VALKEA KAUPUNKI, MUSTAT VEDET PETRI JUUTI Valkea kaupunki, mustat vedet Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle Copyright © 2015 Tampere University Press ja tekijä Kustantaja Myynti: [email protected] https://verkkokauppa.juvenes.fi/ Kansi Marita Alanko Graafinen suunnittelu ja toteutus Marita Alanko ISBN 978-951-44-9718-6 ISBN 978-951-44-9719-3 (pdf) Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2015 Esipuhe Juostessani pitkiä ja lyhyempiä lenkkejä eri puolilla maailmaa olen arvostanut suuresti yleisiä juomahanoja tai juomasuihkulähteitä. Etenkin kuumalla kelillä juostessa mukana kantamani vesi loppuu joskus liian äkkiä ja kuivuva kroppa al- kaa vaatia nopeasti kostuketta. Myös syke nousee nopeasti janon yltyessä ja mat- kan jatkuessa. Juomavesiposti onkin silloin hyvin tervetullut näky. Tarpeellista viilennystä tuovat satunnaiselle poikkeajalle myös kaupunkikuvaa koristavat suih- kulähteet, joita löytyy liki kaikista kaupungeista. Juomatauolla ei useinkaan tule ajateltua veteen liittyviä arvoja eikä järjestelmää, joka vaaditaan veden toimittamiseksi hanaan. Yksinker- taisimmankin hanan tai suihkuläh- teen takaa löytyy monimutkainen ja moniulotteinen järjestelmä. Toisinaan kuitenkin avoviemä- reiden löyhkä tuntuu nenässä eten- kin rannoille johtavien purkuputkien suuaukkojen tienoilla. Köyhimpien alueiden läpi juostessa näkee aika ajoin vettä kantavia lapsia ja naisia, jotka hakevat vettä joko yleisistä vesiposteista tai kaivoista. Huo- noimmassa tapauksessa he kantavat ostettua vettä, joka on hyvin kallista tuloihin nähden. Tällöin ajatukset siirtyvät nopeasti vesihuollon järjestelmiin ja veteen liittyviin arvoihin. Onko vesi ihmisoikeus vai taloudellinen hyödyke? Matkan jatkuessa mieleen tulee myös se, että vesihuolto on kuin maraton- juoksu. Jo lähtöviivalle meno on pitkän valmistautumisen tulos eikä matka ole vielä edes alkanut. Vesihuollossa lähtöviiva vertautuu siihen tilanteeseen, että tur- vallista vettä on kaikille saatavilla. Mutta miten lähtöviivalle on päästy ja miten siitä eteenpäin matka jatkuu? Tässä kirjassa perehdytään Pohjolan valkean kaupungin Helsingin vesien ja vesiensuojelun historiaan; niin likavesien kuin puhtaiden vesienkin. Vesi kiertää hydrologisessa kierrossa eikä vesihuollon toista osapuolta voi kunnolla käsittää ilman toista. Niin tiiviisti ne ovat sidoksissa toisiinsa. Otetaanpa iso hörppy maail man parasta tamperelaista hanavettä ja sukelletaan toviksi Helsingin vesiin. Kiitokset Suomen Akatemian AKVA-projektille Water as Social and Cultural Space: Changing Values and Representations (263417). Erityisesti haluan kiittää tekniikan tohtori Riikka Rajalaa avusta ja kommenteista. Kiitokset myös etelä- afrikkalaisille North-Westin ja Johannesburgin yliopistoille, jotka ovat osoitta- neet jatkuvaa kiinnostusta ja tukea tutkimuksiani kohtaan ja kutsuneet minut useita kertoja vierailevaksi professoriksi. Nämä vierailut ovat osoittaneet minulle, että tekemääni työtä arvostetaan etenkin maan rajojen ulkopuolella ja tarjonneet mahdollisuuden syventyä toviksi ilman häi riöitä tutkimustyöhön. Tämä on ol- lut kullan arvoista. Kiitokset myös FT Harri Mäelle ja dosentti Tapio Katkolle hyvistä kommenteista, Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungeille