DOCSLIB.ORG

Valkea Kaupunki , Mustat Vedet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Valkea Kaupunki , Mustat Vedet VALKEA KAUPUNKI, MUSTAT VEDET PETRI JUUTI Valkea kaupunki, mustat vedet Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle Copyright © 2015 Tampere University Press ja tekijä Kustantaja Myynti: [email protected] https://verkkokauppa.juvenes.fi/ Kansi Marita Alanko Graafinen suunnittelu ja toteutus Marita Alanko ISBN 978-951-44-9718-6 ISBN 978-951-44-9719-3 (pdf) Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2015 Esipuhe Juostessani pitkiä ja lyhyempiä lenkkejä eri puolilla maailmaa olen arvostanut suuresti yleisiä juomahanoja tai juomasuihkulähteitä. Etenkin kuumalla kelillä juostessa mukana kantamani vesi loppuu joskus liian äkkiä ja kuivuva kroppa al- kaa vaatia nopeasti kostuketta. Myös syke nousee nopeasti janon yltyessä ja mat- kan jatkuessa. Juomavesiposti onkin silloin hyvin tervetullut näky. Tarpeellista viilennystä tuovat satunnaiselle poikkeajalle myös kaupunkikuvaa koristavat suih- kulähteet, joita löytyy liki kaikista kaupungeista. Juomatauolla ei useinkaan tule ajateltua veteen liittyviä arvoja eikä järjestelmää, joka vaaditaan veden toimittamiseksi hanaan. Yksinker- taisimmankin hanan tai suihkuläh- teen takaa löytyy monimutkainen ja moniulotteinen järjestelmä. Toisinaan kuitenkin avoviemä- reiden löyhkä tuntuu nenässä eten- kin rannoille johtavien purkuputkien suuaukkojen tienoilla. Köyhimpien alueiden läpi juostessa näkee aika ajoin vettä kantavia lapsia ja naisia, jotka hakevat vettä joko yleisistä vesiposteista tai kaivoista. Huo- noimmassa tapauksessa he kantavat ostettua vettä, joka on hyvin kallista tuloihin nähden. Tällöin ajatukset siirtyvät nopeasti vesihuollon järjestelmiin ja veteen liittyviin arvoihin. Onko vesi ihmisoikeus vai taloudellinen hyödyke? Matkan jatkuessa mieleen tulee myös se, että vesihuolto on kuin maraton- juoksu. Jo lähtöviivalle meno on pitkän valmistautumisen tulos eikä matka ole vielä edes alkanut. Vesihuollossa lähtöviiva vertautuu siihen tilanteeseen, että tur- vallista vettä on kaikille saatavilla. Mutta miten lähtöviivalle on päästy ja miten siitä eteenpäin matka jatkuu? Tässä kirjassa perehdytään Pohjolan valkean kaupungin Helsingin vesien ja vesiensuojelun historiaan; niin likavesien kuin puhtaiden vesienkin. Vesi kiertää hydrologisessa kierrossa eikä vesihuollon toista osapuolta voi kunnolla käsittää ilman toista. Niin tiiviisti ne ovat sidoksissa toisiinsa. Otetaanpa iso hörppy maail man parasta tamperelaista hanavettä ja sukelletaan toviksi Helsingin vesiin. Kiitokset Suomen Akatemian AKVA-projektille Water as Social and Cultural Space: Changing Values and Representations (263417). Erityisesti haluan kiittää tekniikan tohtori Riikka Rajalaa avusta ja kommenteista. Kiitokset myös etelä- afrikkalaisille North-Westin ja Johannesburgin yliopistoille, jotka ovat osoitta- neet jatkuvaa kiinnostusta ja tukea tutkimuksiani kohtaan ja kutsuneet minut useita kertoja vierailevaksi professoriksi. Nämä vierailut ovat osoittaneet minulle, että tekemääni työtä arvostetaan etenkin maan rajojen ulkopuolella ja tarjonneet mahdollisuuden syventyä toviksi ilman häi riöitä tutkimustyöhön. Tämä on ol- lut kullan arvoista. Kiitokset myös FT Harri Mäelle ja dosentti Tapio Katkolle hyvistä kommenteista, Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungeille sekä kirjan kustantajalle Tampere University Pressille. Teos on saanut tukea myös Suomen tietokirjailijat ry:ltä. Petri S. Juuti FT, Dosentti, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistot Sisällys Esipuhe 5 Luku 1 Johdanto 9 Luku 2 Vedellä vain välinearvo – jätevedet saastuttavat vesistöt 21 2.1 Vantaanjoki – viemäri ja raakavesilähde 36 2.2 Pohjavesitutkimuksia saastumattoman veden löytämiseksi 53 2.3 Paskan hajussa kasvaa – vesikloseteista ulosteongelman ratkaisu 61 2.4 Vantaanjoki saastuu – raakaveden hankintaan Päijänteestä 77 Luku 3 Viemärinlöyhkä aiheuttaa toimintaa 87 3.1 Viemäröinnin varhaisvaiheet Euroopassa 88 3.2 Varhaiset vaiheet muualla Suomessa 108 3.3 Varhaiset vaiheet Helsingissä 123 3.4 Miksi jätevedenpuhdistusta Helsinkiin jo vuonna 1910? 