Helsingin Kansallinen Kaupunkipuisto

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Helsingin Kansallinen Kaupunkipuisto Kaupunkiympäristön aineistoja 2019: Helsingin kansallinen kaupunkipuisto Esiselvitys 26.8.2019 LUONNOS Helsingin kansallinen kaupunkipuisto Helsingin kansallinen kaupunkipuisto Esiselvitys 26.8.2019 LUONNOS Kaupunkiympäristön aineistoja 2019: Sisältö OSA 1 .......................................................................................................................7 TIIVISTELMÄ - KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN? .........................................................7 ALOITE .........................................................................................................................8 MIKÄ KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ON? ..............................................................................9 ESISELVITYSVAIHE ...........................................................................................................11 Ohjausryhmä ................................................................................................................................................. 12 Valmisteluprosessin kulku ............................................................................................................................ 14 VUOROVAIKUTUS OSANA ESISELVITYKSEN LAADINTAA ................................................................ 15 Vuorovaikutuksen vaikuttavuus ............................................................................................................ 16 KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUETARKASTELUT JA VAIHTOEHDOT JATKOTYÖN POHJAKSI ................ 17 Vaihtoehtoiset etenemistavat ....................................................................................................................... 17 Laaja alustava tarkastelualue (VE1) ...................................................................................................... 18 Keskuspuiston ja Helsinkipuiston alustava tarkastelualue (VE2) ....................................................... 20 Merellinen alustava tarkastelualue (VE3) .............................................................................................22 Helsingin kaupunkipuisto (VE Nyky+) ..................................................................................................24 EDELLYTYKSET KANSALLISELLE KAUPUNKIPUISTOLLE ................................................................26 Kriteerien mukaiset edellytykset ..........................................................................................................26 Helsingin tarinasta alustavaksi tarkastelualueeksi .............................................................................26 Helsingin rooli kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa ...............................................................27 Helsingin tarinan alustava ydinalue ja erityiset arvot (tarkentuu rajauksen myötä) ...........................27 Maiseman ja puistohistorian piirteet ...................................................................................................28 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...................................................................................................32 Valtuustoaloitteessa ja lausunnoissa tunnistetut vaikutukset ....................................................................32 Vaikutusten arvioinnin kokonaisuus .............................................................................................................33 Sosiaaliset vaikutukset .................................................................................................................................36 Vaikutukset kaupunkilaisille ..................................................................................................................36 Osallisuus ..............................................................................................................................................37 Virkistys, terveys, hyvinvointi ................................................................................................................38 Opetus ja kasvatus ja kulttuuri .............................................................................................................39 LUONNOSTaloudelliset vaikutukset ............................................................................................................................. 40 Vaikutukset elinkeinoelämälle ja matkailulle ........................................................................................ 