sekä kirjan kustantajalle Tampere University Pressille. Teos on saanut tukea myös Suomen tietokirjailijat ry:ltä. Petri S. Juuti FT, Dosentti, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistot Sisällys Esipuhe 5 Luku 1 Johdanto 9 Luku 2 Vedellä vain välinearvo – jätevedet saastuttavat vesistöt 21 2.1 Vantaanjoki – viemäri ja raakavesilähde 36 2.2 Pohjavesitutkimuksia saastumattoman veden löytämiseksi 53 2.3 Paskan hajussa kasvaa – vesikloseteista ulosteongelman ratkaisu 61 2.4 Vantaanjoki saastuu – raakaveden hankintaan Päijänteestä 77 Luku 3 Viemärinlöyhkä aiheuttaa toimintaa 87 3.1 Viemäröinnin varhaisvaiheet Euroopassa 88 3.2 Varhaiset vaiheet muualla Suomessa 108 3.3 Varhaiset vaiheet Helsingissä 123 3.4 Miksi jätevedenpuhdistusta Helsinkiin jo vuonna 1910? 132 Luku 4 Tavoitteena puhtaat vedet 165 4.1 Jätevesikomitea 1964 173 4.2 Helsingin seudun jätevedenpuhdistamot 179 4.3 Yleinen jätevedenpuhdistuksen kehitys 217 Luku 5 Puhtaampi meri, parempi elämä 225 5.1 Veden tulo muutti elämän 226 5.2 Veden kulutus ja kaupunkilainen, veden käyttäjä, asiakas, kansalainen 236 5.3 Vantaanjoen vesistö 2000-luvulla 242 5.4 Vedet kaupungissa ja maaseudulla 251 Luku 6 Valkea kaupunki, puhtaat vedet 272 Lähdeluettelo 290 PETRI JUUTI LUKU 1 Johdanto Yhdyskuntien kehityksen keskeinen elementti Tämän tutkimuksen ilmestymishetkellä on vesihuolto eli vedenhankinta ja viemäröin- on kulunut jo noin 105 vuotta jätevedenpuh- ti. Suomenkielessä vesihuolto-termi käsittää distuksen alkamisesta Suomessa. Sinä aika- nämä molemmat puolet asiasta toisin kuin mo- na ihmisten suhtautuminen erilaisiin vesiin, nissa muissa kielissä. Tämä onkin hyvin luon- luonnossa esiintyvään veteen ja vesimaise- tevaa ajatellen jo veden hydrologista kiertoa. maan, juoma- ja talousveteen sekä jätevesiin Eurooppalainen kaupunkikulttuuri alkoi kehit- on ehtinyt muuttua moneen kertaan. Tämän tyä voimakkaasti, kun vuoden 600 eaa tienoilla tutkimuksen tavoitteena on paneutua erityi- rakennettiin Roomaan Cloaca Maxima alun sesti jätevedenpuhdistuksen aikaansaamaan perin maankuivatusta varten. Samoin muinai- muutokseen. Tutkimuskysymyksiä on useita: sissa korkeakulttuureissa ovat vesijärjestelmät millaisia kokemuksia ihmisillä oli ennen jäte- ja vesien käyttö olleet keskeinen kehityksen vedenpuhdistuksen alkamista, miksi ja miten edellytys. Suomi on useiden kansainvälisten jätevedenpuhdistus aloitettiin, millaisia vaihto- vertailujen mukaan vesihuollon kärkimaa. ehtoja harkittiin, mitkä olivat ratkaisut ja niiden Pääsääntöisesti kaupunkien jätevedenpuh- seuraamukset? Yksinkertaisesti ilmaistuna: distamot puhdistavat jätevedet tehokkaasti ja millainen on vesien, erityisesti jätevesien ja ih- vesilaitosten tarjoama vesi on hyvää ja sitä misen suhde pääkaupunkiseudulla 1800-luvun on riittävästi tarjolla. Historialla on merkitystä, loppupuolelta 2000-luvulle? Voidaanko tästä kun päätetään tulevaisuuden vaihtoehdoista. suhtautumisesta löytää selvästi toisistaan Tuntemalla vesihuollon kehityspolut on mah- eroavia vaiheita tai kausia? dollista ennakoida tulevia vaihtoehtoja ja mah- dollisia karikkoja. 