132 Luku 4 Tavoitteena puhtaat vedet 165 4.1 Jätevesikomitea 1964 173 4.2 Helsingin seudun jätevedenpuhdistamot 179 4.3 Yleinen jätevedenpuhdistuksen kehitys 217 Luku 5 Puhtaampi meri, parempi elämä 225 5.1 Veden tulo muutti elämän 226 5.2 Veden kulutus ja kaupunkilainen, veden käyttäjä, asiakas, kansalainen 236 5.3 Vantaanjoen vesistö 2000-luvulla 242 5.4 Vedet kaupungissa ja maaseudulla 251 Luku 6 Valkea kaupunki, puhtaat vedet 272 Lähdeluettelo 290 PETRI JUUTI LUKU 1 Johdanto Yhdyskuntien kehityksen keskeinen elementti Tämän tutkimuksen ilmestymishetkellä on vesihuolto eli vedenhankinta ja viemäröin- on kulunut jo noin 105 vuotta jätevedenpuh- ti. Suomenkielessä vesihuolto-termi käsittää distuksen alkamisesta Suomessa. Sinä aika- nämä molemmat puolet asiasta toisin kuin mo- na ihmisten suhtautuminen erilaisiin vesiin, nissa muissa kielissä. Tämä onkin hyvin luon- luonnossa esiintyvään veteen ja vesimaise- tevaa ajatellen jo veden hydrologista kiertoa. maan, juoma- ja talousveteen sekä jätevesiin Eurooppalainen kaupunkikulttuuri alkoi kehit- on ehtinyt muuttua moneen kertaan. Tämän tyä voimakkaasti, kun vuoden 600 eaa tienoilla tutkimuksen tavoitteena on paneutua erityi- rakennettiin Roomaan Cloaca Maxima alun sesti jätevedenpuhdistuksen aikaansaamaan perin maankuivatusta varten. Samoin muinai- muutokseen. Tutkimuskysymyksiä on useita: sissa korkeakulttuureissa ovat vesijärjestelmät millaisia kokemuksia ihmisillä oli ennen jäte- ja vesien käyttö olleet keskeinen kehityksen vedenpuhdistuksen alkamista, miksi ja miten edellytys. Suomi on useiden kansainvälisten jätevedenpuhdistus aloitettiin, millaisia vaihto- vertailujen mukaan vesihuollon kärkimaa. ehtoja harkittiin, mitkä olivat ratkaisut ja niiden Pääsääntöisesti kaupunkien jätevedenpuh- seuraamukset? Yksinkertaisesti ilmaistuna: distamot puhdistavat jätevedet tehokkaasti ja millainen on vesien, erityisesti jätevesien ja ih- vesilaitosten tarjoama vesi on hyvää ja sitä misen suhde pääkaupunkiseudulla 1800-luvun on riittävästi tarjolla. Historialla on merkitystä, loppupuolelta 2000-luvulle? Voidaanko tästä kun päätetään tulevaisuuden vaihtoehdoista. suhtautumisesta löytää selvästi toisistaan Tuntemalla vesihuollon kehityspolut on mah- eroavia vaiheita tai kausia? dollista ennakoida tulevia vaihtoehtoja ja mah- dollisia karikkoja. 9 JOHDANTO 10 PETRI JUUTI Suomen ensimmäiset jätevedenpuhdistamot valmistuivat huolellisen keskuste- lun ja suunnittelun jälkeen vuonna 1910 Helsinkiin ja Lahteen. Muualla niitä saatiin odotella vielä vuosikymmeniä. Ennen jätevedenpuhdistamojen perusta- mista eri puolella Suomea keskustelua herätti jätevedenpuhdistamoiden puute, koska monien kaupunkien rantavedet olivat likaantuneet tehtaiden ja asutuksen jätevesistä. Jätevedet haisivat monin paikoin niin paljon, että se herätti laajaa mie- lipahaa ja kansalaiskeskustelua. Keskitetyn jätevedenpuhdistuksen avulla näistä ongelmista päästiin vähitellen, mutta miten? Kaupunki kasvaa Helsinkiin ryhdyttiin suunnittelemaan viemärilaitosta jo 1870-luvulla ja sen to- teutus alkoi vuosikymmenen vaihteessa. Käytännössä kaupunkiin rakennettiin viemäreitä, jotka johtivat liat pois kaduilta jokeen ja mereen. Vesilaitos perustet- tiin kaupunkiin myös 1870-luvulla, vuonna 1876. Se oli Suomen ensimmäinen vesilaitos. Varsinainen jätevedenpuhdistus alkoi Helsingissä vuonna 1910, jolloin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan ja toinen viittä vuotta myöhemmin Savilaan. Helsinki oli edelläkävijä jätevedenpuhdistuksessa: Poh- joismaiden ensimmäinen aktiivilietelaitos valmistui Kyläsaareen vuonna 1932. Jätevesien puhdistus kuului aina vuoteen 1983 asti Helsingin kaupungin ra- kennusviraston vastuulle. Vesihuollon vaikutus kaupunkielämään näkyi nopeasti. 