DOCSLIB.ORG

KESKUSTA-ALUEIDEN TUNNISTAMINEN JA LUOKITTELU UUDELLAMAALLA Menetelmäkuvaus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
KESKUSTA-ALUEIDEN TUNNISTAMINEN JA LUOKITTELU UUDELLAMAALLA Menetelmäkuvaus KESKUSTA-ALUEIDEN TUNNISTAMINEN JA LUOKITTELU UUDELLAMAALLA Menetelmäkuvaus Uudenmaan liiton julkaisuja E 212 - 2018 Uudenmaan liiton julkaisuja E 212 – 2018 ISBN 978-952-448-506-7 ISSN 2341-8885 Verkkojulkaisu Helsinki 2018 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Keskusta-alueiden tunnistaminen ja luokittelu Uudellamaalla – Menetelmäkuvaus Julkaisija Uudenmaan liitto Raportin laatija Henri Jutila, Uudenmaan liitto Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julkaisuja E 212 Julkaisuvuosi 2018 ISBN 978-952-448-506-7 ISSN 2341-8885 Kieli suomi Sivuja 29 Tiivistelmä Uudenmaan liitossa on jatkokehitetty Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 julkaiseman keskusta-alueiden tunnistamismenetelmän pohjalta automaattinen geoprosessointimalli, jolla saadaan maantieteellisesti rajattua keskusta-alueet ja luokiteltua ne niiden koon ja palvelujen monipuolisuuden perusteella eri luokkiin. Menetelmää hyödynnettiin Uusimaa-kaava 2050:n pohjaksi laaditussa rakennemallityössä. Tässä raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti geoprosessointimallin toimintaperiaatteet ja esitellään kyseisellä menetelmällä tunnistettu Uudenmaan keskusverkko vuonna 2016. Avainsanat (asiasanat) Uusimaa, keskusta, keskusverkko, palvelut, väestö, työpaikat, geoprosessointimalli, aluesuunnittelu, Uusimaa-kaava 2050 Huomautuksia Julkaisu löytyy pdf-muodossa osoitteesta www.uudenmaanliitto.fi/julkaisut. PRESENTATIONSBLAD Publikation Keskusta-alueiden tunnistaminen ja luokittelu Uudellamaalla – Menetelmäkuvaus (Metodbeskrivning för igenkännande och klassificering av centralorter) Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Henri Jutila, Nylands förbund Seriens namn och nummer Nylands förbunds publikationer E 212 Utgivningsdatum 2018 ISBN 978-952-448-506-7 ISSN 2341-8885 Språk finska Sidor 29 Sammanfattning Nylands förbund har vidareutvecklat den av Finlands miljöcentral 2014 publicerade igenkänningsmetoden för centrumområden till en automatisk geoprocesseringsmodell som ger geografiskt avskilda centralorter och kan klassificera dem enligt storlek och tjänsternas mångsidighet. Metoden utnyttjades i strukturmodellarbetet som utgjorde grunden för Nylandsplanen 2050. Den här rapporten ger en detaljerad beskrivning om verksamhetsprinciperna för geoprocesseringsmodellen och presenterar Nylands centralortsnät från år 2016, som känts igen enligt den här metoden. Nyckelord (ämnesord) Nyland, centrum, centralortsnät, tjänster, befolkning, arbetsplatser, geoprocesseringsmodell, regionplanering, Nylandsplanen 2050 Övriga uppgifter Publikationen finns i pdf-version på vår webbplats www.uudenmaanliitto.fi/julkaisut. Sisällysluettelo Johdanto ................................................................................................................................................. 2 Tulokset Uudenmaan keskusanalyysistä ............................................................................................. 3 Kartat .................................................................................................................................................... 3 Uudenmaan keskukset taulukkona ....................................................................................................... 9 Muut tulokset ...................................................................................................................................... 12 Pienet kuntakeskukset ................................................................................................................... 12 Väestö- ja työpaikkatihentymät keskustojen ulkopuolella ............................................................... 12 Yksinkertaistettu karttaesitys keskusverkosta ................................................................................ 13 Menetelmäkuvaus ................................................................................................................................ 14 Keskustaytimien tunnistaminen .......................................................................................................... 14 Syöttötiedot ........................................................................................................................................ 