Uudenmaan Rannikkoalueiden Yleispiirteinen Tulvakartta

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Uudenmaan Rannikkoalueiden Yleispiirteinen Tulvakartta Uudenmaan liiton julkaisuja E 96 - 2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta Euroopan unionin osarahoittama projekti Uudenmaan liiton julkaisuja E 96 - 2007 Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta Uudenmaan liitto • 2007 Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta : Uudenmaan liiton julkaisuja E 96 - 2007 ISBN 978-952-448-230-1 ISSN 1236-6811 (nid.) ISBN 978-952-448-231-8 ISSN 1236-6811 (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto ja valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Priimus Paino Oy Helsinki 2007 350 kpl Uudenmaan liitto | Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A | 0000 Helsinki Alexandersgatan 48 A | 0000 Helsingfors puh. | tfn +358 (0)9 4767 4 | fax +358 (0)9 4767 4300 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi 2 : Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta Esipuhe Uudenmaan liitto on ollut vuosina 2005-2007 mukana ASTRA-projektissa (Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region), jossa selvitetään globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren piirissä seudullisella tasolla ja kehitetään keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen alueidenkäytön suunnittelun keinoin. Ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten selvittäminen ja aihepiirin tarkas- telu on tällä hetkellä yksi ajankohtaisimpia alueidenkäytön suunnittelun teemoja eri suunnittelutasoilla. Haasteeksi on kasvihuonekaasupäästöjen hillinnän rinnalle noussut ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tähän tarvitaan kuitenkin lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mahdollisista sopeutumiskeinoista eri suunnit- telutasoilla. Tämä tulvavaaraselvitys on tehty osana ASTRA-projektia. Selvitykseen kuuluu koko Uudenmaan rannikkoalueen kattava yleispiirteinen tulvavaarakartta, jonka pohjalta voidaan arvioida tarkempien tulvavaara-analyysien tarvetta. Selvityksen tekstiosan on kirjoittanut suunnittelija Jarkko Hintsala, yleispiirteiset tulvavaarakartat on tehnyt maakuntainsinööri Jukka Hynninen ja julkaisun taitosta sekä kuvista on vastannut maakunta-arkkitehti Tuula Palaste-Eerola. Lisäksi tekstiä ja karttoja on kommentoinut diplomi-insinööri Kari Rantakokko Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Selvityksen tekemiseen on saatu rahoitusta Interreg IIIB ohjelmasta. Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta : 3 4 : Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta Uudenmaan liitto | Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A | 0000 Helsinki Alexandersgatan 48 A | 0000 Helsingfors puh. | tfn +385 (0)9 4767 4 | fax +358 (0)9 4767 4300 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika 96 2007 Sivuja Liitteitä 48 ISBN ISSN 978-952-448-230-1 (nid.), 978-952-448-8 (PDF) 1236-6811 Kieli, koko teos Yhteenveto suomi ruotsi Tiivistelmä Tulvaongelmien jatkuva lisääntyminen on tehnyt tulvasuojelusta ja tulvantorjunnasta yhä tärkeämpää sekä EU-tasolla että Suomessa. EU:n tulvatyöskentelyn peruspilarina toimiva tulvadirektiivi velvoittaa kunkin jäsenmaan selvittämään sellaiset valuma- ja rannikkoalueensa, joilla on ilmeinen ja merkittävä tulvariski ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle nyt tai tulevaisuudessa. Uudenmaan rannikolla selvitystyö aloitettiin yleispiirteisellä tulvavaarakartoituksella. Kartoituksessa käytettiin korkeusaineistona Maanmittauslaitoksen numeerista korkeusmallia 25. Tulvavaara-alueet