11 JOHDANTO Noin 20 vuotta viemärilaitoksen rakentamisen ja vesilaitoksen perustamisen jäl- keen jo noin 70 prosentilla Helsingin asunnoista oli viemäri ja vesijohto. Tämä heijastui puolestaan yleiseen hygieniatasoon: esimerkiksi lavantauti ja kolera, mitkä olivat Helsingissä varsin yleisiä vielä 1870-luvulla, hävisivät lähes kokonaan seuraavien vuosikymmenien aikana. Ongelmia kuitenkin riitti myöhemmillekin ajoille. Helsingin asukasluvun kasvaessa vesilaitoksen kapasiteetti kävi 1950-luvulla riittämättömäksi ja on- gelmaksi muodostui Vantaanjoen huono laatu. Veden laadun parantamiseksi ja säännöstelemiseksi rakennettiin Silvolaan tekoallas vuonna 1962. Viisi vuotta myöhemmin valmistui Hiidenvesi-tunneli, josta juoksutettiin lisävettä Van- taanjoen veden laadun parantamiseksi. Nämä olivat kuitenkin vain väliaikaisia ratkaisuja. Juomaveden laatuvaatimusten kiristyessä Helsinki ryhtyi yhdessä naa- purikuntien kanssa etsimään uusia vaihtoehtoja entistä parempilaatuisemman raakaveden hankkimiseksi. Vuonna 1972 pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä muutaman Keski-Uu- denmaan kunnan kanssa sopivat Päijänne-hankkeesta: raakaveden johtamisesta Päijänteen Asikkalanselältä pääkaupunkiseudulle. Päijänne-tunneli – yli 120 kilometriä pitkä, maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli – otettiin käyttöön vuonna 1982. Pääkaupunkiseudulla (lyhenne PK-seutu) tarkoitetaan yleensä Suomessa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostamaa aluetta. 12 PETRI JUUTI Helsingissä oli 1970-luvun alkupuolella enimmillään 11 jätevedenpuhdista- moa. Vuonna 1984 jätevesien puhdistus liitettiin osaksi Helsingin Veden toimin- taa. Vuodesta 1994 lähtien jätevedenpuhdistustoiminta on keskitetty vuonna 1994 valmistuneeseen Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Tehostuneen puh- distuksen myötä Helsingin sisälahtien vedenlaatu on parantunut selvästi. Viikin-
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Kallioperän Ja Maaperän Arvokkaat Luontokohteet Helsingissä
    6/2004 Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä Antti Salla Helsinki 2004 Kannen kuva: Vartiosaaren rapakivilohkare / Antti Salla Painettu Pohjosmaisen ympäristömerkin saaneelle paperille HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 6/2004 Antti Salla KALLIOPERÄN JA MAAPERÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsinki 2004 Kuvat: © Antti Salla ISSN 1235-9718 ISBN 952-473-384-6 ISBN (URL:www.hel.fi/ymk/julkaisut/julkaisut.html) 952-473-385-4 Painopaikka: Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki 2004 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................................... 1 RESUMÉ......................................................................................................................................................................... 2 ABSTRACT .................................................................................................................................................................... 3 1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................ 4 1.1 ALKUSANAT ........................................................................................................................................................... 4 1.2 SELVITYKSEN TARKOITUS......................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Helsingin Sosiaalivirasto