15 Mallin osat .......................................................................................................................................... 15 Tiiviyskomponentti S (liite 1) ........................................................................................................... 16 Monipuolisuuskomponentti M (liite 2) ............................................................................................. 17 Komponenttien yhdistäminen eli summarasterin muodostaminen Y (liite 3) .................................. 17 Yhtenäisten alueiden muodostaminen K (liite 4) ............................................................................ 18 Pienten kuntakeskusten määrittäminen A (liite 5) .......................................................................... 18 Tiedostot ............................................................................................................................................ 19 Huomioita ........................................................................................................................................... 19 Liite 1. Tiiviyskomponentti S ............................................................................................................... 21 Liite 2. Monipuolisuuskomponentti M ................................................................................................ 22 Liite 3. Komponenttien yhdistäminen eli summarasterin muodostaminen Y ................................. 23 Liite 4. Yhtenäisten alueiden muodostaminen K ............................................................................... 24 Liite 5. Alimman tason keskusten määrittäminen A .......................................................................... 24 1 Johdanto Tämän raportin tarkoituksena on esitellä Uudenmaan keskusverkkoselvityksen tulokset, selvityksessä käytetty menetelmä ja siihen liittyvä geoprosessointimallin kehitystyö. Selvitys on yksi Uusimaa-kaavan 2050 taustaselvityksistä, jonka tuloksia on hyödynnetty Uusimaa-kaavan valmistelussa. Raportissa esitellään menetelmällä tuotetut paikkatietomuotoiset analyysikartat. Käytetty rajausmenetelmä on alun perin kehitetty Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeessa ”Keskustojen elinvoimaisuus ja asema yhdyskuntarakenteessa”. Menetelmästä ja hankkeen tuloksista on vuonna 2014 julkaistu raportti ”Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla”. Tässä raportissa on kuvattu, miten menetelmää on sovellettu Uudenmaan liiton analyysissä. Raportissa kuvataan Uudenmaan liitossa rajausmenetelmän automatisointia varten kehitetty geoprosessointimenetelmä, jolla keskusten tunnistaminen on helppo toistaa lähtötietojen, analysoitavan alueen tai ajan muuttuessa. Raportissa esitellään myös, miten muuttujia on varioitu Uudenmaan tarpeisiin ja minkälaisia tuloksia menetelmällä on saatu. Geoprosessointimallin kehitystyön aikana saatiin SYKE:n asiantuntijoita arvokkaita vinkkejä menetelmän ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Geoprosessointimalli on laadittu ArcGIS -ohjelmistossa ja se on saatavilla Uudenmaan liitosta. Mallilla voidaan helposti toteuttaa vastaavanlainen analyysi halutulla alueella, kuten vaikkapa jossain toisessa maakunnassa. On aiheellista todeta, että tässä raportissa esitelty keskusten rajausmenetelmä soveltuu hyvin maakuntatasoiseen ja seututasoiseen tarkasteluun, mutta sitä tarkemmalle tasolle mentäessä lähtöaineiston karkeus alkaa aiheuttaa liikaa epätarkkuuksia. Henri Jutila, Uudenmaan liitto 2018 2 Tulokset Uudenmaan keskusanalyysistä Keskusten tunnistamismenetelmä luokittelee 250 * 250 m tilastoruudut kahdeksaan luokkaan sen mukaan, kuinka monipuolisia palveluita on tarjolla ruudussa ja sen välittömässä läheisyydessä sekä kuinka paljon asukkaita ja työpaikkoja alueella on. Mallin tuottamassa keskusluokituksessa luokat 8 ja 7 ovat palveluidensa monipuolisuuden osalta parhaita, sillä niissä on edustettuina viisi toimialaa viidestä. Luokan 6 ja 5 alueet sisältävät neljä toimialaa viidestä, kun taas alueet 4 ja 3 sisältävät kolme toimialaa viidestä. Luokan 2 ja 1 alueet eivät mallin näkökulmasta omaa riittävää monipuolisuutta ollakseen keskuksia, ja niissä palveluja onkin vain kahdelta tai yhdeltä toimialalta viidestä. Keskuksen suurempi numero tarkoittaa aina tiiviimpää rakennetta (enemmän väestöä ja työpaikkoja), eli esimerkiksi 8 on tiiviimpi kuin 7, vaikka molemmissa monipuolisuus on asetettujen kriteerien valossa parasta luokkaa. Kartat Kuva 1. Keskukset Hangossa ja Raaseporissa. 3 Kuva 2. Keskukset Inkoossa, Siuntiossa ja Kirkkonummella. 