1 (26) (2626 18.2.2005

Asianumero 1536/503/2004 Toimielinkäsittely KSL 24.5.2006 Aluenumero 330500 SUURPELTO II 21. kaupunginosa, Henttaa Korttelit 21028 ja 21 043 – 21 046 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaava

KILONVÄYLÄ 21. kaupunginosa, Henttaa ja 22. kaupunginosa, Olari Katu- ja virkistysaluetta Kaupunginosanrajan muutos Asemakaavan muutos

LYSTIMÄKI 22. kaupunginosa, Olari Puistoaluetta Asemakaavan muutos

OLARINNIITTY 21. kaupunginosa, Henttaa ja 22. kaupunginosa, Olari Katu- ja virkistysaluetta Asemakaavan muutos

Asemakaavan ja asemakaavan muutosluonnoksen selostus

Selostus koskee 29.3.2004 päivättyä, 16.5.2006 muutettua, Espoon kaupunki- suunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6026, aluenumero 330 500.

Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, n. 2,5 km Matinkylän kes- kustasta pohjoiseen Kehä II:n länsipuolella. Pohjoisessa aluetta rajaa Vähän - Henttaantie ja idässä Suurpellontie. Etelässä suunnittelualue ulottuu Ylismäen- tien etelä-puolelle, Olarinniityntien ja Ylismäentien liittymään.

2 (26)

Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2003.

Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B puh. 09 – 8162 4130 PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Faksi 09 – 816 24016 valmistelija: Marjut Huvinen etuniemi.sukunimi@espoo.fi 21.2.2005 saakka Sirpa Sivonen- Rauramo

3 (26)

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1 TIIVISTELMÄ ...... 5 Alueen nykytila ...... 5 2 LÄHTÖKOHDAT ...... 5 2.1 Suunnittelutilanne ...... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 5 2.1.2 Seutukaava ja maakuntakaava ...... 6 2.1.3 Yleiskaava ...... 6 2.1.4 Asemakaava ...... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys ...... 7 2.1.6 Kiinteistörekisteri ja tonttijako ...... 7 2.1.7 Rakennuskiellot...... 7 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset ...... 7 2.1.9 Pohjakartta ...... 8 2.2 Selvitys alueesta ...... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus ...... 8 2.2.2 Maanomistus...... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö ...... 9 2.2.4 Luonnonympäristö ...... 9 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät ...... 10 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET ...... 11 3.1 Kaupungin yleiset tavoitteet ...... 11 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet ...... 11 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS ...... 12 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus ...... 12 4.2 Mitoitus ...... 13 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö ...... 13 4.3.1 Maankäyttö ...... 13 4.3.2 Liikenne ...... 17 4.3.3 Palvelut ...... 19 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto ...... 19 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus ...... 19 4.4 Ympäristön häiriötekijät ...... 20 4.5 Nimistö ...... 20 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ...... 21 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ...... 22 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ...... 22 5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ...... 22 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ...... 23 5.5 Taloudelliset vaikutukset ...... 23 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...... 23 6.1 Rakentamisaikataulu ...... 23 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet ...... 23 6.3 Toteutuksen seuranta ...... 23 7 SUUNNITTELUN VAIHEET ...... 24 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset ...... 24 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ...... 24 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot ...... 24 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet ...... 24

4 (26)

LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Ote maakuntakaavaehdotuksesta Liite 3 Ote Suurpelto – Kehä II osayleiskaavaehdotuksesta Liite 4 Maanomistus ja yhteistoimintasopimuksen alue Liite 5 Maaperäkartta Liite 6 Pienialaiset luontokohteet Liite 7 Ajantasa-asemakaavakartta Liite 8 Asemakaavakartta määräyksineen (pienennös) Liite 9 Havainnekuva Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 11 Katukartta, Ramboll Finland Oy (pienennös) Liite 12 Pikaraitiotie-reitti asemakaava-alueen läheisyydessä Liite 13 Nykytilanteen liikenteen päivämelutasot Liite 14 Ennustetilanteen (vuosi 2030) liikenteen päivämelutasot Liite 15 Liikenne-ennuste vuodelle 2030

MUU KAAVAA KOSKEVA MATERIAALI

Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutoseh- dotus, 1:1000

Havainnekuva 1:1000, Arkkitehdit Tommila Oy Suunnittelualueen katukartta 1:1000, Ramboll Finland Oy 5 (26)

1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentamatonta peltoa ja metsää lukuun ottamatta kahta omakotitaloa Vähän-Henttaantien etelä-puolella ja alueella olevia katuja. Aluet- ta rajaavat lounaassa Ruduksenmäen ja kaakossa Lystimäen kallioiset rinteet. Keskellä aluetta kohoaa Kokinmäki. Lystinmäen kalliot laskeutuvat laaksoksi, joka halkaisee alueen alkaen Ylismäen tien kaakkoispuolelta ja jatkuen Ruduk- sen- ja Kokinmäen välistä luoteeseen Vähän - Henttaantielle saakka.

Suunnittelu Suurpellon alueen suunnittelun keskeinen tavoite on muodostaa uuden vuosi- tuhannen ajattelua kuvaava työpaikka- ja asuinalue palvelukeskittymineen Ke- hä II:n ja raideliikenteen tarjoamien hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoit- teena on puutarhakaupunkimainen kokonaisuus, jossa työnteko ja asuminen on yhdistetty uudella tavalla. Alue liitetään virkistysreittien kautta Keskuspuis- toon. Asemakaava-alue on Suurpellon alueen eteläisin osa ja toinen asemakaavoi- tettava osa Suurpelto - Kehä II - osayleiskaava-alueesta. Suunnittelualue liittää Suurpellon alueen sen etelän puoleiseen kaupunkirakenteeseen Suurpellon alueen eteläisen sisääntuloliittymän kautta. Asemakaava-alue liittyy rakenteelli- sesti Suurpelto I-asemakaava-alueeseen.

Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 27 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on noin 118 000 k-m2, josta asuntokerrosalaa on noin 57 000 k-m2, toimistorakennusten kerrosalaa 57 000 k-m2 ja julkisten palveluiden kerrosalaa noin 4 600 k-m2. Alueelle voi asettua noin 1 300 asukasta ja sijoittua noin 1400 työpaikkaa.

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Suurpellon alueen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on arvi- oitu Suurpelto – Kehä II – osayleiskaavassa. Suurpelto I-asemakaavan kanssa Suurpelto II-asemakaava muodostaa kokonaisuuden, jonka suhdetta valtakun- nallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin voidaan arvioida.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteiden mukaisesti alueen rakentaminen eheyttää yhdyskuntaraken- netta hyödyntämällä olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja teknisiä verkostoja. Alueen suunnittelussa on mahdollistettu hyvät joukkoliikenneyhteydet. Alueelle pyritään järjestämään monipuoliset palvelut ja asuntotuotanto sekä työpaikkoja. Viheralueet muodostavat verkoston, joka liittyy laajempiin kokonaisuuksiin.

Kulttuuri- ja luonnonperintö Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää Smedsbyn - Hemtansin - Dåvitsbyn viljelymaisemaa. Maisemakokonaisuuden tärkeä osa ovat kyläkuk- kulat. ( Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- historialliset ympäristöt, Ympäristöministeriö ja Museovirasto, 1993). Suurpelto - Kehä II osayleiskaava perustuu suunnitteluratkaisuun, jossa mai- semakokonaisuuden pohjoinen osa jää viljelymaiseman kaltaiseksi viheralu- eeksi pyrkien säilyttämään alueen kulttuurihistorialliset arvot ja etelä-osa Suur- pelto I ja II-asemakaavojen alueilla rakennetaan tehokkaasti.

6 (26)

Helsingin seudun erityiskysymykset Alueen suunnittelussa hyödynnetään joukkoliikenteen, mahdollisesti raidelii- kenteen sekä seutua ympäröivien kaupunki- ja taajamaverkoston mahdolli- suuksia. Asemakaavatyö jatkaa Espoon kaupunkirakennetta eheyttävää suun- nittelua. Suunnittelussa on pidetty huolta toimivien viheralueverkoston jatku- vuudesta.

2.1.2 Seutukaava ja maakuntakaava Taajama-alueiden, liikenneväylien ja -alueiden seutukaavassa, vahvistettu 8.7.1997, suunnittelualueen itä-puolelle on merkitty Ylismäentien ja Kehä II:n eritasoliittymä, jonka lounaispuolella on keskustatoimintojen aluetta, luoteispuo- lella ei ole merkintöjä. Seutukaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia vara- uksia.

Marraskuussa 2003 nähtävillä olleessa maakuntakaavaehdotuksessa asemakaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen etelä-osaan on esitet- ty viheryhteystarve ja maakaasun runkoputki.

2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa Suurpelto - Kehä II- osayleiskaava on esitetty pääpiirteissään sellaisenaan. Asemakaava-alueella on työpaikka-aluetta, tiivis- ja matala-asuntoaluetta sekä julkistenpalvelujen ja hallinnon aluetta. Raideliikennevaraus ja virkistysyhteys Ylismäentieltä Olarin koulun pohjois-puolelta Keskuspuistoon on myös merkitty yleiskaavaluonnok- seen. Luonnos oli nähtävillä keväällä 2004. Keskuspuisto I:n osayleiskaava Vahvistettu osayleiskaava-alue sijaitsee Espoon keskuksen ja Olarin välissä. Suunnittelualueella on Kokinmetsän lähivirkistysaluetta, joka on osa Keskus- puistoa. Kokinpuiston kulttuuri-, huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevan korttelin alue on jätetty vahvistamatta.

Suurpelto - Kehä II:n osayleiskaava Osayleiskaavan tavoiteohjelma, Espoon kaupunginhallitus, 28.3.2000 Tavoitteena on luoda monipuolinen yrityspuiston, työn, asumisen ja palvelui- den, virkistyksen ja kaupunkipuiston yhdistävä uusi kaupunkikokonaisuus kun- nioittaen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön lähtökohtia, käyttäen hy- väksi Kehä II:n uutta infrastruktuuria ja lisäten lähiympäristön palvelutasoa. Alue kuuluu kaupunkirakenneselvityksen mukaiseen Otaniemi - Tapiola - Kilo - Leppävaara tieteiden, tutkimustoiminnan, taiteiden ja tietoteknisen teollisuuden kehittämisvyöhykkeeseen. Alueellisen mitoituksen tulee vastata aluetehokkuut- ta ea=0,2. Seutu- ja osayleiskaavassa vahvistettuja viheralueita ei pienennetä ilman vastaavien viheraluevarausten osoittamista alueelta. Maankäyttöratkai- sua kehitettäessä asutus tulee sijoittaa kauemmas Kehä II:sta ja asutuksen ja liikenneväylän välialueelle tulee sijoittaa suojaksi melua sietäviä toimintoja.