41 Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön .....................................................44 Vaikutukset maankäytön suunnitteluun ja hankekehittämiseen .................................................................45 Kaavalliset edellytykset .........................................................................................................................47 Vaikutukset asemakaavoitukseen ja yhteistyö ympäristöministeriön kanssa ................................... 48 Vaikutukset kaupungin toimintatapoihin ..................................................................................................... 48 Vaikutukset maanomistukseen ............................................................................................................. 51 Välilliset vaikutukset .............................................................................................................................. 51 Juridiset vaikutukset .............................................................................................................................52 Erilaiset käsitykset kansallisesta kaupunkipuistosta? ................................................................................52 Muiden kaupunkien kokemukset .................................................................................................................52 Esimerkit ulkomailla ......................................................................................................................................54 Vaihtoehtojen vertailu ...................................................................................................................................55 Helsingin kansallinen kaupunkipuisto — 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET .............................................................................56 Johtopäätökset ............................................................................................................................................56 Jatkotoimenpiteet .........................................................................................................................................58 A) Edetään kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheeseen (VE1, VE2 tai VE3).....................................58 B) Helsingin kaupunkipuisto kaupungin omin päätöksin (VE Nyky+) ..................................................59 OSA 2 .................................................................................................................... 60 KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON VALMISTELU HELSINGISSÄ ...................................................... 60 Kansallisen kaupunkipuiston suunnitteluhistoria ja aikaisemmat vaihtoehdot Helsingissä ...................... 60 Helsinkipuisto Yleiskaavassa 2002 ....................................................................................................... 61 UUDEN YLEISKAAVAN (2016) VIHER- JA VIRKISTYSVERKOSTO, KAUPUNKILUONTOVERKOSTOT JA KULttUURIYMPÄRISTÖT .....................................................................................................62 VISTRA - HELSINGIN VIHER- JA VIRKISTYSVERKOSTON KEHIttÄMISSUUNNITELMA ............................64 VUOROVAIKUTUKSEN TOTEUTUS, ONNISTUMINEN JA MERKITYS .....................................................65 Taustaa ..................................................................................................................................................65 Viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteet ..........................................................................................65 Viestinnän ja vuorovaikutuksen toteutus .............................................................................................65 Arviointia viestinnän ja vuorovaikutuksen onnistumisesta ................................................................. 66 Vuorovaikutuksen vaikutus esiselvitystyöhön ......................................................................................67 Vuorovaikutus hankkeen jatkovalmistelussa ...................................................................................... 68 KKPH! -LIIKE ..............................................................................................................69 VUOROVAIKUTUKSESSA TULLEET MIELIPITEET .......................................................................... 71 TYÖVAIHEIDEN TARKASTELUITA ...........................................................................................72 Verkkokyselyn tulokset .................................................................................................................................72 Dialogin yhteenveto .......................................................................................................................................76 V YHTEENVETO HELSINGIN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMISTA KOSKEVASTA DIALOGISTA .......................................................................................76 Alueen rajaaminen ................................................................................................................................76 Valmisteluprosessin ja vuorovaikutuksen tärkeys
