänsä, mittasuhteittensa, rakenteensa, kauneutensa, maisemallisen arvonsa takia säilyttämisen arvoinen. Koliteeseen liittyvät historial liset muistot voivat lisätä sen suojeluarvoa. Rauhoitet— taviksi luonnonmUistomerkeiksi sopivat siten esim. luon— nonvaraiset jalopuut, poikkeuksellisen isot, vanhat tai

O jollain tavoin erikoiset muut kotimaiset puut, puuryhmät tai —kujanteet, harvinaisten kasvien kasvustot, isot siir— tolohkareet, hiidenkirnut, luolat, kalliotörmät ja muut geologiset muodostumat. Ennen rauhoituahakemuksen jättä mistä kannattaa harkita, onko luonnonmuiatomerkin rau— hoittamisella yleistä merkitystä; erityisesti vähäisem— pien ja syrjässä kulkuväyliltä tms, sijaitsevien luon— nonesineiden kohdalla on syytä käyttää tiukkoja valinta— perusteita.

Eri rauhoitusmuotojen välisiä eroja on syytä selvittää hieman tarkemmin. Esimerkiksi pohjolan ukonhattu on rau— hoitettu luonnonsuojelulain nojalla annetulla asetuksel— la. Raulioittaminen kieltää ukonhatun keräämisen tai muun vahingoittamisen, mutta se ei luonnonsuojelulain mukaan estä kasvupaikan käyttämistä vaikkapa viljelys— tai ra— kentamistarkoituksiin. Tästä syystä onkin usein tarkoi— tukseninukaista rauhoittaa myös kasvin kasvupaikka. Esi merkiksi pienialainen ukonhattuesiintymä voidaan määrätä kaikelta vahingoittamiselta rauhoitetuksi luonnonmuisto— merkiksi. Tällöin sen esiintymispaikka on otettava huo mioon kaikessa maankäytössäkin. luonnonnuistomerkin rau— hoitus ei voi kuitenkaan ulottua esiintymän välitöntä lähiympäristöä kauemmaksi. Se ei esimerkiksi estä lähis— tön maaperän kosteuseuhteiden tai puuston rakenteen muut tamista ukonhatulle epäedulliseksi. Tästä syystä olisi kin useimmiten parhain vaihtoehto pyrkiä muodostamaan esiintymispaikasta vaikkapa suppeakin luonnonsuojelualue, jolloin rauhoitus voitaisiin ulottaa kasvupaikan lähis— töönkin ja laatia alueelle ko. kasvin vaatimukset huomioon— ottavat rauhoitussäännökset. Samalla tavoin voidaan yrittää turvata harvinaisen eläimen esim. jonkin hyönteisen esiin— tymän säilyminen. 21

1.5. Luonnonsuojelukohteiden oikeudellinen asema

Suojelualueen muodostaminen tai luonnonmuistomerkin rau— hoittaminen saattaa merkitä maanomistajalle rajoitusta tilan käytössä. Maanomistajan on myös toistaiseksi itse kustannettava alueen ehkä tarpeellinen aitaaminen ja huo lehdittava siitä jatkuvasti, ellei asiaa ole lääninhalli tuksen päätöksessä edellytetty muulla tavoin järjestettä— väksi. Toisaalta jonkin geologisesti mielenkuintoisen alu een kallio— ja maaperämuodostwnien säilyttäminen, suon tai pikkusaaren tai muun eristetyn alueen luonnon suoje— leminen ei yleensä aiheuta kuluja. Huomattakoon myös, ettei esim. metsäalueen rauhoittamisen tarvitse mer kitä sen saattamista taloudellisesti tuottamattomaan ti— laan. Se voidaan joko julistaa täysin koskemattomaksi tai muodostaa alue, jonka metsää hoidetaan tiettyjen luonnon— suojelunäkökolitien mukaan esim. ns. puistometsänä. Mones sa tapauksessa pyritäänkin vain nykyisen maankäyttömuodon säilyttämiseen turvaamalla esim. jokin luonnonkaunis alue rakentamiselta tai muulta maisemaa pysyvästi muuttavalta toiminnalta.

Verotuksellisesti luonnonsuojelualueet ovat sikäli eri koisasemassa, että niistä suoritetaan veroa vain todelli sen tuoton mukaan. Jos alue on rauhoitettu kaikilta toi— menpiteultä, siitä ei siis mene ollenkaan veroa.

Rikokset rauhoitusmääräyksiä vastaan ovat virallisen syytteen alaiset. Rauhoitetut alueet ja muistomerkit kuuluvat siis poliisiviranomaisten valvontaan. Rangais— tukset esim. luvattomasta metsästyksestä suojelualueella ovat ankarammat kuin muutoin vastaavasta rikoksesta.

Rauhoituksen voi lääninhallitus maanomistajan hakemuli sesta, kuultuaan asiassa maa— ja metsätalousministeriö— tä (valtion luonnonsuojelunvalvojaa), julistaa lakkaute— tuksi, jos sen säilyttäminen muuttuneiden olojen vuoksi ei enää näytä toivottavalta taikka sen havaitaan elikäi— sevän tai huomattavasti vaikeuttavan sellaista yritys tä, josta on melkoista yleistä hyötyä. 22

2. RATJHOITUSHAXEMUS

Haettaessa yksityisomistuksessa olevalle alueelle tai muodostumalle luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta voidaan käyttää maa— ja metsätalousministeriön (valtion luonnonsuojelunvalvojan) painamaa hakemuslomaketta. El lei lomakkeita ole käytettävissä, laaditaan lääninlialli— tukselle osoitettava hakemus tavalliselle A4—arkille, jonka sisään tarvittavat liitteet voidaan sijoittaa.

2.1. Hakemuskaava

Hakemus voidaan kirjoittaa esim, seuraavaan muotoon:

Allekirjoittanut, joka ... omistaa kunnan ... kylässä

nimisen ... tilan RN:o , pyytää, että mainitulla tilalla oleva, oheiseen karttaan merkitty / alue raulioitetaan luonnonsuoelualueena luonnonsuojelulain nojalla / liian— nonmuodostuma julistetaan luonnansuojehulain nojalla rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi.

Alueen luonne: lyhyt kuvaus alueesta pinta—alatietoineen, viittaus malidoliisiin asiantuntijalausuntoihin / luonnon— muistomerkistä mainitaan muodostuman laji, mittasuhteet ja ulkomuoto sekä muut tiedot koskien muodostuman nimeä paikkakunnalla, siihen liittyviä kansantarinoita, koh teen sijaintia kulkuväyliin nähden, merkitystä maisema— kuvassa, ym.

Alueen raulioittamisen tarkoitus: lyhyt selostus siitä mihin rauhoituksella pyritään.

Rauhoitusmääräyskaava:

1. Alueella on kielletty

— maan käyttö viljelykseen (lukuunottamatta ..j; — ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa— ja kallioperän vahin— goittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottami nen; 23

— metsänliakkuu (tämä kohta jää pois, jos kohta 2 tulee) sekä muu kasvien ja kasvinosien (marjoja ja sieniä lukuunottamatta) ottaminen ja vahin— goittaminen;

— karjan laiduntaminen;

— metsästys ja kalastus sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen;

— rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen ra kentaminen;

— liikkuminen moottoriajoneuvoilla / liikkuminen välisenä aikana ilman ... lupaa / maihinnousu välisenä aikana;

— yksityinen lentoliikenne;

— tulenteko, telttailu ja muu leirielämä;

— roskaaminen;

— koirien kuljettaminen;

— aseiden kuljettaminen suojaamattomina;

— ulkoilmakokousten ja —juhlien pitäminen;

— suunnistus— ym. maastokilpailut ja harjoitukset;

— samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedul— lisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen;

2. Alueen metsää saadaan hoitaa ... näkökohtien mukai

sesti . . .n antamien ohjeiden mukaan .. .n valvonnan alaisena; 3. Edellä olevien säännösten estämättä saadaan alueella / maanomistajalla on oikeus ...; 4. Edellä olevista määräyksistä saadaan maa— ja metsä— talousministeriön (valtion luonnonsuojelunvalvojan) hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa sikäli kuin se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua.

Edellä esitetty kaava on eri mahdollisuuksia ajatellen tehty mahdollisimman täydelliseksi. Hakemusta laaditta— essa tarpeettomat määräykset on jätettävä pois, samoin sellaiset, jotka vain erittäin harvoin saattaisivat tul la kysymykseen, koska lopussa on yleinen määräys: samoin kaikenlainen muu toiminta . ... Määräyksistä sulee siten käydä selville maanomistajaa tai muuta asianomistajaa koskevat rajoitukset, oikeudet ja tehtävät, yleisöä kos kevat määräykset sekä kohteen hoitoperiaatteet ja —tavat. Vuocen 1977 lojpuun mennessä on rnaas— Ruokolahden ??Kummakivi!? on maamme sa:’e rauhoitettu lähes 150 siirtoloh— erikoisimpia luonnonoikkuja. karetta. Tän jrkäle,rrPainkiviu si Rauh. n:o 654. jaitsee Parikkalassa. Rau. n:o 566.

Ikkt ?uukujat ovat harvinaisia. Suurien tammien tulisi ilman rau— uuren maisemallisen merkityksensä hoitusDäätöstkjn olla suojeltuja, vuoksi ne an2aitsisivat rauhoituksen. niin arvokkaita ne ovat. Tämä “keski— yu-rassa tvnisaare1a;nen koivukua, ikäinen” yksil5 kasvaa Laitilassa. ra&h. n:o 55o. Rauh. n:o 524. 25

Mikäli kyseessä on pieni, alle 1 ha:n suuruinen alue, voivat rauhoitusmääräykset olla monessa tapauksessa hy vinkin yksinkertaiset, esim. seuraavaan tapaan: “Alueella on kaikenlainen maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön vahingoittaminen sekä rakentaminen ja muu luontoa ja maisemakuvaa muuttava toiminta kielletty. Maa— ja metsätalousministeriön (valtion luonnonsuoje— lunvalvojan) luvalla saadaan rauhoitusmääräyksistä poi keta, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon kannalta perusteltua.”

Luonnonmuistomerkin osalta rauhoitusmääräyksiä koikeva kohta täytetään haluttaessa rauhoituksen jokin yle.nen tai maanomistajaa koskeva varaus, esim. oikeus kuollei den tai liikenteen tiellä olevien oksien poistamiseen rauhoitetusta puusta, pähkinöiden noukkimin pähkinä— pensaasta, veden ottamiseen lähteestä, tms. Dxi muistet tava, että puu ja pensas haetaan rauhoitettavaksi koko naisuudessaan, juuristoineen.

Päiväyksen, maanomistajan nimen, ammatin, posticsoit— teen ja allekirjoituksen lisäksi hakemukseen l;tetän mahdolliset asiantuntijalausuimot, va1okuva sekä omis— tusoikeustodistukset ja kartat.

2.2. Erityismääräyksiä

Erityisesti on tähdennettävä, että liikkumista ja muuta jokamiehen oikeuteen kuuluvaa toimintaa on syytä rajoit taa vain silloin kun se on alueen suojelun kannalta välttämätöntä (esim. arat ja helposti kuluvat maastokoh— dat ja kasviesiintymät, lintuluodot, jne.). Alue on täl löin merkittävä maastossa niin hyvin, ettei kukaan pääse suojelualueelle näkemättä rajoja ja rauhoitussäännöksiä. Luonnonsuojelualuerikkomuksen rangaistusta määrättäessä on erityistä merkitystä sillä, voidaanko syytetyn harki ta ilman omaa syytään olleen tietämätön rauhoituksesta. On myös pidettävä tarkoin silmällä sitä, ettei suojelu— aluemääräyksiin oteta tarpeettomia kieltoja eikä yksin— 26

omaan maanomistajan asumis— ym. rauhaa palvelevia rajoi tuksia. Määräykset eivät myöskään saa olla keskenään ristiriitaiset: jos esim. marjojen ja sienien poimiminen on sallittu, ei yleisön liikkumista voida kieltää.

Linnuston takia suojeltaville saaristoalueille ovat va kiintuneet määräykset, joiden mukaan maihinnousu on kiel— letty pesimäaikaan 1.4.— 15.7. (ruokki—, riskilä—, tiira— ja räyskäluodoilla — 31.7.). Tulenteko, roskaa— minen, metsästys, rakentaminen ja kasvipeitteen vahin— goittaminen on lisäksi kielletty. Poikkeuksina ovat am— mattikalastajia ja merenkulkuviranomaisia koskevat mai— nimiat.

On syytä korostaa, että luonnonsuojelulaki on iäkkyydes— tään huolimatta varsin joustava rauhoitusmääräysten laa— timisen kohdalla. Mikäli suojelu ei vaarannu, maanomis— taja voi monessa tapauksessa pidättää itselleen useita taloudellisesti merkittäviä oikeuksia suojelualueella, esim. metsänkäytön, metsästyksen, erityisesti hirvenmet— sästyksen, kalastuksen ym. Suojelun kannalta olennaisim— pia tekijöitä ovat yleensä ojittamisen, kasvillisuuden vahingoittamisen, maa-aineksen oton, rakentamisen ja pesimäaikaisen häirinnän kieltäminen.

Erityisesti vanhempien suojelualueiden säännöksissä on useita puutteellisuuksia, jotka vaatisivat säännösten tarkistamista. Siten esim. lintusaarten pesimäaikaises— ta maihinnousukiellosta ei ole kaikissa tapauksissa riittävän selviä määräyksiä. Onpa suojelualueita, joil la ei ole minkäänlaisia yleisön liikkumista koskevia säännöksiä, vaikka linnuston kannalta sellaiset olisi vat selvästi tarpeen.

Mikäli maanomistaja ei ole halukas pysyvästi rauhoittamaan esim. vesilinnustoltaan arvokasta saarta, voidaan käyttää lievempää ja väliaikaiseksi tarkoitettua metsästyslain 30 §:n mukaista suojelua.Sitä varten tarvitaan maanomis— tajan liakemus (tai riistanhoitoyhdistyksen tms. liakemus ja maanomistajan suostumus) lääninhallitukselle. Hakemuli— seen tulee liittää aluetta osoittava ympäristökartta, 27

johon suojelukohde znerkitään. Tällaiselle riistalinnus— ton suojelualueelle voidaan saada vain pesimäaikainen (1.5.— 15.7.) maihinnousu— ja oleskelukielto.

Haluttaessa saada laajemmalle alueelle määräaikainen met— sästyskielto tulee kääntyä paikallisen riistanhoitoyh— distyksen puoleen. Riistanhoitoylidistyksen kokouksen pää töksellä voidaan yhdistyksen alueelle metsästyslain mu kaan määrätä vuodeksi kerrallaan osittainen tai täydelli nen metsästyskielto.

2.3. Omistusoikeuden näyttö

Luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta on pidettävä ao. kiinteistölle perustettuna rasitteen tapaisena omistusoi— keuden rajoituksena. Tästä syystä lääninhallitus oikeus— varmuuteen pyrkivänä viranomaisena pitää tärkeänä, että hakijan omistusoikeus kyseiseen kiinteistöön on selvi tetty.

2. 3. 1. Lainhuudatusasiakirjat

Omistusoikeus voidaan osoittaa monin erilaisin asiakir— join, joista varmin on ao. kihlakunnantuomarin (kaupun gissa kiinteistötuomarin) antama todistus siitä, kuka lainhuutorekisterin mukaan omistaa kiinteistön. Lyliennys— ote lainhuudatusasiain pöytäkirjasta tai kiinnekirjan jäi— jennös hyväksytään yleensä myös omistusoikeusasiakirjoik— ei, joskin niiden antamisen jälkeen on voinut tapahtua omistusoikeuden siirtoja. Kunnanhallituksen puheenjohta jan, kunnanjolitajan, verojohtajan, nimismiehen tai hen— kikirjoittajan antamia todistuksia ei voida pitää riit— tävinä, koska mainitut viranomaiset eivät pidä kiinteis— törekisteriä. Sen sijaan suojelukohteiden maanomistajia ensimmäisessä vaiheessa etsittäessä saadaan tiedot hei dän nimistään ja osoitteistaan kätevästi kunnan tai ve— rovoimiston kiinteistöluetteloista, mutta itse raulioitus— hakemukseen tämä ei riitä. 28

Rauhoitushakemuksen allekirjoittajina tulee esiintyä kaik ki lainhuutorekisteri— tai lainhuutopöytäkirjan otteessa omistajina olevat henkilöt. Mikäli joku lainhuudon saanut on kuollut, tarvitaan lisäksi perillisten osalta sukusel— vitys (virkatodistus). Käytännön ohjeena on syytä vielä muistaa, että aviopuolisoiden mahdollisten keskinäisten sopimusten takia kannattaa rauhoitushakemukseen pyytää kummankin puolison nimet alle, vaikka lainhuutorekiste— rin mukaan toinen yksinään omistaisi kuinteistön. Mikä li isännyyskysymyksissä ilmenee epäselvyyksiä, on var— minta jo allekirjoitusvaiheessa pyytää hakemukseen myös muun kotiväen nimet muotoon: “Ylläolevaan yhtyvät alle— kirjoittaneet

Mikäli kiinteistöä ei ole lainhuudatettu, käytetään omistusoikeusnäytössä saantoasiakirjaa (kauppa—, vaihto—, lahja—, perinnönjako—, testamentti—, ositus— tai pakko— lunastusasiakirjaa), jota täydennetään luovuttajien lainhuudatusasiakirjalla tai maanjakoasiakirjalla. Esi merkkinä tällaisesta mainittakoon tapaus, jossa tila on halkomalla jaettu lainhuudon antamisen jälkeen. Tällöin riittää lainhuutoselvityksen lisäksi ilmoitus siitä, et tä hakijan osuus on erotettu erilliseksi, hakemuksen kohteena olevaksi tilaksi.

2.3.2. Tuomiokunnat

Lainhuutorekisterin otteen saa parhaiten tilaamalla sen ao. tuomiokunnan kansliasta. Tilatessa on mainittava kunnan, kylän ja tilan nimi, tilan rekisterinumero ja maanomistajan nimi. Seuraavassa luetellaan eri liovioi— keuksien alaiset tuomiokunnat aakkosjärjestyksessä sekä toimipaikkakunta mikäli se ei ilmene tuomiokunnan nimes tä.

Helsingin hovioikeus: Espoon tuomiokunta, os. Helsinki 12; Vantaan, os. Helsinki 51; Hyvinkään; litin, os. Kausala; Lohjan; Orimattilan; Porvoon; Raaseporin, os. Tammisaari; Tuusulan, os. Kerava. 29

Turun hovioikeus: Ahvenanmaan, 08. Maariazihamina; Euran, os. Rauma; Halikon, os. Salo; Hauhon, os. Hämeenlinna; Hollolan, os. lahti; Ikaaliaten; Janakkalan, os. Riihimäki;

Jämsän; Kokemäen; Loimaan; Paraisten, 05. Turku 70; Piikkian, os. Turku 11; Pirkkalan, os. Tampere 23; Ruoveden, os. Tampere 20; Tammelan, 08. Forssa; Toija— lan; Tyrvään, os. Vammala; Ulvilan, os. Pori; Vehmaan, os. Turku 10.

Itä—Suomen hovioikeus: Heinolan; Iisalmen; Ilomantsin, os. Joensuu 10; Imatran; Juvan; Kajaanin; Kerimäen, os. Savonlinna 10; Kiteen, os. Joensuu 10; Kuopion; Kymin, os. Karhula; Lappeen, os. Lappeenranta; liperin, 05. Joensuu 10; Mikkelin; Mäntyharjun, os. Mikkeli 10; Nilsiän; Pieksämäen; Pielaveden, os. Kiuruvesi; Pielis— järven, os. Nurmes; Rantasalmen, os. Savonlinna 10; Suonenjoen; Valkealan, os. Kouvola; Varkauden; Viita— saaren, os. Äänekoski.

Vaasan hovioikeus: Alavuden; Haapajärven; lin, os. Oulu 10; Ilmajoen, os. Seinäjoki 10; Jyväskylän; Kauhajoen; Kauhavan; Kemijärven; Korsholman, os. Vaasa 12; Kuusa mon; Kyr5n, os. Vaasa 10; Lapin, os. Sodankylä; Lapuan; Lolitajan, 08. Kokkola, Muhoksen; Närpiön, os. Vaasa 10; Oulun; Pietarsaaren; Rovaniemen; Saarijärven; Ylivies— kan; Tornion.

2.3.3. Puhevalta

Yleensä on helppo selvittää, kuka käyttää omistajan puhe— valtaa kiinteästä omaisuudesta. Vaikeuksia aiheuttavat määrätyt erikoistapaukset, joita ovat nimenomaan erilai— sesta yhteisomistuksesta aiheutuvat tilanteet.

Esimerkkinä usein toistuvasta vaikeudesta mainittakoon järvet, lammet, joet ja purot, joita useinkaan ei ole jaettu eri tilojen kesken. Jopa tilan maa—alueiden ympä— röimä umpilampi saattaa olla jakamaton vesialue, joka kuuluu kylän tai kylien kiinteistönomistajille (jakokun— nalle). Sama koskee jakamattomassa vesialueessa olevia luotoja ja saaria. Ellei jakamattomien vesialueiden ja 30

vesijättöjen osalta ole muodostettu oikeuskelpoista ja— kokuntaa, ei myöskään voida osoittaa pulievaltaa käyttä— vää omistajaa. Mikäli jakokunta on järjestäytynyt, puhe— valtaa käyttää eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain (204/40, 5, 6 §) mukaan osakasten kokous, joka on kutsuttu erityisesti koolle päättämään hakemuksen laatimisesta lääninlialli— tukselle luonnonsuojelualueen muodostamiseksi. Osakas— ten kokouksessa jokaisella osakkaalla on äänioikeus osuutensa mukaan. Päätös tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Yhteismetsän tapauksessa puhevaltaa käyttää osakaskunnan kokous, jossa luonnonsuojelualueen muodostamisesta pää tetään kuten jakokunnan kokouksessakin (yhteismetsälaki 485/69, 18, 22, 26 §).

Osakeyhtiön puhevallan käyttö määräytyy ylitiöjärj estyk— sen mukaan. Hoihooja käyttää hoihottavan puolesta puhevaltaa luonnonsuojelualueen muodostamista koskevassa ky symyksessä.

Hakemuksen luonnonsuojelualueen muodostamiseksi kunnan omistajalle maalle voi tehdä kunnallisvaltuusto; seura— kurman omistaman maan ollessa kysymyksessä kirkkoval— tuusto.

Milloin useat henkilöt yhdessä omistavat kiinteistön, on kaikkien osakkaiden suostumus (allekirjoitus) saata va rauhoittamiselle, elleivät osakkaat ole kirjallises ti sopineet kiinteistön jakamisesta (laki eräistä yh— teisomistussuhteista 180/58, 4, 5 §). Sama koskee myös jakamattomien kuolinpesien omistamia kiinteistöjä (pe— rintökaati 40/65, 18:2 §).

Luonnonsuojelualuerajauksissa omistusoikeuden tai puhe— vallan suhteen epäselviksi jäävät alueet on syytä jät tää rajausten ulkopuolelle. Mikäli kyseessä kuitenkin on valtakunnallisesti katsoen erittäin tärkeä ja samal la hyvin uhanalainen alue, se voidaan luonnonsuojelulain rH rH :‘‘0:ft’ -P FH 4-’ -p :0 ,i : -P0 • rH r1 r-I :0 :03 -H 0Jd 000 o o o Cl) 0Jd 0 o Cl) CCI EI EI .11 EI Cl) EI 0+” 0 ‘2 CII EIcl)cIJEI 0 (12 0 0(1)0.) H 73(12—) t• O•) .0 .0 -H Ei :0 rH rH :o -H 0 00 EI EI o (12 0.) o4-’ OrHr-I (CI 0 EI 0 - P p 00 0.) 0 0 tIe’ (CI 0.) EI 0.) -( 0 r- H :0 :0 :0 rH -H :0.0 -P + -P0 :t.. EI (O• EI Cd EH cDrd H 0 EI+ 0 11) EI 0, 0) 0.) p 0) 0r0 EIrH CII ‘-1’- (CI cl) (12 0 1 1 r—’ 4—’ -P 0) H :0 :73 -H -H EI EI EI (3 CCI rD1p 00 0 0 0 cl) :1 ( (1) EI (CI 0 0 0) .“D .0 (CI 0 .0 -H -HEI + 173 EI tEl -H -H •r-( 4-’ EI Io •H -1 03 00 EI l-P 4-’ -P

o -H o 0,0 (CI 1’ + 0 0-H 0 1— 12) 1-i (1) 0)0 1-, EI 01 0 0 CII1-Z EI:n. 014’l il) Ui EIF-n ;> (1)1-’ (CI 1(1) -p ,H -1-’ 4-’ 4-’ cl) EI,0-H.0 .hI 4-’ 4 (0030 EI EI EI 0 03 o 0 tE 0 0 0 0 EI (CI 0CI-et Cl) iI 00 cl) cr0- 0 0--) 0) lLr 1 • -‘- r 0’ -P -dl -P-H P 0)00 0 0.’ EI-H 0 EI 00.) 0,0c tEOC\J 0H EI j (120) EI-P &r Ui 0112 cl) 01,373 0-H 0-4-’ t—•EI (120). 0.) CD’c, UI -4 0 (13 (110 (12 0 00.. -103 .00 -p -P (•) UI Ui ,1 Cl) -p EI (‘,5 EI 00 0 0 cl) 0 0 0 i (0 EI 0 0 EI 0 0 32

18 §:n mukaisessa 3ärjestyksessä pakkolunastaa valtiolle, jolloin lunastustoimituksen yhteydessä omistusoikeus kai kilta osiltaan selvitetään.

2.3.4. Rasitteet

Omistajan oikeutta vallita omaisuuttaan saattavat rajoit taa sivullisen kiinteistöön saamat oikeudet, kuten vuokra—, nautinta—, rasite— ja kiinteistönsuoriteoikeudet. Mikäli oikeus on kiinnitetty tai se on merkitty maarekisteriin tai tonttikirjaan, se on julkisista asiakirjoista selvi— tettävissä.

Esimerkkinä mainittakoon tierasitteet, joiden joukosta voi löytyä maanomistajallekin tuntemattomia vanhastaan yhteisiä teitä koskevia säännöksiä. Jos tällaisia halu taan rauhoituksen takia muuttaa tai tie siirtää toiseen paikkaan, tarvitaan maanomistajan pyynnöstä suoritettava jaon täydennystoimitus. Nykyisen luonnonsuojelulain mu kaan tulevat nautinta— ym. oikeuksien omistajain oikeu det riittävästi huomioon otetuiksi vain silloin kun pak— kolunastusteitse muodostetaan luonnonsuojelukohde.

2.4. Tarvittavat kartat

Luonnonsuojelulain mukaan rauhoituspäätöksestä on tehtä vä merkintä maarekisteriin ja suojelukohde on merkittävä tilan kartalle. Jotta rauhoitusta koskevat merkinnät koh— distuisivat aina kulloinkin voimassa olevaan tilaan, tu lee rauhoitushakemuksen liitteenä olevan kartan olla sel lainen, että merkinnät voidaan sen perusteella tehdä tar kasti tilan kantakartalle. Asiakirjojen on siten yksi selitteisesti määriteltävä, paitsi kohteen omistussuh— teet, myös sen laatu ja sijainti.

Rauhoitusliakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä kaksi karttaa. Kohteen yleissijainnin osoittamiseksi käytetään pienimittakaavaista (1:50 000 — 1:10 000) ympäriatökart— 33

taa, joka tavallisimmin on peruskartta, topografikartta tai rekisterikartta. Rekisterikartta on tärkeä varsin kin silloin kun kohdekartaksi sopivaa tiluskarttaa ei ole ja silloin kun suojelukolide sijaitsee useamman kuin yhden tilan alueella.

Kohdekarttana käytetään tarkinta saatavissa olevaa koko raulioituskohteen käsittävää karttaa (mittakaava 1:2 000 — 1:8 olo). Tavallisimmin tämä on jäljennös tilan maanmit— taustoimituksessa laaditusta kartasta (tiluskartta, ti lan kantakartta). Kartan saa parhaiten läänin maanmit— tauskonttorieta, jonka toimipaikkana on läänin pääkau punki. Kartan tilaamiseksi on tiedettävä kunnan, kylän ja tilan nimi sekä tilan rekisterinumero ,ja suojelukoli— teen yleissijainti tilalla (osoitetaan esim. ympäristö— kartan avulla). Tilauksessa on syytä mainita, että kart— takopiota ei tarvitse todistaa oikeaksi,’ jolloin sen lu— nastus on huokea.

Tiluskartan täydennykseksi voidaan tarvitt.eesa hankkia detaljikaavan ote (asema—, rakennus— tai rantakaavan pohjakartta) ja sitä onkin käytettävä aina kun kohde si jaitsee vahvistetun detaljikaavan alueella. Ellei em. karttoja ole saatavissa, voidaan käyttää myös väliai kaista rekisterikarttaa, ilmakuvakarttaa, viljelyskart— taa tai peitepiirrosta, johon on merkitty kohteen si jainti tilan rajoihin ja kulmapyykkeihin nähden. Ainoa ehdoton vaatimus kolidekartan suhteen kuitenkin on, että sen perusteella voidaan tehdä lain edellyttämät merkin— nät tilan kartalle ja maarekisteriin (valtioneuvoston päätös 9.6.1932).

Kohdekartalle merkittäessä suojelukohde on syytä sitoa voimassaoleviin rajapyykkeihin mittaamalla maastossa joitakin sidemittoja. Parhaiten tämä käy mittamalla suo— jelualueen yhden tai useamman kulmapisteen (tai luon— nonmuistomerkin) etäisyys lähimmästä kulmapyykistä tai mittaamalla kohtisuora etäisyys lähintä tilan rajaa vas ten sekä tämän leikkauspisteen etäisyys lähimmästä kul

3 127802227F 34

mapyykistä. Tietenkin itse suojelualueen muodon ja tarkkojen mittojen täytyy käydä selville karttapiirrok— sesta.

3. HOITO JA TUTKIMUS

3.1. Merkitseminen maastossa

Rauhoituspäätöksen tultua voimaan lääninhallitus lähettää maksutta maanomistajalle tai hakemuksessa mainitulle vai— tuutetulle asiamiehelle rauhoitusta osoittavat taulut. Ne kiinnitetään puiseen paaluun messinkisillä puuruuveil— la. Paaluksi sopii lahosuojattu nelisärmäinen parru (vah— vuus 2” x 4” tai 2” x 2”), jonka pituus maastosta ja kas— vipeitteen korkeudesta riippuen on 160—220 cm. Siistein, mutta samalla kallein tapa on käyttää maalattua rautatan— koa, joka kiinnitetään maahan betonijalustaan.

Saaristossa tarvitaan (toistaiseksi maanomistajan itsenvä kustantamia) suurikokoisia (5 kpl 120 cm:n pituista liöy— lättyä ja vihreäksi maalattua, kyllästettyä lautaa pääl— lekkäin) tuuliraoin varustettuja, kauas näkyvin tekstein (“Lain nojalla rauhoitettu... Maihinnousu kielletty...”) varustettuja tauluja, joista selviää rauhoituksen tarkoi tus ja maihinnousukiellon aika. Teksti maalataan valkoi sin kirjaimin huolellisesti kehyksiä käyttäen. Taulut asetetaan maastoon lujasti alustaan ankkuroitavan kiinni— tystelineen avulla siten, että teksti on luettavissa esim. mahdollista maihinnousupaikkaa lähestyvästä venees— tä käsin. Saaristotauluja tulisi käyttää myös metsästys— lain nojalla muodostettujen riistalinnuston euojelualu— eiden merkitsemisessä.

Suojelualuetaulut sijoitetaan alueen rajalla jokaisen polun ja tien oikeaan reunaan sekä maihinnousupaikkojen, yms. kohdalle. Metsässä tauluja tulee olla metsän tihey— destä, alueen koosta ja rauhoitusasteesta riippuen 50—100 m välein. Milloin alueelle on määrätty kulkukielto, alue on merkittävä maastoon niin, ettei kukaan pääse suojelu— 35

alueelle näkemättä rajoja ja raulioitusmääräyksiä.

Luonnonmuistomerkkiä osoittava paalu tauluineen olisi sijoitettava niin, ettei se tule liian lähelle koh— detta eikä peitä sitä ‘julkisivun’ (esim. tien) puolelta katsottuna. Sen tulisi olla mieluummin hiukan syrjässä, mutta kuitenkin selvästi näkyvissä. Puiden osalta on va— rottava, ettei paalua pyetytettäessä vioiteta puun juu— ristoa.

Jos luonnonmuistomerkin rauhoitue käsittää useita läliek— käisiä puita tai muita luonnonmuodostumia, jää harkitta— vaksi, tarvitaanko tauluja enemmän kuin yksi. Tämä voi toisinaan selvyyden vuoksi olla välttämätöntä; toisaalta liian monet taulut vaikuttavat helposti häiritseviltä.

Faalut on tarvittaessa uusittava ja vaurioituneiden taulujen tilalle voidaan lääninhallitukselta tilata uu det.

3.2. Luonnonsuojelualueiden hoito

Luonnonsuojelualueiden tarvitsema hoito määräytyy nii den luonteen mukaan. Luormonpuistoissa ja luonnonpuisto— maisesti raulioitetuissa luonnonsuojelualueissa hoito ra— joittuu alueiden merkitsemiseen ja vartiointiin. Kansal— lispuistoissa ja muissa sen tyyppisissä luonnonsuojelu— alueissa hoidon tehtävänä on mahdollistaa yleisön tutus tuminen luonnonsuojelualueisiin. Tässä ongelman muodos taa luonnonsuojelualueiden mahdollisuudet vastaanottaa kävijöitä. Liian suuret kävijämäärät voivat pilata luon toa.

Monet luonnonsuojelualueet on perustettu tiettyjä erityis— tarpeita varten. Esim. lelitojen suojelualueella kuusen poistaminen saattaa olla alueen luonteen säilyttämiseksi tarpeellista. Lehtoniityillä puolestaan puoliavoimien niittymäisten osien ylläpito edellyttää joko laidunta— mista tai alueiden osittaista niittämistä. Varsin suuren 3.

luonnonsuoj elualueryhmän muodostavat puistometsät ja puistot. Näillä luonrionsuojelualueen hoito tähtää maise— mallisen kauneuden säilyttämiseen ja kehittämiseen. Toi menpiteiden tulee perustua luontaisen kasvipeitteen osoit— tamiin lähtökohtiin. Päämääränä on useissa tapauksissa suhteellisen järeän puuston kehittäminen. Tällöin on kui tenkin huolehdittava puuston uudistamisesta viimeistään siinä vaiheessa kun pääosa puustoa alkaa ikääntyä.

Valtionmaiden luonnonsuojelualueet ovat etupäässä metsä— hallituksen hallinnassa ja hoidossa. Eräät kansallispuis— tot ja luonnonpuistot ovat metsäntutkimuslaitoksen hal linnassa ja hoidossa (ks. kappale kansallis— ja luonnon— puistot). Yksityismailla olevat luonnonsuojelualueet ovat maanomistajien hoidossa.

3.3. Luonnonsuo]elualueiden tutkimus

Suuri osa luonnonsuojelualueista on perustettu tieteelli sen tutkimuksen tarpeisiin ja monilla alueilla on tehty varsin runsaasti tutkimuksia (ks. luku luonnonsuojelu— alueita ja luonnonmuistomerkkejä koskeva kirjallisuus) pääasiassa yliopistojen laitosten ja valtion tutkimus laitosten toimesta. luonnonsuojeluviranomaiset pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan lisäämään luonnonsuojelualueil— le kohdistuvaa luonnontieteellistä tutkimusta. Jo luon— nonsuojelualueen hoidon kannalta eräät perusinventoinnit kuten kasvillisuuden ja kasviston inventointi olisivat välttämättömiä. Näitä on kuitenkin voitu toistaiseksi tehdä vain muutamilta alueilta (ks. kuva 2).

Luonnonsuoj elualueiden tyydyttävä tutkimus edellyttäisi kallioperä—, maaperä— ja kasvillisuuskartoitusta, kas— vistoselvitystä ja eri eläinryhmien inventointeja. Täl laiset tutkimukset saattavat myös palaataa luonnon.suo jelualueiden hoidon tarpeen. Eräissä tapauksissa luonnon— suojelualueisiin sisältyy perinteisten maankäyttömuoto— jen aikaansaamia maisematyyppejä, jotka muuttuvat jää— 37

Tasarfeen E-joW-ek.sp.n MT-me,sda kajv,W,juuIa wriTm N-eksprn Eri a eij vyäpy• 2 LU±W kasi’llhsuuHa

S-ekjpn Kallio — 3 av,w,,u#a 6

7 L eh’okorpi

A/hyrium- crenaum 8 Ci7naJofifaJ/a-Iadhikko Ku/Nuor,o/ue,1en 9 EZ kasv///,wu7

C,rj,um he1ra - 10 #C-h phyllu#7kaJku.ilc

11 Labäe

/ / /

0 100 200m

Kuva 2. Korkeakosken luonnonsuojelualueen (Maaninka 90) kasvillisuuskartta (M. ja A. Haapanen 1966) esimerkkinä luonnonsuojelualueiden perusselvi— tyksistä. Perusselvitykeet tuliai koskea alueiden kasvillisuutta, eläi— mitöä, pinnanmuotoja ja geologiaa. Korkeakoskenkin luonnonsuojelualue sisältää lähes 40 m syvän rotkolaakson, pikkupuron koskineen. Alue on erittäin merkittävä paitsi kaevillisuutensa, pinnanmuotojenea ja eläi— mitönsä vuoksi.

Alueen kasvillieuuetyypit (1—11) itse kuvassa.

Puron varren lehtokasvillieuusvy6hyke on niin kapea (0—3 txi). ettei sitä ole merkitty. Karttaan ei ole myöskään voitu merkitä koillisrinteen (S—ekeposition) rinteen myötäiseati n. 10 m:n levyitä varjokaevillisuus— vyöhykettä. 38

dessään luonnontilaan. Tämä puolestaan saattaa aiheut taa luonnon köyhtymistä, ellei näitä kehitysasteita varta vasten hoideta. Oikeat hoitotoimenpiteet edellyt tävät siis myös vanhojen maankäyttömuotojen tutkimista.

4. KANSALLIS— JA LUONNONPUISTOT 4.1. Kansallispuistot

Kansallispuistot ovat yleisiksi nähtävyyksiksi varattuja luonnonsuojelualueita, jotka säilytetään näytteinä Suo men arvokkaimmista luonnonpiirteistä. Niiden tärkein teh tävä on a1kupräisen luonnon ja sen erilaisten, nimen omaan Suomelle tyypillisten eloyhteisöjen — maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön muodostamien kokonaisuuk— sien — suojelu.

Kansallispuistoihin sisältyy myös monia ainutlaatuisia luonnon erikoisuuksia ja nähtävyyskohteita — koskia, rotkolaaksoja ja harjumuodostumia — sekä erikoisen kau niita luonnoninaisemia. Eräissä kansallispuistoissa suo— jellaan lisäksi ihmisen pitkäaikaisen toiminnan tulokse na syntyneitä kulttuuri— ja puolikulttuurimaisemia kuten kaskimetsiä ja luonnonniittyjä niihin liittyvine raken— nuksineen.

Luonnon suojeleminen on kansallispuistojen päätarkoitus, mutta lisäksi puistot palvelevat

— tieteellistä tutkimusta korvaamattominan vertailu— ja seurantakohteina, joiden merkitys kasvaa sitä mukaa kuin alkuperäinen luonto häviää muualta,

— opetusta ja yleistä luonnontuntemusta tarjoamalla puitteet luonnon ja sen toiminnan tarkkailuun. Tätä var ten moniin puistoihin on järjestetty retkeilypolkuja ja opasteita,

— virkistystä antamalla hyvät mahdollisuudet omatoimi— seen luonnossa liikkumiseen, retkeilyyn, kauniiden näli— tävyyksien ja maisemien ihailuun sekä koskemattoman luonnonraulian tavoittamiseen. 39

Kaneallispuistoissa liikkuminen jalkaisin, huihtäen tai soutaen on vapaata kaikille, jotka noudattavat kunkin alueen järjestyssäntöjä. Poikkeuksen muodostavat eräi siin pui8toihin sisältyvät pienehköt ne. suljetut alu eet, joissa liikkumista on jouduttu rajoittamaan erityi sen aran eläimistön tai kaevillisuuden vuoksi. Polkujen lisäksi useimmissa kansallispuistoissa on keittopaikkoja ja teltta—alueita, eräissä myös leirintäalue. Joihinkin puistoihin liittyy myös hotellitasoista majoituspalvelua.

Suomen yhdeksästä kansallispuistosta on seitsemän metsä— hallituksen (MHS) ja kaksi metsäntutkimuslaitoksen (MTL) hallinnassa ja hoidossa. Niiden yhteispinta—ala on 2 388

LEI1MENJ0KI (MH5) 2, 1 720 man

Kansallispuisto kuuluu Metsä—Lapin ja Tunturi—Lapin raja mailla sijaitsevaan suureen tiettömään erämaa—alueeseen, joka jatkuu pitkälle Norjan puolelle. Puiston itäosia hallitsevat mahtavat Viibus— (599 m) ja Maarestatuntunien (593 m) ryhmät, luoteisosaa jyrkkäpiirteinen ja kapea Kietsimätuntureiden (555 m) jono ja lounaiskulmaa laakeat ja matalat Skärri— ja Peltotuntunit. Keskelle jää laaja alanko, jossa timturikoivua ja harvaa mäntymetsää kasva vat selänteet ja pitkät aapasuovuomat vaihtelevat. Täältä saavat alkunsa Inaninjärven vesistöön kuuluvat Vaskojoki, Lemmenjoki, Repojoki ja Ivalojoki sekä Tenon latvahaara Kietsimäjoki, jotka ovat ennen olleet tärkeitä kulkuväy— liä.

Kansallispuiston kautta kulkee mäntymetsän pohjoisnaja ja kuusen puuraja. Yksittäisiä kuusia ja pieniä kuusikoi— ta esiintyy siellä täällä puiston eteläpuoliekossa.

Huomattavin nähtävyys on Lemmenjoen mahtava laakso, joka 40

syväxiä ja paikoin pystyjyrkin seinäniin erottaa Viibue— ja Maarestatunturit toisistaan. Lemmenjoki on laakson pohjalla patoutunut useiksi kapeiksi järviksi, joita reunustavat monin paikoin korkeat jääkaudenaikaiset soraterassit ja harjumuodostumat. Jokeen laskee syviin uomiin ja kanjoneihin syöpyneitä sivupuroja, mm. komei— ta putouksia muodostava Ravadasjoki. Laakson alarinteet kasvavat järeää vanhaa mäntymetsää (vanhimmat puut yli 600—vuotiaita), joka ylempänä vaihtuu tunturikoivikoksi ja lopulta paljakkavyöhykkeen sileiksi tunturinummiksi ja rakkakentiksi.

Villipeuran muinaisesta pyyEnistä kertovat eräin paikoin tavattavat ikivanhat pyyntikuoppajärjestelmät. Poronhoi— dolla on alueella edelleen tärkeä ja näkyvä sijansa.

Eräs erikoisuus on Maarestatuntureiden kulta—alue, jon ka purojen sorasta muutamat kullankaivajat edelleen huuli— tovat kultaa perinteelliseen tapaan.

Pääsy: Ei tietä. linja—auto Njurgalahteen, josta Ravadas— järven opastuskeskukseen kesäaikaan säännöllinen mootto— rivenekuljetus, tai polku (14 km). Palvelut: Ravadasjärveltä merkityt rengaspolut (2 km ja 23 km), joiden varressa keittopaikat ja teltta—alueet. Muutamia autiotupia. Njurgalalidessa talomajoitusta ja lomakylä. Kartta: Ulkoilukartat 1:50 000 Lemmenjoki ja man— Meneejärvi. Lisätietoja: Kansallispuiston vartija, puh. Lemmenjoki 4 (Njurgalahti), tai metsähallinnon Inarin hoitoalueen toi misto, puh. Ivalo 21 (Ivalo).

Kirjallisuus: 13, 31, 82, 222, 251, 294, 325, 363, 369, 378, 421, 465, 466, 467, 468, 469, 470, 473, 474, 492, 515, 535, 573. 41

PALLAS-OUNASTUNTURI (MTL) 500 km2, Enontekiö, Kittilä ja Muonio

Pitkä mahtavien pyöreälakisten tunturien, ‘kerojen, jono Feräpohjolan ja Metsä—Lapin rajoilla, korkeimmat huiput 700—800 (807) m, suhteellinen korkeus yli 500 m. Tunturijono muodostaa vedenjakajan Tornionjoen ja Kemi— joen vesistöjen välille, kansallispuistoon kuuluvat use at kymmenet kirkasvetiset pikkulammet ja tunturipurot laskevat länteen Muonionjokeen ja Itään Ounasjokeen.

Tunturiketjun juurella ja kuruissa leviävät Lapille tyypilliset laajat metsä— ja aapasuoalueet. Eteläosan

— Pallastunturien alueen — metsissä ovat hallitsevina vanhat paksusammalkuusikot, pohjoisempana ne vaihtuvat männiköiksi. Kuusen polijoisraja kulkee Pallaksen ja Ou— naksen tunturiryhmien välissä. Metsän rajan yläpuolisil— la tunturikankailla kasvaa monilajinen tunturikasvillisuus, jonka pääosan muodostavat syksyn ruskan aikana kirkasvä— risiksi muuttuvat matalat varvut.

Eläimistö on Lapin metsä— ja tunturivyöhykkeille tyypil linen: hallitsevina poro, jänis, riekko ja monet jyrsijä— lajit.

Etelässä kansallispuisto liittyy retkeilyn kannalta kun— toisaan laajaan luonnoiihoitoalueeseen, joka jatkuu yhte— näisenä Aakenus— ja Yllästuntureille asti.

Pääsy: Kansallispuistoon ja sen lähelle johtaa teitä useista suunnista. Sopivat tutustumisen lähtöpisteet ovat Pallaksen matkailuliotelli, Raattaman kylä tai Enon— tekiön Hetta, joihin on linja—autoyhteys.

Palvelut: Retkeilyreitti Pallas—Hetta (64 km), jonka varressa on teltta—alueet ja keittopaikat sekä useita autiotupia. Pallakselta johtaa myös etelään Ylläkselle retkeilyreitti (70 km). Ympäröivissä kylissä talomajoi— tusta sekä useita leirintäalueita, lomakyliä, retkeily— majoja ja liotelleja. Kartat: Ulkoilukartat 1:50 000 Pallas—Keimiö ja Hetta— Outtakka. 42

Lisätietoja: Kansallispuiston vartijat puh. 996—8327 (Pallasjärven kokeilualue) ja puh. Enontekiö 11 (Het— ta) tai metsäntutkimuslaitokeen Pohjois—Suomen hoito— alue, puh. 991—15721 (Rovaniemi). Kirjallisuus: 18, 19, 49, 51, 58, 170—178, 181, 207, 208, 211, 230, 265, 282, 298, 331, 351, 353, 354, 377, 379, 391, 408, 447, 448, 472, 511, 550, 566, 573, 594, 603.

PYHÄTUNTURI (MTI3) 31 km2, Pelkosenniemi ja Kemijärvi

Pyhätunturi on Suomen eteläisin suurtunturi (540 m), joka kohoaa jyihänä matalasta Peräpohjolan metsä— ja suoympäristöstä. Sen erikoisuutena ovat jyrkät rinteet, tunturin viittä huippua toisistaan erottavat syvät ku— rut ja karu kivikkoisuus. Kvartsiittikallioperästä joh tuva karuus leimaa myös kasvillisuutta. Varsinaista tunturikaevistoa on vain nimeksi. Tunturin juurella on mänty— ja kuusimetsiä sekä suuria aapasoita. Majesteet— tisen yksinäinen, laajoista näköaloistaan kuuluisa Pyhä— tunturi oli muinoin lappalaisten palvonnan kohde.

Kansallispuisto liittyy luoteessa laajaan luonnonhoito— alueeseen, joka käsittää Luoston pitkän vaara— ja tun— turiselänteen sekä suuria soita.

Pääsy: Kansallispuiston rajalle kulkee idästä tie, jota myöten on linja—autoyhteys Kemijärveltä. Palvelut: Retkeilypolkuja, joiden varrella tulenteko— paikkoja ja teltta—alueita. Retkeilyreitti Pyhätunturi— Luosto (45 km). Matkailumaja. Puiston rajan läheisyydes sä on retkeilykeskus, leirintäalue, hotelli ja matkailu— majoja. Kartat: Ulkoilukartta 1:25 000 Fyhätunturi tai ulkoilu— kartta 1:50 000 luosto—Pyhätunturi. Lisätietoja: Kansallispuiston vartija, puh. 991—19027 (Rovaniemi), tai Metsäntutkimuslaitoksen Pohjois—Suomen hoitoalueen toimisto, puh. 991—15721 (Rovaniemi).

Kirjallisuus: 58, 135, 190, 193, 231, 232, 364, 377, 379, 504, 505, 537, 538, 573. 43

OBIÄNKA (MHS) 2, 107 Kuusamo ja Saha

Kansallispuisto sisältää geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuista jokuluontoar kappaleen Vienanmereen laskevan Oulankajoen ja sen sivujokien Savinajoen, Maaninkajoen ja Aventojoen syvälle uurtunei— ta laaksoja. Paikoin laakeot puristuvat jyrkkäseinäieik— ei kalliorotkoiksi, paikoin pohja on täyttynyt paksuista sorakerrostumista, joihin joki on syövyttäiiyt korkeat avohiekkatörmät. Joet muodostavat mahtavia koskia ja pu— touksia, joista kuuluisimmat ovat Kiutaköngäs ja Taival— köngäs.

Maaperältään ja paikallisilmastoltaan erikoislaatuisen jokilaakson kasvillisuus on leimaltaan ympäristöä eteläl— sempi ja rehevämpi ja sisältää monia eikoisuuksia. Kas— vistoon kuuluu mm. myös levinneisyytensä äärirajoilla eläviä pohjoisia ja itäisiä lajeja. Pääosa metsistä on Peräpohj olalle luonteenomaisia mäntyvaltaisia kankaita ja kuusikoita, jokivarren laajoilla sorapenkereillä val litsevat karut männiköt. Puiston pohjoisosassa on laa joja vaikeakulkuisia soita. Jokivarren erään erikoisuuden muodostavat kulttuurisyntyiset rehevät kukkaniityt ja entisestä niittytaloudesta kertovat lukuisat ladot.

Pääsy: Kansallispuiston halki kulkee tie. Linja—autolla pääsee puiston lounaiskulmaan Karhunkierroksen polun päähän. Palvelut: Puiston halki kulkee Rukatunturille johtava retkeilyreitti Karhunkierros (70 1cm), lisäksi opastet— tu luontopolku (4,5 las) ja muita viitoitettuja polkuja.

ROKUA (MHS) 2, 4,2 Vaala

Kansalhispuisto on osa pohjoisen Pohjanmaan suolakeuk— silta kohoavaa valtavaa Rokuanvaaran harjuselännettä, jota jääkauden jälkeinen meri ja tuuli ovat muovanneet, suuria dyynimuodostumia, rantavahleja, tasaisia hiekka— kankaita ja syviä suppakuoppia pohjalla olevine pikku 44

lampineen tai suolaikkuineen. Metsä on hyvin karua jäkä— lästä vaikeaa mäntykangasta. Paikoin on jäljellä pieniä avohietikoita.

Pääsy: Ähmakeen rautatieseisakkeelta 14 km. Hyvin huono— kuntoinen tie tulee puiston rajalle, mutta parhaiten voi puistoon tutustua pohjoispuolella olevasta lomakeskuk— sesta käsin (2,5 km). Palvelut: Puistoon johtaa lomakeskuksesta viitoitetut p0— lut. Keittopaikkoja ja teltta—alue. Lomakeskuksessa ma— j oitusta. Kartta: Peruskartta 1:20 000 n:o 3423 04. Lisätietoja: Metsähallinnon Vaalan hoitoalueen toimisto, puh. 981—65131 (Vaala).

Kirjallisuus: 2, 200, 363, 573.

PYHÄ—HÄKKI (MHs) 10,0 km2, Saarijärvi

Maan eteläpuoliskon huomattavin luonnontilainen metsä, jota on säilytetty suojelualueena jo vuodesta 1912. Puis— tosta noin kolmannes on hänärää ikikuusikkoa, jonka ylä puolelle mahtavat aarniomännyt kohoavat. Toinen kolmannes on karumpia mäntyvaltaisia metsiä, joista suuri osa on yli 250—vuotiaita. Vanhimmat puut ovat yli 450 v. Puis tossa on lisäksi karuja nevoja ja rämeitä sekä suoran— taisia pikku lampia. Erämainen linnusto ja hyönteisfauna.

Pääsy: Puiston halki kulkee maantie, jota myöten on linja— autoyhteys. Palvelut: Viitoitetut polut (2,8 ja 5,9 km), tulenteko— paikka. Teltta—alueelle 4,5 1cm, leirintäalue n. 30 km, hotelli n. 30 km (Saarijärvi). Kartat: Peruskartta 1:20 000 n:ot 2244 12 (ja 2244 11, 3222 03). Lisätietoja: Metsähallinnon Saarijärven hoitoalueen toi misto, puh. 944—21662 (Saarijärvi).

Kirjallisuus: 53, 54, 95, 97—99, 115, 296, 408, 456, 573. 45

PETKELJÄRVI (MHs) 6,3 km2 (maa—alue 3,6 km2) Ilomantal

Osa maisemiltaan harvinaisen kauniista sokkeloisesta harju— ja järvijaksosta, joka alkaa runonlaulajistaan kuuluisalta Tolvajärveltä valtakunnan rajan takaa. Ka— ruja mäntykankaita, pieniä rämeitä ja luhtaniittyjä, harjuilla talvisodan aikaisia kaivantoja.

Pääsy: Puistoon johtaa 6 km tie Möhkön maantieltä, jon ne on linja—autoyhteys. Palvelut: Viitoitetut polut (3,5 km ja 5,5 km) sekä Putkelan kylään johtava retkeilyreitti Taitajan Taival (22 km). Leirintäalue. Kartat: Peruskartta 1:20 000 n:ot 4243 06 ja 4243 09. Lisätietoja: Metsähallinnon Ilomantsin lioitoalueen toi misto, puh. Ilomantsi 141 (Ilomantsi).

Kirjallisuus: 196, 233, 363, 573.

LINNANSAARI (MH5) Maa—ala 8,0 km2, Rantasalmi

Kansallispuisto edustaa Järvi—Suomen suurjärvien kaunis ta luontoa. Se käsittää Haukiveden suurten selkien pii— rittämän kallioisten saanen ryhmän n. 80 km2 laajuisel— la alueella. Fääsaari on 4 km pitkä, pienempiä saania ja luotoja on useita kymmeniä.

Saarten ääniviivat ja topogra±ia ovat hyvin vaihtelevia: pitkiä lahtia, korkeita kallioita, kapeita rotkoja ja korpinotkelmia. Erilaisia metsätyyppejä karuista kallio— metsistä reheviin lehtoihin. Eläimistöä mm. harvinainen Saimaan norppa.

Pääsy: Vain vesitse, toistaiseksi ei säännöllistä yh teyttä. Soutuveneen voi vuokrata esim. Porosalmen loma— kylästä. Palvelut: Teltta—alue. Kartat: Peruskartta 1:20 000 n:ot 3233 12, 3234 10, 3211 03 ja 4212 01. 4.

Lisätietoja: Netsähallirmon Savonlinnan hoitoalueen toimisto, puh. 957—21051 (Savonlinna). Kirjallisuus: 363—365, 573.

LIES JÄRVI (NHS) 1,5 km2, Tammela

Pieni näyte Lounais—Suomen rintamaiden keskelle jää— neestä suhteellisen harvaan asutusta ns. Tammelan ylän— göstä. Luonnontilaisia kuusikoita, järvenrantamaisemia, vanha kaunis metsänvartijantila viljelyksineen.

Pääsy: Puistoon johtaa noin kahden kilometrin tie Hei— singin—Porin valtatieltä. Tienhaaraan on linja-autoyh— teys. Palvelut: Viitoitetut polut (2,2, 4,6 ja 5,4 km). Lähin leirintäalue 14 km. Kartta: Peruskartta 1:20 000 n:o 2024 11. Lisätietoja: Metsähallinnon Hämeenlinnan hoitoalueen toimisto, puh. 917—25663 (Hämeenlinna). Kirjallisuus: 47, 363, 573.

4.2. Luonnonpuistot

Ensi sijassa tieteellisiä tutkimuksia varten erotetut suuret luonnonsuojelualueet. Liikkuminen sallittua yleensä vain erikoisluvalla. Karkalin, Sompion, Mallan ja Kevon luonnonpuistoihin on kuitenkin järjestetty retkeilijöille viitoitettuja reittejä, joilla kulkemi— nen ei edellytä erikoislupaa. Kaikenlainen luonnon- elämän häiritseminen on kielletty.

JUSSÄRÖN lp. Tammisaaren maalaiskunta. Pinta—ala n. 24 km2, josta maata vain 0,4 km2. Useita pieniä saaria ja luotoja sekä niitä ympäröivät vedet. Tyypillistä ulkosaariston luontoa. Merilintukanta hyvin voimakas, varsinkin haah— 47

kaa tavataan runsaasti. — Metsähallituksen hallinnassa

ja hoidossa. — Kirjallisuus: 5, 34, 189, 363, 547, 573.

KARKAMN lp.

Karjalohja. Pinta—ala 1,0 km2. Tammivyöhykkeen rehevää lehtokaevillisuutta, erityisesti laajoja pähkinälehtoja. Eräiden kasvi— ja eläinlajien ainoa esiintyiDispaikka Suomessa. Retkeilypolku maastoon merkittyine ja oppaassa

esitettyine kohteineen. — Metsäntutkimuslaitoksen hal—

linnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 81, 234, 240, 262, 263, 295, 316, 335, 363.

VASKIJÄRVEN lp.

Yläne. 8,0 km2. Pääosaltaan loimaissuomalaista keidas— suota. Myös kolme pienehköä järveä ja erilaisia metsiä

sisältyy luonnonpuistoon. — Metsähallituksen hallinnas

sa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 70, 363, 398—401, 573.

VESIJAON lp.

Padasjoki. 1,2 1cm2. Erittäin edustava näyte luonnonti— laiseeta kuusimetsästä. Sen pienuudesta huolimatta mo

net luonnonmetsien eläimet viihtyvät alueella. — Metsän—

tutkimuslaitoksen hallinnassa ja hoidossa. — Kirjalli suus: 95, 97, 98, 363, 573.

SINIVUOREN lp. 4 Längelmäki. 0,6 km2. Sinivuorenmaan kankaan varteva kuusikko edustaa lehtomaista käenkaali—mustikka —tyyppiä ja paikka paikoin lehtoa. Osaksi entista hakamaalehti—

metsää ja tervaleppäkorpea. — Netsähallituksen hallin

nassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 95, 314, 363, 491,573.

HÄÄDETKEITAA1T lp. Parkano/Karvia. 5,6 km2. Pohjoissatakuntalainen kermikei—

dassua. Alueella myös jonkin verran kangasmetsiä. — Met—

säntutkimuslaitoksen hallinnassa ja hoidossa. — Kirjalli suus: 167, 363, 433, 573. 4.

SÄLAMANPERi!T lp.

Kivijärvi. 127 km2 Alueesta on puolet suota, osaksi aukeata nevaa, osaksi metsäistä rämettä. Kangasmaat ovat pääasiassa kivisiä VT— ja CT—mäzuiiköitä, osaksi van hoja ja palokoroisia. Salamanperä on koskematonta erä maata. — Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 95, 97, 98, 187, 363, 573.

ULVINSALON lp.

Kuhmo. N. 25 km2. Maisemille antavat leimansa pienet vaarat ja niiden väliset suot erilaisine korpi—, räme— ja nevatyyppeineen. Täysin luonnontilaiset suurimmaksi osaksi kuloiltakin säästyneet metsät ovat enimmälti tuo reita kangasmetsiä, etupäässä kuusivaltaisia. Lisäksi alueella on reheviä lehtomaisemia ja puronvarsikorpia. Sekä kasvistossa että eläimistössä on jo verraten run saasti pohjoisia piirteitä. — Metsähallituksen hallin nassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 96, 363, 525a, 573.

PÄLJÄKA1 lp.

Puolanka. 6,6 km2.Paljakanvaaran (384 m mp) pohjoisrin— teellä Puolangan ja Hyrynsalmen rajalla. Sen maat ovat vaihtelevia: laakso] en ja rinteiden rehevistä saniais— lehdoista ja lehtomaisista soista huonokasvuisiin laki— metsiin ja lailioihin nevoihin saakka. Metsät ovat täy sin luonnontilassa säilyneitä vanhoja puhtaita kuusikoi— ta, laaksoissa erittäin vartevia, vaaran laella hidas— kasvuosia ja tykyn vaivaamia. Kasvisto rikas ja käsittää eräitä harvinaisuuksiakin. — Metsähallituksen hallinnas sa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 128, 363, 573.

RUNKAUKSEN lp.

Simo/Tervola. N. 61 km2. Puistoon kuuluu kaksi erillis tä lobkoa: 45 km:n suuruinen Ahma—aapa Simossa ja 16 km2 laaja Hattuselänaapa. Tervolan puolella. Ähma—aapa on polijoissuomalaista aapasuoluontoa. Pääosan siitä muo dostavat aukeat nevat, jotka tyypiltään. ovat sangen vaih— 4$

televia: rimpi—, jämie—, rahka—, kalvakka—, aito— ja vihernevoja, kaikki koskemattomasea luonnontllaasa. Hat— tuselänaapa taas on eräille Pohjois—Suomen osille omi naista koi’viilettovaltaista suota. — Metsähallltuksen hal linnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 363, 492, 573.

PISAVÄARAN lp. Tervola/Rovaniemi. 50 Jylhän komea Pisavaara (220 m mp) koskemattomine metsineen. Kasvillisuus vaihtelee lä hes kasvittomista kivikkorakoista (vaaran laella) rehe— viin saniaislehtoihin ja puronvarsikorpiin, vallitsevina kuitenkin kangasmaiden havumetsät. Kasvisto ja eläimistö rikas, mm. useita liarvinaisuuksia. — Metsäntutkimuslaitok— sen hallinnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 58, 104, 193, 347, 363, 565, 566, 573.

MALTION lp. 2 Savukoski. N. 147 Etelä—Lapille ominainen yhtymä aapasoista rämeliepeineen, laajoista selkä— ja vaaramais— ta erilaisine metsätyyppeineen sekä aukeista, loivapiir— teisistä tuntureista. Erämaan eläimistöä. — Metsähallituk—

sen hallinnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 363, 573.

SOMPION lp. Sodankylä. N. 181 km2. Alue käsittää laajan ja monihaa— raisen Pesselmäaavan osaksi ylipääsemättömine rimpinevoi— neen ja muine suotyyppeineen sekä suuren osan Nattastun— tureista, jotka tunnetaan erikoislaatuosista kallio— ja kivimuodostumistaan sekä valtavista, koko karua Äapa— Lappia hallitsevista näköaloistaan. — Metsähallituksen

hallinnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 58, 73, 160—162, 169, 230, 361—363, 388, 414, 457, 492, 506, 538, 573.