4 Kuva 3. Keskukset Lohjalla ja Karkkilassa. 5 Kuva 4. Keskukset Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kuva 5. Keskukset Hyvinkäällä ja Mäntsälässä 6 Kuva 6. Keskukset Tuusulassa, Järvenpäässä, Keravalla, Sipoossa, Pornaisissa, Askolassa ja Porvoossa. Kuva 7. Keskukset Pukkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä ja Loviisassa. 7 Kuva 8. Keskukset Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. 8 Uudenmaan keskukset taulukkona Seuraavan taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kirjattu huomioita alueesta ja kommentoitu vuosien 2010 ja 2016 välisenä aikana tapahtuneita muutoksia. Luokan 8 keskuksia oli vuonna 2016 Uudellamaalla 18, luokan 7 keskuksia 21, luokan 6 keskuksia 15 ja luokan
Load more

Recommended publications
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Lilius, J New Forms of Multi-Local Working: Identifying Multi-Locality in Planning As Well As Public and Private Organizations’ Strategies in the Helsinki Region
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Lapintie, Kimmo; Di Marino, Mina; Lilius, J New forms of multi-local working: identifying multi-locality in planning as well as public and private organizations’ strategies in the Helsinki region Published in: European Planning Studies DOI: 10.1080/09654313.2018.1504896 Published: 01/01/2018 Document Version Peer reviewed version Please cite the original version: Lapintie, K., Di Marino, M., & Lilius, J. (2018). New forms of multi-local working: identifying multi-locality in planning as well as public and private organizations’ strategies in the Helsinki region. European Planning Studies, 26(10), 2015-2035. https://doi.org/10.1080/09654313.2018.1504896 This material is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) New forms of multi-local working: Identifying multi-locality in planning as well as public and private organisations’ strategies in the Helsinki region Mina Di Marino (corresponding author) Arch., Ph.D. in Urban Regional and Environmental Planning Associate Professor Department of Urban and Regional Planning Norwegian University of Life Sciences Faculty of Landscape and Society As, Norway, NO 1432 [email protected] Johanna Lilius, MSc in planning geography PhD in land use planning and Urban Studies Post-doctoral researcher Department of Architecture Aalto University School of Arts, Design and Architecture Miestentie 3, P.O.
    [Show full text]
  • Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000
    TASAINEN TULONJAKO – TOttA VAI TARUA? TULOT JA TULONJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 2 Aineistot ja menetelmät .................................................................................................................................................. 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ............................................ 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ................................................................................................................................................. 4 2.3 Ginikertoimet ............................................................................................................................................................. 4 2.4 Alueet ......................................................................................................................................................................... 5 2.5 Menetelmät ...............................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Twitter As an Indicator of Sports Activities in the Helsinki Metropolitan Area
    Master’s thesis in Geography Geoinformatics Twitter as an Indicator of Sports Activities in the Helsinki Metropolitan Area Sonja Koivisto 2021 Supervisors: Petteri Muukkonen and Pengyuan Liu Master’s Programme in Geography Faculty of Science Tiedekunta – Fakultet – Faculty Osasto – Institution – Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Tekijä – Författare – Author Sonja Koivisto Tutkielman otsikko – Avhandlings titel – Title of thesis Twitter as an indicator of sports activities in the Helsinki Metropolitan Area Koulutusohjelma ja opintosuunta – Utbildningsprogram och studieinriktning – Programme and study track Master’s programme in geography, Geoinformatics Tutkielman taso – Avhandlings nivå – Level of Aika – Datum – Date Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages the thesis Master’s thesis, 30 credits 9.8.2021 86 + 15 appendixes Tiivistelmä – Referat – Abstract