Veljeskansan Keskuudessa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Veljeskansan keskuudessa Suomen Unkarin-edustustotoiminnan historiikki Toimittanut Jaakko Sievers VELJESKANSAN KESKUUDESSA Suomen Unkarin-edustustotoiminnan historiikki VELJESKANSAN KESKUUDESSA Suomen Unkarin-edustustotoiminnan historiikki SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ BUDAPEST 2010 Kirjan julkaisua on tukenut SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe . 7 Anssi Halmesvirta Johdanto: Sama matka – eri tiet: Unkari ja Suomi 1900-luvun alusta uudelle vuosituhannelle . 10 Mari Vares Suomen ja Unkarin suhteet maailmansotien välisenä aikana . 19 Jaakko Sievers Sillanrakentamista yli rintamalinjojen: Kääntänyt Suomen ja Unkarin kylmän sodan aikaiset suhteet. 36 Kinga Marjatta Pap Paavo Kettunen Vastuullinen toimittaja Suomen ja Unkarin kirkkosuhteet kylmän sodan aikana . 58 Jaakko Sievers Arto Mansala Suurlähettiläänä Unkarissa kahden aikakauden välissä: Vuosien 1985–1989 murroskausi. 69 Kari Möttölä ja Heikki Oksanen Suomi–Unkari-työryhmä Unkarin järjestelmämuutosta seuraamassa ja arvioimassa 1988–1989 . 80 Pertti Torstila Seitsemän vuotta diplomaattina Unkarissa: 1990-luku ja kommunismin taakka. 88 Maiju Ruhanen Suomen edustautuminen Unkarissa itsenäistymisestä 1970-luvun lopulle – lähetystörakennusten historiaa . 106 Ilmo Valjakka Suomen Budapestin-suurlähetystö – kiehtova arkkitehtuurikohde . 118 György Kator Suhteeni Suomeen ja suomalaisiin . 123 Heikki Koski © Suomen suurlähetystö, Budapest 2010 Sukulaiset ystävinä . 127 Outi Karanko ESIPUHE Peitenimi Kalevala . 136 Anna Tarvainen uomen ja Unkarin välinen ystävyys on jotain ainutlaatuista. Tämän voi kokea niin viral- Suomen ja Unkarin kieli- ja kirjallisuussuhteet . 142 S lisessa valtioiden välisessä kanssakäymisessä kuin ihmisten keskinäisessä ystävyydessä. Tuuli Lähdesmäki Tämän ystävyyden pohja on luotu jo paljon ennen Suomen ja Unkarin valtiollisten Suomalaisten ja unkarilaisten kohtaamisia taiteessa . 158 suhteiden virallistamista molempien kansakuntien luodessa oman itsenäisyytensä pohjaa Anneli Temmes niin tieteen, taiteen kuin kirjallisuudenkin keinoin. Heti itsenäistymisen jälkeen heimoaa- Finnagora Kelenhegyillä . 176 te näkyi maidemme välisissä virallisissa suhteissa. Toinen maailmansota lopputuloksineen keskeytti hyvin alkaneen yhteistyön, mutta ei onneksi katkaissut yhteyttä kokonaan, kuten Kari Vähäkangas tämän kirjan kirjoituksistakin voi todeta. Kylmän sodan päättyminen ja Unkarin demo- Finpro – Suomalaisyritysten tuntosarvina Unkarissa . 182 kratian palautuminen loivat nopeasti pohjan uusille yhteistyömahdollisuuksille, ja nyt mo- Kari J Talvitie lempien maiden ollessa EU:n jäseniä voidaan perustellusti väittää, että yhteistyömme sekä Yhteenveto kaupallisen sihteerin toiminnasta vuosina 1978–1983. 192 virallisella että epävirallisella tasolla on ehkäpä tiiviimpää kuin koskaan aiemmin. Heino Nyyssönen Unkari ja unkarilaiset ovat aina olleet suomalaisille kiehtova kohde. Unkari – ja Lähdin Budapestiin: huomioita unkarilaisesta politiikasta Budapest erityisesti – on ollut eurooppalaisten valta- ja vaellusvirtojen risteysasemana 1980-luvun lopulta nykypäivään . 