MALLkN lp. Enontekiö. 30 km2 Edustaa rikaskaevistoista Kölin tunturi— aluetta subalpiiniaine koivumeteineen sekä ala— ja keski— alpiinisine paljakkavyöhykkeineen. Korkeimmat laet 927 m.—

4 127802227F 50

Metsäntutkimualaitoksen hallinnassa ja hoidossa. — Kir— jallisuus: 65,, 72, 76, 210, 253, 264, 277,, 279, 280, 330, 344, 345, 348, 352—354, 377, 449, 558, 560, 561,573.

KEVON lp.

Utejoki. N. 342 km2. Kevojoen kuria, kapea ja jyrkkäsei— näinen, miltei ylipääsemätön rotko, jonka pohja on pari sataa metriä ympäröivää tunturimaastoa alempana, on maas samme ainutlaatuinen geologinen muodoetuma ja maisemal— unen iiähtävyys. — “Suomen suuri kanjoni”. Tunturikoivik— koa kasvavaa lakeutta (ne. ekaidia), Taka—lapille omi— naisia palsasoita, pohjoisimpia mäntynetsiä. Kasvisto on tunnettu monista harvinaisuuksistaan (mm. eräs saniainen, jota ei kasva muualla Euroopassa); myös alueen eläimistö on tyypillisesti pohjanperäinen. — Metsähallituksen hal linnassa ja hoidossa. — Kirjallisuus: 29, 30, 68, 69, 105, 106, 116, 121—127, 132, 134, 159, 166, 179, 180, 182, 202— 206, 209, 212—227, 229, 230, 256—263, 305—313, 322—324, 326—329, 331, 336, 348, 373, 378, 380, 396, 403—407, 420, 465, 499, 525, 526—533, 546, 573, 580, 581, 600, 602. 57

5. ‘j1JtJT LUONNONSUOJELUALUEET JA LUONNONMUISTOMERZIT LÄÄNEITTÄIN JA KUNNITTÄIN IUETELTUINA

5.01. Uudenmaan lääni

Askola 288 Monni, Järvi—Pöökäri RN:o 216. Suuri mänty. 1956. 35 289 Vakkola, Toivola RN:o Suuri lehtiki.zusi. 1956. 441 934 Korttia, Asutusinaa R:o Kahdeksan hiidenkirnua. Asutushall.p. 1964. — Kirjallisuus 9, 256, 257. Espoo 36 Bembölen, Ga.mmelgårdin, Karvasbackan, Kvarnbyn ja Träskändan kylät. Lippajärvi eli Klappträsk, linnustonsuojelualue (193.3 ha, josta vettä 58 li.1933. Linturikas järvi. Rauhoitus käsittää myös järven ranta—alueet. 142 Olareby, Långgrund ja Vetakobb RN:o 1°’ —nimisen tilan käsittävä linnustonsuojelualue ‘2.4 lia). 1953. Älue käsitt.ä Långgrund- ja Vetakobb—nimiset pikku saaret. Långgrund on 280 m pitkä kallioluoto, jossa pensaita siellä täällä. Vetakobb on 100 x 60 m:n suuruinen kallioluoto, jossa vain vähäistä niitty— kasvillisuutta. Alueen lintukanta on runsas ja moni puolinen. Pesiviä lajeja 15, pareja yli 750 (11.5. 1971), joista suurin osa naurulokkeja. Maihinnousu kielletty 20.4.— 1.8. 22, 580 Träskända ja Kvarnby, Träskändapark RN:o Eroto— park RN:o 2 ja Wilnäs E1’T:o 344. Järvenperän (Träsk— ända) kartanon puistoalue (n. 32 ha). 1961. - Kir jallisuus 21, 429, 5765. Järvenperän kartano on tunnettu historiallisista muistoistaan, jotka liittyvät rulitinatar Äurora Karamzinin nimeen. Kartanon puisto on lajissaan kaikkein edustavimpia maassamme. Alueella on erit täin kookkaita mäntyjä ja kuusia, eteläsuomalaisen tammivyöhykkeen lehtokasvillisuutta ja runsas vali koima ulkomaisia puulajeja ja pensaita. Puisto on korkokuvaltaan vaihteleva ja läpi virtaa puro kau— niissa purolaaksossa. Suosittu ulkoilupaikka. 424 122 Gammelgård, Ekbacka RN:o Tammi. 1949. 343 123 Lahnus, Lindbacka RN:o Viiden niinipuun ryhmä. 1949. 332 138 Bemböle, Tamrnikoto RN:o Tammi. 1952. 40 294 Kilo, Kilo RN:o Tammiryhmä, 11 tammea Helsingin— Turun maantien varrella lähellä Konungsbölen tie— haaraa. 1956. 52

315 I. Kilo, Ekbacka RN:o Tammi. 1956. 1. 429 Kurtby, Köklaks folkakola HN:o Mänty. 1959. 5973 960 Gammelgård, Kuusio RN:o Tammi. 1965. 1116 Puotinen, Kukunta R1:o 2226. Koivu, jossa suuri ralika. 1966. 1304 Soukan yks.talo, Soukka RN:o Mänty. 1969. 56 1330 Muly, Högbacka RN:o Kaksi katajaa. 1969. 541 1728 Soukka, Soukanmaa EN:o Tammi. 1975. 1778 Matinkylä, Kolikari III 1I:o 196. Koivu. 1976. 1779 Vanhakartano, Andersböle RN:o 122. Mäntyryhmä. 1976.

!{ a n k o 35 Hankoniemi, Norrgård RN:o 1, Södrgå.rd RN:o 2, Ostergård RN:o 3, unnars RN:o 4, Backa RN:o 5 ja (Bromarvin kunnan alueella) R:o K, Klippingarna, Utterklinkt, Vaktiandet, Granskärsharun, Alieerts— klackarna, Orskär, Rågskär ja Gustavsvärn —nimiset saaret. Linnustonsuojelualue (maa—alue n. 209 ha, vesialue n. 2 113 ha). — Kirjallisuus 34. Luonnonsuoj elualueen muodostaa Hankoniemen kärjen edustan linnustoltaan rikas saaristo ja osa Hanko— niemen kärkeä, jossa merkittäviä hiekkarantoja. Tuliholmenin ja Kobbenin saarilla on 1500 ja 1600 —luvuilta peräisin olevia kalliopiirroksia. £4aihinnousu kielletty 1.4.— 20.6. Tuliholmenin ja Kobbenin saaria lukuunottamatta. 31 336 Tvärminnen kylä, Mellanskär RN:9 ja Tvärminne zoologiska station B1:o 41 ja 6’. Tvärminnen eläin— tieteellisen aseman alueita. Luonnontilaista saa— ristoa (maa—alue 97.1 ha, vesialue 73.6 ha). Valtio, Helsingin yliopisto. 1957. Rauhoitusaluetta laajen nettu käsittämään myös alueet Tvörminne zoologiska station V RN:o 8 ja 15 R1:o 75, Långho]rn RN:o sekä Haislioim RN:o 71 (maa—alue 29.70 ha, vesialue 112.25 ha). 1968. — Kirjallisuus 34, 453, 368 (si— sältää kirjallisuusluettelon, jossa vuoteen 1951 mennessä julkaistut alueella suoritetut tutkimukset, yht. 363 kpl.), 316 (luettelossa mm. Tvärminnessä tehdyt merfbiologiset tutkimukset 1953—1962), 12, 24, 38, 92, 93, 109, 110, 111, 163, 191, 235, 241, 247, 248, 276, 237, 288, 239, 290, 291, 292, 293, 320, 334, 337, 349, 350, 393, 410, 411, 412, 422, 433, 440, 450, 451, 452, 494, 495, 512, 513, 522, 523, 524, 536, 544, 577, 595. Tvärminnen suojelualueeseen kuuluu merialueita sekä ruuttomia ulkosaariston luotoja että metsäisiä saa— ria, jotka ovat luonteeltaan hyvin vaihtelevia (suo— alueita, mäntykangasta, pähkinäpensas— ja koivuleh— toja). flueella on Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema, joka on kansainvälisesti merkittävä merihiologinen tutkimusasema. Naihinnousu ilman lupaa kielletty. 53

577 Puistovuorella (Parkberget) ja Varisniemessä (Krk— udden) olevat kaksi huidenkirnua. 1961. 578 Sandsviksholmenin ja Halsuddenin välisen lahden pe— rukassa oleva mänty. 1961.

Hei s i nk i 109 lauttasaari, Tiirakari. Mnnustonsuojelualue (2.2 ha, josta maata 0.4 ha). Lauttasaaren kartano. 1948. — Kirjallisuus 34, 185. Pieni luoto, jolla pesii mm. suuri naurulokkikolonia. Maihinnousu kielletty.

453 Viikin linnustonsuojelualue (pinta—ala yhteensä 246.4 ha). Valtio, Helsin&,in yliopiston opetus— ja koetila. Asetus N:o 438/13.11.1959. Helsingin kau— ungin omistama alue. 1962. — Kirjallisuus 34, 25, 59, 61, 62, 100, 154, 156, 317, 318, 332, 358, 454, 485, 567, 568, 601. Alue on rehevää umveenkasvavaa mereniahtea, linnusto runsas ja monipuolinen (mm. maan suurin naurulokki— yliyskunta, yli 4000 paria). Säänn3llisesti esiviä lintulajeja 30. Alue on lisäksi, merkittävä muutonaikainen levähdysalue, vuosittain nähdänktn yli 200 lajia. Alueella on suoritettu useita tieteelli— siä tutkimuksia ja on luonnonliarrastuksen ja opetuk sen kannalta erittäin tärkeä. Mikkuminen ruoikossa kielletty sulan veden aikana. 2147. Sommarö RN:o 210 ja Postiare RN:o 1543 Vuosaari, kapein Kailvikin niemen tyvessä oleva Kallahdenharjun (2.0 ha). 1973. osa harju— Mäntymetsää kasvava maisemallisesti edustava Aluetta hoidetaan puistometsänä. alue. liik Ulkoilua varten on polut. Polkujen ulkopuolella kuminen kielletty. 7196 298 Etelä—Kaarela, Alkärr RN:o 11Kuninkaantammitt. 1956. 299 Meilahti, Vähä—Meilahti RK:o Tammiryhmä. 1956. 301 Tullisaari, Turvik RN:o Koivu. 1956. 302 Tullisaaren kartanon puisto. Tammi. 1.56. 303 Laajasalo, Tureten EJT:o 1. Niinipuu. 1956. 24 304 Laajasalo, Turholm RN:o Mukuramänty. 1956. 95 375 Tali, Lassas RN:o Tammi. 1958. 376 Kumula, Käpylä, Kumpula RN:o 2. Hiidenkirnu. 1953. 611 Kaivoruisto, migmatiittikalliopaljastumat. 1962. — Kirjallisuus 367, 564. 22 1593 Kulosaaren kau.osa T K 6 nimisellä tilalla RN:o 1742 olevat kaksi koivua. 19-73. j134 1684 Laajasalo, Katajisto RN:o Mänty. 1974. 54

Hyvinkää 16 Erkylä, Ahdenkallio 526 PiT:o Siirtolohkare. 1926. 736 Ridasjärvi, Peltola RN:o 1116. Kuusi. 1963.

Inko o 62a Rådkila, Väster Höstholm R3:o 6, Gyltholm ja hoim ja niiden Häst— pohjoispuolella olevat luodot vesialu— eineen. Linnustonsuojelualue (maa—alue 5.0 ha, vesi— alue 71.4 ha). 1941 ja 1942. Sisäsaaristoa edustava alue. Pääosa alueesta on met sän peittämä. 11 prosenttia on kitumaata. Maihinnousu on kielletty. 84 Tostholm, Brandatuklobb RN:o 146 Ekudden 75, Ånd5n i76 RN:o RN:o Orrudden RN:o i7 Harun RN:o 178, Bredgrund RN:o 1 Ormskaren RN:o 1 Hättövikar Hatto RN:o 1 RN:o i91, Fiskeskär RN:o i3 ja Andliolms— vattnet RN:o 185 —nimiset tilat käsittävä Hättön luon— nonsuojelualue (maa—ala 164.0 ha,vettä 282 ha). 1946 ja — 1968. Kirjallisuus 34, 283, 284, 285, 286. Käsittää täysin rauhoitettuja jaluonnontilassa tettäviä säily ulkosaaria ja Hättö ja Andholmen —nimiset saaret, joilla harjoitetaan ulkomaisten puu— ja eläin— lajien viljely— ja istutuskokeita ja (esim. kuusipeura mufionlammas). Alue on suurimpia yksityismailla sijaitsevia suojelualueita. Naihinnousu on sallittu vain maanomistajan luvalla. 484 Barön selän linnustonsuojelualue (maa—alue 17.23 ha). Mllramsjön kylässä: Påvskärsklobb Påvskär—Vester— gårdin tilaa RN:o i8, Trollgrunden, Teckegrund, Rnn— grund ja Ostergrund Gåsö—Södergårdin Gåsöklobb tilaa RN:o (, Påvskär—Ostergårdin tilaa RN:o 9, Tärn— grund, Ytterharun ja 1, Högklo5 Tingsholmin tilaa RN:o Svrtbäckin kylässä: Stengrund Vesterlangön RN:o 10, tila Boistadin kylässä: Oxen Langön tilaa 1 Dalin kylässä: BN:o 1 Skarvharun ja Gåsöarna Korsholmin tilaa ?N:o 4’. 1960. Alueeseen kuuluu useita pieniä saaria ja luotoja, joil la pesii runsas lintukanta. Naihinnousu le näille saarii— on kielletty pesimäaikana 1.5.— 20.7. 1088 Eillskog, 42 Grips RN:o Sommaröarna—nimiset saaret. Linnustonsuojelualue (11.71 ha). 1966. Tyypillinen ulkosaariston saariryhmä. Alueella ei ole suojattua satamapaikkaa, joten se on linnustonsuojelualueeksi. erittäin sopiva Alueella on tiirayhdyskunta. Muita yleisiä lajeja ovat punajalkavikio ja haahka. Maihinnousu on kielletty 1.4.— 31.7. 1645 Timmerö 43 RN:o Timmerön saariryhmä (maa—alue ha, vesialue 24.4 68.4 ha). Linnustonsuojelualue. 1974. Alueella pesiviä lintuja ovat: haahka, isokoskelo, tukkasotka, pilkkasiipi, tiirat ja tavallisimmat kit ja kahlaajat. lo— Lisäksi Hamngrundin saarella sijait see harvinainen räyskäyhdyskunta. Timmerön on merkittävä saariryhmä myös maisemallisesti ja kasvitieteelli— 55

sesti. Se sijaitsee metsäisen ulkosaariston ja puut— toman merivyhykkeen rajalla ja sisältää monipuolisen sarjan näille saaristovyöhykkeille ominaisia saaria ja luonnonpilrteitä. Maihurmousu on kielletty 1.5.— 31.7. 7646 Bast5, Manngrund RN:o f. Viisi lintuluotoa (2.4 ha). 1974. Pieniä lähes puuttomia luotoja, joilla pesii runsas vesilintukanta. Maihinnousu on kielletty 1.5.— 31.7.

Järvenpää 7799 1604 Järvenpää, Pietilä RN:o Kuusi, koivukuja ja pihtakuusiaita. 1973.

Karjaa 19 107 Prästgården, Prästgården RT:o 118 ja Rirkkojär— ven linnuston suojelualue (24.8 ha). 1948. — Kirjal lisuus 425a. Alue käsittää osan rehevästä ruovikkorantaisesta Kirkkojärvestä, jolla on runsas eutrofisten vesien linnusto.

Karjalohja 71 1472 Särkijärvi, Suonio RN:o Käärmekuusi. 1971.

Ka rkk ii a 41O 646 Siikala, Nuija RN:o Siirtolohkare. 1962/U ja 1961/H. 647 Ks. Loppi 647.

Kerava 360 Älikerava, Ollila RN:o 168. Käärmekuusi. 1957. 762 1 kauppalanosa, kortteli 13, tontti 1, Kuusi. 1963. 453 966 1 kauppalanosa, Betania RN:o Koivu. 1965. 34 1588 Ali—Kerava, Etu—Mikkola PN:o Siirtolohkare. 1973. 4382 1759 Ylikerava, Seurakuntakoti RN:o ja Grankulla RN:o 4272 Heikkilän museoalueen tammi ja mänty. 1976.

Kirkkonummi 4 10) 708 Hirsala, Hirsala EN:o (nykyään Gaddien linnustonsuojelualue (14.48 ha). 1963. — Kirjalli suus 32, 35, 37, 409. linturikas saariryhmä (mm. haalika, punajalkavikio, kalalokki ym.). Maihinnousu kielletty 1.4.— 31.7. 56

71 955 Kvarnhy, Luormonpuisto R:o Säästömetsä järven rannalla Neikon (3.24 ha). 1965. — Kirjallisuus Kyseinen metsäalue 489. sijaitsee luonnonkauniin salojär— ven rannalla ja on pienestä koostaan tava huolimatta edus näyte seudun alkuperäisestä metsäluonnosta. Alue on muodostettu luonnonsuojelualueeksi kunnan päätöksellä v. 1919, vaikka virallinen päätös on nettu paljon myöhemmin. an 1151 Grundträsk, Håkansholm III RT:o i11. Kaksi lehtomet— sikköä (1.2 ia ja 1.1 ha). 1967. Metsiköt edustavat tammivyöhykkeen kasvillisuutta ja ovat harvinaisten lajiensa tähden kasvitieteen nalta merkittäviä. kan 1276 320, Gästerhy, Prästgården R1[:o Lehtometsikkö 1966. (1.3 ha). Puusto on pääasiassa metsälelimusta, tammea ja havu— puita jonkun verran. Lehtokasvillisuus on runsas ja siihen kuuluvat mm. keltavuokko lehtosinijuuri (Anemone ranunculoides), (Mercurialis perennis), hento kaimus (Corydalis kiurun— fabacea), iso käenrieska (Gagea lutea) ja kevätesikko (Primula veris). 1364 Kantskogsbrotten ja Bergstadsbrotten ja —nimiset karit niitä ympäröivät vesialueet 350 m:n reista säteeliä ka— (maata 0.1 ha, vesialue n. 339/1970. 150 ha). Asetus Kantskogsbrotten ja Bergstadsbrotten ovat vähäisiä karikkoja avomeren äärellä. Rauhoituksen na on hallin tarkoitukse suojeleminen, sillä ko. karit ovat tiet tävästi Porvoon ja Hangon välisellä alueella saariston piirissä ainoat olevat luodot, joita hallit vielä käyttävät säännöllisinä kokoontumisnaikkoinaan. Liikkuminen kielletty 350 m lähempänä maata. 1473 Hirfsala, Hirfsala enstaka ekattehemman RN:o 121. Brändön linnustonsuojelualue (10 ha). Alue käsittää 1971. Brändön etelärannan, Brändökobbin, nii den välissä olevan Grönfiadanin ja muutamia luotoja. pieniä Suojelualueen linnusto on runsas ja lisäksi alueelta tavataan useita kasviharvinaisuuksia harmaakynsimö (mm. (Draba incana), saralajeja (Carex giareosa, Carex inackenzie, Carex oederi) ja ruskokaisla rufus)). (Blysmus Maihinnousu kielletty 1.4.— 31.7. 1629 Gillobaekan yksinäistalo, Gillobacka 1. hackaträsketin RN:o Gillo— lotmaispäässö. oleva vesi— ja korpialue (10.3 ha, josta vettä n. 4.0 464. ha). 1974. — Kirjallisuus Soistunut tasanne järveen laskevan puron suistossa. Vallitseva kasvustotyyppi on tervaleppäkorpi ympäröivä ja sitä lehtoreunus. Aluskasvillisuus on poikkeuk sellisen rehevää. Vastaavia kurjenmiekka—nevaimarre -tyypin tervalepoämetsiä ei tunneta Pohjoismaista. mistään muualta 57

1668 KvarnlDy, Sigurds i:o Kaksi aluetta (A. 22.3 ha, 3. 15.4 ha maata, 0.9 ha vettä, yht. 38.6 ha). 1974. Kirjallisuus 17. A—alueeseen kuuluu rehevä pähkinäpensaslehto, suo— järvialue ja kartanopuisto. Maastonmuodoiltaan seutu on erittäin vaihtelevaa. Kartanopuisto on kulttuuri— historiallisesti merkittävä. 3—alue on suota ja sen keskellä on lampi. 38, Kvarnhy, Sköldvik utskog II 1UI:o Skldvik utskog 1670 7%. 1 RN:o 220, Ekudden RN:o 219 ja Nygård RJ’T:o Kaksi aluetta (72 ha). 1974. Nämä alueet rajoittuvat aikaisempaan Meikonjärven luonnonsuojelualueeseen (Kirkkonummi 955). Osaa säi lytetään täysin luonnontilaisena (37 ha) ja osaa hoidetaan puistometsänä (35 ha). 1703 Porkkala, Nedergdid RN:o 280. Viisi saarta, Rggrund, Mnggrund, aljonsgrund, Stengrundet ja Smultrongrund sekä niiden väliset luodot (8.Ilia). 1975. Saaret ja luodot ovat vesilintujen pesimäpaikkoja. Erityisesti haahkakanta on suuri. Kailioiden raoissa kasvaa runsas nitrofiilinen kasviliisuus. Maihinnousu kielletty 1.4.— 30.6. 56 1709 Volsin yksinäistalo, Wohls RN:o Tammilehto (8.5 ha). 1975. — Kirjallisuus 49a. Kuuluu harvoihin luonnontilaisiin tammivyhykkeen lehtoihin. Erittäin merkittävä kasvillisuus ja eiäi— mistä: mm. runsaasti kololintuja. 56 1710 Volsin yksinäistalo, Wohls BN:o Voisin kartanon jalojen lehtipuiden muodostama puistometsä (3.8 ha). 1975. Mm. useita kymmeniä suuria tammia jE vaahteroi— ta; runsaasti kololintuja. 56 1729 Voisin yksinäistalo, Wohls i:o Pähkinäpensas— l&-to (2 lia). 1975. 1217 1788 Medvast, Tamminiemi BN:o Tammimetsikkö (1.7 ha). 1976. 371 Hila1y, 1-lila R:o (1.3)24. Tammi. 1953. 1711 Koskis RN:o (1.1)190 yks.talo. ?riksgårdin kartanon vaahterakujanne, molemmin puolin tietä, n. 150 m. pituinen. 1975. 447 1727 Masala, Ängebo RN:o Kuusi. 1975. 1733 Ytterburk, Solbacka 1 RN:o 1. Tammi. 1975.

Iii j endal la Eskilom, Lassas RN:o “Bombergsgrottan”—niminen luola, johon johtaa useita käytäviä, yksi läheisen maantien alitse. 1924. 5 Andersby, Falkberget, Nygård II Ri’:o Kaksi hiidenkirnua. 1925. 2. 12 Ändersby, Niemi RN:o 2 ja Älnäs 1 RN.o iso siirtolohkare, “Fjuksten”, n. 10 m korkea, 12 m pitkä ja 8 m leveä, vaappuvassa asennossa. 1926. 5$

L o h j a, kp. 1253 1 Lohjan kaupunki. K.VII T 12 nim., tila RT:o 1 1 1 Saarni. 1968.

L o h j a, mlk. 1 68 Jalassaari, Tamminiemi, Jalassaari RII:o ja Lepo— niemi RK:o 22. lehtoalue ( 8.8 ‘ja). 1942. ehevä lehtoalue, joka edustaa tammivyöhykkeen luon toa. Tavallisten metsäpuitten ohella runsaasti tam— mea, niinipuuta, vaahteraa, vuorijalavaa ja äh— kinäensasta sekä monia harvinaisia ruoho— ja heini— lajeja. Alueen vaihtelevuutta lisäävät pienet kallio— mäet la irvenrannat omine kasviilisuustyypneifleen. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty. 83 Paavola, Pasimo 1 RN:o 2. Kynäjalavaa kasvava ranta— lehto (0.6 ha). 1946. Liikkuminen ilman maanomista— jan lupaa kielletty. 841 Teutari, Iso—Teutari ?N:o Kartanon puisto (1.54 ha). 1964. Alue käsitt1ä n. 1,5 ha:n suuruisen alueen Teutarin Iso— tilan nuutarhan ja sen yhteydess1 olevaa ouistoa. Puistossa (perustettu 150 v. sitten) kasvaa vanhoja tamnia, saarnia, lehmuksia ja vaahteroita. Alueella on myös kartanon vanha päärakennus. Liikkuminen sallittua vain maanomistajan luvalla. 495 Gerknäs—nimiseen tilaan RN:o 125 kuuluvalla nimisellä Kyrkholmen— alueella olevat kaksi tammea. 1960. 533 Lylyinen, Uusi—Seppä 46 RN:o lapinkuusi. 1961. 1065 Laakspohja, Laakspohja 500 :o Viisi tammea. 1966. 1311 Vaanila, Koivimiemi 47 N:o Siirtolohkare. 1969. 1760 Hiittinen, Vuokkorinne RN:o 1273 ja 57. Kockis, Länsi— kokki RJI:o Käärnekuusi ja mänty. 1976. Myrskylä 2 Qvistböle, Tallstens RN:o 2. Kivi, 8 m korkea. 1924. 804 Kirkonkylä, Koivumäki 310 TtN:o Kaksi kuusta. 1964. 619 Hailila, Lassaattas—Neratu R1:o 1964. Luolamuodostuma. 1179 Labbom, 520 Lill—Påvals RK:o Kataja. 1967.

M än ts älä 290 Sääksjärvi, 2423. Hevoshaka RN:o Surukuusi. 1956. 341 Mäntsälän kylä, 93 Näntymäki RK:o Nänty. 1957. N u m m i 1765 Tavola, 721 Tattarmäki R:o Tattarmäen lehto Mm. n. 80 luonnonvaraista (0.3 ha. saarnea, pähkinäpensaita ja niinipuita kasvava lehto. Myös aluskasvillisuus tava. Alueella edus liikkuminen ilmaan maanomistajan lupaa on kielletty. 1976. 603 Retlahti, 226. Ahorinne R1’T:o Käärmekuusi. 1962. 941 Haarla, 24 Haarla RN:o Käärmekuusi. 1965. 59

Nurmi] ärvi 448 796 Nummenpä, Onnela RN:o Kultakuusi. 1963. Rodunjalostuksen kantapuu. 938 Kirkonkylä, Lehviälä RN:o 54. Neljä mäntyä. 1965. 1396 Kirkonkylä, Lehtimäki RN:o Siirtolohkare lähi— ympäristöineen. 1971. 486 1669 Uusikylä, Kukkula RN:o Kuusi. 1974. 588 1671 Kirkonkylä, Ritvala RN:o Kolme mäntyä. 1974.

Orimatt ila 526 842 Niemenkylä, Anttila RN:o Kuusiryhmä (6 kpl) ja suuria kilpikaarnaisia mäntyjä kasvava alue (0.3 ha). 1964. 132. 1743 Terriniemi, Ponimattila RN:o 167 ja Ojala RN:o Luonnonsuojelualue (3.2 ha). 1975. Alueella on purolaakso myllykoskineen, kataja—ahoja, kallioista sekä rehevää korpikasvillisuutta. Aluee seen tutustuminen on mahdollista luontopolun avulla. 412 613 Niemenkylä, Mattila RN:o Kaksi kuusta. 1962. 614 Virenoja, Koivisto RN:o Kolme kuusta. 1962. 71 615 Mallusjoki, Lapila RN:o Kuusi. 1962. 1281 Keituri, Sihvola RN:o Luolamuodostuma. 1968. 1262 Keituri, Sihvola RN:o Kolme mäntyä. 1968. 371 1354 Pennala, Hautala RN:o Ns. pylväskuusi. 1970.

Pernaj a 81 Tervik, Terviksäteri RN:o Bagholmenin saari, lehto ja lehtoniittyalue (36.5 ha). 1946. — Kirjalli suus 341, 339, 340. Saaren pohjoisosassa rehevä niinipuulehto (vallit sevan latvuskerroksen puut 14—18 m korkeita). Pensas— kerroksen muodostavat taikinanmarja ja kuusama. Aluskasvillisuus rikasta ja vaihtelevaa. Saarella on myös tyyDillisiä lehtoniittyjä. Iiikkuminen kielletty 15.4.— 15.8. 87 Tjusterby ja Gerhy, Tjusterby gård RNo ja Gerhy RIT:o 17 Brändön saaren lounais— ja Granön saaren koillisosa sekä Äppelbackarna, kaksi rikaskasvis— toista lehtoaluetta (maata 12.0 ha ja vettä 6.0 ha, yht. 18.0 ha). 1946. — Kirjallisuus 341, 339, 340. Bränddn saaren kasvillisuus on harvinaisen rikas, sillä esim. pähkinäpensasta ei esiinny muualla Per— najan saaristossa luonnonvaraisena. Appelbackarna käsittää kaksi pyöreää korkeaa kukkulaa, joilla kas vaa runsaasti niinipuita. Etenkin Granön seutu on maisemallisesti edustavaa. Maihinnousu kielletty 15.4.— 15.8. 101 Pernajanlahti, Trettobullan, Mgör, Jullimpan, Klov— holmarna ja Rbnnskär —nimiset saaret. Linnustonsuo— jelualue (maa—alue 4.4 ha ja vesialue 228.0 lia). 1948. — Kirjallisuus 341, 432. Osin metsäisiä saaria sisäsaaristossa. Maihinnousu kielletty 15.4.— 15.8. 60

106 210, R5sund, Tyssholi RN:o Nätihoim RN:o ja 612. Klovholm ‘N:o Linnustonsuojelua].ue (maa—alue 14.00 ha, vesialue 57.44 ha). 1948. — Kirjallisuus 34 83, 339. Alueeseen kuuluu 13 saarta, joista liysehoim on suu rin. Myssholm samoin kuin muut kyseisen suojelualu— een saaret ovat esimerkkejä Suomenlahden metsäisen välisaariston uloimmasta vyhykkeestL 73 127 Sarvilahti, Sarvilahti RN:o Hamnhoim, Vastamaa, KoNen, Bullerör ja Ryssjeör —nimiset saaret vesialu— eineen. ]Iinnustonsuojelualue (maa—alue 34.1 ‘a, vesi— alue 296.7 ha). 1949. — Kirjallisuus 34, 437. Hamnholmen ja Vastamaa ovat metsäisiä, muut ovat ruuttomia lintuluotoja. Naihinnousu kielletty 1.4.— 15.8. 131 36 Sarvilahti, Hudö 5N:o iestervik RN:o iM ja stervik RIho 135. Kuggörn— eli Kuggen—niminen ]uoto, linnustonsuojelualue (maa—alue 0.03 ha, vesialue 12.1 ha). 1951. Pieni lintuluoto. ?Iaihinnousu kielletty. 159 48, 56 Sarvilahti, Aspskär IN:o Hucö ii:o ym. tilo ja. Äspskärin saariryhmä ja Västra Ek]andet vesialu— eineen, linnustonsuojelualue (maa—alue 26.8 ha, vesi— alue 42.4 ha). 1953. — Kirjallisuus 34, 274, 60, 480, 63, 64, 75, 85, 86, 87, 89, 118, 267, 268, 269, 270, 271, 272, 273, 275, 339, 416, 437, 514, 542,604. Aspskärin maa—alueen muo8ostavat muutamat ulkomeren luocot, jotka ovat erittäin karuja ja raijaita. Yleensä niillä kasvaa vain heinäkasveja ja varuja sek-i pieniä kituvia puita. Alueen lintukanta on run sas (kesällä yli 1000 nana). Aspskänillä on mm. Suomen suurin ruokkiyhdyskunta. Naihinnousu kielletty 15.4.— 15.8. 105% 30 Sunar5, Ilothusudden SF:o 3isaholmaklacken’— niminen saari (0,20 ha). 1966. Pieni luota, jolla sijaitsee kalasääsken pesämänty. 2 1170 Sösun, r:o ‘urusund 2 . Kaksi luotoa 0.1 + 0.2 ha). 1967. Toisella luoo]la nesii kalasääski. Maihinnousu kiel— lett,- ilman maanomistajan lunaa. J33 1672 Tervik, Haga gård PYro ja Mimmismark RN:o Linnuston— ja kasvistonsuojelualue (68.0 ha). 1974. Tuonnonsuoje1ualue käsittää Forsyvikenin pohjukan ranta— ja vesialueita, joilla on leveät kasvillisuus— vyöhykkeet ja runsas linnusto. aantaviivaa on 3.8 km. 1725 1)2 Sarvilahti, Sarvlaks skärgrd Rfl:o :Iaverörn— niminen saari (4.oha) ja sitä ym1äröivö vesiafue (353 1975. lia). — Kirjallisuus ks. Pernaja 159. Iuonnonsuoje1ualue liittyy Asvskärin luonnonsuojelu— alueeseen. Haverörnillö on maan ainoa eteiänklis1a— yhdyskunta. Sen ruokki— ja riskiläyhclyskunnat liene— vät maamme suurimmat. Naihinnousu kie].lettv 15.4.— 15.8. ei

6 Hardom, Nygård RN:o 212. Mnty. 1925. 25 7 Sarvilahti, Stor—Sarvlaks RN:o “Korsvikskyrkan”, siirtolohkareryhmä, joka muodostaa 10 m pitkän a 8 m leveän luolan. 1925. 36 21 Sarvilahti, Hudö RN:o Nänty. 1927. 37 Särkilahti, Särkilahti. “Tjuvsten”—niminen siirto— lohkare. 1933. 111 Pernå, Prästgården I:o 1. 16 mäntyä, 7 kuusta, 4 koivua ja 6 tervaleppäi. 1948. 27 731 Idlaks, Rönnäsgård ii:o Kolme mäntyä. 1963. 1039 Erlandsböie, Eackas rnI:o 7. Nänty. 1065. 46 1040 arpgrd, Ollas RNo Tammi. 1966. 14 1041 Vtskär, Sarman :o Siirtololikare. 1965. J19 1042 Gisslarböle, Rantakallio RN:o Kataja. 1965. 22 10i3 Gissiarböle, Gissiarhöle P:o Hiidenkirnu. 1965. 130 1112 Sarvlaks, Stor—Sarvlaks RN:o Kalasääsken ies— mänty. 1966. 1171 Rike, Ödas RN:o 3. Hiidenkirnu. 1967. 5. 1195 Rike, Träsknäs RK:o Kuusi. 1967. 45 1233 Våtskär, Göstas RN:o Käärmekuusi. 1968. 1264 Garpgård, Lunden R:o 57 Kaksi kynäjalavaa. 196. 1397 Horslök, Bonsgrd RN:o 222. Siirtolohkare. 1971.

Pohja 11% Böhle ja Brunkom, tila N:o (3)7 Neljä tammea. 1949. 326 1850 Pershöle, Nellangård RN:o 8 niinipuuta. 1977.

P o r v o o, kp. 76 Ruskis, Porvoonjoen suuta ja Svinön saarta ympäröivä

merenlahti. Luonnonsuojelualue (234.9 lia). 1945 — Kirjallisuus 34, 430, 431, 4, 100, 103, 498. Yksi Itä—Uudenmaan linturikkaimpia alueita. Alueella nesii useita harvinaisuuksia. Esim. pikkulokki, rus— kosuohaukka ja kaulushaikara. Alueella on lintujen tarkkailutorni. Liikkuminen linnustollisesti arvokkaim— malla alueella kielletty 1.4.— 31.8.

P o r v o o, mlk. 27 Onasin kylä, Söderskärin majakan ympärist. Äluetta rajoittavat idässä Kitteihällarna, lännessä Oxei— huvudet (Linnanpää) ja eteläss Sitteskär. Kuuluu osaksi Pörtin verotilaan PT:o 1 , osittain vaitiolle. T innustonszojeluaiue (maa—alue 52.0 •ia, vesialue 1 330 a). 1950. — Kirjal]isuus 3, 88, tt36, 9, 8’, 85, 36, 87, 89, 90, 114, 163, 332, 435, 457, 441, 471, 43, %3, 567, 56d. 62

Alue käsittää noin 30 kalliosaarta ja lukuisia oikku— luotoja. Luonteeltaan tyyoillistä ulkosaaristoa. S5derskär on tärkeimpiä Suomenlahden rannikolla ole via luonnonsuojelualueita, sillä alueen merilinnusto on erityisen runsas. Alueella on riistantutkimusasema. 33 Pellinge, Turmholm, Måsskär, Bredskr, Katasliälle ja Skränmtshälle —nimiset luodot vesialueineen. Linnus— tonsuojelualue (maa—alue 29.0 ha, vesialue 120.2 ha). 1932. — Kirjallisuus 34, 437. Tunnholm on metsää kasvava saari (pituus n 1 km, leveys 120—240 m). Alueella on vesilintujen lisäksi runsaasti metsälintuja. 103 Baggh5le ja Skafvarbble. Mjåvik—niminen pieni meren— lahti rantoineen (maa—alue 2.2 ha, vesialue 3.1 lis). Maisemansuojelualue. 1948. Mjvik on 300 m pitkä ja 40—45 m leveä, syvä ja luon— nonkaunis merenlahti. Lahti on aiemmin ollut kalasa— tamana ja silloiset kalamajat ja muut rakennelmat ovat vielä jäljellä. Kotiseutuhistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä alue. Liikkuminen ilman lupaa maa—alueella kielletty. 42 573 Haikon tila n:o “Lennätinvuoren’t nik5alakallio (27.2 lis). Huomattava näk5alapaikka. 1961. Alue on vaihtelevaa, lähinnä mäntyä kasvavaa kallio— maastoa. Korkein kohta 56 m merenpinnan ylä.ouolella. Kalliolta on kaunis näköala Haikon merenlahdelle. Erikoisuutena on useita kymmeniä metrejä pitkä leveä n. 2 m halkeama, joka on täyttynyt mukulakivillä. Lou— naasta päin johtaa kivioortaat kallion laelle. 1365 Lag5rin saariryhmä. Maa—ala n. 25 ha, vesia].ue ti. 22 ha. Asetus 339/1970. Porvoon ulkosaaristossa sijaitseva saariryhmä, joJion kuuluu useita kymmeniä saaria ja luotoja. Lngören on n. 700 m pitkä somerikko ja hikkasärkkä, jonka eteläosassa on harvinaisen rehevä kasvillisuus, puus— toa saarella ei juuri ole. Muut luodot ovat pieniä ja matalia, usein lähes kasvittomia kalliosaaria. Alueen nesimälionusto on runsas (mm. jouhisorsa ja Suomenlahden ainoat lapasotkat). Långrenin saarelle maihinnousu kielletty 1.5.— 15.7. 1505 660 Pellinge, Gsholmen I:o ja Öpre—Brands RN:o i136. Luonnonsuojelualue (maa—alue 7.5 ha, vesialue 8.1 1972. ha). Kasvillisuutensa ja linnustonsa puolesta poikkeuksel lisen rikas ja luonnonti]ainen alue. Maihmnnousu kielletty 1.5.— 15.7. 471 1544 Svartbäok, Nikuby RN:o Klobbuddenin niemi ha). 7973. (4.4 Alueella kasvaa tyypillistä saaristomeren mäntyval— taista kalliometsää, joka on jokseenkin luonnontilas— sa. 18 Sköldvik, Sk5ldvik FI:o Hiidenkirnu. 1926. 63

337 Svartsi, Sofielund R1:o 95. Tammi. 1957. 561 Haikon yksinäistalo, Untela R.N:o 1125. Kuusi. 1961. 56 1306 Varlax, Maireniemi—Notberg RN:o Nänty. 1969.

Pukkila 309 Kirkonkylä, Rinnemaa RN:o 10. Mänty. 1956. 314 Savijoki, Mäki—Heikkilä RN:o Siirtolohkare. 1956. 312 7. 1398 Savijoki, Rajamäki R1:o 2, ja Kuusi. 1971.

Pu sula J59 197 Karisjärvi, Metsä—Uusikylä RN:o Yhdentoista puumaisen katajan (kork. 6—9 ui) muodostama kuja. 1955. 34 677 Ikkala, Koivukumpu RN:o Kultakuusi. 1963.

Ruot sinpyhtää 30 797 Vähä—Ahvenkoski, Tuomela RNo Tuoksumaratti— lehto (0.2 ha). 1963. Alueella kasvaa luonnonvaraista niinipuuta ja run saasti lehtokasvillisuutta, mm. tuoksumaratti. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty. 1252 Kungs1e, Nykuila I:o Vuorijalava ja sitä ym— pröivä rikaskasvistoinen lehto (0.04 ha). 1968. 1320 Lappom, Karhulahti RN:o 2108. Ranta—alue (0.28 ha), jolla komeita siirtolohkareita ja vanhoja merenranta— petäjiä. 1969. 1327 Lappom, Karliulahti R1:o 2108. “Bastuängenin säästö— metsä” (4.3 ha). 1969. Alue on jokseenkin luonnontilainen sekametsä. 7366 Bisaballen (1.8 lia), Grillskär (1.5 ha) ja Söderskär (5,4 ha). Vesialuetta ympärillä n. 36 ha. Asetus 339/

Kolme lintuluotoa, joilla on runsas lajisto (mm. tii— roja, lokkeja, riskilä ja ruokki). Maihinnousu kielletty 1.5.— 15.7. 1780 Vastila, Holiti RN:o Männikköalue (0.7 ha). 7976. 3 Björnvik ja Lapoom, Brädhondas N:o 2, Anttila N:o 1 ja Strandas. Kalliomuodostuma “Botkärrskyrkan”, “Käringstenen’ (erikoinen kivi meressä) ja 4 “Pelarenen”, “Hattomvägsenen” ja “Bastuängsenen” (kolme katajaa) ja kuusi Bastuängsgranen”. 1924. 534 Tesjoki, Storbygård RN:o Helsinki—Kotka valta— tien varrella kasvava mänty ja sitä ympäröivä 4 aa— rin suuruinen neliömäinen (20 x 20 ui) maa—ala kiven— lohkareineen. 1961. 64

565 Ruotsinkylä, Lemola RN:o 81. Mänty. 1961. 566 Ruotsinkylä, Eerola RN:o 8. Käärmekuusi. 1961. 910 773 Marinkylä, Rnnåker RN.o “Marinkylän kataja”. 1963. 806 Näaby, Srnedbacken. Kampakuusi. 1964. 939 Petjärvi, Petjärvi RN:o Kuusi. 1965. 125 940 Petjärvi, Petjärvi RN:o Mänty. 1965. 1125. 942 Fetjärvi, Petjärvi RN:o Kolme haapaa. 1965. 753 1055 Ruotsinkylä, Untola RN:o I1änty. 1966. 10 1056 Jokiniemi, Eloranta RN:o Neljä koivua. 1966. 1083 Tesjoki, Krogars RK:o 32( ent. EN:o 32). Kataja. 1966. 1241 Kungsböle, Granskog RN:o Kaksi haapaa. 1968. 54 1242 Kuninkaankylä, Gustafslund RN:o Haapa. 1968. 53 1243 Kuninkaankylä, Tuovila RN:o Mänty. 1968. 1245 Ruotsinkylä, Palomäki RN:o ic. Kolme haapaa. 1968. 21 1246 Vahterpää, Källvik i:o Vuorijalava. 1968. 8. 1247 Ruotsinkylä, Lemola RN:o Siirtolohkare ja sen päällä kasvava mänty. 1968. 21 1249 Vahterpää, Källvik RN:o Vaahtera. 1968. 21 1250 Vahterpää, Källvik RN:o Siirtolohkare, jossa on hiidenkirnu. 1968. 13, 1251 Gäddbergsö, Ekebo RT: Reiinars I?i:o J19 ja $multronhacken RN:o 1. Saarni. 1968. — Kirjallisuus 578. 1268 Labbom, rundvik RN:o Kolme katajaa. 1968. 43 1571 Labbom, Långvik RN:o Kuusi ja tervaleppä. 1973.

S ammatti 12 849 Lohilampi, Lohulampi RN:o Metsikk (0.4 ha). 1964. Teiden risteyksessä oleva kolmionmuotoinen alue, jol la kasvaa harvinaisen järeää ja vanhaa mäntymetsää. 513 442 Liekkilä, Piekka RN:o Tammi. 1959. 445 803 Leikkilä, Manni RN:o Siirtolohkare. 1964. 4120 948 Kiikala, Väliäpyli RN:o Kaksi mäntyä. 1965.

Sipoo 118 Norrkulla, Bisaäng 3:o Gesterbyn järven (Stor— träsk) ranta—alue (2.8ha). 1949. Kallioinen metsäniemi ja niitty luonnonkauniilla paikalla. 65

119 Edelliseen liittyvä sääst5metsä (9.3 ha). 1949. Edellisen alueen välittömässä läheisyydessa. Maasto— suhteiltaan vaihtelevaa edustaen erilaisia metsätyyp— pejä saniaiskorvista kanerva— ja jäkalatyyppehihin saakka. 4662 307 Massby, Söderkulla RN:o Molnträek—järvi ranta— metsineen (maapinta—ala 76.4 ha, vesialue 17.2 ha). 1956, 1969. Molnträsk—niminen järvi ja sen itäpuolinen metsä— ja kallioalue. Metsiä hoidetaan puistomaisesti. Alue soveltuu erinomaisesti ulkoiluun; Molnträsk—järvellä on mm. uimapaikka. 604 Mårtensby, Lönnbacka EN:o oikeastaan Lindkull RN;o 922 ja Fletbacka R1T:o 12, oikeastaan aN:o 12 sekä Soihälla RN:o jb4 Kalkkilouhosalue (0.48 ha). 1962. Alueen kasvillisUUs on monipuolista ja reheväa. La3;s— toon kuuluvat sini— ja valkovuokko, rohtoimikka, ke— väinen linnunlierne, karhunputki, taikinanmarja, lehto— kuusama ja näsiä, jota on poikkeuksellisen runsaasti. 4927 1305 Massby, Söderkulla RN:o Stormossen—niminen suo (n. 34 ha). 1969. Pieni kohosuo, jossa on runsaasti häviäviä jälkiä turpeennostosta. 1627 Granön yksinäistalo, Mölandet RN.o 1251. Neljä pientä luotoa (yht. 1.3 ha). 1974. Kahdella luodoista kasvaa muutama mänty mutta muuten ne ovat paijaita. Kahdella muulla luodolla kasvaa hie man pensaikkoa. Erityisen arvokkaita ovat alueen moni— lajiset rantaniittykasvustot. Linnusto on varsin run sas. Etenkin luotojen matala vesialue on vesilinnus— ton ruokailu— ja oleskelualuetta. Maihinnousu kielletty 15.4.— 15.7.

115 Nikkilä, Svärdfelt RN:o 618. Erikoismuotoinen raja— kivi, “Göta sten”, johon liittyy kansantarinoita ja 116 mänty “Göta tali”. 1949. 72 120 Gesterby, Eskos RN:o Hiidenkirnu. 1949. 121 Borgby, Skog—Fransas RN:o 817. Kaksi mäntyä. 1949. 125 Gesterby, Jufvas RN:o 3. “I-Iulubergsgrottan”—niminen luola. 1949. 141 168 Martinkylä, Msabacka RN:o Tammi. 1954. 295 Hindshy, Prästbacka RN:o Niinipuu. 1956. 296 Borgby, Skog—Fransas RN:o Mänty. 1956. 68 308 Löparö, Löparö gård II RN:o Luola. 1956. 527 Östersundom, Jättegrytorna RN:o 256. Hiidenkirnuja. 1957.

5 127802227F 66

912 471 Hangeiby, Jontas RN:o Siirtolohkare. 1960. 535 Lparön yksinäistalo, Strömmingsholm RK:o 123. liänty. 1961. 541 Liparö, L5parö. Seitsemän niinipuuta. 1961. 710 579 Börgby, Kältas RN:o Siirtolohkare. 1961. 630 Borgby, Stkas RN:o 26. Tuomi. 1962. 947 673 Paipis, Jungfrusten RN:o 3iirtololikare. 1962. 418 766 Spjutsund, Vi]backa RN:o Kataja. TVH:n p. 1965. 783 Eestiluoto—nimisellä saarella oleva siirtolohkare. Puolustusmin. p. 1963. 16 802 Hindshy, Isokivi RN:o Siirtololikare. 1964. 103 1169 Paipis, Bertas N:o Siirtolohkare, “Kockosten”. 1967. 4100 1285 Massby, Lvkul1a RN:o Luola. 1968. 524 1400 Gesterhy, Bränns RN:o Siirtolohkare. 1971. 52 1401 Gesterhy, Grankulla RN:o Kaksi huidenkirnua. 1971. 19 1447 Neva, Nikolsherg II RN:o Siirtololikare. 1971.

S i ii n t i 0 4, 17 Hållstens, Bengtas RN:o Myransin kartano. ]1hes 2 km pitkä v. 1836 istutettu koivikuja. 1926. 1025 Harfsby, Ekebaeka RN:o Tammi. 1965. 1691 Näsöy, Övitsby—Näsby—Siuntio kk paikallistien varrel la olevat kaksi katajaa. TVH:n p. 1975.

Tammisaari 12 8 Ahigio :o westergårdin ja Östergårdin tilat, Kungs5arna. ]Iinnustonsuojelualue (maa—alue 69.5 ha, vesialue 720.1 ha). 1936. Luonnonsuojelualue on merivyöhykkeen ja ulkosaariston alueilla. Maaointa—alasta on 59 eli 41 ha metsää, 16 eli 11.12 ha kitumaita ja 22 eli 15.25 ha jou— tomaata. 15 Nothamn RN:o Linnustonsuoe1ualue (maa—alue 179.2 ha, vesialue n. 2420 ha). 1926. — Kirjallisuus 34, 56, 35, 547. Nothamnin alueeseen kuuluu kymmenkunta metsäistä saar ta merivyöhykkeessä ja suuri joukko ulkosaariston pikkusaaria. Metsiä 139.6 ha, kitumaita 10.7 ha ja joutomaiclen kallioita 17.9 ha. Maihinnousu kielletty, samoin vesillä liikkuminen Bylandetin ja Trutgrundetin väliseli alueella. 14 $öderby, Offerlunden ?JT:o Tammea ja niinipuuta kasvava lehtoalue (0.9 na), “Offerlunden”. 1926. 67

105 Gästans, Li1l—Skäl RN:o 1. Li11—Skä1n saariryhmä, johon kuuluvat saaret ffloholm, ]llhl—Skä1, Algrund ja Törngrund vesialueineen. linnustonsuojelualue. Maata 13 ha, suurin saari pinta—alaltaan 10 he, vesialue(89.0 he). 1948. Rauh.säänn3ksiä muutettu 7966.

— Kirjallisuus 34, 199. Notliamnin alueen läheisyydessä. Pääsaari ja suurin pienemmistä metsäisiä.

112 Gullö RN:o Vinbärsudden, Repörn, Apanäsudden, Ekkulien, Vinbärsuddshagen. Askudden ja norra Haver— gälen. Yhdeksan pientä tammimetsikköä (8.2 ha). 1949. Kauniita metsäisiä niemiä ja saarekkeita, jotka ra— joittuvat mereen ja peltoihin. Runsaasti tammea ja vaahteraa. Liikkuminen alueella kielletty. 1316 Eusö, Busön yksinäistalo RN:o Luonnonsuojelu— alue (maata 5.0 ha, vesialuetta 8.6 ha). 1969. Busön saaren pohjoisosassa oleva niemi ja kaksi pie— nempäö. saarta. Kasvitieteellisesti arvokas alue, jossa tavataan monia lounaisia lajeja harvinaisen runsaina. Alueen rajalla on laakso, jossa on mm. saarnea, pähkinäpensasta sekä suuri verikurjenpolvi (Geranium sanguineum)—kasvusto. Maihinnousu ilman lupaa kielletty. 79 1337 Dalkarön yksinäistalo, Weeterudd RN:o Luonnon— suojelualue (maa—ala 27 ha, vesialue 52 ha). 1969. Alue käsittää Dalkarön saaren lounaisosan sekä kaksi pientä saarta sen eteläpuolella. Edustaa tyypillistä sisäsaaristoa. Metsät lähes luonnontilaisia, kasvis— to ja eläimi8tö on rikas. ?iaihinnousu kielletty 1.4.— 31.7. 14 1532 Gullö, Edesbacka I:o Metsäalue (10.2 he). 1972. Tyypillistä sisäsaaristoa. Alueella useita suotyypoe— jä käsittävä suoyhdistymä. Etelä— ja koillisosa kas vaa kalliomännikkö. Alueen metsät ovat pitkään ol leet koskematta. 28 1724 Hermansö, Södervik 1 RN:o Lintujen pesimäluoto (0.1 ha). 1975. Maihinnousu kielletty 1.4.— 30.9. 34 Tammisaari, Ladugård RN:o Siirtolohkare. 1932. 113 Gullö RN:o 18. Tammi. 1949. 362 Snappertuna, Kirkonkylä. Kaksi tammea SnapDertunan kirkon lähellä. 1957. . 508 Langansböle, Langansböle RN:o 7 ?uukuja (koivua, haapaa, ooopelia ja tammea), kaksi mäntyä ja kuusi. 1960. 1742 Busö, Busö R1:o 1°. Kolme tammea ja niinipuu. 1975.

Tenhola 26 Framnäs—nimisen tilan käsittävä rauhoitusalue (21.3 ha). 1933. Alueella lehtoa ja lehtoniittyä, jossa esiintyy run saasti tammea, niinipuuta ja pähkinäpensasta. Myös tavalliset puulajit ovat edustettuina. Alueen hoidos sa pyritty säilyttämään puistomainen metsäkuva eten kin jalopuiden kasvupaikoilla. 68

133 iUilahti, Riilahden kartanon puisto 19.6 ha). 1951. Puistossa sekä luonnonvaraisia että istutettuja puulajeja: pyökkejä, tammia, lehmuksia, pähkinäpen— saita, koivuja ja erittäin suuria kuusia (jopa 35 m pitkiä). Ikiuryhitien lomassa avoimia niittyjä. Puisto on vanhimmilta osiltaan perustettu 1700—luvulla ja laajennettu 1800—luvun alussa. Älueella on huomatta van suuri kulttuuriarvo. 134 Riilahden kartano. Storön saari. Falksundsgrottan— niminen luola ympäristöineen 1. 3 na). 1951. Alue käsittää luodon lisäksi läheisen kallion ja vä häisen metsäalueen. Iuola on muodostunut suurista lohkareista, jotka ovat jääkaudella irronneet sestä vierei— kalliosta. Kokonaisuutena alue on hyvin kaunis ja antaa vahvan erämaavaikutelman. 1842 Eromarf by, Bromarf RN:o iiuonnonsuojelualue (13 ha). 1977. Maisemallisesti hyvin komea, kallioinen, jylhä, mereen työntyvä Näsbergen—niemi ja pieni luoto, joil la kasvaa luonnontilainen männikkö. Alueella muinaishauta. on mm. 1. 646 $vedjekulla, Norrbacka RN:o Kataja. 1964.

Tuu sula 1122 Tuomala, Pitkäniemi RN:o 113 ja Pitkäniemi 1 RT:o i. Halosenniemi (1.3 ha). 1966. Tuusulanjärveen oistävä luonnonkaunis niemi, jolla sijaitsee taiteilijamestari Pekka Halosen kansallis— romanttiseen tyvliin rakennettu asunto ja rantasauna. 58 572 Ilyökkälä, Havula iT:o Erittäin suuri kuusi. 1961. 610 ?•uotsinkylä, Kalliola R:o 162. Tammi. 1962. 662 Ruotsinkylä, metsäntutkimuslaitoksen metsäpuiden ja— lostusaseman edessä kasvava “Maijan koivu”. Metsän— tutkimuslaitoksen p 1962.

V a ii t a a 30 KirkQnkylä ja Skattmansby, Högbacka 1 ja II R1:o a 80 sekä Rosendal RN:o 7. Tammiston lehtomäki 8.4 ha).1946 — Kirjallisuus 556. Alueen kasvisto runsas. Huomattava osa mäestä on tammensekaista metsää ja pähkinäpensaikkoa lehtomet— sille luonteenomaisine aluskasvillisuustyyppeineen. alueesta kalliomännikköä. Liikkuminen ilman maan— omistajan lupaa kielletty.

978 Riioilä, Kongo RN:o 10. Kahdeksan männyn ryhmä ja yksinäinen mänty. 1965. 323 1192 Tolkby, Skönkulla RN:o Mänty. 1967. 1476 Hakkila, Furamo RN:o 1138. Koivu. 1971. 2ö3 1519 Hyrylö, Urheilukentti PJI:o Oninahjo RN:o 2128, Opiilahjo II INto 2211 ja Opinahjo II IN:o 2213 ja Alikerava, Urheilukenttä RN:o 20 3187 ja Jussila RN:o Siirtolohkareikko. 1972. 1741 r:yilymöki, Koivukoto RN:o 124. Tammi. 1975. 185 1789 Hakunila, tila T 1 :o Mänty. 1976. 69

Viht i 437, 77 Vanhala, Juotila RN:o laukkamäki. Vuorijalava— lehto (1.0 ha). 1945. — Kirjallisuus 360. Puusto on etupäässä pähkinäpuuta, seassa muutamia vuorijalavia. Äluskasvillisuus: mm. nurmilaukkaa, sinijuurta, vuohenkaalia ja keltavuokkoa. Asiaton liikkuminen kielletty. 50 1683 Lahti, Tapiola RN:o Kaksiosainen lehtoalue (2.0 lia). 1974. Ison Haukkalammin eteläpäässä olevassa lehdossa kasvaa runsaasti niinipuuta, lisäksi jonkun verran saarnea, vuorijalavaa ja tammea. Alueella on myös kalliomännikköä. Liikkuminen polkujen ulkopuo lella on ilman maanomistajan lupaa kielletty. 207 Kourla, Suoni RN:o 225, Moksjärvi, Konjanvuori. Suu ri huidenkirnu (läpim. 6 m) lähimpine ympäristöineen. Metsähali. p. 1955. Hiidenkirnu on Konjanvuoren polijoisjyrkänteessä vaa— kasuorassa asennossa. 334 830 Selki, Hemmilä RK:o Kaksi sypressinmuotoista katajaa. TVH:n p. 1964. 1075 Salmi, Lehtola RN:o 12 mäntyä. 1966. 1471 Torhola, Kuikka RN:o Kuusi. 1971. 1730 Härkölä, Rintelä RN:o 2. Koivu. 1975. 27 1744 Köykkälä, Renno RN:o 266 ja Köykkä 1:o 250 m pitkä lehmuskuja. 1975. 1769 Haapakylä, Tammisto RN:o 264.je Svanbäck RN:o 267. Puurylimä: 2 mäntyä, 2 vaahteraa, koivu ja 10 tammea. 70

5.02. Turun ja Porin lääni

Alastaro 165 Mälläinen, Konkka EN:o (2.6) ja Myllypieti (2.4)18.

Kaksi mäntyä. 1954. - 639 Virttaa, Kiviranta RN:o Riippakuusi. 1962. 640 Tammiainen, Niinikoski RN;o 1. Kolme katajaa. 1962. 641 Tammiainen, Koivisto RN:o 4. Kataja. 1962. 43 642 Vännilä, Kangas RN:o Kataja. 1962. Eura 1o3 Koroi, 318 Numme RN:o Sääst5metsikkö (0.5 ha). 150—200 v:n 1948. ikäistä harvinainen kookasta mänt:r— ja kuusimetsää. Metsätyyppi MT.

1603 Vaanin yks.tilan ns. “Prykinniäessä”, Euran—Harjaval— lan maantien tiealueella oleva kelomänty. TVH:n n. 1973.

H ali kk o 35 434 Märy, Pihko RN:o Lehto 1.Oha). 1959. Tammia ja pähkinäpensaita kasvava, kasvillisudel— taan vaihteleva lehtoalue. Alueen koillisosassa re— lievä no. lehtokallio. Liikkuminen ilman maanomistajan lunaa k5’1letty. 435 Märy, Seppälä RN:o 4. Tammimetsikkh (1.1 ha). 1959. Edustava tamrnimetsikk, seassa jonkun verran myis pähkinäpensasta. Alue rajoittuu välittömästi rauhoi— tusalueeseen n:o 434. Liikkuminen samoin kielletty. j19 502 Keravuori, Kivinummi RN:o “Somerojan lähde” lähiympäristöineen (1.0 ha). 1960. Lähde on ollut aikoinaan uhrilähde, vedellä kertoman mukaan parantava voima. 554 Pappilankylä, Pappilannäki RN:o 4. Kalliojyrkänne ja sen alapuolella oleva pähkinäpensaslehto (0.2 ha). 1961. Pienen kalkkikiviesiintymän ansiosta kasvua— jisto on edustava. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty. 124 Joensuu (Åminne). Joensuun kartanosta Halikon kirk koon, Halikon jokeen ja Salon kauppalaan johtavat koivukujat 1425 m ja 855 ts. 1949. 509 Isonkylä, 44 Eiiko RN:o Kaksihaarainen mänty. 1960. (J)1 510 Isonkylä, Koivumäki RN:o Kuusi. 1960. J7 699 Kokkila, Päivölä RN:o Käärinekuusi. 1963. .2 926 Montolan yksinäistila, Montola 0 Kaksi mänt:ö. 196. 1160 Iietskonkola, Metsäkonkola Rilto Kataja. 1967. 312 1501 Pöylä, Zimola RN:o Kuusi. 1972. 77

Harj avalta 977 Vuoltee, Kloppila RN:o 1. Kataja. 1965.

Hiittinen 88 Hbgsåra, Appelvik. Kaunis saaristoalue (11.5 ha). sisä— ja ulkosaariston rajalla. 1946, 1970. Alue käsittää Hgsåra Hemiandet —nimisen saaren eteläkärjen. Lähes luonnontilaisen metsän. eittämä, riistalintuja runsaasti. Merikotkia ja kalasäskiä liikkuu alueella. Ranta—alueella (2.5 1cm) runsaasti vesilintuja. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty.

Honka joki 530 328 Honkaluoma, Kolitala RN:o Kaksi mäntyä. 1957. 681 Hongonkylä, Kirkonpiirin kansakoulun tontilla kas vava mänty. 1963.

Huittinen 1133 Sammu, Korpela RN:o 10. Kuusi. 1966. 1736 Loimaa, Ojaranta RN:o 1. Kuusi. 1975.

Hämeenkyr 4 329 Pap;lankyla, Kontusaari RN:o 3 . Pervalepplehto (0.91 lia). 1957. Rehevä tervaleppälehto. 1124 Timi, Mäkelä JN:o 125. Erittäin suuri mänty. 1966. 11. 1431 Vesajärvi, Uusi—Majamaa RN:o Tapionpöytä— kuusi ja niinipuu. 1971 34 1432 Kalkunmäki, Käkelä RU:o Kuusi. 1971. 1433 Uskela, Koivisto PJT:o 1117. Kataja. 1971. 312 97t 1694 Pappila, Yliniskala PN:o Kamakuusi.

mi ö 756 NorrTy, Nygrd RN:o 6. Kataja. 1963.

Jämi järvi 1720 Kovelahti, Myllymäki RN:o 3 Kuusi. 1975.