Osayleiskaavan tavoiteohjelman täydentäminen, Espoon kaupunginhallitus, 26.11.2002. Kaupunginjohtajan johtama työryhmä esitti alueen suunnittelun kulmakiviksi ja toiminnalliseksi sisällöksi perhekeskeisyyttä, yrittäjyyttä, elinikäistä oppimista sekä kansainvälisyyttä. Toiminnallisen sisällön luomisessa korostettaisiin sidos- ryhmien välisen yhteistyön merkitystä sekä Otaniemi - Länsiväylä - Kilo - Kehä II - teknologiavyöhykkeen kehittämistä.

Osayleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset - Suurpelto - Kehä II:n Ympäristöselvitys (KSK/YK 11.10.2000) - Suurpelto – Kehä II vaikutusselvitys (LT – konsultit 17.9.2001) - Suurpelto – Kehä II osayleiskaava-alueen ja Uusimäki – Painiityn alueen luontoselvitys (Maa ja Vesi 29.8.2002)

Kaksi osayleiskaavaluonnosta Keväällä 2003 olivat nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Arkkitehdit Tommila Oy:n (Nokia ja Asuntosäätiö) laatimat luonnokset. Molemmissa vaih- 7 (26)

toehdoissa uudisrakennettavan alueen keskusta työpaikkavarauksineen sijoittui Kehä II:n liittymän tuntumaan. Luonnokset erosivat toisistaan erityisesti liiken- neverkon, mitoituksen ja kaava-alueen pohjoisen ja eteläisen rajauksen suh- teen. Luonnoksista saadusta palautteesta suunnittelualueeseen ei kohdistunut suoranaisia kommentteja. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 27.4.2004 saak- ka. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osayleiskaavaan 31.3.2005 ja kaupunginhallitus 24.5.2005.

Johtuen toteutukseen liittyvistä aikataulutavoitteista, asemakaavoitusta on val- misteltu rinnan osayleiskaavatyön kanssa.

2.1.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kolme asemakaavaa. Kilonväylän asemakaa- vassa (aluenumero 240 900, vahvistettu 1998) on Ylismäentien ja Suurpellon- tien katualueita, Nygårdin puiston alue Ylismäentien etelä-puolella sekä puis- toon merkitty ohjeellinen vesialue ja varaus maanalaista johtoa varten. Lystimäen asemakaavassa (aluenumero 321200, vahvistettu 1976) Ylismäen- tien etelä-puolella on istutettavaa puistoaluetta. Olarinniityn asemakaavassa (aluenumero 330200, vahvistettu 1989) Ylismäen- tien itäpuolella on Uuskartanon puisto, johon on merkitty ohjeellinen jalankulku- ja polkupyörätie ja ohjeellinen vesiuoma. Ylismäen tien lähelle on merkitty suo- javihervyöhyke. Muu osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta.

2.1.5 Rakennusjärjestys Espoon kaupungin rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2003.

2.1.6 Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaava koskee tiloja Rn:o 1:169, 1:144, 1:114 ja 2:193, jotka ovat valtion ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Suurpellontien katualuetta ei ole mitattu ei- kä liitetty kaupungin yleisten alueiden rekisteriin.

2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Yhteistoimintasopimus Nokia Asset Management Oy, Asuntosäätiö, Es- poon kaupunki, Espoon kaupunginvaltuusto 27.1.2003 Sopijaosapuolet sitoutuivat edistämään ”monipuolisen yrityspuiston, työn, asu- misen ja palveluiden, virkistyksen ja kaupunkipuiston yhdistävän kaupunkiko- konaisuuden kehittämistä Suurpellon osayleiskaava-alueen eteläosaan”. Sopi- muksen tarkoituksena on ”käynnistää kehittämisprosessi, jonka tuloksena syn- tyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tavoitteena olevan korkean osaamisen ja laadukkaan asumisen sekä korkeatasoisen julkisen ympäristön alueen toteuttamiseksi”.

Pääkaupunkiseudun Ulkoilukartta 2002 Kehä II:n itä-puolella on pääreitti, josta on yhteys alueen pohjois-reunaan Vä- hän-Henttaantielle Ylismäentien kautta. Vähän-Henttaantie on merkitty pyörä- verkoston osana toimivaksi kaduksi. Ylismäentien etelä-reuna on merkitty pää- ulkoilureitiksi.

Espoon ulkoilureittien yleissuunnitelma 1998 Ylismäentielle on merkitty B-luokan reitti, joka on valaistu ja talvella aurattu reit- ti. Reitin vierellä on talvisin pariladun kunnossapitomahdollisuus. Reitti jatkuu Olarin koulun etelä-puolelta länteen.

Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehdit Tommila Oy, Maisema-arkkitehdit Byman&Ruokonen Oy, Esi- suunnittelijat/ Sito-Yhtiöt/ Seppo Karppinen 8 (26)

Osa I Design Manual määrittelee alueen rakentamiselle asettavat tavoitteet ja huomioon otettavat konseptit. Osa II Korttelisuunnitelma ohjaa rakentamisen tapaa ja laatua kortteleittain ja sisältää korttelialueiden viherympäristösuunnitelman. Osa III Lähiympäristösuunnitelma määrittelee alueen katu- ja aukiotilojen ja Kehä II:n ylittävä sillan rakentamisen laadun valaistuksineen, kalusteineen ja kustannuksineen. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma valmistuu asemakaavaehdotuksen hyväk- symiskäsittelyyn mennessä.

Suurpellon aloitusasemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunni- telma, Ramboll Finland Oy Espoon kaupungin tekninen keskus on teettänyt aloitusasemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelman, joka sisältää liikenne-, katu-, ympäristö- ja vesihuoltosuunnittelun sekä muiden teknisten verkostojen järjestelyperiaat- teet, alueellisen pysäköinnin ja väestönsuojelun yleissuunnittelun, julkisten ul- kotilojen laatutason määrittämisen sekä rakennuskustannusarvioiden laatimi- sen. Tavoitteena on toteutukseltaan laadukas ympäristörakentaminen. Suunni- telma on valmistunut kevättalvella 2005.

Suurpellon ja Kokinkylän eritasoliittymät tiesuunnitelma JP-Transplan Oy JP Transplan Oy on suunnittelee Suurpellon eritasoliittymän, arvioi sen vaiku- tuksia Kokinkylän eritasoliittymään, suunnittelee tarpeelliset liittyvät kadut ja laatii kustannusarvion. Suunnitelma valmistuu kevättalvella 2005.

Esiselvitys Suurpellon tietoliikenneratkaisuista, CKIR/ Helsingin kauppakorkeakoulu, Veli-Pekka Niitamo, Janne Orava, Petra Turkama, syksy 2004 Tavoitteena oli selvittää tarve varautua tietoliikenneratkaisuihin kaavoitusvai- heessa. Selvityksessä esiteltävät tekniikat ovat kuitu, xDSL, kaapelimodeemi, datasähkö, WLAN, FWA/WIMAX ja UMTS. Selvityksessä on esitelty kolme erilaista mallia tietoliikenneyhteyksien rakenta- misessa: täysin vapaa malli, täysin kilpailtu malli ja uusi paikallisoperaattorimal- li.

Opinmäki työryhmän raportti Opinmäen koulukeskittymän esisuunnitelma, talli Arkkitehdit Oy Kaupunginjohtaja asetti Opinmäki työryhmän vuoden 2003 lopulla selvittämään uuden aikakauden oppimisympäristön mahdollisuuksia toteutua Suurpellon alu- eella.Opinmäen koulukeskittymän esisuunnitelmaa teettää Tekninen keskus. Työn tavoitteena on selvittää Opinmäki-koulukeskittymän sijoittumismahdolli- suuksia Suurpellon keskustatoimintojen korttelin läheisyyteen keskeisen katuti- lan varrella, lähelle EVTEKin tiloja ja yritystiloja.Raportti ja sen osana esisuunni- telma on valmistunut keväällä 2005.

2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta 1:2000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukes- kuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää 23.12.1999 annetun kaa- voitusmittausasetuksen (1284 / 99) vaatimukset.

2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta peltoa ja metsää. Aluetta rajaavat lounaas- sa Ruduksenmäen ja kaakossa Lystinmäen kallioiset mäenrinteet. Keskellä aluetta kohoaa Kokinmäki. Lystinmäen kalliot laskeutuvat laaksoksi, joka hal- kaisee alueen alkaen Ylismäen tien kaakkoispuolelta ja jatkuen Ruduksen- ja Kokinmäen välistä luoteeseen Vähän-Henttaantielle saakka.

Ylismäentien etelä-puolella olevalla puisto-alueella kulkee maakaasuputki ja 630 mm vesijohto, joita ei siirretä. Vesijohdon perustusten vahvistaminen on 9 (26)

esitetty Suurpellon aloitusasemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunni- telmassa, Ramboll Finland Oy, valmistuu 2005. Pääkaupunkiseudun Ulkoilukartassa 2002 ja Espoon ulkoilureittisuunnitelmassa esitetty latuyhteys kulkee Ylismäentien etelä-puolella puistoalueella metsän reunassa olevan vanhan tiepohjan kohdalla.

2.2.2 Maanomistus Maa-alueet omistaa Espoon kaupunki ja yksityiset maanomistajat.

2.2.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee keskeisesti Espoon kasvualueella Suur-Matinkylän alueen koillis- osassa ja on luontaisesti tulevaa kaupunkirakennetta. Suunnittelualue on osa laajempaa, uutta Suurpellon kaupunkirakennekokonaisuutta, joka tarjoaa kaak- kois - Espoolle hyvät kasvumahdollisuudet. Etäisyys Matinkylän aluekeskuk- seen on n. 2,5 km. Ylismäentien eteläpuolella sijaitsevat Lystimäen asuinalue ja Olari työpaikkoineen ja palveluineen. Maankäyttö Alue rajautuu pohjoisessa Vähän-Henttaantiehen ja idässä Suurpellontiehen, joka liittyy Ylismäentiehen suunnittelualueella. Suunnittelualue jatkuu Ylismäen- tien etelä-puolelle Olarin koululle johtavan Olarinniityntien ja Ylismäentien liit- tymään. Koulun ja suunnittelualueen väliin jää kaupungin teknisen huollon Ola- rinniittyn tukikohta, jonka yhteydessä on kalliosiilo. Suunnittelualueella on 2 pientaloa alueen luoteis-osassa Vähän-Henttaantien etelä-puolella.

Liikenne Kaava-alueen halki kulkee merkittävä Espoon sisäisen liikenteen pääväylä - Ylismäentie. Vuonna 2004 Ylismäentien syksyn keskimääräinen arkivuorokau- den liikennemäärä oli 12 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä kulkee useita bussilinjoja. Ylismäentieltä on Vähän-Henttaan tien kautta ajoyhteys Henttaan pientaloalueelle. Vähän-Henttaan tietä käyttävät myös joukkoliikenteen linjat Henttaalle.