195 jo vuosisatojen ajan, ja siksi myös monet suomalaiset ovat hakeneet oman vaikutelman- sa täältä. Budapestin katuja ovat kulkeneet kulttuurimme suurmiehet Akseli Gallen- Jari Vilén Kallela ja Mika Waltari sekä lukuisat valtiomiehet Kyösti Kalliosta Urho Kekkoseen ja EU-kumppanit Suomi ja Unkari . 209 Mauno Koivistosta Martti Ahtisaareen, Tarja Haloseen ja Sauli Niinistöön. Nykyisin Unkariin saapuu Suomesta runsaslukuinen joukko matkailijoita, mutta myös edelleen niin talouden, politiikan kuin kulttuurinkin keskeisiä vaikuttajia ja toimijoita. Unkari Suomen edustustopäälliköt Unkarissa . 216 on yhä risteysasema idän ja lännen sekä etelän ja pohjoisen välissä. Unkarin maantie- Unkarin edustustopäälliköt Suomessa . 216 teellinen sijainti ja sen jokapäiväiseen elämään heijastuva kärsimyshistoria tekee siitä meille suomalaisille yhä edelleen kiinnostavan kumppanin ja vertailukohteen. Yhteinen EU-jäsenyytemme sitoo meidät samaan taloudelliseen ja poliittiseen yh- Nimihakemisto . 218 teisöön sekä arvoyhteisöön. Suomi saavutti EU-jäsenyyden hieman Unkaria aiemmin, ja EU-jäsenyyttä edeltävä poliittinen kehitys Suomessa poikkesi rautaesiripun toiselle puolelle jääneestä Unkarista. Nyt syntyneessä uudessa tilanteessa meillä on erinomainen mahdollisuus rakentaa uudelleen ja modernilla tavalla se erityinen kumppanuus, joka Suomen ja Unkarin on mahdollista saavuttaa. Me voimme osaltamme antaa Unkarin nykyisen yhteiskunnan kehitykseen paljon referenssiä omista kokemuksistamme, vir- heistämme ja saavutuksistamme, koskivat nämä sitten poliittisen järjestelmämme toimi- vuutta tai vaikkapa talous-, koulutus-, sosiaali- tai terveyspolitiikkaamme. Tämä teos ei ole kaikenkattava historiikki eikä sellaisenaan tieteellinen tutkimus. Teoksen tarkoitus on enemmänkin olla läpileikkaus siitä, mitä Suomen Unkarin- 7 kiehtovimmista ja ainutlaatuisimmista luvuista on kuvaus presidentti Koiviston kesän 1988 Unkarin-vierailun jälkeen määräämästä työryhmästä, jonka työn tavoitteena oli tukea Unkarin talouden uudistamista. Unkarin järjestelmänmuutos oli kuitenkin lo- pulta työryhmää nopeampi. Kuten viime julkaisumme alussa kirjoitin, Suomen ja Unkarin ystävyys on vankal- la ja kestävällä pohjalla ja olen varma siitä, että maidemme välillä oleva erityisyhteys säilyy myös tulevaisuudessa niin kauan kuin me itse osaltamme olemme sitä valmiit vaalimaan myös tulevien päättäjien ja vaikuttajien voimin. Jari Vilén suurlähettiläs Suurlähetystön henkilökunta tammikuussa 2010. Vasemmasta yläkulmasta oikeaan alakulmaan: Suurlähettiläs Jari Vilén yhdessä suurlähetystön autonkuljettajan Petri Räisänen, Martti Salmismäki, Maiju Tynkkynen, Anikó Pléva, Margit Scheffer, Menyhért Gazsin kanssa. Kuva: Erno Miettinen. Erno Miettinen, Éva Gál, Jaakko Sievers, Péter Poós, Katalin Kiss, Szilvia Garai, Pirjo Mészáros, Maria Sarhemaa, Raimo Pahkasalo, Jari Vilén ja Riitta Swan. Kuva: Minna Saarinen. edustustotoiminta sekä maidemme välinen yhteistyö ja kumppanuus ovat olleet erilais- ten poliittisten vaiheiden ja niiden 76 vuoden aikana, jotka Suomen suurlähetystö on seissyt Budapestin Gellért-kukkulalla Gellért-hotellin takana Kelenhegyi útilla. Tässä kirjassa puheenvuoron saavat maidemme suhteisiin erikoistuneet tutkijat sekä täällä toimineet diplomaatit ja muut virkamiehet, kulttuurivaikuttajat ja