Recommended publications
  • 2014 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics TEATTERITILASTOT FINNISH THEATRE STATISTICS
    2014 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics TEATTERITILASTOT FINNISH THEATRE STATISTICS TINFO - TEATTERIN TIEDOTUSKESKUS RY TINFO - THEATRE INFO FINLAND MERITULLINKATU 33 A 2, FIN-00170 HELSINKI, FINLAND fax: (0)9-2511 2125, puh. tel. (0)9-2511 2120, 2511 2121 e-mail: [email protected] Internet http://www.tinfo.fi 2 Tilastokirjan toimitus Hanna Helavuori Editors of Finnish Theatre Statistics Piia Volmari Tietojen kerääminen, taulukot ja kuviot Figures, tables and diagrams Piia Volmari Kiitämme lämpimästi teattereita, jotka ovat ystävällisesti antaneet meille tilastojen laadinnassa tarvittavat tiedot. Our grateful acknowledgements to all those who contributed to the book, especially our colleagues in theatres. ISSN 0782-9701 Painotalo Trinket, Helsinki 2015 3 SISÄLLYSLUETTELO - INDEX Sivu-Page 4 ESIPUHE 5 TILASTOKATSAUS 19 SUMMARY 24 Kokonaiskatsojat 2014 - Teatteri, tanssi, ooppera ja sirkus Drama, dance, opera and circus performances and spectators 2014 27 Suomalainen teatterikenttä 2014, Teatterikartta - Finnish professional theatres 2014, Theatre map 30 VALTIONOSUUDET, AVUSTUKSET JA MÄÄRAHAT - STATE SUPPORT 30 Teatteri-, tanssi- ja oopperamäärärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2015 Appropriations for theatre and dance in 2015 state budget 31 Valtion toiminta-avustukset näyttämö- ja tanssitaidejärjestöille 2012-2015 Appropriations for theatre and dance organizations in 2015 state budget 32 Valtionavustus teatterilain ulkopuolisten teattereiden toimintaan 2010-2015 State support to theatre groups not included in law 2010-2015 33 Valtionavustus
    [Show full text]
  • Liity Roihuvuori- Ruokapaikkoja Lapsiperheille Ja Nuorille Pareille
    www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 3 Pääkirjoitus Kirsikankukkia Miksi hanami Teksti: otto- odotellessa Roihuvuoressa ville mikkelä Kädessäsi on Roihuvuoren Kylälehti, joka jatkaa viime ke- Roihuvuori – Suomen japanilaisin lähiö? www.alepa.fi pidennetyt sänä Kyläjuhliin aloitettua lehtiperinnettä. Tällä kertaa leh- den aihepiirit liittyvät kevään kirsikankukkajuhlaan ha- namiin, jota vietämme 22.5.2010. Kevään etenemisen ja aukioloajat kirsikan kukkien puhkeamisen ennustaminen on aiheutta- nut haasteita juhlan valmisteluissa. Mitenhän kukinta osuu suunniteltuun päivään tänä vuonna? Hanamin alkuperään liittyen olemme halunneet nostaa tähän lehteen pieniä kertomuksia ja poimintoja japanilai- sesta kulttuurista. Juttujen kirjoittajiksi saimme eri aihepii- reihin vihkiytyneitä harrastajia, joista monet ovat myös mu- kana hanamin järjestelyissä. Lisäksi lehti käsittelee meille roihuvuorelaisille tärkeitä ajankohtaisia asioita. Keski- aukeaman palvelukarttaa kootessa yllätyimme itsekin, mi- ten paljon omalla lähialueella on erilaisia toimijoita ja pal- veluita. Liian usein omat kotinurkatkin jäävät vieraiksi ja tulee kuljettua laput silmillä, huomaamatta kaikkea. Kuva: Petri Hiltunen Petri Kuva: Mikä sitten on kotipaikka tai kotiseutua? Minulle aina- kin se on enemmän kuin naapurikorttelit, mutta vähemmän apanilainen kulttuuri on manga eli japanilainen sarja- tus oli saada paikka japanilai- kuin koko kaupunki. Mistä alkaa Roihuvuori? Ehkä se al- lyönyt itsensä läpi Suomes- kuva on suosittua nuorison sille tärkeän hanami-juhlan kaa juuri siitä, missä kotimatkalla alkaa tuntua että nyt ol- sakin. Japanilaiset itse- keskuudessa. Helsingin katu- viettämiseen Helsingissä. Ke- laan perillä. Minulle tutun vesitornin näkyminen on se ko- puolustuslajit kuten kendō, ju- kuvassa on usean vuoden ajan räyksellä saatiin 150 rusokir- tiin tulon merkki, kohta olen jo kotona Roihiksessa. do ja aikido ovat olleet suosit- voinut nähdä manga- tai ani- sikkapuuta (prunus sargentii), Ehkäpä kotiseudun tai kotipaikan tunne syntyykin ensi- tuja jo vuosikymmeniä.
