DOCSLIB.ORG

Insinoorityo Haverinen.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Insinoorityo Haverinen.Pdf TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Ympäristörakentaminen INSINÖÖRITYÖ UUTELAN KANAVAN RAKENTAMISEN VAIKUTUS POHJAVEDENPINNAN TASOON Työn tekijä: Henri Haverinen Työn valvoja: Simo Hoikkala Työn ohjaaja: Kai Gulin Työ hyväksytty: 16.4.2009 Simo Hoikkala koulutuspäällikkö ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin WSP Finland Oy:n Pohjarakennus- ja kalliosuunnittelun toimialal- le. Työn ohjaajana toimi DI Kai Gulin, jota haluan kiittää kannustuksesta sekä aivan erityisesti mielenkiintoisesta aiheesta. Simo Hoikkalaa kiitän työni valvomisesta. Kiitokset myös Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Geotekniselle osastolle pohjavesitie- tojen luovuttamisesta käyttööni. Lämmin kiitos kaikille insinöörityön edistymisessä auttaneille ja kannustaneille. Helsingissä 16.4.2009 Henri Haverinen TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Henri Haverinen Työn nimi: Uutelan kanavan rakentamisen vaikutus pohjavedenpinnan tasoon Päivämäärä: 16.4.2009 Sivumäärä: 60 s. + 12 liitettä Koulutusohjelma: Ammatillinen suuntautuminen: Rakennustekniikka Ympäristörakentaminen Työn valvoja: koulutuspäällikkö Simo Hoikkala Työn ohjaaja: DI Kai Gulin, WSP Finland Oy Tämä insinöörityö tehtiin WSP Finland Oy:n Pohjarakennus- ja kalliosuunnittelun toimialal- le. Työn tavoitteena oli selvittää Uutelan kanavan rakentamisen vaikutus pohjavedenpin- nan tasoon Helsingin Aurinkolahdessa ja Uutelassa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kana- van suunnitteluvaiheessa tehtyjen pohjavedenpinnan tasomuutoksia arvioivien laskelmien ja virtausmallin toteutuminen. Työ suoritettiin vertaamalla Uutelan kanavan alueen pohjavedenpinnan havaintoja raken- tamista ennen, aikana ja jälkeen. Havaintoja verrattiin ennen rakentamista tehtyjen las- kelmien ja virtausmallin tuloksiin. Lisäksi työhön kuuluu kirjallisuustutkimus pohjavedestä, sen käyttäytymisestä ja pinnan aleneman arvioimisesta. Vertailujen perusteella saatiin käsitys Uutelan kanavan rakentamisen aiheuttamista pohja- vedenpinnan tasomuutoksista sekä pohjavedenpinnan alenemalaskelmien toteutumises- ta. Uutelan kanavan rakentamisen seurauksena pohjavedenpinnan taso alueella on laskenut, joskin rakentamisen jälkeiset pohjavesihavainnot ovat osin puutteelliset. Pohjavedenpin- nan aleneman suuruusluokka kanavan ympäristössä on suurimmillaan useita metrejä. Aleneman vaikutusalue ulottuu kanavasta suurimmillaan noin 200 metrin etäisyydelle. Suunnitteluvaiheen laskelmat vastasivat varsin hyvin rakentamisen jälkeisiä havaintoja, vaikkakin suurin osa pohjavedenhavaintoputkista tuhoutui rakentamisen aikana. Raken- tamisen jälkeisten pohjavedenpinnan havaintojen rajallisuudesta johtuen luotettavaa ver- tailua laskelmien toteutumisesta ei ole voitu suorittaa tietyillä osin kanavaa. Avainsanat: Uutelan kanava, pohjavesi, pohjavesitarkkailu, pohjaveden alenema, vir- tausmalli ABSTRACT Name: Henri Haverinen Title: The Effect of the Uutela Canal Construction on Groundwater Levels Date: 16 April 2009 Number of pages: 60 pages + 12 app. Department: Study Programme: Civil Engineering Environmental Construction Engineering Supervisor: Simo Hoikkala, Head of Civ. Eng. Dept. Instructor: Kai Gulin, M.Sc., WSP Finland Oy This thesis was made for the Ground and Rock Engineering unit of WSP Finland. The purpose of the thesis was to explore how the construction of the Uutela Canal has changed the groundwater level in Aurinkolahti and Uutela in Helsinki. The second goal of the thesis was to examine how accurate the calculations of the groundwater level changes and the groundwater flow model were. The