Aikuisten Maahanmuuttajien Suomen Ääntämisestä
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Puhe ja kieli, 36:2, 77–96 (2016) 77 AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN ÄÄNTÄMISESTÄ Eija Aho, Helsingin yliopisto Minnaleena Toivola, Helsingin yliopisto Fred Karlsson, Helsingin yliopisto Mietta Lennes, Helsingin yliopisto Tässä raportissa selvitetään, millaisia suomen kielen ääntämisvaikeuksia esiintyy seitsemää eri lähtökieltä edustavilla aikuisilla maahanmuuttajilla. Tiedosta on apua suomen ääntämisopetuksessa. Puhujien äidinkielet ovat arabia, kiina, somali, tagalog, thai, venäjä ja vietnam. Raportissa mukana olevat lähtökielet ovat osa Proof-korpusta, jota varten äänitettiin 72:n pääkaupunkiseudulla asuvan 10:tä eri äidinkieltä puhuvan maahanmuuttajan lukupuhuntaa ja keskusteluja. Vastaavat puhenäytteet kerättiin myös kontrolliryhmältä, johon kuului 23 syntyperäistä suomenkielistä. Tässä alustavassa tutkimuksessa kolme tutkijaa kuunteli ääninäytteitä ja teki havaintoja ensin itsenäisesti, lopuksi yhdessä. Puhujien lähtökielten todettiin monin tavoin heijastuvan suomen ääntämiseen, vaikka yksilöllisiä eroja oli runsaasti. Yleisesti ottaen suomen konsonantit olivat helppoja lukuunottamatta /ŋ/:ää ja /h/:n allofoneja. Harvinaisimmat vokaalit ja diftongit olivat monille vaikeita. Lähtökielestä riippumatta äänteiden kestojen tuottaminen oli monelle vaikeaa, mutta ongelmien luonne vaihteli kielten ja puhujien välillä. Erityisesti /pitkät/ konsonantit lyhenivät. Myös äänteiden fonologisen pituuden ja painotuksen riippumattomuus tuotti ongelmia. Erityisesti painottomien tavujen /pitkät/ vokaalit sekä sananalkuiset painolliset /lyhyet/ vokaalit olivat vaikeita. Poikkeamat eivät aina liity selkeästi yksittäisiin äänteisiin tai tavuihin, vaan ääntämisen kokonaisvaltaisempiin piirteisiin. Esimerkiksi monille aasialaisille puhujille oli tyypillistä kauttaaltaan kireä äänenlaatu. Avainsanat: lähtökieli, maahanmuuttajat, ääntäminen, ääntämisopetus 1 JOHDANTO 48 087 viroa, 17 871 somalia, 17 784 englan- tia, 16 713 arabiaa ja muut jotakin noin 140 Tässä raportissa kartoitetaan, minkälaisia muusta kielestä (Tilastokeskus 2015). Turva- ääntämispoikkeamia on eri lähtökieliä pu- paikanhakijoiden lukumäärän lisääntymisen huvien aikuisten maahanmuuttajien suomen vuoksi myös maahanmuuttajien määrä li- kielessä. Suomessa asui vuoden 2015 lopus- sääntyy lähivuosina merkittävästi. Erityisesti sa pysyvästi 329 562 vieraskielistä henkilöä. arabinkielisten lukumäärä tulee kasvamaan. Heistä 72 436 puhui äidinkielenään venäjää, Maahanmuuttajien kotoutumista edistää hyvä suomen kielen taito. Kielen keskeisim- män sanaston ja rakenteiden hallinnan ohel- Kirjoittajan yhteystiedot: Eija Aho la suomea on osattava ääntää siten, että puhe [email protected] on ymmärrettävää. Hyvä suullinen kielitaito 78 Eija Aho, Minnaleena Toivola, Fred Karlsson, Mietta Lennes on erityisen tärkeää niiden etnisten ryhmien kerättiin vastaavat puhenäytteet kontrolli- edustajille, jotka kohtaavat eniten ennakko- ryhmältä, johon kuului 23 syntyperäistä suo- luuloja. Osa heistä kuuluu suurimpiin maa- menkielistä. Aineistoon sisältyvät myös usean hanmuuttajaryhmiin. (vrt. Jaakkola, 2009 suomenoppijan puolivuosittaiset seurantaää- s. 