Kevyt liikenne Ylismäentien varressa kulkee tärkeä itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen väy- lä - reitti on osa runkoreittiä. Suunnittelualueen läpi kulkee etelä-pohjoissuun- tainen reitti Lystinmäeltä nykyistä Vähän-Henttaan tietä Kuurinniittyyn sekä edelleen Keskuspuistoon. Kaava-alueen eteläreunassa kulkee itä-länsisuun- tainen kevyen liikenteen reitti - Kokinkylänkuja. 2.2.4 Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on metsäistä, jyrkkää mäkimaastoa, jonka keskelle jää pohjois- eteläsuuntainen, Laululavan aukiolta alkava painannemuodostuma. Tämä ta- sainen painanne on raivattu pelloksi Laululavalla Ylismäentien varrella ja Ylis- mäentien toisella puolella Lystimäkeen asti. Painanteen keskellä kulkee oja. Kallioleikkaus Väli-Henttaantien alussa muodostaa maastomerkin Ylismäentiellä liikkujille.

Topografia Alueen korkein kukkula nousee 31 metriin mpy, Laululavan peltotasanteen kor- keustaso on 16 metriä mpy. Ylismäentien korkeustaso suunnittelualueen koh- dalla on 10 m mpy ja tien eteläpuolella länsi - itäsuuntaisessa peltolaaksossa 7 metriä mpy.

Maaperä Alueen pohjaolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Alueella on avokallioharjantei- ta ja kalliorinteet ovat paikoin jyrkkiä. Kallioharjanteiden välissä alueen keskellä 10 (26)

Laululavalta Ylismäentielle maaperä on savea. Savitasanteen ja mäkien mo- reenit yhdistää alarinteiden hiekka.

Ympäristökeskuksen selvityksen ”Espoon pilaantuneet maa-alueet 1.3.2002” mukaan alueen maapohja ei liene pilaantunutta. Kaava-alueella ei ole tehty kat- tavaa radonselvitystä. Radonmittauksissa ei ole havaittu merkittävää säteilyä. Kallio- ja maaperätietojen perusteella radonin esiintyminen rinnealueilla saattaa olla mahdollista. Paksuilla savikoilla ei radonongelmia yleensä esiinny.

Kasvillisuus Mäen lakialueet ovat suojelemisen arvoisia, harvahkoja kalliomännikköjä, rinteil- lä on 80-100-vuotista kuusikkoa ja peltotasanteiden reunoilla koivua ja haapaa. Suunnittelualueella on kaksi ”Suurpelto-Kehä II osayleiskaava-alueen luon- toselvityksessä” (Maa ja Vesi, Espoon kaupunki 2002) mainittua pienialaista luontotyyppiä, Kokinkylän lehto Vähän-Henttaan tien etelä-puolelle ja saniais- korpi Laululavalta etelään jatkuvalla peltoalueella.

Kokinkylän lehto on Vähän-Henttaantien vieressä jyrkän kallioseinämän ala puolella. Puusto on kuusivaltaista, mutta paikalla kasvaa myös haapaa, raitaa ja leppää. Kosteikko on syntynyt pääosin siksi, että tien rakenteet patoavat kalliol- ta valuvia vesiä. Kasvillisuus on arkaa vesiolosuhteiden muutokselle. Kokinkylän saniaiskorpi Laululavan eteläpuolella on kalliomäkien väliin jäävä pienialainen korpipainanne. Puusto on kuusivaltaista, alispuuna on myös haa- paa, leppää ja pihlajaa. Puusto on hoitamatonta ja yleisvaikutelmaltaan ryteik- köistä. Kenttäkerros on lehtomainen ja hyvin arka kulutukselle sekä valo- olosuhteiden muutokselle. Eläimistölle, erityisesti linnuille, monimuotoinen luon- to on arvokas elinympäristö.

Eläimistö Kokinkylän metsäalueet muodostavat monipuolisen ympäristökokonaisuuden, jota luonnehtivat karuista kalliometsistä reheviin lehtimetsiin pienipiirteisesti vaihtelevat, rikkonaiset metsiköt ja niiden väliset avomaa-alueet. Metsälinnuston peruslajisto on alueella hyvin edustettuna. Lajiston monipuolisuutta havainnollis- taa paikallisesti kerttulajien reviirien lähekkäisyys. Vaateliaampi ja rehevien ym- päristöjen lajisto on keskittynyt toisaalta alueen pohjoisosiin, toisaalta Lystimäen alueen liepeille. Tällaista lajisto edustavat muun muassa mustapääkerttu, sirittä- jä, kuusitiainen ja puukiipijä. ((Suurpelto – Kehä II osayleiskaava-alueen ja Uusmäki – Painiityn alueen luontoselvitys, Maa ja Vesi 29.8.2002). Muuta alu- een eläimistöä ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta se käsittänee yleisimpiä pikkunisäkkäitä kuten oravia, jäniksiä, siilejä yms.

Pienilmasto Pienilmastoltaan alue on metsäpeitteisenä tuulensuojainen. Etelään ja länteen viettävien rinteiden runsaus tekee alueesta lämmintä päivänpaisterinnettä.

Vesistö Laululavan alue on ojitettu, vedet virtaavat siitä pohjoiseen Lukupuroon. Ylis- mäentien varren pelloilta vedet valuvat ojana Lystimäen ohi Ylismäentien ali edelleen Lukupuroon. Muita pintavesiesiintymiä alueella ei ole maaperän lä- päisevyyden vuoksi.

2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n 55 dB:n liikennemelualue ulottuu koko Ylismäentien eteläpuoliselle Suurpelto II:n asemakaava-alueelle ja Ylismäentien pohjoispuolella Henttaan- portin länsipuoleiseen mäkeen ja korttelin 21044 itälaitaan. Ylismäentien 55 dB:n melualue ulottuu noin 100 metriä kadun molemmille puolille. Nykytilanteen Sound Plan ohjelmalla lasketut melualueet on esitetty liitteessä 14.

Liikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet saattavat aiheuttaa haitto- ja alle 30 metrin etäisyydellä Ylismäentiestä.

11 (26)

3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET

Tähän kirjatut tavoitteet koskevat koko Suurpellon uudisrakennettavaa aluetta. Suunnittelualue on eteläisin osa tätä kokonaisuutta. Suunnittelulla pyritään to- teuttamaan samoja tavoitteita osana kokonaisuutta.

3.1 Kaupungin yleiset tavoitteet Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt Suurpelto – Kehä II:n osayleiskaava- alueelle tavoiteohjelman, jonka mitoitusperiaatteet ovat olleet asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinnan pohjana. Asemakaava noudattaa pääosin osayleiskaavaehdotuksen ratkaisua.

Kaupunkikuvalliset ja maisemalliset tavoitteet Suurpellon alueesta luodaan korkeatasoinen ja laadukas ympäristökokonai- suus, joka ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot. Maisemallisina tavoittei- na on yhdistää uudisrakennettava alue Keskuspuiston luonnonympäristöön.

Toiminnalliset tavoitteet Alueella yhdistyvät työnteko, asuminen, virkistyminen ja eri elämänvaiheiden ajan kestävä oppiminen sekä yksityiset ja julkiset palvelut kaupunkirakenteen kannalta uudenlaiseksi sekoittuneeksi kokonaisuudeksi.

Liikenteelliset tavoitteet Eri-ikäisiä käyttäjiä ja eri liikkumismuotoja palvelevassa selkeässä ja turvalli- sessa, esteettömyyden vaatimukset huomioivassa kaupunkiympäristössä myös joukkoliikenteen vaatimukset on ratkaistu laadukkaasti. Uusien logististen rat- kaisujen asettamat vaatimukset ympäristön suunnittelulle ja käytölle huomioi- daan.

3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Suurpellon alueen suunnittelun tavoitteena on hahmottaa informaatioteknolo- giayhteiskunnan ominaisuuksien ja vaatimusten pohjalta muodostuva kaupun- kiyksikkö. Sille tyypillisiä piirteitä ovat selvien rajojen poistuminen työnteon ja asumisen, työnteon ja oppimisen sekä yksityisen ja julkisen sektorin väliltä sekä monipuolisten palvelujen tarjoaminen. Toimintojen lomittumisen synnyttämät kaupunkirakenteen rajapinnat mahdollistavat uudenlaista kaupunkiviihtyisyyttä alueella asuville, työskenteleville, opiskeleville, asioiville tai vapaa-aikaansa viettäville ihmisille. Uusi teknologia ja koko alueen logistiikka tukevat nykyaikais- ten elämäntapojen ja uudenlaisten monipuolisten palvelujen syntymistä sekä asumisen ja työnteon uudenlaista järjestämistä. Alueen luontosuhteet ja sijainti Espoon keskuspuistoon rajautuvana tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tavoitella hyvää suhdetta rakentamisen ja luonnon välillä. Erityisesti se luo edellytyksiä viihtyisälle asumiselle sekä monipuolisten vapaa-ajan toimintojen syntymiselle. Asuntoratkaisujen perustavoite on tarjota puutarhakaupunkimainen ympäristö erilaisille asuntotyypeille ottaen erityisesti huomioon lasten ja nuorten tarpeet. Tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen liittämällä asuminen koulutuk- seen, työhön ja laadukkaaseen vapaa-aikaan. Asuntoratkaisuissa, erityisesti pientalokortteleissa, mahdollistetaan asumisen ja työn yhdistäminen. Asuntorat- kaisuissa otetaan huomioon mobiiliteknologian vaatimukset ja mahdollisuudet helpottaa ja pehmentää asumista monin tavoin, yhtenä sovellutuksena netti- kauppa ja sen vaatimat uudenlaiset tilat asunnoissa. Asemakaavan alueelle sijoittuu asuntopäiväkotivaraus ja Y-kortteli mahdollisesti opetus- ja kulttuuritoimen käyttöön.

12 (26)

Puistot ja virkistysalueet

Uusikartanonpuisto Suurpellon "sisääntulopuistona" Ylismäentietä lännessä saavuttaessa tulee olla kaupunkikuvallisesti edustavan näköinen ja korkeata- soisesti hoidettu. Metsäalueita hoidetaan asutuksen lähimetsinä. Kulumisen ehkäisemiseksi ja kulun ohjaamiseksi rakennetaan tarpeelliset raitit ja niitä täydentävä polkuver- kosto.