Kalant i 455 Männäinen, ?yrri PJ:o ja Leikkikenttä P:o Näntykuja (n. 120 m). 1960. 410 652 Petes, Nuutila RN:o ja Metsola RN:o 1. “Tuulen— pesäkuusi”. 1962. 659 Varjoranta, Tammela iN:o 1. Kataja. 1962. 72

921 Villilän yksinäistila, Välivillilä RN:o 1964. IIänty. 1239 Sairinen, 118. Ylistaro RN:o Koivu ja kuusi. 1968. 1317 Kytämäki, Antti RN:o 2. “Kultakuusi”. 1969. 1318 Paulähde, Ylipihanperä RN:o Nänty. 1969. 1319 Häähä, Metsähimmenvaha 318 BI:o Siirtolohkare. 1969. Kankaanpää 1790 Jämiänkeidas, 714 HaaiDaniemi RN:o ja Peltopää BK:o 729 Järvikeitaan osa 84.6 ha). 1976. Järvikeitaan rauhoitettu osa on osa laajasta Suomen Rannikko— kerikeidastyyppiin kuuluvasta suosta. Alueeseen kuuluu lisäksi yrnpärbivää metsäaluetta. Puolet suosta on palanut 1941 ja alueen metsät taisesti. ovat uudistuneet luon— 1801 Korvaluoma, 33 Mäkelä RN:o Harjun ja suon yhtymä— kohdassa sijaitseva lähde ympäristöineen. 1976. (1.6 he). 1412 Panelia, Harjavallan—Hiukan maantien alueella oleva mänty. TVH:n p. 1974.

Karinainen 1602 Karinainen, Riitamaan paikallistien varrella oleva mänty. Tfl-:n p. 1973.

Kemi ö 12 540 Reku, Östergård R1:o Mänty. 1961.

Kiikala 446 Komisuo, Kiistala RN:o 1. Kultalähde—niminen harju— lähde ynpäristöineen (1,6 ha, lähde 0,1 ha). Syvällä 1959. harjukuopassa sijaitseva, talvellakin avoin lähde. Sen reunus on puutonta suota, jolla paikoin vaatelias kasvilajisto. Pääosa alueesta on mänty— rämettä. Alueen laidat ovat harjumäimikköä. 447 Komisuo Yli—Isoperhe R1T:o 122. Liittyy edelliseen (1.1 ha5. 1959. 1378 Papila, Kiistala RN:o 1. Hyyppärän harjukuarare. 22.2 ha). 1970. Älueen korkein kohta on 140,3 ts merenpinnasta (Lounais—Suomen korkein paikka). Korkeussuhteiltaan vaihtelevaa seutua, jyrkkärinteisiä harjuja ja harju— kuopia. Maapohja on someroa. Rajoittuu välittömästi edellisiin alueisiin. 1721 Vanhankylä, 20 Kylänää II R1i:o Kataja 1975. Kiikka 843 Ulvi, Kallentalo RN:o 224. Pylväskuusi. 1964. 320 861 Mielaanniemi, Kytövuori R1:o Vammala—Punkalaidun välisen maantien varrella oleva käärmekuusi. 1964. 73

Ki sko 582 Pappila, Kirkkojärven pohjoispäässä, Pappilanniemen kärjessä oleva alue (7.2 ha), johon sisältyy 1.54 ha:n suuruinen retkeily— ja leiriytymisalue ja jolle suuret vanhat puut antavat salometsän leiman. Pohja— kasvillisuus on rikas, ranta kallioinen ja hiekkai— nen. 1961. 856 Kauk-uri, Uotila RN:o 1. Tuulenpesäkuusi. 1964. 71 857 Kaukuri, Kreivi ffl:o Kisko—Pernib maantien var rella olevat kaksi mäntyä. 1964. 316 881 Kaukuri, Saari RK:o Mänty. 1964. 464 1107 Toija, Ilves EN:o Koivu. 1966. 1675 Kavasto, Päivärinta RN:o 5. V. 1878 istutet vaahte— ra. 1974. Kiukainen 913 Panelia, Iso—Jaakkola R1T:o Mänt3r. 1964. 1182 Harola, Markku 1 RN:o Tuulenpesäkuusi. 1967.

Kodi s joki 1754 Kodisjoki, Elomäki RN:o Siirtololikare. 1976.

Kokemäki 41 330 Peihola, Toriseva RN:o Niinipuu. 1957. 437 Ylistaro, Kylä—Pertola RN:o 11,23. Siirtolohkare. 1959. 1. 729 Kuoppakoski, rönhaga i:o Siirtolohkarekasau— tuma. 1963. 342 730 Yttilä, Tuomisto RN:o Keppikuusi. 1963. 1063 Kakkulainen, Kansakoulu RN:o 12. Nänty. 1966. 602 1631 Kokemäen kartano RN:o Kolme mäntyä. 1974. 1800 Pyliänkorvan yks.talo, Pyhänkorva RN:o 99 Kuusi— ryhmä. 1976.

Korppoo 29 772 Korpogrd RiI:o Tvegyltan—niminen saari (3.5 lia). 1963. — Kirjallisuus 52, 158, Alue edustaa sisäsaariston lehtoja. Alueella on myös kalliomaita. Maihinnousu kielletty.

Ku 11 a a 1673 Palus, Kieva’i R1I:o 19 ja Ribba RN:o 20 sekä Saari— järvi RN:o 1154. Kolme saarta, joista kaksi Joutsijär— vessä ja yksi Tuurujärvessä (1.8 ha). 1974. Saaret ovat kalasääksen pesimäsaaria. nden saaren nimikin on Haukkaluoto. Maihinnousu on kielletty 1.4.— 15.8. 74

Ku s t a vi 1803 Salmniittu, 27 Marjoniemi o ja Kivilä RN:o 29 Lehtometsä (1.9 ha). 1976. Kuivahko lehtorinne, jolla kasvaa mm. pähkinäpen— sasta ja sinivuokon punakukkaista muotoa. 1373 Pohjois—Vartsala, Lempilä TU:o 225. Tammi. 1970. 1374 Pohjois—Vartsala, Lempilä RN:o 225. NEinty. 1970. 1375 Polijois—Vartsala, 412 Leppäranta RN:o Kuusi. 1970. 1376 Etelä—Vartaala, 621. Rackvilla U:o Kaksi mäntyä. 1970. 1768 Salmniittu, Marjaniemi RN:o 127. .tv. 1976. 1821 Kivimaa, Lokkiluoto 574 RN:o Siirtolohkare. 1977. K u u s j o k i 1057 Impola, Py3rre 43 RN:o Noin 0.5 lia:n suuruinen alue, jolla mäyrän luola. 1966. 204 Raatala, 63 Yli—Jama EN:o Krmekuusi. 1955. La i tila 1674 Leinmäki 351 Lehtola RN:o Kallio— ja metsäalue (6.9 ha5. 1974. Alueella ollut metsäpalo 1955. TUP5ir! paljastui le— veitä diabaa&dsuonia, joitten yhtey]essä ti on ilmeises kivikautisia louhoksia. Alueen luonteenomaisia piirteitä ovat: silokalliot, suuret ja entisillä rapakivilohkareet paloalueilla kasvavat koivikot. Ent. 45 Kaukolan virkatalo, nyk. Kerttula—nirnisellä asutustilalla kasvava tammi. 1936. 173 Vekkaa, Hietala RN:o i°. Mänty. 1954. 287 Untamala, Elsilä RN:o 618. Mänty. 1956. 468 Vekka, Vekka Ei:o 124. Kuusi. 1960. 524 Xodjala, Kairittu E:o 1121 Tammi. 1960. 116. 910 Torre, Prkt5 RN:o Viisi kuusta. 1964. 935 Kodjala, Lukkala RN:o 161. Kataja. 1964.

1390 Laitila, Multala RN:o 11 . Mänty. 1971. 1411 Syttyä, Syttyän paikallistien alueella oleva mänty. TVH:n p. 1371. 1545 Laitila, Hovila RN:o Nänty. 1973. 741 1811 Laitila, Rantala EN:o Kataja. 1976.

Lappi 374 Kaukola, Eskola RN:o 26. Neljä katajaa. 1958.

L emu 46 Nyynäisten virkatalo, Lempinen. Ryhmissä kasvavat tammet ja näiden nuorennokset. Metsähallitus. Maatalousmin. p. 1936. Rauhoitus lakkautettu maa— talousmin. p. 1958 yksityisille siirtyneiden alu eiden osalta. 75

507 Vipinen RN:o 18 1960. 570 Seppälä, Koivula RN:o Mänty. 1961. 800 Mannerjärvi, Ylistalo RN:o 1. Riippakuusi (Pieea abies f. viminalis). 1964. 844 Raukuinen, Juhantalo RN:o 2. Mnty. 1964. 1159 Taloisten yks.tila, Taloinen 1 R1:o 3. Kultakuusi.1967. 3 1254 Vallunen, Mäki—Heikkilä EN:o ja Ns. “luutamän— ty”. 1966. Lieto 26 1350 Kukkarkosken yks.tila, Kukkarkoski R1’T:o Rinne— keto (2.0 lia). 1970. — Kirjallisuus 421a. I,aidunnettu ketoalue, joka on Nautelan kosken itä— rannalla. Alueen putkilokasvilajisto on runsas. 26 1351 Kukkarkosken yks.tila, Kukkarkoski RN:o Aurajoen puronvarsilehto (1.0 ha). 7970. • Kirjallisuus 427a. Edelliseen liittyvä alue, joka rinteen jyrkkyytensä takia on säilynyt jokseenkin luonnonvaraisena. Alue on kasvistollisesti varsin rikas. 785 Vähävankio, Päivölä R1’:o 1. Tuulenoesäkuusi. 1963. 1114. 795 Vanhalinna, Tammikoto RN:o Turku—Hämeenlinna valtatien varrella kasvava tammi. 1963.

1 o i m a a, mlk. 478 Loimaan mlk:n ja Oripään kunnan rajalla sijaitseva Pappisten eli Iso—Lähde ja sen ranta—alueet (1.4 ha, josta lähdelampi 0.2 ha). 7960. 40 x 60 m:n suuruinen lampi ja siihen liittyvä lähde. Lähteen ja lammen rannalla kasvaa Loimaan seudulla harvinaisia kasvilajeja: konnantatar, lälidesara, soikkokaksikko jne... Lähteen ympäristössä n. 90 putkilokasvilaj ia. 25 Kauhanoja, kansakoulu. Kataja. 7929. 71 212 Karhula, Niittymäki RN:o Luonnonvarainen, dale— carlica—muotoa muistuttava liuskalelitinen koivu. 1956. 25 357 Metsämaa, Yli—Tuomola PJ:o Mänty. 1957. 78 35$ Majanoja, Heimontupa R1:o Mänty. 1957. 33 7044 Majanoja, Männikkö RN:o Mänty. 1966.

Lokalahti 1235 Pyöli, Ärokumpu RN:o Mänty. 1968.

Luv ja 7661 Sitlahti, Lukkari RN:o Saaristoalue (8.6 ha). 1974. Alueen saaret kallioisia ja louhikkoisia. Puita ei ole lainkaan ja uloimmat karit lähes tyystin ilman kenttäkerrosta. Hallin ja norpan esiintymisaluetta. Linnuston runsaus Selkämeren huippuluokkaa, pesivänä mm. merihanhi, merilokki, merikihu, räyskä ja lapa— sotka. Maihinnousu kielletty 1.5.— 15.7. 76

M a s k u 155 Hujala RN:o Hyvin harvinainen käärmemänty (Pinus siivestris f. virgata). 1953. 480 Syväsalo, Äijänmäki RN:o Tuulenpesäkuusi. 1960. 481 Taipale, Peltola RT:o Käärmekuusi. 1960. 26 807 Kajala, Iso—Kajala o Kuusi. 1964. 808 Piuha—liroinen, Älitalo RN:o i10 ja Piuha—liroinen Rfl:o 16. Käärmekuusi, sikermäkuusi ja lyhytneulainen kuusi. 1964. 809 Kynnysmäki, Alistalo R:o 2. Luutakuusi. 1964. 810 Lellainen RN:o 17—niminen yksinäistalo. Ne. kulta— mnty. 1964. 1008 Koihoisten yks.tila i:o 1. Tuulenpesämänty. 1965. 1117 Odensaari, Hyhtäri RN:o Tammi. 1966. 1118 Odensaari, Odensaari PJ’T:o 138. Tammi. 1966. 1119 Taipale, Taipale Ri:o Tammi. 1966. 1161 Kallion yks.tila, Kallio PJT:o Riipamänty. 1967. l2 1271 Kaituri, Mulkkivuori RN:o Tapionpytä—kuusi. 1968.

Meri ka ry ia 480 1421 Ylikylä, Kalliovaara RN:o Mänty. 1971.

Mi e toinen 1474 Saarinen, Saarinen II RN:o Laajoen suisto (22 he maata ja 27 ha vettä ja rantaruoikoita). Asetus 822/3.12.1971. — Kirjallisuus 100. Laajoen suisto on erittäin huomattava vesilinnus— ton pesimäpaikka ja muutonaikainen levähdyspaikka. liikkuminen on sulan veden aikana kielletty laajo— elta merelle johtavan väylän ulkopuolella. 47 Saarinen, Saaren virkatalo. Tammiryhmään kuuluvat puut ja niiden nuorennokset. Maatalousmin. p. 1936. Rauhoitus lakkautettu maatalousmin. p. 1958 yksi tyiselle siirtyneen alueen osalta. Jäljellä ole valla alueella kasvaa n. 100 puuta. 1201 Haraisten yksinistila, tiarainen RN:o Siirtoloh— kare. 1968.

M o u h ± j ä r v i 1381 Häijää, Murtornäki RN:o 2. Koivu. 1970.

M u 11 r 1 a 26 342 Muurlan kylä, Uhrimänty RN:o Uhrimänty. 1957. 363 Väliä—Pullola, Vähä—Pullola RN:o Tammi. 1958. 569 Kaukola, Lepämäki RN:o 1. Mänty. 1961. 19 947 Ranta, Knuuti RIT:o Tammi. 1965. 77

Mynämäki 1805 Tursunperä, Franttila RK:o 2. Muinaisranta (0.4 ha). 1976. Kallion laki, jolla pienistä pyöristyneistä kivistä muodostunut rantakivikko. 48 Nuuskala, Paavola II RN:o 22. Tammiryhmä. Maatalous— min. p. 1936. 414 1416 Karjalankylä, Ylönen RN:o Kuusi. 1971. 1417 Talla, Tallala RN:o i6. Hiidenkirnu. 1971. 48 1418 Laajoki, Ollila RN:o Mänty. 1971. 17 1420 Suojoki, Ollila RN:o Mänty. 1971. 1690 Ketelinen, Tarvaisten—Hinnerjoefl maantien varressa oleva kataja. TVH:n p. 1975.

N a a n t a 1 i 1260 Luonnonmaan Isokylä, Kesäranta RN:o Minty. 1968.

N a u v 0 12. lintuluoto. tI.1sgrund?? 784 Iaverö, Norrback iU:o Pieni (0.05 ha). 1963. NaihinnOusU kielletty 1.5.— 31.7. saari 13S8 Kiälciinge, Kjäldine PN:o 1. Eastholm—nimiflen (4.1 1970. :a). a Pieni metsäDeitteinefl saari, jolla pesii haahkoja muuta vesil3nnustoa. Luonnonsuhteiltaan vaihtelevaa, havu— ja koivumetsää. Ilaihinnousu kielletty 1.5.— 15.7. 790 Haverö, Österby RN:o 47 Parhaimmillaan lähes 40 m korkea kalliotörmä kasvistoineen. 1963. 34 845 Vikomin yksinäistalo, Vikomin tila RN:o I4änty. Asutushall. p. 1964.

N o o r m a r k k u 564 Söörmarkku, Uusitalo RN:o 82. Tammi. 1961. 211 1821 Noormarkku, Hakala RN:o Mänty. 1977.

Nousiainen 1076 Aatola, Anttila RN:o 1. Noin 2.0 ha:n suuruinen alue, joka osittain on rehevää lelitoa. 1966. Osa alueesta (tien etelöpuoli) edustaa letoa, jossa rehev kuusarna—heisi—taikinanmarja —kasvusto. Valta— uuna liaaoa, lisäksi tammea jonkun verran. Tien poh— joisruolella rinneketoa, tiheät kuusikkoa ja kallio. Pinnekeo11a mn. pvstylehtoluste—kas’rastoa. 1077 Kaitarainen, Neierinmet& RN:o 6° ja laihoinen, Iinnamki N:o Noin 3.2 ha:n suuruinen peltojen kalliosaareke, jolla kasvaa mm. vhkinäpen— sasta, tamnia, kuusia ja mntyi. 1966. 78

49 Heinisten virkatalo. Tammiryhmä. Maatalousmin. p. 1936. Rauhoitus lakkautettu osittain alueen siir ryttyä yksityisille. Maatalousmin. p. 1958. Jäl jellä Paavo Revon omistuksessa olevat kaksi tammea mahdollisine nuorennoksineen. 432 Hrkki, Hyrkki RN:o Kataja. 1960. 433 Tappuri, Tappuri RI:o 1Jiinipuu. 1960. 503 ojoinen, Jaska RN:o 2. Kataja. 1960. 505 Nahala, Palsala fl1T:o 2. Mänty. 1960. 794 Aaltolla, Jokela Rfl:o Surukuusi. 1963. 18 1295 Laihoinen, Joenpolvi R1:o Kolme katajaa. 1969.

0 r i p ä 473 Ks. Loimaa, mlk. 478. 5a Oripään ky1, Ketola. llTeinienkiveksiH sanottu siir— tolohkare Turun—Porin maantien varrella. 1940. 1139 Oripä, Kujala RK:o 120—nimisen tontin kohdalla maan— tiealueella kasvava piilipuu. TVH:n p. 1967.

Pa im lo 545 Kaupelani.ile, Jokipuisto RN:o dl Kaupelanblen siirtotaloa n:o 6. Jokituiston Duronvarsilehto .7 1961. Paimionjoen ja Nyllypuron väliin jääirä niemi. Noree— nioohjaisia, savisia joenrantatyräitä, joilla kas vaa leppää, kuusta, haapaa ja pähkinäpensasta. Puron— varsinotkon aluskasvillisuus on varsin rehevä4. 60 574 Ala—Kaleva, Ylimarkula RN:o Kataja. 1961. 363 665 Vista, Tuli RN:o Kotiseutuhistoriallisesti ar vokas “Silkkikivi”. 1962. 2 1393 Immaisten yks.taio, Immaisi i:o Kaksi mäntyä, kataja ja tammi. 1971. 1585 Isobreidilä, Heikkilä PJ’T:o 221. Käärmekuusi. 1973.

Pa raine n 186 1812 Biäsnäsin yks.talo, Bläsnä—Östergård TT:o ja Bläsnäs—Vestergård RN:o Saarnikorpi (7 ha). 1976. Läheinen komearunkoista saarnea kasvava not— kelma, jossa muutoin rehevä kasvillisuus. 223 1810 Tennbyn yks.talo, Tennby RN:o Siirtolohkare. 1976.

Pno 214 Kihniön valtionpuisto Alkianvuori. Mnty. Metsä— hail. o. 1956. 215 Sydänmaan valtionuisto, Kirjasojan metsänvartija— tila. Kuusi. lletsähali. p. 1956. 216 Sydänmaan valtionnuisto, Ylinen Kirjasjärvi, Lucla— mäki. Luolakäytävä. Netsäliall. p. 1956. 79

P e rn i ö 86 965 Teijon vks.talo, Teijo RJT:o Sahajzven rannalla oleva puistometsä123.5 lia) ja Talonpoikaisteijo, IIatildedal RN:o 3 -, Pähkinälehto (1.5 ha). 1965. Puistorrjetsä on korkokuvaltaan vaihtelevaa maastoa. Suurin osa luonnontilaisena säilytettyä metsää kai— liomännikköineen ja niiden välisine tuoreine kangas— inetsineen, mutta alueelle on myos istutettu suuri valikoima ulkomaisia puita, pensaita ja koristekas— veja. Puiston mielenkiintoisin osa on Sahajärvestä laskeva syvä purolaakso, jossa on polku. Pälikinälehto on edustava näyte lelitokasviliisuudesta. 164 175 Paarskylä, Tammisto RJ:o Tammi. 1954.

Pori 919 Tuorsniemi, Mäkinen RN:o 39 Mänty. 1964. 32 1352 Hyvelä, Mylly RN:o Hyvelä—Ruosniemi tien var rella oleva mänty. 1970. 1438 Alakylä, Giselö 1 RN;o 2280. Kuusi. 1971.

Pyhäranta 200 1695 Rithniemi, Villielmintalo R1J:o Vani-ia männikkö (n. 4.5 ha). 1975. Netsikkö on kilpikaarnaisten mäntyjen muodostama. Se säilytetään luonnontilaisena. 12 710 Polttila, Halosensaari RN:o “kiliaramänty”. Asutusliali. ?. 1963. 1583 Reila, Vainila RN:o 232. Kataja. 1973.

P d y t yä 43 1399 Raatikainen, Limpumäki RN:o Limppumäki—niminen kivikko (15 aaria), johon on jääkauden aikana kasau— tunut sileäksi hankautuneita limppumaisia kiviä. 1971.

Raja i ö 98, 15 Kaanaanmaa, Soilikinmäki RN:o Pihatmaa. Siirto— lolikare. 1926. 61 644 Somersoja, Joukola u:o iänty 1962. 892 Kuloinen, Tamrnimäki II RN:o ja Tammimäki III RN:o 270. Tammi. 1964. 1492 Kerttula, Toravuori RN:o 18. Kaksi niinipuuta. 1972. 85 1806 Piuhan flroisen yks.talo, Koivuliaka IU:o rIänty. 1976.

R a u m a, mlk. 44 Kulamaa, Jalava RN:o Mänty. 1936. 3o 184 Haapasaari, Kartio Rll:o Siirtolohkare. 1954. 80

96 584 Vermuntila, Köykkä RN:o Mänty. 1961. 1676 Vernuntila, Uutela RN:o io. Mänty. 1974. 76 1804 uotila, Kotolcolo RN:o Kuusi. 1976.

Ru sko 1140 Asolan yks.tilan kohdalla, Turun—Vahdon maantien alueella oleva mänty. TVH:n p. 1967. 1204 Hujala, Heikkilä RJI:o 1. Hiidenkirnu, ns. “Musta Pata”, siirtolohkare ja muinaisranta. 1968.

Salo 571 Veitakkala Olli RN:o 1. I,innavuorj 3onka laella on muinaisia iautaroykkibitä ja rinteeI]i lehtomainen kasvillisuus tammineen ja pähkinäpensaineen (0.6 ha). 1961. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty.

5 i ikainen 712 711 1270 Siikainen, Nevala R&To ja Välimaa EN:o sekä Otamo, Korpi RN:o 218. Kivineva—niminen suoalue (135.35 ha). 1968. Tyypillinen pohjoissatakuntalainen keidassuo. Alu eella lukuisia pieniä lampareita, joissa pesii run— ras suolinnusto. Kivinevalla pesiviä lintulajeja ovat mm. kaakkuri, sinisorsa, tavi, runajalkavikio, liro, kurki, kalasääski, suopöllö, lapinliarakka, nauru—, harmaa—, selkä—, meri— ja kalalokki. Liikkuminen kielletty ilman maanomistajan lupaa. 30 1628 LeDijrvi, Toivola RN:o Haapakeitaan suon osa. (111.6 ha). 1974. Alue kuuluu osana laajempaan suoalueeseen, jolla on mm. 475 ha:n suuruinen metsäliallituksen aarnialue. Haapakeidas on laajojen rahkapintojen luonnelitirna keidassuo, avoimia rimpiä runsaasti (myös kaksi pienehköä järveä). Pohjois—Satakunnan edustavin suo— lintujen suojelualue. Muuttoaikana se on mm. hanhien ja kurkien levähdyspaikka. 820 Haapakoski, Isoviita RI’T:o 212. Pomarkku—Leväsjoki maantien varrella kasvava mänty. 1964. c70 1662 Leväsjoki, Vettenranta ffl’T:o Kaksi katajaa. 1974.

Suom u s järvi 424 Arpalahti, Jalava RN:o Pieni rinnelehto (0.05 ha), jonka muodostaa kymmenkunta jalavapuuryhmaa. 1959. Emäksisen kallioperän ansiosta myös aluskasvillisuus rehevää.

420 Lahnajärvi, Klemelä RN:o 5. Mänty. 1959. Sä kylä 1009 Isosäkylä, Ilomäki RN:o 2102, Marttila RN:o 467 ja Eskola RN:o 6137, Isosäkylän kylän jakokunta sekä Korpi, Y1isepä RN:o 349. lissalon saari (8 ha) a Emäkarin saari (6.0 ha). 1965. 81

Saaret ovat Pyhäjärven itärannalla järven suurimmat saaret. lissalo on pirmanmuodostukseltaan tasainen ja soran peittämä. Metsätyyppi on MT pääasiassa ja yleisin puulaji on kuusi. Emäkari on louhikkoinen ja matala saari, jossa lyhytkasvuisia koivuja ja leppiä. Pintakasvillisuus on rehevää. Tama saari on myos vesi— linnuston pesinnän kannalta merkittävä. 444 697 Pyhäjoki, Mattila RN:o Neljän männyn muodostama puuryhmä. 1963. 698 Pyhäjoki, Kyläketola RN:o Siirtolohkare. 1963. 49 891 Löytäne, Väinölä i:o Kataja. 1964. 425 1221 Korpi, Antti RN:o Kuusi. 1968. 763 1236 Sydännaa, lehtovuori RN:o Käärmekuusi. 1966. 9h1 1677 Pyhäjoki, Santala RN:o Mänty. 1974.

Särki salo 14 867 Falkberg, Falkberg RN:o Jungfruskär (Unikari)— niminen saari. linnustonsuojelualue ‘0.07 ha). 1963. — Kirjallisuus 397. Karin itäpuoli paljasta kalliota, länsipuolella muu tamia ruohotuppaita. Mnnusto koostuu lähes yksin omaan naurulokeista, joita on suuri yhdyskunta. Maihinnousu kielletty 1.5.— 15.7. 1379 Pettu, Pettu RN:o 127 Furuholma—niminen saari, linnustonsuojelualue (3.4 ha). 1970. Metsää kasvava (VT— ja MT—tyypit) kaksoissaari. Nerihanhen ja monien muiden lintulajien pesimäpaikka. Maihinnousu kielletty 1.4.— 30.6. 562 Kaukassalo, Maitosaari RN:o 1.2. Kataja. 1961.

Taivas salo 79 Ketarsalmi, Keasalmen tilasta PK:o 16 erotetulla alueella tn (1 ) kasvava iäkäs tammiryhmä. Maata— lousmin. p. 1946. 192 Pappila, Pappila RN:o 1. Tammi ja kuusi. 1955. 370 Ketarsalmi, Ketarsalmi. Kaksi tammea. 1958. 1141 Palletvuoren yks.tilan kohdalla Inkerannan—Onnikmaan maantien alueella oleva kataja. TVH:n p. 1907. 1510 Vuorte RN:o 1 —niminen yks.talo. Tammi. 1972.

Tarvasj oki 324 711 Horristen kylä, Kota RN:o Kuusi. 1963. 1756 Jauhola, Puntamäki—Tarvasjoki, maantie 2251. !Iänty. TVH:n p. 1976. 1758 Eura, Puntainäki—Tarvasjoki maantie n:o 2251. Nänty. TVH:n p 1976.

6 127802227F 82

Turku 92 680 Pansion kaup.osa, Perho RN:o Seitsemän tammea. 1963. 1028 Ruissalo, Ruissalo RN:o Erittäin suuri siirtololi— kare (pituus 27 m, korkeus 17 m). 1965. Kukkarokiven” nimellä tunnettu nähtävyys jo Tope liuksen ajoista lähtien.

U u s i k a u p u n k i 1322 Haukharja, Tammilehto Ri:o 3• Viisi tammea. 1969.

Valit o 1058 Silvola, Heikkilä RN:o 2. Kuusi. 1966. 1502 Laukola, Kivelä Rfl:o Kataja. 1972.

Vammala 67 525 Kiurala, Y1;v;i.kari u:o 1 . Erittain kaun;;lla ve— siväylällä ns. Rättiäisselällä Rautaveaen ja Kulove— aen välillä oleva mntymetsäinen Karhunsaari (0.77 ha). 1961. — Kirjallisuus 374. Saaren laelia on jääkaudelta peräisin oleva kiviriyk— ki3, jonka päälle on kasvanut minnikk. Erikoisuutena tuulen muotoilema mänty saaren etelärannalla. 1194 Kr?plä, Vänni N:o 2. Niinipuu ja mänty sekä näiden välinen 0.08 ha:n suuruinen kalliomaato. 1967. 1623 Vehmainen, Vehmaa RN:o Vehmaanniemi—niminen niemi ja siihen liittyvä saari 7.8 ). 1973. Alue on arvokas kulttuurimaisemallinen kokonaisuus ‘uu— rine koivuineen, koskemattomine rantametsik3ineen ja puolikulttuuriniittyineen. Lisäksi alueella on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä. 312 682 Sammaljoki, Höyly RN:o Mäkiorvokin (Viola collina) kasvupaikka (10 aaria). 1963. — Kirjallisuus 338. Alueella liikkuminen on kielletty.

799 Houhajärvi, Luu RN:o 1102 Mänty. 1964. 531 821 Kaltsila, Posila RiI:o Kuusi. 1964. 12 918 Vataja, Prusi I.io Käärmekiiusi. 1964. 320 933 Kojola, Karoniemi RN:o Riippakuusi. 1964. 950 Soukko, Lhytniemi aN:o 225. Kynäjalava. 1965. 1506 Lousajan kaup.osa, kortteli n:o 54, tontti n:o 7. Käärmekuusi. 1972. 1757 Aura—Nokia kantatie n:o 41. ijnkivi, siirtolohka— reikko. TVH:n p. 1976. 37 1848 Vihtiälä, Valornta RN:o Riippakuusi. 1977. 83

V e lima a 43 1802 Maarijärvi, Isoluoto RN:o Isoluodon saari (1.5 ha). 1976. Maisemallisesti merkittävä saari, jolla kasvaa järeää puustoa. Maihinnousu saarelle on kielletty 15.4.— 15.7.

Vestanfjärd 1462 Vestanfjärd, Ekhem RN:o 156b. Tammi. 1971.

Yläne 45 1064 Keihäskoski, Rekola RN:o Luonnontilainen kuusival— tainen metsikk5 (n. 1 ha) ja sen suojametsävyöhyke (6.8 ha). 1966. Ympäristöstään vähän kohoava kumrare. Netsätyyppi MT. Puusto mänty—kuusi—sekametsää (männyt 270 v. vanhoja.). Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty. 721 Keihäskoski, Väinölä RI:o Mänty. 1963. 722 Uusikartano, Tauru PJT:o 128. Kaksi mäntyä. 1963. 723 Kirkonkylä, Mäkimattila RN:o 10. Riippakuusi. 1963. 244 724 Uusikartano, Ylistalo R:o Käärmekuusi. 1963. 725 Kirkonkylä, Kuusisto RN:o 256. Yläne—Kolvaa kylätien varrella olevat kolme huidenkirnua. 1963. 36 726 Kirkonkylä, Joki RK:o Kuusi ja mukuramänty. 1963. 33 727 Keiliäskoski, Kukola RN:o Kataja. 1963. 416 728 Kirkonkylä, Vastalaliti RK:o Niiniuu ja kataja. 1963. 1010 Heinijoki, Uusitalo R:o 1. Mänty. 1965. 45 1145 Keiliäskoski, Rekola RN:o Mänty. 1967. 1153 Vainionperä, Metsähuovari RN:o Siirtolohkare. 1967. 46 1172 Nokkala RN:o Käärmekuusi. 1967. 21 1413 Heinijoki, Vahala RN:o Kultakuusi. 1971. 84

.03. Ahvenanmaan maakunta

Ecke rS 46 1363 Torplw, Fagergrd N:o Minty. Maakuntalaki 1970.

Fins tr5m 31 Mangeiho, Grelsbv kungsgArd RN:o 1. Vuorijalavaryhmä. aakuntalaki 1351. — Kirjallisuus 21a, 263. 1275 Vestanträsk, Strbrnshorg. Kaksi poppelia. Ahvenan maan maakuntahail. p. 1963.

7 5, 8 1 11D ‘jörkörin luonnonsuojelualue. 3j5rk5rin tila k5sittEtä xi. 30 nime1ti mainittua saarta ja luotoa seki lukuisia nirnettömi kareja merialueella, jonka pituus on n. 10 km ja leveys n. 4—5 km. Suurin saari AjSrkö on xi. km:n pi tuinen. (Yhteinen maaninta—ala 183. 13 he). Kaakuntalaki 2-/15.4.1966 ja S.hvenanmaan maakunnan OO.t 27/11.5. 196. — Kirjallisuus 117, 155. Kokonaisuudessaan alue on tyypillist5. ulkosaaristoa. !etsiä kasvaa vain 7j5rkörilli ja muutamilla muilla koiliisosan saarilla (matalaa koivikkoa, tervalepoä5, haanaa ja vain yksittisi-i mäntyjh ja kuusia). Kasvis— torsa on ulkosaaristolle tunnusomaisia lajeja mm. keto— maruna (Arternisia camnestris) ja morsinko (Isatis tinctoria). Alueella on suuri merkitys linnustonsuoje— luile, tyypillisi lajeja ovat haahka ja nilkkasiipi. aihinnousu kieliettA 1.4.—31.7. j5rk5riä ja Koide— sk5.rit (Krdiskan) lukuun ottamatta. 1751 Pr5stgården , Prstgrden RN:o 1. C-ran5—niminen saari (88 he). Ahvenanmaan maakuntahall. p. 1975. Saarella kasvaa erittäin jre mets5.5.. aihinnousu saarelle on kielletty 1.2.— 1.8. Rauhoituspits on mir5aikainen ja kest tissä vaiheessa 10 vuotta. 10 (ranhoda, östergdrd RN:o 2. M5nty. Maakuntalaki 1925. — Kirjallisuus 39.

Geta 19 stergeta, Pva1s RN:o 3. Mänty. Maakuntalaki 1926. — Kirjallisuus 59.

a rn m a ]. a n d 3 Grelshy, Kungsgrd 7N:o 1. vartn5— ja Kaija—nimiset saaret, pinta—ala n. 40 he. riaakuntalaki 1939. — Kirjallisuus 33, 4.45 Tyy”illist ahvenaninaalaista saaristoluontoa kallio— m.nnikkö me en. 85

Jomala 9 Prtstgrden :amsholmen PJT:o 1. amsholmenin lehto— niittyalue n. 12 ha). Maakuntalaki 192. — Kirjalli suus 39, 195, 198, 443, 445, 455. Ålue on lehdon ja lehtoniittyjen muodostama. Lehto— niittyjen vanha luonne pyritn silyttmn. Puuston muodostavat vuorijalava, saarni, tammi, vaahtera, met— siomenapuu ym. Kuusta pidetään alueella kurissa. 70 Ytternäs, Kastelholms kungsgrd T:o 1. Esho1min lehtoniittyalue (n. 7 ha). Maakuntalaki 1943. — Kir jallisuus 39, 80, 443, 444, 445, 446.

1643a Dalkarby, Sdergård RK:o 266. iiövdal—niminen metsä— alue (0.5 ha) Dalkarhyträskin rannalla.

22 Gottby, Sdra Jakos RN:o 8. Mänty. Maakuntalaki 1927. — Kirjallisuus 21a. 41 Kastelholms kungsgård EN:o 1, Svin5n saari. Kaksi oratuomea (Prunus spinosa). Naakuntalaki 1934. — Kirjallisuus 39. 444 1370 Mckelö by, Ivarsho RN:o Koivu. Maakuntalaki 1970. 1 5 k a r 93 1410 Hells 1y, Österstrand PJ:o andskär—niminen saari (6.5 ha). ‘hvenanmaan maakuntahail. r. 1971. Kirjallisuus 108. anskär on ninens mukaisesti hiekkainen saari, jollaiset ovat roikkeuksellisia Lhvenanmaan saaris tossa. 11 Karly, Käilskär 1i:o 6. Aaltojan ruukkuriaiseki luo— ma n. 1.5 ts korkea kivi. Maakuntalaki 1925. — Kirjal lisuus 9.

1 e m 1 a n d 71 åtöM :o Jungfruskär—niminen saari, tunnettu erityisesti marjakuusen (Taxus baccata) kasvupaikka— na (Jo ha). Maakuntalaki 1943. — Kirjallisuus 39, 40, 45. 30, 53 844 Nt5 1y, Nellang4rd .M:o Sjövall Mo ja Morr— grd UI:o 312. tn luonnonsuojelualue (maata 76.5 ha, yht. 91.4 ha). ihvenanmaan maakuntahail. p. 1964.— Kirjallisuus 541, 107, 452. luonnonsuojelualue käsittää 2 aluetta Mt5n saarella ja lisäksi 9 erilli.st4 palaa lälieisill saarilla. Lehtometst ja lehtoniityt ovat Mtön alueen erikoi suus. Lehtoniittyjen kasvisto 0fl i’unss ja tunnettu. kukkaloistostaan. Myäs marjakuusta tavataan alueeJia.

Saltvik 42 iarnnholm, Haga 1ciinsgrd T:o 1. Ahvenannaan suurin tammi. Maakuntalaki 1934. — Kirjallisuus 33.

V r 6 ö 3 0 1u1 arata 15 :v’:, tilojen RU:o 4 ja 3 vlis olevavu0r jaava. ihvenonmaan makuntahall. p. 1973. 86

5.04. Hämeen lääni

Asikkala 348 Anianpelto, Mikkola RN:o 6162. Anianpellon vanha markkina— ja taistelupaikka (0.8 ha), mäntyjä. 1957. Anianpellon markkinapaikka on ahomainen kenttä, jolla on erittäin vanha mäntypuusto. Alueella on huomattava maisemallinen ja paikallishistoriaan liittyvä merki tys. 922 715 Kurhila, Kopposela RN:o N. 0.4 ha:n suuruinen kuusimetsikkö. 1963. — Kirjallisuus 426. Järeää, iäkästä kuusta kasvava reheväpohjainen met— sikkö. Suurimpien kuusten ymp.mitta rinnankorkeudelta on 240—263 cm ja pituus 25—28 m. 1807 Keltaniemi, Hietamäki R1:o Lehto (6.6 ha). 1976. Alueella tavataan vaateliasta lehtolajistoa, mm. nimi— puita ja vaahteraa. 922 715a Kurhila, Kopposela RN:o Kataja ja mänty. 1963. 541 734 Urajärvi, Peltola RN:o Pylväskuusi. 1963. 543 1189 Urajärvi, Noukka RN:o Koivu ja kaksi niinipuuta. 1967. 1325 Anianpelto, Koivurinta RN:o 6127. Koivu. 1969. 1579 Urajärvi, Tommonkatu RN:o 629. Kaksi niinipuuta. 1973. 1865 Kurhula, Musta—Keisari RN:o 30. Yläosaltaan pylväs— mäinen kuusi. 1977.

Forssa 963 157 Kojo, hon kartano RN:o ja Pukkila—Hietajärvi PN:o 8 .J 360 ts pitkä koivukuja. 1953. — Kirjalli suus 46. 158 Kokko, Välimäki RN:o 123. Kuusi. 1953. 172 Linikkala, Yli—Heikka R1:o 2190. Kuusi kuusta lähel lä Forssan—Kaukjärven tietä. 1954. 186 20 Kokko, Koivisto R1I:o Pähkinäpensas ja niinipuu. 1955. 200 Kokko, Hemilä RN:o 1o27. Kataja. 1955. 321 72 Raitoo, Niittymäki RN:o Niinipuuryhmä ja kuusi. 1957. 373 Matku, Kallio RN:o 262. Siirtolohkare. 1958. — Kir jallisuus 46. 393 Matku, Mäkelä RN:o 2. Kuusi ja niinipuuryhmä. 1958. 394 Matku, Kulmala RN:o Niinipuu. 1958. 73 649 Raitoo, Peltomäki R1:o Kuusi. 1962. 661 72 Raitoo, Niittymäki RN:o Kataja. 1962. 87

1553 Raitoo, Peltornäki R1:o 73 Kultakuusi. 1973. 76 1580 Raitoo, Niittymäki RN:o Siirtolohkare mäyränluo— uneen. 1973.

Hattula 622 Metsänkylä, Netsänkylän kartano R1:o 1. Vanajaveden rannalla oleva kynäjalavametsikkö f 2.16 he). 1962. — Kirjallisuus 358. Kynäjalavaesiintymä, joka käsittää n. 130 puuta 480 u pitkällä ja hyvin kapealla rantakaistalla. 454 840 Sattula, Arvola RN:o Pieni lehtoalue (0.7 ha). 1964. Alue on kuivapohjainen, koilliseen jyrkästi viettävä rinnelehto, jonka puusto on harvinaisen runaaslaji— nen: kuusi, niinipuu, koivu, tuomi, vaalitera ja päh— kinäpensas. 1324 Tenhola, Tenhola RN:o 628. Rantalehto (20.88 lie). 1969. Alue käsittää Hevosliaka—nimisen lehdon Vanajanselän rannassa sekä kolme pientä luotoa (0.17 he, 0.1 lia ja 0.11 lie). Lehto on pääosin lehtometsää. Rannan tuntu massa on myös tervaleppäkorpea. Pienen kallion syrjäs sä kasvaa niinipuita. Rantaviivaa on alueella toista kilometriä. (J)h14 1809 Retula, Laurila RN:o Idunkärki—niminen niemi (8 ha). 1976. Pähkinäpensas muodostaa laajahkon kasvuston. 59 Hakinmäki, Tömisevä u:o Kuusi. 1940. 63 Mälkiäinen, Kariniemi RN:o 1. Kynäjalava ja kaksi ryhmää tervalepän ja harmaalepän risteytymiä. 1941.— Kirjallisuus 358. 32 383 Sattula, Nikkilän tilasta BN:o erotettu ns. Lehi— järven vahvistinasema. Vuorijalava. Posti— ja lennä— rinlialiituksen p. 1958. — Kirjallisuus 213. 27 459 Tykölä, Partala RN:o Koivu. 1960. 460 Tykölä, Partala RN:o 127. Kuusi. 1960. 27 461 Tykölä, Partala RN:o Raita. 1960. 466 Lahdentaka, Vainomäki tm (276)20. Mänty, ns. Vaino— mänty Hämeenlinnan— Tyrvännön maantien varressa. Mäntyä käytetty raipparangaistuksiin ja hirttomänty nä. 1960. 53 467 Lalidentaka, Mäenpää i:o Is. miekanhiontakivi Vanajaveden rannalla lähellä Hämeenlinnan-Tyrvämiön maantietä. 1960. 21 477 Ventola, Ventola RN:o Käärmekuusi. 1960. 318 557 Pelkola, Pelkola RN:o Kynäjalava. 1961.— Kirjal lisuus 214. 558 Retula, Kalliola RN:o (1,2)87. Kolme kynäjalavaa. 1961. — Kirjallisuus 358. 88

599 Vuohiniemi, Kylä—Paavola RN:o Mänty. 1962. 617 Pelkola, Lehtimäki RN:o Niinipuu. 1962. 13 623 Lepaa, Ahtasenmaa RN:o Siirtolohkare, jossa huidenkirnu. 1962. 54 714 Sattula, Mäkelä RN:o Kaksi saarnea. 1963. 617. 738 Tenhola, Tenhola RN:o Kaksi mukuramäntyä. 1963. 316 811 Nierola, Kivistö RN:o Kuusi. 1964. 458 823 Tenhiälä, Tenhiälä RN:o Viisitoista kynäjalavaa. 1964. 91 824 Hurttala, Saunaranta RN:o Kynäjalava. 1964. 825 Pelkola, Lehtimäki RN:o 224, oikeastaan Kaksi kuusta. 1964. 67 826 Hurttala, Rantakoti ii:o Kynäjalava. 1964. 454 827 Sattula, Arvola RN:o Mukuramänty. 1964. 838 Pekola, Kiviniemi iu:o 1. Viisi kynäjalavaa. 1964. 22 854 Hurttala, Lehtola RN:o Kataja. 1964. 866 Saari, Ylä—Alasaari II:o ja 164. Yhdeksän kynä— jalavaa ja mänty. 1964. 895 Retula, 39 Lovensaari RN:o Kolme kynäjalavaa. 1964. 896 Saari, 18 Solstrand RN:o Kolme kynäjalavaa. 1964. 897 66 Hurttala, Halkoranta RN:o Kynäjalava. 1964. 898 Katinala, Äli—Valtari RN:o Kolme kynäjalavaa. 1964. 972 Lahdentaka, Harjula RN:o 2 ja Mäenpää, Harjula RN:o 40 Yliteenkasvaneet II männyt ja käärmekuusi. 1965. 1111 Hurttala, 68 Kiviranta RN:o Kynäjalava. 1966. 1202 20 Mäenpää, Niemelä RN:o Kuusi. 1968. 1475 Rahkoila, 922 Puontila RN:o Kataja. 1971. 128 1476 Mäenpää, Niemelä RN:o Muuraliaisen 1971. pesäkeko. 1835 Koski, 70 Alitalo RN:o Kynttelikkökuusi. 1977.

Hauho 99 Kirkonkylä, Kotkala RN:o Luonnonkaunis Kotkonharju (7.0 ha) Hauhonselän rannalla. Lh:n p. 1947. Alueen rajoitusta muutettu 1965. Kotkonharju on Hauhonselän rannassa oleva kaunis vaik kakin matalaliko harju, jolla kaunis mäntypuusto. Harjulla on ulkomuseo. 128 Vitsiälä, Kotkonniemen kärki (9.2 ha). Maisemansuojelu— alue. 1950. Kotkonliarjun Haulionselkään pistävä korkea relta kärki. Suu osin niittymäistä ketoaluetta. Alueelta kauniit näköalat. hyvin 89

336 281 Porras, Leppäniemi RN:o Vanhoja puita kasvava metsikkö (6.4 he). 1956. Metsikön keski—ikä 790 v, puusto pääasiassa mäntyä. Metsätyyppi OMT. Alueella runsaasti kämmekkäkasveja (mm. pussikämmekkä). Useita kololintulajeja. 458 366 Alvettula, Tapola RN:o Käärmekuusi. 1958. 529 Sappee, Kaila RN:o Sa24. Käärmekuusi ja sen kaksi tainta. 1961. 536 Tuittula, Rauhanlahti RN:o 6485. Kaksihaarainen mänty, joka yhtyy 2 m:n korkeudella yhdeksi rungoksi. 1961. 59 537 Okerla, Mattila RN:o Kuusi. 1961. 28 547 Hahkiala, länsi—Halikiala RN:o Niinipuu. 1967. 42 548 Hahkiala, Vuorennäki io Visakoivu. 1961. 761 Sotjala, Soutula EN:o io6. lahti—Tampere maantien varrella oleva mänty. 1963. 828 Sotjala, Puuska RN:o “Luutamänty”. 1964. 829 Sotjala, Puuska RN:o Mukurakuusi. 1964. 952 Porvoila, Vähäpää RN:o Riihimänty. 1965. 538 953 Torvoila, Ylhäinen RN:o Kolmirunkoinen mänty. 1965. 954 Miehoila, Mustaniemi RN:o 616. Siirtolohkare. 1965. 913 1102 Sotjala, Hovinkartano RN:o Kahdeksan niinipuu— ta. 7966. 1258 Porras, Rekola RN:o 227. Kynäjalavaryhmä. 1968. 417 1665 Alvettula, Ahola RN:o Visakoivu. 1974.

Haus järvi 72 1446 Hausjärvi, Vänskä RN:o Niinipuumetsikkö (0.5 ha). 1971. 368 1864 Hikiä, Pekkala RN:o 434 ja Urhola RN:o Jääkauden aikainen rantamuodostelma (0.6 he). 1977. 58 488 Kara, Kivimäki RN:o Kataja. 1960. 71 506 Hausjärvi, Äijälä RN:o Mänty. 1960. 1402 Oitti, lokinperä RN:o 8132. Koivu. 1971. 618. 1403 Puujaa, Mäkelänmetsä RN:o Mukuramänty. 1971.

Hollola 908 Okeroinen, Tankkala RN:o 2212. “Tankkalan kivikirkko”— niminen kallioperäinen mäki (0.3 he) ja rauduskoivu, “Riihihaltijan koivu” sekä “Arvon mänty”. 1964. Kallioalue, jolla kasvaa vanhoja, maisemallisesti mer kittäviä mäntyjä. Mäen laella siirtololikare, joka on ollut uhrikivenä. 90

36 1384 Tiirismaa, Ylöstalo R31:o Ns. “Pirunpesän alue” (4.2 ha). 1970. Lähes 200 m pitkä, parhaimmillaan 20 m syvä rotko. Tunnettu nähtävyys seudulla. 7179 735 Herrala, Koivisto Ji:o ja Hankaa, Vuokkola RI:o 151. Herralan ja Hankaan kylien rajakivenä oleva siirtolohkare. 1963. 36 1385 Tiirismaa, Ylöstalo RN:o Honka. 1970. 38 1386 Tiirismaa, Alastalo RN:o Siirtolohkare. 1970.

Hum p p ii a 5122 1262 Humppila, Kenni RN:o I,ähteikköinen liarjurinne lähialueineen (1.17 ha). 1968. — Kirjallisuus 46. Alue on säästömetsää, jossa pääpuulajina kuusi. Met— sätyyppi on OMT. Kasvistoon kuuluvat mm. Taikina— marja (Ribes alpinum), Käenkukka (Lyclinis flos—cuculi, kielo (Convallaria majalis) ja Alcliemilla glomerulans— poimulehtilaj i. 73 Koivisto, Väliä—Kättö RN:o 284. Mänty. 1943. Huhti, 205 365 Mikkola RN:o Siirtolohkareryhmä. 1958. — Kirjallisuus 46. 377 387 Koivisto, Rappukivi RIT:o Kaksi siirtolohkaretta. 1958. 34 388 Huhti, Leppälä RN:o Sypressimäinen kataja. 1958. 358 389 Humppila, Mikkola RN:o Kuusimuoto (Picea excelsa f. pendula). 1958. — Kirjallisuus 303. 422 410 Humppilan kylä, Osala RN:o Mänty ja niinipuu. 1959. 25 668 Murto, Kankare RN:o Mänty. 1962. 1367 Murto, Männikkö RN:o 2. Purppurakuusi. 1970.

Hämeenlinna 28 Luhtiala, Aulanko RN:o Puistometsä (maata 98.5 lia, vettä 3.3 ha, yht. 101.8 lia). 1930. — Kirjallisuus 130, 131, 554, 562. Aulangon puistometsä on kehitetty 1800—luvun lopulla eversti Hugo Standertskjöldin toimesta. Alueelle raken nettiin kaksi lampea, teitä ja 33 m korkea graniitti— nen näkötorni. Tornin juurelta johtaa portaat Aulangon— järvelle. Vuorella on R.C. Stigellin Karhupatsas. Met sää hoidetaan puistometsänä. Paikoin se on varsin jyli— keätä. Vanhastaan alueella on runsaasti ulkolaisia puita ja pensaita. 149 865 Ojoinen, Ojoisten virkatalo io Ahveniston puistometsä (maata 68.6 lia, vettä 11 ha, yht. 79.6 ha). 1964. Kaunista harjualuetta, lähinnä mänty— ja kuusimetsää. Alueen sisällä myös Ahveniston järvi. Aliveniston puis— tometsässä harjoitetaan monipuolista urheilutoimintaa, alueella mm. moottorikulparata. 91

561 148 Mäskälä, Katinen RN:o Mänty. 1953. 36 338 Pappila, Pappila Iur:o Kolme mäntyä. 1957. 410 414 Parola, Kiltti RN:o Mänty. 1959. 936 Idänpää, Metsä—Heikkilä RN:o 258. Mäiity. 1964. 1529 Miemala, Pullola RN:o Kuusi. 1972.

Janakkala 170 1248 Hakoinen, Hakoinen RII:o Päivännoutoa (Heli— anthemum nummularium) kasvava ketoalue (0.02 ha). 1968. 31 415 Koljala, Mäkelä RN:o Käärmekuusi. 1959. 780 Koljala, Ristitie RN:o 62. Kuusi. 1963. 915 Haapaniemi, Alastalo RN:o 1. Siirtolohkare. 1964. 916 Hakoinen, Yli—Joutjärvi EN:a 191. Kolme katajaa. 1964. (73, 77)5 943 Salonen, Lisäalue Tm Neljä niinipuuta. ja kymmenen haapaa. Asutushall. p. 1965. 417 985 Konttila, Rajala RN:o Kaarnakuusi. 1965. 986 Kernaala, Linnamäki RN:o Tuulenpesämänty. 1965. 35 987 Tarinmaa, Pikku—Seppälä RN:o Kataja. 1965. 419 988 Turenki, Peltola RN:o Louhikko— ja luolamuodos— tuma. 1965. 989 Kauppila EN:o Mukuramänty. 1965. 13 990 Tarinmaa, Räikälä RN:o Laurinmäen museoalueella oleva Janakkalan suurin mänty. 1965. 16 1023 Haapaniemi, Ylöstalo RN:o Na. “Postikuusi”. 1965. 326 1223 Saloinen, Vilpola RN:o Niinipuu. 1968.

Joki o inen 522 169 Latovainio, Myllymäki RN:o Mukuramånty. 1954. — Kirjallisuus 46, 501. 436 624 Pellilä, Mikkola EN:o Kalliohalkeamassa oleva puro lähiympäristöineen (n. 2 aaria). 1962. — Kirjal— lisuus 46. 683 Svänä, Harmaa RN:o 6 (Somero), Torro, Rajamaa RN:o 1’° (Tainmela) ja Vaulaniemi, Satuli RN:o i5 (Jokioi nen). Kolmen kunnan rajapyykkinä oleva kivi. 1963. 92

764 Helsingin—Porin valtatien tiealueella n. 1 km Humppi— lan rajasta Forssaan päin kasvava kultakuusi. TVH:n p. 1963. 1554 Rehtijärvi, Raja—Heikkilä RI:o Kataja. 1973. 277 1555 Jänhijoki, Päivölä RN:o Mänty. 1973.

Juupajoki 722 1607 Hirvijärvi, Metsä—Salkinoja RN:o Kaksi luola— muodostumaa ympäristöineen. 1973.

Kalvola 67 1834 Kuurila, Ojajärvi II RN:o Vaateliasta lajistoa (mm. kymmenkunta vuorijalavaa, runsaasti lehmusta) kasvava erittäin kostea puronvarsilehto (0.6 he). 1977. — Kirjallisuus 157a. 278 1849 Kutila, Kankaisten kartano RI’T:o Luonnonsuojelu— alue (20.9 ha). 1977. Maastonmuodoltaan korkea ja selvästi ympäristöstä erottuva maisemallisesti komea niemi. Kasvillisuus on luonteeltaan lehtomaista. Rauhoituspäätöksen 54 iäkkäät tammi ja kuusi sijaitsevat alueella. 54 Kutila, Kankaisten kartano RN:o 1147. Tammi ja kuusi. 1940. — Kirjallisuus 228. 45 55 Taljala, Ranta—Seppälä R1:o 15 m korkea kataja, tiettävästi maan suurin. 1940. 422 176 Taljala, Ylhäinen RN:o Kataja. 1954. 368 Unonen, Niinimäki RN:o 113. Saarni ja 369 suuri raita. 1958. 19, 969 Heinu, Jaakkola RN:o Kynäjalava ja niinipuu. 1965. 564 1593 Taljala, Ranta—Seppälä RN:o Kataja ja niinipuu. 1973.

Kangasala 58, 491 1523 Suorama, Tuomaala R1:o Nikkilä RN:o Pähki— näkallio (4.7 ha), lehtoalue. 1972. Vaihtelevassa kalliomaastossa peltojen keskellä si jaitseva rehevä lehto. Valtapuut: leppä ja pähkinä— pensas. Muuta lehtokasvillisuutta: paatsama, lehto— kuusama, taikinamarja, lelitoluste tumma raunioinen ja kapealiuska raunioinen ym. 273 1644 Sorola, Sorola ru:o ja Einola RN:o Lehto— metsäalue ha). 1974. Alue sijaitsee Vesijärven ja Ukkijärven välisella kannaksella Kangasalan taajaman välittömässä lähei— syydes’sä. Puusto on rehevää lehti— ja sekametsää, erikoisuutena satavuotias, istutettu pihtakuusimetsik— kö. Vesijärven ranta on sileää hiekkarantaa, Ukkijär— veä reunustaa matala rantapalle. 93

516 340 Toikkola, Eskola BT:o Mänty. 1957. 398 Vihtinen, Vihtinen RN:o 1. Mänty. 1959. 979 Vahderpää, Vahderpää RT:o Mänty. 1965. 273 1738 Sorola, Sorola R1:o Mm. kookkaita lehtiktiusia kasvava puukujanne, pituus 520 m. 1975. 1791 Tarpila, Ylinen RN:o 2316. Kuusi. 1976.

Kuorevesi 1091 Hallinpenkka, Riihimäki RN:o Koivu. 1966. 572 1092 Eväjärvi, Simola RN:o Mänty. 1966. 42 1093 Pihlaisto, Jokela RN:o Kaksi koivua. 1966. 72 7094 Pihlaisto, Hattinen RN:o Niinipuu. 1966. 72 1095 Pihlaisto, Hattinen RN:o Niinipuu. 1966. 5121 1096 Eväjärvi, Korpela RN:o Tuulenpesämänty. 1966. 1097 Kavala, Anttila RN:o Siirtololikare. 1966. 63 1098 Joensuu, Yrjölä RN:o Mänty. 1966. 789 1099 Kolhi, Kolhi RN:o Kaksi niinipuuta. 1966. 1100 Väliä—Salmi, Vessari RN:o Mänty. 1966. 1101 Väliä—Salmi, Kotalahti RN:o 37 Kolme niinipuuta. 1966. 1109 Kerttee, Sillanpää RN:o Liuskalehtinen harmaa— leppä. 1966. 1493 Vedenpää, Alaniitty RN:o 13. Mänty. 1972.

Ku ru 14 359 Onnistaipale, Mylläri RN:o Lammasniemi, luonnon— kaunis niemenkärki (6.5 ha).1957. Niemi on matalaa liarjuselännettä. Rannat hiekkaranto— ja. Suurin osa niemestä mäntypuustoista VT—kangasta. Aluetta käytetään retkeily— ja leirialueena. 914 Pengonpohja, Ala—Hankala RN:o 26. Pikkusaari—niminen saari (0.28 ha). 1964. Kuusijärvessä oleva saari, joka on pääasiassa MT— kangasta. Puusto luonnontilaista sekametsää, ikä n. 790 v. 43 Riuttaskorpi, Uusitalo EN:o 6. Pylväskuusi. 1935. 343 Karjula, Siirilä 2 RN:o 368. Pylväskuusi. 1957. 607 Keihäslaliti, Sivula RN:o 6. “Vaivaiskuusi”. 1962.

Kylmäkoski 666 Onnia, Isomäki RN:o Mänty. 1962. 667 Alpila, Salimäki RN:o 230. Mänty. 1962. 740 Käyrälä, Metsä—Valkama RN:o 218. Mänty. 1963. 325 741 Mellola, Iso—Kassari RN:o Siirtolohkare. 1963. 94

742 Kylmäkoski, Maunula RN:o (2.3)83. Kaksi siirtolohka— retta. 1963. 743 Nauli, Koivumäki RN:o 122 ivu 1963. 744 Kylmäkoski, Kärppälä RN:o (2.3). Siirtololikare. 1963. 745 Poutala, Ojala RN:o 2. Niinipuu. 1963. 746 Järviö, Lapio RN:o 213. Siirtolohkare. 1963. 22 747 Nauli, Koivuinäki RN:o Tuulenpesäkuusi. 1963. 748 Kylinäkoski, Mäki—Eerola RN:o (2.3)138 (ent. RN:o (2.3)73). Käärmekuusi. 1963. 749 Poutala, Lumikangas RN:o 252(ent. RN:o 230). Mänty. 1963. 750 Järviö, Lapio RN:o Mänty. 1963. 42 757 Riisikkala, Korpela RN:o Koivu. 1963. 174 758 Hautaa, Uusi—Hautaa RN:o Siirtolohkare. 1963. 759 Toijala, Nälli RN:o 18. Niinipuu. 1963. 32 769 Saviniemi, Yli—Laatu RN:o Siirtolohkare. 1963. 35 770 Taipale, Amrneenmäki RN:o Käärmekuusi. 1963. 32 771 Vuoltee, Kelo RN:o Kataja. 1963. 1190 Kylmäkoski, Pihtilä RN:o (2.3). Tuulenpesämänty. 1967.

Kärkölä 482 1443 Maavelimaa, Vuorimaa RN:o Koivu sekä kuusikko (0.5 lia). 1971. Lievässä kumpumaastossa oleva, järeä OMT—kuusikko. Netsikön sisällä suuri siirtololikare. 458 1444 Uusikylä, Nummikoto RN:o Kuusi, mänty ja sypres— sikataja. 1971. 325 1634 Lappila, Mäkelä RN:0 Mänty. 1974. 1682 Hähkäniemi, Skyttälä RN:o 34. Mänty ja kuusi. 1974. 1687 Karvala, Ali—Karkelo RN:o 125 ja Vähätalo RN:o 126. Kuusi, koivu ja mänty. 1974.

Lahti 78 616 Mukkula, Mukkula RN:o ja Mokula RN:o 181. “Mukku lan Kellarimäki”—niminen alue, lehtometsää (12.3 ha). 1962. — Kirjallisuus 486. Edustaa lehtometsäaluetta. Lehtipuusto runsas, mm. lehmuksia, tammia ja pähkinäpensaita. Alueella run saasti vaateliaita ruoliokasveja. 1345 Ahtiala, Rättäri RN:o 1624. “Kaltulan luonnonsuojelu— metsä” (1.0 lia). 1970. Alueella kasvaa suurikokoista männikköä, seassa muu tamia koivuja. Metsätyyppi MT. 95

628 648 Koiskala, Siperia iI:o Mänty. 1962. 1001 Lahden kaupungissa, Lahti—Kouvola —radan varressa rautatiealueella kasvava koivu. Rautatiehail. p. 1965. 1345a Ahtiala, Rättäri RN:o 1624. Neljä puuryhinää. 1970: 7 mäntyä ja 3 koivua; 6 mäntyä ja 4 koivua; 1 kuusi ja 5 koivua; 3 tammea, 4 saarnea ja 3 vaahteraa. 1445 Ahtiala, Torkka R11:o 1628. Kaksi kultakuusta. 1971.