määritettiin puolen metrin välein 50-300 cm korkeustasolle meren pinnasta. Lisäksi tutkittavalta alueelta määritettiin veden alle jäävien rakennusten määrä eri vedenkorkeuksilla. Määrittämisessä käytettiin hyväksi Espoon ja Helsingin osalta vuoden 2000 YTV:n Seu- tuCD:n rakennustietoja, sekä muiden rannikkokuntien osalta vuonna 2000 väestörekisterikeskukselta hankittua raken- nus- ja huoneistorekisteriaineistoa. Uudenmaan rannikon yleispiirteisellä tulvavaarakartoituksella saatiin kohtalaisen helposti ja nopeasti selvitettyä alueita, jotka ovat kaikkein alttiimpia meriveden nousulle. Vaikka karttojen mittakaava on pieni, on niiden avulla mahdollista osoittaa sellaisia riskialueita, joilla kannattaa tehdä tarkempia tulvavaarakartoituksia. Kartat osoittavat, että Espoossa ja Helsingissä käynnissä olevaa tulvavaarakartoitusta ei tehdä turhan takia ja että muillakin alueilla, ja etenkin Tammisaa- ressa, Hangossa, Inkoossa ja Kirkkonummella, kannattaisi riskialueiden tarkempi tulvavaarakartoitus käynnistää mitä pikimmin. Karttoja tutkittaessa on kuitenkin erittäin tärkeää huomioida niiden yleispiirteisyys ja niihin sisältyvät puutteet ja epä- tarkkuudet. Karttojen antamaan tietoon kannattaakin suhtautua suuntaa antavasti, ja tarkempia alueellisia ja paikallisia johtopäätöksiä kannattaa tehdä vasta tarkempien tulvavaarakartoitusten jälkeen. Tarkempi kartoitus edellyttää kuitenkin myös tarkempaa tietoa maaston korkeussuhteista. Tiedon kerääminen voisi olla laajuutensa takia tehokkainta toteuttaa esim. laserkeilauksella. Raportin laatija Jarkko Hintsala, teksti; Jukka Hynninen, kartat Avainsanat (asiasanat) tulvat, tulvavaara, tulvasuojelu, tulvavaarakartta Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta : 5 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A | 0000 Helsinki Alexandersgatan 48 A | 0000 Helsingfors puh. | tfn +385 (0)9 4767 4 | fax +358 (0)9 4767 4300 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta (Allmän karta över översvämningsfaran för den nyländska kusten) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Utgivningsdatum 96 2007 Sidor Bilagor 48 ISBN ISSN 978-952-448-230-1 (inb.), 978-952-448-8 (PDF) 1236-6811 Språk Sammandrag finska svenska Sammanfattning Ett ökande hot om översvämningar har gjort översvämningsskyddet och -bekämpningen allt viktigare såväl på nationell som EU-nivå. EU:s översvämningsdirektiv som utgör grundpelaren för översvämningsarbetet inom unionen ålägger varje medlemsland att klarlägga de avrinnings- och kustområden med uppenbar risk för översvämningar som berör människor, egendom eller miljö - nu eller i framtiden. Utredningen av den nyländska kusten inleddes med en allmän kartläggning av översvämningsfaran. I utredningen användes som höjdmaterial lantmäteriverkets numeriska höjdmodell 25. Områdena med översvämningsfara definieras med halv meters mellanrum och på en höjdnivå som ligger 50-300 m över havsytan. Dessutom fastställde man antalet byggnader som blir under vattnet på olika vattenhöjder. För städernas Esbo och Helsingfors del använde man sig av byggnadsuppgifter i SAD:s datasamling SeutuCD 2000 och när det gäller de övriga kustkommunerna använde man sig av det material i befolk- ningsregistercentralens byggnads- och lägenhetsregistrer 2000 som man fått ta del av. Med hjälp av den allmänna kartläggningen över översvämningsfaran i Nyland fick man rätt enkelt och snabbt utrett de områden, som är mest utsatta för det stigande havsvattnet. Även om skalan på kartorna är liten, är det möjligt att med hjälp av dem anvisa sådana riskområden, för vilka det lönar sig att göra mera noggranna kartläggningar