Being physically active is one of the key aspects of health. Thus, equal opportunities for exercising in different places is one important factor of environmental justice and segregation prevention. Currently, there are no openly available scientific studies about actual physical activities in different parts of the Helsinki Metropolitan Area other than sports barometers. In the lack of comprehensive official data sources, user-generated data, like social media, may be used as a proxy for measuring the levels and geographical distribution of sports activities. In this thesis, I aim to assess 1) how Twitter tweets could be used as an indicator of sports activities, 2) how the sports tweets are distributed spatially and 3) which socio-economic factors can predict the number of sports tweets. For recognizing the tweets related to sports, out of 38.5 million tweets, I used Named Entity Matching with a list of sports-related keywords in Finnish, English and Estonian.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • Development of a Blueprint for the Charging Network Needed for Electrical Vehicles
    Development of a blueprint for the charging network needed for Electrical Vehicles Antero Alku M.Sc. Iisakki Kosonen Dr.Sc. <day> October 2011 Version 0.1 Authors Institution Name e-mail Antero Alku antero.alku (at domain) alkutieto.fi <others> Revision History Version Date Notes Editor 0.1 1.10.2011 under work Antero Alku 0.2 Document Identification SIMBe WP Title WPm – <WP Name> Document Type, Security Deliverable – Public / Consortium Confidential File Name SIMBe_D32_UK_111003.docx Development of a blueprint for the charging network needed for Electrical Vehicles ii/vii Executive Summary Electric vehicles fuelling differs from the fuelling of the combustion engine car. Electric fuel is available anywhere electric grid is existing, but electricity fuelling is slow and required often when compared to fuelling of gasoline. Though EV’s battery may be fully charged during the night with low power charging pole similar to the poles used currently for engine heaters, the parallel charging of several vehicles require updating for the wiring of existing poles. More powerful poles are required in the destination places of the trips based on EV’s home location. In long term the total power of high power pole sets must be taken into account in dimensioning the electric grid. The availability of the charging is one important factor in shifting from gasoline to electric propulsion. As the city planning is the responsibility of the authorities, the availability of charging infrastructure is also dependent of the rules and plans of the authorities. This can be compared to the rules to dimension the availability of parking space that is set in the city plans.
    [Show full text]
  • Smedjebacka Helsinki 1-99
    Hernesaari - Kamppi - 10.8.2015-19.6.2016 14 Pajamäki Ärtholmen - Kampen - Smedjebacka Hernesaari Pajamäki Ärtholmen Smedjebacka Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Hernesaaren Kamppi Kampen Pajamäki Munkkivuori Kamppi laituri > lait. / pf. 76 Smedjebacka > Munkshöjden > Kampen Ärtholmskajen lait. / pf. 75 5.36 5.47 5.06 5.12 5.25 5.55 6.06 5.22 5.28 5.41 6.14 6.25 5.38 5.44 5.58 6.27 6.39 5.53 5.59 6.14 6.41 6.54 6.06 6.12 6.28 6.50 7.03 6.19 6.25 6.42 7.01 7.15 6.30 6.37 6.54 7.14 7.28 6.41 6.48 7.06 7.27 7.42 6.51 6.58 7.16 Helsinki 1-99 7.38 7.53 7.00 7.08 7.27 Helsinki 1-99 7.48 8.03 7.10 7.18 7.38 7.58 8.13 7.20 7.28 7.49 8.07 8.22 7.30 7.38 7.59 8.16 8.31 7.40 7.48 8.10 8.24 8.39 7.51 7.59 8.21 8.34 8.49 8.01 8.09 8.32 8.45 9.00 8.11 8.19 8.42 8.55 9.09 8.20 8.28 8.51 9.05 9.19 8.31 8.39 9.01 9.15 9.29 8.41 8.48 9.09 9.25 9.39 8.51 8.58 9.18 9.35 9.49 9.00 9.07 9.27 9.51 10.05 9.10 9.17 9.36 10.11 10.25 9.19 9.26 9.45 10.31 10.45 9.32 9.39 9.58 10.51 11.05 9.46 9.53 10.12 11.11 11.25 10.04 10.11 10.30 11.31 11.45 10.24 10.31 10.50 11.51 12.05 10.44 10.52 11.11 12.09 12.24 11.04 11.12 11.31 12.29 12.44 11.24 11.32 11.52 12.49 13.04 11.44 11.52 12.12 13.05 13.20 12.04 12.12 12.32 13.15 13.30 12.24 12.31 12.50 13.25 13.40 12.44 12.51 13.10 13.35 13.50 13.04 13.11 13.30 13.46 14.01 13.24 13.31 13.50 13.56 14.11 13.38 13.45 14.04 14.05 14.20 13.48 13.55 14.15 14.15 14.31 13.58 14.05 14.25 14.26 14.42 14.08 14.15 14.35 14.38 14.54 14.18 14.25 14.46 49 14 10.8.2015-19.6.2016 Hernesaari Pajamäki Ärtholmen Smedjebacka Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Hernesaaren Kamppi Kampen Pajamäki Munkkivuori Kamppi laituri > lait.