Lammi 129 Hietonen, Santaliarju RN:o 5, Napilarunäki. Korkea pähkinäpensaikkoinen harjukumpu (1.7 ha). 1950 ja 1963. — Kirjallisuus 539, 540. Lainmin kirkonkylän maisemille tyypillinen korkea ja jyrkkärinteinen harjukumpu. Edustava näyte harjulelito— kasvillisuudesta. 167 Hakkala, Hakkala RN:o (1.2)42. Makasiininmäen lehto— alue (14.0 lia). 1959 ja 1966. — Kirjallisuus 539, 540. Luonteeltaan vaihtelevaa aluetta; eri suuntiin viet— täviä rinteitä, kuivia ja tuoreita alueita sekä eri puulajien muodostamia metsiköitä. Pähkinäpensasta eri tyisen runsaasti. 422 Vanhakartano, Ojala RN:o io25. Lehtoalue (4.8 ha) Un— tulan harjulla. 1959. — Kirjallisuus 55, 201, 493, 539, 540. Edustava osa kasvipeitteeltään rehevästä Untulan liar— justa. Tavallisten puulajien lisäksi runsaasti pähki— näpensaita, niinipuita, vaahteraa ym. 430 Halila, Ala—Hailla RN:o 18 ja Halila RN:o Rikas— kasvistoinen kallioalue (1.2 ha). 1959. Alue on pitkä, jyrkkä kallioseinämä, jonka pengermillä ja juurella on liuskeisen kallioperän ansiosta rikas kasvisto. 431 Kirkonkylä, Mikkola RN:o 354 Linnamäki, reheväkasvui— nen ja historiallisista muistoistaan kuulu harjukumpu (1.25 ha). 1959. — Kirjallisuus 539, 540, 599. Linnamäki on korkeahko, kumoon käännetyn padan muo toinen harju, jonka laelta näköala yli kirkonkylän. Mäki kasvaa rehevää pähkinäpensaikkoa. Alueella vii— kinkiaikaisten linnoitusten jäännöksiä. ympäris 713 Oitti, Paavola RN:o 3. “Vahteristofl lähde” töineen (0.41 ha). 1963. 217 Ylänäinen, Riihimaa RN:o Lampolan takamaafl jät— tiläiskuusi, pituus n. 35 m. Metsähali. p. 1956. 839 Oitti, Paavola EN:o 3. Siirtolohkare. 1964. 212. 959 Palonen, Mäki—Lossa R1:o Kaksi kuusta. 1965. 512 1110 Vanhakartano, Nisula RN:o Kaksi visakoivua sekä pylväsmäinen kataja. 1966. 96

Lempäälä 21 1722 Perälä, Päivölä RN:o Niinipuulehto (3.55 lia). 1975. Kyseessä on Liponselän rannalla oleva lehtometsikkö, jolla tavataan niinipuun ohella runsaasti lelitopen— saita, 400 in rantaviivaa. 78a Hävältilä, Leikkari RN:o 22—nimisestä tilasta valti olle lunastettu alue. Jättiläiskuusi, korkeus n. 40 m. 1945. 334 Hinsala, Ahola. Pirkkalan rajalla suuri kalasääksen pesämänty. 1957. 1383 Kuokkala, Sipilä EN:a Käärmekuusi. 1970. 7h1 1594 Kuokkala, Lehtivuori 1 EN:a Kallionlolikare. 1973. 1692 Kuokkala, Nurmisto RN:0 8118. Kaksi niinipuuta. 1975.

Loppi 273 Läyliäinen, Oikia—Ojala EN:a 6. Koivu. 1956. 401 Sajaniemi, Mattila RN:o 14. Siirtololikare. 1959. 402 Lopen kylä, Syrjälä RN:o 2513. Koivu. 1959. 417 403 Räyskälä, Männistö RN:o Kataja. 1959. 7718 404 Sajaniemi, Saapasliuhta RN:o Siirtolohkare.1959. 3144 411 Lopen kylä, Ukonmäki 1 EN:a Kaksi koivua. 1959. 646 Ks. Karkkila 646 (Uudenmaan lääni). 647 Läyliäinen, Tapola RN:o 1911 ja Rajakiy4. RN:o 1914 (Loppi) ja Vaskijärvi, Heikkilä RN:o 1 ‘ (Karkkila) Hämeen ja Uudenmaan läänin rajakivenä oleva siirto— lolikare. 1962/U ja 1962/H. 655 Kormu, Iso—Nettala RN:o (ent. RN:o 226). Mänty. 1962. 54 656 Joentaka, Kittilä RN:o Kotiseutuhistoriallisesti arvokas mänty, ns. “Pajapetäjä”. 1962. 54 657 Joentaka, Kittilä RN:o Kuusi mäntyä. 1962. 658 Joentaka, Kittilä RN:o Mänty. 1962. 414 1106 Salon yks.talo, Salon tila EN:a Pirunlinna— niminen louhikko. Asutushall. p. 1966.

Luopioinen 345 353 Luopioisten kylä, Vekuna RN:o Kuusi. 1957. 46 354 Kouvola, Koivula RN:0 Mänty. 1957. 12 355 Miemala, Haliseva EN:o Mänty ja kuusi. 1957. 42 440 Kouvola, Syväpää RN:o Mänty (29 m). 1959. 496 575 Luopioinen, Kivistö RN:o Kotiseutuhistorialli— sesti merkittävä siirtolohkare. 1961. 97

576 Haltia, Yli—Körliämö RN:o 1. Mänty. 1961. 724 601 Validermetsä, Ala—Paavola RN:o Kolme niinipuuta. 7961. 779, 970 Kouvala, Honkamäki RN:o Mänty. 1965.

Längelmäki

189 Mulkoila, Sinivuori, Sillanpää RN:o 37, Vuorijalava— esiintymä (n. 0.5 ha). 1955. — Kirjallisuus 304. 312, 1197 Hiukkaa, Jaakkola RN:o ja Pappila RN:o Parkunsuo—niminen Sisä—Suomen Spliagnum fuscum —kei— taita edustava suo (78.0 lia). 1967. Suon reunoilla hyvin kehittyneet laiteet. Keskusta kuivalikoa rahka— tai lyliytkortista nevaa, jossa vain muutamia kuljuja. Alueella tavattavaa linnustoa: kurki, metsäviklo, isokuovi, töyhtöhyyppä, niitty— kirvinen jne. 991 Kuusjärvi, Raiskio RN:o 2. Mänty. 1965. 1265 Puliarila, Saramäki RN:o 7. Käärmekuusi. 1968. 42, 1343 Puharila, Koivumäki RN:o Kultakuusi 1970. 1344 Eväjärvi, Lepoiliemi EN:o 8. Niinipuu ja mänty. 1970. 1491 Puharila, Tommila RN:o 9. Käärmekuusi. 1972.

Mänttä 78 Keuruu, Pättiniemi RN:o ja Mänttä RN:o 2305. Mäntänvuori. Puistometsä (n. 220 ha). 1945 ja 1963. — Kirjallisuus 3. Kaunis näköalapaikka ja geologisesti merkittävä luon— norimuodostuma. Se on talvisin ja kesäisin suosittu ulko ilualue. 4596, 1586 Keuruu, Kuivaniemi RN:o Luonnonsuojelualue (11.11 ha). 1973. Luonnonsuojelualue käsittää osan Kuivaniemeä ja sen edustalla 5 pientä saarta ja 4 pientä karia. Metsät ovat mustikka— ja puolukkatyypin maata, jolla on yli 100—vuotias männikkö valtapuustona. 1843 Keuruu, Rinteelä RN:o 2338 ja Eerola RN:o Tammi ja niinipuu. 1977.

Na s t ola 4h14 1198 Kirkonkylä, Anttila RN:c Rauhaniemi ( 3. 2 ha) ja Puukkolan saari (0.42 lia) vanhaa luonnontilaista metsää. 1967. Metsätyyppi OMT. Älueella on iäkästä havumetsää, jos sa muutamia koivuja ja jaloja lehtipuita. Puukkolan saari sijaitsee Raulianiemen edustalla. 1199 Kirkonkylä, Kappalaisen virkatalo oikeastaan Pitäjän apulaisen papin virkatalo RN:o 410, Tervaleppäkorpi (0.40 ha). 1967.

7 127802227F 98

208 1575 Ahtiala, Seestan kartano RN:o ja Seesta R1o 1207. Lintusaari, Sokeritopannetsä, Sprengporteninmäki, Mii— denkirnunmetsä ja Mannenpuisto —nimiset alueet (23.24 ha). 1973. Seestan kartanon puistometsät ovat tunnettuja luonnon— kauneudestaan ja kulttuurihistoriallisista muistois— taan. Alueen puusto on suurikokoista ja iäkästä. 702 Kirkonkylä, Ylhäinen R:o 232. Kataja ja tammi. 1963. 709 Arrajoki, Rantatöyry RN:o 7 Tervaleppä ja koivu. 1 963. 733 Ruuhijärvi, Arrajärvi R:o 218 (ent. EN:a 21). Kolme mäntyä. 1963. 710 1605 Uusikylä, Toivonoja EN:a Kolme kilpikaarnaista mäntyä. 1973. 91 1606 Immilä, Kontio RN:o Mukurakuusi. 1973.

Nokia 3l6 66 Haavisto, Sipilä RN:o I,ehto (0.41 ha), jossa kas vaa mm. pälikinäpensaita, niinipuita, vuor;jalavia ym. 1941. Päät5stä muutettu 1970. — Kirjallisuus 237, 239, 402, 500. 488 56 Haavisto, Utola RN:o 20 m korkea vuorijalava. 1940. — Kirjallisuus 237, 500. 20 57 Penttilä, Raiskio iU:a Kaksi Pirkkalan koivua (Betula verrucosa f. birealensis). 1940. — Kirjalli suus 238. 34 980 Vastamäki, Mäkelä RN:o Mänty. 1965. 984 Kankaantaka, Ilkka RN:o Kuusi. 1965. 181 1266 Viliola, Kaisaniemi RN:o Kynäjalava. 1968. 1323 Sarkola, Onniainen EN:o 212. Kivi. 1969.

Orivesi 823. 526 Voitila, Eerola EN:a Eerolan suoalue (n. 58.5 ha). 1961. Alue on Orivesi—Ruovesi maantien varrella. Suppealla alalla ovat edustettuina kaikki yleisimmät Etelä—Suomen suotyypit. Kyseinen alue sijaitsee Helsingin yliopiston metsäharjoitteluaseman läheisyydessä, joten sillä on huomattava opetuksellinen ja tieteellinen merkitys. Alueella on pitkospuut. Eri suotyypit on osoitettu ni— mikilvillä. 1191 Uilierla, Vuorimaa EN:a Nunnanrkko EN:a 685 ja osa Vainio-Ruokosen tilasta EN:a 6 . Eräpyhä—niminen niemi (14.10 lia) ja sillä sijaitseva esihistoriallinen hautaraunio, ns. Nunnankirkko. 1967. Eräpyhä on Längelmäveteen pistävä, korkea ja kallioinen metsää kasvava niemi. 1256 Peliula, Paavola RN:o Humalamäen noro eli “Paratii— sinnotkon” erittäin rehevä puronvarsilehto (0.60 ha). 1968. Eri—ikäistä kuusivaltaista sekametsää, joukossa mm. jaloja lehtipuita. Metsätyyppi OMaT. 99

348, 1103 Uiherla, Uusi—Peltola RN:o oikeastaan 344 Mänty, kalasääksen pesäpuu. 1966. 1104 Uiherla, Kurki—Heikkilä RN:o 444 Mänty. 1966. 86 1154 Uiherla, Katua RN:o Mänty. 1967. 58 1257 Siitama, Mikkola RN:o Tapionpöytä—kuusi. 1968. 1264 Leväslaliti, Mikkola R1:o Niinipuu. 1968. 102 1301 Koppala, Lahdenpoh]a RN:o Siirtolohkare. 1969. 4143 1353 Pappila, Rantamäki RN:o Käärmekuusi. 1970. 1355 Koppala, Koljonlahti RN:o 127. Kaksi sypressikatajaa. 1970. 77 1357 Koppala, Retula RN:o Sypressikataja. 1970. 1722 Ks. Ruovesi 1772. 92 1862 Siitama, Maijanketo RN:o Keilakataja. 1977. 1863 Orivesi, Sepänmäki RN:o Istutettu vuorijalava. 1977.

Pada s joki 847 Maakeski, Nikula RN:o 1124. Mäntyrylimä, ns. “Helle— rin liongikko” (0.2 ha). 1964. 218 Jokioinen, Brusilanmetsä RN:o 660. Lamrnassaari. Merk— kikuusi. Metsähali. p. 1956. 3103 312 Jokioinen, Erikoivu ENt0 Pienilehtinen koivu— muoto (Betula verrucosa f. palmen). 1956. 457 Auttoinen, Hoistila RN:o 2. Kaksi mäntyä. 1960. 750 458 Auttoinen, Jalli RN:o Mänty. 1960. 79 848 Maakeski, Metsola RN:o Mänty. 1964. 3299 1237 Nyystölä, Hanila RN:o Koivu. 1968.

Pälkäne 58 331 Kirvu, Hiissa RN:o Rehevä lehto (0.4 ha), jossa rikas kasvisto ja mm. mäyränpesäyhdyskunta. 1957. Alue on metsätyypiltään OMaT. Puusto: leppää, kuusta, koivua, tuomea ja lehinusta. Aluskasvillisuudelle tyy pillisiä lajeja ovat: taikinamarja, kielo ja sinivuok— ko. 1815 Onkkaala, Männistö RN:o 2°. Tervaleppäkorpi (2.3 ha). 1976. Kasvitieteellisesti arvokas näyte rehevästä, monilaji— sesta lelitokorvesta. Tervalepät ovat hyvin suurikokoi— sia. Pysyvä metsätieteellinen tutkimuskohde 1920—luvul ta alkaen. 100

1833 Äimälä, Nikkilä RN:o 18.5 he:n suuruinen luonzion— ja kulttuurimaiseman suojelualue. 1977. Kaksi erillistä lohkoa sisältävä monipuolinen kokonai suus, jolla on mm. puistomainen metsikkö suurine kuusi— neen ja koivuineen. Äluekasvillisuus on osin lehtomais— ta; mm. pähkinäpensaita. Rauhoituksen 345 kolme kynäja— lavaa sijaitsevat tällä alueella. 410 344 Äimälä, Klemola RN:o Mänty. 1957. 345 imälä, Nikkilä RN:o c. Kolme kynäjalavaa. 1957. 32 347 Pappila, Mänty—Järvelä RN:o Nänty. 1957. 40 1027 Luikala, Ahteenpaista RN:o Pilarikataja. 1965. 1302 Myttäälän yks.talo n:o 1, Myttäälä R&T:o 146. Kuusi ja kalasääsken pesämänty. Maatalouden tutk.keskuksen p. 1968. 1303 Myttäälän yks.talo n:o 1, Myttäälä RN:o 146. Siirto— lohkare. Maatalouden tutk.keskuksen p. 1968.

R enko 310 528 Nevilä, Nuutero RN:o Kuusi. 1961. 25 650 Kirstula, Hiittonkangas R1E:o Patakuusi (Picea abies f. cubans). 1962. 316 1681 Ahonen, Kivistö RN:o Kuusi. 1974. 439 1777 Kuittila, Koskela R1:o Mänty. 1976.

Riihimäki 590 Uramon kaup.osa. Uramontie 47:n kohdalla katualueel— la oleva koivu. 1962. 3100 591 Kernaala, Sipilä RN:o Rilpikaarnainen mänty ja sitä 15 metrin säteellä ympäröivä kuusikko. 1962. 592 Uramon kaup.osa, kortteli n:o 6, Sipusaari RN:o 6519. Koivu,. 1962. 593 Uramon kaup.osa, kortteli n:o 6. Kuusi ja mänty. 1962. 3100 594 Kernaala, Sipilä RN:o Kuusi. 1962. 595 Herajoki, Alitalo RN:o Kaksi koivua. 1962. 596 Herajoki, Ylitalo RN:o 640. Neljä mäntyä. 1962. 597 Arolampi, Isola BN:o Filarikataja. 1962. 598 Arolampi, Kuusela RN:o Siirtolohkare. 1962.

Ru o vesi 325 523 Pohja, Järvenpää RN:o Ryövärinlähteen laakso (5.3 ha). 1960. Paikkaan liittyy karmea kansantarina, ja se on tun nettu myös matkailunähtävyytenä. Laaksossa kasvaa monia mielenkiintoisia ja seutukunnalle harvinaisia kasvilajeja. Joi

1772 Pekkala Pekkalan kartano RN:o 252, Pohja, Vanhatalo RN:o 181 ja Jaarikka RN:o 122, Kekkonen, Hevos9pi RN:o 246, Leooaho Ri:o 247, Siikasa4 RN:o 1 ‘°, Mäyrämäki :o 251, Siikakivi RN;o J’1, Ala—Vierik— ko RN:o i4°, Pitäsilta RN:o i53°; 0rivei, Orivesi, Kankaanmaa R.N:o 6’4 ja Kankaanmaa RN:o 1010. Siika— nevan suoalue (n. 357 ha). 1976. — Kirjallisuus 182a. Suojelualue on Siikanevan länsiosa. Muu osa suota (528 ha) on valtion maata ja metsähallituksen rau— hoittama aarnialue. Suot ovat Sisä—Suomen keitaita ja Pohjanmaan aapasoita. Suokasvillisuuden ja suo— linnuston kannalta yksityismaat ovat suon arvokkain osa. Liikkuminen ilman hoitokunnan lupaa kielletty 1.4.— 15.7. 470 1824 Ritoniemi, Rantamaa RN:o Kulttuurihistorialli sesti kuuluisa Runebergin lähde ympäristöineen (1.05 ha). 1977. Ympäristössä on rehevä kasvillisuus. 1830 Räminki, Nurminen RN:o 212. Lehtikuusimetsikkö (0.4 ha). 1977.

1 Siikakangas, Siirtolohkare “Ollinkivi” maantien var rella. Metsähallituksen p. 1924. Ensimmäinen luonnon— suojelulakuin perustuva rauhoitus Suomessa. 94 Kukonpohja, Valkeala RN:o 2. Viisi niinipuuta. 1947. 194 Jäminki, Rajalahti RN:o 227. Visakoivu. 1955. 53 1240 Pitkälä, Ala—Kontuniemi RN:o Niinipuu. 1968. 342 1313 Mustajärvi, Peltola RN:o Mänty. 1969. 1841 Mustajärvi, Metsä—Lelitisalo RN:o Tapionpöytä— kuusi. 1977.

Sahalahti 38 694 Korpiniemi, Koivuniemi 1 RN:o Kuusi. 1963. 135 791 Korpinntemi, Iso—Mattila RN:o Lähde. 1963. 792 Korpiniemi, Iso—Mattila RN:o 1135. Kolme haapaa. 1963.

S om ero 201 Härjänoja, Kilo RN:o Puronvarsilehto (1.0 ha) Koirlammen ja Arimajärven välillä. 1955. — Kirjalli suus 47, 574. Kasvillisuus lehtomaista puronuoman välittömässä lä heisyydessä. Itäpuoli alueesta on louhikkoista rin— nettä, välissä tilieäö kuusikkoa. Runsaaseen kasvua— jistoon kuuluvat mm. liumala, velliolehti, rohtoimikkä, lehto—orvokki ja konnanmarja. Alueen puulajeja ovat kuusi, leppä, tuomi ja lelimus. 102

367 Kaskieto, Kylä—Heikkari RN:G Rikaska6vistoinen lähdesuo f 0.7 ha). 1958. — Kirjallisuus 47, 575. Kyseisen suon lajistoon kuuluu mm. harvinainen väi- nönputki fAngelica archangelica) ja lukuisia muita lettolajeja. 385 Pyöli, Metsä—Taunola i:o . Rehevä saniaislehto (0.27 ha). 1958. — Kirjallisuus 47. Lehtoalue sijaitsee pohjoiseen viettävällä reheväl— lä metsärinteellä. Erityisen runsaasti kotkansiipeä. Muita lajeja: taikinamarja, mustaherukka, rohtoimik— kä ja sudenmarja. 177 Salkola, Metsä—Tausta RN:o Pähkinäpensas. 1954. 74 180 Härjänoja, Uusi—Kauppi RN:o Saarni. 1954. 22 187 Mäyrämäki, Metsä—Mäyrämäki RN:o Saarniryhmä. 1955. — Kirjallisuus 574. 188 Jakkula, Kärki RN:o 217. Kaksi katajaa. 1955. — Kirjallisuus 46, 501. 190 Härjänoja, Verkkala Eo 2. Kataja. 1955. 36 191 Keltiäinen, Seppälä RN:o Koivu ja kataja. 1955.— Kirjallisuus 501. 18 196 Pitkäjärvi, Kuusisto R:No “Surukuusi” (Picea excelsa f. pendula). 1955. — Kirjallisuus 501. 208 Lahti, Lahti RN:o 1126. Kuusi ja koivu. 1955. 210 Kultela, Rauhaniemi RII:o 26. Niinipuu. 1955. 32 211 Pitkäjärvi, Alhainen RN:o Harjuhauta. 1955. 321 278 Ollila, Mikkola RN:o Niinipuu. 1956. 52 279 Terttilä, Joki—Lauttia RN:o Kuusi. 1956. 280 Lautela, Iso—Paakka 523 RN:o Pilarikataja. 1956. — Kirjallisuus 501. 292 Pitkäjärvi, Nummela RN:o 1222. Kolme katajaa. 1956.— Kirjallisuus 501. 34 316 Suojoki, Keskitalo R1’I:o Koivu ja kataja. 1956.— Kirjallisuus 501. 13 317 Mäyrämäki, Mäyrämäki RN:o Kaksi vuorijalavaa. 1956. — Kirjallisuus 574. 386 Pitkäjärvi, Kataja RN:o ia21. Kaksi katajaa. 1958. — Kirjallisuus 501. 81 479 Hirsjärvi, Kartano R1:o Kuusimuoto (Picea excelsa — f. globosa). 1960. — Kirjallisuus 501,596. 683 Ks. Jokioinen 683. 331 971 Rautela, Uusi—Heikkilä RN:o Tuulenpesäkuusi. 1965. 1556 Salkola, Honkala RN:o 6. Mänty. 1973. 352 1557 Pyöli, Lehtimäki RN:o Tuulenpesämänty. 1973. 703

T amm ei a 185 Kaukola, Syrjänmetsä 1 RN:o 26, syrjäninetsä ii i:o 25 ja Harjula RN:o 31 Kaunis harjualue pikkusaari— neen (8.8 ha). Puistometsä. 1955. — Kirjallisuus 7, 6, 46, 133. Edustava näyte harjuluonnosta. Suosittu matkailukolide. Min. Albert Edefeit on maalannut kyseisen maiseman. 711 1823 Kaukola, Yrjölä RT:o Koivuranta EN:o ja Här— jänsilmä RI:o 77. Kaukolanharjun suojelualueeseen (185) liittyvä harjualue (16.4 he). 1977. Kaukolanharjun Pyhäjärveen niemenä työntyvä luoteis— pää, jota hoidetaan puistomaisesti.

149 Keikkala, Tahjajärvi R1T:o 33 “Pirttikuusi” 3 m kor kea, tiheäoksainen (Ficea excelsa f. cubans5. 1953. — Kirjallisuus 501. 42 150 Keikkala, Siivola R)T:o Niinipuu. 1953. 72 170 Letku, Metsä—Tapola RN:o Xäärmekuusi. 1954. 171 lunkaa, Heinävaho RN:o Koivuristeytymä (Betula nana x 3. pubescens). 1954. — Kirjallisuus 46, 501. 178 Porras, Kylä—Rekola RN:o 33 Kaksi kuusta. 1954. 12 179 Torajärvi, Torajärvi RN:o Kuusi niinipuuta ja kaksi koiranheisipuuta. 1954. 412 193 Kytö, Kytösalo RN:o Kataja. 1955. — Kirjallisuus 501. 291. 195 Mustiala, Ojansyrjä RN:o Kataja. 1955. — Kirjal— lisuus 501. 57 198 Letku, Pakola R.N:o Niinipuuryhmä. 1955. — Kirjal lisuus 46.

202 Tammela, Myllylä RN:o 66(637). Kataja. 1955. — Kirjal lisuus 501. 203 Tammela, Myllylä RN:o 66(637). Siirtolohkare. 1955. 48 205 Mesjärvi, Vähä—Herttua RN:o Kaksi koivua. 1955. 213 Sukula, Jaakkola RN:o 99 Muskalehtinen harmaaleppä (Alnus incana f. lacinata). 1956. — Kirjallisuus 46, 501. 219 Tammelan valtionpuisto. Mänty. Metsähallituksen p. 1956. 419 277 Porras, Talonen RN:o Kuusi. 1956. 322 Torro, Yli—Rekola RN:o 5. Mänty. 1957.

323 Kallio, Mattila RN:o 2°. Kataja. 1957. — kirjalli suus 501. i0 324 Kaukjärvi, Pinni RN:o 1 Kuusi. 1957. 424 325 Hykkilä, Alitalo RN:o Mänty. 1957. 326 Teuro, Salmensalo RN:o 224. Kuusi. 1957. 91 399 Kaukjärvi, Hoppula R1:o Kuusimuoto, lyhyt— ja tuuheaoksainen. 1959. — Kirjallisuus 501. 704

626 letku, 317 Haapamäki R1:o Kataja. 1962. — Kirjalli suus 46. 627 Liesjärvi, Koivikko R1:o io20. Niinipuuryhmä. 1962. 646 Ks. Forssa 646. 683 Ks. Jokioinen 683. 1524 Kytö, Perämetsä RN:o 219. Kuusi. 1972. 72 1558 Hykkulä, Juesila fflI:o Tiheähaarainen, lyhytok— sainen kuusimuoto. 1973. 416 1559 Torro, Niittylä RN:o Mukuramänty. 1973. 1560 Sukula, Toippa RN.o 230. Kuusi. 1973. 445 1561 Torro, Ylipomppu R1:o Mänty. 1973. 318 1562 Kallio, Kolmikas RN:o Mukurakuusi. 1973. 1563 Susikas, Perttula R1:o 162. Koivu ja liaapa. 1973. 35 1564 Häiviä, Vanhatalo RN:o Pylväskataja. 1973. 422 1565 Torro, Karsto Liuskalehtinen liarmaaleppä. 1973. 1566 Susikas, Liinaharju RN:o 229. Koiranheisipuu. 1973. 334 1567 Hykkilä, Sipilä RN:o Vuorijalava. 1973. 717 1568 Tammela, Sillanpää RN:o Tuulenpesämänty. 1973. 16 1581 Porras, Kotiranta RN:o Tuulenpesäkuusi. 1973. 1582 Kallio, Jaakkola RN:o 248. Käärmekuusi. 1973. 1693 Sukula, Toippa RN:o 230. Kultakuusi. 1975.

Tampere 441 Vattula, Vattulan valtionpuisto. Säästömetsäalue (suuria mäntyjä ja kuusia, pinta—ala (15.7 ha). 1959. — Kirjallisuus 8. Vanhaa mänty— ja kuusimetsää (200—300 v). Metsätyyp— pi MT. Pisin kuusi 37.5 m. 71 61 Villilä, Teeri—Villilä RN:o Kaksi katajaa. 1941. 413 Vattula, Kortejärvi RN:o 4. Mänty. 1959. 472 Järvensivu, Väinölä RN:o Mänty. 1960. 83 473 Hallila, Taatela RN:o Lelitikuusi. 1960. 31 474 Rahola, Rahola RN:o Kolme suurikokoista puuta ns. Piikahaassa, kaksi mäntyä ja yksi kuusi. 1960. 475 Takaliuliti, Lonttu RN:o Siirtolohkare. 1960. 539 Tammerkoski RI:o 1. Mustalahden satama—alueella oleva koivu. 1961. 382 600 Hirviniemi, Metsä—Kiikkinen RN:o Ranta—alueella oleva kallio, jossa esiintyy na. huilipussifossiileja (0.15 — lia). 1962. Kirjallisuus 518, 281, 383, 384, 385, 425, 477, 478, 517, 519, 520, 534, 545. 705

776 Pispala, Pispa RN:o 2356. 4—haarainen niinipuu. 1963. 3144 850 Kiimajoki, Iso—Mattila, oikeastaan Mattila RN:o Lakkapäämäntyryhmä (4 kpl). 1964. 583 1220 Hyhky, Lannemäki RN:o Viisi kuusta. 1968. 524 1314 Hirvenniemi, Junkkari RN:o Mänty ja käärinekuusi. 1969. 44 1483 Kuoranta, Heinäsuo 1N:o Mänty. 1972. 36 1597 Pappila, Jukkala RN:o viisi niinipuuta. 1973.

Toi j ala 732 Haudanniemi, Uusi kataja RN:o 6. Mäntymuoto. Ns. Tapionpöytämänty. 1963. 1238 Pappila, Pappila RN:o 1106. Kuusi. 1968.

Urjala 97 Nuutajärvi, Raikko RN:o Kaakkosuon laidassa säästömetsä ( 3.7 ha). 1947. — Kirjallisuus 46. Sisältyy Kaakkosuolion (291). 461 143 Salmi, Kolu RII:o Pähkinämäki—flimiflefl pähkinäPen— saslehto (0.50 ha). 1953. — Kirjallisuus 26. 291 Nuutajärvi, Raikko RN:o Kaakkosuo (222.8 he) Lounaissuomalainen keidassuo (“rahka”). 1956. — Kirjallisuus 42, 43, 46, 255, 413, 510. Täysin luonnontilaista suoaluetta. Muuttoaikana suo sittu levähdyspaikkana (varsinkin kurkien). Pesimä— lintuja: kurki, riekko, harmaalokki, kapustarinta ym. Maisemallisesti arvokas alue. Liikkuminen kielletty ilman maanomistajan lupaa. 436 Nuutajärvi, Raikko RN:o 16 ja Kinola, Mansikkamäki RN:o 27. Kivijärven luonnonsuojelualue (218 ha, josta vettä 67.6 he). 1959. Raulioitus kumottu maan— tiealueen osalta 1964. — Kirjallisuus 46, 47, 42, 44, 45, 164, 165, 321, 415, 418, 419, 510, 593. Kasvi— ja eläintieteellisesti edustava järvi rantoi— neen, lisäksi metsä—, suo— ja kallioaluetta. Alueel la on mm. monista harvinaisista lehtokasveista tun nettu kalkkivuori. Kivijärvestä laskevan puron var ressa luonnontilaisia tulvametsiä. Alueella on har joitettu riistanlioitotyötä ja tieteellistä tutkimus työtä. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty. 754 834 Kankaanpää, Kankaanpää RN:o Rutajärven ranta— ja saarialueet (39.34 ha). 1964. — Kirjallisuus 46. Kaunis järvimaisema Urjalan suurimmalla järvellä. Rauhoitus käsittää 6.5 1cm pitkän ja 100 m leveän ranta— alueen.

96 Kinola, Ilola RN:o Mänty. 1947. — Kirjallisuus 46. 06

415 144 Salmi, Pähkinämäki RN:o Kaksi pähkinäpensasryh— mää. 1953.

145 Kinola, Kangas RN:o Pilarikataja. 1953. — Kirjal— lisuus 46, 501. 146 Ikaala, Isotalo RN:o 166. Kaksi kuusta. 1953. j7 147 Nuutajärvi, Metsätila 1 EN:a Niinipuu. 1953. 45 151 Hakolahti, Isotalo RN:o Kuusi. 1953. 23 152 Hakolahti, Hiukkamäki EN:a Pälikinäpensas. 1953. 22 153 Hakolahti, Kytölä RN:o Käärinekuusi. 1953. — Kirjallisuus 501.

154 Nuutajärvi, Raikko RN:o Koivukuja. 1953. — Kirjal— lisuus 46, 47. Sisältyy Kakkosuon rauhoitusalueeseen (291). 164 Nuutajärvi, Valajärvi RN:o Kaksi mäntyä sekä ka— pealehtisen osmankäämin kasvusto. 1953. 181 Anxiula, Käpynen RN:o 211. Kuusi. 1954. 16 182 Huhti, Ylösmäki RN:o Mänty. 1954. 390 Nuutajärvi, Raikko RN:o Kolme ryhmää luonnonva— raisia niinipuita. 1958. 391 Nuutajärvi, Raikko RN:o 16. Kolme muhkurakuusta. 1958. — Kirjallisuus 501. 392 Nuutajärvi, Raikko RN:o Kuusi ja mänty. 1958. 496 Kinola, Kylänpää RN:o 230. Raita. 1960. 497 Nuutajärvi, Viitossaari. Seitsemän niinipuuta (2 ryh mää). 1960. 498 Kinola, Suvikrouvi RN:o 220. Kaksi katajaa ja visa— koivu. 1960. — Kirjallisuus 501. 521 Urjala, Järvenpää BN:o 1042. Siirtololikare. 1960. 660 Menonen, Mikkola EN:a 1. Ne. tuulenpesäkuusi. 1962. 392 1404 Puolimatka, Mäntylä 1 RN:o Mänty. 1971. 788 1405 Urjala, Kaitanen RN:o Kuusi. 1971. 68 1406 Urjala, Kangasalio RN:o Siirtolohkare. 1971. 45 1569 Keliro, Hutko EN:a Kultakuusi ja niinipuu. 1973.

Valkeakoski 359 412 Rapola, Timilä RN:o Rapolan linnavuoren alue Rapolan harjulla (13.0 lia). 1959. Etelä—Hämeen huomattavimpia luonnoninuodostumia. Näköalapaikka. Mäen laella Suomen suurimmat muinais— linnan jäännökset sekä kalmistoja. 1595 Liuttula,Liuttula RN:o (1.2)46. Harjumainen niemi (3.6 he). 1973. Alue on n. 600 metrin pituinen niemi (leveys 30—60 m), joka kuuluu osana laajempaan liarjujaksoon. Maa etu päässä soraa. Puusto mäntyä, lisäksi muita tavallisia puulajeja vähemmässä määrin. 107

64 Ikkala, Niemenpää—Vittinkilä RN:o (1.2)12. Seitsemän kynäjalavaa ja iso pihlaja. 1941. 65 Annila, Vanha—Armila RN:o (1.2). Kynäjalava (tiet tävästi maan suurin) ja kaksi niinipuuta. 1941. — Kirjallisuus 358. 26 95 Roukko, Roukko U:o Kynäjalava. 1947. 710 469 Ritvala, Kylä—laurila RN:o Kolme katajaa. 1960.

559 Nuutala, Rekola ffl:o Kynäjalava. 1961. — Kirjalli suus 358. (1.2)36. 560 Annila, Aittosaari R1I:o Kynäjalava. 1961. — Kirjallisuus 358. 915 563 Ritvala, Oitti RN:o Kynäjalava. 1961. — Kirjal lisuus 358. 46 703 Pietola, Pietola RN:o Toijala—Valkeakoski maan tien varressa kasvava kuusi. 1965. 704 Valio, Nukari R1:o 3. Mänty. 1963. 818 Roukko, Reijola ffl’T:o 252. Mänty. 1964. 1339 Nuutala, Torkko RN:o Kultakuusi. 1969. 1359 Myttäälä, Päivölä RN:o Kirjavalehtinen raudus— koivu. 1970. Harvinainen mutaatio; lehdistä puuttuu osittain klorofylli.

Vesilahti 951 Kostiala, Valama RN:o 269. Käärmekuusi. 1965.

Viiala 330 693 Varrasniemi, Sipilä RN:o Käärmekuusi. 1963. 30 716 Varrasniemi, Sipilä RI’T:o Luolamuodostuma. 1963. 91 717 Tolvila, Tolvila RN:o Siirtolohkare. 1965.

Vi 1 p pula 1261 Pohjaslahti, Nbäniemi RI:o 734, Särk RN:o 753, Valkama RN:o 7’, Salustaipale RN:o 33. Salussär— kän kaunis, vesien välissä oleva harju (9.3 ha). 1968. Luonnonkaunis Punkaharjua muistuttava harju (nimetty Hämeen kauneimmaksi luonnonmaisemaksi). Rauhoitus— alueen pituus 1650 m. Harjua pitkin kulkee maantie. 60 Polijaslahti, Pirttilahti RN:o 2312. Kuusi, ymp.mitta 505 cm. 1941. 174 Ajostaipale, Kitusuo RN:o 33. Tammi. 1954. 3311, 310 Polijasiahti, Saluetaipale RN:o Salussärkkä. Mänty. 1956. 3311 311 Pohjaslahti, Salustaipale RN:o Salussärkkä. Mänty. 1956. 108

717 767 Pohjaslahti, Myry Mänty. 1963. 79 793 Pohjaslahti, Ristamaa RN:o Mänty. 1963. 973 Pohjaslahti, Pirttilahti RN:o 2312. Mänty. 1965. 974 Pohjaslahti, Pirttilahti RNo 2312. Kuusi. 1965. 975 Pohjaslahti, Pirttilahti RN:o 2312. Nänty. 1965.

Virrat 317, 320 136 Vaskivesi, Lahti RN:o Honisto Purra 346 Ala—Purra 376 ja Äla—Poukka 37 tilojen alueella ole van Sierajärven linnusto ja kasvillisuus rauhoitettu (kokonaisala 4.2 ha, josta vesialuetta 2.6 lia). 1952. Tiheää ruoikkoa kasvava lintujärvi, rannoilla laajat luhtaniityt. 32 922 Hauhu, Ala—Raski RN:o Niinipuumatsikkö (0.49 ha). 1964. Alueella kasvaa luonnonvaraista niinipuuta ja ja leli— tokasveja (näsiää, konnanmarjaa ym.). Niinipuu on Virroilla levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla.

62 Uurainen, Kitusen tilasta RN:o 94 erotettu asutustila (Mörö). Kuusi, karhunkaataja Martti Kitusen uhripuu. Maatalousmin. p. 1941. 453 139 Jäähdyspohja, Saarenharju RN:o Kaksi niinipuuta. 1952.

706 Uuranen, Pyymäki RN:o 2. Kataja. 1963. 312 805 Uuranen, Peltoniemi RN:o Kataja. 1964. 899 Uuranen, Sillanpää RN:o 1565. Ns. kääpiökuusi. 1964. b07 917 Virrat, latoniemi RI:o Niinipuu. 1964.

Ylöjärvi 366 1024 Ylöjärvi, Kierros 1 RN:o Mänty. 1965. 1752 Keijärvi, Rauhala RN:o 232. Niinipuu. 1976.

Y pä j ä 16 161 Varsanoja, Kulmala RN:o Vanha kalkkilouhos (0.13 ha), jossa on rikas lelitokasvisto. 1953. — Kirjalli suus 46,47. 134 564 Ypäjän kylä, Myllykylä RN;o Kaksi mäntyä ja kuusi. 1958. 7140 444 Levä, Palmusaari RN:o Mänty (Pinus silvestris f. brachyphylla). 1959. — Kirjallisuus 501. 182 618 Perttula, Kuusjoki RNo Kataja. 1962. 89 619 Kartano, Heinäsmäki i:o Pylväskuusi. 1962. 620 Palikkala, Anttila RN:o 22. Riippakuusi. 1962. 421 628 Palikkala, Nittylä Pio Rapautumiskuoppainen kallio (84 md). 1962. 709

5.05. Kymen lääni

Anja lanko ski 465 1071 Enäjärvi, Ahola BN:o Lähde ja siihen liittyvä harjualue, ns. “Aholan lälidealue” (0.38 lie). 1966. Suuri peruskalliokielekireen alla sijaitseva lähde. Sen itäpuolella hiekkaharju. 137 Sippola, Sippolan koulukoti RN:o 2. Ryhmä mäntyjä. Sosiaalimin. p. 1952. 751 Ummeljoki, Ämpärpää i:o Myllykoski—Anjala maan tien vaarella oleva ‘kuninkaanmänty” 1. “Oilinmänty” 1. “Anjalan piiskamänty”. 1963. 491 787 Hirvelä, Palopelto RIT:o Kataja. 1963. 55 852 Hirvelä, Pyöriä RN:o Kataja. 1964. 35 907 Ahvio, Jokela RN:o Koivu. 1964. 282 1005 Viiala, Mäntyhuusari RN:o Mänty. 1965. 5552 1006 Viiala, Kotiranta RN:o Mänty. 1965. 406 1016 Sippola, Hallasippola RN:o Kuusi. 1965. 4170 1033 Liikkala, Mäkelä RN:o Niinipuu. 1965. 4198 1034 Hirvelä, Pitkäniemi RN:o Pylväsmuotoinen kuusi. 1965. 95 1126 Haapala, Mattila :o Niinipuu. 1966. 35 1127 Haapala, Mattila RN:o Neljä kuusta. 1966. 465 1131 Enäjärvi, Ahola RN:o Neljä mäntyä, kuusi ja koivu. 1966. 1136 Änjala, Hautalaliti RN:o 1591. Niinipuu. 1966. 441 1162 Viiala, Näkinsuo RN:o Kuusi. 1967. 441 1163 Viiala, Näkinsuo RN:o Käärmekuusi. 1967. 319 1168 Viiala, Hasu RN:o Mukuramänty. 1967. 1181 Viiala, Perätalo RN:o 11130. Mänty. 1967. 1184 Viiala, Hakala R1’T:o Kaksi rapakivisiirtolohka— retta ja toisen päällä kasvavat kaksi mäntyä. 1967. 5329 1205 Viiala, Rajamäki PJI:o Mänty. 1968. 1206 Viiala, Tuomikoski RN:o Mänty. 1968. 988 1207 Viiala, Hautasuo RN:o Nänty. 1968. 9228 1208 Viiala, Myllypelto RN:o ja Toivola RN:o 9 Mänty. 1968. 371 1209 Viiala, Karpalonmäki EN:o Kaksi mäntyä. 1968. 323 1225 Ahvio, Seppä RN:o Käärmekuusi. 1968. 1226 Viiala, Kartteenniemi RN:o 892. Kuusi. 1968. 319 1227 Viiala, Hasu R1I:o Käärmekuusi. 1968. 110

7297 Ummeljolii, liettälä RN:o Kuusi. 1969. 43 1298 Ummeljoki, Pihala RN:o Kuusi. 1969. 1299 Änjala, Ruokosuo RN:o Kaksi kultakuusta. 1969. 29 f 463 Ummeljoki, Rauliamäki ii:o Kataja. 1971. 128 1464 Ärzjala, Heikkilä RN:o Käärmekuusi. 1971. 7765 1465 Ummeljoki, Elokorpi IN:o Kaksi kuusta. 1971. 1481 Viiala RN:o 2401. Käärmekuusi. 1972. 765 1497 Viiala, Pykälistö RN:o Kuusi niinipuuta. 1972. 794 1522 Ummeljoki, Juurela R1:o Kalliomuodostuma. 7972. 871 1535 Änjala, Änjala R)To Kataja. Maatalouden Tutki muskeskuksen p. 1972. 1617 Kaipiaisten asema—alueella kasvava koivu. Rautatie hallituksen p. 7973. 475 1696 Viiala, Lähdesuo R.N:o Käärmekuusi. 1975. 1697 Viiala, Koivikko RN:o Kuusi. 1975. 1698 Viiala, Kartteermiemi III RN:o Koivu. 1975. 1836 Sippola, Vanhoja RN:o 2476. Mänty. 1977. h17 1837 Anjala, Rahkeensaari RN:o 8 niinipuuta ja näiden ympäristö. 1977. 7h17 1838 Anjala, Ralikeensaari RN:o Kaksi mäntyä. 1977.

Elimäki 1059 Villikkala, Myllylä RT:o 276. Ne. “Myllykylän har— maaleppälehto” (0.4 ha). 1966. Tallusjoen varrella oleva harmaaleppälelito, jossa runsaasti harvinaista lehtokasvillisuutta (mm. lehtokevätleinikki, mukulaleinikki, keltavuokko, lehtotälitimö ja korpiorvokki). 7060 Peippola, Koiviharju RN:o 239.ja Hiekkarinne RN:o Pajukkoinen puronvarsi, jossa kasvaa runsaasti kulle— roa (0.4 ha). 1966. 1071 Ratula, Laurila 1 RN:o 34. Kahdeksan pihakuusta sekä kataja. 1965. 1012 Peippola, Kumpula RN:o 282. Kuusi. 1965. 7582 1013 Rahikkala, Uotila RN:o Kataja. 1965. 582 1014 Rahikkala, Uotila RN:o Tuulenpesäkuusi. 1965. 7582 1015 Rahikkala, Uotila RN:o Käärmekuusi. 7965. 7029 Rahikkala, Mminka R:o 1484. Kaksi niinipuuta. 1965. 1030 Peippola, Koivuharju RN:o Siirtolohkare. 1965. 420 1070 Peippola, Tontti N:o 16 RN:o Mänty. 1966. 94 1073 Villikkala, Rantala RNo Pöytäkuusi. 7966. 394 1074 Rahikkala, Peltola RNo Koivu. 1966. 48 1129 Hongisto, Mäkelä RN:o Kataja. 1966. 48 1130 Hongisto, Mäkelä R1:o Niinipuu. 7966. 612 1448 Rahikkala, Yrjölä RN:o Käärmekuusi. 1971. 1747 Vilppula, Eskola R1:o Mänty. 1975. 111

Hamina 1263 Viipurin esikaupungin tontti n:o 1. Koivu. 1968.

litti 739 Säylide, Metsä—Kananoja RN:o 1187 Käärmekuusi 1963. 868 Vuolenkoski, Tuhkakallio RN:o 1681. Kataja. 1964. 532 870 ]Iyöttilä, Arvintalo R1o Siirtolohkaremuodostel— ma sekä sen ympärillä kasvavat seitsemän koivua. 1964. 29 871 Vuolenkoski, liskola rt!:o Mänty. 1964. 22 872 Vuolenkoski, Karkela EU:o Kaksi katajaa. 1964. 75 873 Koskenniska, Pekkola RN:o Kolme kuusta. 7964. 874 Koskenniska, Pekkola RN:o 75 Hiidenkirnu. 1964. 875 Koskenniska, Pekkola RN:o i’. Pähkinäpensasryhmä. 1964. 876 Koskenniska, Pekkola RN:o 75 Niinipuu. 1964. 7243 1735 Radansuu, Pukki—Taavila RN:o (nykyisin 1389). Mänty. 1975.

Ja ala 923 Uimila, Eskola RN:o 261. Kierrekoivu. 1964. 13 924 Huhdasjärvi, Alastalo RN:o Mänty. 1964. 925 Uimila, Töyrylä RNo Katajaryhmä. 1964. 926 Huhdasjärvi, Alastalo R1:o 113. Kuusi. 1964. 927 Uimila, Keisari RN:o 265. “Uimilan uhrimänty”. 7964. 999 Jaala, Jaala—Heikkilä RN:o ii16. Hiidenkirnu. Metsä— hallituksen p. 1965. 16 1000 Jaala, Jaala—Heikkilä i:o Kaksi niinipuuta. Metsähallituksen p. 1965. 40 1477 Taipale, Aurantola RN:o Kalasääksen pesämänty. Maatilahali. p. 1972.

Jout seno 765 777 Joutseno, Kirkkomäki RN:o Mänty, “piiskuupetä— jä”. 1963.

Kotka 500 Langinkosken puistometsä (maata 13.1 ha, vettä 2.3 ha, yht. 15.45 ha). Asetus n:o 210/29.4.1960. — Kirjalli suus 112, 442. Alueella historiallisesti arvokas ja matkailukoliteena tunnettu keisarillinen kalastusmaja, jolta avautuu kaunis koskinäköala. Langinkoki on aiemmin ollut kuu— luisa urheilukalastuspaikka. Ympäristö on vanhaa puis— tometsää. 172

3133 (366) 832 Korkeakoeki, Raki RN:o Kaivola RN:o 35, Mattila RN:o 3137 (353) ja Rantala EN:a 3131 (352) Kallionaluelehto, jolla kasvaa mm. niinipuuta (0.63 lia). 7964. 900 Eskola, Alahavi 1 RN:o 1. Rämealue, jolla kasvaa mm. karhunruohoa (Tofieldia pusilla) (0.2 ha). 1964. — Kirjallisuus 297. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty.

653 Kuutsalo, Laukkaniemi RN:o 23. Mukuramänty. 1962. 122 707 Kyminkartano, Kallio RN:o Mänty. 1963. 403 816 Kyminkartano, Kyminkartano EN:o Keltavuokko— esiintymä. 1964. 817 Tyttölyseon pihassa kasvava tervaleppä. Kouluhali. p. 1964. tila. 860 II kaup.osa, Haukkavuoren puistoalue —niminen Tervaleppä. 1964. Mänty. 893 IX kaup.osa, kortteli n:o 48, tontti n:o 9. 1964. 38 901 Pernoo Kilpiranta R1I:o “Kilpiraiman saarnilehto (350 mk). 1964. 38 902 Pernoo, Kilpiranta RN:o Kolmetoista niinipuuta. 1964. 38 903 Periioo, Kilpiranta RN:o Niinipuu. 1964. 920 Huruksela, Leppämäki BN:o 282e. Käärmekuusi. 1964. 3h1 967 Kyminkartano, Koivulan puistoalue 4 RN:o Tuu— lenpesäkuusi. Asutusliail. p. 1965. 427 1002 Ylänummi, Valkama RN:o Siirtolohkare. 1965. 1082 Mussalo, Koivu EN:a 2196. Mnty. 1966. 13 1255 Huruksela, Ahola EN:o Mänty. 1968. 924 1274 Huruksela, Hietamaa RN:o ja Katajisto EN:a Kymmenen katajan ryhmä. 1968. 3143 1297 Korkeakoski, Kaleva EN:a Kataja. 1969. 1368 Kyminlinna, Sillankorva EN:a 2. Kolme koivua. 1970. 1371 Saksala, Varma RN:o Kaksi mäntyä. 1970.

Kouvola 7775 Kouvola, Ronkainen RN:o 16’. Koivu. 1976.

Kuusanko eki 7003 Kymenranta, Häkkä EN:o 2293. Mänty. 7965. 773

Lappeenranta 763 Lasola, Lasonen RN:o “Patakalliolla”oleVa huiden— kimu. 1963. 822 Saarniala, Tyrsävä EN:o 3. Kaksi katajaa. 7964. 331 833 Voisalmi, Inkilä RN:o Kaksi mäntyä. 1964.

Lemi 689 Mikkola, Koukku RN:o Silrtolohkare. 1963. 84 813 Suomalainen, Hovi RN:o Kahdeksantoista terva— leppää. 1964. 467 814 Juvola, Niemelä RN:o “Koulumäniiyn” kanto. 1964. 314 815 Suoniala, Ylä—Suonio RN:o Käärinekuusi. 1964. 46 1120 Keskisenpää, Mattero RN:o Hiidenkirnu. 1966. 33 1121 Ähtiala, Ähtola RN:o Siirtololikare, “Kiikkuki— vi” sitä ympäröivine alueineen. 1966.

Luumäki 956 Metsola, Luumäki—Lappeenranta—Raippo radan liaarassa rautatiealueella oleva koivu. Rautatiehallituksen p. 1965.

Mi ehikkälä 102 Vallanjärven valtionpuisto, nyk. Lelun yliteismetsä. Kolme mäntyä ja kuusi. Maatalousmin. p. 1948. 812 Miehikkälän kruununpuisto, lisäalueet tm (Vm.S)6 ja tm (Vm.S)68. Kaksi mäntyä. Äsutuahali. p. 1964. 1315 Hurttala, Mäntylä RN:o 262. Kultakuusi. 1969. 38 1764 Kylmälä, Ylätalo RN:o Kataja. 1976.

Nuij amaa 688 Nuijamaa, Pappilan virkatila RN:o 1. Siirtolohkare. 1963.

Pari kk ala 66 632 Kangaskylä, Huotikkala Ii:o Sikoharjun puisto— metsä ja harjuun välittömästi liittyvä Törölampi (maata 5.2 ha, vettä 0.8 ha, yht. 6.0 ha). 1962. Simpeleenjärveen päättyvän Sikoharjun pituus on noin 700 m, leveys 40—80 m ja korkeus 20 m. Harjulla kas vaa noin 100—vuotiasta männikköä. Sikoliarjun vierellä olevaan harjukuoppaan on muodostunut Törölampi, joka on vahvasti eutrofinen luonteeltaan. 166 Joukio, Ristimäki RN:o 12 Komeita puutarha—, piha— ja kujapuita (tammi, saarni, vaahtera ym.). 1954.

8 127802227F ff4

378 Koitsanlanipi, Yläsalmi RN:o 40. Kaksi mäntyä. 1958. 570 568 Mäntylahti, Petala RN:o “Papinkivi”. 1961. 633 Kangaskylä, Tyynelä RN:o 1. Kymmenen rnäntyä. 1962. 634 Joukio, Kirkkoranta R1:o 1624. Kaksi mäntyä ja kahdek san koivua. 1962.

Pyli t ä ä 4127; 1521 Kaukola Sarvikari RN:o Heinlahti Sarviranta RN:o 2114. Sarvenniemenkari—niminen saari (0.9 ha). 1972. Pieni metsäinen saari, jonka rannoilla merenrantojen niittykasvillisuutta. Saarella on paljon isoja kiviä. 837 Österkyrkoby, Klåsarö strmfa1ls1ägenhet EN:o 10. Niinipuu. 1964. 1031 Malmeby, Nalmsbys båtstrand. Mänty. 1965. 1032 Malmsby, Malmsgård RN:o Koivu. 1965. 1587 Länsimyllykylä, Karlagård RN:o 163. Koivu. 1973. 13 1739 Siltakylä, Vestbroas RN:o Kataja. 1975.

Ru oko lahti 54 543 Vehviälä, Rautio RN:o Kuusi. 1961. 544 Käringinniemi, Matomäki RN:o Siirtolohkare. 1961. 715 654 Haukiappi, Hirvijärvi RN:o Siirtolohkare. 1962. 1187 Immalanjärvi, Pien—Manlahti RN:o Mänty. 1967.

Saari 765 Tarnalan kylä, Tarnalan—Niukkalan maantien alueella kasvava mänty. TVH:n p. 1963.

Savitaipale 982 Peltoinlahti, Kirkkolierran virkatila RN:o 457 Säknie— men puistometsä (9.3 ha). 1965. Luonnonkaunis niemi, jolla sijaitsee seurakunnan kesä— koti, muuten alue rakentamaton. 983 Peltoinlahti, Kirkkolierran virkatila RN:o 457 Haka— mäen puistometsä ( 4.2 lia). 1965. Ympäristöstään huomattavasti kohoava mäki, jonka auke aa lakitasannetta käytetään juhlakenttänä ja ulkomuse oalueena. Mäen rinteet ovat vaihtelevaa sekametsää. 949 Peltoinlahti, Kirkkoherran virkatila RN:o 457 Nimi— puuryhmä. 1965.

Suomenniemi 788 1596 Luotolaliti, Lammi RN:o “Suomijärven luonnonsuo— jelualue” (3.2 ha). 1973. Maisemallisesti edustava harjumaisema Suomijärven lä heisyydessä. 636 Lyytikkälä, Lyytikäinen RN:o 12. Neljä kuusta. 1962. 637 Lyytikkälä, Myllypelto RN:o 12. Tammi. 1962. 1394 Suomenniemi, Takala RN:o Mänty. 1971. 175

Taipalsaari 29 1146 Kirkonkylä, Kaulio II RN:o Kirkkosaari (0.55 ha). jolla kasvaa luonnonvaraisia niinipuita. 1967. 32 1761 Taipale, Taipale I:o ja Juliannusranta Bi:o 9. Kuusi piilipuuta. 1976.

Valkeala 788 Selänpää, Hasu (Huovila) RN:o 2. Sinisen yökönlehden esiintymä (0.04 ha). 1963. 4116 1637 Kinansaari, Huovila RN:o Mäkikumpare, “Sammon— kallio” (0.2 ha). 1974. Maisemallisesti merkittävä mäkikumpare, jossa run saasti erityyppisiä katajia ja “käkkärämäntyjä”. 729 432 Jokela, Nennala RN:o Neljä mäntyä, joista yksi ns. piiskamänty. 1959. 433 Valkeala, Lehtola RN:o 2362. “Kuninkaankivi” Valkea lan kirkolta Tuohikottiin vievän tien varrella. 1959. 752 Inkerilä, Porrasmäki 1 RN.o 151. Kuusi. 1963. 754 Miettula, Jussila RN:o Mänty. 1963. 755 Miettula, Jussila RN:o 214. Koivu. 1963. 23 904 Py5riälä, Ylä—Viuho RN:o Pihlaja. 1964. 905 Toikkala, Laaksola RN:o 2. Käärmekuusi. 1964. 906 Toikkala, Laaksola RN:o 2. Kataja. 1964. 929 Kuivala, Peltola RN:o 36. Kuusi. 1964. 930 Valkeala, Niittylahti RN:o 2131. Kuusi. 1964. 480 931 Anttila, Jaakkola RN:o Siirtokivimuodostuma ja sen vieressä oleva käkkärämänty. 1964. 958 Valkeala, Valkealan kartano RN:o Foppeli. 1965. 1035 Valkeala, Alajoutjärvi RN:o 2250. Koivu. 1965. 29 1036 Saarento, Ala—Rantala RN:o Kuusi. 1965. 3184 1128 Selänpää, Mäyrämäki RNo Kultakuusi. 1966. 56 1307 Inkerilä, Seppälä RN:o Mänty. 1969. 55 1308 Inkerilä, Suppola RN:o Kataja. 1969. 124 1309 Tuohikotti, Taavila RN:o Kuusi. 1969. 1310 Kouvola, Puolakka RN:o 1224. Kaksi kuusta. 1969. 713 1635 Saarento, Nikola RN:o Käärmekuusi. 1974. 1636 Kinansaari, Kujala RN:o 222. Kataja. 1974. 1638 Kinansaari, Pulaa RN:o 227. Kataja. 1974. 4116 1639 Kinansaari, Huovila RN:o Kuusi. 1974. 116

1640 Kinansaari, Mattila RN:o 1369. Kuusi. 1974. 491 1641 Kinansaari, Rantaniitty RN:o Siirtolohkare. 1974. 719 1642 Saarento, Mäkirinne RN:o Siirtolohkare. 1974. 944 1705 Saarento, Laurila RNo Käärmekuusi. 1975. 1706 Saarento, Ylärantala RN:o 1. Kaksi katajaa. 1975. 1707 Haimila, Ahola RN:o 136. Haapa. 1975. 365 1713 Karhula, Suorttanen RN:o Kaksi mäntyä. 1975. 365• 1714 Karhula, Suorttanen RN:o Kataja. 1975. 997 1715 Jokela, Peltola RNo Mänty. 1975. 1773 Haimila, Metsämaa RN:o 169. Kuusi. 1976. 58 1774 Inkerilä, Arokallio RN:o Kuusi. 1976. 1792 Valkeala, Mäkirinne RN:o 2636. Kaksi katajaa. 1976. 362 1793 Karhula, Korpela RN:o Käärmekuusi. 1976. 362 1794 Karhula, Korpela RN:o Mänty. 1976. 359 1798 Karhula, Koskela RN:o Käärmekuusi. 1976. 1799 Valkeala, Mäkirimie RN:o 2633 ja Mäntyrinne BK:o 2275. Katajakuja. 1976. 514 1846 Toikkala, Nikula RN:o Riippahaapa. 1977.

Vehkalahti 29 Vilniemen kartano, Suviranta RN:o 222. Metsäalue me— renrantoineen ja vesialueineen (maata 42.6 ha, vesialue 32.6 ha, yht. 75.2 ha). 1931 ja 1949. Suvirannan alue on vastapäätä Haminan satamaa. Käsit tää saaria, merialuetta ja huomattavan maa—alueen ran— nalta. Kuuluu itäiseen rapakivialueeseen. Sisältää kaikki Etelä—Suomen metsätyypit. Runsaasti jaloja leh— tipuita, siperialaista ja eurooppalaista lehtikuusta istutettuna. Alueella on suoritettu tieteellistä tut kimustyötä pitkän aikaa. Liikkuminen ilman maanomistajan lupaa kielletty. 441 789 Kannusjärvi, Kiri RN:o ja Hieta—aho RN:o 459 Kannusjärven Korkeavuori —niminen kallioalue (o.t ha). 1963. — Kirjallisuus 297. Vuorenrinne ja osa vuorenlakea, jossa kasvaa lehmusta ja harvinaista aluskasvillisuutta (mm. hietaneilik— kaa). 1233 Turkia, Suonsaari RN:o 357 Ne. “Suonsaaren säästö— metsä” (0.39 he). 1968. 16 1292 Lankila, Harju RN:o Kangasvuokkoa kasvava metsä— alue (0.24 ha). 1969. 16 1293 Lankila, Harju RN:o Kangasvuokkoa kasvava alue (0.02 ha). 1969. 1294 Turkia, Nurminen RN:o 242, oikeastaan 285. Kangas— vuokkoa kasvava alue (0.08 ha). 1969. 117

34 1392 Lankila, Kallioinäki RT:o “Kalliomäen korpieuo” (0.9 lia). 1971. Ruoho— ja heinäkorpi, jossa tiheä sekametsä. Valta— puuna kuusi, lisäksi mm. koivua, tervaleppää ja raitaa. 329 944 Myllykylä, Taimela R1:o Kampakuusi. 1965. 49 1017 Paijärvi, Tyrylä i1:o Kataja. 1965. 1018 Kannusjärvi, Kankala BI’T:o 79 Kuusi. 1965. 725 1019 Kannusjärvi, Suikkanen RN:o Kataja. 1965. 929 1020 Kannusjärvi, Ala—Näkki RN:o Kataja. 1965. 917 1021 Kannusjärvi, Porkka RN:o Siirtolohkaremuodos— tuma ja sillä kasvavat pihlajat. 1965. 933 1022 Kannusjärvi, Porkka R1T:o Siirtolohkaremuodos— tuma. 1965. 1038 Lankila, Mustalampi RN:o 35 Kalliomuodostuma. 1966. 1045 Metsäkylä, Klemola RN:o 1111. Kataja. 1966. 495 1046 Onkamaa, Niemelä RN:o Kuusi. 1966. 1047 Metsäkylä, Kokkola R1:o Neljän katajan ryhmä. 1966. 1048 Kolsila, Heinaho RN:o 229. Siirtololikare. 1966. h18 1049 Faijärvi, Heikkilä PiiI:o Niinipuu sitä ympäröi— vine kivikkoalueineen. 1966. 1050 Reitkalli, Koskela RN:o 12. Kynja1ava. 1966. 1051 Reitkalli, Koskela R1’T:o 12. Kuusi. 1966. 1052 Reitkalli, Koskela RN:o 12. Tammi. 1966. 1053 Reitkalli, Koskela RN:o 12. Kaksi kuusta. 1966. 16 1061 Lankila, Harju RN:o Kaksi kuusta. 1966. 1062 Metsäkylä, Kokkola RN:o 211. Kolme koivua. 1966. 1067 Metsäkylä, Lepikkö jm. 1158a. Käärmekuusi. 1966. 4118 1068 Onkamaa, Ahoranta RN:o 7 sikermäkuusta. 1966. 330 1069 Myllykylä, Puustelli RN:o Käärmekuusi. 1966. 1078 Metsäkylä, Ojala RN:o ii38. Kaksihaarainen koivu. 1966. 1079 Metsäkylä, Ojala RN:o ii38. Mänty ja kataja. 1966. 35 1080 Myllykylä, Perämetsä R:N:o Pensaskuusi. 1966. 381 1081 Turkia, Mustola RN:o Tuulenpesämänty. 1966. 1149 Turkia, Kanamäki RN:o Mänty. 1967. 1210 Paijärvi, Kuusela RN:o Kataja. 1968. 357 1211 Turkia, Suonsaari RN:o Koivu. 1968. 348 1212 Kitula, Uutela RN:o Kataja. 1968. 77$

Virolahti 1228 Kotola, Niulia RN:o N. 0.85 ha:n suuruinen alue, jolla kasvaa useita niinipuita, iso kataja ja sini— ja valkovuokkoa. 1968. 1. 1229 Vaalimaa, Koivurinne RN:o N. 0.12 ha:n suuruinen alue, jolla kasvaa kulleroa ja jolla sijaitsee siir— tolohkare. 1968. 1. 1230 Vaalimaa, Koivurinne R1:o Lehtoalue, jolla kasvaa mm. kulleroa, sudenmar]aa ja kieloa (0.01 ha). 1968. 1231 Vaalimaa Koivurinne RN:o i. Sinivuokon kasvupaikka (0.24 ha5. 1968. 1232 Koivuniemi, Tammela RN:o 3. Keltavuokkoa kasvava alue (0.02 lia). 1968. 419 1296 Ravijoki, Alatalo RN:o Kulleroa kasvava alue (0.2 ha). 1969. 383 1826 $ydänkylä, Mäkelä R1:o Muinaisrantaan kuuluva kivikkoalue (0.34 ha) sekä mänty. 1977. 1147 Sydänkylä, Mäkelä RN:o 215. Niinipuu. 1967. 1148 Vaalimaa, Koskela RN:o lb. Neulamänty. 1967. 1213 Yläpihlaja, Haaja RN:o 282. Haapa. 1968. 45 1214 Pajulahti, Tainmela RIT:o Kolme tammea. 1968. 16 1215 Hailila, Hailila RN:o Tammi. 1968. — Kirjalli suus 579. 319 1216 Ravijoki, Harjula RN:o Kuusi. 1968. 1217 Mattila, Kantola RN:o 62. Pallokuusi. 1968. 949 1218 Vaalimaa, Lahtinen RN:o ja Kallioinen R1’T:o 948 Viidessä eri ryhmässä kasvavat 12 niinipuuta. 1968. 1360 Länsikylä, Lahtela RN:o 219. Käärmekuusi. 1970. 1478 Vaalimaa, Metsäkuokka RN:o 2. Siirtolohkare, ns. “Vaalimaankosken tulvakivi”. 1972. 1479 Vaalimaa, Metsäkuokka RN:o 2. Siirtololikare. 1972. 1480 Vaalimaa, Metsäkuokka RN:o 2. Kataja. 1972. 1507 Vilkkilä, Purholmi RN:o 250. Mänty. 1972. 64 1508 Vilkkilä, Hietula RN:o Mänty. 1972. 1509 Pyterlaliti, Härmä RN:o 129. Tammi. 1972. 340 1762 Hämeenkylä, Hakiova RN:o Tervaleppä. 1976. 1763 Pappila, Pappila RN:o 18. Tammi. 1976. 119

5.06. Mikkelin lääni

Hartola 220 Oravikivensalmi, Iso kivi, “Oravikivi”, keskellä sai— mea. Metsäliali. p. 1956. 221 Kanteleenniemi, “Kiukaan saarikko”. Kaksi isoa kiveä, jotka muodostavat luolamaisen suojan. Metsähail. p. 1956. 330 549 Kallio, Uusikartano RN:o Mänty. 1961. 71 550 Lepsala, Hovila R1’T:o Neljä niinipuuta. 1961. 551 Ruskeala, Kylmäsilta RN:o 75 Neljä niinipuuta ja kuusi. 1961. 4105 552 Ruskeala RN:o Kaksi kuusta. 1961. 316 700 Kuivajärvi, Porvari RN:o Koivu. 1963. 701 Kuivajärvi, Puolakka IUSI:o 4. Neljä kuusta. 1963. 774 Kirkkola, Mikkola RN:o 79 Kuusi. 1963. 313 1422 Ylemmäinen, Koivisto RN:o Mänty. 1971. 1767 Lepsala, Riihelä RN:o 264 ja Visametsä RN:o Kolme kuusta ja kuusimuoto (kirjavaneulaskuusi). 1976.