av den här faran. Kartorna visar att karläggningen inte är onödig för Esbo och Helsingfors och att det skulle löna sig att så snabbt som möjligt inleda en noggrannare kartläggning av översvämningsfaran även på andra riskområden, och då speciellt i Ekenäs, Hangö, Ingå och Kyrkslätt. Då man studerar kartorna är det dock extra viktigt att beakta deras allmängiltighet, liksom även deras brister och inexakt- heter. Det lönar sig att ta kartornas information som riktgivande och mera exakta regionala och lokala slutledningar bör man göra först efter noggrannare kartläggningar om översvämningsfaran. En precisare kartläggning förutsätter dock även mera detaljerad information om höjdskillnaderna i terrängen. På grund av omfattningen är det ändamålsenligast att samla in data med t.ex. laserskanning. Rapporten är utarbetad av Jarkko Hintsala, text: Jukka Hynninen, kartor Nyckelord (ämnesord) översvämningar, översvämningsfara, översvämningsskydd, karta över områden med översvämningsfara Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: www.uudenmaanliitto.fi 6 : Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta Sisältö Esipuhe 3 Johdanto 8 EU-tason toimet tulvantorjunnassa 9 Tulvariskien hallinta Suomessa 9 Ympäristöklusterin tutkimusohjelman ilmastonmuutos-hankkeet 10 Viime vuosien suurtulvat ja myrskyt 11 Uudenmaan rannikon tulvakartoitus 12 Työn kuvaus 12 Veden alle jäävien rakennusten määrä 12 Kartoituksessa havaittuja puutteita 15 Johtopäätöksiä 16 Käytettyjä lähteitä 17 Tulvakartat 18 Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta : 7 Johdanto Vesien äärellä on tulvista kärsitty jossain mää- Syytä tulvien voimistumiselle ja tulvavahinkojen rin aina, ja tulvia on totuttu torjumaan mitä kasvulle on mahdollista hakea ainakin kahdel- moninaisemmin keinoin. Viimeisen parin- ta suunnalta. Yhtäältä on hyvin todennäköistä, kymmenen vuoden aikana ovat tulvista kuten että globaali ilmastonmuutos on jo nyt lisännyt muistakin luonnonkatastrofeista aiheutuneet monien alueiden tulva-alttiutta sekä tulvien taloudelliset ja inhimilliset menetykset kasva- määriä ja voimakkuuksia. Toisaalta on vielä to- Chapter 5 Observations: Oceanic Climate Change and Sea Level neet. Myös maksettavien
Recommended publications
  • Porslahdentie Rastböle
    Rastila (M) - Vuosaari (M) - 11.8.2014-14.6.2015 96 Porslahdentie Rastböle (M) - Nordsjö (M) - Porslaxvägen Rastila (M) Porslahdentie Rastböle (M) Porslaxvägen Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Rastila(M) Vuosaari(M), lait.11 Porslahdentie Vuosaari(M), lait.14 Rastböle(M) > Nordsjö(M), pf.11 Porslaxvägen > Nordsjö(M), pf.14 5.11 5.21 5.14 5.23 5.27 5.37 5.29 5.38 5.43 5.53 5.45 5.54 5.59 6.09 6.01 6.10 6.15 6.25 6.09 6.17 6.23 6.33 6.17 6.25 6.31 6.41 6.25 6.33 6.39 6.49 6.33 6.41 6.47 6.57 6.41 6.49 6.55 7.05 6.49 6.57 7.03 7.13 6.57 7.05 7.11 7.21 7.05 7.13 7.19 7.29 7.13 7.21 7.27 7.37 7.21 7.29 7.35 7.45 7.29 7.37 7.43 7.53 7.37 7.45 80-98A 7.51 8.01 7.45 7.53 80-98A 7.59 8.09 7.53 8.01 8.07 8.17 8.01 8.09 8.15 8.25 8.09 8.17 8.23 8.33 8.17 8.25 8.31 8.41 8.25 8.33 8.39 8.49 8.33 8.41 8.47 8.57 8.41 8.49 8.55 9.05 8.49 8.57 9.03 9.13 8.59 9.09 9.11 9.21 9.09 9.17 9.19 9.29 9.19 9.27 9.35 9.47 9.29 9.37 9.51 10.03 9.39 9.47 9.59 10.11 9.59 10.07 10.16 10.28 10.19 10.27 10.36 10.48 10.39 10.47 10.56 11.08 10.59 11.07 11.16 11.28 11.19 11.27 11.36 11.48 11.39 11.47 11.56 12.08 11.59 12.07 12.16 12.28 12.19 12.27 12.36 12.48 12.39 12.47 12.56 13.08 12.59 13.07 13.16 13.28 13.19 13.27 13.36 13.48 13.39 13.47 13.56 14.08 13.59 14.07 351 96 11.8.2014-14.6.2015 Rastila (M) Porslahdentie Rastböle (M) Porslaxvägen Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Rastila(M) Vuosaari(M), lait.11 Porslahdentie Vuosaari(M), lait.14 Rastböle(M) > Nordsjö(M), pf.11 Porslaxvägen > Nordsjö(M), pf.14 14.16 14.28 14.19 14.26 14.36 14.46 14.38 14.46 14.44 14.54 14.54 15.02 14.52
