Kimolan Kanavan Vaikutusselvitys

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kimolan Kanavan Vaikutusselvitys HEINOLAN KAUPUNKI, IITIN KUNTA JA KOUVOLAN KAUPUNKI Kimolan kanavan vaikutusselvitys Loppuraportti © Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.4.2018 P34326 Loppuraportti 1 (36) 5.4.2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ..................................................................................................................................... 3 2 KIMOLAN KANAVA - HANKKEEN KUVAUS ............................................................................................ 3 3 VAIKUTUSALUEEN NYKYTILANNE ....................................................................................................... 6 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus ......................................................................................................... 6 3.2 Ranta-asuminen ................................................................................................................... 11 3.2.1 Olemassa oleva ranta-asuminen ................................................................................. 11 3.2.2 Rantayleiskaavojen kaavavaraukset ............................................................................ 13 3.2.3 Rantakiinteistöjen arvo .............................................................................................. 14 3.3 Työpaikat ............................................................................................................................ 15 3.4 Palvelut ............................................................................................................................... 16 3.4.1 Matkailualan yritykset Kimolan kanavan vaikutusalueella ............................................... 16 3.4.2 Arvio matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista vaikutusalueella ..................................... 17 3.4.3 Kimolan kanavan lähialueen palvelut ........................................................................... 17 3.5 Vesiliikenne ......................................................................................................................... 19 3.5.1 Veneilyreitit ............................................................................................................. 19 3.5.2 Matkustajaliikenne ja veneiden vuokraustoiminta ......................................................... 20 3.5.3 Satamat ja laiturit .................................................................................................... 20 3.5.4 Veneilyn motiivit, venematkan kesto ja veneilijöiden rahankäyttö ................................... 21 3.5.5 Veneiden määrä, venetyypit ja vesiliikenne sulkukanavilla ............................................. 22 4 KIMOLAN KANAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................. 23 4.1 Strateginen viitekehys .......................................................................................................... 23 4.1.1 Matkailustrategiat ..................................................................................................... 23 4.1.2 Matkailun ja vapaa-ajan trendejä ............................................................................... 24 4.1.3 Veneilyn kehitysnäkymiä ........................................................................................... 25 4.2 Kimolan kanavan vaikutukset matkailuun ................................................................................ 26 4.2.1 Vaikutukset vapaa-ajan veneilyyn............................................................................... 26 4.2.2 Risteilyliikenne ......................................................................................................... 27 4.2.3 Muu vesiliikenne ....................................................................................................... 28 4.2.4 Muu matkailu ja yritystoiminta ................................................................................... 28 4.2.5 Yhteenveto .............................................................................................................. 28 4.3 Vaikutukset rantakiinteistöjen arvoon ja kysyntään .................................................................. 29 4.4 Vaikutukset työllisyyteen ....................................................................................................... 30 4.5 Vaikutukset verotuloihin ........................................................................................................ 31 4.6 Kustannus-/hyötyanalyysi ..................................................................................................... 31 5 YHTEENVETO JA EHDOTUKSET KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ ............................................................. 32 5.1 Keskeiset vaikutukset ........................................................................................................... 32 5.2 Ehdotukset kehittämistoimenpiteistä ....................................................................................... 