Korttelien ulkoalueiden tavoitteet

Pihojen käsittelyssä pyritään saamaan kontrasti aluetta reunustaviin metsäisiin mäkiin. Maaston muotoilussa huomioidaan tonttien liittyminen luontevasti vierei- siin puisto- ja katualueisiin. Kansi- ja kattopihat ovat tyypillisiä kerrostalokortteleissa. Pihojen käsittely muut- tuu rakenteellisista kansipihoista puutarhamaisemmaksi ja rehevämmäksi siir- ryttäessä reunalla oleviin pientalokortteleihin. Myös kansipihoille pyritään saa- maan monipuolisia istutuksia. Osallisten tavoitteita, palautetta osayleiskaavaehdotuksesta Virkistysalueita erityisesti Laululava ja sen lähiympäristö tulisi säilyttää. Ulkoilureitit Tapiolan ja Olarin suuntaan tulee säilyttää. Kevyen liikenteen yhteys Vähän-Henttaantietä pitkin Henttaalle tulee säilyttää. Ylismäentien varren työ- paikkakortteleita tulee pienentää ja säilyttää suurempi osa laaksosta viheralu- eena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti osayleiskaavan valmisteluaineistoa hy- väksyessään, että paikallisesti arvokkaat pienialaiset luontokohteet tulee jättää asemakaavoissa rakentamisen ulkopuolelle ja antaa kaavaselostuksessa ohjeet kohteiden hoitamiselle.

4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaava ja asemakaavan muutos jatkaa Suurpelto - Kehä II - osayleiskaa- va-alueen asemakaavoittamista. Kokinmäen luoteispuolelle suunnitellaan osit- taen Kokinmäen rinteeseen tukeutuen asuntokerrostalokorttelialuetta ja nykyi- sen Vähän-Henttaantien kummallekin puolelle pientalokortteleita. Kerrostalo ja pientalokortteleiden väliin varataan yleisten rakennusten korttelialue. Kokinmäki jää virkistysalueeksi. Kehä II:n varren toimistorakennusten kortteleiden vyöhyke jatkuu Ylismäen tien molemmin puolin muodostaen Suurpellon alueen eteläisen portin.

Poikkeamat Suurpelto - Kehä II - osayleiskaavasta perusteluineen Suurpelto - Kehä II - osayleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä ja kaupun- ginhallitus on sen hyväksynyt 24.5.2005. Suurpelto II - asemakaava noudattaa osayleiskaavaa perusratkaisultaan. Viheralueet, liikenneyhteydet ja toimisto- ja asuinkorttelit sijoittuvat samoin kuin osayleiskaavassa. Asemakaava poikkeaa osayleiskaavasta yhden korttelin käyttötarkoituksen osalta. Seuraavassa poik- keama ja perustelu:

Suurpelto II -asemakaavan korttelit 21044 Kortteli varattiin osayleiskaavassa ruotsinkielisen koulun käyttöön. Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuritoimi ja Opinmäki-työryhmä suunnittelevat yhden suuren uu- den aikakauden oppimisympäristön sijoittamista Suurpellon alueelle. Yksikköön sijoittuisivat peruskoulun lisäksi ruotsinkielinen ja kansainvälinen koulu. Oppi- misympäristölle on varattu laaja korttelialue Suurpelto I - asemakaava-alueen pohjois-osasta. Tämän vaihtoehtona Opinmäki-työryhmä on käynnistänyt city- koulun esisuunnittelun, jolla testataan mahdollisuuksia sijoittaa Opinmäki- kokonaisuus Suurpelto I-asemakaava-alueen ytimeen lähelle keskustatoiminto- jen korttelia. Koska alkuperäinen tarve on poistunut, osa korttelista oli jo asemakaavaluon- noksessa varattu asuinkerrostalojen kortteliksi, johon saa sijoittaa asuntopäivä- 13 (26)

kodin. Opetus- ja kulttuuritoimi haluaa varata osan korttelista 21044 julkisille palveluille niin kauan kuin edellä kuvattu oppimisympäristön suunnittelu on kes- ken. Muita julkisia tarpeita korttelialueelle ei tällä hetkellä kohdistu.

4.2 Mitoitus Koko asemakaava-alueen pinta-ala on n. 27 ha, josta n. 8,8 ha on asumista, n. 3,1 ha on toimistotyötiloja ja n.1,5 ha opetustiloja. Kokonaiskerrosala on n.118 000 k-m2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0,4.

4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Kaikki luvut ovat noin - arvoja.

4.3.1.1 Toimistorakennusten korttelialueet KT Kortteli pinta-ala / m2 rakennusoikeus / ka-m2 e 21 045 10 848 25 000 2,3 21 046 20 255 32 000 1,6 Yhteensä 31 103 57 000 Kaupunkirakenteellinen ja - kuvallinen tavoite Ylismäentien kummallekin puolelle rakennettavien toimistotalojen tulee muodos- taa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kokonaisuus, joka toimii eteläisenä porttina Suurpellon alueelle. Rakennukset jatkavat Suurpelto I - asemakaavas- sa Kehä II:n varteen suunniteltua toimistorakennusten julkisivujen muodosta- maa kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Suunnittelun ja rakentamisen tulee sovit- taa rakennukset kaakkoon päin laskevaan rinteeseen: kortteli 21045 sijoittuu jyrkkään rinteeseen ja 21046 Ylismäen tien tasauksen alapuolelle. Rakennukset on suunniteltu tasakorkeiksi, maaston huomioon ottaminen tapahtuu alimmissa kerroksissa. Katutilan ja korttelialueiden rajakohta tulee suunnitella huolellisesti kaupunkikuvalliseksi kokonaisuudeksi ja Ylismäen tiellä liikkuvat jalankulkijat huomioon ottavasti. Pysäköinti ja liikenne Pysäköinti on ensisijaisesti maanalaisessa pysäköintilaitoksessa ja korttelialu- een pihalla maan tasossa.

Pysäköintilaitoksen kansi toimii osana piha-aluetta. Korttelissa 21045 pysäköin- tilaitoksen kannen ja viereisen virkistysalueen väliset korkeuserot maastoute- taan jatkuvaksi piha-alueeksi. Korttelissa 21046 johtorasite jakaa maanalaisen pysäköinnin kahteen laitokseen. Pohjoisemman osan pysäköintilaitoksella tasa- taan Ylismäentien ja korttelin nykyisen maanpinnan korkeuseroa. Laitoksen liit- tyminen Ylismäentien katualueeseen maastoutetaan. Korttelissa 21046 maan tason pysäköintipaikat on sijoitettu korttelialueen halkaisevan johtorasitteen alueelle. Tämän pysäköintikentän läpi kulkee lisäksi rasitteena Ylismäentien tulvareitti itään joukkoliikennekadulle.

Maanalaisiin pysäköintitiloihin ajetaan korttelialueelta ajoluiskia myöten Kortteleihin sallitaan toissijaisena ratkaisuna 300 pysäköintipaikan sijoittaminen maanpäällisiin rakennuksiin.

Korttelin 21045 pysäköintiä voi sijoittaa myös mahdolliseen Klariksenkallion kallioluolaan. Ajo luolaan järjestetään korttelien 21044 ja 21045 kautta.

KT alueilla pysäköintinormina on käytetty 1 ap / 70 m² toimistokerrosalaa. Sijainnit on esitetty korttelisuunnitelmassa.

Kaavamääräykset 14 (26)

Kerrosluku vaihtelee viidestä seitsemään. Korttelissa 21046 rakennusalojen si- joittelussa on otettu huomioon maakaasuputken suojavyöhyke ja vesijohtolinjan sijainti. Ilmastointikonehuoneet ja muut talotekniset tilat tulee sijoittaa kerroksiin tai kellariin. Korttelin 21045 rakennusten sijoittelussa huomioidaan näkymät Ylismäentieltä- Klariksen- ja Klabiksenkallioille. Espoon kaupungin liikuntatoimen kanssa on sovittu, että Pääkaupunkiseudun Ulkoilukartassa 2002 ja Espoon ulkoilureittisuunnitelmassa esitetty latuyhteys voi olla nykyisellä paikallaan niin kauan kunnes mahdollinen raideliikenne alu- eelle toteutuu. Maastokatselmuksessa todettiin, että raiteiden rakentamisen yh- teydessä latu voidaan siirtää ylemmäs rinteeseen olevalle puistoalueelle.

4.3.1.2 Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jolle saa sijoittaa 600 k-m2 päiväkodin tiloja Kortteli pinta-ala/m2 rakennusoikeus/ka-m2 e 21 044 42 437 39 000 0,9 Kaupunkirakenteellinen ja - kuvallinen tavoite Kortteli muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: Klariksenkallion rinteeseen te- rassoituvista pitkärunkoisista rakennuksista, joiden julkisivujäsentelyn tulee tu- kea rakennusten horisontaalisuutta ja noppamaisten rakennusten ryhmistä, joil- la kullakin tulee olla oma luonteensa.

Viherympäristö, kortteli 21044 Kortteli sijoittuu pääosin Laululavan entiselle peltoalueelle. Se rajoittuu kolmelta sivulta ympäröiviin metsäisiin mäkiin, jotka kohoavat 20-30 metriä perustasosta. Lamellitalojen pihat avautuvat Klariksenkallion suuntaan. Puiston ja pihojen vä- liin sijoittuu tontin reunan suuntainen pysäköintikansi. Se liitetään rinnemaas- toon ensi sijassa maastouttamalla siten, että asuinrakennusten väliset pihat liit- tyvät saumattomasti itäpuolella nousevaan Klariksenkallioon. Paikoin voi käyt- tää tukimuureja tai maastoportaita sekä tilanteesta riippuen myös kallioleikkaus- ta tai kivikorirakennetta. Terassointi ja pengerrykset täydennetään istutuksilla. Kaltevalle pihalle sijoitetut istutukset avautuvat kadun suuntaan runsaana vih- reänä pintana. Klariksenkujan varteen tuleva pergola on osa pihan rajausta ka- dun suuntaan. Pergola tulee toteuttaa siten, että pelastusajoneuvot pääsevät pihalle. Kallioinen rinne muodostaa omaleimaisen rajauksen pihatiloille. Puistonpuolei- sella rajalla, pihapolun vieressä, pyritään säilyttämään hyväkuntoiset männyt ja nuoret lehtipuut. Pelastusajoneuvon pysähtymisalueet vähentävät kapean pihatilan käyttökel- poista pinta-alaa oleellisesti. Istutuksia sijoitetaan sinne, missä se on tilankäytön kannalta mahdollista. Oleskelu- ja leikkipaikat voidaan keskittää pysäköintikan- nen päälle ja viettävää rinnettä voidaan osittain terassoida istuskelupaikaksi. Rakennusten väliin jäävät LPA-korttelit maastoutetaan rinteeseen siten, että au- topaikat lasketaan hieman kaltevan pinnan tasoa alemmas ja mäen puoleiseen päähän tehdään matala muuri. Näin autot saavat alistetun aseman maastossa, eivätkä näy suoraan asuntojen ikkunoista. Pysäköintialueiden suorakulmaista muotoa kevennetään epäsymmetrisillä puu- ja pensasistutuksilla. Korttelin eteläreunassa Klariksenkallion ja Kabiksenkallion välissä on saniais- korpi, joka rajataan korttelialueen ulkopuolelle. Saniaiskorpi tulee säilymään lä- hialueen rakentamisesta huolimatta, koska se sijaitsee kallioiden välisen veden- jakajaselänteen eteläpuolella, etelään viettävällä rinteellä. Saniaiskorpi saa ve- tensä sadevedestä ja idästä Klariksenkalliolta tulevana pintavaluntana. Lisäksi saniaiskorven maaperä on niin vetistä, ettei se houkuttele kävelijöitä. Pohjois-eteläsuuntainen pääulkoiluraitti on ohjattu Kabiksenkallion rinnettä mu- kaillen saniaiskorven lounaispuolitse, joten sen rakentaminen ei vaikuta sa- niaiskorven vesitasapainoon. Saniaiskorven läpi ja itäpuolelle ei ole esitetty ke- 15 (26)