calculations and the model were made during the designing of the canal. The study was conducted by comparing the measured groundwater levels before, during and after the construction of the Uutela Canal. The measured levels were compared to the calculations and the predictions of the flow model. The study included also a literature research of groundwater and its behaviour, and the basics of estimating the groundwater drawdown. As a result of the comparison, understanding was gained on how the construction of the Uutela Canal will affect the groundwater levels next to the canal and how accurate the calculations of groundwater drawdown are. After the construction of the Uutela Canal the groundwater level around the area has been lower than before, although the measurements after the construction are insufficient. The range of the drawdown next to the canal has been a few meters and the drawdown ex- tends to a maximum of around 200 meters from the canal. The calculations were quite similar to the measured groundwater levels, although most of the measurement sensors were damaged during the construction. The comparison to the actualized groundwater levels is unreliable at some parts of the Uutela Canal due to the lack of the measured groundwater levels after the construction. Keywords: Uutela Canal, groundwater, groundwater observation, groundwater draw- down, groundwater flow model SISÄLLYS ALKULAUSE TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 1.1 Taustaa 1 1.2 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset 2 1.3 Tutkimusmenetelmät 2 1.4 Työn tilaaja 2 2 YLEISTÄ POHJAVEDESTÄ 4 2.1 Veden kiertokulku 4 2.2 Maan vesivyöhykkeet 4 2.3 Pohjaveden muodostuminen 6 2.4 Pohjaveden purkautuminen 7 2.5 Pohjaveden tasovaihtelut 8 2.6 Pohjaveden aleneman arviointi 8 2.6.1 Darcyn laki 9 2.6.2 Dupuitin approksimaatio 13 2.6.3 Pohjavesi- ja kaivohydrauliikka 13 3 RAKENNUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 16 3.1 Vuosaaren alueen historiaa 16 3.2 Luonto-olosuhteet 18 3.3 Vuosaaren pohjavesialue 19 3.4 Uutelan kanava 20 3.4.1 Kanavan sijainti 21 3.4.2 Kanavan rakenne ja rakenteet 23 4 RAKENTAMISTA EDELTÄNEET SELVITYKSET 25 4.1 Pohjatutkimukset 25 4.2 Pohjavesitarkkailu 25 4.3 Koepumppaukset 25 5 RAKENTAMISTA EDELTÄVÄ TILANNE 29 5.1 Geologia ja pohjasuhteet 30 5.2 Rakentamista edeltävät pohjavesihavainnot 33 5.2.1 Merivesiallas 33 5.2.2 Keskiallas 34 5.2.3 Yläallas 34 5.3 Pohjaveden aleneman vaikutusalueen arviointi ja tarkastelujen tulokset 35 5.3.1 Analyyttinen tarkastelu 35 5.3.2 Virtausmallitarkastelu 37 6 RAKENTAMISENAIKAINEN TILANNE 41 6.1 Rakentamisratkaisuihin vaikuttaneet seikat 41 6.2 Rakentamisenaikaiset pohjavesihavainnot 44 6.2.1 Merivesiallas 45 6.2.2 Keskiallas 45 6.2.3 Yläallas 45 7 RAKENTAMISEN JÄLKEINEN TILANNE 47 7.1 Rakentamisen jälkeiset pohjavesihavainnot 47 7.1.1 Merivesiallas 47 7.1.2 Keskiallas 48 7.1.3 Yläallas 48 7.2 Muut havainnot 48 8 VERTAILU LASKETTUIHIN ARVIOIHIN 49 8.1 Pohjavedenpinnan kolmiomalli 49 8.2 Yhteneväisyydet ja erot 50 8.2.1 Merivesiallas 50 8.2.2 Keskiallas 51 8.2.3 Yläallas 51 9 JOHTOPÄÄTELMÄT 53 9.1 Laskelmien toteutuminen 54 9.1.1 Analyyttinen tarkastelu 54 9.1.2 Laskennallinen virtausmalli 55 9.2 Tarvittavat lisäselvitykset 55 VIITELUETTELO 57 HAASTATTELUT 59 LIITELUETTELO 60 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Pintavesien huonontuneen laadun takia pohjavedestä on tullut yhä tärkeäm- pi käyttöveden lähde Suomessa. Sen käyttö on lisääntynyt sekä suhteelli- sesti pintavesiin nähden että kokonaismäärän osalta, vaikka veden koko- naiskulutus onkin laskenut viime vuosina. Ennusteiden mukaan vuonna 2010 pohjaveden osuus käytetystä vedestä olisi noin 70 %. Pohjaveden merkitys ei tämän vuoksi ole