DOCSLIB.ORG

Local Action Group in the Area

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Local Action Group in the Area The central ”highway” in the Karhuseutu area is the river Kokemäenjoki that runs through most of the Karhu- seutu municipalities and floats finally into the Baltic Sea. The impor- tance of waterways is great in all the municipalities Local Action Group in the area. in Finland The coastline of the Baltic Sea was shaped by ice sheets. Post glacial rebound is typical for the Bothnian Sea region. Post-glacial elevation can be best observed in the changes in the waterside vegetation. The fauna and the birdlife of the Delta is one of the richest in the Nordic countries. Local Action Group, LAG Karhuseutu ry is an association aimed at developing the rural areas, and it is one of Finland’s 55 LAGs. The most important task is to encourage local actors, associations and enterprises to develop Itsenäisyydenkatu 35 A 16 their actions. 28130 PORI, FINLAND Phone: +358 440 926 926 E-mail: [email protected] During the program period [email protected] 2007-2013 Karhuseutu will www.karhuseutu.fi realize all the Axis 1-4. LAG KARHUSEUTU y Located on the Western Coast of Finland An old lighthouse which now serves as a pilot sta- y 56 000 inhabitants tion and the BSF sailing y The area 2253 km2 club in Kallo. People y Density of the population 25 /m² gather on the rocks of Kallo to admire huge waves during storms. X Ulvila Seven municipalities in Karhuseutu: X Noormarkku Inhabitants 13800, Inhabitants 6400 www.ulvila.fi www.noormarkku.fi X Harjavalta There are 12 active villages in The authentic forests, rivers and Ulvila. Inhabitants 7736 lakes offer an exceptional oppor- The beautiful Leineperi iron www.harjavalta.fi tunity for hiking, canoeing and works, were many different camping. artisans practice their trade, and At Hiittenharju sports centre you The Ahlström iron works is one of where markets are held annually. can practice different sporting the best preserved iron works in Lake Joutsijärvi offers an excellent activities the all year. Finland. environment for camping and The village of Hiirijärvi was hiking, with the Reitti hiking- elected Village of the year 2007. network. X Kokemäki Inhabitants 8515 www.kokemaki.fi The Puurijärvi-Isosuo area. national park offers X Luvia unique natural scenery Inhabitants 3392 at the heart of a cul- www.luvia.fi X Pori tural environment Inhabitants 76200 by the Kokemäen- The seaside municipality of Luvia www.pori.fi joki River. Large boasts an exquisite archipelago. Pori is the centre of the Satakunta marshy areas and One of its islands is the excep- province. the shallow and tional island of Säppi, where you rich lake Puurijärvi, can fi nd one of the most beautiful The high street of village Ah- which is an interna- lighthouses in Finland. lainen has been elected one of tionally renowned Luvia has strong traditions in Finland’s cultural landscapes. for its birdlife, shipbuilding. A traditional sailing Reposaari is an idyllic fi shing belong to the national ship, Ihana will be ready on 2011. village which had a notable role park. already during days of sailboats The village of Kauvatsa X Nakkila due to its location. It is an island where the river is an important strawberry Inhabitants 6000 meets the sea, and it has cultivating www.nakkila.fi therefore been an impor- tant port for the sawmill The Arantila rapids lure fi sher- industry, amongst others. man to the banks of the salmon- Yyteri is Finland's best rich Kokemäenjoki to fi sh its known and most beauti- abundant waters. ful beach, where one can Nakkilan seudun harmonikat ry engage in wind-surfi ng, association is a lively association for example. Yyteri’s allu- for young accordion players. The vium is known by ornitholo- association has been internatio- gists all over the world. nally active..
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Kokemäenjoen Tulvasuojelun Historia
    Kokemäenjoen tulvasuojelun historia Juha Rajala 2013 1 1. Johdanto 2 2. Kokemäenjoen vesistö 3 2.1 Suiston kehittyminen 3 2.2 Kokemäenjoen tulvaherkkyys 4 3. Ihminen vesistön käyttäjänä ja muokkaajana 5 3.1 Ruoppaukset 5 3.2 Järvenlaskut ja kuivatukset 6 3.3 Säännöstely 7 3.4 Uitto 9 3.5 Kalastus ja virkistyskäyttö 10 4. Tulvasuojelu 1930-luvun loppuun 11 4.1 Tulvat 11 4.2 Ensimmäiset tulvantorjuntatoimet 12 4.3 Kevättulva 1899 14 4.4 Kevättulvan 1899 jälkeiset toimet 15 4.5 Tulvat ja suojelutoimet alajuoksulla 1920-luvulta 1930-luvun puoleenväliin 17 4.6 Kevättulva 1936 20 4.7 Tulvantorjuntatoimet 1930-luvun lopulla 24 5. Tulvat ja tulvasuojelu 1940–1960-luvuilla 25 5.1 Tammikuun tulva 1944 25 5.2 Kevättulva 1951 26 5.3 Porin – Kahaluodon – Ruosniemen pengerryshanke 29 5.4 Vesilaki ja vesihallitus 32 5.5 Tulvat 1950- ja 1960-luvuilla 34 6. Tulvasuojelu 1970–1980-luvuilla 35 6.1 Talvitulva 1974–1975 35 6.2 Vesien käytön kokonaissuunnitelma ja tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 43 6.3 Porin kaakkoisosan tulvapadot 45 6.4 Suuosan padotus- ja perkaushanke 48 6.5 Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelusuunnitelma 51 7. Tulvasuojelu 1990-luvun taitteesta vuoteen 2010 57 7.1 Seikun ja Halssin matalikoiden ruoppaukset 57 7.2 Kokemäenjoen suisto, Natura 2000 ja tulvasuojelu 59 7.3 Talvitulva 2004–2005 61 7.4 Porin tulvat -hanke 63 7.5 Patoturvallisuuslain vaikutus Porin tulvasuojeluun 65 8. Yhteenveto: Maanviljelyn turvaamisesta kaupunkitulvien torjuntaan 65 Lähdeluettelo 2 1. Johdanto Kokemäenjoen toistuvien tulvien torjumiseksi on Porin alueella toteutettu vuosikymmenten aikana laajoja vesistöhankkeita. Niiden kartoittamiseksi toteutettiin vuosina 2003–2006 Porin tul- vat -hanke, jonka jatkona aloitettiin Porin tulvasuojeluhanke, tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Porin tulvat -hankkeen toimenpide-ehdotusten mukaiset tulvasuojelutyöt Porin keskusta-alueen suojaamiseksi.