vyen liikenteen yhteyksiä, jotta sadevesien ja Klariksenkalliolta tulevan pintava- lunnan reittiä ei katkaistaisi. Jos katsotaan tarpeelliseksi, saniaiskorven poikki voi johtaa vain pitkospuu- tai kevyen puusiltarakenteen, joka ei kuivata maaperää. Korttelin pohjoisosassa, Klariksenkadun varressa on kallion alapuolella sijaitse- va pienialainen lehto, joka tulee jäämään osittain kadun rakenteiden alle. Ko- mea kallioseinä säilytetään. Se tulee kokonaisuudessaan aidata rakentamisen aikana, jotta myös herkkä pintakasvillisuus voi säilyä. Puustoa poistetaan varo- vasti, jotta jyrkänne näkyy paremmin kadun suuntaan. Pysäköinti ja liikenne Korttelien pysäköinti on maanalaisessa tai puoliksi maahan upotetussa pysä- köintilaitoksessa kahdessa tasossa korttelialueella sekä maan tasossa viereisil- lä LPA-alueilla.

Pysäköintilaitoksen kansi rakennetaan istutettavaksi viherkanneksi ja se toimii osin korttelin piha-alueena. Viereisten viheralueiden, korttelin pihan sekä pysä- köintilaitoksen kannen väliset korkeuserot maastoutetaan jatkuvaksi piha- alueeksi.

Kunkin korttelialueen maanalaiset pysäköintitilat muodostavat yhden yhteis- käyttöisen toimivan kokonaisuuden. Laitoksiin ajetaan viereisten LPA-alueiden kautta ja Maakirjantieltä.

LPA-pysäköintialueet maastoutetaan ja jäsennöidään istutuksilla asuinkortte- leiden pihojen väliin.

Korttelien pysäköintiä voi sijoittaa myös mahdolliseen Klariksenkallion kallioluo- laan. Ajo luolaan järjestetään korttelien 21044 ja 21045 kautta.

AK ja AK-1 alueilla pysäköintinormina on käytetty 1 ap / 85 m² asuntokerrosalaa. 1 ap / 200 m² päiväkodin kerrosalaa. Sijainnit on esitetty korttelisuunnitelmassa.

Kaavamääräykset Kerrosluku on lamellitaloissa neljä ja pistetaloissa viisi. Asuinrakennusoikeudes- ta saa käyttää työtilojen rakentamiseen AK-1-kortteleissa 10 %. Asuinkerrosta- lojen julkisivujen tulee olla paikalla rakennettuja muurattuja, rapattuja tai puu- verhottuja julkisivuja. Kallioalue, joka on luontoselvityksessä todetun pienialaisen luontokohteen, sa- niaiskorpi, osa, on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi, joka on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Suojellun kallioalueen työmaa- aikaisesta aitaamisesta ja työmaajärjestelystä on rakennusluvan ehtona esitet- tävä suunnitelma pihasuunnitelman lisäksi. Pihakannet tulee maastouttaa ja puistoja ja katutiloja rajaavat osittain maan- alaisten tilojen näkyviin jäävät julkisivut tulee rakentaa luonnonkivipintaisina. Päiväkodin piha-alue on erotettava muusta ulko-oleskelutilasta aidalla, muuten aitaaminen on kielletty.

4.3.1.3 Asuinpientalojen korttelialueet AP ja Erillispientalojen korttelialue AO Kortteli pinta-ala/m2 rakennusoikeus/ka-m2 e 21028 AP 8 415 4 750 0,6 21028 AO 6 797 2 039 0,3 21043 AP 9 039 2 712 0,3 21043 AO 5 522 1 657 0,3 21047 AP 10 217 5 850 0,6 21047 AO 1 644 493 0,3

AP yhteensä 27 671 13 312 AO yhteensä 13 963 4 189

16 (26)

Kaupunkirakenteellinen ja - kuvallinen tavoite Maakirjantien pohjoispuolella korttelin 21028 länsi-osassa erillispientalot tai pa- ritalot tulee ryhmitellä yhteisten pihojen ympärille. Rakennukset muodostavat pihapiireittäin julkisivumateriaaleiltaan ja -väreiltään yhtenäisiä kokonaisuuksia. Korttelin itä-osaan ja Maakirjantien pohjois-puolelle on suunniteltu kytkettyjä pientaloja tai rivitaloja. Maakirjantien pohjois-puolella oleva kokonaisuus ryhmittyy AH-korttelialueiden ympärille muodostaen selkeän tilarakenteen, jossa pihatoiminnot on keskitetty asuntokokonaisuuksien väliin. Jokaisella asuntokokonaisuudella on lisäksi oma sisääntulopiha. Maakirjantien etelä-puolella kohoavaan jyrkkään rinteeseen on sovitettu kytket- tyjä pientaloja tai rivitaloja. Alarinteen puusto tulee säilyttää. Asuinrakennusten huoltoliikenne tulee sijoittaa rakennusten yläpuolelle, jotta se ei rikkoisi rinnettä. Rakennustyypit tulee valita rinteen kaltevuuteen sopiviksi. Pengerryksiä ja täyt- töjä tulee välttää. Korttelin AO-osassa on kaksi asuinrakennusta pihapiireineen. Tehokkuus 0,3 mahdollistaa kummillekin tontille neljä pari- tai suurempaa yhden perheen taloa, joiden sijoittaminen vaatii huolellista suunnittelua ja maastoon sovittamista. Pysäköinti ja liikenne

AP-korttelin pysäköinti on korttelialueella jäsenneltyinä pieninä pysäköintipaik- kojen ryhminä pihan tasolla sekä asuntojen yhteydessä autotallissa.

AO-korttelin pysäköinti on asuntojen yhteydessä pihalla ja autotallissa.

Pysäköinteihin ajetaan korttelialueen sisäisten ajoyhteyksien kautta.

AP ja AO alueilla pysäköintinormina on käytetty 2 ap / asunto. Sijainnit on esitetty korttelisuunnitelmassa. Kaavamääräykset Maakirjantien pohjois-puolella osassa korttelialueita sallitaan kaksikerroksiset rakennukset ja osassa pakotetaan rakentamaan vähintään kahteen kerokseen kuitenkin niin, että korkeintaan kolmasosassa rakennusten alaa kerrosluku saa olla I. Maakirjantien etelä-puolella rakennusten tulee näyttää kaksikerroksisilta rinteen alapuolelta katsottuna. Asuinrakennusoikeudesta saa käyttää työtilojen rakentamiseen AP- ja AO- kortteleissa 20 %.

4.3.1.4 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue AH Kortteli pinta-ala /m2 21 028 857 21047 2 847 yhteensä 3 704 Tavoitteena on yhtenäinen pihatila, johon voidaan sijoittaa ympärillä olevien AP- kortteleiden ulko-oleskelutilat kalusteineen ja huoltotoimintoineen keskitetysti. Kaavamääräykset AH -korttelialueet tulee rakentaa yhtenä yhtenäisenä kokonaisuutena. AH - korttelialueelle sijoitetaan kortteleiden yhteiset ulko-oleskelualueet ja leikkipaik- ka. Alue tulee istuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Autopaikkoja ei saa rakentaa AH-korttelialueelle. Pysäköintiä ja ajoyhteyksiä ei ole yhteiskäyttöisellä AH-korttelialueella.

4.3.1.5 Yleisten rakennusten korttelialue Y Kortteli pinta-ala/m2 rakennusoikeus/ka-m2 e 17 (26)

21 044 13 051 4 567 0,35

Käyttötarkoitus Kortteli varataan opetustoimenkäyttöön niin pitkään kuin Suurpellon koulukeskit- tymän paikka on ratkennut. Suurpelto I - asemakaavassa opetustoimelle on va- rattu kaksi vaihtoehtoista paikkaa.

Pysäköinti ja liikenne Korttelin pysäköinti on korttelialueella jäsenneltyinä pieninä pysäköintipaikkojen ryhminä pihan tasolla.

Pysäköinteihin ajetaan korttelialueen sisäisten ajoyhteyksien kautta Maakirjan- tieltä.

Y alueilla pysäköintinormina on käytetty 1 ap / 200 k-m². Sijainnit on esitetty korttelisuunnitelmassa.

4.3.1.6 Puisto VP ja Lähivirkistysalue VL Uuskartanon puistosta erotetaan joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle vara- tulla katualueella kolmiomainen puisto Ylismäentien itä-puolella. Nygårdinsyrjä on osa etelä-puolella jatkuvaa asemakaavoitettua puistoaluetta, kallioista metsää.

4.3.1.7 Lähivirkistysalue, joka tulee säilyttää avoimena maisematilana VL-1 Keskeisen kaupunkitilan jatkeeksi suunniteltu avoin viheralue, jota rajaa lännes- sä keskeisen kaupunkitilan länsireunan julkisivulinjaa jatka asuinkerrostalon jul- kisivu. Viheralueen länsireunassa on kevyenliikenteenreitti, joka jatkuu portain a ylös kalliolle, toinen reitti kulkee vihreän aukion eteläreunassa metsänrajassa. Vihreä aukio on tilallisesti osa Suurpellonaukion liittymän ympärille muodostu- vaa kaupunkiaukiota, jonka kautta etelästä päin lähestytään Suurpellon uutta aluetta.

4.3.1.8 Lähivirkistysalue, taajamametsä VL-2 Ylismäentien luoteispuolella olevan toimistorakennusten korttelialueen ja asuin- rakennusten korttelialueen väliin sijoittuvat kallioiset mäkialueet Klariksenkallio ja Kabiksenkallio sekä niiden välinen laakso osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Alueen korkeimman mäen luonnonolosuhteisiin rakentaminen ei vaikuta, mutta asuinrakentamisen myötä se joutuu intensiiviseen virkistyskäyttöön. Alueen kautta järjestetään kaakkois-luodesuuntainen kevyen liikenteen yhteys Keskus- puistoon. Kaava-alue sisältää puisto- ja virkistysaluetta (VP, VL, VL-1, VL-2, VL-3) noin 7,2 ha.