33 6 LIITE: KANNATTAVUUSLASKELMA ................................................................................................... 36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (36) 5.4.2018 Kimolan kanavan vaikutusselvitys 1 JOHDANTO Kimolan kanava yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Päijänteelle, jolloin sisävesikanavien mahdol- listama yhtenäinen vesitieyhteys Kouvolan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 kilometriä. Kanavan vaikutusalueelle uusivesitieyhteys luo uutta tarjontaa matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuteen. Matkailijoiden lisäksi uusi vesitieyhteys palvelee myös paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita. Kimolan kanava on tarkoitus avata huvivene- ja risteilyliikenteelle vuoden 2019 veneilykauden aikana. Heinolan kaupunki, Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki ovat yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa nostaneet vesitiehankkeen yhdeksi seutukunnan kärkihankkeeksi. Uuden vesitieyhteyden hyö- dyntäminen yli maakuntarajojen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä ja panostusta myös kau- pallisen hyödyntämisen mahdollistamiseen. Kanavan avautumiseen kohdistuu suuria toiveita ja odotuksia, ja siksi on erityisen tärkeää pitää huolta niihin vastaavan infrastruktuurin ja palvelun- tarjonnan synnyttämisestä alueelle. Tässä selvityksessä on arvioitu Kimolan kanavan vaikutuksia matkailuun ja muuhun yritystoimin- taan, rantakiinteistöjen arvoon ja kysyntään sekä työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Vaikutus- ten arvioinnin tulosten pohjalta on arvioitu Kimolan kanavan aluetaloudellista kannattavuutta. Li- säksi on laadittu esitys toimenpiteistä, joilla kanavan vaikutusalueen kunnat ja yritykset voivat edistää kanavasta saatavia hyötyjä. Vaikutusalueena on tarkasteltu Heinolan, Iitin ja Kouvolan alueita. Selvitys on tehty Heinolan kaupungin, Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Selvityksen laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuulu- neet Heikki Mäkilä Heinolasta, Riku Rönnholm Iitistä ja Petteri Portaankorva Kouvolasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Taina Ollikainen, Jaana Myllyluoma, Jan Tvrdý ja Mari Pohjola. 2 KIMOLAN KANAVA - HANKKEEN KUVAUS Hankkeen kuvaus Kimolan kanava sijaitsee Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin alueilla Kymijoen vesistössä, joka saa alkunsa Päijänteeseen laskevista Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reiteistä. Päijän- teeseen laskee lisäksi useita sivureittejä, joista merkittävimmät ovat Jämsän ja Sysmän reitit se- kä Vesijärvestä laskeva Vääksynjoki. Päijänteestä vedet laskevat Kalkkisten kosken ja kanavan kautta Ruotsalaiseen, josta ne virtaavat edelleen Heinolan kautta Jyrängönvirtaa pitkin Konnive- teen. Konnivedestä vesistö jatkuu Vuolenkosken kautta Kymijokeen ja edelleen Pyhäjärveen. Py- häjärven pohjoisosassa sijaitseva Kimolanlahti on yhdistetty uittokanavalla Konniveteen. Uitto- kanavan muuttaminen vesistömatkailua palvelevaksi sulkukanavaksi yhdistää Kymijoen vesi- tieyhteyden Päijänteelle, jolloin sisävesikanavien mahdollistama yhtenäinen vesitieyhteys Kouvo- lan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 kilometriä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (36) 5.4.2018 Kuva 1: Kimolan kanavan sijainti. (Petteri Portaankorva: ”Kimolan kanava, vesiväylän ja satamien kehittäminen” -esitys 15.9.2017) Kimolan uittokanava valmistui vuonna 1966 helpottamaan puutavaran kuljetusta Kymijoen var- ressa oleville tehtaille. Kanavan pituus on noin 7 kilometriä. Konniveden ja Pyhäjärven välissä on noin 12 metrin korkuinen porras / kallioon louhittu nipunsiirtolaitos, jonka alapuolella on noin 75 metrin pituinen louhittu uittotunneli. Muilta osin kanava on avokanavaa. Maantie 363 Vierumäki - Jaala, Vierumäentie / Vuolenkoskentie ylittää kanavan uittotunnelin kohdalla. Kuva 2: Vasemmalla kallioon louhittu nipunsiirtolaitos ja uittotunneli, oikealla tarkasteluvaihtoehto, jossa tunnelia on laajen- nettu louhimalla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (36) 5.4.2018 Kimolan uittokanava muutetaan huvivene- ja risteilykäyttöön soveltuvaksi sulkukanavaksi. Vesi- väylän pituus on noin 8,4 km, josta varsinainen kanava-alue on noin 5,6 km. Kanava-alue jakau- tuu rakennettavan venesulun myötä ylä- ja alakanavaan. Mitoitusaluksen mitat ovat: pituus 30 m, leveys 7 m ja syväys 1,8 m. Vesiväylä kulkee tunnelissa n. 70 metrin matkalla. Hanke on tarkoitus toteuttaa neljässä urakassa, joihin sisältyvät: sulku ja ympäröivät rakenteet: sulun hyötypituus 35 m, leveys 8 m ja pudotuskorkeus 12 m väylä: leveys 14 m (sulkujen läheisyydessä 12 m), kulkusyvyys 1,8 m ja haraussyvyys
Recommended publications
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway Connection
    Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway connection Industrial sector Jesse Keränen Bachelor’s thesis May 2020 Technology, communication and transport Degree programme in Logistics engineering Description Author(s) Type of publication Date Keränen Jesse Bachelor’s thesis May 2020 Language of publication: English Number of pages Permission for web publi- 53 cation: x Title of publication Feasibility of Jyväskylä - Lahti railway connection industrial sector Degree programme Bachelors degree in Logistics Engineering Supervisor(s) Somerla Mikko, Franssila Tommi Assigned by - Abstract There has been a long discussion on the topic of constructing a new rail network from Cen- tral Finland to the capital area. Studies on the topic have been conducted by the govern- mental and local institutions, but most of the information is growing old and obsolete. Therefore, a more modern study on the topic is required. The objective of the present study was to assess the feasibility of the railway connection with as up-to-date information as possible. The aim was to determine the basis and groundwork for a further study on the topic as well as discuss the requirements and appli- cations required in the design and development of a possible future railway connection. The study relied on more recent and industry-based information on the implementation of such a project. This included a thorough search and analysis of publications and other sources in Finnish and European as well as selectively other governmental databases in or- der to compare and assess what was relevant and noteworthy for the study. While search- ing for the information, also the possible future applications had to be taken into consider- ation.
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Kukonkoivu Erinomaiset Logistiset Yhteydet
    KUKONKOIVU ERINOMAISET LOGISTISET YHTEYDET Lahden seutu tarjoaa ihanteellisen sijainnin kasvavien markkinoiden läheisyydessä JYVÄSKYLÄ Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Kukonkoivun yritysalue on teollisuuden ja KUKONKOIVUKUKONKOIVU LAHTI maaliikennetoimintojen vireä keskittymä. TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA Kukonkoivun valmis kaava mahdollistaa nopeasti käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi KOUVOLA aloittaa heti. Kukonkoivun yritysalue sijaitsee loistavien liikenneyhteyksien varrella, noin 10 minuutin HELSINKI ajomatkan päässä Lahdesta. Alue on Riihimäentien ja VT 12:n eli Lahden eteläisen kehätien uuden linjauksen läheisyydessä tuntumassa. VT 12 linjaus valmistuu 2020 ja parantaa hyviä logistisia yhteyksiä entisestään. Logistinen Kantava Maakaasu Kustannus- sijainti maaperä tehokas WWW.LAHTIBUSINESSREGION.FI Hollola | Asikkala | Hartola | Iitti | Lahti | Orimattila | Padasjoki KUKONKOIVU VIREÄ TEOLLISUUSALUE Erinomainen tonttitarjonta Autamme yrityksenne ■ Kokonaisala 98 ha sijoittumisessa Lahden ■ Vapaiden, rakentamisvalmiiden tonttien kaupunkiseudulle pinta-ala on yhteensä noin 25 ha. ■ Vapaiden toimitilojen ja ■ Tonttien koot ovat noin 3 070 – 35 469 m² ja yritystonttien kartoitus rakennusoikeus noin 1 535 – 17 735 k-m². ■ Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, ■ Valmis kaava mahdollistaa nopeasti investoinnit ja kehittäminen käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi aloittaa heti. ■ Alihankinta- ja yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja kokoaminen ■ Maaperä on rakentamiselle suotuisaa, kantavaa
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the Community Structure and Employment
    Taloustutkimus Oy Pasi Holm and Juho Tyynilä Further information: [email protected]; tel. +358(0) 50 374 7462 TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the community structure and employment Lead Partner A second transverse connection for Southern Finland • In recent decades, the road network has mainly been developed radially, leading away from the Helsinki Metropolitan Area. • The east-west connection Turku – Helsinki region – Hamina – Vaalimaa is finally complete. • The next development area: West coast – Tampere – Lahti – Kouvola – Lappeenranta – Nuijamaa? -Kotka/Hamina is the main export port of the forest industry.* -The significance of Russian trade and tourism will increase in the long term; political and economical trends vary -Asian trade flows; Kouvola logistics centre; Containers on rubber tires across the country • Growth circle of Southeast Finland to accompany the growth triangle of Helsinki-Tampere-Turku: Helsinki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Hamina * Centralising import and export logistics to Vuosaari is not a fully natural process; it is also based on infrastructural solutions. Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Prioritising the development corridors of Southern Finland Road Railroad Densely populated area 10 km zone ports Prioritised points of the transport corridor https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/etela- suomen_kehityskaytavilla_nelja_erilaista_profiilia.27145.blog Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Key sectors in the TR12 area The area includes Lahti Region, Kymenlaakso, Tavastia Proper, the Tampere region (Pirkanmaa), Satakunta, Southwest Finland and South Karelia. Review of the Million euro significance of trunk road 12’s area of influence Percentage of the country’s turnover the ofcountry’s Percentage for business life.
