Suurhallin Sijaintipaikaksi
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Liikunta- ja bänditilaselvitys 2015 Keran osayleiskaava 27.4.2015 Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee molemmin puolin Keran juna-asemaa. Tulevaisuudessa Keran asema on yksi Espoon kaupunkiradan asemista. Keran osayleiskaava mahdollistaa työpaikkavaltaiselle alueelle 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.11.2014, että Keran osayleiskaava-alue soveltuu suurhallin sijaintipaikaksi. 7 Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikunta- ja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti 23.4.2015 esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Keran/Kilon alueen tilatarpeet (liikuntapuisto ja liikunta-/nuorisotila) on vahvistettava kaavoituksella. Päätöksen selostuksessa todetaan seuraavaa: Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Alueelle tulevat koulut vaatinevat ainakin yhden ison pallokenttäalueen. Myös sisäliikuntatilalle ja esim. sisäskeitille sijainti olisi hyvä. Nuijalan ja Kuninkaisten tilastoalueilla on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yhteensä yli 12 000 asukasta. Sisäliikuntahallit ovat Espoossa pääsääntöisesti keskittyneet kaupunkikeskuksien urheilupuistoihin. Urheilupuistoja Espoossa on viisi (Espoonlahti, Keski-Espoo, Leppävaara, Matinkylä , Tapiola). Suurin urheilupuistoista on Leppävaaran urheilupuisto, joka on myös Keran osayleiskaavaa lähinnä oleva urheilupuisto. Leppävaaran urheilupuiston läheisyyden takia liikuntahallille on tässä selvityksessä pyritty löytämään toisenlaisia liikuntamuotoja kuin mitä perinteisissä liikuntahalleissa on tarjolla. Mahdollisen liikuntahallin sijainti kävelyetäisyydellä Keran juna-asemasta lisää erityisesti liikuntahallin saavutettavuutta pääkaupunkiseudulla julkisella liikenteellä. Sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä mahdollistaa myös nuorten itsenäisen liikkumisen halliin. Tässä selvityksessä on käyty läpi erilaisia vaihtoehtoisempia liikuntamuotoja, joilta puuttuu kokonaan sisähalli Espoosta tai nykyiset hallipalvelut ovat riittämättömät. Näiden liikuntamuotojen sisähallitilannetta on tarkastelu pääkaupunkiseututasolla. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu Keran osayleiskaava-alueen mahdollisuuksia bänditilojen kannalta. Liikuntahalli voidaan sijoittaa olemassa olevaan rakennuskantaan. Tällöin pystytään säilyttämään alueen rakennuskannan historiallista kerroksellisuutta, mikä vaikuttaa positiivisesti alueen tulevaan imagoon ja yhteisöllisyyteen. Tähän selvityksessä on tarkasteltu kolmea työpaikka-/varastorakennusta Keran osayleiskaavan alueelta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös, että liikuntahallin ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä. Vertailtaessa järjestöjen ja yksityisen toimijan ylläpitämien sisähallien sisäänpääsy-/käyttömaksuja, voidaan todeta, että järjestöjen ylläpitämissä sisähalleissa sisäänpääsy-/käyttömaksut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin yksityisen toimijan. Järjestöjen ylläpitämät sisähallit ovat myös ulkoisesti ”rouheampia”, joka osaltaan myös kuuluu vaihtoehtoisten liikuntamuotojen kulttuuriin. Joidenkin vaihtoehtoisten liikuntamuotojen pääasiallinen toimintakenttä onkin urbaani kaupunkitila. 