DOCSLIB.ORG

Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021 KESKI­SUOMI Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 KESKI­SUOMI Elokuu 2021 Työttömyys elokuussa 12,4 prosenttia Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Keski­Suomessa oli elokuun lopussa yhteensä 15 421 työtöntä työnhakijaa. Se on 1 511 (­8,9 %) vähemmän kuin vuotta Pihtipudas Kinnula 10,2 11,6 aikaisemmin ja 2 496 henkilöä vähemmän kuin kuukausi sitten. Kivijärvi Työttömien työnhakijoiden osuus maakunnan työvoimasta on 13,3 Kyyjärvi Viitasaari 8,6 10,2 tällä hetkellä 12,4 prosenttia. Kannonkoski Karstula 11,8 11,2 Saarijärvi Äänekoski 13,9 13,2 Konnevesi Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta. 10,7 Multia 9,9 Uurainen 8,5 Laukaa Hankasalmi 9,1 10,0 Katsauksen kuviot sisältävät tiedot myös taulukkomuodossa. Keuruu Petäjävesi 9,2 11,0 Muurame Taulukon saa avattua klikkaamalla kuviota. JyväskyläToivakka 13,68,5 8,5 Jämsä 12,3 Joutsa Luhanka 9,5 7,7 5,0 ­ 9,9 (9) 10,0 ­ 14,9 (13) Trendit: Työttömien ja lomautettujen määrä laski vuoden takaiseen verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan. Useissa työvoimapalveluissa oli kasvua. Uusia avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten. KESKI­SUOMI Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat Lomautettujen ja työttömien määrässä edelleen laskua TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KUUKAUSITTAIN JA TRENDI vuoden takaiseen Keski­Suomi Henkilöä 24 000 Keski­Suomessa oli elokuun lopussa 15 421 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 23 000 511 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. 22 000 Heinäkuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä laski 2 496:lla. 21 000 20 000 19 000 Työttömistä työnhakijoista oli elokuussa kokoaikaisesti lomautettuja 832, 18 000 mikä on 248 vähemmän kuin heinäkuussa. Vuoden 2020 elokuusta 17 000 kokoaikaisesti lomautettujen määrä laski 947:lla henkilöllä. 16 000 15 000 Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 832, mikä on 38 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimakoulutuksessa ulkomaalaisia 13 000 työnhakijoita oli 284. Lukumäärä on 73 suurempi kuin vuotta aiemmin. 12 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuudella ulkomaalaisten lukumäärä Keski­Suomi, Työnhakijoita laskentapäivänä laski vuoden takaisesta ­15,7 %, luvun ollessa nyt 490. Trendi TYÖTTÖMAT TYÖNHAKIJAT, KUUKAUSIVERTAILU Keski­Suomi Henkilöä 24 000 23 000 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2017 2020 2015 2018 2021 2016 2019 KESKI­SUOMI Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat seutukunnittain Työttömien määrä alueella ja seutukunnissa TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT ELY­keskuksittain Työttömien työnhakijoiden määrä laski elokuussa 1 511:lla (­8,9 %) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Keski­Suomessa. Koko Uusimaa Varsinais­Suomi maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,7 %. Keski­ Satakunta Suomessa heinäkuun luku oli 12,4 %. Luku on maan toiseksi korkein. Häme Pirkanmaa Korkein luku on Pohjois­Karjalassa (13,2 %). Eri alueiden prosenttiluvut Kaakkois­Suomi löytyvät koko maan taulukosta. Etelä­Savo Pohjois­Savo Pohjois­Karjala Keski­Suomen alueella työttömien työnhakijoiden määrä laski viime vuoden Keski­Suomi Etelä­Pohjanmaa elokuuhun verrattuna kaikissa seutukunnissa. Pohjanmaa Pohjois­Pohjanmaa Kainuu Alla olevassa taulukossa avointen työpaikkojen määrä kertoo tilanteen Lappi Ahvenanmaa kuukauden viimeisenä työpäivänä. Avointen työpaikkojen kehitystä koko 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 kuukauden aikana on tarkasteltu tarkemmin kohdassa Avoimet työpaikat. 