4.3.2 Liikenne Suurpellon alueen katuverkko liitetään pääväyliin uudella Kehä II:n eritasoliit- tymällä sekä nykyisestä parannetulla Suurpellontien liittymällä Ylismäentielle. Ylismäentietä parannetaan liikenteen kasvun edellyttämillä lisäkaistoilla Suur- pellon alueen rakentamisen yhteydessä. Uusille järjestelyille on asemakaavan mukaisella katualueella tilaa.

Ylismäentielle tulee maankäyttöä varten uusi nelihaaraliittymä tonttien liityntää varten Olarinniityntien ja Suurpellontien väliin.

Konsulttityö Ylismäentien parantamiseksi välillä Uuskartanontie-Olarinluoma on valmistunut. Tehtyjen tarkastelujen perusteella Ylismäentien muutetaan 4- kaistaiseksi ja 2-ajorataiseksi Uuskartanontien ja Suurpellontien väliseltä osuu- delta. Nykyinen Ylismäentien ja Uuskartanontien kiertoliittymän kapasiteetin yli- tyttyä liittymä muutetaan valo-ohjatuksi kanavoiduksi liittymäksi. 18 (26)

Kevyt liikenne

Kevyen liikenteen väylät muodostavat tärkeimmät toiminnot toisiinsa yhdistä- vän verkoston, joka on liitetty olemassa olevaa kaupungin kevyen liikenteen verkostoon. Pääasiassa kevyen liikenteen verkko hyödyntää katualueita. Ylis- mäentien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät. Lounaasta tulevan pi- karaitiotievarauksen (Nygårdinreitti) varrelle tulee uusi kevyen liikenteen yhte- ys, joka alittaa Ylismäentien Suurpellontien itäpuolella. Klariksenpolku on Ylis- mäentieltä luoteeseen, I-asemakaava-alueen länsiosiin ja Henttaan suuntaan johtava raittiyhteys, lisäksi kevyen liikenteen verkkoa täydentävät puistoraitit. Koko suunnittelualueen liikenneverkko on esitetty katukartassa.

Joukkoliikenne Kaavaluonnos mahdollistaa joukkoliikenteen järjestämisen sekä linja- autoliikenteenä että pikaraitiotieyhteytenä.

Ylismäentielle ja Suurpellontielle järjestetään linja-autoille sujuvat yhteydet ja pysäkit. Joukkoliikenne tulee ainakin alkuun toimimaan linja-autoilla. Linja- autopysäkit on sijoitettu siten, että etäisyydet niiltä työpaikka- ja asuntoalueille ovat enintään 400 metriä.

Raideyhteys Matinkylä-Olari-Suurpelto kulkee kaava-alueen kautta. Tälle rai- teelle on kaavassa varattu riittävä alue. Mikäli raideyhteys tulee, ei se kuiten- kaan kokonaan korvaa alueen linja-autoja. Raideyhteyden myöhemmän mah- dollisen rakentamisen edellyttämät tilatarpeet sekä rakenteelliset varaukset on huomioitu yleisten alueiden yleissuunnitelmassa sekä Kehä II tiesuunnitelmas- sa.

Pysäköinti

Korttelialueiden pysäköinti järjestetään ensisijaisesti maanalaisiin pysäköintilai- toksiin.

Ratkaisulla vältetään kaupunkikuvallisesti vaikeat pysäköintitalot ja luodaan si- säyhteyksiä toimintojen ja niiden edellyttämien pysäköintipaikkojen välille. Maanalainen pysäköintilaitos on vallitseva pysäköintistrategia toimistorakenta- misen kortteleissa. Asuinkerrostalojen korttelialueilla pysäköinti on osittain maanalaisissa pysäköintilaitoksissa ja osittain erillisillä LPA-korttelialueilla maantasossa. Tehokkuudeltaan pienimmillä AO- ja AP-korttelialueilla pysäköin- ti toteutetaan korttelialueella pihan tasossa pieninä pysäköintipaikkaryhminä ja asuntokohtaisesti autotalleissa ja asuntojen pihoilla.

Maanalaisten pysäköintitasojen määrää ei rajoiteta.

Alueen pysäköintijärjestelyissä on tavoitteena hyödyntää vuorottaispysäköinnin periaatetta, jonka Suurpellon limittyvä työpaikka- ja asuinrakentaminen mahdol- listaa. Vuorottaispysäköintiin ei pakoteta vaan kunkin korttelin pysäköintipaikat on osoitettu täysimääräisinä. Mahdollinen vuorottaispysäköinti toteutetaan kiin- teistöjen välisin sopimuksin ja se tulee vähentämään pysäköintipaikkojen tar- vetta alueella.

Osalle kortteleita on merkitty vaihtoehtoinen pysäköintiratkaisu. Klariksenkalli- oon on mahdollista rakentaa kallioluola, johon voidaan sijoittaa viereisten kort- teleiden pysäköintiä ja väestönsuojapaikkoja. Vaikeiden pohjarakentamisolojen takia KT- ja KT-1 -kortteleissa asemakaava sallii toissijaisena ratkaisuna pysä- köintipaikkojen sijoittamista korttelialueella sijaitseviin pysäköintitaloihin. Yleistä pysäköintiä ei Suurpelto II asemakaavan alueella ole. Teknisen keskuk- sen geotekniikkayksikkö on teettänyt konsulttityön kallioluolan toteutuksesta ja kustannuksista.

Yleiselle pysäköinnille tarkoitetut autopaikat vastaavat alueen asuntopinta-alan yleistä pysäköintitarvetta. Nämä autopaikat palvelevat päiväaikaan työpaikka- ja liiketoimintaa ja illalla asuntoja. 19 (26)

4.3.3 Palvelut Opetustoimelle on varattu yleisten rakennusten korttelialuetta kortteliin 21044. Samaan kortteliin AK-1-korttelialueelle saa rakentaa 600 k-m2 kivijalkapäivä- kodin tiloja, jotka voidaan myöhemmin muuttaa asuin- tai työtiloiksi. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Asemakaava-alue liitetään olemassa oleviin kaukolämpö-, sähkö- ja tietoliiken- neverkostoihin sekä kaupungin vesi ja viemäriverkostoihin. Alueen suunnitte- lussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon uusien tietotekniikkaverkostojen ja niiden toteuttamisen asettamien tarpeiden huomioiminen. Loppuraportissa Esiselvitys Suurpellon tietoliikenneratkaisuista, CKIR/ Helsingin kauppakorkea- koulu, Veli-Pekka Niitamo, Janne Orava, Petra Turkama, suositellaan hybridi- mallia, jolloin hyödynnetään kiinteiden ja langattomien tekniikoiden parhaita ominaisuuksia. Kaavoituksessa tätä ei tarvitse ottaa erityisesti huomioon. Tieto- liikenneverkon vaatimat kaapelivaraukset on kirjattu Suurpellon aloitusasema- kaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan, Ramboll Finland Oy.

Elisa Oyj halua tehdä noin 20 -30 m2 -kokoisen ET - tilavarauksen ELISA - kes- kitintä varten kortteliin 21044 ja 21045. Tila tarvitaan alueen telemaattisten lait- teiden toiminnan takaamiseksi. Keskitin on nimitys tilaajaverkon laitteistokoko- naisuudesta tilassa, joka toimii yleisen televerkon ristikytkentäpaikkana. Tästä kytkentäpisteestä voidaan hoitaa tyypillisesti 1 - 2000 teleliittymäasiakasta. Ti- laajakeskitin liitetään yleensä yhdyskaapeleilla yhteen tai useampaan lähialu- een toiseen puhelinkeskukseen tai -keskittimeen. Yleisen palveluvelvoitteen mukaisesti (HMV -alue) Elisa kaapeloi lähialueet käyttäen kytkentäpaikkanaan keskitintä. Tila tulisi sijaita maantasokerroksessa omalla sisäänkäynnillä tai kel- laritiloissa helposti järjestettävällä sisäänkäynnillä ja kaapelointireiteillä. Katu- suunnittelijan tulee ottaa yhteyttä Elisaan katusuunnitelman luonnosvaiheessa putkivarausten tekoa varten. Tarkennukset tulevat rakentamisjärjestyksen mu- kaan.

Suunnittelussa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan keskitetystä jätehuol- losta laadittavaa erillisselvitystä, joka tehdään yhteistyössä YTV:n kanssa.

Asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa alueen jäte- huollon ja sähkönjakelun vaatimat kiinteistökohtaiset tilat pysäköinti- ja varasto- tilojen yhteyteen. Sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteis- töihin maan tasoon siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy.

4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen pohjaolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Alue jakautuu eri rakennettavuusluokkiin seuraavasti: - normaalisti rakennettavaa aluetta, rakennettavuusluokka 2, noin 50 %, - vaikeasti rakennettavaa aluetta, rakennettavuusluokka 3a (antura- ja pilaripe- rustukset tai lyhyet paalut), noin 13 %, - vaikeasti rakennettavaa kalliorinnettä, rakennettavuusluokka 3b, noin 7 %, - paaluperustettavaa aluetta, rakennettavuusluokka 4, noin 20 % ja - erittäin vaikeasti rakennettavaa kalliorinnettä, rakennettavuusluokka 5b, noin 10 %.

Ylismäentien vieressä olevalla savipehmeiköllä rakentaminen edellyttää tonttien tasauksen nostoa, mitä ei voida tehdä ilman pohjanvahvistamista esim. syväs- tabiloinnilla.

Alueen katujen ja puistojen yleistasaus, pintavesikuivatuksen periaatteet, pohja- rakenteet ja perustamisen aiheuttamat lisäkustannukset selviävät Suurpellon aloitusasemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta, Ramboll Finland Oy, joka valmistuu keväällä 2005.

Maaperän puhtaudessa ei ole ongelmia.

20 (26)

4.4 Ympäristön häiriötekijät Suurpelto II:n melulaskelmat on tehty vuodelle 2005 (liite 13) ja 2030 (liite 14) Sound Plan melunlaskentaohjelmalla. Laskelmat on tehty sekä päiväajalle että yöajalle. Laskentatulokset ja lähtötiedot on esitetty JP Transplan OY:n 15.2.2005 päivätyssä muistiossa.

Ylismäentien molemmin puolin on asemakaavassa työpaikkarakentamista. Me- lutasot ovat rakennusten julkisivujen kohdalla 65 - 70 dBA. Työpaikat eivät vaadi ääneneristävyysmääräystä, mutta ilmanottoaukot on hyvä sijoittaa ra- kennusten julkisivuille, jotka eivät aukea Ylismäentielle päin. Asuinkorttelin 21044 itäisimmän tontin Suurpellontien ja Maakirjantien puoleisil- la julkisivuilla on ääneneristävyysvaatimus 30 dBA Kehä II:n ja Suurpellontien liikennemelun torjumiseksi. Oleskelupihoilla rakennusten takana melutasot jää- vät päivällä alle 55 dBA:n ja yöllä alle 45 dBA:n. 4.5 Nimistö Suurpelto rakennetaan pääosin aiemmalle viljelyaukealle, jota ympäröivät van- hat kylänpaikat. Nimistö tuo tietoajan puistokaupungissa esiin kulttuurimaise- man pitkää perinnettä. Samalla nimistön aiheita on otettu syntyvän kaupun- kiympäristön luonteesta, jonka piirteitä ovat työn, asumisen ja muun elämän lomittuminen, elinikäinen oppiminen, luonnonläheisyys, kansainvälisyys ja per- hekeskeisyys.