    [Show full text]
  • Utveckling Av En Kartbaserad Metod För Uppföljning Av Muddringar I Raseborg
    Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg Frida Ringwall Examensarbete för Yrkeshögskolan Novia (YH)-examen Utbildningsprogrammet för Skogsbruk och miljö Raseborg 2013 EXAMENSARBETE Författare: Frida Ringwall Utbildningsprogram och ort: Skogsbruk och miljö, Raseborg Inriktningsalternativ/Fördjupning: Miljöplanering Handledare: Eva Sandberg-Kilpi och Mikael Kilpi Titel: Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg _____________________________________________________________________ Datum 26.11.2013 Sidantal 30 Bilagor 5 _____________________________________________________________________ Sammanfattning Examensarbetets huvudsakliga mål var att med hjälp av GIS skapa en karta över muddringar för området Raseborg. Som beställare fungerade forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia. Förarbetet gjordes under en praktiktid under sommaren 2012 och själva examensarbetet gjordes under hösten 2013. Under sommaren 2012 lades data om muddringsanmälningarna in i programmet SpatialWeb och under hösten 2013 sammanfattades denna data som en karta i ArcGIS 10.1. Denna karta ger en klar översikt över den geografiska omfattningen av muddringar; vilket år muddringarna anmälts, var de är belägna och hur stora de uppskattningsvis är. Tidsperioden som undersöktes var åren 2007 till 2011. Vidare undersökning gjordes för specifika fall i Bölsviken och Bredviken i Bromarv, Raseborg. Metoden som användes för utvecklandet av kartan går också att tillämpa på andra områden. Kartan kan dessutom vara
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Kiertokirje 5/2021
    Helsingin Reserviupseeripiirin kiertokirje 5/2021 Tässä viestissä on Helsingin Reserviupseeripiirin kiertokirje. Kiertokirje lähetetään kaikille piirin jäsenille aina kuukauden alussa, mikäli jäsenellä on jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite. Tiedote sisältää ajankohtaisia tietoja tapahtumista ja tilaisuuksista, jotka on tarkoitettu kaikille jäsenille. Kiertokirjeen jakelulistalta voi erota vastaamalla tähän viestiin. Toiminnanjohtaja: Järjestöupseeri: Maj Tomi Alajoki Ylil Ossi Ikonen Gsm: +358 45 128 3636 Gsm: +358 45 862 4648 Email: toiminnanjohtaja ät hrup.fi Email: jarjesto ät hrup.fi Ampumatoimintaa: 1. Helsingin reservipiirien SRA-karsintakilpailut keväällä 2021 2. Reserviläisurheiluliiton kilpailut kesällä 2021 3. Ampumamahdollisuuksia Helsingin reservipiirien jäsenille 4. SRA-tuomarikurssi kesäkuussa 2021 Liikuntaa: 5. Maanantaimarssit jatkuvat, sählyvuorot ovat tauolla 6. Maaottelumarssi 80 vuotta 4. – 25.5.2021 7. Kahdeksan sillan marssi Töölössä 22.5.2021 8. Kesäyön marssi Tuusulassa 12.6. 9. RESUL four day march 22. – 25.7. Koulutusta: 10. Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin kurssit 11. Maavoimat 202X -paikallispuolustuksen kehittäminen -webinaarisarja Järjestötoimintaa: 12. Webinaari: Huoltovarmuusorganisaatio Digipooli ja kyberin ajankohtaiset asiat 3.5. 13. RUK 100 -pääjuhlaa vietetään 12. kesäkuuta verkossa 14. AKS:n perinneyhdistyksen vuosi 2021 15. Veteraanikeräykseen voi osallistua verkossa 16. Tule mukaan Reservin Laulajat -kuoroon Ampumatoimintaa: 1. Helsingin reservipiirien SRA-karsintakilpailut keväällä 2021
    [Show full text]
  • Diploid Males and Colony-Level Selection in Formica Ants