2020 Elokuu 2021 Elokuu Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat TE­toimistossa seutukunnittain Muutos Työttömistä Työttömien Muutos Elo Heinä Elo Elo 2021 työn­ työn­ Elo Heinä Elo Elo 2021 2021 2021 2020 Elo 2020 hakijoista hakijoiden 2021 2021 2020 Elo 2020 lomautetut osuus työvoimasta Seutukunta Työttömät työnhakijat % % Avoimet työpaikat % Jyväskylä 11 282 13 194 12 051 ­769 ­6 619 12,6 2 036 1 817 1 504 532 35 Joutsa 186 216 239 ­53 ­22 20 9,3 39 39 20 19 95 Keuruu 402 487 521 ­119 ­23 16 9,3 90 89 30 60 200 Jämsä 1 051 1 188 1 155 ­104 ­9 42 12,3 149 172 80 69 86 Äänekoski 1 164 1 333 1 395 ­231 ­17 60 12,9 169 162 129 40 31 Saarijärvi­Viitasaari 1 336 1 499 1 571 ­235 ­15 75 11,7 267 271 180 87 48 Keski­Suomi 15 421 17 917 16 932 ­1 511 ­9 832 12,4 2 750 2 550 1 943 807 42 KESKI­SUOMI Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat kunnittain Koko Keski­Suomen alueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,4 %. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kaikissa kunnissa. Suhteellisesti eniten laskua tapahtui Kyyjärvellä (­29,5 %). Suhteellisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli Saarijärvellä (13,9 %) ja vähiten Luhangassa (7,7 %). Luhangan lisäksi kahdeksan Keski­Suomen kuntaa saavutti alle 10 prosentin työttömyyden. Suurimpien kaupunkien työttömyysastevertailussa Jyväskylä sijoittui elokuussa seuraavasti: Kouvola (10,5 %), Espoo (10,7 %), Kuopio (10,7 %), Pori (11,7 %), Tampere (12,3 %), Oulu (12,3 %), Helsinki (12,8 %), Turku (13,5 %), Jyväskylä (13,6 %), Vantaa (13,9 %) ja Lahti (15,5 %). Kuntakohtaista lisätietoa oikeassa navigaatiopalkissa kohdassa Alueellinen taulukko. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat TE­toimistossa kunnittain Muutos Työttömistä Työttömien Muutos Elo Heinä Elo Elo 2021 työn­ työn­ Elo Heinä Elo Elo 2021 2021 2021 2020 Elo 2020 hakijoista hakijoiden 2021 2021 2020 Elo 2020 lomautetut osuus työvoimasta Kunta Työttömät työnhakijat % % Avoimet työpaikat % Hankasalmi 192 225 235 ­43 ­18 22 10,0 14 18 25 ­11 ­44 Joutsa 165 190 212 ­47 ­22 16 9,5 38 38 20 18 90 Jyväskylä 9 497 11 043 9 972 ­475 ­5 467 13,6 1 832 1 621 1 328 504 38 Jämsä 1 051 1 188 1 155 ­104 ­9 42 12,3 149 172 80 69 86 Kannonkoski 59 76 65 ­6 ­9 ... 11,8 ... ... 6 ... ... Karstula 177 193 212 ­35 ­17 8 11,2 36 42 13 23 177 Keuruu 344 420 443 ­99 ­22 15 9,2 80 80 28 52 186 Kinnula 68 78 74 ­6 ­8 ... 11,6 13 11 ... ... ... Kivijärvi 52 50 53 ­1 ­2 5 13,3 ... 6 ... ... ... Konnevesi 115 127 138 ­23 ­17 7 10,7 7 8 ... ... ... Kyyjärvi 43 55 61 ­18 ­30 6 8,6 18 12 10 8 80 Laukaa 770 932 915 ­145 ­16 70 9,1 94 99 81 13 16 Luhanka 21 26 27 ­6 ­22 ... 7,7 ... ... 0 ... ... Multia 58 67 78 ­20 ­26 ... 