    [Show full text]
  • Poliisitehtävien Maantieteellinen Jakaantuminen Itä-Helsingin Alueella
    Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Ville Pelkonen 3/2021 TIIVISTELMÄ Ville Pelkonen: Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Opinnäytetyön muoto: tutkimuksellinen Julkisuusaste: Julkinen, liitteet 4 ja 5 salattu (JulkL 24§ 5.) Ohjaaja: Mika Kyrönviita, Jari Saari Tutkinto: Poliisi (AMK) Analysoimalla polisiin tehtävien maantieteellistä sijoittumista, voidaan toimintaympäristöstä havaita painopistealueita, jotka työllistävät Poliisia tavanomaista enemmän. Painopistealueiden tunnistaminen on tärkeä osa niin poliisitoiminnan suunnittelua kuin päivittäistä operatiivista toimintaakin: Suunnittelusta vastaavan portaan on tärkeää osata suunnata rajallisia resursseja tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Harkittujen ja tietoisten valintojen taustalle tarvitaan ajantasaista ja hyödynnettävää tietoa toimintaympäristöstä. Ongelmana on, ettei poliisin tehtävien maantieteellistä analyysia hyödynnetä tällä hetkellä laaja-alaisesti ja yhtenäisesti. Tässä tutkimustyössä on analysoitu Itä-Helsingin asuinalueiden tehtävämääriä vuosilta 2018 sekä 2019 ja muodostettu kuva Itä-Helsingin painopistealueista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu Poliisin vasteaikoja A-kiireellisyysluokan tehtäville eri Itä-Helsingin alueilla ja verrattu niitä alueen tehtävämääriin. Aineisto on kerätty Polstat-järjestelmästä ja analyysi toteutettu kvantitatiivisin metodein. Analyysin tuloksena ilmeni, että Itä-Helsingin alueen tehtävämäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Itä-Helsingin 26 alueesta neljä kiireisintä
    [Show full text]
  • Herttoniemenrannan Kotikaupunkikävely
    HERTTONIEMEN KOTIKAUPUNKIPOLUT H E R T T O N I E M E N R A N T A Versio 26.6.2014 27 kohdetta + 6 tietolaatikkoa Pituus noin 3,5 km J O H D A N T O Kotikaupunkipolku on hauska tapa tutustua Herttoniemenrantaan niin uusille kuin vanhoillekin asukkaille sekä vierailijoille. Reitti kiertelee kaupunginosan kaduilla ja kujilla, rannoilla ja puistoissa löytäen mielenkiintoiset kohteet paikallishistoriasta ja nykyajasta, luonnosta ja kulttuurista, rakennuksista ja merkittävistä henkilöistä. Sen mukana kiivetään kallioille ja samoillaan kartanon puistossa. Tervetuloa Herttoniemenrantaan! K O H T E E T Tietolaatikko: Herttoniemenrannan rakentaminen Herttoniemenranta oli satoja vuosia historiallisen kartanon vaikutuspiiriä, josta tuli 1900-luvun vaihteessa korkeatasoinen huvilayhdyskunta ja viime sotien jälkeen vilkas öljysatama. Helsingin kaupunki teetti selvityksen ranta-alueiden uusista käyttömahdollisuuksista jo 1982. Metron käyttöönoton myötä Herttoniemen sijainti tuli yhä keskeisemmäksi ja päätös Herttoniemenrannan muuttamisesta asuntoalueeksi tehtiin kaupunginvaltuustossa 1986. Kaavoituksen päävastuu oli Päivi