    [Show full text]
  • Girlstech Projecet Meeting Monday 4Th and Tuesday 5Thjune
    GirlsTech Projecet Meeting Monday 4th and Tuesday 5thJune Sunday 3rd June Arrival to Pori, Finland You can get the taxi from the airport to Hotel Scandic PORI, Itsenäisyydenkatu 41. It´s about 5 minutes drive. It´s about the same from the bus station or train station, too. We don’t arrange any dinner, but we hope you´ll enjoy your evening in Pori. Monday 4th June Restaurant Raatihuoneen Kellari (Juhlasali, 2.floor), Hallituskatu 9, PORI There will be a short walk (about 15 minutes) from the hotel to the restaurant. Please find the map as attached. 8.45 Meet in the front of Restaurant Raatihuoneen Kellari. 9.00 Wellcome to Finland and 8th GirlsTech -meeting. Mr Marko Kemppinen, Head of International Affairs, Sataedu Mr Manfred Polzin, MBO Raad, Netherlands Presentation participants of meeting 9.30 Presentation of Finnish Education System and Satakunta Educational Federation Mr Matti Isokallio, director of the Educational Federation Mrs Anne Laine, principal of Sataedu 10.00 Instrument 1: Science Day care center Oivallus, manager Anu Avelin-Rahtu. revital break and fruits 10.45 Instrument 2: “Increasing girls interest in technology education as a way advance women in technology” University Teacher, PhD, Sonja Niiranen, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä 12.15 Lunch (by your own cost) 13.15 Instrument 3: Vocational teacher education – reflecting the need of Finnish society. Principal lecturer Annukka Tapani, Tampere University of Applied Science. Development of Vocational Education. 14.00 Instrument 4: The SEGLI -project. The mitigation of segregation in working life and education. Specialist Eija Leinonen, Koulutusavain Ltd. Coffee and conversation 15.15 The summary of the day, Manfred Poltzin, MBO Raad, NL Short break to walk to hotel 16.15 Bus from the hotel to Noormarkku Works.
    [Show full text]
  • Xknum 195800 1958 Dig Luet.Pdf (1.137Mt)
    i tllastoarkisto Kun talaat telo 1958 statfctttarkivet -- _ II II II II II Il _ . II Uudenmaän_lE&r II II II II II II II II II II II II II II II II II 1 1 II II II II II II II II II II II II ^ M *HIl II II II II II lT :======== l.l_. 11 Kaupungit _ 00 011 H elsin ki • • • ’ 00 020 Hanko ■ • • _ 1 oo 030 L o v iisä i • • 00 040 Porvoo j • • 00 050 Tammisaari ' • • Kauppalat i 1 00 110 Hyvinkää • • i! 00 120 Järvenpää i1 • • 00 130 Kar j aa • • 1i 00 140 K arkkila j1 00 150 Kauniainen i • • 00 160 Kerava i • • 00 170 Lohj a j • • Maalaiskunnat 1 01 001 A r tjä r v i e • 01 002 Askola • • 01 003 Bromarv • • 01 004 Espoo • • 01 005 Helsingin mlk 1 . • • 01 006 Hyvinkään mlk i1 • • 01 007 Inkoo 1 • • 01 008 Karjaan mlk • 01 009 Karj a loh j a 9 9 01 010 Kirkkonummi 9 • 01 011 L a p in järvi • • 01 012 L ilj endal • • 01 013 Lohjan mlk • • 01 014 M yrskylä 9 • L 01 015 Mäntsälä 01 016 Nummi 01 017 N urm ijärvi • • 01 018 O rim a ttila • • 01 019 P ernaja 01 020 Pohja o 1—1 01 CO Pornainen 01 022 Porvoon mlk 01 023 Pukkila 01 024 Pusula 01 025 Pyhäj ärvi 01 026 Ruot sinpyhtää 01 027 : Sammatti 01 028 Sipoo 01 029 S iu n tio o o 01 rO Snappertuna 01 031 Tammisaaren m O 01 rO CVJ Tenhola 01 033 Tuusula 01 034 V ih ti Turun-Porin 1 Kaupungit 10 011 ■ Turku 10 020 N aantali o o 10 ro P ori o 10 'O ' o Rauma 10 050 Uusikaupunki Kauppalat 10 110 Ik aa lin en 10 120 Loimaa 10 130 Parainen 10 140 Salo 10 150 Vammala Maalaiskunnat 11 001 Ahlainen o o 11 ro A lastaro O O 11 rO Angelniemi o 11 O Askainen 11 005 Aura 1 11 006 Dragsf j ärd j 11 007 Eura | 11 008 Euraj ok i 11 009 H alikko 11 010 Harj av a lt a 11 011 H iittin e n 11 012 H innerj oki 11 013 Honkaj oki 11 014 H on kilah ti 11 015 H outskari 11 016 H u ittin en 11 017 Hämeenkyrö 11 018 Ik a a lis te n mli 11 019 In iö 11 020 J ämij ärvi 11 021 Kaarina 11 022 Kakskerta 11 023 K alanti 11 024 Kankaanpää 11 025 Kärinäin en 11 026 Karj a la 11 027 Karkku 11 028 Karuna 11 029 K arvia 11 030 Kauvatsa 11 031 Keikyä 11 032 Kemiö 11 033 K ihniö 11 034 K iik a la 11 035 K iikka 11 036 K iik oin en 11.