aivan vähäinen, minkä vuoksi pohjavesialueita myös suojellaan. [1, s. 53; 2, s. 11 - 12.] Pohjaveden ja rakentamisen yhteys on moninainen. Pohjavesi aiheuttaa ra- kenteille monia vaatimuksia. Esimerkiksi maan alle tai kallioon rakennettavat tilat on joko tehtävä vesitiiviiksi tai toteutettava sopiva pohjavesien kuivatus- järjestely. Pohjavesi on myös otettava huomioon syviä kaivantoja suunnitel- taessa kuin myös itse kaivannon työjärjestelyissä. Toisaalta rakentamisesta saattaa olla haittaa pohjavesille. Rakentamisessa käytetyt materiaalit saattavat olla myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia, jolloin niiden päätyminen maahan ja sitä kautta pohjaveteen ei ole suotavaa. Ra- kentamisen vaikutus pohjavedenpinnan tasoihin ei sekään ole aivan merki- tyksetön. Pohjavedenpinnan aleneminen aiheuttaa maaperässä kuormituk- sen lisäyksen, joka pehmeikköalueilla johtaa maapohjan painumiseen ja ra- kenteiden mahdolliseen vaurioitumiseen. Puupaaluperustusten lahoaminen ja kaivojen kuivuminen ovat myös mahdollisia seurauksia pohjavedenpinnan alenemisesta. Suunnitteluvaiheessa onkin tärkeää selvittää rakentamisen aiheuttaman pohjaveden aleneman suuruus ja vaikutusalue. [3, s. 17.] 2 1.2 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Insinöörityön tavoitteena oli selvittää Uutelan kanavan rakentamisen vaiku- tus pohjavedenpinnan tasoon Helsingin Uutelan ja Aurinkolahden alueella. Laskivatko pohjavedenpinnan tasot kanavan rakentamisen aikana? Palau- tuivatko pohjavedenpinnat alkuperäiseen tasoonsa rakennustöiden loputtua? Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka paikkansapitäviä Uutelan kanavan suunnitteluvaiheessa tehdyt laskelmat pohjavedenpinnan tasojen muutoksis- ta olivat. Erosivatko lasketut pohjavedenpinnan tasomuutokset toteutuneista taso- muutoksista? Mitä yhtäläisyyksiä lasketuilla ja havaituilla arvoilla oli? 1.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimus suoritettiin pyytämällä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Geo- tekniseltä osastolta Aurinkolahden ja Uutelan alueella suoritettujen pohjave- denhavaintopisteiden tulokset vuodesta 2000 alkuvuoteen 2009 asti. Tutkimuspisteiden havaintoja vertailemalla saatiin määriteltyä alueen pohja- vedenpinnan tasot ajalla ennen Uutelan kanavan rakennustöiden aloittamis- ta, rakennustöiden ajalta sekä ajalta jolloin kanavan rakennustyöt on saatu päätökseen ja pohjavedenpinnan voidaan olettaa vakiintuneen uuteen ta- soonsa. Insinöörityöhön kuului pohjavedenpinnan havaittujen tasojen vertaaminen Uutelan
Load more

Recommended publications
  • The Change in Planned Nomenclature in Vuosaari, Helsinki
    The change in planned nomenclature in Vuosaari, Helsinki Jani VUOLTEENAHO, Terhi AINIALA and Elina WIHURI 1. Introduction In terms of general visibility and the functioning of cities as spatial systems, the most prominent names in the urban landscape are those belonging to the planned nomenclature. The planned names differ from the traditional ones which have their origin in a spontaneous use of language. Traditionally, people have talked about places important for, e.g., working, living, and traveling by referring to them by names of their own invention. In modern urban environments, however, planned names are utilized for a variety of administrative as well as everyday purposes. At least in the bulk of cases, these names have not been originally coined by local residents. Instead, the norm is that a local authority has created and officially sanctioned the names. This article examines planned nomenclature in the urban envi- ronment. The study on which the article is based is part of a larger research project entitled “The transformation of the sociolinguisti- cally diversifying