kansalaisjärjestöjen edustajat kirkollisia piirejäkään unohtamatta. Kirja on jatkoa edustuston viime vuonna julkaisemalle edustustorakennuksen his- torialle, joka kuvasi erityisesti kahden viime vuosikymmenen tapahtumia maidemme välisissä suhteissa. Kiinnostavaa on se, että juuri näihin kahteen kuluneeseen vuosi- kymmeneen mahtuvat koko maailman ja Euroopan sekä molempien maidemme vii- meaikojen merkittävimmät historialliset muutokset Neuvostoliiton hajoamisesta ja kylmän sodan päättymisestä EU-jäsenyyteen sekä terrorismin vastaiseen sotaan. Toivon, että tämä julkaisu tarjoaa lukijoilleen kiinnostavan ja kiehtovan retken Suomen ja Unkarin välisten diplomaattisuhteiden ja henkilösuhteiden lähihistoriaan, isoihin ja pieniin tapahtumiin ja suhteiden monipuolisuuteen myös vaikeina aikoina sekä pilkahduksen siitä, mitä tulevaisuus on meille tuomassa. Teoksen ehkäpä yksi 8 9 AAnssinssi HHalmesvirtaalmesvirta Unkarilaisilla ja suomalaisilla oli voimakas kansallisuusaatteen kyllästämä tarve todistaa luomisvoimansa, ja heidän paviljonkinsa menestyivätkin Pariisin maailman- JOHDANTO: SAMA MATKA ERI TIET: UNKARI JA SUOMI näyttelyssä (1899) mainiosti. Kansanvaltaiseksi kasvava Suomi oli ”herrojen” puolifeo- 1900LUVUN ALUSTA UUDELLE VUOSITUHANNELLE daalisen Unkarin rinnalla kuitenkin altavastaajan asemassa, ja sen piti näyttää unkari- laisille olevansa jotain sivistyneempää ja jalompaa kuin ”kalanrasvalle” (Hugó Veigels- berg) haisevaa Idästä tullutta, Länttä huonosti jäljittelevää kansaa. Pohjatyötä oli tehty: On muodostunut jo kliseeksi väittää, että 1900-luku oli äärimmäisyyksien aikaa. käsitys suomalaisten ja unkarilaisten kielisukulaisuudesta, kuulumisesta suomalais- Paitsi että äärimmäisyyksiin mentiin ideologioissa laidasta laitaan, eurooppalaiset jou- ugrilaiseen perheeseen, oli voittanut alaa Unkarissa, ja varsinkin Antti Jalava ja József tuivat kokemaan traumaattisen raskaita äärikokemuksia, kuten juutalaiset vuosisadan Szinnyei olivat matkakirjoillaan, kieliopeillaan ja sanomalehtiartikkeleillaan tehneet moraalista tilintekoa yhä ratkaisevasti määrittävässä joukkosurmassa, holokaustissa. sukulaisten lähentymisen entistä helpommaksi ja todellisemmaksi. Eräs merkittävä lä- Parin vuosikymmenen rauhanjaksojen tahdittamina oli vuosisadan alkupuoliskolla pimurto unkarilais-suomalaisissa suhteissa oli Akseli Gallen-Kallelan osallistuminen edetty kriisistä kriisiin, kunnes vuonna 1945 päädyttiin pohjalle, jolta on Euroopan kansainväliseen taidenäyttelyyn Budapestissa vuonna 1906. Hänen kuvituksensa pääsi yhteyden ja sivistyksen nimissä vaivoin noustu. Näin 1900-luku oli myös katastrofi - Béla Vikárin vuonna 1909 julkaisemaan Kalevalan käännökseen. Sotien välisenä ai- en vuosisata – katastrofi en, jotka koettelivat Euroopan maita eri raskaudella riippuen kana merkittävä heimosuhteiden vaalija, Turanilaisen seuran puuhamies Aladár Bán siitä, missäpäin mannerta ne sijaitsivat ja millaisen ulkopolitiikan suunnan ne olivat oli E. N. Setälän avustuksella julkaissut Kantelettaren vuonna 1902. Hyvään vauh- itselleen valinneet. Toisessa maailmansodassa Unkarin hallitus kulki valitsemaansa, tiin näin päässyt yhteistyö myös Suomalais-Ugrilaisen Seuran kautta erityisesti kie- tuhoon vievää, tietä hamaan loppuun