    [Show full text]
  • The Change in Planned Nomenclature in Vuosaari, Helsinki
    The change in planned nomenclature in Vuosaari, Helsinki Jani VUOLTEENAHO, Terhi AINIALA and Elina WIHURI 1. Introduction In terms of general visibility and the functioning of cities as spatial systems, the most prominent names in the urban landscape are those belonging to the planned nomenclature. The planned names differ from the traditional ones which have their origin in a spontaneous use of language. Traditionally, people have talked about places important for, e.g., working, living, and traveling by referring to them by names of their own invention. In modern urban environments, however, planned names are utilized for a variety of administrative as well as everyday purposes. At least in the bulk of cases, these names have not been originally coined by local residents. Instead, the norm is that a local authority has created and officially sanctioned the names. This article examines planned nomenclature in the urban envi- ronment. The study on which the article is based is part of a larger research project entitled “The transformation of the sociolinguisti- cally diversifying neighbourhoods of Helsinki” in which the urban onomastic landscape is studied both linguistically and geographi- cally (Ainiala & Vuolteenaho 2006). The full study covers not only official and planned names but also everyday and unofficial names used by city dwellers. The unofficial names are, nevertheless, not discussed in this article. Besides Finnish nomenclature, we consider examples from continental European and Nordic urban settings in the theoretical section of the article. The focus of this article is on town plan names and housing cor- poration names. The town plan names are names that have been planned specifically and authoritatively for a planned area within a town.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • YOUR HOMETOWN IS © Riikka Hurri Growing
    YOUR HOMETOWN IS © Riikka Hurri Growing Helsinki aims to be the most functional city in the world, and to grow sustainably. On the following pages, you can find brief descriptions of the most significant planning, transportation and park projects that © Roni Rekomaa will be actively planned during the latter half of 2018. Take part and have your voice heard! Keep an eye on planning processes Try the map Say it on social media 1. 3. 5. At www.hel.fi/urbanenvironment you can obtain in- New projects may start during the year. The Helsin- You can comment on many projects in the Kerrokan- formation and subscribe to newsletters (mainly in ki Map Service (kartta.hel.fi) provides information tasi service (kerrokantasi.hel.fi). The Urban Environ- Finnish). You can also take a look at any material on about new planning projects, as well as smaller pro- ment Division is also available on Twitter, Facebook display at Laituri and also often at libraries located in jects and those in the finishing phase that are not and Instagram. You can find us athel.fi/some . the area. included in this publication. Visit Laituri Ask and discuss 2. 4. At information and exhibition space Laituri, you can ob- You can meet project planners, for example, during tain personal information about city planning. You can planning and resident events and by setting up a per- also host your own events there. Laituri will be open sonal appointment. The Urban Environment Division’s in Kamppi until the end of the year (address Narinkka customer service number is 09 310 22111.
    [Show full text]
  • Satamatoimintojen Skenaariotarkastelu