neighbourhoods of Helsinki” in which the urban onomastic landscape is studied both linguistically and geographi- cally (Ainiala & Vuolteenaho 2006). The full study covers not only official and planned names but also everyday and unofficial names used by city dwellers. The unofficial names are, nevertheless, not discussed in this article. Besides Finnish nomenclature, we consider examples from continental European and Nordic urban settings in the theoretical section of the article. The focus of this article is on town plan names and housing cor- poration names. The town plan names are names that have been planned specifically and authoritatively for a planned area within a town.
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • Satamatoimintojen Skenaariotarkastelu
    Satamatoimintojen skenaariotarkastelu Satamaskenaarioiden vaikutukset kaupunkikehitykseen ja –talouteen 29.6.2020 Sisältö 1) Selvityksen tausta ja tarkoitus 2) Skenaariot ja niiden arviointi 3) Eteläsatamanlahden ympäristö 4) Länsisataman ympäristö 5) Vuosaaren sataman ympäristö 6) Liikenteelliset vaikutukset 7) Yhteenveto ja johtopäätökset 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 2 1. Selvityksen tausta ja tarkoitus 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 3 Selvityksen tausta ja tarkoitus • Tämä selvitys liittyy Helsingin sataman skenaariotarkasteluun (ns. HESARAMA - työ). Helsingin satama on vastannut skenaariotyöstä. • Selvitys täydentää skenaariotarkastelua arvioimalla skenaarioiden vaikutuksia kaupunkikehitykseen ja –talouteen. • Selvityksen on laatinut kaupungin asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovat eri vaiheissa olleet Matti Kaijansinkko, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski, Anu Lamminpää, Tuukka Linnas, Mikko Juvonen, Pekka Leivo, Karri Kyllästinen, Ilkka Aaltonen, Mia Kajan, Pekka Nikulainen, Inga Valjakka, Anna Pätynen ja Julius Krötzl. Kaupunkitaloudellisesta arvioinnista on vastannut Seppo Laakso (Kaupunkitutkimusta Oy). • Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Pasi Rajala (pj), Sami Haapanen, Outi Säntti, Reetta Putkonen, Rikhard Manninen, Ulla Tapaninen, Janne Prokkola ja Tuomas Hakala. 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 4 2. Skenaariot ja niiden arviointi 30.6.2020 Satamatoimintojen skenaariotarkastelu 5 Skenaariot 0 Perustilanne 1 Keskustasatamien liikenteen keskittäminen ja Länsisatamaan
    [Show full text]
  • Aurinkolahti – Merellinen Asuinalue Viihtyisine Julkisine Alueineen Helsingin Vuosaaressa
    AURINKOLAHTI – MERELLINEN ASUINALUE VIIHTYISINE JULKISINE ALUEINEEN HELSINGIN VUOSAARESSA Aino-Kaisa Nuotio, suunnitteluhortonomi projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy 1 Aino-Kaisa Nuotio 1, 2, 3 Aurinkolahden aukio on osa Aurinkorannan kerrostalojen ja tontille kuuluvien graniittimuurien rajaamaa rantapro- menadia. Ranta-akseli on parhaimmillaan kesäaikaan sekä syksymmällä viikonloppuisin ja aurinkoisina iltoina, jolloin se täyttyy siellä liikkuvista ja oleilevista ihmisistä. 42 betoni 3 2006 %(7V AURINKOLAHDEN ALUEEN SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN Helsingin kaupunki aloitti Vuosaaren aluekeskuk- Aino-Kaisa Nuotio sen suunnittelun 1980-luvulla. Katujen ja yleisten 2 alueiden toteutussuunnitelmat valmistuivat Pauli- gin alueesta 1990-luvun lopulla ja sitä seurasivat Aurinkolahden ranta-alueiden suunnittelu sekä Uu- telan kanavan ympäristön suunnittelu. Rakentami- nen käynnistyi Aurinkolahden länsiosan kaava-alu- eelta, koska Vuosaaren aluekeskuksen ympäristös- sä oli vielä alueen keskeisen maanomistajan eli Pauligin kahvintuotantoon liittyviä rakennuksia. Vuonna 2009 paahtimo pääsee siirtymään uusiin ti- loihin Vuosaaren sataman ja logistiikkakeskuksen viereen. IVAN FALININ PUISTO Vuosaaren aluekeskukselta ja sen maamerkkinä ole- valta Suomen korkeimmalta 26-kerroksiselta asuin- rakennukselta Cirrukselta on tulevaisuudessa kadun ja puiston muodostama yli puolen kilometrin mittai- nen näkymäakseli Aurinkolahden aukiolle ja merelle. Lähempänä rantaa oleva Ivan Falinin puisto valmis- tui vuonna 2004. Puistosektorille ovat keskeisiä Vuo- saaren