9 JOHDANTO 10 PETRI JUUTI Suomen ensimmäiset jätevedenpuhdistamot valmistuivat huolellisen keskuste- lun ja suunnittelun jälkeen vuonna 1910 Helsinkiin ja Lahteen. Muualla niitä saatiin odotella vielä vuosikymmeniä. Ennen jätevedenpuhdistamojen perusta- mista eri puolella Suomea keskustelua herätti jätevedenpuhdistamoiden puute, koska monien kaupunkien rantavedet olivat likaantuneet tehtaiden ja asutuksen jätevesistä. Jätevedet haisivat monin paikoin niin paljon, että se herätti laajaa mie- lipahaa ja kansalaiskeskustelua. Keskitetyn jätevedenpuhdistuksen avulla näistä ongelmista päästiin vähitellen, mutta miten? Kaupunki kasvaa Helsinkiin ryhdyttiin suunnittelemaan viemärilaitosta jo 1870-luvulla ja sen to- teutus alkoi vuosikymmenen vaihteessa. Käytännössä kaupunkiin rakennettiin viemäreitä, jotka johtivat liat pois kaduilta jokeen ja mereen. Vesilaitos perustet- tiin kaupunkiin myös 1870-luvulla, vuonna 1876. Se oli Suomen ensimmäinen vesilaitos. Varsinainen jätevedenpuhdistus alkoi Helsingissä vuonna 1910, jolloin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan ja toinen viittä vuotta myöhemmin Savilaan. Helsinki oli edelläkävijä jätevedenpuhdistuksessa: Poh- joismaiden ensimmäinen aktiivilietelaitos valmistui Kyläsaareen vuonna 1932. Jätevesien puhdistus kuului aina vuoteen 1983 asti Helsingin kaupungin ra- kennusviraston vastuulle. Vesihuollon vaikutus kaupunkielämään näkyi nopeasti. 11 JOHDANTO Noin 20 vuotta viemärilaitoksen rakentamisen ja vesilaitoksen perustamisen jäl- keen jo noin 70 prosentilla Helsingin asunnoista oli viemäri ja vesijohto. Tämä heijastui puolestaan yleiseen hygieniatasoon: esimerkiksi lavantauti ja kolera, mitkä olivat Helsingissä varsin yleisiä vielä 1870-luvulla, hävisivät lähes kokonaan seuraavien vuosikymmenien aikana. Ongelmia kuitenkin riitti myöhemmillekin ajoille. Helsingin asukasluvun kasvaessa vesilaitoksen kapasiteetti kävi 1950-luvulla riittämättömäksi ja on- gelmaksi muodostui Vantaanjoen huono laatu. Veden laadun parantamiseksi ja säännöstelemiseksi rakennettiin Silvolaan tekoallas vuonna 1962. Viisi vuotta myöhemmin valmistui Hiidenvesi-tunneli, josta juoksutettiin lisävettä Van- taanjoen veden laadun parantamiseksi. Nämä olivat kuitenkin vain väliaikaisia ratkaisuja. Juomaveden laatuvaatimusten kiristyessä Helsinki ryhtyi yhdessä naa- purikuntien kanssa etsimään uusia vaihtoehtoja entistä parempilaatuisemman raakaveden hankkimiseksi. Vuonna 1972 pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä muutaman Keski-Uu- denmaan kunnan kanssa sopivat Päijänne-hankkeesta: raakaveden johtamisesta Päijänteen Asikkalanselältä pääkaupunkiseudulle. Päijänne-tunneli – yli 120 kilometriä pitkä, maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli – otettiin käyttöön vuonna 1982. Pääkaupunkiseudulla (lyhenne PK-seutu) tarkoitetaan yleensä Suomessa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostamaa aluetta. 12 PETRI JUUTI Helsingissä oli 1970-luvun alkupuolella enimmillään 11 jätevedenpuhdista- moa. Vuonna 1984 jätevesien puhdistus liitettiin osaksi Helsingin Veden toimin- taa. Vuodesta 1994 lähtien jätevedenpuhdistustoiminta on keskitetty vuonna 1994 valmistuneeseen Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Tehostuneen puh- distuksen myötä Helsingin sisälahtien vedenlaatu on parantunut selvästi. Viikin-