Suurpelto I ja II nimistö

Piilipuun alla

Omaleimainen nimistö luo ja jalostaa osaltaan alueidentiteettiä. Puutarhahenki- sissä asuinkortteleissa on alueen tulevaan luonteeseen liittyviä nimiä. Piili- puuntie, joka kulkee lähellä puistoa ja Henttaanpuroa, on nimeltään puutarha- aiheinen samoin kuin Poppelikuja ja Likusterikatu. Piilipuu eli toiselta nimi- tykseltään salava on puutarhapuu, joka menestyy myös vesistöjen varsilla. Poppeli ja likusteri ovat suosittuja mm. pensasaitakasveina.

Suurpellon eteläosa on Kockbyn kylän maita. Kockbyn Storaksen tilaa isännöi 1680-luvulta Hans Floor, joka oli viraltaan regementsskrivare (joukko-osaston talouspäällikkö). Hän kasvatti rustholliaan hankkimalla siihen myös saman ky- län Staffansin tilan ja Espoon saaristosta Karlön (Miessaaren). Floorin kuoltua 1710 Storas jäi hänen leskelleen Anna Bildstenille (August Ramsay: Esbo II, s. 322-323). Pariskunta saa omat nimikkonsa kaavanimistöön. Hans Floorin puistossa risteävät Hans Floorin polku ja Anna Bildstenin polku. Pohjoi- sempana Dåvitsbyn kylän vanhoilla tiluksilla puolestaan polunnimet Tomak- senpolku ja Gertrudinpolku ovat muistonimiä Dåvitsbyn Vävarsin tilan 1600- luvun puolenvälin isännälle, lautamiehenä ansioituneelle Tomas Erikssonille ja hänen emännälleen Gertrud Simonsdotterille (Ramsay: Esbo II, s. 229). Suur- pelto rajautuu myös Hemtansin kylään, jonka historian henkilöitä on mahdollis- ta käyttää nimenaiheina Lillhemtin suunnalla.

Osaamista ja oppimista

Kehä II:n itäpuolen osa-alueilta Lukupurosta ja Lukukalliosta on yhteys Suur- peltoon Lukusillan ja Lukusolmun kautta. Lukuängen (myös lyhyesti Lukun) on ollut niitynnimi Lukusillan luona, ja näihin ikivanhoihin ruotsinkielisiin Luku- alkuisiin paikannimiin pohjautuvat myös Suurpellon keskuksen kadunnimet Lu- kukatu ja Lukukuja ja aukionnimi Lukutori. Erikoisen nimenosan luku tausta on tuntematon. Sen yhtäläisyys suomen luku-sanan kanssa lienee sattumaa, mutta sana sopii kyllä merkityksensä puolesta erinomaisesti nimenaiheeksi Suurpeltoon.

Tietoyhteiskuntaan, oppimiseen ja innovatiivisuuteen yhdistyviä ajattomia ni- menaiheita ovat myös sana ja kynä nimissä Sanakatu ja Kynäkatu Lukukadun molemmin puolin. (Katujen länsipäihin mahdollisesti tuleville pienille aukioille on samalla jo varauduttu antamaan nimet Sananiekantori ja Kynäniekantori. Ne samoin kuin puistonnimi Viisastenpuisto voivat tarjota ideoita myös ympäris- 21 (26)

tönsuunnitteluun.) Oppimisen nimiaihepiiri viittaa Suurpellossa myös koulutusta kaikenikäisille tuovaan "opinmäki"-ideaan.

Suurpelto, Lillhemt ja Henttaa

Alueennimi Suurpelto, joka otettiin suunnitelmiin vuoden 1990 tienoilla, tulee pellonnimestä Storåkern. Nimestä on keskusteltu eri yhteyksissä ja alueelle on esitetty monia uusia nimiä, mutta toisaalta on puollettu myös pysymistä jo va- kiintuneessa Suurpelto-nimessä. Suurpelto kuuluu Espoon virallisessa kau- punginosajaossa Henttaan kaupunginosaan. Suomenkielinen nimi Henttaa on äänteellisesti erityisen lähellä ruotsinkielisen kylännimen Hemtans alkuperäistä ja murteellista asua "henttans", "henttas". Henttaan kaupunginosaan kuuluva Suurpellon länsipuolella oleva pientaloalue on tunnettu vanhastaan nimellä Lillhemt tilannimen mukaan, ja sen asukkaita edustava Lillhemtin omakotiyh- distys on mm. kesäkuussa 2005 lähettämällään kirjeellä toivonut Lillhemtin käyttöä oman osa-alueensa nimenä, jolloin Henttaa jäisi selkeästi koko kau- punginosan nimeksi.

On luontevinta nimetä pääkadut alueennimien mukaan. Ylismäentieltä Suurpel- toon tuleva katu on ollut jo joidenkin vuosien ajan nimeltään Suurpellontie kar- toissa ja kilvissäkin. Kehä II:n varren kokoojakatu on kaupunginosannimen mu- kaan Henttaankaari. Se kaartaa etelästä Suurpellonaukiolta Henttaanauki- olle, josta lähtevä Lillhemtiin vievä pääkatu on Lillhemtintie.

Keskeinen kaupunkitila jakautuu nimeämisen kannalta kahdeksi kaduksi, koska keskellä ei ole läpiajoa. Niistä eteläisempi on Suurpellon puistokatu ja pohjoi- sempi Henttaan puistokatu. Leveään katutilaan istutetaan vaihtelevasti ka- dunvarsipuita ja varsinaisia puistoalueitakin, joten nimenosa puistokatu on pai- kallaan.

Kylähistoriasta tietoaikaan

Tähänastinen ajoreitti Lillhemtiin on ollut nimeltään Vähän-Henttaan tie, mutta tie katkaistaan ja on nimettävä uudestaan. Vanhaa kylätien linjaa edelleen noudattava katu saa kylähistoriaan viittaavan arvokkaan nimen Maakirjantie. Sen sivukatujen nimet Kirjakatu, Kirjakuja ja Kirjapiha yhdistyvät myös mm. oppimisen aihepiirin nimiin.

Puistovyöhykkeen osilla on nimet Lillhemtinpuisto Lillhemtin suunnalla ja Storhemtinpuisto Storhemtin talonpaikan lähellä, ja ulkoiluteiden nimiä ovat mm. Lillhemtinreitti ja Storhemtinreitti. Puistossa virtaavat purot ovat Lillt- räskistä lähtevä Henttaanpuro - Hemtbäcken ja sen Smedsbystä tuleva haara Smedsbäcken. Viljelytasangolta kohoavan yksinäisen metsikkömäen vanha nimi Landbacka ja lounaisen korkean kallioalueen nimi Mossasvedjebergen on otettu sellaisinaan puistonnimiksi. Kabis ja Klaris ovat erikoisia ja siksi hyvin erottuvia nimiä, jotka ovat tarkoittaneet Maakirjantien eteläpuolella sijanneita, aikaa sitten hävinneitä pieniä asumuksia. Kaupunkinimistössä niistä kertovat mm. Kabiksenkallio ja Klariksentie.

Suurpellon nimistö muodostaa kokonaisuuden, jossa osat tukevat toisiaan. Ni- met toimivat opastus- ja osoitetehtävässään, luontuvat paikkoihinsa ja tarjoavat uuden alueen väelle aineksia omaperäisen identiteetin syntymiseen.

Nimistön on suunnitellut kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmässä Marja Viljamaa-Laakso ja Sami Suviranta.

5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET

Suurpellon alueen suunnittelun ja rakentamisen vaikutuksia on tarkasteltu Suurpelto – Kehä II osayleiskaavaa varten laaditussa Suurpelto - Kehä II vaiku- tusselvityksessä. Suurpelto I - ja Suurpelto II - asemakaavan muodostamalla kokonaisuudella on välittömiä vaikutuksia suunnittelualueeseen ja sen lähiympäristöön sekä välilli- 22 (26)

siä vaikutuksia Matinkylän ja Tapiolan suuralueisiin. Asemakaavan arvioinnis- sa tukeudutaan osayleiskaavan arviointiin, koska suunnittelualue on osa osayleiskaavaa ja yksittäisen asemakaavan vaikutukset ovat varsin vähäiset. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelulla kehitetään kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta ja liitetään uu- disalue muuhun Matinkylän kaupunginosaan. Ratkaisu eheyttää yhdyskuntara- kennetta Etelä-Espoon yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Alueella on kaksi asuinrakennusta, eikä muuta rakennettua ympäristöä ja se tu- lee ympäröidyksi viheralueilla, jotka erottavat sen ympäröivistä rakennetuista alueista. Vaikutukset ovat vähäiset ja olevien asukkaiden toiveiden mukaiset. Poikkeama osayleiskaavasta on yhden korttelin erilainen käyttötarkoitus, joten poikkeamalla ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai rakennettuun ym- päristöön. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavaratkaisulla on jonkin verran vaikutuksia Matinkylän kaupunginosan liikennemääriin ja liikenteen sujuvuuteen Ylismäentiellä. Kaupunkisuunnittelu- keskuksen liikennesuunnitteluyksikössä on laadittu ennuste tulevista liikenne- määristä. Liikenne-ennuste on esitetty liitteessä 15.

Liikennemäärät kasvavat Ylismäentiellä Espoon asukasmäärän kasvun myötä joka tapauksessa. Tämän kaava-alueen vaikutus kokonaiskasvuun on varsin pieni.

Pääosa liikenteestä suuntautuu Kehä II:lle Kokinkylän eritasoliittymän kautta.

Espoon eteläosien yleiskaavaan merkitty Olarin pohjoispuolitse kulkeva Puola- rintien ja Ylismäentien yhdistävä uusi pääkatu tulee keventämään Olarin sisäi- sen katuverkon liikennettä.

Asemakaava-alueella on olemassa oleva runkovesijohto, johon I - ja II - ase- makaava-alueiden vesijohtoverkosto liitetään. Jätevesiviemäröinti hoidetaan pohjoispuolisen I - asemakaava-alueen kanssa yhteisesti. Viemäriverkosto liite- tään Ylismäentielle ja Uuskartanontielle rakennettavan uuden linjan kautta Kui- tinmäentien varrella olevaan runkolinjaan. Sadevesiviemäröinti liitetään poh- joispuolisen I–asemakaava-alueen verkostoon, joka purkaa vetensä Lukupu- roon. Alueella oleva sähkölinja muutetaan maakaapeliksi ja alueelle rakenne- taan tarvittavat energia- ja tietoliikenneverkot. Olemassa oleva maakaasuputki voi jäädä paikalleen.