1 Kuva. Liikuntahallit Espoossa. (Pääkaupunkiseudun palvelukartta 2015) 2 Vaihtoehtoiset urheilulajit Olympiakisojen ainoat mitalit tulevat Suomeen leppoisasti ja hymyillen urheilevien lumilautailijoiden mukana. Aikana, jolloin kuntien hyvin hoidetut urheilukentät ovat tyhjillään, nuorisoa voidaan etsiä skeittipuistoista ja kiipeilemästä kaupunkien rakenteilla. Onko kilpaurheilun järjestelmä elänyt oman aikansa ohi? (Itkonen & Tolonen 2010) Vaihtoehtoisen urheilun ilmiötä on määritelty monilla eri termeillä, joita ovat esimerkiksi extreme-, postmoderni- ja elämäntapaurheilu sekä vaihtoehtoinen ja uusi urheilu. Termit käsittävät laajalta alalta yksilöityneitä urheilullisia aktiviteetteja, joita ovat esimerkiksi rullalautailu, surffaus ja kalliokiipeily. Vaihtoehtoinen urheilu käsittää lajeja laajalta alalta. Siihen sisältyvät kaikki ne lajit, jotka poikkeavat tai eivät sovi länsimaisen suoritusurheilun kategoriaan. (Itkonen & Tolonen 2010) Urheiluseuratoiminnalla on edelleen merkittävä osa nuorten kokonaisliikunnassa. Itkosen & Tolosen tutkimus osoittaa, että nuorten omaehtoisia uusia liikuntamuotoja olisi tuettava ja kehitettävä urheiluseuratoiminnan rinnalla. Tämän avulla voitaisiin parantaa nuorten terveydellistä, liikunnallista ja yhteisöllistä hyvinvointia nuorisoryhmien itse tuottamien ruumiillisten kokemusten kautta. Vaihtoehtoisten urheilulajien kasvaessa niitä aletaan ymmärtää ja tukea, jolloin ne liitetään myös osaksi valtakulttuuria ja kilpaurheilun järjestelmää. Näin voidaan katsoa käyneen esimerkiksi lumilautailulle. Täytyy muistaa, että lajin suosio ei vaikuta sen mahdollisuuteen tarjota yksilölle liikunnallisia elämyksiä. Jokaisen oma harrastus on merkittävä osa monimuotoista liikunnallista kokonaiskulttuuria. Tutkimalla uusia lajeja voidaan tuoda esiin harrastajien näkemyksiä siitä, minkälaista heidän oma lajitoimintansa on ja miten sitä mahdollisesti voitaisiin tukea. (Itkonen & Tolonen 2010) Lähde: Iivo Itkonen & Tomi Tolonen: RULLALUISTIMET, NUORISO JA KAUPUNKI – Bleidaus elämäntapaurheiluna. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma, Itä-Suomen yliopisto 2010. Seuraavaksi on käsitelty erilaisia vaihtoehtoisia urheilulajeja, jotka on pääkaupunkiseudulla tunnistettu. Osaa lajeista on mahdollista harrastaa kesäisin joko niille tarkoitetuissa harrastuspaikoissa kuten skeittipuistossa tai luovasti kaupunkiympäristössä. Näille lajeille on luotu myös mahdollisuuksia talviharrastamiseen erilaisissa sisähalleissa. Pääsääntöisesti nämä talviharrastamiseen tarkoitetut hallit sijaitsevat Helsingissä. Osa vaihtoehtoisista urheilulajeista tarjoaa jo tänä päivänä mahdollisuuksia ns. oheisliikuntatunteja perinteisille liikuntaharrastuksille kuten mm. jääkiekolle ja jalkapallolle. Espoossa on perinteisille liikuntamuodoille tarkoitettuja urheiluhalleja hyvin tarjolla. Keran sijainti rantaradan varrella ja Kehä II:n vieressä tarjoaa hyvän sijainnin vaihtoehtoisten urheilulajien liikuntahallille. Halli pystyisi myös hyödyntämään nykyisiä vanhoja teollisuus- ja varastokiinteistöjä, eikä se kilpailisi lähellä sijaitsevan Leppävaaran urheilupuiston toimijoiden kanssa. 