    Ethology Ecology & Evolution 6: 221-235. 1994 Diploid males and colony-level selection in Formica ants P. PAMILO ', L. SUNDSTRÖM 2, W. FORTELIUS 2-3 and R. ROSENGREN 2 1 Department of Genetics, Uppsala University, Box 7003, 750 07 Uppsala, Sweden 2 Department of Zoology, University of Helsinki, 00100 Helsinki, Finland 1 Tvcirniimte Zoological Station, University of Helsinki, 10900 Hanko, Finland Received 17 Julv 1993. accepted 30 November 1993 Il is suggested thai ihc evolution of polyandry by social hymenopteran queens is caused by colony-level selection, either because polyandry affects the distribution of non-functional diploid males in colonies (the load hypothesis) or because it increases the genetic diversity of the worker force (the diversity hypothesis). Diploid males thai arise from fertilized eggs thai are homozygous at the Sex-determining locus (or loci) are inviable or infertile. Models of the load hypothesis analysed in this study suggest thai slow growth and high mortality of colonies with diploid males favour single mating by queens. The longer the peri­ od ol colony growth (the period with selective differences) and the heavier the mortality, the stronger is the selection for monandry. The load hypothesis also predicts an association between monogyny and monandry. In contrast, the diver­ sity hypothesis predicts an association between monogyny and polyandry, as multiple mating offers a way by which a monogynous colony could increase its genelic heterogeneity. Up to 10% of all males are diploid in species and populations of Formica Downloaded by [] at 11:54 04 February 2015 ants with highly polygynous colonies (/-". aqnilonia, F. polyctena, F.
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Sommarfiske Jubileum Och Bränder S.18-21 Sommarsamtal
    m Bromarv Ekenäs Snappertunaitt Tenala Ekenäsnejdensi livet svenska församling 2•2021 SOMMAR Sommarfiske s. 26 Delta i vår och framtidstro s.9 sandslottstävling! Jubileum s. 26–27 Barnens sommarlovssidor och bränder s.18-21 Sommarsamtal s. 24–25 Sommar- musik & -konserter med Gud s.12 DET LJUSNAR! DET GÖR OSS GOTT att vistas i ljuset. ETT FRUSET FOLK, som vi här i norr, mörkret ter sig kompakt, ”tillfällen i Det värmer, det helar oss, fyller, glä- tinar årligen upp för några månader våra liv då ljuset inte tänds i tid, då der… och gör oss lyriska. Många är de när ljuset och värmen återkommer. mörkret är det enda man ser. --- Vi får konstnärer och diktare som inspirerats När det sedan vänder igen och augusti- lita på att det kommer att ljusna. Öva av ljuset. Just nu tänker jag på vår egen kvällarna blir allt mörkare står vemo- oss i det som är tillvarons läskigaste och Ekenäsbördige poet Jonatan Reuter det och trampar på mångas trösklar. vackraste palindrom: tillit.” som så skickligt och målande beskri- Inte alla älskar fyra årstider, men det ver just mina upplevelser under ljusa betyder inte att man inte kan uthärda MED DEN HÄR TIDNINGEN vill redaktio- sommarmorgnar vid ”min” havsvik: dem. Man får göra som barnboksför- nen önska dig en ljus och god sommar- ”Morgonen ljusnar så rosig och fager, fattaren Marita Lindquist fabulerar i tid med givande sommarläsning. Vi stjärnorna blekna och himlen blir blå. barnvisan, drömma sig bort: ”Tänk hoppas och tror att både gudstjänster, Än havet sig vilar i skullande dager, om sommarn kunde gömmas i en liten, musikevenemang och andra samlingar sovande skutor i hamnviken stå.” liten strut, när det blir för grått och för större skaror ska göras möjliga ännu Skutorna behöver jag visserligen byta ruggigt, tar man lite sommar ut.