Poikkeama osayleiskaavasta on vähentänyt palvelukorttelialuetta ja lisännyt asuinkorttelialuetta. Liikenteen määrä ei poikkeaman seurauksena ole lisäänty- nyt merkittävästi. 5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisen vaikutukset nykyiseen pelto- ja metsämaisemaan ovat merkittä- viä, muuttuuhan maisema luonnonmukaisesta alueesta tiiviisti rakennetuiksi toimitalo- ja asuinkortteleiksi. Alueen korkein mäki säilyy kuitenkin mäntypeittei- senä maisemadominanttina. Koska rakentaminen tulee olemaan tehokasta, ei sen vaikutusalueella säily luonnonmaastoa eikä siten olemassa olevaa kasvilli- suuttakaan.

Pienialaiset luontokohteet Kortteliin AK 21044 sijoittuu kaksi Suurpelto-Kehä II osayleiskaava-alueen luon- toselvityksessä mainittua pienialaista luontotyyppiä. Kokinkylän lehdon kasvillisuuden säilyminen kallion alapuoleisilla alueilla ei ole mahdollista, sillä tien tasausta nostetaan n. 1,5 metriä, jolloin penger täyttää kosteikon. Alueen arvokkain maisematekijä on hieno kalliojyrkänne, joka sijoit- tuu aivan tulevan Maakirjantien reunaan. Rakennukset on sijoitettu siten, että kallio jää ehjäksi ja sen päällä kasvava puusto saa riittävästi kasvutilaa. Kokinkylän saniaiskorpi jää korttelialueen ulkopuolelle. Saniaiskorpi tulee säily- mään lähialueen rakentamisesta huolimatta, koska se sijaitsee kallioiden väli- 23 (26)

sen vedenjakajaselänteen eteläpuolella, etelään viettävällä rinteellä. Saniais- korpi saa vetensä sadevedestä ja idästä Klariksenkalliolta tulevana pintavalun- tana. Lisäksi saniaiskorven maaperä on niin vetistä, ettei se houkuttele kävelijöi- tä. Pohjois-eteläsuuntainen pääulkoiluraitti on ohjattu Kabiksenkallion rinnettä mu- kaillen saniaiskorven lounaispuolitse, joten sen rakentaminen ei vaikuta sa- niaiskorven vesitasapainoon. Saniaiskorven läpi ja itäpuolelle ei ole esitetty ke- vyen liikenteen yhteyksiä, jotta sadevesien ja Klariksenkalliolta tulevan pintava- lunnan reittiä ei katkaistaisi.

5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavaratkaisulla muodostetaan uusia työpaikkoja ja asuntoja ja parannetaan si- ten ihmisten elinolosuhteita.

Alueen suunnittelussa on järjestetty edelleen sujuvat ulkoilureitit alueen ympä- ristöstä alueelle ja edelleen Keskuspuistoon. 5.5 Taloudelliset vaikutukset Alueen pohjaolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Alueen rakennusten ja liiken- nealueiden rakentamisen arvioidut lisäkustannukset prosentteina normaaliin ra- kennettavuusluokkaan 2 verrattuna ovat - rakennettavuusluokassa 3a (vaikeasti rakennettava alue, noin 13 % alueesta) rakennukset 30 %, liikennealueet 15 %, - rakennettavuusluokassa 3b (vaikeasti rakennettava kalliorinne, noin 7 % alu- eesta) 20 %, - rakennettavuusluokassa 4 (paaluperustettava alue, noin 20 % alueesta) ra- kennukset 40 %, liikennealueet 20 %. Rakennettavuusluokan 5b (erittäin vaikeasti rakennettavaa kalliorinnettä, noin 10 %.alueesta) rinnealueilla rakentamista tulisi välttää, koska perustamiskus- tannukset ja maiseman muutokset ovat huomattavan suuret.

Merkittävin osa yhdyskuntataloudellisista vaikutuksista liittyy liikenne- ja kunnal- listeknisen verkon toteuttamisesta aiheutuviin kynnyskustannuksiin, joiden kat- tamiseksi laaditaan sopimukset maanomistajien ja heidän edustajiensa sekä kaupungin kesken ennen asemakaavan ehdotusvaihetta.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Tavoiteaikataulun mukaisesti Suurpellon keskeisimmän alueen toteuttaminen olisi tullut alkaa v. 2005. Aikataulu on kuitenkin muuttunut. Koko osayleiskaava- alueen toteuttaminen tulee jakautumaan useille vuosille. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Aloitusasemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma sisältää lii- kenne-, katu-, vesihuolto-, ympäristö ja pohjarakennussuunnitelmat sekä väes- tönsuojelun yleissuunnitelman ja pysäköintitarkastelut. Ylismäentien suunnittelu konsulttityönä on valmistunut. Yleissuunnitelman tarkistamisen kautta voidaan edetä katu- ja puistosuunnitteluun. Ennen sitä alueelle laaditaan kortteli- ja lä- hiympäristösuunnitelma, joissa määritellään rakentamisen tapaa ja laatua kort- telialueilla ja mahdollisesti joillakin katualueilla. 6.3 Toteutuksen seuranta Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma ohjaavat maankäyttö-, kehittämis- ja yh- teistyösopimuksen toteuttamista, jota valvoo perustettava johtoryhmä.

24 (26)

7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Vireilletulo Espoon kaavoituskatsaus v. 2003. Sopimukset Asemakaava-alueesta laaditaan maankäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä maanomistajien ja kaupungin kesken. Myös 110 kV:n ilmajohdon kaapelointi edellyttää sopimuksia E.ON Finland OYJ:n ja kaupungin kesken.

Sopijapuolet sitoutuvat myös noudattamaan kaava-alueelle laadittavaa lähiym- päristö- ja korttelisuunnitelmaa alueen toteuttamisessa ja rakentamisessa. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-arviointisuunnitelma on aineiston liitteenä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavaratkaisu on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Arkkitehdit Tommila Oy:n yhteistyönä. Korttelialueiden viherympäristön suunnitteli Maise- ma-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy. Liikennesuunnitelman teki asemakaa- van luonnosvaiheessa LT – konsultit / Jukka Syvälahti. Asemakaavaehdotuk- sen liikenneratkaisut, lähivirkistysalueet ja puistot perustuvat Ramboll Finland Oy:n laatimaan Suurpellon kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmis- telusta on vastannut aluearkkitehti Lea Varpanen 5.1.2004 saakka, 29.3.2004 - 21.2.2005 aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo ja sen jälkeen aluearkkitehti Marjut Huvinen, maisemasuunnittelusta maisema-arkkitehti Marja-Leena Miet- tinen. Liikennesuunnitteluyksiköstä työhön on osallistunut projektipäällikkö Da- vy Beilinson. Nimistöä on suunnitellut kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistös- sä Marja Viljamaa-Laakso ja Sami Suviranta. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Osayleiskaavaluonnoksesta tutkittiin kaksi erilaista vaihtoehtoa, joiden pohjalta työstettiin yksi osayleiskaavaehdotus. Asemakaavaluonnos vastaa osayleis- kaavaehdotuksen sisältöä.

Arkkitehdit Tommila Oy:n toimesta on tutkittu useita erilaisia korttelikohtaisia vaihtoehtoja ja Ramboll Finland Oy:n toimesta useita liikenteellisiä ratkaisuja, katutilojen mitoitusta ja virkistysalueiden vaihtoehtoisia rakentamisen tapoja. Vaihtoehtoja on tarkasteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan tie- piirin ja Museoviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa, neuvotteluissa Es- poon kaupungin eri hallintokuntien kanssa ja suunnittelukokouksissa. Suunnit- telu ja neuvottelu on koskenut Suurpelto I- ja Suurpelto II-asemakaavojen muodostamaa kokonaisuutta. Asemakaavaehdotus on muotoutunut luonnok- sesta nykyiseen muotoonsa yli 50 syksyn 2004 ja alkuvuoden 2005 aikana käydyn neuvottelun ja laajojen eri asiantuntijoiden tekemien suunnitelmien kautta.

Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläisen johdolla on kokoontunut asuk- kaista ja yhteistyösopimuksen edustajista koottu työryhmä, jossa on keskustel- tu suunnitteluun sisältöön vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista.

Asemakaavaehdotus selostuksineen on ollut nähtävänä Avoin Espoo - inter- netsivuilla. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 13.11.2003 Kaupunkisuunnittelulautakunnan iltakoulussa esiteltiin osayleiskaavaehdotus 20.11. ja 4.12.2003 Kaupunkisuunnittelulautakunta / osayleiskaavan päätöskokoukset, Suurpelto I - asemakaavan valmisteluaineistoa esiteltiin havainnekuvin 25 (26)

7.4.2004 Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen aikana tutkittiin mahdollisuutta ottaa kaksi ra-

kennettua tilaa Vähän-Hentaantien etelä-puolelta mukaan asemakaava- alueeseen. 6.5.2004 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaluonnoksen 24.5.-22.6.2004 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 31.5.2004 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kuitinmäen koululla

31.3.2005 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto II:n asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista, alue 330500

2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville Suurpelto II:n, alue 330500, 29.3.2004 päivätyn, 8.3.2005 muutetun asemakaavaehdotuksen ja siihen liit-

tyvät asemakaavan muutosehdotukset, piir.nro 6026

3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutoseh- dotuksista tarvittavat lausunnot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä

4 edellyttää, että maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaava- ja asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä.

Lisäksi lautakunta päätti, että - korttelin 21044 kaakkoisosan rakennusalue muotoillaan siten, että Kokinky- län saniaiskorpi voidaan säilyttää.

- hk/rl + jl/rl -katuosuuksille merkitään raideliikennemerkintä. Merkinnät tulee lisätä kaavamääräyksiin ja kaavakarttaan. - Henttaanpuro toteutetaan virkistysalueiden VU ja VL halki avoimena vesi-

uomana. - kaavan jatkovalmistelussa sopimuksin on varmistettava koko asemakaava- alueen kattava yhtenäinen ja tehokas laajakaistaverkko. Tästä on myös tehtä- vä merkintä asemakaavamääräyksiin. - nähtävilläoloaikana tutkitaan korttelin KT 21045 rakennusten massoittelua siten, että maisemanäkymä Ylismäentieltä Kabiksenmäen suuntaan säilyy.

18.4.-17.5.2005 Asemakaavaehdotus oli nähtävillä.

26 (26)

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö

ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN Detaljplaneenheten

Sirpa Sivonen-Rauramo aluearkkitehti områdesarkitekt

Marjut Huvinen aluearkkitehti områdesarkitekt

Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö Detaljplanechef