    Itäinen Helsinki Sisältö SOSIAALIVIRASTON PALVELUT .................................. 3 Itäinen sosiaali- ja lähityön yksikkö ............................... 3 Sosiaalityö ................................................................. 4 Lähityö ....................................................................... 4 Omaishoidon tuki ....................................................... 5 Itäinen omaishoidon toimintakeskus .......................... 5 Vanhusten palvelu- ja virkistyskeskukset ..................... 6 Päivätoiminta ................................................................ 7 Palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito ........... 7 Vammaispalvelut .......................................................... 8 Kuljetuspalvelut ............................................................ 9 Asunnon muutostyöt ................................................... 10 Toimiva Koti ................................................................ 11 Toimeentulotuki .......................................................... 11 TERVEYSKESKUKSEN PALVELUT ............................ 12 Terveysasemat ........................................................... 12 Päivystys .................................................................... 14 Laboratoriot ................................................................ 15 Omahoitotarvikejakelu ................................................ 15 Hammashoitolat ......................................................... 16 Kotihoito ....................................................................
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Korkeakoulutettujen Asumispreferenssit Osana Pääkaupunkiseudun Alueellista Eriytymistä
    Korkeakoulutettujen asumispreferenssit osana pääkaupunkiseudun alueellista eriytymistä Paula Piritta Jääskeläinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologia Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2018 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Jääskeläinen, Paula Piritta Työn nimi – Arbetets titel – Title Korkeakoulutettujen asumispreferenssit osana pääkaupunkiseudun alueellista eriytymistä Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiologia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2018 89 s. + liitteet Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä tutkielmassa tarkastellaan työssäkäyvien ylemmän korkeakoulutkinnon suorittaneiden asumispreferenssejä sellaisilla asuinalueilla, jotka ovat sosioekonomisesti tarkasteltuna hyväosaisia. Useat tutkimukset osoittavat pääkaupunkiseudun eriytyneen alueellisesti siten, että korkeakoulutetut ovat sijoittuneet asumaan Helsinginniemelle ja länsipainotteisesti merenrannoille. Matalan tulo- ja koulutustason, korkean työttömyyden ja etnisen heterogeenisyyden alueet painottuvat lähinnä Helsingin itäiseen suurpiiriin ja pääkaupunkiseudun radanvarsialueille. Tutkielmassa pureudutaan alueelliseen, sosioekonomiseen ja etniseen eriytymiseen korkeakoulutettujen asumispreferenssien lisäksi myös tutkittavien omien eriytymistä koskevien pohdintojen kautta. Tutkielman näkökulma on kulttuurisosiologinen. Teoreettisena
    [Show full text]
  • Opinnäytetyön Mallipohja
    Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Koskelainen, Riku 2016 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurilan yksikkö Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Riku Koskelainen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Helmikuu, 2016 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurilan yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Riku Koskelainen Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Vuosi 2016 Sivumäärä 55 Tämä opinnäytetyö käsittelee alihankintaa ja alihankintaprosessin kehittämistä. Opinnäyte- työn tavoitteena on tutkia kansainvälistä kiinteistöalan konsernia ja sen alaisuudessa toimivaa yksikköä. Yksikössä tarkoituksena on tutkia sen alihankintaprosessia ja sitä miten alihankinta- prosessia voitaisiin tehostaa. Kaarelan alueurakassa kysymys on tilaajan aloittamasta hankkeesta. Tutkielmassa on pyritty kuvaamaan laajempi prosessi ja tuomaan sitä yhä lähemmäksi ongelmakohtaa: ISS