    [Show full text]
  • Väestö, Kevät 2020 (Pdf)
    Päijät-Hämeen liitto Päijät-Häme — Väestö katsaus maakunnan kehitykseen Kevät 2020 Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku 199 557* (maaliskuu 2020) *Iitti ei ole mukana Hartola 2 685 Sysmä 3 644 Padasjoki 2 888 PÄIJÄT-HÄME Heinola 18 595 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Asikkala 8 062 Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 2010 201 772 97 680 104 092 1 028 952 1 093 1 105 2011 202 236 97 970 104 266 989 901 1 051 1 102 2012 202 548 98 136 104 412 1 012 974 1 103 1 117 Hollola 2013 202 424 98 157 104 267 962 875 1 028 1 124 23 389 Lahti 2014 202 009 97 967 104 042 933 862 1 115 1 148 119 937 2015 201 615 97 844 103 771 876 901 1 014 1 120 Iitti Kärkölä 6 694 2016 201 685 98 124 103 561 872 758 1 081 1 181 4 363 2017 201 228 98 034 103 194 819 780 1 100 1 147 Orimattila 2018 200 629 97 807 102 822 770 751 1 160 1 153 15 994 2019 199 604 97 347 102 257 706 669 1081 1160 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A246 * 2020 Teksti ja kuviot: Jukka Mikkonen 2 ISBN 978-951-637-256-6 Kartat: Mari Lång-Kauppi ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Päijät-Hämeen väestö LYHYESTI Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on Vyöhykkeet puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin väestörakenteellinen mie- lenkiinto kohdistuu nykyisin väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten Kaupunkialue määrään.
    [Show full text]
  • Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti
    Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ...............................................................................................................
    [Show full text]
  • Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap
    Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap ENTER The Regional Council of Päijät-Häme Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap Päijät-Häme region is committed to mitigating 2030. The network is coordinated by the Finnish climate change with an aim of reaching carbon Environment Institute. neutrality by the year 2030. This requires significant reductions of greenhouse gas The Climate Action Roadmap presents actions emissions at all sectors as well as increasing towards carbon neutrality. The Roadmap is carbon sinks. updated annually, and future development targets include climate change adaptation, actions on Päijät-Häme region achieved a Hinku (Towards increasing carbon sinks and indicators to follow Carbon Neutral Municipalities) region status the progress. The Roadmap is a part of national in 2019. The national Hinku network brings Canemure project supported by EU Life program. together forerunner municipalities and regions, which are committed to an 80% reduction in greenhouse gas emissions from 2007 levels by ROADMAP Read more: STAKEHOLDERS CLIMATE CHANGE ADAPTATION GREENHOUSE GAS EMISSIONS Stakeholders Climate action requires broad cooperation with different stakeholders including municipalities, companies, higher education institutions and regional actors. Päijät-Häme climate coordination group steers regional activities, and the Regional Council of Päijät-Häme facilitates the work of coordination group. Kymenlaakson Sähkö: Lahti Energy ltd: Heikki Rantula heikki.rantula@ksoy.fi Eeva Lillman eeva.lillman@lahtienergia.fi
    [Show full text]