    [Show full text]
  • Ekenäs KARIS Sommaröstrand Marina Tel
    VISITOR’S GUIDE TO ENGLISH 2018–2019 Raseborgvisitraseborg.com EKENÄS • KARIS • POJO • BILLNÄS • BROMARV • EKENÄS ARCHIPELAGO NATIONAL PARK • FISKARS VILLAGE JUSSARÖ ISLAND • RASEBORGS CASTLE • SKÅLDÖ ISLAND • SNAPPERTUNA • SVARTÅ MANOR • TENALA A different world Just an hour from Helsinki and Turku Svartå Manor – svartamanor.fi Raseborg Raseborg castle ruins – nationalparks.fi/raseborg The coastal route Ekenäs Port coastalroute.fi Västerby nature park Påminne ski center & Downhill Åbo go-karting – paminne.com Salo Turku ➜ 33 km Calliola – calliola.com 93 km ➜ Kisakeskus – kisakeskus.fi Malmbacka – malmbacka.fi Åminne Gård – nordcenter.fi Hanko Front Museum – rintamamuseo.fi/eng Fiskars Village – fiskarsvillage.fi Guest harbour Distances to different towns in Raseborg (by car) To KARIS: From Helsinki ..................................................76 km From Turku ....................................................118 km From Helsinki-Vantaa airport ...................89 km From Tampere ..............................................222 km From Jyväskylä ............................................329 km From Hanko .....................................................51 km To EKENÄS: From Helsinki ..................................................93 km From Turku ....................................................111 km From Helsinki-Vantaa airport ................105 km From Tampere ..............................................237 km From Jyväskylä ............................................345 km From Hanko .....................................................35
    [Show full text]
  • Omastadi Budgeting Game an Evaluation Framework for Working Towards More Inclusive Participation Through Design Games
    OmaStadi Budgeting Game An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games Andreas Wiberg Sode Master’s Thesis Aalto University Andreas Wiberg Sode OmaStadi Budgeting Game - An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games Master’s Thesis, Master of Arts Supervisor: Teemu Leinonen Advisors: Maria Jaatinen & Mikko Rask New Media Design and Production programme Department of Media School of Arts, Design and Architecture Aalto University, 2020 3 Abstract AUTHOR Andreas Wiberg Sode DEGREE PROGRAMME New Media Design TITLE OF THESIS OmaStadi Budgeting Game - An and Production evaluation framework for working towards more inclusive YEAR 2020 participation through design games NUMBER OF PAGES 102 + 22 DEPARTMENT Department of Media LANGUAGE English Today, the notion of participatory budgeting has been The impact of the game is analysed using five identified goals and implemented in more than 1500 cities worldwide. In Finland, the subsequently examined using three democratic criteria for evaluating City of Helsinki’s new participatory budgeting process, OmaStadi, participatory processes: participation (inclusion), political equality, opens up an annual budget of 4.4 million euros to implement and quality of deliberation. The evaluation results are then used to proposals suggested by citizens. For this process, the city has develop a broader evaluation framework with guidelines for how to developed a design game, the OmaStadi game, to facilitate these plan, implement, and analyse further evaluation of the OmaStadi proposals. The main goal of the game is to make participation game. in OmaStadi more inclusive. Therefore, it is designed to support qualities such as equal participation, improved discussion, creativity, The research findings indicate that the game seemingly supports citizen learning, and city perception.
    [Show full text]
  • Fiskars/Fiskari Svartå/Mustio Ekenäs Centrum/Tammisaaren Keskusta Tenala/Tenhola Finnäs Bromarv