Viherpalve- luiden kustannustehokkuutta. Tutkielman laajin osa käsittelee julkisia hankintoja ja tilaaja- vastuuta Kaarelan alueurakassa. Nämä asiat on käsitelty teoriaosuudessa. Tämän jälkeen tut- kitaan ISS Palveluiden sisäisiä prosesseja ja sitä mihin ISS Viherpalvelut sijoittuu. Tutkimus- menetelmänä tässä kohdassa on käytetty kyselylomaketta Kaarelan alueurakan vastuuhenki- löille. Viimeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty investointilaskelmia ISS Viherpalveluiden sisäisissä prosesseissa. Ongelmakohdiksi on rajattu kolme toimintoa: työkoneiden leasing, niit- tomurskaus ja jääkenttien jäädytys ja hoito. Nämä kolme
    [Show full text]
  • Helsinki Echo
    HELSINKI ECHO HELSINKI BITES – A GUIDE TO the HistORY OF the CitY WelcOME TO A JOURneY phere of the times. You can take a walk home and listen to the radio. You can thROUgh the Fascinating through the streets of the 1930s and also pop into a bar to play hits on the histORY OF Helsinki! This check out window displays or spend time jukebox or peer into the secret world of journey will take you through various on the beach trying on swimsuits. If you an inner courtyard. Helsinki Echo will eras and lets you experience the atmos- feel tired, you can have a rest in a 1950s show you the way, take it with you! VibRant CitY OF the 1930'S LeisURE TIME AT HOME in the 1950'S GRieF anD DRAMA The Chang- ing Face OF the CITY NOstalgic 1970'S BAR The CARE- takeR'S RealM A Skate- BOARDER'S KEEN EYE 2 | ALONG THE STREETS Helsinki echO | 3 The CAFÉ BRONDin at Etelä- Wäinö Aaltonen, Rudolf Koivu and having a permanent place to stay since Esplanadi 20 becomes a popular meet- Eino Leino. One of the “Brondinistas” student days, and every member of our ing place among artists in the 1910s. is named Ponkki. “Ponkki was no art- coterie felt it their duty to put him up The regulars include such names as ist. He had no speciality, but he under- when he turned up at your doorstep.”* Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, stood everybody. No one recalled him * Vilho Nenonen: Tavattiin Brondalla. SPReaDing like ElantO Shops of the Elanto Cooperative were a familiar sight in Helsinki.
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • See Helsinki on Foot 7 Walking Routes Around Town
    Get to know the city on foot! Clear maps with description of the attraction See Helsinki on foot 7 walking routes around town 1 See Helsinki on foot 7 walking routes around town 6 Throughout its 450-year history, Helsinki has that allow you to discover historical and contemporary Helsinki with plenty to see along the way: architecture 3 swung between the currents of Eastern and Western influences. The colourful layers of the old and new, museums and exhibitions, large depart- past and the impact of different periods can be ment stores and tiny specialist boutiques, monuments seen in the city’s architecture, culinary culture and sculptures, and much more. The routes pass through and event offerings. Today Helsinki is a modern leafy parks to vantage points for taking in the city’s European city of culture that is famous especial- street life or admiring the beautiful seascape. Helsinki’s ly for its design and high technology. Music and historical sights serve as reminders of events that have fashion have also put Finland’s capital city on the influenced the entire course of Finnish history. world map. Traffic in Helsinki is still relatively uncongested, allow- Helsinki has witnessed many changes since it was found- ing you to stroll peacefully even through the city cen- ed by Swedish King Gustavus Vasa at the mouth of the tre. Walk leisurely through the park around Töölönlahti Vantaa River in 1550. The centre of Helsinki was moved Bay, or travel back in time to the former working class to its current location by the sea around a hundred years district of Kallio.