    [Show full text]
  • Poliisitehtävien Maantieteellinen Jakaantuminen Itä-Helsingin Alueella
    Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Ville Pelkonen 3/2021 TIIVISTELMÄ Ville Pelkonen: Poliisitehtävien maantieteellinen jakaantuminen Itä-Helsingin alueella Opinnäytetyön muoto: tutkimuksellinen Julkisuusaste: Julkinen, liitteet 4 ja 5 salattu (JulkL 24§ 5.) Ohjaaja: Mika Kyrönviita, Jari Saari Tutkinto: Poliisi (AMK) Analysoimalla polisiin tehtävien maantieteellistä sijoittumista, voidaan toimintaympäristöstä havaita painopistealueita, jotka työllistävät Poliisia tavanomaista enemmän. Painopistealueiden tunnistaminen on tärkeä osa niin poliisitoiminnan suunnittelua kuin päivittäistä operatiivista toimintaakin: Suunnittelusta vastaavan portaan on tärkeää osata suunnata rajallisia resursseja tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Harkittujen ja tietoisten valintojen taustalle tarvitaan ajantasaista ja hyödynnettävää tietoa toimintaympäristöstä. Ongelmana on, ettei poliisin tehtävien maantieteellistä analyysia hyödynnetä tällä hetkellä laaja-alaisesti ja yhtenäisesti. Tässä tutkimustyössä on analysoitu Itä-Helsingin asuinalueiden tehtävämääriä vuosilta 2018 sekä 2019 ja muodostettu kuva Itä-Helsingin painopistealueista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu Poliisin vasteaikoja A-kiireellisyysluokan tehtäville eri Itä-Helsingin alueilla ja verrattu niitä alueen tehtävämääriin. Aineisto on kerätty Polstat-järjestelmästä ja analyysi toteutettu kvantitatiivisin metodein. Analyysin tuloksena ilmeni, että Itä-Helsingin alueen tehtävämäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Itä-Helsingin 26 alueesta neljä kiireisintä
    [Show full text]
  • Uutela Recreational Area
    The two swamps Experience The two swamps in the north-west of Skatan tila farm were formed by the drainage of a lake. Rudträsket is Helsinki Nature! an overgrown pond, with seven hectares of wetland, Uutela along the borders of which are alder marshes and in the centre of which is a reeded open marsh. In the coniferous swamp forests the marsh fern, which is rare in Helsinki, grows. Uutelanneva is an impressive open swamp in its natural state. It is home to the rare bog orchid and the more common heath spotted-orchid from the same family. Swamp plants also include the bog bilberry, Ruggedly marsh Labrador tea and swamp cranberry. beautiful flora Historical fishing Uutela From badgers to landscape Särkkäniemi rising from the sea The nature trail in the west of the area Nuottaniemi, Nuottasaari and forest birds The post-glacial rebound following the last ice age is provides access to the shade of fir recreational Niemanapaja are translations of causing the Helsinki region to rise by around 20 cen- woodlands. In the wetter areas of the The badgers’ tunnel systems are the Swedish names used in the 19th timetres a century. Särkkäniemi ponds have split off forest the lush common alder grows. right next to the paths, in garden century: Notudden, Notholmen and area from sea bays due to post-glacial rebound. The south- On the rocks lining the tracks elderly plots. The forest birds include the Uddvarpet. ern pond is a glo pond, having separated completely twisted pines hold their ground. A European crested tit, Eurasian The glinting of the from the sea.