H e i n o 1 a, kp. 621 Heinola kylä, Heinolan kaupungin lahjoitusmaalla RN:o i° oleva ns. Sataojan laakso (3.84 ha). 1962.— Kirjallisuus 10. Alue on rehevää lelitometsää. Laakson läpi virtaavan Sataojan rannoilla runsaasti saniais— ja pensaslajeja. Metsätyyppi OMT. Vallitseva puulaji kuusi, lisäksi koivua, haapaa, tuomea, terva— ja harmaaleppää, leh— musta, vuorijalavaa ja vaahteraa.

H e i n o 1 a, mlk. 1277 Jyränkb, Kullervo RN:o 22. 40—vuotias Picea omorica —kuusikko (1.0 ha). 1968. 153 1817 Taipale, Taipale RN:o Vanha puistikko (1.0 lia). 1977. luonnontilainen suuria kuusia, pilitakuusia ja vaahte— roita (vanhimmat lähes 200 vuotta) kasvava puistomet—

339 Marjoniemi, Patala RN:o 238. Neljä huidenkirnua. 1957. 217 695 Paaso, Leppälä RN:o 2217, oikeastaan Sembra— mänty, niinipuu, kaksi tammea ja koivu. 1963. 696 Taipale, Niinimäki RN:o i5. Niinipuu. 1963. 835 Paistjärvi, Kuusniemi RN:o 224. Kuusi ja harmaaleppä. 1964. 145 836 Paistjärvi, Rinne Ii:o Visakoivu. 1964. 19 1619 Imjärvi, Hämeenmäki RN:o Kuusi. 1973. 120

106 1620 Jyräkö, Ärola RN:o ja Viinakoija RN:o 7 Koivu, kakei toisiinea kaevanutta mäntyä ja mäzity. 1973. 181 6 Taipale, Taipale RN:o Muinaisena uhripuuna käytetty “Karhumänty. 1977.

Heinävesi 517 69 Koskijärvi, Koskela RN:o Tienvarsimetsikk (1.4 ha). 1943. Puistometsänä hoidettu metsikkö.

Hirvensalmi 738 1828 Hirvensalmi, Tyynelä RN:o Pihakuusi. 7977.

Joroinen 55 1610 Savuniemi, Ryyhtölä RN:o Saarilammen suon osa (6.2 ha). 1973. — Kirjallisuus 244. Järven ranta—alueella oleva lettosuo. Manner—Suomen ainoa taarnan (Cladium marisous) esiintymä. 1611 Joroisniemi, Autiolahti R1F:o Mänty. 1977.

Juva 719 Kirkonkylä, Pappilan kirkkoherranvirkatalo RN:o 89 Pappilanjoen puistometsä (1.0 ha) ja Ylämäen poh— joispään puistometsä (4.4 lia). 1963. Pappilanjoen puiatometsä on osaksi vanhaa männikköä ja osaksi nuorempaa kuusikkoa. Ylämäen puistometsä on maisemallisesti arvokas, ne. “kyläpuisto”. 720 Kirkonkylä, Pappilan kirkkoherranvirkatalo RN:o 89 Jukajärvessä oleva Ukonsaari ( 5.5 ha). 1963. — Kirjallisuus 16. Luonnonkaunis, havumetsä kasvava saari. Puusto on varsin runsas (n. 300 m/ha), pohjoisosa VTtä ja eteläosa NT:tä. 305 Pohjoiskylä, Koikkala R1{:o 68. Harmaaleppä. 1956. 3h7 306 leskelä, Hakolahti RN:o Pihlaa. 1956. 361 Kiiskilänniemi, Pirttiniemi RN:o 1 . Koivu. 1957. 1085 Pohjoinen, Jokilehto RN:o 621. Siirtolohkare. 1966. 1614 Kaskii, Hakimila PM:o 34 Kataja. 1973.

Jäppilä 448 1466 Rumukkamäki, Kua1a PN:o Kuusi. Maatilahall. p. 1971.

Kangasniemi 392 20 Kutemajärvi, Tenkkeli RN:o Käärmekuusi. 1926. 51 585 Salmi, Rantamäki R1:o Kuusi. 1961. 333 1630 Paappala, Rahunmäki RT:o Kaksi kuusta. 1974. 121

Kerimäki 56 32 Jouhenniemi ja Hälyä, Pienen Hytermän R1’T:o (743 ha). ja Hytermän RN:o 6’(40.7lia) tilat. Kauniit harjusaa— ret. Puistometsä. 1932. — Kirjallisuus 315. Hytermänsaari sijaitsee Puruvedellä ja on noin 2 km pitkä, rannat hyvin mutkikkaat. Saarella on muutamia pieniä lampia ja korkeita kangasharjuja, yleiskuval— taan muistuttaa Punkaharjua. Hytermällä on runsaasti erilaisia rakennelmia, mm. museona olevia vanhoja aittoja. 1829 Jouhenniemi, Petäjätörmä RN:o 40. Valkokukkainen horemakasvusto ja 7 mäntyä. 1977.

M i k k e 1 i, kp. 132a Erikoislaatuinen koivu rautatieaseman puistikossa. Rautatiehail. p. 1951. 1116 Pursiala (XV) kaup.osa, kortteli TK 8, tontti N..o 1. Hiidenkirnu.. TVH:n p. 1966. 1712 X kaupunginosa, kortteli 12, tontti n:o 5. Kuusi. 1975.

M i k k e 1 1, mlk. 48 91 Kyyhkylänniemi, Kyyhkylä RN:o Porrassalmen harju ja Surmansalmen niemi, tunnetut luonnonkauneudestaan 3 a historiallisista muistoistaan. Maisemansuojelualue 4.2 ja 0.2 ha). 1947. 552 1608 Kirkonkylä, Papinmaa RN:o Launinsuon alue (n. 92 lia). 1973. Alueen keskusta (40 ha) lyhytkortista nevaa. Reunat rämettä ja kangasta. Linnustoon kuuluvat mm. kalasääk— si, kurki, isokuovi ja liro. 1860 Viljakkala, Rantala RN:o Soidensuojelualue (1.5 ha). Osa Vänkkään suosta, joka on eksentrinen keidas— suo. Arvokas lakkasuo ja monipuolinen linnusto. 1977. 1861 Viljakkala, Hakniemi RN:o Soidensuojelualue (2.1 ha). Osa Vänkkään suosta (vrt. 1860). 1977. 5. 132 Kyyhkylänniemi, Heippanala RN:o Kataja. 1951. 439 Kovala, Tarsala Ri:o Mänty. 1959. 7229 629 Rantakylä, Sokkala RN:o 130 m pitkä tammikuja, jossa yhteensä 37 yksilöä tien molemmin puolin rivis— sä. 1962. 340 1624 Rämälä, Kerola R}:o Kuusi. 1974. 1749 Moisio, Hilkkaorvokki RN:o 5. Kuusi. 1975.

M ä n t y h a r j u 46 516 Kousanniemi, Linnala :o Kataja. 1960. 863 Kyttälä, Lustila a:o Koivu. 1964. 757 1700 Lahnaniemi, Lahdenhovi RN:o Mänty. 1975. 12a

Pertunmaa 1089 Hartola, Sorsimo RT:o Mänty, koivu ja kakei kuusta. 1966. 60 1134 Joutsjärvi, Puhari R1;o Niinipuu ja koivu. 1966. 1135 Ruorasmäki, Tuomaala RN:o 286, oikeastaan RN:o 2 Tuulenpesämänty. 1966. 1137 Ruorasmäki, Vajibatalo RN:o Harmaaleppien ryhmä (4 puuta). 1966. 1150 Pertunmaa, Rantala BN:o oikeastaan RN:o 11 182 Kuusi. 1966.

P i e k s ä m ä k i, kp. 283 Nikkarila RIT:o 210. Puukujanne n. 30 m, 31 kuusta ja 9 mäntyä. 1956. 1781 Mäenpää RN:o Lehtikuusikuja (200 m), n. 100 70—vuotiasta siperialaista lehtikuusta. 1976.

P i e k s ä m ä k 1, mlk. 1609 Pöyhölä, Jalkala R1{:o Metsäalue (15.8 ha). 1973. Suurin osa alueesta rehevää rinnemaata. Puolet havu— puuvaltaista metsää, jossa paikoitellen erittäin van hoja puuyksilöitä. Pohjoisosa koivuvaltaista sekamet— sää. Alueen itäosa on korpea, jonka läpi virtaa puro. 525 1622 Kirkonkylä, Pappila R1’I:o ja Partamatti RN:o 526 Suursuo—niminen alue ( 32.2 ha). 1973. Suursuo on etupäässä karua rämettä, keskiosissa vain muutamia kituliaita mäntyjä. Alueella viisi vanhaa mäntyä kasvavaa suosaareketta. 775 Pyhitty, Valkoranta RN:o 1. Mänty. 1963.

Funkaharju 1123 Laukansaari, Turvala RN:o 252. Mänty. 1966. 1377 Kulenno;nen, 12 Peraaho RN:o 2 . 4—haarainen koivu. 1970.

Puum ala 734 1808 Kietävälä, Sorvajärvi RN:o Puronvarsisuo (1.7 1976. ) Laamiopuron varren luhtainen suo on eräiden seudulla harvinaisten kasvien, kuten punakämmekkä ja ruskea piirtoheinä, kasvupaikkoja. Suon valtakasveja ovat siniheinä ja piukka sara.

Rantasalmi 86 Osikonmäki, Huvila RN:o 1 2, Alasen rantakangas. Vanha kaunis mäntymetsä (2.1 ha) Alasen järven rannassa. 7946. 123

324 1615 Tammenlahti, Jauliekivi RN:o Tiirojen pesimis— luoto (0.04 lia). 1973. Maihinnousu kielletty 1.5.— 15.8. 346 Osikonmäki, Kohisevanmylly R1:o 12. Mänty. 1957.

Risti ina 49 1391 Kaipiala Puuskangas RN:o Puuskankankaan harju (36.8 ha5. 1971. Noin 1600 m pitkä tyypillinen liarjualue, pohjoisosil— taan kapea kannas Hietajärven ja Saarisen välissä. Alueen metsä suhteellisen nuorta, mutta vaihtelevaa. 494 Hangastenmaa, Keikkala RN:o 47 Kataja. 1960. 31 1701 Marjoniemi, Jokela RN:o Kotiseutuhistoriallises— ti arvokas lähde, “Elämän lähde” ja sen viereinen vieraskirjana toiminut kallio, “Nimikallio”. 1975.

Sulkava 35 1612 Partala, Rinne R1:o Puronvarsilelito (0.7 lia). 1973. Kasvillisuus on runsasta (etenkin saniaisia ja lehto— ruohoja), joukossa on muutamia liarvinaisuuksia. 13 1613 Eerikkälä, Napari RN:o Rinnelehto (1.9 ha). 1973. Rehevä, lähteinen lelitorinne. Sijaitsee aivan n:on 1612 läheisyydessä, lajisto samanlainen. 1125 Lohilahti, Koulutila RN:o 35 Mänty. 1966.

Sysmä 64 531 Rapala, Pyöriäinen RN:o Käärmemänty. 1961. 532 Onkiniemi, Kivikeinu RN:o 221. Kallion—Heinolan valta— maantien varressa oleva kivilohkare, joka keinuu si— leällä kallioalustallaan. 1961. 729 1193 Nuoramoinen, Värelä RN:o 77, nykyisin Kaksi män— tyä ja koivu. 1967.

S ääm mki 222 Säämingin valtionnaa, Kalaveden eteläranta. Luolamai— nen siirtokivimuodostuma. Metsähali. p. 1956. 1196 Hannolanpelto—Juvolan maaien alueella Pelto—Hannola —nimisellä tilalla RN:o 13° oleva kuusi. TVH:n p.1967.

Virta salmi 26 1380 Virtasalmi, Salmen—Palkeela RN:o Ns. “Käräjä— mänty”. 1970. 5.07. Pohjois—Karjalan lääni

Ilomantsi 992 Naarvarisalo, Pötsönsalo RN:o 62. Äittosenlampi rantoi— neen. Suojelualueen pinta—ala 57.0 ha, josta vetta 30.5 ha, vesijättöä 14.7 ha ja kovaa maata 11.8 ha. 1965. — Kirjallisuus 196. Lintujärvi, jossa on laajat vesijättöalueet rannoilla. Järvellä pesii mm. joutsen ja asustaa majava. Liikku minen alueella on ilman maanomistajan lupaa kielletty 1.4.— 31.10. 1776 Kesonsuon (1272 ha) ja Lakkasuon (112 ha) suojelualue sijaitsee seuraavien tilojen alueella Tokrajärvi 220, 222, 263, 39, 316, 319, 323, 324,325 31, 34, 410, 7422, 7427, 76 Sonkaja 18°, 793, 19, 98 7914, 7918, 7924, 218, 2212, 23, 26, 302, 431 433, 4916, 17 yht., 43 yht. Ryökkylä 12, 49, 411, 412 Ilomantsi 92, 95, io, 599 320, Mekrijärvi 740 7 8 15 4 5 6 8 10 ,-11 ,19 Tyrjansaari 3 , 3 , 3 , 4 , 4 , 4 , 4 , 5 , o , o 625 629 8 86 Kivilaliti 26

7976. — Kirjallisuus 41a. Kesonsuon luonnonsuojelualue on huomattavimpia luonnon— suojelualueita yksityismailla. Rauhoitushakemuksen on allekirjoittanut 109 omistajaa. Kesonsuo on kermikei— das, jonka rahkasuo—osalle on luonteenomaista suon kes kustan korkeinta kohtaa ympäröivien pitkien mätäsmuo dostumien ne. kermien ja niiden välisten painanteiden ne. kuljujen vuorottelu. Koitajoki virtaa kaartaen Kesonsuon ympäri hitaasti ja erittäin matalana tällä kohdalla soiden keskellä. Suojelualue ulottuu joelle asti. Koitajoen ja Säkäjoen rannassa on 20—500 m leveät tulvanevat, jotka ovat tärkeitä hanhien ruokailuniittyjä. Avoimen keskusta— santeen ja tulvanevojen välillä on ns. reunaluisu, joka on eri tyyppisten rämeiden muodostama. Alueen linnusto on tavattoman runsas. Näkyvin on suuri harmaalokkikolonia. Kesonsuo on tärkeä metsähanhen esiintymisalue. Alueen soistuminen on alkanut 9500 v. sitten. Alueella liikkuminen ilman lupaa on kielletty 1.4.— 30.11. Alue on vartioitu. Alueen etelälaitaan rakennetaan suosaareen yleisölle avoin havaintotorni, johon johtaa pitkospuut. 725

Joensuu 751 52 Iehmo, Halla—aho R1T:o Höytiäisen kanavan maatuma— paista. Linnustonsuojelualue (n. 7.5 ha). 1938 ja 1952. — Kirjallisuus 254, 476, 67, 183, 184, 236, 249, 343, 366, 475. Höytiäisen kanavan rehevää suistoaluetta. Tärkeä leväh— dyspaikka kahlaajien ja vesilintujen kevät— ja syys— muutoilla. Pesimälinnusto on myös runsas. Alueella on kuljeskeleminen kielletty. 5218 1387 Joensuun kaup, Mutalan kaup.osa, Teppola RN:o Kuusi. 1970.

Juuka 518 Ahmovaara, Paavola RN:o 23°. Mänty. 1960. 786 Nunnanlahti, Saarela RN:o 1810. Pylväsiniusi. 1963.

Ke sälahti 426 Villala, tila tm (26)63. Erittäin hallitsevalla pai kalla sijaitseva suuri mänty, ns. Lönnrotin petäjä. Metsäntutkimuslaitoksen p. 1959. 1766 Sarvisalo, Länsi—Ranta RN:o 225. Mänty. 1976.

Kitee 1259 Närsäkkälä, Kallio RN:o 20. Lehtoängelmän (Thalictrum aquilegiifolium) kasvupaikka (0.30 ha). 1968. 1. 1592 Kitee, Marjamäki RN:o 0.50 lia:n suuruinen kotkan— siipeä kasvava alue. 1973. 1746 Juurikkajärvi, Orpola RN:o 94 Ukonhattulelito (0.08 ha). 1975. — Kirjallisuus 41, 366, 479, 572. Lehto on puronnotkokorpi, jonka puuston muodostaa tuomi, liarmaaleppä ja koivu. Ukonhatun lisäksi tava taan mm. kotkansiipeä, kulleroa ja mesiangervoa. 1066 Niinikumpu, Kiteen koulutila RN:o 23. Mänty. 1966. 1525 330 Niinikumpu, Niinivaara RN:o Niinipuu. 1972.

Kont ol ahti 538 Puso, Kaunieranta R1’I:o 28. Go1ogisesti mielenkiintoinen aallonmerkkikallio (n. 1080 mc). 1961. 4730 1332 Kontiolahti, Kuusela RN:o Kuusi. 1969. 315, 316 1868 Nönni, Lassila RN:o oikeastaan Kalmoniemi RN:o Mänty. 1977.

Lieksa 862 Vuonislahti, Juliola RN:o 3535 Metsäalue (0.2 lia), ns. Aarnen kuusikko. 1964. 126

700 Vuonislahdn valtionpuisto, Kalliovaara. Mänty, pituus 30 m, läpim. 105 cm. Maatalousmin. p. 1948. 332 Vuonislahden valtionpuisto. Kuusi, pituus 39 m. Metsä— hail. p. 1957. 515 Hattuvaara, Alatalo RN:o 29 ja Viisikko RN:o 642. Mänty. 1960. 961 Viensuu, Honkala RN:o 6. Neljä kuusta. 1965. 1007 Hattuvaara, Pekanvaara RN:o 28. Mänty. 1965. 69150. 1453 Lieksa, Timitra RN:o Kaksi mäntyä. 1971.

Liperi 75314 1388 Liperi, Saunalahti RN:o Mänty. 1970. 1389 797 Ruokolahtj, Ahola RN:o Pihapuuryhmä, 11 mäntyä ja 3 pihlajaa. 1970. 1813 Liperi, Heinäsuo RI’I:o 171. Tyveltään yliteenkasvaneet kuusi ja mänty. 1976. 7438 1814 Liperi, Kuusniemi RN:o Mänty. 1976.

Nurmes 456 Hökän valtionpuisto. Siirtolohkare. Metsäliali. p. 1960. 530 Höljäkkä, Mahala RN:o 218. Liuskalehtinen haraaleppä.1961 720 962 Ylikylä, Autiokorpi RN:o Käärmekuusi. 1965.

Outokumpu 517 Sysmä, Isomänty RN:o 2772. Mänty. 1960. 669 Sysmä, Ferkka RN:o 3012. Mänty. 1962. 554 687 Sysmä, Alapitkä RN:o Kuusi ja raita. 1963.

Polvij ärvi 452 Sotkuma, Haninniemi 219. Niinipuumetsikkö (n. 0.5 ha) Kulkevaisen saarella. 1959.

Pyhäselkä 858 Hammaslahti, Kuikkala RN:o 594 Rauduskoi’vu. 1964.

Rääkkylä 753 1356 Oravisalo, Havukkala RN:o Mänty ja kuusi. 1970.

Tohmaj ärvi i, 1632 Riikola, tila .:o Järventaus, tila RN:o f92 Hämälä RN:o 23. Suksiammen ranta—alue (25,08 ha). 1974. — Kirjallisuus 424. Pesivänä useita sorsalintu— ja lokkilajeja. Tärkeä muuttolevälidyspaikka (mm. joutsen ja pilkkasiipi). Liikkuminen kielletty 1.5.— 15.7. 727

1647 Kemie, Piilovaara RN:o 24 Hirvola RN:o 1824, Varala RN:o 37 ja Mattila R.N:o 31 11 Ukonhattua kasvava leh to (5.36 ha). 1974. — Kirjallisuus 15, 41, 366, 424, 479. 572. Rehevää ukonhattu—leppälehtoa (ilmeisesti Suomen laa jin ukonhattuesiintyinä), joka kulkee kapeana vyönä pellon ja kalliojyrkänteen välissä. Puusto: harmaa— leppä, tuomi, liaapa, pihlaja ja koivu. Pensaita: koi— ranheisi, näsiä ja kuusama. Liikkuminen sallittu lumettomana aikana vain poluilla. 1845 Jouhkola, Kuikkalampi RN:o 2. Valkovuokkoa kasvava alue (0.5 lia). 1977. 1026 Kemie. Tienvarsimänty. TVH:n p. 1965. 1087 Kemie, Rantala RN:o 63, Kiventaus RN:o 2936 ja osit tain maantiealueella. Siirtololikare. 1966.

Tuu povaara 32 163 Hoilola, Onnenvirta RN:o Kuusi. 1953. (428)2 206 Öllölä, tm Käsnäkuusi (Picea excelsa f. tuberculata). 1955. 725 1601 Hoilola, Ritoniemi RN:o Mänty. 1973.

Valtimo 937 Haapakylä, Niemelä RN:o 236. Mänty. 1965.

Vä r ts i 1 ä 519 581 Patsola, Peräsuo RN:o Puistometsä (6.92 ha). 1961. Järeää kuusivaltaista metsää (koivu joissakin paikoin valtapuuna), ikä n. 90 v. Ålueen metsänhoidossa pyri tään säilyttämään suurimmat puut.

O : 128

5.08 Kuopion lääni

Iisalmi 26 1574 Pitolamminmäki, Savola RN:o Valkovuokkoa kasvava alue (3.2 he). 1973. Alue on entistä hakamaata, jossa valkovuokkoa kasvaa runsaasti. Valkovuokko on täällä kaukana varsinaisesta esiintyniisalueestaan. Puusto on harvaa lehtipuuval— taista sekametsää. Valkovuokon lisäksi tavataan alu eella lizmunsilmää ja lehtotesmaa. 3124 1818 Porovesi, Sikokallio ffl:o Iuonnonsuojelualue (4.9 ha). 1977. Alueen keskuksen muodostaa ympärivää maastoa yli 20 m korkeammalle kohoava kallioinen mäki, jonka puusto käkkäröitynyttä ja keloutunutta männikköä. Erittäin suosittu retkeilykohde ja näköalapaikka (mm. hiihto— maja).

879 Iisalmi, Souruniemi R1T:o 4, oikeastaan 445 Mänty. 1964. 413 880 Ruotaanlahti, Harjula RN:o Mänty. 1964. 911 Ulmala, Uusitalo RN:o 876, oikeastaan RN:o Mänty. 1964. 31 1340 Partala, Peltola RN:o “Tapionpöytä”—kuusi. 1969.

Ju ank o s lii 737 Ks. Nilsiä 737. 518 1328 Murtolahti, Taavila R1:o 54, oikeastaan RN:o Kalasääksen pesämänty. 1969. 1459 Kellolaliti, Keskitalo RN:o Mänty. 1971.

Kaavi 1504 Niinivaara, Rantala RN:o nyttemmin 623. Serpen— tiinikallio (1.20 ha). 1972. — Kirjallisuus 244, 516. Ultraemäksisten kivilajien takia alueella on poikkeava kasvillisuus. Mm. seuraavia lajeja serpentiiniraunioi— tien (Asplenium adulterinum), ainoa nyk. kasvupaikka Suomessa, vihreä raunioinen (A. viride), iso maksaruo— lio (Sedum telephium), pohjoisin luonnonvarainen kasvu— paikka, nyylähaarikko (Sagina nodosa) ja tunturihärkki (Cerastium alpinum). Lisäksi sammallajisto on erikoista. 1520 Niinivaara, Louhiniemi RN:o 618. Serpentiinikallio— esiintymä (4.6 ha). 1972. — Kirjallisuus 244, 516. Liittyy edelliseen alueeseen (1504). 1175 Kaavi, Partala RN:o 2116. Kaksi siirtolohkaretta. 1967. 1458 Kortteinen, Ruukinsalo RN:o 25. Manty. 1971. 519 1485 Niinivaara, Jättikivi RN:o Kaksi siirtolohkaretta. 1972. 129

38 1656 Retuiskylä, Kosulanniemi RI:o Kaksi mäntyä. 1974. 38 1667 Kaavi, Postila RN:o Siirtolohkare. 1974. 1717 Maarianvaara, Pekkala RN:o Siirtolohkare. 1975. 1718 Maarianvaara, Pekkala RN:o Koivu. 1975.

Karttula 1084 Karttula, Luonnonsuojelualue—niminen tila RN:o 1319. Pörönmäen laella oleva alue (5 ha). 1966. Mäki on pitäjän keskustan välittömässä läheisyyaessä ja siltä on hyvä näköala kirkonkylän yli ja Virmas— vedelle. Mäen laelle johtaa polku. 419 1534 Äiraksela, Simola RN:o Perämaa RN:o 28. Kauppis— neva—niminen suo (37 ha). 1972. — Kirjallisuus 22. Avosuoalue sara— ja lyhytkortista nevaa, laiteilla varpurämettä. Suoalue liittyy välittömästi läheiseen Kauppislampeen. 405 Soinlahti, Niemelä RN:o io18. Mänty. 1959. 1113 Lyytikkälä, Uusi—Niemelä RN:o 62. Mänty. 1966. 541 1132 Talluskylä, Haposuo RN:o “Kultakuusi”. 1966. 72 1222 Soinlahti, Patrola RN:o Kuusi. 1968. 419 1423 Käpysalo, Kotiranta RN:o Kaksityvinen mänty. 1971. 1427 Soinlahti, Ahola RN:o Mänty. 1971. 429 1428 Lyytikkälä, Muuraismäki RN:o Neljän niinipuun ryhmä ja haapa. 1971. 1494 Airaksela, Jussila RN:o Mänty. 1972. 1495 Airaksela, Särkilahti RN:o Mänty. 1972. 320 1652 Lyytikkälä, Patteri RN:o Neljä luonnonvaraista niinipuuta. 1974. 548 1686 Tailuskylä, Perä—Liikkanen RN:o Kaksi mäntyä. 1974. 1732 Lyytikkälä, Tervamäki RT:o 232. Kolme kuusta. 1975. 541 1855 Lyytikkälä, Rantavenälä EN:o Mänty. 1977.

Keit ei e f64 1336 Vuonamo, Pahkamäki RN:o Metsikkö (0.80 ha). 1969. Alue sijaitsee korkean Palikainäen laella. Metsä on jä— reää mänty•kuusikoiVuseka!fletsää, joka näkyy kauas ympäristöön (“Pahkamäen otsatupsu”). 428 425 RN:o 1337 Viinikkala, Huttusalo RN:o ja Selkäsaari Selkäsaari (1.2 ha). 1969. Saari Nilakkajärvessä, metsämaata ja metsittynyttä peltojättöä. Metsä on mäntyvaltaista, iältään 80—120— vuotiasta. 1327 Vuonamo, Hireikangas RN:o oikeastaan EN:o 23 Kaksi mäntyä, joista toisessa kalasääksen pesa. 1969.

9 27802227F 730

429 1425 Sulkavanjärvi, Petäjämäki RN:o Saukonlähde” 1971. Historiallisesti merkittävä lähde (rajamerkkf). Mat— kailunähtävyys.

Kiuruvesi 572 542 Kiuruvesi, Linnilä RI:o Kolme mäntyä. 1961. 1072 Hautakylä, Petäjäharju RN:o 26/b, oikeastaan RN:o 213 Puumainen kataja. 1966. 1152 Niemisjärvi, Petro B1T:o 1864. Mänty. 1967. 1334 Sulkava, Leppäaho RK:o 21, oikeastaan R1’T:o 2121. Kuuden kuusen puuryhmä. 1969. 1335 Sulkava, Nultamäki RNo 2127. Siirtolohkare. 1969. 415 1456 Kiuruvesi, Yläpiha RNo Puuryhmä (8 mäntyä, 6 tuomea ja 7 pihlajaa). 1971.

Kuo pio 24 Puijon puistometsä (65.2 ha). 1928. — Kirjallisuus 333, 57, 356, 497, 555, 587. Tunnettu näköalapaikka, joka on hallitsevassa asemas sa Kuopion maisemassa. Mäen päällä on näköalatorni (Puijon pyörivä torni). Puijolla harjoitetaan erilais ta urheilutoimintaa, alueella on esim. hyppyrimäki. Puijon metsiä on hoidettu maisemanhoidollisten peri aatteiden mukaan. 37, 98 Hakkarala, Karhunsaari RN:o Kokonvuori. Kaksi kallioista metsäaluetta (8.8 ha). 1947. Korkea, kallioinen saari, johon liittyy historialli sia muistoja Suomensodan ajoilta. Karuja kalliomänni— köitä. 993 Julkula, Saari—Julkula RN:o 113, oikeastaan Mäntysaari (2.4 ha). 1965. Pohjois—Kallavedessä sijaitseva Mäntysaari on rehe— vää ONT—tyypin metsämaata. Puusto lehtipuuvaltainen, joukossa tervaleppää ja niinipuuta (muutamia kym meniä runkoja. 98 1590 Haminanlahti, Pukinsalo RN:o Saari (0.1 ha). 1973. 1591 Hirvilahti, Kokonniemi RN:o ii8. Ranta—alue “Kokonnie— men hiekka” (1.0 ha). 1973. Noin 200 metrin pituinen luonnonhiekkaranta, avoimen hiekan leveys 10—25 m. Luoteisosassa muutamia suuria mäntyjä. Alueen sisällä lähde. 1657 Savilahti Niittylaliti R:o Tonkkurinmäen selänne (12.75 haS. 1974. — Kirjallisuus 372. Luoteis—kaakkosuunnassa oleva selännemäinen moreeni— drumliinirinne, jolla kasvaa vaihtelevan ikäistä mänty— ja kuusimetsää. Alueen vaihtevuutta lisää selänteen jyrkkä rinne kivilohkareineen. 131

1658 Savilahti ja Ritoniemi, Niittylahti RIq:o 270 ja Musta— mäki RN:o ii5. Mustajärven kallioalue (12.60 ha). 1974. Mustajärven pohjoispuolella sijaitseva kalliojyrkänne, joka muodostaa maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Puusto on kalliomännikkiiä. — Kirjallisuus 372. 165 1659 Jynkkä, Rauhalahti R1{:o Pyöreäsuo (0.6 ha) ja nimetön suo (0.8 ha). 1974. — Kirjallisuus 372. Pyöreäsuo on pieni keidassuo. Tyypeiltään sara— ja tupasvilla— sekä isovarpuista rämettä. Nimetön suo on vetietä nevakorpea, jonka puusta on pientä koivua ja kuusta. 546 Pappila, Saaristonpappila RN:o 1, oikeastaan RN:o 39 Niinipuu. 1961. 24 605 Pappila, Haukiniemi RN:o Käärmekuusi. 1962. 33 878 Ryönä, Honkamäki RN:o Mänty. 1964. 514 1157 Haminanlahti, Matkus RII:o Kalasääksen pesmänty. 1967. — Kirjallisuus 243, 496. 1460 Syrjänsaari, Välisalmi 1:o s8. Mänty. 1971. 330 1546 Lamperila, Purola RK:o Mänty. 1973. 19 1547 Hirvilahti, Venälä RN:o Kalasääsken pesämänty. 1973. 1548 Hirvilaliti, Haikola R.N:o Mäntyryhmä. 1973. 1572 Lamperila, Iaajanharju RN:o Mänty. 1973. 1643 Kuopio, Särkiniemen kaup.osa, Koljolanniemi RN:o 2. Ryhmä siirtolohkareita ja suuri siirtololikare. 1974. — Kirjallisuus 372. 1653 Kuopion kylä, Koljolanniemi RN:o 2. Kolme mäntyä. 1974. 1734 Haminanlahti, Suovu RN:o io58. Kalasääsken pesämänty. 1975.

Lapinlahti 25 672 Naarvanlahti, Harju PI:o Mänty. 1962. 940 1666 Onkivesi, Laatasmäki RN:o Kuusi. 1974. 1685 Ollikkala, Yläpiha RN:o 4232. Kuusi. 1974. 523 1723 Onkivesi, Talinmäki RN:o Kolme mäntyä. 1975.

L e p päv i r t a

675 Leppävirta, Päiväranta RN:o 6, oikeastaan RN:o 610. Kolmiliaarainen kuusi. 1962. 1454 Halola, Säyneensalmi FII:o 241. 20 niinipuun puurylimä. 1971. 341 1679 Sarkamäki, Immosenniemi RN:o Lähes hehtaarin suu ruinen niinipuumetsikkö. 1974. 38 1680 Konnuslahti, Nurkkala RN:o Mäyrän pesäluola. 1974. 1689 Saijanlahti, Heikkilä RN:o 246. Mänty. 1975. 1726 Leppävirta, Puralanmäki RN:o 2610. Karsikkomänty. 1975. 1745 Paukarlahti, Tenliula RN:o Mänty. 1975. 132

Maaninka 90 Tuovilanlahti, Koreakosk1 RN:o f7, Ryteikk Sammalpuro RN:o ji4 Korkeakoski rotkolaaksoineen (12.2 ha). 1947. — Kirjallisuus 586, 101, 576a. Rotkolaakso, jonka rinteellä on 36 m korkea vesiputous (Suomen korkein). laakson pohja on lehtokorpea ja lehtoa, jossa kasvaa useita harvinaisia lajeja. Peukaloinen on alueen luonteenomainen lintulaji. 1341 Käärmelahti, Pentinpuro RN:o 26113. Niinipuu. 1969.

Nils iä 947 737 Vuotjärvi, laskoski RN:o ja Siikajärvi, Pisan— 34U huippu RN:o (16.9 ha). 1963. — Kirjallisuus 79. Pisanmäki on noin 270 m korkea (merenpinnasta) ja on Puijon ja Kolin ohella Etelä—Suomen huomattavin näköala— paikka. Näen laki on suurelta osin puutonta kvartsiitti— kalliota. Kallioiden välissä kasvaa kituliasta ja vanhaa kalliomäxmikköä. Täyssinän rauhan (1595) rajamerkki on alueella. 1664 Kaaraslahti, Lähteelä RN:o ii10. Hennon kiurunkannuksen kasvupaikka (1.90 ha). 1974.— Kirjallisuus 23. 67 Nilsiä, Ylätalo RN:o luonnonvarainen vuorijalava, tiettävästi maan pohjoisin. 1941. — Kirjallisuus 359. 1424 Sänkimäki, Marttila RN:o Kuusi. 1971. 519 1482 Palonurmi, lamminpää RN:o Mänty. 1972. 515 1487 Siikajärvi, Saarimäki RN:o Kolme mäntyä. 1972. 15 1488 Siikajärvi, Saarimäki ii:o Kivi. 1972. 1489 Vuotjärvi, Raatti PK:o 889. Mänty. 1972.

Pi ei ave ei 450 Pielavesi, Pappila RN:o 1632. Säästömetsä (8.1 ha). 1959. Kuusivaltaista, täystiheää ja iäkästä metsää (ikä n. 160 v.). Netsätyyppi MT. Alue rajoittuu yhdeltä nur— kalta lampeen.

976 Koivujärvi, Kalttonen RN:o 278, oikeastaan RN:o 281 ja Pihtiputaan kunta, Sydänmaan kylä, Rillanaho RN:o 29 sekä Pyhäjärven 01. kunta, Mäkikylä, jakokunnan maa. Kolmen läänin ja kunnan rajapyykkinä oleva “Rillankivi” sekä sitä ympäröivä metsä (0.8 he + 0.1 he + 0.9 ha). 1964/Ku, 1964/K—S ja 1965/0.

223 Laukkalan valtionpuisto. Kalasääksen pesämänty. Metsähali. p. 1956. 513 418 Sulkava, Nousiala RN;o Mänty. 1959. 133

421 Lammassalo, Kirkkosaari, Parola RIST:o91. Entisen Saa ren pappilan pihassa kasvava suuri manty (ywp.mitta 410 cm). 1959. 586 Säviä, Pärnäsmäki RN:o Käärmekuusi. 1961. 79 1499 Lammasaho, Haukkalahti RN:o Kaksi mäntyä ja kivi— kumpu. 1972. 1512 Kotaniemi, Sääskiniemi RN:o Kaksi niinipuuta. 1972. 1513 Taipale, Suopelto RN:o Käärmemänty. 1972. 1514 Taipale, Ahola RN:o 228. Käärmekuusi. 1972. 1515 Kuivaniemi, Pitkälahti RN:o Tervaleppäryhmä. 1972. 1211. 1516 Laukkala, Korkeakoski RN:o Harmaaleppä. 1972. — Kirjallisuus 252. 924 1517 Taipale, Repola RN:o Käärmekuusi. 1972. 1518 Jylhä, Alimaisenkangas RN:o 6. Kuusi. 1972. 98 1533 Lammassalo, Kokkosaari RI’T:o 9 niinipuun ryhmä. 1972. 921 1549 Pielavesi, Luupää RN:o Kultakuusi. 1973. 917 1550 Jylhä, Alapiha EN:a Pihlaja ja käärruekuusi. 1973. 917 1551 Jylhä, Alapiha RN:o Karsikkokivi. 1973. 1577 Lampaanjärvi, Lammaskorpi EN:a 824. Kaksi kuusta ja mänty. 1973. 1578 Pielavesi, Pappila RN:o 1687. Mänty. 1973. 1649 Taipale, Koskenniska RN:o 13. Rajakivi. 1974. 1650 Vaaraslahti, Hirvimäki RN:o Kuusi. 1974. 57 1651 Laukkala, Koskenkorva EN:a Mänty ja kaksi kivi— kehää (lappalaiskauden asumuksen jäännöksiä). 1974. 1678 Jylhä, Tyynelä RN:o 8. Viiden niinipuun ryhmä. 1974. 349 1832 Koivujärvi, Saarela RN:o 8 niinipuuta. 1977.

Rautalampi 1539 Toholahti,, Pakarila RN:o 26, Harjamäki EN:a 2, Karja la RN:o 5’ ja Koskelonranta RN:o 11. Vakkarsuo (59.3 ha). 1973. — Kirjallisuus 22. Kyseinen suo kuuluu Sisä—Suomen keidassoihin. Pääosil taan lyliytkortista nevaa ja saranevaa, laitamifla var— purämettä. 406 Rautalammen kylä, Säkkärä EN:o 45 Niinipuumetsikkö (30 puuta). 1959. 719 638 Rautalampi, Tiililä RN:o Tapionpöyt’tkuusi. 1962. 317 674 Ihalaiskylä, Karhulampi RN:o Nänty. 1962. 995 Rautalampi, Mustalaliti BN:o Käärmekuusi. 1965. 1426 Rautalampi, Pappila EN:a 18228. Mänty. 1971. 134

322 1457 Rautalampi, Kypärisaari RN:a Yhdeksän niinipuun ryhmä. 1971. 1496 Rautalampi, Savijärvi RN:o 2110. Niinipuu. 1972. 1633 Rautalampi, Perälä RN:o 482. Kaksi mäntyä ja kataja. 1974. 1716 Hanhitaipale, Räystäs RN:o 8. Niinipuuryhmä, 178 puuta noin 1 ha:n alueella. 1975. 310 1827 Ihalaiskylä, Lehdonpuro RN:o Kaksi katajaa. 1977.

Rautavaara 224 Hiirensalon valtionpuisto. Luolamainen kalliomuodos— tuma. Metsäliail. p. 1956.

5 i iii n j ä ry i 1540 Hamula, Jussila RN:o 8. Lettosuo (3.4 ha). 1973. — Kirjallisuus 570. Unpeenkasvaneen lammen reunoille syntynyt lettosuo, joka on tyypiltään Pohj. Savossa harvinainen Scorpidium— letto. Kasvilajisto on tyypillistä lettolajistoa. 1731 Väänälänranta, 422 Alapiha RN:o Mäntyä kasvava ranta— alue (0.45 ha). 1975. 335 Hakkarala, Jokiharju RN:o 224. Käärmekuusi. 1957. 92 1795 Kuuslahti, Asikkala RN:o Mänty. 1976.

Sonkaj ärvi 877 Vänninmäki, Honka RN:o Mänty. 1964.

Suonenj oki 1558 Jauhomäki, 47 Uusitalo RN:o ja Vanhatalo RN:o iv’. Kirjo— suo (130 ha). 1973. lyhytkortisiin kalvakkanevoihin kuuluva suo, laitamil la kituvaa puustoa kasvavia varpu— ja rahkarämeitä.

1552 Jauhomäki, Heikkilä fflT:o 1°, Kukkola, Immola RN:o 41 ja Oittila, Leskelä . RN:o 1 Heposuo (53 ha). 1973. — Kirjallisuus 22. Heposuo on ns. Sisä—Suomen keidassuo, jonka pinta— alasta pääosa on tupasvilla— ja lyhytkortisia nevoja. 1584 Kutumäki, Hakala R1:o 5. Kämmekkälajin, lehdettömän metsänemän kasvupaikka (0.2 ha). 1174 Lieteenmäki, Heikkilä RN:o 6. Niinipuumetsikkö (n. 50 puuta. 1967. 735

1434 Pörölänmäki, Tuomala RN:o 3. Riippakuusi ja mänty. 1971. 13 1435 Jauhomaki, Otraharju RI{:o 2 • Kolmen siirtolohkareen muodostama kiviryhmä “Karhuluola”. 1971. 32 1436 Vauhkola, $uihkola R1:o 1971. 1541 Sydänmaa, Keltunmäki i:o 815. Kalasääsken pesämänty. 1973. 1702 Pörölänmäki, Arola R1:o 62. Nänty. 1975. 39 1703 Herrala, Maanseläntaipale RN:o 12 niinipuuta ja mänty. 1975. 1796 Tyyrinmäki, Tiihola RN:o 88. Mänty. 1976. 88. 1797 Tyyrinmäki, Tiihola RN:o Siirtolohkare. 1976.

Tervo 347, 552 589 Riitiammi, Huttula RN:o oikeastaan RN:o Mänty. 1962. 1138 Knuutila, Jäsperinniemi RN:o 18. Kalasääksen pesä— haapa. 1966. 750 1269 Talluskylä, Saarenpää RN:o 722b, oikeastaan RN:o Niinipuuryhmä (48 puuta). 1968. 1429 Joutsensalmi, Pellonpää RN:o Kaksi mäntyä ja niinipuu. 1971. 1. 1437 Sammakontaus, Sammakontaus RN:o Kataja. 1971. 1461 Tallus, Koivumäki RN:o 17. Mänty. 1971. 24 1573 Käpysalo, Pohjoistalo :o Mänty. 1973. 75 1831 Haapamäki, Kettula RN:o Visamänty. 1977.

Tuusniemi 520 912 Susiniemi, Räsälä RN:o Seinävuoren rotkolaakso (4.20 ha). 1964. Peruskalliossa tapahtuneen siirron tuloksena syntynyt rotkolaakso. Laakson pituus on 500 m, leveys 20—40 m ja syvyys jopa 25 m. Seinämät ovat lähes pystysuorat. Viimeisen jääkauden jäljet näkyvät laaksossa selvästi. 836, 41 1156 Ukonlahti, Rasimäki RN:o oikeastaan Mänty. 1967. 1173 Juurikkamäki, Saunaniemi RN:o 4. Mänty. 1967. 622. 1338 Juojärvi, Korpisaari RN:o Mänty. 1969.

Varpai sj ärvi 646. 1455 Jumiskylä, Riekkilä RN:o Nänty. 1971.

V ehm e r salmi 1300 Horemastenlahti, Vuorennotko RN:o 2. Mänty. 1969. j523 1853 Ritoniemi, Mustaharju RN:o Käärmekuusi. 1977. 136

Vesanto

451 Sonkari, Pentinmäki RN:o Kaksi kalasääksen pesä— mäntyä. 1959. — Kirjallisuus 243, 370, 371. 606 Vesamäki, Pulkkila R1:o 215. Mänty. 1962. 676 Horontaipale, Lavia RN:o 619. Kuusi ja kolmen nimi— puun muodostama ryhmä. 1962. 56 1486 Vesamäki, Kivisilmä RN:o Nänty ja kuusi. 1972. 1542 Horontaipale, Mustaniemi RN:o 11. Käärmekuusi. 1973. 530 1770 Kuuslahti, Heikinmäki RN:o Kaksi niinipuuta. 1976. 1847 Juurikkaniemi, Narkkala RN:o Kultakuusi. 1977.

Vieremä 46 1224 Vieremä, Vieremänniemi RN:o Kyrönniemi, kaunis harjuniemi (4.0 ha). 1968. Vieremänjärveen pistävä luonnonkaunis niemi. Puusto järeää mänty—kuusi sekametsää. Niemen keskellä on Ky— rönmäki, jota kiertää polku. Polun varrella on matkai— lukoliteena tunnettu Juhani Ahon lapsuudenaikainen leik— kimökki. 12 515 1648 Valkeiskylä, Hetteenpuro m:o Åuaniemi ffl:o 518, Pulkkala RN:o Htteensuo RN:o Harju RN:o 17 ja Marjomäki RN:o 17°. Hetteensuo (23.5 ha). 1974. — Kir jallisuus 71, 571. Suon keskellä 10 ha:n suuruinen neva, jonka läpi virtaa runsasvetinen lälidepuro. Nevalla pesii naurulokkiylidys— kunta. Muu osa suosta on ruohoista saranevaa, kauttaal taan hyvin märkää. Kasviharvinaisuutena esiintyy alu eella Vienan sara. 1155 Vieremä, Rälsälä RN:o Nänty. 1967. 724 1167 Marttisenjärvi, Pehkolanniemi RN:o Neljän puun muodostama mäntyryhmä. 1967. 1329 Salahmi, Tiikkaala 1 RN:o 248 a Tiikkaala III RN:o 250, oikeastaan Tiikkaala 1 RN:o 24’. Mänty. 1969. ‘37

5.09 Keski—Suomen lääni

Hankasalmi 522 Ks. Konnevesi 522. 1114 Hankamäki, Kotisalo RN:o 1 (Ylälän tila RN:o Nänty. 1966. 1278 Hankamäki, Mäntylä RN:o 26. Mänty. 1968. 428 1704 Kynsivesi, Pääkk?31ä RN:o Mänty. 1975.

Joutsa 583 Joutsa, jakokunnan yhteisellä alueella na. Kirkko— piaani—nimisellä maalla kasvava ns. “Koulumänty”. 1961. 1164 Pärnämäki, Rapakangas RN:o 619. “Risukuusi 1967. 443, 1165 Pärnämäki, Kotimäki RN:o “Risuituusi”. 1967. 1166 Hara, Simola RN:o 2. Ns. “Tuulenpesämänty”. 1967. 1176 Joutea, Paronen RN:o 2201. Siirtolohkaremuodostuma. 1967. 89 1177 Uianiemi, Ylä—Taipale R1:o Niinipuu. 1967. 89, 1178 Uimaniemi, Ylä—Taipale RN:o Valkovuokkoesiin— tymä (15 aaria). 1967. 437, 1851 Uimaniemi, Ukkola RN:o 2 niinipuuta. 1977.

J y v ä s k y 1 ä, kp. 1866 Jyväskylä, Kortesuo RN:o 13192 Riihulammen alue (2.2 lia). Pieni lampi (0.2 ha) ja sitä reunusteva neva, joka reunoiltaan vaihtuu rämeeksi. Opetus— kohde. 1977. 3192 1867 Jyväskylä, Kortesuo RIq:o iii. 1.0 ha:n suurui nen suoalue. Rehevähköjä puustoisia suotyyppejä fmi. tervaleppä, harmaaleppä ja paatsama). 1977. 3166, 1748 Jyväskylä, Mäyrämäki RN:o Kultakuusi. 1975. 3180 1844 Jyväskylä, Kortesuo RN:o Kilpikaarnainen mänty. 1977.

Jämsä 416 996 Toivila, Metsä—Ritari RN:o sekä Kiukoila, Punttu— lansuo EN:o 229 ja Synninlukko RN:o 228. “Synnin— lukko”—niminen rotkolaakso f 3.0 ha). 1965. 296 1859 Kaipola, Vuoritsalo RN:o Vuoritsalon saaressa sijaitseva lelimuemetsikkö (0.6 ha). 1977. 738

756 Viiala, Hintta RN:o 6. ?Mnty. 1953. 920 297 Juoksiahti, Juasila RI:o Käärmekuusi. 7956. 493 Juoksiahti, Harjulantalo RN:o Jäinsän—Vekkulan tien risteyksessä oleva yliteenkasvanut mäntypari. 1960. 43 1469 Aihojärvi, Aihonniemi RN:o Kuusi. 1971.

Jämsänko ski 27 1699 Kerkkola, Kotila fflI:o Koivu. 1975.

Kannonkoski 1839 Jauhoniemi, Niemen Raja—aho RI’T:o 45 ja Heinsuo P1T:o 1840 413 Soidensuojelualueita (6.0 ja 11.8 he). 1977. Alueet käsittävät osan Heinäsuosta, joka on erittäin edustava pienialainen Pohjanmaan aapasuo. Rimpi— ja jämiemuodostus harvinaisen komea. Osin arvokkaita ravinteisia suotyyppejä (mm. rimpilettoa). Myös linnus— to on arvokas.

Ka r s tul a 1852 Vahanka, Tuomola R1:o 40. Luonnonsuojelualue (3 lia). 1977. Metsähallinnon Torisaaren aarnialueeseen liittyvä suo ja kangasmaa—alue, jonka rajalla sijaitsee historial linen Torisaaren rajapyykki merkkikeloineen. 41O0 1654 Kiminki, Pellonpää RN:o Mänty. 1974.

Keuruu 920 150 Suolahti, Kangasmannila RN:o Ketveleen harjukan— gas (4.5 ha). 1950. Aluetta supistettu 1961. Komea männikköharju, jolla sijaitsee Herpmannin poi— kain muistomerkki. 920 274 Suolahti, Kangasmannila RT:o Kiviniemen ranta— metsä, Jänissaari ja Kivisaari (18.7 ha). 1956. Jänissaaren metsä on varsin tiheää ja koivuvaltaista. Kivisaaren puusto on etupäässä mäntymetsää. Kivinie— men metsät ovat luonteeltaan vaihtelevia, sekä mäntyä että kuusta. 92O 275 Suolahti, Kangasmannila RN:o Siirtololikare Pikku— murron kankaalla. 1956. 920 276 Suolahti, Kangasmannila RN:o Mäntyryhmä Keuruun— Mäntän maantien varressa. 1956. 438 Pihlajavesi, Mäkelä RN:o Mänty. 1959. 714 449 Pihlajavesi, Peltokangas RN:o Kataja. 1959. 517 463 Pihlajavesi, Lappi RN:o Kaksi pihlajaa. 1960. 77 1272 Ampiala, Ostamo RN:o Mänty, ns. “Pettupetäjä”. 7968. 76 1275 Ampiala, Soijinmäki RN:o Mänty. 1968. 139

K i nnu 1 a 228 Saari, Saaren vaitionpuisto, Rutasaaren paista. Nimi— puuryhmä. Metsähali. p. 1956. 229 Kinnulan etel. valtionpuisto. Luola. Metsähail. p.1956. 230 Jääjoen asutusalue. Mänty. Metsähali. p. 1956.

Kivij ärvi 231 Heinolahden valtionpuisto. Kolme mäntyä. Metsähali. p. 1956. 232 Länttä—Tenholan valtionpuisto. Mänty. Metsähali. p. 1956. 1526 Heinolanlaliti, Salmentaka RN:o 268. Mänty. 1972.

K 0 nn e vesi 522 Kärkkäiskylä, Rinteelä RN:o 38, Lepola RN:o 388, Lähdesuo R1I:o 3810, Ristilä RN:o 3812, Huumola RN:o 3818, Hakopuro RN:o 3820, Lalidentaus RN:o 3826, Valkama RN:o 3827, Sauvoniemi I:o 383D, Harju RN:o 38 ja Piilola RN:o 51. Eläimistönsuojelualue (274.4 ha. 1960. Lisäalue (76.20 ha) Hankasaimen kunnasta 1967. Alue sisältää varsin vailitelevia maastotyyppejä: laaja vesialue, niemenkärkiä, kangasmaita, viljelyksiä ja metsäalueita. Suojelun tarkoituksena on elämistön säi lyttäminen.

Korpilahti 89 Oittila, Vaaru RN:o ja Uusi—Oittila RN:o Puronvarsilehto (2.8 ha).1946. — Kirjallisuus 490. Alueella tavataan vuorijalavaa, niinipuuta ja Suomen pohj oisimmat pähkinäpensaat.

2. 93 Veijo, Veijo RN:o 1 Vaarun jyrkkä—niminen rikas— kasvistoinen kallioseinämä (5.8 lia). 1947. — Kirjal— lisuus 355, 476a, 490, 498a, 551. Kasvistollisesti rikas ja ainutlaatuinen alue, ns. etelävuori. Harvinaisia lajeja satakunta, mm. useita Lapin kasveja ja kalliokasveja. Alue on myös maisemal— lisesti edustava paikka Päijänteen rannalla. 23 717 Kähö, Ylä—Härkölahti I1:o ja Muuramen pitäjä, Muuramen kylä, Lautakkomäki RN:o 7139 Puronvarsileli— to (0.7 ha), jossa kasvaa mm. vuorijalavaa ja nimi— puuta. 1949. — Kirjallisuus 266. 199 Muurajärven valtionpuisto, Naskuttajan saari. Kilpi— kaarnainen mänty. Maatalousmin. p. 1955. 938 1415 Muuratjärvi, Niittylä R:o Kuusi. 1971. 1484 Korpilahti, Vesteri RN:o 18. Kuusi. 1972. 4109 1737 Muurame, Ohela RT:o Kammarvuoren luola. 1975. 95 1771 Pajulahti, Riitaoja RN:o Kolme katajaa. 1976. 7787 Korpilahti, Päiväranta RN:o 222. Mänty. 1976. 140

kuhmo inen 671 Ruolahti, Iso—Ruolahti R&:o 184. Kaksi niinipuuta ja 0.05 ha:n suuruinen kiurunkannusta ja pähkinäpen— saata kasvava alue. 1962. 1333 Päijälä, Korola RN:o 1210, nyk. Lehtomainen korpinotkelma, “Karhunsuon vaahterikko” (0.50 ha), kuusi ja mukuramänty. 1969. 608 Anttula, Niinimäki RN:o 1”. Kaksi niinipuuta. 1962. 48 670 Suurijärvi, Heinjoki B1:o Mänty. 1962. 29 864 Lästilä, Autio—Saksa RN:o Neljä koivua, kaksi lehtikuusta, kuusi ja tammi. 1964. 1286 Päijälä, Rekola RN:o 95 Pihlaja ja mänty. 1968. 1312 Tapiala, Silta—Teppola RI:o 957 Kaksi mäntyä. 1969. 365 1414 Lästilä, Ylä—Karttila RN:o Kolme kuusta, käärme— kuusi ja kaksi mäntyä. 1971. 1442 Lästilä, Kaanaan.maa RN:o 8129. Kuusi, visakoivu ja kaksi pylväskuusta. 1971.

Kyyjärvi 233 Pi5lkin valtionpuisto, Verkakangas. Mänty. “Verkapetäjä”, johon liittyy v. 1808—1809 sodan tarina. Metsäliail. p. 1956. 234 Pölkin valtionpuisto. “Kirvespuron kuusikko”, muutamia järeitä kuusia. Metsähail. p. 1956.

Laukaa 428 Haapavatia, Uusitalo RN:o 66. Mänty. 1959. 359 454 Kuusvesi, Vanliatalo R1:o Käärmekuusi. 1959. 1288 Petruma, Finni RN:o Mänty. 1968. 4137 1347 Savio, Mattila RN:o Mänty. 1970. 728 1348 Savio, Uusi—Heikkilä RN:o Mänty. 1970. 728 1349 Savio, Uusi—Heikkilä RN:o Rajakivi ja kaksi siir— tolohkaretta. 1970.

Luh an ks 4421 1856 Luhanka, Takaranta BN:o Vaateliasta lajistoa kas vava puronvarsilehto (0.7 ha). 1977. 4423 1857 Luhanka, Puronsuu RN:o Vaateliasta lajistoa (mm. kotkansiipi) kasvava puronvarsilehto (0.7 ha). 1977. 4425 1858 Luhanka, Lempää R1:o Linnuston ja maisemansuo— jelualue, joka käsittää kymmenkunta saarta tai luotoa (yht. 2.4 ha) ja niemenkärjen (0.6 ha). 1977. Rauhoitukseen kuuluvilla Selkäsaarilla, Kettusaarella ja Voiveikkosella maihinnousukielto lintujen pesimis— aikana (1.5.—31.7.). 141

4281 690 Luhanka, Koivumäki RN:o Siirtolohkare. 1963. 691 Luhanka, Savioja RN:o 4. Niinipuu. 1963. . 692 Tammijärvi, Koivulehto ii:o Kolmirunkoinen kuu si. 1963.

Nu 1 t ja 236 Vehkoo, Kekälisen valtionmaa. Mänty. 1956.

Muurame 117 Ks. Korpilahti 117.

Fetäjävesi 1825 Fetäjävesi, Tähtiniemen kirkkolierran virkatalo RN:o 197 Solikkosaarj (2.1 ha). 1977. Pitkittäisliarjusaari, joka kuuluu osana pitempään jaksoon. Maisemallisesti arvokas männikkö. 323 851 Kintaus, Nisula RN:o Käärmekuusi 1964.

Pilitipudas 976 Ks. ?ielavesj 976.

Saarij ärvi 1753 Pyhäjärvi, Maksala RN:o 13226. Kolme saarta Kallio— saari (0.8 ha), Sikasaari (0.4 ha) ja Selkäsaari (1.0 ha). 1976. Saaret ovat kallioisia ja kuivia kangasmetsiä edusta via männiköitä, jotka säilytetään luonnontilassa. Maihinnousu on kielletty Kallio— ja Sikasaarelle. Selkäsaarelle maihinnousu on sallittu maanomistajan luvalla. 38 72 Summasjärvi, Rantala RN:o Kataja. 1943. 416 75 Saarijärvi, Taryaalan virkatalosta RN:o erotetulla tilalla tm. (41) 29, kasvava niinipuu. Maatalousmin. p. 1943. 82 Etelä—Malilu, Ylä—Konttimäki. Niinipuu. 1946. 237 Pyliäjärvi, Kurkelan valtionmaa. “Karsikkometsikkö”, 33 mäntyä, joihin on merkitty metsikön läpi 1800— luvulla kuljetettujen vainajien kuolinvuodet. Metsä— hali. p. 1956. 1203 Pyliäjärvi, Savela RN:o 2°. Mänty. 1968. 1527 Saarijärvi, Manttaalikunta RN:o 101. Mänty. 1972.

Säynätsalo 1740 Muurame, Rättäli RN:o 9554 Siirtolohkare. 1975. Toivakka 240 1750 Rutalaliti, Korhonmetsä RN:a Lelitoalue (2.1 ha). 1975. Kyseessä on puronvarsilehto, jossa kasvaa runkomaisia niinipuita. Kotkansiipi ja häpykannus kuuluvat kent— täkerroksen kasvillisuuteen. 238 Toivakan valtionmaa, Hattusenkangas. Mänty. 1956. 239 Toivakan valtionmaa, Toivakanaho, Salokankaan lisä— maa. Mänty. Metsähali. p. 1956.

Uurainen 1409 5148 Kuukkajärvi, Piesala RN:o ICuoliosaaret 1971. (n. 1 ha). Kukkulamainen saari, jolla kasvaa tiheä ja tasainen mäntymetsä. Saarta käytetty ennen hautausmaana ja siel— lä sijaitsee vanhan hautausmaan muistomerkki. 1655 Kuukkajärvi, 1092. Keijo RI:o Pihlaja. 1974.

Vii ta saari 1407 Suovanlahti, Takkunen RN:o 3. Pallograniittiesiintyiä. 1971. 1408 Suovanlahti, Hautakangas RN:o 9. Pallograniitti— esiintymä. 1971.

Äänekoski 183 Koivisto, Uusitalo 3169 RN:o Siirtolohkare. 1954. 377 Eerola 49 RN:o Kolme pilitakuusta. 1958. 853 Koivisto, 226. Tienpää BN:o Kuusimuoto, ne. surukuu— ei. 1964. ‘43

5.10. Vaasan lääni

Al aliärmä 1782 Kirkonkylä. Kaksi männikköaluetta (0.2 ja 2.4 lia). 1976. Maisemallisesti arvokkaita mämiiköitä aivan Alahärmän keskustassa.

Alajärvi 381 946 Alajärvi, Hauta—aho RI:o Mänty. 1965. 3132 1719 Pynttäri, Mäntyalio RN:o uryhmä (13 mäntyä, 3 kuusta ja 5 lehtikuusta). 1975.