53). Monet edistyneet suomenoppijat halu- nitykset kahden vuoden ajalta. ProoF-korpus aisivat häivyttää puheessaan kuuluvan vähäi- (http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-20140730130) senkin vieraan aksentin, jonka perusteella hei- on tulossa saataville Kielipankin kautta, jossa dän äidinkielensä saatetaan tunnistaa (Aho luvan saaneet tutkijat voivat selata aineistoa ja & Toivola, 2008). Lähtökieli siis vaikuttaa tehdä siitä hakuja. siihen, millaisia ääntämisongelmia ja toisaalta Tarkastelemme tässä raportissa suomen oppimistavoitteita suomenoppijalla on. kielen ääntämistä ProoF-korpuksen seit- S2-oppijoiden eli Suomessa asuvien, muu- semää lähtökieltä edustavien aikuisten s2- ta kuin suomea äidinkielenään puhuvien, oppijoiden puheessa. Lähtökielet ovat arabia, suomen ääntämistä tutkittiin ensimmäistä kiina, somali, tagalog, thai, venäjä ja vietnam. kertaa laajasti vuosina 2008–2011 tutkimus- Kunkin kielen puhujaryhmälle tyypilliset hankkeessa Maahanmuuttajien suomen kielen poikkeamat on pyritty selvittämään. Myös ääntäminen – foneettinen pitkittäistutkimus lähtökielestä riippumattomia poikkeamia esi- suomen oppimisesta toisena kielenä (Suomen tellään, mutta syitä niihin ei pohdita. Olem- Akatemian hanke nro 122624). Hankkeen me aloittaneet analyysin tekemisen kuun- englanninkielinen nimi oli Pronunciation of nellen keräämäämme aineistoa, eikä mitään Finnish by immigrants in Finland (ProoF). tiettyä teoreettista kehystä ole käytetty. Vasta Tämä on maailmassa ensimmäisiä hankkei- aineiston kuuntelun jälkeen olemme arvioi- ta, joissa tietyn kielen ääntämisen oppimista neet, voiko ääntämispoikkeama johtua läh- on tutkittu useiden lähtökielten kannalta ja tökielestä. Suomen ja lähtökielten fonologiaa myös seurattu järjestelmällisesti. Hankkeen on vertailtu vain sen verran kuin se on ollut tutkimusasetelma on ainutlaatuinen erityi- suomen ääntämisen kannalta oleellista. Läh- sesti siksi, että kohteina on vasta aikuisina tökielten fonologiaa ei ole kuvattu muutoin. maahan muuttaneet henkilöt, jotka eivät ole Tämä kartoitus antaa yksityiskohtaista tietoa aikaisemmin lainkaan osanneet – tai ehkä maahanmuuttajien suomen ääntämisestä ja edes kuulleet – opittavaa kieltä eli suomea. voi auttaa s2-opettajia ääntämisharjoitusten Tutkimuksissa, joissa kohteena on englanti suunnittelussa. Kielen ääntäminen perustuu toisena kielenä, oppijat ovat useimmiten opis- pitkälti hienomotorisiin taitoihin ja edel- kelleet tai ainakin kuulleet englantia ennen lyttää paljon harjoittelua. Siksi ääntämiseen maahanmuuttoa. ProoF-hankkeen keskeise- pitäisi pureutua heti kielenoppimisen alka- nä tuloksena syntyi laaja tutkimusaineisto, essa. Opettajien ja suomenoppijoiden saata- ProoF-puhekorpus. Se sisältää lukupuhuntaa villa on ollut vähän tietoa siitä, minkälaisiin ja spontaaneja keskusteluja äänitiedostoina ääntämisharjoituksiin esimerkiksi venäjää, sekä vastaavat litteraatit ja osaksi myös fo- somalia tai arabiaa äidinkielenään puhuvan neettiset transkriptiot ääninäytteisiin koh- kannattaa keskittyä. (vrt. Aho, Huhtaniemi distettuina annotaatiotiedostoina. Aineis- & Nikonen, 2016; Toivola, 2011). tossa on 72 puhujaa, joiden lähtökielet ovat Esittelemme aluksi suomen ääntämisen