    [Show full text]
  • Helsingin Kansallinen Kaupunkipuisto
    Kaupunkiympäristön aineistoja 2019: Helsingin kansallinen kaupunkipuisto Esiselvitys 26.8.2019 LUONNOS Helsingin kansallinen kaupunkipuisto Helsingin kansallinen kaupunkipuisto Esiselvitys 26.8.2019 LUONNOS Kaupunkiympäristön aineistoja 2019: Sisältö OSA 1 .......................................................................................................................7 TIIVISTELMÄ - KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN? .........................................................7 ALOITE .........................................................................................................................8 MIKÄ KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ON? ..............................................................................9 ESISELVITYSVAIHE ...........................................................................................................11 Ohjausryhmä ................................................................................................................................................. 12 Valmisteluprosessin kulku ............................................................................................................................ 14 VUOROVAIKUTUS OSANA ESISELVITYKSEN LAADINTAA ................................................................ 15 Vuorovaikutuksen vaikuttavuus ............................................................................................................ 16 KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUETARKASTELUT JA VAIHTOEHDOT JATKOTYÖN POHJAKSI ................ 17 Vaihtoehtoiset etenemistavat
    [Show full text]
  • BET1003 06-13 Uutela
    VUODEN 2010 YMPÄRISTÖRAKENNE ON UUTELAN KANAVA Sirkka Saarinen, toimittaja Uutelan kanava ympäristöineen on Vuoden 2010 Ympäristörakenne. Kanava sijaitsee Helsingin Aurinkolahdessa. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän kilpailun tulok- set julkistettiin 21. lokakuuta Helsingissä. Uutelan kanava ympäristöineen on erinomaisella suunnittelulla, tasokkaalla toteutuksella ja korkea- tasoisilla materiaaleilla aikaansaatu ympäristöko- konaisuus. Peräti 700 metriä pitkä ja 12 - 45 metriä leveä rakennettu kanava istuu erinomaisesti raken- netun kaupungin ja luonnontilaisen maiseman väli- seen tilaan. Kanavan linjakas rantarakentaminen asuinkort- telien puolella liittää kanavan luontevasti korkea- tasoisiin kerrostalokortteleihin luoden niille rauhal- lisen jalustan. Vastaavasti taas Uutelan virkistys- alueen puoleisen rannan Kauniinilmanpuisto silo- kallioineen ja vaihtelevine istutuksineen liittää ka- navan saumattomasti luonnonmaisemaan. HOUKUTTELEE TOIMINTAAN Tuomalla meri kanavana kaupunkirakenteeseen on Puutarhaliitto Uutelassa taidokkaasti rikastutettu ympäristöä. Ka- 1 nava-alueesta on tullut toiminnallinen kokonaisuus, jossa erilaiset vesialueet houkuttelevat ihmisiä ka- navan äärelle kalastamaan, uimaan, kahlaamaan tai vain viihtymään ja nauttimaan maisemasta. Kanavan erisyvyisten osien porrastuksen ansios- ta kanavaan on muodostunut turvallisia alueita eri- laisille toiminnoille. Esimerkiksi kanavan pohjukas- sa oleva pisaran muotoinen kahluuallas soveltuu lasten vesileikkeihin ja mahdollistaa jopa pyörätuo-
    [Show full text]