    Satamatoimintojen skenaariotarkastelu Satamaskenaarioiden vaikutukset kaupunkikehitykseen ja –talouteen 29.6.2020 Sisältö 1) Selvityksen tausta ja tarkoitus 2) Skenaariot ja niiden arviointi 3) Eteläsatamanlahden ympäristö 4) Länsisataman ympäristö 5) Vuosaaren sataman ympäristö 6) Liikenteelliset vaikutukset 7) Yhteenveto ja johtopäätökset 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 2 1. Selvityksen tausta ja tarkoitus 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 3 Selvityksen tausta ja tarkoitus • Tämä selvitys liittyy Helsingin sataman skenaariotarkasteluun (ns. HESARAMA - työ). Helsingin satama on vastannut skenaariotyöstä. • Selvitys täydentää skenaariotarkastelua arvioimalla skenaarioiden vaikutuksia kaupunkikehitykseen ja –talouteen. • Selvityksen on laatinut kaupungin asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovat eri vaiheissa olleet Matti Kaijansinkko, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski, Anu Lamminpää, Tuukka Linnas, Mikko Juvonen, Pekka Leivo, Karri Kyllästinen, Ilkka Aaltonen, Mia Kajan, Pekka Nikulainen, Inga Valjakka, Anna Pätynen ja Julius Krötzl. Kaupunkitaloudellisesta arvioinnista on vastannut Seppo Laakso (Kaupunkitutkimusta Oy). • Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Pasi Rajala (pj), Sami Haapanen, Outi Säntti, Reetta Putkonen, Rikhard Manninen, Ulla Tapaninen, Janne Prokkola ja Tuomas Hakala. 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 4 2. Skenaariot ja niiden arviointi 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 5 Skenaariot 0 Perustilanne 1 Keskustasatamien liikenteen keskittäminen ja Länsisatamaan
    [Show full text]
  • Insinoorityo Haverinen.Pdf
    TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Ympäristörakentaminen INSINÖÖRITYÖ UUTELAN KANAVAN RAKENTAMISEN VAIKUTUS POHJAVEDENPINNAN TASOON Työn tekijä: Henri Haverinen Työn valvoja: Simo Hoikkala Työn ohjaaja: Kai Gulin Työ hyväksytty: 16.4.2009 Simo Hoikkala koulutuspäällikkö ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin WSP Finland Oy:n Pohjarakennus- ja kalliosuunnittelun toimialal- le. Työn ohjaajana toimi DI Kai Gulin, jota haluan kiittää kannustuksesta sekä aivan erityisesti mielenkiintoisesta aiheesta. Simo Hoikkalaa kiitän työni valvomisesta. Kiitokset myös Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Geotekniselle osastolle pohjavesitie- tojen luovuttamisesta käyttööni. Lämmin kiitos kaikille insinöörityön edistymisessä auttaneille ja kannustaneille. Helsingissä 16.4.2009 Henri Haverinen TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Henri Haverinen Työn nimi: Uutelan kanavan rakentamisen vaikutus pohjavedenpinnan tasoon Päivämäärä: 16.4.2009 Sivumäärä: 60 s. + 12 liitettä Koulutusohjelma: Ammatillinen suuntautuminen: Rakennustekniikka Ympäristörakentaminen Työn valvoja: koulutuspäällikkö Simo Hoikkala Työn ohjaaja: DI Kai Gulin, WSP Finland Oy Tämä insinöörityö tehtiin WSP Finland Oy:n Pohjarakennus- ja kalliosuunnittelun toimialal- le. Työn tavoitteena oli selvittää Uutelan kanavan rakentamisen vaikutus pohjavedenpin- nan tasoon Helsingin Aurinkolahdessa ja Uutelassa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kana- van suunnitteluvaiheessa tehtyjen pohjavedenpinnan tasomuutoksia arvioivien laskelmien ja virtausmallin toteutuminen. Työ suoritettiin vertaamalla Uutelan kanavan
    [Show full text]
  • KOTIKAUPUNKISI Kasva
    KOTIKAUPUNKISI kasva a© Riikka Hurri Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki ja kasvaa kestävästi. Seuraavilta sivuilta löydät maistiaiset suurimmista kaava-, liikenne- ja puistohankkeista, © Roni Rekomaa joiden suunnittelu on aktiivista loppuvuonna 2018. Millaisen Helsingin sinä haluat? Osallistu ja vaikuta! Seuraa suunnittelua Kokeile karttaa Sano se someksi 1. 3. 