Herkolalla. Tavoitteena oli viihtyisä kantakaupunkimainen kaupunginosa, jossa on asuntojen lisäksi myös työpaikkoja ja palveluita. Keskeistä Sorsavuorta kiertää kokoojakatu Laivalahdenkaari, jonka varressa ovat liiketilat. Runsas katupuusto saa aikaan bulevardimaisen vaikutelman. Asuinkortteleita halkoo yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, jonka varrelle sijoittuvat puolestaan koulut ja päiväkodit. Julkisivut ovat yleensä paikalla muurattuja
    [Show full text]
  • Sovellettavat Tonttien Enimmäishinnat Pääkaupunkiseudulla Vuonna 2021 Huom! Taulukon Hintoihin Liittyvät Soveltamisohjeet* Voivat Korottaa Enimmäishintaa Mm
    Valtion tukemassa asuntotuotannossa (pitkä korkotuki) sovellettavat tonttien enimmäishinnat pääkaupunkiseudulla vuonna 2021 Huom! Taulukon hintoihin liittyvät soveltamisohjeet* voivat korottaa enimmäishintaa mm. jos tontti sijaitsee nykyisessä tai tulevassa keskuksessa hyvällä paikalla, esimerkiksi hyvien julkisten tai kaupallisten palvelujen tai esimerkiksi rautatie- tai metroaseman läheisyydessä (maksimietäisyys 1 000 m), voidaan tontin enimmäishintaa korottaa enintään 15 prosenttia. *Vuoden 2021 ARA-enimmäishintoja tarkentavista soveltamisohjeista on päätetty tonttihintapäätöksen 17.12.2020 yhteydessä TH = Tapauskohtainen hinnoittelu eli kyseisillä alueilla hinnat sovitaan ARAn kanssa tapauskohtaisesti Kaupungin osa-alueen nimi (Espoo pienalueet, Helsinki osa-alueet, Kauniainen koko kunta, Kerrostalotontin Pientalotontin Koodi kartalla Kuntanumero Kunta Vantaa kaupunginosat) enimmäishinta (€/kem²) enimmäishinta (€/kem²) 049_001 049 Espoo EESTINMALMI TH TH 049_002 049 Espoo ESPOONKARTANO 310 388 049_003 049 Espoo ESPOONLAHDEN KESKUS TH TH 049_004 049 Espoo ETELÄ-LEPPÄVAARA TH TH 049_005 049 Espoo FRIISILÄ TH TH 049_006 049 Espoo GUMBÖLE 327 409 049_007 049 Espoo HANNUS TH TH 049_008 049 Espoo HANNUSJÄRVI TH TH 049_009 049 Espoo HAUKILAHTI TH TH 049_010 049 Espoo HENTTAA TH TH 049_011 049 Espoo HÖGNÄS 302 378 049_012 049 Espoo IIVISNIEMI TH TH 049_013 049 Espoo JUPPERI 386 483 049_014 049 Espoo JÄRVENPERÄ 330 413 049_015 049 Espoo KALAJÄRVI 288 360 049_016 049 Espoo KARAKALLIO 438 548 049_017 049 Espoo KARHUSUO 273 341 049_018 049 Espoo
    [Show full text]
  • THOMART-Kuluttajat-Jakelu-Alueet.Pdf
    LGT LOGISTICS OY KULUTTAJAJAKELU POSTINUMEROITTAIN Huomiot: Nauvo - Korppoo reitille tavarat on noudettava toimitusta edeltävänä päivänä. Nötö / Utö jätetään yhteysalukseen Pärnäisiin Jakelu reitillä tapahtuu klo 10 - 14 välisenä aikana, autossa ei ole apumiestä Houtskari - Norskata, peritään erillinen lauttalisä Postinumero Postitoimipaikka KAUPUNKI MAAKUNTA 00002 Helsinki Helsingfors x 00100 Helsinki Helsingfors Postitalo Kamppi Leppäsuo x 00102 Eduskunta Riksdagen x 00120 Helsinki Helsingfors Punavuori x 00130 Helsinki Helsingfors Kaartinkaupunki x 00140 Helsinki Helsingfors