  • Environmental Report 2018 City of Helsinki — 5 Environmental Key Figures 2018
    Environmental Report 2018 www.hel.fi City of Helsinki Environmental Report Contents 4 Address by the Deputy Mayor 6 Environmental key figures 8 Helsinki in a Nutshell 9 Environmental management and partnerships 12 Smart & Clean 14 Climate protection 22 Adaptation 24 Energy efficiency in the City organisation 32 Traffic 36 Air protection 38 Noise abatement 40 Water protection 46 Securing biodiversity 50 Restoration of contaminated soil and landfill sites 52 Procurements 54 Circular economy 58 Environmental awareness and responsibility 62 Environmental risks 64 Environmental economy 66 Environmental indicators 69 Index of figures and tables City of Helsinki — 3 Address by the Deputy Mayor Cities all around the world are taking increasingly concrete steps to fight climate change. Helsinki is a part of this fight! We want to do our part and be a pioneer in climate action. Our goal is that Helsinki will be carbon-neu- tral by 2035. The most important decision made in 2018 was the preparation of the Carbon-neutral Helsinki 2035 Action Plan, which was unanimously ap- proved by the City Board. The Plan, which includes 147 actions, is wide, ambitious and practical. The Action Plan shows that we truly possess the means to reduce our emissions and achieve carbon-neutrality. However, the City needs to work hard on implementing the Plan and do things differently across sectors. I believe that we can learn a lot from international collaboration with other cities. Helsinki was recently accepted into the Carbon Neutral Cities Alliance, the members of which all share the goal of carbon-neutrality. To gain new perspectives, Helsinki will hold an international challenge competition in autumn 2019, which will be used to seek ways in which to give up coal while using as little bioenergy as possible.
    [Show full text]
  • Itämerensimpukan (Macoma Balthica) Biomarkkerivasteet: Laboratoriokokeet Vähähappisissa Olosuhteissa Ja Mittaukset TBT-Saastuneella Alueella
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Itämerensimpukan (Macoma balthica) biomarkkerivasteet: laboratoriokokeet vähähappisissa olosuhteissa ja mittaukset TBT-saastuneella alueella Karoliina Munter Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2005 Akvaattiset tieteet Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion Laitos − Institution Biotieteellinen tiedekunta Bio-ja ympäristötieteiden laitos Tekijä − Författare Karoliina Munter Työn nimi − Arbetets titel Itämerensimpukan (Macoma balthica) biomarkkerivasteet: laboratoriokokeet vähähappisissa olosuhteissa ja mittaukset TBT-saastuneella alueella Oppiaine − Läroämne Akvaattiset tieteet Työn laji − Arbetets art Aika − Datum Sivumäärä − Sidoantal Pro gradu Kesäkuu 2005 63 Tiivistelmä − Referat Tässä työssä on tutkittu neljän eri molekulaarisen biomarkkerin vasteita itämerensimpukassa (Macoma balthica) laboratoriokokein sekä kenttämittauksin Vuosaaren sataman alueella. Itämeren- simpukka on yleinen pohjaeläin Suomen rannikolla, ja se elää pehmeillä pohjilla kaivautuneena sedimenttiin. Laji hankkii ravintonsa joko suodattamalla tai syömällä pohjalle sedimentoitunutta ainesta. Biomarkkerit ovat mitattavissa olevia stressivasteita yksilötasolla ja sen alapuolella, ja niiden avulla voidaan kuvata mm. eliöiden altistumista erilaisille ympäristömyrkyille. Neljä työssä käytettyä biomarkkerivastetta ovat glutationi-S-transferaasi- (GST),