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Satakunnan Alueen Hyvinvointipalveluiden
    Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2017+ päivitys 16.11.2017 hyväksytty 3.6.2019 Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa 1 TIIVISTELMÄ Päivitetty Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma 2017+ perustuu aiempaan järjes- tämissuunnitelmaan, joka laadittiin Porin kaupungin johdolla 2011–2015. Satasote-hankkeen ohjausryhmä an- toi päivityksen tehtäväksi Satasoten rakennetyöryhmälle ja sen alatyöryhmälle osana Satasote-hanketta. Päi- vitetty järjestämissuunnitelma on maakunnan koko väestöä, sote-palveluja ja tukipalveluja koskeva ensimmäi- nen tietopohja (n. 300 sivua). Asiakirjan rakenne jäsentyy valtakunnallisen Sote-tietopakettien ja mittarien ja- ottelulla, joilla maakuntia ohjataan uudessa maakunta- ja sote-rakenteessa. Asiakirjaan on tehty yhteenveto tilastoista, laadittu linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit kullekin osa-alueelle. Kolmioissa on esi- tetty valmistelussa olevan maakunta- ja sote-lainsäädännön mukaisesti erityis-, vaativa- ja perustason palve- lujen järjestämisen luonnokset Sote-tietopakettien sisällön mukaan. Järjestämissuunnitelma perustuu terveydenhuoltolain (THL1326/2010) 34§:ään. Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseu- rantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Valmistelussa olevassa maakunta- ja sote-lainsäädännössä on laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, johon on siirretty edellä mainitun thl:n 34 §:n sisältöä. Molemmissa la- eissa
    [Show full text]
  • Vilken Kommun Hör Till Vilken Valkrets? (Situationen Den 1 Januari 2020)
    Vilken kommun hör till vilken valkrets? (Situationen den 1 januari 2020) För riksdagsvalet indelas landet enligt 5 § i vallagen (714/1998) utgående från landskapsindelningen i följande valkretsar: 1) Helsingfors valkrets, som omfattar Helsingfors stad, 2) Nylands valkrets, som omfattar kommunerna Askola, Borgnäs, Borgå, Esbo, Grankulla, Hangö, Hyvinge, Hög- fors, Ingå, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom, Nurmijärvi, Pukkila, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Träskända, Tusby, Vanda och Vichtis, 3) Egentliga Finlands valkrets, som omfattar kommunerna Aura, Gustavs, Kimitoön, Koski Tl, Laitila, Loimaa, Lun- do, Marttila, Masku, Mynämäki, Nousis, Nystad, Nådendal, Oripää, Pargas, Pemar, Pyhäranta, Pöytyä, Reso, Rus- ko, Sagu, Salo, Somero, S:t Karins, Tövsala, Vehmaa och Åbo, 4) Satakunta valkrets, som omfattar kommunerna Björneborg, Eura, Euraåminne, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kumo, Luvia, Nakkila, Påmark, Raumo, Sastmola, Siikainen, Säkylä och Ulvsby, 5) Landskapet Ålands valkrets, som omfattar kommunerna Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Mariehamn, Saltvik, Sottunga, Sund och Vårdö, 6) Tavastlands valkrets, som omfattar kommunerna Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Janakkala, Jockis, Kärkölä, Lahtis, Loppi, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Tavaste- hus och Ypäjä, 7) Birkalands valkrets, som omfattar kommunerna Akaa, Birkala, Ikalis, Juupajoki, Kangasala, Kihniö,
    [Show full text]