5. Osoitteesta www.hel.fi/suunnitelmat saat tietoa ja Uusia hankkeita voi alkaa vuoden mittaan. Helsingin Monista hankkeista voi antaa mielipiteen Kerrokanta- voit tilata uutiskirjeitä. Tilaamalla Suunnitelmavahdin karttapalvelusta (kartta.hel.fi) löydät tietoa uusista si-palvelussa (kerrokantasi.hel.fi). Kaupunkiympäristön saat sähköpostiin ilmoituksen, kun nähtäville tulee sekä pienemmistä ja viimeistelyvaiheessa olevista toimiala palvelee myös Twitterissä, Facebookissa ja Ins- kaavoja ja liikennesuunnitelmia, joista voi kertoa mie- kaavahankkeista, jotka eivät ole mukana tässä julkai- tagramissa. Löydät meidät osoitteestahel.fi/some . lipiteensä. Nähtävillä olevaan aineistoon voi tutustua sussa. myös Laiturilla ja usein myös alueen kirjastossa. Kysy ja keskustele Rantaudu Laiturille 4. 2. Hankkeiden suunnittelijoita voi tavata esimerkiksi kaa- Esittely- ja näyttelytila Laiturilta saat kaupunkiympä- vapäivystyksessä, asukasilloissa ja sopimalla henkilö- ristön suunnitteluun liittyvää henkilökohtaista neu- kohtaisen tapaamisen. Kaupunkiympäristön asiakas- vontaa. Siellä voit järjestää myös omia tapahtumia. palvelun tavoittaa numerosta 09 310 22111. Laituri toimii
    [Show full text]
  • Aurinkolahti – Merellinen Asuinalue Viihtyisine Julkisine Alueineen Helsingin Vuosaaressa
    AURINKOLAHTI – MERELLINEN ASUINALUE VIIHTYISINE JULKISINE ALUEINEEN HELSINGIN VUOSAARESSA Aino-Kaisa Nuotio, suunnitteluhortonomi projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy 1 Aino-Kaisa Nuotio 1, 2, 3 Aurinkolahden aukio on osa Aurinkorannan kerrostalojen ja tontille kuuluvien graniittimuurien rajaamaa rantapro- menadia. Ranta-akseli on parhaimmillaan kesäaikaan sekä syksymmällä viikonloppuisin ja aurinkoisina iltoina, jolloin se täyttyy siellä liikkuvista ja oleilevista ihmisistä. 42 betoni 3 2006 %(7V AURINKOLAHDEN ALUEEN SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN Helsingin kaupunki aloitti Vuosaaren aluekeskuk- Aino-Kaisa Nuotio sen suunnittelun 1980-luvulla. Katujen ja yleisten 2 alueiden toteutussuunnitelmat valmistuivat Pauli- gin alueesta 1990-luvun lopulla ja sitä seurasivat Aurinkolahden ranta-alueiden suunnittelu sekä Uu- telan kanavan ympäristön suunnittelu. Rakentami- nen käynnistyi Aurinkolahden länsiosan kaava-alu- eelta, koska Vuosaaren aluekeskuksen ympäristös- sä oli vielä alueen keskeisen maanomistajan eli Pauligin kahvintuotantoon liittyviä rakennuksia. Vuonna 2009 paahtimo pääsee siirtymään uusiin ti- loihin Vuosaaren sataman ja logistiikkakeskuksen viereen. IVAN FALININ PUISTO Vuosaaren aluekeskukselta ja sen maamerkkinä ole- valta Suomen korkeimmalta 26-kerroksiselta asuin- rakennukselta Cirrukselta on tulevaisuudessa kadun ja puiston muodostama yli puolen kilometrin mittai- nen näkymäakseli Aurinkolahden aukiolle ja merelle. Lähempänä rantaa oleva Ivan Falinin puisto valmis- tui vuonna 2004. Puistosektorille ovat keskeisiä Vuo- saaren
    [Show full text]
  • Poliisitehtävien Maantieteellinen Jakaantuminen Itä-Helsingin Alueella
    Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Ville Pelkonen 3/2021 TIIVISTELMÄ Ville Pelkonen: Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Opinnäytetyön muoto: tutkimuksellinen Julkisuusaste: Julkinen, liitteet 4 ja 5 salattu (JulkL 24§ 5.) Ohjaaja: Mika Kyrönviita, Jari Saari Tutkinto: Poliisi (AMK) Analysoimalla polisiin tehtävien maantieteellistä sijoittumista, voidaan toimintaympäristöstä havaita painopistealueita, jotka työllistävät Poliisia tavanomaista enemmän. Painopistealueiden tunnistaminen on tärkeä osa niin poliisitoiminnan suunnittelua kuin päivittäistä operatiivista toimintaakin: Suunnittelusta vastaavan portaan on tärkeää osata suunnata rajallisia resursseja tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Harkittujen ja tietoisten valintojen taustalle tarvitaan ajantasaista ja hyödynnettävää tietoa toimintaympäristöstä. Ongelmana on, ettei poliisin tehtävien maantieteellistä analyysia hyödynnetä tällä hetkellä laaja-alaisesti ja yhtenäisesti. Tässä tutkimustyössä on analysoitu Itä-Helsingin asuinalueiden tehtävämääriä vuosilta 2018 sekä 2019 ja muodostettu kuva Itä-Helsingin painopistealueista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu Poliisin vasteaikoja A-kiireellisyysluokan tehtäville eri Itä-Helsingin alueilla ja verrattu niitä alueen tehtävämääriin. Aineisto on kerätty Polstat-järjestelmästä ja analyysi toteutettu kvantitatiivisin metodein. Analyysin tuloksena ilmeni, että Itä-Helsingin alueen tehtävämäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Itä-Helsingin 26 alueesta neljä kiireisintä