    [Show full text]
  • Piirijakokartta.Pdf
    1. ETELÄINEN SUURPIIRI - SÖDRA STORDISTRIKTET 101 Vironniemen peruspiiri – Estnäs distrikt 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt HELSINGIN PIIRIJAKOJÄRJESTELMÄ 010 Kruununhaka - Kronohagen 351 Paloheinä - Svedängen 020 Kluuvi - Gloet 352 Torpparinmäki - Torparbacken HELSINGFORS DISTRIKTSINDELNING 080 Katajanokka - Skatudden 354 Haltiala - Tomtbacka 1:60 000 Khs 8.6.1999 102 Ullanlinnan peruspiiri – Ulrikasborgs distrikt 404 Oulunkylän peruspiiri – Åggelby distrikt 030 Kaartinkaupunki - Gardesstaden 284 Patola - Dammen 050 Punavuori - Rödbergen 285 Veräjämäki - Grindbacka Piirijako - distriktsindelning 060 Eira 287 Veräjälaakso - Grinddal 070 Ullanlinna - Ulrikasborg 090 Kaivopuisto - Brunnsparken 405 Itä-Pakilan peruspiiri –- Östra Baggböle distrikt 204 Munkkisaari - Munkholmen 520 Suomenlinna - Sveaborg 342 Itä-Pakila - Östra Baggböle suurpiiri - stordistrikt 531 Länsisaaret - Västra holmarna 353 Tuomarinkartano – Domargård 103 Kampinmalmin peruspiiri – Kampmalmens distrikt 5. KOILLINEN SUURPIIRI - NORDÖSTRA STORDISTRIKTET 501 Latokartanon peruspiiri – Ladugårdens distrikt 040 Kamppi - Kampen 130 Etu-Töölö - Främre-Tölö 361 Viikinranta - Viksstranden peruspiiri - distrikt 201 Ruoholahti - Gräsviken 362 Latokartano - Ladugården 202 Lapinlahti - Lappviken 363 Viikin tiedepuisto - Viks forskarpark 203 Jätkäsaari - Busholmen 364 Viikinmäki - Viksbacka 383 Pihlajamäki - Rönnbacka 104 Taka-Töölön peruspiiri – Bortre Tölö distrikt 386 Pihlajisto - Rönninge 104 Taka-Töölö - Bortre Tölö 502 Pukinmäen peruspiiri – Bocksbacka distrikt
    [Show full text]
  • Linjaluettelo Linjeförteckning Info
    Linjaluettelo Linjeförteckning Info Helsingin sisäiset linjat Helsingfors interna linjer Metrolinjat / Metrolinjer M Ruoholahti - Itäkeskus - Mellunmäki Gräsviken - Östra centrum - Mellungsbacka M Ruoholahti - Itäkeskus - Vuosaari Gräsviken - Östra centrum - Nordsjö Raitiolinjat / Spårvägslinjer 1 Kauppatori - Käpylä Salutorget - Kottby 1A Eira - Käpylä Eira - Kottby 2 Kaivopuisto - Kauppatori - Rautatieasema - Kamppi (M) - Töölö - Nordenskiöldinkatu Brunnsparken - Salutorget - Järnvägstationen - Kampen (M) - Tölö - Nordenskiöldsgatan 3 Kaivopuisto - Eira - Kallio - Nordenskiöldinkatu Brunnsparken - Eira - Berghäll - Nordenskiöldsgatan 4 Katajanokka - Munkkiniemi Skatudden - Munksnäs 4T Katajanokan terminaali - Munkkiniemi Skatuddens terminal - Munksnäs 6 Hietalahti - Arabia Sandviken - Arabia 6T Länsiterminaali - Rautatieasema - Arabia Västra terminalen - Järnvägsstationen - Arabia 7A Senaatintori - Töölö - Pasilan asema - Senaatintori Senatstorget - Tölö - Böle station - Senatstorget 7B Senaatintori - Pasilan asema - Töölö - Senaatintori Senatstorget - Böle station - Tölö - Senatstorget 8 Jätkäsaari - Töölö - Arabia Busholmen - Tölö - Arabia 9 Länsiterminaali - Rautatieasema - Itä-Pasila Västra treminalen - Järnvägsstationen - Östra Böle 10 Kirurgi - Pikku Huopalahti Kirurgen - Lillhoplax Bussilinjat / Busslinjer 03N Rautatientori - Kallio - Pasila Järnvägstorget - Berghäll - Böle 14 Hernesaari - Kamppi - Pajamäki Ärtholmen - Kampen - Smedjebacka 15 Salmisaari - Ruoholahti (M) Sundholmen - Gräsviken (M) 16 Rautatientori - Kruununhaka
    [Show full text]