Ä 1 avu s 559 490 Alavus, Laakso RN:o Kuusi. 1960. — Kirjallisuus 589. 912 511 Sulkava, Majamaa RN:o Luutamänty. 1960. 555 Sydänmaa, Haanpää R1:o Kaksi kuusimuotoa, ns. Tapionp5ytää. 1961. 920 684 Alavus, Lähdetniemi RITo Mänty. 1965. 4332 685 Alavus, Hietakangas RN:o Mänty. 1963. 1372 Älavus, Keskihärkölä RN:o 2183. Kaksi mäntyä. 1970. 1528 Alavus, Keski—Kurkela RN:o 2829. Kuusi. 1972. 1625 Rantatöysä, Hakala RN:o Kuusi. 1974.

Himanka 419 Kannuskylä, Paavola B1I:o 2. Pieni metsäinen harjanne (0.28 ha). “Oravakorven patteri” Suomen sodan aikai— sine kaivantoineen. Puistometsä. 1959. 408 Kannuskylä, Tilus R)I:o 8. Mänty. 1959.

Ilmaj oki 3262 445 Kirkonkylä, Peltola RN:o Mänty. 1959.

Isokyrö 407 Ikola, Mariedahuin kirkkoherranvirkatalo, Pappilansaa— ri, luonnonkaunis saari Kyrönjoessa (0.9 lia).1959. Saari avarien peltomaisemien keskellä. Saaressa kasvaa eräs Pohjanmaan suurimmista rauduskoivuista. ‘44

Jurva 416 994 Tainus, Äijänpelto R1T:o Lehtometsä (4.6 ha), jossa niinipuumetsikitä. 1965. — Kirjallisuus 509,113. Älueella kasvaa runsaasti niinipuita, jotka muodosta vat pieniä metsiköitä. Näiden lisäksi lehtipeneaita (esim. näsiä, koiranheisi ja taikinanrnarja). Äluskas— villisuus on lajirikasta ja rehevää. Lehmuslehdozl kes kellä on ns. Äijänpelto, lähes kasviton kivikkorakka, ilmeisesti jääkauden jälkeinen rantapalle. 416 Niemenkylä, Korpi RN:o 261. Mänty. 1959. 417 Järvenpää, Käyräniemi RN:o io18. Siirtolohkare. 1959. 489 Närvijoki, Heikkilä RN:o 267. Märity. 1960. 584 635 Kirkonkylä, Saksa RN:o Istutettu vuorijalava. 1962.

Kannu s 396 Pekkari RN:o io16. Mänty. 1958. 1819 Petäjä, Petäjä RN:o Mänty. 1977.

Karij oki 1234 Alakylä, Ylinen RN:o 824. Koivu. 1968.

Kauhaj oli 226 Nummenkankaan valtionmaa, Kuivakaivon kangas. “Kuiva— laiva”, hiekkakankaiden keskellä oleva vesiperäinen painanne. Metsähail. p. 1956. 227 Lauhankankaan valtionmaa. Iso tienvarsimänty. Metsähail. p. 1956. 395 Hyyppä, Latva—Korhonen RN:o Kaksi mäntyä. 1958. 1382 Hyyppä, Harju RN:o Mänty. 1970.

Kauhava 686 96 Alakylä, Alajärvi RN:o Kataja. 1963.

Kaustjnen 1820 Kausti, Isoklumpi RN:o Mänty. 1977.

Kokkola 425 Storby, Broända ito Pylväskuusi. 1959. 171 1449 Kokkolan kaupunki —nimisellä tilalla i:o oleva mänty. 1971. 172 1660 Varvi RN:o Koivu. 1974. 145

Korte s j ä ry i 645 Kukkola, Ylibergbacka RN:o 379 Kataja. 1962.

Kristiinankaupunki 3185 141 Lappfjärd, Bjrmans RN:o ja Sigvalds EN:o 317O Siperian metsäköynnöksen (Clematis alpina ssp. sibiri— ca) kasvupaikka (0.55 ha). 1952. — Kirjallisuus 91, 376, 381, 382. 35 884 Lalijoitusmaat RNo iCnapellådan—ja Österskärs— grynnorna—nimiset saaret (2.4 ha). 1964. Paljaita ulomman saariston luotoja, jotka ovat eräi den lintulajien pesimäluotoja (kalalokki ja tiirat). Maihinnousu kielletty 1.5.— 31.7. 885 Lahjoitusmaa RN:o 35 Smågrundsgrynnorna—nimiset luodot. Linnustonsuojelualue (0.125 ha). 1964. 135 Sideby, 5stergård RN:o 267. Mänty. 1952. 464 Kaftung, Långfors RN:o 11. Kaksi mäntyä. 1960. 781 Sideby, Mhlbäck RN:o 1417. Kolme mäntyä. 1963. 782 Sideby, Vidsjö RN:o 1621. Mänty. 1963. 883 Nurgrundin saarella oleva huidenkirnu. 1964. 886 Iahjoitusmaa RN:o i35. Kristiinankaupungin ja Alesundin välisen maantien varressa oleva mänty. 1964. 887 Lahjoitusmaa RN:o 7 Käärmekuusi. 1964. 888 Lalijoitusmaa r1:o 35 Käärmekuusi. 1964. 35 889 Lahjoitusmaa RN:o Kampakuusi. 1964. 35 890 Lalijoitusmaa RN:o Tuulenpesäkuusi. 1964. 97 1160 Hermans RNo Kuusimuoto (Plcea excelsa f. oubans). 1967. 1290 Sandliöjd RN:o Koivu. 1969. 473 1452 Lappfjärd, Bäcklund RN:o Kallioseinämä. 1971.

Kruunupyy 412 46 2a Norrby, Sjövik RN:o Mänty. 1960. 448 Söderby, Nyberg RN:o ii8. Mänty. 1959. 1784 Överby, Kärrända RN:o 823. Seitsemän kuusta. 1976. 1785 cverby, Kärrända RN:o 823. Siirtolohkare. 1976.

Laiha 492 Maunula, Mukan RIT:o Mänty. 1960.

Lehtimäki

499 Lippo, Mäkiaho RNo Kuusimuoto. 1960. — Kirjal lisuus 589.

10 127802227F f46

L esti järvi 1854 Lesti, Kiiskinen EN:o Luonnonsuojelualue 1977. (37.5 ha). Alue sijaitsee laajan maisemallisesti ja linnuetolli— sesti arvokkaan Paukanevan luoteiskulmaesa. Lestijoki virtaa rauhoitusalueen halki yli 2 km:n matkalla. Pää osa alueesta avointa keidassuota. Jokivarressa on ha vaittavissa luhtaisuutta. 1188 Lesti, Rintala RN:o 224. Mänty. 1967.

lohtaja 409 Väliviirre, Potta Jm 21b. Manty. 1959.

Maalahti 1786 Petalax, Namrelund RN:o 1698. Alue (1.3 lia). 1976. Järveen laskeva purolaakso. 1219 Yttermalax, Söderman RN:o Kataja. 1968.

Naksamaa 92 Maksmo, Tottesundin virkatalo. Kaksi käärmekuusta. Maatalousmin. p. 1947. 235 Särkemoskär, Tottesund RK:o 2. Kuusimuoto, Tapion— pöytä. Metsähali. p. 1956.

Musta saari 39 Björkön matalikko ja läheiset saaret. Linnustonsuo— jelualue (maa—a]ue 110 ha, vesialue n. 5900 ha). 1934. Rauhoitusmääräyksiä muutettu 1974. Muodostaa yhdessä Valassaarten kanssa yhden Suomen arvokkaimmista luonnonsuojelualueista. Muutamilla saarilla erikoinen laiduntamisen tuloksena syntynyt kasvillisuustyyppi. 104 Björkö, Valsöarna (Valassaaret). Edelliseen rajoittu— va linnustonsuojelualue (maa—alue 490 ha, vesialue 11300 ha. 1948. Rauhoitusmääräyksiä muutettu 1974. — Kirjallisuus 607, 11, 34, 77, 85, 86, 87, 89, 119, 120, 136—153, 155, 157, 194, 246, 300, 301, 307, 349, 434, 553, 563, 607, 608, 609. Suomen oloissa ainutlaatuinen saaristolintujen pesimä— alue. Saaret sijaitsevat Vaasan saariston uloimpana nä kärke— ja ovat kolmelta suunnalta avomeren ympäröiminä. Alu een kaksi osittain metsäistä pääsaarta kaislikkoisine lahdelmineen ja lampareineen poikkeavat muista. Valassaarilla pesii vuosittain yli 8000 lintua, jotka edustavat n. 80 lajia. Yleisimmät lajit: pilkkasiipi, tukkasotka, haahka, tukkakoskelo ja lapasotka. Tieteel listä tutkimustyötä alueella on harjoitettu varsin paljon, nykyään saarilla onkin lintuasema. Naankohoamisilmiön biologisten seurausvaikutusten tutkimiseen alue sopii varsin hyvin. 147

Bjrkbgrundin (39) ja Valassaarten (104) alueilla on maihinnousu ja oleskelu vesialueella lähempänä kuin 100 m rantaviivasta 15.—31.7. kielletty merkittyjä väyliä ja erikseen määrättyjä kohtia lukuunottamatta. Vesialu— eella on muutoinkin kielletty liikkuminen suuremmalla kuin 8 solmun nopeudella. 80 588 Kyrkoby, Tallback R.N:o Kaksi mäntyä. 1962.

Nu rm o 43 587 Nurio, Rinta—Martikkala R1’T:o Mänty. 1962.

Närpi ö 2135b 679 Finby, Nyskog litt. Mänty. 1963.

Oravainen 717 160 Karvat, Widd RN:o Kataja. 1953. 5226 1395 Oravais, West RN:o Kuusi. 1971.

Pietarsaari, mlk. 51 Östensö, Östensön valtionmaa. Siirtolohkare. Metsähali. p. 1937. 85 Forshy, Strömbäck RN:o 18. Viisi mäntyä. 1946. 380 Kirkonkylä, Skutnabba RN:o 1. Kuusi. 1958. 381 Kirkonkylä, Öster—Kivilös RN:o 9. Mänty. 1958. 382 Kirkonkylä, Öster—Kivilös RN:o 9. Mänty. 1958. 313 1500 Nederpurmo, Aspegren RN:o Neljä mäntyä. 1972.

Seinäjoki 110 Törnävä, Kruutipuito, puistometsikkö kosken rannal la (2.4 ha). 1948. Seinäjoen rannalla oleva Törnävän kartanon puisto, johon liittyy myös historiallisia muistoja. Pääosin kuusikkoa. 1688 Älakylä, tontti n:o Mänty. 1974. 1783 Upan kaup.osa, kortteli n:o 46. Mänty. 1976.

Sam 801 Kuninkaanjoki, Sorvali RN:o 88. Kuusinuoto, yläosal— taan pylväskuusi. 1964. 14$

T euva 465 Perälä, Syväluoma RN:o 2118. Jokitrmien suojaama kau nis kenttä, ns. Perälän kukkaro Teuvanjoen ja Rääsynluo— man yhtymäkohdassa (1 ha). 1960. Ko. alue on osa korkeahkojen ja jyrkkien trmien reunus— tamasta jokilaakson laajentumasta. Laakson pohja, jolle keväisin nousee tulvavesi, on jäänyt viljelemättömäksi kentäksi. Rinteillä tuomipensaita ja joen rannassa le— pikkoa ja pajukkoa. 421 285 Kauppila, Kentta RN:o Haapa. 1956. 470 Perälä, Syväluoma RN:o 2118. Kuusi. 1960.

Uusikaari e pyy 768 Kyrkoby. Värnamo-Jutas välisen maantien alueella kas vava mänty. TVH:n p. 1963. 23 963 Kyrkoby, Juthas I:o Siirtolohkare. 1965. 1086 Soklot, Fors RN:o 842. Kolme mäntyä. 1966.

Vaasa 556 Hietalahden puistoalue, Klemetsön talo. Kolme strobus— mäntyä. Istutettu 1800—luvun alkupuolella. 1961. — Kirjallisuus 585. 1244 157 Yttersundom, Boskata RN:o Mänty. 1968.

Veteli 317 397 Vetelin kylä, Yliluoma RN:o Nivasaari Vetelinjo— essa (0.4 ha). 1958. Matalarantainen ja tasainen saari jyrkkätörmäisen joki— laakson laajentumassa. Kauttaaltaan puistomaisen met sän vallassa, rantaosilla tiheää pensaikkoa. Äluskas— villisuus on rehevää (yli 50 putkilokasvilajia). 1346 7541 Veteli, Koskela RK:o Kasakkakankaan (0.84 ha) ja Hautakedon (2.35 ha) alue. 1970. Kasakkakangas on Vetelinjoen jyrkän jokiäyrään päälle kohoava korkea, miltei kalliomainen kumpare, jolla kas vaa vanhaa petäjikköä. Hautakedon puistoalue kasvaa järeää puustoa, pääasiassa mäntyä. Rantajyrkänne on myös huomattava näköalapaikka. Kivikautisten asumusten jäännöksiä on löydetty alueelta. 476 Räyrinki, Alaspää RN:o Kuusi. 1960.

Vöyri 609 Tuckor, Rex RN:o 842. Siirtolohkare. 1962. 149

Ylistaro 1626 Isokyrö, Hakametsä RN:o 623. Vanha tervahauta ympä ristöineen (1.6 lia). 1974. Harvinaisen suuri tervahauta (halkaisija yli 15 m ja sy-vyys 5 m). Ympäristö on mäntymetsäistä hiekkaharjua. 1200 Torkkola, Marjala R!’T:o 252. Koivu. 1968. 5116 1289 Torkkola, Niemi RN:o Koivu. 1968.

Ähtäri 413 1511 Alastaipale, Niinimäki RN:o Niinineva—niminen suo (12 ha). 1972. Alue käsittää Niininevan pohjoisosan, joka on lähes puutonta rahkanevaa. Alueeseen rajoittuu metsähalii— tuksen aarnialue (54 ha). Ilman lupaa tapahtuva liikkuminen on kiel]•etty. 350 1288 Niemisvesi, Järvenpää P1’I:o Kataja. 1968. 150

5.11 Oulun lääni

Haapajärvi 1342 Kuusaa, Ronkaala 959 RI:o Ns. Virtain paistan Iso saari (82 lia). 1969. Kalajoen saari, joka on suurelta osin männikköä, rempi puusto kuusta. nuo Metsätyypit VT ja MT. Saaren ete— läkärki on kuivaa nurikkokenttää. Suosittu paikka. retkeily— 520 Haapajärvi, Raisio RN:o 1225. Nauhaoksainen 1960. kuusimuoto. 602 Haapajärvi, 776 Leppäkainu RN:o Mäntyryhmä. 1962. 932 Haapajärvi, Jukola RK:o 133. Tuulenpeskuusi. 1964.

Haapavesi 485 Haapajärvi, Koivu RN:o 449 Mänty. 1960. — Kirjalli suus 589. 486 Mieluskylä, Syrjälä RNo iO. Riippakuusi. 1960. 487 Ainali, Kangas—Niemelä RN:o Mäntr. 1960. — Kirjal lisuus 589.

527 Haapajärvi, Muuttola RN:o 73. Mänty. 1961. 831 Mieluskylä, Yli—Koskela RK:o 208. Mänty. TVH:n 1964. p. 894 Haapajärvi, Kivimäki RlT:o 36. Mänty. 1964. 1490 Mieluskoski, 57 Erola RN:o Kaksi kuusta. 1972.

Hailuo ti 37 567 Ojakylä, Aatela RN:o Mänty. 1961.

Hyrynsalmi 1599 Tuankylä Tervasalmi RN:o 73 Kalliokkoinen (17.3 alue ha5, jolla syvä rotko “Hakokylän Hiidenkirkko”. 1973. Jylhä rotko kallioalueella (200 m pitkä, 30 m leveä ja paikoin 20 m syvä). Ympäristömetsät etupäässä männi— köitä. Alue rajoittuu Tervajärveen. 1470 Hyrynsalmi, 343 Tervatörmä RN:o Mänty. 1971. 157

Ii 319 Etelä—li, Krunnien luonnonsuojelualue (maa—alueet n. 360 ha, vesialueet n. 4000 ha), johon kuuluvat saaret Maakrunni (112 ha), Ulkokrunni (n. 130 ha), Ristikari (32 ha), Kraasukka, Hiekkakraasukka, Tasasenletto ja Pohjanletto (7 ha) vesialueineen. Linnustonsuojelualue, myös kasvitieteellisesti tärkeä. 1956. — Kirjallisuus 34, 375, 481, 482, 20, 48, 85, 86, 87, 89, 94, 100, 129, 197, 242, 250, 342, 387, 412, 423, 487, 488, 502, 503, 569, 588, 590, 591, 605, 606. Krunnien saaristo on 10 x 100 km laajuinen. lin rannikolla, 11—21 km:n etäisyydellä mantereesta. Suuret Maakrunni, Ristikari ja Ulkokrunni ovat lehto- metsän peittämiä, samoin pienempi Kraasukka. Metsättö— miä saaria on 18. Letto—nimitystä käytetään seudulla tietyntyyppisistä matalista hiekkamaista. Alueen merilinnusto on harvinaisen runsas ja se on huo mattavasti runsastunut sinä aikana, kun saaristo on ollut luonnonsuojelualueena. Räyskäyhdyskunnat ja me rihanhien runsaus on alueelle luonteenomaista. Maihinnousu kielletty ilman lupaa. 427 Pohjois—li, Rinne RK:o 21. Kuusi. 1959.

K a j a a n i, mlk. 240 Kellovaara, Murtomäen palsta. Mänty. 241 ja kuusi. Metsähall. p. 1956. 242 Lalinasjärven valtionpuisto. Kaksi kotkan pesämänt,rä. Metsähali. p. 1956.

Kalaj oki 718 Etelänkylä, Ralija i:o Tapionpöytä—kuusi. 1963. 315 1267 Rahja, Juusola RN:o Puurylimä (5 kuusta ja 17 mäntyä). 1968.

Kempel e 1503 Kempele, Kuusikko RN:o Kultakuusi. 1972.

K ii h m o 320 Korpisalmi, Vanha—Tuuvala RK:o 2651. Kaunis piha— puisto (0.45 ha), johon kuuluu 9 lehtikuusta, 4 semh— ramäntyä, 8 pilitakuusta ja lisäksi pihlajia, tuomia ja koiranheisipuita. 1957. 1600 Korpisalmi, Törisevä RN:o 18. Keliokanervan kasvu— paikka (0.5 ha). 1973.

243 Niskakangas. 16 maalirenkaalla merkittyö mäntyä Korkanan kylätien varrella. Metsähall. p. 1956. 152

244 Jonkerinjärven polijoisranta. Jonkerinkivi, Stoibovan rauhan Cv. 1621) rajakivi. Netsähail. p. 1956. 245 Jonkerin valtionpuisto, Nuottivaara. Viisi tasalat— vaieta mäntyä maantien varrella. Metsähali. p. 1956. 313 Korpisalmi, Tuupala RN:o 26. Lehtikuusikuja (160 m). 1956.

400 Tuppuravaara, Lakkapäämänty Lieksan—Kuhmon maantien varressa. Metsähail. p. 1959.

Kuusamo 945 Kuolio, Peltola RN:o 52. Kuusi. 1965.

Kärsämäki 140 Kärsämäki, Oja RN:o 52. Kaksi yhteenkasvanutta 1952. koivua. 1142 Kirkonkylä, Kärsämäki—Piippola maantien alueella ole vat neljä mäntyä. TVH:n p. 1967.

i, i mi nk a 1108 Alatemmes, Punttala RN:o 1621. Mänty. 1966.

Muhos 859 Muhos, Koskivaltimo 1 BN:o 2288. Kieksin kongiome— raattikallion paljastuma. 1964. — Kirjallisuus 27, 34. 1090 Muhoskylä, Lukka RN:o 82°. Mänty. 1966.

N ival a 519 Sarjankylä, 981 Mäntyranta RN:o Mänty. 1960. 663 Nivala, Älakoski RN:o 33. Mänty. 1962. 1361 Karvoskylä, Päivärinta 380 RN:o Riippakoivu. 1970. 1663 Maliskylä2 Kotakangas 1N:o 18. Mäntyrylimä (seitse män puuta). 1974.

Oulainen 423 Petäjäkoski, Haimus RN:o 18. Käärmekuusi. 1959.

Oulu 778 2127. Uusitasku RN:o Mänty. 1963. 1441 Oulunsuu, Taimela 2928. RN:o Käärruekuusi. 1971. 153

Paltamo 1279 KiehimänsuU, Myllypuro—fliminefl paista. Alueella si jaitsee vanhan myllyn rakennukset ja niita ymparoi avoin kenttä ja puronvarsikorpi (0.276 ha). 1968. 413 957 Mieslahti, Ukkola R1’I:o Koivu ja kataja. 1965.

Patti joki 855 Olkijoki, Yli—Maunula RN:o 2. Mänty. 1964.

Pudas järvi 246 Peräkangas. Tervaleppämetsikkö. Metsähali. p. 1956. 1530 Jonku, Tälli RN:o 86. Kolme mäntyä. 1972.

Pulkkila 1531 Launola, Kivikangas RN:o 2122. Mänty. 1972.

Puol anka 247 Puokion valtionmaa, Palkinkangas. N. 300 v. vanha mänty. Metsähall. p. 1956. 248 Rasinkylän valtionmaa, Heinäjoki. Hepok?5ngäs, 25 m korkea vesiputous. Netsähali. p. 1956. rksi Suomen komeimpia vesiputouksia. Putouksen ympä— rist koskematonta, erämaaluonteista maastoa. Pu— touksen läheisyyteen johtaa maantie. 1143 Kotila, Leivonkumpu RNo 50. Käärmekuusi. 1967 1144 Kotila, Louliela RN:o 67. Kuusi. 1967.

Pyliäj oli 249 Hetetlammin valtionpuisto, Jääskenniemi. Kaksi män— tyä. Metsähali. p. 1956.

Pyhäj ärvi 250 Oluenkari, Mustikkaharju. Mänty. Metsähali. p. 1956. 251 Vitikkakangas, NiiniPuuryhmiä. Metsähali. p. 1956. 501 Pyhäjärvi, Jaakkola RN:o 466. Mänty. 1960. 976 Ks. Pielavesi 976. 1450 Mäki, Syrjälä RN:o 2423. Kuusi. 1971. 114

Raahe 1363 Raahen kaupungissa sijaitseva Jyry—nirninen ulkomeren saari (0.5 ha). Asetus 339/1970. Matala, kivikkoselänne, koko 140 x 30 m. Noussut me restä vasta “äskettäir”, joten kasvillisuuden kehitys alkuvaiheessaan. Maibinnousu kielletty 1.5.— 15.7. 1439 Raahen kaupungin lahjoitusmaa—nimiseen tilaan RN:o 138 kuuluva Rääpäkkä—niniinen saari (2.4 ha). 1971. Kasvi— ja eläintieteellisen tutkimuksen kannalta mer— kittävä, maankohoamisen tuloksena Syntynyt saari. Naihinnousu kielletty 1.5.— 20.7.

Ran ts ii a 1498 Savaloja, Peltola RN:o 171. Kuusi. 1972. 1576 Mankila, Takalo RN:o Käärmekuusi. 1973.

Ristijärvi 284 Ristijärvi, Multiniemi RN:o 68. Kuusi ja mänty. 1956.

Ruukki 48 512 Louhua, Mäkitalo RN:o Nänty. 1960. 476 513 Pehkola, Harju RN:o Mänty. 1960. 514 Pehkola, Uusi—Osala RN:o 67. Mänty. 1960.

$ i ikaj 0 k i 20 1326 Merikylä, Kuokangas RN:o ja Sikajoki, Tiira— hieta RN:o 27 ja Rantavehnä RNo 33 . Kasvi— ja eläinkunnaltaan harvinainen alue (8.13 lia). 1969. Karua aluetta, olosuhteet kuten ulkosaaristossa. Maa perän muodostaa irtaimet maalajit. Kasvillisuus on merellistä, useita Pohjanlahdella endeemisiä lajeja. Puusto niukkaa ja kituliasta. Liikkuminen kielletty ilman maanomistajan lupaa.

So t kam o 252 Ruotsinvallan aikainen rajakivi lähellä Maanse1är asemaa Oulun ja Kuopion läänin rajalla. Metsäliali. p. 1956. 473 282 Ylisotkamo, Koivikko B1T:o Koivu. 1956.

Suomu esa lmi 253 Huurunvaara. Kotkan pesämänty. Netsähall. p. 196. 155

Taivalko ski 254 Välivaara. Siirtolohkare Taivalkosken—Posion maantien varrella. Metsähail. p. 1956. 255 Kisosvaara. liuskalehtisten harmaaleppien ryhmä (yli 10 yksilöä). Metsäliall. p. 1956.

Vihanti 379 Alpua, Kangas PN:o 1. “Kirkkokivi” ja sitä ympäröivä 0.09 ha:n suuruinen alue. 1958. Alueen metsää hoidetaan puistomaisesti.

Vu oli j o k i 256 Saarestenmäki, Hetesuon saareke. Mänty. Metsähail. p. 1956. 1451 Vuottolahti, Karjala RN:o 12185. Mäntyryhmä. 1971.

Yli—li 257 Isonkivenmaa. Siirtolohkare. Metsähail. p. 1956. 1 5O

5.12 Lapin lääni

En on teki ö 162 liton palsakummut (jättiläismäiset turvemättäät). Maatalousinin. p. 1953. — Kirjallisuus 186, 507, 508. 258 Poroenon latvajärven Miekonjärven saari. Koivuryhmä. Metsähail. p. 1956. 909 Näkkäläjärven rannalla oleva seitakivi lähimpine ym päristöineen. Metsähail. p. 1964.

Inar i 23 Myösäjärvi, “Karhunpesäkivi”, ontto kivi, kooltaan 5 x 4 x 3 m. Metsähail. p. 1928. — Kirjallisuus 559. 259 Kuossavaara, Kuusiryhmä (30 kpl) Vuobmaveijapkan latvoilla. Metsähail. p. 1956. 260 Inarijoen ranta, Kuodduveiskaidi. Kuusiryhmä (5 kpl). Metsähall. p. 1956. 261 Laurovaara, Skietshim—joen varsi. Kuusiryhmä (53 kpl). Metsähail. p. 1956. 262 Jänkäjärven harju. Kuusiryhmä (12 kpl). Metsöhail. p. 1956. 265 Vaskonselän länsirinne. Kuusiryhmä (5 kpl). Metsä— hail. p. 1956. 264 Sänkivaara. Kuusiryhmä (50 kpl) Vaskojoen latvoilla. Metsöhail. p. 1956. 265 Pakanajoen seutu. Suomen pohjoisimmat kuuset (4 kpl). Metsäliail. p. 1956.

Kemi 1362 Kemin kaupungissa sijaitsevat Pauha—niminen saari ulkomeren (1.6 ha) ja siitä noin 8 km pohjoiseen sijaitse va Pitkäletto—niminen saari (13.0 ha). Asetus Matalia 339/1970. ja irtainten maalajien muodostamia saaria. Pauha on n. 200 x 300 m:n suuruinen jonka kivikkoselänne, kasvillisuus on vielä vähäistä. Pitkäletto n. 750 x 80 m on ja sen kasvillisuus on vaihtelevaa eri tyyppisine kasvustoineen. Puita ei ole maisia pihlajia). (vain pensas— Maihinnousu ja liikkuminen 700 m lähempänä rantaviivaa kielletty 1.5.— 15.7.

Kemi järvi 1280 Eäckmand RN:o 64 ja Lepola RN:o 18258. Kolme petäjää. 196$. 157

Kolari 705 Sieppijärvi, Papero RI’:o 73. Mänty. 1963.

Muonio 266 Pakasaivo, Kirkkopahta, rotkotnuodostuma. Metsäliail. u. 1956. 267 Äkäsaivo, Kirkkopalita. Metsähail. p. 1956. 333 Ahmapalo. Käärmekuusi. Metsähali. p. 1957.

Pello 318 Juoksenjoki, Myllyrova RN:o 206. “Napapiirin petäjä” ja kivi. 1956. 384 Pellon kylä, Vaara RN:o 28. Siirtolohkare (8 x 6 x 5 ui). 1958.

Ranu ui 612 Ylimaa, Kivelä RN:o Mänty. 1962. 968 Siuruanjoen hoitolohko. Piusmänty n:o P 236 sekä sen ympärillä 30 metrin säteellä kasvavat kaikki puut. Asutushall. p. 1965. 1468 Ranua, Kansalaiskoulu R1:o 2136. Mänty. 1971.

R o v a n i e m i, kp. 209 Vanhamaa 1 RN:o 26125. Tulvamerkkimänty. ns. Lootin petäjä. 1955. 1589 Veitikanharju, Ahola RN:o Nänty. 1973.

R 0 v a n i e ui i, mlk. 1185 Korkalo, Korkalon jakokunnan yhteismaat niminen tila RN:o 1—65. Pylivaaran näkalapaikka (n. 12 ha). 1967. Alue sijaitsee vaaran jyrkässä luoteeseen viettävässä rinteessä ja kasvaa sekametsää. Tunnettu näköalapaikka (Pöyliönvaaran Juhannuskallio). 1616 Korkalo, Metsä—Maunu RN:o Metsäalue (9.4 lia).1973. Alue on Kemijoen rantapenkalla. Sitä hoidetaan puisto— me tsänä. 263 Petäjävaara, Harakkaoja. Koiranheisipuuesiintymä (n. 40 kpl). Metsähali. p. 1956. 269 Suolijoen varrella olevat tervalepät, n. 200 ui mat kalla molemmin puolin jokea. Metsähall. p. 1956. 350 Rovaniemen kylä, Ylioikarainen RN:o 2620. Siirtololi— kare. 1957. 351 Muurola, Repola RN:o 28. Siirtolohkare ja mänty. 352 1957. 151

208. 651 Muurola, Anttila EN:a Viisi riippakoivua. 1962. 798 Ounasjoki. Mänty, rodunjalostuksen kantapuu n:o P 286 ja sen ympärillä 30 metrin säteellä kasvavat kaikki puut. Äsutushall. p. 1963. 964 Meltaus, lisäalue Tm (Vm) L 490. Kolme rodunjalos— tuksen piusmäntyä n:ot P 105, P 119 ja P 120 sekä niiden ympäriltä 30 metrin säteellä kasvavat kaikki puut. Åsutushall. p. 1965. 997 Lomalammi, Tervaleppärylimä. Metsäliail. p. 1965

1158 Muurola, Harju RN:o 26. Hiidenkirnu. 1967. — Kirjal lisuus 428. Alueella useita huidenkirnuja, joista suurin on 11 m 54 cm syvä (Suomen suurin huidenkirnu).

Simo 356 Jokikylä, Rauhala RN:o 20. Maaninkajärven taistelualue, puistometsä (1 ha). 1957. Soiden ympärimä matala kangassaareke. Puusto päiasi— asa 160 vuotiasta kuusta. Alueella näkyvät vielä vuo den 1916 taistelun jäljet.

Te TV ola 491 Lapinniemi, Ala—Aho RNo 1520. Kuusi. 1960. 1536 1326. Runkauskylä, Yliniemelä RN:o Neljä mäntyä. 1972. 1755 37 Runkauskylä, Ojanaho RN:o Neljä mäntyä. 1976.

Tornio 30 Linnusto rauhoitettu kokonaan eräillä kaupungin vesi— alueilla (326 ha). 1931. Etenkin ns. Kaupunginlahti on tullut kuuluisaksi lajirikkaan lintukannan pesimis— ja oleskelupaikkana. 882 Arpela, asutustila RN:o Tm. Vt 9. Mukuramänty. 1964.

Ut s joki 270 Pittioja, Kaskatallun polttopuupaista. Seitakivi, lappalaisten uhripaikka Tenojoen rannalla. Metsähali. p. 1956. 271 Njallivaara, Tenojoen puoleinen rinne. Suomen pohjoi sin mänty. Metsähall. p. 1956. 998 Utsjoen rannassa sairasmajan kohdalla oleva Seita— eli Palvoskivi. Netsähail. p. 1965. 159

Y 1 1 t 0 r n 1 0 1440 Kainuunkylä, Ylinen—Rousu RN:o 2627 ja Jyske RN:o 2618. Luonnonsuojelualue (6.3 ha). 1971. Louhikkoista aluetta. Puusto pääasiassa mäntyä, joka mäen laella kitukasvuista. Metsä osittain hakattu suo— juspuuasentoon. Huomattava näköalapaikka. 3312 1537 Alkkula, Ärvidilan kirkkolierranvirkatalo RN:o 41.5 lia:n suuruinen alue, josta vesialuetta 2.8 ha.1973. Suhteellisen vaihtelevaa aluetta. Käsittää pienen Eho— lamrnen, suoalueen ja erilaisia kangasmaita, joilla kasvaa melko iäkäs ja kookas puusta. Metsää hoidetaan maisemanhoidon periaatteiden mukaan.

272 Käärmelaki, jyrkkä kalliorinne. Metsähail. p. 1956. 1183 Lohijärvi, Haarasaajo RN:o 87. Mänty. 1967. 100

6. HÅKflUSTO

Rauhoitukset on ryhmitelty kohteiden laadun mukaan. Hakemiston käyttökelpoisuuden lisäämi seksi on eräät kohteet mainittu kahdessa tai useammassa ryhmässä. Tähdellä (x) merkityillä rauhoituskohteilla on myös historiallista ja/tai kansatieteellistä arvoa.

Läänien lyhenteet:

U = Uudenmaan lääni Ry = Kymen lääni KS = Keski—Suomen lääni TV = Turun ja Porin lääni M = Mikkelin lääni V = Vaasan lääni A = Åhvenanmaa PK = Pohjois—Karjalan lääni 0 = Oulun lääni H = Häneen lääni Ku = Kuopion lääni L = Lapin lääni

Aliient - mi vrn,hni tim cm tim nørmmnt.1 1 mmnnnnn frnfrnnni (kaikkien aineksien) kannalta Merkitystä ensi sijassa tieteen ja opetuksen kannalta

Luonnonpuistot

Pöglö A 1105 Juva M 720 Maaninka Ku 90 Siikainen TV 1270 1751 Kankaanpää Tp 1790 Hammarland Mietoinen TV 1474 Siikajoki 0 1326 A 53 Kirkkonummi U 955 Nilaiä Ru 737 Sipoo Hauho H 281 U 119 1709 Nousiainen TV 1076 Säyneinen Ku 737 336 Korppoo TV 772 1077 Teisko H 441 Heinola kp. N 621 Kullaa TV 1673 Oriveai H 526 Helsinki Urjala H 291 kp. U 453 Lammi H 167 1256 ii 436 453a 422 Verniö TV Hiittinen 965 Vantaa U 80 TV 88 Lemland A 71 Vielaveai Ku 450 Vehkalahti Hämeenlinna H 865 Ry 29 844 Pyhtää Ry 1521 789 Ii 0 319 Lohja mlk U 68 Ruotsinpyhtää 0 mk00 797 Vehmaa TV 1802 U 84 Längelmäki H 1197 Ruovesi H 1772 Yläne TV Juna V 994 1064

Merkitystä ensi sijassa yleiainä nähtävyyksinä ja ulkoilualueina

Kansallispuistot Älahärmä V 1782 Kiikala TV 1578 x Oriveei H 1191 Säkylä TV 1009 x Asikkala H 348 Kirkkonummi 0 1670 x Valtamo 0 1279 Tammela x Espoo H 185 0 580 Risko TV 582 Parikkala Ry 632 1823 Föglö A 1105 x Kotka Ry 500 Verniö TV 965 Tampere Haapajärvi H 441 0 1342 Kuopio Ku 24 Vetäjävesi KS 1825 Tenhola U 134 Hauho H 99 98 Vielavesi Ru 976 x “ ii 1842 128 1591 Porvoo U 76 Teuva V 465 Hausjärvi H 1446 1657 Porvoo mlk U Tuusniemi Helsinki 573 Ku 912 0 453 1658 Ristiina M 1391 x Tuusula 0 1122 Helsinki mlk U 50 Kuru H 359 Rovaniemi mlk L 1185 x Urjala H 436 Himanka V 419 Rustavi TV 1803 1616 x Uurainen KS 1409 Hollola H 908 Kärkölä H 1444 Ruotsinpyhtää 0 1320 x Valkeakoski Hyrynsalmi H 412 0 1599 Lahti H 616 x Ruovesi H 523 1595 Hämeenlinna “ H 28 1345 x “ 1824 x Vammala TV 1623 865 Laitila TV 1674 Sammatti 0 849 Veteli V 397 Iisalmi Ku 1818 x Lammi H 167 Savitaipale Ry x Isokyrö 982 1346 V 407 431 983 Vieremä Ru 1224 Kangasala H 1644 Maaninka K 90 Seinäjoki V 110 x Vihanti Rarttula Ku 0 379 1084 Mikkeli M 91 Sipoo 0 118 Vilppula H 1261 Kerimäki M “ 32 Mänttä H 78 119 X Yliataro V 1626 Keuruu KS 274 1586 307 Ylitonio Kiikala TV L 1440 446 Nilaiä Ku 737 Suomenniemi Ry 1596 1 1537 II 447 Orimattila U 1743 Suomusjärvi TV 424 161

Maisemansuojelualueet

Alahärmä V 1782 I,uhanka KS 1858 Porvoo mlk U 108 Urjala H 834 Hauho H 128 x Mikkeli mlk 14 91 Pälkäne H 1833 Valkeakoski H 412 x Keuruu KS 130 Parikkala Ky 632 Savitaipale Ky 982 Vammala TP 525 Kuopio Ku 98 Pohjaslahti II 1261 Teuva V 465

Geologiset kohteet kallioro tko t ja —seinämät ym. kalliot, kivikot

Anjalankoski Ky 1522 x Jämsä KS 996 Muonio L 266 x Salo TP 571 Halikko TP 554 Kontiolahti P14 538 267 Tampere H 600 Helsinki kp U 611 Korpilahti KS 93 Nynämäki TP 1805 Tuusniemi Ku 912 Hollola H 1384 Kristiinankaup.V 1452 Neuvo TP 790 Vehkalahti Ky 1038 Hyrynsalmi 0 1599 Laitila TP 1674 Nilsiä Ku 737 Viitasaari KS 1407 Jokioinen H 624 Lammi H 430 Pöytyä TP 1399 1408 Joutsa KS 1176 Loppi H 1106 Rautavaara Ku 224 Ylitornio 1 272 Jurva V 994 Muhos 0 859 Ristiina M 1701 Ypäjä 14 628

siirtolohkareet ym. kivet

Anjalankoeki Ky 1184 x Kuhmo 0 244 Pello 1 384 Suonenjoki Ku 1435 Elimäki Ky 1030 Kuopio En 1643 Pernaja U 7 1797 x Enontekiö 1 909 x Kuorevesi 14 1097 37 Sysmä M 532 Forssa 14 373 Kustavi TP 1821 1041 Säkylä TP 698 1580 x Kylmäkoski 14 741 1397 Säynätsalo KS 1740 Hartola 14 220 742 x Pielaveei Ku 976 Taivalkoski 0 254 221 II 744 1499 Tammela H 203 Hattula 14 467 x ‘ 746 1551 x 646 623 x 758 1649 x “ 683 Hauho H 954 769 Pietarsaaren mlk V 51 Tammisaani U 34 x Hollola 14 735 Kökar A 11 Pukkila 0 314 Tampere 14 475 1386 x Lammi H 839 Pälkäne 14 1303 Tohmejärvi PK 1087 Humppila 14 365 Laukaa KS 1349 Raisio TP 15 x Turku 1? 1028 387 Lemi Ky 689 Rauma mlk TP 184 Urjala H 521 x Hyvinkää U 16 1121 Riihimäki H 598 1406 litti Ky 870 Lempäälä 14 1594 Rovaniemi mlk 1 350 x Utajoki 1 270 man 1 23 Liljendal U 12 351 x 998 Janakkala 14 915 Lohja mlk U 1311 Ruokolahti Ky 544 Uuaikaerlpyy V 963 x Jokioinen 14 683 loppi 14 401 654 x Valkeala Ky 433 Joutsa KS 1176 404 Ruotsinpyhtää 0 534 931 x Jurva V 417 647 1247 1641 x Juva 14 1085 Luhanka KS 690 1250 1642 Kaavi Ku 1175 x Luopioinen H 575 x Ruovesi 14 1 Vammala TP 1757 1485 Myrekylä U 2 Rusko TP 1204 Vantaa 0 1519 1667 Nilsiä Ku 1488 Sammatti U 803 Vehkalahti Ky 1021 1717 Nokia 14 1323 x Sipoo U 115 1022 Kalanti TP 1319 x Nuijamaa Ky 688 471 1, 1048 x Karkkila U 646 Nurmes PK 456 “ 579 x VItala 14 717 x 647 Nurmijärvi U 1396 673 Virolahti Ky 1229 Kerava U 1588 Onipää TP 58 “ 783 1478 Keuruu KS 275 Orivesi 14 1301 802 1479 Kiuruvesi Ku 1335 x Paimio TP 665 1169 Vöyni V 609 x Kokemäki TP 436 Parainen T2 1310 1400 Yli—li 0 257 729 x Panikkala Ky 568 1447 Yläne TP 1153 x Kotka Ky 1002 Pallo 1 318 x Sotkamo 0 252 x Äänekoski KS 183 Kruunupyy V 1785

hiid enkirnut

Askola U 934 Jaala Ky 999 Mynämäki TP 1417 Ruako TP 1204 Hanko U 577 Kristiinankaup.V 883 Pernaja U 1043 Sipoo U 120 Hattula II 623 Lappeenranta Ky 763 1171 327 Heinola mlk 14 339 Lemi Ky 1120 Porvoo mlk 0 18 1 401 Helsinki kp U 376 Liljendal 0 5 Rovaniemi mlk 1 1158 Vihti U 207 litti Ky 874 Mikkeli kp M 1116 Ruotsinpyhtää 0 1250 fläne TP 725

11 127802227F 1e2

lu ola t man L 23 Liljendal U la x Penaja 0 7 x Sipoo Janakkala H 988 Myrakylä U 1285 U 819 Rautavaara K 224 Sääminki 1’! 222 Juupajoki II 1607 Orimattila 0 1281 Sipoo U 125 Kinnula KS 229 Tenhola 0 434 Parkano TP 216 “ 308 Viiala Korpilahti KS 1737 H 716

harjukuopat

Kauhajoki V 226 Ruovaai H 523 Somero H 211

mu inaie rannat Hauajäni H 1864 Juna V 994 Ruako TV 1204 Virolahti Ky 1826

läh t e e t x Halikko TV 502 Kiikala TV 447 Loimaa mlk TV 478 Sahalahti H 791 Humppila H 1262 Kuopio Ku 1591 x Rietiina x 14 1701 Sippola Ky 1071 Keitele Ku 1425 x Lammi H 713 x Ruovaei H 523 Kiikala TV 446 Somerniemi H 367

kosket, ve a iputouka at x Kotka Ky 500 Maaninka Ku 90 Vuolenka 0 248

Kaevitietaallieat kohteat alueet

luonnontilaisat h a vum eta ä t

Eura TP 103 Keitele Ku 1336 Nileiä Ku Pöglö 737 Tampere II 441 A 1751 Kirkkonummi 0 955 Pieksämäki mlk 14 Hauho H 281 1609 Tenhola 0 1842 1670 Vielavasi Ku 450 Tuuaniemi Humppila H 1262 Kisko Ku 912 TV 582 Porvoo mlk 0 1544 Urjela H 97 H8meanlinna H 865 x Kuopio lOi 98 Vyhäranta TV 1695 Juva Vehkalahti Ky 29 14 720 Kun 8 914 Ruoteinpyhtää U 1321 Kankaanpää TV 1233 1790 Nastola 8 1198 1780 Yläne TV 1064

lehdot, lehtomaiset metsät ja lehtoniityt

Asikkala 8 1807 Kitee VK 1746 Lieto Elimäki TV 1351 Sipoo 0 604 Ky 1059 Kirkkonummi U 1151 Lohja mlk U 68 Halikko TV 434 Somero 8 201 It 1276 83 435 385 1629 Luhanka KS 1856 Sulkava 14 1612 II 554 1668 1857 Hattule H 840 1613 1709 Längelmäki 8 189 Suomusjärvi TV 424 1324 1729 Maalahti V 1786 1809 Taipalsaari Ky 1146 1788 Maaninka Ku 90 Taivaaaalo Heinola kp 14 621 Korpilahti TV 79 KS 89 Naatola 8 1199 Tammieaari 0 14 Hämeenkyrö TP 329 93 Nokia 8 66 Janakkela H 1248 112 117 Nousiainen TV 1076 1316 Jomala A 9 Korppoo TV 772 70 1077 Tenhola U 26 Kotka Ky 832 Nummi 0 1765 Tohmajäni 1643 Kuhmoinen VK 1647 KS 671 Oriveai 8 1256 Toivakka KS 1750 Jurva V 994 1333 Vaimio Jämsä TV 545 Urjala 8 143 KS 1859 Kuopio Ku 993 Vareinen TV 1812 Keavi Ku 1504 436 Lahti 8 616 Vernaja 0 81 Vantaa 0 80 1520 Lammi H 129 Kalvola 87 Vehkalahti Ky 789 8 1834 167 Perniö TV 965 1849 Vihti U 77 422 Volvijärvi VK 452 1683 Kangasala H 1523 x “ 431 Välkäne 8 331 Virolahti Ky 1228 1644 Lemland A 844 Kitee PK 1815 1230 1259 Lempäälä 8 1722 Ruoteinpyhtää U 1592 797 Virrat 8 922 Lieto TV 1350 x Salo TV 571 Ypäjä 8 8 161 163

puistometeät, puiatot ja puukujat

Asikkala H 715 Keitele Ku 1337 Padasjoki H 847 x Simo L 356 x Eapoo 0 580 Kerimäki M 32 Parikkala Ky 166 Siuntio 0 17 Forasa H 157 x Kirkkonummi U 1668 632 Snappertuns 0 508 Halikko TP 124 1670 Pernaja PP 111 Suonenjoki Ku 1174 Heinola alk M 1277 1710 Peniö TP 965 Sääkemäki H 412 1817 1711 Pieksämäki kp M 283 Tammela H 185 Heinävaai M 69 x Kotka Ky 500 1781 x Panhole 0 133 Helsinki 0 1543 Kuhmo 0 313 Pialevesi Ku 976 Tohmejärvi PK 1845 x Himanka V 419 320 Pusula 0 197 Urjala H 154 x Hollola H 908 Kuopio Ku 24 Pälkäne H 1833 834 Hämeenlinna H 28 Lieksa PK 862 Rantasalmi M 86 Valkaala Ky 788 865 Lohja mlk 0 841 Ristiina M 1391 Vammala PP 525 Iisalmi Ku 1574 Mikkeli mlk M 91 Rovaniemi mlk L 1185 Vahkalehti Ky 1292 Juva M 719 629 Ruovaai H 1830 Vieremä Ku 1224 Järvenpää U 1604 Mänttä H 78 Savitaipsla Ky 982 Vihti U 1744 Kalajoki 0 1267 Nastola II 1575 983 Virolahti Ky 1231 Kalanti TP 455 Nilsiä Ku 1664 Seinäjoki V 110 Värteilä PK 581 Kangasala H 1738 Orimattila U 842 Siilinjärvi Ku 1731

suot

Ilomantai PK 1776 Kirkkonummi 0 1629 Orivesi H 526 Sipoo U 1305 Joroinen M 1610 Kotka Ky 900 Pieksämäki mlk M 1622 Somaro H 367 Jyväskylä kp KS 1866 Kuhmo 0 1600 Puumsla M 1808 Sonkajärvi Ku 1538 1867 Kuopio Ku 1659 Rautelampi Ku 1539 1552 Kankaanpää TP 1790 Lestijärvi V 1854 Ruovesi H 1772 Urjela H 291 Kannonkoski KS 1839 Längelmäki H 1197 Siikainen TP 1270 Vehkalshti Ky 1392 1840 Mikkeli mlk 14 1608 1628 Viaremä Ku 1648 Karstula KS 1852 1660 Siilinjärvi Ku 1540 Ahtäri V 1511 Karttula Ku 1534 1661

järvet ja luhdet

Espoo U 36 Karjaa 0 107 Tohmajärvi PK 1632 Virrat H 136 Ilomantsi PK 992 Kirkkonummi 0 1629

m erenlahd et

Helsinki 0 453 Penaje 0 1672 Porvoo kp 0 76 Porvoo mlk 0 108 Mietoinen TP 1474

sisävesien saaret

Haapajärvi 0 1342 Kullaa TP 1673 Rantesalmi M 1615 Uurainen KS 1409 laokyrö V 407 Kuru H 914 Saarijärvi KS 1753 Vammala TP Keitele 525 Ku 1337 Luhanka KS 1858 Säkylä TP 1009 Veteli V 397 Keuruu KS 274 Mänttä H 1586

me rene sara t ja saaristot

Espoo 0 142 Kemi L 1362 Muetaeaari V 39 Raahe 0 1363 Föglö A 1105 Kirkkonummi U 708 104 1439 Hammarland A 53 1364 Neuvo TP 784 Sipoo 0 1627 Hsnko 0 336 1473 Perneje 0 101 Särkieelo 867 Hiittinen TP 88 1708 106 1379 Ii 0 319 Kotka Ky.1521 127 Tammieaari 0 13 mk00 U 62e Krietiinenkaup.V 884 159 105 84 885 1725 336 “ 1088 Kökar A 1410 Porvoo mlk 0 1365 1 1316 “ 1645 Luvia PP 1661 1505 1331 1646

kallio t

Hslikko TP 554 Kuopio Ku 1658 NileläKu 737 Urjala H 436 Korpilshti KS 93 Lammi H 430 Salo PP 571 764

lähteet

Anjalankoski Ky 107 Kankaanpää 12 7807 Lammi fi 713 Halikko 12 x Ruovej 8 1824 502 Kiikala 1? 446 Loimaa mlk 12 478 Somero 8 367 Hurnppila H 1262 447 Ruovesi H 523

yksittäiset puut ja puuryhmät

ei ä n t y (tavall.)

Alajärvi V 946 Jaala Ky 924 Korpilahti KS 199 Lieksa PK 515 1719 x 927 1787 1007 Alastaro IP 165 1477 Kotka Ky 707 1453 Alavus V 684 Janakkala 8 990 893 Liminka 0 1108 685 Jokioinen 8 1555 7082 Lipeni PK 7388 1372 Jomala A 22 1255 1389 Anjalankoski Ky 137 Joroinen M 1611 1371 1813 x 751 x Joutsa KS 583 Xristiinankaup.V 135 1814 1005 x JoutSeno Ky 777 464 Lohja mlk 0 1760 7006 Juankoski Ku 1328 - - 781 hohtaja V 409 1131 1459 886 Loimaa TP 357 1181 Jurva V 416 Knuunupyy V 448 358 1184 489 462a 1064 1205 Juuka Pä 518 Kuhmo 0 243 Lokalahti 1? 1235 1206 Jyväskylä kp KS 1844 245 Loppi 8 655 1207 Jämsä KS 156 400 x “ 656 1208 II 493 Kuhmoinen KS 670 657 1209 Kaavi Ku 1458 7286 658 1838 1656 1312 Luopioinen 8 354 Asikkala 8 715a Kajaani mlk 0 240 1414 355 Askola 0 288 242 Kuopio Xii 878 440 Elimäki Ky 1070 Kalajoki 0 1267 1157 576 1747 Kalanti TP 921 1460 970 Espoo 0 429 1318 1546 Längelmäki 8 991 1304 Kangasala 8 340 1547 1344 1779 398 1548 Miehikkälä Ky 102 Eura TP 1603 979 1572 812 Fögiö A 10 Kankaanpää 12 1412 1653 Mikkeli mlk M 439 Geta A 19 Kannus V 396 1734 Muhos 0 1090 x Haapajärvi 0 602 1819 Kuorevesi H 1092 Multia KS 236 x Haapavesi 0 485 Karinainen 1? 1602 1098 Mustasaani V 588 587 Ksrstula KS 1654 1100 x Muurla 12 342 527 Karttula Xii 405 1493 569 831 1113 Kustavi 1? 1373 Mynämäki P2 1418 894 1423 1376 1420 x Hailuoto 0 567 1427 1768 Mäntsälä U 341 Halikko 1? 509 1494 Kuusankoski Ky 1003 Mäntyharju M 1700 928 1495 Kylmäkoski H 666 Naantali TP 1260 Hankasalmi KS 1114 1686 667 Nsstola 8 733 7278 1855 740 7605 1704 Kauhejoki V 227 749 Nauvo 12 845 Hanko 0 578 395 750 Nilsiä Xii 1482 Hartola 8 549 1382 Kyyjärvi KS 233 1487 1422 Kaustinen V 1820 Kärkölä H 1444 1489 x Hattula 8 466 Keitele Ku 1327 1634 Nivala 0 519 T1 599 x Kemijärvi 1 1280 1682 663 866 Kemiö TP 540 1687 1663 972 Kerava 0 1759 Kärsämäki 0 1142 Hokia H 980 Hauho H 536 Kerimäki M 1829 Lahti 8 648 Noormarkku TP 7821 761 x Kesälahti PK 426 1345a Nousiainen 12 505 828 1766 x Laihia V 492 Nurmujärvi U 938 952 Keuruu KS 276 Laltila 1? 173 1671 II 953 438 287 Nurmo 7 587 Hausjärvi 8 506 x 1272 1390 Närplö V 679 Heinola mlk M 1620 x 1273 1411 Orimattila 0 1282 x 1816 Kinnula KS 230 II 7545 Orivesi H 1103 Helsinki Ii 1684 Klsko P2 857 Lapinlahti Ku 672 1104 Himanka V 408 881 1723 1154 x Hollola H 908 Kitee PK 1066 Lappeenranta Ky 833 x Oulu 0 778 1385 Kuukainen IP 913 Laukaa KS 428 Outokumpu PK 517 Honkajoki 12 328 Kiuruvesi Xii 542 x “ 1288 669 681 1752 1347 Padasjoki 8 457 Humppila 8 73 1456 1348 458 410 Kivi järvi KS 231 x Lemi Ky 814 848 668 232 Lemu PP 570 Paimio T? 7393 Hyrynsalmi 0 1470 1526 844 Parikkala Xy 378 Häilleenkyrö P2 1124 Kokemäki 12 1063 Leppäirta Ku 1689 633 Hämeenlinna 8 148 1631 1726 634 338 Kokkola V 1449 1745 Parkano 12 214 x 414 Kolari 1 705 Lestijärvi V 1188 Pattijoki 0 855 936 Kontiolahti PK 1868 Lieksa PE 100 Pello L 318 165

Rautalampi Ku 674 Suomussalmi 0 253 Valkeakoski H 704 Pernaja 0 6 Suonenjoki Ku 1434 818 21 1426 II 1633 1436 x Valkaala Ky 432 111 1541 ei 754 Renko H 1777 ei 731 Riihimäki H 591 1702 931 1039 593 1703 1307 1112 ei 596 1796 1713 Pertunmaa 51 1069 Ristijärvi 0 284 Sysmä 51 1193 1715 Pieksämäki mlk 51 775 x Rovaniemi kp 1 209 Säkylä TP 697 1794 Pielavesi Ku 223 1589 1677 Valtimo PK 937 418 Tammela II 219 Vammala TP 799 421 mlk 352 798 322 1194 1499 II 964 325 Vantaa U 976 1577 1561 1192 1578 Ruokolahti Ky 1187 Ruotsinpyhtää U 534 Tampere H 413 1789 ° 1651 565 472 Varpaisjärvi Ku 1455 Pietarsaari mlk V 85 ei 940 474 Vehkalahti Ky 1079 381 ei 1055 850 1149 382 1243 ei 1314 Vehmersalmi Ku 1300 1500 1247 Tarvasjoki TP 1756 Vesanto Ku 451 Pori TP 919 1758 606 1352 Ruovesi H 1313 Rusko TP 1140 Tervo Ku 589 1466 Porvoo mlk U 1306 Ruukki 0 512 1429 Vieramä Ku 1155 Pudaajärvi 0 1530 513 1461 1167 Pukkila 0 309 ei 514 1573 1329 Pulkkila 1531 0 Rääkkylä PK 1356 1831 Vihti U 1076 Punkaharju 51 1123 Ky Tervola 1 1536 Vilppuia II 310 Puolanka Saari 765 0 247 x Saarijärvi KS 1755 311 Pyhtää 237 Ky 1031 x 1203 Tohmajärvl PK 1026 767 Pyhäjoki 0 ei 793 249 1527 Toivakka KS 236 Pyhäjärvi 0 250 Sammatti 0 239 973 948 ei 501 Seinäjoki V 1688 Tuupovaara PK 1601 975 Pyhäranta TP 710 1763 Tuusniemi Ku 1156 Virolahti Ky 1507 Pälkäne H 344 ei 1173 1508 ei Siikainen TP 820 347 Siilinjärvi Ku 1795 1338 1826 CI 1302 Sipoo U 116 Urjala H 96 x Virtasalmi 51 1380 Raisio TP 644 “ 121 164 Vuolijoki 0 256 1806 i 296 182 Ylitornio 1 1183 Rantaaalmi 51 346 392 Yläne TP 721 Ranua 612 II 535 1 1556 1404 722 II 968 Somero H Sonkajärvi Ku 877 Utsjoki 1 271 1010 1468 ei Sulkava M 1125 Uusikaarlapyy V 768 1145 Rauma mlk TP 44 Suomusjärvi TP 420 1086 Ylöjärvi H 1024 584 Vaasa V 1244 Ypäjä H 364 1676 Suomenniemi Ky 1394

m u k u r a m ä n t y ym. arikoiset muodot

Alans V 511 Janakkala H 989 Maaku TP 810 Tammela H 1568 Anjalankoski Ky 1168 Jokioinen H 169 1008 Toijala H 732 Hattula H 738 Joutsa KS 1166 ei 1161 Tornio 1 882 827 Kotka Ky 653 Partunmaa 51 1135 Vehkalahti Ky 1081 Hauho H 828 Kuorevesi H 1096 Pielavesi Ku 1513 Virolahti Ky 1148 Hausjärvi H 1403 Kylmäkoski H 1190 Somero H 1557 Yläne TP 726 Helsinki kp. 0 304 lemu TP 1254 Sysmä 51 531 Ypäjä H 444 Janakkala H 986 Masku TP 155 Tammela H 1559

a embramänty ja muut ulkomaiset mäntylajit

Heinola mlk 51 695 Kuhmo 0 320 Vaasa V 556

k u u a i (tavall.)