    [Show full text]
  • Talvihuolto 248 M², 1-2 As
    MIKSI TÄHÄN LÄHIKOULUUN EI OLE TUNKUA? Uutiset: KATSO TARJOUKSEMME SIVULTA 5 Kouluverkosta tulee taas uusi AUTOKORJAAMO - KAIKKI MERKIT SIVU 8: SIVU tilaisuus. Urheilu: VUODESTA 1966 TUOTTAJAT TUOTTAJAT s6 PuiUn takaa-ajo tuotti tulosta. KATSO AUTOPESU- Menot: TARJOUKSEMME Lähikirjasto SIVULTA 5 PISTIVÄT MUKSU- PISTIVÄT KEMUT PYSTYYN. KEMUT Pukinmäen nikkaripajaa ei Neste Oil K-market Malmi loikkasi tulevaisuuteen häädetä. Neste Oil Metsälä Keskiviikko 8.10.2014 LEVIKKI 37 600 ALA-TIKKURILA, ALPPIKYLÄ, HEIKINLAAKSO, JAKOMÄKI, LATOKARTANO, MALMI, PIHLAJAMÄKI, PIHLAJISTO, PUISTOLA, Nro PUKINMÄKI, SILTAMÄKI, SUURMETSÄ, SUUTARILA, TAPANILA, TAPANINVAINIO, TAPULIKAUPUNKI, TÖYRYNUMMI, VIIKKI 37 syystarjous * henkilö- tai pakettiauton ü Masennus määräaikaiskatsastus ü Ahdistus ü Kriisit ja traumat ü Parisuhdeongelmat * Katsastuksen hintaan lisätään Trafin maksu 3,60€ ü Syömishäiriöt 2929 * Katsastuksen hintaan lisätään Trafin maksu 3,60€ ü Päihdeongelmat Tarjous voimassa 1 - 11.10. TIKKURILA ILOLA ITÄ-HAKKILA www.vastaamo.fi tuki@vastaamo.fi 044 4141 000 Tikkurikuja 1 Laaksotie 33 Mittatie 27 00750 Helsinki 01390 Vantaa 01260 Vantaa Puh. 029 001 8700 Puh. 029 001 8720 Puh. 09 741 50010 ark. 9-18, la. 9-14 ark. 9-17 ark. 8-18 Malmin kauppa+e 8 b, 00700 Helsinki Itsenäistä ja osaavaa kiinteistön- [A] välitystä ja auktorisoitua arviointia 35 vuoden kokemuksella TAPANINVAINIO OKT MELLUNKYLÄ TONTTI Tarja Tasainen tontti 991 m². Rak.oik. Talvihuolto 248 m², 1-2 as. Perustettu as.oy, Haaranen Henkilöautot kaikki merkit ja mallit! varainsiirtovero 2%. Hp. 250.000 € Kiinteistönvälittäjä, Kultakummuntie 5 LKV, osakas Sisältää 044 367 7747 • Moottoriöljy ja suodatin SUURMETSÄ RT-TONTTI Rivitalotontti 948m², rak.oik. 330m², [email protected] • Akun ja laturin testaus 149€ as lkm ei ole rajattu.
    [Show full text]
  • Gräsviken Ruoholahti Zon/Zone Vyöhyke
    Ruoholahti Vyöhyke Gräsviken Zon/Zone Bussit Ruoholahdesta Laituri Uloskäynti Kerros Pohjoinen Bussar från Gräsviken Plattform Utgång Plan Buses from Ruoholahti Platform Exit Floor Norr North Salmisaari 1 15 Sundholmen Punavuori 2 22 Rödbergen Katajaharju 3 22 Enåsen Lippuhalli Biljetthallsplan Porkkalankatu Raitiovaunut Ruoholahdesta Laituri Uloskäynti Ticket hall level Spårvagnar från Gräsviken Plattform Utgång Trams from Ruoholahti Platform Exit Gråharagatan 0 Porkalagatan Arabia 2 8 Harmajankatu Jätkäsaari 1 8 Busholmen Laituritaso Plattformsplan Platform level -1 Itämerenkatu Östersjögatan Vuosaari/Mellunmäki Tapiola/Matinkylä Hagalund/Mattby Nordsjö/Mellungsbacka Olet tässä Kynnyksetön reitti pysäkeille Du är här Fri passage till busshållplatserna You are here Disabled access to bus stops Lapinlahti Länsiväylä H1011 Lappviken Västerleden 143A Soukka Sökö Hietaniemi Länsiväylä 146A Kivenlahti Stensvik Sandudd 147A Espoonlahti Esboviken 164A Saunalahti Bastvik Länsiväylä H1013 U192 Inkoo Ingå Porkalagatan Västerleden Yöbussit Espoon suuntaan Länsiväylää pitkin Porkkalankatu Nattbussarna i riktning mot Esbo längs Västerleden 21 Lauttasaari Drumsö Night buses towards Espoo along Länsiväylä 21N Katajaharju Enåsen Metroa korvaavat bussit Espoon suuntaan Friisilä Frisans Ersättande bussar för metron i riktning mot Esbo 112N Metro replacement buses towards Espoo U192T Inkoo Ingå Metroa korvaavat bussit Lauttasaareen Ersättande bussar för metron till Drumsö Metro replacement buses to Lauttasaari Porkalagatan Porkkalankatu Porkalagatan Länsiväylä
    [Show full text]