Ullanlinna Kaivopuisto x 00150 Helsinki Helsingfors Eira x 00160 Helsinki Helsingfors Katajanokka x 00170 Helsinki Helsingfors Kruununhaka x 00180 Helsinki Helsingfors Ruoholahti x 00190 Helsinki Helsingfors Suomenlinna x 00200 Helsinki Helsingfors Lauttasaari x 00210 Helsinki Helsingfors Lauttasaari Vattuniemi x 00220 Helsinki Helsingfors Jätkäsaari x 00230 Helsinki Helsingfors Pasila postikeskus x 00240 Helsinki Helsingfors Länsi Pasila x 00250 Helsinki Helsingfors Laakso Meilahti Taka Töölö x 00260 Helsinki Helsingfors Taka Töölö x 00270 Helsinki Helsingfors Laakso Meilahti x 00280 Helsinki Helsingfors Ruskeasuo x 00290 Helsinki Helsingfors Töölö Meilahti x 00300 Helsinki Helsingfors Pikku Huopalahti Ruskeasuo x 00310 Helsinki Helsingfors Kivihaka x 00320 Helsinki Helsingfors Etelä Haaga x 00330 Helsinki Helsingfors Munkkiniemi x 00340 Helsinki Helsingfors Lehtisaari Kaskisaari Kuusisaari x 00350 Helsinki Helsingfors Munkkivuori x 00360 Helsinki Helsingfors Pajamäki
    [Show full text]
  • Open Helsinki Encourages Citizens' Engagement
    4/2014 City of Helsinki Urban Facts New, collectively produced urban culture Open Helsinki encourages citizens’ engagement Migration is a source of dynamism Contents city of helsinki urban facts Quarterly Editor in Chief Publisher ASTA MANNINEN Asta Manninen City of Helsinki Urban Facts 4 Helsinki 2014: Urban life, openness and citizen engagement p.o.box 5500, Editor fi – 00099 City of Helsinki, PEKKA VUORI TeemU Vass Finland 12 Development of the elderly population in Helsinki telephone +358 9 310 1612 Translations LINGONEER OY Orders by phone, Distribution SEPPO LaaKSO 16 telephone +358 9 310 36293 Lower-income young in-migrants – a risk to Helsinki’s tax base? Graphs [email protected] PIRJO LINDFORS issn 0788-1576 (in print) 26 PEKKA MUstONEN How Helsinki became a trailblazer in urban culture – chronicling two decades of change General Layout issn 1796-7279 (online) PEKKA KaiKKONEN 38 Vesa KesKINEN Cover Citizens prefer collectively produced urban culture PEKKA KaiKKONEN Liaison with printers 44 KatJA VILKama & HENRIK LÖNNQVist TARJA SUNDSTRÖM-ALKU Are sociospatial differences cast in concrete? Cover Photo 54 SENJA SVAHN CITY OF HELSINKI MEDIA BANK Harnessing the uncovered opportunities of open data Print TammeRPRint Oy | Tampere 2015 4/2014 www.kvartti.fi/en 441 878 www.kvartti.fi/en Painotuote EDITORiaL Ormuspelto Alppikylä 2013–2015 2013–2017 300 inhab. 2,000 inhab. Östersundom Helsinki 2014: Honkasuo 2015–2060 2009–2025 47,100 inhab. 2,000 inhab. 50,000–25,000 jobs Urban life, openness Kuninkaantammi Arabia-Hermanni and citizen 2009–2025 2014–2016 5,100 inhab. HELSINKI 10,500 inhab. 1,000 jobs 4,100 jobs engagement Vuosaari Pasila 1989–2023 MAP: URBAN FACTS, SOURCE: HELSINKI NEW HORIZONS NEW HELSINKI SOURCE: FACTS, URBAN MAP: 2010–2040 40,000 inhab.
    [Show full text]