3 Kuva. Vaihtoehtoiset urheilulajit pääkaupunkiseudulla 2015. 4 Skeittaus Skeittauksen eli rullalautailun perusideana on tehdä rullalaudalla erilaisia temppuja. Lajia voi harrastaa hyvin monella eri tavalla: erilaisia vaihtoehtoja on äärettömän teknisistä tasamaan tempuista aina huimapäisiin stunt-tyylisiin hyppyihin ja lisäksi mahdollisia erityylisiä skeittipaikkoja on lukematon määrä. Espoon kaupungin vastuulla olevia ulkoskeittipaikkojen nykytila ja kehittämistarpeet on määritelty Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024 ja palveluverkkotarkastelussa. Espoossa on kaupungin yleisten alueiden skeittipaikkoja seitsemän kappaletta. Ohjelmassa on määritelty 14 uutta ulkoskeittipaikkaa. Pääkaupunkiseudulla on viisi sisähallia, joissa skeittaaminen on mahdollista. Yksi sisähalleista sijaitsee Espoon Tapiolassa, Tuulimäen väestönsuojassa. Tuulimäen sisäskeittihallin lisäksi halleja on Helsingin Kontulassa (Luupin skeittihalli), Vallilassa (Valli Indoor Park) ja Vantaalla Korsossa (Sokevahalli) ja Tammistossa (SuperPark). Espoossa on todettu tarve myös uudelle skeittihallille, joka parantaisi lajin harrastusmahdollisuuksia talvikaudella. Espoossa toimii Espoon rullalautailijat ry, joka ylläpitää Espoon skeittihallia. Espoon skeittihallissa ainoastaan skeittaaminen on sallittua (scoottaminen ja bmx kielletty). Helsingin Kontulassa on skeittauksen lisäksi sallittu bmx-pyöräily kerran viikossa, Vallilassa on sallittu skeittauksen lisäksi scuuttaus ja rullaluistelu. Vantaan Korsossa skeittauksen lisäksi on sallittu scoottaus, rullaluistelu ja bmx-pyöräily. Vantaan Tammistossa on sekittaus, scoottaaminen ja bmx-pyöräily sallittuja. Sisähallit ovat maksullisia. Taulukko. Pääkaupunkiseudun sisäskeittihalleja käyttävien lajien vertailu. Tuulimäen Luupin Valli Indoor Sokevahalli SuperPark väestönsuoja skeittihalli Park skeittaus X X X X X scoottaus X X X rullaluistelu X X bmx-pyöräily X* X X *) yksi harjoitusvuoro viikossa Lähde: www.rullalauta.fi/espoo www.rullalauta.fi Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024 ja palveluverkkotarkastelu sokevahalli.fi/ luuppi.munstadi.fi/skeittihalli/ www.facebook.com/ValliIndoorPark www.superpark.fi/vantaa 5 Kera Kuva. Nykyiset, tulevat ja tarpeelliset skeittipaikat Espoossa. (Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024 ja palveluverkkotarkastelu) 6 Scoottaus Scoottaus eli temppupotkulautailu on samantapainen laji kuin skeittaus ja BMX-pyöräily. Laji lainailee temppuja sekä BMX-pyöräilystä että skeittauksesta, lajilla on myös omia vain scoottausta varten kehitettyjä temppuja. Lajin aloittaminen on helpompaa kuin esim. skeittauksen, koska tasapainossa on helpompi pysyä potkulaudan tangon avulla. Scoottaus on varsin nuori laji ja suosittu erityisesti 10-15 -vuotiaiden keskuudessa. Lajin talviharrastusta hankaloittaa sisähallivuorojen puuttuminen skeittihalleista. Kesäisin scoottausta voi harrastaa samoissa paikoissa kuin skeittausta ja BMX-pyöräilyä. Talvisin scoottaus on mahdollista ainoastaan Sokevahallissa, SuperParkissa ja Valli Indoor Parkissa, joka onkin ensisijaisesti scoottaushalli. Lähde: www.finscooter.com Helsingin Uutiset 8.11.2011