    682 Järnvik 665 Borgby 703 Slicko 668 Pojo Böle 638 Mjölnarby BROMARV710 RAASEPORI / RASEBORG ANTSKOG FISKARS/FISKARI SVARTÅ/MUSTIO Kårböle 550 POJO CENTRUM664 Bollstad Revbacka 572 710 RAASEPORI RASEBORG 614 Karis Bredvik 679 Gästerby 550 Kårböle 666 Brunkom 668 Pojo Böle 665 Borgby 710POHJAN RAASEPORI KESKUSTA 541 Kivitok 638 Mjölnarby Kårböle 550 711 Torby 664 Bollstad 712 Trädbollstad 679 Gästerby 668 Pojo Böle 665 Borgby 664 Bollstad 711 Torby 660 Antskog 666 Brunkom 679 Gästerby 664 Bollstad 670 Degernäs 632 Knapsby 632 Knapsby Revbacka 572 664 Bollstad 668 Pojo Böle 712 Trädbollstad 711 Torby 712 Trädbollstad 702 Skuru 702 Skuru 614 Karis Bredvik 572 Revbacka 665 Borgby 682 Järnvik 666 Brunkom 695 Ramskulla 682 Järnvik 616 Bålaby 711 Torby 665 Borgby 509 Bromarv 695 Ramskulla 682 Järnvik 638 Mjölnarby 702 Skuru 667 Brödtorp 679 Gästerby 551 Kägra Med Pålarv 638 Mjölnarby 682 Järnvik 682 Järnvik Bromarv 509 632 Knapsby 664 Bollstad 690 Näsby 430 Lillfors 509 Bromarv 627 Karis Ingvalsby 702 Skuru 687 Lillfors 684 Klinkbacka 682 Järnvik 638 Mjölnarby 638 Mjölnarby 665 Borgby 610 Bengsmora 686 Kyrkbacka 407 Borgby 664 Bollstad 684 Klinkbacka 573 Rilax 713 Övervesterby 664 Bollstad 617 Båtsmora 687 Lillfors 684 Klinkbacka 664 Bollstad 678 Gumnäs 664 Bollstad 662 Björsby 406 Bollstad 679 Gästerby 669 Dalkarby 686 Kyrkbacka 665 Borgby 704 Sonabacka 638 Mjölnarby 509 Bromarv 678 Gumnäs 664 Bollstad 668 Pojo Böle 678 Gumnäs 686 Kyrkbacka 660 Antskog 662 Björsby 690 Näsby 702 Skuru 665 Borgby 638 Mjölnarby 662 Björsby 665 Borgby 627 Karis
    [Show full text]
  • Suurhallin Sijaintipaikaksi
    Liikunta- ja bänditilaselvitys 2015 Keran osayleiskaava 27.4.2015 Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee molemmin puolin Keran juna-asemaa. Tulevaisuudessa Keran asema on yksi Espoon kaupunkiradan asemista. Keran osayleiskaava mahdollistaa työpaikkavaltaiselle alueelle 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.11.2014, että Keran osayleiskaava-alue soveltuu suurhallin sijaintipaikaksi. 7 Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikunta- ja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti 23.4.2015 esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Keran/Kilon alueen tilatarpeet (liikuntapuisto ja liikunta-/nuorisotila) on vahvistettava kaavoituksella. Päätöksen selostuksessa todetaan seuraavaa: Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Alueelle tulevat koulut vaatinevat ainakin yhden ison pallokenttäalueen. Myös sisäliikuntatilalle ja esim. sisäskeitille sijainti olisi hyvä. Nuijalan ja Kuninkaisten tilastoalueilla on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yhteensä yli 12 000 asukasta. Sisäliikuntahallit ovat Espoossa pääsääntöisesti keskittyneet kaupunkikeskuksien urheilupuistoihin. Urheilupuistoja Espoossa on viisi (Espoonlahti, Keski-Espoo, Leppävaara, Matinkylä , Tapiola). Suurin urheilupuistoista on Leppävaaran urheilupuisto, joka on myös Keran osayleiskaavaa
    [Show full text]
  • Espoon Kehä III:N Eteläpuolen Lähibussien Linjastosuunnitelma
    15 15/2015 15/2015 2015 Espoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma lähibussien III:n eteläpuolen Espoon Kehä Espoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma Espoon Kehä III:n eteläpuolen lähibussien linjastosuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Riikka Aaltonen [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2015 Esipuhe Espoon palvelulinjojen nykyinen linjasto on suunniteltu vastaaman erityisesti ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten liikkumistarvetta. Väestön ikääntymisen myötä ikäihmisten osuus tulee tulevina vuosina kasvamaan. Työn tavoitteena on suunnitella kustannustehokas lähibussiliikenteen linjasto, joka palve- lisi ikäihmisten lisäksi myös muuta väestöä alueilla, joilla ei muutoin ole riittävää joukkolii- kenteen tarjontaa. Nimenmuutoksella halutaan korostaa, että palvelua ei haluta rajata vain ikäihmisille soveltuvaksi vaan myös muille joukkoliikenteen käyttäjille. Työn lähtökohdaksi päätettiin valita reittipohjaiset pienkalustolinjat, koska nykyiset palvelulinjat Tapiolassa, Espoonlahdessa ja Leppävaarassa ovat toimineet hyvin. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Markus Elfström HSL Riikka Aaltonen HSL Jonne Virtanen HSL Kari Lehtonen HSL Sinikka Ahtiainen Espoo Vili-Verneri Lehtinen WSP Aino Lehto, siht. WSP Työssä on ollut konsulttina WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Vili-Verneri
    [Show full text]