9,9 10 9 ... ... ... Muurame 415 490 452 ­37 ­8 28 8,5 50 39 29 21 72 Petäjävesi 191 226 194 ­3 ­2 17 11,0 11 16 18 ­7 ­39 Pihtipudas 164 181 199 ­35 ­18 8 10,2 18 22 24 ­6 ­25 Saarijärvi 524 592 634 ­110 ­17 29 13,9 71 77 40 31 78 Toivakka 85 108 99 ­14 ­14 9 8,5 19 10 9 10 111 Uurainen 132 170 184 ­52 ­28 6 8,5 16 14 14 2 14 Viitasaari 249 274 273 ­24 ­9 16 10,2 105 98 82 23 28 Äänekoski 1 049 1 206 1 257 ­208 ­17 53 13,2 162 154 127 35 28 Keski­Suomi 15 421 17 917 16 932 ­1 511 ­9 832 12,4 2 750 2 550 1 943 807 42 KESKI­SUOMI Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Työttömyys sukupuolen mukaan TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT SUKUPUOLEN MUKAAN Keski­Suomi Työttömistä työnhakijoista oli elokuun lopussa miehiä 8 894 ja naisia 6 527. Henkilöä 11 500 Heinäkuuhun verrattuna miesten työttömyys laski 869:lla ja naisten 11 000 työttömyys 1 627:lla. 10 500 10 000 Edellisvuoden elokuuhun verrattuna miesten työttömyys laski 668:lla (­7,0 %) 9 500 ja naisten työttömyys 843:lla (­11,4 %). 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 2020 Elokuu 2020 2020 2021 2021 2021 2021 Eloku Lokakuu Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu 1 Miehet 2 Naiset Työttömyys ikäryhmittäin TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT IKÄRYHMÄN MUKAAN Keski­Suomi Elokuun lopussa työttömyys nousi vuoden takaiseen verrattuna 60­64­ vuotiaiden ikäryhmässä (2,6 %). Työttömyys laski kaikissa muissa 15­19 v. ikäryhmissä. Eniten laskua tuli 15­19­vuotiaiden ryhmässä (­25,1 %). 20­24 v. 25­29 v. 30­34 v. 35­39 v. 40­44 v. 45­49 v. 50­54 v. 55­59 v. 60­64 v. Yli 64 v. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2020 Elokuu 2021 Elokuu KESKI­SUOMI Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan Työttömyys koulutuksen mukaan TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KOULUTUSASTEITTAIN Keski­Suomi Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömien määrä laski kaikilla muilla asteilla paitsi tutkijakoulutusasteella, jossa se nousi 3,4 %. Alempi perusaste Ylempi perusaste Työttömyys laski eniten alemmalla korkeakouluasteella (­18,1 %). Toisen Toinen aste asteen koulutusasteella, jossa työttömiä on lukumääräisesti eniten, Erikoisammattikoulutusaste työttömyys laski ­10,4 %. Alin korkea­aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 2020 Elokuu 2021 Elokuu Työttömyys ammattiryhmien mukaan TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT AMMATTIRYHMITTÄIN Keski­Suomi Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä laski edellisen vuoden elokuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Käytännössä eniten laskua 1 Johtajat tuli toimisto­ ja asiakaspalvelutyöntekijät ­ammattiryhmässä (­16,6 %). 2 Erityisasiantuntijat Perinteisenä suhdanneindikaattorina pidetyssä rakennus­, korjaus­ ja 3 Asiantuntijat valmistustyöntekijät ­ammattiryhmässä työttömyys laski ­11,4 %. 4 Toimisto­ ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu­ ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus­, korjaus­ ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi­ ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 2020 Elokuu 2021 Elokuu Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä kasvoi PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KUUKAUDEN LOPUSSA Keski­Suomi Elokuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita Henkilöä 9 000 pitkäaikaistyöttömiä oli 6 309, mikä on 1 759 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti 8 000 työttömänä olleita oli 2 623, mikä on 748 enemmän kuin vuosi sitten. 7 000 6 000 Keski­Suomessa pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä työnhakijoista oli 5 000 40,9 % ja koko maassa 39,8 %.
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Final Report.Pdf
    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]