Alajäni V 1719 Bokarö A 1369 Hartola 51 1767 Hämeenlinna H 1529 Alastaro TP 640 Elmäki Ky 1011 Hattula H 59 Ii 0 427 Alavua V 490 ei 1012 460 litti Ky 873 ° 1528 yorssa H 158 811 man 1 259 “ 1625 172 825 ° 260 Anjalankoski Ky 1016 321 1202 261 ei “ 1127 393 Hauho H 537 262 1131 Haapaveeii 0 1490 Heinola mlk 51 835 ° 263 “ 1162 Halikko TP 510 1619 264 1226 1501 Hinensalmi 51 1828 ° 265 1297 Hartola 51 551 Huittinen TP 1135 Jaala KV 926 1298 552 1736 Janakkala H 780 ° “ 1465 701 Hyvinkää 0 736 1023 ei “ 1697 774 Hämeenkyrö TP 1432 Joensuu PK 1387 166

Jämijärvi TP 1720 Leppävirta Ku 675 Porvoo mlk 0 561 Tuupoveara Jämsä KS 1469 Lieksa PK Pk 163 332 Pukkila 1398 Tuusula 0 Jäppilä M 1466 961 0 572 Järvenpää 0 1604 Lieto Puolanka 0 1144 Urjela H 146 TP 785 Pyhäjäni Kajaani mlk 0 241 Liperi 0 1450 151 Et 1813 Pälkäne Kalajoki 0 1267 Lohja mlk H 1302 181 U 533 Rantsila 0 Kalanti TP 1239 Luhenka KS 692 1498 392 Rauma mlk TV 1004 1405 Kalvola II 54 Luopioinen H 353 7’ Renko H 528 Vahto TV Kangasala H 1791 355 1058 Kangasniemi 11 585 Masku 1681 Valkeala Ky 752 T 807 Riihimäki 1630 Miehikkälä Ky 102 H 591 929 Karttula Ku 1222 Mikkeli kp M 1712 7’ 593 930 7’ 1036 1732 7’ mlk 1624 594 Kerava U 672 Ristijärvi 0 284 1309 1749 Ruokolahti 7’ Kirkkonummi U 1727 Mynämäki Ky 543 1310 TP 1416 Ruotsinpyhtää Kiuruvesi Ku 1334 Myrskylä 0 804 0 4 1639 Kokemäki TP 1800 7’ 939 1640 Nilsiä Ku 1424 7’ Kontiolahti PK 1332 Nokia H 984 1571 1773 Rääkkylä PK Korpilahti KS 1415 Nurmijärvi 0 1669 1356 1774 Sahalahti 694 Vammala Kruunupyy V 1784 Oravainen V 1395 H TV 821 Somero H Vehkelahti Kuhmoinen KS 864 Orimattila U 613 208 Ky 1018 1312 279 1046 614 Suomenniemi 1442 615 H 636 1053 Kustavi TV 1375 Säkylä TV 1221 1061 842 Sääminki 7’ Kuusamo 0 945 Outokumpu PK N 1196 1068 687 x Taivasealo Vemanto Kyyjärvi KS 234 Padesjoki H 218 TV 192 Ku 676 Kärkölä H 1444 Parkano TV Tammela II 178 1486 215 Veteli 1682 Pernaja 0 111 277 V 476 Vihti 1471 1687 1195 324 U Lahti H 1345a Pertunmaa 5! 326 1769 1089 Vilppula Laitila TV 469 1150 1524 H 60 910 Pieksämäki 1560 974 kp M 283 Tampere Virolahti Lammi II 217 Pielavesi Ku 1518 H 474 Ky 1216 ‘7 959 1220 x Virrat H 62 1577 Tervasjoki 139 Lapinlahti Ku 1666 1650 TV 711 1685 Pietarsaari Tervola L 491 Yläne TP 726 mlk V 380 Teuva V Ypäjä Lempäälä H 78a Pori TP 1438 470 H 364 Toijala II 1238

k ä ä r m e— j a k u 1 t a k u u s i y m. e r 0 i k i s e t m u 0 4 0 t Alastaro TP 639 Kalajoki 0 718 Masku TV 808 Tamaala H 1558 Alavus V 555 Kalanti TV 652 809 1562 Anjalankoaki Ky 1034 7’ 1317 1271 1581 1163 Kangasniemi 5! 20 Miehikkälä Ky 1315 1225 1582 Karjalohja 0 1472 Muonio L 333 1227 Karttula Ku 1132 1693 Mäntsälä 0 290 Tampere H 1483 1299 Kempele 0 1503 Nastola H 1606 1464 Kerava Tuupovaara VK 206 0 360 Nousiainen TP 794 Urjala 1481 Kiikka TV 843 H 153 Nummi U 603 391 1696 861 II 941 Asikkala H 734 7’ 660 Kisko TP 856 Nurmes PK 962 1865 Kiukainen TP 1182 1569 Klimäki Nurmijärvi II 796 Valkeala Ky 905 Ky 1014 Kokemäki TP 730 Orimattila 1015 U 1354 1128 Kotka Ky 920 Orivesi H 1257 1073 967 1635 1353 1705 1448 Kristiinankaup.V 887 Oulainen Forssa H 649 0 423 1793 888 Oulu 0 1441 “ 1553 1798 889 Paimio TV 1585 Haapajärvi 0 520 Valkeakoski H 1339 890 Vernaja 0 1283 Vammala TP 918 832 1160 Haapavesi Vetäjäveai KS 851 933 0 486 Kuhmoinen KS 1414 Pielavesi Halikko TV 699 Ku 586 1506 1442 1514 Hartola 5! 1767 7’ 1848 Kuopio Ku 605 1517 Hattula H 477 Kuru H 43 Vehkalahti Ky 944 ‘7 1549 972 ‘1 1067 7’ 343 1550 1835 607 1069 Puolanka 0 1143 1080 Hauho H 366 Kuusjoki TP 204 Puaula 0 677 Vehmersalmi Ku 1800 529 Kylmäkoski H 747 Rantsila 0 1576 Vesanto Ku 1542 829 748 Rautalampi Humppila H 389 Ku 638 1847 770 7’ 995 Vesilahti 951 1367 Lahti H 1445 H Hämeenkyrö Renko H 650 Viiala H TP 1431 Laukaa KS 454 Ruoteinpyhtää 693 1694 U 566 Virolahti Ky 1217 Lehtimäki V 499 806 Iisalmi Ku 1340 Lemi Ky 815 1360 litti Ruovesi H 1841 Virrat H 899 Ky 739 Lempäälä H 1383 Siilinjärvi Janakkala Ku 335 Vlitnrnio L 286 H 415 Lamu TV 800 Soini V 801 Yläne TV 723 985 1159 Somero H Jokioinen H 764 196 724 Lohja mlk 0 1760 479 Joutea KS 1164 Längelmäki 1172 H 1265 971 1413 1165 Sunnenjoki Juuka PK 786 1343 Ku 1434 Yp5!jä H 619 Jyväskylä 1491 Säkylä TP 1236 620 kp KS 1748 Maksamaa V 92 Tammela Jämsä KS 297 H 149 Äänekoski KS 83 Kaarlela 235 170 V 425 Maeku TV 480 399 167

lehti— ja pihtakuusi sekä muut ulkomaiset kuusi— lajit

Alajärvi V 1719 Kangasala H 1738 Kuhmo 0 320 Tampare H 473 Askola U 289 Keuruu KS 779 Kuhmoinen KS 864 Ylitonio Ii 293 Heinola mlk 14 1277 Kuhmo 0 313 Ruovesi H 1830 Aänekoski KS 377 Järvenpää 0 1604

marj skuus i

Lemland A 71

kataja

Alastaro TP 640 Kauhavs V 686 Paltamo 0 957 Tampere H 61 1 641 Keuruu KS 449 Pernaja 0 1042 Tenhole 0 346 642 Kiikale TV 1721 Pusula 0 197 Tervo Ku 1437 Anjalankoski Ky 787 Kiuruvesi Ku 1072 Pyhtää Ky 1739 Urjala H 145 852 Kotka Ky 1274 Pyhäranta TV 1583 498 1463 1291 Pälkäne H 1027 Vahto TV 1502 1535 Korpilahti KS 1771 Rautalampi Ku 1633 Valkeakoski H 469 Asikkala H 715a Kortesjärvi V 645 1827 Valkeala Ky 906 Elimäki Ky 1011 Kylmäkoski H 771 Riihimäki H 597 1308 1013 Kärkölä H 1444 Ristiina M 494 1636 1129 x Laitila TP 935 Ruotsinpyhtää U 4 1638 Espoo U 1330 1811 II 773 1706 Forssa H 200 Lammi H 1110 1083 1714 661 Lappeenranta Ky 822 1268 1792 Halikko TF 1180 Lappi TV 374 Saarijäni KS 72 1799 Harjavalta TP 977 Loimaa mlk TV 25 Siikainen TV 1662 Vahkalahti Ky 1017 Hattula H 854 Loppi H 403 Sipoo 0 766 1019 1475 Maalahti V 1219 Siuntio U 1671 1020 Heusjärvi H 488 Miehikkälä Ky 1764 Somero H 138 t1 1045 Humppila H 388 Mikkeli mlk M 132 190 1047 HämeenkyrS TV 1433 Mynämäki TV 1690 191 1079 litti Ky 868 Myrskylä 0 1179 280 1210 872 Mäntyherju M 516 292 1212 Iniö TE 756 Nastola H 702 386 Vihti 0 830 Jaala Ky 9 5 Nousiainen TV 482 Säkylä TV 891 Virolahti Ky 1480 Jsnskkala H 916 503 Särkisalo TP 562 Virret H 706 987 1295 Taivassalo TV 1141 805 Jokioinen H 1555 Oravainen TV 503 Tammela H 193 Yläne TP 727 Juva 14 1614 Orivesi H 1355 195 728 Kalenti TV 659 1357 202 Ypäjä H 618 Kslvola H 55 1862 323 Ahtäri V 1288 176 Psimio TV 574 626 1593 1393 1564

koivu

Anjalankoski Ky 907 Juva M 361 Loppi H 402 Ruotsinpyhtää U 1056 1131 Jämsänkoski KS 1699 411 Ruovesi H 194 1698 Kasvi Ku 1718 Luumäki Ky 956 Siuntio 0 17 Asikkale H 1189 Kalanti TV 1239 Mikkeli kp 14 132a Somero H 191 1325 Karijoki V 1234 Mouhijärvi TV 1381 208 Elimäki Ky 1074 Kerava U 966 Mäntyharju M 863 316 Enontekiö L 258 Kisko TV 1107 Mastola H 709 Sotkamo 0 282 Espoo U 1116 Kokkola V 1660 Nivala 0 1361 Sysmä M 1193 1778 Kotka Ky 1368 Nokia H 57 Tammala H 171 Forssa H 157 Kouvola Ky 1775 Orimattila U 842 205 Halikko TP 124 Kristiinankaup.V 1290 Vedasjoki H 312 1563 Hamina Ky 1263 Kuhmoinen KS 864 1237 Tampere H 539 Hartola 14 700 1442 Valtamo 0 957 Tuusula 0 662 Hattula H 459 Kuorevesi H 1091 Varikkala Ky 634 Urjale H 498 Hauho H 548 1093 Penaja U 111 Valkeakoski H 1359 1665 Kylmäkoski H 743 Pertunmaa 14 1089 Valkeala Ky 755 Hausjärvi H 1402 757 1134 1035 Heinola mlk M 695 Kärkölä H 1443 Vunkaharju 14 1377 Vantaa U 1476 836 1687 Vyhtää Ky 1032 Vehkalahti Ky 1062 1620 Kärsämäki 0 140 1587 1078 Helsinki kp U 301 Lehti H 1001 Vyhäselkä VK 858 1211 1598 1345a Riihimäki H 590 Vihti U 1730 x Hollola H 908 Lammi H 1110 592 “ 1769 litti Ky 870 Loimaa mlk TP 212 II 595 Ylistaro V 1200 Jaala Ky 923 Loppi H 273 Rovaniemi mlk L 651 1289 Jomala A 1370 168

haa pa

Janakkala H 943 Ruotsinpyhtää U 1242 Tammela Karttula H 1563 Valkeala Ry 1707 Ku 1428 1245 Tervo Ku 1138 Ruotsinpyhtää U 942 Sahalahti 1846 H 792 Teuva V 285 Virolahti Ry 1213 1241 Snappertuna U 508

p1111 puu

Oripää TP 1139 Taipalsaari Ry 1761

P0 ppel i

Finatrdm A 1275 Valkeala Ry 958

ralta

Hattula H 461 Kalvola H 369 0utokupu PK 687 Urjala II 496

terval eppä

Hattula H 63 Lemi Ry 813 Pielavesj Ku 1515 Rovaniemi mlk 1 Kotka Ry 817 Nastola H 997 709 Pudaajärvi 0 246 Ruotsinpyhtää 0 860 Pernaja U 111 1571 Rovaniemi mlk 1 269 Virolahti Ry 1762

h a rm aale p p ä Hattula 8 63 Ruoreveai H 1109 Pielveai Ku 1516 Heinola mlk M 835 Nurmea Tamaela H 213 PK 530 Taivalkoski 0 255 1565 Juva N 305 Pertunmaa 11 1137

p1 hl aja

Juva ?‘I 306 Kuhmoinen KS 1286 Uurainen KS 1655 Valkeala Ry Keuruu KS 463 liperi PK 904 1389 Valkeakoski 8 64 Vehkalahti Ry 1021 Kiuruvesi Ku 1456 Pielavesi Ku 1550

tuomi

Kiuruvesi Ku 1456 Sipoo U 630

0 ratuomi

Jomala A 41

ni mi puu (1 ehmu 8) Anjalankoski 1033 Ry Heinola mlk M 696 Kuhmoinen KS 671 Pielavesi 1126 Ku 1512 Helsinki kp U 303 Kuopio Ku 546 1533 1136 Humppila 8 410 Kuorevesi 8 1094 1497 1678 Hämeenkyrö TP 1431 1095 1832 1837 litti Ky 876 1099 Pohja sikka1a 8 1189 0 1850 Jaala Ry 1000 1101 Pyhäjärvi 0 251 1579 Janakkala 8 943 Kylmäkoski Fiimäki H 745 Pyhtää Ry 837 Ky 1029 1223 759 1130 Raisio TV 1492 Joutsa KS 1177 Lempäälä H 1692 Rautalampi Espoo U 123 Ku 406 1851 Lemu TP 507 Rautalampi Forssa H 186 Ku 1457 Kalvola H 969 Leppävirta Ku 1454 1496 321 1593 1679 1716 II 393 Karttula Ku 1428 1 Luhanka KS 691 Ruovesi 8 94 394 1652 Luopioinen H 601 Hartola M 550 1240 Kinnula KS 228 Längelmäki H 1344 Saari järvi KS 75 551 Kitee PK 1525 Maaninka Ku 1341 Hattula 82 H 617 Kokemäki TP 330 Mänttä 8 1843 Savitaipale Hauho H 547 Ry 949 Kotka Ry 902 Nouaiainen TP 483 Sipoo 0 295 1102 903 Oriveai H 1264 Heinola mlk M 541 695 Kuhinoinen KS 608 Pertunmaa 8 1134 Somero H 210 169

Somero H 278 Temmisaari 0 1742 Urjala H 497 Vesanto Ku 1770 Suonenjoki Ku 1174 Tampere II 776 1569 Virolahti Ky 1147 1703 Tampere H 1597 Valkeakoski H 65 1218 Tammela II 150 Tervo Ku 1269 Vammala TP 1194 Virrat H 917 179 1429 Vehkalahti Ky 1049 Yläne TP 728 198 Urjale H 147 Vesanto Ku 676 Ylöjäni H 1752 1 627 390

vaaht e ra Kisko TP 1675 Lahti H 1345a Ruotsinpyhtää U 1249 Vihti 0 1769

tammi Espoo 0 122 Lahti II 1324a Nousiainen TP 49 Taivaasalo TP 1510 138 Laitila TP 45 Paimio TP 1393 Tammisaari 0 113 294 524 Parikkale Ky 166 362 315 Lemu TP 46 Pernaja U 1040 508 960 Lieto TP 795 Perniö TP 175 1742 5 1728 Lohja mlk 495 Pohja 0 114 Tuusula 0 610 Halikko TP 435 1 1065 Porvoo mlk 0 337 Uusikaupunki TP 1322 Heinola mlk M 695 Masku TT 1117 Raisio TP 680 Vantaa U 1741 x Helsinki kp 0 298 1118 892 Vehkalehti Ky 1052 299 1119 Saltvik A 42 Vihti U 1769 302 Mietoinen TP 47 Sammatti 0 442 Vilppula H 174 375 Mikkeli mlk M 629 Sipoo U 168 Virolahti Ky 1214 Kalvola H 54 Muurle TP 363 Siuntio U 1025 1215 Kerava U 1759 II 947 Suomenniemi Ky 637 1509 Kirkkonummi U 371 Nynämäki TP 48 Taivasaalo TP 79 1763 1 1733 Mänttä H 1843 192 Väatanfjärd TP 1462 Kuhmoinan KS 864 Neatole H 702 370 Kustavi TP 1373 Noormarkku TP 564

saa rn i Hattule H 714 Lahti H 1345a Parikkala Ky 166 Somaro H 187 Kalvola H 368 Lohja kp 0 1253 Ruotainpyhtää 0 1251 Vihti 0 1683 Kotka Ky 901 Parainen TP 1812 Somero H 180

k yn ä j al ava Hattula H 63 Hattula H 838 Hauho H 1258 Valkeakoski H 65 557 866 Kalvole H 969 II 95 558 895 Lohja mlk U 83 559 622 896 Nokia II 1266 560 823 897 Pernaja 0 1284 563 824 898 Pälkäne H 345 Vammala TP 950 826 111 Valkeakoski H 64 Vehkalahti Ky 1050

vuori ja 1 eva Pinström Å 31 Lohja mlk 0 68 Orivesi H 1863 Tammela H 1567 Hattula H 383 Längelmäki H 189 Ruotsinpyhtää 0 1246 Vihti 0 77 Heinola kp N 621 Nilsiä Ku 67 1252 1683 Juna V 635 Nokia H 56 Somero H 317 Vårdö A 1618 Kalvola H 1834 66 Suomusjäni TP 424

met säomenapuu Jomala A 9

pähkinäpensas Porsaa H 186 Somero H 177 Urjale H 144 Urjala H 152 litti Ky 875 170

ko iranhei si

Rovaniemi mlk L 268 Tammela H 179 Tammela H 1566

ruoho— ja heinäkasvit Elim.ki Ky 1060 Kuhmoinen H 671 Vammala TV 682 Virolahti Ky 1230 Joutaa KS 1178 Suonenjoki Ku 1584 Vehkalahti Ky 1293 Kerimäki M 1231 1829 Urjala H 164 1294 1232 Kotka Ky 816 Valkeala Ky 788 Virolahti Ky 1229 Kristiinankaup.V 141 1296

Eläintieteelliset kohteet

eläimis tö nsuo ja lualue e t Konnevesi KS 522

1 i nn u 5 t on suo j e lue luce t Espoo U 36 Ilowantsi PK 992 Porvoo mlk U 27 Tammisaari U 8 Hauho 5 U 35 Karjaa U 107 33

Pesäpaikat mäyrä Forssa 11 1580 Kuusjoki TV 1057 Leppävirta Ku 1680 Pälkäne II 331

kalasääksi Jaala Ky 1477 Kuopio Ku 1734 Perneja U 1054 Pälkäne H 1302 Juankoski Ku 1328 Kullaa 11-’ 1673 1112 Suonenjoki Keitele Ku 1327 Ku 1541 Lempäälä H 334 1170 Tervo Ku 1138 Kuopio Ku 1157 Orivesi H 1103 Pielavaej Ku 1547 223 Vesanto Ku 451

lintu luo dot merial ueelle Espoo U 142 Kirkkonummi U 708 Pernaja U 106 Ruotsinpyhtää U 1366b F6glö A 1105 1364 127 Helsinki Sipoo U 1627 U 109 1473 131 Särkisalo TV 867 Ii 0 319 1708 159 mk00 U 62a 1379 Kristiinankaup.V 884 1725 Tammiseari U 13 484 885 Porvoon mlk U 1365 105 1088 Luvia TV 1661 TI 1505 1316 1645 Nauvo TP 784 Raahe 0 1363 1724 1646 1358 1439 Kemi 11 1362 Peniaja U 101 Ruotsinpyhtää U 1366e

lintuluo dot sisävesillä Kullaa TP 1673 Luhanka KS 1858 Rantasalmi 14 1615 Saarijärvi KS 1753 muurahaiskeot Hattula 14 1476 171

7. LUONWONSUOJELUALUEITA JA LUONI{UNMUIST0MERKKEfl KOSKEVA KIRJALLISUUS

Yleistä

Ehdotus luonnonsuojelua koskevaksi lainsäädännöksi ynnä perustelut. — Lainvai.misteiu— kunnan julkaisuja 1921 no 10, 1—44. Erityistä suojelua vaativat vedet. Komiteanmietintö 1977:49.

Haapanen, A., 1965: Alkuperäisen luonnon suojelu. — Suomen Luonto 24:1, 8—16.

Haapenen, A., P. Mikola ja R. Tenovuo (toim.) 1977: Luonto ja luonnonmuojelu. — 376 a. • Helsinki. Häyrinen, U. & M. Linkola, 1967: Puuttuvat ja puutteelliset kensallispuistomme. — Suomen Luonto 26, 54—61.

Kalliola, R. , 1943: Luonnonsuojelualuaittemme kasvitieteellinen tutkimus. — Luonnon Ystävä 47, 88—98.

—“— 1951: Luonnonsuojelu. — Suomen Maantieteen käsikirja, 247—255.

•“— 1957: Uudet luonnon— ja kanaalliapuistot. — Suomen Luonto 16:1, 3—16.

1958: Suomen luonto mereltä tuntureille. — 604 s. Porvoo.

Kanaalliapuistokomitean mietintö — Komiteanmietintö 1976:80.

Kujala, V., 1925: luonnonauojelu metsätalouden kannalta ja luonnonpuiatot. — Maa ja metsä, 656—665.

1938a: Luonnonauojelualueemme. — Metsät. Aikak. 1, 99—103.

•“— 1938b: Luonnonauojelualueet ja niiden merkitys. — Valvoja—aika, a. 122—130.

1941: Luonnonpuiatokyaymys Suomen eteläpuoliakoaaa. — Suomen Luonto 1,33—36. Linkola, K., 1926a: Suunnitelma luonnonauojelualueidan erottamiaakai Pohjoia—Suomen valtionmailla (Deutaohea Referat). — Silva Penn. 1, 1—57.

—‘— 1926b: Pohjois—Suomeen ja Lappiin ehdotettaviata luonnonsuojelualueista (Eaitelmä metaäpäivillä 1926). Metaätal. Aikak. 13, 161—175.

—“— 1928: Luonnonpuiatomme ja kanaalliapuiatomme. — Luonnon Ystävä 32, 73—79.

—“— 1935: Luonnonpuiatojen ja kanaalliapuiatojen perustamista joudutettava. — Luonnon Ystävä 39, 65—67. Linkola, M., 1966: Viimeiset arämaat. 215 a. Helsinki. Luonnonsuojelukomitea, 1931: Komiteanmietintö 7, 1—64. (Ehdotus luonnonsuojelualuei— den perustamiseksi valtion maille). Luonnonauojelulmkikomitea, 1966: Luonnonsuojelua koskevan lainsäädännön uudistaminen.— Komiteanmietintö 1966:A 5. Overaikt over verneområder i: Danmark, Finland, Norge og Sverige. Nordiska rAdat. Nordimk utredningaserie 1973:16.

Palmgren, Rolf, 1922: Luonnonauojelu ja kulttuuri 1—11. — 431 a. Helsinki. Pohjoismaimelta kannalta tärkeät lintuvedet. 1973, 336 a. Pohjois—Suomen nykyisten kanaallispuistojen laajentamista ja eräiden uusien puiatojen perustamista koskeva suunnitelma. — Suomen Luonto 27 (1968), 82—91. Saariatomeren kanaelliapuiatotoimikunnan mietintö. Komiteanmiatintö 1976:8.

Soidensuojelun perusohjelma. — Komiteanmietintö 1977:48.

Suomen kansalliapuistoverkon kehittäminen. — Ympäriatönauojelun neuvottelukunnan eh dotus 1973.

Söyrinki, N., 1962: Luonnonauojelusta ja sen tehtävistä Pohjoia—Suomeaae. — Jouko 7, 227—264. Taro, R. ja U. Häyrinen (toim.) 1971: Luonnonsuojelu. 382 a. Helsinki. United Nationa liat of nationel parka and equivalent reaanea. — lUCE publ. N.S. 15: 1—601. Addendum—corrigendum to the reoord edition of the United Nations liat of National Parka and equivalent resenea. — IUCN publ. N.S. 15—A:1—107. Uusien luonnon— ja kanaallispuiatojen peruataminen valtion maille. — Luonnon ja kan— aalliapuistokomitean mietintö. 47 a. Helsinki. 1953. Myöa Silva Fenn. 79, 1—48.

Seutukaavaliitot ovat laatineet alueiltaan suojelu— ja virkistysalueita koskevia sel vityksiä. Eräin paikoin aelvitykset ovat varsin yksityiskohtaiaia kuten pääkaupunki seudulla.

Monet kunnat ovat laatineet luonnonauojeluselvitykaiä alueistaan, kuten esim. Draga— fjärd, Hsttula, Jomala, Juuka, Kirkkonummi, Kuopio, Kriatiinankaupunki, Luhanka, Paimio ja Tarvaajoki. 172

Eri kohteet

1 Aarnio, L., H. Niminen, T. Norha, J. Rinne, 1. St6n, 0. Stenmen & A. Vuorjoki, 1961: Myöhäistä kevätmuuttoa koskevia havaintoja Aspskärin luonnonsuojelu— alueella Parnajan ulkosearistossa. — Ornie Fenri. 38, 39—41. 2 Aartolehti, T., 1973. Morphology, vegetation and development of Rokuanvaara, an esker and duna complex in Finland. — Fennia 127:5—53. 3 —“— 1975: Mikä Mäntänvuori on? — Tarra 87:2, 79—86. Ahlqvist, 4 Holger, 1941: Ett bidrag av Nana ridibunda nära Borgi. — Mem. Soo. F. P1. Fann. 17, 23—24. 5 Ahlqviet, H. & E. Fabricius, 1938: Die Vögel des äusseren Sehärenhofes mwisohen Tvärminne und Jussarö. — Omia Fenn. 15, 21—32. 6 Alho, Sirkku, 1954: Maaperä ja ekspositio kasvillisuuteen ja kasvistoon vaikutta— vina tekijöinä Kaukolan harjulla Tammelasea. 1—11. — Käeikirjoitus, Yli opiston kasvitieteen laitos, Helsinki.

7 —“— 1956: Kaukolan harjua katselemaesa. — Lounais—Hämeen Luonto 2, 11—14.

8 Alhonen, P., 1971: Vattulanharjun geologiaa. — Terra 83:2, 81—85. 9 Andersson, E. & R. Komu, 1965: Lintuhavaintoja Porvoon mlk:n Söderskärillä kesällä 1965. — Omia Fenn. 42, 98.

10 Andst6n F., 1963: Sataojan luonnonsuojelualueen kasvillisuus. — 5.io.). Itä—Häme 1963

11 Anom., 1971: Uran, olja, Valsöramna. — Finlands Natur: 30—31. 12 —“— 1971: Aktuellt Tvärminne. — Finlands Natur: 27—29. 13 —“— 1971: Lemmenjoen kansallispuistoa on laajennettava. — Suomen Luonto 2—3:62—64. 14 —“— 1973: Koilliskairasuunnitelme. — Metsä ja Puu 3: 18—22. 15 —“— 1973: Dutisia ja tiedotuksia. Ukonhettujen suojelualue. — Suomen Luonto 4—5: 211—212.

16 —“— 1973: tflronsaaren hakkuut Lh:n tutkittaviksi. — Savon Sanomat 12.4., ref. Suomen Luonto 3: 131.

17 —“— 1974: Arvokas lehto—, puisto— ja erämaa—alue rauhoitetaan Kirkkonummella. — Suomen Luonto 1: 40.

18 —“— 1974: Pallaetunturi on jälleen vaarassa. — Suomen Luonto 4: 181. 19 —“— 1974: Pallaksan yleiskaavaa vastaan. — Suomen Luonto 4:210—211.

20 —“— 1975: Tuima jahti päätti Krunnien kettuterrorin. — Helsingin Sanomat 24.11.

21 —“— 1975: Espoon Träskändan luonnonpuistoa hanennetaan. — Helsingin Sanomat 18.10. :13.

22 Antikainen, U. , 1972: Luonnonsuojelu— ja ulkoilualueiden perustamishankkeita Suonen— joella, Karttulassa ja Rautalammilla. — Savon Luonto 4:50—51. 23 —“— 1974: Uusia aluersuhoituksis Pohj.—Ssvossa 1974. Nilsiän kiurunkannusesiinty— män (Oorydalis fabaoea) säilyminen taattu. — Savon Luonto 4:71. 24 Arndt, E., 1965: }ber des Vorkommen und die Morphologie von Cordylophors esspie (Pslles.). Hydrozoa, in der Umgehung der Zoologischen Ststion Tvärminne, Finnlend. — loma. Biol. Soc. Scient. Fenn. 28:3, 1—8.

25 Aro, M., 1969: Katsaus Helsingin lintusyksyyn. — Lintumies 4:96—103.

26 Askole—seuran luonnonsuojelujeosto: Askolen hiidenkirnut. — Erillinen esittelyleh— tinen.

27 Auer, V., 1923: Suotutkimuksis Kuusamon ja Kuolajärven veera—alueilta. — Oomm. Inst. Queest. Foreat. Finl. 6, 1—368.

28 •“— 1944: Kuusamon maksasammalkasviston aineistoa. — Ann. Bot. Soo. “Venamo” 21:1, 1—47. 29 Bagge, P., 1965: Observstions on some mayfly and stonefly nymphs (Ephemeroptera and Plecoptera) in Utsjoki, Finnish Lspland. — Ann. Entomol. Perin. 31:2, 102—108.

30 —“— 1969: Ecologiesl studies on the fsuns of subaretin waters in Finnish Lsplsnd. — Turun yliopiston julkaisuja. A.II. 40:32—83. 31 Bagge, P., M. Lehtovuori & 0. Lindqvist 1963: Havaintoja Inarin ja Enontekiön Lapin linnustosts kesällä 1961. Zusammenfsssung: Qusntitstive Untersuoh— ungen Uber die Vogelfsuns der Kirchspiele meri und Enontekiö in Nordlspp— lsnd). — Omia Penn. 40, 21—31. 32 Bergman, 0., 1939: Untersuchungen Uber die Ristvogelfaune in einem Sohärengebiet westlieh von Helsingfors. — Aots Zool. Fenn. 23, 1—134. 33 —“— 1946: Kvsntitetive dsts över fågelfeunsn 1 någre begränsade skärgårdsom— råden i södrs Finland. — Omia Fenn. 23, 26—31.

34 —“— 1951: Rsturskyddsområdena för ajöfigel vid Finlands kuster. — Suomen Riista 5 3, 170—191. 173

35 Bergman, 0., 1957: Des Porkalagetiet ala biologisches Experimentalfeld. — Acta Soc. F. Fi. Fenn. 74:3, 1—52. 36 •“— 1961: Nothamn, vår ekärgårds första fdgelekyddsområde. — Rordenskiöld— Samfundets tidskrift 21, 13—25. 37 •“— 1966: Saeristomme ketuista. — Suomen Riista 18, 30—41. 38 Bilio, R., 1966: lharactarischa Untarsohieda in der Basiedlung Finnischer, deutsoher und holländisoher KUstensalzwiesen duroh Turbellarien. — Veröff. Inst. Meerforsoh. Bremarhaven 1966, Sonderband 2, 305—318. 39 Björkman, 1., 1939: Haturskyddet på Kland. — Åländsk Odling 2, 25—47.

40 •“— 1958: Idgranen (Taxus baooata L.) på Åland. — Aota Soo. F. Fl. Fenn. 74:4, 1—18.

41 Borg, 7., 1973: Suomen ukonhattuasiintymät ja niiden auojalupyrkimykaat. — Pohj.— Karjalan Luonto: 17—20. 41a Borg, P. ja Anna—Liisa Kaipiainan, 1975: Kasonsuon suojelun vaiheet. — Pohjois— Karjalan Luonto 1975:6—11.

42 Brander, T., 1950: Faunistiska iskttagelser i Kivijärvitrakten i Urdials (Ta). — Rem. Soo. F. Fenn. 25, 121—135.

43 •“• 1956:Kaakkosuo naturakyddsoaråde i Urdiala. — Finlands Ratur 15, 6—14. 44 —‘1— 1959: Lintuhavaintoja Urjalan Kivijärvan rauhoituaalueella. — Lounais— Hämeen Luonto 6, 19.

45 •“— 1964: Havaintoja kukkakärpäsistä. Syrphidae (Diptera), Urjalan Kivijärven luonnonsuojelualueella. — Lounais—Hämeen Luonto 16, 36—41.

46 —“— 1970: däer Wirkaamkeit und konkrete Arbeitsreaultste des Ratureohutz— vereins von Sudwest—Häma. — Lounais—Hämeen Luonto 38. 47 Brandar, T. & K. Riilekselä, 1961: Lounais—Hämeen rauhoituekohteet. — Lounais— Hämeen Luonto ii, 150—195. 48 Brenner, T., 1944: Die Bodenbildungen des Muhos—Sediments bei Kieksi. — Bull. lomm. G6ol. Finl. 132, 189—196. 49 Cajander, A.K., 1904: Reiträge sur Kenntnis der Vegetation der Hoohgebirge mwischen Kittilä und Muonio. — Fennia 20:9, 1—37. 49a Cederoreutz, 0., 1927: Studien Uber Leubwiesen in der Kirchspielen Kyrkslätt und Esbo in Stidfinnland. — Aots Bot. Fenn. 3, 1—181.

50 •“— 1938: Anmärkningsvårda Chareodfynd. — Hem. Soo. F. Fl. Fao— 14, 108—110.

51 Cleve—Euler, A., 1934: The Dietoms of Finnish Laplend. — Comm. Biol. Soo. Scient. Fenn. 3:14, 1—154. 51a Ehdotukset Koilliskeiren suojeluelueesta, Koitileisen luonnonpuistosts ja Oulan— gen kansallispuiston leejentemiseste. Toimikunnan mietintö 1972. 1 osa. 52 Eklund, 0., 1958: Die Gefäsepflenmenflors beiderseits Skiffet im Sohärenerohipel Slldweetfinnlends. — Ridr. t. känned. ef Finl. Retur 0. Folk. 101, 1—327. 53 Elfving, R., 1923a. Pyhähäkki naturperk. — Metsätal. Aiksk. 40, 73—74. 54 •“— 1923b: Pyhähäkki naturperk (Oenmäle till F.W.H.). — Hetsätal. Aikek. 40, 355. 55 Elomas, E., 1970: Pinnennuotojen vaikutus lämpötilsoloihin Lammin Untulen her— julle kesällä 1968. — Terra 82:97—107. 56 Enkovaere, A., R. Härme & H. Väyrynen, 1953: Suomen geologinen yleiskartta. Lehdet 05—B5, Oulu—Tornio. Kivilajikartsn selitys. — 152 ss. Helsinki. 57 Enwald, K.H., 1942: Miten Puijosta saatiin ksnssllispuisto. — Suomen Luonto 2, 36—44. 58 Eriksson, J.V. & Å. Strid, 1969: Studies in the ephyllophoralee (Baeidiomyoetes) of Rorthern Finland. — Rep. Kevo subarotio res. stetion 4:112—1 58. 59 Eriksson, K., 1962: Pääkaupungin tuhoutuva lintuparetiisi. — Suomen Luonto 21, 63—67. 60 •“— 1963: Idänuunilinnun (Phyllosoopus troohiloides) esiintyminen Pernejan saariston Aspkärillä keväällä 1961. — Omia Fenn. 40, 79.

61 —1— 1966: Gammelstadsviken ooh deee fågelfauna under den senaste tiden. — Rordenskiöldeemfundetm tidskrift 26, 27—39.

62 —“— 1969: On ooourenoe and ecology of blyth’s reed werbler (Aorooephelus dumetorum) and mersh warbler (A. palustris) in Finland. — Omia Fennioe 46,4:157—170. 63 Eriksson, K., E. Routemo & A. Vuorjoki, 1956: Lintuhevsintoje Aspskärin luon— nonsuojelualueelle Pernejen sesristosss kesinä 1955—56. — Omia Fenn. 33, 114—115. 64 Eriksson, K. & 0. Stenstan, 1966: Pikkusirkku (Emberize pumille) Aspskärillä. — Omnis Fenn. 43, 79. 65 Eriksson, U., 1962: Phyllopodemns Brsnohinects psludoss och Polyenthenia foroipate pA Iso Helle. — Rem. Son. F. P1. Fenn. 38, 34. 66 Erkinaro, E., 1973: Short—term rhythm of lonomotor sotivity within the 24 hr. period in the Horwegisn lemming, Lemnus lemnus, and weter vole, Arvioola terrestris. — Aquilo, Ser. Eool. 14:46—58. 174

67 Eskelinen, 0., 1968: Havaintoje kahlaajieo muutoate Pohjoia—Kerjalaaaa. — Omia Fenn. 45, 66—68. - 68 Eskola, P., Kevojoen 1932: kuru, Suomen “Suuri Kanjoni’. — Terra 44, 178—185. Euranto, 69 E., M.v. Sohentz ja 0. Sotavelta, 1957: Perhoahavainnot Turun Eläin— Kesvittateellisen ja Seuran retkiltä Utajoen pitäjään (mi) vuoaina 1954— 1956. — Anu. Entomol. Penn. 23, 115—133. 70 Eurole, 5., 1962: hber die regionale Einteilung der aildfinniachen Moore. — Anu. Bot. Soc. ‘Vanemo’ 33:2, 1—243.

71 —“— 1973: Ylä—Savon soista. — Savon Luonto 2:36—38. 72 Federley, B., 1969: Kärlväxtfloren i Hella neturpark. — Helaingin yliopiston kasvitieteen laitos. Käsikirjoitus. 73 Fmnuilä, 0., 1913: Omnitologiaka iakttagelaar under en reaa inom Sodankylä Lapp— mark aomaaren 1913. — Acta Soc. F. P1. Fenn. 38:3, 1—51. 74 —“— 1917: Länga Utajoki och Kevojoki dalfören. — Terra 29, 73—90. 75 Forsius, 1., 1929: Antecningar från en resa till Aspekärs skyddaområde. — Penn. 6, 93—101. Ornis 76 Forsakåhl, Bo, 1962: Halla naturakyddsområda. — Finlands Natur 21, 5—10. Forst6n, 77 P. & A. Tuominen, 1967: Merikihun (Stercorarius parssiticus) doista värimuo— Selkämeren aeariatossa. — Omia Panu. 44, 1—6. 78 Portelius, Olof, 1925: Några växtfynd från Kuusamo sommaren 1922. — Medd. Soc. F. Ei. Penn. 49, 11—14. Prosterua, 79 B. & W. Wilkman, 1920: Suomen geologinen yleisksrtta. Joensuu. Lehti D 3, Vuorilajikartan selitys. — 189 se. Helsinki. 80 Gedolin, A.W., 1928: Strödda bidrag till kännedomen om kärlväxtfloran i Jomela och Lemlands aocknsr på Ålend (1927). — Mem. Soc. F. Ei. Penn. 4, 85—90. 81 Glilckert, G., 1970: Vorzeitlich Uberentwicklung em eraten Saipeusaelkä SUd—Pmnulend. in Lohje, — Turku, Yliopisto, julk.sarja A II. Biologice—Geogrephice— Geologics. 82 Granit, 0. 1938: Versuch zur quantitativen Unterauchung Pjeidgegend der Vogelfeune einar in Nordfinnland. — Omia Fann. 15, 53—63. 83 Granö, 0., 1953: Die fiore in ihrer Beziehung zur Kultur ia Schärenhof voo von Por in Sildfinnlend. — Anu. Dot. Soc. ‘Vanamo’ 25:4, 1—47. 84 Grenquiat, P., 1960: Varikeen eiheuttamaata tuhoata Söderakärin lintuauojeluelu— een heahkakanualle 1953—1959. — Suomen Riiate 13, 156—163. 85 •“— 1961: Riistantutkimuslaitokaen meritarkkailualueiden lintukenuat vuoaine 1949 je 1959. — Suomen Riista 14, 31—42. 86 •“— 1965: Ohangea in abundenoe of anne duck and aeabird populationa coaat of the of Finland 1949—1963. — Pap. Game Rea. 27, 1—114. 87 •“— 1966a: A aunmary of changea in abundanoe of Finnish duck and saa—bird populationa in four aouthern archipelago areas 1950—1962 and some ceusea influencing them. — Riietat. julk. 28, 1—6. 88 —“— 1966b: Söderakär, Riistantutkimualaitokaen uusin tutkimuaasema. — Suomen Riiata 18, 163—164. 89 —“— 1968: Saaristolintujemme viimeaikaiaiata runaeudenvaihteiuiata. — Suomen Riista 20, 62—70. 90 •“— 1972: Erään emottoman haahkapoikueen vaiheista ensimmäisten elinpäivien aikana. — Suomen Riista 24: 76—81.

91 Gröndahl, 0., 1968: Sipprakan — en rymling från iatkarelen. — Satertotten 39—51. 1968, 92 Gylienbarg, 0., 1969: The energy flow through a Chorthippus paralleilus (Zett) (Orthoptere) populetion on a meadow in Tvämminua, Finland. — Acta Penn. 123:74. Zooi. 93 —“— 1970: Enargy flow through e aimple food chain of a meadow eoosyatem in four years. — Anu. Zool. Pennin 7:238—289. 94 Haahteis, 1., 1964: Havaintoja Perämeren selkärangattomiate. — Luonnon 64, 162—166. Tutkija 95 Haapanen, A., 1962: Ikimatsien linnuatoata. — Suomen Luonto 21, 8—15. 96 —“— 1964: Ulvinaalon luonnonpuiato. — Suomen Luonto 23, 28—29. 97 —“— 1965: Dird fauna of the Finniah forasta in ralation to forast suocaaaion. — Ann. Sool. Fenn. 2, 153—196. 98 •“— 1966: Bird fauna 0! the Finuiah forasts in relation to foreat auccaaaion, II. — Anu. Zooi. Fenu. 3, 176—200. 99 —“— 1973: Vanhojen metsien asema ja merkitys: Vanhojen metsien dynamiikka. — Suomen Luonto 2:80—81. 100 —“— 1973: Lintuveaien suojelu Suoaesaa. Lintumies 4:9—16. 175

101 Haapanen, Marjatta & Haapanen, A. , 1966: Korkeakoaken luonnonauojelualueen kas— villisuudeata ja kaanpaikkaekologiaata. — Kuopion tuomi. Yst. Yhd. julk. B:4:1, 1—70.

102 Haokaan, W. • 1951: Ridrag till kännedoaen oa apindelfaunan i provinaen Tavastia borealia. — Me:n. Soo. F. P1. Fenn. 26, 82—85.

103 —“— 1954: Spindlar nya för Finlanda fauna. — Maa. Soo. P. P1. Penn. 29, 23—24. 104 •“— 1955: Spindlar från Piaavaara naturpark. — Maa. Soo. F. P1. Fenn. 30, 44—47.

105 •“— 1963: On the dipterous fauna of rodent burrowa in Northern Lapland. — Not. Entoaol. 43, 121—132. 106 —“— 1971: Three new speoiea of the Allodia lugena group froa Northern Europa (Dipt., Myoetophilidae). — Ann. Ent. Fenn. 37:3—7.

107 Haeggatröa, C—A. , 1970: Ålands lövångar, ett föravinnende odlingaarv. — Norden— akiöld—Saafundets Tidakrift 30:75—88.

108 Haeggströa, 0—A. & J—L. Riaka, 1969: Sex veokor after Palva. — Finlands Natur 1:5—7.

109 Halkka, 0. , 1970: Sattuaan vaikutuksesta sylkikaakas—populaatioidan gaenifrekaana— saihin. — tuomion Tutkija 74:2, 33—43. 110 Halkka, 0. & L. Halkka, 1974: Polyaorphio balanoe in amali ialand populationa of Lythrua salioaria. — Ann. Bot. Fann. 11:267—270. 111 Halkka, 0., M. Raatikainen, 11. Halkka & 8. Lallukka, 1970: The pounder principle, ganetio drift and salaotion in iaolatad populationa of Philaanus spuaariua (0.) (Moaoptera). — Ann. 2001. Pann. 7:221—238.

112 Hamari, 8., 1973: Kyaijoen virtapaikkojen kasvillisuus. — Kymenlaakson Luonto 3: 13—18.

113 Haaaarströa, R., 1912: Kotiseudun luonnonsuojalukseata. — Kyrönmaa (Etelä—Pohja laisen Osakunnan julkaisu) 1, 82—102.

114 Mannelius,S., 1962: Söderskärin pesiaälinnusto vuonna 1961. — Molekyyli 1962,

115 Hannikainen, F.W., 1923: Pyhähäkin luonnonpuisto. — Metsätsl. Aikak. 40, 145. 116 Hanski, 1. & P. Muortevs, 1975: Trsp suney of fliea and their diel periodioity in tha subarotio Kevo nsture rssarve, Northern Pinland. — Ann. Ent. Fenn. 41:51—64.

117 Harbarg, J., 1967: Oa nsturvården p4 Ålsnd. — Pinlsnds Natur 29, 5—7. 118 Hario, M., 1971: Tiedonantoja. Havaintoja kevätauutosta 1970 Parnajsn Aspskärillä. — Lintumies 2:56—58.

119 Harju, T. , 1974: Katsaus lintuasaaien toiaintasn 1971—73. — Lintuaies 3—4:85—96.

120 —“— 1975: Katsaus lintuaaeaien toiaintaan 1974. — Lintuaies 2:52—60.

121 Haukioja, E. , 1971: Suaaer sohedule of soaa subarotio passerine birds with refar— enoa to postnuptisl aoult. — Turun yliopiston julk. A II 46:60—69.

122 •“— 1973: Weight developaant, consuaption and egestion of Dineura viridorsata (Hya. , Tenthredinidae) Larvsa. — Turun yliopiston julk. A II 53:9—13, 123 Haukiojs, E. & J. Heino, 1974: Birch oonsuaption by reindeer (Nangifer tarandus) in Finnish Lapland. — Turun yliopiston julk. A II 55:22—25.

124 Msukioja, E. , 5. Koponen & K. Nygran, 1971: Primary oonsuaars of, and aaterials reaovad froa the hirch at Kavo, Finlsnd. A praliainary report. — Manuscript, prssentad at IBP aaeting, Laningrad 1971.

125 Haukiojs, E. , 5. Koponen & M. Ojala, 1973: Looal differanoas in biroh laaf con— suaption by invartebrstea in Mortharn Norwsy and Finland. — Turun yliopis ton julk. A II 53:29—33. 126 Haukioja,E. & P, Nieaalä, 1974: Appliosbility of laboratory aaasuraaents of oon— suaption to field populations of Dinoura viridorsata (Rata. , Hym. Tenthradinidae) Lsruae. — Ann. Zool. Fenn. 11:297—299. 127 Haukioja,E. & K. Nygren, 1972: Short distanoa aovementa in tha greysided vole (Clathrionoays rufooanus). — Turun yliopiston julk. A II 49:73—77.

128 Havas, P., 1961: Vagatation und Okologia der ostfinnischan Hangaoora. — Anni. Bot. Soo. ‘Vanaao’ 31:2, 1—188. 129 Redaanson, M., 1953: Pari lintuhavsintoa Maakrunniata. — Onia Fenn. 30, 120, 130 Haikinheiao, 0., 1932: Aulangon kansalliapuisto.

131 —“— 1943: Aulangon kansallispuisto. — Suoaen Luonto 1943: 20—25. 132 Hainonan, K., 1971: Rsooaitriua oanasoans (Hadw.), Brid. and R. ariooidaa (Hadw.) Brid. (Bryophyta, Griaaisoaaa) in Northwestarn Europa. — Ann. Bot. Fann. 8:142—151. 133 Haaai, T., 1936: Kukkian kovakuoriaisista Sasren—Kaukolan harjualuaassa Tamaa— lassa. — Käsikirjoitus. Turku. 176

134 Hiirsalmi, H., 1969: Trentalis europaea L., A atudy 01 the raproduotive biology, acology and variation in Finland. — Ann. Bot. Fenn. G:119—173.

135 Hild6n, K., 1913: Pyhätunturi, Einiga Charaktarzuge eines finnisohen Fjaldes. — Dautsoha Rundaohau fUr Gaographie 2. 136 Hildån, 0., 1954: Lintuhavaintoja Merenkurkun Valassaarilta. — Omia Faon. 31, 81—82.

137 •“— 1955: Uusia lintuhavaintoja Merenkurkun Valaasaamilta. — Omille Faon. 32, 129—131. 138 •“— 1957: bar den Frilhjahrszug der Vögel auf den Ineeln Valaseaaret im Bott— niaohan Meerbusen. — Amoh. Soo. ‘Vanamo’ 12, 156—185. —“— 139 1958: Fågellivet p4 Valeöarna. — Österbotten 4, 100—148. 140 —“— 1960: Lintuhavaintoja Merankurkun Valassaarilta. — Omilla Fenn. 37, 129—130. 141 —“— 1961a: f}ber den Beginn des Wegzugee den Limikolan in Finnland. — Omia Fenn. 38, 2—31. •“— 142 1961b: Valassaartan (EP) pääskykanta v. 1960. — Luonnon Tutkija 65, 19. 143 •“— 1962: Tilhi (Bosbyoilla garrulus) pesivänä Valaesaarilla 1960. — Omnie Faon. 39, 161—162. 144 —“— 1964a: Ecology 01 duok populations in the island group 01 Valaasaarat, Gulf of Bothnia. — Ann. Zool. Faon. 1, 153—277.

145 •“— 1964b: Ulkosaamiato somaiao pesimäympäriatönä. — Suoman Riista 17, 133— 160. 146 —“— 1966: Changas in the bird fauna 01 Valaasaaret, Gulf 01 Bothnia, during reoant deoadas. — Ann. Zool. Faon. 3, 245—269.

147 —“— 1969: Antivities of bird stations in 1968. — Omia Faon. 46:179—187.

148 —“— 1971: Ooouranoe, sigration and oolour phases 01 the arotio skua (Stemco— rarius parasiticus) in Finland. — Ann. Sool. Fann. 8:223—230.

149 —“— 1974: Finnish bird statione, theim autivities and aims. — Omnis Faon. 51, 1:10—35.

150 •“— 1974: Vaelluslintujen esiintyminen lintuasesilla 1971—73. — Lintusies 3—4:97—111.

151 •“— 1975: Vaalluslintujan esiintyminen lintuasasilis 1974. — Lintumies 2:61—69.

152 Hild6n, 0., M. Halttunen & T. Halska, 1963: Havaintoja Memankurkun Valassaarilta. — Omnis Fenn. 40, 143—144. 153 Hilddn, 0., 3. Kumonan, P. Saikku & 5. Vuolanto, 1963: Lintuhavaintoja Meren— kurlmn Valassasrilta. — Omnis Fann. 40, 33—34. Hilddn, 154 0., L. Laina & 3. Sammalkorpi, 1969: Lintukavät 1969 Helsingissä. — Lintusies 3:55—64. 155 Hild6n, 0. & 2. Linkola, 1952: Pasien hävittämisan vaikutuksesta lintuyhdys— kuntaan. 2. Mamenkurkun Valassaamat. — Luonnon Tutkija 55, 18—19.

156 Hild6n, 0. & K. Mikkola, 1969: Katsaus Helsingin talvilinnustoon 1966/69. — Lintusias 2:31—38. 157 Hild6n, 0. & 1. Stdn, 1964: Piisasi ulkosaariston asukksana. — Suomen Riista 17, 187.

157a Hinnan, 5., 1963: Vuonijalavasatsikkö Kslvolassa (EH). — Luonnon Tutkija 67:182. 158 —“— 1972: Ao aoologioal sonogrsph ao autrophio daciduous woods in the SW arohipalago of Finland. — Turun yliopiston julk. A II, Biologica—Gaog— raphioa: 131. 159 —“— 1974: Podzolio prooasses and bioalamant pools in subamotio forast soils at the Kavo station, Finnish Lapland. — Turun yliopiston julk. A II 55: 26—34. 160 Hirvanoja, M., 1960: Massanauftratan von Corynooara ambigua Zett. (Dipt., Ohironomidaa) im Saa Sompionjärvi, Fmonish—Lappland. — Ann. Entomol. Faon. 26, 157—163. —“— 161 1961: Oulioiden (Dipt.) aus der Umgabung des Sompionjärvi—Saas, Finnish— Lappland. — Ann. Entomol. Fann. 27, 110—111. 162 —‘1— 1962: Oladotanytarsus—Arten (Dipt., Chironomidaa) sus Finnish—Lappland. — Ann. Entomol. Faon. 28, 173—181. 163 —“— 1975: Spaoies of ganus Omiootopus V.D. Wulp (Diptara ohironosidaa) and its olosast ralativas in Eastemn Fannosoandia, aspaoially in Finland. — Ann. Ent. Fannici 41:19—37. 164 Holm, Å., 1964: Hämähäkkajä, Aranaaa, Uralan Kivijänan luonnonsuojelualuaal— la II. • Lounsis—Hämaan Luonto 15, 72—75. 165 Holm, Å. & T. Brandar, 1963: Hämähäkkajä, Araneaa, Urjalan Kivijänan luonnon— suojalusluaalla. — Lounais—Hämeen Luonto 14, 91—92. 166 Holtsaier, F—K., 1971: Waldgranzstudian in Nördliohan Finnish—Lappland und ao— grauzanden Mordnorwegan. — Turun yliopiston julk. A II 47:53—62. 177

167 Hosisisluoma, V., 1975: Muddy beat slgae of Finnish raised bogs. — Ann. Bot. Fenn. 12:63—73. 168 Huhta, V. & A. Kosksnniemi, 1975: Mumbers, biomass and community respirstion of soil invertebrates in spruce forest at tim latitudes in Finland. — Ånn. Zool. Penn. 12:164—182. 169 Hult, R., 1898: Växtgeografiska anteclmingar från den finska Lappmarkens skogs— regionen. Åcta. Soc. P. fl. Penn. 16:2, 1—200.

170 —“— 1914: Bidrag till mossfloran på Pallastunturit. — Medd. Soc. P. P1. Esiin. 40, 153—155. 171 Hustich, 1., 1936a: Botaniska notiser från västra Lappland. 1. Växtlokaler från skogsregionen. — Mem. Soc. F. P1. Eenn. 11, 154—162.

172 •“— 1936b: Botaniska notiser från västra Lappland. 3. Hågra för elpina regionen p4 Pallas och Ounastunturi nya kärlväxter. — Mem. Soc. E. Ei. Eenn. 11, 166—170. 173 •“— 1936c: En anteclming om fjällämmeln (Lemmus lemmus). — Mem. Soc. F. P1. Penn. 11, 170—174.

174 •“— 1937: Fflanzengeographische Studien,,im Gebiet der niederen Pjelde im westlichen finnischen Lappland. 1. Uber die Beziehung der Piora su Stand— ort und Höhenlege in der alpinen Region sovie Uber des Froblem “Fjeldpflanzen in der Radelwaldregionen”. — Acta Bot. Penn. 19, 1—156.

175 —“— 1938s: Pallas—Ounastunturin kensailispuisto. — Metsätieteellisen tutkimus laitoksen luonnonsuojelualuekuvauksia 1, 1—60.

176 •“— 1938b: Någrs anteclminger under en midvinterrese till Pallastunturi 1935. — Mem. Soi. F. Ei. Fenn. 14, 37—45.

177 —“— 1940a: Hågra lemmelanteckningar 1938—1939. — Mcm. Soi. P. Ei. Fenn. 16, 23—28. 178 •“— 1940b: Pflanzengeogrsphische Studien im Gebiet der nisderen Pjelde im westlichen finnischen Leppland. II. — Aita Ent. Penn. 27, 1—80.

179 —“— 1942: Några växtgeogrsfiska anteckningar under en juliresa 1940 i Utsjoki, norra Lappland. — Mem. Soi. P. Ei. Penn. 17, 215—226.

— 180 —“— 1942: Några allmänna anteokningar under en spriliresa till Utsjoki 1941. Mem. Soi. F. P1. Fenn. 17, 226—232.

181 —“— 1958: Kyykäärme tuntureilla. — Suomen Luonto 17, 83—85.

182 •“— 1969: Notes on the growth of pine in Northern Finland and Morwsy. — Turun yliopiston julk. A 1 40:159—170. 182a Häyrinen, U. ja R. Ruuhijärvi, 1966: Etelä—Suomen soiden säiiytyssuunniteima — Suomen Luonto 25:35—48. 183 Hyttinen, J., M. Kspanen, P. Liimatta & J. Tiussa, 1967: Rantakurvi (Xenus oma— reus) pasivänä Höytiäissn kanavan suistossa Joensuussa. — Omia Psnn. 44, 80—81. 184 Hyttinen, J., M. Kapanen & P. Liimatta, 1967: Suuri punakuirien (Limosa lspponica) muuttopsrvi Joensuussa. — Onis Penn. 44, 82. 185 Hytönen, 0. 1943: Tiirakarin iinnustonsuojeiualue Helsingin Lauttasaaressa. — Suomen Luonto 1943, 67—68.

186 Hyvönen, 0. , 1972: Paisojen morfoiogiaata ja asiintymisestä Fennoskandiassa. — Terra 84:2,72—77.

— 187 Hyytinen, A. , 1963: Salamanperän luonnonpuiston kaaviliisuus ja kasvisto. Käsikirjoitus Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksessa. 188 Hämet, Raija—Leena, 1956: Eräiden steläisten lajien asiintymisestä Kuusamossa. — Aroh. Soi. ‘Vanamo’ 10, 60—63. 189 Häyren, E., 1900: Anmärkningsvärds växter från Ekenäs skärgård. Medd. Soi. P. P1. Penn. 24, 44—45.

190 •“— 1914a: Cm vagetation p4 Pyhätunturi. — Terrs 26, 35—48.

191 •“— 1914b: fiber die Lsndvegetation und Elora der Mssrssfsisen von Tvärminne. — Aita Soi. P. Ei. Penn. 39:1.

192 —“— 1917: Norra Finlands förats nsturskyddsområde, Maila fjäli vid Kiipisjaur. — Terra, Geogr. Pören. tidskr. 29, 195—197.

193 —“— 1928: Finlands nsturskyddsområdsn. — Sverigss Natur 1928, 105—123.

194 —“— 1947: Några snmärkningsvärda lavfynd och en mossa p4 Vslsöanna i Vasa akärgård. — Mem. Soi. F. P1. Penn. 23, 76—79.

195 •“— 1957: Anteolmingar om åländsk vattenvegetation. — Mem. Soi. E. Ei. Penn. 32, 148—154. 196 Ikonen, 0., 1972: Luonnonsuojeiu ja matkailu. — Pohj.—Karjslan Luonto: 26. 197 Itämies, J. & P. Koskela, 1970: On the diat of the Oommon frog (Rana tamporaria L.) — Aouiio, Sam. Zool. 10:53—60.

195 Jaatinen, 5., 1952: Ramshoim — en åiändsk drumlin. — Terra 64, 57—65.

199 •“— 1969: lan faltinska holman. — Mordenskiöid—Samfundata Tidskrift. 29:3—5. 200 Jslss, J., 1953: Rokua, suunnitellun kansallispuiston kasviliisuus ja kasvisto. — ilvn Pnnr,• R1• 1—q7•

12 12780222PF 178

201 Jauhiainen, E., 1972: Lammin lössistä ja sen meennoksesta. — Terre 84:3, 152—160. 202 Jussile, R., 1963: The maorolepidopters of the Kevojoki area (InL) in Finnish Lappland. — Man. Entomol. Fenn. 29, 218—230. 203 —“— 1964: Oocurrence of meorolepidopters in the biotopes of the Kevojoki eree in meri Lapplend (Finland). — Ann. Univ. Turku. A II 32, 269—278. 204 —“— 1965: The Iohneumonidee of the Kevojoki eree in man Lappland (Finlend). — Anaa. Univ. Turku. Å II 34, 1—186. 205 —“— 1969: Distribution of Ichneumonidee (Hymenoptere) et different eltitude belts in Finnish Laplend. — Turun yliopiston julk. 6 II 40:84—89. 206 Juseile, R. & P. Nuorteva, 1968: The iohneumonid feune in relation to en out— hreek of Oporinis autumnete (Bkh) (Lep.. Geometnidee) on subarotio birohee. — Mm. Zool. Fenn. 5, 273—275. 207 Keesinen, M., 1951: Fellestunturin kerot js kurut. — Terra 63, 113—121. 208 Keisila, J., 1952: Inseot from erotio mountein snows. — Ann. Entomol. Fenn. 18, 8—25. 209 Keitanen, V., 1969: 6 geogrephioal study of the morphogenesis of Northern Lep— land. — Fennia 99:5, 1—85. 210 Kalele, 0., 1957: Reguletion 0±’ reproduotion rete in suberotio populations of the vole Clethrionomys rufoosnus (Sund.). — Ann. 6usd. Soient. Fenn. Ser. 6 IV Eiologioa 34, 1—60. 211 Kalela, 0. & T. Koponen, 1971: Food oonsumption and movements of the Norwegien lemsing in ereas chsrecterized by isoleted fells. — Man. Zool. Teon. 8: 80—84. 212 Kallio, P., 1961: Eur floristioh—Skblogisohen Oherekteristik des Sstliuhen Teiles von Finnish—Fjeldlepplend. — Aroh. Soo. ‘Venemo’ 16, 98—111. 213 —“— 1962: Kevo. Lapin luonnon tutkimuspeikke. — Porvoo. 214 •“— 1964: The Kevo Subarotio Eesesrch Stetion 0±’ the University 0±’ Turku. — Man. Univ. Turku. 6 II 32, 9—40. 215 —II— 1965: Turun yliopiston tutkimusaseme Kevo. — Lapin Tutkimusseure, vuo sikirja 6, 35—44. 216 •“— 1969: Turun yliopiston Lapin tutkimuseseme Kevo. — Luoraor. Tutkija 73: 4, 129—139. 217 Kallio, P. & 5. Heinonen, 1971: Influenue of ahort—term low tespereture on net photosynteeis in some suberotic liohens. — Turun yliopiston julk. 6 II 47:63—72. 218 1973: Ecology of Esoomitrium lanuginosum(Hedw.). Brid. — Turun yliopis ton julk. 6 II 53:43—54. 219 Kallio, P. & Esteri Kenkeinen, 1964: Notes on the meoromyuetes 0±’ Finnish Lep— lend and edjeoent Finnmerk. — Ann. Univ. Turku. 6 II 32, 178—235. 220 •‘1• 1966: Ädditions to the mycoflora of northermnost Finnish Laplend. — Ann. Univ. Turku. 6 II 36, 177—210. 221 Kallio, P., V. Laine & Y. Mäkinen, 1969: Vesuuler flore of meri Leplend. 1. Introduution and Lyoopodieoeee. — Turun yliopiston julk. 6 II 42:1—108. 222 •“— 1971: Vasuuler flora 0±’ man Laplend. 2. Fineceae and Oupresseoeee. — Turun yliopiston julk. A II 47:73—100. 223 Kallio, P. & J. Lehtonen, 1973: Biruh forest demege oeueed by Oporinie autum— neta 1965—66 in in Utsjoki, North Finlsnd. — Turun yliopiston julk. 6 II 53: 55—69. 224 Kallio, P. & Y. Mäkinen, 1957: Untersuohungen Uber die Flora von Utsjoki in Mordfinnlend. II. — Arch. Soo. ‘Veneso’ 12, 12—29. 225 Kallio, P., 5. Suhonen & II. Kallio, 1972: The ecology of nitrogen fixetion in Nephrome erutioum and Solorine erooee. — Turun yliopiston julk. 4 II 49: 7—14. 226 Kallio, 5., 1973: The eoology of nitrogen fixation in Stereooeulon pesuhele. — Turun yliopiston julk. 6 II 53:34—42. 227 Kallio, 5. & T. Verheenmee, 1974: On the effeot of sir pollution on nitrogen fixetion in liohens. — Turun yliopiston julk. 6 II 55:42—46. 228 Kelliole, R., 1935: Kelvolen yksinäinen tammi. — Luonnon Ystävä 39, 162—167. 229 —“— 1937: Dryopteris fregrens CL.) Sohott. Ein fUr Europa neuer Pen. — Ånn. Bot. Soo. ‘Venamo’ 9:4, 1—56. 230 •“— 1939: Pflenzensoziologisohe Untersuohungen in der slpinen Stufe Finnisch—Lspplends. — Ann. Bot. Soo. ‘Vensso’ 13:2, 1—328. 231 •“— 1941: Pyhätunturin kenssllispuisto. — Luonnon Ystävä 45, 114—120. 232 —“— 1942: Fyhätunturin kansallispuiston kesvillisuudeste ja kesvistoste. — Silva Fenn. 59, 1—24. 233 •“— 1963: Fetkeljärven kenssllispuisto. — Ksrjalsn vaeroilte. Pohjois— Karjelsn Meekunteliiton julk. 27, 17—19. 234 •“— 1964: Kerkali. — Suomen Luonto 23, 77—79. 179

235 Kangas, J., 1972: Lokalisering av industri III Tvärminne. — Finlands Natur 1: 10—13.

236 Kspanen, N., 1970: Vuoden 1969 lintutepahtumista Joensuussa. — Pohj.— Karjalan Luonto: 20—24. 237 Karha, H., 1963a: Vuori— ja kynäjalevan nykyesiintymät Nokian kauppalan alu eella. — Luonnon Tutkija 67, 7—17. —“— 238 1963b: Pirkkalan koin — nokialainen puuharvinaisuus. — Nokian Uutiset 1.11.1963. —“— 239 1964: Hsaviston jslavikko,maan suurin vuorijalavalehto. — Suomen Luonto 23, 132—134.

240 Karkslinniemestä vihdoinkin luonnonsuojeluslue. — Suomen Luonto 20 (1961), 53—55.

241 Karling, T., 1963: Die Turbellsrien Ostfennoskandiens. V. Neorhabdocoela 3. — Psuna Fenn. 17, 1—59. 242 Kauppi, N. P. Keränan & 1. Haahtela, 1968: Helicigona (Arianta) arbustorum (L.5 — asakotilon massaesiintymä Ulkokrunnin saarella (P2.) English summary. — Luonnon Tutkija 72, 94—95.

243 Kauppinen, J. & A. Lyytikäinen, 1972: Pohj.— Savon kalasääskitilanne v. 1971. — Suomen Luonto 2:13—19. 244 Kelloeäki, 5., 1970: Pohj.— Savon luonnonsuojelun perusselvitys ja slustava suunnitelma. — Pohj.—Savon Naakuntaliiton tutkimuksia. — 151 5. 245 —“— 1972: Oulangan—Juuman luonnonsuojelualuehankkeet. — Suomen Luonto 4: 128—129. 246 Kerppola, 5., 2. Saikku & K. Vepsäläinen, 1961: Lintuhsveintoja Nerankurkun Valassaarilte. — Onis Fenn. 38, 154—155. 247 Kaynäs, K., 1970: Life history and aoology of Lemonia dumi (L.) (Lap., Lemo— nidaa) in Finland. — Ann. Ent. Fann. 36:2, 52—69.

248 —“— 1971: Kasvillisuusvyöhykkeen eliöstöstä. — Luonnon Tutkija 75:3—4, 106—112. 249 Kinnunen, 5., 1961: Tutkimuksia putkilokasvillisuudesta Höytiäisen ksnsvan suistoslueella ja läheisellä Pyhäselän rannalla. — Käsikirjoitus Helsingin yliopiaton kasvitieteen laitoksessa. 250 Kleemola, A., 1969: On the spiders 01 the islsnd group 01 Krunnit with some notes on the species Sittieus tullgreni Holm. — Aquild, Ser. 8001. 8:44—49. 251 Klookars, 5. & H. Luther, 1938: Floristisks iakttsgelser i Li, Viibus— Nearastatunturi—området. — Nem. Soo. F. P1. Fann. 14, 45—54.