    [Show full text]
  • Uutela Recreational Area
    The two swamps Experience The two swamps in the north-west of Skatan tila farm were formed by the drainage of a lake. Rudträsket is Helsinki Nature! an overgrown pond, with seven hectares of wetland, Uutela along the borders of which are alder marshes and in the centre of which is a reeded open marsh. In the coniferous swamp forests the marsh fern, which is rare in Helsinki, grows. Uutelanneva is an impressive open swamp in its natural state. It is home to the rare bog orchid and the more common heath spotted-orchid from the same family. Swamp plants also include the bog bilberry, Ruggedly marsh Labrador tea and swamp cranberry. beautiful flora Historical fishing Uutela From badgers to landscape Särkkäniemi rising from the sea The nature trail in the west of the area Nuottaniemi, Nuottasaari and forest birds The post-glacial rebound following the last ice age is provides access to the shade of fir recreational Niemanapaja are translations of causing the Helsinki region to rise by around 20 cen- woodlands. In the wetter areas of the The badgers’ tunnel systems are the Swedish names used in the 19th timetres a century. Särkkäniemi ponds have split off forest the lush common alder grows. right next to the paths, in garden century: Notudden, Notholmen and area from sea bays due to post-glacial rebound. The south- On the rocks lining the tracks elderly plots. The forest birds include the Uddvarpet. ern pond is a glo pond, having separated completely twisted pines hold their ground. A European crested tit, Eurasian The glinting of the from the sea.
    [Show full text]
  • BET1003 06-13 Uutela
    VUODEN 2010 YMPÄRISTÖRAKENNE ON UUTELAN KANAVA Sirkka Saarinen, toimittaja Uutelan kanava ympäristöineen on Vuoden 2010 Ympäristörakenne. Kanava sijaitsee Helsingin Aurinkolahdessa. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän kilpailun tulok- set julkistettiin 21. lokakuuta Helsingissä. Uutelan kanava ympäristöineen on erinomaisella suunnittelulla, tasokkaalla toteutuksella ja korkea- tasoisilla materiaaleilla aikaansaatu ympäristöko- konaisuus. Peräti 700 metriä pitkä ja 12 - 45 metriä leveä rakennettu kanava istuu erinomaisesti raken- netun kaupungin ja luonnontilaisen maiseman väli- seen tilaan. Kanavan linjakas rantarakentaminen asuinkort- telien puolella liittää kanavan luontevasti korkea- tasoisiin kerrostalokortteleihin luoden niille rauhal- lisen jalustan. Vastaavasti taas Uutelan virkistys- alueen puoleisen rannan Kauniinilmanpuisto silo- kallioineen ja vaihtelevine istutuksineen liittää ka- navan saumattomasti luonnonmaisemaan. HOUKUTTELEE TOIMINTAAN Tuomalla meri kanavana kaupunkirakenteeseen on Puutarhaliitto Uutelassa taidokkaasti rikastutettu ympäristöä. Ka- 1 nava-alueesta on tullut toiminnallinen kokonaisuus, jossa erilaiset vesialueet houkuttelevat ihmisiä ka- navan äärelle kalastamaan, uimaan, kahlaamaan tai vain viihtymään ja nauttimaan maisemasta. Kanavan erisyvyisten osien porrastuksen ansios- ta kanavaan on muodostunut turvallisia alueita eri- laisille toiminnoille. Esimerkiksi kanavan pohjukas- sa oleva pisaran muotoinen kahluuallas soveltuu lasten vesileikkeihin ja mahdollistaa jopa pyörätuo-
    [Show full text]