arabia, hindi, kiina, kurdi, somali, tagalog, keskeiset piirteet. Tarkasteltavina oleviin läh- thai, turkki, venäjä ja vietnam – kaikki Suo- tökieliin liittyvät tyypillisimmät ääntämis- messa yleisiä maahanmuuttajakieliä. Lisäksi vaikeudet esitämme ryhmiteltynä kielittäin. Aikuisten maahanmuuttajien suomen ääntämisestä 79 Syitä ääntämisongelmiin on pohdittu vain energialla kuin sellaisissa kielissä, joissa näillä silloin, kun ne ovat selvästi pääteltävissä läh- klusiileilla on sointioppositio. Suomen /t/ tökielestä tai suomen kirjoitusasusta. Moni äännetään yleensä dentaalisena, kun taas /d/ poikkeama jää siis selittämättä. Mielestämme äännetään usein hieman takaisempana kuin myös tällaisten poikkeamien esittely valaisee /t/ ja se saattaa olla vain osittain soinnilli- ääntämisongelmien moninaisuutta ja auttaa nen. Tosin /d/ ja sen lisäksi /ŋ/ ovat suomen s2-opettajia ääntämisopetuksessa. konsonanttien joukossa harvinaisia. Suomen monitäryinen dentaalinen /r/ puolestaan on 2 SUOMEN FONOLOGIAN JA ProoF-aineiston lähtökielissä harvinainen. ÄÄNTÄMISEN PÄÄPIIRTEITÄ Suomen /r/ voi kuitenkin olla myös yksitäryi- nen (ks. esim. Mustanoja & O’Dell, 2007). Kuvaamme aluksi suomen äännejärjestelmän Suomen frikatiivilla /h/ on paljon allofoneja, ja prosodian keskeisiä piirteitä muihin kieliin jotka vaihtelevat erityisesti vokaalikontekstin verrattuina. Transkriptiossa käytämme IPAa. mukaan. Näitä allofoneja voidaan merkitä Kielten fonologisessa vertailussa hyödyn- IPA-symboleilla [h ɦ ç x]. Myös frikatiiviin nämme WALSia (Haspelmath, Dryer, Gil & /s/ voi vokaalikonteksti vaikuttaa helposti. Comrie, 2005; verkkoversio Dryer ja Haspel- Etenkin /u/-ympäristön aiheuttama /s/:n math, 2011), joka sisältää tietoja 562 kielen pyöristyminen ja lievä takaistuminen saatta- perusrakenteista ja fonologiasta. WALSin vat synnyttää [ʃ]-mäisen vaikutelman. tiedot ovat puhutun kielen ääntämisen kan- WALSin mukaan suomessa on vähän nalta liian karkeita, mutta yksittäisten kielten konsonanttifoneemeja ja runsaasti vokaa- keskeisiä piirteitä on mahdollista vertailla. lifoneemeja. Suomessa esiintyvät pyöreät Viittaamme seuraavassa WALSin verkko- etuvokaalit /y ø/ ovat WALS 11:n mukaan version osiin lyhenteillä, esim. WALS 1A = typologisesti harvinaisia. Konsonanttien ja Feature 1A: Consonant Inventories (http:// vokaalien lukumääräsuhde (C/V) on suomen wals.info/feature/1A). foneemien koko valikoimasta vain 1,63, kun Suomen kielessä on kahdeksan vokaalifo- WALSin kielten mediaani on 3,5. Suhdeluvut neemia /i e æ y ø u o ɑ/ ja 13–17 konsonantti- koskevat kuitenkin vain eri kielten foneemi- foneemia laskuta vasta riippuen. Perinteisesti paradigmoja. Jos jakaumat lasketaan karkealla suomen kieleen kuuluvat ainakin konsonantit oikeinkirjoituksella litteroidusta suomenkie- /p t k d j l r s ʋ m n ŋ h/. Edellisten lisäksi lisestä keskustelupuheesta, vokaalimerkkejä /b g ʃ f/ esiintyvät lainasanoissa (ks. esim. on kokonaismerkkimäärästä noin 49 % eli Karlsson, 1983; Suomi, Toivanen & Ylitalo, puolet (Lennes, tulossa). Suomessa on run- 2008). Foneemit /ø æ ɑ ʋ/ vastaavat kirjoi- saasti myös diftongeja. Toivolan (2000) mu- tetussa kielessä kirjaimia <ö ä a v>. Suomen kaan harvinaisimmat diftongit (esim. /ey/) vokaalien laatu ei yleiskielen painottomissa