252 Kolahmainen, J., 1972: Kampanja hermaalepän puolesta. — Savon Luonto 1:3—5. 253 Koli, L., 1956: Gammerus laoustris—ketkaäyriäisen esiintymisestä Enontekiössä (EnL). — Luonnon Tutkija 60, 54—55. 254 Kontturi, H., 1972: Höytiäisen kanavan suistoalue, Pohj.—Karjelen lintueitte. — Pohj.—Karjalan Luonto: 7—9. 255 Koponen, 5., 1968: liber die Evertebrsts—Fauns (Nollusoa, Ohilopoda, Phalan— gids, Araneae und Coleoptera) von Sldwest—Häme. — Lounais—Hämeen Luonto 29, 12—22. 256 —“— 1971: On the abundanee relationa 01 mesofauna groupm in the ground layer of three suharotio habitats. — Turun yliopiston julk. A II 46: 57—59. 257 Koponen, 5., 1972: On the spiders of the ground layer of a pine forest in Finnish Lapland, with notes on their diurnsl aotivity. — Turun yliopiston julk. A II 49:32—34.

258 —“— 1973: Herbivorous invertebrstes 01 the mountain biroh st Kevo, Finnish Lapland. — Turun yliopiston julk. 1 II 53.20—28.

259 —“— 1973: On the mining inseots of the mountain biroh in Northernmost Fenno— seandia. — Turun yliopiston julk. 1 II 53:14—19.

260 —“— 1974: On the ooourence and eoology of Triocrania spp. (Erioorsniidse) and othsr mining insects of the biroh in Northernmost Tennosoendia in 1973. — Turun yliopiston julk. 1 II 55:52—64. 261 Koponen, 5. & H. Ojela, 1974: On the eesofeune of the fisld layar of three subarotio hsbitats. — Turun yliopiston julk. A II 55:65—71. 262 Koponen, T., 1965: Karkalin luonnonpuiston opas. 263 —“— 1967: On the dynamios eI vegatation and fiora in Karkali Nature Reserve, southarn Finland. — Ann. Dot. Penn. 4, 121—218. 264 Koponen, Terttu, 1970: Age structurs in sedsntary and migretory populations ol the Norwsgisn lsmming (Lemmus lemmus L.) st Kilpisjärvi in 1960. — Ann. Zool. Penn. 7:141—187. 180

Koskimies, 265 A.E., 1936: Retkeilyjä ja kasveja Ounaa— ja Pallaatuntureilla. — M.D.S. (Fenn.kand. klubin julkaisu), Helsinki, 27—40. 266 •“— 1948: Uusi vuorijalavan (olaus scabra) löytö Etelä—Hämeen pohjoiara— jalta. — Luonnon Tutkija 52, 12—14. 267 Koskimies, J., 1955: Juvenile mortality and population balance in the velvet acoter (Nelanitte fuaoa) in maritime conditiona. — Aate XI Uongr. Intenat. Drnithol. Basel 1954, 476—479. 268 •“— 1957: Terna and gulla aa featurea of habitat recognition for hirds naating in their colonies. — Omia Fenn. 34, 1—6. 269 •“— 1957: Verhalten und Ökologie der Jungen und der jungenfilhrenden Weib— chen der Samtente. (Zur Portpflanzungsbiologie der Samtente, Nelanitta fusca (ii.). II). — Ann. Zool. Soc. ‘Vanamo’ 18:9, 1—69. 270 •“— 1957: Polymorphic variebility in clutch size and leying date of the velvet scoter, Melanitts fuscs (L.). — Onis Penn. 34, 118—129. 271 •“— 1957: Varimtions in eize and shspe of eggs of the velvet scoter, Mele— nitte fusce. — Arch. Soc. ‘Venamo’ 12, 58—69. 271 —“— 1957: Nistortstreue und Sterblichkeit bei aines merinen Beatand der Ssmtente, Helenitta fuscs. — Die Vogelwarte 19, 46—51. 273 •“— 1958: Pilkkesiiven untuveiskuolleisuudesta ja sen syistä Suomenlahden ulkoseeristoese. — Suomen Riista 12, 70—88. 274 Koskimies, J. & E. Routamo 1953s: Fur Tortpflanzungsbiologie der Semtente, r4elenitts f. fusca eli.). 1. Allgemeine Nistökologie . — Pep. Game Ree. 10, 1—105. 275 —“— 1953b: Erään pilkkasiipikennen säilyvyydeetä ja peikkeuskollieuudeete. — Suomen Riista 8, 183—184. 276 Kosonen, M., 1969: Primary production, composition and seesonal growth rythm of some dry meadow communities on the south coeet of Finland. — Dommentst. Biol. 31. 277 Kotilainen, J. , 1924: Eeobachtungen Uher die Moos Vegetetion und Moosflora in RW—Enontekiö in Lspplend nehst einigen allgemeinen Erörterungen Uber die Okologie der Hochgebirgsnflsnzen, beeonders der Moose. — Aate Soc. F. P1. Fenn. 55: 1, 1—71. 278 •‘— 1927: Huomattavia kesvil8yt5j Pohjois—Suomesta. — Hem. Soc. F. P1. Penn. 3, 6—7. 279 Kreaske, 0., 1943: Zur Dietomeenflora Lepplends. — Der. Deutsch. Bot. lee. 59, 81—88. 280 •“— 1949: Eur Dietomeenflora Lmpplende. II. — Ann. Bot. Soc. ‘Venemo’ 23: 5, 1—30. 281 Krejci, K. , 1925: {her Corycium und tektonisch entetandene ähnliche Gehilde. Ghl. Miner. Geol. Abt. 8. 1925, 319—320. 282 Kreuger, R., 1930: Ornitologisks iekttagelser omkring Pallesjäni och Pelles— tunturi inom Kittilä Lmppmsrk sommaren 1918. — Onis Penn. 7, 2—12. 283 •“— 1947: Hättö nsturskyddsområde. — Finlands Natur 6, 8—15. 284 •“— 1954: Hättö nsturskyddsomrdde. — Svenska folkskolene vännere kelender 1954, 69—79.

285 •“— 1962: Tjugomju ira iskttegelser av fågelfeunen pi Hättö neturskydds— omrdde i Bmrösunds skärgård. — Omia Tenn. 34, 13—23. 286 •“— 1975: Hättö nmturskyddsområde. — Finlands Natur 1:27—30. 287 Krietoffereeon, 8. & 5. Broberg, 1971: Effect of tempereture ecclimetion on eome blood constituente of the pike (Een luciue t.). — Ann. Eool. Fenn. 8: 427—433. 288 Krietoffereeon, 8., 5. Broberg & A. Oikari, 1972: Effect of tempereture chenge on eome blood conetituente end oemotic balence in the pike (Eeox luciue II.) in brekieh wster. — Ann. Zool. Tenn. 9:212—218. 289 •“— 1973: Phyeiological effects 0f the sublethal concentretion of phenol in the pike (Eeox lucium 5.) in pure brsckish water. — Ann. Zool. Fennici 10:392—397. 290 Kristoffersson, R., 5. Broberg, A. Oikari & M. Pekkerinen, 1974: Effect of e eub— lethal concentration of phenol on eome blood pleema enzyme ectivitiee in the pike (Eeox lucius 5.) in breckieh weter. — Ann. Zool. Fenn. 11:220—223. 291 Kristofferseon, 8., 5. Broherg & M. Pekkerinen, 1973: Hietology end phymiology of embryotrophe formetion, embryonic nutrition and growth in the eel—pout, Zoerces viviparus (5.). — Ann. Kool. Fenn. 10:467—477. 292 Kristoffersson, 8. & A. Oikari, 1973: Pleswe ionic and osmotic levela in Myoxocephs— lue uedricomnis (5. ) in breckish weter during tempereture ecclimetion. perticulerly cold. — Ann. Dool. Fenn. 10:495—499. 293 •“— 1975: Notes on the biology of the eel—pout (Zoercee viviperue 5.), in the hreckish weter of Tvärminne, Gulf of Finlend. — Ann. Dool. Fenn. 12:143—147. 181

294 Krogerus, H. , 1938: lepidopterologisks Iskttagelser inom Mearesta—Vii?uatunturi området i Lapponia inarenais. — Ken. Sos. 7. 71. Fenn. 14, 62—70.

295 —“— 1961: Karkali udde. — Finlands Natur 20, 5—11. 296 Krogerua, 0., 1943: Suomalaisen sarniometsän hyönteisiä. Havaintoja Pyhähäkin luonnonpuistoata. — Suomen Luonto 3, 42—45.

297 Kujala, V. , 1960: Kymenlaakson luonnonsuojalusuunnitelmia. 2. Rauhoitettaviksi sopivia alueita. — Suomen Luonto 19, 12—19.

298 Kujansuu, 0. , 1967: On the deglaoiation of western Finnish Lapland. — Eull. loma. Odol. Finlsnde 232, 1—98. kuvastajina Posion— 299 Kurimo, H. , 1974: Virtaviivaiset muodot jään liikuntojen Kuusamon alueella. — Terre 86:52—61.

300 Kurojen, J., 1965: Loppukevät 1965 Valassssrills. — lintumies 1, 26—29. 301 Kuronen, J., .5. Reunala, P. Saikku, 0. Stenman, M. Vakisla T. Vuolanto e V. Viander, 1967: lintuhavaintoja Merenkurkun Valassaarilta 1964. — Omia Fenn. 44, 27. 302 Kuronen, 7., 5. Vuolanto & T. Vuolanto, 1966: Sitruunavästäräkki (Motaoilla eitreola) Valsssasrills. — Omia Fann. 43, 28.

303 Kuusela, K. , 1971: Preliminary notes on the älsokily speoies (Dlpt., Simuliidae) of Finland. — Ann. Ent. Fennioi 37:190—194.

— 1947: 304 Kytöniemi, A. • 1947: Sinivuoren vuorijalava elää yhä. Luonnon Tutkija 3, 102. slpestris. 305 Kärenlampi, 1., 1971: Diatribution of ohlorophyll in the liohen Cladonie — Turun yliopiston julk. A II 46:1—8. produotivity of the liohen 306 •“— 1971: Morphological analysis of the growth and Oladonia alpestris. — Turun yliopiston julk. A II 46:9—15. the energy flow through 307 —“— 1971: On methods for meaeuring and oaloulating liohens. — Turun yliopiston julk. A II 46:40—46. liohens. — Turun 308 —“— 1971: Studies on the relative growth rata some frutioose yliopiston julk. Ä II 46:33—39. in relation to 309 —“— 1971: Weight loas of leaf litter on foreet soil surface weather at Kevo station, Finnish Lapland. — Turun yliopiston julk. A II 47:101—103. the Kevo eoosystem study aita 310 —“— 1972: Comparasions between mioroolimates of and the Kevo aeteorologioal station. — Turun yliopiston julk. Å II 49:50—65. the aurrounding of the 311 —“— 1972: Faotor analytio atudies on the vegetation of Kevo subarotio station. — Turun yliopiston julk. A II 49:66—72. ring width and some 312 —“— 1972: On the relationships of the soots aine annual olimatio variables at the Kevo subarotio station. — Turun yliopiston julk. A II 49:78—81. 313 Kärenlampi, 1. & H. Keuhanen, 1972: .4 direot grsdient of the vegetation of the surroundinga of the Kevo subarotio station. — Turun yliopiston julk. .4 II 49:82—98. 314 Kärki, E., 1919: Sinivuoren lehto Längelmäellä. — Luonnon Ystävä 1910:1, 1—5.

315 —‘— 1929: Hytermän rauhoitusalue. — Luonnon Ystävä 1929:6, 215—217. 316 Laakso, 21., 1963: Tarinaa Kerkalinniemestä. — Suomen luonto 22, 129—133. 317 •“— 1965: The hottom fauns in the aurroundinga of Helsinki. 1. — Min. Zool. Fenn. 2, 18—37.

— Zool. 318 —‘— 1968: The hottom fauna in the surroundings of Helsinki II. Ann. Fenn. 5, 262—264. 319 legerorsntz, C—L., 1951: Om geoaorfologien i Kilpisjärvitrakten in Enontekis Lsppland. — Terrs 63, 121—128. 320 Lsgerspetz, K., 1971: Eliöiden sopeutuminen Itämeren murtoveteen. — luonnon Tutkija 75: 3—4, 81—85. 321 Lahtinen, J., 1959: Lintuhevsintojs Urjalan Kivijärven rauhoituselueella. — Lounsis—Hämeen Luonto 6, 25—26. 322 laine, H., 1964: Notes on some southern bird speoies found in the vioinity of Kevo in Utsjoki, Finnish laplsnd. — Min. Univ. Turku. .4 II 32, 295—300.

323 —“— 1966: On eome influenoes of the Atlantio and the Arotio ocesn upon the bird fsuna of Otsjoki, Finnish Lapland. — Ann. Univ. Turku. A II 36, 236—258. 324 Laine, 0., 1956: Kevojoen kanjonin floristiset ja geohotaeniaet erikoispiir— teet. — Käsikir3oitus. Turku.

325 —“— 1964: Uber die floristisohen ZUge der nördliohen Waldgrenze der Kiefer im Westteil vom Inari—lsppland. — Ann. Univ. Turku. A II 32, 94—123.

326 —“— 1965: Alustsvie tuloksis Kevojoen pshtojen kssvistollisests kartoitua— työstä. — Lapin tutkimusseura, vuosikirja 6, 45—58. 182

327 Laine, V., A. Lehmuahovi & J. Nurmi, 1974: lhroaoaoma numbera of phanerograaa in man Lapland and adjacent regiona. — Turun yliopiaton julk. A II 55:79—89. 328 Laine, 7. & J. Nurmi, 1971: Faotora offeoting vagetation and fiora of anorthoaita and granulite areaa in Weatern man, Finniah Lapland. — Turun yliopiaton julk. A TI 47:104—115. 329 Laine, V. & A. Vaarmaa, 1974: The aouthern aleaent in the aoaa fiora of Utajoki, man Lapland, North Finland. — Turun yliopiaton julk. A II 55:112—125.

330 Lakani, 0.J., 1917: Mallan tuntuniryhaän juliataainen luonnonsuojalualueeksi. — ?ietaätal. Aikak. 4, 70—74.

331 Laamee, T., 1974: Cophozia opacifolia (Hepatica) iii Fenuoamandia. — Ann. Bot. Panu. 11:1—12.

332 Laaain—Soila, 15., 1971: Arktiaet muuttajat. — Lintumiea 3—4:82—83.

333 Lampdn, E., 1922: Puijo. — SNY:n vuosikirja 1922, 98—111. 334 Lampio, T., 1946: Tvärminnen eläintieteelliaen aaaaan ja aen lähiympänimtön lin— nuaton viimeaikaiaeata kehitykaeatä. — Omia Fenn. 23, 33—49.

335 Lehaualuoto, P. A., 1939: Piirteitä Karjalohjan Karkalinniaaen linnuatoata. — Luonnon Tutkija 43, 186—193.

336 Lehtinen, P., 1964: The phalangida and Paeudoacorpionida ot Finniah Lapland. — Anu. Univ. Turku. A II 32, 279—287.

337 Lehtonen, H., 1973: Mateen biologiaata Suonteenjärveaaä ja Tvärainneaaä. — Luonnon Tutkija 77:3—4, 91—100.

338 Lehtonen, L., 1941: Lintuperatiisi. — 179 aa. Porvoo.

339 Lamberg, 3., 1947: Naturakyddaoarådana i Pernå aocken. — Finlanda Natur 6, 16—18.

340 Lamberg, 8. & F.W. Klingatadt, 1967: Om floran i Pemnå aocken. — Acta Soc. F. P1. Penn. 78:5, 1—62. 341 Lamberg, 8. & E.A.V. Willebrand, 1943: Naturatudiar och naturskydd i Pernd akärgård. — Finlands Natur 3, 9—18. 342 Lappäkoski, 15., 1967: Notaa on the aguatio Oligoohaeta (Annalida) of the Bothnian Bay, Finland. — Aquilo, Ser. Soologioa 5, 30—34. 343 Liimatta, 2., N. Kapanen, J. Hyttinen & J. Tanhunan 1967: Lintuhavaintoja Häytiäiaen kanavalta. — Omia Fanu. 44, 29. 344 Lind, E.A. , 1960a: fläyatäapääakyn luonnonvarainen pesiminen ja miirtyminen rakannuksiin. — Suomen Luonto 19, 101—108. 345 •“— 1960b: Zur Ethologia und Ökologia der Mehlachwalbe, Delichon u. urbica CL.). — Anu. Zool. Soo. ‘Vanamo’ 21: 2, 1—123. 346 Lind, 15., 2. Hytinkoaki, 0. Kukko & 1. Turunen, 1972: Järvet on unohdattu. — Suomen Luonto 4: 126—127. 347 Lindberg, H. & N.E. Sana, 1952: Inaektfaunan i Piaavaara naturpark (Finland prov. Ob.). — Acta Som. F. P1. Fenn. 69: 2, 1—82. 348 Lindebarg, 15., 1968: Population differanoea in Tanytarsus gramilentua (Holmgr.) (Dipt., Chironomidae). — Ann. Zool. Fenn. 5, 88—91. 349 —“— 1970: Tanytarsiini (Diptara, Chironomidae) froa Northern Fanuoaoandia. — Anu. Zool. Fann. 7:303—312. 350 Lindan, 0., 1974: Eifeota of oil apiil diaperaanta on the aarly devalopment of baltio herring. — Ann. 2001. Panu. 11:141—148. 351 Lingonblad, 8., 1936: Iakttagelaer över finaka Lepidoptera. II. — 16. Not. Entomol. 352 •1• 1944: Iakttagelaer äver finaka Lepidoptera III. Nuonio, Enontekib (LKam., Le.) Not. Entomol. 24, 44—71. 353 1945: Iakttagalaer och intryck från Nuonio och Enontekis Lappmarkar. Biologiaka atudiar 1924—1944 aaat förteckning Sven storfjänilfaunan. — Ark.Sv. Osterbotten 5, 231—307. 354 —“— 1947: Förteckning Sven Muonio och Enontakiö aoclrnara atorfjänilfauna. (Macrolapidoptera) — Nem. 5cm. P. P1. Fenn. 23, 121—137. 355 Linkola, 15., 1917: Kasvimtolljnen ratki Korpilahden Vaaruvuorella ja man jalava— lehtoon. — Nadd. Soo. P. P1. Pann. 43, 144—155. 356 • 1930: Puijon luonnonsuojalualuaan synnystä ja hoidosta. 34, 85—91. — luonnon Ystävä 357 —“— l934a: Hattulan vuonijalava ja man kohtalo. — luonnon Ystävä 38, 156—161. 358 •“— 1934b: Die Flattarulma (Ulmus laevia Fall.) in der Gegend dem Vanajavasi— seaa. — Aota Ponest. Fann. 40, 1—44. 359 •a— 1941: Nilsiän vuonijalavat. — Luonnon Ystävä 46, 21—27. —“— 360 1943: Vihdin vuonijalavat. — Nem. Som. F. P1. Fann. 18, 30—45. 361 Linkola, N. 1965a: Sompiojärvi, den dömda sjön. — Finlands Natur 24, 14—17. 362 •“— 1965b: Sompiojänvi in memoniam. — Suomen Luonto 24, 79—83. 183

363 Linkola, M., 1966: Viimeiset erämaat. — 215 se. Helsinki.

364 •“— 1966: Linnaneaaren kaneallispuisto. — Suomen Luonto 25, 15—18. Finland. — Finn. 365 •“— 1967: Linnaneaari — The National Park of Lakelend Paper and Timber 18, 106—107. 366 Lounamea, K.I., 1972: Luonnonsuojelukohteiden inventoimiseste Pohj.—Kerjelas— as. — Pohj.—Karalan Luonto: 4—5. 367 Luonnonsuojelua. 1961. — Geologi 13, 31. 368 Luther, A., 1957: Tvärminne zoologiska station. — Acte Soc. F. P1. Fenn. 73, 1—126. 369 Luther, H., 1938: Ålgen aue dem weetlichen Enare in Leppland. — Hem. Soc. F. Fl. Perin. 14, 54—62. 370 Lyytikäinen, 6., 1972: Pohj.—Sevon kaleeääsket 1972. — Savon Luonto 4:55.

371 •“— 1973: Pohj.—Sevon kalaaääeket 1973. — Savon Luonto 4:70—72. Kuopion 372 —“— 1974: Uusia eluersuhoitukeia Fohj.—Sevoees 1974. Rauhoitukset kaupungin alueella. — Savon Luonto 4: 71—72. soile in varioue 373 Lähde, E. , 1974: Rata of decompoeition of cellulose in foreat parte of the Hordic Countriea. — Turun yliopieton julk. A II 55:72—78. 374 M. ,K.K., 1961: Kerhunsaari, Kariran ensimmäinen luonnonsuojeluelue. — Suomen Luonto 20, 25—26. 375 Maa— ja Ulkokrunnin saariston luonnonsuojelualue. 1938. — 15 ss. Oulu. 376 Helmi, 9., 1949: Käynti Leppfjärdin Pyhävuorella (Ou). — Arch Soc. ‘Vsnamo’ 3, 165—167. 377 Malmstrbm, K.K., 1961: Lintuhaveintoja Lapin luonnoneuojelualueilts. — Suo— meri Luonto 20, 74—79. 378 Mensikkaniemi, H., 1970: The einuoeity of rivera in Northern Finland. — Turun yliopiston julk. 6 II 46. in Finland. — 379 •“— 1972: Regional differences in the einuosity of rivers Tennis 118. uffermoet shore 380 —“— 1973: Morphology of the Utsjoki River Valley and the line in Northernmost Finland. — Fennia 123. 381 Marklund, 0., 1947: Itäkerjalainen keeviharvinmisuue Suomesta herreetelije— fioristin löytönä. — Luonnon Tutkija 51, 145—147.

382 —“— 1948: Olematis alpina sep. sibirica funnen i Finland. — Mem. Soc. F. P1. Penn. 26, 5—10. 383 Marmo, V., 1959: Elämän merkeistä prekambrisissa kivissä. — Terra 3, 150—156. 384 Matieto, 6., 1963: Uber den Ursprung des Kohlsnetoffes in Corycium. — N. Jahrb. fUr Mineral. Geol. u. Paläontol. Mh. 8, 433—441. 385 Metisto, 6. & K. Virkkela, 1966: Tampereen seudun geologia. — 137 se. Porvoo— Helsinki. — 386 Merikellio, E. , 1921: Oulangsn seudun ja äsakkois—Kuolajärven linnusto. Acta Soc. F. P1. Perin. 48:2, 1—168. — Oulun 387 •“— 1950: Krunnien linnusto. Kvsntitativinen tutkielma v. 1939. Luonnonyst. Yhd. Julk. Sarja 6 1:4, 1—11. 388 Mikkola, E., 1928: Uber den Nettanengrenit im Finnischen Lepplsnd. — Fennia 50: 12, 1—22. 389 Kikkole, H. 1973: Telkän haudonte—aktiivisuudesta Kuusamon Oulsngslla. — Suomen Riista 25:71—73.

390 •“— 1974: Peukaloinen (Troglodytee troglodytee) huuhksjm-i(Bubo bubo) suo jissa. — Lintumies 1:32. 391 Mikola, 2., 1949: Kevolla. — Suomen Luonto 8, 86—93. 391a —1— 1973: Muistelmia luonnon— js kensellispuistojen perustemisveiheists. — Suomen Luonto 32:8—11. 392 Hontell, J., 1909: Den tilltänkta netionalperken kring Pallestunturi och desa fågelfsuns. — Finsk Jakttidning 1909:1. — Soc. F. 393 —‘— 1914s: Förslsg till nsturskyddsområde vid Kilpisjaur. Kem. P1. Perin. 40, 175—181. — Luonnon Ystävä 18, 394 —“— 1914b: Kaksi alotetta luonnonsuojeluksen elalls. 145—154. och 395 •“— 1917: Fågelfsunen i Muonio socken och angränsende ef Enontekie Kittilä socknsr. — Acta Soc. P. 21. Pen. 396 Mustakallio, P., 1960: Lintuhavaintoja Inariata ja Utsjoelts. — Omia Perin. 37,94.

397 —“— 1962: Särkisalon linnustosta. — Turun yliopisto 9, 126—140.

398 •“— 1965: Fikkusieppo (Picedula pena) pesinyt Vaakijärven Pyhäjärvi (U.l.) luonnonpuistosse v. 1964. — Ornie Fenn. 42, 65. 184

399 Mustakallio, P., 1966a: LQunaia—Suomen linnuatossa tapahtuneista muutoksista. (Zusammenfasaung: Uber Varänderungen in der Vogalfauna der Noore atwa 50 km nördlioh Turku in Sudwastfinnland.) — Omia Fenn. 43, 40—76.

400 —“— 1966b: Pikkusieppo kotiutumassa Vaakijärvan luonnonpuistoon. — Suomen Luonto 25, 55.

401 —“— 1970: Vaakijärven luonnonpuiston lionustosta. — Ornis Fenniaa 47:136— 139. 402 Mäkelä, Taimi, 1936: Lehdoista ja lahtokasvien leviämisastä Pohjois—Pirkkalan— Tyrvään alueella. — Silva Fenn. 37, 1—61.

403 Mäkinen, Y., 1963: Pleotania protraota (Fr.) Oalin. in Finland. — Karstenia 6—7, 105—107.

—“— 404 1964: On Finnish mioromyoetes. 3. Uredinales of man Lepland. — Ann. Univ. Turku. A II 32, 155—177.

—“— 405 1969: On Finnish Micromyoetes. 8. Erysiphales of man Lapland. — Turun yliopiston julk. A II 42:109—116. 406 —“— 1971: On Finnish Mioromysetes. 9. Sphaorotheoa drabae (Juel.) on Sexifrega nivalia in Finnish Lapland. — Turun yliopiston julk. A II 46:70—73.

407 Mäkinen, Y. & H. Oikarinen, 1974: Oultivation of cloudberry in Fennosoandia. — Turun yliopiston julk. A II 55:90—102.

408 Niemelä, T., 1971: On Fennosoandian Folypores. 1. Haploporus odorue. — Ann. Bot. Fenn. 8:237—244. 409 Miemi, Å., 1967: Hemerophilous plants on gull skerries in the arohipelago SW of Helsingfors. — Mea. Soo. F. Fl. Fenn. 43, 6—15. 410 •“— 1971: Itämeren planktonista. — Luonnon Tutkija 75, 3—4:92—105.

411 —“— 1973: Ecology of phytoplenkton in the Tvärminne area, SW ooest of Finland. 1. Dynamios of hydrography, nutrients, ohlorophyll A and phytoplenkton.— Aste Bot. Fenn. 100:1—68. 412 Niemi, Å. & L. Pesonen, 1974: Kaeviplenktonin perustuotento Suomenlahden trofia— asteen ilmentäjänä — Luonnon Tutkije 78, 1:1—11. 413 Miilekselä, K., 1960: Urjalen Kaakkosuon kesvillisuudeste. — Heveintoje Orohis inoernatuksen kesvupsikasta. — Lounais—Hämeen Luonto 9, 37—43. 414 Miini, H. 1964: Bedrook and its influenoe on the topogrephy in the Lokke—Portti— pahta reservoir distnikt, Finnish Leplend. — Fennia 90:1, 1—54. 415 Mordmsn, A.Fr., 1960: Konnanmaran pikkumitteri, Eupitheois soteeta Wslderd. f. geogr. Berguensis Pietze, Lounais—Hämeessä uusi laji. — Lounais—Hämeen Luonto 8. 42. 416 Norha, 1961: T., Etelänkiislen (Uria sslge) pesinisestä Aspskärillä. — Ornis Fenn. 38, 42. 417 Morha, T. & K. Vähäpassi, 1964: Alli (Clangule hyemalis) pesinyt Pernsjan ulko— saariston Aspskänillä 1963 ja 1964. — Onis Fenn. 41, 114. 418 Nuorteva, M., 1974: Hämähäkeillä loisivm sieni Gibellule pleiopus (Vuill.) mains tevattu Lounais—Hämeestä. — Lounais—Hämeen Luonto 52:14—15. 419 —“— 1974: Eniopaltis liohtenstaini sign.— kilpikirva (Hsm. Uoooidse) levinnyt myös Etelä—Hämeeseen. — Lounais—Hämeen Luonto 52:16—18. 420 Muortevm, P., 1965: The flying sotivity of Helina hinotats Zett. (Dipt., Musoi— des) in subarotio aonditions. — Ann. Entomol. Fenn. 31, 117—131.

421 Nurmi, 3. , 1975: Tiedonantoja Leemenjoen kansallispuiston kesvihaninsisuuksia— ts. — Luonnon Tutkija 4:118—119. 421a Nurmi 3. ja L. Valmele, 1963: Havaintoja Liedon pitäjän putkilokasvillisuudes— te. — Turun Ylioppilas 10:114—152.

422 Nurminen, M., 1970: Four naw Enohytraeids (Oligoohaeta) from Southarn Finland. — Ann. Zool. Fsnn. 7:378—381. 423 Myholm, F.S., 1968: Ekologisia havaintoja jäniksestä lin Krunnien saarills sekä Kuusamossa. — Suomen Miiats 20, 15—31.

424 Nykänen, 0., 1971: On the Karelidas in the Tohmajärvi araa, Eastern Finland. — Bull. Gaol. Sos. Finland 43:93—108.

525 Ohlson, 5., 1961: Obssrvstion on recent lake bslls and snoient Ooryoiurn inolu— sions in Finland. — Bull. loma. Gdol. Finlands 196,377—390. 425a Nylund, F., 1945: Bidrag till kännedomen om sjöfågelfaunan: Ksristraktans sjöar.— Ornis Fenn. 22:72—89. 426 Okko, M. & M. Farttunan, 1971: A mound fisld in tha Saoond Selpausesikä ioe— msrginal bslt at Kurhile, Southsrn Finland. — Bull. Gaol. Sos., Finland 43:47—54. 427 Okko, V., 1964: Askolsn hiidenkinnu msailman suurin? — Suomen Kuvalehti 1964: 48, 31—33.

428 —“— 1966: Hiidenkirnut luonnon erikoisuutena. — Totto 6, 72—73. 185

429 Oksanen, Seija, 1964: Träakändan ja eräiden muiden Espoon kartanopuistojen kasviatoata. — Luonnon Tutkija 68, 104—114. 430 Dlaoni, F. • 1942: Ruakia fågelakyddaomr5de i Borgå. — Finlands Natur 2,28—29.

431 •“— 1958: Ruakia fågelfredningaoaråde vid Eorgå. — Nem. Soo. F. Fl. Fenn. 34, 73—74. 432 Ormio, H., 1972: Aktuellt. — Finlanda Natur 2:16. 433 Paasio, 1., 1935: Häädetkeitaan, erään länaiauomelaiaen kermikeidasauon kas— villiauua. — Ann. Bot. Soo. ‘Vanamo’ 6:2, 1—35. 434 Peaaivirts, L., 1972: Taxonomy, ecology and awarning behaviour of Tanytaraus cracilentua holaar. (Diptera, chironomidae) in Velaaaaaret, Gulf of Eothnia. Finland. — Ann. 5001. Fenn. 9:255—264. 435 Paavolainen, F—P., 1950: Piirteitä Porvoon läntisen saariatoalueen linnuatoa— ta. — Suomen Riista 5, 28—57.

436 —“— 1952: Söderakär — aaariatolinnuaton auojelualue Suomenlahdella. — Met— aästya ja Kalaatua 41, 157—159, 180.

437 —“— 1957: Die Vogelfauna des äuaaaren Schärnhofea im öatlichen Teil des finniaohen Neerbuaena. 1. Quantitative Uberaicht. — Ann. Zool. Soc, ‘Vanamo’ 18:5, 1—51. 438 Pajunen, VOI., 1970: 1 caae of maaa flight of aig, Äta nigrolineate (Fieb., Heteroptera, Corixidae). — Änn. Sool. Fenn. 7:191—192. 439 •a 1972: Evaluetion of a removal method for eatimating the numhera of rook pool corixida (Hemiptera, Corixidae). — Änn Zool. Fenn. 9:152—155. 440 Pajunen, V.I. & 5. Sundbäck, 1973: Effect of temperature on the develoneent of Årctoooriaa carinata (Sahlä.) and Callicorixa producta (Reut.) Hemip— tera, Corixidae). — Ann. Zool. Fenn. 10:372—377. 441 Fakkala, 2., T. Reunala & 5. Vuolanto, 1963: Havaintoja Porvoon mlk:n Söder— skäriltä keväällä 1961. — Omia Fenn. 40, 148. 442 Falmber, H., : Langinkoaki, Lehtiaiä Langinkoaken seudun hiatoriaata. Kymenlaakaon muaeoyhdistya). 443 Palmgren, Ä. 1915—17: Studier bver löfängs områdena p4 Åland. Ett bidrag till känneåoman om vagetationen och floran p4 torr och p4 friak kalkhaltig grund. 1—111. — Acta Soo. F. Fl. Fenn. 42, 1—634. 444 —“— 1922: Uher Ärtenzahl und Areal sowie Ubar die Konatitution der Vege— tation. — Acta Foreat. Fenn. 22:1, 1—136. ..‘C 445 1943: Naturakyddet p4 Åland och desa framtida utveckling. — Acta Soo. F. Fl. Fenn. 63:4, 1—109. 446 —“— 1961: Studier äver havastrandenm vegetation och flora p4 $Jend. 1. Vegetationan. — Acta Bot. Fenn. 61, 1—268.

447 Palmgren, P., 1943: Vogelbeatandaaufnahmen im Ninter. — Onia Fenn. 20, 94—98. 448 —“— 1965a: Spinnenfunde aua der Fjeldgruppe Fellaatunturi aowie aua Nuonio und Enontekiö. — Comm. Biol. Soo. Scient. Fenn. 27:7, 1—9.

449 —“— 1965b: Die Spinnenfauna der Gegend vn Kilpiajärvi in Lappland. — Äcta Zool. Fenn. 110, 1—70.

450 •“— 1972: Studiea on the apider populationa of the aurroundinga of the Tvärminne zoological atation, Finland. — Gommentat. Biol. 52:1—133. 451 —“— 1973: Uber die Biotopverteilung waldbodanlebender Paeudoacorpionidea (Arachnoidea) in Finland und Oaterreich. — Commentat. Biol. 61. 452 Falmgren, P. & B. lönnqviat 1974: The apidera of aome habitata at the Nåtö biological atation (iland, Finland). — Gommentat. Biol. 73.

453 Palmgren, P. & 5. Segeratråle, 1962: Tvärminne Zoologiaka Station. — Naturena Värld 1962, 325—330.

454 Palmgren, R., 1913: Helaingforatraktens fågelfauna. — Acta Soc. F. P1. Fenn. 38:2, 1—224.

455 —“— 1925: Fredande cv Ramaholmen. — Medd. Soo. F. P1. Fenn. 50, 23.

456 Palokangaa, R., 1975: Pyhä—Häkin kanaalliapuiaton virkiatyakäyttä. — Suomen Luonto 1975 (6):326—328.

457 Penttilä, 5., 1956: Nattaatuntureiden morfologiaata. — Käaikirjoitua Helain— gin yliopiston maantieteen laitokaeaaa.

458 Pesola, V.Ä., 1918: Luonto — etenkin kaavilliauuaauhteiata Oulankajoen varrel la N—Kuuaamoaaa ja Kutaajoen varrella Kuolajänellä— Mcm. Soo. F. P1. Fenn. 44, 169—175. 459 —“— 1928: Kalaiumkarbonaatti kaavimaentieteelliaenä tekijänä Suomeaaa. Änn. Soo. ‘Vanaao’ 9, 1—246.

•“— 460 1934a: Lber die Felaenvegetation in EE—Kuuaamo und SE—Kuolajärvi. — Ann. Bot. Soc. ‘Vanamo’ 5:7, 1—18. 461 —“— 1934b: Die Waldvagatation fauchten Geländea in E—Kuuaamo und SE—Kuola— järvi. — Acta Foreat. Fenn. 40:5, 1—14. 186

462 Pesola, V.A., 1952: Havaintoja Kuusamon ja Sallan pitäjien (Km) vesikasvilli— suudesta. — Aroh. Soo. ‘Vanamo’ 6:2, 102—104. 463 •“— 1967: Pieni lisä luonnonsuojelumme historiaan. — Luonnon Tutkija 71, 25—26. 464 Pieterme, A.H., 1974: On the morphology 01 Lemna minor in South Finland. — Ann. Bot. Panu. 11:271—274. 465 Pihleinen, J., 1970: Koskikaran peaimisbiologiaa Suomessa. — Suomenselän lin nut 2:18—22. 466 Piirola, J., 1964: lemmenjoen kanaallispuistoon tutustumassa. — Suomen Luonto 23, 40—48. 467 —“— 1965: Jäätikön Lemmenjoen lmaksoon mynnyttämistä muodoista. — Terra 77, 112—118. 468 •“— 1967: Die glszialen Oberfläohenformen und die Entwicklung der Täler suf den Pjelden Marestotunturit und Viipustunturit in Finnisoh—Lapp— land. — Anu. Aoad. Sciant. Panu. Ser. 1 III Geol.—Geogr. 92, 1—115. 469 —“— 1969: Frost—sorted blook concentrationa in Wsatani meri, Finnish Lsppland. — Fennia 99, 2:1—35.

470 —“— 1972: Pohjois—Suomen kuviomaista. — Terrs 84:132—142. Pitkänen, 471 P., 1953: Merilinnustosta Södarskärin lintumuojelualuealla. — Molekyyli 1953:9, 3—4. 472 Pohtila, E. & 0. Sssstamoinen, 1974: Matkailu yrittää vallsta Pallastunturin. — Suomen Luonto 4:184—186. 473 Purme, M., 1966: Havaintoja Lammanjokilaakson linnustosta 1—24.8.1964. — Molakyyli 23, 16—17. 473a —“— 1967: Punarinta (Erithacus rubacula) pesivänä Lammanjoalla. — Onis Fann. 44, 30. 474 Pynnönan, A., 1930: Vogallsban suf dem Moora Kasonauo. — Ornis Panu. 7:12—16. 475 —“— 1943: Havaintoja Joensuun seudun linnustoata. (8sf. : Baobaohtungen Ubar die Vogalfsuna in den Ungebungsn von Joensuu.) — Kuopion Luonn. Yst. Yhd. Julk. B 2:1, 1—76. 476 •“— 1944: Höytiäisen kanavan linnustonsuojalualue. — Suomen Luonto 1944, 47—53. 476e Raatikainen, M., V. Saari, 1’. Kenkes]s, V. Ksrils, J. Kovanen ja 5. Pulkki nen 1975: Knroapohjsn pumppuvoimslaitoaalussn keaviato ja eläimistö. — Jyväskylän yliopisto, biologian laitos. Tiedonantaja 2:1—45. 477 Ranksma, K., 1948: New evidenca 01 the precambrien oarbon. — Bull. Geol. Soo. Åmsr. 59, 389—416. 478 —“— 1950: Corycium resuaoitetum. 1. disoussion. — Jouni. Geol. 58, 75—79. 479 Ratia, K. & 5. Timonen, 197: Kiteen ja Tohmajärvan ukonhattulehtojen kasvil— lisuudeata. Referet Uber die Flora der Aconitumhaine in Kitee und Toh— majärvi. — Savon luonto 1:1—24. 480 Rautavaara, A., 1975: Aapskär—ulkosaariston luonnonsuojsluslue. — Suomen Luonto 2:91—93. 481 Reinilä, 5., 1959: Krunnien luonnonsuojelualus ja sen linnusto. — 14 sa. Oulu. 482 Reinilä, K.T., 1942: Maskrunni—säätiön luonnonsuojaluslue. — Suomen Luonto 1942, 51—56. 483 Reunela, T., K. Vepsäläinen & T. Vormela, 1963: Havaintoja Söderakäriltä. Porvoon mlk:n ulkosssristosts keväällä 1960. — Oniis Penn. 40, 36. 484 Rinne, R. 1973: Viimeiset kosket on jätettävä rauhman. — Suomsn Luonto (6): 231—233. 1973 485 Riska, I—L., 1970: Vattanväxtlighat och förorsningsgrad i Helsingforsområdet. — Nordenskiöld—Samfundets Tidskrift 30:11—19. 486 Ritamäsn kaavisto tutkittu. — Suur—Hollole 2 (1966), 12—13. 487 Roivainen, H., 1953: Tietoja Ulkokrunnin (PP mi) auurperhosista. — Ann. Ento— mol. Fsnn. 19, 25—29. 488 —“— 1944: Ulkokrunnin (PP mi) putkilokasvit. — Oulun Luonnonymt. Yhd. Julk. Sarja Å 2, 1—38. 489 Rosberg, J.E., 1920: Danmvikan aller Meiko naturpark i Kyrkalätt. — Kyrkslätt Hembygdaföreninga Skriftar 2, 1—10.

490 Nousi, , A. 1958: Korpilahdan, Muuramen ja Säynätsalon pitäjisn putkilokaavisto. (Raf.: The vssoular plsnt flora of Korpilahti, Muurams and Säynätsalo). — Arch. Soo. ‘Venamo’ 13:1, 55—86. 491 Rutsnen, K., 1971: Sinivuoren luonnonpuiaton ksaviato ja kasvillimuum. — Silva Pennica 5,2:168—192. 492 Ruuhijärvi, M., 1960: Uber die regionale Eintsilung der nordfinniachen Moore. — Ann. Sot. Soo. ‘Vsnsmo’ 31:1, 1—360. 187

493 Ruuhijärvi, R. , 1971: Helsingin yliopiston Lemmin biol. asema. — Luonnon Tutkija 75, 2:48—55. duabani 494 Rygg, B. , 1972: Paotors controlling the habitat aelaotion of Gammerua Lillj. (Cruatacea, Amphipoda) in the Baltic. — Min. 2001. Fann. 9:172—183.

495 —“— 1974: Identification of juvenile Baltio gammarida (Crustacaa, Amphipoda). — Ann. Sool. Fenn. 11:216—219. 496 Räsänen, T., 1969: Luonnosta. Kalasääsken pesälava. — Savon Luonto 2:20. 497 —“— 1974: Luonnosts. Idänuunilintu (Phyllosoopus frochiloidea viridanus, Blyth) pesivänä Puijolla. — Savon Luonto 3:46. 498 Saari, V. ja E. Ohenoja, 1976: Korpilahden Vaarunvuoren suursianistä. — Jyväskylän yliopiston biol. laitoksen tied. 5:1—15.

498e Saarisalo—Teubart, A. • 1963: Die Flore in ihrer Beziehung sur Siadlung und Sied— lungsgeschichte in den sädfinniachen Städten Porvoo, Loviisa und Hamine. — Min. Bot. Soo. ‘Vanamo’ 35,1, 1—190. 499 Saaristo, N., 1971: Revision of the genus Nero o.p. — lempridge (Araneee, Liny— phiidae). — Ann. Zool. Perin. 8:463—482. 500 Seernijoki 5., 1942: Jalavan eaiintymiaestä Pyhäjänen, Kokemäenjoen veaietän keskusjärven tulvarannoilla. — Silva Perin. 58, 1—44.

501 •“— 1961: Lounais—Hämeen luonnonvaraisten puiden ja pansaiden erikoisuukais— te. — Lounais—Hämeen Luonto 11, 131—149. 502 Salkio, V., 1949: Kevät Perämeren ulkosaarella. Lintuhaveintoja Naakrunnin luon— nonauojelualueelta. — Suomen Luonto 8, 71—78.

503 —“— 1952: Lintuheveintoja Maakrunniata. — Omia Penn. 29, 108—116. 504 —“— 1954a: Muutamia eteläisten lintulejien pohjoisia löytöpaikkoja. — Luonnon Tutkija 58, 30—31.

505 •“— 1954b: Lisää metsäsopuleite Pyhätunturilla. — Luonnon Tutkija 58, 86. 506 Salmi, M., 1964: On the Subfoasil Pediastrum Algae and Molluacs in the Late— Quatenary Sedimenta of Finnish Lapland. — Arch Son. ‘Vanamo’ 18, 105—120.

507 —“— 1970(a): Development of palaes in Finnish Lapland. — Proceedinga of the third International Peat Congreas, Quebee, Danada 1968:182—189.

508 •“— 1970(b): Invaatigationa on palaes in Finnish Lapland. Eoology of the aub— arotio regiona. — Prooeedings of the Helsinki Unesoo Sympoaium: 143—153. luonnonauo— 509 Salo, N. , 1936: Äijänpelto, kahden pohjalaisen talonpojan perustama jalualue.— Luonnon Ystävä 40, 81—87. 510 Salomaa, 5., 1973: Salametsäatystä luonnonsuojelualueella. — Suomen Luonto 2:92—93. 511 Sandman, J. Alb., 1893: Några ord om vegatationen p4 luneatunturi. Dautsehea Sai. — Vetenak. Madd. ei Geogr. Fören. i Finland 1, 19—37. 512 Sanala, J., 1971: Ecology of Harmothoe aarsi, Malmgren (Polyehaeta, Polynoidae) in the northemn Daltio area. — Ann. Zool. Fenn. 8:231—309.

513 —“— 1971: Rannikkoveaiemme pohjaeläimiatöstä. — Luonnon Tutkija 75, 3—4:113—125.

514 Saurola, P., 1975: Arktisten lintujen muutto — loppukevään mahtava luonnonnäytal— mä. — Suomen Luonto 2:94—99.

515 Savolainen, E., 1959: Lapin kullan ongelma. — Gaologi 2.

516 —“— 1972: Sarpentiiniraunioisen (Asplenium adulterinum milde) kasvupaikka rauhoitettu Kaavilla. — Savon Luonto 4:47—48. 517 Saderholrn, J.J., 1897: fiber aina archhäiacha Sadimantforrsation in sudwaatliohan Finnland und ihra Badautung fär die Erklänng der Fntstahungswaiaa des Grandgabirgas. — Dull. Comm. G6o1. Finl. 6, 1—254.

515 —“— 1911: Gaologisk Sfvarsiktakarta övar Finland. Saktionan 3 2, Tammarfora. Beskriftning till bargartakartan. — 120 pp. Helsingfors.

519 •“— 1924: Uber die primära Natur des Ooryeium. — Cbl. Minar. Geol. 1924, 717—719.

520 —“— 1925: Nochmals des Coryoium. — Cbl. Miner. Gaol. Abt. B. 1925, 360—363. 521 Segerstråla, 5., 1964: Litaratura on marina biology in the Baltio araa publishad in the years 1953—1962. — Comm. Biol. Soo. Scient. Parin. 23:3, 1—44.

522 —“— 1965: Biotio faotora affacting the vartical diatribution and abundanca of the bivalva, Maooma baltica (L.), in the Baltio Saa. — Dotanioa Gotho— burgenaia 3 (Froc. Fifth Hanna Siol. Sympos. Götaborg 1964), 195—204.

523 Sagerstråla, 5. , 1973: Raaults of bottom fauna aampling in cartain looalitiaa in the Tväninna araa (innar Baltic), with apanial rafaranoa to the ao— callad macoma—pontoporaia thaory. — Dommantat. Biol. 67.

524 —“— 1975: Littaratura on manina biology in the Baltic araa publishad in the yaara 1963—1972, with the addition on soma sympoaium papars pnintad in 1973 and 1975. — Commantstionas Biol. 77:3—78.

525 Sappälä, N. , 1972: Faat at the top of Ruohttir fall, Finnish Lapland. — Turun yliopiston julk. A II 49:1—6. 188

525a Siitonen, 2., 1976: Kulojen esiintyminen je vaikutukset Ulvinsalon luonnonpuis— tossa. Helsingin yliopisto, ympäristönsuojelun laitos. Käeikirjoitus 69 s. 526 Silvola, T., 1955: Lintuhavaintoja Utsjoelta (mi). — Luonnon Tutkija 59, 151— 152.

527 —“— 1956: Lintuhavaintoja Kevojoelta (mnL.). — Luonnon Tutkija 60, 154. —“— 528 1957: Cochlioeopa bubrica (Miii.) Utajoen Kevojoella (mnL). — Luonnon Tutkija 61, 154—155.

529 •“— 1959: Kevojokilsakson Imlttuuripiirteet. — Käsikirjoitus. Maantieteen laitoö. Turun yliopisto. 530 •“— 1964: On the land mollusoa of the Kevojoki River Valley in Finnish lap— land. — Ann. Univ. Turku. A II 32, 250—268. 531 —“— 1966a: Quantitative observations on the avifauna of the Kevojoki river valley. — Ann. Univ. Turku. A II 36, 261—273. 532 —“— 1966b: Guantitativa obssnations on the hirdfauna in the fjeld area of Paiatunturit (mnL) in aummer 1960 and 1964. — Omia Fenn. 43, 60—70. 533 —“— 1967: Tunturimittarin joukkoesiintymisen vaikutuksesta linnustoon Uts joella 1964—1966. — Onis Fenn. 44, 65—67. 534 Simonen, A., 1952: Suosen geologinen kartta. Lahti 2124, Viljakkala—Teisko. Kallioperäkartan selitys. — 74 ss. Helsinki. 535 Sir6n, 0., 1961: Skogagränstallen som indikator för klimatfluktuationerna i norra Fennoskandien under hietorisk tid. — loma. Inat. Foreat. Fann. 54:2, 1—66. 536 Sisula, H., 1971: Growth rataa of reared lanaa of Deroneetes griaeo striatus (Degger) (Coleoptera, Dytisoidae). — Ånn. Zool. Fann. 8:449—451. 537 Sorsa, 2., : Pyhätunturin kansallispuiston kaavillisuudeata ja kesvistosta. — Käsikirjoitus, Helsinki. 538 —“— 1965: Pollsnanalytiaehe Untarsuohungen sur spätquartären Vagetationa— und Kliaaantwioklung im östliohen Nordfinnland. — Ann. Bot. Sos. 2, 301—413.

539 Soveri, J., 1933: Lammin pitäjän kasvisto. — Ann. Bot. Sos. ‘Vanamo’ 4:3, 1—86. 540 •“— 1940: Die Vogelfauna von Lammi, ihre regionale Verbreitung und Ab— hänggigkeit son den ökologiaohen Faktoren. — Auta Zool. Fenn. 27, 1—176.

541 Stenlid, — 0., 1960: Nåtö ett nytt naturskyddaområde på Åland. — Finlands Natur 19, 4—10. 542 Stansan, 0., 1967: Lintuhavaintoja Aspakärin luonnonauojalualueelta keväällä ja kesällä 1966. — Ornis Fann. 44, 83—84. 543 Stenman, 0., R. Kosu & A. Ermala, 1972: Kloralooai harmaa— ja aerilokkimyrk— kynä. — Suomen Riista 24:107—116. 544 Sterrer, W., 1965: Eur Ökologie der Turbellarien aines sildfinnisohen Sand— atrandes. — Botanioa Gothoburgensis 3 (Proo. Fifth Marine Biol. Sympoa. Göteborg, 1964), 211—218. 545 Straaten, L.M.J.U. van, 1949: Ooourenoe in Finland of atruotures due to sub— aquaous aliding of aediments. — Bull. loma. 06o1. Fina. 144, 9—18. 546 Strid, 1., 1972: Aspeots on the Daodalsopsis sohret. oomplex (Polyporaceae) in Fennoseandia and Denaark. — Turun yliopiston julk. A II 49:35—43. 547 Sundatröm, K.—E., 1927: Ökologisehgeographiaehe Studien Uber die Vogelfauna der Qegend von Ekenäa. — Auta Eool. yenn. 3, 1—170. 548 Suomalainen, P., 1952: Havaintoja Oulangan—Paanajärven seudun ja kaakkois— Sallan linnuatoata. (Summary: Observationa on the bird fauna of the

Oulenkajoki and Paanajärvi diatriet in Kuusamo and aouthwest Salla) — Omia Fenn. 29, 88—102.

549 Suominen, J., 1961: Mäkiorvokki, Viola eollina Beaa., Tyrvääaaä. — Luonnon Tutkija 65, 68—75. Suominen, 550 T., 1974: Kanaalliapuisto ja porotaloum. — Suomen Luonto 4: 182—183.

551 Söyrinki, N., 1945—46: Kaaviatollinen retki Vaarunvuoralle. — Suomen Luonto 1945—46, 30—44.

552 Taena, J. ja Y. Vasari, 1959: Retki Oulangalle. — Luonnon Tutkija 63, 39—45.

553 Taimiato, H. 1973: Merenkurkkua ei saa katkaiata. — Suomen luonto 1:18—21. 554 Takatalo, 5., 1961: Aulangon luonnonsuojelualueen lintupönttöjen puhdiatua. — Molekyyli 18, 36—37. 555 Talvia, Leila, :Kaaviatollia—ekologiaie tutkimuksia Kuopion lehtokeakuk— aeaaa Kuopionniemellä. — Käsikirjoitus. Helsinki. 556 Tammiato (Helsingin pitäjäaaä). Suomen Luonto 1944, 75—76. 557 Tammiaola, 3., 1961: Seusaurea alpina (L.) DC f. albiflora (Hjelt) Hiit. Ou— lengan kanealliapuiatoaaa (Ks.). — Luonnon Tutkija 65, 127. 189

558 Tanner, V., 1907: Zur geologisohen Gesohiohte des Kilpisjäni—Sees in Lepp— lend. — Tennie 25:3. 559 •“— 1935: Ksrhukivi i Ensre. Ett flyttblook som urholkets genom kevitetions— erosion. — Terre 47, 189—198. 560 Test, J., 1964: Lapinmyyrä, Pohjois—Suomen tuntematon jyrsijä. — Suomen Luonto 23, 59—67.

561 •“— 1966: The root vole, Miorotus oeoonomus (Pelles) es en inhebitent of seesonelly £looded lsnd. — Ann.Zool. Fenn. 3, 127—171.

562 Tsst, 0., 1958: Äulengon pesimälinnuston leskennaete 197. — Molekyyli 15, 83—85. 563 Taxell, 0.0., 1934: flgelfeunen på Vslsärsrns i Vesa skärgård. — Ornis Fennioe 11, 5—13. 564 Tehokasta luonnonsuojelus. 1961. — Geologi 13, 51.

565 Teiveinen, 1. , 1949: Pisevesren luonnonpuiston metsäkesvillisuudeste je kesvis— toste. — Silva Penn. 65, 1—34.

566 —“— 1953: Pohjois—Suomen tuoreiden ksngesmeteien kesvillisuudeste. — Ann. Eot. Soo. ‘Venemo’ 25:2, 1—168.

567 Tennilä, M. , 1970: Kevätmuuton päättymisestä. — Lintumies 4:82—84.

568 —“— 1971: Ketseus Helsingin lintusyksyyn 1970. — Lintumies 3—4:72—82. 569 Tenovuo, 0., 1956: Keltejuovevästäräkki, Motecille lutee Gmelin), meellemme uusi lintuleji. (Zusemmenfsssung: Motsoille lutee Gmelin), neu fur die Feuns Finlands.) — Ornis Fenn. 33, 71—74.

570 Timonen, E. , 1972: Klassisen luonnonsuojelun serelte Pohj.—Sevosse. Henineinen lettosuo reuhoiteteen Siilinjärvellä. — Savon Luonto 4:51—52.

571 •“— 1974: Uusia eluereuhoituksie Fohj.—Ssvosse 1974. Viensn seren (Cerex eris— tete) kesvupeikke reuhoitettu. — Savon Luonto 4:70—71.

572 —“— 1975: Nyky—Suomen ukonhettulehdot. — Metsä je Puu 8:8—11. 573 Toivonen, H. & 5. Vuokko, 1972: Suomen luonnon— ja kensellispuistojen kesvilli— suudeste ja kesvistoste. — Luonnon Tutkija 76:4,93—114.

574 Toivonen, 0. , 1969: Ajenkohteiste. Korkiekosken puhdisteminen. — Savon Luonto 4:8—9. 575 Toivonen, T., 1956: Kolmannen Salpausselän lähdeperäisiä alueita tutkimesse Somerniemellä. — Lounsis—Hämeen Luonto 2, 15—19.

576 —“— 1960: Väinönputken, Angelioe erohengelioe L., kesnpeikells Somerniemel— lä. — Louneis—Hämeen Luonto 8, 43—46. 577 Tolonen, K., 1967: llber die Entwioklung der Moore in Pinnisohen Nordkerelien. — Ann. Bot. Fennici 4:219—416.

578 •“— 1975: Kesonsuon kesvillisuudeste je sen kehityksestä. — Pohjois—Karjalan Luonto 1975:12—18. 579 Träskändstoimikunte, 1974: Träskänden kartanon käyttösuunnitelme. Espoon keupunki. 51 5. 580 Ulmenen, 1., 1972: Distribution end eoology of Ixodes triergolioeps birule (Aoe— rine, Ixodidee) in Finland. — Ann. 0001. Fenn. 9:111—115.

581 Ulvinen, A., 1964e: Kymenleekson puita. 2. — Kymenl. Luonto 5, 5—11.

582 —“— 19641,: Kymenlaakson puite. 3. — Kymenl. Luonto 5, 21—24. 583 Ungerson, J. & 0. Soherdin, 1962: Untersuohungen Uber den Tegesverleuf der Photo— synthese und der Atmung unter NetUrliohen Bedinggungen in der Suberktis (Pinnisoh—Lepplend). — Ann. Bot. Soo. ‘Venemo’ 32:7, 1—22. 584 Vesreme, Å., & T. Velsnne, 1973: On the texenomy, biology end origin of Eetule tortuose lehed. — Turun yliopiston julk. A II 53:70—84.

585 Vseremäki, T., 1965: Heveintoje lulengen kensellispuiston linnustoste. — Käsikir joitus, luonnonsuojelunvelvojen erkisto, Helsinki. 586 —“— 1966: Heveintoje pilkkesiiven esiintymisestä lulenkejoen vesistöelueella. — Suomen Riiste 18, 94—100.

587 —“— 1968: Lisäheveintoje pilkkesiivestä Oulsnkejoen alueelle. — Suomen Riista 20, 87—93.

588 Veinio, 1., 1962: Vessen strobus—petäjät, Pinus strohus. — Luonnon Tutkija 66, 100.

589 Felte, 0., 1956: Korkeekosken luonnonsuojeluslue — kesvistollinan earreeitte. — uomen Luonto 1956:1, 12—15. 590 Veltiele, Y., 1935: Puijon luonnonsuojeluelue. Historiikkie, metsänhoitoe je een arvostelua. — Metsämies 26, 129—134. 591 Valtonen, T., 1967: The msles of Lynoeus breohyurus O.P. MUller (Brenohiopode, Conohostrsos) have e pointed rostrum when young. — Aquilo, Ser. Zool. 5, 14—17.

592 Vanhojen puiden terinee Pohjanmselts. — Suomen Luonto 19 (1960), 116—117. 190

593 Vartiainen, Terttu, 1954: Maakrunnien ja Ristikarin putkilokaavit. — Oulun Luonnonyst. Yhd. Julk. Sarja A 2, 39—57. 594 •“— 1967: Observations on the plant succeaeion of the Islanda 0±’ Krunnit in the Gulf of Bothnia. — Aquilo, 5cr. Botanica 6, 158—171. 595 Vasen, Y., 1962: A study of the vegetational hiatory of the Kuusamo district (North East Finland) during the Late — Quatenary period. — Ånn. Bot. Soc. ‘Venamo’ 33:1, 1—40. 596 Vauraste, H., 1966: Feurojen poluilla. — Lounais—Hämeen Luonto 23. 45—48. 597 Wegelius, A., 1960: Bidrag till kännedomen om ekalbaggsfaunan inom Pallaa— lunaetunturi netionalpark. — Not. Entomol. 40, 86—107. 598 Vepsäläinen, K., 0. Järvinen, K. Keynäe & 2. Salainen. 1975: Sepelsiepot (Ficedule albicollia) Hankoniemellä 1971—74. — Lintumies 4:118—122. Viitanen, 599 2., 1960: Tuulenpesäkuusi, Picea excelaa (Las.) Link Berg, f. globoee löydetty Somerolta. — Lounais—Hämeen Luonto 8, 55—56. 600 Vikberg, V. & T. Kontuniemi, 1971: Amaurnematua aemilacteua, Zaddach Tenthredinidae) (Hyå., in Finland. — Ånn. Ent. Fenn. 37:89—95. 601 Viramo, J., 1974: Zwei Miniererfunde, Nepticula dryadella, Hofm. (Lep., lidae) und Coleaphora Lepticu— ap. (Lep. coleophornidee), an der Silberwurz (Dryes octopetala L.). — Ann. Ent. Fenn. 40:30—34. 602 Wi5niawski, E. • 1973: Genesia of the Lassi esker (Southern — 5—30. Finland). Fennia 122: 603 Vitikainen, 0., 1969: On the taxonomy and dietribution 0±’ Gnimming anomele. — Ann. Bot. Fenn. 6:236—242. 604 Vuolanto, 5., 1973: Helsingin seudun merenlahtien käyttö ja täyttö. — Luonto 6. Suomen 605 Vuoriaalo, A., 1969: Conjugetophyceae of Utsjoki, Finnish Lapland. — Turun ton julk. A II 40:98—111. yliopis 606 Vuonisto, K—V., 1969: On the geographical features of tounism in Finland. — Fennia 99;3:1—48. 607 Vuorjoki, A., 1967: Lintuhavaintoja Aspakärin luonnonauojelualueelta Pernajan ulkosaaniatoata ja muualta 1955—1962. — Omia Fenn. 44, 43—45. 608 Väiaänan, 5., 1972: Krunnien linnuaton suojelu 1939—1971. 134—137. — Suomen Luonto 4:

609 —“— 1974: Timing 0±’ waterfowl breeding on the Krunnit islanda, Gulf of Bothnia. — Omia Fennica 51:2:61—84. 610 Osterblad, L., 1968: Valaöremna — stt paradia för fåglar och forskare. — botten 1968, 7—38. Öster— •“— 611 1969: Katsaus lintuaaemien toimintaan 1965. Valsöramna. — Lintumies 1:3—24. 612 •“— 1970: Lintuesemat 1969. Valaöamna. — Lintumiaa 1:7—27. t,’ , On, f 0 Sarja 3 19 1989 sasto

Luonnonsuojelutain nojalla rauhoitetut luonnonsuojetu alueet ja luonnonmuistomerkit

Naturskyddsområden och naturminnesmärken som fridtysts enligt lagen om naturskydd

VALTION STATENS PAINATUSKESKUS IRYCKERICENTRAL POSTIMYYNTI POSTFORSACJNINGEN PL 516 P8 516 00101 Helsinki 00101 Helsingfors Puh. (90) 566 0266 Tel. (90) 566 0266 Vaihde (90) 56601 Växel (90) 56601 Teleksi 123458 vapk 5f Telex 123458 vapk sf KIRJAKAUPAT HELSINGISSÄ BOKHANDLARNA 1 HELSINGFORS Annankatu 44 Annegaton 44 (Ei. Rautatiekadun kulma) (1 hörnet ov 5. Jörnv.g.) Vaihde (90) 1734 2012 Växel (90) 1734 2012 Eteläesplanodi 4 Södra esplonaden 4 ISSN 0784-81 37 Puh. (90) 662801 Tel. (90) 662801 ISBN95J4721 195